NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA- Nro 3 • 8.6.2017 • www.nurmijarvenseurakunta.fi Eläköityvä talousjohtaja: kirkko antaa turvaa 2 Messun monet kasvot 4 Seurakuntaviesti 25 vuotta Kohti KESÄLAITUMIA! 8 Kesäisiä menoja ja kirjavinkkejä Sivut 11–15

teksti ja kuva: Markku Jalava PÄÄKIRJOITUS Piia Ahtee Tuomo Hyvärinen muistuttaa seurakunnan perustehtävästä ▼ tiedottaja Sanoista ja Sanasta Istuin tässä taannoin pihalla vahtimassa omien ja naapurin lasten trampoliinihyppelyitä. Sattui siihen sitten eräs lähialueen asukas ihmettelemään muksujen touhuja Hän ei varsinaisesti ollut ilahtunut pomppimisen mukanaan tuomasta lasten mekkalasta ja kertoi tämän suhteellisen värikkäin sanankääntein. Kun sitten pyysin häntä pitämään mielipiteensä omana tietonaan tai edes esittämään ne läsnäolevien, alle kouluikäisten lasten korville sopivalla tavalla, sain minäkin palautetta: ”Olet rumin ja epäystävällisin nainen, jonka olen koskaan tavannut!” Olin palautteesta hivenen hämmentynyt. Ei sillä, osasin toki suhteuttaa kuulemani tuohon palautteen antajan mielenkuohuun sekä ymmärsin lausunnon takana ehkä olevan jotakin muuta – jotain sellaista, joka vain sattui minun kohdallani kuohumaan yli laitojen. Laitoin tästä tapahtuneesta kertomuksen myös Facebook-sivulleni. Kuten arvata saattaa, sain lukuisia kommentteja siitä, ettei lausunnon antaja varsinaisesti osunut napakymppiin ainakaan luonnettani arvioidessaan. Huomaan kuitenkin, että paremmin edelleen muistan tuon ikävän lausunnon kuin ne Facebookiin postatut monta kymmentä myönteistä sanaa. Sanojen mahtia ei voi yliarvioida. Kannen kuva ▶ Pentti Sormunen / Vastavalo Tapahtuneesta on nyt jokunen viikko. Olen sitä ai- na välillä pohdiskellut nimenomaan siitä näkökulmasta, millainen mahti sillä on, mitä toisillemme sanomme ja miten sen teemme. Luterilaista kirkkoakin sanotaan Sanan kirkoksi. Kirkkoa on rakennettu sanoilla ja on sitä varmasti myös sanoilla revitty rikki. Puhumattakaan siitä, miten Sanaan – hyvän Jumalan ilmoitukseen meille ihmisille – on aikojen kuluessa vedottu milloin missäkin seikassa. Ovatko ne sanat olleet sanojalleen kunniaksi, saatikka sitten Sanalle? Sanojen mahtia ei voi yliarvioida. Vaikka sanotaan, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, saa yksi väärä sana väärässä kohdassa paljon harmia aikaan. Pidetäänhän huoli, että omat sanamme niin elävässä elämässä kuin virtuaalimaailmassa, somessa ja nettikeskusteluissa, rakentavat ja rakastavat enemmän kuin erottavat ja vihaavat? ◀ Kirkko on tärkeä turvan antaja Seurakunnan talousjohtaja vaihtuu kesän jälkeen. Tuomo Hyvärinen jää eläkkeelle ja Maria Sairanen Mäntsälästä tulee seuraajaksi. ”Seurakunnan on huolehdittava perustehtävästään. Kirkko antaa turvan ihmisille”, Tuomo painottaa. T uomo Hyvärinen aloitti Nurmijärven seurakunnan talousjohtajana 12 vuotta sitten maaliskuussa vuonna 2005. Hän tuli vastaavasta tehtävästä Haapavedeltä, kun halusi oppia työssään jotain uutta. Nurmijärvi kiinnosti huomattavasti suurempana seurakuntana. ”Työnkuva on ollut erilainen kuin Haapavedellä. Siellä piti tehdä itse samat työt, joita varten täällä on iso tiimi. Täällä työ on enemmän valmistelua, valvontaa ja johtamista. Olen kyllä pitänyt työstäni, onhan tämä ollut mielenkiintoinen tehtävä”, hän kertoo. Jos työ saa Tuomolta kiitosta, paikkakunta ei kaikilta osin. ”Paikkakunnan elämään on vaikea päästä sisälle. Ehkä emme ole osanneet olla tarpeeksi aktiivisia itse”, hän pohtii. Liikennekurimus saa Klaukkalassa asuvalta Tuomolta isot moitteet. Haapavesi oli paljon Nurmijärveä köy- hempi seurakunta. ”Oli tarkkaan harkittava, mihin rahaa käytetään. Samaa käytäntöä olen täälläkin yrittänyt noudattaa, kun olen siihen tottunut.” ”Ylijäämää on hyvä jäädä pahojen päivien varalle. Tämä on Nurmijärvellä ollutkin mahdollista.” Tuomo Hyvärinen näkee Nurmijärven seurakunnan tulevaisuuden valoisana, mutta tarkkana pitää olla. Kunnan talous kehittyy suhdanteiden mukana, mutta JUMALA SANOI: ”TULKOON VALO!” JA VALO TULI. JUMALA NÄKI, ETTÄ VALO OLI HYVÄ. (1. Moos. 1: 3–4) 2 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 8.6.2017 seurakunnassa myös jäsenyyskehitys vaikuttaa talouteen. Nurmijärvellä ihmisten suhde seurakuntaan on väljempi kuin Haapavedellä. Tuomo uskoo silti ihmisten täälläkin hakevan turvaa arjen elämän keskelle ja sen antajana kirkko on tärkeä. Tuomo Hyvärinen muistuttaa seurakunnan perustehtävästä, sitä ei saa unohtaa. ”On tehtävä työtä niin, että ihmiset haluavat kuulua seurakuntaan. Sehän on Onnistumissuunnitelmankin tavoite. Talous on varsinaisen toiminnan tukipalvelu”, hän linjaa. Monenlaisia hankkeita ja paljon ke- hittämistä on Tuomo Hyvärisen aikana ollut. Klaukkalan kirkko oli pääosin valmis, mutta urkuja hankittiin ja Sääksin leirikeskuksen remontti oli alkamassa. Hallinnon uudistamista kymmenen vuotta sitten hän pitää hyvänä asiana. Sitä ennen seurakunnan yli sata työntekijää olivat kaikki joko kirkkoherran tai talousjohtajan suoria alaisia. Hallinnon uudistus toi lähiesimiehet johdon ja työntekijöiden väliin, mikä on ollut kaikkien etu. Työntekijälle esimies on lähempänä ja johdolle jää aikaa asioiden johtamiseen. Kirkkopiirijakokin on Tuomon mielestä hyvä, mutta pelisääntöjä tulisi kehittää. Nyt kuulee tähän liittyvää purnausta mm. resurssien jaosta. Osa tehtävistä kannattaa tehdä piireissä, osa keskitetysti koko seurakuntaa koskien. Rukous Soi kunniaksi Luojan nyt, virsi kiitoksen, tuon kaiken hyvän tuojan ja suojan ainaisen! Hän Isä rakkahasti ain’ vaalii luotujaan ja kaiken taitavasti hän ohjaa tuolta taivaastaan. (VK 462:1)

Seurakunnan on oltava joustava mukautumaan uusiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Resursseja on Hyvärisen mielestä uskallettava kohdistaa uusiin tarpeisiin ja luovuttava jostain muusta. Seurakuntayhtymäkaavailut ovat tällä erää jääneet taakse, mutta Tuomo Hyvärinen näkee seurakuntien yhteistyössä paljon mahdollisuuksia, esimerkiksi eräät asiantuntijavirat voisivat olla yhteisiä. Tuomo Hyvärisen mukaan työilmapiiri on parantunut seurakunnassa. Puhalletaan yhteen hiileen, mihin on yritetty vaikuttaa muun muassa yhteisellä tekemisellä. Yhtenä kehittämiskohteena hän näkee työntekijöiden ja luottamushenkilöiden vuorovaikutuksen. Ei siinäkään varsinaisia ongelmia ole, mutta ”voisimme olla enemmän tekemisissä toistemme kanssa. Luottamushenkilöt edustavat seurakuntalaisia ja ovat tärkeä taustatuki meille.” Elokuussa onkin tulossa kirkkovaltuuston ja lähiesimiesten yhteinen seminaari, jossa pohditaan tulevaisuuden asioi­ta. On tehtävä työtä niin, että ihmiset haluavat kuulua seurakuntaan. Tuomo on ollut vetämässä niin työn- tekijöiden reissuja kuin seurakuntamatkojakin. Matkoja on tehty niin ystävyysseurakuntaan Viroon kuin reformaation perässä Keski-Eurooppaan. ”Matkailuharrastus alkoi oikeastaan edellisessä työpaikassa Haapavedellä ja olen sitä täälläkin viritellyt.” Ilmailu on toinen harrastus. Se alkoi lennokkien tekemisenä pojan kanssa. Poika opiskeli sittemmin työn ohella liikennelentäjäksi ja lentää nyt ammatikseen SAS:llä. Tuomo itse jatkaa harrastusta DC 3 -ilmailuperinneyhdistyksessä. Eikä hän unohda laulamista Klaukkalan kirkon kuorossa ja säännöllistä kuntoilua, johon jää virkavuosien jälkeen enemmän aikaa. ◀ ”Minä uskon Jumalaan” Uskontunnustuksessa on lyhyesti sanottu, mitä Ju- mala antaa meille ja mitä hän tekee hyväksemme. Me emme kykene täyttämään käskyihin sisältyvää uskon ja ehdottoman rakkauden vaatimusta. Mutta Jumala lahjoittaa meille uskon ja avaa sydämemme rakkaudelle. (Katekismus 1999) Tuomo Hyvärinen tähyää jo syyskuussa alkavia eläkepäiviä kohti. Jumala muovasi ihmisen maan tomusta. Kehomme on Jumalan tekemää ihmetyötä. Kaikkein suurimman lahjan hän puhalsi meidän sisäämme. Hän puhalsi meihin elämän hengen, oman henkemme. Sielumme on peräisin Jumalalta, jolle meidän täytyy osoittaa suuri kiitoksemme. Tätä suurta armolahjaa ei tule myrkyttää maallisilla tai hengellisillä myrkyillä, vaan osoittaa kunnioitusta saatuamme elämää kohtaan. Luomakunnan sunnuntaina hiljennemme mielemme muistamaan ja kiittämään tästä valtavasta lahjasta, jonka Jumala meille suuressa laupeudessaan on suonut. Suvi Virtanen teologiharjoittelija Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 8.6.2017 • 3

