1 • 2017 KOTI&KAUPUNKI RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI • WWW.RIIHIMAKI.FI • JULKINEN TIEDOTE / RYHMÄJAKELU 4-5 RINGA ROPOSTA ON TULLUT RIKSULAINEN   4 UUSI STRATEGIA HAHMOTTUU       6 ELÄMÄNHALLINTAA OPPIMASSA         8 TULEVAISUUDEN RIIHIMÄKEÄ ETSIMÄSSÄ

2 Koti & Kaupunki 1 • 2017 Riihimäen taidemuseo TEATTERI TAIDE 21.5. asti Inari Krohn – Lähellä ja kaukana Helene Schjerfbeck -huone 17.6.–13.9. Tuija Lampinen – Kerros kerrokselta Riihimäen taidemuseo ■ 7.4.–13.5. Nahkatakkinen tyttö ■ 20.–29.4. Suomalaisten silmin ■ 21.4.–3.5. Luulosairas ■ 28.4.–3.5. Mun koti ei oo täällä / Kuka olen? ■ 10.6.–28.7. Kesäteatterissa KOTI&KAUPUNKI Julkaisija Riihimäen kaupunki Päätoimittaja Anna Availa, viestintäpäällikkö Tuotanto TK mediatalo Oy www.tkmediatalo.fi Toimitus Olli Ahola, Timo Kivioja ja Anu Kylvén Painopaikka Lehtisepät, Tuusula Suomen Metsästysmuseo 23.4. asti Subjective Trophies 11.5.–31.12. Suomenpeura – Itsenäisyyden juhlavuoden päänäyttely 24.5.–11.9. Metsän henkiä ja eläimiä Me rosvolat www.rnt.fi Kino Sampo, Suokatu 9 www.riihimaentaidemuseo.fi Temppelikatu 8 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI NUORISOTEATTERI www.metsastysmuseo.fi Tehtaankatu 23 A PÄÄKIRJOITUS ■ Anna Availa Rakas Riksu RIIHIMÄEN KAUPUNGIN uuden strategian luonnostelu on käynnissä. Alkuvuonna olemme keränneet ajatuksia tulevaisuuden Riihimäestä asukkailta, yrittäjiltä ja yhdistyksistä. Henkilöstömme on käynyt omilla toimialoillaan läpi sitä, millainen tuleva Riihimäki tulee olemaan. ERI RYHMIEN KANSSA keskustelut ja kyselyt ovat tuoneet tuttua tietoa kaupungistamme. Vahvuudet nousevat sijainnista keskellä kasvukäytävää ja uhat eläväisestä kaupungista ja sen keskustasta. RIIHIMÄELLE TULLAAN usein työn tai opiskelun perässä. Mutta mikä tekee Riihimäestä kotikaupungin ja saa rakastamaan sitä. Kysyimme asiaa eri-ikäisiltä vähän aikaa sitten Riihimäelle muuttaneilta. Saimme kuulla, että hyvän elämän Riihimäki on viihtyisä, kaunis ja turvallinen – ja mukavaa vapaa-ajanviettoa kivojen ihmisten kanssa. PIRJO LAPPALAINEN RIIHIMÄEN UIMASEURAN TOIMINNANJOHTAJA Tällä palstalla vuorottelevat riihimäkeläiset ihmiset ja toimijat. He kertovat omasta näkökulmastaan riihimäkeläisestä maailmanmenosta. Yhteistyöllä kaikki voittavat LIIKUNTAPAIKAT ja niiden käyttömahdollisuudet ovat hyvinvointipolitiikkaa. Liikkumisen mahdollistaminen on peruspalvelu, joka lisää kaikilla mittareilla mitattuna terveyttä ja elämänlaatua. Monipuolisia harrastusmahdollisuuksia tarjoava kunta on myös tulevaisuudessa elinvoimainen. Kunnissa, kuten Riihimäellä, pohditaan, mikä houkuttaisi kuntaan lisää asukkaita. Riihimäen kaupungin vahvuuksia ovat olleet hyvin hoidetut liikuntapaikat ja aktiiviset liikuntaseurat. Viimevuosien haasteeksi ovat kuitenkin nousseet harrastamisen kustannukset, joita Riihimäellä ovat nostaneet vuonna 2015 voimaan astuneet seuravuorojen käyttömaksut. Kohonneiden käyttömaksujen vuoksi ovat seurojen harrastajamäärät tietyillä liikuntapaikoilla vähentyneet. Vaikka Riihimäellä ei talouden kanssa ole hurraamista, ei sitä pelasteta nyt eikä tulevaisuudessa seurojen alle 19-vuotiailta perittävillä käyttömaksuilla. Uskon, että päätös seuravuorojen maksujen kohtuullistamisesta olisi tulevalta kaupunginvaltuustolta napakymppipäätös ja lisäisi Riihimäen vetovoimaa. Soten siirtyessä maakuntiin kuntien rooli terveyden ja hyvinvoinnin kehittäjänä korostuu lähivuosina entisestään. Viimeistään nyt olisi aloitettava kaupungin, urheiluseurojen ja muiden soveltuvien tahojen välillä järjestelmällinen yhteistyö, jossa haetaan suuntaviivat ja sovitaan yhdessä työnjako tulevaisuuden menestyvälle Riihimäelle. Laadittavalla liikuntastrategialla tulee vauhdittaa rakenteiden ja toimintatapojen uusiutumista. Olisiko meillä jo uskallusta pohtia seurojen ja kaupungin toiminnan päällekkäisyyksiä sekä kohdistaa osapuolten käytettävissä olevat resurssit kokonaisuuden kannalta tehokkaasti tavalla, joka palvelee kuntalaisten tarpeita parhaiten? Ehdotan, että tartumme härkää sarvista ja haemme yhdessä kansallisestikin tarkasteltuna innovatiivisia edelläkävijämalleja liikuntastrategiaan ja -politiikkaan, jolla ei vain pysytä pinnalla, vaan jossa kaikki voittavat! Antti Leinonen

3 Riihimäen kaupungin asukaslehti Riihimäen Teatteri 13.5. asti Yksin Berliinissä 29.4. Passione 4.–19.5. Hei kelaa! 5.–20.5. Hei kato! 25.–27.5. Nyt se hymy hyytyy! Riihimäen Teatteri RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEO Riihimäen tapahtumista 30.4. asti Edition Gernheim – Kasselin Taidekorkeakoulun lasiprojekteja 30.4. asti Dialogues with light and colour 18.5.–5.11. 100 lasissa 18.5.–11.9. Taustalla Erkki Vesanto 19.4.–11.5. Interventio – uutta lasia HAMKista 18.5.-2.7. Sami Suomela www.riihimaenkaupunginmuseo.fi Öllerinkatu 3 www.suomenlasimuseo.fi Tehtaankatu 23 ■ 20.12. asti 100 aarretta Riihimäeltä ■ 30.4. asti Näin näin. Ilkka Heinosen valokuvia Riihimäeltä ■ 10.5.–30.8. Eero Auvisen valokuvia www.riihimaenteatteri.fi Hämeenaukio 1 LYHYESTI Puutarhajäte hävitetään puutarhassa RIIHIMÄKELÄINEN työnantaja voi saada maksimissaan 250 euroa tuen nuoren kesätyöllistämiseen. Kesätyön keston pitää olla neljä viikkoa, ja riihimäkeläisen nuoren 15–19-vuotias. Tukea myönnetään 30 ensimmäiselle ehdot täyttävälle hakijalle. Hakemaan ehtii 30.4. saakka. Tutustu kesätyötukeen verkkopalvelussamme! Minun Riihimäkeni – kolme eri näkökulmaa 6 -7 Tiilikadulla opetellaan oman elämän hallintaa Lapsiperheelle Riihimäki on helppo ja turvallinen kotikaupunki. Je nn ii 8 -9 Tulevaisuuden Riksu luodaan yhdessä 11 Ajankohtaista Riihimäellä Vieraslajien torjunta on yhteinen haaste. Karttapalvelu on monipuolinen tietolähde internetissä. Peltosaaren olohuoneen ovet ovat auki kaikille. Suomi 100-vuotta juhlintaa ympäri Kanta-Hämettä. Vanhat paikallislehdet löytyvät digitoituina Kansalliskirjastosta. Anna palautetta ja voita Riihimäki-palkintoja. RIIHIMÄEN VESI 12 -15 Tietopaketti Riihimäen Vedestä HULEVEDEN LASKUTUSKÄYTÄNNÖT ovat muuttuneet. Lue tietopaketti, mitä hulevesi on ja mitä kiinteistön omistajan tulee tietää hule- ja sekaviemäröinnistä. UUDEN VEDENOTTOPAIKAN etsintä on pitkäjänteistä työtä. Tämä työ aloitetaan ensi kesänä pohjavesikartoituksella Lopella. Tavoitteena on turvata riihimäkeläisille puhtaan veden saanti jatkossakin. e la Kesätyöhön tukea 4 -5 mm SUOMEEN PERUSTETAAN 18 maakuntaa 1.7.2017. Maakuntauudistuksella luodaan Suomeen moderni ja julkinen hallinto. Maakunnat järjestävät 1.1.2019 lähtien kaikki alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi maakunnat vastaavat muun muassa pelastustoimesta, maataloushallinnosta, ympäristöterveydenhuollosta ja työvoimapalveluista. Uudistuksella turvataan tärkeät palvelut ja sujuvoitetaan asiointia. Maakuntauudistuksen jälkeen julkisia palveluja järjestävät valtio, maakunnat ja kunnat. Uudistuksella luodaan tarkoituksenmukainen työnjako niiden välille. Näin vahvistetaan julkisen talouden kestävyyttä ja hillitään palvelujen kustannusten kasvua. Maakuntauudistukseen voit tutustua osoitteessa alueuudistus.fi ja Kanta-Hämeen osalta osoitteessa omahame.fi. TÄSSÄ NUMEROSSA Nu Maakuntauudistuksen valmistelu etenee Suomen lasimuseo na PUUTARHAJÄTE ON suositeltavaa hävittää kompostoimalla, hakettamalla tai käsittelemällä se muuten syntypaikassaan eli puutarhassa. Kiertokapula Oy ottaa risuja ja puutarhajätteitä erilleen lajiteltuina vastaan jätteidenkäsittelyalueilleen ympäri vuoden hinnaston mukaiseen hintaan. Jätteenkäsittelyalueet ovat toukokuussa avoinna myös lauantaisin. Lisätietoa osoitteesta kiertokapula.fi. Kaupunki vastaanottaa Kinturinmäellä keväällä kuntalaisten puutarhajätettä muutamana erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Kompostointiohjeita saa muun muassa kaupungin ympäristönsuojeluyksiköstä (Eteläinen Asemakatu 4) sekä Kiertokapulalta. Suomen lasimuseo

