KUOPION VEDEN ASIAKASLEHTI 1 • 2017 PUHDASTA VETTÄ AINA SAATAVILLA, JO YLI 100 VUOTTA s.16 H A N NA YT V PI O ES SA SO IO RO IT OP IT TE PE A. ES R CO S A M A Veden häiriöihin reagoidaan heti s.4 Käyttöinsinööri koulun penkille s.14

Pääkirjoitus Hyvä asiakkaamme! u  SUOMALAISILLE ON itsestään selvää, että vesi tulee hanasta ja jätevesi poistuu viemärin kautta. Puhdas vesi ja jätevesihuolto ovat toimivan yhteiskunnan merkki. Toimiva vesihuolto on hyvinvoinnin peruspalvelu. Maaliskuun 22. päivänä vietettiin maailman vesipäivää. Tämän vuoden teemana oli jätevedet. Suomessa on toimiva jätevesihuolto, mutta maailmassa on miljardeja ihmisiä, joilla ei kodeissaan ole jätevesien viemäröintiä tai niiden puhdistusta. Huono hygienia ja jätevesistä peräisin olevat taudit ovat maailmalla, etenkin kehitysmaissa, suuri ongelma. VESILAITOSTOIMINTA Kuopion Toimitamme hyvää talousvettä kotitalouksien ja yritysten käyttöön sekä jätevesipalveluja vesistöjen suojelemiseksi. alueella alkoi yli 100 vuotta sitten vuonna 1913. Silloin Kuopiossa otettiin käyttöön ensimmäinen vesilaitos, päävesivesijohto ja Huuhan vesisäiliö. Nykyään Kuopion Veden toiminta kattaa vedentuotannon ja -jakelun lisäksi myös jätevesien viemäröinnin ja puhdistamisen sekä sadevesien viemäröinnin. Toiminta-alueemme ovat laajentuneet huomattavasti viime vuosina mm. kuntaliitosten myötä. Kuopion Vedellä on ylläpidettävänään kymmenen vedentuotantolaitosta, kuusi jätevedenpuhdistamoa sekä 1700 kilometriä vesihuoltoverkostoja. Asukkaita Kuopion Veden verkoston piirissä on noin 95 000. KUOPION VESI toimittaa hyvää talousvettä kotitalouksien ja yritysten käyttöön sekä jätevesipalveluja vesistöjen suojelemiseksi. Se, että vesi tulee tänä päivänä hanasta, on meille suomalaisille itsestäänselvyys. Aina se ei ole sitä kuitenkaan ollut. Kuopiolainen kotitalous käyttää vettä keskimäärin 130 litraa päivässä. Vesihuolto Kuopiossa maksaa 0,45 senttiä/litra. Tämä maksu sisältää talousveden kotiin toimituksen lisäksi myös jäteveden poisjohtamisen ja puhdistamisen jätevedenpuhdistamolla. Kaupasta ostettu vesipullo maksaa noin kaksi euroa litralta. Eikä tällä kahdella eurolla saa veden johtamista kotiin tai jäteveden viemäröintiä ja puhdistusta. Toivotan kaikille asiakkaillemme hyvää kesää! Kirsi Laamanen VVY/Kaapo Kamu toimitusjohtaja

Sisältö 4 u  VEDENJAKELUN häiriöitä ei kokonaan voida estää, 6 u  VERKOSTON saneeraus jatkuu taas kesällä. 8 u  KUNTALIITOSTEN kautta Kuopion Veden vastuulle mutta niihin on Kuopiossa huolella varauduttu. Rivakka toiminta alkaa heti kun häiriötilanteesta on saatu tieto. Keskustassa Niiralankadun ja Kirjastokadun työmaat ovat suuritöisiä ja laajavaikutteisia. tulleiden Juankosken, Maaningan ja Nilsiän taajamien vesihuolto muodostaa nyt pohjoisen toiminta-alueen. 10 u  LASKULOMAKEUUDISTUKSEN tavoitteena on 12 u  KUOPION VEDESSÄ rohkaistaan uusiin tehtäviin 14 u  KÄYTTÖINSINÖÖRI Mika Penttinen opiskelee 16 u  HANAVESI laulattaa oopperadiivoja Suomi 100 18 u  KEVYESTI JA HISTORIAA Vesikioskit palvelivat selkeyttää laskun luettavuutta ja informaatioarvoa. Myös vesimittarin lukemailmoituslomake uudistetaan. siirtymisessä, näin kokemus ja ns. hiljainen tieto on seuraavan työntekijän tavoitettavissa. työn ohessa, valmentaa salibandyjoukkuetta, toimii lätkäjunnujen huoltajana ja kuntoilee. -juhlavuoden kunniaksi. Raikas hanavesi on meille ollut itsestäänselvää jo yli 100 vuotta. janoisia kaupunkilaisia 1800-luvun lopulla. Vesimyymälöitä perustettiin sinne missä liikkui paljon ihmisiä. ISSN 2342-1894 painettu ISSN 2342-1908 verkkojulkaisu PEFC/02-31-162 441 PAINOTUOTE 428 KUSTANTAJA/JULKAISIJA Kuopion Vesi Liikelaitos PÄÄTOIMITTAJA Kirsi Laamanen TOIMITUSKUNTA Eila Pylkkänen, Marjut Rojo-Saavalainen, Kirsi Tähti, Mika Penttinen, Jani Liukkonen ja Markku Lehtola TUOTANTO TK mediatalo Oy TUOTTAJA Kari Toiviainen TOIMITTAJAT Tom Kalima ja Anne Korkala KUVAAJA Mikko Käkelä KANNEN KUVA VVY/Kaapo Kamu PAINO PunaMusta, painosmäärä 61 500 kpl

