LABYRINTTI 2/2017 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami Yrittäjä Martina Aitolehti: Menee syteen tai saveen, haluan kokeilla asioita rohkeasti ”Romahdus opetti huolehtimaan omasta hyvinvoinnista” Hyvinvointia ja voimavaroja Prospectryhmästä Matka omaisesta kokemusasiantuntijaksi syntyy eletystä elämästä

LABYRINTTI 2/2017 KUVA: MILKA ALANEN Teema: Hyvinvointi 3 Pääkirjoitus: Kuinka sinä voit? 4 Tavoitteet edellä 9 Omaisen ääni: Pienistä positiivisista asioista 10 ”Romahdus opetti huolehtimaan omasta hyvinvoinnista” 14 Omaisilla ja omaistyöllä on tärkeä rooli paikallisissa mielenterveys- ja päihdeyhdistyksissä 16 Matka omaisesta kokemusasiantuntijaksi syntyy eletystä elämästä 18 Puheenjohtaja: Hyvinvoinnista 20 Kolumni: Mitkä asiat tekevät sinut tänään onnelliseksi? 22 Arjen hyvinvoinnin lähettiläs 24 Omakuva N.Y.T. -ryhmämallista apuja rauhanrakennustyöhön 26 Kolumni: OSSI-hankkeessa kehitetään kaikenikäisten omaishoitoa ja ikäihmisten perhehoitoa 28 Hyvinvointia ja voimavaroja Prospect- ryhmästä 30 Kolumni: Leppoisan päivän leipomuksia 31 Suomen paras mansikkakakku 32 Unihäiriöiden syyt moninaisia 33 Green Care – virkistystä omaishoitajille 34 Kolumni: Proustilaista viisautta etsimässä LUKIJAN KUVA. – TYÖSTÄN HYVINVOINTIANI JA PIDÄN PAKETTIA AKTIIVISESTI KASASSA. Labyrintti 3/2017: Omaistyön hyvät käytännöt Seuraavaan lehteen tarkoitettujen aineistojen tulee olla 5.10.2017 mennessä osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai marika.finne@finfami.fi. KANNEN KUVA: MILKA ALANEN Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Pia Hytönen ● Toimituspäällikkö Marika Finne ● Toimituksen osoite Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, fax (09) 673 661 jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jukka Eriksson/ Je-Mark Ky p. 09 5489 3630, 441 612 Painotuote 050 339 6137 je-mark.oy@netlife.fi info@je-mark.fi www.je-mark.fi ● Taitto Pirjo Tähtinen ja Päivi Sillstén-Jokela ● Painopaikka Forssa Print ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. 2 2/2017

PÄÄKIRJOITUS Marika Finne, viestintävataava, FinFami ry Kuinka sinä voit? O KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ masta hyvinvoinnista huolehtiminen on ensiYhä useammin koettua hyvinvointia mitataan elämänlaasijaisen tärkeätä. Minulle liikunta on aina ollut dulla, jota muovaavat terveys ja aineellinen hyvinvointi, samoin hyvä tapa tuulettaa ajatuksiani. Siitä huolimatta kuin yksilön odotukset hyvästä elämästä, ihmissuhteet, omanolen pitkään ollut tilanteessa, jossa minulla ei arvontunto ja mielekäs tekeminen. Terveyden ja hyvinvoinnin ole ollut säännöllistä liikuntaharrastusta. Arki laitoksen (THL) mukaan suomalaisten hyvinvointi on kehittynyt on vienyt mukanaan ja usein illalla on myönteisempään suuntaan. Siitä huolitehnyt mieli vain rojahtaa sohvan pohjalle. matta väestöryhmien väliset erot hyvinTalvella elämässäni oli raskas ajanjakso, voinnissa ovat kasvaneet. Hyvinvointiin jolloin kaipasin irtiottoa ahdistavasta tilanja elämänlaatuun vaikuttavat esimerkiksi teesta. Päätin aloittaa tenniksen, jonka köyhyys, taloushuolet, terveys- ja ihmis­ pelaamisesta olen haaveillut yli vuosikymsuhdeongelmat. menen ajan. Onneksi tein sen, sillä olen Kokemusasiantuntija Kati Arvola nauttinut suunnattomasti joka hetkestä. kertoo lehdessä kuinka, kuinka läheisen Uuden oppiminen ja onnistumisen kokepsyykkisen sairastumisen aiheuttaman mukset uuden lajin parissa nostavat fiilistä kriisin keskellä voi helposti unohtaa ja treenin aikana olen voinut keskittyä itsensä. Oman hyvinvoinnin merkitys voi ainoastaan pelaamiseen. Vaikka liikunavautua vasta henkilökohtaisen romahtasuoritus voi välillä aiheuttaa kolotusta duksen jälkeen. Monien mielenterveyskropassa, mieli on pelaamisen jälkeen omaisten tavoin näin kävi sekä Arvolalle pirteämpi ja olo elinvoimaisempi. että lehdessämme haastatellulle kokemusMyös lehteemme haastateltu yritasiantuntija Anne Salmiselle. täjä Martina Aitolehti uskoo urheilun Epävarmoina ja hankalina aikoina tarvivoimaan. Paineessa hänen hyvinvointaankin lisää tukea ja apua. Apua on saatatiaan kannattelevat myös säännölliset villa, jos sitä rohkenee hakea. Järjestömme elämäntavat. Hyvintekee työtä, jotta kukaan HYVINVOINTIA TUKEVAN HARRASTUKSEN VOI vointi perustuu Aitoei jäisi kuormittavassa lehden mielestä kykyyn omaistilanteessa yksin. VALITA OMAN MIELENKIINTONSA MUKAAN. viihtyä omassa kehosKesällä saamme TÄRKEINTÄ ON, ETTÄ TEKEMINEN TUNTUU OMALTA saan: kykyyn rakastaa taas nauttia valosta ja JA SIITÄ NAUTTII. itseään ja olemaan itsellämmöstä. Meillä, jotka leen armollinen. Tämä olemme työelämässä, ei synny itsestään, vaan määrätietoinen Aitolehti työstää hyvinon mahdollisuus tehdä loman aikana asioita, jotka muuten saatvointiaan ja kiinnittää siihen aktiivisesti huomiota. Hyvinvointia tavat arjen tuoksinassa unohtua tai jäädä vähem­mälle. Haastan tukevan harrastuksen voi valita oman mielenkiintonsa mukaan. kaikki ottamaan aikaa itselle ja tekemään sitä, mikä tuntuu Tärkeintä on, että tekeminen tuntuu omalta ja se tuottaa iloa. hyvältä ja tuottaa iloa. Itse aion nauttia hyvästä ruuasta ja ajasta Näin kesän kynnyksellä, lehden teemaksi valittiin hyvinvointi. perheen kanssa sekä levätä. Ja tietenkin ottaa aikaa itselle ja Kuten tiedämme, hyvinvointi koostuu useista tekijöistä ja sitä suunnata ulkokentille pelaamaan tennistä. voi edistää monin eri tavoin. Olemmekin tässä lehdessä pyrkiToivotan kaikille lukijoille nautinnollisia lukuhetkiä ja iloista neet käsittelemään teemaa monesta eri näkökulmasta. kesää. 2/2017 3

Tavoitteet edellä Yrittäjä Martina Aitolehti asettaa itselleen kovia tavoitteita. Paineessa hyvinvointia kannattelevat säännölliset elämäntavat. M artina Aitolehti, 34, on aina ollut varma suunnastaan. Jo 15-vuotiaana hän hakeutui mallin töihin ja pian tämän jälkeen kauneuskilpailuihin. – Äitini on kannustanut minua hankkeissani mutta toisinaan myös jarrutellut hurjimpia suunnitelmiani. En ole toppuutteluista välittänyt. Menee sitten syteen tai saveen, haluan kokeilla asioita rohkeasti, hän sanoo. Kauneuskilpailut avasivat ovia televisioon, muun muassa juontotehtäviin. Niistä seurasi pestejä tositelevisio-ohjelmissa. Esimerkiksi Suomen Pelkokerroin (2008) sekä myöhemmin 4 2/2017

Martina Aitolehden ja hänen silloisen puolisonsa Esko Eerikäisen perheelämää seurannut ohjelma tekivät Aitolehdestä brändin. Tämän brändin varassa Aitolehti toimii nykyisin viihdealan yrittäjänä. Hän järjestää muun muassa vuosittaisen Miss Helsinki -kauneuskilpailun. Aitolehti haluaa menestyä ja on valmis tekemään hartiavoimin työtä onnistuakseen. – Moni ihminen on tyytyväinen, vaikka ei saavuta elämässään menestystä. Minulle tavoitteet, kehittyminen ja onnistuminen ovat osa omannäköistä elämää, hän pohtii. 2/2017 Aitolehti sanoo oppineensa vuosien varrella rakentamaan tulevaisuuttaan suunnitelmallisesti. Hän ei hämmenny vaihtoehtojen viidakossa vaan poimii tarjoutuneista mahdollisuuksista ne, MENEE SYTEEN TAI SAVEEN, HALUAN KOKEILLA ASIOITA ROHKEASTI. joiden uskoo siivittävän uraa myönteiseen suuntaan. – Punnitsen rauhallisesti tarjoutuvia vaihtoehtoja. Voi sanoa, että laskel- moinkin yhä enemmän. Mietin, mitä eri mahdollisuudet voivat poikia. Kun epävarmuustekijöitä on paljon, Aitolehti nojaa tunteeseen. – Yleensä jokin takaraivossani viestittää, kannattaako tilaisuuteen tarttua. Vastikään hän on lähtenyt mukaan Gladiaattorit-tositelevisiosarjaan. Nelosella tulevana syksynä esitettävässä ohjelmassa kilpailijat mittelevät keskenään raskaissa fyysisissä lajeissa. AITOLEHDEN MIELESTÄ KUKA TAHANSA VOI menestyä ja voida hyvin. Ihminen voi muovata elämänsä toiveidensa mukaiseksi. Kaikkeen voi itse vaikuttaa. 5

HYVINVOINTI – Joudumme toki kokemaan vastoinkäymisiä. Emme esimerkiksi voi päättää meille syntyvän lapsen terveydestä. Asioiden kanssa voi kuitenkin oppia elämään, Aitolehti linjaa. Hän korostaa, että Suomessa jokainen voi opiskellen raivata tietään eteenpäin. Hyvinvointivaltio tarjoaa taloudellista tukea. Tuloksiin vaaditaan vain asennetta ja tekoja. – Pitää mennä ja tehdä. Ei asioita ojenneta valmiina: ota, ole hyvä, ja menesty. Aitolehti tavoittelee uransa puitteissa huippusuorituksia muttei myönnä kuormittuvansa liikaa. Hän tunnistaa rajansa ja osaa delegoida töitä muille. – Väsyn ani harvoin kesken projektin, ja vien työni poikkeuksetta loppuun. On selvää, että jokaisen maaliin viedyn hankkeen jälkeen takki on täysin tyhjä. Silloin otan pari päivää vapaata tai lähden matkalle. INTENSIIVISEN TYÖJAKSON JÄLKEEN onnistuminen palkitsee. – Tuntuu totta kai hyvältä, kun saavutan asettamani tavoitteen. On hienoa, kun tv-sarjan katsojaluvut nousevat, somekampanjani menestyy tai Miss Helsinki -kisa huipentuu upeaan loppumyllerrykseen, Aitolehti kuvaa. Hän sanoo kuitenkin kestävänsä, jopa tarvitsevansa, myös epäonnistumisia. Vastoinkäymiset pakottavat kyseenalaistamaan omaa tekemistä ja pitävät kehitystä yllä. – Oma ajattelu kasvaa vastoinkäymisistä. Välillä asioita pitää jumpata. Mikäli ihminen toimii vuodesta toiseen mukavuusalueellaan, kehitys junnaa paikoillaan. Ei Aitolehti kuitenkaan iloisesti mokaile. Pettymyksen hetkellä tunteet myllertävät voimakkaina. – Minua ottaa rajusti päähän, kun asiat eivät mene, kuten haluan tai olen suunnitellut. En kuitenkaan pelkää epäonnistumista enkä jää rypemään pettymyksiin. Kritiikkiin Aitolehti kertoo suhtautuvansa tyynesti. Hän arvioi, onko palaute aiheellista ja ottaa tarvittaessa opiksi. – Asioihin perehtynyttä ihmistä kuuntelen avoimesti. Kun henkilöllä on näkemystä, hän myös yleensä esittää palautteensa rakentavasti. Herjaamiseen Aitolehti asennoituu välinpitämättömästi. Hän suodattaa ikävät puheet. – Solvaaminen ei hetkauta minua 6 suuntaan eikä toiseen. Nimetöntä somepalautetta en edes lue. Totesin sen jo vuosia sitten hyödyttömäksi. Julkisuudessa aikuiseksi kasvanut Aitolehti on tottunut olemaan ihmisten katseiden kohteena. – En tiedä muusta. Toisaalta elän yllättävänkin normaalia elämää. Ei ole paikkaa, johon en voisi mennä. En tee itsestäni numeroa enkä mieti, mitä muut minusta ajattelevat. MARTINA AITOLEHDELLÄ ON KAKSI PIENTÄ TYTÄRTÄ. Hän kokee äitiyden tuoneen mukanaan levollisuutta. – Minulla ei ole kiire mihinkään. Näin on hyvä, hän sanoo. Hän rentoutuu parhaiten kotioloissa. On mukavaa olla omien tytärten kanssa kotona ja tehdä tavallisia kodin askareita. Hän ei rasitu lasten hoitamisesta vaan ammentaa yhdessäolosta hyvää energiaa. – Sen sijaan kärsin kyllä, mikäli joudun olemaan liian pitkään erossa lapsistani, hän toteaa. Perhe viettää aikaa myös vapaa-ajanasunnollaan Hangossa. – On huojentavaa päästä tyttöjen kanssa viikonlopuksi maalle. Kiireisen viikon jälkeen liikenteen meteli vaihtuu luonnon ääniin ja tuoksuun. Aitolehdellä on Hangossa oma talli ja kaksi omaa ratsua. Tyttäret ratsastavat ponillaan. PITÄÄ MENNÄ JA TEHDÄ. EI ASIOITA ANNETA VALMIINA. – Stressini laukeaa maalla täysin. Vaikka pidän kännykän ja tietokoneen auki, tunnelma on kiireetön ja paineeton. Aitolehti nauttii äitiydestä muttei ymmärrä monien pienten lasten äitien taipumusta kieltäytyä muista rooleista. Miksi äitien pitäisi typistää elämäänsä? – Minusta äitinä kannattaa päinvastoin tehdä entistä monipuolisemmin asioita, jotka tuottavat hyvää oloa. Aitolehden mielestä äidin aktiivinen elämä kodin ulkopuolella on hyväksi myös lapsille. Kun äiti toteuttaa itseään, hän tulee kotiin tyytyväisenä. – Surullisella äidillä on surullisia lapsia. Toisaalta myös äidin onni ja levollisuus tarttuvat lapsiin, hän pohtii. MARTINA AITOLEHTI USKOO LÖYTÄNEENSÄ elämäänsä tasapainon. – Olen kokeillut monenlaista ja mennyt välillä rajojen ylikin. Balanssi on löytynyt ajan ja kokemuksen myötä. Vaikka viereeni tulisi ihminen puhumaan sekavia, huomaan, ettei minulla ole mitään hätää. Hyvinvointi perustuu Aitolehden mielestä kykyyn viihtyä omissa nahoissaan. – Rakastan itseäni ja olen itselleni armollinen. Itserakkaudesta ei ole kyse. Sen sijaan pidän itsestäni ja perheestäni erittäin hyvää huolta. Työstän hyvinvointiani ja pidän pakettia aktiivisesti kasassa. Hän tekee päivittäin parhaansa perusasioiden eteen. – Tärkeimmissä kysymyksissä vältän riskejä. Joka ilta voin olla varma siitä, että olen tehnyt kaikkeni. Tämä helpottaa. Voin rentoutua ja hengittää vapaasti. Uni on yksi hyvinvoinnin kivijaloista. Aitolehti pyrkii nukkumaan joka yö vähintään kahdeksan tuntia. – Joskus uni jää työkiireiden takia vähemmälle. On aikaisia aamuja ja dead line -päiviä. Pääsääntöisesti kuitenkin vaalin unta. Uskon, että jokaisen hyvinvoinnista kiinnostuneen kannattaa panostaa uneen. Huonona päivänä, kun kaikki tuntuu kaatuvan päälle, Aitolehti sinnittelee iltaan ja luottaa unen parantavaan vaikutukseen. – Taistelen päivän loppuun ja käyn illalla ajoissa nukkumaan. Pää tyynyyn, silmät kiinni ja kohti uutta päivää. Tämä on yksinkertainen mutta toimiva resepti. Aitolehti pyrkii myös syömään hyvin ja terveellisesti. – Olen energinen, kun pidän huolta säännöllisistä aterioista. Nautin puhdasta, monipuolista ruokaa. Minulle sopii ruokavalio, joka sisältää runsaasti vihanneksia ja vain vähän viljaa ja maitotuotteita. Eineksiä en söisi. Muuten en suhtaudu ravitsemuskysymyksiin ehdottomasti. AITOLEHTI HOITAA ITSEÄÄN myös harrastamalla urheilua. – Toivoisin, että jokaisella olisi jokin oma, rakas harrastus, josta innostuu ja johon voi tarvittaessa paeta. Hyvinvointia tukevan harrastuksen voi valita makunsa mukaan. Se voi olla maalaamista, seinäkiipeilyä tai mitä muuta tahansa, kunhan tekeminen tuntuu omalta ja siitä nauttii. 2/2017

