Tiistai 16. TOUKOKUUTA 2017 /// NRO 1 Nivala muistaa vauvaperheitä 200 euron kotipalvelusetelillä. Heli Leivo ja kahden kuukauden vanha Milja iloitsevat avusta. Sivu A6 Hinta 2,50 €. Kestotilattuna kotiin 0,93 € (sis. alv 10 %) ”Metsässä ei ole pelättävää” Joka kolmas meistä pelkää, syystä tai toisesta, hammaslääkäriä. Pelkotiloja voi kuitenkin lievittää erilaisin tavoin. Sivut B14–15 KP/JUKKA LEHOJÄRVI Erä- ja luonto-opas Hannu Virtanen kummeksuu puheita siitä, että metsiin ei voisi mennä petoeläinpelkojen takia. Hänen mukaansa nyt kannattaa päivittää asenteet 2000-luvulle: – Karhu on runsaaseen vuosisataan tappanut vain yhden ihmisen, hän muistuttaa. Sivut A8–9 KP/JUKKA LEHOJÄRVI Olle Sirénin suuri unelma Olle Sirénin suuri unelma litiumkaivoksesta on lähempänä kuin koskaan. Sähkö- ja hybridiautojen akuissa tarvitaan litiumia, jota Keski-Pohjanmaan kallioperästä löytyy. Sivut A10–11 Innolla yrittäjäksi Kokkolalainen Elina Pelto-Arvo kuuluu niihin nuoriin aikuisiin, jotka uskovat yrittäjyyteen ja menestymisen mahdollisuuksiin Kokkolan seudulla. Juuri keskustassa avatussa Kicks:ssä yrittäjänä toimiva Pelto-Arvo kertoo avoimesti yrittäjyyden mielenkiintoisista haasteista. Sivu A4 Leikkimielinen opas Särkille Toimituksemme kokosi leikkimielisen oppaan siitä, miksi matkailijan kannattaa suunnata Kalajoen Hiekkasärkille. Ja toisaalta mitä riskejä matkailussa Kalajoelle voi olla. Sivut B4–5 KESÄKUKAT • TAIMET • MONIVUOTISET KASVIT • PUUTARHATUOTTEET • VIHERRAKENTAMINEN TÄYDEN PALVELUN VIHERKEIDAS – KAIKKI MITÄ TARVITSET UNELMIESI PUUTARHAAN Topparbackanpolku 1, 67600 Kokkola | puh. 050 583 2479 | www.taimitaikurit.fi | Palvelemme: Ma-Pe 9-18, La 9-16, Su 11-16
A2 UUTISET TIISTAINA 16.5.2017 Keskipohjanmaa JUTTUVINKIT JA UUTISPÄIVYSTYS puh. 020 750 4405 Sähköposti: toimitus@kpk.fi (ma-pe klo 7.30-23.00, la-su klo 15-23). Tekstiviestillä: kirjoita VINKKI väli ja juttuvinkkisi. Lähetä viesti numeroon 13525. Kleemolan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Laura Remesaho, koulun pitkäaikainen opettaja Reijo Oja ja Kokkolan entinen kaupunginarkkitehti Lassi Oikari koulurake Miten vanhin voi olla ”Opintojakso ulkomailla kartuttaa kielitaitoa ja kulttuurin tuntemusta.” HEIDI JOKINEN Kv-koordinaattori, Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Sivut A8–9 Saavutus tämäkin: Kleemolan koulussa Toholammilla ei ole koskaan oireiltu sisäilman takia Jouni Nikula TOHOLAMPI (KP) Keskipohjanmaa on julkaissut lukuisi juttuja erilaisten homekasvustojen riivaamista koulukiinteistöistä. Tämä juttu on erilainen: Kleemolan koulussa Toholammilla ei ole tarvinnut painiskella sisäilmaongelmien kanssa missään vaiheessa. Kokkolan entinen kaupunginarkkitehti Lassi Oikari uskoo tietävänsä syyn. – Kun katsoo näitä ikkunoitakin, niin toivottavasti näitä ei vaihdeta seuraavan remontin yhteydessä ilmatiiviisiin, Oikari sanoo tunnustellessaan Kleemolan koulun yläkerran luokkahuoneen ikkunankarmeja. Oikarin mukaan koulujen sisäilmaongelmat johtuvat usein ilmastointikoneista. Koneita pyöritetään kovilla kierroksilla, koska rakennukset on tiivistetty hengittämättömiksi. Ilma on pantava liikkumaan keinotekoisesti. Kuona lähtee liikkeelle. – Sisä- ja ulkoilman väliset paineerot lisäävät virtausta. Muovieristeiden takia seinässä vaeltava kosteus ei aina pääse haihtumaan pois. Ilmanvaihtoputkeenkin voi pesiytyä pöpöjä. Sitten tulee kone, joka hämmentää keitokset huoneistoon. Homettahan on vanhan talon vintilläkin, mutta sitä ei häiritä liian tehokkaalla ilman- vaihdolla. Nykyään asutaan pullossa, sanoo Oikari. KLEEMOLAN KOULU osaa yllättää. Kyläkoulu näyttää päältä päin osista kasatulta ja liian kirjavalta ollakseen hirsirunkoinen vanhus. Kleemolan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Laura Remesaho ja koulun entinen opettaja Reijo Oja kertovat, että rakennuksessa on ollut yhtämittaista opetusta yli 90 vuotta. Ulkovuorauskin on useita vuosikymmeniä vanhaa. – Koulun jatko on ollut uhattuna monesti, mutta nyt näyttää rauhallisemmalta. Kylän lapsimäärä on kasvussa. Ensi syksynä esikoululaiset siirtyvät koulun tiloihin, sanoo Remesaho. Remesaho ja Oja eivät muista, että koulun sisäilmasta olisi koskaan valitettu. Koneellisen ilmastoinnin sijaan ilma liikkuu luonnonmukaisesti eli painovoimaisella ilmanvaihdolla. Lassi Oikari kutsuu vessasta löytämiään poistoventtiileitä ”kodinomaiseksi ratkaisuksi”. – Se riittää, kun koulun koko ei ole liian suuri. Talo hengittää itse. Tuoksu on terve, Oikari analysoi. Oja lisää, että Kleemolan koulussa ikkunat pidetään auki välitunneilla. LASSI OIKARI ESITTÄÄ Remesahol-
A3 Keskipohjanmaa TIISTAINA 16.5.2017 ”Kun katsoo näitä ikkunoitakin, niin toivottavasti näitä ei vaihdeta seuraavan remontin yhteydessä ilmatiiviisiin.” LASSI OIKARI Kokkolan entinen kaupunginarkkitehti Tukitalo aloittanut Ylivieskassa Juhani Rintakumpu YLIVIESKA (KP) Helmikuussa Ylivieskan Savitiellä avattu uusi nuorisopsykiatrinen avokuntoutusyksikkö palvelee 14 kunnan asukkaita Oulun eteläisen alueella. Yksikkö tarjoaa palveluja 15–22-vuotiaille nuorille, joiden psyykkinen oireilu vaatii erityistä tukea. Tukitalon perimmäisenä tavoitteena on ennaltaehkäistä laitoshoidon tarvetta ja syrjäytymistä. Se tarjoaa myös aikaisempaa tiiviimpää tukea nuoren siirtyessä sairaalasta avohoitoon. Palveluun ohjaudutaan lääkärin lähetteellä. Tarjolla on sekä erilaista yhteisöllistä hoitoa, suljettuja oireenhallintaryhmiä ja yksilökuntoutusta. Tukitalo on avoinna arkisin maanantaista perjantaihin, mutta iltaisin ja viikonloppuisin nuoret voivat viettää normaalisti kodeissaan. Anders-verkkokirjasto uudistui KOKKOLA (KP) Kokkolan, Kannuksen, Kaustisen, Halsuan, Lestijärven sekä Toholammin kirjastojen yhteinen Anders-verkkokirjasto toimii nyt aiempaa joustavammin myös mobiililaitteilla. Se ottaa huomioon käyttäjän laitteen ja mukautuu automaattisesti niin puhelimelle kuin tabletillekin. Päivityksen yhteydessä myös verkkokirjaston ulkoasua ja sivurakennetta uudistettiin entistä selkeämmiksi. Erillinen mobiilisivusto jää tarpeettomana pois käytöstä. Verkkokirjaston käytetyimpiä toimintoja ovat aineistohaut sekä omien lainojen uusiminen ja aineiston varaaminen. Nämä toiminnot säilyivät päivityksessä entisellään. Verkkokirjastossa vierailee kuukausittain 13 000 – 15 000 yksilöityä asiakasta ja käyttö lisääntyy koko ajan. Noin kolmannes aineiston varauksista tehdään jo verkossa. Verkkokirjaston kautta voi tehdä myös kaukolainapyyntöjä ja hankintaesityksiä kirjastoille. Palveluun voi esimerkiksi rakentaa omia kirjahyllyjä, tallentaa omat lainat tai tehdä uutuusvahdin. Anders-verkkokirjasto löytyy osoitteesta anders.verkkokirjasto.fi. Uusia kerhoja lapsille syksyllä nnuksessa, jossa ei kärsitä sisäilmaongelmista. KP/JUKKA LEHOJÄRVI a tervein? le ja Ojalle kysymyksen. Mitä sitten, kun Kleemolan kyläkoulussa pitää tehdä remontti? Oikari tarkoittaa tiukkoja normeja, joita on hankala lähteä kiertämään. – Jos rakenteiden tiivistämistä ja ilmanvaihtokoneita vastustaa, vastaus on, että muuallakaan ei ole jätetty laittamatta. Viimeistä totuutta ei ole, minkä takia remontteja tehdään tiukkojen säädösten mukaan. Rakennusvirheet johtuvat ohjeiden kirjaimellisesta seuraamisesta ja kiireestä. Oikari jatkaa, että esimerkiksi tiiviiden ikkunoiden asentaminen aiheuttaisi ongelmia Kleemolan koulun sisäilmalle. Toistaiseksi remonteilta on säästytty. – Viimeisimmät urakat liittyvät liikuntahallin rakentamiseen ja lämpökeskuksen uusimiseen. Koulu lämpenee paikallisella hakkeella, sanoo Remesaho. Kaikki kunnossa, kuuluu Lassi Oikarin pintapuolinen raportti Kleemolan koulun sisäilmasta. – Sata vuotta vanha järjestelmä toimii. Nykyään tällaista ei rakennettaisi. Meillä olisikin paikka katsoa, missä vaiheessa ihmiset alkoivat oireilla. Mutta haaste on siinä, toimiiko jättiläiskoulu ilman koneita. Pelkään, että nykynormit johtavat huonoihin lopputuloksiin. VALMISTUI VUONNA 1924 ■ Kleemolan kouluun asennettiin 1930-luvulla lautavuori. Ensimmäinen remontti tehtiin vuonna 1961, jolloin kouluun rakennettiin kellarikerros, pannuhuoneet ja teknisen työn tilat. Teknisen työn tilat sijaitsevat yhä koulun kellarikerroksessa. ■ Hanneksen halli rakennettiin koulun yhteyteen vuonna 1990 kyläläisten talkoina, kunnan tuella. Vuonna 1991 tehtiin pintaremontti koulutiloissa, samalla keittiö uusittiin. ■ Kleemolan koulun oppilasmäärä on tällä hetkellä 28. Koulussa on kaksi opettajaa. Ensi syksynä oppilaita on yhteensä 40, mikäli esikoululaiset lasketaan mukaan. Kylälle muuttaneiden lapsiperheiden myötä koulun oppilasmäärä on kasvussa. Marja Vilpula KOKKOLA (KP) Kokkolan kaupunki aloittaa uudenlaisen lasten kerhotoiminnan yli 3-vuotiaille lapsille. Toiminta käynnistetään ensi syksynä Falanderinkadun päiväkodissa, kun kielikylpypäivähoito siirtyy sieltä Pikiruukkiin. Lasten kerhotoimintaa tarjotaan 3–5-vuotiaille kotihoidossa oleville lapsille. Lasten kerho toimii kolmena päivänä viikossa kolmen tunnin ajan. Yhteen kerhoon mahtuu enimmillään 16 lasta. Kerhoryhmiä perustetaan kaksi. Toinen niistä toimii aamupäivällä ja toinen iltapäivällä. Toimintaa ohjaa varhaiskasvatuksen henkilökunta. Ohjaajia on ryhmässä kaksi. Kerhossa järjestetään erilaista viriketoimintaa, kuten leikkiä, musiikkia, kädentaitoja ja liikuntaa. Aterioita kerhossa ei tarjota, vaan lapset voivat ottaa mukaan eväät. Kesällä lasten kerhoja ei järjestetä. Soite vaiheittain chat-palveluun KOKKOLA (KP) Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite laajentaa sähköisiä palveluitaan ja ottaa käyttöön chat-palvelun tiistaina 16. toukokuuta verkkosivullaan osoitteessa www.soite.fi. Chat-palvelu avataan aluksi Soiten palveluohjauskeskukseen. Soiten palveluohjauskeskuksen palveluneuvojat vastaavat chat-viesteihin arkisin kello 8-15. Chat-palvelu mahdollistaa matalan kynnyksen yhteydenotot sosiaali- ja terveyspalveluihin, auttaa oikeaan palveluun ohjautumisessa ja helpottaa asiakasta tiedon saamisessa. Chatissa palveluneuvojat ohjaavat asiakasta oikeiden palvelujen piiriin. Asiakas saa vastauksen kysymyksiin reaaliaikaisesti. Tietosuojasyistä asiakas esiintyy chatissa nimettömänä, eivätkä palveluneuvojat voi vastata tunnistautumista vaativiin kysymyksiin. Henkilökohtaiset asiat hoidetaan edelleen puhelimitse tai Soiten palvelupisteessä. Myöhemmin chat-toimintoja on tarkoitus laajentaa muihin Soiten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Chat-palvelua laajennetaan suunnitelmallisesti ja vaiheittain.
A4 TIISTAINA 16.5.2017 Keskipohjanmaa Yrittäjäkin saa pyytää apua Kokkolalainen Elina Pelto-Arvo luottaa siihen, että hyvällä asenteella pääsee pitkälle Anne Kantola KOKKOLA (KP) Vuonna 2012 Elina Pelto-Arvo oli saavuttanut yhden elämänsä merkkipaaluista. Plakkarissa oli parturikampaajan tutkinto Kokkolan kauppaopistosta ja tulevaisuus vaikutti valoisalta. Pelto-Arvolla oli selkeä tavoite: vielä jonain päivänä hänellä olisi oma kampaamo. Viime viikot ovat olleet Pelto-Arvolle työuran kiireisimpiä ja jännittävimpiä.Hänet pestattiin aiemmin keväällä myymäläpäälliköksi ruotsalaisen kosmetiikkaketju Kicks:in uuteen Kokkolan myymälään, jonka avajaisia vietettiin viime viikon torstaina. Unelmien kampaamo vaihtui unelmien myymäläksi ja nyt 23-vuotias Pelto-Arvo luotsaa 4 myyjän tiimiä Kokkolan ydinkeskustassa. Pelto-Arvolle yrittäjyyshenkisyys on aina ollut osa omaa tekemistä. Hänen vanhempansa ovat maatalousyrittäjiä Kinnulassa ja opintojen aikana kiinnostus yrittäjyyteen vain kasvoi. – Kauneusalalla kilpailu on todella kovaa. Olen ollut onnekas sen suhteen, että olen päässyt tekemään töitä myös työntekijänä. Valmistumisen jälkeen Pelto-Arvo lähtikin työntekijäksi kampaamoalalla ja oma kampaamo jäi vielä odottelemaan vuoroaan, sillä opinnot jatkuivat ammattikorkeakoulussa kaupallisella alalla. Jatko-opiskelu oli Pelto-Arvolle itsensä haastamista ja kehittämistä. Kaupallinen ala oli kuitenkin myös tietynlainen jatkumo aikaisempaan koulutukseen ja siksi tutkinnon painopisteeksi valikoituikin johtaminen, yrittäjyys ja markkinointi. PELTO-ARVO KUVAILEE itseään erittäin suunnitelmalliseksi ihmiseksi. Hänellä on usein tarkka visio siitä mihin suuntaan pitää mennä ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Siksi tämä nykyinen työ on hänelle aivan erityinen. Hän ei nimittäin suunnitellut ryhtyvänsä myymälän esimieheksi, ennen kuin työpaikkailmoitus osui kohdalle. – Kun näin ilmoituksen myymäläpäällikön työstä tiesin heti että tuonne minä haen. Tuo on minun tuleva työpaikkani. Päättäväisyys yhdessä koulutuksen ja monipuolisen työkokemuksen kanssa poikivat hänelle esimiehen pestin. Pelto-Arvo sanookin, että työn haussa on erittäin tärkeää tunnistaa omat vahvuutensa ja tuoda ne esille. Unelmoimisestakaan ei ole haittaa. Varsinkin asiakaspalvelu- ”Esimieheltä vaaditaan suoruutta ja reiluutta. Pitää pystyä kantamaan vastuuta ja olla sovittelijana.” ELINA PELTO-ARVO Nuori yrittäjä työssä ensivaikutelmalla on iso merkitys. Jos annat itsestäsi positiivisen kuvan ja osoitat olevasi aidosti kiinnostunut tarjolla olevasta työstä, haku on jo hyvällä mallilla. Sen jälkeen pitää vielä erottautua joukosta. Tähänkin Pelto-Arvolla on hyvä vinkki jaettavaksi: – Kun kirjoitin hakemustani mietin todella tarkasti minkälaista kieltä ja kieliasua käytin. Kävin tutustumassa yrityksen verkkosivuihin ja etsin sitä kautta tietoa siitä, minkälainen heidän brändinsä on. TULEVAISUUDEN SUHTEEN Pelto-Arvo on optimistinen, onhan töitä riittänyt tähänkin mennessä. Kohdatut haasteet ovat kuitenkin opettaneet, miten yrittäjänkään ei kannata rämpiä yksin eteenpäin. – Yrittäjyys on haastavaa ja se vaatii niitä extra-ponnisteluja. Siksi on todella tärkeää löytää ympärillä oikea porukka, sillä apua pitää ja saa pyytää. Ihan yhtä tärkeää on myös luottaa itseensä ja kyetä tekemään itsenäisiä päätöksiä. Omaan intuitioon kannattaa luottaa. Pian Pelto-Arvo saa hieman hengähtää, kunhan uuden myymälän arki asettuu omiin uomiinsa. Avajaisten jälkeisillä viikoilla työpuhelin pysyy käden lähettyvillä ympäri vuorokauden. Pelto-Arvolle on tärkeää että hän on saatavilla, jos ongelmia tulee. Minkälainen esimies hän sitten haluaa omalle tiimilleen olla? – Esimieheltä vaaditaan suoruutta ja reiluutta. Pitää pystyä kantamaan vastuuta ja olla sovittelijana. Tärkeintä itselleni on kuitenkin olla tiimityöskentelijä ja luoda hyvä tunnelma jokaiseen työpäivään. Kokkolalainen Elina Pelto-Arvo on löytänyt paikkansa työelämästä oman tiiminsä esimiehenä. KP/JUKKA LEHOJÄRVI Nuorison työllisyys reagoi talouden heitteilyihin Nuorisotyöttömyys on herättänyt huolta niin mediassa kuin päättäjienkin tasolla. Pitkään kasvanut työttömyys on nyt osoittanut merkkejä parempaan. – Nuorten työttömyysaste reagoi talouden heilahteluihin herkemmin kuin aikuisten. Samalla nuorten työllisyys myös nousee nopeammin talouden parantuessa, kertoo johtava ekonomisti Kari Hämäläinen. Keski-Pohjanmaan alueella nourisotyöttömyyden aste oli maaliskuussa 16,7 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön tuottamassa tilastossa huomioidaan rekisteröidyt 15–24 -vuotiaat työttömät työnhakijat. Alueen työttömyysaste on hieman koko maan tasoa korkeampi, mutta kriisialue KeskiPohjanmaa ei ole. – Y leisen taloudellisen tilanteen lisäksi alueellinen yritystoi- minta ja muuttoliike vaikuttavat suuresti nuorisotyöttömyyden tasoon, täydentää Hämäläinen. Nuorten työllistymisen nopeuttamista on helppo kannattaa, mutta tukeen perustuva järjestelmä voi luoda myös ongelmia. – Vaarana on tilanne, joka kannustaa nuoria työttömyyteen työllistymispalvelujen tuoman hyödyn vuoksi.
A5 Keskipohjanmaa TIISTAINA 16.5.2017 ISO MÄÄRÄ MERKKITUOTTEITA HUIPPUEDULLISEEN MINIHINTAAN! JATKUVASTI HUIPPUEDULLISET MINIHINTA-TUOTTEEMME OVAT Seuraa somea: #kesäminihintaan VANKKA PERUSTA EDULLISELLE OSTOSKORILLE PÄIVÄSTÄ TOISEEN. Ville Vallaton Arla • monipakkaus • 40x43 ml (1,74/l) • 600 g (4,65/kg) • normaalisuolainen, vähärasvaisempi ja laktoositon INGMARIINIT JÄÄTELÖPUIKOT 2 2 99 Novelle Lunden Atria PAREMPI NAUTA JAUHELIHA 10% • 400 g (6,98/kg) 2 KIVENNÄISVEDET HERNEKEITTO • 435 g (1,15/kg) • yksittäin 1,45/prk (3,33/kg) 79 PKT Hau-Hau Regular Adult KOIRAN TÄYSRAVINTO • 12 kg (1,33/kg) 14 90 • 24x0,33 l pack (0,82/l sis.), • sis. pantit 2,40 8 1 90 00 Atria PIZZAT • 200 g (3,00/kg) 0 60 Novita Neste Oil PIENKONEBENSIINIT • 2- tai 4-tahti • 5 l (2,99/l) 14 2 prk 79 95 7-VELJESTÄ VILLALANGAT • 150 g (26,60/kg) • yksiväriset 3 99 0 29 Vaasan TOSIRUKIINEN • 175 g (1,66/kg) KPL PALJON LISÄÄ MINIHINTA-TUOTTEITA MYYMÄLÄSSÄ ja www.minimani.fi. Palvelemme: ma–pe 8–22 la 8-21 su 10–21 Kokkola Tehtaankatu 43, 67100 Kokkola puh. 044 4013 737 www.minimani.fi /minimani.kokkola www.minimani.fi/perhe ®
A6 TIISTAINA 16.5.2017 Keskipohjanmaa Heli Leivo hoitaa kotona kahden kuukauden ikäistä Miljaa ja pian kolme vuotta täyttävää Miroa. KP/CLAS-OLAV SLOTTE Kotiapu tulee tarpeeseen 150-vuotias Nivala muistaa vauvaperheitä kotipalvelusetelillä Kaija Vähäsöyrinki NIVALA (KP) – Palvelusetelillä on varmasti käyttöä. Kuulin setelistä ihan vasta, mutta en arvannut että se olisi noinkin iso, Heli Leivo ihastelee. Leivo on äitiyslomalla ja hoitaa kahden kuukauden ikäistä Miljaa ja pian kolme vuotta täyttävää Miroa. Perheen isä Hannu ajaa puutavararekkaa ja työpäivät ovat vaihtelevan mittaisia. Nivalan kunta täyttää tänä vuonna 150 vuotta ja kaupunginvaltuusto päätti juhlakokouksessaan onnitella juhlavuonna syntyvien lasten perheitä antamalla palvelusetelin, jonka arvo on 200 euroa lasta kohden. Palvelusetelillä saa noin päiväksi apua kotiin Kallion hyväksymiltä palvelun tuottajilta. Neuvolasta saa lisää tietoa. Ikäluokat pienenevät myös Kallion kunnissa Kaija Vähäsöyrinki (KP) – Syntyneiden lasten määrä on laskenut viime vuosina kaikissa Kallion kunnissa. Trendi on sama kuin koko maassa, toteaa palvelupäällikkö Pirjo Jääskelä peruspalvelukuntayhtymä Kalliosta. Lasku alkoi vuodesta 2014, jolloin Kallion neljässä kunnassa syntyi yhteensä 534 lasta: Ylivieskassa 249, Nivalassa 164, Sievissä 82 ja Alavieskassa 39. – Kalliossa syntyi viime vuonna 412 lasta. Hyvin pieni ikäluokka. Vuotta aiemmin lapsia syntyi 462. En tiedä mistä vähennys johtuu. Muuttovoitto on selittänyt Ylivieskan korkeaa syntyvyyttä, mutta lapset vähenivät sielläkin, Jääskelä ihmettelee. Ylivieskassa syntyi 198 lasta vuonna 2016, mikä oli 51 vähemmän kuin vuonna 2014. Nivalassa syntyi 137 lasta (27 vähemmän kuin 2014), Sievissä 58 lasta (24 vähemmän kuin 2014) ja Alavieskassa 19 (20 vähemmän kuin 2014). Heli Leivo ei ole aiemmin käyttänyt kotipalvelua. – Täytyy selvittää, mitä kotipalvelua on tarjolla. Kotitöitä kyllä riittää. – Lasten määrä vähenee, kun lapset tehdään myöhemmin. Ihmiset ovat myös yhä mukavuudenhaluisempia, Leivo pohtii. OMAKOTITALOSSA kaupungin keskustan tuntumassa Ahteella asuva Leivo on tyytyväinen Nivalassa perheille tarjolla oleviin palveluihin. – Olen tosi tyytyväinen siihen, mitä kaikkea täällä järjestetään. Olemme mukana MLL:n kerhotoiminnassa, käymme kirjaston satutunneilla, kansalaisopiston muksujumpassa ja seurakunnan kerhossa. – Lisäksi on liikuntakerhoja, musiikkiopiston lastenryhmiä, vauvauintia ja leikkikenttätreffejä. Toimintaa on monenikäisille lapsille, varsinkin noin viisivuotiaille. Muksujumppa on niin suosittua, että pääsevätköhän kaikki halukkaat mukaan. Suurin osa kerhoista on ilmaisia, Leivo luettelee. Osa palveluista pyörii vapaaehtoisten voimin. – Olen ollut kolmisen vuotta MLL:n toiminnassa, viimeksi satutäti -vastaavana. Vapaaehtoiset järjestävät muutakin toimintaa lapsiperheille. Heli Leivon mukaan talous ratkaisee jonkin verran, kun perheen kokoa mietitään. SIEVI JA YLIVIESKA juhlivat Nivalan tavoin 150 -vuotista taivaltaan. Sievi muistaa Nivalan tavoin tänä vuonna vauvan saavia tarjoamalla perheapua noin 200 euron arvosta. Ylivieskassa tänä vuonna syntyviä vauvoja muistetaan Pikkuinen -nimisellä hopeisella muistokorulla, jota jaetaan neuvolan kautta. – Sievin perhepalvelukeskus ry tuottaa meillä palvelua lapsiperheille. Tämä on tutustumislahja, jotta perheet osaisivat pyytää apua muulloinkin. Palvelu varataan neuvolan kautta, kertoo kunnanjohtaja Janne Tervo. Tervo toteaa lasten vähenemisen olevan yhteiskunnallinen kysymys. – Perheitä ei arvosteta, jopa paheksutaan. Aiemmin käytössä olleita verovähennyksiä on poistettu. Tavallinen ydinperhe on suurin menettäjä. On helpompi tehdä työuraa kuin lapsia. On aika herätä. Lisätään lapsilisää, kunnes syntyvyys on riittävä, Tervo pohtii. Sievillä on aikeena tukea perheitä myös jatkossa. LAPSIA SYNTYY YHÄ VÄHEMMÄN ■ Suomessa syntyi viime vuonna 52 814 lasta, mikä oli 2 658 lasta vähemmän (4,8 prosenttia) kuin vuonna 2015. ■ Syntyneiden lasten määrä väheni kuudetta vuotta peräkkäin. Vuonna 2010 syntyi 60 980 lasta. ■ Synnyttäjien keski-ikä oli 30,8 vuotta. Vuonna 2010 synnyttäjät olivat keskimäärin 30,1 -vuotiaita. ■ Esikoisensa synnyttäneet naiset olivat keskimäärin 29,1 vuotiaita vuonna 2016. Vuonna 2015 esikoisensa synnyttäneet olivat 28,3 vuotiaita. ■ Keski-Pohjanmaa oli viime vuonna ainoa maakunta, jossa väestö uudistuu. ■ Syntyvyys oli täällä 2,13 (syntyvien määrä suhteessa synnytysikäisiin naisiin). Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla syntyisi 1,91 lasta naista kohden. Lähde: Syntyneet 2016. Tilastokeskus
A7 Keskipohjanmaa TIISTAINA 16.5.2017 sa: s e te it o s o u tt a v a e Verkkokauppamm halli.fi www.halpa Jopa 24 kk a maksuaikaam me ss valitse verkkokaupa Halpa-Halli Kukkaro Legend 24” 1 189,vaihde rissä takuu: ö y p u lk o p e m e tr X Kaikissa 5 vuotta! a ll o g n ru ja si o u v 1 osilla Kiddy Jopa 24 kk maksukaaupikasasaamme valitse verkko Halpa-Halli Kukkaro aluminum Frisbeegolfkori Basic Xtreme Kiddy tasapainopyörällä on helppo aloittaa ajoharjoittelu. Lapsen tasapaino kehittyy liikkeen mukana ja lapsi oppii samalla pyörän hallintaa. Tasapainopyörässä on turvalliset puhkeamattomat EVA-renkaat ja huippukevyt (1,95 kg) alumiininen runko. 34 95 8 v-ketjua. Korkeus 120 cm. Korin halkaisija 54 cm. Yläosan halkaisija 54 cm. Jalustan halkaisija 49 cm. Sisältää 3 kpl maakiiloja. 29 95 @HalpaHalli www.halpahalli.fi