Verkostoinsinööri Janne Paldanius esittelee laitoksen tuliterää Pienemmät irtotankit siirtyvät vedenjakelupaikalle tarvittaessa paloletkua, joka on tarpeen häiriötilanteissa. nopeasti laitoksen omalla kalustolla. Vedenjakelun häiriöihin reagoidaan heti Häiriötilanteen sattuessa vesilaitoksella käynnistyy rivakka tapahtumaketju, jossa kartoitetaan häiriöalue, eliminoidaan lisävahingot, tiedotetaan asukkaita ja aloitetaan tarvittaessa väliaikainen vedenjakelu.  K Teksti: Anne Korkala Kuvat: Mikko Käkelä un hanasta alkaa jossain päin kau- toa putkia omalta osaltaan laskemalla vettä sen jälkeen, kun olemme punkia tulla ruskeaa vettä, pirisee pian saaneet runkovesijohtojen huuhtelun valmiiksi, jatkaa Liukkonen. myös vesilaitoksen puhelin. Verkosto- Yllättävä vuoto todetaan niin ikään yleensä asiakasilmoitusten insinööri Jani Liukkosen mukaan ylei- perusteella. Mikäli laitos saa ilmoituksen, että kadulle vuotaa jossain simmät syyt veden laatuhäiriöihin ovat vettä, tulee vuodon suuruus ja mahdolliset sen aiheuttamat riskit ar- vesijohtoverkoston virtaussuunnan vioida ensiksi. Mikäli vuoto on raju, pitää linja saada mahdollisimman muutokset ja paineen vaihtelut. nopeasti suljettua ja paineettomaksi, jotta vedentulo saadaan loppu- – Laatuhäiriöt johtuvat yleensä epäta- vallisesta vedenkulutuksesta, kuten vuodosta tai isomman kiinteis- maan. Näin voidaan ehkäistä myös omaisuus- ja liikennevahinkoja. – Kun vuotopaikka on todettu, kartoitamme lähimmät linjavent- tön sprinklerikokeesta, joka nostaa linjan virtausnopeutta saaden tiilit sekä vesikatkoalueen laajuuden. Heti kärkeen on myös selvitet- sakan irtoamaan putkistoista. Kun runkojohtoja joudutaan sulke- tävä, montako kiinteistöä on vedettä, jotta voidaan tiedottaa alueen maan, vesi lähtee kulkemaan vaihtoehtoista reittiä. Paineen ja vir- kiinteistöjä vuodon aiheuttamasta vesikatkosta. taussuunnan muutokset saattavat aiheuttaa rauta- ja mangaanisaostumien irtaantumista putkien seinämiltä, mikä aiheuttaa veden IRTOTANKKEJA JOKA LÄHTÖÖN värjääntymistä. Vedenjakelun tarve ja määrä riippuu häiriötilanteesta. Jos vesikat- – Vesikatkot aiheuttavat myös sakan kulkeutumista kiinteistön putkiin sekä irtoamista kiinteistön omista putkista. Ihmiset voivat huuh- 4 Pisaroita 1 • 2017 koalueelle jää yksi kiinteistö, voidaan korvaava vesi tuoda paikalle vaikka 10–20 litran kanistereissa. Jos vedettä on 40 kiinteistöä,

Kotitalouksien varautuminen häiriötilanteisiin u  Varaa vettä juomavedeksi ja ruuanlaittoon. Pitkissä katkoissa vettä on hyvä varata jonkin verran myös vessan huuhteluun. u  Mieti valmiiksi, kuinka paljon vedelle on katkon aikana käyttöä. u  Varaa kotiin sopivia astioita, joihin vettä voi laskea valmiiksi. 5–10 litran kannelliset sangot ovat käteviä noutoastioita vesipisteelle. u  Seuraa tiedotusta Kuopion Veden verkkosivuilta www.kuopionvesi.fi tai Facebookista www.facebook.com/kuopionvesi. Timo Lehtola ja Arto Sutinen testaavat vedenpainetta väliaikaista vedenjakelua varten liittämällä hanat vesipostiin. paikasta on koulun piha. Tilaa riittää ja alueen asukkaat tietävät paikan. – Jakelupisteitä voidaan sijoittaa myös palopostien yhteyteen tai Laatuhäiriöt johtuvat yleensä epätavallisesta vedenkulutuksesta, kuten vuodosta tai isomman kiinteistön sprinklerikokeesta, joka nostaa linjan virtausnopeutta saaden sakan irtoamaan putkistoista. vuotokohta voidaan ohittaa paloletkulla, verkostoinsinööri Petri Tähtivaara lisää. Isolla kalustolla on puolensa, 15 kuution säiliöllä voidaan tarvit­ taessa tuottaa pitempiin vesikatkoksiin paineellista vettä esimerkiksi kortteliin, vesiosuuskuntaan tai erilliseen kiinteistöön. Vedenjakelupisteillä on jakotukki, jossa on tavallisesti neljä eri hanaa omien astioiden täyttöä varten. 300 litran jalallinen säiliö kulkee pakettiautossa ja voidaan viedä esimerkiksi kerrostai palvelutalon aulaan, mistä vettä voi noutaa omiin astioihin. TÄRKEIDEN KIINTEISTÖJEN VEDENJAKELU TURVATTU Suunnitellut vesikatkot ilmoitetaan ajoissa, jotta asukkaat ehtivät tarvitaan isompi vedenjakelupiste, josta asukkaat voivat hakea vettä omiin astioihin. Kuopion Vedellä on käytössään suurempiin vedenjakelun tarpei- varata käyttövetensä itse. Vuotokorjaukset pyritään tekemään arkena kello 8–18 tai öisin kello 22–6 välillä niin, että niistä olisi mahdollisimman vähän siin 2,5–15 kuution irtosäiliöitä. Tilavuudeltaan 5 ja 15 kuution irto- haittaa asiakkaille. Vuotokorjauksien luonne on aina arvaama- tankit kuljetetaan vedenjakelupaikoille vaihtolava-auton kyydissä. ton ja lisäksi saattaa ilmetä ennakoimattomia työvaiheita, jolloin 2,5 kuution säiliö kulkee laitoksen omalla kuorma-autolla ja sitä pie- korjaukseen käytettävä lisäaika on enemmän kuin tarpeen. nempi vedenjakelukalusto mahtuu laitoksen pakettiautoihin. Kun Runsaasti vettä käyttävien kiinteistöjen, kuten esim. sairaaloi- paikalle tarvitaan isompi irtotankki, jatkotoimien nopeus riippuu den ja elintarviketeollisuusyrityksien, vedenjakelu on turvattu yleensä siitä, kuinka nopeasti kuljetuskalusto saadaan vesilaitoksel- useammalla syöttölinjalla. le, säiliö täyteen ja matkalle jakelupaikkaan. – Häiriötilanteen toteamisen jälkeen kuluu yleensä pari tuntia, Ihmiset kokevat veden laatuhäiriöt vahvasti elämäänsä vaikuttaviksi, mikä lisää myös tiedottamisen tarvetta. Tiedote häiriöstä että säiliö saadaan toimitettua kohteeseen. Pienemmät säiliöt saa- lähtee mahdollisimman nopeasti radioon, lehtiin sekä Kuopion daan liikkeelle nopeamminkin, Liukkonen kertoo. Veden verkkosivuille ja Facebook-sivulle. Lisäksi tulevaisuudessa on tarkoitus, että häiriötiedote tulee alueen asukkaille myös teks- VEDENJAKELU KESKEISELLE PAIKALLE Vedenjakelupiste sijoitetaan keskeiselle paikalle sellaiseen kohtaan, missä on helppo liikkua isollakin autolla. Hyvä esimerkki jakelu- tiviestillä. – Pyrkimys on korjata häiriö mahdollisimman nopeasti ja samalla yleensä estää jotain suurempaa vahinkoa tapahtumasta. ■ Pisaroita 1 • 2017 5

