8 . 6 . 2 0 17 PUULIITON JÄSENLEHTI MPR 2 Itel l a Pos ti O y Karjanhoito opitaan aidossa ympäristössä s. 10–11 Potra Teollisuusliittohan se sieltä putkahti Sohvatehdas sai oman tasa-arvosuunnitelmansa s. 13 s. 4–7 Monta toteutusta kikystä s. 8 Esiintymisjännitys talttuu astumalla estradille s. 9 Nu är det sant: Industrifacket! s. 19 EK ajaa kehitysmaiden työmarkkinamallia Suomeen s. 20

2 Viiden virstan saappaat valmistimme PUULIITON JÄSENLEHTI 8.6.2017 Päätoimittaja Petteri Raito J uuri siltä se tuntui, kun päätökset Teollisuusliiton perustamisesta oli tehty, että jos ei nyt aivan seitsemän peninkulman, niin viiden virstan saappaat kuitenkin saatiin. Ei siis muuta kuin matkalle kohti aikaisempaa tehokkaampaa edunvalvontaa, mutta järki päässä, ei päätä pahkaa sinne, minne kengänkärjet sattuvat osoittamaan. Uusien suurten saappaiden suomia mahdollisuuksia pitää osata käyttää neuvokkaasti. Ei niistä muuten iloa ole. Käytännössä uusia saappaita ruvetaan testaamaan askel kerrallaan, kun työehtosopimuksista ryhdytään neuvottelemaan liittokohtaisesti ensi syksyn mittaan. Jo ensimmäisellä etapilla on varmaa, että Puuliiton, Team Teollisuusalojen ammattiliiton ja Teollisuusliiton eli aikaisemman Metalliliiton koordinaatio tulee toimimaan tiiviisti. Yhteinen linja on otettu ja käytössä jo ennen kuin oman toimintansa lakkauttavat Puuliitto ja Team sulautuvat osaksi Teollisuusliittoa ensi vuoden alusta lukien. Toisaalta vaikka Paperiliitto jättäytyi teollisuusliittohankkeesta matkan varrella pois, ei sekään neuvotteluja ajatellen millään tavalla etäinen kumppani ole. Odotukset Teollisuusliittoa kohtaan ovat korkealla. Samoin ovat paineet onnistua neuvottelukierroksella. Tässä suhteessa on tarpeen pitää mielessä, että toimintaympäristö ja realiteetit eivät Teollisuusliiton perustamisesta ole muuksi muuttuneet. Silti jäsenkuntansa kautta kolmea neljäsosaa Suomen vientiteollisuudesta edustava ammattiliitto on selvästi aikaisempaa vaikuttavampi tekijä työmarkkinoilla ja sopimuskierroksella. Edellytykset vähintäänkin kelvollisten neuvottelutulosten saavuttamiseksi ovat olemassa. Se puolestaan on tarvittava perusta sille, että pitkän aikavälin tavoitteeksi asetettu jäsenten aseman merkittävä parantaminen voi toteutua. Tulevassa tehtävässä onnistumisen avainsana on kuunteleminen ja avoin vuorovaikutus. Teollisuusliitto nimenomaan on resursseiltaan riittävän suuri ottamaan huomioon yksittäisten jäsenten ja aktiivien ajatukset ja ehdotukset sekä sopimusaloilta kumpuavat tarpeen niiden kokoon katsomatta. Toimiva hallinto ja päätöksenteko tarvitsevat KAIQUE ROCHA / PEXELS tuekseen jatkuvan vuoropuhelun ennen muuta jäsenten, mutta myös sidosryhmien kanssa. Puuliiton, Teamin ja Metalliliiton päättäjät voivat onnitella itseään historiallisesta ratkaisusta, jonka tekeminen ei ollut helppoa saati yksinkertaista. Silti päätökset syntyivät perusteellisen harkinnan jälkeen yksimielisinä. Läpikäyty prosessi piirtää myönteistä kuvaa liitoista itsestään ja laajemminkin SAK:laisesta ammattiyhdistysliikkeestä. Uudistumiskykyä ja tahtoa sen toteuttamiseksi löytyy. Katse on käännetty tulevaisuuteen. Vältä huonoja kopioita S ESKO SALO hallitusneuvos uomen hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin vuoteen 2019 mennessä. Nyt työllisyysaste on noin 69 prosenttia, kun se muissa Pohjoismaissa on noin 75 prosentin luokkaa. Hallituksen olettaisi katsovan, miten muut Pohjoismaat ovat saavuttaneet hyvän työllisyysasteen ja kopioivan sieltä toimivan mallin. Vaan kun ei kopioi. Tanskassa ja Ruotsissa työnvälitystehtävissä työskentelevien määrä on moninkertainen Suomeen verrattuna. Suhteessa asiakasmääriin Tanskassa virkailijoita on kymmenkertaisesti, Ruotsissa kuusinkertaisesti. Myös työllistymistä edistäviin aktiivitoimiin varatut rahat ovat moninkertaiset. Tällä on tutkitusti olennainen merkitys työttömän työllistymisen kannalta. Suomessa on pitkään toimittu täysin päinvastaisella tavalla. Työvoimaviranomaisten resursseja on vuosi vuoden jälkeen vähennetty. Samalla, kun työvoimavirkailijoiden määrää on vähennetty, on vähennetty myös työllisyyden hoitoon käytettäviä määrärahoja. Kaiken tämän seurauksena työttömyys on pitkittynyt ja työllistyminen vaikeutunut. Työnhakijat eivät edes halutessaan pääse keskustelemaan virkailijan kanssa. Ei ole olemassa mitään tyypillistä työtöntä. Työttömiä yhdistää ainoastaan se, että heillä ei ole työtä ja he ovat ilmoittaneet hakevansa sitä. Valmiudet työnhakuun voivat olla äärettömän hyvät tai sitten niitä ei ole juuri lainkaan. Kun jokainen työtön on omanlaisensa, myös hänen saamansa palvelun tulisi olla hänen näköistään. Tarvittaisiin neuvoja, tukea, kannustusta ja patistelua työnhakijan tilanteesta riippuen. Tässä tullaan sitten koko asian ytimeen: henkilökohtainen palvelu vie aikaa ja se maksaa. Olisi kohtuutonta syyttää nykyistä hallitusta tästä tilanteesta. Ei TE-toimistojen alasajo alkanut tämän hallituksen aikana, eikä pitkäaikaistyöttömyys kasvanut nykymittoihinsa. Jo paljon aikaisemmin olisi pitänyt ryhtyä toimiin. Kun työttömyys kerran kasvaa korkeaksi, sen vähentäminen on hidasta ja vaikeaa. Hallituksen suurin ongelma on se, että sillä ei ole rahaa. Hallitus tietää, että parempi palvelu lisää työllisyyttä. Mutta silloin pitäisi palkata lisää työntekijöitä ja siihen tarvitaan rahaa. Kyse on suhteellisen pienistä rahoista, jotka voisivat löytyä ilman lisävelkaa, mutta hallitus on päättänyt yksityistää työnvälityksen. Työntekijöiden lisääminen ennen yksityistämistä on vaikeaa. Kun hallitus ei voi tai halua tehdä sitä, mitä pitäisi tehdä, niin sitten tehdään jotain muuta. Työttömyysturvan aktiivimallin on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta. Se on ongelmallinen, koska resurssien puutteen vuoksi työnhakijan aktiivisuutta mitataan melko mekaanisesti: onko ollut työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa edeltävän kolmen kuukauden aikana. Vaadittu työmäärä eli 18 tuntia ei ole suuri, mutta eri alueilla ja aloilla lyhyitä pätkätöitä on aika eri tavalla saatavissa. Paljon ongelmallisempi on työ- ja elinkeinoministeriön esitys, jonka mukaan työttömän pitäisi hakea keskimäärin yhtä työpaikkaa viikossa 12 viikon tarkastelujakson aikana. Jos työnhakija ei menettele näin, hänelle asetetaan 60 päivän karenssi tarkastelujakson päättymisestä. Mallimaissa Ruotsissa tai Tanskassa ei vaadita tiettyä määrää työhakemuksia osoittamaan työnhakijan aktiivisuutta. Suomessa vaaditaan, koska meillä ei ole resursseja henkilökohtaiseen arviointiin. Esitettyjä työttömyysturvan kiristyksiä on arvosteltu paljon julkisuudessa. Yhtä asiaa ei ole kuitenkaan tuotu riittävästi esille. Miten käy pitkäaikaistyöttömien? On yleisesti tunnettu tosiasia, että varsinkin työmarkkinatuen saajista osa on tosiasiallisesti syrjäytynyt pysyvästi työmarkkinoilta. Uusi lainsäädäntö koskisi heitäkin. Heidän on haettava keskimäärin yhtä työpaikkaa viikossa. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen perusteella voi arvioida, että noin kolmannes työvoimatoimistossa olevista työnhakijoista ei hae työtä yhtä kertaa neljän viikon aikana. Varsinkaan iäkkäät pitkäaikaistyöttömät eivät enää hae aktiivisesti töitä. Meillä on siis yli 100 000 työnhakijaa, joilla on todellinen uhka saada yksi tai useampi 60 päivän karenssi vuoden aikana. Jos lakiesitys menee läpi nykymuodossaan, merkitsee se todennäköisesti kymmenientuhansien työttömien siirtymistä työttömyysturvalta toimeentulotuelle ainakin joksikin aikaa. On surullista, että hallituksen esityksessä ei ole minkäänlaista arviota karenssien määristä tai toimeentulotukimenojen kasvusta. Ei taida kiinnostaa ketään.

JARI ISOKORPI 3 Prolle oma työnvälityspalvelu Puuliiton edustajat Teijo Paananen, Asko Saarinen, Lasse Vertanen, Janne Naukkarinen ja Ville Hänninen (puuttuu kuvasta) osallistuivat viime viikolla SAK:n edustajakokoukseen. Puuliiton edustajat: SAK:n tehtävä on vaikuttaa yhteiskuntaan Sopimustoiminnan siirtyessä liitoille SAK:lle jää vahva yhteiskuntavaikuttajan rooli. P Tätä mieltä olivat SAK:n edustajiston kevätkokoukseen Helsingin Paasitornissa viime viikolla osallistuneet Puuliiton edustajat. Kokousedustaja Teijo Paanasen mukaan tapahtuneiden muutosten jälkeen SAK:ta tarvitaan, eikä sen rooli nykyisestä paljoa muutu. – SAK on liittoja yhdistävä tekijä ja neuvottelija valtioon päin. SAK:n tehtävänä on edelleen koordinoida sopimustoimintaa. Lainsäädännössä sillä on iso rooli politiikkaan ja poliitikkoihin vaikuttamisessa, Paananen sanoo. Asko Saarisen mukaan SAK:n rooli on muuttunut viimeisen vuoden aikana sen vastapuolen EK:n vetäydyttyä sopimustoiminnasta. – Yhteiskuntavaikuttaminen on muuttuvassa maailmassa SAK:n tärkein tehtävä. Kansainvälisyyteen pitää panostaa ja myös työ- ja sosiaalilainsäädännön kehittämiseen. Maan hallituksen heikennyksiin pitää reagoida yhä nopeammin. Lasse Vertanenkin näkee SAK:n tehtävän yhteiskuntavaikuttamisessa. – Maailma on muuttunut, mutta SAK on edelleen kokoava voima. Kyllä SAK:lla kenttää riittää, missä temmeltää. Vertasen mielestä Suomessa olisi edelleen järkevä käyttää kolmikantaista sopimista. – Maassa täytyy kuitenkin olla sellainen hallitus, että se ajaa osapuolia saman pöy- dän ääreen, eikä erilleen. Tietysti asia on myös työnantajista kiinni, mutta kyllä kokoava voima historian kuluessa ollut aina maan hallitus. Työnantajakin voi muuttaa mielensä Janne Naukkarisen mielestä Teollisuusliiton synnyn ja EK:n neuvotteluista vetäytymisen myötä SAK:n rooli pienenee. Keskusjärjestöä tarvitaan kuitenkin yhteiskuntavaikuttamiseen. Sillä saralla sen ääni on vahvempi kuin liittojen. – SAK:n tulee pitää ääntä hallituksen suuntaan entistä voimakkaammin kaikista suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvistä asioista. Naukkarisen mukaan sekin on mahdollista, että keskusjärjestösopimuksiin ja kolmikantaan Suomessa vielä palataan. – Se riippuu siitä, tuleeko vientivetoisia neuvotteluja palkoista ja muista työehdoista ikinä. Jos ei synny, voi olla, että työnantajakin näkee jossain vaiheessa asian toisin ja haluaa keskusjärjestösopimuksia. Ville Hännisen mielestä liittojen yhteistyöelimenä SAK on tapahtuneista muutoksista huolimatta keskeinen. – SAK on liittojen paimentajana antamassa yhteistä suuntaa. Jos niillä ei ole yhteistä järjestöä yläpuolella, homma lähtee helposti hajoamaan. SAK:ta tarvitaan siihen, että löydetään yhteinen keskitie. Hänninen ennustaa, että Suomessa tehdään jatkossakin kolmikantayhteistyötä. – Se voi hieman vähentyä, mutta uskon, että se säilyy. Jari Isokorpi Polttoainesäiliöistä vastuu kuljettajalla Mitä isompi kuorma, sitä tarkempi laki Polttoaineiden kuljetukseen on tullut lakimuutoksia, jotka ovat vielä huonosti polttoainetta työmaille rahtaavien metsäkoneenkuljettajien tiedossa, paljastui Puuliiton koulutustilaisuudessa. P – Yleensä polttoainekuljetuksissa mennään niin kuin isäntä sanoo. Kuljettaja on kuitenkin vastuussa kuljetettavasta tavarasta, ja lain rikkomisesta seuraa rangaistus, Savon koulutuskuntayhtymän kouluttaja Kari Karhunen kertoo. Eniten epätietoisuutta on hänen mukaansa siinä, millaiset kuljetussäiliöt ovat lain mukaisia ja millaisia muita varusteita kuljetuksessa pitää olla. – Säiliöt pitää tarkistaa kahden ja puolen vuoden välein. Muovisäiliöille laki ei anna kuin viiden vuoden käyttöajan. Varusteissa pitää lisäksi olla vähintään kahden kilon sammutin mukana. Säiliössä olevasta öljymäärästä pitää Karhusen mukaan olla voimassa oleva rahtikirja. Rahtikirjan puuttumisesta seuraa sakkorangaistus. Polttoainesäiliö vaatii myös asianmukaisen merkinnän. Siitä tulee käydä ilmi, että kul- FA K TA Polttoaineen kuljettaminen työmaalle ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## ## 1000–3000 litraa Vaatii UN-tyyppihyväksytyn IBC-pakkauksen Vaatii kuljettajalta ADR-perusajoluvan Ajoneuvoon oranssikilpi eteen ja taakse IBC-pakkaukseen merkintä UN ja aineen YK-numero (UN 1202) sekä kuljetusluokan varoituslipukkeet Mukana on oltava rahtikirja ja sammutin IBC-pakkaus tulee määräaikaistarkistaa 2,5 ja viiden vuoden välein VAK-tarkastuslaitoksella tai VAK-määräaikaistarkastusten laitoksella 450–1000 litraa Vaatii UN-tyyppihyväksytyn IBC-pakkauksen 1000 litraa tarkoittaa astian tilavuutta, ei polttoaineen määrää Ei vaadi kuljettajalta ADR-ajolupaa, tiedostava koulutus oltava Ei vaadi ajoneuvon merkitsemistä Pakkaukseen merkintä UN ja aineen YK-numero (UN 1202) sekä kuljetusluokan varoituslipukkeet Oltava mukana rahtikirja ja kahden kilon sammutin jetettavana on kolmannen luokan ympäristölle vaarallinen aine. Säiliö sidottava kunnolla Säiliön kiinnityksessä on Karhusen mukaan usein ongelmia. – Kuormakiinnityssäännökset ovat ihan perusasioita. Ne pitää kiinnittää kuin mikä tahansa kuorma. Kuorman eteenpäin liikkumisen estävän siteen on oltava mahdollisimman vaakasuorassa, alle 60 asteen kulmassa vaakatasoon nähden, jolloin sidontavoima on sataprosenttinen. Aikanaan 16 vuotta säiliöautoa ajaneella Karhusella on kuljettajalle selkeä neuvo, jos perusasiat eivät ole kunnossa. – Säännöksissä sanotaan, että jos tuote ei ole luokiteltu, tai se ei ole oikein pakattu, tai se vuotaa, tai se on muuten rikkinäinen, sitä ei saa ottaa kuljetettavaksi. Se on selkeä syy kieltäytyä kuljettamisesta. Jari Isokorpi ## Ammattiliitto Pro on rakentanut jäsenilleen työnvälityspalvelun. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat työnhakupalvelujen, kuten avointen työpaikkojen haun lisäksi henkilökohtainen neuvonta ja koulutus. Palveluun voivat kirjautua työssä olevat, työttömät ja opiskelevat Pron jäsenet. Palvelussa yhdistetään nykyaikaisella tekniikalla avoimet työpaikat, niihin liittyvä hakuneuvonta- ja opastus ja työnhakijat. Työnhakijan ei tarvitse etsiä avoimia työpaikkoja monesta lähteestä, vaan hänelle sopivat työpaikat tarjotaan suoraan älypuhelimeen tai sähköpostiin. Lisäksi jäsen saa työpaikkojen hakuun Pron yhteistyökumppanin räätälöimää henkilökohtaista opastusta ja valmennusta. Palvelu käynnistyy kesän aikana pilottiryhmällä, josta se laajenee koko jäsenistöä koskevaksi tämän vuoden aikana. – Pron työnvälityspalvelusta löytyy merkittävimpien työnvälitystä ja työnhakua tarjoavien yritysten työpaikkailmoitukset. Palveluun kirjautuva prolainen saa haluamallaan tavalla sähköisesti omaan osaamiseensa täsmäytetyt työpaikkailmoitukset, kertoo Pron puheenjohtaja Jorma Malinen. – Tässä on kyse uudenaikaisesta jäsenpalvelusta, joka on ainutlaatuinen Suomessa. Liitto on olemassa jäseniään varten. Palvelu on juuri sitä yleishyödyllistä toimintaa, jonka perään monet ammattiyhdistystoimintaa vieroksuvat tahot ovat kyselleet. Prolla on jo tällä hetkellä käytössä avoin verkkosivusto, jossa on prolaisten alojen avoimet työpaikat haettavissa ammattialoittain ja alueittain.Työnhakuun, työhaastatteluun, omaan urasuunnitteluun, piilotyöpaikkojen löytämiseen ja muutostilanteisiin Pron jäsenet ovat saaneet henkilökohtaista uravalmennusta. Jäsenet ovat voineet osallistua myös erilaisiin urakehitystä, omaa ammatillista osaamista ja työnhakua tukeviin webinaareihin ja koulutuksiin. Liittofuusion vaikutus ammattiosastoihin ## Tulevan Teollisuusliiton takia ammattiosastojen tulee pitää syyskokouksensa viimeistään lokakuussa. Kokouksessa hyväksytään Teollisuusliiton ammattiosaston mallisäännöt sekä haetaan Teollisuusliiton jäsenyyttä. Samalla osaston nimi kannattaa muuttaa, mikäli siinä esiintyy sana Puuliitto. Yksityiskohtaiset ohjeet osastojen puheenjohtajille lähetetään elokuun lopussa. Osastojen yhdistymiselle ei ole muutoksia, vaikka Teollisuusliitto aloittaa toimintansa. Jos joku ammattiosasto on yhdistymistä harkinnut toiseen paikkakunnalla toimivaan Puuliiton osastoon, kannattaa se tehdä ennen Teollisuusliiton jäsenyyden hakemista. Teollisuusliiton syntymisellä ei ole vaikutusta ammattiosaston yksilöjäseniin. TYÖTTÖMYYSKASSA Kuulutus Metallityöväen Työttömyyskassa, Puualojen työttömyyskassa ja Teollisuusalojen työttömyyskassa ovat edustajistojensa kokouksissa 17.–18.5.2017 hyväksyneet sopimuksen Puualojen työttömyyskassan ja Teollisuusalojen työttömyyskassan sulautumisesta Metallityöväen Työttömyyskassaan 1.1.2018 lukien. Edellä mainitut työttömyyskassat ovat työttömyyskassalain (603/84) 55 §:n edellyttämällä tavalla hakeneet Finanssivalvonnan suostumusta sulautumissopimukselle. Finanssivalvonta kehottaa niitä, jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta vastaan, esittämään ne kirjallisesti 14.7.2017 mennessä Finanssivalvontaan, PL 103, 00101 Helsinki. Kuulutus on julkaistu Virallisessa lehdessä ja kassojen verkkosivuilla 9.6.2017. Helsingissä 2. päivänä kesäkuuta 2017 Satu Luojola lakimies Kungörelse Metallarbetarnas arbetslöshetskassa, Träbranschernas arbetslöshetskassa och Industribranschernas arbetslöshetskassa har på sina representantskapsmöten 17–18.5.2017 godkänt ett avtal om att Träbranschernas arbetslöshetskassa och Industribranschernas arbetslöshetskassa fusioneras med Metallarbetarnas arbetslöshetskassa fr.o.m. den 1.1.2018. De ovan nämnda arbetslöshetskassorna har enligt 55 § i lagen om arbetslöshetskassor (603/84) inlämnat ansökan om Finansinspektionens samtycke till fusionsavtalet. Finansinspektionen uppmanar den som önskar framställa anmärkningar mot ansökan, att senast den 14.7.2017 lämna in anmärkningarna skriftligt till Finansinspektionen, Box 103, 00101 Helsingfors. Kungörelsen har publicerats i Officiella tidningen och på kassornas webbplatser 9.6.2017. Helsingfors den 2 juni 2017 Satu Luojola jurist PUUKASSA Puualojen työttömyyskassa

