Vesitehras TAMPEREEN VEDEN ASIAKASLEHTI 1 | 2017 Vesikioskeista se alkoi 4-9 ● Kaupinojan pintavesilaitos valmistuu 10 - 11 ● Uusi vesilinja rakennettiin Näsijärven alle 12 - 13 ● Osallistu vesiaiheiseen valokuvakisaan 17

■ Pääkirjoitus Kevätterveiset vesitehtaalta HYVÄ ASIAKKAAMME! Vesihuoltolaitoksen perustehtävä on toimittaa asiakkailleen puhdasta talousvettä ja palauttaa jätevedet puhdistettuina luonnon kiertokulkuun. Vesihuoltopalvelun pitää toimia katkottomasti ja olla turvallista. Tampereen Vesi mittaa onnistumistaan asiakastyytyväisyyskyselyillä ja osallistumalla laitosten väliseen tunnuslukuvertailuun. Asiakastyytyväisyyden keskiarvoksi saimme uusimmassa Taloustutkimuksen kyselyssä keskiarvon 8,6 kouluarvosana-asteikolla 4–10. Veden laatu sekä vedenjakelu ja viemäröinti saivat arvosanakseen kumpikin 9- ja muut palvelut 8½. Palveluosaan sisältynyt vesilaitoksen yleinen tiedotustoiminta sai arvosanan 8+. Tämäkin numero oli parantunut hieman edelliskerrasta ja oli muiden laitosten keskiarvoa parempi. Silti tulos vinkkasi, että toimintaamme koskeva tiedonjano kasvaa jatkuvasti ja vaatii sen vuoksi lisää satsauksia – hyväkään toiminta yksin ei riitä, jos emme osaa kertoa siitä asiakkaille riittävästi. Tiedottamistarve korostuu varsinkin silloin, kun toiminnassa on syystä tai toisesta katkos – vettä ei tule tai viemäri tulvii. Tähän vastaamme uudella, kokoaikaisesti ajan tasalla pidettävällä häiriökarttapalvelulla, joka otetaan käyttöön lähiaikoina. Karttaa klikkaamalla toimivassa palvelussa kerrotaan äkillisistä häiriöistä ja suunnitelluista korjauksista kestoineen. Samassa palvelussa on esitetty myös kesän rakentamiskohteiden etenemistilanne. Jo ennestään käytössä on vikanumeroon kytkeytyvä häiriötiedotepalvelu kotisivujen tiedotteiden lisäksi. Hyvää äitienpäivää ja kaunista kesää kaikille – jo 119 vuotta toimineiden tamperelaisten vesihuoltopalvelujen parissa! Pekka Pesonen Toimitusjohtaja, Tampereen Vesi P.S. Tsekkaa lehden nettiversio kotisivuiltamme tampereenvesi.fi. Tutustu myös asuinalueesi reaaliaikaiseen vedenlaatuun osoitteessa vellamo.tampere.fi. Tampereen kaivot olivat maankuuluja viheliäisestä ja peräti mulkeasta vedestään.

Vesitehras 1 | 2017 4 - 9 Vesilaitoksesta tuli ernomane KOHTA 120 VUOTTA sitten alkoi kehitys, josta syntyi Ernomane Vesitehras, Tampereen Vesi. Ja kehitys jatkuu tästä eteenpäin. 10 - 11 Laadukasta vettä Kaupinojalta VUONNA 1928 RAKENNETTU Kaupinojan vedenottamo on saneerattu täysin. Laitos imee raakavettä Näsijärven syvyyksistä. 12 - 13 Uusi linja kulkee järven alla TASANTEEN JA NURMIN välinen vesihuoltolinja lisää alueen ve- sihuollon toimintavarmuutta. Myös hajuhaitat vähentyvät. 14 - 15 Käyttöpäällikön 44 vuoden ura HEIKKI SANDELIN aloitti vesilaitoksella 17-vuotiaana. Opiskelu johti yhä vastuullisempiin tehtäviin ja lopulta käyttöpäälliköksi. 16 Häiriökarttapalvelu avautuu JÄRJESTELMÄN KARTASTA näkee ajantasaisesti mahdolliset vedenjakelun häiriöt ja niiden ennakoidun keston. 17 Osallistu valokuvakisaan VESIAIHEISEEN VALOKUVAKISAAN on aikaa osallistua koko kesän ajan. Odotettavissa on toinen toistaan hienompia otoksia. 17 - 18 Ajankohtaista TIETOA VEDEN LAADUSTA. Sulkavuoreen tuleva puhdistamo haki ympäristölupaa. Nauti hanavesioopperasta! Sanatehras. Vesitehras Tampereen Veden asiakaslehTi 1 | 2017 Vesikioskeista se alkoi 4-9 ● Kaupinojan pintavesilaitos valmistuu 10 - 11 ● Uusi vesilinja rakennettiin Näsijärven alle 12 - 13 ● Osallistu vesiaiheiseen valokuvakisaan 17 p    Kannen kuvassa on vesikioski Koskipuistossa 1900luvun alussa. KUSTANTAJA/JULKAISIJA Tampereen Vesi, Viinikankatu 42 A, 33800 Tampere sähköposti: etunimi.sukunimi@tampere.fi vaihde 03 565 611 PÄÄTOIMITTAJA Pekka Pesonen TOIMITUSKUNTA Liisa Mustaniemi, Pekka Pesonen ja Heidi Rauhamäki TUOTANTO TK mediatalo Oy, www.tkmediatalo.fi TUOTTAJA Kari Toiviainen TOIMITTAJAT Virpi Ekholm ja Marjaana Lehtinen VALOKUVAAJA Emil Bobyrev KANNEN KUVA Merja Gauffin: www.tamperewanhatpostikortit.com PAINO Forssa Print, painosmäärä 133 000 kpl. 441 PAINOTUOTE 428 PEFC/02-31-162