Saneeraus on satsaus parempaan tulevaisuuteen Verkostorakentamisen puolella on tiedossa kiireinen kesä. Suuritöisin urakoista on Niiralankatu, joka vaikuttaa myös väliaikaisesti kaupungin bussiliikenteeseen. V Teksti: Anne Korkala Kuvat: Timo Miettinen esihuoltoverkoston kunnossapito tarkoit- – Kyseessä on näkyvä kohde keskeisellä paikalla kaupunkia. taa aina satsausta parempaan vesihuol- Huuhan vuonna 1913 rakennettu päälinja menee tällä hetkellä toon. Kevään kynnyksellä alkavan verkosto- puistoalueen ja osaksi oikeus- ja poliisitalon tontin alla, ja se rakentamisen saneeraus- ja uudisrakennus- siirretään nyt lähemmäksi katualuetta. Työmaa vaikuttaa kohteita on useita. Saneeraukseen on varat- erityisesti liikenteeseen, sillä Niiralankadun kautta kulkee suuri tu rahaa noin 2,3 miljoonaa euroa. Putkia osa kaupungin bussiliikenteestä, putkimestari Jouko Kesti uusitaan noin 3 km:n matkalta ja uusilla kertoo. alueilla verkostopituus kasvaa noin 10 km. Urakoiden kesto vaihtelee muutamista kuukausista pariin vuo- teen. Suurin osa urakoista tehdään yhteistyössä Kuopion kaupungin Toinen huomattava keskustan urakka on torin ja pääkirjaston välisen Kirjastokadun saneeraus. Muutamien kuukausien kaivanto vaikuttaa etenkin kevyeen liikenteeseen. kaupunkiympäristön palvelualueen kanssa. – Urakoiden kestot on jo alustavasti laskettu, mutta yhteis- TONTTIKATUSANEERAUS VAATII HIENOSÄÄTÖÄ kohteiden valmistumiseen vaikuttaa aina myös katupuo- Tonttikadut vaativat yleensä aina paljon hienosäätöä liittyen liiken- len töiden eteneminen, verkostoinsinööri Jani Liuk- teen uudelleenohjauksesta vedenjakeluun, työmaaturvallisuuteen konen kertoo. Suuritöisin ja laajavaikutteisin kesän hankkeis- sekä alueen laajempiin turvallisuusjärjestelyihin. – Väliaikaisen vedenjakelutarpeen vuoksi saneeraaminen ajoite- ta on Niiralankatu, joka on jatkoa viime kesänä taan aina kesäaikaan. Tulevana kesänä tonttikatujen vesihuoltoa tehdylle Tulliportinkadun saneeraukselle. Nyt ava- uusitaan mm. Karttulassa ja Juankoskella, kertoo putkimestari taan katuosuus Sairaalakadusta Huuhankadun Ilkka Malo. risteykseen. HOMMIA MONELLE VUODELLE Hiltulanlahden länsiosa sekä Kurkimäen ja Hiltulanlahden väliset siirtolinjat ovat kumpikin monen vuoden rakennusurakoita. – Hiltulanlahdessa ja siirtolinjan rakentamisen yhteydessä joudumme käyttämään liikkumiseen myös yksityisteitä, mistä tulee jonkin verran vaivaa asukkaille ja maanomistajille. Ennen rakentamista tarkistamme myös olevien kiinteistöjen nykyisten talousvesikaivojen vedenlaadun ja mittaamme niiden vesipintojen korkeustasot, Liukkonen kertoo. Liukkonen toivoo asiakkailta ymmärrystä vesihuollon rakentamistyömaita kohtaan. – Saneeraus on aina satsaus toimintavarmempaan vesihuoltoon 6 Pisaroita 1 • 2017 Keskustan ja sitä kautta parempaan tulevaisuuteen. Me Kuopion Vedessä saneeraustyömaat teemme aina kaikkemme, että työmaista aiheutuisi asiakkaille vaikuttavat liikennejärjestelyihin. mahdollisimman vähän häiriöitä. ■

Tulevan kesän rakentamiskohteita KIRJASTOKATU Vesijohdon uusiminen. Vaikutuksia kevyelle liikenteelle. NIIRALANKATU Vesijohdon uusiminen. Vaikutuksia liikenteelle, myös joukkoliikenteelle. SUURMÄENTIE–PUIJO Vesijohdon ja viemärin uusiminen. ITKONNIEMI Vesilaitokselta lähtevän vesijohdon uusiminen. HILTULANLAHTI Vanurannankadun ja Kullaankadun vesihuollon rakentaminen moottoritien itäpuolella. Moottoritien länsipuolella Tuovilantien sekä osittain Hiltulanlahdenkadun vesihuollon rakentaminen ja lisäksi myöhempää rakentamista valmistelevia töitä. KURKIMÄKI–HILTULANLAHTI SIIRTOLINJAT Siirtoviemärin ja -vesijohdon rakentaminen alkaa. Hanke valmistuu vuonna 2019. KARTTULA Harjuntien, Lähdetien, Pankkitien ja Oikotien vesijohtojen ja viemärien uusiminen. Myös tonttiliittymien uusimista. Vaikutuksia tonttien liikenteeseen. MAANINKA Leppäpurontien vesihuollon rakentaminen. JUANKOSKI Tikanniementien vesijohdon ja viemärin uusiminen. Myös tonttiliittymien uusimista. Vaikutuksia tonttien liikenteeseen. LEVÄSENTIE Vesijohtojen ja jätevesiviemärien uusiminen. KEILANRINNE Paloniementien vesihuollon rakentaminen. Rakentamiskohteet kartalla löydät verkkosivuiltamme: www.kuopionvesi.fi kohdasta Iso osa saneerauksista tehdään yhteistyössä kaupunkiympäristön palvelualueen kanssa. Kuopion Vesi > Verkostot > Rakentamiskohteet 2017. Samaan paikkaan päivitämme myös mahdolliset muutokset. Pisaroita 1 • 2017 7