4 Puuliiton valinnat Teollisuusliittoon Puuliiton valtuuston kokous 16.–17. toukokuuta Vantaalla ## Puuliitto on tehnyt esitykset henkilövalinnoista Teollisuusliiton hallintoon. Valtuuston puuliittolaiset jäsenet Valtuuston varsinaisen jäsenen perässä sulkeissa on hänen ensimmäinen, toinen ja kolmas henkilökohtainen varajäsenensä. •• valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Jani Väisänen (Jouni Larmi, Miska Vesikko, Simo Keto) •• valtuuston kolmas varapuheenjohtaja Anne Baltzar (Markus Jokinen, Jukka Tähkänen, Ari Jormanainen) •• Asko Alasalmi (Harri Takanen, Ensio Pikkarainen, Kimmo Huvinen) •• Auvo Mäkelä (Marko Kaipainen, Kauko Jurvanen, Harri Pernu) •• Markku Tirkkonen (Jukka-Pekka Hirvonen, Tomi Talvitie, Petri Lappi) •• Ritva Kyllönen (Jorma Saarimäki, Sanna Pyykkö, Hannu Lammela) •• Anne-Mari Nordberg (Sirkka-Liisa Ojala, Kari Kivinummi, Laura Kansanen) •• Juha Meriläinen (Jarmo Laatikainen, Pekka Parviainen, Iida Tiainen) •• Nina Mäntylä (Hannu Jokela, Esko Santaholma, Veli Paananen) •• Marko Luttinen (Ari Mäläskä, Mikko Lappalainen, Veikko Leppänen) •• Kai Hyrynkangas (Tapio Hirvi, Markku Mäki, Jari Mensonen) •• Ville Hänninen (Markku Nokela, Pasi Kinnunen, Seppo Tyrväinen) Hallituksen puuliittolaiset jäsenet Hallituksen varsinaisen jäsenen perässä sulkeissa on hänen ensimmäinen, toinen ja kolmas henkilökohtainen varajäsenensä. •• hallituksen kolmas varapuheenjohtaja Jari Nilosaari (Marilla Hokkanen, Esa Sorila, Risto Lepola) •• Janne Naukkarinen (Jarno Kemiläinen, Tapani Kontio, Milja Tuomainen) •• Lasse Vertanen (Teija Mattila, Antti Smura, Janne Himanen), •• Reijo Kontinen (Hannu Vallintaus, Tapani Collin, Juha-Matti Kiviluoma) •• Asko Saarinen (Maritta Nousiainen, Matti Rajala, Risto Huusko) Teollisuuskassan valtuuston puuliittolaiset jäsenet Teollisuuskassan valtuuston varsinaisen jäsenen perässä sulkeissa on hänen ensimmäinen, toinen ja kolmas henkilökohtainen varajäsenensä. •• Teollisuuskassan valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Jani Väisänen (Jouni Larmi, Miska Vesikko, Simo Keto) •• Teollisuuskassan valtuuston kolmas varapuheenjohtaja Anne Baltzar (Markus Jokinen, Jukka Tähkänen, Ari Jormanainen) •• Markku Tirkkonen (Jukka-Pekka Hirvonen, Tomi Talvitie, Petri Lappi) •• Asko Alasalmi (Harri Takanen, Ensio Pikkarainen, Kimmo Huvinen) Teollisuuskassan hallituksen puuliittolaiset jäsenet Teollisuuskassan hallituksen varsinaisen jäsenen perässä sulkeissa on hänen ensimmäinen ja toinen henkilökohtainen varajäsenensä. •• Marjut Loikkanen (Tarmo Lehesvuori, Mats-Johan Kaars) Teollisuusliiton liittokouksen puuliittolaiset edustajat ## Teollisuusliitto pitää ensimmäisen liittokokouksensa Tampere-talolla 28.–30. marraskuuta. Puuliitto on valinnut omat kokousedustajansa Tampereen liittokokoukseen. Valinnat on tehty Puuliiton viimeisten, vuonna 2014 pidettyjen valtuustovaalien tulosten mukaan, ja kokousedustajat on listattu oheen vaalipiireittäin saamiensa äänimäärien mukaisessa järjestyksessä. Janne Naukkarinen, Markku Tirkkonen, Otto Toropainen, Erkki Immonen, Kimmo Natunen, Jarno Kemiläinen, Kauko Jurvanen, Teijo Paananen, Tarvo Talja, Marjut Loikkanen, Tarmo Lehesvuori, Tero Tiitinen, Jukka-Pekka Hirvonen, Anne Baltzar, Seija Päivärinta, Robert Friman, Matti Varis, Ari Jormanainen, Terho Virolainen, Rauno Valkendorff, Milja Tuomainen, Jussi Pihlainen, Jaakko Kaila, Ensio Pikkarainen, Jukka Tähkänen, Juha Manni, Stefan Sjölund, Auvo Mäkelä, Markku Uusi-Piuhari, Pauli Niemi, Maarit Laitinen, Hannu Tullinen, Jorma Saarimäki, Ritva Kyllönen, Arto Eskelinen, Jaana Myllynen, Mika Vanhatalo, Tomi Talvitie, Helka Reiman, Hannu Lammela, Antti Linnera, Markus Jokinen, Sanna Pyykkö, Timo Miettinen, Ari Kivioja, Lasse Vertanen, Toivo Karhapää, Jarmo Laatikainen, Johan Loukiainen,Tapani Salmela, Juha Meriläinen, Anssi Auvinen, Jukka Kortesmaa, Hannu Sormunen, Hannu Ollikainen, Marja Koski, Anne-Mari Nordberg, Elina Pajunen, Outi Martikainen, Laura Kansanen. Varaedustajat ovat Keihäsniemi Marko, Lepola Markus, Korhonen Jarmo, Väätäjä Jussi, Petri Lappi, Tiina Mustonen, Ulla Kolehmainen, Pekka Parviainen, Esa Sorila ja Sirkka-Liisa Ojala. Jani Väisänen, Jouni Neste, Vuokko Piippolainen, Kai Hyrynkangas, Marko Luttinen, Isto Markkanen, Veikko Leppänen, Risto Huusko, Maritta Nousiainen, Miska Vesikko, Antti Tihinen, Lauri Sallila, Jukka Kettunen, Simo Siekkeli, Seppo Päivärinta, Asko Saarinen, Nina Mäntylä, Veli Paananen, Tapio Hirvi, Kimmo Koskela, Hannu Jokela, Tero Aaltonen, Matti Rajala, Esko Santaholma, Jouni Larmi, Reijo Kontinen, Kari Pyykkönen, Aimo Korkalainen, Markku Nokela, Markku Haataja, Ville Hänninen, Hannu Vallintaus, Sirpa Alaoja, Pasi Kinnunen, Satu Saarelainen, Juha-Matti Kiviluoma, Jussi Nyman. Varaedustajat ovat Ville Koski, Jukka Hänninen, Veikko Pitkämäki, Reima Ehrukainen ja Erja Ojala. Nyt se on totta! Teollisuusliitto luotsaa edu uudelle aikakaudelle Teollisuusliitto käynnistää toimintansa täydellä teholla vuoden 2018 alussa. P Puuliitto päätti yhdessä Metalliliiton ja Teollisuusalojen ammattiliitto Teamin kanssa fuusioitua Teollisuusliitoksi vuoden 2018 alusta alkaen. Metalli muutti sääntönsä ja nimensä Teollisuusliitoksi. Puuliitto ja Team puolestaan päättivät lakkauttaa toimintansa kuluvan vuoden lopussa niin, että sulautuminen Teollisuusliittoon voi toteutua heti ensi vuoden alussa. Puuliiton valtuusto kokousti Vantaalla 16.–17. toukokuuta. Metallin ylimääräinen liittokokous ja Teamin valtuusto kokoontuivat 17.–18.5. Helsingissä. Kokoukset tekivät päätöksensä yksimielisesti. Metallin liittokokous valitsi Teollisuusliiton puheenjohtajaksi Riku Aallon ja ensim- mäiseksi varapuheenjohtajaksi Turja Lehtosen. Toiseksi varapuheenjohtajaksi on ehdolla Heli Puura Teamista ja kolmanneksi Jari Nilosaari Puuliitosta. Toisesta ja kolmannesta varapuheenjohtajasta päätetäänTeollisuusliiton ensimmäisessä liittokokouksessa 28.–30. marraskuuta Tampereella. Neljä sektoria ja 33 työehtosopimusta Teollisuusliiton jäsenmäärä on 226 000. Se kokoaa leijonanosan teollisuus- ja vientialojen työntekijöistä, ja sen toimialojen osuus Suomen tavaraviennistä on noin 75 prosenttia. Teollisuusliitto solmii 33 työehtosopimusta 17 eri työnantajaliiton kanssa. Sen neuvotteluasema voidaan luonnehtia vankaksi niin, että samalla alkutuotannon yhteys muuhun jalostusketjuun tiivistyy. Edunvalvontatyö on jaettu neljään sektoriin. Ne ovat kemian sektori, teknologiasektori, puutuotesektori ja eri- tyisalojen sektori. Puuliiton nykyiset sopimusalat sijoittuvat niistä puutuotteeseen, kemiaan ja erityisaloihin. Päivittäistä edunvalvontaa hoitaa noin 9 000 luottamushenkilöä eri puolilla Suomea sijaitsevilla työpaikoilla. Teollisuusliittoon kuuluu 715 ammattiosastoa, joiden jäsenistä on naisia 56 000 eli 25 prosenttia ja miehiä 170 000 eli 75 prosenttia.Alle 30-vuotiaita jäseniä on 24 000 eli hieman yli kymmenen prosenttia. Opiskelijajäseniä liitossa on 8 700. Kolme ensimmäistä askelta Teollisuusliiton ensimmäisen liittokokouskauden kolme keskeistä tavoitetta on tuoda lisää turvaa ja mahdollisuuksia jäsenten elämään, parantaa suomalaisen teollisuuden elinvoimaa ja työllisyyttä sekä päivittää ay-toiminta. Työnteko on sopimusaloihin katsomatta muuttunut aikaisempaa vaativammaksi. Tek- niikka on kehittynyt harppauksittain ja jatkaa kehittymistään edelleen. Sen rinnalla ovat työntekijöille asetetut osaamisvaatimuksetkin kasvaneet. Uranvaihdos, työttömyys ja tarve jatkokoulutukseen voivat tulla melkein ketä tahansa vastaan. Siksi Teollisuusliiton tärkeimmäksi tehtäväksi on asetettu jäsenten toimeentulon turvaaminen ja hyvinvoinnin parantaminen työelämässä. Suomesta on parin viime vuosikymmen ajan puuttunut työpaikkoja synnyttävä teollisuuspolitiikka. Supistuneen vientiteollisuuden ongelmat ovat synkistäneet kansantaloutta. Teollisuusliiton tavoitteena on rakentaa ja ajaa aktiivisesti ratkaisumalleja teollisuuden edistämiseksi niin, että ammattitaidon ja investointien varaan syntyy uusia ja kelpoja työpaikkoja. Järjestäytyminen ja ay-toiminta eivät ole itsestäänselvyyksiä. Se on näkynyt liittojen jäsenmäärien alentumisena ja

NÄIN PUULIITTOLAISET, TEAMILAISET JA METALLILIITTOLAISET MUODOSTAVAT YHDESSÄ TEOLLISUUSLIITON 1 000 puuliittolaista 1 000 teamilaista 1 000 metalliliittolaista Puheenjohtaja Jari Nilosaari avasi valtuuston historiallisen kokouksen Vantaalla. Vasemmalta valtuuston puheenjohtaja Janne Naukkarinen, valtuuston toinen puheenjohtaja Asko Saarinen ja liiton varapuheenjohtaja Jyrki Alapartanen. dunvalvonnan luottamustehtävien kasaantumisena aikaisempaa pienemmän aktiivien joukon harteille. Tilanteen kääntäminen kasvukäyrälle vaatii toimintatapojen päivittämistä. Ensiarvoisen tärkeää on, että aluetoimistot ja aktiivit tekevät järjestämistyötä yhdessä. Samoin luottamushenkilöiden tukemista lisätään, jotta tehtävistä tulee houkuttelevampia. Puuliiton Merihaan toimisto myyntiin Puuliiton valtuusto hyväksyi kokouksessaan liiton vuoden 2016 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Tilinpäätös oli 112 440 euroa alijäämäinen. Valtuusto hyväksyi myös Puuliiton Merihaan toimitilojen myynnin. Näin liiton työntekijät voivat siirtyä samoihin toimistotiloihin Teollisuusliiton muiden työntekijöiden kanssa. Puuliiton valtuuston varsinaisen jäsenen paikalta ovat eronneet Hannu Juutinen ja Hillevi Lehmusjärvi. Yleisvarajäsenen paikalta ovat eronneet Tarmo Kauppi, Harri Ronkainen, Hanne Lempinen, Kari Ahtiala, Marita Mourujärvi, Kari Komsi, Leida Kuutok, Stina Myllys, Ville Aulaskoski, Risto Laitinen, Tero Kumpumäki ja Sami Pellikka. Valtuusto kiittää heitä kaikkia ansiokkaasta edunvalvonta- ja järjestötyöstä. Työttömyyskassat fuusioituvat Liittojen fuusiopäätösten rinnalla Puualojen, Teamin ja Metallin työttömyyskassojen edustajistot päättivät fuusioitua. Sen seurauksena uusi Teollisuuden työttömyyskassa aloittaa toimintansa 1.1.2018. Siihen kuuluu 154 000 jäsentä ja se on Suomen neljänneksi suurin työttömyyskassa. Toiminnallisina tavoitteina ovat kustannussäästöt ja taloudellinen kestävyys. Petteri Raito Puuliiton valtuusto lähetti terävät terveiset päättäjille: Suomen suurin aivovuoto on tapahtunut työllisyydestä työttömyyteen Ja silti työttömiä kohdellaan valtuuston mukaan byrokratia edellä sanktioilla sivaltaen sen sijaan, että heidät ymmärrettäisiin arvokkaaksi osaamisreserviksi, jonka panos pitää tukea ja mahdollisuuksia tarjoamalla saada viipymättä työelämän käyttöön. ## Politiikkalinjauksissa on valtuuston mukaan pohjimmiltaan kysymys ihmiskäsityksestä. Kun työtä tekevät ja työttömät ymmärretään yhtä lailla elämässään hyviä asioita haluaviksi, tavoitteellisiksi ja eteenpäin pyrkiviksi ihmisiksi, kääntyvät tukikeinotkin luontevasti kannustamiseksi sanktioiden ja niillä uhkaamisen sijaan. Puuliiton valtuuston arvion mukaan työttömät ja työttömyysuhan alla elävät ihmiset tarvitsevat ajantasaisen tiedon oman ammattitaidon ja työmarkkinoiden osaamisvaatimusten suhteesta. Siinä työssä viranomaiset voivat ja heidän pitää olla avuksi. Seuraava askel on ammattitaidon päivittä- minen tai uuden ammattitaidon hankkiminen niin, että työhakemuksilla on todelliset mahdollisuudet menestyä työnhakumarkkinoiden kovassa kilpailussa. Tätä varten työttömyysturvan varassa opiskelemiselle asetetut taloudelliset esteet on poistettava. Toisaalta työntekijöiden jatkuva kouluttaminen on saatava vakiintuneeksi osaksi yksityisen ja julkisen sektorin yritysten ja palveluntarjoajien toimintaa. Tarjolla olevan koulutuksen pitää puolestaan olla niin laadukasta, että työnantajat voivat luottaa saavansa ajantasaisella osaamisella varustettuja ammattilaisia töihin. Työttömyyden ongelman ratkaisemisen avainsana on laatu. Sanktioihin nojaava työhakemusten määrän byrokraattinen kyttääminen ei tätä kriteeriä täytä. Lisäksi sanktiot osuvat ennen muuta heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Siis juuri heihin, jotka tarvitsevat eniten tukea. Samalla taloudellisilla kiristysruuveilla luodaan uusi joukko ihmisiä, joiden selviytyminen vaikeutuu. Esimerkiksi niin, että leikatuilla tuilla on taas vähän vaikeampaa hankkia työnhaussa tarvittavat sähköiset välineet, jos vanhat sattuvat rikkoutumaan tai niitä ei ollut. Yhteentörmäyksen riski on kasvanut Työttömy ystur van heikennykset ovat Puuliiton valtuuston mukaan voimassa olevan kilpailukykysopimuksen (kiky) vastaisia. Vaatimukset kikyn purkamisesta ovat yhä kuuluvammin nousemassa työntekijöiden keskuu- dessa pintaan. Toisaalta tahtotila palkankorotusten saamiseksi on voimistunut. Samanaikaisesti työnantajien suunnasta on kantautunut viestejä edelleen jatkuvasta pyrkimyksestä työntekijöiden etujen heikentämiseksi. Kun pakkaan lisätään vielä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n irtisanomien keskusjärjestösopimusten neuvotteleminen osaksi työehtosopimuksia, alkavat tulevan työmarkkinakierroksen asetelmat valjeta. Valtuusto ar vioi yhteentörmäyksen riskin kasvaneen, mutta nimenomaan se pitäisi pystyä estämään, jotta alkanut talouskasvu saadaan jatkumaan ja sen mukanaan tuomat hyödyt kuten työllisyyden kohentuminen varmistettua. Puuliiton valtuusto toivoo, että työnantajat ja maan hallitus ymmärtävät asetelman. Myös palkansaajien on saatava osansa myönteisestä kehityksestä. MIRA TENHUNEN MIRA TENHUNEN 5

6 Puuliiton valtuuston kokous 16.–17. toukokuuta Vantaalla Valtuutetut haikeita mutta tyytyväisiä Tavoiteltu suurliitto syntyi Puuliiton valtuutetut toivottivat ensi vuoden alussa aloittavan Teollisuusliiton tervetulleeksi. Tekstit Jari Isokorpi Kuvat Mira Tenhunen Robert Friman, Simons Elementin talotehdas – Teollisuusliiton synty alentaa jäsenmaksuja. Kustannukset vähenevät, edunvalvonta paranee ja toivon, että ruotsinkielinen palvelu säilyy ainakin yhtä laadukkaana kuin mitä se on ollut tähän asti. Anne Baltzar, Koskisen – Teollisuusliitto tuo uusia mahdollisuuksia. Saamme enemmän toimijoita ja lisää koulutusta. Anssi Auvinen, Fin Forelia – Kun liiton koko kasvaa, voimaa tulee taakse ja pystymme neuvottelemaan paremmin asioista. On jäsenen etu, että takana on suuri liitto. Maarit Laitinen, Muurame – Kun Teollisuusliitto syntyi, sanoin: Jippii! Saamme vahvempaa taustatukea, kun työnantajan kanssa tulee erimielisyyksiä sopimuksista, joita yritämme saada läpi. Ritva Kyllönen, Kaskipuu – Hetken haikeuden Puuliiton purku herättää, mutta fuusio on helppo ymmärtää. Kun meitä on enemmän, olemme vahvempia. Kauko Jurvanen, UPM:n Kaukaan saha – Haikealta tuntuu, mutta jäsenten kannalta näin on parempi. Hyötyä saamme selkeästi. Kimmo Natunen, UPM Plywood Savonlinnan vaneritehdas – Teollisuusliitto on jäsenen etu. Se pystyy tarjoamaan paremmat jäsenedut ja paremman edunvalvonnan. Jaana Myllynen, Haapaveden Puukaluste – Teollisuusliitto on hyväksi jäsenille. Sen myötä jäsenmaksu alenee, koulutusmahdollisuudet paranevat, vaikuttaminen tehostuu ja jäsenmaksu työttömyysajalta poistuu. Juha Meriläinen, Koneurakointi S. Kuittinen – Teimme tärkeän päätöksen.Toivottavasti se oli tulevaisuuden kannalta oikea. Yhdessä olemme vahvempia. Jouko Ridell, Kiimingin Kaluste – Toivon Teollisuusliitolta vahvaa työntekijöiden asian ajamista ja entistä suurempaa esillä oloa julkisuudessa ja medioissa, että myös työntekijöiden näkemys tulee esille, eikä vain työnantajan ja EK:n ääni.