ERNOMANE VESITEHRAS TAMPEREEN VESIHUOLLON HISTORIA ON TÄYNNÄ MIELENKIINTOISIA KÄÄNTEITÄ. Teksti: Marjaana Lehtinen Kuvat: Tampereen Vesi, Emil Bobyrev ja Wikimedia Commons 4 Vesitehras 1 • 2017

p Kuvassa Kaupinojan pumppuaseman hiekkasuodattimet 1930-luvun lopulla. 1 • 2017 Vesitehras 5

T  ampereen kaivot olivat maankuuluja viheliäisestä ja peräti mulkeasta vedestään, josta saatiin kiittää Amurin puolella ollutta suurta suota, sen vedet kun mel keinpä valtoimenaan saastuttivat kaupungin katuja, pihoja ja palokujia. Muun muassa näin on kuvailtu tilannetta kaupungissa 1800-luvun alkupuolella ja pitkään se jälkeen. Vesikysymys kiukutti kaupunkilaisia päivittäin. Tampereella ryhdyttiin tiettävästi ensimmäisenä Suomen kaupungeista puuhaamaan vesilaitosta. Vuonna 1835 Tammerkosken yläjuoksulle asennettiin pumppu, josta vettä pumpattiin puuputkea pitkin nykyiselle Keskustorille. – Vettä tuli vähän, eivätkä asukkaat olleet sen laatuunkaan tyytyväisiä, kertoo dosentti, filosofian tohtori Petri Juuti Tampereen teknillisestä yliopistosta. Juuti teki väitöskirjansa Tampereen vesihuollon historiasta ja kirjoitti aiheesta historiallisen tietokirjan Ernomane vesitehras yhdessä dosentti, tekniikan tohtori Tapio Katkon kanssa, kun vesilaitos täytti sata vuotta 1998. 1800 6 Vesitehras 1 • 2017 1810 Painetta vesihuollon kehittämiseksi asetti myös senaatti, joka vaati vuonna 1853 Tamperetta perustamaan vakinaisen palokunnan ja edellytti jonkinlaisen vesijohdon olemassaoloa. Vaihtoehtona yksityinen vesilaitos. Vuonna 1865 tehtailija Wilhelm von Nottbeck teki tarjouksen yksityisen vesilaitoksen rakentamisesta kaupungille omalla kustannuksellaan. Sopimuksen mukaan laitos olisi kuulunut ikuisesti hänen ja hänen sukunsa omistukseen, mutta kaupunki olisi kantanut kaikki toiminnan riskit. – Lisäksi Nottbeck olisi halunnut itselleen osuuden maalaisilta kerättävistä markkinamaksuista, kun nämä tulivat kaupunkiin myymään tuotteitaan, Juuti jatkaa. Kaupunki hylkäsi ehdotuksen ja rakensi itse koskenniskalle matalapainevesilaitoksen, joka valmistui vuonna 1882 ja josta johti vesiputki Laukontorille. Vedestä puhdistettiin siivilällä isommat roskat; tosin sen raoista mahtui hyvin esimerkiksi perunakuoria yläjuoksulla sijanneesta viinatehtaasta. Veden laatu ei edelleenkään ollut hyvä, eivätkä vedenpaine tai vesi riittäneet kasvavan kaupungin tarpeisiin. 1820 Ei tästä oo pitkäkään aika, kun tänne tuli yks kaveri ja sanoi, että hän ei tajua, kun tuli semmonen yskänpuuska ja meni hampaat viemäriin, että onko näkyny täällä. Eikä tää eka kerta oo – soitettuhan on useesti tekohampaista ja paljon tietysti koruista ja sormuksista. Risto Vesola kertoo tapauksesta Viinikanlahden jätevedenpuhdistamolla Ernomane Vesitehras -kirjassa. ”Tätä tullaan vielä katumaan”. Uuden vesilaitoksen suunnitelma tilattiin Helsingin vesilaitoksen insinööriltä Carl Hausenilta, joka laski tarkkaan, miten väkiluku kehittyy. Hän suunnitteli laitoksen kapasiteetin riittävän pariksi sadaksi vuodeksi. Hausen halusi laitokseen alan parasta tekniikkaa ja esitti veden suodatusta. Kaupunginvaltuusto hylkäsi sen liian kalliina ja tarpeettomana. Hausenin kerrotaan päätöksestä kuultuaan tokaisseen: ”Tätä tullaan vielä katumaan!” Se piti myöhemmin paikkansa. Korkeapaineinen laitos valmistui Mältinrantaan koskenniskalle marras- 1830 1840 1835 kaupungin pumppaamo, Stadens pumpverk, koskenniskalla

p Peltolammin vesisäiliö rakenteilla vuonna 1972. Kuvassa elementtien muodostama verhokartio on sulkeutumassa. Laajemmassa epidemiassa sairastui yli 3 000 ihmistä, joista lähes 300 kuoli, kun valtuusto oli säästänyt jättämällä suodattimet hankkimatta. kuussa 1898, mikä lasketaan Tampereen vesilaitoksen perustamisajankohdaksi. Vedentarve vaihteli vuorokauden eri tunteina, joten Pyynikin harjulle rakennettiin ylävesisäiliö, joka toimi paineen tasoittajana ja tuli tarpeen tulipalojen sammuttamisessa. Se on edelleen käytössä. Samoihin aikoihin Tampereelle alettiin rakentaa myös viemäriverkostoa. Lavantauti jyllää. Talousveden laatuongelmat jatkuivat. Isoimmat niistä olivat veden välityksellä levinneet lavantau- tiepidemiat vuosina 1908–09 ja 1915–16. Vedenottoputki sijaitsi vain muutaman sadan metrin päässä kulkutautisairaalan viemäristä, josta bakteerit siirtyivät talousveteen. – Oli julmaa, että laajemmassa epidemiassa sairastui yli 3 000 ihmistä, joista lähes 300 kuoli, kun valtuusto oli säästänyt rakennuskustannuksissa viisi prosenttia jättämällä suodattimet hankkimatta, Katko toteaa. Vastaavien epidemioiden välttämiseksi vesijohtolaitos aloitti veden kloori- 1887-1894 viemäriverkon ensimmäinen vaihe 1850 1860 1870 1880 1890 1882 matalapainevesilaitos koskenniskalla 1898 korkeapainevesilaitos koskenniskalla