Uusitut muistomerkkiohjeet hautausmaille Nurmijärven seurakunnan kirkkoneuvosto on hyväksynyt uudet ohjeet hautamuistomerkkien valintaan liittyen. Uusi muistomerkkiohje antaa tarkat mitat hautausmaiden eri osioihin sijoitettaville hautamuistomerkeille sekä määrittelee muutenkin niiden ulkoasua. Jatkossa Nurmijärven hautausmaille voidaan sijoittaa vain uuden ohjeistuksen mukaisia muistomerkkejä. Ohjeistuksen voi lukea seurakunnan nettisivuilta, hautausmaita koskevien ajankohtaisten asioiden kohdalta. Mikäli jokin asia hautausmaihin liittyen askarruttaa, palvelee hautatoimisto arkisin klo 9–12 p. 09 8789 9660. Uusia viranhaltijoita seurakuntaan Nurmijärven seurakunnan uudeksi talousjohtajaksi on valittu Maria Sairanen Mäntsälästä. Aiemmin Mäntsälän seurakunnan talouspäällikkönä toiminut Sairanen aloittaa tehtävässään 1.9. nykyisen talousjohtajan Tuomo Hyvärisen jäädessä eläkkeelle. Klaukkalan kirkkopiirin uudeksi nuorisotyönohjaajaksi on valittu sosio- Maria Sairanen nomi AMK Tiina Ahonen. Elokuun puolessavälissä uudessa työssään aloittava Ahonen on aiemmin työskennellyt mm. Tuusulan seurakunnan nuorisotyössä. Kevään ja kesän aikana seurakunnassa aloittaa myös kolme uutta kiinteistötyöntekijää. Tuija Panttila on Klaukkalan kirkon uusi suntio, Jouni Kerman seurakunnan erityisammattimies ja Päivi Lehtinen pääasiassa Röykässä työskentelevä kiinteistötyöntekijä. Avioliitto ja tulevaisuus puhuttivat kirkolliskokousta Teksti Markku Jalava K ▼ kuvat Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki irkolliskokous hyväksyi vapun jälkeisellä viikolla mittavan 17 kohdan tulevaisuuspaketin edelleen valmisteltavaksi. Toinen viikon suuri keskustelun aihe oli kirkon avioliittokäsityksen laajentaminen. Tulevaisuuspaketin päätökset heittävät pallon Kirkkohallitukselle, jonka tulee tehdä annetuista aiheista selvitykset tai esitykset kirkolliskokoukselle. Uudistusten tarve johtuu ennakoiduista voimavarojen supistuksista lähivuosina. Suu on laitettava säkkiä myöten eli menot eivät voi olla tuloja suurempia, mutta käytettävissä olevat resurssit on käytettävä tehokkaasti. Seuraavassa joitakin osia tulevaisuuspaketista, joka siis vielä tarkoittaa asioiden valmistelua, ei lopullisia päätöksiä. Kirkkohallituksen eräitä yksiköitä yhdistetään kirkon kehittämispalveluiksi. Ajatus on koordinoida toimintaa päällekkäisyyksien poistamiseksi. Tämän kohdan odotetaan oikeasti vähentävän kustannuksia. Ehkä vaikuttavin tavoite on seurakuntien maksaman keskusrahastomaksun pienentäminen prosenttiyksiköllä. Se aiheuttaa keskushallinnossa suuren sopeutustarpeen. Sopeutus ei kuitenkaan tarkoita vain supistuksia vaan mieluummin toimintatapojen muutoksia. Tiekirkko – taivaallinen pysähdyspaikka Nurmijärven seurakunnan kirkot ovat jälleen tänä kesänä auki hiljentymistä ja tutustumista varten. Kirkon aukioloaikoina paikalla on opas, joka pyydettäessä kertoo kirkon historiasta, arkkitehtuurista ja nykypäivästä. Tule ja tutustu oman pitäjän omaleimaisiin kirkkoihin! Nurmijärven kirkko (Aleksis Kiven tie 5) on avoinna 4.6.–6.8. sekä elokuun viikonloput päivittäin klo 11–18 (suljettu juhannusaattona). Kirkon aukioloaikoina palvelee myös Museokahvila kirkonmäellä vanhassa viljamakasiinissa. Museokahvilasta voi ostaa pientä syötävää ja juotavaa, käteismaksu. Kahvilan tuotto menee oman seurakunnan diakonityöhön. Klaukkalan kirkko (Ylitilantie 6) on avoinna 4.6–6.8. arkisin klo 11–17 ja viikonloppuisin klo 11–15 (suljettu juhannusviikonlopun sekä heinäkuun viikonloput). Kesäkuussa kirkon aulassa on esillä Nurmijärven Taideyhdistyksen kesänäyttely. Rajamäen kirkko (Patruunantie 7) on avoinna 1.–31.7. klo 12–18. Mikkelin piispa Seppo Häkkinen ja pappisedustaja Tuija Kruus Porista ovat avioliittoasiassa eri mieltä, mutta keskusteluyhteys on olemassa. Messu on yksi ja yhteinen K un tuhat ihmistä eri puolilta Suomea kokoontui jakamaan eväitään eli ideoita ja virikkeitä jumalanpalveluselämän kehittämiseksi, se jo sinänsä innostaa ja vaikuttaa myönteisesti. Päälle tulee reppuun saatu sisältö, jota puretaan vähitellen kotiseurakunnissa. Jaetut eväät –tapahtumaan maaliskuussa osallistui Nurmijärveltäkin oli seitsemän hengen ryhmä. Roomasta tullut isä Andrea Ciucci puhui yhteisöllisyyden rakentamisesta. Hän korosti siinä ehtoollisen merkitystä. Hän piti myös tärkeänä messussa henkilökohtaisuutta ja ihmisten kohtaamista heidän omilla nimillään. Tätä voisi edistää tervehtimällä ja huo- 4 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 8.6.2017 mioimalla heidän aiheitaan esirukouksessa. Usein kirkkoon tullaan nimettöminä ja ollaan omissa oloissaan, mikä ei rakenna yhteisöä. Hän kehotti huomioimaan erityisesti myös lapset, yhdessä aikuisten kanssa, ei johonkin sivuun eristettynä. ”Lapset aikuisten pöytään.” Hän ei kannattanut erikoismessuja eri ryhmille, vaan yhtä ja yhteistä. Ruotsalainen piispa Martin Modéus sanoi ihmisen haluavan tulla kosketetuksi. Ihmisten erilaisuudelle ja itsensä etsimiselle on annettava messussa tilaa. Ihminen on otettava vakavasti, häntä on kuunneltava. Yhteisö muodostuu yksilöistä, mikä ei Modéuksen mielestä tarkoita itsekkyyttä.

Kirkolliskokous kokoontuu kahdesti vuodessa 4–5 päivän ajaksi Turkuun. Hiippakuntavaltuustot lopetetaan, mutta maallikoiden osuutta kapituleissa lisätään. Seurakuntien eräiden päätösten alistamisista kapitulille tai kirkkohallitukselle luovutaan. Virka- ja hallintoterminologiaa uudistetaan: häviääkö siis tuomiokapituli-nimi? Henkilöstön osaamista kehitetään niin, että heillä on valmiuksia monialaiseen työhön ja vapaaehtoisten seurakuntalaisten rekrytointiin. Työntekijät voisivat toimia yli seurakuntarajojen. Seurakuntalaisten vapaaehtoistyöhön osallistumisen esteitä poistetaan. Kyse on lä- Suurin keskustelu käytiin siitä, vihitäänkö samaa sukupuolta olevia pareja kirkollisesti vai ei. KUVA: MATTI VUORMA Emeritukset piispa Eero Huovinen ja hiippakuntadekaani Keijo Nissilä puhuivat hyvän saarnan tunnusmerkeistä kepeästi keskustellen, mutta asia tuli selväksi. pi kirkon tapahtuvasta toimintakulttuurin muutoksesta. Paljon toivottu ja vastustettu kirkolliskokouksen päätösten määräenemmistövaatimuksen lieventäminen 3/4:sta 2/3:aan hävisi äänestyksen 63–44. Viikon suurin keskustelu käytiin aloit- teesta, jossa esitettiin kirkon avioliittokäsityksen laajentamista koskemaan myös samaa sukupuolta olevia pareja: vihitäänkö kirkollisesti vai ei? Aloitetta perusteli sen ensimmäinen allekirjoittaja Jukka Hautala. Hän sanoi, että kirkko ei selviä tästä vaikenemalla. Keskustelussa edustajien kannat jakaantuivat kahtia ja välissä tuntui olevan muuri. Toisella puolella olevien mielestä samaa sukupuolta olevat parit tulisi voida vihkiä kirkollisesti, toisella puolella olevien mielestä ei missään tapauksessa. Yllätys ei ole, että eteläisissä hiippakunnissa suhtaudutaan ymmärtäväisemmin kuin pohjoisempana. Myös piispoilla tuntuu olevan painotuseroja tässä asiassa. Molemmat puolet perustelevat kantaansa Raamattua tulkitsemalla. Lopputulos oli, että aloite eteni valiokuntakäsittelyyn ja palaa täysistuntoon syksyllä tai ensi keväänä. ◀ Messussa etsitään yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden tasapainoa. ”Yksityisyys ei voi olla jumalanpalveluksen keskeisin arvo. Kansankirkossa ei voi olla suljettuja ryhmiä”, sanoi Modéus. ”Usein kiistellään makuasioista ja väärä tie on yrittää keksiä temppuja ihmisten saamiseksi messuun, se ei toimi”, totesi Modéus. Kirjailija Kaisa Raittila peräänkuulutti käytettäväksi kieltä, jota harvoin kirkos- Huumori ja kevennykset ovat yksi tapa sa käyvät osaavat ja joka heitä puhuttelee. viedä asia perille ja sen nuo emeritukset ”He vierastavat sisäpiirin puheenpartta”, osasivat! tiesi Raittila. Huovinen sanoi ”saarnan kuulijalla Hän sai puolestaan myös vastaväitteiolevan oikeuden kuluttajansuojaan”. Piistä: osan mielestä on käytettävä perinteis- pa kehotti saarnaajia ”rakastamaan kuulitä hengellistä kieltä, joka ”tuo uskon ytijaa” ja ”olemaan yksinkertaisia”. men esille”. Kieli on yksi kirkkoväkeä ”Saarnassa kuulijan on saatava jotain. jakava aihe. Saarnaaja ei ole itseään varten”, hän muistutti ja kehotti asettumaan kuulijan kansEmerituspiispa Eero Huovisen saarnaesitelmä ex-hiippakuntadekaani Keijo sa samalle tasolle. ◀ Markku Jalava Nissilän kanssa oli päivien parasta antia. Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 8.6.2017 • 5

