6 . 7. 2 0 1 7 PUULIITON JÄSENLEHTI MPR 2 Itel l a Pos ti O y Ikkunatehdas romahdutti työttömyyden Viitasaarella s. 10–11 Hevosala taipuu moneksi s. 4–5 Farmarissa esillä niin Puuliitto kuin eri eläimetkin s. 6–7 Tukiraha laittoman työvoiman käyttäjältä pois s. 8–9 Tes-päivystys pyörii myös kesällä – och finns även på svenska s. 9, 19 Snooker pitää Paronin pihdeissä s. 12 Eläintenhoitajana Korkeasaaressa s. 13 Laatikainen sahasi Suomen mestariksi s. 20

2 Pakertajat ovat lomansa ansainneet PUULIITON JÄSENLEHTI 6.7.2017 Päätoimittaja Petteri Raito P uhutaan sitten päivistä, viikoista tai pidemmistä ajanjaksoista, on ihminen jaksamisensa kanssa rajallinen olento. Esimerkiksi metsäkoneenkuljettajia tutkittaessa on havaittu, että ensiluokkainen keskittyminen kantaa korkeintaan muutaman tunnin, minkä jälkeen työtahti alkaa hiipua. Päiväkohtaista tuotosta voidaan nostaa tauotuksella, mutta viime kädessä työrupeaman pituus asettaa tehokkuudelle rajansa. Kun väsymys alkaa nousta pintaan, muuttuu toiminta verkkaisemmaksi ja havainnointikyky heikommaksi. Parhaan tehon irti saaminen viikon jokaisena työpäivänä puolestaan edellyttää sitä, että ahertaminen voidaan aloittaa virkeänä. Ei vaikkapa monille työntekijöille tyypillisen pitkän aamuisen työmatkan jälkeen, mitä on vastaavasti edeltänyt pitkä kotimatka edellisen työpäivän päätteeksi. Pelkästään tämä riittää ruokkimaan väsymyksen olemukseltaan hiipivää ilmiötä. Se kasautuu vaivihkaa, jos riittävästä levosta tingitään pitkäaikaisesti. Mitä syvemmäksi väsymys kehittyy, sitä pidempi aika palautumisessa kuluu. Vaikka talven puurtamisen jälkeen ei itseään varsinaisesti väsyneeksi tuntisi, voi silti kuulostella ehtikö tie kohti voimavarojen ehtymistä jo avautua. Josko pienet asiat ovat alkaneet tuntua tavallista suuremmilta, tai aikaa on vierähtänyt siitä, kun viimeksi on kokenut itsensä innostuneeksi. Onko soimannut itseään saamattomuudesta havaitsematta tai tunnustamatta orastavan väsymyksen merkkejä? On vastaus lopulta mikä tahansa, kannattaa loma sijoittaa itsensä hyväksi, viettää aikaa läheisten, tuttujen ja harrastusten parissa tai vaan oleillen. Se on paras keino varmistaa tuleva jaksaminen. Akkujen latautumisen myötä mittasuhteet asettuvat kohdalleen, minkä jälkeen ideointi ja ongelmien ratkominenkin alkavat sujua luontevasti. Myös työttömät ovat leponsa ansainneet. Työnhaku on rasittavaa työtä. Suomen pärjääminen globaalissa kilpailussa edellyttää työnteon ja sen teettämisen uudistamista. Jos uudistua todella halutaan, on suunnittelupöydälle nostettava virkeän mielen yhteys korkeaan tulokseen ja KARI HULKKO laatuun. Ne nimittäin syntyvät työntekijän pääkopassa. Niitä ei aiheuteta ulkokohtaisesti työtuntien mekanistisella lisäämisellä. Työn jakaminen on edelliseen liittyen yhä ajankohtainen teema. On nurinkurista, että toiset voivat jopa uupua töidensä ääreen samanaikaisesti kun toisilla ei ole töitä lainkaan. Valtavan monta työhaluista virkeää mieltä jää nykyisellään hyödyntämättä. Kun yhtälö ratkaistaan, menestyy Suomi tulevaisuudessa erinomaisesti. Vuokratyön ei tarvitse olla kirosana V ANU-TUIJA LEHTO lakimies SAK uokratyö on tullut jäädäkseen. Tilastokeskuksen mukaan vuokratyötä tekee tällä hetkellä lähes kaksi prosenttia työvoimasta. Se ei ole paljon, mutta ollakseen näinkin marginaalista työtä herättää vuokratyö paljon intohimoja sekä puolesta että vastaan. Vuokratyö on lainsäädännössä periaatteessa samassa asemassa kuin muukin työ. Sen lähtökohtana, kuten muissakin työsuhteissa, ovat aina vakituiset ja kokoaikaiset työsuhteet. Asiasta on tehty korkeimman oikeuden päätös viisi vuotta sitten, mutta tieto ei edelleenkään näytä saavuttaneen kaikkia työpaikkoja. Yhä edelleen moni olettaa, että vuokratyö on pätevä syy määräaikaisiin työsuhteisiin. Näin ei ole. Määräaikainen työsopimus vuokratyössä voidaan tehdä samoin edellytyksin kuin muussakin työssä. Lainsäädännön mukaan vuokratyössä ei pitäisi siis olla mitään pahaa – sen kuuluisi olla vain yksi työnteon muoto, jossa työpaikka vaihtuu, mutta työsuhde työnantajaan pysyy. Tästä huolimatta vuokratyöntekijöiden ongelmana on hyvin usein se, ettei vuokratyö välttämättä poikkea nollatuntisopimuksista tai muusta osa-aikatyöstä. Moni joutuu odottelemaan vuokratöitä kännykkäänsä vilkuillen saamatta korvausta valmiudestaan. Myös edunvalvonnasta on puutteita. Vuokratyöntekijän oikeudet ovat usein olemassa vain paperilla. Osa henkilöstöpalvelu- yrityksistä käyttää hyväkseen työntekijöiden tietämättömyyttä ja valvonnan heikkoutta. Edunvalvontaa vaikeuttaa, että työntekijä mieltää vuokratyön tilapäiseksi läpikulkutyöksi. Osalla vuokratyöntekijöistä ei ole mitään ongelmia tai jos on, he vaihtavat yleensä työtä. Jos ongelmia on, ne ovat yleensä palkkauksessa. Vuokratyöntekijälle pitää maksaa käyttäjäyritystä sitovan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, jos henkilöstöpalveluyrityksellä ei ole omaa työehtosopimusta. Näin ei kuitenkaan tapahdu – tai jos tapahtuu, vuokratyöntekijän palkka katsotaan taulukon alapäästä. Vuokratyöntekijöillä on myös oikeus tulospalkkioon, jos he osallistuvat tuloksen tekemiseen. Heidät jätetään kuitenkin usein tulospalkkioiden ulkopuolelle. Moni vuokratyöntekijä kysyy, kuka valvoo hänen oikeuksiaan. Vastaus on luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu ja oma ammattiliitto. Lainsäädäntö oikeuttaa käyttäjäyrityksen luottamusmiehen valvomaan vuokratyöntekijän oikeuksia. Käyttäjäyrityksen luottamusmies voi ottaa yhteyttä henkilöstöpalveluyritykseen, joka on velvollinen selvittämän vuokratyöntekijän palkkatiedot ja muut työsuhteen ehdot. Itse asiassa vuokratyöntekijällä on kaksi luottamusmiestä, sillä myös henkilöstöpalveluyritykseen voi valita luottamusmiehen. Henkilöstöpalveluyritykseen voi valita niin monta luottamusmiestä kuin on työehtoso- pimuksia, joihin yritys on sitoutunut. Tämä tarkoittaa sitä, että jos henkilöstöpalveluyrityksen täytyy noudattaa esimerkiksi sekä Puuliiton että Metalliliiton työehtosopimusta, yritykseen voi valita kummankin työehtosopimuksen mukaisen luottamusmiehen. Työsuojeluvaltuutettuja on sen sijaan vain yksi. Työsuojelun valvontalain mukaan vuokratyöntekijän työsuojeluvaltuutettu on henkilöstöpalveluyrityksen työsuojeluvaltuutettu. Henkilöstöpalveluyrityksen työsuojeluvaltuutetun tehtävä saattaa kuitenkin olla ylivoimainen, jos yrityksessä on 500 vuokratyöntekijää, jotka tekevät työtään ympäri maakuntaa. Tältä osin lainsäädäntöä pitäisi muuttaa niin, että käyttäjäyrityksen työsuojeluvaltuutetulla olisivat samat oikeudet kuin henkilöstöpalveluyrityksen työsuojeluvaltuutetulla. Valta vuokratyön maineen puhdistamiseen on työnantajilla, jotka voisivat tehdä tästä työmuodosta nykyistä houkuttelevampaa pienin teoin. Valtion tehtävänä on säätää lakeja, jotka turvaavat vuokratyöntekijän aseman. Vuokratyössä ja muissa pätkätöissä voitaisiin aloittaa siitä, että työntekijällä on aina oikeus korvaukseen, kun osa työn tekemisestä perustuu työnantajan kutsuun. Odottelulisä edistäisi henkilöstöpalveluyritysten halua käyttää kokoaikaisia työsuhteita. Vuokratyöntekijälle se kompensoisi työn odottelusta aiheutuvaa epävarmuutta.

3 Bioteollisuudessa yleissitova työehtosopimus Metsäteollisuuden bioteollisuutta koskeva työehtosopimus on määritelty yleissitovaksi. P teet ja asetelmat elokuun kokouksessa. Metsäteollisuus ja Puusepänteollisuus ovat irtisanoneet Puuliiton kanssa tekemänsä tilastoyhteistyösopimuksen päättymään kuluvan vuoden lopussa. Loukiainen aloitti hallitustyöskentelyn Puuliiton ansiomerkki on myönnetty Kuopion ammattiosasto 106:n jäsenenä olevalle Jorma Miettiselle. Mekaanisen metsäteollisuuden neuvottelukunnan jäseneksi on nimitetty pääluottamusmies Kauko Jurvanen UPM:n Kaukaan sahalta. Hillevi Lehmusjärvi on eronnut valtuuston ja metsäalan johtokunnan jäsenen paikalta. Sami Pellikka on eronnut valtuuston yleisvarajäsenen ja mekaanisen metsäteollisuuden johto- ja neuvottelukunnan jäsenyydestä. Mika Niemi on eronnut valtuuston yleisvarajäsenen paikalta. Hannu Timonen on eronnut hallituksen varsinaisen jäsenen paikalta. Liiton 7.6. kokoontunut hallitus kiittää heitä kaikkia ansiokkaasta edunvalvonta- ja järjestötyöstä. Johan Loukiainen osallistui hallituksen kesäkuun kokoukseen ensimmäisen kerran varsinaisena jäsenenä. Kemiössä asuva Loukiainen työskentelee metsäkonealalla. K U VAT J E S S I K A R J A L A Työ e h t o s o p i m u k s e n yleissitovuuden vahvistamislautakunta päätyi ratkaisuunsa bioteollisuuden työehtosopimuksen yleissitovuudesta 20. maaliskuuta. Sitä vastoin turkistuotantoalan työehtosopimus ei tällä hetkellä ole yleissitova. Puuliitto vei asian työtuomioistuimen käsiteltäväksi sen jälkeen, kun yleissitovuuden vahvistamislautakunta oli arvioinut, että turkistuotantoalan työehtosopimus ei kata yleissitovuuden kriteerejä. Työtuomioistuin teki Puuliiton harmistukseksi saman johtopäätöksen kuin vahvistamislautakuntakin. Puuliitto on irtisanonut mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimuksen päättymään kuluvan sopimuskauden lopussa. Kysymyksessä on normaali menettely uusiin työehtosopimusneuvotteluihin valmistauduttaessa. Työehtosopimuskierroksen valmistelut ovat muutoinkin jo käynnissä. Liiton hallitus käsittelee sopimuskierroksen tavoit- Hae SAK:n kulttuuriapurahoja elokuussa ## SAK:n kulttuuriapurahoja vuodelle 2018 voi hakea elokuun aikana. Hakuaika päättyy 31. elokuuta 2017. Kulttuuriapurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisten ammattiliittojen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Apurahoilla tuetaan ensisijaisesti taidepainotteisia kulttuuriharrastuksia. SAK:n kulttuurirahasto on Kansan Sivistysrahaston erikoisrahasto. Jos ammattiliitollasi on oma rahasto KSR:ssä, käsitellään hakemuksesi myös sen apurahoja jaettaessa ilman eri hakemusta. Voit hakea apurahaa Kansan Sivistysrahaston verkkosivujen kautta. Hakusovellus ja ohjeet löytyvät 1. elokuuta alkaen osoitteesta sivistysrahasto.fi. Valitse hakusovelluksesta ensin SAK:n kulttuurirahasto ja sen jälkeen oma ammattiliittosi. Täytä hakemus, ja lähetä se verkossa eteenpäin. Myönnetyt apurahat julkistetaan tammikuun 2018 loppuun mennessä. Alkuvuoden irtisanomisluvut ennätysalhaiset ## Vuoden 2017 ensimmäisen puolikkaan aikana irtisanottiin 2 277 työntekijää. Alkuvuoden irtisanomismäärä ei ole jäänyt näin pieneksi kertaakaan SAK:n vuonna 2006 aloittaman tilastoinnin aikana. Aikaisempi ennätys alkuvuoden irtisanomisten vähyydessä oli 3 448 työntekijää, joka saavutettiin vuonna 2007. SAK:n johtaja Annika Rönni-Sällinen pitää irtisanomisten pientä määrää osoituksena vahvistuneesta luottamuksesta Suomen talouskehitykseen. Siihen ovat vaikuttaneet sekä kansainvälisen kysynnän elpyminen että kotimaan työmarkkinoiden vakaus. – Suomen työmarkkinamallia on arvosteltu joustamattomuudesta. Vuosi sitten solmittu kilpailukykysopimus on kuitenkin tuonut vakautta työmarkkinoille ja alakohtaiset työehtosopimukset luovat tasapuoliset edellytykset yritysten kilpailulle, Rönni-Sällinen huomauttaa. Myös yhteistoimintaneuvotteluissa ilmoitettu työntekijöiden vähennystarve jäi alkuvuonna ennätyksellisen pieneksi, 3 447:ään. Vielä vuosi sitten vastaava luku oli lähes kolminkertainen eli 9 452. Eniten potkuja alkuvuonna antoi Kesko Oyj, joka irtisanoi 206 Valintatalojen ja Siwojen työntekijää. Seuraaviksi tulivat Tieto Oyj (178 irtisanottua työntekijää), Nokia Oyj (170) ja Telia Finland Oyj (112). Työturvallisuudessa laaja kirjo ## Työturvallisuus vaihtelee suomalaisissa yrityksissä runsaas- ti. Ainoastaan yksi viidestä yrityksestä yltää kiitettävään yleisarvosanaan. Parhaat yritykset haluavat minimoida työtapaturmien määrän nollaan, mutta kehnoimmissa jätetään jopa lakisääteisiä velvollisuuksia noudattamatta. Safetumin kokoaman vuositilasto 2016:n mukaan työturvallisuutta eniten heikentävät kulkuväyliin, poistumisteihin, siisteyteen ja järjestykseen liittyvät riskit. Ne muodostivat 39 prosenttia yritysten kaikista turvallisuushavainnoista. Koneisiin ja laitteisiin liittyvien riskien osuus oli 15 prosenttia. Teollisuudessa ja logistiikka-alalla tyypilliset ongelmat liittyvät liukkauden torjuntaan ja kulkuväylille jätettyihin ylimääräisiin tavaroihin ja jätteisiin. Meluun ja pölyyn liittyvät havainnot ovat edelleen yleisiä. Toimistoissa työhyvinvointia ja - terveyttä heikentävät tilojen väärät lämpötilat ja heikko sisäilman laatu sekä ergonomia. Safetumin vuositilasto perustuu kaikkiaan 130 yritysasiakkaan tekemiin turvallisuushavaintoihin. – Vahvat ammattiosastot ovat tarpeen myös tulevaisuudessa, painotti Matti Rajala. Malja 130-vuotiaalle Turun Puusepille! – Vaikka palkansaajiin, työttömiin, opiskelijoihin, eläkeläisiin ja muihin ryhmiin kohdistuu kaikennäköisiä kuristustoimia, niin Turun Puuseppäin ammattiosasto toimii vakaalla pohjalla. P Näin muistutti puheenjoh- taja Matti Rajala ravintola Verkahovissa pidetyssä Turun Puuseppäin 130-vuotisjuhlassa. Perinteikäs ammattiosasto on yksi Suomen vanhimpia ammattiosastoja ja 450 jäsenellään edelleen vahva työelämän vaikuttaja. –  Tarvitsemme myös tulevaisuudessa vakaita, perinteikkäitä ammattiosastoja, että voimme antaa parhaan mahdollisen turvan ja tuen jäsenistölle, sanoi Rajala. Hänen mukaansa Turun seudulta on hävinnyt työpaikkoja, ja sen seurauksena monet ammattiosastot ovat joutuneet lopettamaan toimintansa ja fuusioitumaan suurempiin osastoihin. –  Turun Puuseppäin ammattiosasto on ottanut vas- taan useita osastoja juuri tästä syystä. Rajala osoitti kiitokset vuosikymmenten varrella pyyteetöntä ammattiyhdistystyötä tehneille tovereille. – He ovat luoneet toiminnalle vahvan perustan! Puheensa lopuksi Rajala Runkopuun hakkuu nousi ennätystasolle kohotti maljan Turun Puuseppäin kunniaksi ja niiden kunniaksi, jotka ovat toistasataa vuotta pitäneet ammattiosaston vahvana ay-toiminnassa mukana ja olleet parantamassa työelämää. Juhlassa ojennettiin Aulis Lehdelle SAK:n kultainen ansiomerkki vuosikymmenien vaikuttamisesta ammattiyhdistystoiminnassa ja osastossa. Hannu Savikko kertoi juhlassa osaston historiasta, ja Puuliiton aluetoimitsija Erno Välimäki käsitteli kolmen liiton yhdistymistä. Juhlaan osallistui vieraita muun muassa Puutarha-alojen ammattiosastosta, Salon osastosta ja Kyrön osastosta. ## Suomen metsistä hakattiin vuonna 2016 metsäteollisuuden käyttöön tai energian tuottamiseen 70 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan määrä on uusi ennätys ja yli kaksi miljoonaa kuutiometriä suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Puuston poistuma saadaan lisäämällä hakkuukertymään hakkuista metsään jäävä runkopuu sekä metsään jäävä luontaisesti kuollut runkopuu. Vuonna 2016 nämä erät olivat yhteensä runsaat 15 miljoonaa kuutiometriä, joten puuston poistuma nousi lähes 86 miljoonaan kuutiometriin. Määrä oli neljä prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Metsiimme kasvaa uutta runkopuuta noin 110 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, joten puuston kasvu ylitti hakkuut ja luontaisen poistuman viime vuonna lähes 25 miljoonalla kuutiometrillä. Tie kuntoutuksen löytyy netistä ## Kela on julkaissut internetissä uudet kuntoutus-sivut suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tuoreen kuntoutussivuston alussa on pikaopas. Se näyttää aikajanalla, millaisia vaiheita kuntoutukseen kuuluu ja kuka kulloinkin toimii – asiakas vai Kela. Kelan kuntoutuskurssien valikoimaan voi tutustua kuntoutuskurssien hakupalvelussa. Itselle sopivaa kuntoutuksen palveluntuottajaa, esimerkiksi psykoterapeuttia, voi etsiä Kuntoutuksen palveluntuottajien hakeminen -palvelusta. Sivut löytyvät internetissä osoitteesta: www.kela.fi/kuntoutus.