pitää lapsenomaisen ajattelun mukana elämässä. – Urheilun avulla pääsee hetkeksi pois aikuisten maailmasta. Miehetkin nuortuvat pelatessaan porukassa sählyä. Heistä kuoriutuu pikkupoikia, jotka eivät mieti töitä, rahahuolia eivätkä inhottavia tyttöystäviä, hän kuvaa. RAKASTAN ITSEÄNI JA OLEN ITSELLENI ARMOLLINEN. Aitolehti on liikkujana, kuten muussakin elämässään, tavoitteellinen. Hän haluaa ponnistella, edistyä ja nähdä harjoittelun tulokset konkreettisesti, parantuneina tuloksina. – Tämänkaltainen harrastaminen ei varmastikaan sovi kaikille. Urheilun takia minulla ei ole juurikaan aikaa sosiaaliseen elämään. En ehtisi esimerkiksi käydä baareissa, hän sanoo. Hän hakeutuu urheilussa äärirajoille mutta pitää varansa. Iän myötä hänen ajatuksensa harjoittelusta ovat jalostuneet. On hyödyllistä viedä kehoa epämukavuusalueelle, mutta yhtä olennaista on muistaa levätä ja tehdä palauttavia harjoituksia. – Ymmärrän, että kehokin kuluu. Sitä pitää huoltaa kuin autoa. Hyvinvoinnin salaisuus on siinä, että osaa kuunnella kehoaan ja reagoida oikein sen viesteihin, hän korostaa. KUUNTELEN KEHOANI JA REAGOIN SEN VIESTEIHIN. – En pelkää epäonnistumista enkä jää rypemään pettymyksiin, sanoo Martina Aitolehti. Aitolehti uskoo, että jokainen löytää sopivan harrastuksen, kunhan on ensin päättänyt kuunnella itseään ja voida hyvin. – Yhdelle ratkaisu on kuntosalikortti 2/2017 ja porkkanapussi, toiselle jotakin muuta. Itsestä hyvinvointi joka tapauksessa lähtee, hän sanoo. Aitolehdelle urheilu on voimanlähde ja turvapaikka. Toisaalta urheilu Viimeisten neljän, viiden vuoden ajan Aitolehti on harrastanut triathlonia. Toistaiseksi hän on pyrkinyt kilpailuissa hyväksyttyyn suoritukseen. Kuluvaksi kesäksi hän asettaa itselleen aikatavoitteita. – Viime syksyn treenasin säännöllisesti valmentajan johdolla. Saa nähdä, miten kesän lähdöt sujuvat. Juoksu ja pyöräily ovat olleet perinteisesti vahvoja lajejani. Nyt harjoittelen intensiivisesti myös uintia. Pian siirrymme altaasta avoveteen, hän kertoo. Teksti: Aino Haavio Kuvat: Milka Alanen 7

PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA JA TUKIASUNTOPALVELUJA NUORILLE AIKUISILLE Kodinomaisuus, yhteisöllisyys ja yksilöllisyys ovat keskeisiä arvojamme.Ystävällinen ja ammattitaitoinen henkilökunta takaa mukavan ja turvallisen asumisilmapiirin. Palvelukoti Kolmikoti on päihteetön. Uranuksentie 4,Vantaa p. 09-836 1600 www.kolmikoti.fi Tulevaisuuden Portti on ammatillinen psykiatrinen hoitokoti, joka tarjoaa psykoterapiaa ja erilaisia terapiahoitoja. Pidämme tärkeänä, että nuoret mielenterveyskuntoutujat eivät jää ns. eläkeputkeen, vaan haluamme satsata ammatilliseen kuntoutukseen ja itsenäistymisen tukemiseen. Tiiviin omahoitajasuhteen tärkeys, prosessinomainen työskentely, henkilöstön ammattitaito ja sitoutuneisuus hoitosuhde työskentelyyn yksilöllisin tavoittein ovat tuottaneet erinomaisia hoitotuloksia. Tulevaisuuden Portti Ehdatoksentie 6 46930 Huruksela Puh. 050 913 2990 tulevaisuudenportti@hotmail.com www.tulevaisuudenportti.com ”Ajoittain on ollut vaikeaa henkilökohtaisessa elämässä. Silloin on tuntunut tärkeältä, että on ensinnäkin paikka mihin mennä tekemään jotain ja toisekseen se paikka on sellainen, minne voi tulla juuri sellaisena kuin sinä päivänä on; masentuneena, surullisena, väsyneenä. Vertaistuki on tässä tärkeässä osassa.” Uusia mahdollisuuksia ja reittejä eteenpäin Sinulle tai läheisellesi Tarjoamme tukiasumista asumisyksiköissämme ja yksittäisissä asunnoissa Tampereella, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä. Uutuutena lyhytkestoiset arvioivan asumisvalmennuksen jaksot jossa löydämme kanssasi sopivat asumisen ratkaisut juuri sinulle. ”Olen tuntenut turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta” Osallisuutta vahvistavaa kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta on tarjolla Tampereella ja Ylöjärvellä monipuolisilla työpajoillamme. Pajan työtehtävät eivät vaadi ammatillista osaamista tai työkokemusta. Tehtävät mietitään yhdessä taitojesi ja valmiuksiesi mukaisiksi. ”Sosiaalinen kanssakäyminen on erityisen kuntouttavaa” Kaikille avointa mielekästä tekemistä päiviin, kädentaitojen vahvistamista, virkistystoimintaa, vertais- ja vapaaehtoistoimintaa on tarjolla Avoin paja Inspiksellä ja Kotipesä-hankkeessa. Puiston kansalaistoiminnan muotoja ovat kokemusasiantuntijatoiminta, avoin ryhmätoiminta, perhetuki ja vapaaehtoistoiminta. ” Mukava ilmapiiri, kivaa toimintaa” Käy sivuillamme www.muotiala.fi ja ota yhteyttä! Tervetuloa mukaan reiluun porukkaan, myös kesällä! Palvelukoti Kolmikoti (04)_vedos.indd 1 8 Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry yleishyödyllinen mielenterveys- ja päihdetyötä tekevä yhdistys. Toiminnallamme edistämme hyvinvointia, osallisuutta, tasa-arvoisuutta ja aktiivista kansalaisuutta. 23.5.2016 12:18:48 2/2017

OMAISEN ÄÄNI Tiina Tuominen Pienistä positiivisista asioista E lämän yksi totuuksista on se, hänen äänessään ylpeyttä siitä, että että sitä ei voi kontrolloida. hän on imuroinut. Ei sen ole väliä, Elämä yllättää ja vaikka usein ovatko meidän siivousstandardimme muistamme negatiiviset ylläsamat, koska hänen elämänsä on tykset paremmin kuin posihänen. Jos hän on ylpeä saavutuktiiviset, on hyvä muistaa erityisesti niitä sestaan, niin minä olen onnellinen positiivisia. hänen puolestaan. Kysymys ei ole  Vuosia sitten työpaikallani otetminusta. tiin käyttöön viikkopalaveri, jossa Avain omaisten mielen hyvinjokaisen tiimiläisen tuli listata onnistuvoinnin kannalta on se, että osaa misia menneeltä viikolta. Meistä tämä eriyttää itsensä, oman minuutensa tuntui aluksi vain pahalta. Tuntui, että sekä oikeuden omaan elämään ja emme olleet saaneet aikaiseksi mitään onnellisuuteen. Minä en ole sairas. sellaista, jota tuossa tilanteessa olisi Sairas taas hyötyy minusta eniten voinut nostaa esiin. vahvana ja onnellisena. Ei säälillä ole  Tarkoitus oli kuitenkin saada meidät koskaan ketään parannettu mistään ajattelemaan positiivisemmin. Tähän sairaudesta. Ihmiset kaipaavat tarvittiin koulutusta. Ongelma oli, että normaaliutta ympärilleen, jotta hekin ajattelimme liian isosti. Jos projekvoisivat kokea kuuluvansa joukkoon. tissa ei tullut isoa edisKuulumisen tunne on tystä, koimme, että ei puolestaan hyvinvoinnin ON TÄRKEÄTÄ, ETTÄ OMAINEN OSAA ole mitään mainittavaa. kannalta ihmisen perusERIYTTÄÄ ITSENSÄ, OMAN MINUUTENSA Mutta eihän sitä noin tarpeita. pitänyt ajatella, eihän joka  Jos minulle tapahtuu SEKÄ OIKEUDEN OMAAN ELÄMÄÄN JA viikko voi tapahtua jotain hyviä asioita kuten vaikONNELLISUUTEEN. mullistavaa. kapa uusi työ tai se, että  Saavutus oli jo se, että mieheni on innoissaan olimme saaneet aikaan päätöksen jostain pienestä osa-alueesta. uudesta autosta, niistä kuuluukin iloita. Ne voi myös jakaa, Tai esimerkiksi konfliktitilanne, joka oli saatu käännettyä posivaikka psykoosissa olevalle veljelleni, joka sillä hetkellä oli tiiviseen vuorovaikutukseen, jossa keskusteltiin jo aidosti ja sairaalassa. Ei hänkään näe minua itsenään ja osaa olla onnelrakentavasti, vaikka lopputulosta ei vielä ollutkaan. linen minun puolestani, vaikka hänellä on haastava elämänvaihe  Ei lopputulosta kannata pitää ajatusten kärkenä. Lopputumenossa. Eikä hän halua elää umpiossa, jossa hänelle ei kerrota losta ei oikeastaan ole olemassakaan, koska elämä on matka. asioita muiden elämästä. Kyllä minä myös oletan, että kun Siksi on tärkeää yrittää muistaa myös iloiset asiat, kerätä vaikka peeveli sentään, sinä olet minun veljeni ja minä sinun siskosi, pientä tilinpäätöstä joka päivä tai viikko. Pohtia, mitä kivaa olemme myös kiinnostuneita toistemme elämästä ja hyvinvointapahtui tällä viikolla. nista.  Itse olen iloinen siitä, jos käyn veljeni kanssa normaalia Juuri nyt aurinko saa minut hymyilemään. Ja odotan, mitä pidemmän keskustelun, jossa suurin osa keskustelustamme olisi mukavia asioita päivä kenties vielä tuo tullessaan. Jos ei tänään, ymmärrettävissä myös ulkopuolisten kuullen. Tai että kuulen niin sitten huomenna. 2/2017 9

”Romahdus opetti huolehtimaan omasta hyvinvoinnista” ”Rajojen asettaminen on ollut minulle keskeinen asia omassa toipumisessani”, kertoo kokemusasiantuntija Anne Salminen Kangasalta. T ie siihen, että Anne alkoi huolehtia itsestään, on ollut pitkä. Oma romahtaminen nelisen vuotta sitten pakotti pyytämään apua ja ottamaan sitä vastaan. Siihen asti Anne oli huolehtinut tunnollisesti kaikesta muusta: työstään sosiaalialalla, omasta perheestään ja vanhemmistaan, joilla oli päihdeongelma. Anne toimii vapaaehtoisena sekä vertaisohjaajana Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry:ssä. Yhdistys koulutti hänet kokemusasiantuntijaksi, ja nyt Tampereen kaupunki on palkannut Annen kokemusasiantuntijaksi mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Sosiaalialan tehtävissä pitkän työuran tehneenä Anne osaa katsoa asioita myös ammattilaisen näkökulmasta. Hän on koulutukseltaan sosionomi (yamk) ja kuntoutuksen ohjaaja (amk). ANNEN LAPSUUTTA JA nuoruutta varjosti vanhempien paheneva päihdeongelma. Isä jäi työttömäksi 90-luvulla, äiti teki pitkiä työpäiviä yksityisyrittäjänä yrittäen tienata rahaa perheelle. ”Äiti kävi töissäkin humalassa parina, 10 kolmena päivänä viikossa. Hänen asiakkailleen riitti se, että työt tulivat hoidettua.” ANNE KERTOO, että pienessä maalaispitäjässä kaikki tiesivät perheen tilanteesta, mutta kukaan ei oikein uskaltanut puuttua siihen. Annen pahaa oloa ei nähty, koska ulospäin hän näytti pärjäävältä. ”Olin reipas ja kiltti, päätin selviytyä. Menestyin hyvin koulussa ja huolehdin sekä omista että vanhempieni asioista.” Anne yritti puhua vanhemmilleen järkeä ja kertoa, että kärsi juomisesta. Välillä Anne pyysi vanhempiaan vähentämään juomistaan, välillä eroamaan. Vanhempien riitely tuntui ahdistavalta. Perheen ainoana lapsena hän oli usein mukana aikuisten juhlissa, yrittäen nukkua sohvan nurkalla tai patjalla. Anne kertoo, että kavereiden ja heidän vanhempiensa antama tuki on ollut hänelle todella tärkeää. Heidän luonaan Anne sai myös tarvittaessa yöpyä. ”Kavereiden vanhemmista tuli minulle ikään kuin varavanhempia. Äitini ja isäni eivät koskaan myöntäneet päihdeongelmaansa. Perusongelmaan, alkoholinkäyttöön, ei saatu apua.” Anne häpesi kodin tilannetta, eikä hän halunnut hakea apua ammattilaisilta. Teini-ikäisenä Anne joi itsekin viikonloppuisin, yrittäen hukuttaa pahaa oloaan alkoholiin. ”Nuoruuteeni kuului onneksi hyviäkin asioita, kuten ystävät, luonto ja liikunta. Lukioaikainen poikaystäväni on nykyään puolisoni ja lasteni isä.” Poikaystävästä ja hänen vanhemmistaan Anne sai tavallisen, turvallisen perheen, jota hän oli aina kaivannut. Poikaystävä muutti Tampereelle ja myös Anne päätti hakea opiskelemaan kaupunkiin. Hän halusi ottaa näin myös etäisyyttä vanhempiinsa. ”Valitsin sosiaalialan, koska halusin pelastaa muut.” OPISKELUAIKOINA Anne ja hänen poikaystävänsä kävivät kotipaikkakunnallaan lähes joka viikonloppu. Anne toivoi aina, että vanhemmat olisivat selvin päin, mutta toive ei toteutunut koskaan. Hän yritti jälleen ottaa etäisyyttä vanhempiinsa, mutta sekään ei tuntunut oikealta ratkaisulta. 2/2017