IKKUNA MAAILMAAN Näin muuntuu musiikin opiskelija -Lusia pastori-Lusiaksi käden käänteessä. Varjeluksessa Namibian auringon alla Namibialaisen Lusian elämän perussävelmänä on soinut ambovirsi Kiitos, Vapahtajamme, kun olet tullut luoksemme; Yaloo, Omukulili, sho we ya mpa! V uonna 1981 syntyi PohjoisNamibiassa pieni tyttö. Lusia Meameno näki päivänvalon. Hänen isänsä oli joutunut liikenneonnettomuuteen muutamaa kuukautta aiemmin. Kaikki saivat surmansa, niin luultiin. Mutta Lusian isä olikin vain loukkaantunut niin vakavasti, että ei voinut ottaa yhteyttä perheeseensä. Oli sodan aika. Niinpä iloinen uutinen sitten olikin, että isä oli vain halvaantunut ja menettänyt vasemman silmänsä ja loukkaantunut vaikeasti, mutta hän oli elossa! Isä pääsi tulemaan kotiin perheensä luo. Miten hyvältä se tuntuikaan! Elämä jatkui ja arkea elettiin, työtä teh- tiin ja kirkossa käytiin sunnuntaisin, niin vanhemmat kuin lapset, kuten Namibiassa on tapana. Isä sai kuulla uudelleen ja uudelleen viestin Jumalalta, sanan, antaa kymmenykset Jumalalle. Niin hän tekikin, antoi milloin kanan, pukin, milloin lehmän. Tuli vuosi 1992 ja Lusia oli tuolloin yhdentoista vuoden ikäinen. Isälle tuli jälleen sana antaa kymmenykset. Niinpä Lusia annettiin paikallisen pastorin perheeseen Eenhanaan. ”Annamme sinut Jumalalle,” sanoivat äiti ja isä. Lusia kertoo: ”En voinut edes kysyä mitään. Hyväksyin ajatuksen täysin.” Käytännössä se tarkoitti tuona aikana sitä, että pastori maksoi kaiken, koulutuksen ja ylläpidon. Lusia oli kolmessa eri perheessä kolmentoista vuoden aikana ja kävi koulua. Ollessaan 14-vuotias Lusia lauloi ambovirsikirjaa, Ehanganoa äänissä. Hänellä oli myös jonkinlainen kosketinsoitin kotona. Sopivassa nuoruusiän vaiheessa hän pääsi opettaja Magdalena Kambudun oppiin. Lusia oli poikkeuk­sellisen lahjakas nuori, joka otti selvää mahdollisuuksista kehittää musikaalisia taitojaan ja kävi mm. Paulus Imenen opissa sairaalaalueella, Onandjokwella. Tuli vuosi 2001 ja Lusia lähti Paulinu- min teologiseen seminaariin suorittamaan 2-vuotista Diploma-tason teologista koulutusta. Siellä opiskeli myös hänen tuleva miehensä. Lusia ja Josafat menivät naimisiin vuonna 2005 ja sen jälkeen Lusia on ollut seurakunnassa työssä mm. Usakoksessa. Nyt hän on ilokseen ensimmäistä kertaa perheensä kanssa samassa kaupungissa. Hän käy viikoittain FELMin stipendin turvin Taide- ja Musiikkioppilaitoksessa, College of Arts and Music-koulussa, pääkaupungissa Windhoekissa tavoitteenaan valmistua koko kirkon musiikkisihteeriksi. Hän opettaisi nuotteja ja soittamista seurakuntalaisille. Jo nytkin Lusia opettaa Walvis Bayssa seurakuntalaisiaan, sillä hän tahtoo jakaa 6 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 8.6.2017 Lusia on ­ainut ­pappi seura­kunnas­ saan, joten ­kiirettä riittää. ▶▶Namibia on eteläisen Afrikan harvoja vakaita demokraattisia valtioita. Maan itsenäistymisprosessissa presidentti Martti Ahtisaarella oli ratkaiseva rooli. ▶▶Suomalaisella lähetystyöllä on Namibiassa yli satavuotinen historia. Ensimmäiset suomalaiset lähetit työskentelivät Ambomaalla, maan pohjoisosassa. ▶▶Nurmijärveläiset lähetystyöntekijät Anni ja Juho Syrjä työskentelivät Namibian alueella jo 1920-luvun loppupuolella. ▶▶Päivi Repo on miehensä Ilkan kanssa Nurmijärven seurakunnan nimikkolähetti. Hän työskentelee eteläisen Afrikan alueella varhaiskasvatuksen ja viestinnän tehtävissä. NAMIBIA kaiken oppimansa eteenpäin heti muille. Lusian alle kymmenvuotiaat tyttäretkin ovat musikaalisia, vanhempi on nimeltään Taimi, nuorempi Tuwilika, johda meitä. Lusian lisäksi seurakunnassa on diakoni, mutta hän on ainut pappi seurakunnassaan, kiirettä riittää. Lusian mies on tällä hetkellä pappina laivastossa. Lusian elämässä on ollut johdatusta. Toinen nimi Meameno on kwanjamaa ja tarkoittaa ”suojeluksessa ja varjeluksessa”. Kun haastattelen Lusiaa, hoksaamme, että olemme tavanneet ennenkin. Lusia muistaa nuoren suomalaisen lähetyslapsen, seitsemäntoistavuotiaan pojan, muistotilaisuuden elokuussa vuonna 2004. Se pidettiin lähellä kansainvälistä koulua Paulinumin seminaarissa. Läsnä oli paljon kansainvälisiä nuoria sekä teologian opiskelijoita, joka Lusiakin oli tuolloin. Lusia muistaa, että alttarilla muistotilaisuudessa oli kitara kertomassa nuoren harrastuksista. Ai tekö ne olitte, ne vanhemmat… Kyllä. Olemme molemmat hetken hiljaa, liikutumme, otamme toisiamme kädestä ja ihmettelemme elämän kulkua. ”Manga iilalo mbyo ya luluma, Panga oomwenyo ndho dha loloka. Oto dhi aludha, Nomusi to mu yumudha. To mu hambelelitha, Ongoye ngu.” Sido haavani, kun ne särkevät, vahvista väsynyt sieluni. Sinä parannat, herätät henkiin kuolleet, sinua me kiitämme. Kiitos Vapahtajani, kun tulit luoksemme, soi hiljaa mielessäni ambovirsi numero 21 Ehanganosta. ◀ Teksti ja kuva Päivi Repo Eteläinen Afrikka, Namibia, Windhoek

NÄIN MEISTÄ TULI LUTERILAISIA ▼ 6 Muihin uskontoihin suhtaudutaan nyt myönteisemmin S eurakunnan Luther-luentosarjan päätteeksi luennoi huhtikuussa piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen uskontojen kohtaamisesta, siis siitä, miten luterilaiset ovat suhtautuneet muihin uskontoihin. Hän sanoi Martti Lutherilla olleen varsin pessimistinen käsitys kristinuskon ulkopuolisista uskonnoista. Hän suhtautui kielteisesti juutalaisiin ja myös muutamiin kristillisiin toimijoihin. Tämä näkyy luterilaisuuden perusteoksissa, Tunnustuskirjoissa (1500-luvulta). Komulainen kertoi tilanteen olevan nyt toinen: tiedämme muista uskonnoista paljon enemmän kuin Lutherin aikana 1500-luvulla ja uskontodialogi (uskontojen välinen keskustelu) on merkittävä meidän aikamme ilmiö. Suhteet ovat nyt paremmat niin kristittyjen kesken kuin uskontojen välillä, vaikka uskonnot ovat edelleen monien kriisien taustalla. Muu perustelu on maailmantilanmassa uskontojen välistä keskustelua. ne, joka kriisipesäkkeineen ja pakolaiMonen uskonnon yhteisen sineen edellyttää dialogia uskontojen USKOT-­foorumin tarkoituksena on kesken. ”vaalia yhteiskuntarauhaa maassamme Käytännön esimerkkejä: dialogi uskonnonvapautta vahvistavassa hengessä edistämällä uskontojen välistä muslimien kanssa alkoi 1990-luvulla vuoropuhelua, yhdenvertaisuutta, keskristillisten kirkkojen aloitteesta. Suomen ekumeeninen neuvosto, Kirkkojen kinäistä kunnioitusta”. maailmaneuvosto ja Luterilainen MaaDialogissa ei pyritä uskontojen fuuilmanliitto ovat olleet aktiivisesti tukesioon vaan ymmärtämään toisiaan ja toimimaan yhdessä esimerkiksi rauhan puolesta. Uskontoja on maailmalla pidet- Teologisia perusteluja dialogille löytyy: Raamattu rohkaisee vieraiden kohtaamiseen ja rajojen ylittämiseen. Tästä on esimerkkinä mm. Jeesuksen toiminta ja monet tapahtumat Apostolien teoissa. Jyri Komulaisen mukaan uskonto­dia­ logissa pyritään ymmärtämään toisia uskontoja ja toimimaan yhdessä. ty yhtenä kriisien aiheuttajana, mutta juuri luterilaisuuden on historiallisesti katsottu edistävän yhteiskunnallista vakautta. Mielenkiintoinen on tutkimustulos, että luterilaisimmat suomalaiset suhtautuvat muihin uskontoihin myönteisemmin kuin uskonnottomat. Juuri luterilaiset ovat olleet edistämässä uskontojen välistä vuoropuhelua. Suomi ja luterilaisuus kuitenkin muuttuvat. Tutkija Kimmo Ketolan mukaan ”Suomessakin näyttää olevan kasvamassa uskonnottomalta pohjalta nouseva kansallismielisyys”. Ketola sanookin ”kirkon suhteen suomalaiskansalliseen identiteettiin olevan muuttumassa”. Luterilaisuuden on historiallisesti katsottu edistävän yhteiskunnallista vakautta. Protestantit Tässä juttusarjassa on jäänyt mainitsematta yksi reformaation juonne: protestanttisiksi kirkoiksi kutsutaan reformaation (uskonpuhdistuksen) jälkeen syntyneitä kirkkoja, jotka ”tekivät protestin”. Ne koostuvat lähinnä luterilaisista sekä sveitsiläisten Ulrich Zwinglin ja Jean Calvinin seuraajista. Englannin anglikaaninen kirkko puolestaan on protestanttisen ja katolisen välimuoto. Siis luterilaiset ovat myös protestantteja. Toisaalta luterilaisen kirkon sisälläkin on erilaisia hengellisen elämän muotoja ja tasoja, kuten herätysliikkeet, joilla on omia painotuksiaan. ◀ Markku Jalava Säiden armoilla ilmojen säätäjän suojassa Nurmijärven seurakunta tekee paljon työtä kirjaimellisesti myös ulkona. Alkaen metsäperhekerhosta tai perheiden ulkoilupäivistä. Silloin ollaan sateenkin sattuessa luonnon keskellä. Emme ole onneksi sokerista. Kulunut kevät oli harvinaislaatuinen toukokuisine lumisateineen. Sitä suurempi oli sitten ilo, kun tämän vuoden kylvön siunaamiseen Myllymäen tilalle saimme kokoontua ihanassa auringonpaisteessa. Myllymäkeä lähellä aikanaan toimitin työtovereideni ja vapaaehtoisten seurakuntalaisten kanssa Myllykoskella useana keväänä Kalakirkon, jossa pyysimme siunauksen kalavesille. Ensimmäisenä vuonna satoi koko päivän – paitsi sen puoli tuntia, jolloin vietimme tuon ulkoilmajumalanpalveluksen. Mukaan mahtui myös upeita aurinkosäitä joinakin kertoina. Jos kohta myös oli yhdessä toukokuisessa Kalakirkossa niin kova vesisade, että käsiohjelmatkin palautuivat lähelle selluloosan muotoa ja kanttorin trumpetista virran rannalla valui virtana vettä sateenvarjon suojasta huolimatta. Vuosia sitten Lapissa vaellusriparilla kesäkuussa oli vielä todella kylmä sää. Yövaelluksella kuljimmekin auringonpaisteessa, kuuntelimme lintujen laulua ja kevätpuron solinaa – ja kahlasimme lumihangessa tunturin rinnettä. Nurmijärven markkinoilla seurakunnalla on ollut oma vakiopaikkansa jo toistakymmentä vuotta. Välillä paahtavassa helteessä seurakunnan tarjoama jääkylmä vesi on mennyt kaupaksi kuin kuumille kiville. Pilvisäässä ovat silti keskusteluhetket olleet suosittuja ja laulukin soi telttakatoksen suojassa edelleen vaikka sateella. Vuonna 2010 Kytäjällä Hyvinkään ja Nurmijärven seurakunnat järjestivät yhdessä Jukolan viestissä, suunnistuksen suurtapahtumassa, perinteisen Metsäkirkon. Vettä tuli taivaan täydeltä. Ei aivan takavuosien legendaarisen ”Kura-Jukolan” verran, mutta paljon silti. Minunkin oli helppo luvata, että saarnani ei olisi kuiva. Säät vaikuttavat meihin niin monin tavoin – itse asiassa me edelleen olemme todella riippuvaisia KIRKONMÄELTÄ Ari Tuhkanen ▼ kirkkoherra säistä. Siksi meidän on tärkeää pyytää siunaus esimerkiksi viljan ja omenoiden kasvulle. Ja aikanaan myös muistaa kiittää kaikista maan antimista. Vaikka usein olemme aivan pulassa, jopa hädässä säiden kanssa, voimme olla silti turvallisin mielin. Saammekin kiitollisin mielin rukoilla virren sanoin: ”Hän säät ja ilmat säätää ja aallot tainnuttaa ja hyisen hallan häätää ja viljan vartuttaa. Hän onneen meidät ohjaa, myös aikaan vaikeaan. Sen rakkauden pohjaa ken pystyy koskaan tutkimaan?”. (Virsi 462: 2) Auringon ja Armon Auringon paistetta ke- sääsi toivottaen. ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 8.6.2017 • 7