K U VAT M I R A T E N H U N E N 4 Ratsastuksenopettaja liikkuu työn per Palkkatyö ja yrittäjyys eivät sulje toisiaan pois. P Ratsastuksenopettaja Laura Reposella on kantava ääni. Vaikka hän seisoo kentän laidalla, kaikki ratsastajat taatusti kuulevat hänen äänensä. Lajia tuntemattomille voi kuulostaa siltä, että opettaja seisoo kentän keskellä tai reunalla ja huutaa yksinään, kun ratsastajat nielevät mielipiteensä ja jatkavat – tai yrittävät jatkaa – hiljaa etenemistään uralla opettajan käskyjen mukaisesti. Se on kuitenkin vain puoli totuutta. Ratsastuksenopettajan työtä on tarkkailla silmämääräisesti sekä ratsastajan asentoa ja hänen hevoselle antamiaan apuja että hevosen tai ponin olemusta, muotoa ja liikkeitä ja kertoa niiden perusteella ratsastajalle, mitä korjattavaa hänellä mahdollisesti on tai miten ratsun liikettä tai muotoa voisi kohentaa haluttuun suuntaan. Lisäksi ratsastuksenopettaja tai ratsastuksenohjaaja suunnittelee ratsastustunnin tehtävät etukäteen ja ohjeistaa tunnilla oppilaitaan, mitä kulloinkin tehdään. Kantava ääni on myös tar- peen suomalaisilla ratsastuskouluilla, jotka ovat usein pieniä; ulkona tarvitaan ääntä, jotta kaikki ratsastajat pysyvät kartalla tehtävistä, sillä maneeseja eli ratsastushalleja löytyy talleilta ja ratsastuskouluiltakin harvakseltaan. Ulkokentillä tahkotaan tehtäviä ja töitä, oli sää mikä tahansa: aurinkoinen, räntäinen, tai jotain siltä väliltä. Työntekijänä ja yrittäjänä Kesäkuun puolivälissä Kouvolan Utissa sää on tyypillisen suomalainen kesäsää: sataa. 13-vuotiasta kouvolalaista Venla Hannulaa ja hänen 16-vuotiasta suomenhevosruunaansa Hupinskia pienehkö sade ei hidasta. He harjoittelevat ratsastuksenopettaja Reposen alaisuudessa esteitä, joista molemmilla on kokemusta entuudestaan. Kesän kuluessa on luvassa estekisoja, ja nyt Hannula ja Hupinski hakevat lisävinkkejä Reposelta, joka tapasi ratsukon haastattelupäivänä ensimmäistä kertaa. Reponen on hevosalan ammattilainen, jolla on työkokemusta ratsastuksenopetuksesta jo liki kymmenen vuoden ajalta. Ensin ratsastuksenohjaajaksi ja sittemmin ratsastuksenopettajaksi valmistunut Reponen työskentelee ratsas- FA K TA Ratsastuksenopettaja Laura Reponen ## 30-vuotias ## Työskentelee ratsastuksenopettajana Kotkan Ratsastajat -ratsastusseurassa Kotkan Katajasuolla sekä yrittäjänä ratsastuksenopettajana, valmentajana ja ratsuttajana Kouvolan alueella Kymenlaaksossa ## Koulutukseltaan ratsastuksenohjaaja, ratsastuksenopettaja ja V-koulutuomari ## Asuu Kouvolan Valkealassa, kotoisin Etelä-Savosta Sulkavalta ## Kuuluu Hevosalan ammattiosasto 609:ään, jonka puheenjohtaja hän on ## Harrastaa eläinten hoitoa: kotona on kaksi karkeakarvaista mäyräkoiraa, harmaa norjanhirvikoira, sekarotuinen, pari kissaa sekä kanoja ja ankkoja ## Perheeseen kuuluu avomies ja kohta 3-vuotias tytär tusseura Kotkan Ratsastajien ratsastuksenopettajana yhden päivän viikossa ja aloitti vuoden alussa myös yrittäjänä. – Kun olin hoitovapaalla, ihmiset kyselivät moneen paikkaan töihin. Mutustelin yrittäjäksi ryhtymistä puoli vuotta, ja vuoden vaihteessa laitoin yrityksen pystyyn. Palkkatöissä Reponen on lauantain, arkipäivät hän työskentelee yrittäjänä. – Teen Kotkan Ratsastajilla yhden päivän viikossa, lauantain tunnit eli viisi tuntia viikossa. Minulle tarjottiin sieltä kokoaikaista työpaikkaa, mutta kun työmatkaa on Kouvolan Valkealasta Kotkaan yhteen suuntaan 90 kilometriä, päädyin yhteen päivään viikossa. Kerran viikossa sinne voi vielä ajaa, mutta ei viitenä päivänä viikossa. Asiakkaita on riittänyt toistaiseksi hyvin, Reponen sanoo. – Tällä hetkellä tunteja on kiitettävästi, mutta kunhan kesäleirit kesä-heinäkuun vaihteessa loppuvat, helpottaa taas vähän. Lomaa pidän tänä kesänä kolme päivää juhannuksena. Kesäkuussa työllistävät Lehtoharjun Tilan ratsastusleirit Kouvolan Kuusankosken Keltissä. Keväällä Reponen veti samalla tilalla ratsastustunteja, ja pesti jatkuu myös kesän jälkeen.

5 11 0 -v F Laura Reponen kiristää Lehtoharjun Tilan ratsastusleiriläisen Heidi Hallasaaren ratsun, risteytysponiruuna-Kassun, satulavyötä. E Reponen ja Lehtoharjun Tilan ratsastusleiriläiset hakevat kuvassa olevan suomenpienhevosori Mirlakan eli Mirrin ja muut hevoset ja ponit ratsastustuntia varten. uo tia ss uo me nh ev on en E Reponen pitää Kouvolan Utissa Mäntylän tallilla yksityistuntia 13-vuotiaalle Venla Hannulalle, joka kilpailee estekisoissa 16-vuotiaalla suomenhevosruuna Hupinskilla. H Welsh B -poniruuna Rolle, viralliselta nimeltään Royal Tornado, on hoitaessa äksy mutta kulkee ratsastaessa kauniisti. Reponen auttaa leiriläisiä satuloimaan ja laittamaan ratsunsa valmiiksi. erässä – Aloitin Lehtoharjussa tammikuun puolivälissä ratsastuksenopettajan tuuraajana. Pidän siellä kaksi tuntia päivässä kolmena päivänä viikossa. Niiden päälle ovat yksityiset ratsukot, joille vedän yksityistunteja. Yksityistunnit pidetään ratsastajien omilla talleilla eri puolilla Kouvolaa. Venla Hannula ja Hupinski Mäntylän tallilla Kouvolan Utissa on siitä yksi esimerkki. Kaksiosaisesta työpäivästä iltatöihin Hevostenhoitajien työpäivät ovat yleensä kaksijakoisia: hevoset ruokitaan ja hoidetaan sekä aamuisin että iltaisin, ja päivällä on vapaata. Reposella on siitäkin kokemusta ajalta ennen vanhempainvapaata ja hoitovapaata. Nyt työajat ovat toisenlaiset. Ratsastuksenopettajana töitä paiskitaan iltaisin. – Tämä on iltapainotteista työtä: töitä tehdään silloin, kun muut ovat vapaalla. Mutta nyt yrittäjänä on helpompi vaikuttaa itse työaikoihinsa. Tällä hetkellä teen arkisin töitä noin kello 12–20 tai viimeistään kello 14–20 tai 14–21 ja lauantaisin kello 9–14.Arkipäiviä saa nykyään itse säätää. Reponen pitää työaikojensa muutosta kohennuksena entiseen. – Fysiikka kestää nykyisiä työaikoja paremmin. On helpompaa, kun aamut ovat vapaita. Kaksiosaista työpäivää tehdessä kyttäsi koko ajan kelloa, mitä ehtii vielä tekemään, ennen kuin piti lähteä takaisin töihin. Opetusta, valmennusta, ratsutusta Opetus- ja valmennustöiden lisäksi Reponen työskentelee ratsuttajana, eli hän kouluttaa hevosia ratsuiksi. Sen lisäksi hän tarjoaa hevosten kuljetuspalveluita. – Tällä hetkellä minulla on työn alla nelivuotiaaksi kääntynyt ravurinuori, jota opetetaan ratsuksi samalla, kun se tekee vielä raviuraa. – Mutta opetusta on töistä eniten, yli puolet. Ratsutuksia on murto-osa, ja kuljetuksia silloin tällöin. Työn monipuolisuus on Reposesta pelkästään plussaa. – Kaikissa on omat hyvät puolensa. Ratsuttaessa saa itse tehdä, kun taas opettaessa näkee oppilaiden edistymisen. Juuri yksi oppilas laittoi viestiä, että hän oli kisojen viides eli ensimmäinen ei-sijoittunut. Hän oli ensimmäistä kertaa kisaamassa sillä tasolla. Se kertoo, että on onnistuttu, asioita on tehty oikein. Se on yhtä hienoa kuin jos sijoittuisi itse! Reponen nimittäin kisaa välillä myös itse ratsutettavillaan. Omaa hevosta hänellä ei tällä hetkellä ole. – Meni ihan hyvin; olimme toisella ratsutettavallani seitsemänsiä. Ne olivat ykköstason helppo B -tasoiset koulukisat. Mira Tenhunen Liitosta saa apua ## Puuliittolaisen Hevosalan ammattiosaston puheenjohtajana Laura Reponen kantaa huolta hevosalalla työskentelevien järjestäytymisestä omaan ammattiliittoonsa eli Puuliittoon. – On tärkeää kuulua ammattiliittoon, sillä liitosta saa apua, jos sitä tarvitsee. Ja liitosta voi aina myös kysyä, jos jokin asia mietityttää. Itse olen kysynyt liitosta jo työsopimuksesta alkaen, eli millainen työsopimus kannattaa tehdä. Liitossa on myös laskettu esimerkiksi kesälomarahoja, ja vaikka ne maksettiin myöhässä, sain ne liiton avulla joka tapauksessa. Reponen toivoo, että hevosalan oppilaitoksissa kerrottaisiin ammatillisesta järjestäytymisestä eli ammattiliittojen jäsenilleen tarjoamasta avusta enemmän. – Ratsastuksenohjaajakoulussa eli nuorisoasteen koulutuksessa voitaisiin käsitellä enemmän työehtosopimusta eli tessiä ja sen sisältöä, avata sitä vähän. Samalla kun kerrotaan ammattiliitoista, opiskelijoiden on mahdollista oppia, mistä kysyä neuvoa työelämän ongelmatilanteissa. – Näistä samoista asioista on puhuttu Hevosalan ammatti- osaston kokouksissa, mutta hevosalalla työskentelevät ihmiset ovat niin kiireisiä, että harva heistä ehtii osallistua syys- ja kevätkokouksiin, Reponen harmittelee. Vaikka kokouksissa tarjotaan ilmaiset ateriat ja majoitukset hotellissa, niissä ei ole ollut väentungosta. Ennen syksyllä pidettävää syyskokousta Reponen aikoo kuitenkin osallistua elokuun alussa Vermon raviradalla Helsingissä ravattaviin Kuninkuusraveihin. Puuliitto on Kunkkareissa mukana omalla osastollaan. Tervetuloa moikkaamaan!

6 Liitto ihmisten ilmoill “Ei auta napista ja jupista omissa piireissä, vaan pitää olla esillä.” Työehtosopimukset solmittu Ruotsissa ## Ruotsin GS-liitto on saanut solmituiksi useimmat työehtosopimuksensa toukokuussa. Ne noudattavat keskusjärjestö LO:n sopimaa yleislinjaa, joka tuo kolmen vuoden kuluessa kuuden prosentin korotukset sekä puolen prosentin matalapalkkaerän. Valtion metsissä työskentelevien Vasa- ja Visst-työehtosopimukset poikkeavat korotusten jakautumisen osalta hiukan liiton muista sopimuksista. Vasa-sopimus sisältää lisäksi mahdollisuuden maksaa matalampaa alkupalkkaa uusille työntekijöille, jotka ovat olleet pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella. Tämän edellytyksinä ovat työn korkeintaan vuoden kesto sekä koulutuksen merkittävä osuus työssä. – Sopimus ei alenna nyt työssä olevien palkkoja eikä aiheuta alan palkkojen alentumista, sanoo sopimuksesta vastannut GS-liiton asiamies Magnus Lindberg. Hän lisää, että sopimuksen tehnyt Metsähallitus ei ole palkkatasoa määrittävä toimija metsätaloudessa. Se on viranomainen, jolla on myös työllistämiseen liittyviä tehtäviä. Sopimus on työkalu näiden tavoitteiden saavuttamisessa, Lindberg painottaa. Metsää vaarassa Brasiliassa ## Brasilian parlamentti on leikkaamassa kolmen kansallispuiston metsän alaa 1,2 miljoonalla hehtaarilla. Maan presidentti vaihtui työväenpuoluetta edustaneen Dilma Rousseffin tultua erotetuksi. Mahtavien karjankasvattajien vaikutusvalta on siksi kasvanut, ja he haluavat lisää laidunmaata sekä metsien hakkuita. Uusi presidentti Michel Temer ei ole toistaiseksi vastustanut lakia, mutta hän voi estää sen vetollaan. Kesäkuussa hän päätti laajentaa muita kansallispuistoja 282 000 hehtaarilla. Nämä ovat lähinnä alueita, joita ei voi käyttää maatalouteen. Maan luonnonsuojelujärjestöt sanovat, että laki auttaisi metsiä laittomasti hakanneita rikollisia hankkimaan alueet itselleen nyt laillisesti. He ovat järjestöjen mukaan toimineet väärillä nimillä, esimerkiksi Pedro Cordeiro -niminen mies on saanut yhteensä 12,3 miljoonan euron sakot kansallispuistojen metsien hakkuista. Viranomaiset eivät kuitenkaan ole löytäneet häntä. Nimi on ilmeisesti tekaistu. Nyt teon takana olleille rikollisille tulee mahdollisuus ostaa valtiolta myyntiin tulevia alueita. Puusepät järjestäytyvät miehitysalueella ## Hayei Adamin puusepäntehtaan palestiinalaiset työläiset järjestäytyivät toukokuussa Wac-Maan-ammattiliittoon. Tel Avivista käsin toimiva liitto järjestää miehitetyn Palestiinankin työntekijöitä. Liitto saavutti tänä vuonna merkittävän voiton saatuaan pitkän kamppailun jälkeen ensimmäisen työehtosopimuksensa miehitetysalueen israelilaisyritykseen. Nyt järjestäytyneet puusepät työskentelevät Mishor Adumimin teollisuusalueella. Se on satoja yrityksiä koonnut, kansainvälisen lain silmissä laiton Israelin hallitsema alue Palestiinassa. Liiton mukaan useimmat työläiset saivat yhdeksän tunnin päivän palkkana 35 euroa, kun Israelin vähimmnäispalkka päivältä on 63 euroa. Palkka maksettiin käteen ilman kuittia. Työnantaja ei maksa kuljetuksia, vakuutuksia eikä eläkemaksua. Työntekijöitä on erotettu mielivaltaisesti. Miehitysalueilla lakien kannalta epämääräisessä asemassa toimivat israelilaisyritykset ovat osa palestiinalaisten laajaa hyväksikäyttö- ja alistamisjärjestelmää, sanovat monet ammattiliitot eri puolilla maailmaa. Siksi useat liitot boikotoivat miehitysalueilla tehtyjä tuotteita ja siellä toimivia yrityksiä, muun muassa Norjan keskusjärjestö LO. Oikeutta maataloustyöntekijöille Albertassa ## Kanadalaisen Albertan osavaltion maataloustyöntekijät saivat oikeuden järjestäytyä ammattiliittoihin vasta viime vuoden alussa. Aina viime vuoteen asti 60 000 maataloustyöntekijällä ei ollut oikeutta vähimmäispalkkaan, työehtosopimukseen eikä työsuojeluun. Nyt heidän oikeuksiaan laajennettiin osavaltion uudella lailla. Se perustuu edellisen muutoksen kokemuksiin ja laajaan kuulemiseen. Laki tuo maatalouden työntekijöiden työehdot samalle tasolle muiden työsuhteiden kanssa. Joitakin poikkeuksia jää yhä voimaan, kuten työ- ja lepoajan sääntely. Osavaltiolle jää lisäksi oikeus estää maatalouden lakot, mikäli niistä katsotaan olevan haittaa sadonkorjuulle tai eläimille. Heikki Jokinen P Maatalousaloilla työskentelevät työntekijät ovat usein juuri niitä ruohonjuuritason työmuurahaisia, joita harvemmin huomaa – mutta joiden puuttumista ei voi olla huomaamatta. Heitä ovat esimerkiksi suomalaisen ruoantuotannon kanssa työskentelevät työntekijät. Jos he eivät tekisi työtään, loppuisi kotimainen ruoka kaupoista nopeasti. Maatalousalojen johtokunnan puheenjohtaja, Terolan Taimitarhalla Hämeenlinnan Tuuloksessa taimitarhatyöntekijänä työskentelevä SirkkaLiisa Ojala kohentaisi maatalousalojen työntekijöiden arvostusta. – Haluaisin, että puuliittolaiset näyttäisivät muille, että me arvostamme omaa työtämme. Sen myötä pitäisi muidenkin ymmärtää, että ruoka ei lennä suuhun. Ruoantuotanto on nykyään kovaa työtä, olit sitten työntekijä tai yrittäjä; täytyy olla moniosaaja. Ja vaikka työn kautta oppii, tarvitaan myös koulusivistystä. – Haluaisin myös, että ihmiset tiedostaisivat, että me, Puuliittoon järjestäytyneet maatalousalojen työntekijät, olemme omalta osaltamme ruoantuottajia. Emme voi luottaa siihen, että Tanskasta saadaan aina halpoja joulukinkkuja, jogurtteja ja juustoja. Meillä on Suomessa ollut omavaraisuusaste aika korkea, mutta nykytilastojen mukaan se on laskenut kuin lehmän häntä. – Eivätkä kesäkukat hyppää kotipihaan ilman, että joku kasvattaa ne kauppapuutarhalla ja taimitarhalla. Kannattaa myös muistaa, että kotimainen taimi on terve ja suomalaisiin olosuhteisiin sopeutunut, eikä siinä ole tautiriskiä; ulkomaisten taimien mukana voi tulla mukana muutakin kuin pelkkä taimi, puutarhuriksi Lepaan puutarhaoppilaitoksesta valmistunut Ojala täsmentää. ”Messunäkyvyys on tärkeää” Liiton osallistuminen tapahtumiin on edelleen olennaista, maatalousalojen johtokunnan puheenjohtaja Ojala sanoo. – Pidän tärkeänä, että Puuliitto näkyy messuilla. – On edellytys olla esillä. Ei auta napista ja jupista omissa piireissä, vaan pitää olla esillä, ja yhä enemmän pitäisi olla eri tavoin esillä esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuudessa, sillä sitä lukevat niin maatalousalojen työntekijät, työnantajat kuin iso yleisökin. Ojala tuli Seinäjoelle Farmari-maatalousnäyttelyyn liiton messupisteelle talkoolaiseksi toisen maatalousalojen johtokunnan jäsenen, pudasjärveläisen karjamestari Pekka Jurmun, kanssa. – Eilinen oli aika kova päivä. Heräsin puoli viideltä, olin töissä koko päivän, ja lähdin illalla kuuden aikaan ajelemaan tänne. Olen lupautunut tänne lauantaihin asti, keskiviikkona alkaneeseen Farmariin tiistai-iltana Hattulasta saapunut Ojala sanoo. Pitkät ovat päivät Farmari-messujen talkoolaisenakin: messut alkavat aamukymmeneltä ja kestävät alkuiltaan, kello kuuteen asti, ja perjantaina vielä iltaseitsemään saakka, lauantainakin viiteen asti. Ojala suhtautuu nelipäiväiseen pestiinsä vakavasti. – Tähän täytyy olla tietty ote: jos pisteelle jää istumaan, väki menee ohi. On oma taktiikkansa, että porukan saa pysähtymään. Tämä meidän kilpailu on aika hyvä, ja Puuliitolla hyvät karkit. – Jos ihmiset saa pysähtymään ja he kyselevät, jotain voi jäädä itämään. Olen yrittänyt tyrkkiä heille myös Särmälehtiä mukaan. Lehmiä, paimenkoiria, hevosia... Puuliiton pisteellä työskentelyn lisäksi talkoolaiset kiertelevät välillä messualueella. Ojala haluaa mennä eläimiä esittelevälle alueelle, koska niiden parissa moni maatalousaloilla työskentelevä puuliittolainen työskentelee. Alkuperäisrotua edustavaa länsisuomenkarjaa lekottelee joen rannassa, koivujen alla olevassa rinteessä. Kotieläinpihalla on esillä sekä lihakarjaa että lypsykarjaa. Lihakarjarotuja on paikalla useita: muun muassa simmentalia, limousinia, charolaista, herefordia ja aberdeen angusta. Kalkkunoita tepastelee omissa häkeissään, kauempana on sikoja läteissään. Paimenkoiranäytös pysäyttää seuraavaksi. Kaksi eri koiraa paimentaa ja ajaa takaa pienehköä lammaslaumaa suorassa auringonpaahteessa. Kun koiran käsittelijä komentaa koiran pois lampaiden luota, lampaat siirtyvät aina uudelleen aitauksen ainoaan, pieneen varjokohtaan. Kohta koira taas laukkaa innostuneena lampaiden luo, jotka pakenevat sitä eri muodostelmissa: kahden lampaan jonoina tai tiiviisti liikkuvana pienenä laumana. Toinen koirista haluaisi paimentaa lampaita enemmänkin, mutta lampaat alkavat selkeästi olla vil- Puuliitto liikkeellä kesätapahtu Tule tapaamaan Puuliittoa ja sen toimijoita! P Puuliitto jalkautuu tulevana kesänä ja alkusyksystä lukuisiin tapahtumiin eri puolilla Suomea. Turnee alkoi 14.–17. kesäkuuta Etelä-Pohjanmaalta, Seinäjoelta, Farmari-maatalousnäyttelystä, josta on ohessa enemmän tarinaa. Seuraavaksi on vuorossa SuomiAreena Satakunnassa, Porissa 10.–14. heinäkuuta. SuomiAreena on kaikille avoin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma, jonka MTV ja Porin kaupunki järjestävät samaan aikaan Pori Jazz -festivaalien kanssa. Puuliitto on SuomiAree- nan tapahtumatorilla mukana muiden fuusioliittojen, Teollisuusliiton ja TEAMin, kanssa yhteisellä teltalla. Liitot järjestävät SuomiAreenan tapahtumatorilla yhdessä Ammattiliitto Pron kanssa keskustelutilaisuuden aiheesta Teollisuuden comeback – Tervanpoltosta teknologian huipulle. Tule mukaan torstaina 13. heinäkuuta kello 13.30 aivan Porin keskustaan, torille, keskustelemaan ja kuuntelemaan! Saman päivän iltana järjestetään fuusioliittojen yhteinen jäsentilaisuus kello 18–20 Viikkarin Valkamassa osoitteessa Juhana Herttuan katu 17. Fuusioliittojen puheenjohtajat ovat paikalla, ja ohjelmassa on myös pientä purtavaa ja vapaamuotoista yhdessäoloa. Työväen Musiikkitapahtumassa jäsentilaisuus Heinäkuun lopulla, 27.–30. heinäkuuta liitto on mukana Työväen Musiikkitapahtumassa, joka järjestetään Pirkanmaalla,Valkeakoskella UPM:n Tervasaaren paperitehtaan ja Myllysaaren museon pihamaalla. Fuusioliitoilla on yhteinen teltta Musiikkitapahtuman tapahtumatorilla 28.–29. heinäkuuta. Perjantaina 28. heinäkuuta kello 18–20 liitot järjestävät yhteisen jäsentilaisuuden Kirjaslammen tanssilavalla osoitteessa Hakalantie 6. Tule tapaamaan fuusioliittojen puheenjohtajia! Tarjolla myös pientä purtavaa. Työväen Musiikkitapah- tumassa on tänäkin vuonna komea kattaus kotimaisia artisteja, muun muassa Pete Parkkonen, Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani, Anna Puu, M.A. Numminen & Pedro Hietanen, Edu Kettunen & Hoedown, Jarkko Martikainen ja Luotetut Miehet, Paleface, Pauli Hanhiniemen Retkue, Lauri Tähkä, Eva & Manu, Chisu, Sanni, Mariska, Heikki Silvennoisen, Dave Lindholmin sekä Eero Raittisen ja Jukka Gustavsonin tähdittämä SF-Blues, Milla Rumi, Kotiteollisuus ja Atomirotta. Puuliittolaiset saavat sekä Työväen Musiikkitapahtuman tapahtumarannekkeen että päiväkohtaiset liput puoleen hintaan jäsenkorttiaan näyttämällä.