7 J Ä S E N R E K I S T E R I T I E D OT TA A Jäsenrekisterin kesäajan päivystys ## Jäsenrekisteri päivystää 1.6.–31.8. kello 9.00–12.00. Jäsenrekisteri toivottaa aurinkoista ja rentouttavaa kesää! Liiton lomapaikoista löytyy vielä tilaa ## Liiton lomapaikkojen kesäajan arvonta suoritettiin 9. toukokuuta, ja arvonnassa onnekkaille on lähetetty kirje voitetusta mökkiajasta. Joitakin viikkoja ja viikonloppuja on vielä vapaana varsinkin kesäkuun alkupuoliskolla ja elokuussa. Vapaiden mökkien tilanteen voi tarkistaa liiton verkkosivulta mökkien varauskalenterista: puuliitto.fi/varauskalenteri. Jukka Hirvonen, Fin-Terpuu – Saamme uuden ja isomman alun. Voima kasvaa, palvelut paranevat ja hinta laskee. Erkki Immonen, UPM Plywood Pelloksen vaneritehdas – Mieli on kaihoisa mutta tyytyväinen. Saamme joukkovoimaa ja vahvempaa perälautaa neuvottelutilanteisiin ja vastavoimaa työnantajan neuvotteluesityksiin. Täydennys kuntavaalituloksiin P Särmässä 5/2017 mainittu- jen henkilöiden lisäksi kuntavaaleissa valtuutetun paikan sai muun muassa työpajaohjaaja Merja Heikkinen (sdp) Rautavaaralta, agrologi ja maatalousyrittäjä Jonna Nygård (rkp) Lapinjärveltä sekä liiton sihteeri (eläkkeellä) Lauri Ainasto (vas) Sallasta. Tarmo Lehesvuori, UPM Seikun saha – Kohti isompaa liittoa mennään ja toivottavasti kohti parempaa edunvalvontaa. On katsottava eteenpäin ja tulevaisuuteen! Marko Luttinen, Piklas – Haikealla mielin mutta hyvillä tunteilla eteenpäin. Ei muuta kuin leuka rinnassa kohti uusia haasteita. Työehtosopimuspäivystys kesällä 2017 Viikko 25 (19.–25.6.) •• •• •• •• •• •• •• •• Kari Pyykkönen, Metsähallitus, Pohjanmaan ja Kainuun alue – Teollisuusliitto tulee olemaan suuri liitto. Se merkitsee, että meidän alojemme edustajien on oltava aktiivisia sen toiminnassa.Yhdistyminen oli pakko tehdä.Toivottavasti saamme aikaiseksi kuuluvamman ja näkyvämmän liiton. Harri Häkkinen Kirsi Hyvönen Asta Kääriäinen Lasse Parhiala Heikki Seila Erno Välimäki Juha Lyytinen Tuomo Sunnari 0400 386 753 045 657 9008 0400 778 510 040 591 0365 050 566 5286 045 636 5393 0400 543 054 0400 965 061 Viikko 26 (26.6.–2.7.) Seppo Päivärinta, Isku – Liittofuusio oli tarpeen, koska tänä päivänä tarvitaan työnantajaa vastaan iso ja vahva liitto. Puuliitto oli sen verran pieni, että me ei oikein pärjätty neuvotteluissa. Toivottavasti nyt saadaan joukkovoimaa lisää. •• •• •• •• •• •• •• Asta Kääriäinen Tuomo Sunnari Heikki Seila Lasse Parhiala Kirsi Hyvönen Harri Häkkinen Reijo Lehtinen 0400 778 510 0400 965 061 050 566 5286 040 591 0365 045 657 9008 0400 386 753 0400 125 770 Viikko 27 (3.–9.7.) •• •• •• •• •• Reijo Lehtinen Kirsi Hyvönen Jari Sirviö Eero Juhonen Asta Kääriäinen 0400 125 770 045 657 9008 0400 361 925 045 130 5091 0400 778 510 Viikko 28 (10.–16.7.) •• •• •• •• Stefan Sjölund, Nautor – Iso liitto pystyy päättämään isoista asioista. Toivon, että työntekijöiden etuja ajetaan entistä kovemmin. Pientä nostalgiaa tunnen Puuliittoa kohtaan, mutta silti olen tyytyväinen, että Teollisuusliitto syntyi. Eero Juhonen Pauli Ukkonen Jari Sirviö Reijo Lehtinen 045 130 5091 040 546 7750 0400 361 925 0400 125 770 Viikko 29 (17.–23.7.) Tarvo Talja, Versowood – Teollisuusliitto herättää toiveikkaita mietteitä. On helpompi markkinoida uusille jäsenille niitä uusia palveluita, joita sen myötä saadaan. •• •• •• •• •• Pauli Ukkonen Jari Sirviö Eero Juhonen Erno Välimäki Jarmo Tuomainen 040 546 7750 0400 361 925 045 130 5091 045 636 5393 0400 796 896 Viikko 30 (24.–30.7.) •• •• •• •• Jarmo Tuomainen Jari Sirviö Pauli Ukkonen Erno Välimäki 0400 796 896 0400 361 925 040 546 7750 045 636 5393

8 NIMI UUDELLE LEHDELLE Lähetä ehdotuksesi Teollisuusliiton lehden nimeksi 31.8. mennessä: tiedotus@puuliitto.fi Voit myös postittaa ehdotuksesi: Särmä, PL 138, 00531 Helsinki Kerro nimesi ja yhteystietosi. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan tavarapalkintoja. Lopullisen nimivalinnan tekee Teollisuusliitto-hankkeen projektihallitus. TYÖTTÖMYYSKASSA Puukassa palvelee Puukassa palvelee jäseniään kassan maksamiin etuuksiin liittyvissä asioissa puhelimitse normaalisti maanantaista perjantaihin kello 9.00–11.30 numerossa (09) 6151 6444. Tarkista mahdolliset poikkeukselliset päivystysajat kassan verkkosivuilta. Työttömyyskassan kanssa voit asioida myös lähettämällä sähköpostia osoitteeseen TK@puuliitto.fi. Jos lähetät kassaan sähköpostia, pyydämme ilmoittamaan viestissä jäsennumerosi. Henkilötunnuksen lähettämistä sähköpostitse tulee välttää tietoturvasyistä. Hakemuksia työttömyyskassalle on mahdollista lähettää sähköisesti suojatun yhteyden kautta kassan verkkosivuilla olevaa eAsiointi-palvelua käyttäen. Puukassan palvelut internetissä Puukassan verkkosivuille pääsee Puuliiton etusivulla www.puuliitto. fi olevan Puukassa-painikkeen kautta. Sähköisen asioinnin eAsiointipalveluun pääsee kassan etusivun otsikkopalkin eAsiointi-painikkeen kautta. Kassan etusivulla on myös ohjeet eAsiointi-palvelun käyttämiseen. Alla on listattuna osa eAsiointi-palvelun palveluista: •• •• •• •• •• •• yhteystietojen tarkistaminen ja muuttaminen hakemusten täyttäminen ja lähettäminen käsittelyseuranta maksuilmoitukset ja päätökset päivärahan laskurien kertymät liitteiden lähetys. Käsittelyn nopeuttamiseksi suosittelemme lähettämään ansiopäivärahahakemukset eAsiointi-palvelusta. Palvelusta näkee sähköisesti lähetetyn hakemuksen käsittelytilanteen siinä vaiheessa, kun hakemus on käsitelty ja tallennettu maksuun. Maksupäivä näkyy noin kaksi päivää aikaisemmin kuin rahat ovat tilillä. Huomioithan, että palvelussa ei näy jokainen käsittelyvaihe kassalla. PUUKASSA Puualojen työttömyyskassa Joillakin työpaikoilla kikyä ei toteuteta lainkaan. K U VAT M I R A T E N H U N E N MIKÄ Kiky-sovellukset vaihtelevat työpaikoilla P Työehtosopimuksiin neuvoteltu kilpailukykysopimuksen eli kikyn mukainen työajan pidennyksen soveltaminen vaihtelee työpaikoittain. Kun yhdessä työpaikassa työaikaa venytetään ilman korvausta, toisessa kiky ei aiheuta minkäänlaisia toimenpiteitä. Keski-Suomessa Karstulassa toimivassa Honkarakenne Oyj:ssä kiky ei vaikuta tuotantotyöntekijöiden arkeen millään muotoa, pääluottamusmies Juha Sekki sanoo. – Työajan pidennystä ei otettu tässä firmassa käyttöön. Siinä olisi annettu suoraan työnantajalle kolmen päivän palkka; sehän oli kikyn päällimmäinen ajatus. Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosihteeri Jarmo Tuomainen sanoo, että kikystä on tullut liittoon runsaasti yhteydenottoja. – Liittoon päin on saatu työajan pidennyksestä aika paljon negatiivista palautetta. Asioista sovitaan paljon paikallisesti Solar Kaihtimen pääluottamusmies Noora Saukko. Työpaikan tarpeisiin ruuvattu kiky-ratkaisu Pohjois-Pohjanmaalla Pyhännällä sijaitsevassa LapWall Oy:ssä ja Kalajoella sijaitsevassa Solar Kaihtimet Ky:ssä taas on päädytty kikyn kohdalla täysin erilaiseen ratkaisuun kuin Honkarakenteella. – Kiky sovittiin paikallisesti vähentämällä kolme pekkaspäivää eli 24 tuntia, LapWall Oy:n pääluottamusmies Harri Pernu kertoo. – En keksinyt yhtään, miten työntekijät olisivat kikystä jotenkin hyötyneet. Paskasta sopimuksesta ei saatu parempaa sovittua, Pernu puuskahtaa. – Meidän sovelluksemme kikystä tehtiin niin, että vaihdoimme kolme lauantaita työpäiviksi. Olimme pääsiäisen jälkeisen lauantain, vappuviikon lauantain sekä helatorstain töissä. Työntekijät äänestivät, että tullaan mieluummin helatorstaina töihin, jolloin helatorstain jälkeisenä lauantaina ei ollut töitä. Työnantajalle oli aivan sama, minä päivinä kiky-päivät tehdään, Kalajoella sälekaihtimia, vekkiverhoja, hyönteissuojia ja kehäristikoita valmistavan Solar Kaihtimen pääluottamusmies Noora Saukko kertoo. LapWallissa päästiin kikystä sopuun viime vuoden joulukuussa. – Kävin vaihtoehdot työntekijöiden kanssa läpi, ja sitten sovin siitä silloisen tuotantojohtaja Heikki Klaavon kanssa. Tämä ratkaisu sai enemmän kannatusta kuin arkipyhälauantaista luopuminen, ja työntekijöiden mielestä se oli ihan ookoo, Pernu sanoo. Saukko arvioi ratkaisun olleen hänen työpaikalleen toimivin. – Kun mietti vaihtoehtoja, tämä tuntui meidän työpaikallamme järkevimmältä tavalla toteuttaa kiky. Solar Kaihtimessa työ on niin kausiluontoista, että olemme usein lauantaisin töissä, kun on kiirettä. Tämä ei tuntunut muutokselta. Aivan kivuttomasti Solar Kaihtimenkaan kiky ei syntynyt. – Aluksi kaikki työntekijät olivat tätä vaihtoehtoa vastaan, mutta mieli muuttui, kun kävi ilmi, että kiky-päiviltä maksetaan normaali tuntipalkka – tosin ei ylityölisiä – ja helatorstailta saatiin arkipyhäkorvauksetkin. Paikallinen sopiminen on puuliittolaisten työpaikoilla arkipäivää. – Esimerkiksi urakkasopimuksia on sovittu paikallisesti, ja kun linjoihin tulee muutoksia ja työt muuttuvat, niistäkin on sovittu paikallisesti, Honkarakenteen pääluottamusmies Sekki kertoo. – Myös pekkaspäivien kertymisestä on sovittu paikallisesti, jatkaa yrityksen työsuojeluvaltuutettu Jukka Huhtanen. Sopimisen kulttuuri on tuttua myös LapWallissa. – Näkisin, että asioista voisi sopia vieläkin enemmän itse. Harrin kanssa asiat ovat sujuneet, LapWallin tuotantopäällikkö Juha Ojakoski sanoo. – Olemme sopineet viikkopalaverin pidettäväksi perjantaisin, pääluottamusmies Pernu lisää. Saukko ja Pernu osallistuivat myös 20.–21. toukokuuta Oulussa Break by Sokos Hotel Edenissä järjestettyyn mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden ja bioalojen edunvalvontakoulutukseen. Mira Tenhunen FA K TA Tes-sihteerien matkassa LapWallin pääluottamusmies Harri Pernu. Honkarakenteen pääluottamusmies Juha Sekki. •• Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosihteeri Jarmo Tuomainen ja puusepänteollisuuden työehtosihteeri Eero Juhonen kävivät perjantaina 19. toukokuuta Honkarakenne Oyj:ssä Karstulassa ja LapWall Oy:ssä Pyhännällä ja maanantaina 22. toukokuuta Alavus Ikkunat Oy:ssä Alavudella ja Mattiovi Oy:n Alavuden tehtaalla. •• Viikonloppuna 20.–21. toukokuuta pidettiin mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden ja bioalojen edunvalvontakoulutus Break by Sokos Hotel Edenissä Oulussa Pohjois-Pohjanmaalla. •• Honkarakenne valmistaa eri kokoisia hirsirakennuksia pienistä aitoista isoihin omakotitaloihin. •• Honkarakenteen tuotantotyöntekijöiden keski-ikä on yli 50 vuotta. Kaikki työntekijät ovat miehiä. •• LapWall valmistaa suurelementtejä yrityksille ja yhteisöille. •• LapWallissa on noin 130 tuotantotyöntekijää, joista kymmenen naisia. •• LapWallin tuotantotyöntekijöiden keski-ikä on noin 35 vuotta.

9 Lujalla tahdolla maaliin asti P uuliitto, Team Teollisuusalojen ammattiliitto ja Metalliliitto ovat vieneet kovalla tahtotilalla fuusiopäätökset maaliin. Puuliitto sekä Team päättivät omissa valtuustoissaan lopettaa liittojen toiminnan 31.12.2017 mennessä, ja Metalliliitto päätti 17.5.2017 muuttaa sääntönsä niin, että tämä mahdollisti Teollisuusliitto ry:n synnyn ja Metalliliitto jäi nimenä historiaan. Teimme yhdessä historiaa vahvalla tahdolla ja yksimielisesti. Näin julkisesti kiitän liittojen ja kassojen hallintoa ja henkilökuntaa hyvin tehdystä pohjatyöstä, joka mahdollisti Teollisuusliiton synnyn. Puuliitto siis lakkaa olemasta ja aloitamme yhdistyneenä Teollisuusliittona 1.1.2018. Tästä syntyy uutta ja uuden synnyttäminen vaatii uutteraa työtä. Uskon, että tahtotila jatkuu yhtä jämeränä kuin tämän projektin alussa ja saamme aikaiseksi vahvan jäseniä palvelevan liiton, joka toimii tässä ajassa ja uudistuu koko ajan. Työ ei ole siis todellakaan lopussa päätöksiemme myötä, vaan paljon tekemistä ja sitoutumista riittää moniksi vuosiksi eteenpäin. Kaikki uuden liiton toiminnot tulevat nyt tarkkaan tarkasteluun ja mietittäväksi, miten tästä mennään eteenpäin. Tiettyjä peruslinjauksia on tehty jo aiesopimuksella, yhdistymisasiakirjalla ja liittopäätöksillä, mutta paljon tärkeitä linjauksia on vielä edessä. Nämä linjaukset on määrä saada maaliin ennen Teollisuusliiton ensi marraskuun liittokokousta. Liittokokous valitsee myös Teollisuusliiton valtuuston, hallituksen ja puheenjohtajiston. Liitot ovat jo nimenneet ehdokkaat näihin paikkoihin. Nämä ehdotukset menevät maaliin yhteisellä sopimuksella. Onnitteluni kaikille ehdokkaiksi nimetyille! Myös sektori- johtokuntien nimitykset ovat selvät, mutta ne vahvistetaan Teollisuusliiton valtuuston joulukuun kokouksessa, ja ne julkistetaan siinä vaiheessa, kun kaikissa kolmessa liitossa on ehdotukset varmistuneet lopullisesti. Paljon on siis vielä tehtävää ja päätettävää, ei pelkästään hallintopäätösten osalta, vaan myös koko uuden liiton organisaation sekä sen toiminnan kannalta. Nämä päätökset vaativat edelleen perusteellisen pohjatyön ja sitä työtä olemme nyt tekemässä. Ensi syksy vaatii myös lujaa tahtoa. Puuliiton työehtosopimusneuvottelut käynnistyvät 1. syyskuuta. Ainakin mekaanisen metsäteollisuuden ja puusepänteollisuuden työehtosopimuksien kanssa on silloin ensimmäinen isompi tapaaminen työnantajien kanssa. Teemme mahdollisesti tunnusteluja myös muidenkin sopimuksien suhteen. Toki olemme jo pitäneet EK:n irtisanomista keskusjärjestösopimuksista yhteistä neuvonpitoa toimistojen välillä, mutta ne ovat vasta alkuvaiheissaan. Yleisesti on ennustettu, että syksyn neuvotteluista tulee tiukat, mutta milloinkas ne eivät ole sitä olleet? Menemme kohti liittokohtaisia neuvotteluita, eikä esimerkiksi vientiteollisuusvetoisesta neuvottelumallista ole enää keskusteltu. Puuliitto on luopunut näistä neuvotteluista Metsäteollisuuden irtautumisen jälkeen yhdessä Teollisuusliiton sekä Teamin kanssa. Metsäteollisuudella on ilmeisesti kovia paineita murtaa joitakin työehtosopimuksen osia, etenkin Paperiteollisuudessa. En kuitenkaan epäile, ettei heillä olisi kovia tavoitteita myös meidän työehtosopimuksia silmällä pitäen. Myös Puuliitolla on omia neuvottelutavoitteitaan, jotka varmasti vaativat vääntöä, jotta maaliin päästäisiin. Etenkään jäsenten ostovoiman turvaaminen ei ole tavoitteista helpoimmasta päästä. Voitaneen kuitenkin todeta, että joka kerta olemme sopimukset tehneet, milloin pienemmän, milloin isomman puristuksen jälkeen. Odotan mielenkiinnolla, miten Metsäteollisuus ry tulee käyttäytymään keskusjärjestösopimuksien ja työehtosopimuksienkin kanssa. Neuvottelupöytään ei aina saa mitä tilaa, vaan joskus on tarjolla pelkkää Bulevardin lämmintä kraanavettä sekä iso lasku, jonka takaisinmaksuaika on pitkä. Tämän kevään pitkästä kesän ja lämmön odottelusta huolimatta toivotan kaikille lämmintä kesää sekä rentouttavia lomia niille, jotka sen ovat omalla työllään ansainneet! Lähdemme kohti tulevaisuutta lujalla tahdolla sekä eteenpäin suuntautumalla. Jari Nilosaari Kuoresta ulos ja esiintymään K U VAT P E T T E R I R A I T O – Parasta oli, kun uskalsi tulla kuoresta ulos. Mennä sinne yleisön eteen, eikä kuollutkaan, Sirpa Alaoja ilahtui. P Alaoja kertoo jännittäneensä esiintymistä lähes koko ikänsä. – En olisi ikään uskonut, että tällainen pohjimmiltaan ujo ihminen lähtee esiintymistä harjoittelemaan, mutta kolmekymppinen poikani kannusti, että äiti, jos et tuossa iässä, niin milloin sitten? – Siitä tuli kimmoke. Ja nyt sitten harmittaa, kun en ole aikaisemmin uskaltanut lähteä, Alaoja pohdiskeli Puuliiton esiintymistaidon kurssilla. Heta Tuppuraisen ja Petri Mäkipään vetämän kurssin keskeinen teema oli esiintymisjännityksen kohtaaminen, sen ylittäminen ja itseensä tutustuminen esiintyjänä ja vähän laajemminkin. – Heti alkuun helpotti, kun kuuli, että muutkin jännittävät. Jopa opettajat. En ainoastaan minä. Pitää vaan uskaltaa tulla kuoresta ulos. Nyt on saatu pieni reikä aikaiseksi, että rohkenee sieltä kurkistaa. Alaoja kokee ottaneensa tärkeän askeleen eteenpäin. – Vielä pitää käydä useampikin kurssi, mutta toki tästä on jo apua. Pääsin jännittämisen kynnyksen yli, sain itsevarmuutta ja motivaatiota oppia lisää. Mukaan tilanteeseen Jouko Hirvasaho jakaa Alaojan arviot kurssin annista. Jouko Hirvasahon mukaan esiintyminen on asennelaji. Sirpa Alaoja keskellä katsomisen ja katseiden kohtaamisen harjoitusta. – Hieno kokemus. Esiintymisvarmuutta on tullut parissa päivässä lisää. Siitä on aivan varmasti apua tulevia puhe- ja esiintymistilanteita ajatellen työpaikalla ja harrastuksissa. – Omasta asenteesta se on kiinni, että menee mukaan siihen tilanteeseen. Ottaa yleisön huomioon, mutta ei kanna liikaa huolta siitä, mitä he minusta mahtavat ajatella. Sitten on jo helpompi kertoa varsinainen asiansa, Hirvasaho arvioi. Hirvasaho ja Alaoja tohtivat suositella kurssia empimättä. – Ohjelma ja kouluttajat tempaisivat innostavasti mukaansa. Oli tosi kiva olla ja toimia samanhenkisessä porukassa, Alaoja toteaa. – Joo. Kyllä. Rohkeasti vaan mukaan, Hirvasaho komppaa. Alaoja työskentelee Siemen Foreliassa Rovaniemellä. Hän on työpaikkansa luottamusmies. Hirvasaho puolestaan on sahatyöntekijä Haapajärven Ha-San veistämössä. Hän on työpaikkansa varaluottamusmies, osaston luottamusmies ja ammattiosaston toimikunnan jäsen. Kurssi järjestettiin 13.–14.5. Voionmaan koulutuskeskuksessa Tampereella. Petteri Raito