A8 TIISTAINA 16.5.2017 Keskipohjanmaa Opiston seikkailukartta laajenee Kannuksessa Kansainvälistä toimintaa vie eteenpäin johdon tuki ja koordinaattorin innostus Outi Yli-Arvo KANNUS (KP) Kun Heidi Jokinen aloitti työt KeskiPohjanmaan ammattiopiston Kannuksen toimipaikassa vuonna 2003, oli opistolla jo silloin jonkin verran kansainvälistä toimintaa. – Sen jälkeen kv-toiminta on kuitenkin kehittynyt valtavasti. Kun palasin äitiyslomalta töihin vuoden 2013 syksyllä, aloitin koordinaattorina mittavassa Erasmus+ -liikkuvuushankkeessa. Hankkeen aikana opin kaiken, mitä kv-toiminnasta voi vain oppia. Sen jälkeen asiaa on vienyt eteenpäin oma innostus sekä opiston johdon tuki, kertoo yhtymän luonnonvara-alan kv-koordinaattori. Kuluvan kevään aikana pelkästään Kannuksen toimipaikasta vaihdossa on tai on ollut 12 opiskelijaa. – Kv-toimintaa on tietenkin koko yhtymän alueella, mutta näin pieneksi toimipaikaksi ja kyseiselle alalle tuo on huikea lukumäärä. Ja mikäli se minusta riippuu, määrä tulee säilymään ainakin samanlaisena. Opintojakso ulkomailla kartuttaa kielitaitoa ja kulttuurintuntemusta, antaa rohkeutta uusia tilanteita kohtaan ja avartaa oman alan näkemyksiä sekä antaa myös todella paljon lisäarvoa tutkinnolle. Yhteistyökumppaneita luonnonvara-alalla on ympäri Eurooppaa. Uusin kohde on Malta, jonne Jokinen kävi saattamassa alaikäisen opiskelijan top-jaksolleen yhdessä eläintenhoidon osaamisalan lehtori Päivi Bergin kanssa huhtikuussa. – Tämä yhteistyökumppanuus syntyi sattumalta ja nopealla aikataululla, mutta se vaikuttaa erittäin lupaavalta kohteelta. – Ihanteellisinta on se, että ulkomaille top-jaksolle lähtevän opiskelijan ei tarvitse olla varakkaasta perheestä, sillä kaikki nämä jaksot on rahoitettu EU:n Erasmus+ -tuella, lisää Jokinen. KEHITETTÄVÄÄ kv-toiminnassa on Jokisen mukaan siinä, että myös aikuisopiskelijoiden liikkuvuutta tulisi lisätä. Heidän kohdallaan tilanne on haastavampi, sillä heillä on yleensä myös perhettä sekä työ. – Heille aiomme tulevaisuudessa tarjota enemmän parin viikon mittaisia jaksoja ulkomailla, kun ne yleensä kestävät noin kuukauden. Vaikka kaikki eivät haluaisikaan lähteä vaihtoon ulkomaille, palan kansainvälisyyttä voi saada myös omalla koululla, jonne saapuu säännöllisesti vieraita ulkomailta. – Olen huomannut, että meille saapuu ulkomailta lähinnä ryhmiä, esimerkiksi kokonaisia luokkia opettajansa kanssa. Vuoden aikana olen lähettänyt meiltäkin matkaan pari ryhmää, ja siitä tuli hyvää palautetta. Sitä voisimme kokeilla enemmän. Henkilöstön liikkuvuuttakin voisi lisätä. Toivon, että tämä innostus ja tunteenpalo mikä minulla on, leviäisi myös henkilökuntaan. ”Ulkomaille lähtevän opiskelijan ei tarvitse olla varakkaasta perheestä, sillä jaksot on rahoitettu EU:n tuella.” HEIDI JOKINEN Luonnonvara-alan kv-koordinaattori Heidi Jokisella on työhuoneensa seinällä seikkailukartta. Siihen hän merkitsee osan Metsässä ei Erämies Hannu Virtanen Haapajärveltä rohkais Hannu Virtanen tiirailee lintuja Kuuhinkolammella turhaan, sillä lampi on vielä toukokuun ensimmäisellä viikolla jäässä. KP/ ANTTI SAVELA Antti Savela HAAPAJÄRVI (KP) Ahkera luonnossa liikkuja, lämpöyrittäjä erä- ja luonto-opas Hannu Virtanen Haapajärveltä kannustaa ihmisiä survaisemaan kumisaappaat jalkaan ja menemään metsään. – Luonnossa näkee vaikka mitä hauskaa. Saa talsia raikkaassa ilmassa, ihastella komeita puita, haistella kedon kukkia ja poimia sieniä ja marjoja. Metsässä ei ole mitään pelättävää, ei sitten mitään. Virtasta hieman harmittaa tarinat ja jutut suurpedoista ja niiden vaarallisuudesta. Nyt kannattaisi päivittää asenteet 2000-luvulle. – Fakta on se, että karhu on runsaaseen vuosisataan tappanut vain yhden ihmisen, 1998 Karjalassa. Susi ei ketään. Se karhuturmakin oli valitettava ja äärimmäisen surullinen ja harvinainen sattuma. Lenkkeilijä juoksi sattumalta syrjäisellä tiellä metsässä olleiden emon ja pennun väliin. Vastaavasti fakta on myös se, että 50 vuoden aikana yksin Suomen liikenteessä on menehtynyt noin 20 000 ihmistä ja ihmiset ovat surmanneet toisiaan kymmeniä jollei satoja. Kyllähän ampiainen ja mehiläinen ovat vaarallisia pistiäisille allergisille, mutta ei muille, Virtanen muistuttaa. Eli jos unohdetaan ne vaihtoehtoiset faktat, suomalainen metsä ja luonto ovat turvallisia. Tämä ei siis ole mielipide, vaan luonnonvarakeskuksen ja muiden tutkijoiden selvittämä totuus. SUSIHAVAINNOISTA puhutaan paljon, mutta Virtanen vetoaa taas luonnonvarakeskuksen tietoihin. Tassujärjestelmän havainnot ovat hänen mukaansa hyvä juttu, mutta niistä
A9 Keskipohjanmaa TIISTAINA 16.5.2017 Tutustu kesän ja syksyn koulutustarjontaamme: ǤƤ centriaamk • Opiskelijoita 2900 • Opettajia ja asiantuntijoita 250 • Kampukset Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa • Inspiroivat oppimisympäristöt • Pienet ryhmäkoot • Laajat verkostot Suomessa ja maailmalla • Monipuoliset opiskelukaupungit • Tiivis opiskelijayhteisö • Tyytyväiset opiskelijat Tervetuloa merelliseen V Villa Elbaan... ulkomaisista kohteista, joissa koulun opiskelijat ovat olleet työssäoppimisjaksolla. KP/OUTI YLI-ARVO ole mörköjä ee luonnon pariin ei voi vetää suoria johtopäätöksiä. Se että havainnot ovat lisääntyneet johtuu siitä, että lisääntyneestä kiinnostuksesta johtuen samaa eläintä ilmoitetaan petoyhdyshenkilölle moneen kertaan. – Luken vuoden 2016 laskentojen mukaan Suomessa on noin 250 sutta, joista Kalajokilaaksossa elää yksi pieni lauma ja Keski-Pohjanmaalla kaksi pientä laumaa. Ei näistä eläimistä pitäisi turvallisuusuhkaksi olla. Virtasen mukaan suden harvinaisuudesta kielii myös se, että pedon ravinnonlähteet, arvokas metsäpeura ja metsäkauris voivat alueella hyvin. – Hyväksyn tietysti myös suden, karhun ja ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen. Eivät pedot lähelle asutusta kuulu. Silti petohysteriaan tai petopelkoon ei ole syytä, Virtanen korostaa. Virtanen on itsekin metsästäjä, tosin harrastus painottuu nykyään talkooporukoissa ja riistanhoidon parissa toimimisen. Uusin kohde on Kortejärven ympäristön metsästysseuran Kuuhinkolammen maja. Metsästysseuran talkooväki rakentaa majalleen lammen rantaan uuden rantasaunan saunakamareineen. Projektiin kuului myös sähkön vetäminen kaapelilla paikan päälle sekä porakaivon rakentaminen. MYÖS VUODEN 2016 urheiluseurana palkitun Maaselän Ladun aktiivinen jäsen Hannu Virtanen suosittelee kansalaisia osallistumaan Ladun ja muiden eräretkien järjestäjien tapahtumiin. Ohjatussa porukassa pääsee turvallisesti luontoon ja saa arvokasta tietoa meidän mahtavasta luonnosta. – Peuran Polku on aivan upea luontoreitti. Myös monesta muusta kunnasta löytyy henkeäsalpaavan kauniita maisemia. Täällä päin maastotyypit ovat KeskiSuomen vaikutuspiiristä johtuen vaihtelevia. On lampia, puroja, soita, mäkiä ja kankaita, Virtanen luettelee. Harvinaiset isot linnutkin ovat Virtasen mukaan löytäneet Haapajärven. Viime lintulaskennassa luontoväki näki merikotkan ja sääksi on jo tuttu ilmestys Haapajärven selällä. Virtasen mukaan kuninkaallinen merikotka kävi vierailulla rannikolta, mutta sääksi pesii alueella. Uudesta tulokkaasta harmaahaikarasta saadaan paljon havaintoja. – Eli nyt äkkiä luontoon. Eräyhdistyksistä saa lisää tietoa retkistä ja luontotapahtumista, Hannu Virtanen kannustaa. Majoitu mukavasti merenrantamaisemiin!Villa Elba sijaitsee meri-Kokkolan alueella vain 5 km Kokkolan keskustasta! DĞŝůůćŽŶŵƵŬĂǀĂĂŵƂŬŬŝŵĂũŽŝƚƵƐƚĂ͕ŬĂŚĚĞŬƐĂŶŚĞŶŐĞŶŵƂŬŝƚ ƐŽƉŝǀĂƚĞƌŝŶŽŵĂŝƐĞƐƟǀĂŝŬŬĂŬĞƐćǀŝŝŬŽŶůŽƉƵŶƉĞƌŚĞŵĂũŽŝƚƵƐƉĂŝŬĂŬƐŝ͕ƉƵƵͲũĂƐćŚŬƂƐĂƵŶĂƚƐĞŬćLJŬƐŝ<ŽŬŬŽůĂŶŬŽƌŬĞĂƚĂƐŽŝƐŝŵŵŝƐƚĂŬĞŝƫƂŝƐƚć͊>ƵŽŶƚŽƉŽůŬƵǀŝĞ,ĂƌƌďĊĚĂŶŵĂũĂŬĂůůĞƚĂŝůŝŶƚƵƚŽƌŶŝůůĞ͊DŽŶŝƉƵŽůŝƐƚĂdz,zͲŽŚũĞůŵĂĂ͕ũŽŬĂŝƐĞůůĞũŽƚĂŬŝŶ͕ŵŵ͘ ŵĞůŽŶƚĂĂ͕ŐĞŽŬćƚŬƂŝůLJć͕ƐĐĂƉĞƌŽŽŵ͕ũŽƵƐŝĂŵŵƵŶƚĂĂ͘͘͘ ^ŽŝƚĂƚĂŝŬćLJƐŝǀƵŝůůĂŵŵĞ ϬϲϴϯϭϯϰϬϬ͕ǁǁǁ͘ǀŝůůĂĞůďĂ͘Į sŝůůĂůďĂ͕^ĂŶŶĂŶƌĂŶŶĂŶƟĞϲϬ͕<ŽŬŬŽůĂ Ɖ͘ϬϲϴϯϭϯϰϬϬ͕ĞůďĂΛŬŽŬŬŽůĂ͘Į ǁǁǁ͘ǀŝůůĂĞůďĂ͘Į
A 10 TIISTAINA 16.5.2017 Keskipohjanmaa Energiamessut Kalajoella KALAJOKI (KP) Kalajoella järjestetään järjestyksessään ensimmäiset energiamessut 16.–17. syyskuuta. Event Park Arenalle odotetaan jopa 140 näytteilleasettajaa. Messujen pääjärjestäjä on KeskiPohjanmaan Kirjapaino Oyj yhdessä Kalajoen kaupungin yrityspalvelukeskuksen kanssa, ja pääyhteistyökumppaneita ovat Andament Group Oy, Oulun Energia Oy ja Wesain Oy. Energiamessuja edeltävänä perjantaina Kalajoella järjestetään lisäksi energiaseminaari, johon puhujiksi ovat tulossa valtiosihteeri Jari Partanen liikenne- ja viestintäministeriöstä, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä sekä Fennovoima Oy:n toimitusjohtaja Toni Hemminki. TALOUS JUTTUVINKIT JA UUTISPÄIVYSTYS puh. 020 750 4405 Sähköposti: toimitus@kpk.fi (ma-pe klo 7.30-23.00, la-su klo 15-23). Tekstiviestillä: kirjoita VINKKI väli ja juttuvinkkisi. Lähetä viesti numeroon 13525. Hyvä vire koko kevään pörssissä Hannu Lehto (KP) Helsingin pörssin kulkusuunta viime viikkoina on ollut hyvin positiivinen. Etenkin vuodenvaihteen tienoilla markkinoilla liikkui paljon huhuja korjausliikkeestä, tai sellaista odotettiin etenkin kevään osinkokauden jälkeen, mutta suunta on ollut joko tasainen tai kohti koillista. Yleisindeksi OMX Helsinki on liikkunut viime aikoina yli 9500 pisteessä. Yksi positiivinen asia markkinoilla on listautumisantien toteutuminen: Kamuxin listautumisanti ylimerkittiin viime torstaina. Lopulliseksi merkintähinnaksi tuli 7,20 euroa osakkeelta. Kaupankäynti Kamuxin osakkeilla alkaa perjantaina Helsingin pörssin pre-listalla. Kevään nousijoita markkinoilla ovat olleet terveysalan yritykset. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin erikoistuneen Pihlajalinnan liikevoitto kipusi 5,4 miljoonaan euroon ylittäen Factsetin analyytikkoennusteen. Myös 110 miljoonan euron liikevaihto ylitti ennusteen. Yhtiö pitää näkymänsä ennallaan. Täten yhtiön kallistumiselle käytännössä läpi talven on hyvät pohjat. Toisaalta harva markkinoita seuraava kovin suureen kurssinousuun edelleen uskoo. OMX Helsinki -0,17% 9655,68 Nousijat Yleiselektroniikka E Soprano Ramirent F-Secure Exel Composites Laskijat Outokumpu Lehto Group Ålandsbanken B Tikkurila HKScan A (Tilanne to 11.5.2017) 10000 +7,38 +4,63 +4,08 +2,70 +2,09 Keliberillä pyy Sähkö- ja hybridiautojen akuissa tarvitaan raaka-ainetta, jota Keski-P 9500 9000 -5,32 -3,50 -2,40 -2,15 -2,08 OMX Nordic -0,1% 325,11 Lopputuote. Olle Sirénin kädessä olevassa purkissa on litiumkarbonaattia, jota Keliberin kaivos tuottaisi tämän hetken tavoitt 8500 8000 joulu tammi helmi maalis huhti Dow Jones Industrial -0,43% 20852,47 Euribor 3 kk 0,000% -0,329% −0,05 −0,10 Jukka Anias (KP) Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju on vakuuttunut. Kaikki merkit niin maailmantaloudessa kuin teknologiassakin viittaavat siihen, että litiumin-nimisen alkuaineen kysyntä tulevaisuudessa kasvaa. Polttomoottorilla toimivat autot korvautuvat tulevaisuudessa yhä enemmän hybridi- ja sähköautoilla. Siinä on Kaustisella ja Kokkolassa toimivan kaivosyhtiö Keliberin suuri sauma. Mahdollisuus suoranaiseen jättipottiin. – Mielestäni on ajan kysymys, kun sähköautot lyövät läpi. Tämän hetken näkemyksen mukaan litium on se alkuaine, jota niiden akkuihin tarvitaan. Tämä on suhdanneriippumaton tekijä, joka kasvattaa ja jopa moninkertaistaa litiumin tarpeen, Oksaharju uskoo. KOKKOLALAINEN Olle Sirén hurahti – jos ilmaus sallitaan – joskus kauan −0,15 −0,20 Euribor 12 kk 0,000% -0,124% −0,25 −0,30 −0,35 11 12 1 2 Energia Euro Raakaöljy Brent, spot USD/tynnyri 50,22 +3,06% USA:n dollareina Ruotsin kruunuina Ison-Britannian puntina Japanin jeneinä Venäjän ruplina Sähkö Nord Pool, spot senttiä/kWh 3,35 -0,08 3 4 0,01 -0,42 0,40 -0,46 -0,69 5 1,086 9,653 0,843 123,643 61,969 Lähde: Kauppalehti / kauppalehti.fi ”Mielestäni on ajan kysymys, kun sähköautot lyövät läpi. Tämän hetken näkemyksen mukaan litium on se alkuaine, jota niiden akkuihin tarvitaan” JUKKA OKSAHARJU Nordnetin osakestrategi sitten geologiaan. Tarpoi keskipohjalaisia maita ja mantuja. Jaksoi myös uskoa. On uskonut litiumiin nyt 17 vuotta. Matkan varrella tuli naureskeluakin, mutta nyt pilkkakirveiden hymyt ovat hyytyneet. Keliberillä on todellinen mahdollisuus. Vuonna 1991 kaikki oli alkanut muuttua. Sony toi markkinoille ensimmäisen litiumioniakun. Kun muutama vuosi myöhemmin kännykkäbisnes räjähti kohtisuoraan nousuun, pohja litiumin kysynnälle oli luotu. Nyt sitten autoteollisuus on kokemassa murrosta sähkö- ja hybridiautojen muodossa. Toistaiseksi litiumin korvaajaa ei niiden akkuihin ole löydetty. Juuri nyt Keliber on ehkä historiansa parhaassa tilanteessa. Äskettäin ilmoitettiin, että yhtiö keräsi suunnatulla osakeannilla viisi miljoonaa euroa. Mukaan lähti mm. Osuuskunta PPO. Sirénin termein ”pöhinää” on aiheuttanut myös Teslan akkuteh-
A 11 Keskipohjanmaa TIISTAINA 16.5.2017 Junnikkala luottaa paikallisuuteen Vuokko Lahti (KP) Kalajoella toimiva puunjalostaja Junnikkala Oy pitää paikallisuutta toiminnassa yhtenä tärkeimpänä arvona. Se haluaa saada raakaaineen läheltä ja käyttää korjuussa myös kunkin paikkakunnan paikallisia yrittäjiä. Yritys tarvitsee myös puuta, sillä se on laajentanut sahaa Oulaisissa ja vastikään investoinut yhdeksän miljoonaa euroa puunjalostukseen kotimaassa. – Sahapuun käyttö kasvaa investointien myötä kovasti, sanoo yrityksen metsäjohtaja Juha Junnikkala. Koska Junnikkala on puunjalostaja, jonka päätuotteet ovat rakennuspuuta, se havittelee ensisijaisesti tukkipuuta eli päätehakkuita tai toisen kerran harvennetta- via metsiä. – Valtaosa kuusesta jalostetaan lankuksi ja sahataan edelleen vaikkapa korkealaatuiseksi seinäpaneeliksi. Siinäkin paikallisuus näkyy eli esimerkiksi Kannustalo käyttää Junnikkalan kuusta seinäpaneloinnissa, Junnikkalan metsäasiantuntija Mikko Kemppainen sanoo. Männystä noin 80 prosenttia menee ulkomaille, kuusesta puolestaan saman verran jää kotimaahan. Kuitupuuta eli paperiteollisuuden raaka-ainettakin Junnikkala toki ottaa vastaan ja metsänomistaja saa luonnollisesi maksun kaikista puulajeista. Ne kuitenkin menevät muiden metsäyhtiöiden jalostettaviksi sellutehtaille tai energiapuuta lämpölaitoksille. Riitta Kaariniemi halusi tuoda iloa naisten elämään Nurkkapuoti nousi Klaavulle Vetelissä een mukaan 9 000 tonnia vuodessa. KP/JUKKA LEHOJÄRVI yhkii lujaa Pohjanmaan sydämestä löytyy taan mahdollinen rakentaminen Vaasaan. ”PÖHINÄSTÄ” HUOLIMATTA tarvitaan vielä yva-selvityksiä, tarvitaan ympäristölupia, tarvitaan lopullinen kannattavuusselvitys ja ennen kaikkea tarvitaan rahaa. Juuri nyt akuutein asia on lopullisen kannattavuusselvityksen tekeminen. Sen on määrä olla valmis alkusyksystä. Sen jälkeen Keliberin hallituksen on tehtävä päätös. – Lisää rahaa tarvitaan. Siihen on useita vaihtoehtoja. Mitä ne voisivat olla? – Rahoituskumppani tai teollinen kumppani, joka haluaa olla kokonaan tai osittain omistamassa. Yksi mahdollisuus monien muiden vaihtoehtojen joukossa on listautuminen pörssiin. Nykyisen suunnitelman mukaan lopputuotetta eli litiumkarbonaattia tuotettaisiin vuodessa 9 000 tonnia. Kun maailmanmarkkinahinta on tällä hetkellä 15 000 taalaa tonnilta, bruttosumma nousisi 125 miljoonaan euroon vuodessa. Kaivos työllistäisi 120– KELIBER OY ■ Keliber Oy on suomalainen kaivosyhtiö, josta noin 78 % on suomalaisten yksityishenkilöiden ja sijoitusyhtiöiden omistuksessa ja noin 22 % norjalaisen Nordic Mining ASA:n hallinnassa. ■ Keliber Oy:n juuret ja tausta on Suomen Mineraali Oy:n Keski-Pohjanmaalla 1950- ja 1960-luvuilla tekemissä litiumtutkimuksissa. ■ Keliber Oy etsii ja kehittää Keski-Pohjanmaalla litiumrikkaita spodumeenipegmatiittiesiintymiä. Yhtiöllä on voimassa oleva kaivoslupa Ullavan Läntässä sijaitsevaan esiintymään sekä malmienetsintälupia ja valtauksia muihin spodumeenipegmatiittiesiintymiin Keski-Pohjanmaan laajassa litiumprovinssissa. ■ Keski-Pohjanmaan yli 500 km2:n laajuisesta litiumprovinssista on tutkittu vain murto-osa. Potentiaali uusien litiumesiintymien löytymiseen on merkittävä. ■ Keliber Oy:n pitkän aikavälin tavoite on tuottaa 9 000 tonnia litiumkarbonaattia vuodessa. Sanni Aho VETELI (KP) Kauniita esineitä, vaatetta, asusteita ja lahjatavaraa pullisteleva putiikki Vetelissä Klaavunkankaalla avautui toukokuun alussa. Yrittäjäksi ryhtyi kanttorina työskennellyt Riitta Kaariniemi, jolle ajatus Nurkkapuodista jalostui yrittäjän ammattitutkintoa opiskellessa. – A ikaisemminkin käynyt mielessä, että jos ryhtyisin yrittäjäksi, niin kauppa olisi tällainen, Kaariniemi kertoo. Nurkkapuodin tuotteet löytyivät pääosin Espanjasta tukkureilta sekä osa Suomesta. Vaatteiden materiaalissa on paljon pellavaa ja erikoista on, että ne ovat yhtä kokoa, eikä Kaariniemi ottanut valikoimaan montaa kappaletta yhtä tuotetta. Vaatteet sopivat kuitenkin monen mallisille ihmisille. Riitta itse rakastaa kauniita asioita. Vaihtelevien töiden ja lapsiarjen keskellä hänelle itselleen on tuonut kotona iloa ja piristystä vaikkapa kaunis servettipaketti. Yrityksen arvot pohjautuvat Kaariniemen omiin ajatuksiin: koti ja nainen ovat tärkeitä. – Minä haluan tuoda piristystä ja iloa naisten elämään. Että jaksaisivat sitä arkea pyörittää, Kaariniemi sanoo. Kaariniemellä ja miehellään Akilla on neljä lasta, joista vanhin Samuel on naimisissa ja työelämässä sekä kahden lapsen isä, Ester ja Otto opiskelevat ja kotona asuu enää yläastelainen Eetu. – Nyt on hyvä kokeilla jotain tällaista omaa, kun lapset ovat isoja. Pieni Nurkkapuoti remontoitiin Kaariniemen kotitaloon, jonka alakerran nurkassa oli aikaisemmin kaksio ja viime vuosina lasten soittokämppä. Suvussa on kovasti yrittäjyyttä ja Kaariniemetkin pyörittivät aikaisemmin Riitan vanhempien perustamaa mansikkatilaa. Sen pito laitettiin ainakin tauolle muutama vuosi sitten. Valikoimaa Riitta lupaa vaihdella ja erityisesti kiinnittää huomiota myös pienten tyttöjen lahjatavaraan. Kesällä hän aikoo pitää pienimuotoista kahvilaa ja toivoo, että paikalle löydettäisiin pidempienkin matkojen takaa. – Eihän tavara tee ketään onnelliseksi, mutta iloa se tuo. Lähde: Keliber Oy:n nettisivut 130 henkilöä, joista toinen puoli urakoitsijoita. Nykyiset malmiot riittäisivät 11 vuodeksi, mutta uusien etsintä jat- kuu koko ajan. Sirénin mukaan lisää modernia kultaa myös pomminvarmasti löytyy. – Olemme raapaisseet vasta pintaa! Pieni Nurkkapuoti on naisten juttu. Ester Kaariniemi (vas.) on ollut yrittäjä-äitinsä Riitan mukana Espanjan ostosreissuilla tulkkina ja makutuomarina. Sisko Taina Salmela tuli avajaisiin avuksi. KP/SANNI AHO
A 12 Kotimaa TIISTAINA 16.5.2017 Keskipohjanmaa Suomalaisten hyvä kielitaito voi olla pian myytti Työelämässä tarvitaan tulevaisuudessa yhä useampien vieraiden kielten taitajia. Silti vieraita kieliä opiskellaan koulussa huomattavasti vähemmän kuin 1990-luvulla. Esimerkiksi saksan lukijoiden joukko ala- ja yläkouluissa on kutistunut kymmenillätuhansilla oppilailla. Lukiossa muitakin kuin pakollisia kieliä lukevat saattavat kohta olla vähemmistössä. HANNA KUONANOJA, teksti // PAULIINA LINDELL, grafiikka // JUKKA-PEKKA MOILANEN, kuva Miksi innostus kieliin syntyy tai jää syntymättä? Aina siihen ei löydy selkeää yksittäistä syytä. Kun Johanna Kylén aikoinaan aloitti koulussa englannin, siitä tuli hänelle heti mieluinen ja vahva aine. Toni Kemppainenkin pärjäsi siinä hyvin, mutta jokin kipinä vain jäi syttymättä. Kun yläkoulussa tulivat eteen valinnaiset aineet, Kylén valitsi kielet. Saman valinnan tehneet äänestivät haluamastaan kielestä, ja siksi valikoitui ranska. Lukioon mennessään Kylén päätti aloittaa vielä espanjan. – Ajattelin, että siitä olisi apua, koska ranska ja espanja ovat sukulaiskieliä. Espanja on lausumiseltaan varsin erilainen kieli kuin ranska ja siksikin kiinnostava. Kemppainen sai viidennellä luokalla valita kielten ja tietotekniikan väliltä. Hän valitsi jälkimmäisen. Yläkoulussa alkoi ruotsi, joka tuntui Kemppaisesta varsinkin sanastonsa puolesta jokseenkin vaikealta. Hän ei päätynyt valitsemaan lisää kieliä yläkoulussa eikä lukiossa. Kemppainen sanoo toki tietävänsä, että useampien kielten osaaminen olisi etu. Mutta kun ei innostanut, ei innostanut. – Kovin monet kavereistanikaan eivät opiskele kuin englantia ja ruotsia. TOISTA VUOTTA Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukiota käyvä kaksikko edustaa kielten opiskelun kah- ta suuntausta: Kemppainen yleistyvää ja Kylén yhä harvinaisemmaksi käyvää. Vielä vuosituhannen vaihteessa kaksi kolmesta lukiolaisesta opiskeli vähintään kolmea kieltä. Nyt kolmen tai useamman kielen ja enintään kahden kielen opiskelijoita on lukiossa yhtä paljon. Kylénin lailla neljää kieltä opiskelee enää joka kymmenes lukiolainen, kun 1990-luvun lopulla näin teki joka kuudes. Kielten kirjoittajien määrissä on tapahtunut suoranaisia romahduksia. Perinteisesti suositut saksa ja ranska ovat menettäneet kymmenen viime vuoden aikana suuren osan kirjoittajistaan: ranska yli puolet ja saksa lähes kaksi kolmasosaa. Sama kehitys näkyy perusopetuksessa. 1990-luvun loppuvuosina saksaa opiskeli peruskoulussa yli 70 000 oppilasta, nyt määrä on kutistunut reiluun 30 000:een. – Viimeisten vuosien aikana luvut eivät enää ole laskeneet mutta eivät nousseetkaan, ja se on yhtä iso ongelma, sanoo Opetushallituksen opetusneuvos Anu Halvari. Puheet venäjän kielen osaamisen tärkeydestä sen sijaan näyttäisivät tuottaneen tulosta. Venäjää opiskelevien peruskoululaisten määrä on viimeisten kymmenen vuoden aikana kolminkertaistunut. – Luvuissa näkyy varmasti myös venäjänkielisten maahanmuuttajataus- ”Kielet antavat ajattelu- ja vuorovaikutustaitoja, jotka ovat tässä maailmassa vielä tärkeämpiä kuin ennen, koska kohtaamme jatkuvasti joka puolelta tulevia ihmisiä.” SANNA KARPPANEN Suomen kieltenopettajien liiton puheenjohtaja taisten lasten määrän lisääntyminen. He opiskelevat usein venäjää vieraan kielen ryhmissä. VIERAITA KIELIÄ opiskeltiin erityisen ahkerasti 1990-luvulla, jolloin vapaaehtoisen A2-kielen opiskelu tuli mahdolliseksi. Huippuvuonna 1997 sitä opiskeli yli 40 prosenttia oppilaista. 1990-luvulla tehtiin kuitenkin myös kielten opiskelun vähentymiseen ohjanneita päätöksiä. Halvarin mukaan yksi merkittävä uudistus oli se, että kunnilta poistettiin velvollisuus tarjota perusopetuksessa muita kuin niitä kieliä, joita on pakko opiskella. Kieliä ei kuitenkaan valita entiseen malliin sielläkään, missä se olisi mahdollista. Yksi syy on se, että englannin ajatellaan nykymaailmassa riittävän. Anu Halvarin mielestä on kuitenkin hassua puhua ”englannin ylivallasta”. – Se on kieli, jota ilman ei tule toimeen, ja sanotaankin, että se on nykyään kansalaistaito. Nämä eivät kuitenkaan ole joko–tai-asioita, vaan englannin rinnalla pitäisi olla muita kieliä. Halvari näkee syytä myös siinä, että kielet joutuvat yläkoulussa kilpailemaan suosiosta monien muiden kiinnostavien valinnaisaineiden kanssa. Myös silloin, kun oppilas on aloittanut alakoulussa vapaaehtoisen A2kielen, sen tunnit menevät yläkoulussa yleensä valinnaisainetunneista. Alakoulussa vapaaehtoinen kieli taas usein lisää lukujärjestyksen tunteja. – Vaatii aika paljon tahtoa, että lapsi jää kouluun tunniksi pariksi, kun muut lähtevät kotiin. ENTÄ MIKSI kielet eivät kiinnosta entiseen malliin edes – ja varsinkaan – lukiossa? Johanna Kylén ja Toni Kemppainen arvioivat sen liittyvän ainakin työmäärään. – Syy voi olla ihan sekin, että lukiossa on niin paljon tekemistä – varsinkin jos lukee vaikka pitkää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Ehkä ne muut aineet sitten tuntuvat tärkeämmiltä, Kylén pohtii. Johanna Kylén kuuluu siihen kymmenesosaan lukiolaisista, joka nykyisin opiskelee koulun lukion toisen vuoden opiskelijat arvelevat kielten jäävän alakynteen, koska Lukiolaisten enemmistö lukee pian vain kahta kieltä LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITTANEET OPISKELEMIENSA VIERAIDEN KIELTEN MÄÄRÄN MUKAAN prosenttia 48,6 50 47,7 3 kieltä 38,7 32,2 2 kieltä Lyhyen kielen pakollisuus poistui lukiosta vuonna 1993. Vuosituhannen vaihteessa kaksi kolmesta lukiolaisesta opiskeli vähintään kolmea vierasta kieltä. Nyt vain kahta kieltä opiskelevia on lukiossa yhtä paljon kuin kolmen tai useamman kielen lukijoita. 40 30 20 15,7 4 kieltä 10,2 10 5 kieltä 2,9 Vähintään 6 kieltä Enintään 1 kieli 2000 2005 2010 1,8 1,2 0,4 2015 0 Lähteet: Ylioppilastutkintolautakunta, Opetushallitus, opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen – Ja jos lukee vaikka ranskaa, sitä ei tule arkipäivässä juuri käytettyä. Kaikki eivät ehkä jaksa miettiä niin pitkälle, että kieltä voisi tarvita sitten joskus töissä, Kemppainen lisää. KUN SUOMESSA selvitetään elinkeinoelämän kielitarpeita, keskeisin tulos on Anu Halvarin mukaan aina sama: tulevaisuudessa tarvitaan yhä useampien vieraiden kielten taitajia. Mitä sitten pitäisi tehdä? Halvarin mielestä keskeistä olisi pystyä rakentamaan ehjiä kielipolkuja. Yksi tärkeä keino ovat hänen mukaansa meneillään olevat kieltenopetuksen varhentamisen kärkihankkeet, joissa opetuksen järjestäjät saavat rahoitusta kielten tarjonnan paikalliseen optimointiin.