4 Koti & Kaupunki 1 • 2017 Teksti: Anu Kylvén Kuvat: Jenniina Nummela MINUN RIIHIMÄKENI Hyvän elämän Riihimäki on viihtyisä, kaunis ja turvallinen. Meidän oma Riksu. Olin tullut ihmisen kokoiseen kaupunkiin. p Maura puhuu luontevammin Riihimäestä kuin Riksusta. Jounin suuhun taipuu lempinimikin. Maura, 34 ja Jouni Vähärautio, 38 sekä Nelli, 9 ja Moona 4: Historiaa ja harrastuksia Riihimäki on paljon mainettaan mukavampi kaupunki. RIIHIMÄEN UUSI STRATEGIA HAHMOTTUU p – Tykkään Riihimäen kompaktista koosta, Ringa Ropo Ringa Ropo, 51: Henkinen koti Keväällä 2011 olin saanut töitä Hyvinkäältä ja pohdin, mikä olisi sopiva asuinpaikka. Kiertelin Hyvinkään ja Riihimäen tienoilla, ja lopulta päädyin ajamaan mukulakivikatua Riksun rautatieaseman ohi. Se koukutti minut, ja tykästyin kaupungin selkeään rakenteeseen ja kompaktiin kokoon. Olin tullut ihmisen kokoiseen kaupunkiin. Käytän jo usein nimitystä Riksu. Varsinkin kirjoittaessa lyhyempi muoto on kätevämpi, ja joskus kirjoitan sen vielä x:llä ihan laiskuuttani. Olen ehtinyt asua monella paikkakunnalla, ja olen huomannut seurakunnan perhekerhot hyväksi adaptoitumisvälineeksi. Riihimäelle tullessa kerhoista ei ollut apua, sillä kaikki kolme lastani olivat jo kouluiässä. Täällä olen löytänyt paikkani lasten ja omien MEIDÄN ARJESSAMME turvallisuus on tärkeää, samoin se, että palvelut ovat helposti saavutettavissa – etenkin koulut ja neuvolat. Aiemmin asuimme Hausjärvellä, ja keskustaan oli jonkin verran matkaa. Nyt palvelut ovat lähellä. Pikkuhiljaa alkaa tuntua siltä, että olemme riihimäkeläisiä. Meillä on täällä kavereita ja harrastuksia, lapsillakin omat harrastuksensa. Yhdeksänvuotias Nelli harrastaa tanssia ja akrobatiaa. Itsekin harrastamme liikuntaa. Lisäksi käymme paljon kirjastossa. Kotiutuminen vaatii sen, että liikkuu ja tutustuu paikkakuntaan. Kun kiertelee ja kulkee enemmän, tulee sinuiksi kaupungin kanssa. Tulee olo, että on riihimäkeläinen. Kävelyillä huomaa, miten kivaa seutua tämä on. On paljon vanhoja kauniita rakennuksia, pääsee helposti luontoon ja näkee historiaa. Esimerkiksi Käräjäkosken luontopolku kotimme lähellä on upea. Lapset ovat saaneet hyviä kavereita, ja toivottavasti sama kaveripiiri säilyy pitkään. Koivuranta on tosi mukava asuinalue ja tuntuu, että voisimme jäädä Riihimäelle pysyvästikin. Riihimäki herättää hyviä tunteita. Keskustaan johtavien teiden varsilla on kukkaistutuksia, ja viihtyvyyteen on muutenkin kiinnitetty huomiota. Hyvinkäällä asuessamme paikalliset mollasivat naapurikaupunkia, mutta Riihimäkihän on paljon mainettaan mukavampi kaupunki. ■ RIIHIMÄEN STRATEGIA linjaa kaupun- kaupungin vahvuudet. Jatkossa strategiasta tulee gin vision vuoteen 2030 saakka. Strategian työnimi kaikkea kaupungin toimintaa ohjaava elementti. Se toimintaansa strategiaan ja tehdä asioita, jotka on Luonnollisesti Riihimäki, joka tarkentuu vielä luo selkeät suuntaviivat kaikelle toiminnalle. Jokai- edistävät yhteisen vision toteutumista. myöhemmin. selle valtuustokaudelle linjataan omat tavoitteet, jotka Strategian kärkeen nousevat ympäristö ja kier- Yritykset ja yhdistykset voivat kytkeä omaa – Riihimäen malli on aika uniikki. Sen an- vuosittain konkretisoituvat talousarviossa. Tämä ei siosta saamme voimavarat uudella tavalla käyt- totalous. Kokonaisuuteen limittyvät luontevasti silti ole pelkästään kaupunkiorganisaation asia, vaan töön, ja maakuntauudistuksen myllerryksessä kaupungin muutkin vahvuudet, kuten logistiikka, tavoitteemme on koko kaupunkiyhteisön stra- se asemoi kaupungin roolin ja merkityksen sel- robotiikka, äly- ja viestintäteknologia sekä erä- tegia, kehittämispäällikkö Ritva Mustonen sanoo. keästi, kaupunginjohtaja Sami Sulkko toteaa.

Riihimäen kaupungin asukaslehti 5 ARKI SUJUU RIIHIMÄELLÄ. sanoo. p Jos töitä vain löytyy, Rasmus jäisi mieluusti Riihimäelle pysyvämmin. Rasmus Willman, 23: Urheilutalolla Kotiutumassa vähitellen harrastusten kautta, ennen kaikkea urheilusta. Urheilutalolta ja Cocksin Ladyjen porukasta olen löytänyt henkisen kotini. On mahtavaa olla yhdessä hymy kasvoilla, mukavan harrastuksen äärellä. Höntsäilemme kahdesti viikossa. Myös Riutta ja Keskuskentän ympäristö pururatoineen vetävät puoleensa – etenkin ne portaat, jotka eivät vie mihinkään! Siellä on vähän hankala vetää harjoituksia lapsille, koska portaat ovat niin suositut. Olen syntyjäni reipashenkinen savolainen, mutta olen löytänyt riksulaisista samanhenkisyyttä. Täällä asuu jalat maassa olevaa porukkaa. Mukaan mahtuu monenlaista, koska maantieteellisesti Riihimäki on sekoitusaluetta: täällä on monesta suunnasta tulleita. ■ Kesäkuun alussa voimaan tuleva uusi kunta- ETUKÄTEEN AJATTELIN, että Riihimäki on aika pieni paikka. Paljon muuta en ennakkoon tiennyt kuin sen, että junat pysähtyvät täällä. Olen kotoisin Porista, asuin välillä puolitoista vuotta Vantaalla ja muutin Riksuun syksyllä 2015. Tulin tänne opiskelujen perässä: opiskelen HAMKin liikennealan koulutusohjelmassa, ja minusta tulee joskus AMK-insinööri. Asun keskustassa, ja olen viihtynyt hyvin. Vantaan jälkeen tykkään siitä, että Riihimäki on vähän pienempi ja rauhallisempi. Tarpeelliset palvelut kuitenkin löytyvät, ja kaikki on muutaman kilometrin säteellä. Esimerkiksi kauppoja on minulle ihan tarpeeksi. Arki sujuu. Tykkään paljon lenkkeillä ja hiihtää, joten viihdyn Riutan ja Vahteriston ulkoilualueilla. Kaikki riihimäkeläiset sekä Riihimäellä toimi- Riihimäki rupeaa olemaan ihan täysverinen kotikaupunki. Kotikaupunki? Kyllä minä jo koen Riihimäen kotikaupungiksi. Kun kysytään, mistä olen kotoisin, vastaan, että asun Riihimäellä mutta olen kotoisin Porista. Jos valmistuttuani saan työpaikan täältä, Riihimäki rupeaa olemaan ihan täysverinen kotikaupunki. Kotiutumisen huomaa siitä, että viihtyy täällä. ■ – Yhdessä, kriittisesti suhtautuen ja palautetta laki velvoittaa kunnat tekemään strategian, mutta vat yritykset ja yhteisöt ovat saaneet vaikuttaa esittäen hiomme strategian kärjen, ja teemme Riihimäellä strategia on ollut jo vuosia. strategiaan etukäteen. Kaupunkilaiset ovat voineet Riihimäestä entistä vahvemman toimijan, kaupun- kommentoida strategiaa infotilaisuuksissa, verkko- ginjohtaja innostaa. – Hyödynnämme sidostyhmien palautetta strategiatyössä ja palveluiden kehittämisessä. Haluam- palvelussa ja sosiaalisessa mediassa. Vaikuttaa me kytkeä kuntalaisia ja sidosryhmiä palveluiden on myös voinut luontevasti tutun yhteistyöelimen Voit tutustua valmistuvaan strategiaan suunnitteluun mahdollisimman varhain, Sulkko välityksellä: esimerkiksi vanhusneuvoston tai yrit- kaupungin verkkopalvelussa: kertoo. täjien kautta. riihimaki.fi > Uusi Riihimäki-strategia TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT 20.4. valtuustoseminaari käsittelee strategiaa. 29.5. kaupunginvaltuustoN kokous jossa strategiasta on määrä päättää.