Pohjoisella toimintaalueella 15 000 asukasta Kuntaliitokset ovat tuoneet Kuopion Vedelle paljon uusia asiakkaita ja lisää vastuuta. Jotta vesihuolto hoituisi mahdollisimman tehokkaasti, on Juankoskesta, Maaningasta ja Nilsiästä muodostettu toiminnallinen Kuopion Veden pohjoinen toiminta-alue. J Teksti: Tom Kalima Kuva: Mikko Käkelä uankoskella, Maaningalla ja Nilsiässä on kaikkiaan noin 15 000 asukasta. Etäisyyttä näihin kohteisiin kertyy Kuopion keskustasta kuhunkin puolisensataa kilometriä, joten vesihuolto oli järkevin järjestää siten, että asiakaspalvelu ja vesihuollon suunnittelu hoidetaan keskitetysti Kuopiosta, mutta tekniset työt järjestetään paikallisesti, kuten ennenkin. – Kaikkiin näihin uusiin alueisiin pätee sama kuin viimeksi liittyneeseen Juankoskeen: vesihuollon käytännön asioita hoitavat kokeneet ja monipuolisesti alaa hallitsevat ammattilaiset. He jatkavat omilla alueillaan kuten aikaisemminkin, vaikka ovatkin siirtyneet Kuopion Veden työntekijöiksi, toteaa aluepäällikkö AriPekka Eskelinen. Eskelisen varsinainen asemapaikka on Nilsiä, mistä on Maaningalle viitisenkymmentä kilometriä ja Juankoskelle 23 kilometriä. – Ajamista on paljon, mutta Juankoskella minun tarvitsee harvemmin käydä, koska käytännön asioiden hoitamisesta vastaa vesihuoltoinsinööri Miika Riihimäki. Hän tuntee Juankosken asiat hyvin, Juankoskella, Maaningalla ja Nilsiässä hoidetaan käytännön koska hän toimi aiemmin Juankoskella Kuopion Veden suunnittelun asiat paikallisesti kuten ennenkin. vastuualueelle Kuopioon siirtyneen Tiia Karjalaisen äitiysloman sijaisena. – Minun tehtävänäni ei ole olla kaikesta määräävä pomo, vaan tietyllä tavalla yhteyshenkilö pohjoisten alueiden työntekijöiden ja TYÖNTEKIJÄT OVAT MONIOSAAJIA Kuopion Veden muiden työntekijöiden välillä. Pyrin sovittamaan jär- Ari-Pekka Eskelisen mukaan pienet liitoskunnat ovat vesihuollon kevällä tavalla pohjoisten alueiden aiempia vesihuollon käytäntöjä osalta keskenään hyvin samankaltaisia. Järjestelmät ovat selkeitä niin, että ne toimivat yhteen Kuopion Veden käytäntöjen kanssa.. ja työntekijät ovat monitaitoisia ammattilaisia, jotka nauttivat siitä, – Toiminnalliset erot ovat luonnollisesti heti kuntaliitoksen jäl- että saavat tehdä laajasti kaikkia vesihuollon piiriin kuuluvia töitä. keen suuret pienen kunnan ja suuren kaupungin vesilaitosten välil- – Pohjoisten toiminta-alueiden vahvuus on kaikkiaan 13 henkilöä. kakunnan vesihuoltojärjestelmän toiminnan, Eskelinen painottaa ja la kolme ja Nilsiässä neljä. Tällä määrällä työt hoituvat hyvin, aivan jatkaa, että vähitellen tavat muotoutuvat Kuopion Veden toimintata- kuten ennenkin. Itse haluan olla sellainen henkilö, joka pyrkii huo- pojen mukaiseksi. lehtimaan näiden ammattilaisten töiden onnistumisesta, Eskelinen kertoo. 8 lä, mutta nämä ammattilaiset tuntevat varmasti hyvin oman paik- Minun ja Miikan lisäksi tekijöitä on Juankoskella neljä, Maaningal- Pisaroita 1 • 2017 Pitkien etäisyyksien vuoksi kaikki Kuopion Veden verkostot eivät ole yhdistettävissä, vaan järjestelmät säilyvät ominaan. ■

Paikalliset ammattilaiset tuntevat varmasti hyvin oman paikkakunnan vesihuoltojärjestelmän toiminnan. Pohjoisella toiminta-alueella käytännön asioista vastaa Ari-Pekka Eskelisen lisäksi 12 muuta ammattilaista.

Laskuun uusi ilme ja lisäinfoa Kuopion Vesi uudistaa sekä laskulomakkeen että vesimittarin lukemailmoituksen. Tavoitteena on selkeyttää lomakkeita ja parantaa niiden informaatioarvoa. Teksti: Tom Kalima  N äkyvin muutos laskulomakkeella ovat infolaati- Hänen mukaansa vesilasku ei välttämättä ole helpoin mahdolli- kot, jotka erottuvat nyt aikaisempaa paremmin nen luettava, koska laskuja on kahta tyyppiä: arviolaskuja ja tasaus- laskulta. Oikeassa yläkulmassa sijaitsevassa laskuja. Arviolasku perustuu arvioidun vuosikulutuksen mukaiseen laatikossa ovat tärkeät perustiedot, kuten laskun ennusteeseen ja tasauslasku vesimittarin lukemaan perustuvaan numero, sopimusnumero, asiakasnumero sekä toteutuneeseen kulutukseen. Lisäksi tasauslasku sisältää myös ar- käyttöpaikan osoite ja numero. violaskutusta mittarinluentapäivästä lähtien kyseisen laskutuskau- Laskun etusivun keskivaiheilla on uutena asiana koko sivun den päättymispäivään saakka. Pääsääntöisesti vesimittarin lukema levey­deltä oleva infolaatikko. Siinä Kuopion Vesi voi viestittää asiak- ilmoitetaan kerran vuodessa, mutta sen voi toki tehdä useammin- kailleen tietoa tärkeistä ajankohtaisista asioista. Asiakaspalvelun kin, jolloin laskutus vastaa aina paremmin todellista kulutusta. yhteystiedot löytyvät heti infolaatikon alta. – Asiakkaiden kannattaa muutenkin pitää osoite- ym. tietonsa jatkuvasti ajan tasalla. TIEDOT KÄÄNTÖPUOLELLA Osoitetiedot eivät päivity Kuopion Vedelle mistään muista järjes- Kaksipuoleisen laskun ensimmäiseltä sivulta käy ilmi tasaus- ja telmistä. Mikäli laskuja tai lukemailmoitusta ei ole saapunut pitkään arviolaskujen laskutuskauden ajanjaksot, hintatiedot yhteensä sekä aikaan, on hyvä olla yhteydessä asiakaspalveluumme osoitetietojen arvonlisäverotiedot. Laskulomakkeen alaosassa säilyy perinteinen tarkistamiseksi. tilisiirto-osa, mistä löytyvät maksettava summa, viitenumero ja pankkiyhteydet. Kiinteistössä asuvien henkilöiden määrän muutoksista on myös hyvä ilmoittaa, koska sillä on vaikutusta vedenkulutukseen. Jos esi- – Joskus asiakkailta on saattanut jäädä huomaamatta, että merkiksi asukasmäärä kasvaa, voi myöhemmin tuleva tasauslasku laskulomake on kaksipuoleinen ja varsinainen laskuerittely olla yllättävän suuri tai on puolestaan maksanut turhan suurta ar- löytyy kakkossivulta, toteaa asiakaspalvelusihteeri Anne violaskua, jos ei ole ilmoittanut, että asukasmäärä onkin vähenty- Niemilä. nyt, Niemilä toteaa. ■ Lue vesimittaria oikein MYÖS VESIMITTARIN lukemailmoituslo- ja vesikuutioita (m 3). Joissakin malleissa on valmiiksi maksettu tai ilmoittamalla sen make sisältää jatkossa selkeämmän ohjeen saattaa olla myös desimaaleja, jotka näkyvät verkkosivuillamme, www.kuopionvesi.fi. vesimittarin lukemisesta. punaisina numeroina. Niitä ei kuitenkaan Asiakkailla on käytössä ulkonäöltään jonkin rata mittarilukemasta säännöllisin väliajoin verran poikkeavia mittareita. Niiden lukemi- eli mustat numerot. Numerot luetaan va- myös lukemavälillä mm. mahdollisten vuoto- seen pätevät kuitenkin samat ohjeet. semmalta oikealle. jen havaitsemiseksi. Tärkein osa vesimittaria on sen keskellä 10 Kiinteistön vedenkulutusta on hyvä seu- ilmoiteta, vaan pelkästään täydet kuutiot, Vesimittarilukeman voi ilmoittaa postit- Mikäli laskuihin tai mittarinluentaan liittyen oleva muuttuvista numeroista koostuva tamalla lukemailmoituslomakkeelta irroitet- ilmenee kysyttävää, voi aina olla yhteydessä varsinainen mittariosa, joka mittaa kulutettu- tavan ilmoituskortin, jonka postimaksu asiakaspalveluumme. Pisaroita 1 • 2017