A 13 Keskipohjanmaa TIISTAINA 16.5.2017 Vaasantalon sortumisvaara yhä voimassa Elina Nyström (LM) Vaasantalon siipiosan käyttökielto jatkuu sortumisvaaran vuoksi. Rambollin Tampereen yksiköstä saapunut työryhmä on tehnyt tutkimuksia ja viereistä Oma Sääntöpankin rakennustyömaata on ohjeistettu tukemaan taloa lisää työmaan puolelta. Rakennustyömaalla siirretään mursketta neljän metrin korkeudelle tukemaan suojeltua taloa. Rakennuksen käyttökielto koskee edelleen siipiosaa. – Tästä syystä tutkijat eivät ole päässeet vielä tutkimaan talon vaurioita sisätiloihin ennen kuin talon tila on stabiili, kertoo Seinäjoen kaupungin vs. tarkastusinsinööri Jarmo Akkala. Rajala sanoo, että rakennustyömaan ympäröimistä muista rakennuksista ei ole tullut huomautettavaa. Vajoamista on tapahtunut ainoastaan Vaasantalossa. Tiistaina Vaasantalon asukkaita jouduttiin evakuoimaan ja viisi yritystä on lähtenyt talosta. Keskuskadun puoleiset toimitilat ovat vielä yrittäjien käytössä, lähteneet eivät voi palata vielä omiin toimitiloihinsa. Näpit irti rauhoitetusta kangasvuokosta (STT) Luonnossa liikkuja saattaa keväisin törmätä näyttävään, mutta nykyään uhanalaiseksi lajiksi luokiteltuun kangasvuokkoon. Kukat täytyy kuitenkin jättää kasvupaikalleen, sillä kasvi on rauhoitettu, muistuttaa EteläSavon ely-keskus. Meillä kangasvuokon levinneisyys painottuu Kaakkois-Suomeen Salpausselkien ja Etelä-Savon alueelle. Yksittäisiä esiintymiä on Uudenmaan pohjoisosissa sekä Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan eteläosassa. Otollisimmat kasvupaikat löytyvät kuivista ja valoisista harjumänniköistä sekä hiekkaisilta puolukka- ja kanervakankailta. Kangasvuokon väheneminen huomattiin jo varhain. Sen kerääminen myyntiin kiellettiin 1926, ja kokonaan laji rauhoitettiin 1952. Rauhoitetun kasvin tai sen osan poiminta, kerääminen, juurineen otto tai hävittäminen on kielletty. Myöskään kasvin siemeniä ei saa kerätä. neljää kieltä. Yhä useampi tekee niin kuin Toni Kemppainen ja lukee vain kahta pakollista kieltä. Oulun Suomalaisen Yhteislukio teettää muutenkin paljon töitä eikä kielten opiskelun hyöty välttämättä näy heti sitä opiskeltaessa. VIERAIDEN KIELTEN YLIOPPILASKOKEISIIN ILMOITTAUTUNEET opiskelijaa Ruotsi, keskipitkä oppimäärä Ruotsi, pitkä oppimäärä Saksa, lyhyt oppimäärä Saksa, pitkä oppimäärä Ranska, lyhyt oppimäärä Ranska, pitkä oppimäärä Espanja, lyhyt oppimäärä Espanja, pitkä oppimäärä Venäjä, lyhyt oppimäärä Venäjä, pitkä oppimäärä Italia, lyhyt oppimäärä Portugali, lyhyt oppimäärä 2007 2016 24 585 13 522 3 201 1 812 4 404 1 737 1 634 493 2 379 1 005 513 309 1 153 1 034 53 84 537 723 371 395 283 103 31 24 Toisen kotimaisen kielen kirjoittaminen on ollut vapaaehtoista vuodesta 2005 lähtien. SAKSAN, RANSKAN JA VENÄJÄN oppilasmäärät perusopetuksessa tuhatta opiskelijaa, vuosi 80 70 60 50 Saksa 40 30 20 Ranska Venäjä 10 1994 1998 2006 2012 2015 0 Pauliina Lindell Kärkihankkeiden kautta tuleva rahallinen panostus vieraisiin kieliin on hänen mielestään tällä hetkellä ilonaihe. – Resurssit ovat aina mitä ovat, mutta tahtotila on kyllä ilmaistu selvästi – eikä kielten kohdalla raha ole ollut ratkaisevin tekijä. SANNA KARPPASEN mielestä yksi konkreettinen teko olisi se, että kieliopinnoista ruvettaisiin antamaan lisäpisteitä jatko-opintoihin haettaessa. Perusopetuksen puolella taas pitäisi löytää nykyistä pysyvämpiä keinoja tukea opetuksen järjestämistä. – Viimeiset kymmenen viisitoista vuotta on ollut kaikennäköisiä monipuolistamisprojekteja. Koska ne ovat aina projekteja tai hankkeita, rahoitus on poukkoilevaa, eivätkä ne kunnat, joilta puuttuu taloudellisia resursseja tai kiinnostusta, niihin tartu. Karppanen pelkää, että kielitaito jakaa suomalaiset pian kahteen kastiin: niihin, jotka osaavat useita kieliä erinomaisesti, ja niihin, jotka eivät osaa muita kuin pakollisia kieliä. – Kielitaidon liittämiselle yleissivistykseen on ehkä tapahtumassa jotain. Kielet antavat kuitenkin ajattelu- ja vuorovaikutustaitoja, jotka ovat tässä maailmassa vielä tärkeämpiä kuin ennen, koska kohtaamme jatkuvasti joka puolelta tulevia ihmisiä. RUOTSIN KIELEN vapaaehtoisuuden kokeiluun, josta hallitus hiljattain päätti, Karppanen ei lataa odotuksia. Vaikka ruotsin kirjoittaminen on ollut jo pitkään vapaaehtoista, muiden kielten opiskelu ei ole lisääntynyt. Toiseksi kielitaito ei hänen mielestään monipuolistu, jos vain opiskellaan ruotsin tilalla sama määrä jotain toista kieltä. Ylipäätään pakkoruotsikeskustelu on Karppasen mielestä saanut kohtuuttoman suuren roolin. – Toivon, että aina ei puhuttaisi vain siitä, milloin ja missä kohtaa opiskellaan ruotsia. Kielten opiskelu tarvitsee tukea alusta loppuun, ja olisi tärkeää tarttua siihen tässä kohtaa. Muuten meillä on tulossa sellaiset isot ikäluokat, jotka eivät osaa muuta kuin englantia ja ruotsia, joita pidetään jo itsestäänselvyyksinä. Sähkön korotuksille tulossa katto Markku Uhari (LM) Sähkönsiirtohintojen suuret korotukset ovat jäämässä historiaan, jos hallituksen tuore esitys menee eduskunnassa läpi. Uusi esitys estäisi sähkönjakeluyhtiöitä korottamasta siirtohintoja liikaa. Raja kulkisi 15 prosentin vuotuisessa korotuksessa. – Korotuskatto ei suinkaan tarkoita, että olisi lupa korottaa hintoja 15 prosentilla, ei missään tapauksessa, totesi lakiesitystä tiedotustilaisuudessa esitellyt asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.). Samassa yhteydessä valtioneuvosto jätti eduskunnalle esityksensä maakaasumarkkinalaiksi. Energiateollisuuden sähköverkoista vastaava johtaja Kenneth Hänninen pitää korotuskattoa ymmärrettävänä reaktiona lainsäätäjiltä suurille siirtohintojen kertakorotuksille. Hän tosin toteaa Lännen Medialle, ettei korotuskatolle ole enää tarvetta. – Uskoakseni tämä on tarpeeton laki. Tarkoitan tällä sitä, että tähän tuskin joudutaan turvautumaan tulevaisuudessa, Hänninen sanoo. Hännisen mukaan korotuskatto on jo vuoden päivät saanut hyväksynnän alan sisällä. Lainsäädäntö kuitenkin viivästyi, kun siirtohintojen korotusten valmistelu liitettiin yhteen maakaasumarkkinalain valmistelun kanssa. Ympäristö-, asunto- ja energiaministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan lakiesitys ei anna yhtiöille lupaa korottaa vuodesta toiseen sähkönsiirtomaksujaan 15 prosentilla.
A 14 Ulkomaat TIISTAINA 16.5.2017 Keskipohjanmaa USA harkitsee laajentavansa läppärikieltoa LONTOO (STT) Euroopan unioni vaatii kiireellisiä neuvotteluja Yhdysvaltojen kanssa siitä, laajennetaanko lentojen läppärikielto myös Euroopan-lennoille, kertovat muun muassa Guardian ja BBC. Yhdysvallat on jo kieltänyt läppärien tuonnin matkustamoon lennoilla, jotka tulevat joiltakin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan lentokentiltä Yhdysvaltoihin. Myös Britannia on ottanut kiellon käyttöön. Kännyköitä isompia laitteita ei saa tuoda matkustamoon terroriiskujen uhan vuoksi. Nyt Yhdysvallat kuitenkin har- kitsee kiellon laajentamista Euroopan-lennoille, mikä on saanut EU:n reagoimaan. EU:n liikenne- ja maahanmuuttokomissaarit ovat lähettäneet Yhdysvaltain kansallisesta turvallisuudesta vastaavalle ministerille John Kellylle ja liikenneministeri Elaine Chaolle kirjeen, jonka uutistoimisto Reuters on saanut käsiinsä. EU:n mukaan turvallisuusuhkat EU:lla ja Yhdysvalloilla ovat samat. Eurooppalaiset lentoturvallisuusasiantuntijat tapaavat tänään Brysselissä ja pohtivat mahdollista vastareaktiota Yhdysvaltojen harkitsemaan kieltoon. Venäjän hävittäjä muutaman metrin päässä USA:n koneesta MOSKOVA (STT) Venäjän hävittäjä tuli noin kuuden metrin päähän Yhdysvaltojen laivaston tiedustelukoneesta Mustallamerellä viime viikolla, NBC kertoo. Venäjän puolustusministeriö vahvistaa uutistoimisto Tassin mukaan kohtaamisen. Tass uutisoi Venäjän havainneen tiistaina Mustanmeren yllä koneen, joka lähestyi Venäjän rajaa. Tassin mukaan Venäjän hävittäjä lähti huolehtimaan siitä, että kone läh- tee pois. Yhdysvaltojen laivaston tiedottaja sanoi NBC:lle, että kohtaaminen tapahtui turvallisesti. Tiedottajan mukaan tiedustelukone oli hoitamassa rutiinitehtäviä. Kuusi metriä on lyhyt matka, ja Yhdysvaltojen armeija on aiemmin tuominnut suuremmankin välimatkan päästä tapahtuneet kohtaamiset vaarallisiksi, NBC kertoo. Tiedottajan mukaan välimatka on kuitenkin vain yksi turvallisuustekijöistä. FBI jatkaa Venäjä-tutkintaa WASHINGTON (STT, AFP) Yhdysvalloissa liittovaltion poliisin FBI:n virkaatekevä johtaja vakuutti torstaina, että tutkinta Venäjän sekaantumisesta Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin jatkuu. Senaatin paneelille puhunut Andrew McCabe sanoi, että kukaan ei ole yrittänyt haitata tutkintaa. – Kukaan ei voi estää FBI:n miehiä ja naisia tekemästä sitä, mikä on oikein, McCabe sanoi. Presidentti Donald Trump irtisanoi FBI:n johtajan James Comeyn tiistaina. Hän perusteli päätöstä vain sillä, että Comey ”ei tehnyt hyvää työtä”. Trumpin arvostelijoiden mukaan erottamiseen vaikutti Comeyn johtama Venäjä-tutkinta. Mediatietojen mukaan Comey oli myös hiljattain pyytänyt lisärahaa tutkintaan. Comey kertoo kollegoilleen jättämässään jäähyväiskirjeessä uskoneensa jo pidemmän aikaa, että presidentti voi erottaa FBI:n johtajan mistä tahansa syystä tai vaikka kokonaan ilman syytä. Useat yhdysvaltalaismediat julkaisivat Comeyn kirjeen. Fasismin vastustajat osoittivat mieltään FBI:n johtajan James Comeyn erottamista vastaan keskiviikkona Los Angelesissa. Nasan Curiosity-mönkijä otti kuvan itsestään elokuussa 2015 Marsin pinnalla. Ihmisen astumista Marsin pinnalle saadaan tode Nasan Mars-miss Presidentti Donald Trump kiirehti matkaa Marsiin, mutta sinne ei Ilkka Timonen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli viime viikolla videoyhteydessä Kansainvälisellä avaruusasemalla olevaan astronauttiin Peggy Whitsoniin. Hän kysyi astronautilta, millaisella aikataululla ihminen pääsee Marsiin. Whitson muistutti, että Trump on itse allekirjoittanut paperin, jolla Nasan toimintaa rahoitetaan ja jossa päämääräksi asetetaan matka Marsiin 2030-luvulla. Trump vastasi: – Well, haluamme yrittää sitä ensimmäisen kauteni aikana tai pahimmillaan toisen kauteni aikana, joten meidän pitää vähän nopeuttaa sitä, OK? Tämä tavoite on mahdoton Nasan nykyisellä budjetilla. Presidentti Barack Obaman entinen avaruus- ja innovaationeuvonantaja Phil Larsson sanoo Guardian-lehdessä, että Nasa on tänään valmiimpi menemään Marsiin kuin se oli 1960-luvulla valmis menemään Kuuhun. – P iru on kuitenkin yksityiskohdissa, erityisesti rahoituksessa, sanoi Larsson. TRUMP JA KONGRESSI ovat pitäneet Nasan rahoituksen koskemattomana, noin 19 miljardissa dollarissa (17,4 mrd. e), mutta ilmastotieteen rahoitusta vähennetään 200 miljoonalla dollarilla (183 milj. e). Samoin vähenevät opetusohjelmien rahoitus sekä rahoitus asteroidimatkoille, joiden Nasa toivoi olevan ponnahduslauta Marsiin. ”Piru on kuitenkin yksityiskohdissa, erityisesti rahoituksessa. SLS-kantoraketin laukaisua on jouduttu lykkäämään vuoteen 2019.”
A 15 Keskipohjanmaa TIISTAINA 16.5.2017 Avaruuspuvut vähissä Hiv-potilas voi elää pitkään Ilkka Timonen Nasan avaruuspukujen varasto uhkaa loppua kesken. Uutta asua niiden tilalle ei ole luvassa vuosikausiin, vaikka uusien avaruuspukujen kehittelyyn on käytetty vuodesta 2007 liki 200 miljoonaa dollaria (183 milj. e). Nasa valmisti Kansainvälistä avaruusasemaa ISS:ää varten 18 avaruuspukua, joista 11 on enää käytössä. Niistä vain neljä on tällä hetkellä ISS:llä. Pukujen pitäisi kestää vuoteen 2024 saakka, jolloin ISS:n toiminnan on määrä loppua. Uudet puvut eivät ilmeisesti valmistu ennen tuota vuotta. Nykyinen avaruuspuku kehitettiin jo vuonna 1974, ja sitä käytettiin ensi kerran vuonna 1981. Nasa tarvitsee tulevaisuudessa muunkinlaisia pukuja kuin mitä käytetään ISS:llä. Tarvitaan erilliset puvut Kuuta ja Marsia varten, sillä niiden ympärillä säteilytasot ovat erilaiset. Nasa on rahoittanut kolmea erilaista ohjelmaa uusien avaruuspukujen kehittämiseksi. Edistys on ollut hidasta ja monimutkaista, sillä Nasalle on aina näihin päiviin saakka ollut epäselvää, mihin päin ihminen aiotaan lähettää. Vasta hiljattain selvisi, että Kuuhun aiotaan rakentaa asema ennen Mars-lentoja. Nykyisten pukujen kanssa on ollut ongelmia, kun kypärätilaan on yllättäen alkanut tulvia vettä. PARIISI (STT, AFP) Hiv-potilaiden eliniänodote on pidentynyt länsimaissa noin kymmenellä vuodella, kertoo lääketieteen julkaisu The Lancet. Jos 20-vuotias hiv-positiivinen on aloittanut lääkityksen vuoden 2008 jälkeen, hänen eliniänodotteensa on noin 78 vuotta. Terveiden miesten eliniänodote on esimerkiksi Ranskassa 79 ja terveiden naisten 85 vuotta. Kehitys on 1990-luvun puolivälissä käyttöönotetun antiretroviraalilääkityksen ansiota. Lääkkeet eivät hävitä virusta, mutta hillitsevät oireita ja estävät usein viruksen kehittymisen aidsiksi. Tutkijoiden mukaan vuoden 2008 jälkeen lääkityksen aloittaneet elävät pidemmän ja terveemmän elämän kuin ne, jotka aloittivat lääkityksen aiemmin. Lääkkeet ovat parantuneet ja niistä on onnistuttu karsimaan haitallisia sivuvaikutuksia. Tutkimukseen kerättiin tietoja yli 88 000 hiv-potilaalta. ”Avaruusasemalla on enää neljä avaruuspukua. Pukujen pitäisi kestää vuoteen 2024 saakka.” ennäköisesti odotella 2030-luvulle saakka. io etenee hitaasti päästä ennen kuin 2030-luvulla Mitä Mars-missio maksaisi? Varmuudella siitä tulisi historian kallein avaruusmatka. Science World Reportin laskelmien mukaan missioon voi kulua seuraavien 30 vuoden aikana 450 miljardia dollaria (412 mrd. e). Esimerkiksi ihmisen Kuuhun vienyt Apollo-ohjelma maksoi kaikkiaan 25,4 miljardia dollaria (23,3 mrd. e). Nasan Mars-suunnitelmat toteutuvat hitaasti. Matkan alkua varten kehitettävä jättimäinen kantoraketti Space Launch System (SLS) piti laukaista avaruuteen ensi kerran vuonna 2018, mutta nyt laukaisu on jouduttu lykkäämään vuoteen 2019. Trump haluaa Nasan priorisoivan miehitettyjä avaruuslentoja. Nasa aikoo lähettää astronautit Orion-avaruusaluksella vuonna 2021 kauem- mas kuin mitä koskaan päästiin Apollo-ohjelman kanssa. Nasa ei suinkaan ole yksin Marsiin pyrkimässä. SpaceX-yhtiön toimitusjohtajan Elon Muskin tavoite on saada ihminen Marsiin jo vuonna 2024. Hän sanoo itsekin tavoitetta ehkä hieman liian optimistiseksi. SpaceX:n lähin tavoite on kierrättää kaksi ihmistä Kuun ympäri vuonna 2018. MARSIA KOHTI laukaistaan lähivuosina kaikkiaan yhdeksän avaruusalusta jo nyt toiminnassa olevan yhdeksän Mars-ohjelman lisäksi. Matkoja järjestämässä on useita eri organisaatioita tai maita kuten Nasa, Euroopan avaruusjärjestö (ESA), SpaceX, Venäjä, Kiina, Intia ja Yhdistyneet arabi- emiraatit. Tämä tietää ruuhkaa DSN-järjestelmälle, joka on suurten radioantennien verkko. Sen tehtävänä on Marsia ja muita planeettoja kohti lentävien avaruusalusten signaalien poimiminen. Pian laukaistaan kohti Marsia esimerkiksi ESA:n ja Venäjän ExoMars 2020 -duo, jossa mukana on sekä mönkijä että Marsin pinnalle nouseva asema. Ne etsivät Marsista biologista aktiivisuutta. Tähän asti tunnetuimmat Marsmissiot ovat Nasan Mars-mönkijät Sojourner, Spirit, Opportunity ja Curiosity. Kaksi viimeksi mainittua ovat aktiivisia. Mars-matkojen tarkoitus on löytää merkkejä muinaisesta tai nykyisestä elämästä punaisella planeetalla. NASAN MARS-OHJELMA ■ Yhdysvaltain avaruushallinnolla Nasalla on kolmevaiheinen ohjelma Marsiin pääsemiseksi. 1. Maasta riippuvainen: Keskitytään tutkimustyöhön ja kokeisiin Kansainvälisellä avaruusasemalla. 2. Koealue: Nasa opettelee tekemään monimutkaisia operaatioita kaukana avaruudessa, kaukaisimpana paikkana Kuun ympäristö. Miehistö voi palata Maahan muutaman päivän kuluessa. 3. Maasta riippumaton: Päästään matkustamaan Marsin tai sen kuiden kiertoradalle. Lopulta laskeudutaan Marsiin. ■ Marsilla uskotaan joskus olleen samanlainen magneettikenttä kuin Maalla. Sen ansiosta planeetalla oli ilmeisesti Suomi haluaa olla jäänmurtajien Uber FAIRBANKS (STT) Suomi on saanut Yhdysvallat innostumaan ajatuksesta yhteiskäytössä olevista jäänmurtajista, kertoo Arktisen talousneuvoston puheenjohtajaksi tällä viikolla valittu Tero Vauraste valtion omistamasta jäänmurtoyrityksestä Arctiasta. – Ajatuksemme on eräänlainen Ice Uber tai Icebnb. Yhdysvaltojen on sisäpoliittisesti vaikeaa ostaa suomalaisilta jäänmurtajia, sillä presidentti Donald Trump painottaa valtion hankinnoissa voimakkaasti kotimaisuutta. Yhteiskäyttö voisi antaa yhdysvaltalaisille mahdollisuuden saada tästä huolimatta käyttöönsä suomalaista jäänmurtoosaamista. – Olemme puhuneet, että miksei Suomen ja Yhdysvaltojen välillä voisi olla kansainvälistä jäänmurtosopimusta kuten Suomen ja Ruotsin välillä. Brasilia lopetti zikaviruksen hätätilan RIO DE JANEIRO (STT–AFP) Brasilian hallitus on lopettanut zikaviruksen takia annetun hätätilan. Torstaina lopetettu kansallinen hätätila julistettiin maahan vuoden 2015 lopulla. Brasilian terveysministeriön mukaan Brasilia on kertonut Maailman terveysjärjestö WHO:lle zikavirustapausten vähenemisestä. Myös viruksen aiheuttamaa mikrokefaliaa eli pienipäisyyttä on havaittu vähemmän koko maassa. Ministeriön mukaan tämän vuoden tammikuusta huhtikuuhun zikatapauksia kirjattiin yli 95 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Tänä vuonna kirjattiin vajaat 8 000 zikatartuntaa, kun viime vuonna määrä oli samana ajanjaksona yli 170 000.