6 Koti & Kaupunki 1 • 2017 Teksti: Olli Ahola Kuvat: Jenniina Nummela SOSIAALIPALVELUT AUTTAVAT KUNTOUTUKSESSA. TIILIKADULLA OPETELLAAN OMAN ELÄMÄN HALLINTAA Tiilikadun asumispalveluyksikön asiakkaat saavat apua ja tukea järjestäessään omaa elämäänsä kuntoon. KAUPUNKI ALOITTI asumiskuntoutuksen täysin uutena työmuotona, kun Tiilikadun rakennus vuonna 2014 valmistui. Samalla tontilla oli aikaisemmin Koivukotiyhdistyksen ylläpitämää asumispalvelua. Kaksikerroksisessa rakennuksessa on 20 asuntoa, ruokasali, sauna ja oleskelutilat kolmessa eri osastossa. Enemmistö talon asiakkaista on asunnottomia miehiä. Asuminen on usein pitkäaikaista, ja asiakkaan kanssa tehdään asunnosta vuokrasopimus. Lyhytaikaisemmilla kuntoutujilla on olemassa asunto, johon he palaavat. Tiilikadulla on kaksi selviämishuonetta, jotka on varustettu valvontakameroin. Ne on tarkoitettu esimerkiksi terveyskeskusten päivystyksen kautta lähetetyille päihtyneille yöpyjille, jotka tarvitsevat seurantaa. Selviämishuoneita käyttävät myös Lopen ja Hausjärven kunnat. Kuntoutumisyksikön tiloissa sijaitsevaan turvahuoneeseen voidaan ottaa apua tarvitsevia koko Kanta-Hämeen alueelta. Kaupungin sosiaalityöntekijät tekevät asumispäätökset. Akuuttia tarvetta tulee viikoittain, ja asiakastilanne muuttuu nopeastikin. Tällä hetkellä talo on täynnä ja jonoakin on, vaikka vielä kuukausi sitten useampi asunto oli tyhjänä. Talossa tuetaan ja ohjataan, mutta ei tehdä puolesta. Arjen kuntoutumista. Tiilikadun kuntoutumisyksikössä työskentelee seitsemän kuntoutusohjaajaa, sairaanhoitaja ja ruokapalvelusta vastaava. Sairaanhoitaja Päivi Terrimäki työskentelee talossa arkipäivisin. Hänen työhönsä kuuluu asiakkaiden terveyden edistäminen ja lääkehoidosta vastaaminen. Terveyspalveluita talossa ei saa, vaan jokainen hakeutuu lääkäriin itsenäisesti. Terrimäki vastaa yhdessä yksikön johtajan Tarja Nahkurin kanssa asiakastyöstä ja toimii lähiesimiehenä Nahkurin poissa ollessa. – Arviointijaksolla asiakkaan tuen tarvetta selvitetään muutaman viikon ajan ja suunnitellaan jatkoasumista sen perusteella.Tavoite on pääsääntöisesti itsenäiseen asumiseen siirtyminen, joko tukiasunnon kautta tai suoraan omaan vuokra-asuntoon. Tämä voi olla vaikeaa, jos esimerkiksi luottotiedoissa on häiriöitä, Terrimäki sanoo. Jokaisella asiakkaalla on nimetty työpareina työskentelevät omaohjaajat. Kuntoutusohjaajille tämä tarkoittaa sitä, että tiiviimpää yhteistyötä tehdään noin viiden asiakkaan kanssa. Kuntoutumisyksikössä ei nimestään huolimatta kuntouteta ketään fyysisesti. – Työ on ohjaamista erilaisissa arjen askareissa, papereiden täyttämisessä ja oman elämän hallinnassa. Talossa tuetaan ja ohjataan, mutta ei tehdä puolesta, kuntoutusohjaaja Päivi Haasanen sanoo. Yhteistä ohjelmaa laaditaan asiakkaiden tarpeista riippuen. – Meillä on ollut rentoutus-, askartelu-, keskustelu- ja ruokaryhmiä. Tietovisailu ja korva-akupunktio ovat tällä hetkellä säännöllisiä viikko-ohjelmia, jotka vetävät väkeä, Haasanen kertoo. Päihteetön talo. Osa Tiilikadun asiakkaista on päihde- tai mielenterveysongelmaisia. Talossa on päihteiden suhteen nollatoleranssi. Puhalluskokeita ja huumausaineseuloja tehdään säännöllisesti. – Päihtyneenä ei pääse omaan asuntoon. Selviämishuoneessa ollaan siihen asti, että puhalletaan nollat, Päivi Terrimäki kertoo. Tiilikatu tekee yhteistyötä terveyskeskuksen mielenterveys- ja päihdeyksikön kanssa, joissa osa asiakkaista asioi. Tiilikadulla kokoontuu kerran viikossa AA-ryhmä. Keskustelu on avainasia päihdetyössä ja retkahdusten ehkäisemisessä. Lähimmät katkaisuhoitoasemat ovat Lahdessa ja Ridasjärvellä. Myös Tiilikadulle on ollut mahdollisuus päästä avokatkaisuhoitoon. Lääkkeet saadaan terveyskeskuksesta, ja hoito toteutetaan Tiilikadulla. Päivi Terrimäki korostaa, että asukkaat ovat talossa vapaaehtoisesti ja sitoutuvat kuntoutussuunnitelmiin. TASSU-TIIMI TULEE KOTIIN ELÄMÄNHALLINNAN ongelmiin joutunut riihimäkeläinen voi saada Tassu-tiimin työntekijän kotikäynnille. Tassun eli tuetun asumisen tiimin neljä työntekijää ovat mielenterveys- ja lähihoitajia. Tuetun asumisen palvelua tarvitseva henkilö voi saada tiimiläisen kotiinsa maksimissaan kolme kertaa viikossa. t Mielenterveyshoitaja Katja Mallenius työskentelee tuetun asumisen tiimissaä eli Tassussa. – Tapaamiset kestävät yleensä tunnin pari tilanteen mukaan. Asiakkaan kanssa keskustellaan ja tehdään tarvittaessa yhdessä kodinhoitoon liittyviä askareita. Lääkehoito on osa tarjolla olevaa palvelua, mielenterveyshoitaja Katja Mallenius kertoo. Tukiasunnossa ei jää yksin. Kaupungin tukiasuntojen asukkaat kuuluvat Tassun asiakaskuntaan. Tukiasunnossa on mahdollista asua kaksi vuotta, jona aikana valmistaudutaan siirtymään omaan kotiin. Tuttu asumisohjaaja vierailee yleensä kerran viikossa ja varmistaa, että asukkaan arki pysyy raiteillaan. Ohjaajat käyvät asunnoissa yksin. Päivistä ja kellonajasta on yleensä sovittu etukäteen. Erityisesti mielenterveyspotilaille on tärkeää, että viikoittaisista rutiineista pidetään kiinni. Apua voi myös pyytää muinakin aikoina. Tassussa pyritään joustamaan. – Jos aamulla ottaa yhteyttä, joku pääsee yleensä käymään vielä saman päivän aikana.

Riihimäen kaupungin asukaslehti 7 t Sairaanhoitaja Päivi Terrimäki on käväisemässä Vesan yksiössä. qt  Päivi Terrimäki ja TIilikadun kuntoutumisyksikön henkilökunta ovat tyytyväisiä uuteen ja tiloiltaan toimivaan rakennukseen. q  Kuntoutusohjaaja Päivi Haasanen on mukana asiakkaiden arkisissa askareissa ja järjestämässä talon viikko-ohjelmaa. – Asiakkailla voi olla päihdeongelmia, mutta se ei välttämättä ole syy siihen, että he ovat jääneet asunnottomiksi ja hakeutuvat meille, Terrimäki muistuttaa. Tukea siirtymävaiheessa. Kun oma asunto järjestyy, Tiilikadun omaohjaajat voivat käydä kolme kuukautta maksutta asiakkaan luona kotikäynneillä. Sillä varmistetaan, että arki lähtee sujumaan sovitusti. Myös Tassutiimi eli tuetun asumisen tiimi käy tarvittaessa asiakkaan kotona. Tiilikadun henkilökunta iloitsee asiakkaiden onnistumisista, joita he saavat välillä olla seuraamassa. Ne auttavat jaksamaan työssä. Toisaalta myös ”paluumuuttajia” tulee takaisin taloon. – Heidän kanssaan ei jäädä jumiin menneeseen, vaan aloitetaan työ alusta. Mahdollisuus uuteen alkuun annetaan aina, Terrimäki sanoo. Elämänhallintaan liittyvät ongelmat ovat monenlaisia. Tiilikadulla on asiakkaita monista eri syistä. Talon ikäjakauma on parikymppisistä yli kahdeksankymmentävuotiaisiin. Terrimäki on havainnut ulkopuolisten suhtautuvan kuntoutusyksikön asiakkaisiin toisinaan ennakkoluuloisesti. – Toivoisin, että heidätkin kohdattaisiin ihmisinä. Jokainen heistä on oma ihana persoonansa. Koen, että me teemme työtä tärkeiden ihmisten kanssa, Terrimäki sanoo. ■ Jos aamulla ottaa yhteyttä, joku pääsee yleensä käymään vielä saman päivän aikana. Tuetun asumisen tiimin toiminta siirtyi pari vuotta sitten Tiilikadun kuntoutusyksikön yhteyteen. Tiilikadulta muuttaa toisinaan uusia asukkaita kaupungilla vapautuviin tukiasuntoihin. On helpompaa, kun yhteys asumisohjaajaan syntyy jo kuntoutusyksikössä. Tyypillistä asiakaskäyntiä ei ole. Tilanteet kodeissa vaihtelevat asukkaan tarpeiden mukaan. – Yleensä käynnillä varmistetaan, että asukas on käynyt töissä, maksanut vuokran, hankkinut ruokaa ja huolehtinut muistakin asioistaan. Asukasta voidaan auttaa siivouksessa, peseytymisessä, kauppa- ja pankkiasioissa ja melkein missä vaan, Mallenius luettelee. Asukkailla on usein suuri tarve keskustella jonkun ulkopuolisen kanssa. Heillä saattaa esimerkiksi olla pelkoa ja huolta läheisistä tai omasta sairaudesta. Lääkehoidossa neuvominen on osa tarjolla olevaa apua. ■