7 le K U VAT M I R A T E N H U N E N F Sonja Jokirannan kanssa tanssinut suomenhevostamma Kopseen Aava teki SirkkaLiisa Ojalaan vaikutuksen. E Anssi ja Sirpa Saunamäen tilalla työskentelevä siipikarjanhoitaja Pirjo Hamborg tuli Farmarimessuille Simo Kivelän kanssa. Ilmajokisella Hamborgilla ja Kurikassa asuvalla Kivelällä oli tänä vuonna varsin lyhyt matka Seinäjoella järjestettyyn Farmariin. E Maatalousnäyttelyssä oli päivittäin useita esityksiä. Paimenkoira on koulutettu paimentamaan lampaita. EE Saarijärvinen Eija Maukonen esitti jokaisena messupäivänä Vaativa A -tason kouluratsastusradan friisiläisruunallaan Gerke B:llä ”tupsujalkojen” eli friisiläisten, irlannincobin ja shirehevosen rotuesittelyn yhteydessä. H Länsisuomenkarjaa nautiskelemassa kesäpäivästä Farmarissa. lavan, paksun turkkinsa alla läkähtyneitä. Koirat menevät välillä vesikaukaloon viilentymään, mutta lampailla sitä vaihtoehtoa ei ole. Hevoskehässä on erirotuisia hevosia ja poneja omissa aitauksissaan ja karsinoissaan, sillä Farmarissa esitellään niin työhevosia, shetlanninponeja kuin ”tupsujalkojakin” eli friisiläistä, irlannincobia ja maailman suurinta hevosrotua, shirehevosta. Onpa paikalla myös aasi. Hevospuistossa taas on viisivuotias suomenhevostamma Kopseen Aava, joka on tullut jo edellisiltana Farmariin. Aava on saapunut Seinäjoelle esiintymään: hevonen osallistuu lapualaisen tanssi- ja liiketerapeutti Sonja Jokirannan kanssa esitykseen, jossa hän kutsuu Aavan tanssiin. Tanssiesityksiä on kaksi per päivä: ensimmäinen aamupäivällä ja toinen iltapäivällä. Esitykseen kuuluu kaksi tanssia, joista ensimmäiseen Jokiranta on säveltänyt teemabiisin ni- meltä Oodi hevoselle. Farmarissa laulun esittää Osku Ketola. Ja Aava ottaa kutsun vastaan. Se seuraa valkoiseen, liehuvaan tunikaan sonnustautunutta Jokirantaa kevyesti tämän tanssiessa sen edessä ja ympärillä. Aavalla on kuitenkin mahdollisuus jättää osallistumatta tanssiin, Jokiranta tähdentää ennen esitystä. Kyse on yhteydestä eläimeen. Hevonen ei edes saa herkkupalaa tanssiaskelistaan, mutta kosketusta ja läsnäoloa se tanssista saa, kuten hänen kanssaan tanssiva Jokirantakin. Ojala pitää tanssivasta Aavasta, ja tamma saa häneltä kiitokseksi silityksiä. Upeita hevosia ja hetkiä, joita on tallentunut myös kameraan. On aika palata liiton messuosastolle töihin. Mira Tenhunen Katso video Aava-tamman ja Sonja Jokirannan tanssista Puuliiton Facebook-sivuilta. MIRA TENHUNEN umissa Kuninkuusravit, Lepaa, Silva, Puumessut Elokuun alussa, 4.–6. elokuuta, liitto jalkautuu Kuninkuusraveihin, jotka ravataan tänä vuonna osana Suomi 100 -juhlavuotta Suomen pääradalla eli Vermon raviradalla Uudellamaalla Espoossa. Samalla juhlistetaan ainoaa suomalaista hevosrotua, 110-vuotiasta suomenhevosta. Lue lisää suomenhevosista sekä heidän kanssaan työskentelevistä puuliittolaisista Särmän sivuilta 4.–5.! Elokuun puolivälissä, 17.– 19. elokuuta, Kanta-Hämeessä Hattulan Lepaalla järjestetään perinteinen Lepaa 2017 -näyttely, tänä vuonna jo 53. kertaa. Puutarhamessut kokoavat yhF Myös lapset ovat tervetulleita Työväen Musiikkitapahtumaan. teen paitsi puutarha-, viher- ja ympäristörakentamisalan ammattilaisia myös alojen opiskelijoita ja harrastajia. Syyskuun alussa, 1.–2. syyskuuta, liitto on mukana Pohjois-Karjalassa Joensuun Laulurinteellä järjestettävässä Silva Metsänäyttelyssä, joka on Itä-Suomen suurin metsäja maatalouden, biotalouden sekä muiden maaseutuelinkeinojen harjoittajien, yhteisöjen ja järjestöjen näyttely. Viiden vuoden välein järjestettävään tapahtumaan on kaikille vapaa pääsy. Liiton voi myös bongata puuteknologiaan, puuntyöstöön ja bioenergiaan keskittyviltä Puu- ja bioenergiamessuilta, jotka järjestetään 6.–8. syyskuuta Keski-Suomessa, Jyväskylän Paviljongissa. Tule, kysy, järjestäydy Messuille ja tapahtumiin osallistumisen tavoitteena on paitsi näkyä ihmisten keskuudessa ja lisätä liiton tunnettavuutta mutta ennen kaikkea toimia yhtenä jäsenhankinnan väylänä. Tapahtumat ovat matalan kynnyksen paikkoja liittyä liiton jäseneksi eli järjestäytyä oman alan ammattiliittoon. Samalla saa vastauksia mahdollisiin mieltä askarruttaviin omaan työpaikkaan tai työehtoihin liittyviin kysymyksiin. Tule poikkeamaan liiton pisteellä, kun kun liikut kesän riennoissa! Samalla voit osallistua kilpailuihin ja voittaa kivoja palkintoja. Nähdään tulevissa tapahtumissa! Mira Tenhunen

8 MIKÄ NIMI UUDELLE LEHDELLE Lähetä ehdotuksesi Teollisuusliiton lehden nimeksi 31.8. mennessä: tiedotus@puuliitto.fi Voit myös postittaa ehdotuksesi: Särmä, PL 138, 00531 Helsinki Kerro nimesi ja yhteystietosi. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan tavarapalkintoja. Lopullisen nimivalinnan tekee Teollisuusliitto-hankkeen projektihallitus. EFFATin sihteeri Arnd Spahn: Laittoman työvoiman kä Maataloustuki pois niiltä viljelijöiltä, jotka käyttävät laitonta työvoimaa, vaatii Euroopan maatalousalojen liittojen keskusjärjestö EFFAT. P Puuliitossa juhannuksen alla vierailleen EFFATin maataloussektorista vastaavan sihteerin Arnd Spahnin mukaan Euroopassa harjoitettu maatalouspolitiikka ei ole tänä päivänä kovin tehokasta. – Jopa laittomia työntekijöitä työllistävät työnantajat saavat tukia. Haluamme lopettaa sen, että veromaksajien rahoja menee tämänkaltaisille työnantajille. Spahnin mukaan laittoman työvoiman ongelma ei ehkä koske suoranaisesti Suomea, mutta Euroopan laajuisesti se on iso. – Meillä on EU:n jäsenvaltioita, joissa 50 prosenttia työvoimasta on laittomia työntekijöitä. EFFAT vaatii tuet laitonta työvoimaa käyttäviltä viljelijöiltä pois ja haluaa, että sääs- tynyt raha jaetaan kansallisille ministeriöille, jotka voivat käyttää sen maatalouspolitiikan kehittämiseen omassa maassaan. Spahn muistuttaa, että tulevaisuudessa EU:n maatalousbudjetti pienenee Brexitin myötä. – Kun raha saadaan laitonta työvoimaa käyttäviltä työnantajilta pois, se voi osittain kompensoida joissakin jäsenvaltioissa brexit – vaikutuksen. Spahn korostaa, että maatalousalan ongelmat ovat ratkaistavissa toimijoiden yhteistyöllä. – On hyvä idea kehittää yhteistä maatalouspolitiikkaa ja kunnon säällistä työtä. Eläinten hyvinvointi ei riitä Toinen asia, johon EFFAT haluaa kiinnittää huomion, on maataloustyön turvallisuus. – Tänä päivänä maatalous on toimiala, jossa on eniten kuolemaan johtavia tapaturmia, Spahn mainitsee. – Haluamme, että nyt kun EU valvoo, että viljelijät toimivat oikein muutoin, samalla katsotaan turvallisuusstandardeja. Ei riitä, että on hyvinvointia eläimille. Täytyy olla myös hyvinvointia työntekijöille! Hänen mukaansa yhteiseen maatalouspolitiikkaan pitää ottaa mukaan työturvallisuusja terveyskysymykset. Maataloudessa tarvitaan koulutusta Kolmantena asiana EFFAT haluaa kehittää maatalousalan koulutusta. –  Digitaalisuuteen liittyy paljon ongelmia. Maataloustyöntekijät tarvitsevat uutta osaamista. Spahnin mukaan aikaisemman reformikierroksen aikana saatiin hyviä kokemuksia siitä, että työntekijät osallistuivat yhteisrahoitukselliseen opetusohjelmaan. –  Tämä oli mahdollisuus joissakin jäsenvaltioissa. Maatalousuudistuksen myötä koulutus pitää olla jokaisen jäsenvaltion listalla. Kaikki jäsenliitot vaatimusten takana Spahnin mukaan kansalliset jäsenliitot ovat sitoutuneet EFFATin kolmeen vaatimukseen. –  EFFAT puhuu yhteisellä äänellä ja edustaa kaikkia ammattiliittoja maatalousalalla. Se on uusi tilanne. –  Meillä on kansalliset liitot, ja sitä kautta saamme painetta vietyä kansallisen tason parlamentteihin, ministeriöihin ja poliittisten päätöksentekijöiden keskuuteen. Ainakin niin toivon. Keskusjärjestön Brysselin Pohjoismai P Maatalousalalla Pohjoismaiden ammattiliitoilla on paljon yhteisiä ongelmia, muun muassa ulkomailta tulleiden sesonkityöntekijöiden alhainen järjestäytymisaste. Suomessa kesäaikaan suurin osa maatalousalan sesonkityöntekijöistä tulee maan rajojen ulkopuolelta. Tilanne on sama Tanskassa, kertoo Tanskan suurimman ammattiliiton 3 F:n koulutusvastaava Karin Olsen. – Me yritämme saada heidät järjestäytymään liittoon. Pyrimme myös siihen, että yritykset, jossa he ovat töissä, olisivat työehtosopimuksen piirissä. Silloin työntekijät saavat oikean palkan ja sosiaaliturvan. Olsenin mukaan Tanskan suurin ongelma maatalousalalla on alhainen järjestäytymisaste. Alalla ongelmana on Kurssilla verkostoidutaan ja jaetaan ideoita Luottamusmiehistä syntyy to TYÖTTÖMYYSKASSA Puukassa palvelee Puukassa palvelee jäseniään kassan maksamiin etuuksiin liittyvissä asioissa puhelimitse normaalisti maanantaista perjantaihin kello 9.00–11.30 numerossa (09) 6151 6444. Tarkista mahdolliset poikkeukselliset päivystysajat kassan verkkosivuilta. Työttömyyskassan kanssa voit asioida myös lähettämällä sähköpostia osoitteeseen TK@puuliitto.fi. Jos lähetät kassaan sähköpostia, pyydämme ilmoittamaan viestissä jäsennumerosi. Henkilötunnuksen lähettämistä sähköpostitse tulee välttää tietoturvasyistä. Hakemuksia työttömyyskassalle on mahdollista lähettää sähköisesti suojatun yhteyden kautta kassan verkkosivuilla olevaa eAsiointi-palvelua käyttäen. Puukassan palvelut internetissä Puukassan verkkosivuille pääsee Puuliiton etusivulla www.puuliitto. fi olevan Puukassa-painikkeen kautta. Sähköisen asioinnin eAsiointipalveluun pääsee kassan etusivun otsikkopalkin eAsiointi-painikkeen kautta. Kassan etusivulla on myös ohjeet eAsiointi-palvelun käyttämiseen. Alla on listattuna osa eAsiointi-palvelun palveluista: •• •• •• •• •• •• yhteystietojen tarkistaminen ja muuttaminen hakemusten täyttäminen ja lähettäminen käsittelyseuranta maksuilmoitukset ja päätökset päivärahan laskurien kertymät liitteiden lähetys. Käsittelyn nopeuttamiseksi suosittelemme lähettämään ansiopäivärahahakemukset eAsiointi-palvelusta. Palvelusta näkee sähköisesti lähetetyn hakemuksen käsittelytilanteen siinä vaiheessa, kun hakemus on käsitelty ja tallennettu maksuun. Maksupäivä näkyy noin kaksi päivää aikaisemmin kuin rahat ovat tilillä. Huomioithan, että palvelussa ei näy jokainen käsittelyvaihe kassalla. PUUKASSA Puualojen työttömyyskassa – Luottamusmiehen työ on vaativaa ja vähän pelottavaakin sellaiselle, joka ei ole syntyperäinen suomalainen. P Kahdeksan vuotta Suomessa asunut Moonika Varjula on syntynyt Virossa. Hänet valittiin huhtikuussa nurmijärveläisen Nurmitarhojen pääluottamusmieheksi. Eväitä luottamusmiehen työhön hän haki touko-kesäkuun vaihteessa Kiljavalla järjestetyltä luottamusmiesten peruskurssilta. Varjula on tyytyväinen, että lähti kurssille. – Sain paljon tietoa luottamusmiehen tehtävistä. Kävimme läpi tärkeitä lakijuttuja, muun muassa työehtosopimusta, tasa-arvolakia, eläkelakia ja yt-lakia. Hänen mukaansa tuntui haastavalta olla kurssilla ainoa, jonka äidinkieli ei ole suomi. –  Suurin piirtein ymmärsin kaiken, mitä puhuttiin. Mutta on sanoja, jotka hallitsen puutteellisesti. Onneksi teimme ryhmätöitä, ja muut auttoivat, jos tuli jotain, jota en ymmärtänyt. Antoisaa kurssilla oli Varjulan mukaan tutustuminen muihin luottamusmiehiin. – Paljon keskusteltiin yhdessä luottamushenkilön työstä, ja muut kertoivat kokemuksiaan. Varjula aikoo käydä syksyllä luottamusmiesten jatkokurssin. – Minulla on vielä paljon opittavaa. Ay-liike tutuksi Suomessa Ay-liikkeen tarjoamat mahdollisuudet tulivat tutuksi Varjulalle vasta hänen muutettuaan Suomeen. – Olin Virossa töissä kolme vuotta, mutta en kuulunut liittoon. Virossa ih- – Luottamusmiehen työstä minulla on vielä paljon opittavaa, sanoo Moonika Varjula. miset eivät ole kovin hyvin järjestäytyneet. – Kun Suomessa tulin töihin, luottamusmies sanoi, että on mahdollisuus liittyä liittoon. Jos työpaikalta sanotaan irti, tai tulee konkurssi tai muita ongelmia, niin on olemassa liitto, josta saa tukea. Myöhemmin yhdeksän ihmistä työllistävä puutarha toimi pitkään ilman luottamusmiestä, mutta sellainen päätettiin valita kuluvan vuoden keväällä.Varjula katsottiin tehtä- vään sopivimmaksi työpaikalla, jonka työntekijöistä enemmistö on suomalaisia. Myös Varjulan virolaissyntyinen mies ja äiti työskentelevät Nurmitarhoilla. Perheellä on kaksi lasta ja omakotitalo Vihdissä. Asiat kirkastuvat ryhmätyössä Transval Groupin Vindealla työskentelevä Vesa Laitinen valittiin helmikuussa työpaikkansa osastonluottamusmieheksi. Monialai-