Aiemmin oli uskottu, että teollisuuden jätevedet jopa tappavat bakteereja ja että vesistöjen itsepuhdistuskyky on lähes rajaton. p Esko Haume toimi pitkään Tampereen vesihuollossa eri tehtävissä ja tuntee sen historian hyvin. desinfioinnin Suomen itsenäistymisvuonna 1917. Myös vedenottoputkea pidennettiin. Kaupunki ja vedenkulutus kasvavat. Tultaessa 1920-luvun puoliväliin Tampere oli kasvanut ja vedenkulutus noussut. Lisäksi veden laatua haluttiin parantaa, joten kaupunki päätti rakentaa uuden vedenkäsittelylaitoksen, pumppuaseman ja vesisäiliön Kaupinojalle. Uusi laitos, jossa Näsijärven vesi desinfioitiin kloorilla ja suodatettiin hiekkasuodattimissa, otettiin käyttöön vuonna 1928. Mältinrantaan valmistui uusi laitos vuonna 1931 vastaamaan läntisten kaupunginosien kasvavaan vedentarpeeseen. Vesijohto- ja viemäriverkosto laajeni uusille asuinalueille 1950- ja 1960-luvuilla. Roineesta uusi raakavesilähde. Lielahdessa sijainneen sulfaattiselluloosatehtaan jätevesien vuoksi Näsijärven veden laatu heikkeni 1960-luvun taitteessa. – Aiemmin oli uskottu, että teollisuuden jätevedet jopa tappavat bakteereja ja että vesistöjen itsepuhdistuskyky on lähes rajaton. Koska jätevesien puhdistus maksaa, heräsi esimerkiksi ajatus johtaa kaikki Tampereen ja lähialueiden jätevedet putkea pitkin Pohjanlahteen. Nykytietämyksen mukaan se oli järjetön idea, Katko toteaa. Kaupunki ryhtyi suunnittelemaan pohjavesien käytön lisäämistä ja vedenoton siirtoa pois Näsijärvestä. Vesilaitokselle palkattiin vuonna 1968 suunnitteluinsinööriksi Esko Haume, joka eteni urallaan toimitusjohtajaksi ja eläköityi vuonna 2003. – Ensimmäisiä töitäni oli vedenoton uudistaminen sekä omakotitalovaltaisen Tesoman verkoston laajentaminen kerrostaloille sopivaksi ja täysin uuden alueen, Hervannan, vesihuollon suunnittelu, hän muistelee. Pohjavedenottamoita rakennettiin aiemmin valmistuneen Messukylän laitoksen lisäksi Hyhkyyn, Pinsiöön ja Julkujärvelle. Uudeksi raakavesilähteeksi valittiin puhdasvetinen Roine. Sieltä vesi pumpattiin Tampereen ja Kangasalan rajalla sijaitsevalle Ruskon vedenkäsittelylaitokselle, joka valmistui vuonna 1972. – Ruskossa vedenkäsittelyprosesseja kehitettiin jatkuvasti. Vuosituhannen 1931 Mältinrannan pintavedenkäsittelylaitos 1900 8 Vesitehras 1 • 2017 1910 1920 1930 1928 Kaupinojan pintavedenkäsittelylaitos 1940 1950

p – Tampereen vettä kelpaa juoda, skoolaavat historiallisen tietoteoksen Tampereen vesihuollosta kirjoittaneet Petri Juuti (vas.) ja Tapio Katko. t Ruskon vedenkäsittelylaitoksen laboratoriomestari Terttu Mäkinen työssään 1970-luvulla. vaihteessa siellä otettiin käyttöön erittäin korkealaatuinen flotaatiomenetelmä, joka oli lajissaan ensimmäinen maailmassa, moninkertaisti puhdistustehon ja on edelleen maailman huipputasoa, Haume kertoo. Jätevedestäkin piti alkaa maksaa. Tampereella tehtiin ensimmäisiä suunnitelmia jätevesien puhdistamiseksi 1920-luvulla. Vakavammin asiaan palattiin vasta 1950-luvulla, jolloin päätettiin rakentaa Raholan ja Viinikanlahden jätevedenpuhdistamot. Tamperelaisten, kuten muidenkin suomalaisten, vedenkulutuksen odotettiin 60-luvulla kasvavan monikertaisesti jopa 500–600 litraan vuorokaudessa. – Kävi kuitenkin toisin, sillä 70-luvun alussa tulivat öljykriisi ja jätevesimaksulaki, joiden vuoksi vedenkulutus kääntyi selkeään laskuun. Veden hinta asiakkaalle käytännössä kaksinkertaistui. Oli Suomen vesiensuojelun parhaimpia pää- töksiä, että piti alkaa maksaa molempiin suuntiin menevästä vedestä. Suuri yleisökin tajusi, että oli pakko tehdä jotain, koska järvet olivat niin likaisia, Katko sanoo. Tampereen, ympäristökuntien ja teollisuuden panostukset vesiensuojeluun saivat Näsijärven ja Pyhäjärven vähitellen toipumaan ja niiden veden laadun parantumaan. Näsijärvi on uudelleen nousemassa tamperelaisten raakavesilähteeksi, kunhan Kaupinojan saneerausja uudisrakennustyöt saadaan valmiiksi. Vesihuollolle museo? Vesilaitoksen historia on kiinnostava, muttei tuttu kovinkaan monelle. – Tampereella pitäisi olla vesihuollon museo kuten Turussa. Hyvä paikka voisi olla vaikka tulevassa keskuspuhdistamossa. Ensi vuonna vesilaitos täyttää 120 vuotta, joten se ansaitsee olla esillä kuten satavuotisjuhlavuonna, Katko ja Juuti innostuvat. ■ Lähteenä käytetty teosta Ernomane vesitehras, Tampereen kaupungin vesilaitos 1835–1998, kirjoittaneet Petri Juuti ja Tapio Katko 1962 Raholan 1967 Messu1972 Viinikanlahden jätevedenpuhdistamo jäteveden1972 Ruskon pintavedenkäsittelylaitos kylän pohja1979 Julkujärven pohjavedenottamo puhdistamo vedenottamo 1960 1958 Mustalammen pohjavedenottamo 1970 1966 Hyhkyn pohjavedenottamo 1980 1990 1976 Polson ja Kämmenniemen laitokset 1976 Pinsiön pohjavedenottamo 2000 2000 Nekalan Vesitalo 2010