A 16 URHEILU TIISTAINA 16.5.2017 Keskipohjanmaa YHTEYSTIEDOT Urheilutoimitus: 020 750 4425, urheilu@kpk.fi Urheilun toimitussihteeri: Risto Lintilä 020 750 4422 Osaston esimies: Juha Savela 020 750 4420 Kunniakierroksilla seurat ovat keränneet varoja toimintaansa 35 vuoden aikana yhteensä reilut 32 miljoonaa euroa. Sivu A18 Espanjan kautta kohti kesää Anniina Kortetmaan kesän päätavoite on 22-vuotiaiden EM-kisoissa. Lontoon MM-kisat tulevat vielä liian aikaisin. Juha Savela (KP) Kannuksen Uran Anniina Kortetmaa teki viime kesänä läpimurtonsa kansalliseen pikajuoksueliittiin. Oulun Kalevan kisoista palkintokaappiin tuli kaksi SM-hopeaa. Kausi huipentui Suomi–Ruotsi-maaotteluun, jossa hän voitti 200 metriä ja oli toinen 100 metrillä. Lisäksi hän oli mukana voittamassa pikaviestiä. Talvikaudella kehitys jatkui, kun Kortetmaa rikkoi ensin EM-rajan 60 metrillä ja eteni Belgradissa järjestetyissä EM-hallikisoissa välieriin. – Hallikausi ylitti odotukset. Haaveet muuttuivat todeksi, Kortetmaa toteaa talvikaudestaan. Kortetmaa on jo loikannut kohti kesää, sillä parhaillaan hän on pitkällä harjoitusleirillä Espanjan Teneriffalla. Kaikkiaan 3,5 viikkoa kestävä leiri alkoi huhtikuun lopussa. – Leiriltä haen tehoja harjoitteluun: vauhtia ja lajinomaisia harjoituksia. Tietysti aurinko ja lämpökin tekevät tässä vaiheessa harjoituskautta hyvää, Kortetmaa sanoo. Talven harjoitukset sujuivat suunnitelmien mukaan. – Harjoitteluun on haettu hieman uusia kuviota, jotta takareisivaivoi- hini saataisiin helpotusta tai niistä päästäisiin kokonaan eroon. Olen käynyt Helsingissä fysioterapeutti Jarmo Ahosen luona. Hänen opeillaan on haettu muutosta juoksuasentoon. Lähinnä kyse on lantion asennon muutoksesta, jotta aktivointi kohdistuisi juostessa oikeisiin lihaksiin. Tuntuu siltä, että muutoksista on ollut apua, Kortetmaa kertoo. Teneriffan leirillä on kaikkiaan 17 pikajuoksijaa. Kesän tutuista kilpakumppaneista mukana on mm. Maria Räsänen. – Todella mukava, että mukana on näin paljon urheilijoita. Leirillä riittää seuraa ja treeneissä kirittäjiä. MITÄ KESÄLTÄ ON odotettavissa? Vaikka aikuisten tasollakin tulosta on jo tullut, 22-vuotias Kortetmaa pitää piikkarit maassa. – Edelleen päätavoitteeni on 22-vuotiaiden EM-kisoissa Puolassa. Finaalipaikka satasella on minimitavoite, Kortetmaa sanoo heinäkuussa Bydgoszczissa järjestettävistä kisoista. Viime kesänä vastaavassa kisassa EM-pronssi irtosi ajalla 11,56, joka on lähellä Kortetmaan omaa ennätystä ”Harjoitteluun on haettu hieman uusia kuviota, jotta takareisivaivoihini saataisiin helpotusta.” ANNIINA KORTETMAA ANNIINA KORTETMAA ■ Syntynyt: 9.1.1995. ■ Seura: Kannuksen Ura. ■ Valmentaja: Jukka Vähäkangas. ■ Ennätykset: 11,62 (100 m), 23,76 (200 m). (11,62). Lontoossa olisi elokuun alussa tarjolla vielä isommat kekkerit? – Juu, niin olisi, mutta aikaraja sinne taitaa olla vielä liian kaukana. Ennätyksestä pitäisi lohkaista aika paljon, jotta kisaraja (11,26) rikkoontuisi, Kortetmaa vastaa. Kesän tulostavoitteekseen Kortetmaa asettaa tässä vaiheessa satasen ennätyksensä nipistämisen 11,50 paikkeille. – Kesän kilpailukalenteria ei ole vielä lyöty lukkoon. Todennäköisesti kilpailukausi alkaa kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Paikka on vielä auki. Vähän alkukesän keleistäkin riippuu, kilpailenko Suomessa vai parempien olosuhteiden perässä jossain KeskiEuroopassa. Pikajuoksun ohella Kortetmaan arki täyttyy terveystieteen opiskeluista Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa. – Opiskelut ovat aikataulussa. Onneksi opintosuorituksia voi tehdä myös verkossa, joten opiskelun voi suorittaa urheilun ehdoilla. Kuopiossa olosuhteet ovat hyvät: urheiluakatemia on vireä ja Kuopio-halli tarjoaa hyvät olosuhteet treenata talvellakin. Ratkaiseva merkitys Juha Savela (KP) Kesää ajatellen Anniina Kortetmaa viettää parhaillaan tärkeitä viikkoja. Espanjan leirillä on ratkaiseva merkitys, sanoo valmentaja Petteri Jouste. – Teemme lajinomaista treeniä hyvissä olosuhteissa. Kun maksimijuoksuvauhtiakin mennään, loukkaantumisriski kasvaa. Keho on kovilla, Jouste kertoo. Loppukevään leirillä on Jousteen mukaan myös psyykkistä merkitystä. – On henkisesti tärkeää päästä talven jälkeen ulos kesäolosuhteisiin. Leiriolosuhteissa pääsee irti arkirutiineista ja näkee myös muiden maiden urheilijoita. Leirillä voi myös pilata kauden. – Kyllä voi, jos treenaa liikaa kovilla tehoilla. Levon ja rasituksen suhteen oltava tarkkana, lihashuollosta- kin on pidettävä huolta. Siksi meillä on leirillä hieroja mukana, Jouste sanoo. Jouste valvoo leirillä Kortetmaankin harjoittelua, kun hänen henkilökohtainen valmentaja Jukka Vähäkangas ei leirille päässyt. – Tämä kuuluu valmennuksen arkeen Suomessa, jossa valmentajat saavat ison osan elannostaan muualta kuin valmentamisesta. Anniina Kortetmaa ylitti odotuksensa hallikaudella. Kesällä tavoitteena on finaalipaikka 22-vuotiaiden EM-kisoissa. LEHTIKUVA/TOMMI ANTTONEN
A 17 Keskipohjanmaa TIISTAINA 16.5.2017 KOLUMNI Juha Savela juha.savela@kpk.fi Lukija keskiössä Kun Keskipohjanmaa ensi helmikuussa siirtyy tabloidiin, palaavat urheilusivut vanhalle paikalleen tänne lehden loppupuolelle. Urheilusivut kuuluvat kuitenkin painoteknisesti siihen osioon lehdestä, joka painetaan viimeisenä. Eli edellispäivän viimeisimmät uutiset löytyvät vast´edeskin aamun lehdestä. (Tästä mallilehdestä tuoreimmat uutiset tosin puuttuvat, koska sivut koottiin jo päiviä sitten.) Olipa sanomalehden muoto mikä hyvänsä, ratkaisevaa on lopulta sisältö. Huonosti tehty juttu ei muutu hyväksi, vaikka sen tabloidille painaisi. Mutta senhän valveutunut lukijakin tietää. TULEVAISUUDESSAKIN Keskipohjanmaan urheilutoimituksen tavoitteena on, että urheilusivuilta löytyy koko urheilun kirjo. Pääpaino on levikkialueen urheiluelämässä, joka pyritään hoitamaan mahdollisimman kattavasti, taustoja unohtamatta. Merkittävät kansainväliset ja kansalliset tapahtumat löytyvät myös näiltä sivuilta. Pyrimme kirjoittamaan eri lajeista ja tapahtumista tasapuolisesti, asiallisesti ja tarvittaessa kriittisesti. Minkään seuran tai urheilijan äänitorveksi emme sitoudu, lukija on keskiössä. Suurena toiveena on, että Keskipohjanmaan urheilusivuilta löytäisivät luettavaa myös he, joita urheilu ei suuremmin kiinnosta. Mutta olisi itsensä ja ennen muuta lukijoiden pettämistä vakuuttaa, että mikään ei muutu, kun tabloidiin siirrytään. Eli siinä suhteessa joudumme tuottamaan Putous-voittaja Aina Inkeri Ankeisen sielunkumppaneille pettymyksen. Kaiken ei pidä muuttua, mutta painotuksia joudumme pohtimaan. KESKIPOHJANMAA TEETTI viime vuonna urheilusivuista omaan käyttöömme laajan lukijatutkimuksen, jossa kysyttiin mm. lukijoidemme suosikkilajeja sekä sitä mistä ja miten lajeja seurataan. Samoin kysymysten kohteena olivat lukijoitamme kiinnostavat juttutyypit. Tutkimustulokset toimivat osviittanamme, kun mietimme, mihin suuntaan urheilusivuja ja urheilujournalismia Keskipohjanmaassa viedään. Pohdintaa on hyvä käydä päivittäin, mutta erityisen tarpeen se on nyt, kun tadloidiin siirrymme. Lukijatutkimuksesta olemme saaneet perustaa, mutta lisää vinkkejä, toiveita ja palautetta voitte lähettää myös tänä siirtymäaikana. Kaikkia toiveita emme voi toteuttaa, mutta kaikki viestit käymme tarkasti läpi. Lukija on keskiössä tässäkin uudistuksessa. Palautetta voi lähettää esimerkiksi urheilun sähköpostiin: urheilu@ kpk.fi Muillakin tavoin palautetta voi antaa, yhteystiedot löytyvät tästä mallilehdestä ja Keskipohjanmaan sivuilta. Pidetään yhteyttä. Kirjoittaja on Keskipohjanmaan urheilutoimituksen esimies. Zlatanin kirurgi: Hänellä on jäljellä monta vuotta huipulla TUKHOLMA (STT–TT) Ruotsalaisella jalkapallotähdellä Zlatan Ibrahimovicilla on jäljellä on vielä monta vuotta lajin huipulla, mikäli hänen kirurgiaan on uskominen. Freddie Fu leikkasi 35-vuotiaan Ibrahimovicin polven viime viikolla ja kertoi vaikuttuneensa pelaajan kunnosta. – Hän on yksi parhaista urheili- joista, joita olen operoinut. Hänellä on jäljellä monia vuosia huipulla, Fu sanoi South China Morning Postille. – En voi kertoa paljon yksityiskohtia, en tahdo mitään ongelmia Manchester Unitedin kanssa. Mutta voin sanoa, että hän on kaikin puolin huippukunnossa. Hänen jalkojensa ja lihastensa laatu on niin hyvä kuin voi olla. Olli Rehn Fifa-rooliin MANAMA (STT) Entinen elinkeinoministeri ja EUkomissaari Olli Rehn on valittu kansainvälisen jalkapalloliiton Fifan hallintokomitean varapuheenjohtajaksi. Rehn valittiin tehtävään Fifan kongressissa Bahrainissa. Puheenjohtajaksi valittiin intialainen Mukul Mugdal. – A rvostan kansainvälisen futisväen osoittamaa luottamusta. Fifan johtaminen ja hallintatapa tar- vitsevat lisää avoimuutta ja selkeitä eettisiä pelisääntöjä, mitä järjestön uusi johto ajaa, Rehn sanoi Palloliiton tiedotteessa. Hallintokomitean tehtävä on kehittää korruptioskandaalin pyörteissä ollutta kattojärjestöä avoimuutta ja hyvää hallintotapaa noudattaen. Komitea toimii Fifajohdon neuvonantajana ihmisoikeuksia, tasa-arvoa ja kestävää kehitystä koskevissa asioissa.
A 18 Urheilu TIISTAINA 16.5.2017 Keskipohjanmaa Kunniakierros -kamppanja käydään jo 36. kerran IK Falken ja ÖID maan parhaat Risto Lintilä (KP) Suomen Urheiluliiton ja urheiluseurojen järjestämällä Kunniakierros -kampanjalla kerätään varoja yleisurheilutyöhön tänä vuonna 36. kerran. ÖID on ollut piirinä ja IK Falken seurana jo vuosia Suomen kärjessä Kunniakierroksilla. Seurat ovat keränneet varoja toimintaansa 35 vuoden aikana yhteensä reilut 32 miljoonaa euroa. Kampanjan tuotto käytetään yleisurheilutyöhön seuroissa, piireissä ja SUL:ssa. Kunniakierrostapahtumissa kuntoillaan 60 minuuttia hyvässä hengessä ikään tai kuntoon katsomatta. Falken oli viime vuonnakin Kunniakierrokset 17.5. Kaustisen Pohjan-Veikot, 22.5. Reisjärven Pilke, 26.5. Raution Kisailijat, 29.5. Nivalan Urheilijat, 30.5. Haapajärven Kiilat, 5.6. Himangan Urheilijat, 7.6. Kalajoen Junkkarit, 8.6. Ylivieskan Kuula, 10.6. Alavieskan Viri, 8.8. Kälviän Tarmo, 28.8. Ullavan Kilpa Kannuksen Ura ÖID:n seuroja: 23.5. IF Drott, 24.5. GIF ja IF Åsarna, 28.5. IK Falken, 29.5. IF Nykarlebynejden, 8.6. Larsmo IF seuroista hyvin menestyivät myös IF Drott 20 020 ja GIF 16 677 euroa. – Piirinä teimme uuden oman ennätyksen 207 852 euroa. Täs- tä jäi seurojen ja piirin käyttöön yhteensä komeat 168 000 euroa, ÖID:n kunniakierrospäällikkönä pitkään toiminut Christer Aspfors iloitsee. Tänä vuonna ÖID:n tavoite on tehdä uusi piirien SE-tulos. – Etelä-Pohjanmaan seurat keräsivät 2005 noin 217 000 euroa. Tällä hetkellä näyttää lupaavalta, Aspfors kertoo. Keski-Pohjanmaan piirissä tilanne ei näytä yhtä valoisalta. Piirin tulos on laskenut vuoden 2013 hyvästä tuloksesta 60 101 viime vuoden 31 350 euroon. Viime vuonna KePY:n parhaat seurat olivat Nivalan Urheilijat 4969 ja Kaustisen Pohjan-Veikot 4722 euroa. Ke 14.6. GrIFK – KPV. La 17.6. KPV – OPS. To 22.6. KPV – FF Jaro. Ti 27.6. FF Jaro – OPS. Pe 30.6. FF Jaro – EIF, TPS – KPV. La 8.7. KPV –FC Honka. Su 9.7. GrIFK – FF Jaro. La 15.7. FC Honka – FF Jaro, Gnistan – KPV. Ke 19.7. FF Jaro – KPV. La 22.7. FF Jaro – TPS. Su 23.7. KPV – AC Oulu. La 29.7. EIF – KPV, FC HAKA – FF Jaro. La 5.8. AC Oulu – FF Jaro, KPV – FC HAKA. Pe 11.8. OPS – KPV. La 12.8. FF Jaro – Gnistan. Pe 18.8. OPS – FF Jaro. Su 20.8. GrIFK – KPV. La 26.8. KPV – TPS. La 26.8. EIF – FF Jaro. Su 3.9. FC Honka – KPV, FF Jaro – GrIFK. La 9.9. KPV – FF Jaro. La 16.9. KPV – Gnistan, FF Jaro – FC Honka. Pe 22.9.Turku TPS – FF Jaro, AC Oulu – KPV. La 30.9. KPV – EIF, FF Jaro FC – HAKA. La 14.10. FC HAKA – KPV. La 21.10. Gnistan – FF Jaro, KPV – OPS. Ylivieskan Kuulan kunniakierroksen vauhtia viime kesänä. maan ykkösseura keräten Kunniakierroksilla yhteensä 45 559 euroa. IF Åsarna oli toiseksi paras 30 546 ja IF Nykarlebynejden neljäs 30 142 euroa. ÖID:n Jalkapallo Miesten Ykkösen otteluohjelma Su 21.5. KPV–GrIFK. Ke 24.5. KPV – Gnistan. To 25.5. FF Jaro – FC Honka. Ma 29.5. Turku TPS – FF Jaro, AC Oulu – KPV. La 3.6. KPV – EIF. Su 4.6. FF Jaro – FC HAKA. Ke 7.6. FF Jaro – OPS. La 10.6. FC HAKA – KPV, FF Jaro – AC Oulu. Ti 13.6. Gnistan FF – Jaro. UUTISET +¸\O¦¦P¸QNDWX.2..2/$ZZZFDUDYDQODQGLDȴ REGIONLINE UUDISTUNUT - Alueen syke - 132 704,- 89 575,- 79 340,- BÜRSTNER DETHLEFFS DETHLEFFS ELEGANCE I 910 G -17 ADVANTAGE I 6611-17 ADVANTAGE T 6601 -17 2.3 JTD 177 hv ALDE. Todellinen maanteiden kuningas! Uutuusmalli 2.3 JTD 150 hv Automaatti 2.3 JTD Automaatti Alde. ALDE. Alle seitsemän met- Erittäin avara parivuode-malli rin integroitu erillisvuotein. automaattivaihteistolla. 72 970,- 75 180,BÜRSTNER LYSEO IT 734 72 292,- BÜRSTNER BÜRSTNER IXEO -17 IXEO TIME IT 734 -17 TIME IT 726 G -17 2.3 JTD 150 hv. Täysin uusi mallisarja Lyseo! Tyylikäs saarekevuodemalli. 69 900,- 30-EDITION 2.3 JTD 130hv. 30-EDITION JUHLAMALLI! 30-EDITION 2.3 JTD 130hv. Erillisvuoteinen ja alaslaskettavalla vuoteella. 66 436,- 60 896,- DETHLEFFS SUNLIGHT T 69 -17 SUNLIGHT T67 -17 ADVANTAGE T 7051 -15 2.3 JTD 150 hv. Uudistunut 2.3 JTD 130 hv. Uudistunut 2.3 JTD 150 hv, Automaatti, Sunlight 2017-malli saare- Sunlight T 67 2017-malli Alde. Aj. 7 tkm. Kuin uusi kevuoteella ja alaslasketta- erillisvuotein ja nostovuoteella. sisäänajettu auto saareke- valla sängyllä. vuoteella. ANTTI TOKOLA JANNE LUOKKALA 040 412 8748 DQWWLWRNROD#FDUDYDQODQGLDȴ 040 561 7744 MDQQHOXRNNDOD#FDUDYDQODQGLDȴ BERNT SNELLMAN HUOLTO 050 352 1177 EHUQWVQHOOPDQ#FDUDYDQODQGLDȴ 050 551 3619 KXROWR#FDUDYDQODQGLDȴ Varastossa tällä hetkellä yli 100 ajoneuvoa ja tuhansia tarvikkeita. Katso 360° virtuaalikuvia autoista www.caravanlandia.fi. TAPAHTUMAT
A 19 Keskipohjanmaa TIISTAINA 16.5.2017 LUOKITELLUT IL MOITUKSET tällä aukeamalla lehden loppuosa ssa Rakennustarvikkeita Koulutus OPISKELE AMMATTIIN! HAE NYT! www.jedu.fi Hartman Rautakauppaa jo 155 vuotta 1862 155 JEDUSTA LÖYTYY OMA ALA JOKAISELLE! Palveluhakemisto • vuosihuollot • korjaukset • varaosat Opintojen alkamisajat vaihtelevat – katso lisätietoja netistä tai ota yhteyttä! Olemme myös Facebookissa! Koulutuksia tarjotaan seuraavilla aloilla TRAKTORIT • vuosihuollot • korjaukset • varaosat SK-KONEHUOLTO OY Puh. 050 584 8139, 050 407 8791 www.sk-konehuolto.fi, info@sk-konehuolto.fi • vuosihuollot • korjaukset • varaosat Jänismaantie 22, Avoinna: 67800 Kokkola MA-PE 8-16.00 Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonto- ja ympäristöala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Aikuinen tai nuori, opiskele joustavasti ammattiin! Katso listätietoja ja ilmoittaudu www.jedu.fi Muista myös oppisopimuskoulutus! Opiskelijoille laaditaan aina henkilökohtainen opiskelusuunnitelma! Tutkintoon johtavien koulutusten lisäksi JEDUssa järjestetään monipuolisesti lisä- ja täydennyskoulutuksia, muita lyhytkoulutuksia sekä lupa- ja korttikoulutuksia useilla eri paikkakunnilla! Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä HAAPAJÄRVI - HAAPAVESI - KALAJOKI - NIVALA - OULAINEN - YLIVIESKA - PIIPPOLA Viiden miljoonan sivukatselun raja rikki! UUTISET Uudistunut sivusto on alueen suosituin alueellinen verkkopalvelu. Lue oman alueen uutiset ensin! REGIONLINE Osta, myy, anna, vuokraa... Jätä ilmoituksesi maksutta netissä kp24.fi/regionline. Suosittuun palveluun jätetään satoja uusia ilmoituksia päivässä. Joko kokeilit uudistunutta palvelua kännykällä? TAPAHTUMAT Tulis jo kesä! Katso koko lähialueen tapahtumatietoja uudistuneesta tapahtumakalenterista kp24.fi/tapahtumat. Voit myös jättää ilmoituksen omasta tapahtumastasi. Huom! Tulossa myös KP24.fi-sovellus. ! ä j ä t t Yri Tutustu uusiin mainonnan mahdollisuksiin kp24.fi/mainosta
A 20 TIISTAINA 16.5.2017 Keskipohjanmaa UUDET UUDET U UDET SILMÄLASIT SILMÄLASIT SILMÄLASIT HOYA:n laadukkailla H-HVL heijastuksenestolinsseillä Kuva: Anne Yrjänä Varaa nyt aika näöntutkimukseen optikolle tai silmälääkärille! Saat samaan hintaan AURINKOLASIT AURINKOLASIT AURINKOLASIT OMILLA VAHVUUKSILLASI Kokkola Kaustinen Tehtaankatu 3 Kaustintie 5 8311 000, 8611 920 040 5532 152 Ajanvaraus helposti netissä: www.nakomestari.fi Kesän juhliin H Hyvä valikoima kultaisia KIHLA- ja TIMANTTIORMUKSIA KOTIMAISTA KÄSITYÖTÄ Diamond KISS Alk. 29€ 46€ hop hopeiset peiset ketjulla www.kpedu.fi Hakijapalvelut p. 040 808 5010 hakijapalvelut@kpedu.fi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä | www.kpedu.fi E Erittäin hyvä valikoima KASTELAHJOJA 1990 Alk. A lk. k sisältäen kaiverruksen KAYTTOAUTO.FI Kaunis tinapinnoitettu RIPPIVALOKUVAKEHYS ri ristillä TUHANSIA VAIHTOEHTOJA ARKEEN JA UNELMIIN! 26€ HITTI! Suositut RANNEKELLOT ot erustutkinn p t e s li il t a kseen » Amm en koulutu e s li il t a m ALMA » Am koulutus V a ot v a t n e lm va attitutkinn m m a is o ik r i- ja e » Ammatt pistolinjat » Kansano us set imuskoulut yskoulutuk » Oppisop n n e d y ä t lisä- ja » Kurssit, Lisää tarjouksia netissä: www.seponkulta.fi of Finland Kultaiset ja hopeiset RISTIRIIPUKSET Kpedu kouluttaa nuoret ja aikuiset! attiin tai Opiskele amm istasi! am täydennä osa Käyttöautosta löydät laajan valikoiman esittely- ja vaihtoautoja sekä uusia autoja varastosta heti ajoon. Katso kaikki vaihtoehdot kayttoauto.fi. Tervetuloa palveltavaksi Käyttöautoon Kokkolaan! Kivelliset KORVAKORUT Alk. 2990 (33,00) /pari 1990 (22,90) Tuhansia hopeakoruja, esim. SUOMI Suosittu ENKELIsuojelusSYDÄNRIIPUS RIIPUS RI enkeliksi en n 2980 2290 ketjulla Fancy 100 vuotta 49 Näyttävä € SUOMENLEIJONAterästä RIIPUS ketjulla Sepon Kulta Jewellery for You www.seponkulta.fi Rantakatu 8 ja Anttila Center, KOKKOLA Prismacenter, PIETARSAARI ja Kauppakeskus Kärkkäinen, YLIVIESKA KAYTTOAUTO.FI Mestarintie 6, Kokkola, 06–8239 600 automyynti ark. 9–18, la 10–15 huolto ja vauriokorjaamo ark. 8–16 varaosamyynti ark. 8–17
Matkailu MITÄ KOKKOLA TARJOAA KAUPUNKINA TUNTEMATTOMALLE? Laitoimme kesätoimittajamme Elina Ukkosen matkailumatkalle Kokkolaan. Hän kertoo kokemuksistaan matkailuoppaiden suosittelemista paikoista. Sivu B2 Kaustislainen kavalkadi toteutetaan tulevan kesän kansanmusiikkijuhlilla saman käsikirjoituksen mukaisesti kuin vuonna 1968. Sivut B6-7
B 2 Matkailu TIISTAINA 16.5.2017 Keskipohjanmaa Kokkola kohottaa mieltä Kokkola on merenrantakaupunki. Rautatieasemalta ulos astuessa tai keskustassa merta ei kuitenkaan ensisilmäyksellä näe. Kaupungin keskustassa meren voi silti tuntea napakasta viimasta. Turistille Kokkola näyttää parhaita puoliaan nimenomaan ulkona ja meren äärellä. Lyhyiden välimatkojen ansiosta Kokkolaa voi kiertää kävellen ja samalla kaupunkimaisemia katsellen. Kokkola-ummikolle ohjenuorana toimii Sunti, Kokkolan kaupungin halki kulkeva salmi, jonka varrella nähtävyyksille voi suunnistaa. Kesän kynnyksellä kadut ja puistot ovat vielä hiljaisia, mutta puistojen vihertyessä voi nähdä, kuinka kaupunki herää eloon. KP/ELIN A UKKON EN Elina Ukkonen KOKKOLA (KP) K oska Kokkola on ennen kaikkea merikaupunki, kehottaa Kokkolan Matkailu Oy:n Juha Hautala turistia menemään meren äärelle. Jos aikaa on runsaasti, voi vierailla Tankar-majakkasaarella. Muutaman tunnin vierailulla Kokkolassa reissu ei onnistu, sillä laivamatka saarelle kestää reilun tunnin suuntaansa. Onneksi merenrannalle pääsee kuitenkin aina vierailemaan. Kun haluaa oleilla meren äärellä, Hautala neuvoo turistia suuntaamaan Suntin vartta pitkin Kokkolan Meripuistoon. Meripuistoa kuvaillaan kokkolalaisten kesäolohuoneeksi, sillä Meripuisto tarjoaa tilaa oleskelulle ja tekemiselle. Sisämaasta tulevalle vierailijalle jo itse meri riittää ihmettelyn ja ihastelun kohteeksi, mutta tekemistäkin on tarjolla. Puistossa on muun muassa skeittiramppi, leikkipuisto, mahdollisuus frisbeegolfiin ja kioski. Meripuistoissa myös lenkkeillään ja käydään rannalla. Meri viehättää ja kävelylle sekä oleilulle paikka on mainio. Aktiivista tekemistä kaipaavan matkailijan kannattaa ottaa Meripuistoon mukaan uima- ja pihapelivälineet. K okkolassa vieraillessa turisti ei voi olla käymättä Neristanissa, eli vanhassa puutalokaupunginosassa. Keskellä keskustaa sijaitsevassa vanhassakaupungissa talot on rakennettu vieri viereen selkeään ruudukkoon. Värikkäät ulkosivut viehättävät, mutta myös talojen ja pihojen sisäpuolelle olisi hauska nähdä. Ennen vanhaan käsityöläisten ja merimiesten käytössä toimineen puutalokaupungin taloista suurin osa on nykyisin yksityiskäytössä, joten sisäpihoille ei sovi mennä luvatta urkkimaan. Hautala kehottaa kyselemään rohkeasti vanhankaupungin asukkailta, pääsisikö peremmälle pihoihin katselemaan. Hautala neuvoo myös tarkkailemaan Neristanin puutalojen välissä kulkevia vanhoja palokujia. Vanhakaupunki on rauhallinen ja leppoisa, sillä kaduilla kulkee vain satunnaisia autoja ja ohikulkijoita. Neristan on valokuvaajien ja sosiaalista mediaa hyödyntävien turistien mieleen, sillä värikkäät puutalot tarjoavat kaunista katseltavaa. Hautalan mukaan myös kokkolalaiset ovat löytäneet hyvin säilyneen vanhankaupungin idyllin uudelleen kävelyillä Neristanissa. Neristan ja värikkäät puutalot ovat Kokkolan keskustan väripilkku ja piristys. H istorian havinaa Kokkolasta voi löytää Englanninpuistosta. Kokkolan kaupunginsalmen Suntin varrella sijaitsevassa puistossa on esillä englantilainen tykkivene eli barkassi. Barkassille on rakennettu oma venehuone, jonka lasin läpi voi lukea lyhyen esittelyn barkassin historiasta. Englannin kuninkaalliselta laivastolta kaapattu sotasaalis on harvinaisuus Krimin sodan ajoilta 1800-luvulta. Turistia barkassi kiinnostaa, ja siksi barkassista kaipaisi jopa enemmän tietoa ja sen toivoisi olevan vielä paremmin esillä. Barkassin lisäksi Englanninpuisto antaa tilaa oleskelulle, ja veneen viereen voi pysähtyä vaikkapa piknikille. Jos englantilainen sotalaiva ei tarjoa turistille tarpeeksi historiaa, Hautala neuvoo matkailijaa vierailemaan Kokkolan museokorttelissa. Pitkänsillankadulla sijaitsevat museokortteli ja Roosin talo tarjoavat turistille taidetta, luontoa ja historiaa.
B3 Keskipohjanmaa TIISTAINA 16.5.2017 Heikki ja Raija Ulvin ateljee-kahvilassa voi heinäkuussa ihailla sekä jokimaisemaa että maalattuja maisemia. KP/PIA RÄIHÄLÄ Kahvia ja maisemia lasiateljeessa Heikki Ulvin ateljee toimii heinäkuussa museokahvilana Kalajoen Plassilla Pia Räihälä KALAJOKI (KP) Taiteilija Heikki Ulvin lasiateljee Kalajoen Plassilla toimii heinäkuun ajan uudella konseptilla kesäkahvilana. Samalla se palvelee vieressä sijaitsevan Havulan kartanon museokahvilana, kun sen pihapiirissä aiemmin toiminut Siiri lopetti toimintansa. Lasiateljeessa on kahviteltu aiempinakin vuosina, mutta silloin kahvi on sisältynyt näyttelyn pääsymaksuun. Nyt pääsymaksua ei ole, vaan paikka toimii avoimena kahvilana Havulan aukioloaikoina. – Joku sanoi, että sinusta tulee nyt sitten kahvilanpitäjä – vastasin, että olen minä sitä jo 15 vuotta pitänyt, naurahtaa Heikin puoliso Raija Ulvi. Raija Ulvi toimi työssä ollessaan henkilöstöravintolayrittäjänä. Ateljeen ja kahvilan yhdistelmä istuukin hyvin Ulvin pariskunnalle. – A lkuvuosina kahvilapuolta ei olisi mitenkään voinut hoitaa ilman Raijaa, Heikki sanoo. Raija Ulvi muistelee leiponeensa kiireisimpänä kesänä 125 kahvikakkua, ja silloin hänellä oli vielä oma työnsäkin. Viime vuosina samanlaista kiirettä ei ole ollut. – Tällaisissa kohteissa kiertävät bussiryhmät ovat vähentyneet. Se näkyy muuallakin kuin meillä, Heikki Ulvi toteaa. Nyt leipurilla riittää taas töitä, kun tarjolla täytyy olla kahvilan mitat täyttävä valikoima erikoisruokavaliot mukaan lukien. LASIATELJEESSA on myös perinteinen kesänäyttely, jossa tällä kertaa yhdistyvät lasitaide teemalla Sata lasissa sekä Kalajoen maisemia kuvaavat maalaukset. Heikki Ulvi toteaa, että jälkimmäinenkin liittyy Suomi 100 -teemaan. – Kokoan näyttelyyn sekä kalajokisten että muiden taiteilijoiden täältä maalaamia maisemia, myös vanhoja sellaisia. Niistä voi nähdä, miten Kalajoki on muuttunut tänä aikana. Kalajokisista taiteilijoista edustettuina ovat muun muassa Eugen Fors, Vilho Niemi, Veijo Juola ja Aulikki Isokoski. – T yöt kootaan lähinnä yksityisiltä omistajilta, joten moni niistä ei ole ollut koskaan esillä, Ulvi huomauttaa. Heikki Ulvi on itsekin maalannut Kalajoen maisemia 14-vuotiaasta lähtien aina siihen asti, kun ammattiastma esti öljyvärien käytön. Hänen viimeiset maalauksensa ovat vuodelta 2003 ja esittävät Plassin Kalarantaa. – Näistä maisemistahan se inspiraatio tulee! Näyttelyyn tulee myös lasitaidetta sekä Ulvilta että muilta, muun mu- assa lasinpuhaltaja Jaakko Liikaselta. Suomi 100 -teemaan liittyen Ulvi on valmistanut kymmenen kappaleen numeroidun sarjan Suomen lippua esittäviä lasivateja. ULVIT ODOTTAVAT mielenkiinnolla tulevaa kesää. – Olettaisi, että paikallisiakin kiinnostaa tämä kuvataidenäyttely. Ja täällähän on kahvilan terassi Kalajoen hienoimmalla paikalla, josta näkyy sekä joki että meri, kehaisee Heikki Ulvi. Seurattavaa riittääkin myös elä- vässä maisemassa, sillä joella liikkuu paljon lintuja. Vastarannalla majailee naurulokkiyhdyskunta. – Lokit tulivat tänne, kun ne häädettiin Särkiltä. Ne ovat kuitenkin vähentyneet sen jälkeen, kun turkistarhoille laitettiin verkot estämään niiden ruokailua, Ulvi kertoo. Raija Ulvilla on tapana sanoa, että turistit ovat tulleet, kun naurulokit tulevat. – Ne lähtevät heinäkuun 20. päivän kieppeillä, ja sitten ei jää enää kuin muutama pikkuinen opettelemaan lentämistä. ”Kokoan näyttelyyn sekä kalajokisten että muiden taiteilijoiden täältä maalaamia maisemia, myös vanhoja sellaisia. Niistä voi nähdä, miten Kalajoki on muuttunut tänä aikana.” HEIKKI ULVI
B 4 Matkailu TIISTAINA 16.5.2017 Keskipohjanmaa Kalajoki on paljon muutakin Toimituksemme loi leikkimielisen matkaoppaan erääseen alueemme tunnetuimmista matkakohteista, sillä tämän kevään säiden perusteella on tulevaksi kesäksi syytä miettiä jotain ihan muuta tekemistä, kuin bikinijuoksentelua dyyneillä. Onneksi Kalajoki on Suomen coolein rantakohde myös sanan väljässä merkityksessä. Miksi suunnata Kalajoelle? 1 LIIKUNNALLISEN LOMALAISEN KOHDE. Kalajoella on kilometritolkulla puupolkuja merimaisemassa ja pururataa kangasmetsien suojassa. Lisäksi matkailukeskuksessa tai sen lähialueella voi muun muassa golfata, uida, meloa, suppailla, ratsastaa, treenata kuntosalilla tai ohjatusti ryhmässä, seikkailla ja kiipeillä, pyöräillä, frisbeegolfata tai vaikka joogata. Sanotaan, että meri-ilma myös ”ramasee”, joten liikunnan sijaan, Kalajoella myös nukkuu makeasti ja tyylikin on melko vapaa, kun majoitusvaihtoehtoja on telttapaikasta luksusasuntoon. 2 HERKUTTELIJALLE JA HUVITTELIJALLE. Kalajoella on yllättävän useita ja varsin moneen makuun sopivia ruokapaikkoja, kesäkahviloita ja terasseja. Paikallisen legendan mukaan anniskeluravintoloitakin on niin paljon, että pyöräilyn ja ravintolakulttuurin yhdistävässä urheilutapahtumassa Tour de Kalajoessa saattaa kestää jopa useita päiviä. Matkailuluonteensa vuoksi kaupungissa on erityisen paljon myös muita tapahtumia, joista lisätietoa löytyy niin KP24:n tapahtumista, matkailun kuin kaupunginkin nettisivuilta.