KUOPION KAU PUNKI Y−tunnus 017 1450−7 VESI− JA JÄ TEVESILASKU 17.01.2017 Ville Vesimies Vesimiehentie 2 70280 KUOP IO TASAUS− JA 4 1 654321 123456 111111 3333 Vesimiehentie 2 neljä laskua. Kolme niistä on arviolaskuja ja yksi tasauslasku, joka perustuu asiakkaan ilmoittamaan vesimittarin lukemaan. Tasauslaskulla laskutetaan myös arvion osuutta luennan jälkeiselle ajalle, koska laskutusjakso on joka laskussa kolme kuu- 432,28 eur −379,68 eur 3 99,44 eur 5 7 6 8 Näin luet laskua Kuopion Veden kuluttaja-asiakkaat saavat vuosittain hinnaston mu kain korkolain mukain en en 8800 UUSI ARVIO LASKU TASAUSLASK U 26.02.2016−1 Myynti yhteen 2.01.2017 sä Hyvitetään arv iola skutetut vesi− TASAUSLASK ja jätevesima U YHTEENSÄ ksut ARVIOLASKU 13.01.2017−3 1.03.2017 Myynti yhteen sä ARVIOLASKU YHTEENSÄ LASKUN LOPP Lasku sisältää USUMMA YHTEENSÄ Laskun arvonl arvonlisäveroa 24 % isäveroton lop 29,44 eur pusumma 122,60 eur 2 1/2 Laskun numero Sopimusnume ro Asiakasnume ro Käyttöpaikan numero Käyttöpaikan osoite Maksumuistu tus Viivästyskork o Konsernitunnu s kautta. 52,60 eur 1 Tietoruudusta selviää laskunumero, jota tarvitset, 99,44 eur jos sinulla on jotain kysyttävää laskusta. Käyttöpaikka 152,04 eur kertoo, mikä kiinteistö on kyseessä. Seuraava lask unne erääntyy 15.5.2017. Yksityisasiakka Yritysasiakkaa ana voitte vaihtaa paperilask na voitte ilmo ittaa verkkolask unne e−laskuun omassa ver uosoitteenne asiakaspalvelu kkopankissanne. @kuopionves i.fi. 2 Tasauslaskun aikaväli. 3 Toteutuneen käytön ja aiemmin laskutetun arviolaskutuksen erotus eli tasauksen loppusumma. 4 Luetun lukeman jälkeinen arviolaskun osuus. Laskutus: 044 718 5357 Laskua koskev Sopimukset: at huomautuks 044 718 5353 et tulee tehdä asiakaspalvelu@ ennen eräpäiv kuopionvesi.fi ää ja lasku tule e maksaa huo www.kuopionv mautuksesta esi.fi huolimatta. 9 IBAN Saajan tilinumer Mottagarenso kontonumm er GIRERING TILISIIRTO. Maksajan nimi ja osoite Betalarens namn och adress LASKUERITTEL FI19 5600 051 0 0113 26 6 Arvonlisävero 24 %. Y KÄÄNTÖPU BIC OLELLA 7 Laskun arvonlisäverollinen loppusumma. OKOYFIHH KUOPION KA Saaja Mottagare 5 Arvion mukaan laskutettu summa. Tulliportinkatu UPUNKI 31 70110 KUOPIO 8 Infolaatikko tärkeille ajankohtaisille asioille. Asiakasnume ro Laskun numero Käyttöpaikan num Ville Vesimies 111111 654321 3333 ero Vesimiehentie 2 70280 KUOP IO 9 Asiakaspalvelun yhteystiedot. 10   Lukematiedot-kohdasta näet edellisen luenta- Allekirjoitus Underskrift Viitenumero Tililtä Från kontonro nr Viitenro Ref.nr päivän ja lukeman sekä uusimman luentapäivän ja on mainittav a aina makse 2974 61760 766 72 Eräpäivä Förf.dag 15.02.2017 lukeman. Tasauslasku perustuu näiden lukemien ttaessa. Euro erotukseen. 152,04 11   Perusmaksu on vuosimaksu, joka jaetaan neljälle Maksu välitetään saajalle maks mukaisesti ja vain maksajan ujenvälityksen ehtojen ilmoittaman tilinu perusteella. meron Betalningen förm för betalningsförmedlas till mottagaren enlig t villkoren edlin g och endast kontonummer till det som betalaren angivit. laskulle. 12   Vesimittarin lukeman mukaiset veden ja jäteveden käyttömaksut (tasausosuus) eriteltynä ajanjakson LASKUERITTE mukaisiin hintoihin. LY 10 17.01.2017 LUKEMATIED OT HYVITETTYJEN VESI ed.lukema ja lukupvm 714 26.02.2016 ARVIOIDEN uusi lukema ja lukupvm 803 12.01.2017 A OLLEET VAN HAT PERUSTEEN VUOSIENNUST 100 EET 2/2 käyttö 89 m3 m3 U 26.02.2016−1 2.01.2017 TO TEUTUNEEN MYYNTI KÄYTÖN MU KAAN PERUSMAKSU PERUSMAKSU VESI 5 m3 01.01.2017−3 JV 5 m3 1.0 VESI 01.01.2017−3 3.2017 1.0 46,00 eur/v JÄTEVESI 26.02.2016−1 3.2017 2.01.2017 76,00 eur/v MYYNTI YHTEE 26. 02.2016−12.0 89 m3 NSÄ 1.2017 1,74 eur/m3 89 m3 HYVITETÄÄN 2,78 eur/m3 27.02.2016−3 1.12.2016 AR VESI VIOLASKUTET VESI UT VESI− ja 27.02.2016−3 JÄTEVESIMA 0.0 KSUT VESI 01.07.2016−3 6.2016 −34 m3 0.0 0,00 eur/m3 JÄTEVESI 01.10.2016−3 9.2016 −25 m3 1.1 2.2 016 0,00 eur/m3 JÄTEVESI 27.02.2016−3 −25 m3 0.0 0,00 eur/m3 JÄTEVESI 01.07.2016−3 6.2016 −34 m3 0.0 HYVITETÄÄN 0,00 eur/m3 01.10.2016−3 9.2016 −25 m3 ARVIOLASKU 0,00 eur/m3 TETUT VESI− 1.12.2016 −25 m3 ja JÄTEVESIMA TASAUSLASK 0,0 0 eur/m3 KSUT U YHTEENSÄ TASAUSLASK mittarinumero 100100100 13 14 15 ARVIOLASKUTU ARVIOLASKU KSEN PERUST MYYNTI VESI JÄTEVESI MYYNTI YHTEE NSÄ ARVIOLASKU EENA OLEVA 13.01.2017−3 YHTEENSÄ 1.03.2017 VUOSIENNUST E 100 m3 13.01.2017−3 1.0 13.01.2017−3 3.2017 1.03.2017 (arviolaskuosuus). Tasauksen ja arviolaskutuksen erotuksen mukaan jää lisää maksettavaa tai hyvitettävää sen mukaan, onko todellinen käyttö ollut 11 12 13   Vuosiennusteen mukainen hyvitetty arviolaskutus suurempaa tai pienenpää kuin arvioitu käyttö. 11,31 eur 18,69 eur 154,86 eur 247,42 eur 432,28 eur −59,16 eur −43,50 eur −43,50 eur −94,52 eur −69,50 eur −69,50 eur −379,68 eur 52,60 eur 14   Vuosiennuste (arvio käytettävän veden määrästä vuodessa) perustuu aiempaan kulutukseen. 1   5 Luentapäivän jälkeinen uusi arviolaskutuksen osuus laskutuskauden loppuun saakka. Yrittäjäasiakkaiden laskun ulkoasu on hieman erilainen. Laskulla olevat summat ovat arvonlisäverottomia. Arvonlisäverot ovat omana rivinään ja 22 m3 22 m3 1,74 eur/m3 2,78 eur/m3 38,28 eur 61,16 eur 99,44 eur ne lisätään laskun loppusummaan. 99,44 eur Pisaroita 1 • 2017 11