Teksti: Marjaana Lehtinen Kuvat: Emil Bobyrev VAIN KORKEALAATUINEN VESI KELPAA SANEERATTU JA LAAJENNETTU KAUPINOJAN PINTAVESILAITOS HIOO UPOUUSIA PROSESSEJAAN, JOTTA KAUPUNKILAISET SAAVAT KÄYTTÖÖNSÄ ENTISTÄ LAADUKKAAMPAA TALOUSVETTÄ. V uonna 1928 rakennettu Kaupinojan pintavesilaitos on heräämässä ruususen unesta uuteen eloon. Pitkään varalla toiminut laitos on saneerattu lattiasta kattoon; vanhasta ovat jäljellä vain ulkoseinät. Lisäksi se on saanut kaksi uutta prosessilinjaa ja uuden 800 neliömetrin pumppaamosiiven, jonne imetään Näsijärven syvyyksistä raakavettä vedentuotantoon ja Tampereen Sähkölaitoksen kaukojäähdytystuotantoon. Uuden tulopumppaamon ja neljän vedenpuhdistuslinjan modernia teknologiaa edustavia prosessilaitteita koekäytetään ja testataan parhaillaan. Samalla henkilöstö opettelee tuntemaan niidet salat. Nykyajasta kertoo myös se, että prosessia voidaan ohjata ja säätää paitsi laitoksen omasta valvomosta ja etäyhteydellä Ruskon pintavesilaitoksen keskusvalvomosta myös tablettitietokoneella mistä päin laitosta tahansa. 10 Vesitehras 1 • 2017 Jatkossa Kaupinojaa käytetään Tampereen Veden toisena päävesilaitoksena Ruskon rinnalla. – Olemme tehneet koeajojen perusteella muutoksia tekniikkaan ja kemikalointiin, jotta pystymme parantamaan prosessia ja optimoimaan veden laadun. Se vastaa jo nyt Ruskon veden laatua, mutta pyrimme vielä parempaan, kertoo tekninen päällikkö Heikki Syrjälä. Lähes tuplasti humusta. Näsijärven tila on parantunut vuosien saatossa huomattavasti siitä alennustilasta, jossa se oli 1960- ja 70-luvuilla. Nykyisin hyvälaatuiseksi arvioitu vesi soveltuu erinomaisesti raakavedeksi. Roineen veteen verrattuna sen humuspitoisuus on kuitenkin lähes kaksinkertainen. – Näsijärven yläpuolisessa vesistössä on esimerkiksi enemmän soita, joista veteen tulee humusta eli eloperäistä ainesta. Se taas aiheuttaa veteen väriä, hajua ja makua, joista pyritään talousvedessä pois. Tämä aiheuttaa meille haastetta, koska talousvedelle asetettu tavoitetaso on molemmissa laitoksissa sama, selvittää käyttöpäällikkö Riitta Kettunen. Koeajoissa tehtyjen prosessimuutosten jälkeen humus saadaan nyt tehokkaasti poistettua. Kettunen muistuttaa, että vedenpuhdistuslaitos on vesitehdas, jossa prosessia täytyy jatkuvasti säätää muuttuvien olosuhteiden, kuten järviveden lämpötilan mukaan. Oman haasteensa – ja riskinsä – tuo myös laitoksen sijainti ja vedenotto lähellä kaupungin keskustaa. Jos asukkaat, teollisuus tai veneilijät saastuttavat Näsijärveä, vaikeutuu talousveden tuottaminen. Vedet sekoittuvat vesijohtoverkostossa. Jatkossa Kaupinojalla ja Ruskossa tuotettu vesi sekoittuu vesijohtoverkostossa, ja vain harva kuluttaja pystyy huomaamaan veden laadusta, kummasta vesi on peräisin. – Korkeintaan he voivat huomata, että laatu on parantunut, mikä viittaa

silloin Kaupinojaan. Pyrimme siihen, että pitkällä aikavälillä kuluttaja huomaa muutoksen parempaan suuntaan, Syrjälä lisää. Kun Kaupinojan veden tuotanto ja jakelu verkostoon alkavat, voi olla mahdollista, että veden virtaussuunnat putkistoissa kaupungilla muuttuvat. Silloin putkistosta saattaa lähteä liikkeelle sakkaa, joka väliaikaisesti samentaa vettä. Kettunen vinkkaa juoksuttamaan silloin vettä hetken aikaa. Kapasiteetti riittää vuoteen 2040. Kaupinojan laitoksen vuorokausikapasiteetti nousee jopa 66 000 vesikuutioon, mikä riittää Tampereen Veden jakelualueen koko vedentarpeeseen. Alueen väestönkasvuun perustuvien vedenkäyttöennusteiden mukaan laitoksen kapasiteetilla pärjätään vuoteen 2040 saakka. – Vedenkulutus henkilöä kohden ei ole kasvanut viime vuosina, vaan suunta on päinvastainen. Sen sijaan alueen väestö kasvaa, Kettunen kertoo. ■ p Laitoksen prosessivastaavana toimii kemiantekniikan insinööri Jaska Lähde, joka varmistaa, että tekniikka pelaa ja veden laatu on hyvä. 1 • 2017 Vesitehras 11