10 Robottilypsy tutuksi jo ensimmäisenä opintovuonna Eläintenhoito opitaan oikealla maatila Vuoden 2018 alussa voimaan tuleva ammatillisen koulutuksen reformi lisää työpaikoilla tapahtuvaa opiskelua. PohjoisKarjalan ammattiopistossa maatalousalan perustutkintoa suorittavat ovat ammentaneet käytännön taitonsa oikeassa maatilayrityksessä jo seitsemän vuoden ajan. FA K TA Puuliiton sopimusala ## Puuliitto neuvottelee maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksen, jossa sovitaan työsuhteiden vähimmäisehdoista. ## Maatalousalan sopimus kattaa muun muassa eläintenhoitajat, tilanhoitajat, hevostenhoitajat ja lomittajat. Teksti ja kuvat Jari Isokorpi P Opiskelijat heti lypsylle Koulutuspäällikkö Tuula Harisen mukaan yrittäjän ja oppilaitoksen välillä on sovittu töistä, joita opiskelijat hoitavat. Opiskelun tilalla ensimmäisen vuoden oppilaat aloittavat heti. – Alkusyksystä he opettelevat lypsytyön yrityksen eläimillä ja tiloissa. Opettaja ja ohjaaja hoitavat opetuksen. Samaan aikaan toiset opiskelijat tekevät maataloustyötä kartanon pelloilla oppilaitoksen koneilla. Opiskelijoiden käytössä oleva navetta on Harisen mukaan nykyaikainen, ja se tekee mahdolliseksi lypsyn ja eläinten hoidon monipuolisen opiskelun. – Täällä on kaksi lypsyjärjestelmää, mikä on harvinaista. Opiskelijat opiskelevat ensin lypsyn asemalypsynä takalypsyasemalla. Sitten mennään robottinavetan puolelle, jossa robotin käyttö ja siihen liittyvät toiminnot tulevat tutuiksi heti ensimmäisenä opiskeluvuotena. Menestys alkaa eläinten hyvinvoinnista Koulutilasta luopumisen myötä ammattiopisto vapautui tilan investoinneista. Yrittäjän aikana satsaukset tilan kehittämiseen ovat olleet isoja: 30 lehmän navetasta on kasvanut yli satalehmäinen, teknisesti uudistettu luomunavetta. –  Aloittamisen jälkeen täällä on muutettu sikatiloja vasikkatiloiksi. Ilmastointia on parannettu. Eläimet kulkevat vapaina. Navetassa on otettu käyttöön aperuokinta ja kestokuivikeparret. Lypsyasema on muutettu nelipaikkaisesta kahdeksanpaikkaiseksi takalypsyasemaksi, jollainen on hyvin tyypillinen uusissa navetoissa. Sen li- E Lehmä viihtyy harjausautomaatissa. H Isäntä Pekka Partanen ja emäntä Kati Partanen siementävät härissään olevan lehmän. Koivikon kartanon navetasta löytyy monenlaista karjaa. Kuvassa lapinlehmä. H Koivikon Kartano Kiteellä on entinen koulutila, joka siirtyi maatalousyrittäjä Pekka Partasen ja Pauli Tolosen omistukseen oppilaitoksen ja yrityksen välisellä kauppakirjalla vuonna 2010. Siitä lähtien tilalla on harjoitettu yrittäjävetoista maataloutta ja koulutettu tulevia eläintenhoitajia ja maaseutuyrittäjiä oppilaitoksen ja yrittäjän yhteistyönä. –  Meillä on yli 60 maatalousalan opiskelijaa. Koivikon kartano on paikka, jossa heille opetetaan perustaidot, rehtori Jaana Homanen kertoo. Kartanosta tehdyssä kauppakirjassa sovittiin yhteistyön muodot. Yrittäjä Partasen mukaan siinä synnytettiin ”tyhjästä” uudenlainen toimintamalli, jossa yrittäjä yrittää ja opettajat opettavat samassa toimintaympäristössä. Rehtori Homanen pitää koulun ja yrityksen yhteistyötä onnistuneena. Partasen tilaansa tekemät investoinnit ovat taanneet, että ammattiin opiskelevien oppimisympäristö on pysynyt ajan tasalla. –  Opiskelijat näkevät nykyaikaisen maatilayrittämisen ja millä tavalla maatilaa pyöritetään. Jos oppilaitos ylläpitäisi tällaisia oppimisympäristöjä, se olisi tosi kova haaste ammatillisen koulutuksen uudistuksia tehtäessä ja valtavan kallista. säksi on rakennettu uusi navetta, jossa on robottilypsy, Partanen kertoo. Partasen mukaan tilalla on satsattu niin eläinten kuin työntekijöidenkin hyvinvointiin. –  Jos eläimet voivat hyvin, yleensä myös työntekijät ja yrittäjä voivat hyvin, hän kiteyttää. Partanen toivoo, että investointeja on mahdollista tehdä myös lähivuosina, vaikka juuri tällä hetkellä ajat ovat hankalat. – Maataloudessa on tosi tiukat ajat, kuten opetuspuolellakin. Koulutuspäällikkö Harisen mukaan Koivikon kartano on sellainen, että se mahdollistaa viimeistä huutoa olevan koulutuksen. Homanen on samaa mieltä. – Meillä on käytössä nykyaikainen navetta, jossa on mahdollista monipuolisesti opiskella lypsyä ja eläinten hoitoa. Molemminpuolista hyötyä haetaan Sekä Partanen että oppilaitoksen edustajat kertovat, että yhteistyöstä on haettu aitoa kumppanuutta, josta molemmat osapuolet hyötyvät.Kiteen mallissa yrittäjä saa käyttöönsä opettajan ohjaamien opiskelijoiden työskentelystä työpanosta ja oppilaitos ajan tasalla olevan koulutusympäristön. Homasen mukaan koulun näkökulmasta omasta koulutilasta luopumi- nen merkitsi sitä, että kalliita ylläpitokustannuksia jäi pois ja oppilaitos pystyi satsaamaan lisää rahaa opetukseen. – Tietämättä, että reformi on tulos- sa, olemme ottaneet oikeat askelmerkit ja pystyneet kehittämään toimintoja ja toimintatapoja. Laatu ei heikentynyt, kun vähensimme toimitiloja 50 prosentilla. Rahat opetukseen, ei seiniin Kumppanuus on ollut myös opettajien ammattitaidon kehitykselle hyödyllinen. – Opettajat pysyvät paremmin ajan

11 lalla ”Pääsemme näkemään, mitä työelämä on” tasalla, kun he työskentelevät ryhmien kanssa aidoissa oppimisympäristöissä. Heillä on silloin käytössä uudenaikaisten koneiden ja laitteiden maailma, jota oppilaitoksilla ei vält- tämättä ole, Homanen kertoo. Harisen mukaan kumppanuus auttaa laadukkaan opetuksen ylläpitämisessä. –  Se on yksi ratkaisu siihen, että ohjataan olemassa oleva rahamäärä opettajien palkkaan, ei seiniin. Kiteen toimintamalli on herättänyt kiinnostusta myös valtakunnallisesti. ## – On hyvä, että opiskelupaikka ei ole koulutila vaan yksityisen alla. Näemme suoraan, mitä työelämä on. Osa oppilaista pääsee tilalle välillä myös töihin, sanoo kolmatta vuotta eläintenhoitajaksi opiskeleva Niina Jeskanen. Hänen mukaansa Pohjois-Karjalan ammattiopistossa on opetettu alusta alkaen työelämälähtöisyyteen. –  Siellä on saanut hyviä eväitä työntekoon. Teoriaa opiskellaan myös, mutta enimmäkseen opinnot ovat käytännönläheisiä. Ensimmäisenä opiskeluvuotena työtä oli Jeskasen mukaan kaksi–kolme päivää viikossa. Toisena vuonna työtä oli vähän vähemmän, noin kerran viikossa. Viimeinen vuosi on ollut pääasiassa ilman opettajaa tapahtuvaa työssä oppimista. Opiskelijat ovat käyneet paljon töissä muuallakin kuin kartanolla. – Myös oma kiinnostus on ratkaissut. Moni valitsee viimeisenä vuonna sellaisen työpaikan, mihin itse haluaa työllistyä. Jeskanen pitää koulutusreformissa myönteisenä sitä, että työelämässä oppimista lisätään. – Työpaikalla ovat alan ammattilaiset, joten siellä oppii tekemään työtä. Mutta lähiopetusta tarvitaan myös. Et pysty tekemään mitään, jos pohjatiedot eivät riitä. Hän pitää opettajan roolia tärkeänä, vaikka opettamisen luonne muuttuu. – Opettajan tehtävä on opettaa ja tukea. Paljon on menty tiimioppimiseen: opitaan toisilta opiskelijoilta ja myös muilta. Opettaja enimmäkseen ohjaa, mitä kautta jotakin tietoa kannattaa hakea. Varsinkin, kun peruskoulun jälkeen tullaan kouluun, opettajat ovat luomassa pehmeää laskeutumista. Jeskanen sijoittui äskettäin jaetulle neljännelle sijalla eläintenhoidon Taitaja2017 ammattitaidon suomenmestaruuskilpailussa. Se on yksi saavutus sen merkiksi, että Kiteellä ammattiopetus tuottaa tulosta. – Meillä on käynyt tutustujia muista maatalousalan oppilaitoksista ja olemme jakaneet heille kokemustamme, Homanen mainitsee. Työpaikalla tapahtuva oppiminen ei onnistu, jos aitoja kumppanuuksia ei ole. Opiskelijaa ei voi myöskään jättää siihen tilanteeseen, että hänen on itsenäisesti hakeuduttava työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Opetusta ei pidä siirtää yrittäjälle Yrittäjä Partanen pitää uhkakuvana, että opettajan ammattia koulutusuudistuksen myötä ajetaan alas. –  Niin ei saa missään nimessä käydä. Vaikka käytännön opetus tapahtuu yrityksissä, siellä pitää olla opettaja mukana. Ei yrittäjille voi sälyttää opetusvastuuta. – Kouluilla pitää olla ammattitaitoinen henkilökunta, joka opettaa. Meillä yrittäjillä ei ole sitä osaamista, eikä mielestäni tarvitse olla. Partasen mielestä teoria-asioissa etäopetus ei riitä, vaan myös lähiopetusta tarvitaan. – Meillä on paljon esimerkkejä siitä, että kun ei ole lähiopetusta, vaan liian paljon etäopetusta, työelämä vetää hyvät opiskelijat kesken opiskelun pois ja vähän laiskemmat jäävät heitteille. Näen lähiopetuksen hirmu tärkeänä. Homasen mielestä oppilaitoksen pitää luoda yhteistyösuhteita työelämään. Hänen mukaansa yksi yhteistyökumppani ei riitä, vaan niitä tarvitaan useita. Pohjois-Karjalan ammattiopistolla kumppanuuksia on useita. – On sovittava siitä, mikä rooli on yrityksillä ja mikä oppilaitoksella. Reformin taso toteutui reformista tietämättä Yksi tulevan reformin tavoitteista on työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisääminen. – Meille se ei ole uutta. Olemme reformin mukaisella tasolla myös työssä tapahtuvan oppimisen laajuudessa, mainitsee Homanen. Hänen mukaansa oppilaitoksen tavoitteena ensi syksynä on, että opiskelija tekee joka viikko oman oppimisensa edistämiseksi vähintään 35 tuntia työtä. – Siinä on opettajan johdolla ohjattua työskentelyä, työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja itseopiskelua. Jälkimmäinen voi tapahtua keskellä päivää esimerkiksi verkko-opintoina ja sen jälkeen työpäivä jatkuu. Ohjaamme opiskelijaa ottamaan lisävastuuta opiskelusta. Kiteen kumppanuusmallin onnistumista auttoi se, että yhteistyösopimusta valmisteltiin huolella, puolentoista vuoden ajan. – Koulutilan myynti yksityiselle oli iso prosessi, mutta tässä vaiheessa voi sanoa, että onneksi teimme sen ratkaisun, Homanen sanoo.

12 TTI OR K EN JÄS -2,5 snt/l Kesä- ja heinäkuun ajan jäsenkortilla tavallista suurempi alennus*! *Alennus koskee bensiiniä ja dieselöljyä 1.6.–31.7.2017. Edun saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoa kampanjasta ja jäseneduista osoitteesta www.teboil.fi/liitto Heinäkuun erikoisetu! Lounas ruokapöydästä I TT OR K EN JÄS -20%

MIRA TENH UNEN 13 Sohvatehdas teki oman tasa-arvosuunnitelman Konsernissa suunnitelma jo oli, mutta tehdas halusi omat piirteensä huomioivan suunnitelman. P Askon sohvatehtaalla pöydän ääreen on keräännytty kertomaan työpaikan tasa-arvosuunnitelman tekemisestä. Pöydässä istuvat työsuojeluvaltuutettu Markus Jokinen ja tuotantopäällikkö Jyrki Vuorio. Lähtökohta oli, että tasa-arvosuunnitelma oli olemassa. Mutta suunnitelma oli koko konsernin eli Keskon, ja siksi se ei ollut niin täsmällinen kuin tuotantolaitokselle laadittu olisi ollut. Askon sohvatehdas on Keskon ainoa tuotantolaitos. Ja siksi Askon sohvatehtaalla haluttiin sorvata suunnitelma talon omalle väelle ja sen tarpeisiin. Konsernista oli kuitenkin apua, kun suunnitelman tekoon ryhdyttiin. – Etukäteen tuntui raskaalta, että mistä saadaan kaikki suunnitelmaa varten tarvittava tieto, mutta kun ne löytyivät Keskon henkilöstöhallinnosta, suunnitelman laadinta alkoi tuntua helpolta, Vuorio kertoo. Näitä tietoja olivat naisten ja miesten osuus tuotantotyöntekijöistä ja toimihenkilöistä, työntekijöiden määrä ja heidän ikärakenteensa ja palkkauksensa. Lisäksi konsernin aiemmin laatima tasa-arvosuunnitelma toimi oivana pohjana omalle suunnitelmalle. – Tasa-arvosuunnitelman tekeminen aloitettiin vuoden 2015 lopulla, ja se valmistui vuoden 2016 maaliskuussa. Aloite tuli työsuojeluvaltuutetulta eli Markukselta, tuotantopäällikkö Vuorio sanoo. – Se oli riittävä aika, arvioi työsuojeluvaltuutettu Jokinen. Kuluneiden kolmen kuukauden aikana pidettiin kolme palaveria, joissa oli Jokisen ja Vuorion lisäksi Keskon HR-asiantuntija Essi Pursiainen, ensimmäinen varavaltuutettu Mikko Heino, toinen varavaltuutettu Kristiina Salminen ja sohvatehtaan tuotannon esimies Katja Hannula. Ensimmäisessä palaverissa Pursiainen kirjasi ylös sohvatehtaan työntekijöiden näkemyksiä ja teki tasa-ar- vosuunnitelman ensimmäisen version. – Sitten kävimme sen läpi, ja teimme raakaversioon viilauksia, kuten toimenpiteitä, Vuorio kertoo. Etninen tausta lisättiin suunnitelmaan Omaan tasa-arvosuunnitelmaan saatiin lisättyä sohvatehtaalla tärkeiksi katsottuja asioita. Jokinen esimerkiksi halusi suunnitelmaan maininnan, ettei ketään saa syrjiä hänen poliittisen vakaumuksensa takia. Nykyään työpaikat ovat kulttuurisesti aiempaa monimuotoisempia. Askon sohvatehtaankin työntekijöistä monella on juuret Suomen ulkopuolelta. Siksi tehtaan suunnitelmassa mainitaan myös etninen tausta. – Oma toivomukseni on, että jos joku ajattelee esimerkiksi rasistisesti, hän ei puhuisi rasistisia työpaikalla, Jokinen sanoo. – Sellaiseen puheeseen on työpaikalla velvollisuus puuttua, Vuorio lisää. Avuksi tehtaalla on laadittu myös työpaikan pelisäännöt. – Terveystalon työpsykologi kävi esimiesten ja luottamusmiesten kanssa läpi työpaikan pelisäännöt, ja sitten ne ja niiden perusteet käytiin läpi työntekijöiden kanssa. Ne on myös tulostettu joka työpisteelle, ja jos tulee ongelmia, tutkitaan, onko toimittu pelisääntöjen mukaan, Vuorio sanoo ja jatkaa. – Jotkut asiat tuntuvat päivänselviltä, mutta eivät sitä kuitenkaan ole. Silloin on hyvä olla paperilla, miten pitää käyttäytyä. Kaiken tarkoituksena on, että viihtyisimme työpaikallamme paremmin – ei täällä tarvitse olla kurjaa! Viihtyminen on meistä itsestämme kiinni. Sukupuolten välinen palkkaero yllätti Konsernista saaduista palkkatiedoista kävi ilmi, että naisten ja miesten palkkaero oli tehtaalla yllättävän suuri: vuonna 2013 se oli jopa 7,7 prosenttia. Palkkaeroa on saatu kurottua sen jälkeen vuosi vuodelta pienemmäksi, ja vuonna 2015 eroa oli miesten hyväksi 1,7 prosenttia. – Vuonna 2015 naisen euro oli Askon sohvatehtaalla 97,30 senttiä eli FA K TA Askon sohvatehdas ## Tehdas sijaitsee Anttilanmäen kaupunginosassa Lahdessa Päijät-Hämeessä. ## Tehdas kuuluu Indoor Group Oy:hyn, joka taas on osa Kesko-konsernia. Se on ainoa Keskon omistama tuotantolaitos. ## Tehtaalla on 56 tuotantotyöntekijää, joista 32 on naisia ja 24 miehiä. Toimihenkilöitä tehtaalla on 9. ## Tuotantotyöntekijöiden keski-ikä on 49 vuotta. ## Tehtaalla valmistetaan verhoiltuja huonekaluja eli sohvia, lepotuoleja, raheja ja sängynpäätyjä. Lähde: Askon sohvatehdas. 1,7 prosenttia vähemmän kuin miehen euro, Vuorio sanoo. Palkkaero oli epämiellyttävä yllätys, työsuojeluvaltuutettu Jokinen jatkaa. – Palkkaero pisti silmään. En osannut sellaista odottaa. Askon sohvatehtaalla on 56 vakituista tuotantotyöntekijää, joista naisia on 32 ja miehiä 24. Naisia on enemmän niin sanotussa alkutuotannossa eli kankaiden suojauksessa, leikkauksessa ja ompelussa ja miehiä taas viimeistelytuotannossa eli rungon kokouksessa ja verhoilussa. Vaativuusryhmiä on tuotannossa yhdestä neljään, joista neljä on vaativin. Tällä hetkellä sohvatehtaalla kukaan tuotantotyöntekijöistä ei kuulu neljänteen vaativuusryhmään. Kol- ”Omalla suunnitelmalla on enemmän painoarvoa” Tänään sekä työsuojeluvaltuutettu Jokinen että tuotantopäällikkö Vuorio ovat tyytyväisiä, että omalle työpaikalle laadittiin oma tasa-arvosuunnitelma konsernin paperin sijaan. – Olen iloinen, että tasa-arvosuunnitelma saatiin tehtyä ja että työnantaja koki sen tekemisen tärkeäksi. Sen avulla voi tehdä työpaikalla myös jonkinlaista asennemuokkausta. Eihän työpaikka ole koskaan valmis. Haluan, että asiat ovat tulevaisuudessa vielä paremmin kuin nyt, Jokinen summaa prosessia. – On hyvä, että meillä on oma tasa-arvosuunnitelma eikä pelkästään konsernin eli Keskon suunnitelma. Olemme saaneet itse vaikuttaa sii- Onko sinun työpaikallasi tehty YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA? FA K TA Tasa-arvosuunnitelma ## Tasa-arvosuunnitelmalla ennaltaehkäistään sukupuoleen, sukupuoliidentiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää ja puututaan siihen työpaikalla. ## Tasa-arvolain mukaan tasa-arvosuunnitelma on tehtävä vähintään 30 työntekijän työpaikalla. ## Tasa-arvosuunnitelma kannattaa tehdä myös työpaikoilla, joilla velvollisuutta sen laatimiseen ei ole, sillä tasa-arvosuunnittelu tukee hyvää hallintoa sekä henkilöstön hyvinvointia ja kehittämistä, mikä taas kohentaa yrityksen tuottavuutta. ## Tasa-arvo.fi-verkkosivuilta löytää lisätietoa tasa-arvosuunnitelman laatimisesta ja sen tavoitteista. Lisätietoa antaa myös liiton tasa-arvo- ja sosiaaliasian sihteeri Saila Ruuth, puh. (09) 6151 6206, gsm 050 467 0089 tai saila.ruuth@puuliitto.fi. Lähde: tasa-arvo.fi. Särmän toimitus etsii työpaikkoja, joilla suunnitelma on tehty. OTA YHTEYTTÄ toimitussihteeri Mira Tenhuseen, puh. (09) 6151 6390, gsm 044 338 2126 tai mira.tenhunen@puuliitto.fi. Yhteydenotto ei velvoita mihinkään. manteen vaativuusryhmään kuuluvat nykyään sekä kalusteverhoilijat, ompelijat että konepuusepät. – Ompelijoista kaikki ovat naisia, ja kalusteverhoilijoissa on nykyään myös muutama nainen, Vuorio sanoo. – Verhoilutyötä on pidetty pitkään miesten työnä. Minun mielipiteeni on, että ompelu on tämän firman vaikein työ, Jokinen sanoo. Ompelijan työ on tehtaan vaativimpia töitä, sillä virheitä ei saa tehdä. Jos virhe tapahtuu, on ompelu aloitettava alusta, ja kankaat menevät hukkaan, työajasta puhumattakaan. hen, ja tuntuu, että sillä on enemmän painoarvoa, kun se on oma eikä Keskon. Voimme sitouttaa sillä porukkaa enemmän, Vuorio lisää. Mira Tenhunen Tämä on juttusarja, jossa käsitellään tasaarvosuunnitelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman sisältöä ja tavoitteita ja niiden tekemistä työpaikoilla. Edellinen juttu ilmestyi Särmän numerossa 5/2017.