ANNEN LAPSUUTTA JA NUORUUTTA VARJOSTI VANHEMPIEN PAHENEVA PÄIHDEONGELMA. 2/2017 11

”Olivathan he kuitenkin vanhempani ja minä heidän ainoa lapsensa.” Perhe-elämä vakiintui, Anne avioitui ja kävi työssä. Samaan aikaan, kun Annen ja hänen miehensä esikoinen syntyi, äiti sairastui vakavasti. ”Äiti ja isä tarvitsivat yhä enemmän apua kotiin. Järjestin heille tarvittavat palvelut. Pidimme tiiviisti yhteyttä, vaikka välimatkaa olikin paljon”. Äiti kuoli, kun Anne odotti kuopustaan. Anne huolehti isästään, hoiti perunkirjoitukset, auttoi myymään kotitalon ja hankki isälle asunnon läheltä palveluita. Anne ja hänen miehensä luovivat ruuhkavuosien kiireiden keskellä. Annesta oli tullut ”supersuorittaja”, joka yritti olla hyvä kaikessa. Hän oli oppinut arvostamaan itseään tekojensa kautta: niistä hän oli saanut lapsena arvostusta ja kiitosta. ”Reippaudella ja pärjäämisellä ei ollut vaikka avun pyytämisen kynnys olikin aluksi korkealla. Anne on toipunut jo pitkälle, mutta hänen on edelleen varottava väsyttämästä itseään liikaa. Aviomies on ajoittain uupunut oman sairautensa vuoksi. Perheessä on pitänyt miettiä keinot, miten selvitä lapsiperheen arjesta vähentyneillä voimavaroilla ANNE TEKEE PALUUTA työelämään lyhennetyllä työviikolla, jotta hän jaksaa myös huolehtia perheestään. Rentouttavan harrastuksen Anne on löytänyt jalkapallon pelaamisesta. Hän on pelannut naisten harrastejalkapalloa FC Kangasalan Oho-joukkueessa jo yli kymmenen vuoden ajan. Vapaa-ajallaan Anne liikkuu myös paljon luonnossa. ” Minulle on tärkeää, että saan olla välillä yksin ja ladata akkuja.” ” HALUAN PUHUA SIITÄ, ETTÄ VAIKEUKSISTA VOI SELVIYTYÄ JA ETTÄ AINA ON TOIVOA.” mitään määrää. Lapset sairastelivat paljon, kuopuksella todettiin astma ja synnynnäinen sydänvika, miehellä diagnosoitiin MS-tauti.” NELISEN VUOTTA SITTEN Anne romahti. Hän oli niin uupunut ja väsynyt, ettei lopulta jaksanut edes itkeä. ”Halusin kuolla. Mies kantoi minut autoon ja pääsin psykiatriselle osastolle hoitoon ja lepäämään. Ammatti ja koulutus eivät suojanneet psyykkiseltä romahdukselta ja sairastumiselta.” Annen piti lopettaa suorittaminen, lakata olemasta reipas ja korvaamaton. ”Olen opetellut pyytämään apua ja ottamaan sitä vastaan.” Anne sanoo, että rajojen asettaminen on ollut keskeinen asia hänen toipumisessaan. Annen oli opeteltava huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan, itsensä ja myös perheensä takia. Nyt hän kokee, että elämä alkaa olla tasapainossa. Anne kertoo saaneensa apua niin psykoterapiasta, perheneuvolasta kuin lastensuojelun perhetyöstäkin. Hän sanoo, että hoitopolku on toiminut hyvin, osittain ehkä onnellisten sattumienkin ansiosta. Sosiaalialan ammattilaisena Anne tietää, mistä apua voi pyytää, 12 Anne ja hänen miehensä nauttivat yhdessä arjen pienistä hetkistä. Esimerkiksi silloin, kun lapset ovat menneet nukkumaan, on mukavaa olla toisen kainalossa ja jutella päivän kuulumiset. Parisuhdetta on tärkeää hoitaa, mutta siitä ei pidä tulla lisää suorituspaineita. Anne jatkaa, että jos vaikkapa matkalle lähteminen tuntuu liian raskaalta, sille ei tarvitse lähteä juuri tällä hetkellä. Anne kertoo, että myös ystäväperheiden tapaaminen on parisuhteen hoitamista: samalla saa tavata muitakin ihmisiä ja tehdä mukavia asioita yhdessä. Anne on saanut paljon tukea Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry:stä. Hän lähti yhdistykseen työkokeiluun viime syksynä. Keskustelu työntekijän kanssa yllätti Annen: hän ymmärsi ensimmäisen kerran olevansa itse omainen. ”En ollut koskaan tullut ajatelleeksi asiaa aiemmin tästä näkökulmasta.” Yhdistyksessä oli lämmin henki ja Anne kohtasi siellä ihmisiä, joilla oli samanAnnen piti lopettaa suorittaminen, lakata olemasta reipas ja korvaamaton. ”Olen opetellut pyytämään apua ja ottamaan sitä vastaan.” 2/2017

ANNE TOIVOO, ETTÄ AIKUISET TARTTUVAT ASIOIHIN, KUN HE KOHTAAVAT PÄIHDEPERHEIDEN LAPSIA. kaltaisia kokemuksia kuin hänellä itsellään. Nämä asiat veivät mukanaan, ja Anne kouluttautui omaisyhdistyksessä kokemusasiantuntijaksi. Nyt hän ohjaa yhdessä työparin kanssa Näkymättömät lapset -ryhmää. Ryhmässä käy aikuisia, joiden vanhemmilla on ollut tai on mielenterveyteen tai päihteisiin liittyviä ongelmia. Ryhmässä keskustellaan paljon siitä, miten asettaa rajoja. Pohdittava kysymys saattaa olla vaikkapa se, ”voiko vanhempani soittaa minulle viidesti päivässä” tai saako vanhemman pyyntöön vastata ”ei”. Moni ei halua katkaista välejä vanhempiinsa, ja huolehtii heistä ainakin jollakin tavalla. Omaiset etsivät keinoja, miten voida hyvin, vaikka tilanteet ovatkin välillä hankalia. Ryhmän tavoitteena on lisätä omaisten voimavaroja ja kokemusta siitä, että vaikeuksista voi selviytyä. ”Ryhmän ohjaamisesta saa todella paljon. Tarpeen vaatiessa voin aina hypätä omaisen rooliin ja se ymmärretään. Yhdistyksessä tiedetään, että omaisten ja heidän läheistensä tilanteet vaihtelevat.” ANNE TYÖSKENTELEE TAMPEREEN kaupungilla kokemusasiantuntijana. Työtehtävät ovat monipuolisia, mutta eniten Anne tekee asiakastyötä. ”Toimin hoidollisissa ryhmissä kokemusasiantuntijana ja tarpeen mukaan ohjaajana työntekijän työparina. Tapaan psykiatria- ja päihdekeskuksen asiakkaita vertaistapaamisissa sekä yhdessä työntekijän kanssa.” Anne on mukana erilaisissa ammatillisissa ryhmissä ”asiakkaan äänenä”, tuomassa esiin heidän kokemuksiaan palveluista. Anne tekee työtään kokemusasiantuntijan lähtökohdasta ja näkökulmasta, mutta sosiaalialan ammattilaisena hän pystyy myös kertomaan tarjolla olevista palveluista ja toimintamalleista. ” Haluan puhua siitä, että vaikeuksista voi selviytyä ja että aina on toivoa.” Anne kertoo, että Tampereella omaisten hyvinvoinnin merkitys on ymmärretty ja 2/2017 esimerkiksi kaupungin mielenterveyspalvelut tarjoavat myös omaisille tukea. Omaisten keskeiset ongelmat liittyvät Annen mukaan tiedonsaantiin. Ammattilaisia sitoo vaitiolovelvollisuus. Mikäli sairastunut on täysi-ikäinen, omainen ei saa välttämättä mitään tietoa läheisen tilanteesta, vaikka eläisi jatkuvasti hänen rinnallaan ja huolehtisi hänestä. Tämä kuormittaa omaisia ja lisää heidän hätäänsä. Anne jatkaa, että omaisilla on paljon konkreettisen tiedon tarvetta mielenterveyteen liittyvistä asioista ja palveluista. Tampereen kaupunki järjestää muutaman kerran vuodessa tietoisuuspäiviä, tilaisuuksia, joissa käydään läpi näitä asioita. ”Tilaisuuksiin ovat tervetulleita niin ammattilaiset kuin myös mielenterveyspalveluiden asiakkaat ja heidän läheisensä.” Anne kuvaa palveluiden yleiseksi ongelmaksi sitä, että apua ei välttämättä saa heti silloin, kun sitä tarvitsisi. Taustalla vaikuttavat monet asiat, kuten palveluiden rakenteet ja niiden resurssit sekä asiakkaiden määrät. ”Ammattilaiset tekevät olemassa olevilla resursseilla parhaansa, vaikka asiakkaalle tilanne näyttäytyy pahimmillaan pitkinä jonotusaikoina, jolloin tuki ei ole oikea-aikaista.” ANNE TOIVOO, että aikuiset tarttuvat asioihin, kun he kohtaavat päihdeperheiden lapsia. ”Tilanne on hyvä sanoittaa lapselle. Lapselle ei pidä paheksua vanhempaa ja hänen ongelmaansa. Lapselle voi kuitenkin todeta neutraalisti, että vanhempi tarvitsee apua.” Lasta tukee jo se, että hänellä on turvallinen aikuinen, joka on läsnä ja kuuntelee. Lasta voi ohjata hakemaan apua, jos hän ikänsä ja kehitystasonsa puolesta kykenee siihen. ”Lapsille ja nuorille on myös tarjolla useita kriisipuhelimia ja verkossa toimivia tukiryhmiä, kuten chatteja.” Anne toivoi lapsena ennen kaikkea sitä, että joku olisi keskustellut vanhempien kanssa heidän alkoholinkäytöstään ja tuonut esiin huolensa tilanteesta. Anne rohkaisee puhumaan päihdeongelmasta suoraan vanhemman kanssa, vaikka se saattaakin tuntua vaikealta. Teksti: Tia-Maria Lehto Kuvat: Emilia Aakko 13

Omaisilla ja omaistyöllä on tärkeä rooli paikallisissa mielenterveys- ja päihdeyhdistyksissä Omaiset ovat mielenterveys- ja päihdeyhdistyksissä tärkeä toiminnan kohderyhmä ja aktiivinen toiminnan voimavara. Yhdistyksissä toimitaan omaisten äänenkantajina ja tuetaan heidän hyvinvointiaan tarjoamalla vertaistoimintaa, neuvontapalveluja sekä harrastus- ja virkistystoimintaa - ketterästi sektorirajoja ylittäen. P äihde- ja mielenterveysjärjespäihdeongelmaisen omaiset 45 prosentis- tissa aineiston päihdeyhdistyksistä ja 27 töjen tutkimusohjelma (MIPA) sa päihdeyhdistyksistä. Huomionarvoista prosentissa mielenterveysyhdistyksistä. on kymmenen järjestön ja on, että vähintään jossain määrin omaisilOn syytä huomioida, että kyseessä Diakonia-ammattikorkeale tarjottiin apua, tukea ja toimintaa suueivät välttämättä ole omaisyhdistykset, koulun (DIAK) yhteinen tutki- ressa valtaosassa (83 - 90 %) päihde- ja joissa kaiken toiminnan perusta on ”olla mushanke. Hankkeessa tehtiin keväällä ja toimia omaista varten” vaan mukana mielenterveysyhdistyksistä. 2016 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toiminon myös yhdistykset, joissa omaistyö Omaiset ovat yhdistyksissä myös taprofiilit -kyselytutkimus, johon vastasi kuuluu yhdistyksen toimintamuotoihin. tärkeä vapaaehtoistoimijoiden ryhmä. 100 paikallista mielenterveysyhdisOmaistyön keskeisyyttä yhdistysten Joka kolmannessa päihde- ja mielentertystä ja 87 päihdeyhdistystä. Vastaajat toiminnassa ei kartoitettu. veysyhdistyksessä omaiset muodostivat olivat pääosin FinFamin, Omaistyötä tekevien Mielenterveysseuran, yhdistysten toiminnan OMAISTYÖTÄ TEKEVÄT YHDISTYKSET TOIMIVAT Mielenterveyden keskuskeskiössä olivat vapaaehliiton, Sininauhaliiton, tois- ja vertaistoiminta. HUOMATTAVAN USEIN SEKTORIRAJAT YLITTÄEN, A-kiltojen Liitto ry:n ja Edunvalvonta nousi YHDISTÄEN TOIMINNASSAAN PÄIHDE- JA EHYT ry:n paikallisyhkolmanneksi tärkeimMIELENTERVEYSTYÖTÄ. distyksiä. mäksi osa-alueeksi – Mielenterveys- ja päihhuomattavasti tärkeämdeongelmat heijastuvat ongelmia omaamäksi kuin muissa aineiston yhdistykjoko suuren tai kohtalaisen osan yhdisvien lähiyhteisöön. Omaisilla on tärkeä sissä. Omaistyötä tekevissä yhdistyksissä tyksen vapaaehtoistoimijoista. Omaisrooli sairastuneen apuna ja kuntoututyötä tekevissä yhdistyksissä heidän halutaan selkeästi toimia kohderyhmän misen tukena. Omaisten osallisuus ei roolinsa oli tätäkin merkittävämpi. äänenkantajina. Palveluiden tuottamisen kuitenkaan toteudu palvelujärjestelmässä Omaiset toimivat yhdistyksissä esimer- merkitys koettiin vähäisemmäksi. parhaalla mahdollisella tavalla ja tuki kiksi kokemuskouluttajina ja -asiantunVertaisuus ja vapaaehtoisuus yhdisheidän omalle hyvinvoinnilleen jää usein tijoina, vertaisohjaajina, tukihenkilöinä, tyivät omaisyhdistysten toiminnassa vaillinaiseksi. kehittämis- ja koulutustyössä, omahoitokeskimääräistä monilukuisemman ammaJärjestöt tarjoavat apua ja tukea myös ryhmissä, nettivertaisina, talous- ja velka- tillisen henkilöstön tarjoamaan apuun ja omaisille. Hankkeessa koettiin tärkeäksi neuvojina sekä omaistoiminnan neuvottukeen. Kahdessa kolmesta omaistyötä tarkastella omaistyön asemaa sekä omais- telukuntien jäseninä. tekevästä yhdistyksestä oli palkattuja työtä tekeviä paikallisyhdistyksiä päihdetyöntekijöitä. Tiedon ja kokemusten jakaja mielenterveystyön järjestökentällä. OMAIS- JA LÄHEISTYÖTÄ TEHTIIN minen sekä ammattilaisten että vertaisten JOKA NELJÄNNESSÄ PÄIHDE- JA kanssa onkin tutkimusten mukaan tärkeä MIELENTERVEYSONGELMAISEN MIELENTERVEYSYHDISTYKSESSÄ. omaisten hyvinvointia tukeva tekijä. OMAISET KOETTIIN lähes joka kolVastaajilta kysyttiin, kuuluuko omaistyö Omaistyöhön olennaisesti liittyviä mannessa mielenterveysyhdistyksessä heidän yhdistyksensä toimintamuotoimintamuotoja olivat päiväkeskus- tai toiminnan keskeiseksi kohderyhmäksi, toihin. Omaistyötä tehtiin 22 prosenkohtaamispaikkatoiminta, tukihenkilö14 2/2017