Tarjoamme mielellämme päteville työntekijöillemme mahdollisuuksia siirtyä uusiin tehtäviin, jos se on mahdollista. Annika Rautanen (oik.) siirtyi hallinnollisista töistä kentälle ja Laura Malo (kesk.) Annikan paikalle. Mirja Tolvanen aloitti Kuopion Vedessä tänä talvena.

Uusiin haasteisiin niin, että tieto pysyy talossa Eläköityminen on haaste, joka vaikuttaa monella tavalla. Sen lisäksi, että lähtevien tilalle on löydettävä osaavia tekijöitä, pitäisi myös huolehtia siitä, että ns. hiljainen tieto jää taloon. Työtehtävien kierto on yksi ratkaisu.  K Teksti: Tom Kalima Kuva: Mikko Käkelä uopion Vedessä on pyritty ennakoimaan kuitenkin juuri nyt melko runsasta henkilöstön ikärakenteen vuok- eläköitymisten aiheuttamia ongelmia siten, si. Siksi tarjoamme mielellämme mahdollisuuksia päteville työnteki- että lähtevien työntekijöiden rinnalle on jöillemme siirtyä uusiin tehtäviin, jos se on mahdollista. otettu uusia hyvissä ajoin. Sen lisäksi anne- – Vesilaitoksille on tyypillistä, että alalla työskentelevät henkilöt taan myös vanhoille työntekijöille tilaisuuk- tekevät pitkiä työuria. Vuosien kokemus tarkoittaa automaattises- sia siirtyä uusiin tehtäviin. Näin luodaan ti sitä, että he pätevöityvät tehtäviinsä ja että heillä on runsaasti uusia mahdollisuuksia niille, jotka ovat pit- arvokasta tietoa. Työnantajan kannalta on tietenkin arvokasta, että kään tehneet samaa työtä ja haluavat siir- tämä tieto jää taloon. tyä tekemään jotain muuta. Vesihuoltoinsinööri Annika Rautanen on yksi tällainen. – Olen ollut Kuopion Veden hallinnossa yhdeksän vuotta. Olen viihtynyt hyvin, mutta toisaalta mieli on tehnyt päästä toimistovoit- – On myös ymmärrettävää, että pitkään samaa työtä tehnyt voi haluta vaihtelua. Työnantajalle on aina parempi, että työntekijä vaihtaa työtä talon sisällä eikä hakeudu muualle, Kirsi Laamanen toteaa. toisesta työstä kentälle. Nyt tähän tarjoutui tilaisuus, koska verkostopuolelta on henkilö eläköitymässä ja hänen paikalleen puolestaan TIETO PYSYY TALOSSA siirtyy henkilö, joka on ollut siihen tehtävään ”kasvamassa”. Laura Malo on koulutukseltaan ympäristötekniikan diplomi-insinöö- – Minun siirtymiseni verkostopuolelta vapautuvalle paikalle on ri. Hän tuli Kuopion Veden palvelukseen projekti-insinööriksi päivit- sikälikin ongelmatonta, että minun paikalleni on mahdollista sijoit- tämään vanhoja, ennen vuotta 2007 tehtyjä vesisopimuksia, joista taa osaava henkilö, joka on ollut talossa määräaikaisena pari vuotta. piti selvittää muun muassa padotuskorkeudet ja liittymätyypit. Myös Annikan paikalle siirtyvän Laura Malon mielestä järjestely on erinomainen. – Minä saan vakituisen paikan, kiinnostavan työn ja Annika jää taloon, jolloin voin kysyä häneltä tarvittaessa neuvoa. Annikan kokemus työstä on siis käytettävissä. Annika Rautaselle siirtyminen verkostopuolelle kenttätöihin on – Projekti on vielä jonkin verran kesken. Uutta työntekijää ei tähän työhön kuitenkaan tarvitse ottaa, vaan teen sen loppuun uuden tehtävän lomassa. Tiedän, että töitä on paljon, mutta olen todella innostunut uudesta työtehtävästä, Laura Malo sanoo. Vesihuoltoinsinööri Mirja Tolvanen on uusi työntekijä, joka toimii mittaroinnin esimiehenä. Työura Kuopion Vedessä on vasta viikko- tavallaan paluuta entiseen. Silti hänestä on hyvä, että myös hänen jen mittainen ja siitäkin pari ensimmäistä viikkoa on sujunut pereh- tulevia tehtäviä hoitanut verkostoinsinööri Jani Liukkonen jää edel- dyttämisen merkeissä. leen taloon. – Onneksi perehdytysjakson jälkeenkin ympärille jää tueksi paljon kokeneita henkilöitä, joilta voin tarvittaessa kysyä neuvoa. TILAISUUS VAIHTAMISEEN Asiat sinänsä ovat Mirja Tolvaselle tuttuja. Hän on aikaisemmin Toimitusjohtaja Kirsi Laamanen pitää tällaisia järjestelyitä laitoksen ollut työssä urakoinnin parissa ja viimeksi puolustushallinnon ra- kannalta ihanteellisina. kennuslaitoksessa LVI-työteknikkona. – Kysehän ei ole varsinaisesta työkierrosta, koska henkilöt siirtyvät pysyvästi uuteen tehtävään. Eläköityminen on vesilaitoksissa – Vesimittaritkin ovat minulle tuttuja, mutta nyt pääsen entistäkin syvemmälle niiden sielunelämään, hän naurahtaa. ■ Pisaroita 1 • 2017 13