14 Keula kohti Tallinnaa! Kesäseilinkit-risteily kokoaa puuliittolaiset yhteen viimeistä P Puuharyhmä Edullisemmin perhelomalle: 136x200 4v alk. Oletko jo varannut paikkasi Puuliiton viimeisestä jäsentapahtumasta Kesäseilinkit 2017 -jäsenristeilyltä? Jos vielä emmit lähtemisen suhteen, niin päätä nopeasti – vielä ehdit mukaan! Mukaan ovat tervetulleita myös perhe, työkaverit ja ystävät! Kerää siis kasaan kiva porukka ja lähde ikimuistoiselle reissulle! Toimithan viimeistään perjantaihin 4.8. mennessä! Puuliittolaisten jäsenristeily Kesäseilinkit seilataan 26.–27.8. M/S Silja Europalla. Laivalastillinen puuliittolaisia kokoontuu tapaamaan toisiaan, viihtymään, puhumaan asiasta ja asian vierestä. Risteilyohjelma on viihdepainotteinen: Finlanders, Antti Railio, Joku Paikallinen Bändi, Pete Poskiparta, talon trubaduuri, trio ja houseband. Lisäksi tarjolla on painavaa asiaa ajankohtaisista puheenaiheista ja sunnuntain kyselytunnilla voit esittää kysymyksesi liiton johdolle. Laivalla voit osallistua karaokeen, bingoon, pubivisaan sekä tutustua esittelypisteillä Puuliiton ja yhteistyökumppaneiden tarjontaan. Toimintaansa esittelee muun muassa vakuutusyhtiö Turva, Palkansaajien hyvinvointi ja terveys Hyödynnä JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Henkivakuutus turvaa perheesi toimeentulon, jos pahin sattuisi. Tiesithän, että Puuliiton jäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Esimerkiksi 30-vuotiaalle Puuliiton jäsenelle henkivakuutus 100 000 euron turvalla maksaa vain 7 euroa kuussa. Alennus on peräti 59 %, mikä merkitsee 123 euron säästöä vuodessa. Katso hinta vakuutuksellesi ja hyödynnä jäsenetusi osoitteessa Jäsenille 59 % henkivakuutuskuntoon.fi I EDULLISEMP *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. PHT,Työväen Sivistysliitto TSL sekä Työttömien edunvalvonta- ja palvelujärjestö Tatsi. Sunnuntaiaamuna pääset piipahtamaan myös kesäisessä Tallinnassa ostoksilla tai muuten vain päivää paistattelemassa. Laivallekin voit jäädä esimerkiksi rentoutumaan ihanalla kylpyläosastolla ja rupattelemaan infopisteillä. Risteily on Puuliiton vuoden kapoikien nettivaraamosta. Valmistauduthan syöttämään matkustajien nimet ja syntymäajat jo varausvaiheessa. Myynti jatkuu koko kesän, mutta ajoissa toimivat varaajat varmistavat, että saavat haluamansa paikat. Toimithan viimeistään 4.8. mennessä! Mitä matka maksaa? Hyttiluokkia on paljon erilai- . 26.–27.8 r Eu opa M/S Silja suurin ja viimeinen oma jäsentapahtuma, sillä jatkossa purjehditaan uuden Teollisuusliiton lipun alla. Tule siis mukaan tapaamaan vanhoja ja uusia ystäviä! Kuinka pääsen matkalle mukaan? Kesäseilinkien varaukset ja laskutuksen hoitaa matkatoimisto Matkapojat. Tarkista, onko oma osastosi tekemässä ryhmävarausta ja ilmoittaudu osastosi Kesäseilinkivastaavalle, joka hoitaa varaukset kootusti eteenpäin. Voit myös halutessasi varata oman matkasi suoraan Mat- seen makuun. Monet ammattiosastot tukevat omien jäsentensä matkoja, jolloin omavastuuosuus jää hyvinkin edulliseksi. Halvimmillaan risteily maksaa vain viisi euroa per henkilö! Risteilyhinnat per henkilö sisältävät risteilyn valitussa hyttiluokassa sekä ohjelman laivalla. Liitto on sponsoroinut risteilyä 20 eurolla per matkustaja. Lisämaksulliset ateriat kannattaa varata ilmoittautumisen yhteydessä. Etukäteen tilaamalla hinnat ovat hiukan edullisemmat ja pääsy mieleiseen kattaukseen varmistuu.

15 Ilmoittaudu nyt mukaan risteilylle! kertaa Miten satamaan pääsee? Matkapojat järjestävät menopaluukuljetukset linja-autolla satamaan seitsemällä reitillä. Liityntäkuljetukset varataan matkan varauksen yhteydessä. Reitit, aikataulut ja hinnasto on nähtävissä osoitteessa www.matkapojat.fi/images/ uploads/puuliittobussit.pdf. Osa osastoista järjestää myös omia yhteiskuljetuksia, jos ilmoittautuneita tulee riittävästi. Tiedustele asiaa omasta ammattiosastostasi. Mitä risteilylle mukaan? Risteilylle on hyvä pakata iloista mieltä ja mukavat kengät. Myös uimahousut voi ottaa mukaan, sillä Silja Europalla on erinomaisen hieno Saunamaailma, jonne pääsee kylpemään pientä lisämaksua vastaan. Muista ottaa mukaan myös oma, voimassaoleva passi tai virallinen EU-henkilökortti. Muut kuvalliset kortit, kuten kela- tai ajokortit eivät kelpaa. Mistä lisätietoja risteilystä? Verkkosivujen ja Puuliiton Facebook-sivujen Kesäseilinkit 2017 -tapahtumasivun lisäksi lisätietoja saat Puuliiton kesäseilinkikoordinaattorilta Terhi Nokela, jonka tavoitat toimistoaikoina numerosta (09) 615 16323 ja sähköpostiosoitteesta terhi.nokela@puuliitto.fi. Hinnat Deluxe A-luokka B-luokka B2S-luokka C-luokka € / hlö € / hlö € / hlö € / hlö € / hlö •• •• •• •• 4 henkilön hytti 20 10 5 3 henkilön hytti 30 20 10 2 henkilön hytti 90 50 40 25 25 1 henkilön hytti 280 235 215 135 135 •• Deluxe •• A-luokka •• B-luokka •• B2S-luokka •• C-luokka ikkunallinen hytti 16 m² 1–2 henkilölle parivuoteella, kannella 11 ikkunallinen hytti 9 m² 2–4 henkilölle, kansilla 5, 9 ja 10 ikkunaton hytti 9 m² 2–4 henkilölle, kansilla 5, 9, 10 ja 11 ikkunaton hytti 9 m² 1–2 henkilölle, vuoteet päällekkäin, kansilla 5, 9, 10 ja 11 ikkunaton hytti 8,1 m² 1–4 henkilölle, kannella 2 Esimerkkejä ateriahinnoista Ennakkoon Laivalla ostettuna ostettuna •• Buffet-illallinen •• Meriaamiainen •• Buffetlounas 33,00 € 10,50 € 25,00 € 35,00 € 11,50 € 27,00 € Kattaukset •• •• •• •• •• 1. buffet-kattaus kello 17.30–19.45 2. buffet-kattaus kello 20.15–21.45 Meriaamiainen kello 7.00–10.00 1. lounas-kattaus kello 12.00–13.45 2. lounas-kattaus kello 14.15–16.00 Näin teet varauksen 1. Nettivaraamossa www.matkapojat.fi/puuliitto •• •• •• •• Sivustolla voi tutustua hyttiluokkiin ja laivan palveluihin. Varaamossa tehdään varaukset 1–9 henkilön ryhmille. Varatessa tulee ilmoittaa matkustajien nimet ja syntymäajat. Ennakkomaksu 25 prosenttia tulee maksaa heti nettivarauksen vahvistamiseksi. •• Vahvistus tulee sähköpostitse varaajan antamaan osoitteeseen, kun varausmaksu on maksettu. 2. Sähköpostitse osoitteella puuliitto@matkapojat.fi •• Sähköpostitse tehdään ryhmävaraukset yli 10 henkilön ryhmille. •• Ennakkomaksu 25 prosenttia tulee maksaa kahden viikon kuluessa varauksesta. 3. Puhelimitse numerosta 010 2323109 •• Valtakunnallinen linja palvelee maanantaista keskiviikkoon kello 8–19, torstaista perjantaihin kello 8–17 ja sunnuntaisin kello 10–14.30. •• Ennakkomaksu 25 prosenttia tulee maksaa kahden viikon kuluessa varauksesta. 4. Matkapoikien toimistoissa •• Toimistot palvelevat 14 paikkakunnalla pääsääntöisesti ma-pe kello 9-17 •• Ennakkomaksu 25 prosenttia tulee maksaa kahden viikon kuluessa varauksesta. Muista kuin nettivaraamossa tehdyistä varauksista eli sähköpostilla, puhelimitse ja toimistoissa tehdyistä varauksista veloitetaan 12 euron palvelumaksu per varaus. Matkapojat lähettää varaajalle tilausvahvistuksen, varauksen ehdot ja laskuttaa ennakkomaksun. Loppumaksu erääntyy maksettavaksi 30.6.2017. Tämän jälkeen tehtävistä varauksista veloitetaan koko matkan hinta heti. Mikäli matkaa ei ole maksettu viimeistään eräpäivänä, matkanjärjestäjällä on oikeus peruuttaa matka ilman eri ilmoitusta. Laskun maksamatta jättäminen ei tarkoita peruuttamista, vaan peruutus on tehtävä Matkapojille toimiston aukioloaikoina. Kesäseilinkivastaavat ammattiosastoittain Itäinen toiminta-alue •• Askon ammattiosasto 002 Kolehmainen Ulla, 050 563 2263 tai ulla. kolehmainen63@gmail.com. Osasto maksaa jäsenille ja seuralaisille linja-autokuljetuksen välillä Lahti–Helsinki–Lahti. •• Puuliiton Etelä Kymen Ammattiosasto 032 Varaukset suoraan Matkapojilta. Ammattiosaston toimikunta on päättänyt olla tukematta rahallisesti risteilylle lähtijöitä, koska osasto järjestää samoihin aikoihin hotellimatkan Tallinnaan, josta ilmoitellaan myöhemmin. •• Hartolan Puutyöläisten ammattiosasto 074 Tupala Mika, 040 745 9463 tai mika.tupala@versowood.fi. •• Heinolan Puutyöväen ammattiosasto 169 Pasanen Jari, 045 178 8229 tai patikainen@gmail.com. Osasto maksaa jäsenille kuljetuksen Matkapoikien yhteiskuljetuksen mukaan eli 34 euroa per henkilö. •• Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistys 001 Kajander Seppo, 040 584 0380. Jäseneltä tai seuralaiselta 45 euroa, sisältää A2-hytin ja buffetlounaan. 8 hyttiä kaipaa vielä lähtijää! •• Puuliiton Hämeenlinnan seudun ammattiosasto 008 tukee jäseniään 35 eurolla per jäsen heidän osallistuessaan tapahtumaan. Ilmoittautumiset suoraan Matkapojille. Rahat saa takaisin osaston syyskokouksessa tositteita vastaan. •• Puuliiton Ilomantsin ammattiosasto 388 Laatikainen Jarmo, 040 651 5134. Ilmoittautumiset pikaisesti Jarmolle. •• Iskun Ammattiosasto 014 Päivärinta Seppo, 050 407 9462 tai seppo. paivarinta@isku.fi. Osasto tarjoaa jäsenille ja seuralaiselle maksuttoman linja-autokuljetuksen välillä Lahti–Helsinki–Lahti. •• Itä-Suomen Metsäkonealan työntekijät 034 Kortesalmi Markus, 050 555 7204. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä. Osasto tukee 30 eurolla per jäsen. •• Kiteen Puutyöntekijät 178 Haapala Jussi, 045 650 6285 tai haapala. jussi@gmail.com. Matkan omavastuu 40 euroa per jäsen ja seuralainen, sisältää kuljetuksen ja risteilyn B2-hytissä. Paikkoja varattu alustavasti 50,ilmoita varatessasi lähtijöiden nimet ja syntymäajat. Maksu osaston tilille FI60 2097 1800 0257 67. •• Puuliitto Kouvolan ammattiosasto 136 Mynttinen Minna, 044 077 7918 tai minna.hannele.m@gmail.com. Osasto tukee matkakuluissa 20 jäsentään puolisoineen. Ilmoittautumiset Minnalle 31.5. mennessä. •• Puuliiton Kuopion ammattiosasto 016 Jokinen Jouni, 050 344 3745 tai jouni.jokinen@dnainternet.net. Osasto maksaa bussikuljetuksen Helsinkiin. Lähtö Lapinlahdelta ja Kuopiosta. Lisätietoja: www.puuliitonkuopionao016.fi. •• Kärkölän Puutyöntekijät 027 Sallila Lauri, 040 703 4771 tai lauri. sallila@koskisen.com. Jäsenen maksettavaksi jäävä omavastuuosuus tarkentuu myöhemmin. •• Lappeenrannan puualan ammattiosasto 036 Jurvanen Kauko, 0400 727 322 tai kauko.jurvanen@upm.com. Risteily varataan itse netissä http://www.matkapojat.fi/puuliitto (Huom! Ilman kuljetusta Helsinkiin.) Osasto järjestää oman maksuttoman linja-autokuljetuksen Imatralta Helsinkiin ja takaisin, jos osallistujia on vähintään 30. Ilmoita Kaukolle sähköpostitse tai tekstiviestillä, kun olet varannut matkan. Ilmoita lähtijöiden nimet, mistä tulette linja-auton kyytiin sekä yhteystietosi. •• Puuliiton Luumäen ammattiosasto 503 Pesu Jarno, 0400 948 830. Jäsenten omavastuuosuudeksi jää 40 euroa per osaston jäsen. •• Mikkelin Puutyöväen ammattiosasto 069 Orava Harri, 040 734 7001. Osasto tarjoaa kuljetuksen. •• Nastolan Puusepät 013 Vattulainen Esko, 045 127 0420 tai esko.vattulainen@ewp.fi ja Joeäär Priit: 050 912 5588 tai priitjoeaar@hotmail. com. Osasto maksaa liittymiskuljetuksen välille Lahti–Helsinki–Lahti, joka on 34 euroa. •• Nurmeksen Puutyöväen Ammattiosasto 078 Smura Antti, 050 343 5973. Osasto kustantaa risteilystä 90 euroa jäseneltä. Avecit ovat tervetulleita mukaan omakustanteisesti. •• Puuliiton Pieksämäen seudun ammattiosasto 234 Kiukas Yrjö 050 569 1021 tai kiukasyrjo@gmail.com. Ammattiosasto korvaa jäsenen matkakulut, Matkapoikien liittymäkuljetuksen satamaan Varkauden tai Mikkelin lähtöpisteestä 20 risteilyyn osallistuvalle. Korvaus maksetaan matkan jälkeen tositetta vastaan. Risteilylle osallistuvat varaavat matkan itse Matkapoikien varausjärjestelmästä. •• Pohjanmaan Metsäkonealan Työntekijät 352 Elgbacka Matti, 040 056 8180. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä. Osasto tukee 40 eurolla per jäsen. •• Pohjois-Savon ammattiosasto 295 Kainulainen Pasi, 0400 927 336 tai kainulainen.pasi@hotmail.com Osasto tukee risteilylle lähtijöitä 25 eurolla per jäsen. Ottakaa yhteyttä 27.2. mennessä. •• Puuliiton Padasjoen osasto 225 Avikainen Erkki, 040 531 9928. Osasto järjestää yhteiskuljetuksen. Muut tukimuodot määritellään myöhemmin. •• Puuliitto Ristiinan ammattiosasto 274 Immonen Erkki, 040 753 4208 tai erkki.immonen@upm.com. Osasto kustantaa kuljetukset välillä Mikkeli–satama–Mikkeli. •• Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto 004 Kiesiläinen Merja, 050 573 0165 tai merja.kiesilainen@gmail.com. Osasto kustantaa maksuttoman edestakaisen kuljetuksen satamaan jäsenelle tai avecille (avio- tai avopuoliso). Risteilylle osallistuvat varaavat matkan itse Matkapoikien varausjärjestelmästä. Lisätietoja www. plos4.fi •• Tolkkisten Puutyöväen ammattiosasto 067 Sjölund Fjalar, 040 708 6020. •• PL:n Uimaharjun osasto 142 Räsänen Heikki, 050 308 3695. Matkalle mahtuu 30 ensinnä ilmoittautunutta. Osasto maksaa linja-autokuljetuksen ja yhden ruokailun laivalla. Kyselyt ja sitovat ilmoittautumiset 31.3. mennessä Heikille. Tervetuloa risteilylle jäsenet avecin kanssa! •• Varkauden Puualojen Ammattiosasto 015 Lappi Petri, 040 708 4201 Lue lisää: PUULIITTO.FI/KESASEILINKIT tai petri.lappi@jippii.fi. Osasto on varannut sitovasti B2-hytit hintaan 25 euroa per jäsen. 50 nopeinta ilmoittautunutta pääsee kyytiin. Osasto maksaa linja-autokyydityksen. Hytti- ja ruokailuvaraukset pikaisesti Petrille. •• Vihdin Puutyöntekijät 088 Eskelinen Arto, 050 394 8524 tai arto. eskelinen@martela.fi. Bussikuljetukset Nummelasta, kahden hengen A-luokan hytti, aamiainen ja buffet-ruokailut laivalla. Paikkoja rajoitetusti. Omavastuu 40 euroa osaston jäseneltä, 60 euroa avecilta. •• Vuohijärven puutyöntekijäin ammattiosasto 218 Kemppi Sari, 044 500 7000 tai sari.kemppi@upm.com. Osaston tuki on 20 euroa per jäsen, lisäksi osasto kustantaa edestakaisen kuljetuksen. Lisätietoja saat Sarilta. Läntinen toiminta-alue •• Alavuden Puunjalostajien ammattiosasto 039 Saarimäki Jorma, 0400 776 413 tai jorma.saarimaki@hotmail.com ja Saarinen Asko, 050 312 4081. Matkan omavastuu jäseneltä ja seuralaiselta 50 euroa, joka sisältää bussimatkan Alavudelta satamaan ja takaisin Alavudelle, hytin laivalla ja buffetkattauksen laivalla menomatkalla. Mukaan mahtuu 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumisia ottavat vastaan Asko ja Jorma. Ilmoita matkustajien nimi ja syntymäaika! •• Eskolan Puusepät 126 Kinare Jari-Pekka, 0400 315 821 tai jari.kinare@ gmail.com. Osaston tuki on 50 euroa, ja se maksetaan jälkikäteen kuittia vastaan. Jos lähtijöitä on useita, osasto voi järjestää ryhmäalennuksen meno–paluu-junalipuista Helsinkiin. •• Etelä-Suomen metsäkonealan työntekijät 146 Vallintaus Hannu, työ 0400 125 913 tai oma 040 514 7621 tai hannu.vallintaus@gmail. com. Osaston tuki on 20 euroa per jäsen. •• Hankasalmen Puuliiton ammattiosasto 154 Matkat varataan suoraan Matkapojilta. Jäseniä tuetaan 35 eurolla per jäsen ja avec. Tuki maksetaan jälkikäteen tositteita vastaan. Lisätietoja: www.ao154.com. •• Harjavallan ammattiosasto 044 Rautavalta Pekka, 0400 833 797 tai pekka.rautavalta@pp1.inet.fi. Osasto tukee matkalle lähtevää jäsenistöä maksamalla kuljetuksen satamaan ja takaisin. •• Isojoen puutyöväen ammattiosasto 205 Kytömäki Ari, 050 325 3632 tai ari.kytomaki@isojoensaha.fi. Ilmoittautumisen hytti- ja ruokailutoiveineen viimeistään huhtikuun loppuun mennessä Arille tai sahan ilmoitustaululle. •• Puuliiton Kannonkosken osasto 023 Ronimus Esko, 040 518 9854 tai esko.ronimus@gmail.com. •• Korkeakosken Puutyöväen ammattiosasto 281 Haukijärvi Teijo, 040 751 5683. Osasto maksaa kuljetuksen ja buffet-illallisen. Ilmoittautumisia ottaa vastaan myös Tero Mäkinen, 0400 337 667. •• Kyrön ammattiosasto 292 Hellstén Ari, 050 562 6955 tai ari.hellsten@ pp.inet.fi. Tuki ilmoitetaan myöhemmin. •• Kyröskosken Puutyöntekijäin osasto 185 Haavisto Matti, 050 461 9082. •• Puuliiton Loimaan ammattiosasto 235 Köönikäs Mari, 040 547 3234 tai mari.koonikas@gmail.com. Osasto avustaa kuljetuksen Humppilasta satamaan ja takaisin. •• Puuliiton Merikarvian ammattiosasto 217 Tähkänen Jukka, 040 522 0402 tai jukka.tahkanen@metsagroup.com. Osasto tukee matkalle lähteviä maksamalla kuljetuksen satamaan ja takaisin. •• Parkanon Puuosasto 152 Lahtinen Kari 044 545 9535 tai kari. lahtinen@ippnet.fi. Omavastuu on 50 euroa jäseneltä tai seuralaiselta. Maksetaan osaston tilille FI51 5327 0520 0214 32. Ilmoita nimen lisäksi syntymäaika (pp.kk.vvvv). Passi mukaan. Yhteiskuljetus Kyröskosken osaston kanssa. •• Porin sahatyöväen ammattiosasto 020 Alanko Jukka, 040 661 6656 tai jukka.alanko@upm.com. Jäsenten omavastuuosuus ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja: www.porinsahatyovaenao.fi. •• Punkalaitumen ammattiosasto 201 Okkeri Ismo, 050 593 5823 tai ismo.okkeri@sht-tukku.fi. Osasto maksaa oman linja-autokuljetuksen. Laivalla nähdään! •• Puuliitto Salon osasto 042 Rissanen Ritva, 040 531 4392 tai ritvarissanen3@gmail.com. •• PL:n Suolahden ammattiosasto 051 Väisänen Jani, 050 432 7318 tai jani.vaisanen@metsagroup.com. Tuen määrä on 20 euroa per jäsen, ja sen kohdentaminen ilmoitetaan tarkemmin myöhemmin. •• Tampereen Puuseppien ammattiyhdistys 006 Jokela Hannu, 040 161 8669 tai jokelaster@gmail.com. Osasto korvaa osallistujille 25 prosenttia matkasta sekä kuljetuksen. •• Toijalan Harja- ja puutyöntekijät ao 100 Haaranen Anne, 040 717 1938 tai annhaa@suomi24.fi. Osasto tarjoaa jäsenilleen buffet-illallisen ja meriaamiaisen. Muuta kommentoitavaa: sitovat ilmoittautumiset 28.2. mennessä Annelle. •• Turun seudun maa- ja puutarhatyöntekijäin ammattiosasto 365 Vuorela Eija, 040 5938109 tai eijavuo@gmail.com. Osasto korvaa Matkapoikien yhteiskuljetuksen. •• Viitasaaren Puuliiton ammattiosasto 179 Närhisalo Kimmo, 045 343 5654 tai kimmo.narhisalo@hotmail.fi. Osasto tukee jäseniä korvaamalla edestakaisen kyydin Viitasaari–Helsinki–Viitasaari. Jokainen lähtijä maksaa oman valitsemansa hyttinsä. •• Vilppulan puutyöläisten ammattiosasto 242 Hyvönen Kalle, 040 595 4906 tai kallehyvonen@hotmail.com. Tuen määrä on 50 euroa per jäsen. Pohjoinen toiminta-alue •• PL Jokilaaksojen ammattiosasto 549 Leinonen Heikki, 044 730 9247 tai heikki.lento@gmail.com. Osasto tarjoaa linja-autokuljetuksen tai järjestää oman tai useamman osaston kanssa yhteisen yhteiskuljetuksen, jos lähtijöitä on riittävästi. •• Puuliiton Kalajoen osasto 101 Sarajärvi Laina, 040 748 0527. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä. Osaston tuki on 50 euroa per henkilö. •• Puuliiton ammattiosasto 187 Myllynen Jaana, 044 325 6420 tai jaana.myllynen1@luukku.com. Osasto tukee jäseniä 50 euroa per jäsen. Matkan ja kaiken siihen liittyvän jäsen varaa itse.