yhdistyksissä. Omaistyötä tekevissä yhdistyksissä halutaan selkeästi toimia kohderyhmän äänenkantajina.   Palveluiden tuottamisen merkitys koettiin vähäisemmäksi.    yhdistys tekee omaistyötä yhdistys ei tee omaistyötä vertaistoiminnalla suuri merkitys 84% 61% 74% 79% 69% vapaaehtoisuudella suuri merkitys edunvalvonnalla suuri merkitys 37% harrastus‐ ja virkistystoiminnalla suuri merkitys 53% ohjauksella ja neuvonnalla suuri merkitys 63% 39% asiantuntijatoiminnalla suuri merkitys 28% vaikuttamistoiminnalla suuri merkitys 26% 32% 23% palveluiden tuottamisella suuri merkitys 0% 25% 64% 49% 44% 50% 75% 100%    Taulukossa esitettynä yhdistyksen toiminnan painopisteiden merkitys omaistyötä tekevissä yhdistyksissä verrattuna muihin yhdistyksiin. Kuvateksti. Yhdistyksen toiminnan painopisteiden merkitys omaistyötä tekevissä yhdistyksissä verrattuna  muihin yhdistyksiin. Niiden yhdistysten osuudet, joissa toiminnan painopisteellä vastattiin olevan ”suuri  toiminta sekä yksilö- ja ryhmämuotoinen Edunvalvontaa haluttiin myös entisespidon keskeisenä voimavarana että itse merkitys”.   keskustelutuki. Suuressa osassa yhdistään tehostaa. palveluita ja tukea tarvitsevina yksilöinä. tyksistäVertaisuus ja vapaaehtoisuus yhdistyivät omaisyhdistysten toiminnassa keskimääräistä monilukuisemman  tuki kohdistui koko perheelle, Heidän hyvinvoinnin vajeistaan, jaksamikä edistää tärkeällä tavalla ylisukupolTULEVAISUUTEEN SUHTAUDUTTIIN mistaan tukevista tekijöistä, palvelupoammatillisen henkilöstön tarjoamaan apuun ja tukeen. Kahdessa kolmesta omaistyötä tekevästä  visten ongelmien ehkäisyä. Omaistyöhön VARSIN MYÖNTEISESTI. Vapaaehtoisluista ja palveluiden piiristä putoamisen yhdistyksestä oli palkattuja työntekijöitä. Tiedon ja kokemusten jakaminen sekä ammattilaisten että  linkittyivät usein myös erilaiset neuvontoimijoiden ja henkilöjäsenten määrän paikoista olisi tärkeää saada lisää tietoa. vertaisten kanssa onkin tutkimusten mukaan tärkeä omaisten hyvinvointia tukeva tekijä.   tatoiminnot, kuten palveluohjaus sekä kasvuun luotettiin erityisen vahvasti Päihde- ja mielenterveyspalveluiden terveys-, sosiaali- ja talousneuvonta. verrattuna muuhun yhdistyskenttään. avohoitopainotteisuus ja kuntoutusjakOmaistyöhön olennaisesti liittyviä toimintamuotoja olivat päiväkeskus‐ tai kohtaamispaikkatoiminta,  Neuvoja ja ohjausta tarvitaan hajanaiValtaosa vastaajista uskoi toiminnan sojen riittämätön kesto siirtävät huolensessa jatukihenkilötoiminta sekä yksilö‐ ja ryhmämuotoinen keskustelutuki. Suuressa osassa yhdistyksistä tuki  sirpaleisessa palvelujärjestelmässä yhteiskunnallisen arvostuksen kasvavan pitovastuuta enenevässä määrin omaikohdistui koko perheelle, mikä edistää tärkeällä tavalla ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyä. Omaistyöhön  luovimiseen. Talousneuvonnan merkitys ja puolet vastaajista toiminnan laajenevan sille. Paikallisilla päihde- ja mielenlinkittyivät usein myös erilaiset neuvontatoiminnot, kuten palveluohjaus sekä terveys‐, sosiaali‐ ja  on suuri, sillä toimeentuloon liittyvien seuraavien vuosien aikana. terveysyhdistyksillä on tärkeä tehtävä vaikeuksien on todettu lisäävän omaisten Huolta aiheutti omaisille suunnatomaisten palveluiden ja tuen aukkojen talousneuvonta.   omaa masennusriskiä. tujen palveluiden kehitys lähivuosina. paikkaajina tulevaisuudessakin. Yli puolet vastaajista uskoi palveluiden ks. omaistyöstä lisää: http://www.aNeuvoja ja ohjausta tarvitaan hajanaisessa ja sirpaleisessa palvelujärjestelmässä luovimiseen.  OMAISTYÖTÄ TEHDÄÄN PÄIHDEkehittyvän kielteiseen suuntaan tai ei klinikka.fi/tiedostot/Tietopuu_KatsaTalousneuvonnan merkitys on suuri, sillä toimeentuloon liittyvien vaikeuksien on todettu lisäävän omaisten  JA MIELENTERVEYSTYÖN RAJAennakoinut suurta muutosta puoleen tai uksia_omaistyo_19122016_JT.pdf omaa masennusriskiä.   PINNALLA. Päihde- ja mielenterveyson- toiseen. gelmien  yhtäaikaista esiintymistä pidettiin Omaisten osattomuus palvelujärjesTeksti: Sari Jurvansuu, omaistyötä tekevissä yhdistyksissä keskitelmässä on suuri epäkohta. Omaiset Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Omaistyötä tehdään päihde‐ ja mielenterveystyön rajapinnalla. Päihde‐ ja mielenterveysongelmien  määräistä näkyvämpänä ilmiönä. Jopa 63 tulisi huomioida sekä läheistensä huolenyhtäaikaista esiintymistä pidettiin omaistyötä tekevissä yhdistyksissä keskimääräistä näkyvämpänä ilmiönä.  prosentissa niistä olikin toimintaa, jossa Jopa 63 prosentissa niistä olikin toimintaa, jossa yhdistyivät päihde‐ ja mielenterveystyö tai joka  yhdistyivät päihde- ja mielenterveystyö tai jokakohdistettiin ihmisille, joilla on samanaikaisesti molemmat ongelmat.   kohdistettiin ihmisille, joilla on samanaikaisesti molemmat ongelmat. Omaistyötä tekevättekevät  yhdistykset profiOmaistyötä  yhdistykset  profiloituivat  siis  sektorirajojen  ketteriksi  ylittäjiksi.  oli  usein  Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPANiissä  (2015–2019) on kymmenen järjestön ja Diakonia-ammattikorkeakoulun yhteinen hanke. loituivat siis sektorirajojen ketteriksi ylitpanostettu myös molempiin toimialoihin liittyvän osaamisen kartuttamiseen. Tarve tällaiselle koulutukselle  täjiksi. oli edelleen suuri.   Niissä oli usein panostettu myös Tutkimusohjelman tavoitteena on tiivistää päihde- ja mielenterveysjärjestömolempiin toimialoihin liittyvän osaajen yhteistä tutkimustoimintaa ja tuottaa tietoa järjestöjen yhdessä tärkeiksi misen kartuttamiseen. Tarve tällaiselle kokemista teemoista. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi järjestöjen toimintakoulutukselle oli edelleen suuri. muodot ja kehittämistarpeet, järjestöjen tavoittamien ihmisten hyvinvointi ja Suurimmat kehittämistarpeet omaispalvelutarpeet sekä kokemusasiantuntijuus ja vertaisuus. työtä tekevissä yhdistyksissä koskivat toiminnan rahoitus-, vapaaehtois- ja Tutkimusohjelmaa koordinoi A-klinikkasäätiö ja rahoittaa STEA. Järjestöistä tutkimusohjelmassa ovat mukana A-Kiltojen Liitto ry, A-klinikkasäätiö, Ehjäsenpohjan vahvistamista sekä vapaakäisevä päihdetyö EHYT ry, FinFami - Uusimaa ry, Irti Huumeista ry, Kunehtoisten ja vertaisten tukemista. Omaitoutussäätiö, Mielenterveyden keskusliitto, Sininauhaliitto, Suomen Mielensiin kohdistuvaa työtä haluttiin tehdä terveysseura ja Tukikohta ry. Lisätietoja MIPA-tutkimusohjelmasta ja hankentistä tunnetummaksi, mitä palvelee keen julkaisuista: www.a-klinikka.fi/mipa myös yhteistyön tiivistäminen kuntien ja julkisen palvelujärjestelmän kanssa. Mikä on MIPA? 2/2017 15

Matka omaisesta kokemusasiantuntijaksi syntyy eletystä elämästä Läheisen psyykkinen sairastuminen on usein kriisi myös omaiselle itselleen. Kriisin keskellä eläessä unohtaa helposti, että jokaisella on lupa omaan elämään. Kirjoittaja Kati Arvola kertoo omista omaiskokemuksistaan ja siitä, kuinka hänestä tuli kokemusasiantuntija. L äheisen sairastuminen on lussa. Samaan aikaan toimin Pirkantarinoita. Hakeuduin vuonna 2012 hämmentävää. Omainen joutuu maalla yhdistyksen kokemusasiantuntiMielenterveysomaisten keskusliitto – tuolloin näkemään ja kokemaan, FinFamin järjestämään kokemuskoulut- jana. Opintoni ovat vahvistaneet entimillaisia reaktioita mielenterveys- tajakoulutukseen, josta sain valmiudet sestään omaa toimijuuttani kokemusja päihdesairauksiin liittyy. Omat asiantuntijana. Huomasin, että omaisen toimia kokemuskouluttajana. omaiskokemukseni ovat lähtöisin jo kokemusasiantuntijuus jäi omassa Omaisena oleminen ei kuitenkaan lapsuudesta, jolloin isäni sairastui kaksi- päättynyt kouluttautumiseen. koulutuksessani vielä huomiotta, vaikka suuntaiseen mielialahäiriöön. Nuorena Myöhemmin koettu oman lapsen sairas- suoraan omasta sairaudesta lähtevä pelkäsin sairastuvani itsekin, mutta en kokemusasiantuntijuus oli jo otettu tuminen on tuottanut paljon surua ja sairastunut. mukaan opetukseen. huolta, mutta omaisyhdistyksestä saatu Myöhemmin aikuisena mielenterOpinnäytetyöni aiheen valinta vertaistuki ja toiminnassa mukana veyden ongelmat koskettivat jälleen oleminen ovat tuoneet uusia merkityksiä perustui haluuni perehtyä tarkemmin elämääni, kun mieheni sairastui masenjuuri omaisten kokemusasiantuntijuueletyille kokemuksille. nukseen. Monien omaisten tavoin teen. Varsinainen toteutusidea syntyi, sairastuin tuolloin itsekin masennukkun Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – KOKEMUSASIANTUNTIJUUS PITÄÄ seen, jonka vuoksi hain ja sain teraFinFamilla oli tarve saada kokemusasiSISÄLLÄÄN KOKEMUSTEN JAKOA piaa. Terapiassa oli mahdollisuus käsiantuntijatoimintansa tueksi koottu opas. JA TOIMIJUUTTA, JOLLA ON OItellä vaikeita asioita, löytää uusia keinoja VUOSIEN VARRELarjessa selviytymiseen LA KOKEMUSKOUOMAISYHDISTYKSESTÄ SAATU VERTAISTUKI ja saada rohkeutta LUTTAJISTA ON JA TOIMINNASSA MUKANA OLEMINEN TUOVAT tehdä päätöksiä, jotka KÄYTETTY MONIA UUSIA MERKITYKSIÄ ELETYILLE KOKEMUKSILLE. vaikuttivat omaan NIMIKKEITÄ. Olen elämään myönteisesti. kutsunut itseäni koSamoihin aikoihin kemusasiantuntijaksi, löysin omaisyhdistyksen, josta sain KEASTI MERKITYSTÄ. Kokemustoimi- koska nimike on käytössä omassa tausmonipuolista tietoa ja vertaistukea tayhdistyksessäni Mielenterveysomaiset joiden taustaan taas vaikuttaa se, millaisekä pääsin osallistumaan virkistystoisia kokemuksia heillä on erilaisista tilan- Pirkanmaa – FinFamissa. mintaan. Selviydyttyäni vaikeimman Valtakunnallisessa kokemustoiteista, palveluista ja avun saannista. Itse ajan ylitse hain yhdistyksen vapaaehymmärrän melko helposti, mitä omaiset mintaverkostossa, johon Mielentertoistyön koulutukseen, jonka jälkeen veysomaisten keskusliitto – FinFami tarvitsevat ja haluan vaikuttaa asioihin vedin yhdistyksessä vertaistukiryhmää. niin, että kokemukseni auttavat mahdol- kuuluu, käytetään nykyisin kokemusMieheni toipumisen myötä jättäydyin toimija-nimikettä. Nimike kuvaa kokelisimman paljon niin vertaisia, ammatkuitenkin pois aktiivisesta vertaistoimin- tilaisia kuin päättäjiäkin. Uskon myös musasiantuntijana toimivia henkilöitä nasta, koska koin sen liian sitovaksi. sekä toimintaan osallistuvien tehtävävahvasti yhteistyöhön ja muutoksen Innostuin uudestaan yhdistystoikirjon moninaisuutta. mahdollisuuteen. minnasta kuullessani kokemusasianKokemusasiantuntijuus pitää sisälSyksyllä 2014 aloitin sosionotuntijoiksi kouluttautuneiden omaisten lään erilaisia toimintamuotoja, toimimiopinnot Lahden ammattikorkeakou16 2/2017

Tärkeintä omaisille on henkilökohtainen vertaistuki, jossa on lupa kaikkiin tunteisiin. joita ja heille tarjottuja tehtäviä. Pirkanmaalla omaisten kokemusasiantuntijuutta on hyödynnetty jo pitkään niin oppilaitoksissa, palveluiden kehittämisessä kuin erilaisissa yhteistyöfoorumeissa. Kokemusasiantuntijat ovat lisäksi saaneet näkyvyyttä mediassa. Kokemusasiantuntijana olen myös ollut mukana luomassa Pirkanmaalla hyvin vastaanotettua omaisneuvonnan mallia. Omaisneuvonnan ensimmäisellä kerralla omainen tapaa yhdistyksen työntekijän. Työntekijän ehdotuksesta suurimmalle osalle omaisista järjestetään vertaistapaaminen kokemusasiantuntijan kanssa. Kokemusasiantuntija on elävä esimerkki siitä, että vaikeuksista voi selvitä ja tilanteeseen sopeutua. Kokemusasiantuntijan oman tarinan jakaminen voi auttaa toista omaista näkemään oma tilanne eri valossa. Kokemusasiantuntijana koen tärkeimmäksi asiaksi sen, että tuon tarinassani esiin toivon ja mahdollisuuksien näkökulman. Omien selviytymiskeinojen tarjoaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien on tehtävä samoin. Tärkeintä omaisille on henkilökoh2/2017 tainen vertaistuki, jossa on lupa kaikkiin tunteisiin. Häpeä ja syyllisyys ovat tuttuja teemoja monille, ja niistä puhuminen omien läheisten kanssa voi tuntua mahdottomalta. Toisinaan omainen voi syyllistää itseään tilanteista, joihin hänellä ei ole ollut minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa. Tällaisissa tilanteissa vertaisen kanssa käyty dialogi voi valottaa niitä vaiheita, joita lähes jokainen omainen vastaavassa tilanteessa kohtaa. Ymmärretyksi tuleminen vahvistaa ihmisiä näkemään omat valintamahdollisuutensa vaikeuksien keskellä. Vertaistapaamisen jälkeen omaiselle varataan aika kolmiokeskusteluun. Siinä käydään työntekijän johdolla läpi kuulumisia ja omaisneuvonnan herättämiä kokemuksia. Samalla kartoitetaan omaisen toiveita ja tarpeita, joihin voidaan vastata olemassa olevilla palveluilla ja tukimuodoilla. SUUNNITELMALLISEN OMAISTYÖN PYRKIMYKSENÄ ON MAHDOLLISTAA omaisten tarvitsema tiedonsaanti ja tuki sekä sen kautta vaikuttaa omaisen kuormittuneisuuden vähenemiseen ja hyvinvoinnin kohenemiseen. Oman kokemusasiantuntijatoimintani aikana olen kokenut omaisneuvonnan olevan yksi merkittävimmistä tavoista tehdä vertaistuellista omaistyötä. Tällä hetkellä kokemusasiantuntijoiden toimijuus pohjautuu pääasiassa vapaaehtoistoiminnan periaatteisiin. Tulevaisuudessa kokemusasiantuntijoita tullaan käyttämään entistä todennäköisemmin myös palkkatyötä tekevinä toimijoina. Heidän näkemyksensä tuovat merkittävän lisän esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan kentälle. Teksti: Kati Arvola Kuva: Marika Finne Sysmän Apteekki Sysmäntie 38 19700 Sysmä 17