B5 Keskipohjanmaa TIISTAINA 16.5.2017 KALAJOEN KAUPUNKI / VESA RÖNTY kuin hiekkaa ja aurinkoa 3 ERITYINEN LUONTO LUMOAA. Hiekkasärkkien rantamaisema onkin jo monelle tuttu, joten joskus kannattaa mennä metsään tai merta edemmäs kalaan. Siiponjoen vaellus esittelee toisenlaisen palan Kalajokea. Pitkospuiden ja vaelluspolun varrelta löytyy niin soista maastoa suopursuineen kuin karua kivipeltoa tai mutkitellen polveilevaa jokimaisemaakin. Rahjan saaristo on kiinnostava kohde melontataitoiselle laavuineen ja autiotupineen. Maalaisidyllistä ja jokivarren maisemista voi taas nauttia, kun kiertää Etelänkylän ja Pitkäsenkylän lenkin. Olitpa liikkeellä sitten lihasvoimalla tai ajoneuvolla, kannattaa pitää hengähdystauko puolivälissä matkaa Tyngän myllyllä. Mutta pidä mielessä kalajokinen sanonta: ”On työlästä työtä olla Tyngällä yötä.” 4 PAIKALLISTUOTTEET. Alueen kättentaitajien tuotteita on myynnissä matkailualueella, mutta näyttelytiloja sekä erilaisia käsityöja kesämyymälöitä on Kalajoella myös Hiekkasärkkien ulkopuolella. 5 PERINTEET TUTUMMAKSI. Paikalliskulttuuriin voit tutustua muun muassa Meriluontokeskuksessa, Havulan kotimuseossa, kolmessa kotiseutumuseossa, Kalastusmuseossa ja Fiian mökissä, Maakallassa ja Kaljaasi Ansion kyydissä. Tämän lisäksi erinomaisia paikallisoppai- ta löytyy huoltoasemien baarien kahvipöydistä, ravitsemusliikkeiden karaokejonoista tai graffitein koristellun tiilirakennuksen lähistölle parkkeeratuista vahvalla bassopotkulla varustetuista autoista. Ja pari syytä siihen, miksi ei… • Kalajoen Hiekkasärkät on kasvanut jo yhdeksi merenrantakaupungin suurimmista kylistä myös vakituisen asumisen suhteen. Koska alue houkuttelee myös asuinpaikkana, on Kalajoella vierailussa aina se vaara, että sinne haluaakin jäädä. • Jo listassa mainituista syistä Kalajoella on myös suuri vaara raitisilmamyrkytykselle sekä valvotuille öille.
B 6 Matkailu TIISTAINA 16.5.2017 Keskipohjanmaa Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla yleisö elää, ja yleisön kuuluukin elää vahvasti mukana. Kuvassa Tiina Puumalainen Joensuusta (oik.) ja Essi Saarikoski Jyväskylästä tanssivat kaustislaisten soittajien tahdissa muutama vuosi sitten. KP/JUHA SALLINEN Esimerkki aktiivisesta yrittäjyydestä Toholammin lukion kunnianhimoinen yrittäjäkurssi tienaa tietä ulkomaille Kaisa Suomala TOHOLAMPI (KP) Toholammin keskustassa sijaitseva Kokkotyö-säätiön lähituotemyymälä olisi auki vain arkipäivisin ilman Toholammin lukion yrittäjyysryhmää. Seitsemän opiskelijan ansiosta ovet ovat auki myös kolmen tunnin ajan lauantaisin, mutta nuoret näkevät tässäkin vielä kehittämisen mahdollisuuksia. Matkahuollon hoitamiseen lukiolaisilla ei ole vielä oikeuksia, mutta se halutaan kesään mennessä opetella. – On häiritsevää kun ei pysty antamaan pakettia ihmisille, jotka tulevat hakemaan lähetystä, kommentoi useita myymälävuoroja tehnyt Tuomas Aho ja Lauri Annala on samaa mieltä. Tämän vuoden yrittäjyyskurssi, joka on Toholammin lukiossa kolmas, loppuu koulujen loppuessa, mutta työ kantaa monella hedelmää pitemmällekin. Esimerkiksi juuri lähituotemyymälän lauantaiaukiolot halutaan turvata jatkamalla siinä kokeneiden nuorten työllistämistä. Lukiolaisilla on vielä paljon tekemistä yrityksen viimeisille viikoille, mutta projektit on kunnia-asia saada loppuun, sanoo yrittäjyysryhmän opettaja Seppo Kulju. Tekeillä on esimerkiksi kookas terassi Häkkilän kesäteatteriin. – Meiltä kysyttiin, onnistuisiko sellainen ja mehän sanoimme, että onnistuu, Kulju sanoo. Yritysryhmä työskentelee Nuori Yrittäjyys (NY) -yrityksenä, mikä tekee asiakkaiden laskuttamisen yksinkertaiseksi. – T yönantajilla on matala kynnys käyttää palvelua, kun siitä selviää maksamalla vain sen yhden laskun ja taksa on aina sama, Seppo Kulju sanoo. Nuorilla yrittäjillä on ollut paljon ja monipuolisia työtehtäviä. Isoihinkaan urakoihin ei ole pelätty tarttua: monen ryhmäläisen mieleen on jäänyt omakotitalon lattian purku, jonka pölyjä sai pestä pitkään. Toisaalta asiakaspalvelu- ja leivontahommiakin on riittänyt erilaisten tilaisuuksien kahvituksessa. Urakoilla on tienattu reippaasti. Seppo Kuljun mukaan ryhmä on ansainnut lukion yritysryhmistä eniten rahaa henkeä kohti. Sillä suunnataan yhteiselle ulkomaanmatkalle syksyn Yrittäjyysryhmän ansiosta Kokkotyö-säätiön lähituotemyymälä on auki myös lauantaisin. Työvuorot jaetaan sovussa, tällä kertaa tiskin takana ovat Nanna Peltokangas ja Tuomas Aho. kirjoitusten jälkeen. – Jonnekin, jossa olisi lämmin, on toimitusjohtaja Nanna Peltokankaan toive. – Lämmintä ja halpaa, täydentää Lauri Annala.
B7 Keskipohjanmaa TIISTAINA 16.5.2017 Kaustislaiset lupaavat vuosisadan pidot KAUSTINEN (KP) 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Kaustisen kansanmusiikkijuhlat tarjoaa tänä vuonna ohjelmaa täydet seitsemän päivää. Niistä ensimmäinen, maanantai 10.7. on kaikille ilmainen, eli juhlille ei myydä lainkaan pääsylippuja. Jo vuosia juhlat ovat festivaalialueen osalta käytännössä päättyneet lauantai-iltaan, mutta tänä vuonna juhla-alue on vielä sunnuntainakin täydessä käytössä. Kansanmusiikkijuhlien perinteet ja historia näkyvät ohjelmassa monin tavoin. Kaustislainen kavalkadi toteutetaan saman käsikirjoituksen mukaisesti kuin vuonna 1968. – Se on kaustislaisten pelimannien pääesiintyminen. Lisäksi meillä on kaustislaiset iltamat, joihin tulee kansanmusiikin lisäksi klassista musiikkia, kertoo ohjelmajohtaja AnneMari Hakamäki. Juhlilla esiintyy useita artisteja ja yhtyeitä, jotka ovat olleet merkittäviä festivaalien historiassa. Esimerkiksi Hootenanny Trio esiintyi jo ensimmäisillä juhlilla. Esiintyjien joukossa nähdään myös mm. Värttinä, Arto Järvelän ja Kimmo Pohjosen Pinnin Pojat, Salamakannel sekä Kaustisen festivaalireissun päätteeksi vuonna 1969 perustettu Pihasoittajat. kunniaksi 50 eri kansantanssiryhmää. Kaikkia esiintyjiä ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta painotus on edellisten vuosien tapaan laadukkaissa kotimaisissa ryhmissä. Niitä on tulossa eri puolilta Suomea. Historia näkyy myös kansantanssin puolella, sillä Kaustisella nähdään Helvi Jukaraisen rakkaimmat koreografiat mestarikansantanssija Hannu Nipulin kokoamassa konsertissa. Areenalla nähdään myös Hässäkkä goes Ultra Bra-spektaakkeli, ja KTK:ssa Décadas – Flamencon voimaa -esitys. – U lkomaisia ryhmiä on mahdollisesti tulossa ainakin Moldovasta, Tsekistä ja Virosta, Korkala sanoo. Kansanmusiikkijuhlat ovat näytelleet suurta roolia myös nuoremman polven muusikoiden uralla. Siksi Kaustisella nähdään tulevana kesänä Folkkarit, Prusikoukku ja Tötterssön, Ville Ojanen ja Kameleontti, Ville Kangas Plastic fiddle band, Snekka sekä Frigg. VUODEN YHTYE on saamelaista perinnettä uudistava Gájanas. Uudistajia ovat myös internetin keskustelupalstoilta sanoituksensa hakeva Kalevauva.fi, elektronista ja karjalaista musiikkia yhdistävä Suistamon Sähkö sekä Etno-Emman juuri voittanut lauluyhtye Tuuletar. Kevyen musiikin puolelta tuttuja nimiä ovat syksyllä Idols-tuomarina aloittava Erin, Samuli Edelmann sekä Paula Koivuniemi, joka esiintyy folk-orkesterin kanssa. Paleface ja Laitakaupungin orkesteri soittavat keskiviikkona. Kaustisella nähdään myös tribuutti Kirkalle -konsertti, jossa solisteina ovat Aija Puurtinen, Pekko Käppi, Anssi Salminen ja Kisu Jernström. Ulkomaisten esiintyjien kärkenä on maailmankuulu romanialainen mustalaismusiikkiryhmä Taraf de Haidouks. Tanskasta Kaustiselle tulee useita kokoonpanoja, kuten seit- Ensi kesän yksi vetonauloista: Samuli Edelmann. senhenkinen Trolska Polska. Kaustisella nähdään esiintyjiä myös Virosta, Shetlannista, USA:sta ja Espanjasta. Lisäksi nähdään useita kokoonpanoja, joissa soittaa eri maista kotoisin olevia soittajia, kuten skotlantilais-suo- malainen duo Sarah-Jane Summers & Juhani Silvola. KANSANTANSSIOHJELMASTA vastaava Ira Korkala sanoo toivovansa, että juhlilla nähdään juhlavuoden YLEISÖN TOIVEITA on tänä vuonna otettu paljon huomioon. Juhlilla järjestetään esimerkiksi vanhan mallin mukaiset siltatanssit, jossa soittavat mm. JPP ja Kaustisen torviseitsikko. 50-vuotiaille on oma toivekonsertti. Lastenohjelmaa on tälle vuodelle myös lisätty. Sitä on koko viikon ajan sekä uudessa lastenteltassa että Areenalla, kärkenä paikalliset Ottoset ja Näppärit ulkomaisine vieraineen. Kaustisen kansanmusiikkijuhlat järjestetään 10.-16.7. Kokkola yllättää kesällä! Katso tapahtumat www.visitkokkola.fi
B8 TIISTAINA 16.5.2017 Keskipohjanmaa PÄÄKIRJOITUS MIELIPIDE Tämä on Keskipohjanmaa-lehden tabloidformaatin mallilehti. Puhelinvaihde puh. 020 750 4400 (avoinna ma-pe 8.00-16.30). Kustantaja Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj Postiosoite: PL 45, 67101 Kokkola Päätoimittaja: Kauko Palola Painopaikka: Botnia Print Oy Ab, Kokkola Tabloid-lehden työryhmä: Tomi Kurikkala, Jukka Lehojärvi, Hannu Lehto, Lea Mattila, Tapani Mustonen, Elina Korpiaho Lehden taitto ja ulkoasu: Elina Korpiaho / Creamedia Juttuvinkit ja uutispäivystys puh. 020 750 4405, sähköposti: toimitus@kpk.fi (ma-pe klo 7.30-23.00, la-su klo 15-23). Tekstiviestillä: VINKKI väli ja juttuvinkkisi. Lähetä viesti 13525. Kuvia toimitukseen sähköpostilla osoitteeseen lukijankuva@kpk.fi Keskipohjanmaa sosiaalisessa mediassa: facebook.com/ keskipohjanmaa @keskipohjanmaaphoto twitter.com/ kepari_toimitus www.kp24.fi www.keskipohjanmaa.fi Uutta tekemässä. Keskipohjanmaassa työharjoittelussa kevään ollut Suvi Palosaari kuvaa päätoimittaja Kauko Palolaa mallitabloidista tehtyyn videoon. KP/HANNU LEHTO Lehtiuudistus alkaa NYT Sanomalehti Keskipohjanmaa ehtii ilmestyä 100 vuotta perinteisessä broadsheet-koossa. Tämä vuosi loppuun mennään perinteisellä koolla, tämän päivän mallitabloidia lukuunottamatta. Seuraavalle vuosisadalle käymme sitten jo uudella sivukoolla, tabloidilla. Uusi koko ei tee lehteä paremmaksi tai huonommaksi, lehden sieluna säilyvät edelleen uutiset, analyysit, tarinat, mielipiteet, arki- ja hyötytieto, yhteistyökumppaneidemme kaupalliset tiedotteetkin. Siis kaikki perinteiset vuorovaikutukseen pyrkivät ja keskustelua herättävät sisällöt. Viisaus ei asu mediataloissa, me teemme lehteä vain ja ainoastaan lukijoillemme ja yhteistyökumppaneillemme, siksi uuden painetun lehden suunnittelua tehdään yhteistyöllä. UUSI KOKO ON AINA myös uusi mahdollisuus. Voimme uudistaa lehteä, korostaa jotain eri tavalla kuin aikaisemmin, luopua jostakin tai keksiä jotain ihan uutta. Ajat muuttuvat ja luultavasti ajan mittaan myös meidän itse kunkin tarpeet ja mielenkiinnon kohteet. Mitä toi- ”Ajat ja meidän itse kunkin tarpeet ja mielenkiinnon kohteet muuttuvat.” vomme lisää, mistä voimme aikansa eläneenä ja vähemmän tärkeänä luopua. Niistä me toivomme seuraavan puolen vuoden aikana kuulevamme. Lehden linja ei muutu, meille tärkein asia on vaalia keskipohjalaista yhteisöllisyyttä, olla perinteisen Keski-Pohjanmaan puolustaja, kannustaa nuoria opiskelemaan ja rakentamaan elämäänsä tuttuun kotimaakuntaan. Tekeviä käsiä meille ei ole luvassa yhtään aikaisempaa enempää. Hyvällä suunnittelulla ja konsernin yhteistoimitusta virittämällä uskomme, että pystymme silti sammuttamaan lukijoidemme tiedonjanon ja antamaan maa- Lukijan kuvat Tyyni ilta rannalla. ELISA KARHULA Perhosbaarin tyyliä. SEIJA NISSILÄ Sataako vai ei? ARJA UTUNEN kuntalehdessä mielipiteille arvostetun vuorovaikutuskanavan. UUDISTUSTYÖ ALKAA tänään. Tämä kädessä pitämäsi Keskipohjanmaa-tabloid on vasta uunituore malliesimerkki, millainen uusi Keskipohjanmaa helmikuun ystävänpäivän jälkeen voisi olla. Meillä on vielä pitkä matka kuljettavana kohti lopullista versiota. Eikä painettukaan lehti ole koskaan täysin valmis, ei edes ystävänpäivänä ensi vuonna kun paluuta vanhaan lehtikokoon ei enää ole. Meillä on kesän mittaan juhlavuoteen liittyviä tilaisuuksia, joissa tapaamme lukijoita, toimittajamme kiertävät juttumatkoilla eri puolilla maakuntaa. Olkaa rohkeita, tarttukaa reippaasti hihaan ja kertokaa ajatuksenne, toiveenne ja terveisenne. Lupaamme olla herkällä korvalla. Ensimmäinen vaikuttamisen mahdollisuus on jo ylihuomenna torstaina Kokkolassa Mediakulman vieressä Purjeella, jolloin tätä lehteä esitellään ja jaetaan. Kauko Palola
B9 Keskipohjanmaa TIISTAINA 16.5.2017 Olenko ansainnut karkkipussin? Monen asian nauttimiseen tai tekemiseen tuntuu riittävän syyksi se, että sen on jostain syystä ”ansainnut”. Joku on ansainnut raskaan lastenkaitsemispäivän jälkeen karkkipussin, toinen listoitusurakan päätteeksi kartonkilaatikollisen olutta ja kolmas palkkalaskelmien loppuunsaattamisen kunniaksi uuden kivan paidan. Näiden ”ansaitsemisten” jälkeen ei ole tietenkään kenenkään henkilökohtainen syy, että lihoo, alkoholisoituu tai velkaantuu. Nämä ovat vain luonnonlain mukaista tapahtumaa. Onhan toki kaikki niitä edeltävä toiminta sisulla saavutettu, ansiolla ansaittu. Mutta missä menee ”ansaitsemisen” ja ihan vain tavallisen työnteon ja elämän raja? Missä vaiheessa ”ansaitseminen” muuttuu pelkäksi itsekkyydeksi? Vaalien alla minua mietitytti kovasti erään puolueen vaalislogan, joka pääpiirteittäin meni jotenkin niin, että suomalaiset aina ensin, muut mahdollisesti sitten. Toki isänmaallisen kuuloista, mutta herätti minut pohtimaan, että missä se raja oikein meneekään: mikä riittää siihen, että kaikki on meillä täällä Suomessa hyvin? Ja milloin tie- tää kaiken olevan niin hyvin, että paukkuja riittäisi myös muiden auttamiseen? TOTUUSHAN KUN on se, ettei kukaan meistä ole oikeasti ansainnut millään tavalla tulla syntyneeksi nykypäivän runsauteen tai rikkaaseen Pohjolaan; niinkuin ei kukaan ole myöskään ansainnut nähdä päivänvaloa ensimmäistä kertaa aaltopeltimajassa jollakin Delhin slummialueista tai saada syntymälahjaksi äidiltään HIV-tartuntaa. Elämä on vain suurta sattumaa, eikä ripaus empatiaa ja perusnivalalaiskörttistä vaatimattomuutta tekisi pahaa. Toki elämässä saa, ja on tarkoituskin tehdä mukavia asioita. Mutta ajattelisin, että jos alkaa sekoittaa keskenään asioiden ”ansaitsemisen” ja puhtaan haluamisen, astutaan harhaan. Elämä on epäreilua, ja aina ei saa sitä, minkä kokisi ansainneensa. Joku toinen taas saa, vaikkei olisi ansainnutkaan. Ansaitsemisen tie on monesti katkeroitumisen tie. MITÄ JOS seuraavan kerran, kun geishalevy huutelee ansaitsijaa ruokakomerossa, tai kallis kam- ”Tämä tyttö lähtee seuraavaksi hakemaan sitä suklaata, oli se sitten ansaittua tai ei.” paamokerta houkuttaisi, ei ajattelisikaan ”terveen” itsekkäästi ansainneensa sitä? Jos vain puhtaasti iloitsisi siitä mahdollisuudesta, että sellainen onni kuin hasselpähkinäsuklaa tai vaaleanpunainen hiuskuontalo on juuri nyt, juuri minun, mahdollista saavuttaa. Olisi yksinkertaisesti kiitollinen. Mutta ihmisiä tässä vain ollaan, ja joskus porkkana vain toimii. Juttu on nyt kirjoitettu ja tämä tyttö lähtee seuraavaksi hakemaan sitä suklaata, oli se sitten ansaittua tai ei. Elise Pihlajaniemi NIVALA Juhlaraha – kolikon molemmat puolet ”Sata vuotta ilman huolen häivää”. Voisin kuvitella, että tällä teemalla ministeri Petteri Orpo & co. haluaisi lanseerata maamme 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi suunniteltua ”Itsenäisyyden vuosikymmenet”-rahasarjaa. Nähtävästi kansaa ei haluta muistuttaa historiamme synkimmistä hetkistä, vaan pitää nykypolvet pumpuliin käärittynä, jättäen menneisyytemme ikävimmät asiat unohduksen varjoon. Uskon että rahasarjan suunnittelija on ottanut toimeksiantonsa vakavalla mielellä, ilman provokatoorisia taka-ajatuksia, ja onkin mielestäni onnistunut luomaan hyvin realistisen kuvan kansakuntamme tähänastisista haasteista ja saavutuksista. Luultavasti joidenkin mielestä liiankin totuudenmukaisen, koska käsitykseni mukaan ko- ko rahasarja on aikomus vetää pois tuotannosta. Historialla on ollut tapana toistaa itseään. Suurin syy tähän lienee se, että ei muisteta eikä tunneta tarpeeksi menneisyyden ikävimpiä tapahtumia, eikä niiden syitä. Kansakunnat haluavat muistaa vain ne hienoimmat hetket, kun on saavutettu jotain suurta. Historia täytyy tuntea ja siitä ottaa opiksi, ettei esimerkiksi tällaista, ”kansalais-, veljes-, vapaussotaa tai punakapinaa”, mitä nimitystä itse kukin sata vuotta sitten sattuneesta tragediasta haluaakin käyttää, enää tapahtuisi. Sen vuoksi muun muassa tällaiset rahasarjat auttavat omalta osaltaan ylläpitämään kansakunnan muistia ja tietoisuutta historiamme haasteellisimmista hetkistä. Ottamatta kantaa siihen onko ”kohukolikon” alkuperäinen teloituskuva aito vai lavastettu, niin tosiasia on, että tällaista ja pahempaakin on sata vuotta sitten maassamme tapahtunut. Siinä on tehty paljon pahaa puolin ja toisin, kuten sodissa tehdään. Hyväkin ihminen saadaan tekemään pahoja asioita sopivissa olosuhteissa. En silti usko, että rahasarjan suunnittelijalla on ollut tarkoitus syyllistää tai halveksia kumpaakaan konfliktin osapuolta tällä kolikolla. Nyt kun juhlimme satavuotiasta isänmaatamme, meidän kaikkien olisi syytä myös pysähtyä ja pohtia niitä haasteita ja vaikeuksia joita aikaisemmat sukupolvet ovat kohdanneet saavuttaakseen meille ja tuleville sukupolville tämän itsenäisen valtion nimeltä Suomi, ei vain sodissa, vaan ennen kaikkea myös rauhan aikana. Ilman arkea ei olisi mitään mieltä juhlia. Juha Honkakoski KOKKOLA KOLUMNI Anne Mattila anne.mattila@kpk.fi Loma-ajatuksia Keskiviikkona töihin ajellessa olin jo kovasti kesälomatunnelmissa. Aamulla selasin kalenterista ajankohdat, jolloin haluaisin pitää lomani: Salla-päivien ja entisten oulaistelaisten nuorten tapaamisen aikoihin heinäkuussa sekä pari viikkoa syksyllä Barcelonan matkan aikana. Loput lomat voisivat olla melkein minä ajankohtana tahansa, sillä loma on aina loma ja rentouttaa, kun voi olla irti rutiineista. Säällä tai vuodenajalla ei ole suurta merkitystä. Kesällä on mukava olla myös töissä, koska on lämmintä, valoisaa ja ihmiset hyvällä tuulella. Radiouutiset höystivät sopivasti tunnelmaani antamalla vinkkejä, miten lomat tulisi jakaa työpaikoilla oikeudenmukaisesti. Lain mukaan perheellisille ei tarvitse antaa etuoikeutta loma-ajankohtia valittaessa, vaikka vanhempien ja lasten yhteistä aikaa korostavat kaikki asiantuntijat. Ymmärrän periaatteen lapsettomien kannalta, mutta silti en täysin allekirjoittaisi noita ajatuksia. Minulla on omakohtainen, aika kurjana mieleen jäänyt kokemus 70-luvun alusta. ÄIDILLÄNI KESÄLOMAT KIERSIVÄT. Taisin olla toisella ja veljeni ensimmäisellä luokalla, kun äidin loma oli syyskuussa. Me olimme palanneet jo kouluun, kun hänen lomansa vasta alkoi. Seuraavana vuotena loma oli jo toukokuussa, ja äiti palasi töihin sinä päivänä, kun me lapset aloitimme kesäloman. Isäni oli autoilija, jolle kesä oli parasta tienestiaikaa. ”Rokulia” oli riittävästi talvella. Hän kuittasi lomahaaveemme sanomalla, että ”silloin on hiihdettävä, kun on keliä”. Me ihmettelimme, miten hiihtäminen liittyi kesälomaan, isän työstä puhumattakaan. Olimme veljeni kanssa päivät yleensä kahdestaan tai naapurissa, mutta niin olivat monet muutkin lapset. Silloin ei ollut päivähoitoa koululaisille. Nuoremmat olivat esikoisten vastuulla. Onneksi joka kesä olivat kuitenkin kuninkuusravit. Kunkkareissa käytiin viikonlopun aikana. Niistä reissuista riitti myös kirjoittamista syksyn ensimmäisessä äidinkielen aineessa, jonka otsikko oli aina sama: Kesälomamatkani. Kirjoittaja työskentelee Ylivieskan yhteistoimituksessa. Kaikilla on oikeus opiskella terveessä koulussa Kuten tiedämme, moni Kokkolan kouluista on homeessa. Opiskelen itse yhdessä näistä homekouluista – Länsipuistossa – ja olen huomannut, ettei se ole terveydelle hyväksi. Terveydellisistä syistä moni oppilas ja muutama opettajakin ovat vaihtaneet koulua. Yleisimpiä oireita, joita olen huomannut itselläni ja muilla ovat päänsärky, hengenahdistus, väsymys, ihottuma sekä silmien kirvely ja vuotaminen. Nämä oireet haittaavat koulunkäyntiämme todella paljon, ja itse olen saanut niihin jopa reseptilääkkeitä. Tänä luku- vuonna oireeni ovat remonteista huolimatta pahentuneet seiskaluokkaan verrattuna. Mietin usein, miksi ei tänne Kokkolaan tehdä uutta yläkoulua, koska minua suoraan sanottuna ketuttaa se, että en voi käydä päivääkään koulua ilman päänsärkyä tai muita oireita. Kaikki oireilevat yläkoululaiset eivät voi vaihtaa koulua Kälviälle, missä on Kokkolan ainoa homeeton yläkoulu. Haluaisin, että meilläkin olisi puhdas ja terve oppimisympäristö. Veera Karvonen KOKKOLA Voit osallistua keskusteluun myös somessa www.facebook.com/keskipohjanmaa -sivulla käydään keskustelua muun muassa näistä mielipidesivun aiheista ja muista alueen teemoista. Kesän loistoa. MIIA PARVIAINEN Kuovinpoikanen. JAANA MÄKELÄ Keskipohjanmaa-lehden Instagram-tililtä löydät muun muassa ammattivalokuvaajiemme kuvia, jotka eivät syystä tai toisesta lehtien sivuille pääse. Vilaise silloin tällöin ammattilaisten kuvaamisen taitoa ja heitä omia kommentteja.