16 KURSSIT Mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden ja bioalojen edunvalvontakoulutus 9.–10.9. Lappeenranta ## Kohderyhmä: Koulutukset on suunnattu sopimusaloilla työskenteleville jäsenille. Uusi tapa palkita ansioituneita jäseniä P Puuliiton ammattiosastot voivat hakea ja myöntää järjestö- tai edunvalvontatyössä ansioituneille jäsenilleen Puuliiton kunniakirjan. Kunniakirja haetaan ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon, josta kunniakirja lähetetään osaston puheenjohtajalle edelleen tarkoitetulle jäsenelle luovutettavaksi. Hakemusten pitää olla lii- ton toimistossa ennen kuluvan vuoden syyskuun loppua. Hakemukset lähetetään sähköpostilla osoitteeseen: paivi. maensivu-lunnas@puuliitto.fi. Kunniakirja on uusi tapa antaa tunnustus ansioituneille jäsenille. Se on tarkoitettu sellaisille jäsenille, joiden ansiot ovat kiistattomat, mutta eivät vielä riitä Puuliiton ansiomerkkiin. Sisältö: Koulutuksessa käydään läpi tes-tavoitteita, Puuliiton ja Puukassan ajankohtaisia asioita ja lakkokoulutusta. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 11.8. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden ja bioalojen edunvalvontakoulutus 16.–17.9. Kuopio ## Kohderyhmä: Koulutukset on suunnattu sopimusaloilla työskenteleville jäsenille. Sisältö: Koulutuksessa käydään läpi tes-tavoitteita, Puuliiton ja Puukassan ajankohtaisia asioita ja lakkokoulutusta. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 18.8. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Älä missaa tätä! TYÖVÄEN MUSIIKKITAPAHTUMA #3liittoa www.valmu.com VALKEAKOSKI 27.–30.7.2017 Puuliiton, TEAMin ja Teollisuusliiton jäsenenä saat Työväen Musiikkitapahtuman tapahtumarannekkeet ja päiväliput puoleen hintaan! JÄSENILLE Vuoden 2017 Hyvinvointilomat Loma eläkeläisille Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvi 25.–30.9. •• •• •• •• Hakuaika päättyy 27.6. Omavastuu 100 euroa / henkilö. Lomaan sisältyy täysihoito. Eläkeläisten lomaviikkoon sisältyy täysihoito, luontoretkiä, vesijumppaa ja mukavaa yhdessäoloa. Työttömien loma Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvi 13.–18.11. •• Hakuaika päättyy 15.8. •• Ei omavastuuta. Liitto maksaa työttömien jäsenten ja puolison omavastuuosuuden. •• Loma on suunnattu työttömille perheineen. •• Lomaviikolla on täysihoito. •• Lapsille on myös omaa ohjelmaa. Lomille hakeminen ## Lomaviikoille haetaan Hyvinvointilomat ry:n lomatukihakemuksella. Hakemuksen voi täyttää ja tulostaa Hyvinvointilomien verkkosivuilta osoitteessa www.hyvinvointiloma.fi > Hae lomalle. Eläkeläisten ja lapsiperheiden lomille voi hakea sähköisesti Lotu-järjestelmän kautta tai lähettämällä hakemuksen liiton jäsenrekisteriin. Työttömien lomille haetaan vain paperihakemuksella. Lomakkeen voi tilata liiton toimistosta numerosta (09) 6151 6445. Hyvinvointilomat ry tekee valinnat ja lähettää hyväksytyille hakijoille päätökset. Lomat toteutetaan Veikkauksen tuella ja yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa. Lisätietoja ## Pirjo Kaperi, puh. (09) 6151 6303 tai pirjo.kaperi@puuliitto.fi. Tiedot koko vuoden 2017 Hyvinvointilomista löytyvät liiton verkkosivuilta jäsenalueelta osoitteesta www.puuliitto.fi/jasenalue > Edut > Yhteistyökumppaneiden tarjoamat edut – lomat. JÄSENILLE Lähde rentoutumaan liiton lomapaikkoihin! ## Puuliitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden edulliseen vapaa- ajan viettoon Punkaharjulla ja Kalajoella. Tarkempi kuvaus kohteista ja niiden varustuksesta löytyy liiton verkkosivuilta puuliitto.fi. Myös lomapaikkojen varaustilanne näkyy internetissä kohdassa Jäsenyys > Jäsenedut. Lemmikkieläimet ovat sallittuja vain Tuunaantuvissa 36 ja 37. Varaukset ja tiedustelut jäsenrekisteristä sähköpostilla, JR@ puuliitto.fi tai puhelimella, (09) 6151 6445. Pankkotupa 73 ja 74 (50 m2) •• Vuorokausihinta 65 euroa kesäaikana 5.6.–27.8. Tuunaantupa 21, 36 ja 37 (35 m2) •• Vuorokausihinta 55 euroa kesäaikana 5.6.–27.8. Puuliitolla on viisi mökkiä Punkaharjun lomakeskuksen alueella, kaksi Pankkotupaa ja kolme Tuunaantupaa. Mökit ovat hyvin varusteltuja neljälle, kuudelle tai kahdeksalle hengelle. Mökeissä on sauna, takka ja täydellinen keittiövarustus. Punkaharjun lomakeskus sijaitsee luonnonkauniissa maisemissa. Perille pääsee myös junalla: Retretin pysäkki on muutaman sadan metrin päässä mökeistä. Punkaharjun keskustaan on seitsemän kilometrin matka ja Savonlinnaankin alle 30 kilometriä. Puusärkkä (93 m2) •• Vuorokausihinta 75 euroa kesäaikana 5.6.–27.8. Vapaa-ajan huoneisto Puusärkkä sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkillä. Täysin varusteltu paritalohuoneisto tarjoaa väljät ja tasokkaat tilat kahdeksalle lomailijalle. Muutaman sadan metrin päästä löytyy muun muassa Kylpylä SaniFani ja muuta kehittyvän vapaa-ajankeskuksen tarjontaa. Talviaikana alueelta löytyy muun muassa toimiva, hoidettu ja osittain valaistu latuverkosto. Maatalousalojen ja turkisalojen edunvalvontakoulutus 16.–17.9. Kuopio ## Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu henkilöille, jotka työskentelevät seuraavilla sopimusaloilla: maaseutuelinkeinot, puutarha-ala, ympäristöja viherrakentaminen sekä turkistuotantoala. Sisältö: Koulutuksessa käydään paikallista sopimista, luottamusmiehen oikeuksia, töiden vaativuusryhmittelyä, aikapalkan määräytymistä ja kannustepalkkausta sekä tulospalkkioita. Koulutuksessa käydään läpi lisäksi vuoden 2018 työehtosopimuksen neuvottelutavoitteet, Puuliiton ja Puukassan ajankohtaisia asioita sekä ohjeita työtaistelutoimenpiteisiin. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 18.8. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Harja- ja sivellinalan ja veneteollisuuden edunvalvontakoulutus 16.–17.9. Kuopio ## Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu sopimusalojen luottamustehtävissä toimiville ja sopimusaloilla työskenteleville jäsenille. Sisältö: Koulutuksessa käydään läpi tes-tavoitteita, Puuliiton ja Puukassan ajankohtaisia asioita ja lakkokoulutusta. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 18.8. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Läntisen alueen järjestökoulutus 9.–10.9. Jyväskylä ## Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu ammattiosastojen aktiiveille ja osastotoiminnasta kiinnostuneille Puuliiton jäsenille. Sisältö: Koulutuksen sisältö tulee muodostumaan liittofuusion tuomien muutosten ympärille, esimerkiksi miten ammattiosastojen tulee toimia. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 11.8. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Pohjoisen alueen järjestökoulutus 7.–8.10. Kuusamo ## Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu ammattiosastojen aktiiveille ja osastotoiminnasta kiinnostuneille Puuliiton jäsenille. Sisältö: Koulutuksen sisältö tulee muodostumaan liittofuusion tuomien muutosten ympärille, esimerkiksi miten ammattiosastojen tulee toimia. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 8.9. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Itäisen alueen järjestökoulutus 21.–22.10. Imatra ## Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu ammattiosastojen aktiiveille ja osastotoiminnasta kiinnostuneille Puuliiton jäsenille. Sisältö: Koulutuksen sisältö tulee muodostumaan liittofuusion tuomien muutosten ympärille, esimerkiksi miten ammattiosastojen tulee toimia. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 22.9. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Nuorisotapahtuma 23.–24.9. Jämsä ## Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Puuliiton alle 36-vuotiaille jäsenille ja ammattiosastojen nuorisovastaaville. Sisältö: Kyseessä on tapahtuma, joka kokoaa yhteen puuliittolaisia nuoria. Tapahtuman tarkempi sisältö julkaistaan myöhemmin. Osallistujamäärä on rajallinen, toimi ensimmäisten joukossa! Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 23.8. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Videoklippien valmistaminen ja editointi 14.–15.10. Tampere ## Kohderyhmä: Kurssi sopii kaikille puuliittolaisille, jotka omistavat jonkinlaisen digitaalisen kuvaamisvälineen kuten esimerkiksi videokuvaa tallentavan kameran tai kännykän. Kurssille voi osallistua myös ilman omia kuvausvälineitä, sillä oppilaitoksen kalusto on tarvittaessa käytössä. Sisältö: Kurssilla opetetaan kuvaamisen perusteet, suunnittelu ja kuvasommittelu, harjoitellaan kuvaamista ja äänittämistä sekä tutustutaan videon julkaisu- ja leikkausohjelmiin. Video antaa ammattiosaston ja liiton toiminnalle elävän muodon. Kurssin jälkeen osallistujilla on taito tehdä ja julkaista esimerkiksi ammattiosastojen tilaisuuksista kuvattuja videoita, jotka voidaan linkittää osaston ja Puuliiton nettisivuille. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 15.9. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi.