Teksti: Virpi Ekholm Kuvat: Liisa Mustaniemi VESIHUOLLON VARMUUS PARANEE UUSI TASANTEEN JA NURMIN VÄLINEN VESI- JA VIEMÄRIJOHTOLINJA KULKEE 1 300 METRIÄ NÄSIJÄRVEN LAHTIEN ALLA. T asanteen ja Nurmin välille rakennetaan uutta vesi- ja viemärijohtolinjaa, jonka on tarkoitus valmistua kesän aikana. Hanke on osa Tampereen itäisen alueen vesihuollon kehittämistä ja turvaamista. Nykyisin Olkahisten asuinalue ja Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskus ovat vain yhden vesihuoltolinjan varassa. Jos vesijohtoon tulee vuoto, koko alue voi jäädä ilman vettä. – Kun Tasanteen ja Nurmin välinen linja valmistuu, alue pääsee kahden eri suunnasta tulevan vesijohdon piiriin. Tämä lisää vesihuollon toimintavarmuutta, kertoo Tampereen Veden rakennuttamispäällikkö Petri Pulli. Uusi linja parantaa myös jätevesien vastaanottokapasiteettia itäisellä Tampereella. Sen ansiosta mm. Tarastenjärven teollisuusalueen lisääntyvät jätevedet voidaan pumpata suoraan Nurmin jätevedenpumppaamolta Tasanteen uuteen pumppaamoon. – Jatkossa Tarasteen jätevedet eivät enää kulje Olkahisten kautta. Tämä vähentää hajuhaittoja, joita on havaittu Olkahisissa jätevedenpumppaamon kohdalla, Pulli kuvailee. Tulevaisuudessa vesihuollon tarve alueella kasvaa, kun sinne rakennetaan 12 Vesitehras 1 • 2017 lisää asutusta ja teollisuutta. Uusien vesihuoltolinjojen on tarkoitus vastata myös näihin tulevaisuuden tarpeisiin. Sukeltajat veivät putket pohjaan. Tasanteen ja Nurmin välisen vesihuoltolinjan rakennustyöt alkoivat syksyllä Tasanteella ja Ketaraniemessä kaivuu- ja louhintatöillä sekä putkien hitsaamisella. Vesistön alitustyöt saatiin valmiiksi talven aikana. Uusi vesihuoltolinja on yhteensä 1,7 kilometriä pitkä, ja siitä noin 1,3 kilometriä kulkee Näsijärven pohjassa. Linja kulkee Olkahistenlahden, Katiskalahden ja Hangaslahden alitse, lähellä Jyväskyläntien siltoja. – Ennen rakentamista kartoitettiin järvenpohjan muodot ja korkeuserot, ja linja suunniteltiin niiden mukaisesti, Petri Pulli mainitsee. Vesi- ja viemäriputket hitsattiin ja painotettiin maalla, uitettiin pitkänä lauttana veteen ja upotettiin pohjaan sukeltajien avulla. Jotta putket pysyvät varmasti järven pohjassa, niihin liitettiin 250–500-kiloisia betonipainoja. Omat haasteena urakoitsijoille aiheutti se, että alueella ei saanut tehdä vesistöasennuksia veneilykauden aikana. – Kun järvi oli vielä avoin, putket laskettiin järven pohjaan lautoilta. Myö- Kun Tasanteen ja Nurmin välinen linja valmistuu, alue pääsee kahden eri suunnasta tulevan vesijohdon piiriin. Tämä lisää vesihuollon toimintavarmuutta.

u Uusi linja kulkee Näsijärven lahtien alitse. Putket pysyvät järven pohjassa niihin liitettyjen betonipainojen avulla. Avovesiaikana lasku tehtiin lautoilta, talviaikaan oli putket vietävä jäälle ja upotettava jäähän sahatuista railoista. hemmin talvella putket vietiin jäälle ja upotettiin jäähän sahatuista railoista, Pulli kertoo. Paikoin vettä oli linjalla toistakymmentä metriä, mutta paikoin oli niin matalaa, että putket piti kaivaa pohjan sisään. Putken päällä tulee olla pari metriä vettä, jotta se jää pohjaan ilman kaivutöitä. Uudet pumppaamot Tasanteelle ja Nurmiin. Vesihuoltolinjan rakentaminen edellyttää myös uusia jätevedenpumppaamoja Tasanteelle ja Nurmiin. Tasanteen pumppaamon työt valmistuvat kevään aikana, jonka jälkeen alkaa Nurmin pumppaamon rakentaminen. – Tavoitteena on, että kaikki on valmista tämän kesän aikana, Pulli toteaa. Pulli kiittää alueen asukkaita kärsivällisyydestä rakennushankkeen aikana. Maanrakennustöistä aiheutuu aina jonkin verran ylimääräistä raskasta liikennettä, melua ja pölyä, mutta haitta on onneksi väliaikainen ja hyödyt moninkertaiset. ■ Kesän muut vesihuoltoverkoston rakentamis- ja saneerauskohteet näet kartalla Tampereen Veden verkkosivuilla: www.tampereenvesi.fi