8 Koti & Kaupunki 1 • 2017 Teksti: Anne Korkala Kuvat: Jenniina Nummela AKTIIVISET KAUPUNKILAISET OSANA SUUNNITTELUTYÖTÄ Riihimäen kaupungin kaavoitusyksikkö järjesti yhdessä taidemuseon kanssa kaupunkilaisille avoimen rakennetun ympäristön työpajan. Työryhmiin jaetut kaupunkilaiset tuottivat pitkän listan kehityskelpoisia ideoita ja ajatuksia jatkotyöstettäväksi yleiskaavan valmistelutyöhön. TYÖPAJAN TARKOITUS oli osallistaa Riihimäkeläisiä kotikaupunkinsa suunnitteluun jo varhaisessa suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. – Mitkä ovat ne Riihimäen ominaispiirteet, jotka tekevät meistä nyt ja tulevaisuudessa vetovoimaisen ja kiinnostavan verrattuna muihin samanlaisiin pikkukaupunkeihin, kysyi kaupunginjohtaja Sami Sulkko alustuspuheenvuorossaan paikalle tulleilta kaupunkilaisilta. Sulkon mukaan kehitystyöhön tarvitaan sekä johdonmukaisia pieniä askelia että isompia, radikaalimpia kertarysäyksiä. – Keskustelusta saattaa unohtua, kuinka kaupunkilaiset itse kokevat ja aistivat kaupungin, ja millaisen he haluaisivat sen olevan. Asukkaiden rooli osana kaupunkisuunnittelua on tärkeä, sillä se vaikuttaa tulevaisuuteen. Tulevaisuudessa merkityksellistä on, kuinka toimiva ja dynaaminen kaupunkirakenne ja ympäristö Riihimäki on. Esimerkiksi Yhdysvaltojen Palo Altosssa älyliikenteen, sähköautojen ja modernin pendelöinnin on ennustettu lisääntyvän nopeasti, ja kaupungin tyhjilleen jäävät parkkipaikat voidaan muuttaa tonteiksi ja asunnoiksi. – Kun älykkyys, liikenne, terveyden edistäminen ja kevyen liikenteen väylät yhdistetään samaan pakettiin, se ei voi olla vaikuttamatta kaupunkiympäristöön, kaupunginjohtaja totesi. Tavallisuus vahvuudeksi. Taidemuseon intendentti Katja Vuorinen-Parm kertoi puheenvuorossaan taiteen lisäävän viihtyvyyttä ja kuuluvuuttamme omaan kotikaupunkiimme sekä antavan paikoille lisäarvoa. – Onko tulevaisuuden Riihimäki elävä kulttuurikaupunki, jossa taiteella ja museoilla on oma paikkansa, asukkailla hyvä olla, ja joka houkuttaa matkalaisia ja yrittäjiä? Historioitsija ja asukasaktiivi Juho Haavisto herätteli kaupunkilaisia katsomaan Riihimäkeä uusin silmin ja toi arkkitehtuurin kautta näytille kaupungin kätkettyjä helmiä ja urbaaneja erikoispiirteitä. – Kaupunkikuvaan ovat vaikuttaneet lukuisat merkittävät arkkitehdit kuten Yrjö Lindegren, Erik Bryggman, Osmo Lappo sekä Marjatta ja Martti Jaatinen, joiden taidokkuus meinaa hukkua arjen alle, Haavisto muistutti, ja sanoo pitävänsä tavallisuutta Riksun vahvuutena. – Suomessa kaikki on keskimäärin niin laadukasta, että tavallisuudellakin on positiivinen klangi. Pitäisi katsoa positiivisesti omaa napaa ja miettiä mitä haluamme tehdä. Ja sitten toteuttaa se. p Sami Sulkko toi puheessaan vahvasti esiin sen, että kaupunkilaiset ovat omaa kotikaupunkiaan havainnoivia arjen asukasasiantuntijoita, ja näin ollen tärkeä lenkki myös osana kaupunkisuunnittelua. u Jokaisessa pöydässä oli iso kartta, mihin suunnitelmia hahmoteltiin alueittain. Työpajan edetessä kartat alkoivatkin täyttyä merkinnöistä ja erivärisistä liimalapuista. – Käyn Helsingissä töissä, mutta palaan Riksuun joka päivä mielelläni takaisin. Tykkään tehdasalueen kuoritun puun hajusta ja jopa keskustaan sijoitetusta Prismasta, sillä tuleehan sana kaupunki kaupanteosta. Ihmiset ovat siellä, missä kauppaa syntyy, Haavisto kertoi. Neljässä vartissa pitkä lista ideoita. Innostunut puheensorina täytti Taidemuseon aulan seuraavaksi puoleksitoista tunniksi. Työpaja kokosi paikalle kolmisenkymmentä asukasedustajaa lukiolaisista senioreihin. Käsiteltäviä teemoja oli neljä, samoin ryhmiä. Kaavoitusinsinööri Paula Leppäsen pöydässä pohdittiin Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa ˮKaupunkiympäristön laatu Riihimäen keskustassa. Analyysi ja kehitysehdotuksetˮ esille tuotuja kehittämiskohteita. Söderströmin mukaan korttelirakenne ja ajallisesti kerrostunut rakennuskanta tarjoavat hyvät puitteet houkuttelevan kaupunkikeskustan muodostumiselle. – Olemme keskustelleet veturitallien alueen, Rautatienpuiston ja Etelän Viertotien välisen alueen toiminnoista. Keskustelu on startannut vauhdikkaasti, Leppänen kertoi. Reitit, raitit, puistot ja asuinalueiden kohtaamispaikat olivat Niina Matkalan vastuulla. Juho Haaviston johdolla ryhmäläiset pohtivat Riihimäen erityispiirteitä. Anniina Korkeamäki huolehti keskustan kehitystyöstä. – Keskustan ja asemanseudun kehittäminen tulevat eteen seuraavalla yleiskaavakierroksella. Aktiivisuus on hyvä merkki. Tulevaisuudessa kaupunkilaiset ovat todennäköisesti enemmän mukana valmistelussa. Maankäyttöasiat ovat tärkeimpien joukossa, kaavoituspäällikkö Raija Niemi totesi ryhmätyöskentelystä. Aikakellon kilahtaessa viimeisen kerran oli yhteenvedon aika. Kaupungin yleinen siisteys,

Riihimäen kaupungin asukaslehti 9 – Tulin lukiolaisena tuomaan näkökulmaa nuorisotiloihin, värikkäämpään keskustaan ja puistojen siisteyteen. TYÖPAJASSA VOI VAIKUTTAA OMAAN LÄHIYMPÄRISTÖÖNSÄ. Ollaan ylpeitä riksulaisuudesta! Kaavoitusinsinööri Paula Leppänen ja kaavasuunnittelija Niina Matkala vaikuttivat tyytyväisiltä illan saldoon. – Tuntuu, että ilta tuli tarpeeseen. Kaupunkilaiset pääsivät ääneen ja tarjosivat meille paljon pureskeltavaa jatkoon, summasi Matkala. Leppänen kehui osallistujien valmiustasoa. – Saimme kokoon motivoituneen ja asiaan paneutuvan porukan. Keskustelu lähti käyntiin heti, eikä sparrausta juuri tarvittu. Työpajan anti kootaan yhteen ja dokumentoidaan. Jatkossa tietoa löytyy kaupungin verkkosivuilta kaavoituksen puolelta. Haaviston mukaan esimerkiksi voimalan alueen kehittämisen voisi aloittaa kevyemminkin, kuten läpikululla. Pyöräilyreitteihin mies kaipaisi pikaista kohennusta. – Höylään Paloheimonkatua pyörällä päivittäin, enkä silti ymmärrä, milloin pyörätie alkaa ja loppuu. Kaipaisin myös urbaanimman kaupunkikulttuurin toimijoille yhteistilaa, Haavisto luettelee. – Voisimme olla vieläkin ylpeämpiä riksulaisuudesta ja hämäläisyydestä. Tulevaisuudessaa pitäisi katsoa positiivisesti omaa napaa, miettiä mitä haluamme tehdä ja sitten toteuttaa se, Haavisto päättää. ■ Työpajassa riihimäkeläiset osallistuivat rakennetun ympäristön ohjelmaan, josta voi lukea lehden erillisestä liitteestä. pyöräilyreitit sekä asemanseudun kehitys nousivat esiin kaikissa ryhmissä. Yllättäen myös korkea rakentaminen sai hyväksyntää. Turvekylpylästä turistihoukutin. Kaupungnjohtaja Sulkko kehui sekä näkökulmien luovuutta että kriittistä palautetta. – Vuoropuhelu on tärkeää. Saimme jäsenneltävissä olevia ideoita asemanseudun ja keskustan kytkemisestä yhteen. Lisäksi tuli arkea helpottavia huomioita, kuten kevyenliikenteen väylä ja siltoja. Strategiaprosessi etenee ja uusi valtuusto pääsee nopeasti pohtimaan mitä jatkossa lähdetään tutkimaan tarkemmin, Sulkko summasi. Osa työryhmäläisistä jäi pohtimaan ideoita yhteenvedon jälkeenkin. – Tampere on meille hyvä esikuva. Ehdotimme keskustaan tornihotellia, turvekylpylää ja tekojärveä, Hannele Sandberg kertoi. Marja Lukkaroisen mukaan järven tekeminen on hyvinkin realistista, koska pohjavesi on niin korkealla. – Viron sijaan suomalaiset voisivat tulla Riihimäelle turvekylpylään, Lukkaroinen ideoi iloisena siitä, että kuntalaisia halutaan aidosti kuulla. Riihimäen nuorisovaltuuston puheenjohtaja Jere Mattila oli osallistujista nuorimmasta päästä. Rakennetun ympäristön ohjelma Työn alla olevassa uudessa kaupunkistrategiassa visioidaan, millainen Riihimäen kaupunki on vuonna 2030. Syksyllä 2015 käynnistettiin kaupungin ensimmäisen Rakennetun ympäristön ohjelman laatiminen osana Yleiskaava 2035 -työtä. Työtä jatketaan seuraavan yleiskaavakierroksen 2017–2021 aikana.