25 VUOTTA SEURAKUNTAVIESTIÄ – seurakunnallista viestintää ajassa ja ajattomuudessa Nurmijärven Seurakuntaviesti on ilmestynyt seurakuntalaisten postilaatikkoihin jo 25 vuoden ajan. Millaista ajankuvaa lehti välitti ilmestymisensä ensiaskeleilla – entäpä nykyään? Teksti Piia Ahtee E nsimmäinen Nurmijärven Seurakuntaviesti ilmestyi pääsiäisenä 1992. Lehti oli nelisivuinen sanomalehti, jossa väriä oli ainoastaan kansikuvassa, muuten lehti oli kokonaan mustavalkoinen. Jo aiemmin, 1960-luvulla seurakunta oli julkaissut Herää valvomaan –nimistä tiedotuslehteä, mutta se oli jäänyt historiaan vuosia ennen Seurakuntaviestin aloittamista. Tuossa ensimmäisessä numerossa pääkirjoituksen kirjoitti silloinen kirkkoherra Tuomo Koivuranta. Lehdestä käy kuitenkin ilmi, että Koivuranta oli jäämässä eläkkeelle ja seurakuntalaisille esittäytyvätkin kirkkoherran vaalin ehdokkaat, oman seurakunnan kolme kappalaista. Nurmijärven kirkko on parhaillaan ison remontin ja restauroinnin alla ja töiden etenemisestä kerrotaan, esimerkiksi saarnatuolin alkuperäinen väritys on ollut kaikille iso yllätys. Kirkon ollessa pois käytöstä seurakuntalaisia ohjeistetaan myös sen suhteen, voiko seurakunnan pappeja pyytää vihkimään tai kastamaan seurakunnan alueen ulkopuolella oleviin kirkkoihin. Ohje on sama kuin periaatteessa edelleenkin: seurakunnalla on kaksi muutakin kirkkoa ja TAURAKUN RVEN SE NURMIJÄ Nro 3 • nta.fi enseuraku urmijarv • www.n 8.6.2017 ja: talousjohta Eläköityvä aa turvaa kirkko ant 2 Messun vot monet kas Kohti MIA! U T I A L Ä KES 4 iesti Seurakuntav 25 vuotta 8 menoja Kesäisiäjavinkkejä ja kir 15 Sivut 11– 8 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 8.6.2017 muitakin tiloja voi toimituksiin käyttää. Seurakunta ei ole velvollinen maksamaan papille matkakorvauksia oman seurakunnan alueen ulkopuolella tapahtuviin toimituksiin, vaan ne tulisi toimitusta pyytävän maksaa. Siksi kehotetaan käyttämään nurmijärveläisiä kirkkoja ja tiloja. Samana vuonna ilmestyi myös ad- venttinumero. Siinä sivumäärä on jo tuplaantunut eli seurakuntalaiset saavat luettavakseen kahdeksansivuisen mustavalkoisen lehden. Kanteen toimitus on valinnut kolme eri käännöstä jouluevankeliumista tuona adventtina käyttöönotetun uuden Raamatun käännöksen kunniaksi. Vuoden aiemman numeron jälkeen on toimitettu kirkkoherran vaali ja valituksi tullut Jukka Iso-Herttua valaisee tuntojaan tässä lehdessä. Suomen kirkossa on alkamassa jumalanpalvelusuudistuksen kokeiluaika ja Nurmijärvi on valikoitunut yhdeksi kokeiluseurakunnaksi. Pastori Pirkko Vatanen kertoo jumalanpalvelusuudistuksen periaatteista. Kirjoitusta 25 vuotta myöhemmin lukevana on ilo huomata, kuinka messuun tuodut uudistukset ovat jo varsin juurtuneita – esimerkiksi alttarilta toimitetaan vain ehtoollinen ja muuten messu voidaan toimittaa lukupulpetista tai muualta kuorista. Samoin se, että seurakuntalaisten panos messun toimittamisessa on tärkeä, on ainakin Nurmijärvellä jo arkipäivää. Adventtinumerossa 1992 juhlistetaan myös Nurmijärvellä tehdyn päiväkerhotyön 30-vuotista taivalta sekä 75-vuo- tiasta itsenäistä Suomea. Vuonna 1992 seurakunnassa on töissä 8 pappia ja Seurakuntaviestin painos on noin 11 600 kpl. Vuonna 1993 Seurakuntaviesti ilmestyi myös kahdesti, pääsiäiseksi ja adventiksi. Tässä vaiheessa lehdelle on perustettu pitkälti seurakunnan työntekijöistä muodostuva toimituskunta. Alusta asti mukana ovat olleet diakoni Tero Konttinen sekä kirkkovaltuutettu, kirkon ja viestinnän moninainen vastuunkantaja Markku Jalava. Vuonna 2017 Seurakuntaviesti ilmes- tyy kuusi kertaa nelivärisenä leikatun tabloidin kokoisena aikakauslehtimäisenä painotuotteena. Se painetaan ympäristöystävälliselle paperille vedettömällä painotekniikalla ilman kemikaaleja. Lehtityöryhmä kokoontuu säännöllisesti pohtimaan lehden sisältöjä. Seurakunnan toiminnasta ja elämästä tiedottamisen lisäksi lehden tavoite on olla selkeästi paikallinen toimija ja kirkon eri kasvojen näköinen, helposti lähestyttävä ja journalistisesti pätevä. Seurakunnassa on tänä vuonna töissä 14 pappia ja Seurakuntaviestin painos on 17 300 kpl. Itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta ja samaan aikaan kirkossa vietetään reformaation 500-vuotisjuhlaa. Jotain yhteistäkin vuoden 1992 ja 2017 Seurakuntaviesteillä on: mainos Sääksin kesäisistä saunailloista on molempien lehtien sivuilla. Samoin ne vahvat kristilliset ja seurakunnalliset juuret, joiden varassa lehti seisoo, ovat samat eilen, tänään ja iankaikkisesti. ◀