9 JÄSENILLE äyttäjiltä tukiraha pois! toimisto käy keskusteluja EU:n suuntaan. –  Me neuvottelemme parlamentin, komission ja EU:n muiden instituutioiden kanssa. Suomen vierailun antiin Spahn oli tyytyväinen. –  Suomen maatalouden ja teollisuuden edustajat tukivat meitä vaatimuksissamme mukaan lukien maatalouden työnantajapuolen edustaja. Puuliiton toiminnasta Spahn kertoo saaneensa hyvän vaikutelman. Oletko joutunut työtapaturmaan? – Olen ylpeä, että meillä on näin hienoja liittoja jäsenenä keskusjärjestössä. Jari Isokorpi iden liitot puhaltavat yhteen hiileen myös heikko työturvallisuus. – Tila on varsin vaarallinen paikka olla töissä. Siksi olemme satsanneet työturvallisuuskysymyksiin, oli kyse sitten karjatilasta tai maitotilasta. Kansainvälinen yhteistyö on 3 F:n prioriteeteissa Olsenin mukaan korkealla. – Me vaihdamme hyviä käytänteitä ja ajatuksia Pohjoismaiden ja EU-kollegoiden kanssa. EU:n kautta me saamme kansallisia standardeja korkeammat tasot työturvallisuudesta. Rikkomukset viedään mediaan Norjalaisen ammattiliitto Fellesforbundetin yhteiskuntapoliittisen asiantuntijan Arvid Eikelandin mukaan Norjassa ulkomaisia sesonkityöntekijöitä maatalousalalla on runsaasti. – Meillä on keskitetty työehtosopimusneuvottelu joka toinen vuosi, mutta sen jälkeen on paikallinen kierros, jossa voidaan neuvotella tilakohtaisesti. Luottamusmiehet kiertävät valvomassa, että palkat maksetaan. Liitto ei ole Eikelandin mukaan työnantajapuolen toimintaan tyytyväinen. –  Työnantajien pitäisi paremmin noudattaa työehtosopimuksia. Laiminlyöntitapauksissa Norjan liitto käyttää työnantajan painostuksessa hyväksi muun muassa mediaa. – Me otamme lehdistöön yhteyttä ja kerromme, että meillä on yrittäjä, joka ei maksa asianmukaisesti. Ammattiosasto on tiedotuksessa mukana. Eikelandin mielestä maatalousalan ammattiliittojen yhteistyö on tärkeää sekä Poh- joismaiden kesken että EFFATissa. – Nämä ovat niin pieniä toimialoja, että meidän on pakko toimia yhdessä, jos haluamme tuloksia. Työaikaheikennys torjuttiin Ruotsalaista Kommunal-liittoa edustavan sopimusasiantuntija Jörgen Gustavssonin mukaan Ruotsissa, etenkin Etelä-Ruotsin vihannesviljelmillä, on paljon ulkomaita tulleita sesonkityöntekijöitä. –  Meillä on vaikea saada heitä liiton jäseniksi. He eivät tiedä, miten liitot toimivat. Mutta me itse käymme työpaikoilla katsomassa, ovatko työolosuhteet kunnossa. Gustavssonin mukaan palkat sovitaan Ruotsissa keskitetysti, ja sen jälkeen vielä erikseen eri aloille. Paikallisia so- pimuksia ei juuri tehdä. Liitto on onnistunut valvomaan työehtojen noudattamista Gustavssonin arvion mukaan varsin hyvin. –  Työnantaja on yrittänyt avata työaikakeskustelua niin, että työntekijä olisi koko päivän töissä samalla palkalla. Mutta tähän emme ole suostuneet. Olemme saaneet pidettyä työajoista kiinni niin, että ylityöt, iltalisät ja viikonloppulisät maksetaan. Gustavssonin mielestä kansallisten ammattiliittojen välistä yhteistyötä kannattaa lisätä. – Minusta meidän pitää liittoina tehdä enemmän yhteistyötä ja myös oppia toisiltamme, koska ongelmat ovat samoja, varsinkin, jos puhutaan muualta tulleesta työvoimasta. Jari Isokorpi K U VAT J A R I I S O K O R P I oinen toistaan tukeva tiimi sen, 4 000 ihmistä työllistävän konsernin päätoimiala on puulaatikkojen teko, mutta alojen kirjo on laaja kattaen teollisuuden, kuljetuksen, henkilöstövuokrauksen ja terminaalitoiminnan. – Pääluottamusmies on pääkallonpaikalla Tampereella, minä Vantaan Hakkilassa. Olemme yhteydessä puhelimitse. Kurssilla saan tietoa, jonka pohjalta pystyn rakentamaan omaa tekemistä, Laitinen sanoo. Laitisen mukaan luottamusmies- työn perusteita oppii parhaiten ryhmätyöskentelyssä. – Lakiasiat ovat faktaa. Ne valkenevat, kun keskustelujen kautta ensin kompastelemme niiden kanssa, ja sitten saamme tiedon, miten asiat oikeasti hoidetaan. Laitinen suosittelee koulutusta kaikille luottamusmiehille. – Monipuolisesti, tosin vielä pintapuolisesti asiat peruskurssilla käytiin läpi. Syksyllä edessä on syventävä kurssi. JOS TAPATURMASTA SEURAA työturvallisuusrikosoikeudenkäynti tai vahingonkorvausvaatimus, Puuliitto voi myöntää jäsenelleen oikeusavun. wVoit mahdollisesti saada vahingonkorvausta pysyvästä haitasta sekä kivusta ja särystä, vaikka tapaturmaan ei liittyisikään työsuojelurikosta. LIITTO VOI AUTTAA tarvittaessa myös tapaturmavakuutukseen liittyvien päivärahojen ja korvausten suhteen. JAA SIIS KOKEMASI läheltä piti -tilanteet ja tapaturmat työpaikkasi työsuojeluvaltuutetun kanssa ja tarvittaessa liiton toimitsijan kanssa. ÄLÄ EPÄRÖI OTTAA yhteyttä ja kysyä apua! puuliitto.fi JÄSENILLE Etuja puuliittolaisille Suomen Hostellijärjestöstä ## Suomen Hostellijärjestön jäsenedut PHT:n jäsenjärjestöjen, myös Puuliiton jäsenille, ovat seuraavat: •• Majoitusetu Suomen hostelleissa: kymmenen prosentin alennus normaalista majoitushinnasta kaikissa Suomen Hostellijärjestön hostelleissa. Edun saamiseksi jäsenyys on todistettava. Jos jäsenkorttisi on hukassa, voit tilata todisteen oikeudestasi internetissä osoitteessa hostellit.fi/jasenyys/henkilojaseneksi-liittyminen. Todiste on maksuton ja oikeuttaa majoitusalennukseen vain kotimaassa. Lisäksi saat ajankohtaisen uutiskirjeen kahdeksan kertaa vuodessa. •• 5 euron alennus kansainvälisen hostellikortin vuosihinnasta. Saadaksesi majoitusalennuksen tee hostellivaraus internetissä osoitteessa hostellit.fi. Joka ilta verkostoidutaan Äänekosken Metsäwoodin viimeistelyosaston luottamusmiehen Juha Toikkasen työpaikalla eletään suurten muutosten keskellä. – Uusi tehdas tulee vanhan sellutehtaan tilalle ja uusi viilutehdas sen kylkeen. Työpaikalla uudistetaan palkkarakennetta, jossa Toikkasen mukaan menee koko loppuvuosi. Hän pitää peruskurssin antoisimpana osana ryhmätyötä. – Itselleni jää tehokkaimmin mieleen, kun puhun muiden kanssa, opetan muita ja kirjoitan ylös. Sillä tavalla oppii parhaiten. Peruskurssilaisista ehti opintojen aikana muodostumaan tiivis tiimi. – Joka ilta verkostoiduttiin myöhään asti. Ehdimme suunnitella myös pientä yhteistyön poikasta osastojen kesken. Jaamme tietoa ja ideoita. Itseluottamus kohenee osaamisen karttuessa – Tieto menee parhaiten perille, kun ensin pohditaan porukalla, ja sitten saadaan oikea vastaus, kertoo Vesa Laitinen. MUISTA, ETTÄ VOIT pyytää apua myös Puuliitosta! – Peruskurssilla monista asioista saa hyvän yleiskuvan, toisista asioista aika täsmällisenkin, sanoi kuormalavoja valmistavan Oulun Oplaxin tuore pääluottamusmies Juho Holmi.Antoisimpia olivat hänen mukaansa ryhmätyöt. – Kävimme läpi lakipykäliä ja vastasimme kysymykseen, millä lainkohdalla voi perustella kulloisenkin asian. Lopussa opettaja antoi selväsanaisen palautteen siitä, menikö vastaus putkeen vai ei. Oplaxilla pääluottamusmiestä nykyisin eniten työllistävät käynnissä olevat tuotantolisäneuvottelut. Holmin mukaan kurssi antoi tiedon lisäksi henkisiä eväitä. – Koin, että jonkin verran tuli lisää itseluottamusta, kun oppi tuntemaan luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet paremmin. Jari Isokorpi Työehtosopimuspäivystys kesällä 2017 Viikko 27 (3.–9.7.) •• •• •• •• •• Reijo Lehtinen Kirsi Hyvönen Jari Sirviö Eero Juhonen Asta Kääriäinen 0400 125 770 045 657 9008 0400 361 925 045 130 5091 0400 778 510 Viikko 28 (10.–16.7.) •• •• •• •• •• Eero Juhonen Pauli Ukkonen Jari Sirviö Reijo Lehtinen Harri Häkkinen 045 130 5091 040 546 7750 0400 361 925 0400 125 770 0400 386 753 Viikko 29 (17.–23.7.) •• •• •• •• •• Pauli Ukkonen Jari Sirviö Eero Juhonen Erno Välimäki Jarmo Tuomainen 040 546 7750 0400 361 925 045 130 5091 045 636 5393 0400 796 896 Viikko 30 (24.–30.7.) •• •• •• •• Jarmo Tuomainen Jari Sirviö Pauli Ukkonen Erno Välimäki 0400 796 896 0400 361 925 040 546 7750 045 636 5393

10 E Mika Hakkaraisen ikkunantekijän ura urkeni viime talvena koulutuksen kautta. Puusepistä Viitasaarella kova kysyntä Kaskipuu palkkaa väkeä uud – Työntekijöitä on otettu niin paljon kuin on saatu. Täällä on sanottu, että jos teillä on työttömiä ystäviä, joilla on työintoa, niin tänne vain töihin! Teksti ja kuvat Jari Isokorpi P Näin kertoo Kaskipuun Viitasaaren ovi- ja ikkunatehtaan pääluottamusmies Ritva Kyllönen. Vuonna 2014 Fenestralta vapautuneisiin tiloihin perustettu tehdas on vahvassa kasvussa. Se työllistää 120 henkilöä, ja palkkaa ja kouluttaa lisää henkilöstöä. – Meille tulee päivittäin uusia ihmisiä, joskus viisikin työntekijää päivässä, Kyllönen mainitsee. Syynä työvoiman pestaamiseen on se, että tehdas on aloittamassa ikkunatuotantoa ovituotannon rinnalla. Uuteen ikkunalinjaan Kaskipuu on investoinut 12 miljoonaa euroa. Linjaa on rakennettu vuoden päivät ja sen ylösajo alkoi huhtikuussa. – Meillä on nykypäivän modernein linja. Automatisointi on niin pitkällä kuin se on järkevää tehdä. Kaikkea ei voi kuitenkaan hoitaa automaatiolla, ja myös automaation hoito vaatii ihmisiä, tehtaanjohtaja Timo Lehtinen sanoo. Kokoonpano tehdään käsin Kaskipuun ikkunalinjalla komponentit valmistuvat verkkoaidan takana automaattisessa prosessissa. – Alkupäässä on alle kymmenen ihmistä vuorossa. Eniten porukkaa on kokoonpanovaiheessa. Se on pakko tehdä käsin. Ikkunoissa on hyvin monimuotoisia varustelutasoja ja asetuksia. Ne työllistävät. Myös maalauslinjalla ja lähetyksessä tarvitaan työntekijöitä. Lehtinen kertoo, että ikkunatuotanto on vasta aluillaan. – Linja käynnistyi noin kaksi kuukautta sitten. Ensi vuoden puolelle helmi–maaliskuulle asti harjoitellaan. – Ensin tehdään yksi vuoro kunnolla. Opetetaan siihen ydinporukka. Kun se porukka osaa, niin vasta sitten voidaan miettiä toista vuoroa. Rinnan ikkunalinjan kanssa Kaskipuulla pyörii mittava ovituotanto kokeneella työporukalla ja kysyntää ovilla on niin paljon kuin ehtii tehdä. Lehtisen mielestä tuotantolinjoja ei pidä eriyttää omiksi yksiköikseen liikaa. – Jos ovipuolella ei ole töitä, sitten mennään töihin ikkunapuolelle. Ikkuna ja ovi kuuluvat yhteen Isä Eero Kasken perustama ja Matti Kasken omistama Ylikiimingissä pääpaikkaansa pitävä Kaskipuu on viime vuosien aikana voimakkaasti kasvanut puusepänyritys. –  Olemme markkinajohtaja ul- ko-ovissa. Ikkunatehdasta olemme vasta rakentamassa, mutta se kasvaa aikanaan, uskoo Lehtinen. Hänen mukaansa ovien ja ikkunoiden yhteistuotannossa on se etu, että asiakkaat ovat samoja. – Helpottaa myyntiä, kun tarjottavana on sekä ovia että ikkunoita. Se on niin, että talossa on kaksi ovea ja kahdeksasta kymmeneen ikkunaa. –  Meillä on vahva asiakaskunta ovipuolella ja sitä kautta ikkunakin on pikkuisen helpompi ottaa mukaan kuvioon. Lehtisen mukaan tehtaan tavoitteena on 100 000 ikkunayksikön valmistus ensi vuoden aikana. –  Pitkällä tähtäimellä tavoittelemme 200 000 yksikköä. Sen verran tästä tehtaasta vielä joskus tulee tuotantoa läpi. Mutta se ei ole vielä ensi vuoden, eikä seuraavankaan asia. Runkona kokeneet ammattilaiset Kaskipuu on Viitasaaren laajalla tontilla kolmas ovia valmistava yritys. Viitapuu aloitti ja Fenestra jatkoi. Vuonna 2014 Kaskipuu osti tehtaan. – Viitapuun aikana tehdas oli iso. Välillä se oli vajaakäynnissä. Kun Fenestra menetti osuutta, Kaskipuu sai sitä. Fenestran konkurssi oli kova isku. Jos Kaskipuu ei olisi tätä ostanut, tämä olisi Euroopan pisin keilarata, sanoo Lehtinen, joka aloitti työn tehtaalla jo vuonna 1983, Viitapuun aikaan. Hän mainitsee työntekijöiden vahvan ammattitaidon lämpöovien Tehtaalle tull ## Ritva Kyllönen ajaa autollaan joka aamu Haapajärveltä Viitasaarelle töihin ja palaa illalla kotiinsa. Työmatkaa päivän mittaan kertyy lähes 200 kilometriä. Talvella huonolla kelillä työmatkoihin saattaa kulua neljä tuntia. – Autolla ajaminen ei ole vaikeaa, se vaatii tarkkuutta. Siksi on tärkeää, että nukkuu öisin hyvin, Kyllönen mainitsee. – Kun talvella aikaa menee pari tuntia sivu, niin silloin tuntuu, että matka ei vastaa tarkoitustaan, mutta kesällä en pidä sitä juuri minään. Kyllönen työtovereineen työskenteli Kaskipuun Haapajärven ovitehtaalla viime kesään saakka, kunnes tehdas lopetettiin tuotannon keskittyessä Viitasaarelle. – Ne, jotka Viitasaarelle halusivat lähteä jatkamaan, siirtyivät vanhoina työntekijöinä. Meitä haapajärveläisiä tuli tuotantopuolelle kolme ja toimistoon kaksi. Meitä oli Haapajärven ovitehtaalla töissä runsaat parikymmentä ihmistä, joten Haapajärvelle jäi työttömiä. Puusepäksi kurssin kautta Mika Hakkarainen muutti Jyväskylästä Viitasaarelle viime syksynä työn

11 G Sari Kilpiö kiinnittää heloja ikkunanpuitteisiin. H Kari Mönttinen maalasi ennen ovia, nyt myös ikkunoita. delle ikkunalinjalleen teossa. Asialla ovat kokeneet, parhaat mahdolliset ammattilaiset. –  Kun Kaskipuun tuotantoa on luotu, vanhoista viitapuulaisista ja fenestralaisista lähdettiin liikkeel- le ja uusi porukka on kerätty heidän ympärilleen. Hänen mukaansa ikkunalinjan valmistumisen myötä on käynnissä nuoren puuseppäpolven etsintä. laan töihin kaukaa perässä. Uudella ikkunalinjalla hän kittaa ja tarkastaa maalaamoon meneviä ikkunanpuitteita. –  En ollut puusepäntöitä tehnyt aiemmin. Kaveri ilmoitti, että Kaskipuu järjestää rekrytointikoulutuksen. Hain tänne ja muutin paikkakuntaa. – Viime vuoden marraskuussa alkoi kurssi ja olen ollut täällä töissä maaliskuun puolivälistä lähtien, Hakkarainen kertoo. Viitasaarelaiselle Tuuli Ahoselle tehdastyö oli Kaskipuulle tullessa tuttua, mutta ei puusepänala. Särmän vieraillessa toukokuun lopulla hän oli maalaamossa opissa. –  Tulin ikkunakurssille helmikuussa. Olen mielestäni oppinut monipuolisesti puusepäntyötä ja päässyt hyvin porukkaan mukaan. Kurssia on vielä viikko jäljellä. Puuliiton jäseneksi haen heti, kun työsopimus alkaa, sanoo Ahonen. Prosessi eteni nopeasti Ik kunalistoja sirk kelöivä Hanna Wacklin tuli Viitasaaren Kaskipuulle Äänekoskelta. –  Huomasin, että tänne haetaan porukkaa. Laitoin viestin ja prosessi eteni tosi nopeasti. Aikaisemmassa elämässään Wacklin pyöritti ratsastuskoulua 21 vuotta ja oli sen jälkeen Valiolla valmistamassa aurajuustoa. – Olen tykännyt puusepäntyöstä, koska se on aikaisempiin töihini verrattuna erilaista. Jo Viitapuun aikana tekniikka oli huippua Maalari Kari Mönttisen aikana tehdas on vaihtanut omistajaa kolmasti. Hän tuli töihin vuonna 1997. – Viitapuun ja Fenestran aikana tehtiin pelkkiä ovia ja nyt ikkunatuotanto on tullut mukaan. Työskentely isolla työpaikalla ei ole Mönttiselle uutta. – Viitapuulla meitä oli vajaa 170. Jo Viitapuun aikaan tekniikkamme oli huippua. Mönttisellä on 20 vuoden maalarinkokemus. –  Nykyisin maalaan vesiohenteisella maalilla ikkunan ja oven karmeja. Aikaisemmin maalasin ulko-ovia linjastolla. – Olen huomannut, että on nuoria, jotka eivät ole vielä käyneet kouluja ja heillä on haku päällä. Olen koettanut heitä kannustaa puusepän ammattiin. Uusia puuseppiä koulutetaan Pääluottamusmies Kyllösen mukaan ikkunatekijöitä on koulutettu kaksi 15 nuoren ryhmää ja he ovat aloittaneet työn tehtaalla. Jälkimmäisen ryhmän harjoittelu päättyi kesäkuun alussa ja hekin ovat jo palkkatyössä. – Työntekijöitä on otettu myös sivusta niin paljon kuin on saatu. Kyllösen mukaan voimakas työntekijämäärän kasvu on pääluottamusmiehelle kova haaste. – Pitää olla tarkkana, että tarjoaa liiton jäsenyyttä joka ikiselle. On vaikea pysyä selvillä nimistä ja naamoista, kun kaikilla lukee selässä Kaski. Kovasti täällä on liitytty liittoon. Lehtisen mukaan jatkossakin koulutetaan uusia tekijöitä. Suunnitteilla on oppisopimuskoulutusta ja ovi- ja ikkunakoulutusta. – Kun ensin saadaan vuorot pyörimään, ei tämä enää niin hirveästi kasva, mutta vielä tarvitaan kymmeniä ihmisiä töihin. Viitasaaren kaupungille Kaskipuun nousu on ollut merkittävä asia. Kaupungin työttömyys on Ylen julkaiseman tiedon mukaan vähentynyt vuoden aikana 24 prosenttia. H Ritva Kyllönen oli pääluottamusmies jo Haapajärven ovitehtaalla. Viitasaaren Kaskipuu työpaikkana on valtavan paljon isompi.

K U VAT P E T T E R I R A I T O 12 Luontainen kilpailuvietti ja onnistumiset ruokkivat Petri ”Paroni” Turusen innostusta snookeriin. Tavoitteena Savonlinnan mestaruus Paroni hurahti snookeriin – Snookerissa kiehtoo sen vaikeus, Petri ”Paroni” Turunen toteaa. P Petri Turunen eli tuttujen kesken Paroni on pelannut biljardia teini-ikäisestä lähtien. Huvikseen pelaaminen vaihtui viitisen vuotta sitten kilpailemiseksi vihreän veran vaikeimmassa lajissa eli snookerissa. – Snooker on teknisesti ja pääkopan kannalta vaativa laji niin, että kilpailutilanteessa onnistuminen on vaikeampaa kuin harjoitellessa. Näen kyllä aina etukäteen, mitä pitää tehdä, mutta kilpaillessa lyöntisuoritukset, pallojen ja tilanteen hallinta ovat herkempiä rikkoutumaan kuin rauhassa harjoitellessa. – Omasta päästähän se on kiinni. Siinä ei ole muuta kuin vaan työnnetään tikkua eteenpäin. Pitää saada sellainen tietty mieliala, fiilis ja hyvä flow. Jos yhtään alkaa epäillä, että nyt ei pussitus onnistu, niin ei se sitten onnistukaan, Turunen pohtii. Kehitystä työn sallimissa rajoissa Kehittymisen resepti on yksinkertainen. – Reeniä ja reeniä. Sitähän se on. Pidempien kehitysloikkien ottaminen edellyttäisi päivittäin pelaamista, mihin perheellisellä vuorotyöläisellä ei ole mahdollisuuksia. Mutta jos kolmekin kertaa viikossa kerkiäisi harjoitella pari tuntia kerrallaan, niin se veisi jo eteenpäin. – Toisaalta kilpailemisesta pitää hankkia lisää kokemusta, että saa turhan jännittämisen aisoihin. Tarpeeksi paljon kun pelaa turnauksia, niin eiköhän sitä sitten osaa jo ottaa rennommin. Turunen on viime vuodet sijoittunut snookerin Savonlinnan mestaruus- eli SM-kisoissa toistuvasti mitalikolmikkoon. Voitto on toistaiseksi karannut käsistä. – Mestaruudet on yleensä napannut toinen Turunen eli Timo, joka on näillä seuduilla tunnettu poolin pelaaja.Tavoitteeni on voittaa Savonlin- nan mestaruus ja siinä sivussa myös se toinen Turunen. Päälleveto tekee pelaajan Snookerissa pöydälle asetetaan 15 punaista palloa ja kuusi väripalloa. Ensin lyödään pussiin kaikki punaiset pallot niin, että niiden välissä pitää aina pussittaa yksi väripallo. Kun kaikki punaiset pallot on pussitettu, ovat vuorossa väripallot järjestyksessä keltainen, vih- reä, ruskea, sininen, vaaleanpunainen ja musta. Punaisista palloista saa yhden pisteen, keltaisesta kaksi, vihreästä kolme, ruskeasta neljä, sinisestä viisi, vaaleanpunaisesta kuusi ja mustasta seitse- Biljardi on melko edullinen harrastus. Paronin keppi jatkokappaleineen maksoi 110 euroa ja tippi eli kärki 25 euroa. Niiden päälle tulevat pelipöydän vuokrat. Turunen tosin pelaa Savonlinnan Playoffissa maksutta palkkiona pöytien huoltotöistä. män. Yhden freimin eli pelin maksimipistemäärä on 147. – Pelaamista pitää ajatella pari lyöntiä eteenpäin. Ei riitä, että saa yhden punaisen kerrallaan sisään. Kivi eli valkoinen pallo, jolla muita palloja ammutaan kohti pussia pitää saada vedettyä sopivasti seuraavan pallon päälle, että sen voi pussittaa. – Päällevedon pitää onnistua 5–10 sentin tarkkuudella siihen nähden, mitä on suunnitellut tai muuten seuraavan pallon pussittaminen vaikeutuu ja viimeistään sitä seuraavan pallon pelaaminen alkaa käydä mahdottomaksi. Tuurilla ei pärjää. Pelit ratkeavat usein punaisia palloja enemmän pisteitä tuottavilla väripalloilla. – Väripallojen pussittamista pitää harjoitella erikseen. Kun saa kaikki kuusi peräkkäin upotettua, on jo jonkinlainen snookerin pelaaja. Turusen paras kilpailubreikki eli yhdellä lyöntivuorolla tehty pistemäärä 52. – Se on amatöörille ihan okei. Treenatessa on tullut enemmänkin. Myös väripallot ovat uponneet harjoituksissa putkeen. Siinä on yksi mukava tavoite, että saa harjoitustason irti myös kilpailuissa, ja sitä rataa kohotettua pistemääriä breikkejä kohden. Paronin tausta Turunen on työskennellyt UPM:n Savonlinnan vaneritehtaalla vuoden 1995 alusta alkaen. Paikkakunnalla hänet tunnetaan yleisesti nimellä Paroni. Jopa opettajat puhuttelivat häntä lempinimellä ja koulukaverit kyselivät häneltä vielä yhdeksännellä luokalla, että mikä sinun oikea etunimesi on. – Lempinimen sain jo pikkupoikana enoltani aika pian sen jälkeen, kun opin puhumaan. Eno päivitteli, että tuoltahan tulee tekstiä kuin paroni von Münchausenilta, Turunen myhäilee. Paronin osaamisnäytteen voit katsoa Puuliiton Facebook-sivulla. Käden ja peukalon oikea asento antaa liikkuvalle kepille vakaan tuen. Petteri Raito