10 Koti & Kaupunki 1 • 2017 Suomi100-juhlintaa ympäri Kanta-Hämettä UUTISET MUUT ASIAT VUONNA 2017 juhlitaan 100-vuotiasta, itsenäistä Suomea. Myös meillä Riihimäellä Suomen satavuotisjuhlaa tehdään yhdessä paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. 100 aarretta Riihimäeltä -näyttely esittelee kaupunginmuseolla riihimäkeläisiltä kerättyjä heidän elämäänsä liittyviä aarteita ja tarinoita niistä. Aarteita on jokaiselta itsenäisen Suomen vuosikymmeneltä. Lasimuseon 100 lasissa -näyttely avaa Suomen lasimuotoilua sadalla lasiesineellä sadalta vuodelta. Näyttely avautuu 12.5. Riihimäen teatterin Puolustusvoimat, rakastettuni -draamakomediassa isä ja tytär ovat eksyksissä armeijan ulkopuolisessa maailmassa teatteriesityksessä. Riihimäki on myös mukana muissa Kanta-Hämäläisissä tapahtumissa. Hyvien tekojen kampanja innostaa tekemään hyvää ja 4H perustaa ja kunnostaa metsiköitä. ■ p Tutustu Kanta-Hämeen Suomi100tapahtumatarjontaa Hämeen liiton verkkosivuilta osoitteesta hameenliitto.fi. PAIKKATIETOA RIIHIMÄELLÄ Riihimäen kaupungin karttapalvelusta saat runsaasti erilaista paikkatietoa alkaen aina sijaintitiedosta yksityiskohtaisiin paikka-analyyseihin. Karttapalveluissa on tyypillistä, että tietoa yleistetään ymmärrettäväksi. PAIKKATIETO ON tietoa, jolle voidaan osoittaa sijainti. Paikkatieto sisältää ainakin ominaisuustiedon ja sijaintitiedon esimerkiksi osoitteen tai koordinaatit. Ominaisuustieto voi olla melkein mitä vain – tavallinen pohja/kantakartta-aineisto sisältää rakentamiseen ja suunnitteluun tarvittavat asiat kuten kiinteistöjaotuksen, rakennukset ja tiestön sekä asemakaava-alueella kaavatiedot. Paikkatiedon karttapohjaiselle tiedonkäsittelylle paikkatietojärjestelmissä ja karttapalveluissa on tyypillistä, että tietoa yleistetään ymmärrettäväksi. Riihimäen paikkatietopohjainen karttapalvelu on internetissä. Palvelu sisältää kattavan osoitehakemiston ja laajan julkisten palveluiden hakemiston. Karttapalvelun kautta saatavilla ovat asemakaavat ja niiden kaavamääräykset sekä yleiskaavaehdotus. Karttapalvelusta löytyy myös paljon muita paikkatietoaineistoja. Paikkatietoanalyysit​ on työkalu teema-kartoitukseen ja tilastollisten analyysien luontiin​. Paikkatietojärjestelmässä jalostetaan rekisteri- ja muiden tietokantojen tietosisältöjä tietosuojatusti, jonka jälkeen tiedot voidaan yhdistää järjestelmissä hallittavaan geometriatietoon. Halutut tiedot voidaan esittää teemakarttoina ja tallentaa taulukkomuotoon jatkokäsittelyä varten. Paikkatietoon perustuen voidaan tehdä erilaisia analyysejä, kuten esimerkiksi kaupunginosittain väestön ikärakenne ja kiinteistöjen ominaisuustiedoista rakentamattomat tontit. Paikkatiedosta lisää informaatiota löytyy esimerkiksi osoitteesta paikkatietoikkuna.fi. ■ Tutustu Riihimäen karttapalveluun osoitteessa kartta.riihimaki.fi p Riihimäen karttapalvelusta löytyy muun muassa rakennus- ja kiinteistötiedot. PELTOSAAREN OLOHUONEEN OVET OVAT AUKI KAIKILLE p Olohuoneen tavoitteena on olla viihtyisä kohtaamispaikka. HELMIKUUSSA AVATTU Peltosaaren Olohuone on yhteinen kylätila, joka palvelee alueen asukkaita ja muita riihimäkeläisiä. Raikkaasti sisustetuissa tiloissa on avara sali, pienempi kokoustila, pajahuone välineineen ja tilaa myös vapaalle oleskelulle ja leikille. Olohuoneella kokoontuvat jo nyt monet yhdistykset ja kerhot, ja siellä on tarjolla myös palveluita asukkaille. Tavoitteena on tarjota toimintaa kaikenikäisille peltosaarelaisille ja luoda matalan kynnyksen kohtaamispaikka ja viihtyisä tila, jonka kaikki kokevat omakseen. Alueen asukkaat ja muut riihimäkeläiset ovat tervetulleita tutustumaan tiloihin ja mukaan kehittämään Olohuoneen toimintaa. Kylätilan toiminta on osa Riihimäen kaupungin Peltosaari-projektin sosiokulttuurista lähiötoimintaa vuonna 2017, ja sitä koordinoi Peltosaaren Raketti -työryhmä. Olohuoneen ovet ovat auki arkisin klo 10–16. Tapahtumista, palveluista ja kerhoista löydät tietoa verkkosivuilta ja Facebookista. Lämpimästi tervetuloa! ■ Peltosaaren Olohuone Linnunradankatu 9 www.facebook.com/Olohuonermk www.raketti.space Raikkaasti sisustetuissa tiloissa on avara sali, kokoustila ja pajahuone.

Riihimäen kaupungin asukaslehti 11 Vanhoja paikallislehtiä digitoituna KANSALLISKIRJASTO ON helmikuussa avannut yleisön saataville digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet vuoteen 1920 asti. Riihimäen paikallislehti Riihimäen Sanomat löytyy palvelusta vuosilta 1914–1920. Vanhoja sanoma- ja aikakauslehtiä pääsee katsomaan Kansalliskirjaston digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa. Voit etsiä kaikista aikakauslehdistä ja sanoma- lehdistä paikallistietoa myös hakusanalla Riihimäki. Palvelussa pääset tutustumaan myös muiden kaupunkien ja kuntien lehtiin sekä muihin painatuksiin. ■ u Riihimäen Sanomien digitaaliset versiot löytyvät osoitteesta digi.kansalliskirjasto.fi. Digitoidut lehdet löytyvät vuosilta 1914–1920. RIIHIMÄELLÄ PANOSTETAAN VIERASLAJIEN TORJUNTAAN Kaupunki toivoo kuntalaiset mukaan vieraslajien torjuntatalkoisiin. VIERASLAJIT OVAT sellaisia kasveja tai eläimiä, jotka ovat levinneet ihmisen toimesta hallitsemattomasti luontoon. Vieraslajit voivat olla hyvin aggressiivisia lisääntymään ja levittäytymään sekä syrjäyttämään ekosysteemin luontaisia lajeja. Esimerkkeinä Riihimäellä riesana oleva espanjansiruetana, vakavia iho-oireita aiheuttava jättiputki sekä kuvan kaunis jättipalsami, joka leviää erityisen helposti kosteissa paikoissa. Kaupunki tarkkailee vuosittain tiedossa olevia jättiputkiesiintymiä sekä torjuu niitä asianmukaisesti. Yksityisille maanomistajille on jaettu tiedotteita, jos pihalla havaitaan jättiputkiesiintymiä. Jokaisella maanomistajalla, niin yksityisellä kuin julkisella, on lakiin kirjattu vastuu haitallisten vieraslajien torjunnasta. Vaaleanpunakukkainen puutarhakasvina tunnettu jättipalsami ampuu sieme- net jopa seitsemän metrin päähän, ja yksi yksilö voi tuottaa jopa 4 000 siementä. Jättipalsami muodostaa laajoja yhden lajin kasvustoja, jotka vievät elintilaa muilta kasveilta. Kasvustojen hävittäminen perustuu kitkemiseen ennen kuin siemenet ehtivät muodostua. Vieraslajien torjuminen on Siisti Riksu -kampanjan teemana 2017–2018. Teemavuosien aikana järjestetään kuntalaisille yleisöluentoja aiheesta, yhteisiä jättipalsamitalkoita sekä kannustetaan keräämään espanjansiruetanoita etanaroskiksiin yhtä ahkerasti kuin edellisinä vuosina. Kampanjan tavoitteena on lisätä kuntalaisten tietoisuutta vieraslajien haitallisuudesta luonnolle. ■ Vieraslajihavainnon voi ilmoittaa kansallip Riihimäkeläisille tuttuja vieraslajeja ovat muun muassa vakavia iho-oireita aiheuttava jättiputki ja talojen pihapiiriin ilmestyvät espanjansiruetanat. MITÄÄ? T MIEL seen vieraslajiportaaliin www.vieraslajit.fi Mikä oli tämän lehden mielenkiintoisin juttu? Mistä aiheista haluaisit jatkossa lukea tästä lehdestä? Vastaanottaja maksaa postimaksun VASTAA JA VOITA! ■ Haluamme tehdä Riihimäen kaupungin asukaslehdestä entistä paremman. Tähän tarvitsemme Sinun apuasi. ■ Anna palautetta vastaamalla oheisiin kysymyksiin ja laita kuponki postiin. Postimaksun olemme jo maksaneet puolestasi. Anna arvosana lehdestä asteikolla 4-10: Muuta palautetta: ■ Palautetta voi lähettää myös osoitteessa www.riihimaki.fi/palaute. ■ Lähetä vastauksesi 23.4. mennessä. ■ Arvomme kaikkien vastanneiden kesken pieniä palkintoja. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Kiitos yhteistyöstä! Nimi: Osoite: Puhelin: RIIHIMÄEN KAUPUNKI Tunnus 5019131 00003 VASTAUSLÄHETYS