B 10 TIISTAINA 16.5.2017 Keskipohjanmaa Yhteistyöllä ykkösten lehti PÄIVYRI Nimipäivät tänään Ester, Essi, Esteri ruotsinkielisillä: Ester ortodokseilla: Heikki, Feodor Nimipäivät huomenna Maisa, Mailis, Maila, Maili, Rebekka ruotsinkielisillä: Rebecka, Hagar ortodokseilla: Antero Oman lehden tekeminen opettaa ekaluokkalaisille ryhmätyöskentelyä ja eri oppiaineita hauskalla tavalla Elina Ukkonen KOKKOLA (KP) Mäntykankaan koulun 1A-luokalla oli juhlapäivä toukokuun alkupuoliskolla. Ekaluokkalaisten kaksi viikkoa työstämä Kevät-lehti on julkaistu, ja jokainen oppilas saa oman lehden kotiin vietäväksi. Lehteä oli tekemässä 18 ekaluokkalaista, neljä luokanopettajaopiskelijaa ja luokanopettaja Johanna Melender. – Parasta lehdessä on se, että kaikki lehden teemat ovat kummunneet lasten omista mielenkiinnoista, vahvuuk- sista ja tykkäämisen kohteista, Melender sanoo. Perinteistä opetustyyliä voi soveltaa lehden tekemisen kaltaisella eheyttävällä opetustyylillä. Eheyttävässä opetuksessa eri oppiaineita sisältyy samaan tekemiseen, ja eri aineiden taitoja opitaan samassa työssä. Lehteä tehdessä ekaluokkalaiset oppivat äidinkieltä ja kielioppia, matematiikkaa, luonnontieteitä sekä tablettien käyttöä. – Opin tabletin käyttöä, kun piti käyttää uutta sovellusta, jo- Päivän sana Silloin autiomaassa asuu oikeus ja vanhurskaudella on majansa hedelmätarhojen keskellä. Ja vanhurskauden hedelmänä on oleva rauha. Jes. 32: 16–17 50 vuotta sitten ”Opin tekemään räpin sanoja. Lehteä tehdessä tuli hyviä räppejä mieleen, kun niitä tehtiin ryhmässä.” VEETI MÄKELÄ ekaluokkalainen ta en ollut ennen kokeillut, ekaluokkalainen Roope Kauppila kertoo. EKALUOKKALAISTEN tekemän lehden sisältö koostuu oppilaiden tekemistä piirroksista, sarjakuvista ja räpeistä. Lehden aiheissa näkyy luonto, eläimet, koulu ja lasten harrastukset. Lehden räpit ovat oppilaiden omaa käsialaa. Räpeistä on kuvattu video, joka löytyy lehdestä QR-koodin takaa. Ekaluokkalaisten mielestä lehden tekeminen oli hauskaa ja omia taitoja pääsi kehittämään. – Opin tekemään räpin sanoja. Lehteä tehdessä tuli hyviä räppejä mieleen, kun niitä tehtiin ryhmässä, ekaluokkalainen Veeti Mäkelä sanoo. HAUSKAN JA OPETTAVAN tekemisen lisäksi yhteisen lehden tekeminen opettaa ryhmätyöskentelyä. Yhteistoimin- nallisessa oppimisessa opiskellaan pienryhmissä, jotta yhteiset tavoitteet saavutetaan. Lehteä tehdessä lapset jaettiin erilaisiin toimittajaryhmiin, jotka hoitivat lehden eri puolia. – Y hteisen tekeminen tekeminen motivoi lapsia oppimaan, Melender sanoo. Ryhmätyöskentely opettaa myös omatoimisuuteen. Ongelman ilmetessä kysytään Keskipohjanmaa 16.5.1967 Huvilarannasta muodostunut satamakaupunginosa Ykspihlajasta, kaupungin entisestä huvila-alueesta on noin yhden ihmisiän aikana muodostunut vilkas ja toimelias yhdyskunta, jolle satama, tehtaat ja uudet asuinalueet ovat leimaa-antavia. Haukiojalle, Ykspihlajan pohjoiselle laidalle, on vasta syntynyt uusi asuinalue ja aletaan rakentaa etelälaidalle. Vanhoja huviloita on yhä jäljellä Ykspihlajassa. Potin rannalla sijaitsee kolme huvilaa, joista dipl. ins. Pohjanpalo kertoi yhden olevan peräti historiallisen. Se on kaupungista siirretty talo, jossa kuningas Aadolf Fredrik on kerran matkallaan yöpynyt. Aivan näinä päivinä ryhdytään rakennustöihin Maitotien ja Kiulukujan tienoilla Lahdenperällä, jonne on aivan lähitulevaisuudessa määrä nousta nelisenkymmentä uutta taloa. Tämä uusin alue sijaitsee Viikatetien ja Haarukkatien ns. Öjan renkaan eteläpuolella. Alueella tehdään jo parhaillaan katu- ja viemäritöitä. Entä minne päin Ykspihlaja sitten laajenee, kun tämä uusin alue on saatu valmiiksi? Arkkitehti Tilus arveli Koivuhakaan suunnitteilla olevan asuinalueen muodostuvan uusien ykspihlajalaisten kodiksi. ILMOITA PERHETAPAHTUMASTA Yhdessä kun olla saamme, parhaat hetket silloin jaamme. Tabloidissa löydät perheilmoitukset näiltä lehden sivuilta. Miia Juuso Kihlauduimme 1.4.2017 ONNEA Jenny 5 v. Toivovat: T oiivovat: T Tummu ummu jjaa V Vaari aarii 1.4.2017 syntynyt prinsessamme kasteessa nimen Neea Johanna Tuulikki Kastepappina toimi Jukka Pappila Kummeina Paula Tuomi ja Jari Kallio Onnelliset vanhemmat Teea ja Janne Järvinen sekä isosisko Jenny Sanoimme tahdon 1.4.2017 Kaarlelan kirkossa Teea (os. Nieminen) Janne Järvinen Kiitos kaikille muistamisesta! Onnea toivotan suurta ja syvää, juhlapäiväksi kaikkea hyvää! 2.7.2017 Matti Meikäläinen 50 v. Toivottavat: Teea, Janne, Jenny ja Neea mm. • Syntyneet • Kastetut • Syntymäpäivät • Valmistuneet • Kihlautuneet • Vihityt • Suru-uutiset • Kuolinilmoitukset • Osanottokiitokset Tavoitat ystävät ja tuttavat koko maakunnasta. Lisätietoja: www.kp24.fi/asiointi
B 11 Keskipohjanmaa TIISTAINA 16.5.2017 luokkakavereilta apua. – Pulman ilmetessä mietitään vieruskaverin kanssa ratkaisua, mutta jos ratkaisua ei löydy, opettaja on tietenkin oppilaiden apuna, Melender sanoo. Alva Köhler, Lyydia Puutio, Seela Mamia, opettaja Johanna Melender ja Roope Kauppila katselevat yhdessä valmista lehteä. KP/CLAS-OLAV SLOTTE Tuohitöistä käsikirja YLIVIESKA (KP) Ylivieskalaisen Eeva Rutasen ja haapajärvisen Jaana Öljymäen vuonna 2015 julkaistu Tuohitöiden käsikirja on otettu hyvin vastaan. Tästä innostuneena ovat äiti ja tytär yhdessä ideoineet ja suunnitelleet uusia malleja tuohitöiden ja käsitöiden harrastajille. Jatko-osa Tuohitöiden käsikirja 2. soveltuu sekä itsenäisesti harrastaville että ohjekirjaksi kouluihin ja kursseille. – T uohi on kaunis, kestävä, ekologinen ja monipuolinen luonnonmateriaali. Sillä on monta ominaisuutta. Se on paksu, kestävä, taipuisa, ohut, kevyt ja pehmeä, joten se soveltuu erinomaisesti materiaaliksi moneen käyttötarkoitukseen. Sävykirjonsa ja värivivahteidensa ansiosta tuohi sopii myös sisustuselementiksi esimerkiksi tauluihin ja koristeisiin, sanoo Rutanen Suomalaiset ovat saunahullua kansaa ja tähän kirjaan on siksi suunniteltu muutamia tuotteita tunnelmanluojiksi myös saunaan. Suunnittelussa on huomioitu kauneus, käytännöllisyys ja tuohen määrä, sillä jo pienestäkin tuohimäärästä voi saada aikaan mukavia ja näyttäviä tuotteita. Tuohitöiden käsikirja 2 on suunnattu henkilöille jotka haluavat käyttää luonnonmateriaaleja käsitöissään. Kirjassa on Eeva Rutanen ja Jaana Öljymäki ovat tehneet jatko-osan tuohityökirjalleen. yhteensä 35 ohjeistettua tuohityötä, ja yksityiskohtaisten ohjeiden lisäksi kirjassa on myös suuri määrä lisäideoita. Töiden taitotasoissa on huomioitu sekä aloittajat että kokeneemmat tekijät. Kirjasta löytyy myös katsaus tuohitöiden perusasioihin, kuten tuohityötekniikkoihin, tuohen ottamiseen, säilytykseen, valmisteluihin, punomiseen, viimeistelyyn ja hoitoon. EEVA RUTANEN ON tehnyt tuohitöitä yli 30 vuotta. Tuohi luonnonmateriaalina kiehtoo ja inspiroi tekijää väriensä ja monipuolisuutensa vuoksi edelleen. Tuohesta syntyvät kestävät ja kauniit käyttötarvikkeet kuin myös monenlaiset sisustus-, koriste- ja lahjaesineet. Ylivieskalainen Eeva Rutanen on myös opettanut tuohitöitä vuodesta 1985 useissa kansalaisopistoissa. Nyt eläkepäivillä opetustyö jatkuu edelleen Pyhäjärvellä ja Oulaisissa. Jaana Öljymäki (s Rutanen) asuu Haapajärvellä. Hän on valokuvannut vuodesta 1985, jolloin sai enon vanhan järjestelmäkameran ja kävi valokuvauksen lyhytkurssin Ylivieskassa. – P imiössä valkoiselle paperille ilmestyneet kuvat olivat kuin taikuutta, ja tuolloin valokuvaus sai paikkansa sydämessäni. Myöhemmin harrastuksesta on tullut myös ammatti. Valmistuin Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunnasta taiteiden maisteriksi vuonna 2002. Opetin Nivalan ammattiopistossa käsi- ja taideteollisuusosastolla tuotesuunnittelua sekä kuvallista ilmaisua 2006-2017, kertoo Öljymäki. Äiti innosti tyttärenkin tuohitöiden pariin. He ovat jo usean vuoden ajan kehitelleet yhdessä malleja ja ideoineet uutta. Kirja julkistettiin toukokuun alussa.
B 12 TIISTAINA 16.5.2017 Keskipohjanmaa KULTTUURI YHTEYSTIEDOILLA kulttuuri@kpk.fi Osaston esimies: Tiina Ruotsala puh. 020 750 4426 Toimittaja: Anni Saari puh. 020 750 4451 Kaikenlaista näyttelyhallissa KOKKOLA (KP) ITE-taiteesta on tullut vahvasti osa suomalaista taide-elämää. K.H. Renlundin museon näyttelyhallin kesänäyttelyn kokonaisuuden kuratoinut Veikko Halmetoja on pitkän linjan kuvataiteen ammattilainen, joka haluaa omassa työssään kaikin tavoin välttää lokerointia. Niinpä Kokkolassakin nähdään näyttely, jossa on sekä ITE-taiteilijoiden, outsider-suunnan, katutaiteen että nykytaiteen tekijöitä. Halmetoja itse on tutustunut ITE-taiteeseen outsider-taiteen kautta. Hän tietää, että osa kuvataiteen ammattilaisista vieroksuu niin ITE-taiteilijoita kuin outsiderin tekijöitä. – Ehkä he kokevat ITE-taiteen jonkinlaisena uhkana. Sehän on aivan turhaa, ei ITE-taide ole keneltäkään pois. Kyllä Suomeen taidetta mahtuu, hän tokaisee. Näyttelyhallissa Veikko Halmetojaa viehättää, että sen voi kiertää läpi kuin juoksulenkin ja samalla nähdä kaikki näyttelyhuoneet. Tämä antaa kuraattorille myös mahdollisuuden tehdä näyttelynkulkuun draamaa. Porvoon taidetehtaalla tullaan kuulemaan ääniä, joita ei koskaan aiemmin ole yhdistetty taidemusiikkiin. KP/CLAS-OLAV SLOTTE Äänet rakentavat tu Maailman ensimmäinen foley-konsertto kantaesitetään kesäkuussa Enni Id maalaa väkevästi. Anni Saari KOKKOLA (KP) Avantin Suvisoitossa Porvoossa kantaesitetään 30.6. Sami Klemolan säveltämä konsertto, jonka solisti on foley-artisti Heikki Kossi. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun konserton solistiset osat on kirjoitettu ääninäyttelijälle. Klemolan sävellystuotannossa kyse ei sinänsä ole uudesta asiasta, sillä hän on aiemmin säveltänyt mm. ääniinstallaatioita. – Tekijänä olen kiinnostunut äänistä ääninä. Ne ovat yhtä tärkeitä, syntyivätpä ne sitten viulusta tai kopautuksesta pöytään. Klemolalle uutta foley-konserton tekemisessä on työtapa. Hän kertoo työskentelevänsä yleensä hyvin abstraktilla tasolla, ja olevansa sävellysvaiheessa yksin. Nyt ideoita on kehi- telty yhteistyössä solistin kanssa viime syksystä lähtien. – Se on ollut todella opettavaista. Voin hahmottaa tekemistä tavalla, joka on itselleni vierasta. Nyt on tietysti ihan eri tilanne kuin jos solistina olisi vaikka viulu. En pystyisi kirjoittamaan niitä ääniä, joita Heikki tekee, Klemola sanoo. Kossille tilanteessa on paljonkin uutta, vaikka hän on tehnyt foley-ää- niä livenä mykkäelokuviin. Siinä, samoin kuin elokuvien ääninäyttelemisessä ääni tehdään aina suhteessa kuvaan ja elokuvan tarinaan. Konsertissa kuvaa ei ole lainkaan. – Tämä on ollut valtava ahaa-elämys. Yleensä kuva määrää täysin äänen keston, nyt on tilaisuus tehdä mitä haluaa. Konserttoa tehdessä olen alkanut miettiä muitakin ääniä aivan uudella tavalla, Kossi kertoo. KLEMOLAN JA KOSSIN yhteistyö alkoi muutama vuosi sitten nykysirkus-esityksestä, johon Kossin piti tehdä ääniä. Projekti kariutui, mutta idea jäi itämään Klemolan mieleen. Se löysi toteutumiskanavan, kun Klemola ehdotti konserton säveltämistä Suvisoitto-festivaalin taiteelliselle suunnittelijalle Lotta Wennäkoskelle. Teosta varten Klemola on suunnitellut dramaturgisen kehikon, jos- ”Äänet tehdään käsityönä ja ne tekee aina ihminen. Äänillä pitää olla jokin yhteys ihmisen tunnemaailmaan. Mietin aina elokuvan ääniäkin tehdessäni jonkin oman kosketuspinnan asiaan.” HEIKKI KOSSI, foley-artisti
B 13 Keskipohjanmaa TIISTAINA 16.5.2017 Hyvää tekevä konsertti Kaustisella SAMI KLEMOLA ■ Helsinkiläinen säveltäjä. ■ Valmistui Sibelius-Akatemiasta vuonna 2007. Opiskellut myös Amsterdamin konservatoriossa ja Pariisissa. ■ Säveltää sekä perinteisempää orkesteri- ja kamarimusiikkia että elektronista ja akustista ääntä yhdistelevää musiikkia. ■ Säveltänyt myös ääni-installaatioita. ■ Toimii Tampere Biennale -tapahtuman ja Defunsemble -yhtyeen taiteellisena johtajana. KAUSTINEN (KP) Kaustisen musiikkilukiolaiset keräävät musiikilla varoja Leena-tytölle Intiaan. Torstaina Kaustisen musiikkilukion salissa soi Hyvää tekevä konsertti, joka on oppilaskunnan järjestämä hyväntekeväisyystilaisuus. Tuotto menee lyhentämättömänä World Vision -järjestön toiminnan tukemiseen. Musiikkilukion oppilaskunnalla on Intiassa Leena-kummityttö, jolle konsertin tuotto menee. Musiikin lomassa kuullaan tietoa World Vision -järjestön toiminnasta ja tutustutaan Leenaan kuvien ja muun materiaalin avulla. Konserttiin on vapaa pääsy, mutta illan päättyessä kerätään vapaaehtoinen kolehti, johon voi osallistua haluamallaan summalla. Anu Komsi kuvaa tulevan kesän oopperaa Kampushallilla visuaalisesti satumaailmaksi. KP/JUKKA LEHOJÄRVI Tsaaria metsästämässä HEIKKI KOSSI ■ Kokkolalainen foley-artisti, äänisuunnittelija ja ohjaaja. ■ Työskentelee omassa H5-studiossaan. ■ H5 on tehnyt ääniä sekä suomalaisiin elokuviin että kansainvälisiin tuotantoihin. ■ Produktioihin kuuluvat mm. Puhdistus, The Big Game, Pikku prinssi ja Hymyilevä mies. ■ Tehnyt live-foley-ääniä Juho Kuosmasen mykkäelokuviin, viimeksi Salaviinanpolttajat-elokuvaan. unnelmia sa on erilaisia tilanteita. Osan niistä hän on jo säveltänyt valmiiksi orkesterille, osaa vielä kehitellään yhdessä Kossin kanssa. Äänitilanteita kehitellessä apuna on käytetty taustatarinoita, jotta saadaan esiin erilaisia tunnelmia. Orkesterisatsia on synnytetty niin, että Klemola on orkestroinut Kossin tekemiä ääniä. Esityksessä orkesterin soitto, Kossin soitosta tehdyt luupit ja hänen tekemänsä äänet muodostavat monikerroksisen, elävän äänikudoksen. Kun Klemola ja Kossi antavat esimerkin konsertosta, äänet kuulostavat yllättävän orgaanisilta, vaikka Kossin instrumenttina on esimerkiksi rautalevyjä ja -ketjuja. Klemola ei käsittele samplattyjä ääniä, vaan ne toistuvat sellaisina kuin Kossi ne soittaa. Kossi korostaa äänien inhimillistä ulottuvuutta. – Äänet tehdään käsityönä ja ne tekee aina ihminen. Äänillä pitää olla jokin yhteys ihmisen tunnemaailmaan. Mietin aina elokuvan ääniäkin tehdessäni jonkin oman kosketuspinnan asiaan. KONSERTON äänimaailmassa keskiössä ovat äänten sävyt, värit ja niiden luomat tunnelmat. Klemola vertaa teosta surrealistiseen elokuvaan, jossa voi tapahtua mitä tahansa. Tilanteet vaihtuvat nopeasti ja musiikillisesta ideasta hypitään toiseen. Toisaalta konsertto sisältää rauhallisia, hitaasti kehittyviä tilanteita, joita Klemola kuvaa elokuvamaisiksi. Kossin esiintymispaikka tulee olemaan kamariorkesteri Avantin soittajien kanssa lavalla. – Heikki tulee siihen keskelle kaikkien rojujensa kanssa, joten se tulee olemaan myös visuaalisesti kiinnostavaa. Mietin itse asiassa sitä, pystyvätkö ihmiset vain kuuntelemaan, koska visuaalisuus on niin vahva elementti, Klemola sanoo. Kossi arvelee, että kuulijoille käy samoin kuin elokuvassakin: aluksi yksityiskohtiin ehkä kiinnittää paljon huomiota, mutta lopulta kokonaisuus vie mukanaan. Hän itse ei ehdi esityksen aikana yleisöä edes vilkaista, niin paljon tekemistä äänien tuottamisessa on. Kokonaisuus rakentuu lopullisesti vasta orkesterin ja solistin yhteisharjoituksissa. Kaikkiin konserton on soolo-osien kestoa ei ole määritelty, joten soittajien dialogi on tärkeää. Sen sujuvuudesta huolehtii kantaesityksen johtava John Storgårds. Tiina Ruotsala (KP) Kun muut juhlivat vappuna kevättä, metsästi Kokkolan oopperan taiteellinen johtaja Anu Komsi tsaaria. Löytyihän sellainen, tosin Sveitsistä saakka piti hakea, mutta kunnon tsaari kumminkin. – Koko vappu siihen meni, mutta lopulta sain kiinnitettyä basso Michael Leibundguin, joka on riittävän hyvä näin vaativaan rooliin. Vaikka kaikki roolithan tässä oopperassa ovat vaativia, Komsi huokaisee. Leibundguin on vakiinnuttanut paikkansa modernin musiikin, varsinkin Karlheinz Stockhausenin, erikoistuntijana. Viime vuonna hän lauloi Stockhausenin oopperassa Donnerstag Baselissa, jossa myös Anu Komsilla oli iso rooli. Kokkolan oopperakesässä Suomen ensiesityksensä saava G. Meyerbeerin teos L´etoile du Nord / Pohjantähti, Polarstjärnan oli toki jo miehitetty jo ajat sitten, mutta tsaarin rooliin kiinnitetty Tapani Plathan joutui perumaan osallistumisensa jouduttuaan polvileikkaukseen. Niinpä Anu Komsin oli käärittävä hihat juuri ennen New Yorkin matkaa ja hankittava tilalle uusi basso. Anu Komsi ja hänen siskonsa Pia Komsi laulavat New Yorkin Filharmonikoitten solisteina kolmessa konsertissa 19. 20. ja 23. toukokuuta. Ohjelmistossa on Esa-Pekka Salosen Wing on Wing, joka on Komsin kaksosille kirjoitettukin ja myös levytetty Deutsche Grammophonille. Anu Komsi laulaa jo toista kertaa Filharmonikkojen solistina. Molemmilla kerroilla kapellimestarina on toiminut Alan Gilbert. MUTTA MITÄPÄ Kokkolan oopperan sielu ei tekisi tulevan kesän produktion eteen, varsinkin kun kaikki langat ovat napakasti hä- nen käsissään. – Kuoro on aivan mahtava, se soi hienosti. Vaikka itsehän minä olen heidät valinnut, Komsi hehkuttaa ja nauraa. Myös kuoron johtaja, ranskalainen Chloe Dufresne saa Komsilta varauksetonta ylistystä. Kokkola Kampushallissa esitetään Pohjantähteä kahtena iltana 20. ja 21. heinäkuuta. Ooppera nähdään myös Helsingin Musiikkitalossa ensi talvena. Ohjauksesta vastaa Maria Sid ja oopperan johtaa Sakari Oramo. Komsin mukaan Pohjantähden visuaalinen maailma on huikea. – Kun ihmiset tulevat esitykseen, he eivät astu urheiluhalliin vaan satumaailmaan, Komsi kuvailee Rasmus Vuoren ja Juha Mustanojan lavastusta ja kuvajaisia. Itse ooppera on Komsin mukaan viihdyttävä ja helppotajuinen, musiikki taattua ranskalaista romantiikkaa, kuplivaa ja iloista. West Coast Kokkola Ooppera on mukana Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden virallisessa Valtioneuvoston kanslian ohjelmassa. – Takaan, että tämä on virallisen ohjelman iloisin teos! ”Kun ihmiset tulevat esitykseen, he eivät astu urheiluhalliin vaan satumaailmaan.” ANU KOMSI
B 14 Terveys TIISTAINA 16.5.2017 Keskipohjanmaa Nipsu-koiran rapsuttelu lievittää pelkoa Joka kolmas aikuinen pelkää hammaslääkärin vastaanotolla paljon tai jonkin verran. Hammashoitolakoira Nipsu auttaa pelkopotilaita Hämeenlinnassa makaamalla potilaan sylissä. Silja Aitoaho Riikka Happonen Hammaslääkärin ovi aukeaa. Kääpiömäyräkoira Nipsu pyrähtää tervehtimään Pauline Viinikkalaa. 20-vuotias Viinikkala tunnustaa hieman pelkäävänsä hammaslääkärikäyntejä, joten edellisestä kerrasta on jo jonkin aikaa. Nyt jännitys on tipotiessään, sillä Nipsu varastaa kaiken huomion. Kun Viinikkala asettuu hoitotuoliin, hyppää koira syliin ja rauhoittuu samantien. Nipsu on työskennellyt Hämeenlinnassa ja Hattulassa toimivan työparin apulaisena jo kolmatta vuotta. Sen tehtävä on lievittää hammashoitopelkoa makaamalla potilaan sylissä. – Nipsu on hoitotilanteessa aina rauhallinen. Usein se työntää kuononsa potilaan kainaloon ja lämmittää rinnan päällä. Koiran läheisyys laskee potilaan verenpainetta. Samalla erittyy mielihyvähormoni oksitosiinia, eikä potilas tarvitse välttämättä puudutusta, kertovat hammaslääkäri Richard Rydbeck ja suuhygienisti Ulla Below. PUUDUTUS, KIPU, tukehtumisen tunne, vinkuva pora, hampaita arvosteleva hammaslääkäri. Hammashoitopelko on hyvin yleistä ja syitä siihen on lukemattomia, sanoo Turun yliopiston sosiaalihammaslääketieteen professori Satu Lahti. Joka kolmas aikuinen pelkää hammaslääkärillä käyntiä joko paljon tai jonkin verran. – Nuoret aikuiset näyttävät pelkäävän hammaslääkärissä käyntiä enem- SOVI PELISÄÄNNÖT TAUON SAA KÄTTÄ HEILAUTTAMALLA ■ Hammashoitopelko on hyvin yleistä. Kerro hammaslääkärille pelostasi etukäteen, äläkä turhaan häpeä sitä. ■ Kontrollin tunne ja rentoutus on tärkeää pelon suitsimisessa. Yksi hyvä tapa lievittää pelkoa on sopia pelisäännöistä. Potilas ja hammaslääkäri voivat sopia, että kättä heilauttamalla saa tauon tai että porataan niin, että lasketaan hitaasti kolmeen. ■ Kivunlievitys on myös tärkeää. Siksi on järkevää ottaa puudutus, vaikka se olisikin juuri se asia, jota eniten pelkäisi. ■ Pelosta voi päästä eroon siedätysharjoituksilla. Jotkut saavat apua hypnoosista. ■ Jos pelko on voimakasta, voidaan potilaalle antaa rauhoittavaa lääkettä ennen operaatiota. Myös ilokaasu auttaa rentoutumaan. ■ Hampaiden päivittäinen hoito ja säännölliset hammaslääkärikäynnit ovat tärkeitä, jotta syntyisi myönteisiä kokemuksia. Lähde: Professori Satu Lahti, hammaslääkäri Katja Karimo. män kuin vanhemmat ihmiset, mutta toisaalta he tulevat tunnollisesti vastaanotolle pelosta huolimatta. Sen sijaan vanhemmat ihmiset jättävät käynnit helpommin väliin. PELKO EI AINA NÄY päälle päin, 25 vuoden ajan hammashoitopelkoisia hoitanut Lahti korostaa. Jotkut hikoilevat ja höpöttävät, jotkut jähmettyvät. – Lääkärin pitää aina kysyä eikä päätellä mitään potilaan olemuksesta. Potilaan taas kannattaa kertoa pelostaan lääkärille, mielellään jo aikaa varatessaan. Moni häpeää pelkoaan, aivan turhaan. On normaalia jännittää, kun operoidaan alueella, joka on tärkeä. Kätevä tapa pelon kartoitukseen on kyselylomake, jonka hammaslääkärin vastaanotolle tuleva täyttää. Jo pelkän lomakkeen täyttämisen on huomattu vähentävän pelkoa, Lahti sanoo. KUN PELKO ON TIEDOSSA, potilaalle tulisi luoda tunne siitä, että hän pystyy vaikuttamaan siihen, mitä vastaanotolla tapahtuu. Kontrollin tunteen lisäksi tärkeitä asioita ovat rentoutus ja tietenkin kivun hallinta. Myös ikävien toimenpiteiden jaksotus voi auttaa. – Voidaan sopia, että tauon saa aina viittaamalla tai että porataan niin, että lasketaan hitaasti kolmeen ja sitten pidetään tauko. Näin ei tule sellaista oloa, että makaan tässä avuttomana hamaan tappiin asti suu auki, Lahti kuvaa. – Sylissä rapsuteltava koirakin voi olla yksi tapa rentoutua, kunhan po- tilas tietää tulevansa koiravastaanotolle, hän toteaa. Hammaslääkärikammoa voi kitkeä myös siedätysharjoituksilla. Puudutusneulapelkoa voi työstää ottamalla neulan ensin käteensä ja kokeilemalla, mitä se tuntuu huulta vasten. – Seuraavaksi potilas voi kokeilla, miltä neula tuntuu huulta vasten sil- loin, kun huuleen on sipaistu puudutussalvaa. Jo pari harjoituskertaa voi auttaa huomattavasti, Lahti sanoo. HAMMASLÄÄKÄRI Katja Karimo tunnustaa itsekin pelkäävänsä hammaslääkärissä – erityisesti puudutusta, kuten moni hammaslääkärikammoinen. Hammaslääkärikäynti voi olla tekemätön paikka KOLUMNI Riku Lavia @lannenmedia.fi En tiedä, mikä sai minut pelkäämään hammaslääkäriä. Minulla ei ole kivuliaita muistoja hammastarkastuksista. Reikiä on toki paikattu, mutta se ei ole käynyt kipeää. Yhtään hammasta ei ole koskaan kiskottu pois, eikä ole tarvittu juurihoitoja. Opiskelujen alettua kukaan ei enää pakottanut menemään hammaslääkärille. Niinpä jätin ensimmäisen tarkas- tuksen väliin. Ehtiihän sitä seuraavanakin vuonna. Tai sitä seuraavana. Joka vuosi ajanvaraus tuntui entistä vaikeammalta. Lopulta kyse ei ollut enää siitä, että en saanut aikaiseksi mennä hammaslääkäriin. En uskaltanut. Viimein, kymmenkunta vuotta viimeisen käynnin jälkeen tuttavani, hammaslääkäri sattumoisin, sanoi suorat sanat. – Sinun on pakko tulla tarkastukseen. HAMMASLÄÄKÄRIPELKONI oli onneksi mietoa sorttia, kun sitä vertaa ystäväni kokemaan kauhuun. Tutustuin häneen kouluvuosina. Jo silloin ystävä oli poikaporukan itseoikeutettu johtaja. Hän oli niitä, jotka pihapeleissä valitsevat pelaajat jalkapallojoukkueeseen ja jotka päättivät, mitä leikitään. Ystävällä oli kantava ääni, eikä hän ujostellut käyttää sitä. Jos olisi eletty sotavuosia, ystäväni olisi epäilemättä johtanut joukkoja edestä päin. Siinä missä hän seisoo mielellään rivien edessä, minä olen aina viihtynyt takarivissä. Mutta yksi asia yhdistää meitä. Hänkin pelkää hammaslääkäriä. Tuttu hammaslääkäri varasi ajan ja puoliksi pakotti minut tarkastukseen. Hän lupasi, että operointi keskeytetään heti jos minusta tuntuu liian pahalta. MINÄ SELVISIN lopulta helpolla. Tuttu hammaslääkäri varasi ajan ja puoliksi pakotti minut tarkastukseen. Hän lupasi, että operointi keskeytetään heti jos minusta tuntuu liian pahalta. Lisäksi hän höpötteli hauskoja juttujaan koko toimituksen ajan. Kokemus ei ollut miellyttävä, muttei myöskään kauhea. Pelkoni haihtui. Sen sijaan ystäväni, rohkea ja rämäpäinen, ei yksinkertaisesti pysy aloillaan tuolissa, kun suuta operoidaan. Ainoa keino tarkastaa hampaat ja paikata reiät on nukuttaa hänet. Kirjoittaja on Lännen Median toimittaja.