■ Töissä Vesitehtaalla Teksti: Virpi Ekholm Kuva: Emil Bobyrev JÄTEVEDEN PUHDISTUKSEN KONKARI KÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ HEIKKI SANDELIN ON OPISKELLUT JÄTEVESIEN KÄSITTELYN ASIANTUNTIJAKSI JA ESIMIEHEKSI TYÖN OHESSA. KAIKKI ALAISTEN TYÖTEHTÄVÄT OVAT HÄNELLE TUTTUJA. JÄTEVESIEN KÄSITTELYN käyttöpäällikkö Heikki Sandelin on hyvä esimerkki siitä, miten opiskelu voi avata ovia entistä vastuullisempiin tehtäviin. Kun Sandelin aloitti 17-vuotiaana työt Tampereen kaupungin vesihuoltoosastolla, hänellä ei ollut sen kummempaa alan koulutusta. Opintojen myötä Sandelin on edennyt puhdistamon rivityöntekijästä ja apumiehestä nykyiseen tehtäväänsä Tampereen jätevedenpuhdistamojen ja -pumppaamojen käyttöpäälliköksi. – Koen vahvuudeksi sen, että olen tehnyt kaikkia niitä työtehtäviä, joita alaiseni tekevät. Vankka kokemus käytännön tehtävistä auttaa ymmärtämään heidän työtään, Heikki Sandelin pohtii. Näillä näkymin Sandelin on jäämässä eläkkeelle syksyllä 2018, jolloin hänelle tulee täyteen 44 vuotta jätevesien käsittelyn parissa. – Jäteveden puhdistusvaatimukset ovat kiristyneet tänä aikana jatkuvasti. Nämä vuosikymmenet ovatkin olleet jatkuvan kehittämisen ja saneeraamisen aikaa, Sandelin kuvailee. Opinnot veivät mennessään. Heikki Sandelinin ensimmäinen työpaikka vuonna 1974 oli Viinikanlahden puhdistamon koelaitos, jossa hän teki fosforin saostuskokeita ferrosulfaatti-nimisellä 14 Vesitehras 1 • 2017 kemikaalilla. Tulokset olivat hyviä, ja ferrosulfaatti otettiinkin käyttöön Raholan puhdistamolla jo seuraavana vuonna. – Lisäksi työskentelin apupoikana altaiden tyhjennyksissä ja siivouksissa, joita siihen aikaan tehtiin vielä paljon käsityönä, hän kertoo. Syksyllä 1975 nuori mies siirtyi Raholan jätevedenpuhdistamolle ja aloitti kolmivuorotyön puhdistamonhoitajana. Niissä hommissa vierähti yli 20 vuotta. – Kolmivuorotyö sopi lapsiperheen arkeen. Sain olla paljon kotona päivisin, kun lapset olivat pieniä, Sandelin muistelee. Syksyllä 1996 kolmivuorotyö Raholassa vaihtui päivätyöksi. Heikki Sandelin mietti, voisiko hän täydentää ammattitaitoaan alan opinnoilla. Syksyllä 1996 hän suorittikin parin viikon mittaisen puhdistamonhoitajan peruskurssin ja seuraavana syksynä jatkokurssin. 1999 hän uskaltautui aloittamaan työteknikko-opinnot, joista hän valmistui prosessityöteknikoksi kahta vuotta myöhemmin. Opinnot veivät mennessään, ja seuraavaksi vuorossa olikin tekniikan erikoisammattitutkinto Hämeen ammattikorkeakoulun Täydennyskoulutuskeskuksessa. Sen päätyttyä vuonna 2003 Sandelin haki ja pääsi tuotantotalouden insinööriopintoihin. – Olin yllättynyt, kun ammattikorkeakoulun opintosihteeri soitti ja kertoi, että erikoisammattitutkinto oli hakukelpoinen amk-tutkinto-opintoihin. Onneksi pääsykokeeseen oli vielä kaksi viikkoa aikaa, Sandelin naurahtaa. Aikamoinen rutistus. Sandelin myöntää, että insinööriopinnot olivat työn ohessa aikamoinen rutistus. – Neljän ja puolen vuoden ajan kaikki perjantai-illat ja lauantait kuluivat opinnoissa. Vapaa-aikaa ei juuri jäänyt, hän hymähtää. Insinööriopinnot alkoivat tammikuussa 2004, ja samana keväänä Sandelin siirtyi Viinikanlahden puhdistamolle työnjohtajaksi. Valmistuttuaan insinööriksi vuonna 2008 hän työskenteli vielä Viinikanlahdessa käyttöinsinöörinä vuoden 2010 loppuun, jonka jälkeen hän aloitti nykyisissä tehtävissään käyttöpäällikkönä Tampereen Veden pääkonttorilla Nekalassa. Viime aikoina Sandelinia on työllistänyt erityisesti uuden Sulkavuoren keskuspuhdistamon suunnittelu. Nykyisiäkin puhdistamoja parannetaan: viimeisin saneeraus on käynnissä Raholan puhdistamolla, jossa uusi nukkakangassuodatin tehostaa käsiteltyjen jätevesien puhdistusta entisestään. ■

KUKA? ● Heikki Sandelin ● Jätevesien käsittelyn käyttöpäällikkö ● Työskennellyt Tampereen Vedessä vuodesta 1974 ● Koulutukseltaan tuotantotalouden insinööri AMK ● Kahden lapsen isä ja neljän lapsen isoisä ● Harrastaa kuntosalia ja ulkoilua koiran kanssa p Heikki Sandelin on tehnyt pitkän uran Tampereella jätevesien käsittelyn parissa. Opinnot ja entistä vastuullisemmat tehtävät ovat innostaneet jatkamaan. 1 • 2017 Vesitehras 15