12 Koti & Kaupunki 1 • 2017 Taksamuutoksia vuonna 2017 VESIPOSTIA MERKITTÄVIN ja kaikille asiakkaille näkyvä taksamuutos on hulevesimaksun ja sekaviemäröintimaksun käyttöönotto. Samassa yhteydessä alennetaan jäteveden käyttömaksua. Talousveden käyttömaksu ja perusmaksut pysyivät ennallaan. Talousveden käyttömaksu on 1,66 €/m³ ja jäteveden käyttömaksu 2,06 €/m³. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 prosenttia. Hulevesiasioiden eriyttämiseen vesihuollosta liittyy myös tonttijohtomaksujen uusiminen. Maksuissa on eriytetty huleveden tonttijohto omaksi maksukseen kokonaishinnan säilyessä likimain ennallaan. Palvelumaksuista korottuvat vesimittarin tarkastusmaksu, talosulkuventtiilin avaus- ja sulkumaksu sekä vesimittarin ylimääräisestä lukemisesta perittävä maksu. Talousveden käyttömaksu on 1,66 €/m³, jäteveden 2,06 €/m³. Teksti: Olli Ahola Kuvat: iStockphoto KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HULEVEDESTÄ Riihimäen Vesi on ottanut käyttöön tämän vuoden alusta uuden laskutustavan, jossa hulevedet ja sekäviemäröintivedet erotetaan toisistaan. MITÄ HULEVESI ON? Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muille vastaaville pinnoille kertyvää sade- tai sulamisvettä. Mitä Vesilaitoksen Yleisissä toimitusehdoissa sanotaan hulevesistä, koskee lisäksi perustusten kuivatusvesiä (salaojavedet). MITEN LASKUTUS MÄÄRÄYTYY? Hulevesimaksua peritään kiinteistöiltä, jotka johtavat hulevesiä hulevesiviemäriin, ja sekaviemäröintimaksua kiinteistöiltä, jotka johtavat hulevesiä jätevesiviemäriin. Sekaviemäröintimaksu on aluksi yhtä suuri kuin hulevesimaksu. Kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen sen on tarkoitus olla kaksinkertainen hulevesimaksuun verrattuna ja kuuden vuoden kuluttua jopa nelinkertainen. Sekaviemäröintimaksun nousu koskee niitä kiinteistöjä, joilla on mahdollisuus liittyä hulevesiviemäriin. Saneerattavilla alueilla, joille rakennetaan hulevesiviemärit, siirtymäaika on kolme vuotta saneerauksesta. Jos hulevedet imeytetään tontilla tai ne on johdettu avo-ojiin, hulevesi-maksua tai sekaviemäröintimaksua ei peritä. Hulevesi on katolle tai muille pinnoille kertyvää sade- ja sulamisvettä. MIKSI HULEVESISTÄ LASKUTETAAN? Hulevesimaksu ja sekaviemäröintimaksu perustuvat vesihuoltolain muutokseen, joka on tullut voimaan 1.9.2014. Lain mukaan huleveden johtaminen ja käsittely eivät ole enää vesihuoltoa, eikä niistä aiheutuvia kustannuksia voida kattaa jätevesimaksulla, niin kuin on tehty tähän saakka. Riihimäen vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta päätti kokouksessaan 14.9.2016 § 90, että Riihimäen Vesi ottaa vuoden 2017 alusta käyttöön huleveden perusmaksun sekä sekaviemäröinnin perusmaksun ja samaan aikaan alennetaan jäteveden käyttömaksua. Huleveden perusmaksu ja sekaviemäröintimaksu ovat vuosimaksuja, jotka laskutetaan tasaisin erin joka laskulla. Vesihuoltolain mukaan hulevesiverkoston rakentaminen ja kunnossapito voi olla kaupungin omaa toimintaa tai jos sovitaan, myös vesilaitos voi hoitaa huleveteen liittyviä tehtäviä. Riihimäellä on sovittu, että Riihimäen Vesi hoitaa putkitettujen hulevesiviemäreiden rakentamisen ja kunnossapidon. Kustannukset katetaan kiinteistöiltä perittävillä hulevesimaksuilla. Riihimäen kaupunki korvaa vesihuoltoliikelaitokselle yleisten alueiden kuten katujen ja puistojen kuivatuksesta aiheutuvat kustannukset.

Riihimäen kaupungin asukaslehti 13 Vesihuollon verkostosaneeraukset 2017 KESÄN 2017 verkostosaneerausalueina on kaksi aluetta Hirsimäestä. Hirsimäen eteläinen alue käsittää Salkokadun, Savikonkadun, Puutarhakadun ja Koivukadun sekä Orvonpolun, Leskenpolun ja Virmanpolun, Seiväskujan, Halkokujan, Humalapolun ja Vierrekujan verkostojen saneeraukset. Hirsimäen itäinen alue käsittää Kaarlonkadun, Asepajankadun, Raitasenpolun sekä Jyrkkälänkujan verkostojen uusimisen. Urakoitsijana molemmilla alueilla toimii Destia Oy. ■ 1. Hirsimäen eteläinen saneerausalue. 2. Hirsimäen itäinen alue. Kartat: © Riihimäen kaupunki, kartta- ja tonttiyksikkö 1. HULEVESIMAKSU OMAKOTI- JA PARITALOT  20,00 €/v (alv  0%) 24,80 €/v (alv 24 %) MUIDEN KIINTEISTÖJEN MAKSUT LASKETAAN KAAVALLA  H = Y XA XK H = hulevesi/sekaviemäröinti-maksu. Y = hulevesimaksun yksikköhinta, 1.1.2017 lähtien 20 eur/v. A = liittyneen tontin pinta-ala/1000. K = kiinteistötyyppikerroin. K = 2  asuinkiinteistöillä ja julkisilla rakennuksilla. K = 4 muilla kiinteistöillä. Maksuun lisätään laskutettaessa arvonlisävero. MUISTA: Kiinteistön tietojen päivittäminen on kiinteistön omistajan vastuulla MISTÄ SELVIÄÄ, MIHIN HULEVESI TONTILLANI JOHDETAAN? Kiinteistön omistajan velvollisuus on selvittää, miten hulevesijärjestelyt on tontilla hoidettu. Jos kiinteistö sijaitsee alueella, jolla ei ole yleistä hulevesiviemäriä, kiinteistö saa johtaa perustusten kuivatusvedet jätevesiviemäriin. Kattovesien johtaminen jäteve- KIINTEISTÖN OMISTAJAN tulee päivittää kiinteistön piirustukset, kun tehdään lisäyksiä tai muutoksia kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistoihin. Vesihuoltolaitoksen yleisten toimitusehtojen mukaan kiinteistön kvv-laitteistoja ovat kiinteistön laitteistot talous-, sammutus-, jäte- sekä huleveden ja perustusten kuivatusvesien johtamiseksi. Riihimäen Vedelle tulee toimittaa asemapiirustus, joka sisältää rakennuksen ulkopuoliset vesi- ja viemärilaitteet sekä hulevesijärjestelyt riippumatta siitä, mihin hulevedet on johdettu. Jos tehdään lisäyksiä tai muutoksia rakennuksen sisällä, tulee Riihimäen Vedelle toimittaa rakennuksen pohjapiirustus, missä on esitetty vesi ja viemärilaitteet. Piirustukset tulee siis päivittää myös putkia uusittaessa, vaikka putkien sijainti ei muutu. 2. siviemäriin ei ole koskaan ollut sallittua. Kiinteistön omistajan tulee varmistua, että Riihimäen Vedelle on toimitettu ajantasainen asemapiirustus, jossa hulevesien johtaminen on esitetty. Myös niissä tilanteissa, jos kiinteistöltä peritään väärää maksua tai jos maksua ei pitäisi periä ollenkaan, pyydämme olemaan yhteydessä Riihimäen Veteen asian selvittämiseksi. Vuoden vaihteessa hulevesimaksu ja sekaviemäröintimaksu on viety kiinteistöille aluejakona, eikä yksittäisten kiinteistöjen hulevesien johtamista ole tutkittu. ■ Yhteyshenkilönä hulevesiasioissa Riihimäen Vedellä on kehittämisinsinööri Tuuli Tetri, puhelin 019 758 4858 sähköposti tuuli.tetri@riihimaki.fi Yhteydenotot mieluiten sähköpostilla Kun kiinteistöllä pohditaan vesi- ja viemärilaitteiden uusimista, on hyvä olla yhteydessä Riihimäen Veden tarkastusteknikkoon ja käydä hänen kanssaan läpi työn suunniteltu laajuus. Tässä yhteydessä päätetään myös, onko työhön nimettävä työnjohtaja. Kvv-työnjohtaja vastaa siitä, että kiinteistössä tehtävät vesi- ja viemärilaitteistoihin kohdistuvat työt tehdään määräysten mukaan ja suunnitelmia noudattaen. Jos kiinteistön vesijohdoissa on vuoto tai viemäri tukkeutuu, on ajan tasalla olevista piirustuksista hyötyä myös ongelmakohdan löytämisessä ja sitä kautta vahinkojen minimoinnissa. Ajan tasalla olevat piirustukset on siksi tärkeää säilyttää myös kiinteistöllä. Myynnin yhteydessä piirustukset tulee luovuttaa uudelle omistajalle. ■