B 15 Keskipohjanmaa TIISTAINA 16.5.2017 ESKO TUOVINEN Hammaslääkäri Richard Rydbeck ja suuhygienisti Ulla Below sanovat, että Nipsun läsnäolo rauhoittaa monia pelkopotilaita. Potilaalta kysytään aina ensin, haluaako hän koiran vastaanotolle. Nipsu vaistoaa itsekin, jos potilas ei ole koiraihmisiä, eikä silloin tuppaudu syliin. Pauline Viinikkala ihastui Nipsuun ikihyviksi. JOS HAMMASLÄÄKÄRIPELKO on voimakasta, voidaan turvautua myös rauhoittavaan esilääkitykseen tai jopa potilaan nukuttamiseen toimenpiteiden ajaksi. Sekä Karimo että Lahti pitävät esilääkitystä ensisijaisesti suositeltavana vaihtoehtona. Silloin potilas saa ensin rauhoittavaa lääkettä ennen varsinaista operaatiota. Pelkopotilaiden rentoutukseen käytetään jonkin verran myös ilokaasua. Joskus asiakas haluaa turvautua nukutukseen. – Silloin toimenpiteeseen osallistuvat myös anestesialääkäri ja -hoitaja. Nukutus on aina riski ja myös kustannuskysymys, joten sitä ei pidä ajatella minään helppona vaihtoehtona. On myös varmistettava, ettei tilanne jatkossa pääse niin pahaksi, että nukutushoitoa tarvitaan, Karimo sanoo. Tätä korostaa myös Lahti, joka suhtautuu nukutukseen varauksella. – Itse ajattelen, että yksityisellä puolella nukutushoitoja käytetään helposti markkinointikeinona. Jotta julkisella puolella perusterve aikuinen pääsisi pelon vuoksi nukutukseen, täytyy suun olla todella huonossa kunnossa ja riski yleisterveydentilalle. Toki jokainen tekee rahoillaan, mitä haluaa. ”Moni häpeää pelkoaan, mutta aivan turhaan. On normaalia jännittää, kun operoidaan alueella, joka on tärkeä.” PROFESSORI SATU LAHTI – Pelko kumpuaa lapsuuden kokemuksista, eikä sillä ole mitään tekemistä järjen kanssa. Kyllähän minä tiedän tarkalleen, miten hammaslääkäri puudutuksen tekee. Karimon mukaan osa potilaista lykkää hammaslääkäriin tuloa pelon vuoksi. Suurin osa tulee, mutta kertoo jännittävänsä ja nukkuneen- COLOURBOX 4 Liikunta auttaa väsymyksen torjumisessa 2 COLOURBOX 5 1 Unen tarve voi vaihdella aikuisella paljonkin. Yleensä se on aikuisella 6–9 tuntia yössä. Juuri nyt PAULINE VIINIKKALAN hampaat on kuvattu ja tarkastettu. Ulla Below nostaa hoitopöydän ylös. Se on merkki Nipsulle siitä, että työt ovat ohi. Koira valpastuu ja käy suukottelemassa Viinikkalaa. – Nipsu tekee lopputarkastuksen, se on meidän laadunvalvoja ja kokee selvästi olevansa hoitotyössä itsekin, Below sanoo. Ihmissuhteista kannattaa pitää huolta, vaikka väsymyksen vuoksi tuntuisi, ettei jaksa. Omiin oloihin vetäytyminen voi kiihdyttää kaamosmasennuksen oireita. MUISTILISTA Jos tuntee kärsivänsä kevätväsymyksen oireista, kannattaa selvittää aluksi, kuinka paljon unta tarvitsee. Unta saa riittävästi, jos ei tarvitse erikseen päiväunia ja tuntee itsensä herätessään virkeäksi. sa huonosti. Karimo suosittelee aina myös puudutuspelkoisille potilaille puudutusta, sillä ilman sitä poraaminen voi tuntua ikävältä, varsinkin jos porataan lähellä ienrajaa. – Itsekin otan aina puudutuksen, vaikka jännitän sitä joka kerta etukäteen. 3 Vähäiselläkin liikunnalla on vaikutuksia. Kannattaa harrastaa joko kevyttä liikuntaa päivittäin tai raskaampaa kuntoliikuntaa vähintään 2–3 tuntia viikossa vähintään kolme varttia kerrallaan. Jos kotikonstit eivät auta, kevätmasennusoireiden vuoksi kannattaa hankkiutua lääkärin vastaanotolle. Omaa mielialaansa kannattaa seurata, jos ei tunne iloa asioista, joista yleensä tuntee. Lisäksi äkilliset muutokset jaksamisessa ovat hälyttävä merkki. Lähde: Tutkimusprofessori Timo Paronen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Ylös. Suuren WHI-terveystutkimuksen mukaan liialla istumisella on todennäköisesti yhteys solujen vanhenemiseen. Erityisesti yli kymmenen tuntia päivässä istuvien solut saattavat vanheta nopeammin kuin vähemmän istuvien. Parhaiten solujen vanhenemista voi estää aktiivisella liikunnalla.
B 16 Sarjakuvat & tehtävät TIISTAINA 16.5.2017 Keskipohjanmaa B. Virtanen www.kp24.fi Puhelinvaihde puh. 020 750 4400 (avoinna ma-pe 8.00-16.30). Juttuvinkit ja uutispäivystys Puh. 020 750 4405 (ma-pe klo 7.30-23.00, la-su klo 15-23). Sähköposti: toimitus@kpk.fi Tekstiviestillä: kirjoita VINKKI väli ja juttuvinkkisi. Lähetä viesti numeroon 13525. Lukijat voivat lähettää kuvia toimitukseen sähköpostilla osoitteeseen lukijankuva@kpk.fi Jollet saanut lehteä: soita 0800 30101 arkisin 7.00-16.30 ja viikonloppuisin 9.00-11.30. Muina aikoina voi jättää palautetta osoitteessa www.kp24.fi/ palaute. Baby Blues Kustantaja Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj Postiosoite: PL 45, 67101 Kokkola Toimitusjohtaja Vesa Pihlajamaa Sanomalehtien liiton jäsenlehti. Kokonaistavoittavuus KMT s2015-k2016 89 000 kpl ISSN 0788-8325. Painopaikka: Botnia Print Oy Ab, Kokkola. TOIMITUS Uutiset 020 750 4405 toimitus@kpk.fi (Kokkola) ja ylivieska@kpk.fi (Ylivieska). Mielipiteet 020 750 4406, mielipide@kpk.fi Tekstiviestillä: Kirjoita viestin alkuun MP (välilyönti) ja mielipiteesi. Lähetä viesti numeroon 13525 (0,25 e) Masi Päätoimittaja Kauko Palola, 020 750 4410 Toimituspäälliköt Hannu Lehto, 020 750 4408 Päivi Savela, 020 750 4450 Kulttuuri 020 750 4426, kulttuuri@kpk.fi Urheilu 020 750 4425, urheilu@kpk.fi Tarkemmin yhteystietoja www.kp24.fi/KPyhteystiedot Keskipohjanmaa on osakkaana Lännen Media Oy:ssä, joka tuottaa sisältöä 12 sanomalehdelle. Lännen Mediaan kuuluvat Keskipohjanmaan lisäksi Aamulehti, Turun Sanomat, Kainuun Sanomat, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat, Kaleva, Ilkka, Pohjalainen, Satakunnan Kansa, Hämeen Sanomat ja Forssan Lehti. Lännen Median uutishuone puh. 010 665 7770 Tarkemmin Lännen Mediasta www.kp24.fi/lannenmedia Jere MARKKINOINTI Käyntiosoite: Rantakatu 10, puh. 020 750 4469 Johtaja/julkaisuliiketoiminta Alpo Ohtamaa Myyntijohtaja/yritysasiakkaat Tapani Mustonen Markkinointipäällikkö/kuluttaja-asiakkaat Lea Mattila Tilaukset: Täyspaketti (sis. lehti+digi) 12 kk 27,50 €/kk Peruspaketti määräaikainen (sis. lehti) 12 kk 31,67 €/kk Digipaketti 12 kk 16,90 €/kk Hinnat levikkialueelle ja sis. alv 10%. Tiedustelut puh. 020 750 4469 Palvelupisteet: KOKKOLA (Avoinna: ma-pe klo 8.00-16.30) Rantakatu 10, PL 45, 67101 Kokkola vaihde 020 750 4400, fax 020 750 4488 YLIVIESKA Kartanotie 3, 84100 Ylivieska vaihde 020 750 4600, fax 020 750 4618 HAAPAJÄRVI Ståhlberginkatu 2-4, 85800 Haapajärvi, vaihde 020 750 4400 KALAJOKI Pohjankyläntie 1, 85100 Kalajoki, vaihde 020 750 4400 KANNUS Valtakatu 9, 69101 Kannus, puh. 020 750 4650 NIVALA Kalliontie 30, 85501 Nivala, vaihde 020 750 4400 PIETARSAARI Runeberginkatu 8, 68600 Pietarsaari, vaihde 020 750 4400 VETELI Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli, vaihde 020 750 4400 Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin: Kiinteästä verkosta tai matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (sis. alv 24%). 0800-alkuiseen numeroon maksuton Sähköpostilla: asiakaspalvelu@kpk.fi (luetaan ma-pe klo 8-14). Henkilörekisterilaki Henkilörekisterilain edellyttämät rekisterikuvaus ja -selosteet ovat nähtävissä tilaajapalvelussa, osoitteessa Rantakatu 10, Kokkola. Henkilörekisterilain 11 pykälän mukaiset tarkastuspyynnöt lähetettävä kirjallisina, allekirjoitettuna osoitteeseen: Keskipohjanmaan tilaaja-palvelu, PL 45 67101 Kokkola. Sanasokkelo KIRJAINTEN SEKAAN on kätketty alle listatut 30 Keskipohjanmaan levikkialueen kuntaa. Sanat voivat olla vaaka- tai pystysuunnassa tai kulmittain joko etu- tai takaperin. Löydätkö kaikki? ALAJÄRVI EVIJÄRVI HAAPAJÄRVI HAAPAVESI HALSUA KALAJOKI KANNUS KAUSTINEN KOKKOLA KRUUNUPYY KÄLVIÄ KÄRSÄMÄKI LESTIJÄRVI LOHTAJA LUOTO MERIJÄRVI NIVALA OULAINEN PEDERSÖRE PERHO PIETARSAARI PYHÄJOKI PYHÄJÄRVI REISJÄRVI SIEVI TOHOLAMPI ULLAVA UUSIKAARLEPYY VETELI YLIVIESKA S V A D S M L V U K E O V M Ö D N V A J I I U K P O N H Ä K A L A J O K I K P M M I L O H T A J A T Y T D O V R L U Y Y P E L R A A K I S U U E R V P J P T O M I H E E P S S L A Ö Ä D R J L V H Y A S E P S A H I E E J Ä N P M T S D J L E S T I J Ä R V I T I J A N I U Ö L O V Y I A Ä H I V R V E S U V U O J M H A T I E R I E J A Ä A V S D J O A V O P Ä K J V S V L N K J L L M M I U J T A L E A I I A L K I I Ä A S L V U L L A V A Ö N U A A Ä V P V H O P R K V A H Y Y P U N U U R K R O E Y K Ä E O U I L I Ä H S U Ä S I H V H L P J A D I P N N J T U J S Ä S Ä Ä U K D S Ö E A K S E I V I L Y M S J O N K K I R P K K J N N R R N D Ä O T A Y T V E R Ö S R E D E P A N D K O K K O L A R Ä T V N J M U D I U I I L N P D D D (c) Arto Inkala www.aisudoku.com Ilmoitusaineistot: aineisto@kpk.fi Ilmoitushinnat: www.kp24.fi/mediaopas Henkilökohtaiset sähköpostit muodossa etunimi.sukunimi@kpk.fi
B 17 Keskipohjanmaa TIISTAINA 16.5.2017 Muumi RADIO Mustanaamio Karvinen OSKU KAIVAA YLÖS LUUTA. NYT SE ETSII HYVÄÄ PAIKKAA MINNE HAUDATA SE. 1618 Viivi ja Wagner KERRO MIKÄ SARJAKUVISTAMME ON MIELESTÄSI PARAS! Kaikkien mielipiteensä antaneiden kesken arvomme juhannusviikolla B. Virtasen Sosiaalista mediaa -sarjakuvakirjan. WWW.KP24.FI/SARJAKUVA osallistu: Tai lähetä postikortti: Keskipohjanmaa/Sarjakuva Rantakatu 10, 67101 Kokkola YLE RADIO 1 TÄS06.15-06.24 06.00-06.05 Yle Uutiset. 06.05-06.15 Hartaita säveliä. AamuSÄ MALPäivän hartaus. 06.25-06.56 Aamusoitto. 06.56-07.00 LILEmietelause. HDESSÄ07.0007.10 Yle Uutiset ja sää. 07.10-07.44 Aamusoitto. säveliä. ei o07.45-07.50 ikean päHartaita ivän Yle 07.50-07.59 Aamuhartaus. 07.59-08.00 Hyvää ohhuomenta. jelmati08.00-08.10 dot 09.05Uutiset ja sää. 08.10-09.00 Ykkösaamu. 09.00-09.05 Yle e Uutiset. 09.58 Muistojen bulevardi. 10.00-10.03 Yle Uutiset. 10.05-11.00 Mikä maksaa? Finanssivalvonta Suomessa. 11.00-11.45 Valkoista valoa: Suomen menestystekijät. 11.45-11.57 Valomusiikkia. 11.57-12.00 Päivän mietelause. 12.00-12.10 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.10-12.58 Laajakulma: Ruuan matka tuottajalta lautaselle. 13.00-14.00 Klassista kahteen luonnon helmassa. 14.00-15.00 Musiikkistudio. 15.00-15.05 Yle Uutiset. 15.05-15.55 Kultakuume. 15.55-15.58 Yle News. 16.00-16.15 Yle Uutiset ja sää. 16.15-17.00 Faunin iltapäivä. 17.00-17.15 Yle Uutiset ja sää. 17.15-17.35 Sadan vuoden kirjat. 1997 Mauri Kunnas ja kuvakirja Koiramäen joulukirkko. 17.35-17.55 Salatut eläimet: Hevonen. 18.00-18.20 Musiikkikamari. 18.20-18.29 Radioteatteri esittää: Kadonnutta aikaa etsimässä, osa 51. 18.30-18.50 Hartaita säveliä. 18.50-19.00 Iltahartaus. 19.00-19.03 Yle Uutiset ja sää. 19.03-20.05 Radion sinfoniaorkesterin konsertti. 20.05-20.30 Säveltäjäsukupolvi, joka katosi mustaan aukkoon. 20.30-21.10 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu. 21.10-21.45 Suomalaisia solisteja – baritoni Lauri Lahtisen (1913?1990) äänitteitä. 21.45-22.00 Ykkösvieras: Hannes Markkula. 22.00-22.05 Yle Uutiset ja sää. 22.05-22.55 Todellisia tarinoita. Poro on parasta. 22.55-23.05 Kuuluttajan vieras: toimittaja Hilla Blomberg. 23.10-06.00 Yöklassinen. YLEX 06.29-10.00 YleX Aamu. 10.00-10.59 Uuden musiikin aamuvuoro. 10.59-12.59 YleX Etusivu. 12.59-17.00 Poikelus ja Hätönen. 17.00-19.00 Uuden musiikin iltavuoro. 19.00-22.00 YleX Ilta. 22.00-23.00 YleX Aamu – Päivän parhaat. 23.00-00.00 Poikelus ja Hätönen – Päivän parhaat. 00.00-06.30 Yöradio. YLE RADIO SUOMI 05.00-05.02 Yle Uutiset ja sää. 05.02-05.30 Melkein hereillä. 05.30-05.32 Yle Uutiset ja sää. 05.32-05.50 Melkein hereillä. 05.50-05.52 Merisää. 05.5206.00 Melkein hereillä. 06.00-06.05 Yle Uutiset. 06.05-06.06 Sää. 06.0606.30 Melkein hereillä. 06.30-07.00 Alueradio. 07.00-07.10 Yle Uutiset ja sää. 07.10-07.12 Urheiluradio. 07.12-07.50 Alueradio. 07.50-07.53 Merisää. 07.5308.00 Alueradio. 08.00-08.10 Yle Uutiset ja sää. 08.10-08.12 Urheiluradio. 08.12-09.00 Alueradio. 09.00-09.05 Yle Uutiset. 09.05-09.10 Urheiluradio. 09.10-09.11 Sää. 09.11-10.00 Alueradio. 10.00-10.03 Yle Uutiset. 10.03-11.00 Ajantasa. 11.00-11.03 Yle Uutiset. 11.03-12.00 Alueradio. 12.00-12.10 Yle Uutiset ja sää. 12.10-12.12 Urheiluradio. 12.12-12.45 Alueradio. 12.45-12.55 Merisää. 12.55-13.00 Suomi tänään. 13.00-13.03 Yle Uutiset. 13.03-13.30 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. Marko Maunuksela. 13.30-13.33 Yle Uutiset alueeltasi. 13.33-14.00 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. Marko Maunuksela. 14.00-14.03 Yle Uutiset. 14.03-15.00 Ajantasa. 15.00-15.05 Yle Uutiset. 15.05-16.00 Alueradio. 16.00-16.15 Yle Uutiset ja sää. 16.15-16.17 Urheiluradio. 16.17-17.00 Alueradio. 17.00-17.15 Yle Uutiset ja sää. 17.15-18.00 Alueradio. 18.00-18.03 Yle Uutiset. 18.03-18.50 Radio Suomen Iltaohjelma. 18.50-18.55 Merisää. 18.55-19.00 Radio Suomen Iltaohjelma. 19.00-19.03 Yle Uutiset ja sää. 19.03-19.05 Urheiluradio. 19.05-20.00 Radio Suomen Iltaohjelma. 20.00-20.03 Yle Uutiset. 20.03-20.05 Urheiluradio. 20.05-20.06 Sää. 20.06-21.00 Radio Suomen Iltaohjelma. 21.00-21.03 Yle Uutiset. 21.03-21.35 Päivä tunnissa. 21.35-21.40 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.40-21.50 Urheiluradio. 21.50-21.55 Merisää. 21.55-22.00 Suomi tänään. 22.00-22.05 Yle Uutiset ja sää. 22.05-23.00 Euroopan taivaan alla. 23.00-23.03 Yle Uutiset. 23.0300.00 Yöradio. 00.00-00.05 Yle Uutiset ja sää. 00.05-01.00 Yöradio – Ysäritunti. 01.00-01.02 Yle Uutiset ja sää. 01.02-01.55 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. Marko Maunuksela. 02.00-02.02 Yle Uutiset. 02.02-02.15 Yöradio. 02.15-02.45 Pyöreä pöytä. 02.45-03.00 Yöradio. 03.00-03.02 Yle Uutiset. 03.02-03.57 Yöhitaat. 04.00-04.02 Yle Uutiset ja sää. 04.02-04.55 Musiikkikeidas – Tuuli Saksala. YLE X3M 06.00-06.06 Yle Nyheter. 06.06-06.30 Morgonmusik. 06.30-10.00 X3M Morgon. 10.00-12.00 X3M Dag. 12.00-14.00 Myteriet. 14.00-18.00 X3M Eftermiddag. 18.00-21.00 Supernova. 21.00-00.00 X3M:s bästa. 00.0006.00 Nattklassiskt. YLE PUHE 06.00-06.05 Yle Uutiset. 06.05-07.00 Politiikkaradio Extra. 07.00-07.10 Yle Uutiset. 07.10-07.12 Urheiluradio. 07.12-08.00 Puheen Aamu. 08.00-08.10 Yle Uutiset. 08.10-08.12 Urheiluradio. 08.12-09.00 Puheen Aamu. 09.0009.05 Yle Uutiset. 09.05-09.10 Urheiluradio. 09.10-10.00 Puheen Aamu. 10.00-10.03 Yle Uutiset. 10.03-11.00 Juuso Pekkinen: Juttua julkisuudesta. 11.00-11.03 Yle Uutiset. 11.03-12.00 Nosto. 12.00-12.10 Yle Uutiset. 12.1012.12 Urheiluradio. 12.12-12.30 Yle Puhe Tänään. 12.30-13.00 Politiikkaradio. 13.00-13.03 Yle Uutiset. 13.03-14.00 Mahadura & Özberkan. 14.00-14.03 Yle Uutiset. 14.03-15.00 Akti. 15.00-15.05 Yle Uutiset. 15.05-16.00 Tiina Lundbergin huoltamo. 16.00-16.03 Uutisotsikot. 16.03-17.00 Juuso Pekkinen: Juttua julkisuudesta. 17.00-17.06 Yle Uutiset. 17.06-18.00 Päivä tunnissa. 18.0018.03 Yle Uutiset. 18.03-21.30 Jääkiekkokierros. 21.30-22.00 Puheen Ilta. 22.00-22.05 Yle Uutiset. 22.05-23.02 Mahadura & Özberkan. 23.02-23.55 Päivä tunnissa. 00.00-02.00 Arkisto: Ohjat omiin käsiin. 02.00-04.00 Arkisto: Näkökulmia suomalaiseen yhteiskuntatutkimukseen. 04.00-06.00 Arkisto: Meediot, ennustajat ja selvännäkijät. RADIO POOKI 00.00 Pookin yö-musiikkia tauotta. 06.00 Pookin aamu. 08.00 Neropatti. 09.00 Alueuutiset. 10.00 Pookin päivä. 11.00 Toiveiden tunti (0700-392 111: 3,55 e/min+pvm). 12.00 Alueuutiset. 12.05 Toiveiden tunti. 13.00 Pookin iltapäivä. 15.00 Alueuutiset. 18.00 Alueuutiset. 18.05 Pookin yö-musiikkia tauotta. RADIO DEI 06.00 Raamattu kannesta kanteen (u). 06.50 Viikon teos. 07.00 Parempi huomen. 07.15 Raamattuavain. 07.30 Aamuhartaus. 07.37 Mukana menossa. 07.45 Sykettä Israelista. 08.30 Raamattu. 08.50 Päivän blogi. 09.03 Ajankohtaistunti. 10.45 Viikon levy. 10.55 Viikon teos. 11.00 Kuuntelijan toivelista. 12.30 Suolapala. 12.40 Viikon teos. 12.50 Päivän blogi. 13.03 Ajankohtaistunti (u). 14.00 Toivon lauluja. 14.05 Viikon levy. 14.30 Toivon tripla. 15.00 Toivon päivä. 15.15 Lähtöruutu. 15.25 Raamattu. 16.02 Rauhanrakentajat – Anssi ja Mikko. 17.00 Uskon ilta. 17.10 Hartaus. 17.30 Israel-raportti. 17.45 Shalom. 18.02 Avainradio. 18.30 Avoin raamattukoulu. 19.02 Evankelistat vauhdissa. 19.15 Sateet. 20.20 GLS-vartti. 21.02 Raamattu kannesta kanteen. 22.00 Yhdessä ylistämään (u). 23.00 Rukous Suomen puolesta (u). 01.00 Rauhanrakentajat – Anssi ja Mikko (u). 02.00 Raamattu kannesta kanteen (u). 02.30 Avoin raamattukoulu (u). 03.00 Ajankohtaistunti (u). 04.00 Kuuntelijan toivelista (u). JÄRVIRADIO 06.30 Raamattu kannesta kanteen. 07.00 Keskisuomalaisen verkkokatsaus. 07.30 Aamun toiveet puh. 0700-98300 (5,09 e/puhelu + pvm). 08.00 Ilkan verkkokatsaus. 09.00 Keskipohjanmaan verkkokatsaus. 09.05 Päivän kupletti. 10.00 Vinyylit soikoon. 11.00 Ilkan verkkokatsaus. 11.10 Toivelevyt puh.070098300 (5,09 e/puhelu + pvm). 12.00 Matti Kustaan Vartti. 13.00 Lehtikatsaus Maaseudun Tulevaisuus. 13.15 Iltapäivän toiveet puh. 0700- 88200 (10,01 euroa /puhelu+pvm). 14.00 Keskipohjanmaan verkkokatsaus. 14.10 Terveysuutiset. 14.15 Kansanlääkintää ja kotikonsteja. 15.00 Iltapäivän polkka. 15.05 Keskisuomalaisen verkkokatsaus. 15.30 Lehtikatsaus. 16.00 Eduskunnan kyselytunti. 17.00 Gospelkolahtelu. 18.00 Kotikirkon kanava toim. Alajärven Seurakunta. 18.30 Kansanmusiikkituokio – Windalan Pelimannit. 19.00 Rockkonttori.net. 20.00 Jukeboxi: Pop/Rock-toivebiisejä, terveisiä ja hyvää fiilistä!. 21.00 Järviradio soi.