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Hyvinvoinnista H KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ yvinvointi on laaja käsite. Usein hyvinvointi massa tapahtuu. Emme malta sulkea nettiä ja reagoimme joka yhdistetään vaurauteen. Uskon kuitenkin, että viestiin ja keskusteluun. ihminen voi olla hyvinvoiva, vaikka aineellinen Näihin laitteisiin ja keskusteluryhmiin jää koukkuun, jonka omaisuus ei olisikaan kovin suuri. Useimmille jälkeen niistä on hankala irrottautua. Onhan siinä toki hyvätkin meistä riittää, että on asunto ja taloudellinen puolensa, että henkilöt, jotka eivät muuten saa yhteyttä tilanne sellainen, että tulee toimeen. toisiinsa, voivat tehdä sen netin välityksellä. Mutta olen vahvasti Mitä sitten on henkilökohtainen hyvinsitä mieltä, että henkilöt, jotka pystyvät vointi? Usein kysymme ystäviltämme, tapaamaan toisiaan kasvokkain, saavat mitä kuuluu ja kuinka voit. Yleensä tapaamisista paljon enemmän, kuin kuulemme vastauksen, että kaikki hyvin. pelkän laitteen välityksellä käydystä Mikä sitten onkaan todellisuus? Voimkeskustelusta. meko tosiaan aina hyvin, vaikka autoMiten paljon hyvinvointiimme vaikutmaattisesti niin vastaamme? tavatkaan hyvät ystävyyssuhteet. On iso Miten hyvin asiat ovat, kun kaikki asia, jos omistaa hyvän ja luotettavan on kunnossa? Ajattelemmeko etukäystävän. Hänelle voi kertoa niistä kaikteen kohtaavamme fyysistä tai henkistä kein salaisimmistakin asioista ja ongelsairautta? Usein pidämme omaa hyvinmista. Monesti pitkät ystävyyssuhteet vointiamme itsestään selvyytenä. Luulen, muuttuvat sellaisiksi, että ymmärrämme että monesti ajattelemme, että ei meille toisiamme jo puolesta sanasta. mitään satu ja kaikki jatkuu ennalYstävyyssuhde voi päättyä paikkakunlaan. Vasta, kun sairastumme, osaamme nalta muuton tai jonkun muun, itsestä arvostaa terveyttä. riippumattoman syyn seurauksena. Mistä Miten meidän sitten tulisi elää, jotta silloin löytää uuden hyvän ystävän? Ystäolisimme mahdollisimman hyvinvoivia? väpalvelua on seurakunnissa ja joissain Kehon hyvinvointiin liityhdistyksissäkin ja esimertyen on olemassa paljon kiksi sitä kautta voi löytää tietoa. Monet mainokset uusia ystäviä. Ne eivät VASTA, KUN SAIRASTUMME, OSAAMME vakuuttavat, että erilaisia tietenkään korvaa vanhoja, ARVOSTAA TERVEYTTÄ. valmisteita ottamalla pysyt mutta voivat tarjota jotain kunnossa ja virkeänä. Myös uutta. kuntosalit houkuttelevat huolehtimaan kunnostamme ja persoTyöhyvinvoinnista puhutaan nykyään paljon ja hyvä niin. naltrainerit laativat yksilöllisiä liikuntaohjelmia. Ne varmaan Me kaikki voimme omalla käytöksellämme vaikuttaa siihen, ovatkin tarpeen, koska kuntosaleilla on niin monenmoisia laitettä meillä on toimiva ja hyvä työyhteisö. Huomioimme, että teita, että jo niiden näkeminen voi hirvittää vasta-alkajaa. kukaan ei jää yksin tai ulkopuoliseksi. Emmekä salli kiusaaUskon enemmän liikunnalliseen hyvinvointiin, kuin niihin mista. Kiusaaminen on yhtä vakava asia, tapahtui se sitten moniin vapaakaupasta saataviin pillereihin, joiden lääketieteelaikuisten tai lasten keskuudessa. Kiusaaminen jättää aina jäljet. liset tutkimukset ovat osasta tekemättä. Säännöllinen liikunta Joskus vähemmän, mutta kuten tiedämme, joskus sillä voi olla omien voimavarojen mukaan on hyväksi. Siinäkin on kuitenkin tuhoisat seuraukset. hyvä pitää kohtuus mielessä. Ei ole tarkoitus, että liikunnasta Tähän lopuksi ajattelinkin laittaa Marimekon entisen tulee elämän ainoa sisältö. johtajan, yrittäjäneuvos Kirsti Paakkasen mielipiteen työhyvinEntä sitten henkinen hyvinvointi, miten voimme yllävoinnista. pitää ja vahvistaa sitä? Nykyajan yksi suurimmista pulmista ”Viime kädessä juuri yrittäjän on pidettävä huolta työntekijöiden on varmaankin unen vähyys. Nukumme aivan liian vähän ja hyvinvoinnista, oltava se tiikeriemo pitämässä työntekijöiden puolta. huonosti. Mikä tätä sitten aiheuttaa? Monilla meistä voi olla Tavoitteena pitää olla ihmisten onnellisuus työpaikalla. Joka työntekijän henkilökohtaisia huolia, jotka vaikuttavat unen saantiin ja on tunnettava olevansa tärkeä osa yritystä.” (Pirkka 5/2017) laatuun. Myös erilaiset digitaaliset laitteet estävät meitä nukkumasta. Koko ajan täytyy pysyä selvillä siitä, mitä ulkomaailHyvää vointia kaikille lukijoille. 18 2/2017

ANNA TOIVOA LAHJOITA Haluamme, että yhdenkään lapsen ei tarvitse huolehtia tulevasta tai kantaa vastuuta arjesta. Siksi tarvitsemme sinua. Tehdään yhdessä parempi huominen lapsille. Voit tukea työtämme lahjoittamalla. Tekstaa FINFAMI10 numeroon 16155 ja lahjoita 10 euroa lapsiomaistyöhön. Lue lisää ilonanpäivä.fi

KOLUMNI Jaana Humalto, asiantuntija, FinFami ry. Mitkä asiat tekevät sinut tänään onnelliseksi? M KUVA: MARIKA FINNE itä sellaista voit tehdä tänään, mistä tulet asioita. Kuitenkin jokaisen elämään mahtuu myötä- ja vastoiniloiseksi? Eräs henkilö sanoi kerran käymisiä. Myös onnellisimmalta näyttävä ihminen on voinut osuvasti: ”Elämää kannattaa yrittää elää kohdata elämässään tilanteita, joissa on tarvinnut kulkea niin, että rohkeasti eteenpäin läpi vaikeuksien. jokaisessa On tärkeää, että epätäydellisyyden päivässä olisi keskeltä löytää ne hyvinvoinnin jyvät, ripaus juhlaa.” Tämä ei tarkoita jotka tekevät iloiseksi vaikeimmankin mittavan upeita asioita joka päivä. päivän keskellä. Hyvinvointi on myös Juhlaa voi olla lähikaupasta ostettu sitä, että ei luovu toivosta. On tärkeää herkullinen lempijuusto, saunajaksaa aina uskoa huomisen olevan hetki omassa rauhassa, jännittävän täynnä mahdollisuuksia muutoksuosikkikirjan lukeminen tai ystäseen. Elämän voi ajatella olevan vältä saatu perinteinen kirje. Hyvinkuin vuodenaikojen vaihtelut; täynnä vointia voi olla juoksulenkki päivän erilaisia vaiheita, eikä koskaan voi päätteeksi, hyvältä maistuva ruoka varmasti tietää, mitä huominen tuo tai töistä saatu kannustava palaute. tullessaan. Keskeinen kysymys onkin, mitkä FinFami-järjestön tehtävänä on asiat tuottavat sinulle hyvinvointia? mahdollistaa hyvinvointia ja toivoa Mistä asioista nautit ja mitä tekemielenterveysomaisille. Yhdistykmällä voit hyvin? Miten sinä voit semme toiminnoissa on tuen ja tiedon jakaa hyvinvointia ympärillesi? jakamista, virkistystä, monipuolisia Erilaiset hyvinvointikysymykset vertaistukiryhmiä ja maksutonta omaisovat monipuolisesti neuvontaa. FinFamiesillä mediassa, tutkiyhdistyksissä mielenFINFAMI-JÄRJESTÖN ARVOKKAAT OMAISKOKEMUSmuksissa ja jokapäiväiterveysomaisten hyvinsessä arjessa: Nuorista vointi on keskiössä. TOIMIJAT, VERTAISET JA VAPAAEHTOISET TOIMIVAT Suomessa 2016 -tutkiJärjestömme yhdisMYÖS HYVINVOINNIN LÄHETTILÄINÄ. muksen mukaan tykset tekevät joka nuoret antavat keskipäivä töitä sen eteen, arvon 8,5 arvioidessaan tyytyväisyyttä elämäänsä. Alueellisen ettei kukaan mielenterveysomainen tuntisi jäävänsä yksin. terveys- ja hyvinvointitutkimuksen 2013-2016 mukaan joka Järjestömme arvokkaat omaiskokemustoimijat, vertaiset kymmenes aikuinen kokee itsensä yksinäiseksi ja yli puolet 20 ja vapaaehtoiset toimivat myös hyvinvoinnin lähettiläinä. He vuotta täyttäneistä suomalaisista kokee elämänlaatunsa keskijakavat omat kokemuksensa mielenterveysomaisena olemisesta, määrin hyväksi. Hyvinvointiin panostaminen ja siitä puhujotta muiden mielenterveysomaisten hyvinvointi paranee ja minen ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita. omaisten asema huomioitaisiin palvelujärjestelmän kehittyessä. Mitä hyvinvointi tarkoittaa? Määritelmän mukaan se koostuu Pidetään huolta omasta hyvinvoinnista ja oman elämän iloa terveydentilasta, elinoloista tai varallisuudesta ja ihmisen henki- tuottavista rakennuspalikoista. Lähdetään rohkeasti mukaan lökohtaisista tuntemuksista, jotka liittyvät onnellisuuteen, sosijärjestöjen tarjoaman voimauttavan toiminnan piiriin. Kysyaalisiin suhteisiin ja itsensä toteuttamiseen. Usein hyvinvointia tään säännöllisesti itseltämme, mikä tekee minut tänään ajatellaan onnellisena tilana, jossa ei ole ikäviä eikä surullisia onnelliseksi? 20 2/2017

OLEN VIERELLÄSI -VALOKUVANÄYTTELY Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto esittelevät Satu Kemppaisen kuvia omaishoitajuudesta. Valokuvanäyttely kertoo omaishoitajien ja heidän hoitamiensa läheisten arjesta. Haluaisitko nähdä valokuvanäyttelyn omalla kotipaikkakunnallasi? Ota yhteyttä: tiedottaja Johanna Jussila, johanna.jussila@finfami.fi tai p.045 847 9463

Arjen hyvinvoinnin lähettiläs Musiikkiterapeutti, Kukunori ry:n toiminnanjohtaja Markus Raivion isoäidille tehtiin lobotomia 1960-luvun lopulla. Nyt Raivio edistää mielenterveysasioita elämäntyökseen. M Markus Raivio aloitti alkuvuodesta FinFami Uusimaa ry:n hallituksen puheenjohtajana. 22 usiikkiterapeutti, Kukunori ry:n toiminnanjohtaja ja FinFami Uusimaa ry:n hallituksen puheenjohtaja Markus Raivio haluaa muuttaa ilmapiiriä niin, että mielenterveyteen liittyvä stigma ja eriarvoisuus vähenisivät. Tätä työtä Raivio tekee kulttuurin avulla.  Kulttuuri on aina ollut tärkeässä asemassa hänen elämässään. – Musiikki oikeastaan pelasti elämäni, Raivio sanoo. 14-vuotiasta Raiviota, tarkkailuluokan oppilasta, ei koulunkäynti pahemmin kiinnostanut. – Vaihtoehdoiksi jäi joko koulukoti tai tarkkailuluokka. Onneksi opettajaäitini ei valinnut kumpaakaan, vaan jäin kotiopetukseen. Musiikki toi elämään sisältöä ja merkitystä – pelastusta. Nuoruusvuosien jälkeen Raivio kouluttautui lähihoitajaksi ja sen jälkeen musiikkiterapeutiksi. Töiden ohessa hän soitti useammassa rock-bändissä. Vaikuttavalta ja pitkältä listalta löytyy bändejä Freud Marx Engels & Jungista Problemsiin. Kiinnostus mielenterveyttä kohtaan kumpuaa Raivion omasta omaistaustasta. Raivion isoäiti Helli sairasti skitsofreniaa, ja tämän kohtalo oli hurja: skitsofreniaa sairastaneelle mummille tehtiin lobotomia-leikkaus 1960-luvulla. Raivio näkee isoäitinsä olleen ihmisoikeusrikkomuksen uhri. – Ideana toimenpiteessä varmaan oli, että saataisiin häneltä psyykkiset oireet pois. Mutta kyllä hänen olemisensa muuttui äärimmäiseksi toimintakyvyttömyydeksi., Raivio sanoo. – Tapahtunutta nuorena pohtiessani mietin, että täytyy olla parempia ideoita edistää ihmisten hyvinvointia. Parempia kuin se, että ihmisen päähän porataan reikiä. Olin varma, että osaan kehittää parempia ideoita! 2/2017

MIELENTERVEYDEN TULEVAISUUS vahvemmin, kun puhutaan mielenterveAvarakatseisuuden lisääminen poistaisi kiinnostaa Raiviota kuin enemmän kuin ydestä ja hyvinvoinnista. MielenterveysRaivion mielestä myös mielenterveyteen sen historia. Raivio mieltää itsensä ideapalveluita ei tulisi uudistaa yksilö, vaan liittyvää stigmaa. Stigman vähentäminen nikkariksi, joka etsii uusia innovaatioita perhe edellä. ja poistaminen mielen sairauksien yltä ja tapoja toimia. Nykyisen työnsä ohella – Uudessa sote-suunnitelmassa puhuedellyttäisi myös puhetavan muutosta. hän toimii myös työnohjaajana ja sparraa taan paljon yksilöstä ja yksilön valinnan– Me mielenterveysalalla jopa ylläpieri kansalaisjärjestöjä ja yrityksiä. Taanvapaudesta ja mahdollisuudesta palvedetään stigmaa käyttämällä sanastoa ja noin Raivio oli mukana perustamassa luihin. Sote-uudistuksessa olisi mahdolpuhumalla kuntoutujista ja potilaista. ja ideoimassa nuorten kulttuuripaja lisuuksia vaikka mihin. Jos perhettä ei Eikö tämä juuri luo eroja sairaiden ja ELVISTÄ. ELVIS on nuorten aikuisten oteta suunnitelmiin mukaan, yksilön arki terveiden välillä? Ei ole olemassa mitään mielenterveyskuntoutujien kohtaamisei helpotu, sillä arki ja perhe nivoutuvat niin polarisoitua kuin sairaus ja terveys. paikka, jossa luovien toimintojen ja niin vahvasti yhteen. Usein ajatellaan, että vain terveys olisi ohjatun toiminnallisen vertaishyvinvointia. Eihän se niin mene, tuen kautta voi löytää mieleRaivio sanoo. PERHEET TULISI OTTAA MUKAAN kästä tekemistä jokapäiväiseen Nykyisessä työssään Kukunori PALJON NYKYISTÄ VAHVEMMIN, KUN elämäänsä. ry:n toiminnanjohtajana Raivio PUHUTAAN MIELENTERVEYDESTÄ JA Raiviolle itselleen musiikki on aloitti toukokuun alussa. Vanhaa mielekästä tekemistä. Kulttuutyötä Mielenterveyden keskusHYVINVOINNISTA. ripaja ELVIKSEN lisäksi hän liiton työ- ja koulutusvalmennustyöskenteli aiemmin Hesperian sairaa– Itse asiassa meillä FinFami Uusipäällikkönä tulee ikävä. lassa ja Niemikotisäätiöllä musiikkitemaassa on tähän liittyen uusi slogan: – Olin äärettömän ylpeä, että sain rapeuttina. Työssään hän näki, miten Arki on perheestä! Samalla hauskasti kertoa työskenteleväni MTKL:ssä. musiikki auttaa ihmisiä vaikeissa elämän- sanottu, mutta totta. Onneksi yhteistyömme jatkuu, olen juuri tilanteissa. Perheiden huomioiminen paremmin valittu kyseisen liiton hallitukseen. – Musiikki haastaa meitä osaamaan on ensiarvoisen tärkeää myös mielenterToisaalta ilmassa on myös palavaa ja tekemään jotain. Se tuottaa ihmiveysomaisille. intoa uutta työtä kohtaan. Kukunori sille erilaisia tunteita ja voi toimia myös Mielenterveysomaisten aseman Raivio ry:ssä hän toivoo edistävänsä ennen lohduttajana. Ikään kuin sanattomana näkee tällä hetkellä heikkona. Esimerkkaikkea sitä, ettei kukaan suomalainen kielenä. Sen merkitystä ei voi vähätellä. kinä hän mainitsee omaishoidon tuen. joutuisi kokemaan mielenterveytensä – Monet somaattisista sairaukvuoksi eriarvoisuutta. Kukunorin missio RAIVIO NOSTAA ESIIN kuitenkin sista kärsivien lasten vanhemmat on tehdä näkymätön näkyväksi kultmyös musiikkia oleellisimpia asioita saavat omaishoidon tukea automaattituurin keinoin. ihmisten mielenterveydelle. sesti. Mielenterveyskuntoutujien omaiTämä tapahtuu edistämällä mielen– Musiikin vaikutus ihmisten hyvinsilla tämä kuitenkin harvemmin menee terveystoipujien ja kehitysvammaisten vointiin on yllättävän vähäinen. Ihmisnäin. Kun perhe ei saa tukea, kaikki ovat henkilöiden mahdollisuuksia omien kultsuhde on se ratkaiseva juttu: Se, mitä vaarassa sairastua. tuuriharrastusten toteuttamiseen ja esiintapahtuu siinä musiikinteko-ryhmässä ja Mielenterveyspalvelut ja niiden järjestuomiseen.  Kukunorin ytimessä on luomisprosessin aikana, ja minkälaisessa täminen mietityttävät Raiviota monella myös kulttuurimuotoilu, uudet ideat, vuorovaikutuksessa ihmiset ovat kesketapaa. Hän toivoo, että niiden kehittäuudet sosiaaliset innovaatiot. nään. misessä mentäisiin avarakatseisempaan Raivio näkee, että mielenterveysasioita toipumisorientaation suuntaan. NIIN MUSIIKKIIN KUIN mielenterveyedistettäessä olisi tärkeä lähteä liikkeelle – Voitaisiinko pikkuhiljaa luopua teen liittyy yksi kantava ajatus, jota Raivio ihmisten arjesta ja arjen hyvinvoinnin siitä ajatuksesta, että ihmisen on oltava vaalii: ajatus siitä että, huomisessa on parantamisesta. oireeton. Ihminen voi elää hyvää elämää, aina lupaus jostain paremmasta. UnelArjen hyvinvoinnin edistämisen vaikka hänellä olisikin mielenterveysmointi ja kannustaminen kantaa yllätlisäksi myös perheistä pitäisi Raivion oireita. Emmehän sokealtakaan vaadi tävän pitkälle. mielestä puhua paljon enemmän. Perheet näkökykyä takaisin, siitä huolimatta hän Teksti ja kuva: Johanna Jussila tulisi ottaa mukaan paljon nykyistä voi elää hyvää ja onnellista elämää. 2/2017 23