Maailma muuttuu, Eskoseni… Miten maailma on muuttunut niiden 25 vuoden aikana, kun Nurmijärven Seurakuntaviesti on ollut olemassa? Katsaus maailman erilaisiin tapahtumiin ehkä antaa siihen jonkinlaista vastausta. Vuonna 1992 ▶▶Arkipyhät eli loppiainen ja hela­ tors­tai palautettiin kirkkolain muutoksella lauantailta takaisin vanhoille paikoilleen ▶▶Entisen Itä-Saksan salaisen poliisin Stasin arkistot avattiin tutkimuksen käyttöön ▶▶Konkurssihakemuksia tehtiin vuoden aikana yli 7000 kpl. ▶▶Suomen markka päästettiin kellumaan syyskuussa, jonka myötä taloustilanne entisestään huononi. Työttömyysprosentti oli vuoden lopussa 16,2 % työvoimasta. ▶▶Uusi raamatunkäännös hyväksyttiin kirkolliskokouksessa helmikuussa ja otettiin käyttöön ensimmäisenä adventtina. ▶▶Suomenkielinen Raamattu täytti 350 vuotta. ▶▶MTV aloitti Kauniit ja rohkeat ‑sarjan esittämisen ▶▶Suomen hallitus jätti eduskunnalle esityksen EY-jäsenyyden hakemisesta ▶▶Ruokolahden leijona hallitsi sydänkesän uutisointia. ▶▶Tsekkoslovakiassa järjestettiin parlamenttivaalit, joiden katsotaan lopullisesti käynnistäneen maan hajoamisprosessin. ▶▶Voitto Huotari nimitettiin Mikkelin hiippakunnan piispaksi. ▶▶Kunnallisvaalit Suomessa, vaaleissa parhaiten menestyivät SDP ja Vihreä liitto, tappiollisia olivat Keskusta ja Kokoomus. ▶▶Jalkapallon MM-kisat pidettiin Japanissa ja Etelä-Koreassa. ▶▶Euroopan Neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio moitti Suomea turvapaikkahakemusten hitaasta käsittelystä. ▶▶Kuningatar Elisabeth II juhli 50-vuotista valtaistuimella oloaan. ▶▶Suojelupoliisi epäili Alpo Rusia törkeästä vakoilusta silloisen Itä-Saksan hyväksi. ▶▶Lokakuu oli Ilmatieteen laitoksen mukaan ennätyskylmä. ▶▶NMT 450 ‑järjestelmän käyttö Suomessa päättyi. Vuonna 2012 Vuonna 2002 ▶▶Euro otettiin käyttöön käteisvaluuttana. ▶▶Talviolympialaiset pidettiin Yhdysvalloissa, Salt Lake Cityssä ▶▶Afganistanissa avattiin koulut uudelleen ja ensimmäistä kertaa kuuteen vuoteen myös tytöt pääsivät opiskelemaan ja naisopettajat opettamaan. ▶▶Jacques Chirac valittiin Ranskan presidentiksi. ▶▶Uusi tupakkalaki kielsi tupakkatuotteiden esilläpidon elintarvikemyymälöissä. ▶▶Paha lumimyrsky aiheutti helmikuun alussa yli sata kolaria kehä I ja kehä III välisellä alueella yhden päivän aikana. ▶▶Sauli Niinistö valittiin presidentiksi ▶▶Titanicin uppoamisesta tuli kuluneeksi 100 vuotta. ▶▶8-vuotiaan Eerika-tytön murha Helsingissä herätti vilkkaan keskustelun lastensuojelun tilasta ja johti lastensuojelulain uudistuksiin, jossa ▶▶Hyvinkään ampumistapauksessa kuoli kaksi ja loukkaantui seitsemän henkilöä, joukossa nuori poliisiopiskelija. ▶▶Jalkaväkimiinat kieltävä Ottawan sopimus tuli voimaan Suomessa. suhteesta uuteen lakiin kävi kiivaana erilaisilla foorumeilla. ▶▶Terrori-iskuja tapahtui Lontoossa, Tukholmassa, Pietarissa ja Manchesterissa. ▶▶Kesäolympialaiset Lontoossa ANTTI AIMO-KOIVISTO/LEHTIKUVA ▶▶Kauppakeskus Myyrmannissa Vantaalla tehtiin pommi-isku, jossa kuoli seitsemän henkeä, mukaan lukien pommin asettaja. sosiaalityöntekijöiden pätevyysvaatimuksiin tehtiin isoja kiristyksiä. ▶▶Hehkulamppujen valmistus ja maahantuonti kiellettiin EU-maissa. ▶▶Suomen ensimmäinen kansalaisaloite, jossa vaadittiin turkistarhauksen kieltämistä, sai kokoon 50.000 allekirjoitusta ja eteni näin eduskunnan käsittelyyn. ▶▶Helsinki oli maailman desing­ pääkaupunki. ▶▶Kunnallisvaalit Suomessa, vaalien suurin voittaja oli Perussuomalaiset. ▶▶Ilmatieteen laitoksen mukaan vuosi oli harvinaisen sateinen. Vuonna 2017 ▶▶Donald Trump aloitti Yhdysvaltojen presidenttinä. ▶▶Lahdessa järjestettiin pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisat seitsemättä kertaa. ▶▶Uusi avioliittolaki astui voimaan. Sen myötä avioliitto muuttui sukupuolineutraaliksi. Keskustelu kirkon ▶▶Presidentti Mauno Koivisto menehtyi 93-vuotiaana ja haudattiin helatorstaina valtiollisin menoin. ▶▶Kirkot ympäri maailmaa juhlivat reformaation 500-vuotismerkkivuotta. ▶▶Itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta. Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 8.6.2017 • 9

Musiikkia kesäillassa torstaisin klo 19 Klaukkalan kirkko Nurmijärven kirkko Rajamäen kirkko 15.6. ’Suviyö’, suomalaista laulu- ja pianomusiikkia Sibelius, Merikanto, Melartin, Tokola Joose Vähäsöyrinki, laulu Ilona Vähäsöyrinki, piano 13.7. Matti Vaakanainen, urut 29.6. Songs of travel, englantilaisia liedejä Riku Pelo, baritoni Laura Attila, piano 10.8. Olli Varonen, sello Satu Ranta, piano ja urut 24.8. perinteinen kanttorikonsertti Vapaa pääsy, ohjelma 5 €. 27.7. huilutrio WaCava: Johanna Salminen, Johanna Pitkänen ja Hanna Tissari KOULUTIENSÄ ALOITTAVIEN SIUNAUSKIRKKO Rajamäen kirkko su 6.8. klo 18 – Nurmijärven kirkko ti 8.8. klo 18 – Klaukkalan kirkko ke 9.8. klo 18 10 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 8.6.2017

KIRJAHYLLYSTÄ Tapani Tukiaisen pyhiinvaellus Pietarinkirkolle KUVA: AINO-MARI RYÖKÄS ”vaihtaa työpaikkaa, ellei pomo miellyttänyt, ja juoppokin leipuri löysi Helsingistä aina toisen leipomon työpaikakseen”. Korkeakoulututkinto vei aina herrahissiin.  Tilanne muuttui Suomessa vasta 1990-luvun laman jälkeen, kun Pyhiinvaellus on yksi tapa nähdä työpaikat muuttuivat epävarmoiksi eimaailmaa ja kokea isoja asioita, silmin, kä koulutus enää ollut tae paremmasjaloin ja ajatuksin. Moni viettää siten ta elämästä. Siltala kuvaa osuvasti: ”Itvälivuotta tai eläkepäiviään. Lahtelaisenäisten eläjien sijaan syntyi entistä nen pastori Tapani Tukiainen aloitti riippuvaisempaa väkeä talouden hallitsevaellukset jo työssä ollessaan ja on jatkanut niitä eläkepäivinään. mattomien voimien armoille”. Lopputuloksena on keskiluokan liuTapani Tukiaisen uusin pyhiinvaelkeneminen hahmottomaan yhteiskunluskirja Pedron tähti (Enostone KusTapani Tukiainen tuntemattoman taan, jossa yksiköt kilpailevat toisiaan tannus 2016) kertoo matkasta Englanpatsaan äärellä Ranskan Besanconissa. vastaan ilman luokka-aseman suojaa. nin Canterburystä Roomaan, 1311 km Perheet ovat pienentyneet, naapuruston pääosin jalan. Matkaseurana hänellä oli kaksi miestä 1500-luvulta, saksa- en suomalaisen poikakuoron Cantokan tunnistaa työteliäisyydestä ja pakyläilyt harventuneet, elinikäiset työpailainen teologi Martin Luther ja rans- res Minoresin kirkkokonsertista. Paremman toivosta sekä mentaliteetista, kat vähentyneet, työyhteisöt pirstoutuneet. Ihmiset ovat yhä enemmän palkkalainen kirjailija Francois Rabelais. nis Angelicus sai hänet sulkemaan johon kuuluu sosiaalisen nousun katyön ja byrokraattisten tukiverkkojen Pyhiinvaeltajat ovat kulkeneet tätä silmänsä ja kertaamaan matkalta mie- pyrkimys, elämän käsittäminen kehitysprojektiksi sekä välittömien tyydy- armoilla, mutta he eivät kykene enää ja”Ranskalaista tietä” keskiajalta lähtien. leen kertyneitä kuvia. Martti-tohtori ihmetteli tosin, miktysten uhraaminen tulevan elämänkamaan kohtaloaan toisten kanssa. Tapani Tukiainen on aikaisemmin Työmarkkinoilla kilpaillaan yksilöinä. si vaeltaa Roomaan ja Pietarinkirkon hallinnan hyväksi. Elämä ei ole vain kirjoittanut viisi vaelluskirjaa, ensimKoulutustausta ja elämismaailmat ovat mäisen vuonna 2001 Nepalista. Ykaukiolle? Se on hyvä kysymys näin re- selviytymistä päivästä toiseen, vaan eriytyneet. Yhteiskunnan rakenteiden si kirja syntyi matkasta Santiago de formaation kannalta. mahdollisuutta valita jotain.. aiheuttamat paineet kääntyvät yksilöiJuha Siltalalle sodan jälkeiset vuosiCompostelaan (Kivipallo. Matkalla Pyhiinvaellus on enemmän kuin kymmenet olivat keskiluokan kulta-aiden sosiaalisiksi ongelmiksi. Rakenteipyhiin. 2006). Vuonna 2012 ilmestymatkailua; se on hengellinen vaelden muuttamisen sijaan yksilöt yrittävät kaa. Siltala kirjoittaa ennen muuta kesnyt teos kertoi vaelluksesta Nürnber- lus pyhään paikkaan. Rooma on ykauttaa itseään valmentautumalla kilpaikiluokan kokemuksesta. Kyseessä on gistä Sveitsin Alppien yli Roomaan. si kristittyjen suosituista kohteista. Senkin hän patikoi yhdessä tohtori Suositummasta Santiago de Compos- omintakeinen arkipäivän historian kuva- luun ja eheyttämällä itseään terapeuttisin menetelmin. telan vaelluksesta on kirjoitettu palus. Historia on sitä, miltä ihmisistä tunMartinuksen (Luther) kanssa. Siltala on ehdottomasti yksi täTekstit on kirjoitettu väljästi päivä- jon, eräässä listauksessa oli liki 30 suo- tuu ja miten he kokevat oman elämänmän ajan sivistyneimmistä vaikuttajista. kirjan muotoon. Ulkoisten tapahtumenkielistä kirjaa. Vaelluskirjoista saa sä mahdollisuudet ja rajoitteet. Siltalan Odotettu kirja on tiiliskivi, tietopaketmien lomassa hän käy sisäistä matkaa ohjeita, jos aikoo lähteä, tai elämyksiä mukaan sotasukupolvi oppi pitämään ti, jonka lukeminen kysyy aikaa ja kärtulemaan toimeen omillaan ja kompenomien ajatustensa, joskus uniensakin ilman omaa vaellusta. sivällisyyttä.  Lukemiseen käytetty aika soimaan turvattomuutta suorituksilla. kanssa sekä keskustelua matkakump- Tapani Tukiainen: Pedron tähti. paniensa kanssa. Tuolta ajalta on Siltalan mukaan peräimaksaa itsensä takaisin. Siltala onnistuu Enostone Kustannus 2016. nostamaan aiemmin ehkä näkymättömäsin näkemys työstä moraalisen kunnolliMaisemien ja paikallisen elämänmeMarkku Jalava suuden näyttämönä. Vakituinen työpaik- nä olleen ilmiön esille niin huolellisesti non kuvauksen ohella Tukiaisen kirkuin vain hän kykenee. joissa on paljon kohtaamisia ihmisten ka palkkoineen antoi mahdollisuuden oman asunnon säästämiseen. Kesämökkanssa, arkisia tapahtumia ja sattuJuha Siltala: Keskiluokan nousu, muksia. ki tarjosi keskiluokalle hengähdystauko- lasku ja pelot. Otava, 2017. ja kurinalaisuudesta. Lähes kolmen kuukauden jälkeen Kirsi Hiilamo Työsuorituksilla oli kysyntää erityiPsykohistorioitsija, professovaellus päättyi ”pyhiin” eli Roomaan. sesti 1960-luvulla. Työntekijä saattoi ri Juha Siltalan mukaan keskiluoSiellä Tukiainen löysi itsensä yllättä- Keskiluokan ahdinko Yksinkertaista, eikö? Viimeksi kirjoitin ekologisesta kuolemasta, jo- ten ehkä pitää kirjoittaa myös ekologisesta elämästä. Eli: Ekohipin vinkit ekologiseen elämään 1. Oma maa mansikka, muu maa mustikka. Mitä lähempänä ruoka tai tavara on tuotettu, sitä pienempi sen hiilijalanjälki yleensä on. Luomukin on täysi turhake lähiruokaan verrattuna: italialaisen luomuporkkanan ja kotimaisen ”tavallisen” porkkanan välillä valinnan pitäisi olla selvä. 2. Metsään, mars! Varsinkin kesällä metsät ovat pullollaan marjoja, sieniä ja muuta näppärää syötävää. Tai näppärää sille, joka niitä osaa hyödyntää. Marjastus tai sienestys ei ole meillä suomalaisillakaan mikään äidinmaidossa periytyvä ominaisuus, vaan se pitää opetella. Eli siitä vaan sienioppaan (tai puhelimen ja netin) kanssa metsään tutkimaan mitä sieltä löytyy! Mitä pitää muistaa: noudata jokamiehenoikeuksia ja poimi vain niitä antimia, mitkä varmasti tunnistat. Hyvät sienipaikat oppii vasta kokemuksen kautta ja niistähän ei naapurille kerrota. 3. KUVA: RODEO Turhuuksien turhuus. On tuotteita, joista ei saa ekologisia tekemälläkään, eikä niitä oikeastaan edes tarvisi. Tähän listaan kuuluu esimerkiksi salaatti, jonka viljely varsinkin talvella kuluttaa paljon energiaa, eikä siinä vihreästä väristä huolimatta ole erityisemmin ravinto-arvoja. Muita epäekologisia turhakkeita on esimerkiksi auto, tupakka, suurin osa kodin tarvikkeista, lähes kaikki vaatteesi ja ne muutama lämpöaste, joidenka takia kotona ei tarvitse käyttää villasukkia. EKOHIPIN MORAALISAARNA Ida Vartiala ▼ pastori 4. Yltäkylläisyys turvottaa. Suomalaiset ruokakaupat ovat osoitus yltäkylläisyydestä, johon me suomalaiset olemme turtuneet. Valitamme, kun kaupasta ei löydy juuri tarvitsemaamme chililajiketta. Lopeta valittaminen ja tee läpivalaisu elämääsi. Niin paljon turhaa! Sinä kelpaat ilman ympärillesi rakentamaa turhan elämän höttöpilveäkin. Loppuun vielä Jukka Nevalan kirjoittama ruko- us yksinkertaisemman elämän puolesta: Luoja. Anna meidän nähdä olennainen. Anna määräosa leipää. Sytytä mielemme kiittämään ja elämään säästäen luontoa ja ympäristöämme. Opeta elämään rakkauden täyttämää ja yksinkertaista elämää. Aamen. ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 8.6.2017 • 11