14 Koti & Kaupunki 1 • 2017 Muutostöitä Hikiän vedenkäsittelylaitoksella VESIPOSTIA RIIHIMÄEN VEDELLÄ, Hausjärven kunnalla ja Hyvinkään Vedellä on Hikiässä yhteinen vedenottamo, josta otettava vesi käsitellään Hyvinkään Veden vedenkäsittelylaitoksella. Laitoksella on käynnistymässä käsittelyprosessin muutostyö, jossa kalkin syöttö raakaveteen korvataan turvallisemmalla kalkkikivisuodatuksella. Kalkkikivisuodatuksella saavutetaan tasaisempi veden laatu kuin kalkin syötöllä veteen. Muutoksen seurauksena veden laadun pitäisi parantua kaupungin itäosissa, varsinkin veden sisältämän kalkin aiheuttamien ongelmien mm. lämmönvaihtimille toivotaan vähenevän. Muutostöiden aikana saattaa esiintyä ajoittain paineenvaihtelua ja sameutta vedessä. Veden juoksuttaminen auttaa sameuden poistamisessa. Muutostyöt alkavat toukokuussa ja kestävät syyskuun loppuun. Töiden aikana veden laatua tarkkaillaan tehostetusti. ■ Teksti ja kuva: Olli Ahola VEDENOTTOPAIKAN ETSIMINEN ON PITKÄJÄNTEISTÄ TYÖTÄ Pohjavesikartoituksilla varmistetaan, että Riihimäen asukkaille on jatkossakin tarjolla puhdasta vettä riittävästi. SUOMEN POHJAVESIALUEET tunnetaan hyvin. Pohjavesialueella maankäyttöä ja rakentamista säädellään kaavoituksen yhteydessä, jotta arvokkaat vesivarastot eivät pilaantuisi. Kun pohjavesialueelle halutaan rakentaa, tehdään yleensä tarkempia selvityksiä maankäytön vaikutuksista. Hämeen ELY-keskuksen hydrogeologi Petri Siiro istuu Ullan Pakarin kahvipöydässä rauhallisin mielin. Vanhan Hämeenlinnantien varressa sijaitsevan leipomon rakentaminen käynnistyi vasta, kun tontilla oli tehty pohjavesiselvitykset. Rakennuksen alla, noin kolmen metrin syvyydessä, on pohjavesivirtaus, joka kuuluu Herajoen vedenottamon valuma-alueeseen. Maan pinnalla on savesta ja siltistä muodostunut tiivis pintakerros, jota pitkin humuspitoiset sadevedet valuvat ojiin eivätkä sekoitu pohjaveteen. Vedenottopaikka. Pohjavesikartoituksia tehdään myös, kun etsitään paikkaa, joka voisi soveltua veden ottoon. – Selvitysten tarkoituksena on saada tietoa pohjaveden määrästä ja laadusta. Tutkimustuloksista voidaan arvioida vedenoton ympäristövaikutuksia ja suunnitella toimenpiteitä haittojen poistamiseksi tai lieventämiseksi, hydrogeologi Petri Siiro kertoo. Kun uutta vedenottoon soveltuvaa paikkaa etsitään, tehdään pohjavesialueella ensimmäiseksi geologinen rakenneselvitys. – Sen avulla saadaan tietoa alueen pohjaveden korkeudesta ja sen valuma-alueesta. Samalla selvitetään pohjaveden virtaussuunnat, ja niihin mahdollisesti vaikuttavat kalliokynnykset, Siiro toteaa. Rakenneselvitykseen kuuluu maaston kartoitusta ja maaperäkairauksia. Kairauskoneen koko vaihtelee sen mukaan, kuinka syvälle reikä pitää porata. Kairattuun reikään asennetaan muovinen havaintoputki. Pohjavesi nousee havaintoputkeen siivilän läpi. Sen avulla voidaan todeta pohjaveden korkeus ja samalla ottaa ensimmäisiä näytteitä veden laadusta. Alueella kairataan maaperää 16 pisteessä ja reikiin asennetaan pohjaveden havaintoputket. Painovoimamittaus ja maatutkaus. Kairausten jälkeen rakenneselvitys jatkuu maaperän laajemmilla ja tarkemmilla tutkimuksilla. Niihin kuuluu painovoimamittaus ja maatutkaluotaukset. Painovoimamittaus perustuu siihen, että maan vetovoima ilmenee vahvimmin maata peittävän kallioperän päällä. Irtonainen maa-aines heikentää maan painovoimakenttää. Herkkä vaaka pystyy aistimaan nämä pienet erot. Mittaus aloitetaan avokalliolta tai paikasta, missä tiedetään tarkasti peruskallion sijainti maan alla. Laitteen kanssa edetään mittauskohta kerrallaan tutkittavan alueen läpi. Näin pystytään määrittelemään irtomaan paksuus peruskallion päällä ja laatimaan kallioperän muodoista pohjakartta. Tutkimuksia täydennetään maatutkaluotauksin. Maatutka lähettää korkeataajuista signaalia, joka heijastuu maan alla olevan irtonaisen aineksen rakenteista eri tavoin. Maalajeista ja niiden kerrostumista saadaan tietoa ilman, että jokaista tutkittavaa neliötä tarvitsee kairata erikseen. Koepumppaukset. Antoisuuspumppauksessa selvitetään, onko tutkimuspaikassa riittävästi pohjavettä ja onko se happipitoista. Hapettomaan veteen liukenee maaperästä rautaa ja mangaania, ja vettä ei voi hyödyntää juomavetenä ilman kallista vedenkäsittelyä. Kun tutkimusalueelta on löydetty sopivan kokoinen pohjaveden valuma-alue, tehdään pitempiaikainen koepumppaus. Kun vettä pumpataan pohjavesimuodostumasta suurempia määriä, nähdään, millaisia vaikutuksia vedenotolla on kyseisellä alueella. Koepumppauksen aikana selviää pohjaveden pinnan aleneminen ja virtausolosuhteiden muuttuminen. – Paineen muutoksilla voi olla vaikutuksia veden laatuun. Koepumppauksessa paljastuu, virtaako tilalle esimerkiksi humuspitoista vettä pohjavesialueen ulkopuolelta. Silloin vettä ei voi alueelta pumpata juomavedeksi, Siiro toteaa. Vedenottolaitos. Kun lopulta löytyy paikka, josta voidaan pumpata riittävä määrä hyvälaatuista vettä, tutkimushankkeesta vastaava vesihuoltolaitos hakee aluehallintovirastolta vedenottolupaa. Tutkimusten aloittamisesta vedenottamon rakentamiseen kuluu pitkä aika. – Pelkästään tutkimuksiin menee useampia vuosia. Lisäksi hakemuksesta mahdollisesti tehtävien valitusten käsittely viivästyttää rakentamisen aloittamista, Siiro kertoo. Lopella on tarkoitus tehdä ensi kesänä IsoMalvan, Pitkälammin ja Pikku-Punelian pohjavesialueilla vedenottoon liittyvä geologinen rakenneselvitys. Maastotyöt alkavat huhtikuussa ja ensimmäisen vaiheen selvitys valmistuu lokakuussa 2017. Tutkimukset sijoittuvat Räyskälän ja Läyliäisten väliselle harjualueelle. – Alueella kairataan maaperää peruskallioon saakka 16 pisteessä ja reikiin asennetaan pohjaveden havaintoputket, Petri Siiro kertoo. Kallioperän ja irtomaalajikerrosten syvyyttä tutkitaan painovoimamittauksin ja maatutkaluotauksin. Painovoimamittausta tehdään yli kolmekymmentä mittauskilometriä. Lopella kartoitusten tarkoitus on etsiä uutta vedenottopaikkaa Riihimäen seudun vedenhankinnan turvaamiseksi. Yhteistyöhankkeessa ovat mukana Riihimäen Vesi, Hämeen ELY-keskus ja Geologian tutkimuskeskus, joka vastaa työn käytännön toteutuksesta. Myös Lopen kunta on yhteistyössä mukana. Työ on pitkäjänteistä. Siihen, kun Lopen tutkimusalueelle mahdollisesti rakennetaan vedenottamo, saattaa kulua reilusti parikymmentäkin vuotta. ■

Riihimäen kaupungin asukaslehti 15 RIIHIMÄEN VESI KÄYNTIOSOITE
 ASIAKASPALVELU RAKENTAJAPALVELU Eteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäki
  ■ Vesi- ja jätevesilaskutus, ■ KVV-laitteet, asennustarkastukset AVOINNA ma–to 8.00–15.00 pe ja aattopäivinä 8.00–14.30 Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@riihimaki.fi liittyjätietojen muutokset, vesimittarin lukeman ilmoitus 019 758 4855 riihimaenvesi@riihimaki.fi PALVELUSIHTEERIT  Pirjo Kemppainen
  Satu Meinola   Viivi Tuominen Eija Vuori TARKASTUSTEKNIKKO Jukka Seuranen
 019 758 4965 LAITOKSET KÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ vs. Viivi Moll 019 758 4970 ■ Tonttijohdot, vesimittarit HALLINTO VERKOSTOPÄÄLLIKKÖ Jukka Salminen 019 758 4967 JOHTAJA Jarmo Rämö
 019 758 4964  VESIHUOLTOINSINÖÖRI  Sirpa Aulio
 019 758 4975 ■ Urakoiden valvonta  VERKOSTOTEKNIKKO Tommi Virtanen 019 758 4963 VIKAILMOITUKSET 019 758 4967 019 741 7487 virka-aikana virka-ajan jälkeen PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Riihimäen Veden johtokunta vaihtuu Kuntavaalien jälkeen Riihimäen vesihuoltoliikelaitokselle valitaan uusi johtokunta. Kaupunginvaltuusto hyväksyy johtokunnan jäsenet puolueiden esityksestä. Johtokunnan nykyinen puheenjohtaja Kaisu Kotirinta on mukana kolmatta kautta. Hän pitää vesihuoltolaitoksen johtokuntatyöskentelyä haasteellisena. Päätettävät asiat vaativat teknistä asiantuntemusta. – Kun aloitimme, viisi seitsemästä jäsenestä oli ensikertalaisia. Perehtyminen asioihin on kuitenkin ollut hyvää, Kotirinta kehuu nykyisiä johtokuntaa. Jätevedenpuhdistamon saneeraus on ollut yksi toimikauden aikana tapahtunut iso ja kustannuksia aiheuttanut hanke. – Laitoksiin on aika ajoin tehtävä peruskorjauksia. Ne ovat taloudellisesti suuria investointeja, mutta toiminnallisesti merkittäviä ja määräysten muuttuessa toisinaan myös pakollisia, Kotirinta sanoo. Korjausvelkaa. Vesihuoltoliikennelaitoksen tehtävä on asiakkailta perityillä vesimaksuilla ylläpitää vesijohto- ja viemäriverkostoa. Johtokunta päättää urakoista tarjousten perusteella. Riihimäellä, kuten muuallakin Suomessa, on paljon vesijohtoverkoston korjaustarvetta. Vajetta on pyritty nykyisen johtokunnan kaudella kuromaan umpeen. – Kaikki, missä nyt säästetään ja jätetään korjaamatta, tulee jatkossa kuitenkin eteen, Kotirinta muistuttaa. p Hydrogeologi Petri Siiron työssä saa välillä siirtyä toimistolta maastoon. Pohjavesialueilla olevia havaintoputkia tarkastetaan säännöllisesti. Niistä mitataan mm. pohjaveden korkeutta ja laatua. Uuden johtokunnan haasteet. Riihimäen Veden talous on kunnossa, mutta pakollisia investointeja on edessä. Kaupunki kasvaa ja uusia alueita kaavoitetaan. Hulevesiverkostoa rakennetaan koko ajan lisää. Kaisu Kotirinta toivoo, että uusi johtokunta ymmärtäisi pitää huolta Riihimäen Veden tärkeimmästä omaisuudesta, joka on maan alla. – Olemassa olevan verkoston saneeraaminen ja uuden rakentaminen on Riihimäen asukkaiden terveyden ja turvallisuuden kannalta tärkeää, Kotirinta sanoo. Vedenhankinnan turvaaminen on Kotirinnan mielestä myös keskeistä. Herajoen pohjavesialueen lähellä kulkee Suomen vilkkain moottoritie. – Jos alueella tapahtuisi vakava onnettomuus, meillä pitää olla valmiudet varavesijärjestelmän käyttöönottoon, Kaisu Kotirinta muistuttaa. ■