■ Ajankohtaista p Häiriökarttapalvelusta näkee esimerkiksi mahdollisen vedenjakeluhäiriön ja sen arvioidun keston. Palvelua päivitetään ympäri vuorokauden. EIKÖ HANASTA TULE VETTÄ? KLIKKAA KARTTAA LÄHIAIKOINA JULKAISTAVA VERKKOPALVELU KERTOO, MILLÄ ALUEILLA ON VEDENJAKELUA HAITTAAVIA HÄIRIÖITÄ. UUDESTA Tampereen Veden verkkopalvelusta löytyy pian ajantasainen tieto siitä, millä alueilla on suunniteltuja tai äkillisiä vedenjakelukatkoja, ongelmia veden laadussa tai ennakoivia kunnossapitotöitä, jotka voivat vaikuttaa vedenjakeluun ja haitata liikennettä. Häiriökarttapalvelu kertoo esimerkiksi, millaisesta häiriöstä on kysymys, kuinka laajaa aluetta se koskee ja miten kauan sen odotetaan kestävän. Karttaan on merkitty myös mahdolliset vedenjakelusäiliöt, joista asukkaat voivat hakea puhdasta vettä. Tampereen Veden suunnittelupäällikkö Heidi Rauhamäki kertoo, että tavoitteena on palvella asiakkaita ja heidän tiedontarpeitaan entistä paremmin. – Kun hanasta ei tule vettä, asiakkaalla herää paljon kysymyksiä. Miksi vet16 Vesitehras 1 • 2017 tä ei tule, kuinka kauan häiriö kestää? Onko vesilaitos jo huomannut, että vesi on poikki? Mistä voin hakea vettä, jos katkos kestää pitkään? Tulevaisuudessa asiakas saa kysymyksiinsä helposti ja nopeasti vastaukset uudesta häiriökarttapalvelusta, Rauhamäki kuvailee. Verrattuna perinteisiin kirjallisiin ja puhelintiedotteisiin karttapalvelu kertoo häiriön sijainnista visuaalisesti ja havainnollisesti. Suunnitellut ja äkilliset vedenjakelukatkokset, veden laatuongelmat, mahdolliset käyttökiellot ja keittokehotukset on merkitty karttaan omilla väreillään ja liikennemerkkejä muistuttavilla symboleillaan. Myös työmaille, vedenjakelusäiliöille ja suunnitelluille huoltotöille on kartassa omat symbolinsa. Tietoa ympäri vuorokauden. Häiriökarttapalvelua tullaan pitämään ajan tasalla ympäri vuorokauden. – Verkostopäivystäjät merkitsevät tiedot karttapalveluun heti, kun tieto ongelmista tulee. Myöhemmin tietoja voidaan päivittää Ruskon valvomosta, kun esimerkiksi tieto häiriön laajuudesta ja kestosta tarkentuu, Heidi Rauhamäki kertoo. Karttapalvelu ei korvaa vanhoja tiedotuskanavia, vaan se tulee niiden rinnalle täydentämään ja tehostamaan asiakasviestintää. Esimerkiksi vikailmoitusnumero ja nauhoitetut häiriötiedotteet palvelevat jatkossakin ympäri vuorokauden numerossa 0800 90 172. ■ Häiriökarttapalvelu löytyy lähiaikoina verkkosivuilta: www.tampereenvesi.fi

NAUTI VEDESTÄ! Osallist u vesiaih e i valokuv seen aki ja voitasaan lahjako rtti! Valokuvakisassa etsitään kesäisiä, vedenkäyttöaiheisia kuvia Miltä raikas, vilpoinen vesi tuntuu kuumana kesäpäivänä, entä lämmin kylpy viilenevässä illassa? Miltä kuulostaa lasten riemu, kun vesi roiskuu ja pisaroi auringossa? Entä mihin kaikkeen tarvitset vettä kodin arkisissa askareissa: matonpesussa, kahvinkeitossa tai kasvimaan kastelussa? Tampereen Veden valokuvakisassa etsitään kesäisiä, vedenkäyttöaiheisia kuvia. Kerro kuvin, miten rakas hanavetemme ilahduttaa juuri sinua! Voit osallistua kilpailuun jpg-muotoisilla digikuvilla. Otathan kuvat riittävällä resoluutiolla, jotta niiden tarkkuus riittää julkaistavaksi painetussa lehdessä. Kisa päättyy 31.8.2017. Raati valitsee voittajat syyskuussa. Osuvimpien otosten ottajat palkitaan. Kilpailun voittaja saa 100 euron lahjakortin Tampere-talon tapahtumiin ja kaksi seuraavaksi parasta 50 euron ravintolalahjakortin. Parhaat kuvat julkaistaan Tampereen Veden verkkosivuilla ja Vesitehras-lehden numerossa 2/2017. Lähetä kisakuvasi, maksimissaan 3 kappaletta, sähköpostitse osoitteeseen tampereenvesi@tampere.fi. Merkitse viestin otsikoksi ”Vesikuva”. Kerro viestissä jotain kuvastasi ja keksi sille osuva nimi. Liitä mukaan myös oma nimesi ja yhteystietosi. Sähköpostiviestin maksimikoko on 10 Mt. Kilpailuun lähetettyjä kuvia voidaan käyttää Tampereen Veden viestinnässä, esimerkiksi verkkosivuilla ja Vesitehras-lehdessä.  Tampereen Vesi toivottaa kaikille Vesitehras-lehden lukijoille iloista ja aurinkoista vesikesää! 1 • 2017 Vesitehras 17