Valkjärven oppilaiden hyvä teko Valkjärven koulun eka- ja tokaluokkalai- set toteuttivat toukokuussa hyvä teko -projektin opettaja Anu Lähdekorven johdolla. Oppilaat paketoivat omia käytettyjä lelujaan ja tavaroitaan lahjoitettavaksi edelleen vähävaraisille nurmijärveläisille lapsiperheille. Seurakunnan diakoniatyöntekijät vievät lahjat perille. – Meillä oli oikein kivaa meininkiä tämän asian ympärillä. Oppilaat innostuivat ja laittoivat paketteihin laput, joista ilmeni, minkä ikäiselle tytölle tai pojalle lahja soveltuu, hehkutti Anu tuodessaan paketit seurakuntaan. Teksti ja kuva Tero Konttinen Ikhtys – kala Silloin tällöin näemme tutun oloisen kuvion auton takaosassa tai vaikkapa sen ikkunassa. Kyseessä on ikhtys, kalan näköinen kuvio. Ensimmäinen kristillinen symboli ja alkukristillinen uskontunnustus. Kristitty se siinä ajella huristaa. Muovailuvaha taipuu moneksi kerholaisen käsissä ja kas, mikäs se siinä! Kala! Kerholaisten ajatuksia ikivanhasta ”koodimerkistä”:  – Se oli kato nopee tehä, jos joku ei halunnu, et joku näkee.  Jeesus sano et se on ainaski ystävä ja sit viel niit Jeesuksen ystäviiki oli jäätävän paljon. Arvaa mitä, niit merkkei oli ennen laatoilla ja niityillä. – No nyt siit kalast kaikki tietää et on Jeesuksen kaveri, jos se merkki on vaik autos. Se on tosi helppo piirtää. Tekee vaan näin ja sit näin. Kesä on tulossa. Kireitä siimoja ja antoisia kalasaaliita! ​Teksti ja kuva Eeva Aro​ Paraneeko polvi pojasta? ”Miten voisitte ymmärtää millaista oli maail- manmeno nykyvanhempien lapsuusaikaan 50– 60- tai 70-luvuilla ja miten se on vaikuttanut vanhemmuuteen ja sitä kautta teihin”, puuskahti eräs vanhempi teini-ikäisille lapsilleen. Perhe, parisuhde ja vanhemmuus elävät ajassa. Talous, työ ja vallitsevat arvot vaikuttavat perheisiin, parisuhteisiin ja vanhemmuuteen. Ydinperhe on säilyttänyt asemansa tärkeimpänä perhemuotona, mutta sen rinnalle on tullut myös muita perhemuotoja. Muodosta riippumatta kaikissa perheissä ihmisillä on peruslaatuinen tarve saada turvaa ja huolenpitoa. Parisuhde edellyttää pitkäaikaista sitoutumista sekä kykyä vastavuoroisuuteen ja vastuuseen. Puolisot sekä äidit ja isät haluavat tulla hyväksytyiksi sellaisina kuin ovat, mutta tarve ei voi aina toteutua. Vanhemmuus edellyttää jakamista, odottamista ja kompromisseja. Parisuhteet ja vanhemmuuden roolien samanaikaisuus haastaakin puolisoiden aikuisuuden. Jokainen lapsi tarvitsee rakkautta ja riittävän huolenpidon, turvallisuuden sekä kasvussaan kannattelun. Ei ole itsestään selvää, että lapsi mahtuu parisuhteeseen tai että puolisot kykenevät kolmen suhteeseen. Jokainen vanhempi tarvitsee aikaa ja tukea omaan vanhemmuuteensa kasvamiseen, jotta hän kykenisi rakastamaan ja ottamaan rakkautta vastaan. Vanhempi joutuu luopumaan idealisoiduista mielikuvista niin itsen kuin lapsen suhteen. Helvi Hämäläinen kirjoittaa suomalaisen miehen kasvuhistoriasta eli ”nöyryytettyjen sukupol- 12 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 8.6.2017 vesta”, joka joutui toisen maailman sodan aikana kasvamaan pommisuojilla: ”Oli miljoonittain samanlaisia pikkupoikia kuin Erkki, Kauko, Ilmari ja Pekka – oli lasten sopeutumista luonnottomaan olotilaan niin kuin se olisi normaalia.” (Hämäläinen: Raakileet 1959/2007, 13). Kukaan näistä neljästä nuoresta ei tiennyt, millainen maailma olisi ollut, jos siinä olisi elänyt mies isänä ja äiti tuon miehen vaimona eikä naisena, joka yrittää vain selviytyä. Helvi Hämäläisen kuvaamasta ajasta ei ole kovin kauan. Neljä nuorta olisivat nyt noin 85-vuotiaita, heidän poikansa 60-vuotiaita isoisiä, heidän PISAROITA PARISUHTEESTA ▼ Kirsi Hiilamo vs. johtava perheneuvoja, perheterapeutti lapsensa 30–40-vuotiaita eli nykyhetken lasten ja nuorten vanhempia. Millaisia ylisukupolvisia siirtotaakkoja kantavat masennusta ja erilaisia narsistisia häiriöitä potevat aikamme aikuiset, nuoret ja lapset? Jos tulemme tietoisiksi näistä ylisukupolvisista siirtotaakoista, elämä tulee helpommaksi ja selkeämmäksi. Aikaisempien sukupolvien elämänkohtaloihin ja omiin kasvuperheisiin liittyvät ratkaisemattomat ongelmat kulkevat mukana läpi elämän. Kasvuperhettä ja sukua kannetaan aina mukana. Oletko tietoinen omista ylisukupolvisista taakkasiirtymistä? Oletko voinut jättää niitä taaksesi? On tärkeää ymmärtää, miten ylisukupolviset tiedostamattomat ongelmat ilmenevät vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksessa, puolisoiden/ vanhempien välisessä suhteessa ja sisaruussuhteissa. Therapeia-säätiön perustaja, psykoterapeutti Martti Siirala on todennut: ”Mikä ei tule yhdessä jaetuksi, esimerkiksi puhutuksi, tulee jonkun kannettavaksi.” ◀