KIIRASTORSTAI 13.4. ■ klo 16–20 Tivoli Seiterä Liput 5-31 €, Talvikenttä. ■ klo 20 Kiirastorstain konsertti Edu Kettunen Liput 17-23 €, Vihreä Talo. ■ klo 19 Puolustusvoimat, rakastettuni Liput 15–28 €, Riihimäen Teatteri. PITKÄPERJANTAI 14.4. ■ klo 12-20 Tivoli Seiterä Liput 5–31 €, Talvikenttä. PÄÄSIÄISLAUANTAI 15.4. ■ klo 9–16 Pääsiäismarkkinat Granitin aukio. ■ klo 10 Pääsiäisen avaus Riihimäen Pääsiäisen isä Tero Westerlund lukee Pääsiäissanoman ja pääsiäisjänis Eko-Riksu musisoi, Pompoti. ■ klo 10–13 Eko-Riksu Riihimäen pääsiäisjänis Eko-Riksu kiertää tapahtumapisteissä soittamassa ja laulamassa. ■ klo 10–15 Hembölen kotieläintilan eläimiä Riihimäen kaupunginmuseo. ■ klo 10–16 Yhteistä puuhaa koko perheelle Puuharasteja, jättiläispääsiäismunan maalausta, kirjaston askartelupiste sekä omatoiminen Wilhelm-hiiren kierros museon perusnäyttelyssä. Suvitien kotieläintilan alpakat, Kymppimämmi-maistiaiset ja Pompotin herkkupiste kahvila Pesutuvassa. Esillä 100 aarretta Riihimäeltä -näyttely sekä Niin näin – Ilkka Heinosen valokuvia Riihimäeltä, Riihimäen kaupunginmuseo. ■ klo 10–16 Riihimäen seurakunnan Pääsiäispolku lyijyjalkanukeilla Pääsiäisen tapahtumat lapsille sopivana kertomuksena, Riihimäen kaupunginmuseon piharakennus. ■ klo 10–16 Metsämörrin polku Omatoimisella polulla on erilaisia tehtävärasteja, joilla voi kokea luonnon heräämisen, auttaa Metsämörriä kierrättämään noidan taikomia roskia ja leikkiä metsän eläinten kanssa, Kaupunginmuseon puistoalue. Klo 10.30 Myynnissä Metsämörrin porkkanakeittoa 4 € omaan astiaan ja 4,50 € kertakäyttöastiaan. ■ klo 10–16 Maastopyörärata Maastopyöräilyyn tutustumista lasten ja aikuisten pyörillä merkityllä radalla, Kaupunginmuseon puistoalue. ■ klo 10–15 Pääsiäiskahvila Kahvia ja kotileivonnaisia sekä Pirjon parhaita lihapiirakoita, Vihreä Talo. ■ klo 10–15 Vihreän talon pääsiäismarkkinat Talon pihamaalla myynnissä käsitöitä, taidetta. ■ klo 10–15 Koira- ja lammaskärryajelua, poniratsastusta Hinta 2 €, Hissu Toivonen ja kumppanit Vihreän Talon piha. ■ klo 10–16 Kirpputori ja käsityömyyjäiset Ravintola ja lettukahvila, kasvomaalausta ja ongintaa. Soitintyöpaja lapsille. Talutusratsastusta Islanninhevosilla (2 €) ja luppakorvakaneja, Pompoti. ■ klo 11 Lastenmusiikkia Kaisa-Mari Ruokolainen ja Jari Kokkinen esittävät osallistavaa lastenmusiikkia, Pompoti. ■ klo 11–13 Partiorokka Partiorokka Partiotalolla (Kalevankatu 8). Myynnissä hernerokkaa, leivonnaisia ja kahvia sekä makkaraa. Tapahtumassa lauleskellaan yhdessä nuotiolauluja. ■ klo 11–12 Vauvojen värikylpy Vauvojen värikylpy 6–18 kk:n ikäisille vauvoille. Ohjaajana toimii kuvataiteilija Katja Taskinen, Riihimäen taidemuseo. ■ klo 11–15 Linnunlaulupuu-työpaja Koko perheen askartelutyöpajassa valmistetaan kukkivia kirsikkapuun oksia ja origamilintuja. Työpajaa ohjaa Irene Wai Lwin Moe, Riihimäen taidemuseo. ■ klo 12–20 Tivoli Seiterä Liput 5–31 €, Talvikenttä. ■ klo 12–15 Pääsiäispostikorttipaja ja -postikonttori Tee kortti ja lähetä pääsiäistervehdys Suomen parhaasta pääsiäistapahtumasta. Vihreä talo. ■ klo 12–15 Flowerpower -kevätkukkapaja Tehdään erilaisia kukkasia, pohjana virkatut kierrätyskukat ja muut materiaalit. Vetäjinä taiteilijat Pilvi Ojala ja Anni Paunila, Vihreä Talo. ■ klo 12–15 Sipeliaaninen sävellyspaja Tehdään yhdessä musiikillisia tarinoita sekalaisilla soittimilla ja ihan kaikella mitä ympäriltä löytyy. Lähes kaikesta kuuluu jonkinlaista ääntä ja sepitetään yhdessä niiden mukaiset tarinat. Pääsiäisseikkailu joka sopii aivan kaikille. Vetäjinä Tuubakimalaisesta tutut muusikot Harri Lidsle ja Miikka Kallio, Vihreä Talo. ■ klo 13 Lastenmusiikkia Kaisa-Mari Ruokolainen ja Jari Kokkinen esittävät osallistavaa lastenmusiikkia, Pompoti. ■ klo 15 Riihimäen Nuorisoteatterin musikaali Nahkatakkinen tyttö Liput 10–12 €, Kino Sampo. ■ klo 16 Lastenkonsertti 100 vuotta mestareita Tuubakimalaisen matka maamme historiassa. Sibelius, sauna ja sisu, Paavo Nurmi, Tapio Rautavaara ja Virve Rosti, muumeja tietenkään unohtamatta. Lopuksi on aihetta tavata torilla Porilaisten marssin merkeissä, Vihreä Talo. ■ klo 17 Ehkä liioittelen vähän Maija Siljander ja Katja Peacock tulkitsevat Anja Erämajan hulvattomia tekstejä. Kesto n. 20 min., Riihimäen kaupunginmuseo. PÄÄSIÄISSUNNUNTAI 16.4. ■ klo 10–13 Eko-Riksu Riihimäen pääsiäisjänis Eko-Riksu kiertää tapahtumapisteissä soittamassa ja laulamassa. ■ klo 10–15 Hembölen kotieläintilan eläimiä Riihimäen kaupunginmuseo. ■ klo 10–16 Yhteistä puuhaa koko perheelle Puuharasteja, jättiläispääsiäismunan maalausta, kirjaston askartelupiste sekä omatoiminen Wilhelm-hiiren kierros museon perusnäyttelyssä. Suvitien kotieläintilan alpakat, Kymppimämmimaistiaiset ja Pompotin herkkupiste kahvila Pesutuvassa. Esillä 100 aarretta Riihimäeltä -näyttely sekä Niin näin – Ilkka Heinosen valokuvia Riihimäeltä, Riihimäen kaupunginmuseo. ■ klo 10–16 Riihimäen seurakunnan Pääsiäispolku lyijyjalkanukeilla Pääsiäisen tapahtumat lapsille sopivana kertomuksena, Riihimäen kaupunginmuseon piharakennus. ■ klo 10–16 Metsämörrin polku Omatoimisella polulla on erilaisia tehtävärasteja, joilla voi kokea luonnon heräämisen, auttaa Metsämörriä kierrättämään noidan taikomia roskia ja leikkiä metsän eläinten kanssa, Kaupunginmuseon puistoalue. ■ klo 10–16 Maastopyörärata Maastopyöräilyyn tutustumista lasten ja aikuisten pyörillä merkityllä radalla, Kaupunginmuseon puistoalue. ■ klo 10–15 Pääsiäiskahvila Kahvia ja kotileivonnaisia sekä Pirjon parhaita lihapiirakoita, Vihreä Talo. ■ klo 10–15 Vihreän Talon pääsiäismarkkinat Talon pihamaalla myynnissä käsitöitä, taidetta ■ klo 10–15 Koira- ja lammaskärryajelua, poniratsastusta Hinta 2 €, Hissu Toivonen ja kumppanit, Vihreän Talon piha. ■ klo 10–16 Kirpputori ja käsityömyyjäiset Ravintola ja lettukahvila, kasvomaalausta ja ongintaa. Soitintyöpaja lapsille. Talutusratsastusta islanninhevosilla (2 €) ja luppakorvakaneja, Pompoti. ■ klo 11 Kuku-leijonan musiikillinen lastenteatteriesitys Pompoti. ■ klo 11–15 Linnunlaulupuu-työpaja Koko perheen askartelutyöpajassa valmistetaan kukkivia kirsikkapuun oksia ja origamilintuja. Työpajaa ohjaa Irene Wai Lwin Moe, Riihimäen taidemuseo. ■ klo 12–15 Pääsiäispostikorttipaja ja -postikonttori Tee kortti ja lähetä pääsiäistervehdys Suomen parhaasta pääsiäistapahtumasta, Vihreä Talo. ■ klo 12–15 Flowerpower -kevätkukkapaja Tehdään erilaisia kukkasia, pohjana virkatut kierrätyskukat ja muut materiaalit. Vetäjinä taiteilijat Pilvi Ojala ja Anni Paunila, Vihreä Talo. ■ klo 12–15 Tanssivat marionetit -työpaja Työpajassa valmistetaan tanssiva marionetti kankaasta, puuhelmistä, langasta. Mukana myös valmiita nukkeja, joilla voi kokeilla näyttelemistä. Ikäsuositus taaperoista alkaen. Työpajan ohjaajana marionettimestari Hannu Räisä, Vihreä Talo. ■ klo 12–20 Tivoli Seiterä Liput 5–31 €, Talvikenttä. ■ klo 13 Kuku-leijonan musiikillinen lastenteatteriesitys Pompoti. ■ klo 15 Riihimäen Nuorisoteatterin musikaali Nahkatakkinen tyttö Liput 10–12 €, Kino Sampo. ■ klo 16 Musiikkinäytelmä Kulkurit Näytelmässä kuljetaan keskiajalta nykypäivään musiikin ja nukketeatterin historiaa seuraten. Mestarisoittaja Jarmo Julkunen ja marionettimestari Hannu Räisä. Kesto n. 30 min, ikäsuositus 3 v., Vihreä Talo. TAPAHTUMAPAIKAT POMPOTI Pohjoinen Asemakatu 10, p. 044 273 5371 RIIHIMÄEN KAUPUNGINMUSEO Öllerinkatu 3, p. 019 758 4115 RIIHIMÄEN TAIDEMUSEO Temppelikatu 8, p. 019 758 4124 VIHREÄ TALO Pohjoinen Asemakatu 1, p. 050 588 6867 TALVIKENTTÄ Pohjolankatu TAPAHTUMIIN ON VAPAA PÄÄSY, ELLEI TOISIN MAINITA.