13 K U VAT M I R A T E N H U N E N F Eläintenhoitaja Julia Tommiska jakaa pesukarhuille jauhomatoja, kotiloita ja porkkanaa. Jauhomadot ovat pesukarhujen herkkua. E Saukkouros Gollum tietää, milloin kalaa on tarjolla. H Korkeasaaresta löytyy myös maailman ainoa jäljellä oleva villihevosrotu, mongolianvillihevonen. Hevoslauman nuorin yksilö on toukokuun lopulla syntynyt orivarsa. Laumaan kuuluu myös aaseja. H Lumileopardinaaras Valma hakee lounaspaistinsa. Eläimellistä menoa “Eläinten kanssa joka päivä on erilainen, vaikka se onkin periaatteessa samanlainen.” P Korkeasaari on tuttu vähintäänkin sanana liki kaikille suomalaisille ja paikkanakin meistä monille. Se on yksi maailman vanhimmista eläintarhoista, joka eksoottisine eläimineen ja vaihtelevine, hetkittäin jopa maagisine maastoineen kiehtoo niin lapsiperheitä, koululaisryhmiä kuin aikuisiakin vuosi vuoden jälkeen. Apinoiden tai pesukarhujen toimia seuratessa tai lumileopardeja ja muita kissaeläimiä bongatessa ei tule ajatelleeksi, että Korkeasaari työllistää koko joukon ihmisiä: puutarhatyöntekijöitä, asiakaspalvelijoita, eläintenhoitajia. Sillä eiväthän eläintarhan eläimet pärjää ilman ihmistä, joka vastaa esimerkiksi niiden ruokinnasta. Ruokintaa, siivoamista, tarkkailua Helsinkiläisellä eläintenhoitaja Julia Tommiskalla on yli kahden kesän kokemus työskentelystä Korkeasaaressa. Ensimmäisenä kesänä hän vastasi tarhan linnuista, mongolianvillihevosista ja villiaaseista, viime kesänä hän oli töissä kissalaaksossa. Haastattelupäivänä hänen kontollaan olivat vuohipihan afrikanpikkuvuohet sekä pesukarhut, saukot ja huuhkajat. Hoidettavat eläimet vaihtelevat jopa päivittäin, Tommiska kertoo. – Kokoonnumme aamuisin kissalaaksoon, jossa eläimet jaetaan työntekijöiden kesken. Voimme vaikuttaa itse siihen, mitä eläimiä milloinkin hoidamme. Huomenna olen menossa hoitamaan ensimmäistä kertaa märehtijöitä, joihin kuuluvat visentit, kamelit, gasellit, metsäpeurat ja vuohet. Lisäksi niihin kuuluvat karhut ja ahmat, vaikka ne eivät märehtijöitä olekaan. Ryhmät on koottu alueittain, ja siksi esimerkiksi linturyh- mään kuuluvat myös mongolianvillihevoset. Eläinten hoito kuulostaa mukavalta ja yksinkertaiselta puuhalta, mutta Tommiska sanoo sen olevan kaikkea muutakin. – Työhöni kuuluu eläinten ruokinta, hoito ja niiden hyvinvoinnin seuraaminen sekä eläinten tilojen siivoaminen eli kakkojen kerääminen pois, ja niiden pissojen siivoaminen, jotka pystytään siivoamaan. Samoin siivotaan pois eläinten ruokien jämät, kuten luut, tai paperit, joihin ruoka on kääritty. Lisäksi teen asiakaspalvelua, eli kerron eläimistä, jos ihmiset haluavat kysyä jotain. Eläinten hoitoa on työtehtävistä noin 25 prosenttia; loppu on siivousta ja eläinten hyvinvoinnin tarkkailua. Tommiskalle ei ole tullut yllätyksenä, että työ on paljon muutakin kuin eläinten kanssa toimimista. – Jo hevosalalla tuli tutuksi, että suuri osa työstä on tallin siivoamista ja heinän lappamista. Esimerkiksi vuohien alueella siivoaminen on pelkkää lehtipuhaltimen käyttämistä, eikä kaikkia jätöksiä saa mitenkään siivottua. Tallitöissä päähäni on kuitenkin iskostunut, että siivoaminen tehdään tarkasti ja kaiken pitää olla tiptop. Täällä taas sanotaan, että siivoat sen, minkä ehdit, ja sen noudattaminen on itselleni vaikeaa. Eri eläimillä on omat rutiininsa, jotka toistuvat päivittäin. – Melkein kaikki eläimet siirretään sisälle, kun siivotaan; silloin ei olla samassa tilassa eläinten kanssa. Poikkeuksena ovat mongolianvillihevoset ja villiaasit. – Esimerkiksi saukot siirretään ensin keskellä olevaan varatarhaan, jotta pääsee siivoamaan yleisölle näkyvää puolta tarhasta ja pesemään altaita. Sen jälkeen saukot päästetään ulos, ja ne saavat ruokaa. Välillä on myös yleisöruokintaa, jolloin yleisö saa seurata eläinten ruokkimista ja syömistä. – Pesukarhut taas saavat yleensä aamulla odottaa sisällä, kun niiden FA K TA Eläintenhoitaja Julia Tommiska ## 25-vuotias ## Työskentelee eläintenhoitajana Helsingin kaupungin Korkeasaaren yksikössä ## Työskennellyt aiemmin muun muassa hevostenhoitajana Australiassa kahdella eri tallilla ## Koulutukseltaan hevostenhoitaja (hevostalouden perustutkinto) ja eläintenhoitaja (ammattitutkinto) ## Asuu Käpylässä Helsingissä, kotoisin Helsingistä ## Kuuluu Hevosalan ammattiosasto 609:ään ## Harrastaa ratsastusta ja koirien kanssa uimista ja agilitya ## Perheeseen kuuluvat 5-vuotias englanninspringerspanielinarttu Demi ja 1-vuotias amerikancockerspanielinarttu Daisy tarhaa siivotaan ja niille vaihdetaan vettä ja jaetaan ruoat. Sitten nekin päästetään ulos. Yleensä ne ovat päivän ulkona, ja iltavuoro päästää ne takaisin sisälle yöksi nukkumaan. Töitä tehdään sekä yksin että yhdessä työtovereiden kanssa. – Esimerkiksi yhtenä päivänä viime viikolla oli vain yksi ihminen töissä kissalaaksossa, ja silloin keskitytään vain ruokintaan, mutta kun työntekijöitä on useampia, tehtäviä jaetaan tai tehdään isompia projekteja. ”Koko ajan oppii uutta” Tommiska sanoo parasta työssään olevan, että saa koko ajan lisää tietoa eläimistä ja niiden hoidosta. – Vaikka viime kesänä tein samaa pistettä, olen jo tänä kesänä oppinut samoista eläimistä uutta. Eläinten kanssa joka päivä on erilainen, vaikka se onkin periaatteessa samanlainen. Samalla eläimet tulevat tutuiksi yksilöinä. – Eläimillä on täällä nimet, ja jokaisella on oma persoonallisuutensa. Eläimet myös tunnistaa toisistaan. Esimerkiksi tiikereillä on erilaisia merkkejä naamassa, ja niiden poikaset tunnistaa luonteesta: toinen tulee rohkeasti lähelle ja toinen tykkää kiipeillä. Hevosilla on polttomerkkejä, pesukarhut tunnistaa hännästä. Saukkonaaraan erottaa uroksesta siitä, että sillä on pepun päällä vaaleammat laikut. – Ikävintä on ihmisten valistaminen eläimiin suhtautumisessa, sillä ihmiset ovat niin vieraantuneita luonnosta, Tommiska harmittelee. – Välillä ihmiset esimerkiksi heittelevät leijonia kivillä saadakseen ne liikkeelle, eivätkä he ymmärrä, että luontokappaleelle ei saa tehdä mitä huvittaa. Lakikin määrää, että tarhaeläimillä on oltava myös piilopaikkoja, ja niillä on oikeus käyttäytyä niin luontonsa mukaisesti kuin se eläintarhan kaltaisessa tilassa on mahdollista, olla vaikka koko päivän piilossa ihmisiltä. Australian kautta Korkeasaareen Tommiskalle Korkeasaari työpaikkana ei ole eksoottinen, vaikka sen eläimet ovatkin. – Kun kerron, että olen töissä Korkeasaaressa, se on muille erikoista, mutta itselleni se ei ole enää niinkään iso juttu. Mutta siinä mielessä on iso juttu, että on päässyt tänne töihin, kun ajattelee, miten paljon hakijoita tänne joka kesä on. Kolme kesää sitten, kun hain tänne ensimmäistä kertaa töihin, hakijoita oli 2 400. – Ajattelin, että kokeilen, vaikka en uskonut pääseväni, koska hakijoita on niin paljon. Minut kutsuttiinkin haastatteluun, ja sain paikan. Se tapahtui ihmeen helposti. Hän arvelee, että pääsi haastatteluun ja sai paikan, koska hänellä oli työkokemusta myös ulkomailta. – Ennen kuin opiskelin eläintenhoitajaksi, olin reilun vuoden hoita- massa Australiassa hevosia vuosina 2012–2013. Eläimet ovat hänen kutsumuksensa, kävi selväksi jo nuorena. Hän aloitti ratsastuksen Espoossa Leppävaaran Ratsastuskoulussa ja omistaa nykyään kaksi koiraa, joiden kanssa harrastaa monipuolisesti. – Sanoisin, että eläimet ovat mun juttu. – Omasta mielestäni osaan lukea eläimiä hyvin ja tulen toimeen erilaisten eläinyksilöiden kanssa, minkä olen havainnut hevosalalla ja myös koirien kanssa. Kun olin töissä Australiassa, monet vanhemmat miehet ihmettelivät, kuinka pystyin nuorena naisena käsittelemään laukkaoreja, joita muut eivät pystyneet. Ihmetystä herätti myös se, että osasin kengittää ja piikittää eläimiä. Kengitystaito tarttui Tommiskan hihaan, kun hän opiskeli Harjun oppimiskeskuksessa Virolahdella hevostenhoitajaksi ja erikoistui harrasteohjaajaksi. – Kun ratsastuksenohjaajalinjalla opiskelevilla oli ekstratunteja ratsastuksessa, meillä oli kengitystä. Hevosten kanssa lapsesta asti touhunnut ja ratsastanut nuori nainen opiskeli ensin hevostenhoitajaksi Harjussa ja sen jälkeen eläintenhoitajaksi Ylä-Savon ammattiopistossa. Nyt suunnitelmissa ovat tarhaeläinten hoitajan opinnot Ammattiopisto Livian Paimion yksikössä, sillä toiveena on saada joku päivä Korkeasaaresta vakituinen työpaikka, ja siihen tarvitaan tarhaeläinten hoitajan tutkinto. – Työni on hyvin tärkeää. Se on elanto, mutta on myös mielenterveyden kannalta tärkeää päästä tekemisiin eläinten kanssa, samoin kuin päästä höpisemään samanmielisten ihmisten kanssa. Täällä on todella kiva henki. Sen huomaa myös Korkeasaaren eläimistä. Mennäänkö huomenna Korkeasaareen? Mira Tenhunen

14 P Kesäseilinkien ohjelmaluonnos on julkaistu! Risteilyohjelma on viihdepitoinen, mutta mukaan mahtuu myös puhetta asiasta ja asian vierestä. Risteilyväkeä viihdyttävät tanssimusiikin klassikkoyhtye Finlanders, tunnelmallisten balladien taituri Antti Railio kitaristinsa kanssa, bilemusiikin erikoisammattilaiset Joku Paikallinen Bändi sekä hämmästyttävä mentalisti Pete Poskiparta. Mukana myös talon trubaduuri Ari Joki, trio Avenue, houseband Why Not sekä dj Samuel L. Painavaa asiaa on luvassa sunnuntaina, kun liiton kyselytunnilla on mukana Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto. Kyselytunnilla voit esittää mieltäsi askarruttavat kysymyksesi uuden liiton mukanaan tuomista muutoksista. Kysymyksiä voi jättää myös etukäteen liiton jäsenpalvelupisteelle. Laivalla voit osallistua karaokeen, bingoon, pubivisaan sekä tutustua esittelypisteillä Puuliiton ja yhteistyökumppaneiden tarjontaan. Toimintaansa esittelee muun muassa vakuutusyhtiö Turva, Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT,Työväen Sivistysliitto TSL sekä Työttömien edunvalvonta- ja palvelujärjestö Tatsi. Sunnuntaiaamuna voit piipahtaa Tallinnassa tai jäädä Hinnat Deluxe A-luokka B-luokka B2S-luokka C-luokka € / hlö € / hlö € / hlö € / hlö € / hlö •• •• •• •• 4 henkilön hytti 20 10 5 3 henkilön hytti 30 20 10 2 henkilön hytti 90 50 40 25 25 1 henkilön hytti 280 235 215 135 135 •• Deluxe •• A-luokka •• B-luokka •• B2S-luokka •• C-luokka ikkunallinen hytti 16 m² 1–2 henkilölle parivuoteella, kannella 11 ikkunallinen hytti 9 m² 2–4 henkilölle, kansilla 5, 9 ja 10 ikkunaton hytti 9 m² 2–4 henkilölle, kansilla 5, 9, 10 ja 11 ikkunaton hytti 9 m² 1–2 henkilölle, vuoteet päällekkäin, kansilla 5, 9, 10 ja 11 ikkunaton hytti 8,1 m² 1–4 henkilölle, kannella 2 Esimerkkejä ateriahinnoista Ennakkoon Laivalla ostettuna ostettuna •• Buffet-illallinen •• Meriaamiainen •• Buffetlounas 33,00 € 10,50 € 25,00 € 35,00 € 11,50 € 27,00 € Kattaukset •• •• •• •• •• 1. buffet-kattaus kello 17.30–19.45 2. buffet-kattaus kello 20.15–21.45 Meriaamiainen kello 7.00–10.00 1. lounas-kattaus kello 12.00–13.45 2. lounas-kattaus kello 14.15–16.00 laivalle esimerkiksi rentoutumaan ihanalla kylpyläosastolla ja rupattelemaan infopisteillä. Mukaan ovat tervetulleita myös perhe, työkaverit ja ystävät! Kerää siis kasaan kiva porukka ja lähde ikimuistoiselle Kesäristikko reissulle! Varaathan paikkasi viimeistään perjantaihin 4.8. mennessä! Teollisuusliiton puheenjohtajaa Riku Aalto on mukana risteilyllä vastaamassa jäsenten kysymyksiin uuden liiton rakentamisesta. TEOLLISUUSLIIT TO Kesäseilinkien ohjelmassa jokaiselle