MENOVINKIT 8.6.–28.8.2017 Koko perheen leiri Sääksissä 1.-3.9.2017 Leirillä pääsee sukeltamaan luovasti värien maailmaan. Luvassa monipuolista touhua ja rentoa yhdessäoloa koko perheelle. Ilmoittautumisaika leirille on 5.–30.6. Lisätietoa ja ilmoittautuminen seurakunnan nettisivuilla www.nurmijarvenseurakunta.fi/ lapsille-ja-perheille. Seurakunta pihalla Kaikenikäisten toritapahtuma Nurmijärven torilla lauantaina 10.6. klo 10–13! – arpajaiset – leivonnaisia – kahvia, mehua ja pullaa – niska-hartiahierontaa – toivelauluja – Lähetysseuran nuorten Cumina-ryhmän keikka Sateen sattuessa Ystävyyden kammarilla torin laidassa. Tervetuloa vauvasta vaariin! Kaikille avoimet Sääksin saunaillat alkavat taas! Sääksin leirikeskuksen rantasaunat läm- 16–20 7.6. alkaen. Iltarukoukseen hiljennytään klo 18. Tervetuloa saunaan, uimaan matalaan hiekkarantaan, jätskille, kahville tai vain seurustelemaan. Kesäkahvilan tuotto menee seurakunnan lähetystyön hyväksi. ◀ penevät jälleen viikoittain kesä-elokuussa kaikkien seurakuntalaisten yhteiseksi virkistykseksi. Saunat ovat kuumina ja kesäkahvilan palvelut käytettävissä keskiviikkoisin klo Siioninvirsiseurat Ke 23.8. klo 18 Hiidenkivi-veisuut Klaukkalan kir- kolla, Ylitilantie 6 Su 17.9. klo 18 Rajamäen kirkolla, Patruunantie 7 Su 29.10. klo 18 Klaukkalan kirkolla, Ylitilantie 6 Su 26.11. klo 10 Herättäjän kirkkopyhä Nurmijärven kirkolla, messun jälkeen Siioninvirsiseurat Su 10.12. klo 18 kotiseurat, paikka ilmoitetaan myöhemmin Tule veisaamaan! Sääksin leirikeskus, Sääksjärventie 144, Hyvinkää Kirkko (Aleksis Kiven tie 5) ▶▶Tiekirkko ja Museokahvila avoinna 4.6.–6.8. sekä elokuun viikonloput klo 11–18 (suljettu juhannusaattona). Tiekirkot tarjoavat tilaisuuden hengähtää, hiljentyä ja tutustua kirkkojen moninaiseen arkkitehtuuriin. ▶▶Messu joka pyhä klo 10. Kirkkokahvit tarjotaan kesä–elokuussa Museokahvilassa kirkonmäellä. Ystävyyden Kammari (Kuokkalantie 2) ▶▶Kesäkammari avoinna kesäkuussa ti 6.6. ja 13.6. ja elokuussa 15.8., 22.8. ja 29.8. klo 10–12. Heinäkuu suljettu. ▶▶Toivevirsiä lauletaan Maija-Lii- KIRKONKYLÄ sa Jantusen johdolla pe 30.6. ja 25.8. klo 13. Ida Vartiala. Mehutarjoilu lähetystyön hyväksi. Iso pappila (Pappilantie 3) ▶▶Healing Rooms Rukousklinikka ma 5.6. klo 18.30 –20.30 ­ Matalan kynnyksen rukouspalvelua sairauden, masennuksen tai muun elämän haasteen kohdanneelle. Kaikille avoin. Tervetuloa tutustumaan! Kesäkauden kiinni, avoinna taas elokuussa. Kehitysvammaiset ▶▶Leiripäivä aikuisille kehitysvammaisille Sääksin leirikeskuksessa, Sääksjärventie 144, Hyvinkää (Kiljava) 15.8. tai 17.8. klo 9-15 yhteistyössä Woimalan kanssa. Varattu 5 paikkaa esim. vanhempien luona asuville aikuisille kehitysvammaisille, jotka eivät osallistu kunnan kanssa yhteistyössä järjestettyihin päiviin Woimalan kautta. Tarvittaessa avustaja tervetullut. Kulkeminen omin kyydein. Lisätiedot ja ilm. 1.8. mennessä, diakoni Jonna Dmitrieva (lomalla 19.6.–9.7.) Siunauskappeli (Aleksis Kiven tie 2) ▶▶Kesäinen lauluilta ”Elämänkaaren laulut” to 3.8. klo 18. Mukana Terttu Vuorensola ja NÄKÖ­VAMMAISET Keski-Uudenmaan Viittomakieliset su 18.6. retki Vivamoon viittomakielelle tulkattuun Paavali -esitykseen. Esitys alkaa kello 13, paikalla hyvä olla viim. klo 12.45. Ennen esitystä mahd. omakustanteiseen lounaaseen, esityksen jälkeen päiväkahvit ja kirkkohetki. Leiripäivä ma 14.8. Sääksin leirikeskuksessa klo 10.30–15. Lisätietoa ja ilm. diakoni Tuula Moström, 050 307 2982 tai tuula.mostrom@evl.fi TA R K E M M AT T I E D O T T O I M I N N A S TA V I I KO I T TA I N PA I K A L L I S L E H D E S S Ä J A N E T I S S Ä : www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook ▼ Nurmijärven seurakunta Instagram ▼ @nurmijarvensrk Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 8.6.2017 • 13

▶▶▶ JATKUU MENOVINKIT 8.6.–28.8.2017 KLAUKKALA Kirkko ja seurakuntakeskus (Ylitilantie 6) ▶▶Tiekirkko avoinna 4.6—6.8. ma–pe klo 11–17 ja la–su klo 1115 (suljettu 23.–25.6. sekä heinäkuun viikonloput). Kirkon aulassa Nurmijärven Taideyhdistyksen kesänäyttely, ▶▶Messu joka pyhä klo 12 ▶▶Kesätreffi kirkon takkahuoneessa to klo 13–15 to 22.6. diakoni Anna Handroo to 20.7. diakoni Jonna Dmitrieva to 24.8. kanttori Mikko Peltokorpi Ohjelmallinen kohtaamispaikka, alussa hartaus, kahvi ja tarjottava 1 €. RAJAMÄKI Kirkko (Patruunantie 7) ▶▶Tiekirkko avoinna 1.–31.7. klo 12–18. ▶▶Messu kesä-elokuussa joka pyhä klo 18 (paitsi konfirmaatiopäivinä 18.6. ja 9.7. klo 12) ▶▶Kesäinen lauluilta ”Soi virteni kiitosta Herran” to 8.6. klo 18. Terttu Vuorensola, Julia Hyyrynen ja Nurmijärven Kirkkokuoro. Mehutarjoilu lähetyksen hyväksi. ▶▶Raamattu- ja rukouspiiri joka toinen pe klo 18 (parill. viikot) 11.8. alkaen. Muuta toimintaa ▶▶Eläkeikäisten virkistyspäivät Sääksin leirikeskuksessa klo 9–15.30 ke 23.8. Kirkonkylä ja Rajamäki to 24.8. Klaukkala ja Röykkä Virkistävää yhdessäoloa, aamupala, viikkomessu, saunat, jumppatuokio ja Nurmijärven Peli- mannien musisointia Suomi 100 v. teemalla. Virkistyspäiviin on yhteiskuljetus. Hinta 15 € kuljetuksella, 10 € omin kyydein. Ilmoittautuminen päiviin on 31.7–11.8. Tuula Moströmille p. 050 307 2982 tai tuula.mostrom@evl.fi. ▶▶Leiri nurmijärveläisille ­romaniperheille 25.–27.8. tiedustelut: Tino Grönstrand p. 0400 316 135 tai Hanna Alava p. 040 760 2607 Tarkemmat messutiedot viikoittain keskiviikon Nurmijärven Uutisten seurakunta­palstalla DIAKONIASTA apua ja tukea elämään Rajamäki Minna Väänänen, 050 356 4936 Kirkonkylä Hanna Alava, 040 760 2607 Tuula Moström, 050 307 2982 Klaukkala Jonna Dmitrieva, 050 367 9671 Veera Värtelä, 044 422 0545 Anna Handroo, 050 343 5093 Ota yhteyttä, kun ▶▶tarvitset keskusteluapua ▶▶ihmissuhdeasiat ovat solmussa ▶▶rahasi eivät riitä perus­ toimeentuloon ▶▶koet olevasi yksin tai ­masentunut ▶▶päihteet hallitsevat liikaa ­elämääsi Apua? Apua! Kaipaatko juttukumppania, ulkoiluseuraa tai lisäkäsiä lastenhoitoon? Ota yhteyttä seurakunnan ja kunnan yhteisiin vapaaehtoistyön koordinaattoreihin. Mari Hämäläinen, 044 422 0542 Anneli Järvinen, 050 464 6564 JUHANNUSJUHLA Hyvinkään ja Nurmijärven seurakuntien leirirannassa Sääksjärventie 144, Hyvinkää juhannusaattona, perjantaina 23.6. klo 16–21 Klo 16 alkaen: – Saunat ja grillipaikat käytössä – Kanttiini Hyvinkään ruokalassa – Toimintaa lapsille Nurmijärven lähetyskahvion läheisyydessä – Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun Nurmijärven leirikappelissa klo 16–20 17.30 18.00 18.15 18.30 Jouni Laineen monologi Hyvinkään kappelissa Lipunnosto molemmilla puolilla Juhannushartaus Hyvinkään leirikirkossa Jouni Laineen monologi Nurmijärven ­kappelissa 18.30 Yhteislaulua ja ohjelmaa 20.00 Juhannuskokko syttyy Hyvinkään puolella Paikalla liikenteenohjaus: Yleisen rannan ­ -paikalta kuljetus juhlapaikalle. Pikkubussit kulP kevat P-paikan ja leirirannan välillä klo 15.30–21.30 ­non­stoppina tarpeen mukaan. Huomioithan, että leirikeskusten alueella Koko kunnan alue Tarja Kolari, 050 430 8420 ­(diakoninen perhetyö) Tero Konttinen, 040 829 3411 ­( johtava diakoniatyöntekijä) – ei saa tuoda lasipulloja – tupakointi on sallittu sille varatuilla alueilla – lemmikkieläimet on kielletty – juhannusjuhla on alkoholiton Tule Sääksjärven rannalle juhlimaan juhannusta Matkalla yhdessä – polkujuoksutapahtuma tulee jälleen! Varaa kalenteristasi lauantai 30.9. ja tule mukaan liikkumaan yhdessä. PERTTULAN PERHE 14 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 8.6.2017 Juostaan yhdessä 30.9.