17 A M M AT T I O S A S T O T Puuliiton Hämeenlinnan seudun ammattiosasto 008 tukee jäsentensä kesävirkistäytymistä 80 eurolla per jäsen. Rahat saa takaisin osaston syyskokouksessa tositteita vastaan. Joensuun levytyöntekijät 116 järjestää kesälomaretken 24.7. Särkänniemeen. Hinnat: elämyspaketti (yli 120 cm) 33 euroa, elämyspaketti (alle 120 cm tai yli 60 vuotta) 27 euroa, huvipuistoranneke (yli 120cm) 28 euroa, huvipuistoranneke (alle 120 cm tai yli 60 vuotta) 22 euroa. Hintaan sisältyy bussikuljetus ja ranneke. Lähtö kello 6.00 UPM Joensuun vaneritehtaalta osoitteesta Sirkkalantie 17, perillä Särkänniemessä kello 12.00. Lähtö Särkänniemestä kello 18.00, perillä Joensuussa kello 23.30. Sitovat ilmoittautumiset 14.6. mennessä. Maksu ilmoittautumisen jälkeen. Matka toteutuu osallistujamäärän ollessa vähintään 20 henkilöä. Yhteydenotot ja tiedustelut Milja Tuomaiselta, puh.050 402 3166 tai miljatuomainen@gmail. com tai Pirjo Räsäseltä, puh. 040 725 7281 tai pirjokrasanen@ gmail.com. Puuliitto Kouvolan ammattiosasto 136:n kesäretki jäsenille seuralaisineen toteutuu tänä kesänä huvipuistopäivänä Tykkimäen huvipuistoon Kouvolaan. Jokainen huvitelkoon, milloin itselleen parhaiten käy; etu on voimassa huvipuistokauden 2017 liiton voimassaolevaa jäsenkorttia vastaan. Edun voi hyödyntää myös iltakonsertteihin. Huvitteluun on budjetoitu rajallinen määrä huvipuistorannekkeita. Omavastuu nolla euroa. Tarkemmat menettelyohjeet saat Minnalta, kun laitat oman nimesi ja jäsennumerosi tekstiviestillä, puh. 044 077 7918. Lappeenrannan puualan ammattiosasto 036 avaa osaston saunamajan jäsenten käyttöön 15.5. alkaen. Enintään kolmen tunnin varaukset tehdään kuten edellisenäkin kesänä Kaukaan tehtaan pääportilta, puh. 020 415 4585. Pitempiaikaiset varaukset saunamajavastaavalta, puh. 040 049 4471. Saunamaja sijaitsee Lappeenrannassa osoitteessa Mikonsaarentie 180. Lappeenrannan puualan ammattiosasto 036 on varannut 50 lippua Lappeenrannan kaupungin teatterin esitykseen Villit vuodet lauantaina 7.10. kello 18.00 alkavaan esitykseen. Ilmoittautumiset viimeistään 1.9. mennessä Kauko Jurvaselle mieluiten sähköpostilla, kauko.jurvanen@upm.com tai tekstiviestillä numeroon 0400 727 322. Omavastuuosuus on 15 euroa, joka maksetaan osaston tilille FI53 5620 0920 1227 27. Laita maksun viestikenttään niiden osallistujien nimet, joiden omavastuuosuuden maksat. Liput jaetaan teatterin aulassa ennen esityksen alkua. Pohjois-Savon ammattiosasto 295 hyvittää jäsenilleen tulevana kalastuskautena 50 prosenttia seuraavien kohteiden lupamaksuista: Haajanen, Laakajärvi, Kiltua, Matkusjokireitti, Nurmijoki-reitti. Luvat ovat kausilupia, ja näistä kolmesta vaihtoehdosta voi valita vain yhden jäsentä kohden. Lupa on henkilökohtainen, ja ostaessa on ilmoitettava nimi ja jäsennumero. Lupia voi lunastaa ainoastaan Sonkajärven Sonkahuollosta. Tiedustelut Pasi Kainulaiselta, puh. 040 092 7336 tai kainulainen. pasi@hotmail.com. LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Hankasalmen Puuliiton ammattiosasto 154 maksaa jäsenilleen seuralaisineen Venekosken kesäteatteriin pääsylipun. Liput saat Puuliiton jäsenkorttia näyttämällä lipunmyyntipisteestä, enintään kaksi lippua per jäsenkortti. Ammattiosaston toimikunta toivottaa hyvää esitystä ja kesää! Pietarsaaren seudun puutyöläiset 114 kutsuu jäsenet ja muut ammattiosastot viettämään yhdessä Pietarsaaren Seudun Puutyöläiset ry:n 80-vuotissyntymäpäivää lauantaina 10.6. kello 14–16 Wisa Clubille Pietarsaareen osoitteeseen Alholmantie 44. Ohjelmassa on musiikkiesityksiä, osaston puheenjohtajan tervehdys sekä kahvitarjoilu. Juhlapuheen pitää Puuliiton puheenjohtaja Jari Nilosaari. Tilaisuuden aikana nähdään valokuvia vuosien varrelta. Musiikista vastavat Sami Kettula ja Pasi Olli. Tervetuloa! PS. Ei lahjoja eikä kukkasia! Puuliitto, Saarijärven osasto 524 järjestää onkikilpailut lauantaina 8.7. Tiilikan Kouranjärvellä kello 10.00–14.00. Sarjoina naiset, miehet ja alle 17-vuotiaat lapset. Paistellaan makkaraa ja keitellään kahvia. Tervetuloa jäsenet perheineen! Lisätietoja paikasta Merjalta, puh. 040 585 6036. Tervetuloa! Puuliitto Salon osasto 042 järjestää saunaillat maanantaina 19.6. ja maanantaina 14.8. Lehmijärvellä kansalaisopiston Rantapirtillä. Aloittelemme noin kello 17.00 saunomista ja yhdessäoloa, paistellaan makkaraa ja kahvitellaan. Tervetuloa perheen kera! Tampereen puuseppien ammattiyhdistys 006 järjestää jäsenistölleen sekä heidän perheenjäsenilleen museoretken Mänttään lauantaina 26.8. Ohjelmaan sisältyy mm. tutustuminen Mäntän ”Valkoisessa talossa” Paperiperkele-näyttelyyn. Tämän jälkeen siirrymme Göstan taidemuseoon, jossa nautimme lounaan. Lounaan jälkeen meidät johdatetaan oppaan avustuksella taidemuseon näyttelyihin. Lähtö Tampereelta bussilla kello 9.15, paluu Tampereelle noin klo 18. Mukaan mahtuu noin 50 henkilöä. Matkasta perimme pienen omavastuun, muista kuluista vastaa osasto. Lounas on noin klo 13. Vaihtoehtona on Kartanon lounas lihalla tai kalalla. Erityisruokavaliosta tieto matkanjohtajalle ilmoittautumisen yhteydessä. Retkemme ajan käytössämme on Tokeen Liikenteen bussi. Yli 12-vuotiaat lapset lasketaan aikuisiksi. Ilmoittautumiset ja lisätiedot matkanjohtaja Janne Mäenpäälle 11.8. mennessä, puh. 050 358 3581 tai janne.madmax@ kolumbus.fi. Toijalan Harja- ja Puutyöntekijät ammattiosasto 100 tarjoaa jäsenilleen kesäteatterilipun Toijalan Näyttämön Vaimokenäytelmään. Esitykset ajalla 10.6.–22.7. Lipun lunastus van Seuraa n Särmä n äivä o p o t s i e ain taina n a n a ma 19.6. kesäkuun loppuun mennessä Annelta, puh. 040 717 1938. Lippuja on rajoitetusti, ole nopea! POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Puuliiton Paltamon osasto 121 järjestää jäsenilleen lauantaina 1.7. kaksi Pirtuvene-risteilyä Oulujärvellä. Lähdöt Paltamon Sydämen venesatamasta kello 12.00 ja 15.00. Risteilyn kesto noin 2 tuntia. Hinta jäsenkortilla jäseneltä ja avecilta 10 euroa henkilöltä. 24 nopeinta sopii mukaan. Sitovat ilmoittautumiset Ritvalle maanantaina 22.6. mennessä, puh. 040 536 3067. Osasto tarjoaa myös pääsyn Paltamon kesäteatterin näytökseen, sisään jäsenkortilla. Metsäkonealan valtakunnalliset kesäpäivät pidetään 14.–16.7. Imatran Kylpylässä. Kokous alkaa kaikille avoimilla tulokahveilla kello 9. Majoitus kylpylähotellissa: kahden henkilön Economy- ja Standardi-huone hintaan 130 euroa per yö. Majoitus kahden aikuisen ja kahden lapsen (6–14-vuotiaat) promenadihuoneessa hintaan 136 euroa per yö tai yhden hengen huoneessa 90 euroa per yö. Majoitus kahden makuuhuoneen Chalet-sviitissä (4+2) 180 euroa per yö tai yhden makuuhuoneen ja alkovin Chalet junior -sviitissä (4+2) 170 euroa per yö, hinnat kahdelle henkilölle per yö, lisähenkilöt 30 euroa per yö. Majoitus yhden makuuhuoneen loma-asunnossa (2+2) 238 euroa per yö tai kahden makuuhuoneen loma-asunnossa (4+2) hintaan 284 euroa per yö. Sitovat ilmoittautumiset osallistumisesta sekä perheenjäsenistä 12.6. mennessä oman osaston sihteerille tai puheenjohtajalle, jotka osastoittain hoitavat ilmoittautumiset Imatran kylpylään. Samalla saat lisätietoa mm. majoitukseen ja erityisruokavalioihin liittyen: •• Lappeenrannan puualan ammattiosasto 36 / terminaali: Jurvanen Kauko, puh. 0400 727 322 tai kauko.jurvanen@ upm.com ja Pellinen Taisto, puh. 050 590 3671 tai taisto.pellinen@ kolumbus.fi •• Puuliiton Uimaharjun osasto 142 / vipumiesten työhuonekunta: Kinnunen Pasi, puh. 0400 817 910 tai pasi.kinnunen@ mantsinen.com. •• Puuliiton Saimaan koneenkuljettajat 351: Hänninen Ville, puh. 044 025 8301 ja Immonen Raimo, puh. 0400 745 914 •• Pohjanmaan metsäkonealan työntekijät 352: Haapaniemi Esa, puh. 040 845 4479 ja Elgbacka Matti, puh. 0400 568 180 •• Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun metsäkonealan työntekijät 145: Karppinen Jarno, puh. 044 019 2419 ja Piirainen Jussi, puh. 044 300 8793 •• Etelä-Suomen metsäkonealan työntekijät 146: Kääriäinen Osmo, puh. 0400 496 662 ja Vallintaus Hannu, puh. 040 514 7621 •• Itä-Suomen metsäkonealan työntekijät 034: Meriläinen Juha, puh. 050 370 1218 ja Kortesalmi Markus, puh. 050 555 7204 •• Keski-Suomen metsäkonealan työntekijät 143: Collin Tapani, puh. 0400 866 394 ja Koljonen Kari, puh. 050 308 4199 •• Lapin metsätyökoneiden kuljettajien ammattiosasto 482: Junttila Jouko puh. 0400 620 705 ja Salmela Reijo, puh. 040 569 3066 Tervetuloa kaikki uudet sekä kokeneemmatkin kävijät viettämään perinteisiä kesäpäiviä yhdessä Imatran kylpylään (Purjekuja 2)! Lisätietoja kylpylästä: imatrankylpyla.fi. 1. Minkä nimiseen ammattiliittoon Puuliiton jäsenet kuuluvat vuoden 2018 alusta lähtien? 2. Kenelle annetaan Conn Smythe Trophy? 3. Kumpi kirjain liitetään usein Karjalaisen nimeen: J vai P? 4. Kuinka pitkä on poronkusema? 5. Missä kaupungissa sijaitsee Punaportti? 6. Mitä tarkoittaa kausaliteetti? 7. Minkä maalainen kirjailija on Orhan Pamuk? 8. Mikä maa tunnusti Suomen itsenäisyyden ensimmäisenä? 9. Milloin ammatillisen koulutuksen reformin on määrä tulla voimaan? 10. Miksi pesivien metsojen ympärille tehdään saippuasta rinkejä? 11. KYSYMYS PET TERI RAITO I TÄ I N E N T O I M I N TA - A L U E TA K K U N E N Juna meni jo ajat sitten. Kiskoja löytyy vain pätkän verran. Missä kaupungissa kuvan juna-asema sijaitsee? Lähetä vastauksesi kirjallisesti viimeistään 16.6.2017 osoit- teeseen: Särmä, PL 318, 00531 HELSINKI tai sähköpostitse osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi palkinto. Särmän numerossa 5/2017 julkaistussa 11. kysymyksessä ollut Kaupin tähtitorni sijaitsee Tampereen Petsamossa, Kaupin vesitornin päällä. Oikein vastanneista arpaonni suosi Justine Bitka Juvalta. Parhaimmat onnittelut! Merkkipäivät julkaistaan vain pyynnöstä P Jos tahdot, että merkkipäi- väsi julkaistaan Särmässä, siitä on sovittava lehden toimituksen kanssa mieluiten henkilökohtaisesti ja hyvissä ajoin ennen merkkipäivää. Särmän seuraavassa numerossa julkaistaan 17.7.– 10.9.2017 merkkipäiväänsä viettävien nimet. Jos täytät pyöreitä vuosia ja haluat siitä maininnan Särmään, ilmoita siitä 19.6. mennessä Puuliiton toimistoon, puh. (09) 6151 6323 / Terhi Nokela.

18 Puuliiton keskustoimiston ja työttömyyskassan käyntiosoite: Haapaniemenkatu 7–9 B, Helsinki Puuliiton postiosoite: PL 318, 00531 Helsinki Puualojen työttömyyskassan postiosoite: PL 21, 00531 Helsinki Toimistoaika: 8.30–16.00 Puhelinvaihde: arkisin klo 9.00–15.00 (09) 615 161 • Telekopio: (09) 753 2506 Verkkosivut: www.puuliitto.fi Sähköposti: puuliitto@puuliitto.fi Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@puuliitto.fi (å,ä ja ö korvataan a, a ja o.) PUHEENJOHTAJA Jari Nilosaari puh. (09) 6151 6203 matkapuh. 0400 872 641 VARAPUHEENJOHTAJA Jyrki Alapartanen puh. (09) 6151 6382 matkapuh. 040 587 7563 KANSAINVÄLINEN SIHTEERI Riikka Vasama puh. (09) 6151 6397 matkapuh. 0400 484 528 TASA-ARVOJA SOSIAALIASIAIN SIHTEERI Saila Ruuth puh. (09) 6151 6206 matkapuh. 050 467 0089 JÄRJESTÖTOIMITSIJA, JÄRJESTÄYTYMINEN, NUORISO Hanna-Kaisa Hämäläinen puh. (09) 6151 6341 matkapuh. 050 351 0793 JÄRJESTÖSIHTEERI Pekka Juusola puh. (09) 6151 6379 matkapuh. 0400 891 533 TYÖYMPÄRISTÖSIHTEERI Pentti Hartikainen matkapuh. 050 406 0638 T YÖ E HTOS I HTE E R IT METSÄKONEALAN, METSÄALAN, TAIMITARHA-ALAN JA TURVETUOTANTOALAN TYÖEHTOSIHTEERI Harri Häkkinen puh. (09) 6151 6316 matkapuh. 0400 386 753 PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN, VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN SEKÄ HARJAJA SIVELLINALOJEN TYÖEHTOSIHTEERI Eero Juhonen puh. (09) 6151 6315 matkapuh. 045 130 5091 MAATALOUSALOJEN TYÖEHTOSIHTEERI Jari Sirviö matkapuh. 0400 361 925 TOIMITUSSIHTEERI Mira Tenhunen puh. (09) 6151 6390 matkapuh. 044 338 2126 Viestinnän telekopio (09) 753 2506 TOIMITUSSIHTEERI Jari Isokorpi puh. (09) 6151 6329 matkapuh. 050 364 2910 JÄSENREKISTERI JÄSENREKISTERIVASTAAVA Pirjo Kaperi puh. (09) 6151 6303 T YÖT TÖ MY YS K A SSA Sähköposti TK@puuliitto.fi Telekopio (09) 761 160 Palvelunumero 0600-97 091 (0,37 euroa+ppm) Heikki Seila matkapuh. 050 566 5286 Vuorikatu 11 50100 Mikkeli Erno Välimäki matkapuh. 045 636 5393 Isolinnankatu 24 28100 Pori Vaihtaessasi työnantajaa jäsenmaksutavan sopimiseksi. Voit myös ottaa yhteyttä uuden työpaikkasi luottamusmieheen. Häneltä saat tiedon siitä, periikö työnantaja jäsenmaksun palkastasi. Juha Lyytinen matkapuh. 0400 543 054 Vuorikatu 20 70100 Kuopio Kirsi Hyvönen matkapuh. 045 657 9008 Kalevankatu 4 40100 Jyväskylä Jos sopimusalasi muuttuu, sillä oikea tieto auttaa liittoa edunvalvonnassa ja saat ammattiasi koskevaa postia kotiin. POHJOISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Tuomo Sunnari matkapuh. 0400 965 061 Mäkelininkatu 31, 5. krs­. 90100 Oulu Lasse Parhiala matkapuh. 040 591 0365 Pitkäkatu 43 65100 Vaasa ITÄINEN TOIMINTA-ALUE Heikki Seila matkapuh. 050 566 5286 Vuorikatu 11 50100 Mikkeli KASSANJOHTAJA Rami Lindström puh. (09) 6151 6319 matkapuh. 045 6709550 •• •• •• •• •• Kelan sairaus- tai työttömyyspäiväraha perhevapaat varusmies- tai siviilipalvelus opiskelu kuntoutustuki Jäädessäsi eläkkeelle – muistathan, että matkustajavakuutus jää pois jäseneduista, joten hanki vakuutus matkoille lähtiessäsi. Voit ilmoittaa tietoja seuraavasti: •• liiton verkkosivuilla osoitteessa www.puuliitto.fi •• lähettämällä sähköpostia jäsenrekisterin sähköpostiin: JR@ puuliitto.fi •• soittamalla jäsenrekisterin palvelunumeroon: (09) 6151 6445 maanantaista torstaihin kello 9.00–14.00 välisenä aikana perjantaisin kello 9.00–13.00 välisenä aikana kesäaikana 1.6.–31.8. maanantaista perjantaihin kello 9.00–12.00 välisenä aikana LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Pauli Ukkonen matkapuh. 040 546 7750 Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere •• lähettämällä kirjeen liiton keskustoimiston osoitteeseen Jäsenrekisteri Puuliitto PL 318 00531 HELSINKI •• eAsioinnissa liiton verkkosivuilla wwww.puuliitto.fi/jasenalue POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Reijo Lehtinen matkapuh. 0400 125 770 Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi Puuliiton jäsenlehti ISSN 1236-5564 VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ Petteri Raito puh. (09) 6151 6222 matkapuh. 040 728 4615 Puhelinpalvelu maanantaista perjantaihin klo 9.00–11.30 Puh. (09) 6151 6444 LÄNTISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Pauli Ukkonen matkapuh. 040 546 7750 Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere J Ä R J E S T Ö T O I M I N N A S TA VA S TA AVAT T O I M I T S I J AT V I E S T I N TÄ Puhelinpalvelu maanantaista torstaihin klo 9.00–14.00 ja perjantaisin klo 9.00–13.00 Puh. (09) 61516 445 Sähköposti: JR@puuliitto.fi Telekopio (09) 753 2506 ITÄISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Asta Kääriäinen matkapuh. 0400 778 510 Haapaniemenkatu 7–9 B, 14. krs. 00530 Helsinki Reijo Lehtinen matkapuh. 0400 125 770 Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi Johdon telekopio (09) 736 069 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN, BIOTEOLLISUUDEN JA BIOENERGIATEOLLISUUDEN PALVELUYRITYSTEN TYÖEHTOSIHTEERI Jarmo Tuomainen puh. (09) 6151 6314 matkapuh. 0400 796 896 ALUETOIMISTOT Jos palkkatulosi keskeytyy. Liiton sääntöjen mukaan jäsen vapautuu suorittamasta jäsenmaksuja ollessaan vailla palkkatuloa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta. Maksuvapautukseen oikeuttavia syitä ovat muun muassa: TOIMITUS PL 318, 00531 Helsinki telekopio (09) 753 2506 s-posti: tiedotus@puuliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito puh. (09) 6151 6222 matkapuh. 040 728 4615 OSASTOJEN KOKOUSILMOITUKSET Terhi Nokela puh. (09) 6151 6323 matkapuh. 050 304 3048 tiedotus@puuliitto.fi ILMOITUSKONTTORI MikaMainos Oy Iso-Heikkiläntie 8, 20200 TURKU puh. 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi TILAUSHINNAT Jaetaan maksutta jokaiselle Puuliiton jäsenelle. Muilta 1/1 vsk 50 euroa, 1/2 vsk 25 euroa. PET TERI RAITO KOKONAISTOIMINTOJEN JOHTO Muista ilmoittaa jäsenrekisteriin PAINOPAIKKA Sata-Pirkan Painotalo Oy Patamäenkatu 7 33900 TAMPERE puh. (03) 230 420o www.sata-pirkanpainotalo.fi SEURAAVA NUMERO ilmestyy 6.7.2017. Tähän numeroon tarkoitetun materiaalin on oltava toimituksessa kirjallisena viimeistään maanantaina 19.6.2017. Palkansaajalehdet PALE ry:n jäsen. Puuliitto on PEFC Suomi ry:n jäsen ja pitää arvossa PEFC:n toimintaperiaatteita kestävän metsätalouden edistämiseksi. ILMOITUSHINNAT Tekstissä 1,50/pmm Tekstin jälkeen 1,30/ pmm 2-väri-ilmoitukset 1,70 euroa/pmm 4-väri-ilmoitukset 2,00 /pmm (edellyttäen valmista aineistoa). Hintoihin lisätään alv. OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenrekisteri puh. (09) 6151 6445 10 VA S TAU S TA 1.Teollisuusliittoon. 2. NHL:n pudotuspelien parhaalle pelaajalle. 3. J. 4. Matka, jonka ajoporoa voi juoksuttaa virtsataukojen välillä, poromiesten mukaan maksimissaan 7,5 kilometriä. 5. Hämeenlinnasta. 6. Syysuhdetta. 7. Turkkilainen. 8. Venäjä. 9. Vuoden 2018 alussa. 10. Pedoilta suojelemiseksi. Jo väikkyvät Metkut mielessä ## Taas on se joka toinen vuosi, kun Metsäkulttuuripäivät järjestetään Suomen Metsämuseo Lustossa Punkaharjulla. Metsäkulttuurin ystävät kokoontuvat tänä vuonna Punkaharjulle kesäkuun 16.–18. päivä. Luvassa on SM-kilpailuja, tukkilaistaitoja, savottatunnelmaa, musiikkia, esityksiä, maistuvaa muonitusta ja ohjelmaa myös perheen nuoremmalle väelle, kuten issikkaratsastusta. Moottorisahauksen SM-kisat järjestetään Metsäkulttuuripäivien yhteydessä Luston kentällä lauantaina 17.6. Sen rinnalla moottorisahaveiston SM-kilpailuja käydään tapahtuman jokaisena päivänä. Tapahtumakentällä sijaitsevalta Metsätorilta löytyvät perinteiseen tapaan metsäiset tuotteet: taimet, puutuotteet, käsityöt, kirjat, tekstiilit ja herkut. Metsätorilla voit tutustua myös moniin työnäytöksiin, kuten tuohitöiden valmistukseen, sorvaukseen ja kasvivärjäykseen. Puuliiton jäsenkortilla pääset Metsäkulttuuripäiville ilmaiseksi. Tapahtuman tarkemmat tiedot löytyvät internetistä osoitteesta: www.lusto.fi. A N N A PA L AU T E T TA Anna meille palautetta! Lähetä sähköpostia, mitä mieltä olet Särmästä ja sen jutuista osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi. Samaan osoitteeseen voit lähettää myös j­uttuideoita.