15 jotakin! Kesäseilinkien ohjelma Lauantai 26. elokuuta 17.30–18.00 Laivaannousu 17.30 1. kattaus Buffetravintola, kansi 8 18.30 Europa lähtee kohti Tallinnaa 19.30 Tervetulotilaisuus Ocean Clubilla, kansi 8 20.00 Houseband Why Not Ocean Clubilla, kansi 8 20–23 Seilan karaoke Windjammer barissa kansi 8 20.00 Trubaduuri Ari Joki Sea Pubissa, kansi 8 20.30 2. kattaus Buffetravintolassa, kansi 8 21.00 Antti Railio Sea Pubissa, kansi 8 22.00 Finlanders Ocean Clubilla, kansi 8 22.30 Trio Avenue viihdyttää Fast Lane -ravintolassa, kansi 7 23.00 Trubaduuri Ari Joki Sea Pubissa, kansi 8 0.00 DJ Samuel L. aloittaa Moonlight Discossa, kansi 7 1.00 Joku Paikallinen Bändi Ocean Clubilla, kansi 8 Sunnuntai 27. elokuuta 7–10 8–12 11.00 11.30 12.00 12–14 12.00 12.30 13.00 13.30 14.00 14.15 14.15 16.00 Aamiainen tarjolla Buffetravintolassa, kansi 8 Mahdollisuus käydä maissa, uloskäynti kansi 5, takaisin laivalle viimeistään 12.00 Bingolappujen myynti alkaa Ocean Clubilla, kansi 8 Paf Bingo Ocean Clubilla, rahapalkintoja, kansi 8 1. lounaskattaus Buffetravintolassa, kansi 8 Seilan Karaoke Windjammer barissa, kansi 8 House Band Why Not Ocean Clubilla, kansi 8 Pubivisa Sea Pubissa, kansi 8 Liiton kyselytunti Ocean Clubilla, mukana Riku Aalto, kansi 8 Trubaduuri Ari Joki Sea Pubissa, kansi 8 Päätöstilaisuus ja palkintojen jako Ocean Clubilla, kansi 8 2. lounaskattaus Buffetravintolassa, kansi 8 Pete Poskiparta Magic Show Ocean Clubilla, kansi 8 M/S Europa saapuu Helsinkiin Länsiterminaaliin Yhteistyökumppanit Arcadella 18.00–20.30 ja 11–14 kansi 8 •• •• •• •• Keskinäinen vakuutusyhtiö Turva Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT Työväen Sivistysliitto TSL Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSI Liiton pisteet Kauppa Arcadella 18.00–20.30 ja 11–14 kansi 7 •• Jäsenpalvelut •• Edunvalvonta Matkapojat infossa 26.8. 18.00–19.00 Pidätämme oikeuden mahdollisiin muutoksiin. Näin teet varauksen 1. Nettivaraamossa www.matkapojat.fi/puuliitto •• •• •• •• Sivustolla voi tutustua hyttiluokkiin ja laivan palveluihin. Varaamossa tehdään varaukset 1–9 henkilön ryhmille. Varatessa tulee ilmoittaa matkustajien nimet ja syntymäajat. Ennakkomaksu 25 prosenttia tulee maksaa heti nettivarauksen vahvistamiseksi. •• Vahvistus tulee sähköpostitse varaajan antamaan osoitteeseen, kun varausmaksu on maksettu. 2. Sähköpostitse osoitteella puuliitto@matkapojat.fi •• Sähköpostitse tehdään ryhmävaraukset yli 10 henkilön ryhmille. •• Ennakkomaksu 25 prosenttia tulee maksaa kahden viikon kuluessa varauksesta. 3. Puhelimitse numerosta 010 2323109 •• Valtakunnallinen linja palvelee maanantaista keskiviikkoon kello 8–19, torstaista perjantaihin kello 8–17 ja sunnuntaisin kello 10–14.30. •• Ennakkomaksu 25 prosenttia tulee maksaa kahden viikon kuluessa varauksesta. 4. Matkapoikien toimistoissa •• Toimistot palvelevat 14 paikkakunnalla pääsääntöisesti ma-pe kello 9-17 •• Ennakkomaksu 25 prosenttia tulee maksaa kahden viikon kuluessa varauksesta. Muista kuin nettivaraamossa tehdyistä varauksista eli sähköpostilla, puhelimitse ja toimistoissa tehdyistä varauksista veloitetaan 12 euron palvelumaksu per varaus. Matkapojat lähettää varaajalle tilausvahvistuksen, varauksen ehdot ja laskuttaa ennakkomaksun. Loppumaksu erääntyy maksettavaksi 30.6.2017. Tämän jälkeen tehtävistä varauksista veloitetaan koko matkan hinta heti. Mikäli matkaa ei ole maksettu viimeistään eräpäivänä, matkanjärjestäjällä on oikeus peruuttaa matka ilman eri ilmoitusta. Laskun maksamatta jättäminen ei tarkoita peruuttamista, vaan peruutus on tehtävä Matkapojille toimiston aukioloaikoina. Ilmoittaudu nyt ! e ll y il e t is r n a a k u m Kesäseilinkivastaavat ammattiosastoittain Itäinen toiminta-alue •• Askon ammattiosasto 002 Kolehmainen Ulla, 050 563 2263 tai ulla. kolehmainen63@gmail.com. Osasto maksaa jäsenille ja seuralaisille linja-autokuljetuksen välillä Lahti–Helsinki–Lahti. •• Puuliiton Etelä Kymen Ammattiosasto 032 Varaukset suoraan Matkapojilta. Ammattiosaston toimikunta on päättänyt olla tukematta rahallisesti risteilylle lähtijöitä, koska osasto järjestää samoihin aikoihin hotellimatkan Tallinnaan, josta ilmoitellaan myöhemmin. •• Hartolan Puutyöläisten ammattiosasto 074 Tupala Mika, 040 745 9463 tai mika.tupala@versowood.fi. •• Heinolan Puutyöväen ammattiosasto 169 Pasanen Jari, 045 178 8229 tai patikainen@gmail.com. Osasto maksaa jäsenille kuljetuksen Matkapoikien yhteiskuljetuksen mukaan eli 34 euroa per henkilö. •• Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistys 001 Kajander Seppo, 040 584 0380. Jäseneltä tai seuralaiselta 45 euroa, sisältää A2-hytin ja buffetlounaan. 8 hyttiä kaipaa vielä lähtijää! •• Puuliiton Hämeenlinnan seudun ammattiosasto 008 tukee jäseniään 35 eurolla per jäsen heidän osallistuessaan tapahtumaan. Ilmoittautumiset suoraan Matkapojille. Rahat saa takaisin osaston syyskokouksessa tositteita vastaan. •• Puuliiton Ilomantsin ammattiosasto 388 Laatikainen Jarmo, 040 651 5134. Ilmoittautumiset pikaisesti Jarmolle. •• Iskun Ammattiosasto 014 Päivärinta Seppo, 050 407 9462 tai seppo. paivarinta@isku.fi. Osasto tarjoaa jäsenille ja seuralaiselle maksuttoman linja-autokuljetuksen välillä Lahti–Helsinki–Lahti. •• Itä-Suomen Metsäkonealan työntekijät 034 Kortesalmi Markus, 050 555 7204. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä. Osasto tukee 30 eurolla per jäsen. •• Kiteen Puutyöntekijät 178 Haapala Jussi, 045 650 6285 tai haapala. jussi@gmail.com. Matkan omavastuu 40 euroa per jäsen ja seuralainen, sisältää kuljetuksen ja risteilyn B2-hytissä. Paikkoja varattu alustavasti 50,ilmoita varatessasi lähtijöiden nimet ja syntymäajat. Maksu osaston tilille FI60 2097 1800 0257 67. •• Puuliitto Kouvolan ammattiosasto 136 Mynttinen Minna, 044 077 7918 tai minna.hannele.m@gmail.com. Osasto tukee matkakuluissa 20 jäsentään puolisoineen. Ilmoittautumiset Minnalle 31.5. mennessä. •• Puuliiton Kuopion ammattiosasto 016 Jokinen Jouni, 050 344 3745 tai jouni.jokinen@dnainternet.net. Osasto maksaa bussikuljetuksen Helsinkiin. Lähtö Lapinlahdelta ja Kuopiosta. Lisätietoja: www.puuliitonkuopionao016.fi. •• Kärkölän Puutyöntekijät 027 Sallila Lauri, 040 703 4771 tai lauri. sallila@koskisen.com. Jäsenen maksettavaksi jäävä omavastuuosuus tarkentuu myöhemmin. •• Lappeenrannan puualan ammattiosasto 036 Jurvanen Kauko, 0400 727 322 tai kauko.jurvanen@upm.com. Risteily varataan itse netissä http://www.matkapojat.fi/puuliitto (Huom! Ilman kuljetusta Helsinkiin.) Osasto järjestää oman maksuttoman linja-autokuljetuksen Imatralta Helsinkiin ja takaisin, jos osallistujia on vähintään 30. Ilmoita Kaukolle sähköpostitse tai tekstiviestillä, kun olet varannut matkan. Ilmoita lähtijöiden nimet, mistä tulette linja-auton kyytiin sekä yhteystietosi. •• Puuliiton Luumäen ammattiosasto 503 Pesu Jarno, 0400 948 830. Jäsenten omavastuuosuudeksi jää 40 euroa per osaston jäsen. •• Mikkelin Puutyöväen ammattiosasto 069 Orava Harri, 040 734 7001. Osasto tarjoaa kuljetuksen. •• Nastolan Puusepät 013 Vattulainen Esko, 045 127 0420 tai esko.vattulainen@ewp.fi ja Joeäär Priit: 050 912 5588 tai priitjoeaar@hotmail. com. Osasto maksaa liittymiskuljetuksen välille Lahti–Helsinki–Lahti, joka on 34 euroa. •• Nurmeksen Puutyöväen Ammattiosasto 078 Smura Antti, 050 343 5973. Osasto kustantaa risteilystä 90 euroa jäseneltä. Avecit ovat tervetulleita mukaan omakustanteisesti. •• Puuliiton Pieksämäen seudun ammattiosasto 234 Kiukas Yrjö 050 569 1021 tai kiukasyrjo@gmail.com. Ammattiosasto korvaa jäsenen matkakulut, Matkapoikien liittymäkuljetuksen satamaan Varkauden tai Mikkelin lähtöpisteestä 20 risteilyyn osallistuvalle. Korvaus maksetaan matkan jälkeen tositetta vastaan. Risteilylle osallistuvat varaavat matkan itse Matkapoikien varausjärjestelmästä. •• Pohjanmaan Metsäkonealan Työntekijät 352 Elgbacka Matti, 040 056 8180. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä. Osasto tukee 40 eurolla per jäsen. •• Pohjois-Savon ammattiosasto 295 Kainulainen Pasi, 0400 927 336 tai kainulainen.pasi@hotmail.com Osasto tukee risteilylle lähtijöitä 25 eurolla per jäsen. Ottakaa yhteyttä 27.2. mennessä. •• Puuliiton Padasjoen osasto 225 Avikainen Erkki, 040 531 9928. Osasto järjestää yhteiskuljetuksen. Muut tukimuodot määritellään myöhemmin. •• Puuliitto Ristiinan ammattiosasto 274 Immonen Erkki, 040 753 4208 tai erkki.immonen@upm.com. Osasto kustantaa kuljetukset välillä Mikkeli–satama–Mikkeli. •• Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto 004 Kiesiläinen Merja, 050 573 0165 tai merja.kiesilainen@gmail.com. Osasto kustantaa maksuttoman edestakaisen kuljetuksen satamaan jäsenelle tai avecille (avio- tai avopuoliso). Risteilylle osallistuvat varaavat matkan itse Matkapoikien varausjärjestelmästä. Lisätietoja www. plos4.fi •• Tolkkisten Puutyöväen ammattiosasto 067 Sjölund Fjalar, 040 708 6020. •• PL:n Uimaharjun osasto 142 Räsänen Heikki, 050 308 3695. Matkalle mahtuu 30 ensinnä ilmoittautunutta. Osasto maksaa linja-autokuljetuksen ja yhden ruokailun laivalla. Kyselyt ja sitovat ilmoittautumiset 31.3. mennessä Heikille. Tervetuloa risteilylle jäsenet avecin kanssa! •• Varkauden Puualojen Ammattiosasto 015 Lappi Petri, 040 708 4201 26.–27.8. M/S Silja Europa tai petri.lappi@jippii.fi. Osasto on varannut sitovasti B2-hytit hintaan 25 euroa per jäsen. 50 nopeinta ilmoittautunutta pääsee kyytiin. Osasto maksaa linja-autokyydityksen. Hytti- ja ruokailuvaraukset pikaisesti Petrille. •• Vihdin Puutyöntekijät 088 Eskelinen Arto, 050 394 8524 tai arto. eskelinen@martela.fi. Bussikuljetukset Nummelasta, kahden hengen A-luokan hytti, aamiainen ja buffet-ruokailut laivalla. Paikkoja rajoitetusti. Omavastuu 40 euroa osaston jäseneltä, 60 euroa avecilta. •• Vuohijärven puutyöntekijäin ammattiosasto 218 Kemppi Sari, 044 500 7000 tai sari.kemppi@upm.com. Osaston tuki on 20 euroa per jäsen, lisäksi osasto kustantaa edestakaisen kuljetuksen. Lisätietoja saat Sarilta. Läntinen toiminta-alue •• Alavuden Puunjalostajien ammattiosasto 039 Saarimäki Jorma, 0400 776 413 tai jorma.saarimaki@hotmail.com ja Saarinen Asko, 050 312 4081. Matkan omavastuu jäseneltä ja seuralaiselta 50 euroa, joka sisältää bussimatkan Alavudelta satamaan ja takaisin Alavudelle, hytin laivalla ja buffetkattauksen laivalla menomatkalla. Mukaan mahtuu 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Ilmoittautumisia ottavat vastaan Asko ja Jorma. Ilmoita matkustajien nimi ja syntymäaika! •• Eskolan Puusepät 126 Kinare Jari-Pekka, 0400 315 821 tai jari.kinare@ gmail.com. Osaston tuki on 50 euroa, ja se maksetaan jälkikäteen kuittia vastaan. Jos lähtijöitä on useita, osasto voi järjestää ryhmäalennuksen meno–paluu-junalipuista Helsinkiin. •• Etelä-Suomen metsäkonealan työntekijät 146 Vallintaus Hannu, työ 0400 125 913 tai oma 040 514 7621 tai hannu.vallintaus@gmail. com. Osaston tuki on 20 euroa per jäsen. •• Hankasalmen Puuliiton ammattiosasto 154 Matkat varataan suoraan Matkapojilta. Jäseniä tuetaan 35 eurolla per jäsen ja avec. Tuki maksetaan jälkikäteen tositteita vastaan. Lisätietoja: www.ao154.com. •• Harjavallan ammattiosasto 044 Rautavalta Pekka, 0400 833 797 tai pekka.rautavalta@pp1.inet.fi. Osasto tukee matkalle lähtevää jäsenistöä maksamalla kuljetuksen satamaan ja takaisin. •• Isojoen puutyöväen ammattiosasto 205 Kytömäki Ari, 050 325 3632 tai ari.kytomaki@isojoensaha.fi. Ilmoittautumisen hytti- ja ruokailutoiveineen viimeistään huhtikuun loppuun mennessä Arille tai sahan ilmoitustaululle. •• Puuliiton Kannonkosken osasto 023 Ronimus Esko, 040 518 9854 tai esko.ronimus@gmail.com. •• Korkeakosken Puutyöväen ammattiosasto 281 Haukijärvi Teijo, 040 751 5683. Osasto maksaa kuljetuksen ja buffet-illallisen. Ilmoittautumisia ottaa vastaan myös Tero Mäkinen, 0400 337 667. •• Kyrön ammattiosasto 292 Hellstén Ari, 050 562 6955 tai ari.hellsten@ pp.inet.fi. Tuki ilmoitetaan myöhemmin. •• Puuliiton Loimaan ammattiosasto 235 Köönikäs Mari, 040 547 3234 tai mari.koonikas@gmail.com. Osasto avustaa kuljetuksen Humppilasta satamaan ja takaisin. •• Puuliiton Merikarvian ammattiosasto 217 Tähkänen Jukka, 040 522 0402 tai jukka.tahkanen@metsagroup.com. Osasto tukee matkalle lähteviä maksamalla kuljetuksen satamaan ja takaisin. •• Parkanon Puuosasto 152 Lahtinen Kari 044 545 9535 tai kari. lahtinen@ippnet.fi. Passi mukaan. Yhteiskuljetuksen reitti lauantaina 26.8. kello 12.15 Parkanon Shell, kello 12.45 Ikaalisten Neste, kello 13.05 Kyröskosken Matkahuolto, vanha Shell, kello 13.45 Tampereen keskustori, vanha kirkko. Bussikuljetuksen hoitaa Anssu Rantala. •• Porin sahatyöväen ammattiosasto 020 Alanko Jukka, 040 661 6656 tai jukka.alanko@upm.com. Jäsenten omavastuuosuus ilmoitetaan myöhemmin. Lisätietoja: www.porinsahatyovaenao.fi. •• Punkalaitumen ammattiosasto 201 Okkeri Ismo, 050 593 5823 tai ismo.okkeri@sht-tukku.fi. Osasto maksaa oman linja-autokuljetuksen. Laivalla nähdään! •• Puuliitto Salon osasto 042 Rissanen Ritva, 040 531 4392 tai ritvarissanen3@gmail.com. •• PL:n Suolahden ammattiosasto 051 Väisänen Jani, 050 432 7318 tai jani.vaisanen@metsagroup.com. Tuen määrä on 20 euroa per jäsen, ja sen kohdentaminen ilmoitetaan tarkemmin myöhemmin. •• Tampereen Puuseppien ammattiyhdistys 006 Jokela Hannu, 040 161 8669 tai jokelaster@gmail.com. Osasto korvaa osallistujille 25 prosenttia matkasta sekä kuljetuksen. •• Toijalan Harja- ja puutyöntekijät ao 100 Haaranen Anne, 040 717 1938 tai annhaa@suomi24.fi. Osasto tarjoaa jäsenilleen buffet-illallisen ja meriaamiaisen. Muuta kommentoitavaa: sitovat ilmoittautumiset 28.2. mennessä Annelle. •• Turun seudun maa- ja puutarhatyöntekijäin ammattiosasto 365 Vuorela Eija, 040 5938109 tai eijavuo@gmail.com. Osasto korvaa Matkapoikien yhteiskuljetuksen. •• Viitasaaren Puuliiton ammattiosasto 179 Närhisalo Kimmo, 045 343 5654 tai kimmo.narhisalo@hotmail.fi. Osasto tukee jäseniä korvaamalla edestakaisen kyydin Viitasaari–Helsinki–Viitasaari. Jokainen lähtijä maksaa oman valitsemansa hyttinsä. •• Vilppulan puutyöläisten ammattiosasto 242 Hyvönen Kalle, 040 595 4906 tai kallehyvonen@hotmail.com. Tuen määrä on 50 euroa per jäsen. Pohjoinen toiminta-alue •• PL Jokilaaksojen ammattiosasto 549 Leinonen Heikki, 044 730 9247 tai heikki.lento@gmail.com. Osasto tarjoaa linja-autokuljetuksen tai järjestää oman tai useamman osaston kanssa yhteisen yhteiskuljetuksen, jos lähtijöitä on riittävästi. •• Puuliiton Kalajoen osasto 101 Sarajärvi Laina, 040 748 0527. Ilmoittautumiset 28.2. mennessä. Osaston tuki on 50 euroa per henkilö. •• Puuliiton ammattiosasto 187 Myllynen Jaana, 044 325 6420 tai jaana.myllynen1@luukku.com. Osasto tukee jäseniä 50 euroa per jäsen. Matkan ja kaiken siihen liittyvän jäsen varaa itse.

16 KURSSIT Mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden ja bioalojen edunvalvontakoulutus 9.–10.9. Lappeenranta ## Kohderyhmä: Koulutukset on suunnattu sopimusaloilla työskenteleville jäsenille. Uusi tapa palkita ansioituneita jäseniä P Puuliiton ammattiosastot voivat hakea ja myöntää järjestö- tai edunvalvontatyössä ansioituneille jäsenilleen Puuliiton kunniakirjan. Kunniakirja haetaan ilmoittamalla asiasta liiton toimistoon, josta kunniakirja lähetetään osaston puheenjohtajalle edelleen tarkoitetulle jäsenelle luovutettavaksi. Hakemusten pitää olla lii- ton toimistossa ennen kuluvan vuoden syyskuun loppua. Hakemukset lähetetään sähköpostilla osoitteeseen: paivi. maensivu-lunnas@puuliitto.fi. Kunniakirja on uusi tapa antaa tunnustus ansioituneille jäsenille. Se on tarkoitettu sellaisille jäsenille, joiden ansiot ovat kiistattomat, mutta eivät vielä riitä Puuliiton ansiomerkkiin. Sisältö: Koulutuksessa käydään läpi tes-tavoitteita, Puuliiton ja Puukassan ajankohtaisia asioita ja lakkokoulutusta. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 11.8. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Mekaanisen metsäteollisuuden, puusepänteollisuuden ja bioalojen edunvalvontakoulutus 16.–17.9. Kuopio ## Kohderyhmä: Koulutukset on suunnattu sopimusaloilla työskenteleville jäsenille. Sisältö: Koulutuksessa käydään läpi tes-tavoitteita, Puuliiton ja Puukassan ajankohtaisia asioita ja lakkokoulutusta. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 18.8. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Älä missaa tätä! TYÖVÄEN MUSIIKKITAPAHTUMA #3liittoa www.valmu.com VALKEAKOSKI 27.–30.7.2017 Puuliiton, TEAMin ja Teollisuusliiton jäsenenä saat Työväen Musiikkitapahtuman tapahtumarannekkeet ja päiväliput puoleen hintaan! JÄSENILLE JÄSENILLE Lähde rentoutumaan liiton lomapaikkoihin! ## Puuliitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden edulliseen vapaa- ajan viettoon Punkaharjulla ja Kalajoella. Vuoden 2017 Hyvinvointilomat Työttömien loma Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvi 13.–18.11. •• Hakuaika päättyy 15.8. •• Ei omavastuuta. Liitto maksaa työttömien jäsenten ja puolison omavastuuosuuden. •• Loma on suunnattu työttömille perheineen. •• Lomaviikolla on täysihoito. •• Lapsille on myös omaa ohjelmaa. Lomille hakeminen ## Lomaviikoille haetaan Hyvinvointilomat ry:n lomatukihakemuksella. Hakemuksen voi täyttää ja tulostaa Hyvinvointilomien verkkosivuilta osoitteessa www.hyvinvointiloma.fi > Hae lomalle. Eläkeläisten ja lapsiperheiden lomille voi hakea sähköisesti Lotu-järjestelmän kautta tai lähettämällä hakemuksen liiton jäsenrekisteriin. Työttömien lomille haetaan vain paperihakemuksella. Lomakkeen voi tilata liiton toimistosta numerosta (09) 6151 6445. Hyvinvointilomat ry tekee valinnat ja lähettää hyväksytyille hakijoille päätökset. Lomat toteutetaan Veikkauksen tuella ja yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa. Lisätietoja ## Pirjo Kaperi, puh. (09) 6151 6303 tai pirjo.kaperi@puuliitto.fi. Tiedot koko vuoden 2017 Hyvinvointilomista löytyvät liiton verkkosivuilta jäsenalueelta osoitteesta www.puuliitto.fi/jasenalue > Edut > Yhteistyökumppaneiden tarjoamat edut – lomat. Tarkempi kuvaus kohteista ja niiden varustuksesta löytyy liiton verkkosivuilta puuliitto.fi. Myös lomapaikkojen varaustilanne näkyy internetissä kohdassa Jäsenyys > Jäsenedut. Lemmikkieläimet ovat sallittuja vain Tuunaantuvissa 36 ja 37. Varaukset ja tiedustelut jäsenrekisteristä sähköpostilla, JR@ puuliitto.fi tai puhelimella, (09) 6151 6445. Pankkotupa 73 ja 74 (50 m2) •• Vuorokausihinta 65 euroa kesäaikana 5.6.–27.8. Tuunaantupa 21, 36 ja 37 (35 m2) •• Vuorokausihinta 55 euroa kesäaikana 5.6.–27.8. Puuliitolla on viisi mökkiä Punkaharjun lomakeskuksen alueella, kaksi Pankkotupaa ja kolme Tuunaantupaa. Mökit ovat hyvin varusteltuja neljälle, kuudelle tai kahdeksalle hengelle. Mökeissä on sauna, takka ja täydellinen keittiövarustus. Punkaharjun lomakeskus sijaitsee luonnonkauniissa maisemissa. Perille pääsee myös junalla: Retretin pysäkki on muutaman sadan metrin päässä mökeistä. Punkaharjun keskustaan on seitsemän kilometrin matka ja Savonlinnaankin alle 30 kilometriä. Puusärkkä (93 m2) •• Vuorokausihinta 75 euroa kesäaikana 5.6.–27.8. Vapaa-ajan huoneisto Puusärkkä sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkillä. Täysin varusteltu paritalohuoneisto tarjoaa väljät ja tasokkaat tilat kahdeksalle lomailijalle. Muutaman sadan metrin päästä löytyy muun muassa Kylpylä SaniFani ja muuta kehittyvän vapaa-ajankeskuksen tarjontaa. Talviaikana alueelta löytyy muun muassa toimiva, hoidettu ja osittain valaistu latuverkosto. Maatalousalojen ja turkisalojen edunvalvontakoulutus 16.–17.9. Kuopio ## Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu henkilöille, jotka työskentelevät seuraavilla sopimusaloilla: maaseutuelinkeinot, puutarha-ala, ympäristöja viherrakentaminen sekä turkistuotantoala. Sisältö: Koulutuksessa käydään paikallista sopimista, luottamusmiehen oikeuksia, töiden vaativuusryhmittelyä, aikapalkan määräytymistä ja kannustepalkkausta sekä tulospalkkioita. Koulutuksessa käydään läpi lisäksi vuoden 2018 työehtosopimuksen neuvottelutavoitteet, Puuliiton ja Puukassan ajankohtaisia asioita sekä ohjeita työtaistelutoimenpiteisiin. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 18.8. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Harja- ja sivellinalan ja veneteollisuuden edunvalvontakoulutus 16.–17.9. Kuopio ## Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu sopimusalojen luottamustehtävissä toimiville ja sopimusaloilla työskenteleville jäsenille. Sisältö: Koulutuksessa käydään läpi tes-tavoitteita, Puuliiton ja Puukassan ajankohtaisia asioita ja lakkokoulutusta. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 18.8. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Läntisen alueen järjestökoulutus 9.–10.9. Jyväskylä ## Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu ammattiosastojen aktiiveille ja osastotoiminnasta kiinnostuneille Puuliiton jäsenille. Sisältö: Koulutuksen sisältö tulee muodostumaan liittofuusion tuomien muutosten ympärille, esimerkiksi miten ammattiosastojen tulee toimia. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 11.8. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Pohjoisen alueen järjestökoulutus 16.–17.9. Kuusamo ## Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu ammattiosastojen aktiiveille ja osastotoiminnasta kiinnostuneille Puuliiton jäsenille. Sisältö: Koulutuksen sisältö tulee muodostumaan liittofuusion tuomien muutosten ympärille, esimerkiksi miten ammattiosastojen tulee toimia. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 18.8. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Itäisen alueen järjestökoulutus 30.9.–1.10. Imatra ## Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu ammattiosastojen aktiiveille ja osastotoiminnasta kiinnostuneille Puuliiton jäsenille. Sisältö: Koulutuksen sisältö tulee muodostumaan liittofuusion tuomien muutosten ympärille, esimerkiksi miten ammattiosastojen tulee toimia. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 1.9. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Nuorisotapahtuma 23.–24.9. Jämsä ## Kohderyhmä: Kurssi on tarkoitettu Puuliiton alle 36-vuotiaille jäsenille ja ammattiosastojen nuorisovastaaville. Sisältö: Kyseessä on tapahtuma, joka kokoaa yhteen puuliittolaisia nuoria. Tapahtuman tarkempi sisältö julkaistaan myöhemmin. Osallistujamäärä on rajallinen, toimi ensimmäisten joukossa! Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 23.8. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Videoklippien valmistaminen ja editointi 14.–15.10. Tampere ## Kohderyhmä: Kurssi sopii kaikille puuliittolaisille, jotka omistavat jonkinlaisen digitaalisen kuvaamisvälineen kuten esimerkiksi videokuvaa tallentavan kameran tai kännykän. Kurssille voi osallistua myös ilman omia kuvausvälineitä, sillä oppilaitoksen kalusto on tarvittaessa käytössä. Sisältö: Kurssilla opetetaan kuvaamisen perusteet, suunnittelu ja kuvasommittelu, harjoitellaan kuvaamista ja äänittämistä sekä tutustutaan videon julkaisu- ja leikkausohjelmiin. Video antaa ammattiosaston ja liiton toiminnalle elävän muodon. Kurssin jälkeen osallistujilla on taito tehdä ja julkaista esimerkiksi ammattiosastojen tilaisuuksista kuvattuja videoita, jotka voidaan linkittää osaston ja Puuliiton nettisivuille. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 15.9. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi.