Pinnalla Käyttöinsinööri hyppäsi koulun penkille Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon käyttöinsinööri Mika Penttinen nauttii monipuolisesta työnkuvastaan, opiskelee työn ohessa ja vaikuttaa vapaa-ajallaan nuorisourheilun parissa. Teksti: Anne Korkala Kuva: Mikko Käkelä P ohjois-Karjalassa lähes koko ikänsä asunees- Kuluneen aamupäivän aikana Penttinen miehineen onkin ”viilan- ta Mika Penttisestä tuli kuopiolainen vuonna nut” saneeratun jätevedenpuhdistamon lietteentiivistysprosessia ja 2008. Penttinen ehti olla 13 vuotta talk- suunnitellut tulevia ennakkohuoltoja. Jatkuvasti tukkeutuneen liet- kitehtaalla töissä ennen voimalaitoksen teentiivistimen vikaa pyritään poistamaan ja seuraavaksi halutaan kunnossapidon esimiestehtäviä ja lyhyttä pienentää kemikaalikulutuksia. komennusta meijerin kunnossapitopäällikkönä. – Esikoisen tullessa eskari-ikään rupesim- me miettimään, haluammeko jäädä Pohjois-Karjalaan todennäköi- Penttisen mukaan intoa työhön lisää juuri tehtävänkuvan moninaisuus. Esimerkiksi lietteen käsittely on merkittävässä osassa jätevesien käsittelyprosessia. – Kiitos lietteestä tuotetun biokaasun, pääpuhdistamo on jopa 70- sesti loppuelämäksemme vai lähdemmekö katsomaan muitakin 75 % omavarainen sähkön suhteen. Tarvittavasta lämmöstä lähes mahdollisuuksia. Vaimo on Kuopiosta kotoisin ja veljeni asui Kuopi- 100 % tulee biokaasusta, Penttinen kertoo. ossa, joten Kuopio oli tuttu kaupunki ja valinta helppo tehdä, Penttinen muistelee. Energia- ja maitobisnes muuttui vesibisnekseksi kuutisen vuotta sitten. Tavallaan Penttinen on nyt unelmatyössään. – Nuorempana insinööriopiskelijana toivetyöpaikkoja pohties- SÄBÄÄ, LÄTKÄÄ JA SALIA Monipuolista urheilua itsekin harrastanut Penttinen toimii salibandyseura Welhojen -08 -kilpajoukkueen valmentajana sekä huoltajana Kalpa-junnuissa. Juniorijoukkueiden valmentajalle ja huoltajalle pes- sani päädyin voimalaitokseen ja vesihuoltoon. Molemmat ovat nyt ti tarkoittaa monien arkitreenien lisäksi pelejä ja turnauksia lähes toteutuneet! joka viikonlopulle. Sopivaan väliin Penttinen sovittaa myös omat kuntosali- ja säbävuoronsa. PROSESSIOPTIMOINTIA JA LAADUNTARKKAILUA Vekkari soi arkiaamuisin vaille kuusi, ja Penttinen on Lehtoniemessä viimeistään seitsemältä. Käyttöinsinöörin vastuulla ovat laboratoriotoiminnot, laitoksien ja pumppaamoiden toiminta sekä mekaaninen kunnossapito. Vastuualueeseen kuuluvat pienpuhdistamot ja pumppaamot, joita on yhteensä toista sataa, sekä Kuopion pääpuhdistamo Lehtoniemessä. – Käytännössä tämä tarkoittaa prosessien toimintojen varmistamista niin, että viranomaisten ympäristöluvissa määrittelemät luparajat saavutetaan. Vastuuna ovat luonnollisesti omien alaisten 14 Penttinen sanookin, että ennätysten metsästäminen ja riuhtominen salilla on takanapäin. – Nykyään puhtaat suoritukset sopivilla painoilla on se juttu, jolla omaa kuntoa pidetään yllä, nauraa 44-vuotias Mika Penttinen. Vuoden alkupuolella Penttinen aloitti ympäristötekniikan koulutusohjelman ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelun, joka liittyy suoraan alaan. Työnantajan suhtautuminen opiskeluun on kannustava. – Kuopion Vedelläkin on paljon sellaista, mihin haluaisin paneu- henkilöstö- ja työturvallisuusasiat sekä räjähdysvaarallisten tilojen tua tarkemmin ajan kanssa, mutta jotkin asiat jäävät kiireisen työn vastuuhenkilönä toimiminen. Nämä asiat vievätkin yllättävän ison takia harmillisesti taka-alalle. Opintojen myötä voin miettiä niitä siivun työajasta. ajan kanssa. ■ Pisaroita 1 • 2017

Vastuuna ovat luonnollisesti omien alaisten henkilöstö- ja työturvallisuusasiat sekä räjähdysvaarallisten tilojen vastuuhenkilönä toimiminen. Mika Penttinen pitää työssään parhaana laaja-alaista työnkuvaa ja suuresta toiminta-alueesta johtuvaa maisemien vaihtumista.

VVY/Kaapo Kamu Klikkaa ra e sioopp hanave rkko e e si i n v tämme lehdes .com isaroita .p w w w Hanavesiooppera on valtakunnallisen ”Juotava hanavesi” -hankkeen materiaaleja. Hanketta ovat rahoittaneet Vesihuoltolaitosten kehittämisrahasto ja kuusitoista vesihuoltolaitosta. Lisäksi kampanjalle on myönnetty Suomi 100 -rahoitusta. Kampanjan suunnittelivat Vesilaitosyhdistys ja HSY yhdessä mainostoimisto Superlatiivin kanssa. Elokuvan tuotti Pablo Films. 16 Pisaroita 1 • 2017

I ❤ HANAVESI Paras juomavesi saadaan suoraan hanasta. Hanavesi on tutkitusti turvallista, edullista ja sen hiilijalanjälki on pieni. u  PUHDAS JUOMAVESI on elämän edel- omaisvalvonnan lisäksi Itkonniemen lytys. Olemme kaikki suurimmaksi osaksi vesilaitoksen laboratoriossa päivittäin. vettä ja sen vuoksi vesi on myös paras jano­ Raakavesikaivoista, verkoston varrelta ja juoma. Hanasta kotiin tuleva puhdas juoma- vesilaitoksilta otetaan vuosittain yli 1 500 vesi mahdollistaa sujuvan arjen ja turvaa ter- vesinäytettä ja näytteistä tehdään yli veyttämme. Puhdas juomavesi on etuoikeus, 14 000 analyysiä. josta voimme suomalaisina olla ylpeitä. Puhdasta vettä on aina saatavilla, eikä se Koko Suomen itsenäisen historian ajan lopu kesken. Vuonna 2016 Kuopion alueella maassamme on kehitetty vesilaitoksia vettä toimitettiin asiakkaille yhteensä noin ja vesijohtoverkostoja. Kun vesihuolto toimii, myös yhteiskunta toimii ja kehittyy. Se, että vesi tulee tänä päivänä hanasta, on meille suomalaisille 20 000 m3 päivässä. Puhtaan hanaveden kuutiohinta on verollisena 1,74 €. Yksi juomalasillinen maksaa vain 0,04 senttiä – ämpärillisen saat 2 sentillä. itsestäänselvyys. Aina se ei ole sitä kuitenkaan ollut. Tunnustuk- KATSO OOPPERA VERKKOLEHDESTÄ sena satavuotiaalle Suomelle ja sen Hanavesioopperan ensiesitykset olivat vesilaitostoiminnalle Vesilaitosyhdistys ja Suomen suurimmat vesilaitokset valtakunnallisesti pääsiäisen molemmin puolin Suomen Finnkinoissa elokuvaesitys- Kuopion Vesi mukaan lukien ovat yhdessä ten yhteydessä. Nyt Kuopion Vesi kutsuu tuottaneet hanavesioopperan, jossa palataan myös kotikatsomot hanavesioopperaan aikaan, jolloin vesi vielä kannettiin kaivoista. kuulemaan herra kenraalikuvernöörin ja hänen palvelijansa ajatuksia hanavedestä. KUOPION HANAVESI Klikkaa ooppera esille verkkolehdestämme Kuopion hanavesi täyttää erinomaisesti so- www.pisaroita.com ja nauti! ■ siaali- ja terveysministeriön veden laadulle asettamat vaatimukset ja suositukset. Hyvä laatu ja sen ylläpitäminen edellyttävät oikeanlaista osaamista veden tuottami- Hanaveden hiilijalanjälki on sessa, jakamisessa ja käyttämisessä sekä pieni, vain 0,0002 kg CO2/litra. yhteistyötä eri tahojen kanssa. Pullo­vedellä se on huomattavasti Hanavesi on tutkitusti turvallista. Kuo- suurempi, 0,18 kg CO2/litra. pion hanaveden laatua tutkitaan viran- Pisaroita 1 • 2017 17