Omakuva N.Y.T. -ryhmämallista apuja rauhanrakennustyöhön Omakuva N.Y.T. -taiteellisen kasvuryhmän malli jalkautuu Kolumbiaan. Ryhmämalli voi jatkossa olla yksi väline osana mielenterveys- ja rauhantyötä Kolumbian entisillä konfliktialueilla. F inFami Uusimaassa kehitetty kaattikoulutus Omakuva N.Y.T. taiteellijekti, joka liittyy erityisesti mielenterOmakuva N.Y.T. -ryhmämalli seen kasvuryhmämalliin. Mallissa tanssin, veys- ja rauhantyöhön entisillä konflikjalkautuu Kolumbiaan koulukuvataiteen ja sanataiteen harjoittialueilla. Yliopistolla on vahvat suhteet tusvierailun muodossa. Toukoteet yhdistetään terapiamenetelmänä eri organisaatioihin, jotka ovat aktiikuussa järjestetty vierailu liittyy tunnettuun mentalisaatiotyöskentelyyn visesti mukana rauhanprosessissa. Madridin Instituutin ja bogotálaisen kymmenen kerran ryhmäprosessissa. Prosessiin liittyy muun muassa aseiden Externado yliopiston yhteiseen kulttuuRyhmiä ohjaavat taiteilijat sekä mielenluovutus, miinakenttien puhdistus, rivaihtohankkeeseen, jota tukee Ulkoterveys- tai yhteisötyön ammattilaiset uhrien kuuleminen ja traumatyöskenministeriö. Hankkeen tarkoituksena on tely heidän kanssaan sekä entisten taiste- tasavertaisina työpareina. tuoda Suomesta asiantuntijoita luenKurssin kouluttaja, koreografi, yhteilijoiden uudelleen integroiminen yhteisnoimaan ja verkostoitumaan kolumbiasötaiteilija ja projektikoordinaattori kuntaan. Kulttuurivaihtohankkeella laisten toimijoiden kanssa. Sanni Sihvola on kehittänyt mallin halutaan tukea ja kouluttaa näiden orgaHankkeen kautta kollegansa, teatteripedasyvennetään yhteisgogi, yhteisötaiteilija ja työtä ja kulttuuryhmäterapeutti Ursula TARKOITUKSENA ON TARJOTA AMMATTILAISILLE rien tuntemusta sekä Hallaksen sekä suomaKONKREETTISIA KEINOJA EDESAUTTAA MAANSA avataan mahdollilaisten yhteistyökumppaRAUHANRAKENNUSPROSESSIN ONNISTUMISTA. suuksia kehittää uusia neiden kanssa erityisesti hankkeita. Yksittäisten nuorille, joiden elämään kulttuurihankkeiden vaikuttaa joko oma tai sijaan tavoitellaan aitoon vuorovaikutuk- nisaatioiden aktiivijäseniä Kolumbiassa. lähipiirissä oleva huoli mielenterveydestä. seen perustuvaa pidempiaikaista vaikuRyhmämallin tavoite on lisätä ryhmäTarkoituksena on, että nämä ammattitusta. laiset voivat konkreettisin keinoin laajalti läisten mahdollisuuksia itsereflektioon Taideperustainen kasvuryhmämalli ja rikkaampaan, rakentavaan vuorovaiedesauttaa maansa rauhanrakennusproOmakuva N.Y.T. -koulutus järjestetään kutukseen sekä auttaa tutkimaan omaa sessin onnistumista. Bogotássa, Externado yliopiston tiloissa. elämäntarinaa ja sen solmukohtia eri Toukokuussa järjestetty AutorretYliopistolla on käynnissä tutkimuspronäkökulmista. rato YA -kurssi on 40 tunnin sertifiSuomessa malli on tällä hetkellä käytössä muun muassa opiskeluterveydenhuollossa Helsingissä, ja sitä juurrutetaan Space! -projektissa alueellisten FinFami -järjestöjen kautta myös muualle maahan. Kolumbiassa koulutukseen osallistuvat ihmiset työskentelevät konfliktista kärsineissä maakunnissa ja voivat soveltaa oppimaansa menetelmää rauhalle perustuvan yhteiskunnan jälleenrakentamisessa eri kohderyhmien parissa. Koulutuksessa syntyvä vuoropuhelu rikastaa ymmärrystä mallin mahdollisuuksista ja Asumis- ja tukipalveluja tuo siihen uutta syvyyttä myös hyödynmielenterveyskuntoutujille nettäväksi Suomen toiminnassa. YKSILÖLLISTÄ ELÄMÄÄ AKTIIVISESSA YHTEISÖSSÄ Teksti: Sanni Sihvola 24 Labyrintti 1/8 ilmo.indd 1 7.10.2015 10.04 2/2017

FinFami Pirkanmaan syksyn 2017 kurssien haku on alkanut. Kursseille voi hakea myös Pirkanmaan ulkopuolelta. Miesten päivä III 26.8. Valkeakoskella Sääksmäen Pappilanniemessä järjestettävä päivä on suunnattu miehille, joita kuormittaa läheisen mielenterveys- ja/tai päihdeongelmat. Hinta 25 €/hlö sisältää kurssiohjelman, ruokailut ja saunan. Lisätiedot: p. 040 547 7619, juho.soukka@finfamipirkanmaa.fi Ilmoittautuminen päättyy 5.7. Voimia vanhemmuuteen 23.–24.9. Hämeenlinnassa Aulangon kylpylässä järjestettävä kurssi on suunnattu vanhemmille, joiden n. 13–25-vuotiaalla nuorella on psyykkistä oireilua ja/tai päihteiden käyttöä. Kurssilla on mahdollisuus tavata toisia samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia vanhempia ja saada uusia voimavaroja omaan jaksamiseen ja vanhemmuuteen. Hinta 90 €/hlö sisältää majoituksen, ruokailut, kurssiohjelman ja kylpylän käytön. Hakemukset: p. 040 547 7619 juho.soukka@finfamipirkanmaa.fi Haku päättyy 6.9. Puolisokurssi 21.–22.10. Valkeakoskella Sääksmäen Pappilanniemessä järjestettävä kurssi on suunnattu pariskunnille, joiden parisuhdetta kuormittaa toisen puolison mielenterveys- ja/tai päihdeongelma. Viikonlopun aikana on mahdollista vaihtaa ajatuksia mm. siitä, miten sairaus vaikuttaa perheen arkeen, parisuhteen rooleihin ja vuorovaikutukseen. Hinta 60 €/hlö sisältää majoituksen, ruokailut ja kurssiohjelman. Hakemukset: p. 040 547 7619, juho.soukka@finfamipirkanmaa.fi Haku päättyy 14.9. Perhekurssi 27.–29.10. Kangasalla Apilassa järjestettävä kurssi on suunnattu perheille, joissa äidillä tai isällä on mielenterveysja/tai päihdeongelmia ja perheessä on alle 12 -vuotiaita lapsia. Kurssin tavoitteena on tarjota koko perheelle mahdollisuus käsitellä vanhemman sairautta osana perhe-elämää. Lapsille ja vanhemmille on sekä ikäryhmittäin omaa, että kaikille yhteistä ohjelmaa. Hinta 60 €/aikuinen ja 10 €/lapsi täysihoidolla. Alle 2-vuotiaat veloituksetta. Hakemukset: p. 040 5050 819, tiina.rissa@finfamipirkanmaa.fi Haku päättyy 11.9. Lisätiedot: finfamipirkanmaa.fi/tukea-omaisille/kurssit 2/2017 25

KOLUMNI Jaana Koinsaari, hankepäällikkö, OSSI-hanke, jaana.koinsaari@essote.fi OSSI-hankkeessa kehitetään kaikenikäisten omaishoitoa ja ikäihmisten perhehoitoa S KUVA: JAANA KOINSAARI osiaali- ja terveysministeriö (STM) myönsi viime Perhehoitajana voi toimia henkilö, joka koulutuksensa, kokevuonna 2,6 miljoonan euron rahoituksen Etelämuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta on Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja sopiva antamaan perhehoitoa. Lisäksi hänen tulee suorittaa osaamiskeskus omais- ja perhehoitoon - hankPerhehoitoliiton järjestämä ennakkovalmennus ennen toimekkeelle (OSSI-hanke siantosopimuksen tekemistä. Tällä 2016-2018). Hankhetkellä Etelä-Savossa on vain neljä keessa kehitetään ja juurrutetaan ikäihmisten perhehoitajaa, mutta omais- ja perhehoitajille asiakaslähtöihankkeen aikana tavoitteena on saada semmät, nykyistä yhdenvertaisemmat 50 uutta perhehoitajaa. Mikkelissä ja paremmin järjestetyt palvelut Eteläensimmäiset valmennetut perhehoiSavon maakunnassa. Mukana on tajat valmistuvat toukokuun lopussa. myös Itä-Savon sairaanhoitopiiri, Perhehoito on joukkuepeliä, jossa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydensamaan hiileen puhaltavat perhehoihuollon kuntayhtymä ja Kainuun sote taja, tukiverkosto ja perhehoidossa sekä 24 muuta yhteistyökumppania. hoidettavan läheiset. Lisää tietoa Yksi näistä kumppaneista on Savon ikäihmisten perhehoidosta löydät mielenterveysomaiset FinFami ry. Se perhehoitoliiton sivuilta: www.perheon hankkeessa mukana asiantuntijana hoitoliiitto.fi. päihde- ja mielenterveyskuntoutujien Perhehoidon kehittämisen lisäksi omaishoidon toimintamallin kehittähankkeen aikana perustetaan maakunmisessä ja käyttöönotossa. nallinen omais- ja perhehoidon osaaKeskeiseksi kehittämiskohteeksi miskeskus OSSI. Sinne on keskion noussut ikäihmisten perhehoito, tetty kaikki tukipalvelut, joita tarvijonka kehittämiseen taan muistisairaiden, omaishoitajat ovat päihde- ja mielenterosallistuneet alusta veyskuntoutujien sekä PERHEHOITO ON JOUKKUEPELIÄ, JOSSA SAMAAN asti. Heidän mielipiteivammaisten ja erityisHIILEEN PUHALTAVAT PERHEHOITAJA, TUKIVERKOSTO tään ja näkemyksiään lasten omais- ja perheJA PERHEHOIDOSSA HOIDETTAVAN LÄHEISET. on kuultu siitä, mikä hoidossa arjen sujuperhehoidossa toimii vuuden helpottamija millaisia asioita siinä on huomioitava. seksi. Näiden lisäksi yhteistuumin kehitetään myös kuntouPerhehoito on hoivamuoto, joka sopii kaikille kiinnostuneilla. tusta ja lääkehoitoa omais- ja perhehoidossa. Samalla kokeilLiikkeelle lähdetään aina kokeilun kautta. Perhehoidon on laan erilaisia digitaalisia mahdollisuuksia, joiden avulla voidaan todettu olevan inhimillistä ja se mahdollistaa kotoisan, turvalhelpottaa tai lisätä omaishoitajan ja hoidettavan arjen sujulisen hoivan omaishoidettaville. Se myös turvaa yhtenä vaihtovuutta ja turvallisuutta. ehtona omaishoitajille kuuluvat vapaapäivät. Näistä hallituksen ja STM:n kärkihankkeista saat lisää tietoa Perhehoitoliiton selvitysten mukaan omaishoitajat käyttävät http://stm.fi/koti-ja-omaishoito/rahoitettavat-hankkeet useammin vapaitaan, kun heillä on mahdollisuus viedä läheiSeuraa meitä Facebookissa: www.facebook.com/OSSIkarkisensä perhehoitoon. Lyhytaikaisesta perhehoidosta on myönhanke teisiä kokemuksia myös sairaalahoidon jälkeen toipilasaikana, Toivotan kaikille lehden lukijoille oikein hyvää kevään jatkoa! jolloin ikäihminen tarvitsee tukea ennen kotiutumistaan. 26 2/2017

Mielenterveyspäivät MIELEN HYVINVOINTIA 19.-20.8.2017 Nokian Eden Tervetuloa tapaamaan toisia omaisia ja jäsenyhdistysten työntekijöitä mielenkiintoisen ohjelman ja virkistyksen lomassa. Päivillä on luvassa voimavarapitoista ohjelmaa, mielenkiintoisia puhujia ja vuorovaikutteista yhdessäoloa. Sitovat ilmoittautumiset päivien ohjelman ja tarjoiluiden osalta 18.6. mennessä linkistä https: //www.webropolsurveys.com/S/E2D13A42591ED638.par Tehdään yhdessä hyvän mielen omaispäivät!