17 JÄSENILLE Liiton lomapaikoissa tilaa vielä elokuussa n Kesä o täällä! TA K K U N E N ## Liiton mökeissä on vielä tilaa elokuussa. Voit tarkistaa vapaiden mökkien tilanteen mökkien varauskalenterista liiton verkkosivuilta kohdasta puuliitto.fi/varauskalenteri. Jäsenrekisterin kesäajan päivystys ## Jäsenrekisteri päivystää ajalla 1.6.–31.8. kello 9.00–12.00. Särmän toimitus toivottaa lukijoilleen makoisaa kesää! Jäsenrekisteri toivottaa aurinkoista ja rentouttavaa kesää! A M M AT T I O S A S T O T Puuliiton Etelä-Kymen ammattiosasto 032 järjestää hotellimatkan Tallinnaan 2.–3.9. Omavastuuhinta 30 euroa jäseneltä ja 190 seuralaiselta. Ilmoittautumiset maksua vastaan perjaintaihin 5.8. mennessä. Matkalle mahtuu 50 nopeinta ilmoittautujaa. Pakettiin kuuluu meno- ja paluukuljetus linjaautolla Suomessa, laivamatkat Helsinki–Tallinna–Helsinki kansipaikoilla, buffet-aamupala laivalla menomatkalla, yöpyminen Nordic Hotel Forumissa sekä yhteispäivällinen kahdella ”kaadolla”. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Anne-Mari Hietalalle, puh. 050 5495 893 tai anne_hietala@ suomi24.fi. Puuliiton Hämeenlinnan seudun ammattiosasto 008 tukee jäsentensä kesävirkistäytymistä 80 eurolla per jäsen. Summa hyvitetään osaston syyskokouksessa tositteita vastaan. Puuliitto Kouvolan ammattiosasto 136:n kesäretki jäsenille seuralaisineen toteutuu tänä kesänä huvipuistopäivänä Tykkimäen huvipuistoon Kouvolaan. Jokainen huvitelkoon, milloin itselleen parhaiten käy; etu on voimassa huvipuistokauden 2017 liiton voimassaolevaa jäsenkorttia vastaan. Edun voi hyödyntää myös iltakonsertteihin. Huvitteluun on budjetoitu rajallinen määrä huvipuistorannekkeita. Omavastuu nolla euroa. Tarkemmat menettelyohjeet saat Minnalta, kun laitat oman nimesi ja jäsennumerosi tekstiviestillä, puh. 044 077 7918. Lappeenrannan puualan ammattiosasto 036 avaa osaston saunamajan jäsenten käyttöön 15.5. alkaen. Enintään kolmen tunnin varaukset tehdään kuten edellisenäkin kesänä Kaukaan tehtaan pääportilta, puh. 020 415 4585. Pitempiaikaiset varaukset saunamajavastaavalta, puh. 040 049 4471. Saunamaja sijaitsee Lappeenrannassa osoitteessa Mikonsaarentie 180. Lappeenrannan puualan ammattiosasto 036 on varannut 50 lippua Lappeenrannan kaupunginteatterin esitykseen Villit vuodet lauantaina 7.10. kello 18 alkavaan esitykseen. Ilmoittautumiset viimeistään 1.9. mennessä Kauko Jurvaselle mieluiten sähköpostilla, kauko. jurvanen@upm.com tai tekstiviestillä numeroon 0400 727 322. Omavastuuosuus on 15 euroa, joka maksetaan osaston tilille FI53 5620 0920 1227 27. Laita maksun viestikenttään niiden osallistujien nimet, joiden omavastuuosuuden maksat. Liput jaetaan teatterin aulassa ennen esityksen alkua. Pohjois-Savon ammattiosasto 295 hyvittää jäsenilleen tulevana kalastuskautena 50 prosenttia seuraavien kohteiden lupamaksuista: Haajanen, Laakajärvi, Kiltua, Matkusjokireitti, Nurmijoki-reitti. Luvat ovat kausilupia, ja näistä kolmesta vaihtoehdosta voi valita vain yhden jäsentä kohden. Lupa on henkilökohtainen, ja ostaessa on ilmoitettava nimi ja jäsennumero. Lupia voi lunastaa ainoastaan Sonkajärven Sonkahuollosta. Tiedustelut Pasi Kainulaiselta, puh. 040 092 7336 tai kainulainen. pasi@hotmail.com. LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Hankasalmen Puuliiton ammattiosasto 154 maksaa jäsenilleen seuralaisineen Venekosken kesäteatteriin pääsylipun. Liput saat Puuliiton jäsenkorttia näyttämällä lipunmyyntipisteestä; enintään kaksi lippua per jäsenkortti. Ammattiosaston toimikunta toivottaa hyvää esitystä ja kesää! Puuliiton Jämsänseudun ammattiosasto 324 järjestää jäsenilleen risteilyn Keitelekanavalla lauantaina 22.7. Lähtö Jyväskylän satamasta kello 9 ja paluu satamaan kello 19.30. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään torstaihin 13.7. mennessä Markku Marjalalle, puh. 040 836 9042. Paikkoja on rajoitetusti. Osasto maksaa osan risteilyn hinnasta osallistujamäärästä riippuen. Markulta saa lisätietoja. Tervetuloa mukaan! jäsenistölleen sekä heidän perheenjäsenilleen museoretken Mänttään lauantaina 26.8. Ohjelmaan sisältyy mm. tutustuminen Mäntän ”Valkoisessa talossa” Paperiperkele-näyttelyyn. Tämän jälkeen siirrymme Göstan taidemuseoon, jossa nautimme lounaan. Lounaan jälkeen meidät johdatetaan oppaan avustuksella taidemuseon näyttelyihin. Lähtö Tampereelta bussilla kello 9.15, paluu Tampereelle noin klo 18. Mukaan mahtuu noin 50 henkilöä. Matkasta perimme pienen omavastuun, muista kuluista vastaa osasto. Lounas on noin klo 13, vaihtoehtona on Kartanon lounas lihalla tai kalalla. Erityisruokavaliosta tieto matkanjohtajalle ilmoittautumisen yhteydessä. Retkemme ajan käytössämme on Tokeen Liikenteen bussi. Yli 12-vuotiaat lapset lasketaan aikuisiksi. Ilmoittautumiset ja lisätiedot matkanjohtaja Janne Mäenpäälle 11.8. mennessä, puh. 050 358 3581 tai janne.madmax@ kolumbus.fi. 1. Mikä on miesten kymmenottelun viimeinen laji? 2. Kuka oli Suomen historian ensimmäinen eduskunnan puhemies? 3. Mikä on K2? 4. Mitä aikansa vientituotetta on Suomessa kutsuttu mustaksi kullaksi? 5. Entä mitä on Suomen vihreä kulta? 6. Mitä tarkoittaa monogamia? 7. Missä kunnassa sijaitsee Taka-Hikiä? 8. Mikä on Suomen yleisin maalaji? 9. Mikä on Lauri Viidan Tampereesta kertovan romaanin nimi? 10. Mitä on twerkkaus? 11. KYSYMYS JARI ISOKORPI I TÄ I N E N T O I M I N TA - A L U E Toijalan Harja- ja Puutyöntekijät ammattiosasto 100 tarjoaa jäsenilleen kesäteatterilipun Toijalan Näyttämön Vaimokenäytelmään. Esitykset ajalla 10.6.–22.7. Lipun lunastus kesäkuun loppuun mennessä Annelta, puh. 040 717 1938. Lippuja on rajoitetusti, ole nopea! POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Laitilan Puu- ja erityisalojen ammattiosasto 331 tarjoaa jäsenilleen kesäteatterilipun Kaivolan Kesäteatteriin Sokeria Tankkiin -näytelmään. Esitykset ajalla 2.7.–23.7. Lipun lunastus jäsenkorttia näyttämällä. Puuliitto, Saarijärven osasto 524 järjestää onkikilpailut lauantaina 8.7. Tiilikan Kouranjärvellä kello 10–14. Sarjoina naiset, miehet ja alle 17-vuotiaat lapset. Paistellaan makkaraa ja keitellään kahvia. Tervetuloa jäsenet perheineen! Lisätietoja paikasta Merjalta, puh. 040 585 6036. Tervetuloa! Puuliitto Salon osasto 042 järjestää jäsenperheille onkikilpailut maanantaina 7.8. kello 18 alkaen Vuohensaaren tien varrella. Sovitaan lopetusaika paikan päällä. Syksyn saunailta on maanantaina 14.8. kansalaisopiston rantapirtillä Lehmijärvellä. Sauna lämmin noin kello 17 lähtien. Tervetuloa perheen kera! Puuliiton Sastamalan osasto 053 kutsuu jäseniään viettämään mukavaa iltapäivää osaston mökille Sastamalaan lauantaina 19.8. kello 14–18 osoiteeseen Rantapääntie 20. Grilli- ja kahvitarjoilut. Saunakin lämpiää halukkaille. Jäsenet perheineen tervetuloa! Tampereen puuseppien ammattiyhdistys 006 järjestää Oulun puutyöväen ammattiosasto 076 järjestää kesäretken Suomussalmelle Kylpylähotelli Kiannan Kuohuun 19.–20.8. Omavastuuhinta on 20 euroa per henkilö jäseneltä ja avecilta. Retki sisältää bussikuljetuksen, hotelliyöpymisen kahden hengen huoneissa, päivällisen, aamiaisen, kylpylän käytön lauantaina sekä kahden tunnin risteilyn Kiantajärvellä. Paluu sunnuntaina risteilyn jälkeen Taivalkosken kautta. Matkalla pysähdytään Petoeläinpuistossa morjestamassa Juuso-karhua sekä hänen kavereitaan. Pääsylippu 10 euroa per henkilö. Sitovat ilmoittamiset 1.8. mennessä Tuula Ronkaiselle, puh. 040 966 4455. Kertokaa mahdollisista ruokaaineallergioista sekä toiveenne huonetoverista. Tervetuloa mukavalle reissulle! Oulun puutyöväen ammattiosasto 076 tilasi teepaitoja muistoksi, koska vuodenvaihteessa ainakin osaston numero vaihtuu. Paidan hinta on viisi euroa jäsenelle. Osastoon liittyvät uudet jäsenet saavat paidan liittymislahjaksi. Paidan väri on musta, hihassa on Puuliiton logo sekä osaston nimi. Paidat postitetaan tilaajille ilman lisäkuluja. Tilaukset Tuula Ronkaiselle, puh. 040 966 4455. Huom! Paitoja onrajallinen määrä, joten nopeimmat saavat hienon paidan! Mistä eteläpohjalaisesta kaupungista löytyy tämä hirvipatsas? Lähetä vastauksesi kirjallisesti viimeistään 18.8.2017 osoitteeseen: Särmä, PL 318, 00531 HELSINKI tai sähköpostitse osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi palkinto. Särmän numerossa 7/2017 julkaistussa 11. kysymyksessä arvuuteltu rautatieasema löytyy Savonlinnasta. Oikein vastanneiden joukosta arpaonni suosi Raimo Kinnusta Pieksämäeltä. Parhaimmat onnittelut Raimolle! Merkkipäivät julkaistaan vain pyynnöstä P Jos tahdot, että merkkipäi- väsi julkaistaan Särmässä, siitä on sovittava lehden toimituksen kanssa mieluiten henkilökohtaisesti ja hyvissä ajoin ennen merkkipäivää. Särmän seuraavassa numerossa julkaistaan 11.9.– 8.10.2017 merkkipäiväänsä viettävien nimet. Jos täytät pyöreitä vuosia ja haluat siitä maininnan Särmään, ilmoita siitä 21.8. mennessä Puuliiton toimistoon, puh. (09) 6151 6323 / Terhi Nokela.

18 Puuliiton keskustoimiston ja työttömyyskassan käyntiosoite: Haapaniemenkatu 7–9 B, Helsinki Puuliiton postiosoite: PL 318, 00531 Helsinki Puualojen työttömyyskassan postiosoite: PL 21, 00531 Helsinki Toimistoaika: 8.30–16.00 Puhelinvaihde: arkisin klo 9.00–15.00 (09) 615 161 • Telekopio: (09) 753 2506 Verkkosivut: www.puuliitto.fi Sähköposti: puuliitto@puuliitto.fi Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@puuliitto.fi (å,ä ja ö korvataan a, a ja o.) PUHEENJOHTAJA Jari Nilosaari puh. (09) 6151 6203 matkapuh. 0400 872 641 VARAPUHEENJOHTAJA Jyrki Alapartanen puh. (09) 6151 6382 matkapuh. 040 587 7563 KANSAINVÄLINEN SIHTEERI Riikka Vasama puh. (09) 6151 6397 matkapuh. 0400 484 528 TASA-ARVOJA SOSIAALIASIAIN SIHTEERI Saila Ruuth puh. (09) 6151 6206 matkapuh. 050 467 0089 JÄRJESTÖTOIMITSIJA, JÄRJESTÄYTYMINEN, NUORISO Hanna-Kaisa Hämäläinen puh. (09) 6151 6341 matkapuh. 050 351 0793 JÄRJESTÖSIHTEERI Pekka Juusola puh. (09) 6151 6379 matkapuh. 0400 891 533 TYÖYMPÄRISTÖSIHTEERI Pentti Hartikainen matkapuh. 050 406 0638 T YÖ E HTOS I HTE E R IT METSÄKONEALAN, METSÄALAN, TAIMITARHA-ALAN JA TURVETUOTANTOALAN TYÖEHTOSIHTEERI Harri Häkkinen puh. (09) 6151 6316 matkapuh. 0400 386 753 PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN, VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN SEKÄ HARJAJA SIVELLINALOJEN TYÖEHTOSIHTEERI Eero Juhonen puh. (09) 6151 6315 matkapuh. 045 130 5091 MAATALOUSALOJEN TYÖEHTOSIHTEERI Jari Sirviö matkapuh. 0400 361 925 TOIMITUSSIHTEERI Mira Tenhunen puh. (09) 6151 6390 matkapuh. 044 338 2126 Viestinnän telekopio (09) 753 2506 TOIMITUSSIHTEERI Jari Isokorpi puh. (09) 6151 6329 matkapuh. 050 364 2910 JÄSENREKISTERI JÄSENREKISTERIVASTAAVA Pirjo Kaperi puh. (09) 6151 6303 T YÖT TÖ MY YS K A SSA Sähköposti TK@puuliitto.fi Telekopio (09) 761 160 Palvelunumero 0600-97 091 (0,37 euroa+ppm) Heikki Seila matkapuh. 050 566 5286 Vuorikatu 11 50100 Mikkeli Erno Välimäki matkapuh. 045 636 5393 Isolinnankatu 24 28100 Pori Vaihtaessasi työnantajaa jäsenmaksutavan sopimiseksi. Voit myös ottaa yhteyttä uuden työpaikkasi luottamusmieheen. Häneltä saat tiedon siitä, periikö työnantaja jäsenmaksun palkastasi. Juha Lyytinen matkapuh. 0400 543 054 Vuorikatu 20 70100 Kuopio Kirsi Hyvönen matkapuh. 045 657 9008 Kalevankatu 4 40100 Jyväskylä Jos sopimusalasi muuttuu, sillä oikea tieto auttaa liittoa edunvalvonnassa ja saat ammattiasi koskevaa postia kotiin. POHJOISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Tuomo Sunnari matkapuh. 0400 965 061 Mäkelininkatu 31, 5. krs­. 90100 Oulu Lasse Parhiala matkapuh. 040 591 0365 Pitkäkatu 43 65100 Vaasa ITÄINEN TOIMINTA-ALUE Heikki Seila matkapuh. 050 566 5286 Vuorikatu 11 50100 Mikkeli KASSANJOHTAJA Rami Lindström puh. (09) 6151 6319 matkapuh. 045 6709550 •• •• •• •• •• Kelan sairaus- tai työttömyyspäiväraha perhevapaat varusmies- tai siviilipalvelus opiskelu kuntoutustuki Jäädessäsi eläkkeelle – muistathan, että matkustajavakuutus jää pois jäseneduista, joten hanki vakuutus matkoille lähtiessäsi. Voit ilmoittaa tietoja seuraavasti: •• liiton verkkosivuilla osoitteessa www.puuliitto.fi •• lähettämällä sähköpostia jäsenrekisterin sähköpostiin: JR@ puuliitto.fi •• soittamalla jäsenrekisterin palvelunumeroon: (09) 6151 6445 maanantaista torstaihin kello 9.00–14.00 välisenä aikana perjantaisin kello 9.00–13.00 välisenä aikana kesäaikana 1.6.–31.8. maanantaista perjantaihin kello 9.00–12.00 välisenä aikana LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Pauli Ukkonen matkapuh. 040 546 7750 Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere •• lähettämällä kirjeen liiton keskustoimiston osoitteeseen Jäsenrekisteri Puuliitto PL 318 00531 HELSINKI •• eAsioinnissa liiton verkkosivuilla wwww.puuliitto.fi/jasenalue POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Reijo Lehtinen matkapuh. 0400 125 770 Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi Puuliiton jäsenlehti ISSN 1236-5564 VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ Petteri Raito puh. (09) 6151 6222 matkapuh. 040 728 4615 Puhelinpalvelu maanantaista perjantaihin klo 9.00–11.30 Puh. (09) 6151 6444 LÄNTISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Pauli Ukkonen matkapuh. 040 546 7750 Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere J Ä R J E S T Ö T O I M I N N A S TA VA S TA AVAT T O I M I T S I J AT V I E S T I N TÄ Puhelinpalvelu maanantaista torstaihin klo 9.00–14.00 ja perjantaisin klo 9.00–13.00 Puh. (09) 61516 445 Sähköposti: JR@puuliitto.fi Telekopio (09) 753 2506 ITÄISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Asta Kääriäinen matkapuh. 0400 778 510 Haapaniemenkatu 7–9 B, 14. krs. 00530 Helsinki Reijo Lehtinen matkapuh. 0400 125 770 Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi Johdon telekopio (09) 736 069 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN, BIOTEOLLISUUDEN JA BIOENERGIATEOLLISUUDEN PALVELUYRITYSTEN TYÖEHTOSIHTEERI Jarmo Tuomainen puh. (09) 6151 6314 matkapuh. 0400 796 896 ALUETOIMISTOT Jos palkkatulosi keskeytyy. Liiton sääntöjen mukaan jäsen vapautuu suorittamasta jäsenmaksuja ollessaan vailla palkkatuloa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta. Maksuvapautukseen oikeuttavia syitä ovat muun muassa: TOIMITUS PL 318, 00531 Helsinki telekopio (09) 753 2506 s-posti: tiedotus@puuliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito puh. (09) 6151 6222 matkapuh. 040 728 4615 OSASTOJEN KOKOUSILMOITUKSET Terhi Nokela puh. (09) 6151 6323 matkapuh. 050 304 3048 tiedotus@puuliitto.fi ILMOITUSKONTTORI MikaMainos Oy Iso-Heikkiläntie 8, 20200 TURKU puh. 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi TILAUSHINNAT Jaetaan maksutta jokaiselle Puuliiton jäsenelle. Muilta 1/1 vsk 50 euroa, 1/2 vsk 25 euroa. PAINOPAIKKA Sata-Pirkan Painotalo Oy Patamäenkatu 7 33900 TAMPERE puh. (03) 230 420o www.sata-pirkanpainotalo.fi T Y Ö VÄ E N M U S E O W E R S TA S KOKONAISTOIMINTOJEN JOHTO Muista ilmoittaa jäsenrekisteriin SEURAAVA NUMERO ilmestyy 31.8.2017. Tähän numeroon tarkoitetun materiaalin on oltava toimituksessa kirjallisena viimeistään maanantaina 21.8.2017. Palkansaajalehdet PALE ry:n jäsen. Puuliitto on PEFC Suomi ry:n jäsen ja pitää arvossa PEFC:n toimintaperiaatteita kestävän metsätalouden edistämiseksi. ILMOITUSHINNAT Tekstissä 1,50/pmm Tekstin jälkeen 1,30/ pmm 2-väri-ilmoitukset 1,70 euroa/pmm 4-väri-ilmoitukset 2,00 /pmm (edellyttäen valmista aineistoa). Hintoihin lisätään alv. OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenrekisteri puh. (09) 6151 6445 10 VA S TAU S TA 1.1500 metrin juoksu. 2. Pehr Evind Svinhufvud. 3. Maailman toiseksi korkein vuorenhuippu. 4. Tervaa. 5. Metsää. 6. Yksiavioisuutta. 7. Hausjärvellä. 8. Moreeni. 9. Moreeni. 10. Alavartalopainotteinen hip-hop-tanssityyli. Osuusliike Vekara aloitti Tampereella ## Työväenmuseo Werstaalla on koko kesän ajan hauskaa ja innostavaa tekemistä kaiken ikäisille. Kesän kohokohta on lasten oma leikkikauppa Osuusliike Vekara. Leikkikaupassa lapset voivat sovittaa kaupanhoitajan vaatteita, testata kassa- ja kirjoituskoneita, leikkiä ostoskärryillä sekä askarrella tuotepakkauksia myymälään. Osuusliike Vekara on maksuton ja avoinna museon aukioloaikoina 6. elokuuta saakka. Yleisöopastuksia Oman liikkeen leivissä -näyttelyyn järjestetään tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin 24. elokuuta saakka. Näyttely kertoo edistysmielisen osuustoimintaliikkeen historiasta. Finlaysonin historiallisen tehdasalueen mielenkiintoiseen historiaan pureutuvia Pumpuliplikkain jäljillä -kierroksia on perjantaisin ja lauantaisin 26. elokuuta asti. Kesällä järjestetään myös Punainen Tampere -kävelykierroksia, joilla tutustutaan työväen jättämiin jälkiin kaupunkikuvassa. Reitti kulkee keskustassa Tammerkosken rantoja pitkin. Punainen Tampere -kierroksia on kesäsunnuntaisin 27. elokuuta saakka. Kaikki kesän yleisöopastukset alkavat Työväenmuseo Werstaalta kello 15. Liput maksavat kahdesta seitsemään euroa. A N N A PA L AU T E T TA Anna meille palautetta! Lähetä sähköpostia, mitä mieltä olet Särmästä ja sen jutuista osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi. Samaan osoitteeseen voit lähettää myös j­uttuideoita.