B 18 Televisio YLE TV1 05.55 Elämä käännekohdassa 06.25 Ylen Aamu-tv 09.30 Puoli seitsemän 10.00 Sydämen kutsumus 10.43 Ruotsalaisia salaisuuksia 11.00 Yle Alueuutiset 12.10 Yle Oddasat 12.14 Oddasat 12.30 Viidakkoperhe 13.20 Riihalan valtias ELOKUVA (Suomi 1956, 79’). O: Hannu Leminen. N: Emma Väänänen, Heimo Lepistö, Raili Mäki, Alpo Vammelvuo, Anni Helenius. Melodraama Riihalan maatilasta. 14.39 Arkistokuvia: Tullimiesten työsaralta 14.46 Ikimuistoinen: Olavi Virta 15.00 Yle Uutiset 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa 15.45 A-studio 16.15 Ulos luontoon Kevätseuranta 16.45 Yle Oddasat 16.50 Novosti Yle 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä 17.00 17.00 Yle Uutiset 17.06 Yle Uutiset alueeltasi 17.10 Sydämen kutsumus 18.00 Yle Uutiset 18.22 Yle Uutiset alueeltasi 18.30 Puoli seitsemän 19.00 Rakkaudesta puutarhaan 19.50 Näin Norjassa 20.00 Suomi on suomalainen 7/10 Valtio. Milloin itsenäisyys oikeastaan alkoi - ja mitä itsenäisyys tarkoittaa Euroopan unionissa? 20.30 Yle Uutiset 20.55 Urheiluruutu 21.00 21.00 A-studio 21.30 Victoria 22.16 Miljoona linnunpönttöä: Musavideo 22.20 Yle Uutiset Uutis-Suomi 22.30 Yle Uutiset 22.35 Oddasat 22.50 Prisma: Papukaijaplaneetta 23.45 Puoli seitsemän TIISTAINA 16.5.2017 Keskipohjanmaa YLE TV2 MTV3 06.51 Nimipäiväonnittelu: 16.5. 06.53 Hei Taavi 07.00 Hau Hau, Piip ja Veli 07.11 Tuomon laulu 07.14 Hilla ja avaruuden Eetu 07.24 Askarrellaan 07.30 Töötti ja Pulteri 07.51 Petteri Kaniini 08.03 Apina opena 08.19 Nimipäiväonnittelu: 16.5. 08.23 Jenni 08.50 Näin Norjassa 09.00 Holby Cityn sairaala 10.00 Tulevaisuuden tekniikkaa 10.30 Onnistuuko avioliitto? 11.30 Matkalla tähtiin 12.00 Spanielipentueen elämää 12.30 Spanielipentueen elämää 13.00 Luonto lähellä sydäntä 13.40 Luontomatkalla Australiassa 14.10 Norjan naisten erikoisjoukot 14.50 Työ on elämää varten 15.30 Uusi Päivä: Bongolava feat Jenni Jaakkola: Paperisetelit 15.35 Linen mukana maailman ympäri 16.05 Siskonpeti. Kokeillaan tantraa ja toivutaan toogabileistä. Pääosissa Pirjo Heikkilä, Niina Lahtinen, Krisse Salminen, Sanna Stellan, Joonas Nordman ja Jarkko Niemi. Kotimainen sketsisarja. (U). 16.30 Uusi Päivä 17.00 17.00 Pikku Kakkonen 18.01 Holby Cityn sairaala 19.00 VICELAND: Boy Racer 19.30 Kandit 20.00 Uusi Päivä 20.30 Au pairit Kanadassa. 9/9. Jäähyväiset Vancouverille. Nelikko kokoontuu viimeisen kerran. Au pairit jättävät tunteikkaat jäähyväiset perheilleen. 21.00 21.00 Villi kortti 21.50 Yle Uutiset 21.55 Urheiluruutu 22.00 Lilyhammer 22.45 Lilyhammer 23.30 Au pairit Kanadassa 06.00 Aamusää 06.25 Huomenta Suomi 09.05 Mitä tänään syötäisiin? 09.10 Jamie Oliverin 15 minuutin ateriat 09.40 Kauniit ja rohkeat 10.05 Emmerdale 10.35 Emmerdale 11.05 Lääkärit 12.00 Ostoskanava Tvins.com 13.30 Selviytyjät 14.30 Illallinen äidille 15.30 Kolme miestä ja tyttö. Nick on masentunut, koska hänen kirjailijanuransa on vastatuulessa. Reagan ei oikein osaa auttaa Nickiä ilman Jessin apua. Kolmikko päätyy askartelemaan hieman turhan voimakkaan liiman kanssa. Winston puolestaan tarvitsee Schmidtin ja Cecen apua, koska aikoo kosia Alya. 16.00 Salatut elämät 16.30 Aarteiden metsästäjät Suomi FOX Kids: Shimmer ja Shineu. 08.00 FOX Kids: Prätkähiiret. 08.25 FOX Kids: Trollz. 08.45 FOX Kids: Transformers: Robots in Disguise. 09.10 FOX Kids: Timmy ja haltijakummit. 09.30 Lystikkäät eläinveikkosetu. 10.00 Pelastajat Lappi. 10.30 Pelastajat Lappi. 11.00 ShowHau (u). 11.30 Huutokaupan metsästäjät (u). 12.00 Varastojen metsästäjät: Iso-Britannia (u). 12.30 Aivopelit. 13.00 Jättimäiset rakennusurakat. 14.00 Amerikan hait. 15.00 Autoilun hullut kaupungit. 16.00 Jättimäiset purkuhankkeet. 17.00 Lapin poliisit. 17.30 Varastojen metsästäjät: Iso-Britannia. 18.00 Huutokaupan metsästäjät. 18.30 Lystikkäät eläinveikkoset. 19.00 Family Guy. 19.30 Family Guy. 20.00 Amanda ja pelimiehet. 21.00 Criminal Minds. 22.00 Top Gear: Extra Gear. 22.30 Australian rajalla. 23.00 Miksun baari (u). 00.00 Family Guy (u). 00.30 Family Guy (u). 01.00 Jouluyllätys 02.50-04.30 Jäätikön uhka TV5 04.35 Sofian enkelit. 06.10 Nanny (u). 06.45 Suomen rumimmat tatuoinnit. 07.15 Starat lastenvahteina. 07.45 Maailman hauskimmat kotivideot (u). 08.45 Hestonin brittiherkut. 09.45 TV Shop Tvins. 12.45 Seinfeld (u). 13.15 70’s show (u). 13.50 Pulmuset (u). 14.20 House. 15.20 Nanny. 15.55 Pulmuset. 16.30 Seinfeld. 17.00 Maailman hauskimmat kotivideot. 18.00 Terapian tarpeessa. 18.30 70’s show. 19.00 House (u). 20.00 Tuurin kyläkauppias. 21.00 Notting Hill. 23.35 Maailman hauskimmat kotivideot. 00.35 Lindemania. 01.35 Terapian tarpeessa (u). 02.05 Hestonin brittiherkut (u). 03.10-04.10 Meidän perheen tähdet. 17.00 17.30 Kauniit ja rohkeat 17.55 Emmerdale 18.25 Emmerdale 18.55 Mitä tänään syötäisiin? 19.00 Seitsemän Uutiset 19.20 Päivän sää 19.25 Tulosruutu 19.30 Salatut elämät 20.00 Suomen surkein kuski 21.00 21.00 MM-kisastudio 21.10 Jääkiekon MM-kisat: Kanada - Suomi. MM-kisojen alkusarjan viimeinen ottelu Suomen osalta. 21.55 Kymmenen Uutiset 22.00 Jääkiekon MM-kisat: Kanada - Suomi 22.45 Päivän sää 22.50 Jääkiekon MM-kisat: Kanada - Suomi 23.30 MM-kisastudio 23.45 Tulosruutu 23.55 NCIS: New Orleans 00.55 Enbuske, Veitola & Salminen 01.50 Kohde 02.45 Kuin viimeistä päivää NELONEN SUB 05.00 Astral-TV 06.00 Bubble Guppies 06.25 Myyrä ja Panda 06.40 Myyrä ja Panda 06.55 My Little Pony: Ystävyyden taikaa 07.20 Rusty Rivets 07.45 Tashi 07.55 Lego Frozen: Revontulten lumoa 08.00 Kung Fu Panda 08.20 Angry Birds Toons 08.25 Angry Birds Piggy Tales 08.30 Angry Birds Stella 08.35 Lego Nexo Knights 09.00 Candice sisustaa 09.25 Candice sisustaa 09.55 Grillit huurussa 10.50 Onnenarpa 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita 13.45 Andrew Maynen metkut 14.15 Andrew Maynen metkut. Kausi 1. Jakso 4/13. Aloha. Haroldin räikeät havaijipaidat ärsyttävät Debbieä, joka pyytää Andrew’ta apuun. Andrew auttaa myös kaduntallaajia eroon kengistään. Amerikkalainen viihdeohjelma. (20’) 14.45 MasterChef Australia 15.50 Amerikan kovimmat keräilijät 16.50 Onnenarpa 16.55 Leijonan luola USA 17.00 17.55 Haluatko miljonääriksi? 18.55 HS-uutiset ja sää 19.00 Leijonan luola USA 20.00 Hyvät ja huonot uutiset. Kari Ketonen ja panelistit Niina Lahtinen, Juha Vuorinen, Paula Noronen ja Mikko Kuustonen pohtivat geenimanipulaation mahdollisuuksia. 20.58 Keno 21.00 21.00 Suomen huutokauppakeisari 22.00 Arman Pohjantähden alla 23.00 Haluatko miljonääriksi? 00.00 Amerikan kovimmat keräilijät 01.00 Holmes NYC 02.00 Poliisit 02.30 Poliisit 03.00 Rekkakuskit jäällä 04.00 Suojelijat 09.30 Salatut elämät. 10.00 Lemmen viemää. 11.00 Ostoskanava Tvins.com. 14.00 Ihmemies MacGyver. 15.00 The Late Show With Stephen Colbert. 16.00 Maailman kauheimmat naapurit. 17.00 Myytinmurtajat. 18.00 Ninja Warrior. 19.00 Rillit huurussa. 19.30 Vintiöiden kosto. 20.00 Simpsonit. 20.30 Simpsonit. 21.00 60 päivää kiven sisässä. Verta, velkoja ja kyyneleitä. Kausi 2, 12/15. Ryan ja Quintin pääsevät todistamaan, miten velkansa maksamatta jättänyttä pelotellaan. Naisten osastolla kauhistellaan uutta vankia. Amerikkalainen dokumenttisarja. 22.00 Enbuske, Veitola & Salminen. 23.00 Aarteiden metsästäjät Suomi. Rikun ja Renén huolet liittyvät päivän kilpakumppaneihin, yhtälailla työkaluista kiinnostuneisiin Jamppaan ja Jamoon. Ritu ja Make aikovat luovia kaksintaistelun ohi, itse keskittyen hi-fiin sekä lasitavaroihin. 00.00 Sleepy Hollow. 01.00 Ninja Warrior. 02.00 The Late Show With Stephen Colbert. 03.00 Maailman kauheimmat naapurit. Tvins. 12.40 Fast n’ Loud (u). 13.45 Huutokaupan aarteet. 14.15 Huutokaupan aarteet. 14.45 Pelastajat. 15.15 Pelastajat. 15.50 Tuhoutunut sekunneissa. 16.20 Autonrassaajat. 16.55 Wheeler Dealers. 17.25 Wheeler Dealers. 18.00 Kultakuume. 19.00 Fast n’ Loud. 20.00 Wheeler Dealers. 21.00 Senna. 23.10 Wheeler Dealers (u). 23.45 Wheeler Dealers (u). 00.20 Formula E: osakilpailu. 01.40 Fast n’ Loud. 02.40 Autonrassaajat (u). 03.1504.15 Kultakuume (u). Jon ja Kate +8. 12.40 Sisarvaimot. 13.45 Tahdon morsiuspuvun: Britannia. 14.15 Tahdon morsiuspuvun: Britannia. 14.50 Sinkkuisät rakkautta etsimässä. 15.50 Tahdon morsiuspuvun: Kaasot. 16.25 Jon ja Kate +8. 16.55 Kakkukuningas. 17.30 Hengenvaarallisesti lihava: Dieetin jälkeen (u). 18.30 Liian ruma rakkauteen? (u). 19.30 Pienten perhe. 20.00 Tahdon morsiuspuvun! 20.30 Ikuisesti lapsi. 21.30 Upea lihava elämäni. 22.30 Tahdon morsiuspuvun! (u). 23.05 Pienten perhe. 23.35 Oho, olen raskaana! 00.10 Sisarvaimot. 00.40 Löysät pois! 01.45 Rajaton rakkaus. 02.15 Nettideittaajat. 02.50 Return to Amish (u). 03.5004.20 Kakkukuningas (u). YLE TEEMA & FEM 09.05 Minun totuuteni: Ernst Billgren. 10.00 Taivaallista menoa: Katumuksen hetki. 10.30 Aistit avoinna Italiaan. 11.00 Närbild. 11.30 Työelämän uudet kuviot. 12.00 Kirjojen Suomi: Pilkun jälkeen. 13.00 Muhammad Ali - suurin ja kaunein. 15.00 Kiehtova maailma: Värikäs Väli-Amerikka. 15.55 Isä Matteon tutkimuksia. 16.50 Jäitä hattuun 17.25 Aistit avoinna Italiaan. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 18.00 BUU-klubben: Petra ja potilaat. 18.30 Clay Kids. 18.41 Gazoon. 18.45 Nina Patalo. 18.52 Nina Patalo. 19.00 Spotlight: Narsistinen epidemia. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 20.00 Taideteosten salaisuudet. 20.30 KC: Kitaroita sikarilaatikoista. 21.00 Historia: Euroopan juutalaisten tarina. 22.00 Kino Suomi: Maa on syntinen laulu. 23.45 Station to Station. MUUT TV-KANAVAT JIM 04.40 Astral-TV. 05.00 Astral-TV. 06.00 LIVE: Astral-TV. 09.00 Haasta Hans. 10.00 Muuttajat. 10.30 Muuttajat. 11.00 Ummikot ulkomailla. 12.00 Rikkaiden panttilainaamo. 13.00 Ruotsin jälkiruokamestari. 14.00 Hell’s Kitchen (u). 15.00 Selviytyjät. 16.00 Top Chef Ruotsi. 17.00 Hell’s Kitchen. 18.00 Leijonan luola USA. 19.00 Selviytyjät. 19.55 Tulevaisuuden työpaikat. 20.00 Amerikan rajavartijat. 20.30 Madventures I. 21.05 Amerikan kovimmat keräilijät. 22.05 Selviytyjät. 23.05 Madventures I. 23.40 Stand Up! (u). 00.40 Amerikan rajavartijat (u). 01.10 Rikkaiden panttilainaamo (u). 02.15 Haapasalo goes lomalle. 03.15-04.15 Metsien miehet. LIV 05.00 Astral-TV. 06.00 LIVE: AstralTV. 09.00 Jutta ja 10 suurta unelmaa. 10.00 Remppa vai muutto. 11.00 Merinäköala haussa. 11.30 Neljät häät Amerikassa. 12.30 Sinkkuillallinen. 13.30 Eden. 14.00 Kadonneen jäljillä. 15.00 Neljät häät Amerikassa. 16.00 Remppa vai muutto. 17.00 Sinkkuillallinen. 18.00 Neljät häät Amerikassa. 19.00 Remppa vai muutto. 20.00 Bachelor Suomi. 21.00 Bachelor Suomi. 22.00 Bachelor Suomi - tilinteko. 22.30 Temptation Island Suomi 3. 23.30 Sinkkuillallinen. 00.30 Remppa vai muutto. 01.30 Neljät häät Amerikassa. 02.30 Good Wife. 03.30 Astral-TV. FOX 04.00 S.H.I.E.L.D. Agentit. 05.50 Sky News. 06.00 Sky News. 06.30 FOX Kids: Julius-apina. 06.50 FOX Kids: Little Charmers - Lumoavat noitatytöt. 07.15 FOX Kids: My Little Pony. 07.35 AVA 06.00 Aamun AVAus. 07.00 Koiralle koti. 07.25 AVA ja kesän juhlamuoti. 07.30 Lemmen viemää (u). 08.30 Ostoskanava Tvins.com. 09.30 Lääkärit. 10.30 Iholla. 11.00 Jamien lohturuokaa. 12.00 Ostoskanava Tvins.com. 13.00 Grand Designs - unelma-asunnot. 14.00 Pitääkö olla huolissaan? 15.00 Jane the Virgin. 16.00 Lemmen viemää. 17.00 Jamie Oliver kokkaa kalaa. 18.00 Trinny & Susannah Skandinaviassa. 19.00 Erilaiset perheet. 20.00 Illallinen äidille. 21.00 Muodin huipulle. 22.00 Iholla. 22.30 Sinkkuelämää. 23.00 NYC:n täydelliset naiset. 00.00 Iholla. 00.30 Amerikan unelmavävy (u). 01.30 Lääkärit (u). 02.30 Emmerdale. 03.00 Emmerdale. 03.30-07.30 Yön AVA. HERO 04.05 Kuudes aisti. 08.25 Made in Chelsea. 09.15 Kauppaneuvos Jethro. 10.00 Top Chef. 10.50 Hell’s Kitchen. 11.35 Suurlähetystön villi arki (u). 12.25 MasterChef Australia. 13.35 MasterChef Australia. 14.30 Made in Chelsea (u). 15.20 Nashville. 16.05 Leijonan luola UK. 17.10 Top Chef (u). 18.00 Kauppaneuvos Jethro (u). 19.00 Australian rajalla. 19.30 Australian rajalla. 20.00 Kyttäputki: NCIS Rikostutkijat. 21.00 Pääsykoemurha. 22.55 Kyttäputki: NCIS Rikostutkijat. 23.50 Leijonan luola UK (u). 01.00 Paratiisihotelli Ruotsi. 01.45 Paratiisihotelli Ruotsi. 02.30 Temptation Island Suomi 2. 03.15-04.05 Kuudes aisti. KUTONEN 04.10 Huutokaupan aarteet (u). 04.45 Huutokaupan aarteet (u). 05.15 Kaara. 05.45 Kaara. 06.25 Selviytyjäkaksikko. 07.35 Arvokaman etsijät. 08.35 Pontikankeittäjät. 09.40 TV Shop FRII 04.20 OJ: syyllinen vai syytön? (u). 05.20 Ehdonalaisvangit koirankouluttajina (u). 08.05 Viestejä tuonpuoleisesta (u). 08.35 Viestejä tuonpuoleisesta (u). 09.00 TV Shop Tvins. 12.00 Voittoa asuntokaupoilla. 12.35 Murhasta tuli totta. 13.40 Viestejä tuonpuoleisesta. 14.15 Viestejä tuonpuoleisesta. 14.45 Ehdonalaisvangit koirankouluttajina. 15.45 Yksityisetsivä Wolfe. 16.20 Näin minut murhattiin. 16.55 Murhasta tuli totta (u). 18.00 Remonttipainajainen. 19.00 Siivousfanaatikot. 20.00 Houstonin eläinpoliisit. 21.00 Unohdetut. 22.55 Naismurhaajat. 00.00 Rysän päällä. 01.00 People-lehden tutkimuksia. 02.00 Tappavat suhteet (u). 03.05 Yksityisetsivä Wolfe (u). 03.35-04.05 Näin minut murhattiin (u). TLC 04.20 Jon ja Kate +8 (u). 04.50 Tahdon morsiuspuvun: Kaasot (u). 06.50 Pomo keittiössä (u). 07.25 Tahdon morsiuspuvun: Kaasot (u). 07.55 Pienten perhe (u). 08.30 Kakkukuningas. 09.00 Sisarvaimot (u). 09.30 Oho, olen raskaana! (u). 10.05 Return to Amish. 11.05 Pomo keittiössä. 11.35 Kakkukuningas. 12.10 NATIONAL GEOGRAPHIC 04.00 Autojen ensiapu (u). 05.00 Science of Stupid (u). 05.30 Science of Stupid (u). 06.00 Elä vapaana tai kuole (u). 07.00 Lyödään ällikällä. 07.30 Lyödään ällikällä. 08.00 Hurjimmat eläimet. 09.00 Autojen ensiap (u). 10.00 Science of Stupid. 10.30 Science of Stupid. 11.00 Elä vapaana tai kuole. 12.00 Uskomaton eläinlääkäri Pol. 13.00 Tri K:n eksoottiset eläimet. 14.00 Autojen ensiapu. 15.00 Vaarallisen valtatien pelastajat Kanada. 16.00 Lyödään ällikällä (u). 16.30 Lyödään ällikällä (u). 17.00 Lentoturmatutkinta (u). 18.00 Science of Stupid. 18.30 Science of Stupid. 19.00 Pohjoisen valtatien pelastajat. 20.00 Lentoturmatutkinta (u). 21.00 Äärimmäinen selviytyjä. 22.00 Meret ilman lakeja. 23.00 Huumebisnes Oy. 00.00 Science of Stupid (u). 00.30 Science of Stupid (u). 01.00 Äärimmäinen selviytyjä (u). 02.00 Meret ilman lakeja (u). 03.00-04.00 Lentoturmatutkinta.
B 19 Keskipohjanmaa TIISTAINA 16.5.2017 SVERIGES TV1 07.00 SVT Nyheter. 07.05 Gomorron Sverige sammandrag. 07.25 Gomorron Sverige. 11.00 Engelska Antikrundan. 12.00 Fråga doktorn. 12.45 Kommittén. 13.00 Nationen. 13.30 Lärlabbet. 14.00 Sverige!. 14.30 Vem bor här?. 15.30 Tror du jag ljuger?. 16.00 Swing it, fröken!. 17.40 Gomorron Sverige sammandrag. 18.00 Vem vet mest junior. 18.30 Sverige idag. 19.00 Rapport. 19.13 Kulturnyheterna. 19.25 Sportnytt. 19.30 Lokala nyheter. 19.45 Go’kväll. 20.30 Rapport. 20.55 Lokala nyheter. 21.00 Trädgårdstider. 22.00 Eurovision Song Contest 2017: Semifinal 1. 00.00 Skam. 00.20 SVT Nyheter. 00.25 Take shelter. 05.45 Sverige idag. 06.15 Go’kväll. SVERIGES TV2 Kat Ellis on newyorkilainen sinkkunainen, joka matkustaa Lontooseen pikkusisarensa häihin. Kauhukseen Kat huomaa, että sulhasen bestman on hänen expoikaystävänsä, joka jätti hänet muutamaa vuotta aiemmin. Saadakseen seuraa häihin Kat palkkaa seuralaispalvelussa työskentelevän komean Nickin esiintymään hänen poikaystävänään. Pääosissa: Dermot Mulroney, Debra Messing ja Jack Davenport. Tulevia elokuvia Subleffa: Kiukun parempi puoli - Upside of Anger Sympaattisen draamakomedian keskiössä on Terry Wolfmeyer, tuikitavallinen lähiöäiti ja vaimo. Naisen elämä menee kertaheitolla sekaisin, kun hänen aviomiehensä katoaa yllättäen. Miehensä katoamisen koettelema nainen sinnittelee kasvattaakseen yksin neljää itsepäistä tytärtään. Terry löytää kuitenkin yllättävän lohduttajan komeasta naapuristaan Dennystä. Ohjaaja: Mike Bender, USA 2005 (118’). Sub 19.5. klo 21.00-23.00 Hääheila - The Wedding Date Fantastic Four Kat Ellis on newyorkilainen sinkkunainen, joka matkustaa Lontooseen pikkusisarensa häihin. Kauhukseen Kat huomaa, että sulhasen bestman on hänen ex-poikaystävänsä, joka jätti hänet muutamaa vuotta aiemmin. Saadakseen seuraa häihin Kat palkkaa seuralaispalvelussa työskentelevän komean Nickin esiintymään hänen poikaystävänään. Kaikki ei kuitenkaan mene aivan niin kuin Kat oli suunnitellut, vaan kohtalo laittaa sormensa peliin. Ohjaaja: Claire Kilner, USA 2005 (90’). Ava 19.5. klo 21.00-23.00 Sarjakuvan pohjalta luotu tarina kertoo supervoimilla varustetusta nelikosta, jonka tehtävänä on pelastaa pulaan joutunut Tohtori Doom. Taitavilla stunttitempuilla ja näyttävillä erikoistehosteilla maustettu elokuva osoittautui kassamagneetiksi ilmestymisvuonaan 2005. Ohjaus: Tim Story, USA/Saksa 2005 (106’). Pääosissa Jessica Alba, Chris Evans, Julian McMahon, Ioan Gruff udd. MTV3 19.5. klo 22.35-00.45 Pilvilinna joka romahti 1/2 - Luftslottet som sprängdes Lisbeth Salander makaa vakavasti loukkaantuneena sairaalassa. Toipumisen jälkeen Lisbethiä odottaa oikeudenkäynti kolmen ihmisen murhasta, ja turvallisuuspoliisin salainen ryhmä yrittää saada hänet suljetuksi loppuiäkseen mielisairaalaan. Lisbethin ystävät tekevät kaikkensa paljastaakseen salajuonen, jonka uhriksi hän on joutunut. Ilmitulevat asiat ravistelevat valtiota perustuksia myöten. Ohjaaja Daniel Alfredson. Ruotsi/Tanska/Saksa 2009 (89’) Sub 20.5. klo 21.00-23.00 Miltä itsenäisyys näyttää? Milloin itsenäisyys oikeastaan alkoi – ja mitä itsenäisyys tarkoittaa Euroopan unionissa? Ovatko suomalainen valtio ja kansa erkaantumassa toisistaan? Näitä kysymyksiä pohditaan kymmenosaisen sarjan seitsemännessä jaksossa tänään ykkösellä. Suomi on muuttunut paljon vuosikymmenten aikana. Euroopan unioni on yksi eräänlainen muutos Suomen historiassa. Monen mielestä Suomi menetti tuolloin aidon itsenäisyyden, osan mielestä EU oli vain merkki kansainvälisestä kehityksestä. TV 1 16.5. klo 20 Kuvassa ohjelmasarjan juontaja Juhani Seppänen. INTERVISIO/YLE Kokkolassa tehdään tarinanmetsästäjää Tarinanmetsästäjät on tv-ohjelma, jossa Ryhmäteatterin näyttelijöistä, ohjaajista ja käsikirjoittajista muodostuva työryhmä matkustaa ympäri Suomea ja toteuttaa eri kaupungeissa lyhytelokuvan viikossa. Tämä realitykerrontaa ja draamaa yhdistävä täysin uudenlainen konsepti johdattaa katsojan tarinankerronnan saloihin. Miten syntyy kiinnostava tarina? Millaisia hen- kilöhahmoja kaupungeissa syntyy? Mikä on Rovaniemen tarina, entä Kokkolan? Mistä näkökulmista näyttelijät, ohjaajat ja käsikirjoittajat lähestyvät draaman tekemistä – entä millaista draamaa on itse draaman tekeminen? Kullakin paikkakunnalla käydään taistelu aikaa vastaan eikä tehtävä ole ammattilaisillekaan helppo. Elokuvaa lähdetään tekemään aina nollasta ja erilaisten havainnointi-, haastattelu-, ja improvisaatiotehtävien kautta synnytetään käsikirjoitus, jonka pohjalta elokuva näytellään ja kuvataan. Apuna tiimillä on paikkakuntalaisia kollegoita ja paikallisia ihmisiä kertomassa kotikaupungeistaan. Yhtä jaksoa kuvataan tänä kesänä kuuden päivän ajan kullakin paikkakunnalla. Valmis ohjelma nähdään Yle TV1:llä vuonna 2018. Kuvauskaupungit ovat: Kotka 15.-21.5. Joensuu 22.-28.5. Jyväskylä 5.-11.6. Mikkeli 12.-18.6. Kajaani 26.6.-2.7. Rovaniemi 3.-9.7. Oulu 31.7.-6.8. Kokkola 7.-13.8. Seinäjoki 21.-27.8. Rauma 28.8.-3.9. 09.30 Hundra procent bonde. 10.00 SVT Forum. 13.00 SVT Nyheter. 13.05 SVT Forum. 17.00 SVT Nyheter. 17.05 SVT Forum. 17.15 Vetenskapens värld. 18.15 Nyheter på lätt svenska. 18.20 Nyhetstecken. 18.30 Oddasat. 18.45 Uutiset. 19.00 Engelska Antikrundan. 20.00 Vem vet mest junior. 20.30 Hundra procent bonde. 21.00 Korrespondenterna. 21.30 Plus. 22.00 Aktuellt. 22.39 Kulturnyheterna. 22.46 Lokala nyheter. 22.55 Nyhetssammanfattning. 23.00 Sportnytt. 23.15 Dold. 23.45 Syriens barn. 00.45 Sametingsvalet 2017. 01.15 Hundra procent bonde. 01.45 24 Vision. 02.00 SVT Nyheter. 02.05 Sportnytt. 02.20 Nyhetstecken. 02.30 Gomorron Sverige sammandrag. 02.50 24 Vision. 03.00 SVT Nyheter. 03.05 Sverige idag. 03.35 24 Vision. 04.00 SVT Nyheter. 04.05 24 Vision. 05.00 SVT Nyheter. 05.05 24 Vision. 06.00 SVT Nyheter. SVERIGES TV4 06.50 Nyhetsmorgon. Direkt. 11.00 Malou efter tio. 13.00 Hem till gården. 13.30 Hem till gården. 14.00 Skenet bedrar. 14.35 Det stora familjeäventyret. 15.40 Unga föräldrar. 16.00 Bygglov. 17.00 Ishockey: VM Studio. Direkt. 17.15 Ishockey: VM, Slovenien - Norge. Direkt. 17.50 Ishockey: VM Studio. Direkt. 17.55 Ishockey: VM, Slovenien - Norge. Direkt. 18.40 Ishockey: VM Studio. Direkt. 18.45 Ishockey: VM, Slovenien - Norge. Direkt. 19.40 Ishockey: VM Studio. Direkt. 19.50 Keno. Direkt. 20.00 TV4Nyheterna. Direkt. 20.15 Sporten. Direkt. 20.20 TV4Vädret. Direkt. 20.30 Halv åtta hos mig. 21.00 Det största äventyret. 22.00 Kalla fakta. 23.00 TV4Nyheterna. Direkt. 23.30 Ekonominyheterna. Direkt. 23.35 Sporten. Direkt. 23.50 TV4Vädret. Direkt. 00.00 Hawaii Five-0. 00.55 Brottskod: Försvunnen. 01.55 Gotham. 02.50 The Lottery. 03.45 The Lottery. 04.40 Law & Order: Special Victims Unit. 05.35 The Following. TÄSS MALLILEH Ä DES 9.5. päivän SÄ ohjelmatie dot Lisää televisiokanavia osoitteessa telkku.com
B 20 Sää TIISTAINA 16.5.2017 Keskipohjanmaa Tällä viikolla Lännestä leviäviä lämpenee räntäsateita MAL SÄ Ä E N N U S L I TEESTA. vesiSivuja n sisältö ei päiväkoh tainen Su 14.5. Tänään klo 14 +4 2 +7 +5 Huomenna klo 14 +6 +7 Kokkolassa 04:22 (pimeys päättyy 03:34) Ylivieskassa 04:14 t Helsingissä 04:46 t Utsjoella 02:19 Aurinko laskee: Kokkolassa 22:27 (pimeys alkaa 23:37) Ylivieskassa 22:25 t Helsingissä 21:48 t Utsjoella 00:06 Ti 16.5. Ke 17.5. To 18.5. Pe 19.5. La 20.5. Su 21.5. Ma 22.5. Kokkola +7 +9 +14 +13 +12 +12 +12 +11 +13 2 17 Pietarsaari +6 +8 +13 +12 +12 +12 +12 +11 +13 1 17 Toholampi +6 +8 +13 +11 +11 +11 +12 +10 +11 2 16 Halsua +7 +8 +13 +11 +10 +10 +12 +10 +11 3 16 Ylivieska +6 +9 +14 +12 +10 +12 +12 +11 +12 3 16 Kalajoki +5 +7 +11 +9 +8 +9 +8 +7 +9 2 17 Haapavesi +7 +8 +13 +11 +9 +11 +12 +10 +11 3 16 Helsinki +7 +10 +9 +12 +13 +15 +16 +16 +16 6 13 Tampere +9 +9 +12 +10 +11 +12 +13 +13 +13 5 13 +12 +11 +12 +11 +12 +13 +15 +15 +15 9 15 Jyväskylä +6 +7 +11 +10 +9 +12 +13 +12 +12 5 13 Oulu +8 +7 +11 +11 +10 +11 +13 +12 +14 2 11 Kuusamo +1 +4 +8 +8 +6 +7 +8 +7 +8 0 8 Turku 3 Ma 15.5. Aurinko nousee: tänään SuomiSuomi tänään +6 Huomenna Sunnuntaina yli 30° 25...30° 20...25° +2 15...20° +2 10...15° +3 5...10° 0...5° +3 +3 -5...0° -10...-5° Lauantaina lännestä leviää vesi- ja räntäsateita etenkin Keski-Pohjanmaalta Pohjois-Karjalaan ulottuvalle alueelle. Myös pohjoisessa pilvisyys lisääntyy, ja Kainuusta Lappiin tulee räntä- tai lumikuuroja. Etelässä on poutaa ja vaihtelevapilvisen aurinkoista. Maan eteläja länsiosassa voimistuu vähän lounaistuuli, idässä ja pohjoisessa tuuli on heikkoa. Päivälämpötila on etelän ja lännen sisämaassa 10 tai vähän yli, idässä ja Pohjois-Pohjanmaalla 5...8, Koillismaalla sekä Etelä- ja Keski-Lapissa +2...+5, Pohjois-Lapissa -1...+2 astetta. -20...-15° +1 +1 +2 +5 +6 8 +8 0 +5 +3 +2 +6 +4 +7 +6 1... 5 cm 0 cm +1 +1 +1 +1 +8 +6 +8 EUROOPPA TÄNÄÄN 40...50 mm 30...40 mm 20...30 mm 10...20 mm 0.5...10 mm 2 Eurooppa huomenna 50...70 mm +4 +11 2 Sademäärä (5 vrk) +4 8 +9 +10 2 70...100 mm 0 +8 +3 6 +5 +11 50...100 cm 5...10 cm +10 yli 100 mm 10...25 cm -30...-25° alle -30° yli 100 cm 25...50 cm +4 -25...-20° +6 8 Lumensyvyys ja lämpötila eilen +5 -15...-10° MUUTTOVALMIS KOTISI Ateena Barcelona Berliini Bryssel Budapest Helsinki Kööpenhamina Lissabon Lontoo Oslo Pariisi Praha Rooma Wien +34 +25 +18 +15 +21 +7 +16 +22 +17 +13 +14 +20 +24 +19 kreivitalo.fi