Hyvinvointia ja voimavaroja Prospect-ryhmästä Prospect-ryhmässä jokainen löytää uusia näkökulmia omaisena olemiseen. Ryhmä tukee omaisen selviytymistä ja jaksamista kokonaisvaltaisesti. PIXABAY H uoneessa on keskittynyt tunnelma. Ohjaaja on juuri antanut tehtävän ja kirjoitusvälineet. Kaikki kumartuvat valkoisten paperiarkkien ääreen. Hiljaisuuden rikkoo vain vaatteiden kahina, kun joku vaihtaa tuolissa asentoa keskittyessään tehtävään. Pöydän ympärillä on kuusi osallistujaa. Jokaisen paperille piirtyy aikajana, joka alkaa läheisen sairastumisesta ja kulkee yksilöllisten vaiheiden kautta tähän päivään asti. Osallistujat tekevät yhtä Prospectkurssin tehtävistä. Seuraavaksi käydään läpi ajatuksia, joita oman elämänkaaren piirtäminen herätti. Moni huomaa miten elämä sairastuneen rinnalla on kulkenut vuoristorataa sairauden vaiheiden mukana. Joku toteaa, että sairaus on ottanut koko elämän valtaansa. Toinen kysyy epäuskoisena, että tapahtuiko tämä todella minulle? Ryhmäläiset huomaavat myös, että huonoja vaiheita seuraa aina paremmat ajat. Se herättää toivoa. PROSPECT-RYHMÄSSÄ JOKAISEN OSALLISTUJAN läheinen on sairastunut psyykkisesti. Yhden sairastuminen vaikuttaa perheeseen monin tavoin. Mielenterveyden ongelmiin liittyy edelleen häpeää ja syyllisyyttä, jotka johtavat eristäytymiseen ja sairaudesta aiheutuneen 28 Ryhmää ohjaa aina vertaisohjaaja. Hän on myös omainen, joka jakaa samat tuntemukset ja kokemukset läheisen psyykkisestä sairaudesta. kärsimyksen salaamiseen. Moni omainen OMAISJÄRJESTÖJEN KEHITTÄMÄ PROSPECT-RYHMÄMALLI lisää tutkiuupuu kamppaillessaan yksin läheisen tusti omaisten hyvinvointia ja jaksamista. vaikean sairauden kanssa. Se ehkäisee myös omaisten uupumista. Läheisen psyykkisestä sairaudesta Ryhmään osallistumisen jälkeen omaisen selviäminen on raskasta ja vaikeaa. Tästä syystä 16 eurooppalaista Eufamin omais- kuormittuneisuus ja valvominen huolien takia vähenee. Myös elämänhallinta pajärjestöä kehittivät 2000-luvun alussa omaisen jaksamista ja hyvinvointia tukevan ProspectMONI OMAINEN UUPUU ryhmämallin. Se on tällä KAMPPAILLESSAAN YKSIN LÄHEISEN hetkellä käytössä Suomen VAIKEAN SAIRAUDEN KANSSA. lisäksi 11 Euroopan maassa. Prospect-ryhmän nimi ranee ja keskinäinen riippuvuus sairastukuulostaa vierasperäiseltä. Nimen tausneen läheisen kanssa vähenee. Osa vaitalla on kansainvälinen toimintamalli, joka on lisensoitu omaisyhdistysten käyt- kutuksista on nähtävissä vielä vuodenkin jälkeen ryhmään osallistumisesta. töön. Nimi tarkoittaa uutta näkymää tai Prospect-ryhmien hyvät tulokset mahdollisuutta. Siitä Prospect-ryhmässä syntyvät omaisten tietojen, yhteisen onkin kysymys, omaisen uuden polun oppimisen ja vertaistuen ainutlaatuilöytämisestä. 2/2017

PROSPECT TUKEE OMAISENA SELVIYTYMISTÄ JA JAKSAMISTA KOKONAISVALTAISESTI. Ilmoittaudu mukaan Prospect-kurssille syksyllä 2017 Kursseja järjestetään syksyn aikana ainakin seuraavissa jäsenyhdistyksissä. FinFami Pohjanmaa: Prospect-Plus alkaa 11.10. Vaasassa. Tiedustelut Marja Österberg puh: 06-3120 105 sesta yhdistämisestä. Ohjelma sisältää kymmenen aihekokonaisuutta, jotka aikataulutuksesta riippuen käydään läpi 5 - 10 tapaamiskerralla. Työskentely etenee ryhmää varten suunniteltujen harjoitusten avulla. Tämän vuoksi on tärkeää, että osallistujat voivat olla mukana jokaisella tapaamiskerralla. Prospect-kurssille voi osallistua kuka tahansa omainen, jonka läheisen sairastumisesta on kulunut sen verran aikaa, että sairauden aiheuttamaa kriisiä, siihen liittyviä tunteita ja tuntemuksia voi jo käsitellä. Ryhmää ohjaa aina vertaisohjaaja. Hän on myös omainen, joka jakaa samat tuntemukset ja kokemukset läheisen psyykkisestä sairaudesta. Ryhmässä omainen huomaa, ettei hän ole vaikeassa tilanteessa yksin. Ryhmässä opitaan tunnistamaan stressiä ja läheisen sairastumiseen liittyvien tunteiden kirjoa. Siellä harjoitellaan myös konkreettisia taitoja, kuten jämäkkyyttä omien rajojen pitämiseen ja vaikeiden tilanteiden vuorovaikutustaitoja. Kaikki nämä ovat uudenlaisia ratkaisu- ja toimintamalleja, joiden hallitseminen on hyödyllistä psyykkisesti sairaan henkilön läheiselle. Prospect-ryhmässä omainen voi myös pysähtyä pohtimaan, mitä itselleen tärkeitä asioita hän on läheisen sairastumisen takia jättänyt sivuun. Osallistujat suuntaavat katseensa tulevaisuuteen, tekevät itselleen uusia tavoitteita ja suunnitelman niiden toteuttamiseen. Kaikki tämä syntyy konkreettisten harjoitusten ja tehtävien avulla. Vertaistuen avulla omaiselle avautuu polku, jota pitkin voi pienin askelin ottaa elämänsä takaisin omiin käsiinsä. Erillisyys sairastuneesta perheenjäsenestä vahvistuu, kun ryhmässä löytää lisää voimavaroja, selviytymistaitoja ja tukiverkostoja mielenterveyskuntoutujan omaisena toimimiseen. Prospect tukee omaisena selviytymistä ja jaksamista kokonaisvaltaisesti. 2/2017 FinFami Uusimaa: Prospect-ryhmä alkaa 1.9. ja ryhmänohjaajakoulutus alkaa myöhemmin syksyllä. Tiedustelut Riikka Ranta p. 045 7734 8212 FinFami Pirkanmaa: Prospect-ryhmä Tampereella. Tiedustelut Juho Soukka p. 040-547 7619 FinFami Keski-Suomi: Prospect-ryhmä ja Prospect-Plus syksyllä Jyväskylässä. Tiedustelut Pirjo-Riitta Viinikka p. 050 528 0030 FinFami Varsinais-Suomi: Prospect-ryhmä Turussa. Tiedustelut Samuli Koskinen p.044-7930581 FinFami Pohjois-Karjala: Prospect-ryhmäJoensuussa. Tiedustelut: Raija Korhonen-Pusa p. 050-362 6818 Muista myös käydä Väestöliiton Perheaikaa-sivustolla www.perheaikaa. fi/live-chat/ Sivustolle on tulossa mielenterveysomaisille suunnattuja chatteja. Chat ei vaadi rekisteröitymistä ja keskustelua käydään kirjoittamalla anonyymisti. PROSPECT-RYHMIÄ ON TÄLLÄKIN HETKELLÄ KÄYNNISSÄ eri puolilla Eurooppaa. Eufami, omaisjärjestöjen eurooppalainen kattojärjestö, seuraa niitä aktiivisesti ja kehittää toimintaa ryhmistä saadun palautteen avulla. keskustellen fläppitaululle. He pitivät eniten kokemusten jakamisesta. Kertomalla ryhmässä oman tarinansa myös ymmärrys omasta tilanteesta lisääntyi. Kurssin tehtävät ja harjoitukset olivat erityisen hyödyllisiä. Ne tekivät asioita Suomen FinFami ja aktiiviset paikalnäkyväksi. Luottamuksellinen ilmalisyhdistykset ovat olleet alusta alkaen piiri ja hyvä vuorovaikutus yhdistivät mukana Prospect-mallin kehittämiryhmän jäseniä. Lopuksi puhe siirtyy sessä. Ryhmiin omaan jaksamiseen on vuoden 2010 ja niihin uusiin PROSPECT-RYHMÄSSÄ jälkeen osalliskeinoihin, joita OMAINEN LÖYTÄÄ UUDEN kurssilla löytyi. tunut yli 500 omaista. SuomaViimeisellä POLUN. laisten aktiivisuutta kerralla Proskuvaa myös se, että meillä on aivan viime pect-ryhmässä jätetään haikeat hyvästit. vuosina kehitetty jatko-osa Prospect Hetken tuntuu, että ryhmästä on vaikeaa Plus, joka syventää peruskurssin aiheita. luopua, koska siellä on koettu ja jaettu Suomessa on tällä hetkellä noin 70 monta tärkeää asiaa. Toisaalta yhteys ei Eufamin lisensoimaa Prospect-ryhmän katkea tähän. Ryhmän jäsenet ovat sopivertaisohjaajaa. Ohjaajaksi voi ryhtyä neet tapaavansa puolen vuoden kuluttua ryhmän käynyt omainen, joka osallistuu uudelleen. Silloin he kuulevat toisiltaan, ohjaajakoulutukseen ja sen jälkeen ohjaa miten kurssilla tehdyt tulevaisuuden kaksi ryhmää kokeneemman ohjaajan suunnitelmat ovat toteutuneet. Tänään kanssa. kaikki ovat voimaantuneina valmiita Palataanpa vielä takaisin Prospectjatkamaan eteenpäin. ryhmään. Se on nyt koolla viimeistä kertaa. Osallistujat listaavat ajatukKirjoittaja Piitu Parmanne, siaan kurssista. Ne kirjataan yhdessä Prospect-vertaisryhmän ohjaaja, Helsinki 29

KOLUMNI Sanna Huhtonen, asiantuntija, FinFami ry Leppoisan päivän leipomuksia T KUVA: MARIKA FINNE ämän lehden aiheena on hyvinvointi. Minulle Kun otan jauhot esiin, voin ja kananmunat huoneenlämhyvinvointi parhaimmillaan tarkoittaa terveyttä pöön ja koristeet valmiiksi, tiedän, että edessä on rentoutja hyvää fyysistä kuntoa, iloa ja energiaa lisääviä tava hetki itselle. Osa leipomisen iloa on myös inspiroivan ihmissuhteita, onnistureseptin etsiminen ja koristeideoiden misen kokemuksia tarjokerääminen. Leipominen itsessään avaa työtä, riittävää vaatii keskittymistä ja on siten oiva lepoa, hyvää ravintoa sekä luovuutta keino levottoman mielen rauhoitruokkivaa vapaa-aikaa. Luovuus on tamiseen. Kananmunia ja sokeria kulkenut mukanani eri muodoissaan vatkatessa ja jauhoja sekaan nostelläpi elämän. Luovuus näkyy tavassani lessa, huomio on taikinan koostukiinnittää huomiota kauniisiin yksityismuksessa, ei menneissä murheissa tai kohtiin sekä kiinnostuksessani kaikentulevissa huolissa. Onnistunut, omin laiseen taiteiluun ja musisointiin. käsin aikaansaatu lopputulos tekee Pienestä pitäen yksi luovuuden muoto olon onnelliseksi ja hyvässä seurassa ja ilon aihe on ollut myös leipominen. edessä oleva kahvihetki mielen kiitolMinulle inspiraatio leipomiseen liseksi. syntyy ihmisistä. En juuri koskaan Hyvä leivonnainen on juhlan leivo vain itselleni tai vain siksi, että kruunu ja kiukkuisen päivän pelastus. pakkaseen on hyvä tehdä vierasMonet eheyttävät keskustelut ja innovaraa. Innostun leipomisesta silloin, vatiiviset palaverit on käyty hyvän kun haluan ilahduttaa ystävää tai kahvin ja kauniin leivonnaisen jotain muuta läheistä. Lapseni synttääärellä. Hyvä ruoka, parempi mieli reille leivoin pienten tyttöjen muffins-lausahdus on totta monessa tilanseja pinkillä kuorrutteessa. teella, Aasiaa rakastava Viimeksi leivoin OMIN KÄSIN AIKAANSAATU LOPPUTULOS esimieheni sai aurinäitini 70-vuotisjuhlille. TEKEE OLON ONNELLISEKSI. gonkeltaisen sitruunaOli ilo seurata sivusta juustokakun, metalvanhoja ystävyksiä limusiikista pitäkahvikuppien äärellä välle miehelleni tein ylitsepursuavan täyteläisen, pääkallokaryhteisiä kokemuksia nauru herkässä muistellen. Luulen, että kein koristellun suklaaputouskakun. Leivonnaisen valintaan vaaleanpunaisella kukin ja kermavaahtoruusukkein koristelvaikuttavat juhlan tai tapahtuman teema, päivänsankarin tyyli ja lulla prinsessakakulla saattoi olla jotain tekemistä sen kanssa, vuodenajan värit. että iltapäivä oli niin onnellinen. Oppini leipomiseen olen saanut äidiltäni ja jauhopeukalosta Näin kesän kynnyksellä haluan jakaa kanssanne yhden lempiosa on epäilemättä myös perintöä isovanhemmiltani. Pienenä leivonnaisistani. Tämä Suomen paras mansikkakakku vie kielen äitini neuvoi kädestä pitäen leipomisen perusteita, antoi vinkja sydämenkin mennessään. Koristeluun voi kukin heittäytyä kejä voi-sokerivaahdon juoksettumisen estämiseksi ja suklaan itselle luontevalla tavallaan. Resepti löytyy Pullahiiren leivontaboikeaoppiseksi sulattamiseksi. Äiti myös auttoi leipomisen logista www.pullahiiri.com. Kakku tarjoillaan keittiön kauneimjälkeen keittiössä vallinneen kaaoksen raivaamisessa, sillä kun malta kakkulautaselta, suupielet hymyyn nostattavan seuran ja leivonnainen on uunissa, ei pienillä leipureilla usein enää ole hyvän kahvin kera. energiaa juuri muuhun kuin oman jauhoisen nenän putsaamiseen. Ja tietysti taikinakulhon kaapimiseen. Herkullisia kesähetkiä toivotellen! 30 2/2017

SUOMEN PARAS MANSIKKAKAKKU Sokerikakkupohja: 4 kananmunaa 120 g sokeria 60 g vehnäjauhoja 60 g perunajauhoja 1/2 tl leivinjauhetta Mansikkamousse: 6 dl vispikermaa 1 litra (n. 500 g) mansikoita 4 liivatelehteä tilkka vettä noin 1 1/2 dl tomusokeria noin 2 rkl vaniljasokeria Vatkaa kananmunat ja sokeri kovaksi vaahdoksi. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään. Siivilöi jauhoseos muna-sokerivaahtoon muutamassa erässä välillä sekoittaen. Sekoita taikina tasaiseksi. Kaada kakku leivinpaperilla vuorattuun noin 20cm irtopohjavuokaan. Paista kakkua 165 asteessa noin 30 minuuttia ritilän päällä. Kokeile kakkupohjan kypsyyttä cocktail-tikulla. Kumoa kakku ritilälle jäähtymään. Leikkaa jäähtynyt kakku kolmeen kerrokseen. Kostutukseen: 1 1/2–2 dl laimennettua omenamehua Koristeluun: tuoreita mansikoita 4–5 dl vispikermaa 1–1 1/2 dl tomusokeria 2 rkl vaniljasokeria Hyytelösokeri: 2 dl vettä 1 dl hyytelösokeria (pähkinä/mantelirouhetta) Kiehauta vesi kattilassa hyytelösokeria varten. Lisää hyytelösokeri kiehautettuun veteen koko ajan sekoittaen. Kuumenna hyytelösokeriliemi vielä, mutta älä keitä. Nosta kattila pois liedeltä ja anna jäähtyä hetki koko ajan sekoittaen, ettei liemen päälle tule kalvoa. Levitä hyytelösokeri pullasudilla mansikoiden päälle. Hyytelösokeri antaa mansikoille kauniin kiillon, mutta sen voi myös halutessaan jättää pois. Laita liivatteet likoamaan ja soseuta mansikat. Vatkaa kerma vaahdoksi ja mausta sokereilla. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja laita liotetut liivatteet siihen. Lisää liivateseos ohuena nauhana mansikkasurvoksen joukkoon koko ajan sekoittaen. Lisää vatkattu kerma mansikkaseokseen ja sekoita tasaiseksi mousseksi. Täytä kakku irtopohjavuokaan. Jos käytössäsi ei ole irtopohjavuokaa, niin anna täytteen hetki jähmettyä kylmässä ennen kakun täyttöä. Kostuta kakku kerros kerrokselta pullasutia apuna käyttäen laimennetulla omenamehulla ennen täytteen levittämistä. Kostuta lopuksi päällimmäinen kerros. Suojaa kakku ja anna jähmettyä jääkaapissa yön yli. Koristele kakku kermavaahdolla ja tuoreilla mansikoilla. Levittäessä kerman menekki on vähäisempää kuin pursottaessa. KUVA: MARIKA FINNE 2/2017 31