19 AVDELNINGAR VÄSTR A OM R ÅD E Välkommen att fira Jakobstads Nejden Träarbetare rf. 114 avdelningens 80 års födelsedag Lördangen 10.6. klockan 14–16. i Wisa Club i Jakobstad (Alholmavägen 44). Program: 14.00 Gästarnas välkomnande, 14.30 Musik, 14.40 Nu är det sant! Industrifacket styr intressebevakningen mot en ny tid MIRA TENHUNEN Industrifacket kör i gång med full kraft i början av 2018. P Träfacket beslöt tillsammans med Metallförbundet och Industribranschernas fackförbund Team att gå samman i Industrifacket i början av 2018. Metall ändrade stadgarna och namnet till Industrifacket. Träfacket och Team beslöt lägga ned verksamheten i slutet av dte här året så att fusionen till Industrifacket kunde genomföras genast i början av nästa år. Träfackets fullmäktige samlades den 16–17 maj i Vanda. Metalls extra kongress och Teams fullmäktige sammanträdde den 17–18 maj i Helsingfors. Mötena fattade sina beslut enhälligt. Metalls kongress valde Riku Aalto till ordförande för Industrifacket och Turja Lehtonen till första viceordförande. Till andra viceordförande föreslås Heli Puura från Team och till tredje viceordförande Jari Nilosaari från Träfacket. Industrifacket väljer andra och tredje viceordförande vid sin första kongress den 28–30 november i Tammerfors. KURSSIT Svenskspråkig intressebevakningskurs för avtalsbranscherna av mekaniska skogsindustrin, snickeriindustrin och bioindustring 16–17.9., Kuopio Robert Friman, husfabriken Simons Element: – I och med att Industrifacket bildas så får vi lägre medlemsavgifter. Kostnaderna sjunker, intressebevakningen förbättras och jag hoppas att den svenska servicen bevaras åtminstone på lika hög nivå som nu. De tre första stegen Industrifackets första kongressperiod har tre centrala mål: att skapa mera trygghet och möjligheter i medlemmarnas liv, att förbättra den finländska ## Målgrupp: Alla svenskspråkiga medlemmar som jobbar på avtalsbranscherna av mekaniska skogsindustrin, snickeriindustrin och bioindustring. Kursens innehåll: Förbundets och avtalsverksamhets aktuella ärenden, målsättning för förhandlingar om kollektivavtalen och utbildning för strejkens skull. Förbundet ersätter inkvartering och måltider samt resekostnaden enligt förbundets reseinstruktionerna. Anmälningar: Senast 18.8. via email lasse.parhiala@puuliitto.fi eller tel. 040 591 0365. I samband med anmälningen informera också om Du har matallergi eller motsvarande och önskan av rumskamrat. Stefan Sjölund, Nautor: – Ett stort förbund kan besluta om stora frågor. Jag hoppas på en tuffare bevakning av arbetstagarnas intressen. Lite nostalgi känner jag för Träfacket, men jag är ändå nöjd över att Industrifacket föddes. Kollektivavtalsjouren i sommar Veckan 25 (19–25.6.) •• •• •• •• •• •• •• •• Fyra sektorer och 33 kollektivavtal Industrifacket har 226 000 medlemmar. Det samlar lejonparten av de anställda i industri- och exportbranscherna, och dess branscher svarar för ungefär 75 procent av Finlands varuexport. Industrifacket sluter 33 kollektivavtal med 17 olika arbetsgivarförbund. Dess förhandlingsposition kan karakteriseras som stabil, när kopplingen mellan primärproduktionen och den övriga förädlingskedjan blir intensivare. Intressebevakningen är indelad i fyra sektorer. De är den kemiska sektorn, teknologisektorn, träproduktsektorn och sektorn för specialbranscher. Träfackets nuvarande avtalsbranscher förläggs till sektorerna för träprodukter, kemi och specialbranscher. Den dagliga intressebevakningen sköts av ungefär 9 000 förtroendepersoner på arbetsplatser runtom i Finland. Till Industrifacket hör 715 fackavdelningar. Av deras medlemmar är 56 000, eller 25 procent, kvinnor och 170 000, eller 75 procent, män. Antalet medlemmar under 30 år är 24 000, vilket motsvarar drygt tio procent. Till förbundet hör 8 700 studerandemedlemmar. Ordförandens välkomsttal, 14.50 Musik, 15.00 Festtal Träfackets ordförandede Jari Nilosaari, 15.20 Kaffe och pratstund, fotografier från åren som gått, 15.30 Musik, 16.00 Festen avslutas. För musiken står Sami Kettula och Pasi Olli. Välkommen! OBS. Inga presenter eller blommor! Harri Häkkinen Kirsi Hyvönen Asta Kääriäinen Lasse Parhiala Heikki Seila Erno Välimäki Juha Lyytinen Tuomo Sunnari 0400 386 753 045 657 9008 0400 778 510 040 591 0365 050 566 5286 045 636 5393 0400 543 054 0400 965 061 Veckan 26 (26.6–2.7.) industrins livskraft och sysselsättning samt att uppdatera fackföreningsverksamheten. Arbetet har, oberoende av avtalsbransch, blivit mera krävande. Tekniken har gått framåt med stormsteg och den utvecklingen fortsätter. Därmed har också kraven på personalens kompetens ökat. Karriärbyte, arbetslöshet och behov av omskolning kan nästan vem som helst råka ut för. Därför är Industrifackets viktigaste uppgift att trygga medlemmarnas utkomst och förbättra deras välbefinnande i arbetslivet. Under de två senaste decennierna har Finland saknat en industripolitik som skapar jobb. Problemen i den krympande exportindustrin har kastat en skugga över nationalekonomin. Industrifackets mål är att skapa och aktivt driva på lösningar för att främja industrin så, att det investeras i nya och goda jobb som bygger på yrkeskunnighet. Organisering och facklig aktivitet är inga självklarheter. Det har återspeglats i sjunkande medlemsantal i förbunden och en koncentration av förtroendeuppdragen på färre aktiva. För att vända trenden uppåt krävs det att verksamheten uppdateras. Av största vikt är att regionbyråerna och de aktiva bedriver organisationsarbete tillsammans. Samtidigt måste förtroendepersonerna få mera stöd så att deras uppdrag blir mer attraktiva. Träfacket säljer kontoret i Havshagnäs Träfackets fullmäktige godkände vid sitt möte förbundets verksamhetsberättelse och bokslut för 2016. Bokslutet visar ett underskott på 112 440 euro. Fullmäktige beslöt också att förbundets kontor i Havshagnäs ska säljas. Därmed kan förbundets anställda flytta ihop i samma lokaliteter som andra anställda i Industrifacket. Träfackets ordinarie fullmäktigemedlemmar Hannu Juutinen och Hillevi Lehmusjärvi har lämnat sina uppdrag. Följande allmänna suppleanter i fullmäktige har också lämnat sina uppdrag: Tarmo Kauppi, Harri Ronkainen, Hanne Lempinen, Kari Ahtiala, Marita Mourujärvi, Kari Komsi, Leida Kuutok, Stina Myllys, Ville Aulaskoski, Risto Laitinen, Tero Kumpumäki och Sami Pellikka. Fullmäktige tackar dem alla för förtjänstfullt intressebevaknings- och organisationsarbete. Arbetslöshetskassorna fusioneras I och med fusionen av förbunden går också Träbranschernas, Teams och Metalls a-kassor ihop. Som en följd av detta inleder Industrifackets arbetslöshetskassa sin verksamhet 1.1.2018. Till kassan hör 154 000 medlemmar och den är den fjärde största arbetslöshetskassan i Finland. Det operativa målet är kostnadsbesparingar och en hållbar ekonomi. Petteri Raito •• •• •• •• •• •• •• Asta Kääriäinen Tuomo Sunnari Heikki Seila Lasse Parhiala Kirsi Hyvönen Harri Häkkinen Reijo Lehtinen 0400 778 510 0400 965 061 050 566 5286 040 591 0365 045 657 9008 0400 386 753 0400 125 770 Veckan 27 (3–9.7.) •• •• •• •• •• Reijo Lehtinen Kirsi Hyvönen Jari Sirviö Eero Juhonen Asta Kääriäinen 0400 125 770 045 657 9008 0400 361 925 045 130 5091 0400 778 510 Veckan 28 (10–16.7.) •• •• •• •• Eero Juhonen Pauli Ukkonen Jari Sirviö Reijo Lehtinen 045 130 5091 040 546 7750 0400 361 925 0400 125 770 Veckan 29 (17–23.7.) •• •• •• •• •• Pauli Ukkonen Jari Sirviö Eero Juhonen Erno Välimäki Jarmo Tuomainen 040 546 7750 0400 361 925 045 130 5091 045 636 5393 0400 796 896 Veckan 30 (24–30.7.) •• •• •• •• Jarmo Tuomainen Jari Sirviö Pauli Ukkonen Erno Välimäki 0400 796 896 0400 361 925 040 546 7750 045 636 5393

20 Keskitetty sopiminen vaihtui keskitetyksi hyökkäykseksi. P Elinkeinoelämän keskusliitto EK perustettiin vuonna 2005, kun aiemmin eri etujärjestöissä olleet teollisuustyönantajat ja palvelutyönantajat laittoivat hynttyyt yhteen. Järjestö on koko historiansa ajan pyrkinyt ajamaan alas keskitettyä sopimista ja suomalaista työmarkkinamallia. Välillä on ollut akanvirtoja toiseen suuntaan, kuten vuoden 2011 raamisopimuksessa ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) yhteiskuntasopimuksessa, mutta nyt suunta on jälleen selvä. Työnantajaleiri haluaa kohti työpaikkakohtaista sopimista ja irti jopa työehtosopimusten yleissitovuudesta. Edessä näyttää olevan kylmenevää kyytiä ay-väelle. EK:n ensimmäinen työmarkkinajohtaja Seppo Riski oli uransa lopulla voimakkaan tupovastainen ja ajoi päämäärätietoisesti kohti liittokohtaisia sopimuksia. Riskin jäätyä eläkkeelle vuonna 2008 EK lipsui tavoitteestaan ajaa alas kaikki keskitetty sopiminen. Riski antoikin monessa mediassa EK:n kuulla kunniansa, kun se vuonna 2011 solmi raamisopimuksen, jossa oli hyvin paljon perinteisen tulopoliittisen kokonaisratkaisun piirteitä. Juuri Riskin aikana liittokierros pultattiin asentoon, josta sen ei olisi enää pitänyt päästä irti. Työnantajat sopivat tuolloin sopimukset päättymään hyvin eri aikoihin. Lopputuloksena oli tilanne, jossa mahdollisuus takaisin keskitettyyn sopimiseen haluttiin tehdä vaikeaksi aikatauluja hajaannuttamalla. Kyse oli hyvin perinteisestä hajota ja hallitse -taktiikasta. Kovaa linjaa EK:ssa ajaneet tahot ovat nyt ottaneet opikseen. Irtisanomalla alkuvuodesta keskusjärjestösopimukset se on tehnyt asiansa selväksi. Jo viime vuonna se ilmoitti, että EK ei ole enää työmarkkinaosapuoli, vaan elinkeinoelämän etujärjestö ja edunvalvoja. Näin estetään viime kerroilla syntyneet takapakit, kun EK on maan hallituksen painostuksen alla taipunutkin sopimaan keskitetysti – tai lähes keskitetysti. T YÖ VÄ E N A R K I S TO Keskitetty sopiminen vaihtui keskitetyksi hyökkäykseksi nettiin. Siinä paketissa on paljon sellaista, joka näkyy viiveellä, mutta joka on jäänyt vähälle huomiolle. Esimerkiksi työnantajien maksut suhteessa palkansaajiin keventyvät, Melin huomauttaa. Työnantajat jatkavat alkuperäistä tavoitettaan Ensimmäinen tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli tupo sai nimensä Liinamaa I valtakunnansovittelija Keijo Liinamaan mukaan. Hän myös veti tupo-neuvotteluja. Pääneuvottelijat olivat SAK:n puheenjohtaja Niilo Hämäläinen ja STK:n toimitusjohtaja Päiviö Hetemäki. Liinamaa kuvassa oikealla. Loogisen linjan jatkumo Tampereen yliopiston sosiologian professori ja yliopiston apulaisrehtori Harri Melin on tutkinut pitkään ay-liikettä ja sen dynamiikkaa. Hänen mielestään työnantajaleirin tiukentunut linja on heijastusta maailmalta. – Iso kuva on, että jos katsotaan, millainen talousdoktriini on maailmassa vallassa, niin joka puolella on vallalla uusliberalistinen talousajattelu. Sille on hyvin ominaista, että ajatellaan, että keskiössä on vapaiden markkinoiden toiminta, jota kontrolloidaan mahdollisimman vähän. Tämä katsotaan neutraaliksi talouden laiksi, Melin sanoo. Melin huomauttaa, että uusliberalistisessa talousajattelussa ammattiyhdistysliike nähdään markkinahäiriönä. Se on siis tekijä, joka haittaa palkanmuodostusta normaalin kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti. Taloustieteellisessä ajattelussa ay-liike synnyttää palkkamonopolin, joka hinaa työn kustannuksia pykälän ylöspäin, ja aiheuttaa siten työttömyyttä.Ahtaasti ajateltuna tämä on osin totta, mutta silloin iso kuva jää näkemättä. Vaikka pääministeri Juha Sipilä on politiikassaan kääntynyt mielellään työmarkkinajärjestöjen puoleen, hänen linjansa on Melinin mielestä hyvin uusliberalistinen. – Kaikki se, mitä meilläkin on tehty Sipilän hallituksen aikana, on jokseenkin suoranainen jatkumo uusliberalistisen talouspolitiikan kokonaisuutta. Työmarkkinakeskusjärjestöjen puoleen kääntyminen olikin vain pakkorako ja poikkeus pitkän linjan tavoitteessa. – Näen kilpailukykysopimuksen siten, että se oli pakkorako. Hallitus ja työnantajat näkivät, että tässä kohdin oli järkevää tehdä tällainen. Se oli sisäinen devalvaatio. Samalla kuitenkin kasvatettiin työntekijöiden rasitteita ja työnantajien rasitteita keven- “EK:n lopullinen tavoite lienee täysin henkilökohtainen sopiminen yksittäisen työntekijän ja työnantajan välillä. Se on työmarkkinamalli, joka on tällä hetkellä käytössä lähinnä kehitysmaissa ja halpatuotantomaissa.” ”Ay-leirinkin katsottava peiliin” Elinkeinoelämän keskusliitto on näyttänyt nyt, että se jatkaa Seppo Riskin viitoittamalla tiellä, jonka loppupisteessä häämöttää työpaikkakohtainen sopiminen ilman yleissitovia työehtosopimuksia. Lopullinen tavoite lienee täysin henkilökohtainen sopiminen yksittäisen työntekijän ja työnantajan välillä. Se on työmarkkinamalli, joka on tällä hetkellä käytössä lähinnä kehitysmaissa ja halpatuotantomaissa. Syksyn sopimuskierroksesta Melin ennakoi varsin perinteistä liittokierrosta. Suomeen on reilun vuoden verran sorvattu uutta ”Suomen mallia”, jossa liittokierroksen palkkataso määriteltäisiin vientialan sopimuskierroksen pohjalta. Melin ei kuitenkaan sen syntymiseen usko. – Syksyn seuraava sopimuskierros käydään varsin perinteisesti liittojen välillä. Mistään Suomen mallin tulemisesta ei voi vielä puhua. En jaksa uskoa vientialavetoiseen Suomen malliin. Uskon, että lähdemme ensi kierroksella varsin perinteisistä lähtökohdista. Liitot lähtevät liikkeelle siitä, että tällä ja tällä alalla on jääty palkkakehityksestä jälkeen ja sitä pitää kuroa umpeen. Pitkän linjan tavoitteena työnantajilla näyttääkin olevan liittokierroksen käyttö keppihevosena kohti työpaikka- ja työntekijäkohtaisia sopimuksia. Tavoitetta auttaa työmarkkinoille tulevan nuoren sukupolven aikaisempaa vahvempi yksilökeskeisyys.Yhteisöllisyyttä esiintyy lähinnä vain virtuaaliympäristöissä. – Nuoret ikäluokat, jotka tulevat alalle, niin ei heillä ole mitään kokemusta siitä, millainen meidän työmarkkinamallimme on ollut. Nuoret reagoivat eri tavalla ja ovat valmiita jopa yksilökohtaiseen neuvotteluun. Vanhempi ikäluokka, joka on seurannut työmarkkinakahinoita pidemmän ajan, näkee tämän aivan toisella tavalla. Aleksi Vienonen Työnantajien tavoitelista löytyy ajatushautomon sivuilta J A N N E R E N VA L L / TA M P E R E E N Y L I O P I S T O ## Ay-liikettä pitkään tutkinut Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin huomauttaa, että ay-liike ei ole parhaalla mahdollisella tavalla valmistautunut työnantajaleirin pyrkimyksiin tuhota suomalainen työmarkkinamalli ja keskitetyn sopimisen kulttuuri. – Meillä ay-liike on lukkiutunut osin varsin suljettuun 1970-luvun neuvottelutalouteen. – Ay-liikkeen pitää nykyistä paremmin tunnustaa, että kansainvälinen kilpailu ja yritysten toimintakentän edellytykset ovat muuttuneet. – Tietynlaista joustavuusajattelua pitäisi olla enemmän. Melinin ajatuksissa ay-liike kiinnittäisi nykyistä enemmän huomiota heihin, joilla menee kaikkein huonoimmin. Se parantaisi ay-liikkeen mainetta suuren yleisön ja myös nuorimpien ikäluokkien silmissä. – Olennaista olisi, että ay-liikkeen tulisi aiempaa enemmän kiinnittää huomiota heikoimmassa asemassa olevien ryhmien edunvalvontaan, kuten maahanmuuttajiin ja palvelualoilla oleviin naisiin. Edelleen tilanne työmarkkinoilla on, että Metalliliiton miehet rulettavat, Melin sanoo. Melinin mielestä ay-liikkeen pitäisi kyetä löytämään uhkista myös mahdollisuuksia. – Kun työnantajat haluavat käydä liittokohtaisia ratkaisuja, niin tämä pitää kääntää ay-liikkeessä myös voitoksi ja katsoa niitä hyötyjä, mitä tässä voi olla, Melin summaa. Harri Melin. ## Elinkeinoelämän keskusliiton piilotavoitteena on koko sen 12-vuotisen historian ajan ollut itsensä alasajo. Sen riveissä oivallettiin, että paras tapa tappaa keskitetty sopiminen on tappaa itsensä. Kun SAK:lla ja muilla palkansaajakeskusjärjestöillä ei olisi vastapeluria, ei peliä voisi käydä. Sama taktiikka on tuttu myös kehitysmaissa ja halpatuotantomaissa. Näissä työnantajaleiri ja suuret ylikansalliset yritykset pystyvät pitämään vähitellen nousevan ay-liikkeen kurissa huolehtimalla, että työnantajat eivät järjestäydy. Silloin ei pääse vahingossakaan syntymään sopimuksia. Kuten sosiologi Harri Melin oheisessa haastattelussa toteaa, Suomen työnantajaleirin politiikka on noudattanut hyvin loogisesti ja orjallisesti uusliberalistisen ideologian opinkappaleita. Tämän ideologian ykköstykki Suomessa on ajatuspaja Libera. Sen taustavaikuttajien listalta löytyvät elinkeinoelämän kaikkein vaikutusvaltaisimmat tahot. Nimilistat pressikuvineen löytyvät järjestön verkkosivuilta. Siksi sen linjauksia lukemalla pääsee hyvin jyvälle siitä, millainen olisi elinkeinoelämän tavoiteyhteiskunta ja mihin suuntaan he työmarkkinamalliamme haluavat kehittää. Siellä piirretään työantajaliittojen strategiset suuntaviivat ja haavekuvat. Liberalistien tavoitelista on kylmäävä: (1) työehtosopimusten yleissitovuus pois, (2) ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus pois, (3) työehdoista ja palkoista sopiminen yksilötasolle. Välillä tavoitteet on verhoiltu kauniiseen ja maalailevaan retoriikkaan yksilön vapaudesta, mutta tavoitteenasettelu on silti selvä. Kun pintaa hieman raaputtaa, huomaa, että liberaalien ajattelussa vapauden lisäämisen tavoite ei ole yksilön vapaus, vaan yritysten vapaus. Tämä työnantajaleirin filosofian ”iso linja” tullee näkymään selvästi tulevina vuosina ja seuraavilla työmarkkinakierroksilla.