LUKIJOILTA Sankta Claran ihme Taaborin jumalanpalvelus Aleksis Kiven ajan hengessä Taaborin ulkoilmanäyttämö Pa- lojoella muuntuu taas kirkkosaliksi, kun seurakunta järjestää siellä jo perinteisen sanajumalanpalveluksen su 20.8. klo 13. Tällä kertaa kirkkohetkeä vietetään Aleksis Kiven aikaisen, vuoden 1886 kirkkokäsikirjan mukaan. Jumalanpalveluksen toimittaa pastori Markus Asunta, musiikissa palvelevat kanttori Mikko Peltokorpi sekä Nurmijärven Pelimannit. Kirkkokahvit ovat myös tarjolla. Jumalanpalvelukseen järjestetään il- mainen bussikyyti. Bussin kyltissä lukee Taabori ja myös reitin varrelta voi nousta kyytiin. Ensimmäinen reitti lähtee Klaukkalan linja-autoasemalta klo 12.15 ja kulkee Mäntysalon ja Luhtajoen kautta Palojoelle. Toinen reitti lähtee Rajamäen linjaautoasemalta samoin klo 12.15, pysähtyy Nurmijärven linja-autoasemalla klo 12.25 ja jatkaa siitä Palojoelle. Paluukyydit samaa reittiä kirkkokahvien jälkeen, noin klo 14.50. ◀ Taaborin sanajumalanpalvelus su 20.8. klo 13. Carl-Erik Salhberg on teologian tohtori ja Uppsalan yliopiston dosentti, julistaja ja kirjailija, jolta on ilmestynyt useita merkittäviä kirjoja. Vuonna 1987 hän tuli lentokoneella Nairobista takanaan viisi Tansanian-vuotta. Selkärepussa hänellä oli mukanaan käsikirjoitus, josta selviää lähetyshistorian kokemusten valossa, miten turtuneet ja henkitoreissa olevat seurakunnat voivat kasvaa. Joulukuussa 1987 hän haki papin virkaa Tukholman keskusrautatieaseman lähellä sijaitsevan Sankta Claran kirkon pastoriksi, ja yllätykseksi tuli valituksi. Hän kertoo itse, mitä sitten tapahtui: ”Uudenvuodenpäivänä vuonna 1989 pidin tulosaarnani. Seuraavina päivinä opin tuntemaan vähän sitä, mitä on jäljellä Claran seurakunnasta – seurakuntalaiset on laskettavissa kahden käden sormilla. Ensimmäisessä viikkomessussa näen kolme ihmistä.” Siispä hänen oli otettava selvää, miten tämä Tansaniassa muotoutunut yhdeksän kohdan ohjelma oli mahdollista toteuttaa: – kasvava seurakunta on avoin kaikille – kasvava seurakunta huolehtii hädänalaisista – kasvavassa seurakunnassa koetaan rakkaudellista yhteyttä – kasvavan seurakunnan keskus on Jeesus – kasvava seurakunta elää pyhittynyttä elämää – kasvava seurakunta on valmis kärsimään uskonsa tähden – kasvava seurakunta etsii Jumalaa rukouksessa – kasvava seurakunta käyttää maallikoita – kasvava seurakunta on riippuvainen Pyhän Hengen voimasta Tällä ohjelmalla tyhjillään ja sulkemisuhan alaisena ollut kirkko muuttui pyhäköksi, joka täyttyi useimmiten viimeistä sijaa myöten. Tällaisesta ohjelmasta voisi olla hyötyä myös Nurmijärvellä. Esko Haapalainen Hetkiä elämästä Kiireinen elämän rytmi aikamme lyhentää rauhoitu hetkeksi katso taaksesi joku pyrkii luoksesi sanan muutaman vaihtaisi toivon et häntä kaihtaisi tyhjä olo rinnassa poistuisi tulisi molemmille hyvä mieli rakkaus kaipuu ja yksinäisyys koskettaa kaikkia on katkeria joista elämä on vienyt ilon meillä pitäisi olla elämän intoa silloin huolet pois jää taakse jää päivä tää mitä onkaan huominen sen yksi tietää kun heräät päivään uuteen katsot kirkkautta sen itseksesi hiljaa kiität elämäsi hetkistä Lauri Leino TA R K E M M AT T I E D O T T O I M I N N A S TA V I I KO I T TA I N PA I K A L L I S L E H D E S S Ä J A N E T I S S Ä : www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook ▼ Nurmijärven seurakunta Instagram ▼ @nurmijarvensrk Tuntuuko arjen pyörittäminen joskus ylivoimaiselta, kun omat voimat eivät riitä? Onko sinulla mahdollisesti huolia liittyen lapseesi? Oletko miettinyt miten puhuisit omasta sairaudestasi lapsellesi? Haluatko tietoa, miten tukea ja auttaa lastasi? VERTTI VERTAISRYHMÄ masennusta tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastaville vanhemmille ja heidän 8–12-vuotiaille lapsilleen. Ryhmä kokoontuu lokakuusta alkaen. Kokoontumispaikka on kunnan perhetyön tiloissa, Rajamäentie 9 C, Nurmijärvi Ryhmätapaamisia on yhteensä 10. Ryhmän ohjaajina toimivat seurakunnasta: diakoniatyöntekijät Tarja Kolari ja Hanna Alava, lastenohjaajat Katariina Kuronen ja Anne Kontturi kunnasta: perhetyöntekijä Anne Naumanen Ilmoittautuminen ja lisätietoja elokuun loppuun asti: Tarja Kolari, 050 430 8420 tai tarja.kolari@evl.fi VERTAISRYHMÄTOIMINTA On ennaltaehkäisevä toimintamuoto, joka tarjoaa tukea lapsille ja vanhemmille. Tavoitteena on lisätä lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja arjen sujuvuutta. Vanhempien ja lasten yhteiset ryhmätapaamiset ovat tärkeä osa Vertti-ryhmää. LASTEN RYHMÄ Tarjoaa tietoa vanhemman sairaudesta. Mahdollisuuden kokemusten jakamiseen muiden lasten kanssa erilaisten tehtävien ja leikkien kautta. Lasten kysymyksille ja keskustelulle on varattu aikaa. VERTTI-RYHMÄSSÄ Kokemusten jakaminen ja vanhemmuuteen sekä lapsiin liittyvät kysymykset ovat keskeisellä sijalla. Vanhemmille annetaan tietoa sairauden vaikutuksista lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen. Vanhemmat voivat keskustella vanhemmuudesta vertaistensa kanssa. Seurakun­ta­ matka siirtyy ensi kevääseen Sattuneiden päällekkäisyyksien vuoksi seurakuntamatka siirtyy ensi vuoden puolelle. Uusi ajankohta on 20.– 27.4.2018 ja suunniteltu reitti jälleen mielenkiintoinen: Nurmijärvi–Turku–Ruotsi–Saksa–Ranska-Saksa. Lisätietoja myöhemmin. Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 8.6.2017 • 15

Messu kutsuu kokemaan yhteyttä ihmisiin ja Kristukseen Nurmijärven kirkossa on jo parin vuoden ajan järjestetty kahdesti vuodessa Maailmojen messua. Tällöin paikalle on kutsuttu erityisesti ulkomailta kotoisin olevia kristittyjä. I dean taustalla on Suomen Lähetysseura. Toisin kuin erikoismessussa yleensä, mitään erillistä tavallisuudesta poikkeavaa kaavaa ei ole, vaan tarkoitus on tehdä läsnäolevat kulttuurit näkyviksi seurakunnan omassa kokoontumisessa. Keinoja tähän ovat eri kielet lauluissa, rukouksessa ja raamatunluvussa sekä perinteiset asut, rikkaasti toteutettu musiikki ja niin edelleen. Luontevia ajankohtia ovat olleet loppiainen ja helluntai, joiden sanoma kertoo evankeliumin leviämisestä kaikille kansoille. Apostolisessa uskontunnustuksessa tunnustamme ”pyhien yhteyden” ja ”pyhän yhteisen seurakunnan”. Tämä tarkoittaa, että kirkko on yksi silloin- kin, kun sen jäsenet tulevat monenlaisista taustoista. Maailmojen messu on yksi ilmaus tästä ykseydestä, seurakunnan yhteinen juhla johon kaikki ovat tervetulleita omasta kulttuuristaan riippumatta ja jonka osaksi kaikki meidän eri maailmamme pääsevät. Maailmojen messu on kuitenkin vain yksi osoitus kristittyjen ykseydestä. Viime kädessä se toteutuu aina kun polvistumme yhdessä ehtoollispöytään, tulemaan osallisiksi yhdestä leivästä. Tämä yksi leipä on Kristuksen ruumis, ja sen myötä tulemme yhdeksi hänen kanssaan. Ja näin ollen myös toistemme. Kysymys kuuluu, kuinka voisimme vahvistaa yhteisöä ja osallisuutta juma- NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Julkaisija: Nurmijärven seurakunta Päätoimittaja: Piia Ahtee Toimituskunta: Ritva Hirvonen, Satu Ranta, Markku Jalava, Tero ­Konttinen, Ida Vartiala, Helena Saulamo, Eeva Halonen, Arto Kantola Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin talouksiin, n. 16 900 kpl Ilmoitusmyynti: tiedottaja Piia Ahtee, 040 701 3592 Ulkoasu: Timo Saarinen / www.pelagus.fi Paino: Botnia Print Oy, Kokkola. ISSN 1457 – 795X Seuraava Seurakuntaviesti ilmestyy viikolla 35/2017 16 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 8.6.2017 Kuinka voimme saada toiset ihmiset tuntemaan itsensä tervetulleeksi kirkkoon? Ainakin olemalla itse paikalla. Tarjoamalla lämpimän hymyn, kädenpuristuksen, ystävällisen sanan. lanpalveluksessamme? Kuinka voimme saada toiset ihmiset tuntemaan itsensä tervetulleeksi kirkkoon, olivat he sitten ulkomaalaisia, rippikoululaisia, ensi kertaa kirkossa olevia tai mitä vain? Ainakin olemalla itse paikalla. Tarjoamalla lämpimän hymyn, kädenpuristuksen, ystävällisen sanan. Vaihtamalla kuulumisia kirkkokahveilla myös erilaisten ihmisten kanssa. Me työntekijät taas pyrimme tekemään kaikkemme sen eteen, että messussa kaikenlaiset lahjat voisivat tulla osaksi yhteistä juhlaa ja kaikille halukkaille löytyä tehtävää jumalanpalvelusta rakennettaessa.  Kun yksi usko meidät sinuun liittää, yhdessä saamme rakastaa ja kiittää oksina viinipuussa kansan nähden maailman tähden. (Virsi 451:5) ◀ Markus Asunta Kirkonkylän piirin seurakuntapastori NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Nurmijärven Seurakuntakeskus, Kirstaantie 5–7, 01900 Nurmijärvi nurmijarven.srk@evl.fi Käy kotisivuilla ja anna palautetta: www.nurmijarvenseurakunta.fi Työntekijöiden kännykkänumerot löytyvät nettisivuilta kohdasta yhteystiedot. Tiedottaja Piia Ahtee, 040 701 3592, piia.ahtee@evl.fi Seurakuntatoimisto: Nurmijärven seurakuntakeskus, Kirstaantie 5-7 avoinna ma-pe klo 9–12, puh. 09 8789 9670 ja hautatoimisto: 09 8789 9660, 09 8789 9631, Iltapäivisin ajanvarauksella fax. 09 878 6106, nurmijarven.virasto@evl.fi Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikoittain paikallisessa lehdessä ja nettisivuilla www.nurmijarvenseurakunta.fi