Unihäiriöiden syyt moninaisia Uni vaikuttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ja se koskettaa kaikkia. Unen merkitys fyysisen ja psyykkisen palautumisen kannalta on keskeinen. K aikille ovat tuttuja päivät, suja ja vaihtoehtoja, jotka todistetusti havahduttu huomaamaan enemmän. kun huonosti nukutun yön toimivat. On hyvä muistaa, että lääkitys Ihmisen elimistö oppii totuttuun nukkutai öiden jäljiltä jaksaminen, on joskus paikallaan, eikä sitä aina voi misrytmiin, ja on yksilöllistä, kuinka keskittymiskyky ja monilla korvata. Monet voivat kuitenkin saada nopeasti rytmiä pystyy muuttamaan. myös hermot ovat koetukapua myös vaihtoehtoisin tavoin, kuten Joillekin epätoivotut rytmitavat ikään sella. Unihäiriöt vaikuttavatkin työ- ja esimerkiksi terapioiden avulla. kuin jämähtävät päälle sitkeämmin kuin toimintakykyyn ja johtavat pitkittyesUnihäiriöiset ovat kuitenkin «hankalia toisille. Ihmisen luontainen vuorokausään helposti uupumukseen. Unettopotilaita» terveydenhuollolle, koska sirytmi on myös yksilöllinen, yleensä yli muus on jatkuessaan hankala ongelma, syyt ja ratkaisut ovat yksilöllisiä, eivätkä 24-tuntinen. Tästä syystä vuorokaudet jonka syy saattaa fyysisten tekijöiden ole usein helposti ja välittömästi selvivaihtuvat aavistuksen liian ”tiuhaan lisäksi olla myös stressitekijöissä. Lopulta tettävissä. Unihäiriöiden, samoin kuin tahtiin” biologiselle rytmille. Tämän voi olla ongelmallista sanoa, aiheutmielenhäiriöiden, varsinaiset syyt lisäksi joskus vuorokausirytmihäiritiko stressi unettomuutta vai toisinpäin. täytyy ja kannattaa selvittää. Tilapäinen öissä on osuus myös omilla valinnoilla Mieliala vaikuttaa monesti uneen, esimer- tai hetkellinen unettomuus on osa ja teoilla, jos nukkumaan ei vain malteta kiksi masennus on usein mennä ja unesta lyhentällainen kaksisuuntainen netään aikaa muulle tekeUNIHÄIRIÖT VAIKUTTAVAT TYÖ- JA vaikuttaja unen kanssa. miselle. TOIMINTAKYKYYN JA JOHTAVAT PITKITTYESSÄÄN Unentarpeessa on Alkuvuodesta 2017 HELPOSTI UUPUMUKSEEN. yksilöllisiä eroja. Näitä Helsingin yliopiston eroja voi olla vaikea ja Yle Prisma studion ymmärtää, jos ne poikkeavat kovasti normaalia elämää, ja esimerkiksi kriisin ”Väsykysely”-tutkimukseen vastanomista tavoista. Myös unihäiriöt voivat tai trauman jälkeistä unettomuutta voi neista (16 500) kaksi kolmesta heräsi kummastuttaa, jos niistä ei ole itse tulkita merkiksi terveestä mielestä. Toki väsyneenä lähes joka aamu. Aamuisin koskaan kärsinyt. siihenkin tarvitaan apuja. itsensä pirteäksi koki vain 4 prosenttia. Unihäiriöistä kärsii enemmän tai Unen laadulla on merkitystä. EsimerVastaajat arvioivat nukkuvansa puolivähemmän noin miljoona suomakiksi uniapneassa jatkuvat hengityskattoista tuntia liian vähän jatkuvasti. Keskilaista. Unilääkkeitä käyttää noin 300 000 kokset havahduttavat hereille hieman määräinen nukkuma-aika oli vähentynyt suomalaista: unilääkkeitä käyttävät ovat ja jatkuvasti siten, ettei havahtumisia muutaman vuoden takaisen tutkimuksen tilastoissa toisena masennuslääkkeiden muista. Ne pitävät unta pinnallisena yli 8 tunnista alle 7 tuntiin. Suoranaikäyttäjien jälkeen. Osaa psyykenlääkniin, ettei syvän unen vaiheisiin pääse sista vaikeista vuorokausirytmihäiriöistä keistä käytetään unettomuuden hoidossa tarpeeksi. Tästä seuraa jatkuva päiväväkärsivien lisäksi, joiden määrä on toki muun muassa niiden väsyttävien ominai- symys ja nukahtelu-alttius, joka saattaa paljon pienempi, on siis myös ”suuremsuuksien takia. pahimmillaan yllättää missä tahansa tilan- milla joukoilla» jatkuvasti nukkuma-ajasta Lähiaikoina on korostettu lääkiteessa, jossa henkilö pysähtyy paikalleen. kilpailevaa viihdettä, sosiaalista elämää tyksen paljoutta. Jos lääkityksiä halutaan Unen vuorokausirytmihäiriöt ovat tai työtä ja opiskelua. Pitkän ajan vuorovähentää, on tärkeätä tarjota tilalle ratkai- myös lisääntymässä, tai kenties niitä on kausirytmihäiriöistä ovat kärsineet aina muun muassa vuorotyöläiset ja pienten lasten vanhemmat. Unen vaikutuksesta fyysiseen ja psyykkiseen kokonaisuuteen sekä unihäiriöistä ja ratkaisuista ja vinkeistä niiden hoitoon voi lukea Uniliiton Hyvä Uni -lehdestä Suistamontie 4, 73100 Lapinlahti osoitteesta uniliitto.fi p. 010 231 1220 / kuntoutuskoti, toimisto p. 050-432 8988 / päivätoiminta Teksti: Milja Saresvaara, järjestösihteeri, Uniliitto ry 32 Lapinlahden Virkko_vedos .indd 1 2/2017 12.4.2017 9:32:09

Green care – virkistystä omaishoitajille Lähiluonto tarjoaa monia mahdollisuuksia rauhoittumiseen ja yhdessäoloon. Luonnossa lupa rentoutua -tapahtumassa luonnon hyvinvointivaikutuksia tutkittiin mielipaikkaharjoituksen avulla. KUVA UNSPLASH E kopsykologi Kirsi Salosen vetämä Luonnossa lupa rentoutua -luontotapahtuma kokosi maaliskuussa joukon yli 65-vuotiaita omaishoitajia Jouppilanvuoren esteettömän luontoreitin varrelle. Tarkoituksena oli tuoda esille, miten lähiluontoa voisi hyödyntää sekä oman että läheisen fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin edistämisessä. Tällä kertaa luontointerventio tehtiin mielipaikkaharjoituksen avulla. Kokonaisuutena luontotapahtuma sai heti paikan päällä hyvää palautetta. Vaikka reitti Aarnikotkan laavulle oli erittäin jäinen, ei se menoa haitannut. Erityisesti aurinkoinen sää ilahdutti osallistujia. Mikä onkaan sen mukavampaa kuin pysähtyä hetkeksi mäntyjen helmaan, nauttia auringon paisteesta ja hyvästä seurasta. käyttäjä-ryhmässä oli sekä risukosta, iloinen puhe porisi kodassa kahvittelun ILTAPÄIVÄN AIKANA Salonen kertoi, keloista, linnuista ja vedestä kiinnoslomassa. Herää kysymys, olisivatko osalminkälaisia hyvinvointivaikutuksia luontuneita. Ryhmän yhteinen mielipaikka listujat päässeet samaan tunnetilaan, jos nolla on todettu olevan ihmiselle tieteellöytyi kuitenkin yllättävän helposti. heille olisi pidetty sisätiloissa esitelmä lisissä tutkimuksissa. luonnon hyvinvointivaikuLisäksi ryhmä pääsi kokeituksista. LUONNOSSA ON HELPPO RENTOUTUA lemaan mielipaikkaharjoiKaikille osallistujille tusta. kuuluu kiitos mukavasta JA RAUHOITTUA MYÖS ENNESTÄÄN Harjoitus alkoi oman iltapäivästä. Kokemus TUNTEMATTOMIEN KANSSA. mieleisen paikan etsimiosoitti jälleen, että sellä ympärillä olevasta luonnossa on helppo maastosta. Joillekin lempipaikka oli Lopuksi ryhmät kyläilivät toistensa mieli- rentoutua ja rauhoittua myös ennestään esimerkiksi puiden alla, toisille kallioiden paikoissa. tuntemattomien kanssa. tai tiheämmän risukon äärellä. Toiset taas Luontotapahtuman järjesti yhteistyössä hakeutuivat aurinkoisiin paikkoihin. AURINKOINEN ILTAPÄIVÄ männiHelsingin yliopiston Ruralia-instituutin Oman mielipaikan rauhasta nauttikössä jäkälien, kallioiden ja suopursujen Green Care tunnetuksi Etelä-Pohjanmisen jälkeen ryhmä jaettiin pareihin, ympäröimänä toi monelle myös aiempia maalla! -hanke, FinFami Etelä-Pohjanjotka vuorotellen vierailivat ja jakoivat luontokokemuksia mieleen. Luonto maan VIOLA-hanke sekä Seinäjoen oman kokemuksensa kyseisestä paikasta. voikin olla monelle vahvasti osa omaa kaupungin Ikäkeskus - ikäihmisten asiaSen jälkeen osallistujat jaettiin kolmeen elämää, vaikka siitä ei käytettäisikään kasohjausyksikkö. Seuraava Luonnossa ryhmään oman mielipaikan elementtien Green Care -termiä. lupa rentoutua -luontotapahtuma järjesmukaisesti. Ryhmille annettiin tehtäväksi Suunnatessa kohti nokipannukahveja tetään 8.6.2017 Törnävän kartanoalueella etsiä maastosta yhteinen mielipaikka, moni kommentoi päivää sanoilla ”hyvä aiheena Kesä puistossa. joka olisi osittain myös oman mielipaikan kokemus”, ”kannatti tulla”, ”tuntui kaltainen. Esimerkiksi niin sanottu sekahyvältä”, ”irtiotto arjesta”. Rento ja Teksti: Maarit Aho 2/2017 33

KOLUMNI Teksti: Panu Artemjeff työskentelee erityisasiantuntijana oikeusministeriön demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikössä. Proustilaista viisautta etsimässä T ämän numeron teemana on kuten syrjimättömyyden ja koskehyvinvointi. Tärkeä teema mattomuuden toteutuminen on globaalisti ja myös täällä ihmisarvoisen elämän perusta, jonka Suomessa. Aiheen tärkepäälle hyvinvointia voidaan rakentaa. yttä ei vähennä se, että Perustuslain turvaamilla oikeuksilla hyvinvointi on yksi monitulkintaikuten esimerkiksi sivistyksellisillä simmista käsitteistä koskaan. Myytoikeuksilla tai selkeämmin sanottuna tisen sote-himmelin tavoin se näytkoulutuksella on tutkitusti vahva täytyy erilaiselta riippuen siitä, millaiyhteys hyvinvointiin. Esimerkiksi sesta kulmasta, miltä etäisyydeltä, millä Suomessa miesten eliniän odote valaistuksella ja mielialalla sitä katsoo. vaihtelee huomattavasti koulutustaMinua on pitkään askarruttanut sosta riippuen. hyvinvoinnin suhde muihin aikamme avainsanoihin kuten onnellisuuteen. AMARTYA SENNIN JA Olen myös miettinyt, mikä on hyvinMARTHA NUSSBAUMIN mukaan voinnin suhde kansalaisten perusihmisen hyvinvointi on yhteyoikeuksien toteutumiseen? Ja onko dessä hänen mahdollisuuksiinsa hyvinvointi loppujen lopuksi tavoite toimia niissä olosuhteissa, joissa itsessään vai enemminkin seurausta hän elää. Hyvinvointi liittyy heidän KUVA: OIKEUSMINISTERIÖ joidenkin muiden tavoitmukaansa ennen muuta teiden toteutumisesta? yksilön mahdollisuukHYVINVOINTI EI OLE VAIN HYVIEN ASIOIDEN Otetaan ensin onnellisiin saavuttaa hyvinä pitäSAAVUTTAMISTA, VAAN MYÖS VAIKEIDEN suus. Globaalisti katsotmiään asioita. HyvinASIOIDEN LÄPIKÄYMISEN KAUTTA SYNTYVÄÄ tuna täällä Suomessa vointi on tästä näkövoidaan varsin hyvin. kulmasta aina suhteelUSKOA ELÄMÄÄN. Ihmiset ovat vauraita lista: suhteessa ympä(vaikka köyhyyttäkin ristön tarjoamiin mahdolesiintyy), koulutustaso on korkea ja terveyspalveluita on saatalisuuksiin, omiin tavoitteisiin ja valmiuksiin sekä kyvykkyyteen villa kaikille (paperittomat poisluettuna). Taloudellisesta hyvinsaavuttaa niitä elämänsä aikana. voinnista huolimatta myös pahoinvointia on paljon. Suomalaisten itsemurhatilastot ovat positiivisesta kehityksestä huoliMARCEL PROUSTIN väitetään sanoneen, että hyvinvointi on matta verraten korkeita. Toisaalta myös köyhissä maissa on hyväksi keholle, mutta kärsimys kehittää mielen voimaa. Hyvinpaljon onnellisia ihmisiä eikä ns. ”henkinen hyvinvointi” ole vointi ei ehkä olekaan vain hyvien asioiden saavuttamista, vaan vain hyvinvointiyhteiskunnissa esiintyvä ilmiö. Onnellisuus myös vaikeiden asioiden läpikäymisen kautta syntyvää uskoa jakautuu siis globaalisti tasaisemmin kuin hyvinvointi. elämään. Ehkä tätä proustilaista mielenvoimaa tulisi oppia Skannaan perustuslakia. Hyvinvointi ei ole perusoikeuksien arvostamaan, tunnistamaan ja hyödyntämään paremmin myös listalla. Lasten oikeus hyvinvointiin mainitaan. Perusoikeuksien ”hyvinvointiyhteiskunnissa”. Se olisi varmasti viisasta. 34 2/2017

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: Meritullinkatu 4 B 10 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen puh. 040 776 5911 pia.hytonen@finfami.fi Kehittämispäällikkö Riika Hagman-Kiuru puh. 045 800 4903 riika.hagman-kiuru@finfami.fi Viestintävastaava Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Asiantuntija, vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen Vaula Ollonen puh. 0400 274 624 vaula.ollonen@finfami.fi Asiantuntija, yhdistyshallinto Arto Bäckström puh. 045 642 8510 arto.backstrom@finfami.fi Asiantuntija Erkka Öörni puh. 045 844 0150 erkka.oorni@finfami.fi Tiedottaja Opastava-projekti Johanna Jussila puh. 045 847 9463 johanna.jussila@finfami.fi Asiantuntija, Lapset ja nuoret Sanna Huhtonen puh. 045 184 7009 sanna.huhtonen@finfami.fi 2/2017 HELSINKI: www.otu.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 otu@otu.fi PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry. Isolinnankatu 16 (Satakunnan Yhteisökeskus), 28100 Pori puh. 044 303 6282 toimisto@finfamisatakunta.fi PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com SALO: www.omtsalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 omt@salo.salonseutu.fi HÄMEENLINNA: www.omaisyhdistys.com FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Kirjastokatu 1, 13100 Hämeenlinna puh. 040 455 2161 toimisto@omaisyhdistys.com SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Kauppakatu 11 A 4, 2. krs, 60100 Seinäjoki puh. (06) 414 8994 toimisto@finfamiep.fi JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050-528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Microkatu 1 G-osa 4.krs., 70210 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 MIKKELI (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi LAHTI: www.omaiset.fi Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry. Rauhankatu 3, katutaso, 15110 Lahti puh. 040 704 9913 (toimisto, Anne Pitkänen) toimisto@omaiset.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry. www.muotiala.fi Motarinkuja 2 A, 33800 Tampere puh. 050 349 6771 ja 050 382 4490 (toimisto) puh. 040 595 7180 (Soile Kaarela) faksi (03) 253 9323 toimisto@muotiala.fi TURKU: www.vsfinfami.fi/ Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 puh. 044 793 05 82 ark.10-14 (neuvonta) omtls@vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Isokatu 15 B 4.krs, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening, co Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen. 35

Kun yksi sairastuu monen maailma muuttuu. Et jää yksin.