■ Ajankohtaista TIETOA VEDEN LAADUSTA PUHDISTAMO HAKI YMPÄRISTÖLUPAA JOS HALUAT TIETÄÄ, millaista oman alueesi vesijohtoverkon vesi on, käy katsomassa tiedot netistä Tampereen Veden Vellamo-palvelusta. Sen kautta pystyt seuraamaan veden laatua reaaliajassa. Vellamon kautta löytyvät tiedot veden pH:sta, lämpötilasta, klooripitoisuudesta ja kovuudesta. Viimeksi mainittu on tärkeä tieto esimerkiksi pyykinpesussa. Päivätason tietojen lisäksi voi tarkastella ja vertailla veden laatua kuukausi- ja vuositasolla. Ilmoitetut arvot kuvaavat alueen keskimääräistä tilaa ja päivittyvät tunnin välein. Tampereen talousveden laatua mitataan yli 10 000 laskentapisteestä. Tietoihin pääsee käsiksi klikkautumalla Vellamo-palveluun Tampereen Veden nettisivuilla tai osoitteessa vellamo.tampere.fi. Palvelu skaalautuu myös älypuhelimen näytölle, joten halutessaan voi myös liikkeellä ollessaan paikantaa itsensä kännykällä, jos veden laadusta haluaa tietoja. ■ SULKAVUOREEN rakennettavan Tampereen, Kangasalan, Lempäälän, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven yhteisen jätevedenpuhdistamon toteutussuunnitteluvaihe saadaan valmiiksi toukokuussa. Ympäristölupahakemus laitoksen toiminnasta toimitettiin aluehallintovirastolle helmikuussa. – Lisäksi haimme lupaa hankkeeseen liittyville vesistöön asennettaville johdoille Raholasta Sulkavuoreen ja purkuputkelle Vihilahdesta Pyhäjärveen, kertoo Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy:n toimitusjohtaja Timo Heinonen. Myös kaavoitusasiat ovat edenneet. Maakuntavaltuusto hyväksyi maaliskuussa Pirkanmaan uuden maakuntakaavan, johon sisältyy Tampereen seudun jätevesien käsittely uudessa Keskuspuhdistamossa. Sulkavuoren asemakaava oli alkuvuodesta julkisesti nähtävillä, ja sitä on viimeistelty palautteiden pohjalta. Tampereen kaupunginvaltuusto päättänee asemakaavasta toukokuussa. ■ VESITEHRAS ILMESTYY SEURAAVAN KERRAN SYKSYLLÄ ● VALOKUVAKISAN VOITTAJAT JA PARHAAT KUVAT ● TAMPEREEN VEDEN HANKKEIDEN EDISTYMINEN ● MUITA AJANKOHTAISIA SYKSYN ASIOITA Lehti on luettavissa myös verkossa: vesitehras.fi HANAVESI SAI OMAN OOPPERAN p Hanavesioopperan voi käydä katsomassa myös nettilehdestä www.vesitehras.fi. 18 Vesitehras 1 • 2017 USEIN OOPPEROIDEN teema löytyy dramaattisista tapahtumista tai elämää suuremmasta rakkaudesta. Nyt kunnian on saanut myös hanavesi, tuo meille niin itsestään selvä mutta elintärkeä asia. Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi Vesilaitosyhdistys ja Suomen suurimmat vesilaitokset Tampereen Vesi mukaan lukien ovat yhdessä tuottaneet hanavesioopperan – ehkä maailman ensimmäisen lajissaan. Ooppera sijoittuu parin sadan vuoden taakse Suomen suurruhtinaskunnan aikaan, jolloin vesi kannettiin kaivoista eikä sen puhtaudesta tai mausta ollut takeita. Päärooleissa ovat tsaaria edustava kenraalikuvernööri ja hänen palvelijansa, joka ehdottaa herralleen Suomen ensimmäisen vesilaitoksen ja vesijohtoverkoston rakentamista. Vajaan kahden minuutin pituinen miniooppera sai ensi-iltansa pääsiäisen aikoihin Finnkinon elokuvateatterissa esitysten yhteydessä. Se ja kolme vielä lyhyempää jatko-osaa löytyvät nyt netistä YouTubesta. ■ Käy katsomassa, nauti oopperasta ja nosta hanavesimalja Suomelle!

■ Sanatehras RATKAISE RISTIKKO! KIRJOITA ristikon avain­ sana kuponkiin. Avainsana muodostuu numeroitujen ruutujen kirjaimista. Samalla voit antaa palautetta . Palautteen antaminen ei edellytä ristikon ratkaisemista. PALAUTA ristikon avainsana 31.5.2017 mennessä. Voit ilmoittaa ristikon ratkaisun ja antaa palautetta myös nettilehden kautta osoitteessa vesitehras.fi. Kaikkien ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan viisi tavarapalkintoa. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Ristikon avainsana 1 2 3  4 5 6 7 8 Mikä oli tämän lehden mielenkiintoisin juttu? 9 Postimaksu maksettu Minkälaisia aiheita toivoisit lehdessä käsiteltävän? Anna lehdestä kouluarvosana (4-10) TUNNUS 5018851 Nimi, osoite ja puhelinnumero 00003 VASTAUSLÄHETYS

Julkinen tiedote jokaiseen kotiin TAMPEREEN VESI Asiakaspalvelu ma–pe klo 8.30–15.45 Viinikankatu 42 A 33800 Tampere Puhelin (vaihde) 03 565 611 vesi.asiakaspalvelu@tampere.fi VESITILAUKSET JA -SOPIMUKSET, VESILASKUTUS Ma 8.30–15.45, ti –pe 8.30 –12.00 Puhelin 03 565 636 00 LIITOSKOHTALAUSUNNOT Puhelin 040 806 2747 ja 040 806 2489 TONTTILIITTYMÄT JA VESIMITTARIT Puhelin 03 565 636 60 VEDEN LAATUA KOSKEVAT TIEDUSTELUT Puhelin 040 800 4371 VIKAILMOITUKSET HÄIRIÖTIEDOTTEET Puhelin 0800 90 172 (24h, maksuton)