Kevyesti Ristikon avainsana Haluan jatkossa ratkaista ¨ ristikon ¨ anagrammin ¨ muuta, mitä? VASTAANOTTAJA MAKSAA POSTIMAKSUN Mikä oli lehden mielenkiintoisin juttu? Mistä aiheista haluaisit lukea lehden seuraavista numeroista? Muuta palautetta lehdestä? RATKAISE RISTIKKO u  KIRJOITA ristikon avain­sana kuponkiin ja pudota kuponki postilaatikkoon. Avainsana muodostuu numeroitujen ruutujen kirjaimista. Vastaa samalla myös lehteäm- Kuopion Vesi Tunnus 5004560 00003 VASTAUSLÄHETYS me koskeviin kysymyksiin. Vastaaminen ei edellytä ristikon ratkaisemista. Voit ilmoittaa ristikon ratkaisun ja antaa palautetta myös Pisaroita-nettilehden kautta osoitteessa pisaroita.com. Anna lehdestä kouluarvosana (4-10) Nimi, osoite ja puhelinnumero Palauta vastauksesi 24.5.2017 mennessä. Kaikki määräpäivään mennessä saapuneet vastaukset osallistuvat kesäisen retkisetin (kylmälaukku ja mukit) arvontaan. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. 18 Pisaroita 1 • 2017

HISTORIAN HAVINAA Satamatorin vesikioski rakennettiin 1880-luvun lopulla. Kuvassa olevan henkilön takana näkyy Satamakadun ja Minna Canthin kadun kulma. Vesikioskit palvelivat janoisia kaupunkilaisia Kaupungin puistoissa ja toreilla sijainneet vesikioskit olivat pieniä puurakennuksia, joista jaettiin vettä mukaan otettavaksi. Teksti: Anne Korkala Kuva: Aikamatka Kuopioon -kirja u  KUNNALLINEN VESIHUOLTO perustettiin alkujaan pankadulta Museokadulle johtavan keskikäytävän varrella. pääasiassa kunnallisen palolaitoksen takia, ei pelkästään Niistä ensimmäisen rakensi Lignell & Piispanen vuonna 1883 kotitalouksien käyttöön. Kotitalouksien juomavesi nostettiin Minna Canthin kadun puoleiselle sivustalle ja toisen leipuri kaivosta tai lähteestä. Suonio vuonna 1895 Kauppakadun puolelle. Kaupungilla asioivien juomavedentarve ratkaistiin vesimyymälöillä, joita kutsuttiin vesikioskeiksi. Vesimyymälöitä KOLME KIOSKIA VÄINÖLÄNNIEMELLÄ perustettiin sinne, missä ihmiset liikkuivat ja kohtasivat, Väinölänniemi on kaupungin puistojen ohessa ollut suosittu eli usein puistoihin ja toreille. vapaa-ajanviettopaikka jo 1860-luvun alusta saakka, jolloin kylpylätoiminta käynnistyi ensimmäisen kerran. Samoihin SOMIA PIENIÄ PUURAKENNUKSIA aikoihin valmistui myös Carl Magnus Dahlströmin suunnit- Kirjoissa Aikamatka Kuopioon sekä Kuopion kaupungin telema kesäravintola Peräniemelle. Teatterihuoneen annista rakennushistoria kuvatut vesikioskit olivat aumakattoisia, ne- päästiin nauttimaan 1882. Väinölänniemellä janoisia palveli liön muotoisia, kenties hieman huvilatyylisiä pieniä puu- kolme kioskia; puistossa kylpylän edessä, kentän sisäänkäyn- rakennuksia. nin ohessa sekä kentän reunalla urheilumajan kupeessa. Kuopion puistojen rakentaminen alkoi 1800-luvun lopulla. Oivallinen sijoituspaikka kioskille oli myös satamatorilla, Snellmanin puiston kauniiden kannaistutusten, komeiden josta laivaliikenne ylsi merelle saakka. Samalla vesipiste pal- metsälehmusten sekä ja J.V. Snellmanin patsaan lisäksi puis- veli viereisen Gustav Raninin rakentaman työläisten asuinta- toa koristi ainakin kaksi vesimyymälää, jotka sijaitsivat Piis- lon asukkaita. ■

JULKINEN TIEDOTE JOKAISEEN KOTIIN Pisaroita-lehti jaetaan Kuopiossa julkisena tiedotteena kaikkiin talouksiin ja yrityksiin ASIAKASPALVELU PUHELINVAIHDE 017 182 111 KÄYNTIOSOITE Suokatu 42 POSTIOSOITE PL 1097 70111 Kuopio SÄHKÖPOSTI asiakaspalvelu@kuopionvesi.fi HENKILÖKOHTAISET SÄHKÖPOSTIOSOITTEET etunimi.sukunimi@kuopionvesi.fi KOTISIVUT www.kuopionvesi.fi FACEBOOK www.facebook.com/kuopionvesi LIITTYMIS- JA KÄYTTÖSOPIMUKSET 044 718 5353 (Suljettu kesällä 10. – 30.7.2017. Voit asioida sähköpostitse osoitteessa asiakaspalvelu@kuopionvesi.fi. Posti käsitellään lomien jälkeen.) LASKUTUS 044 718 5357 (Suljettu kesällä 10. – 30.7.2017. Voit asioida sähköpostitse osoitteessa asiakaspalvelu@kuopionvesi.fi. Posti käsitellään lomien jälkeen.) VESIMITTARIN ASENNUKSET 044 718 5367 tai mittarointi@kuopionvesi.fi TONTTIJOHTOJEN RAKENNUTTAMINEN 044 718 1124 PÄIVYSTYSNUMEROT 24 h VEDENLAATUHÄIRIÖILMOITUKSET 017 185 362 VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTON VIKAILMOITUKSET 0500 203 023 JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN JA -PUMPPAAMOIDEN HÄIRIÖILMOITUKSET 044 718 5382 NILSIÄN KESKUSTAAJAMAN JA TAHKON ALUEEN VESIHUOLLON VIKA- JA HÄIRIÖILMOITUKSET 044 748 2409 MAANINGAN VESIHUOLLON VIKA- JA HÄIRIÖILMOITUKSET 044 748 8583 JUANKOSKEN VESIHUOLLON VIKA- JA HÄIRIÖILMOITUKSET 040 546 9144