19 Ansök om kulturstipendier i augusti P Finlands fackförbunds cent- FFC:s kulturfond är en specialfond under Folkets bildningsfond. Om ditt fackförbund har en egen fond inom bildningsfonden tas din ansökan automatiskt i beaktande när stipendierna beviljas. Du kan ansöka om stipendierna på Folkets bildningsfonds webbplats. Ansökningsapplikationen och när- FOTON MIRA TENHUNEN ralorganisation FFC:s kulturstipendier för 2018 kan sökas under augusti. Ansökningstiden löper ut den 31 augusti 2017. Enskilda medlemmar och hobbygrupper inom FFC-förbunden kan ansöka om stipendierna.Avsikten med FFC:s kulturstipendier är i första hand att stöda konstbetonade hobbyer. mare instruktioner finns på adressen www.sivistysrahasto.fi fr.o.m den 1 augusti. I ansökningsapplikationen, välj först FFC:s kulturfond och efter den ditt eget fackförbund. Fyll i ansökan och skicka in den på nätet. Beviljade stipendier offentliggörs senast i slutet av januari 2018. F Snöleopardhonan Valma går efter sin lunchstek. FF Djurskötaren Julia Tommiska delar ut mjölmaskar, snäckor och morötter åt tvättbjörnarna. Mjölmaskarna är tvättbjörnarnas stora läckerhet. Djuriskt leverne ”Med djuren är varje dag annorlunda, även om den i princip är likadan.” P Högholmen är bekant åtminstone som ord för alla finländare och många är dom av oss som också har besökt platsen. Den är en av världens äldsta djurparker, som med sina exotiska djur och varierande, stundvis till och med magiska, terräng fascinerar såväl barnfamiljer, skolgrupper som även vuxna år efter år. När man följer med apornas eller tvättbjörnarnas bestyr eller kollar in snöleoparderna och andra kattdjur så kommer man inte att tänka på att Högholmen sysselsätter en hel del människor: trädgårdsarbetare, kundservicepersonal, djurskötare. För inte klarar sig djurparkens djur utan människor, som svarar till exempel för utfodringen av dem. Matning, städning, observation Djurskötaren Julia Tommiska från Helsingfors har drygt två sommars erfarenhet av att jobba på Högholmen. Den första sommaren svarade hon för djurparkens fåglar, mongoliska vildhästar och vildåsnor, i fjol somras jobbade hon i kattdalen. Under intervjudagen har hon hand om de afrikanska dvärggetterna i gethagen plus tvättbjörnarna, uttrarna och berguvarna. De djur som ska skötas va- rierar till och med dagligen, berättar Tommiska. – Vi samlas varje morgon i kattdalen, där djuren fördelas bland de anställda. Vi kan själva påverka vilka djur vi sköter. I morgon ska jag för första gången passa idisslare, som visenter, kameler, gaseller, skogsrenar och getter. Dessutom ingår björnar och järvar, även om dom inte alls är idisslare. Grupperna har bildats enligt område, och därför så finns till exempel de mongoliska vildhästarna i fågelgruppen. Att sköta djur verkar enkelt och bekvämt, men Tommiska försäkrar att det är mer än så. – Mitt jobb är att sköta djuren, mata dem och följa med hur dom mår. Sen ska djurens utrymmen städas, vilket betyder att ta bort avföringen och göra rent efter urinen där det är möjligt.Vi städar också bort matrester, som ben, eller papper, som maten har varit inslagen i. Dessutom servar jag djurparksbesökarna och berättar om djuren, i fall folk vill fråga något. Att sköta djuren är ungefär 25 procent av arbetsuppgifterna; i övrigt handlar det om att städa och se efter hur djuren mår. För Tommiska kom det inte som en överraskning att jobbet är mer än att bara handskas med djuren. – Redan i hästbranschen lärde jag mig att en stor del av jobbet är att städa stallen och skyffla hö. Till exempel på getternas område här handlar städningen bara om att använda lövblåsare, och all avföring får man på inget sätt bort. I stalljobbet blev det en självklarhet att städningen ska göras noggrant och allt ska vara tipptopp. Här säger man å andra sidan att du städar vad du hinner, och för mig känns det svårt att göra så. De olika djuren har sina egna rutiner som återkommer varje dag. – Nästan alla djur flyttas in när vi städar; då ska man inte vara i samma utrymme som djuren. Undantagna är de mongoliska vildhästarna och vildåsnorna. – Till exempel uttrarna flyttas först in i en reservinhägnad så att man kommer åt att städa den del av inhägnaden, som är synlig för publiken, och tvätta bassängerna. Sen släpps uttrarna ut och får mat, emellanåt matas dom också inför publik, så att folk ska se när dom äter. – Tvättbjörnarna i sin tur får vanligen vänta inne om morgnarna, när deras inhägnad städas upp, vattnet byts och maten delas ut. Sen är det dags att också släppa ut dem. I allmänhet är dom på dagen ute och till kvällen släpps dom in för att sova över natten. Jobbet sköts både själv och tillsammans med kollegor. – Till exempel så fanns det under en dag förra veckan bara en människa i kattdalen, och då kunde man bara sköta utfodringen. Men när fler i personalen är på plats, så kan man dela på uppgifterna eller göra större projekt. ”Hela tiden lär man sig” Tommiska säger att det bästa med jobbet är att man hela FA K TA Djurskötaren Julia Tommiska ## 25 år ## Jobbar som djurskötare vid Helsingfors stads djurpark Högholmen ## Har tidigare jobbat bland annat som hästskötare på två olika stall i Australien ## Till utbildningen hästskötare (grundexamen i hästhushållning) och djurskötare (yrkesexamen) ## Bor i Kottby i Helsingfors, uppvuxen i Helsingfors ## Hör till Hästbranschens fackavdelning 609 ## Sysslar med ridning och tillsammans med hundarna simning och agility ## Till familjen hör 5-åriga engelska springerspanielhonan Demi och 1-åriga amerikanska cockerspanielhonan Daisy. tiden får veta mera om djuren och hur de ska skötas. – Även om jag förra sommaren jobbade på samma ställe, så har jag redan den här sommaren lärt mig något nytt om samma djur. Samtidigt blir djuren bekanta som individer. – Djuren har namn här, och vart och ett har sin egen personlighet. Djuren känner också igen varandra. Till exempel tigrarna har olika tecken i ansiktet, och deras ungar känner man igen på deras karaktär: en Veckan 28 (10–16.7.) •• •• •• •• •• Eero Juhonen Pauli Ukkonen Jari Sirviö Reijo Lehtinen Harri Häkkinen 045 130 5091 040 546 7750 0400 361 925 0400 125 770 0400 386 753 Kollektivavtalsjouren i sommar Veckan 27 (3–9.7.) •• •• •• •• •• Reijo Lehtinen Kirsi Hyvönen Jari Sirviö Eero Juhonen Asta Kääriäinen Pauli Ukkonen Jari Sirviö Eero Juhonen Erno Välimäki Jarmo Tuomainen 040 546 7750 0400 361 925 045 130 5091 045 636 5393 0400 796 896 Veckan 30 (24–30.7.) 0400 125 770 045 657 9008 0400 361 925 045 130 5091 0400 778 510 •• •• •• •• Jarmo Tuomainen Jari Sirviö Pauli Ukkonen Erno Välimäki Via Australien till Högholmen För Tommiska är Högholmen inte exotisk som arbetsplats, även om djuren är det. – När jag berättar att jag jobbar på Högholmen, så är det någonting speciellt för andra, men för mig själv är det ingen stor grej. Men i den meningen är det en stor grej att man har fått komma hit på jobb, med tanke på hur många som söker jobb här varje sommar. För tre somrar sen, när jag sökte hit första gången, var antalet sökande 2 400. – Jag tänkte att jag försöker, även om jag inte trodde att jag skulle lyckas eftersom det fanns så många sökande. Jag kallades till intervju och fick jobbet. Det gick förvånansvärt lätt. Hon antar att hon lyckades komma på intervju och fick jobbet för att hon hade arbetserfarenhet också från utlandet. – Innan jag studerade till djurskötare, var jag drygt ett år i Australien, där jag skötte hästar åren 2012–2013. Djuren har varit hennes kall, det blev klart redan i hennes ungdom. Hon började rida i ridskolan i Alberga i Esbo och äger numera två hundar som ger henne mångsidig sysselsättning på fritiden. – Jag skulle säga att djuren är min grej. – Själv tycker jag att jag kan läsa djuren bra och kommer överens med olika djurindivider, vilket jag har lagt märke till i hästbranschen och också tillsammans med hundarna. När jag jobbade i Australien förundrade sig många äldre män över att jag som ung kvinna kunde handskas med galopphingstar, som andra inte klarade av. Förvåning väckte det också att jag kunde sko och injicera i djur. Hur man skor en häst lärde sig Tommiska när hon studerade till hobbyinstruktör vid Harju yrkesinstitut i Vederlax nära sydöstgränsen. – När dom som studerade till ridinstruktörer hade extra timmar i ridning, så hade vi skoning. Efter att ha handskats med hästar och ridit sedan barnsben studerade den unga kvinnan först till hästskötare vid Harju yrkesinstitutet och sedan till djurskötare vid Övre Savolax yrkesinstitutet. Nu siktar hon på att studera till skötare av djurparksdjur vid yrkesinstitutet Livias enhet i Pemar. Drömmen är att en dag bli heltidsanställd på Högholmen och för det krävs en examen som skötare av djurparksdjur. – Mitt jobb är mycket viktigt. Det är ett sätt att förtjäna uppehället men det är också viktigt för den mentala hälsan att få vara tillsammans med djur, och att få snacka med människor med samma intresse. Här är en jättefin anda. Mira Tenhunen KURSSIT Veckan 29 (17–23.7.) •• •• •• •• •• kommer modigt fram och en annan gillar att klättra. Hästarna har sina brännmärken, tvättbjörnarna känner man igen på svansen. En utterhona skiljer man från en hanne på hennes ljusare fläckar på bakdelen. – Det mest trista är att upplysa folk hur dom ska förhålla sig till djuren, eftersom människorna är så fjärmade från naturen, beklagar Tommiska. – Emellanåt kastar folk till exempel sten på lejonen för att få dem att röra på sig, och förstår inte att man inte kan göra vad som helst med ett djur. Redan lagen bestämmer att djurparkdjur också ska ha gömställen och dom har rätt att bete sig enligt sin läggning så långt det är möjligt i ett utrymme som en djurpark, fast att hela dagen hålla sig gömda för folk. 0400 796 896 0400 361 925 040 546 7750 045 636 5393 Svenskspråkig intressebevakningskurs för avtalsbranscherna av mekaniska skogsindustrin, snickeriindustrin och bioindustring 16–17.9., Kuopio ## Målgrupp: Alla svenskspråkiga medlemmar som jobbar på avtalsbranscherna av mekaniska skogsindustrin, snickeriindustrin och bioindustring. Kursens innehåll: Förbundets och avtalsverksamhets aktuella ärenden, målsättning för förhandlingar om kollektivavtalen och utbildning för strejkens skull. Förbundet ersätter inkvartering och måltider samt resekostnaden enligt förbundets reseinstruktionerna. Anmälningar: Senast 18.8. via email lasse.parhiala@puuliitto.fi eller tel. 040 591 0365. I samband med anmälningen informera också om Du har matallergi eller motsvarande och önskan av rumskamrat.

K U VAT P E T T E R I R A I T O 20 Jarmo Laatikainen (vas.) nousi voittoon tasaisella suorituksella. Jukka Perämäki on usein kirinyt karsinnassa voittoon, mutta tällä kerralla vauhti ei aivan riittänyt. Moottorisahauksen Suomen mestaruudesta käytiin ennätyskireä taistelu Laatikainen kiilasi kärkeen Kaksi parasta ylsi samaan pistemäärän. Kolmen kärki mahtui kolmen pisteen sisään. Voittoa tuuletti Jarmo Laatikainen. Vahva pohja kantaa kisassa P Tunnelma hetki ennen moottorisahauksen SM- kisan käynnistymistä on kuin formulavarikolla. Kilpailijat juttelevat huolellisten valmistelujen jälkeen keskenään ja kisa-alueelle saapuneen yleisön kanssa muina miehinä rauhalliseen, mutta päättäväiseen sävyyn. Voitto ja pärjääminen siintävät jokaisella mielessä. – Tavoitteet asetetaan korkealle niin kuin aina. Ei tänne kannata tulla kokeilemaan tai jäähdyttelemään. Tosin näin 60 ikävuotta lähestyttäessä on tuo näköongelma alkanut vaivata. Siis lähi- ja ulkonäköongelma, Esa Tumelius naurattaa väkeä. Kaadon ratkaiseva tarkkuus Moottorisahakisa koostuu viidestä lajista. Ne ovat puun kaato, teräketjun vaihto, alta-päältä sahaus, tarkkuuskatkaisu ja oksien karsinta. Pisteet lasketaan tehtäviin käytetyn ajan ja mahdollisten virheiden perusteella. Kisan edetessä alkaa käydä ilmi, että taso on nousemassa korkeaksi samalla kun kärkeen rupeaa tiiviisti pakkautumaan neljän kilpailijan ryhmä. Ennen viimeistä lajia eli oksien karsintaa kärkisijaa pitää hallussaan Jarmo Laatikainen. Jukka Perämäki ja Vesa Kurki jakavat toisen sijan yhdeksän pistettä Laatikaista laihemmalla saaliilla. Juho Paananen vaanii neljäntenä kolme pistettä kahta edellistä pienemmällä potilla. Kurjelle sattuu tiukassa paikassa kaksi karsintavirhettä. Mitalisauma on sillä menetetty. Muut kärkikahinoitsijat puolestaan tekevät virheettömät suoritukset nopeilla selvästi alle 20 sekunnin ajoilla. Kilpailijat ja asiantunteva yleisö alkavat heti karsinnan päätyttyä pyöritellä omia laskutoimituksiaan, mutta voittaja voidaan varmuudella vahvistaa vasta virallisen tulosliuskan perusteella. Laatikainen ja Paananen päätyvät samaan kokonaispistemäärään 1 650, jolloin voitto ratkaistaan puun kaadon tarkkuuden perusteella. Siinä Laatikainen on yhden, mutta kokonaisen pisteen Paanasta parempi. Perämäki kruunaa tiukan taiston jääden kärkikaksikosta kolmen pisteen päähän. Juho Paananen sahasi ennätystuloksensa ja ylsi hopealle. Tulokset ## Kokonaiskilpailu: 1) Jarmo Laatikainen 1650 pistettä, 2) Juho Paananen 1 650, 3) Jukka Perämäki 1 647, 4) Jukka Kylliäinen 1 608, 5) Esa Tumelius 1 600. Kaato: 1) Jukka Kylliäinen 657 pistettä, 2) Jarmo Laatikainen 649, 3) Juho Paananen 648, 4) Antti Oksanen 644, 5) Klaus Oinonen 643. Teräketjun vaihto: 1) Jukka Perämäki 130 pistettä, 2) Pentti Paananen 124, 3) Vesa Kurki 120, 4) Juho Paananen 120, 5) Jarmo Laatikainen 118. Alta-päältä sahaus: 1) Juho Paananen 202 pistettä, 2) Jari Temonen 201, 3) Vesa Kurki 201, 4) Jarmo Laatikainen 196, 5) Jukka Perämäki 193. Tarkkuuskatkaisu: 1) Jari Temonen 247 pistettä, 2) Jarmo Laatikainen 241, 3) Vesa Kurki 237, 4) Esa Tumelius 235, 5) Jukka Perämäki 231. Oksien karsinta: 1) Juho Paananen 458 pistettä, 2) Jukka Perämäki 452, 3) Esa Tumelius 446, 4) Jarmo Laatikainen 446, 5) Jukka Kylliäinen 438. Kisan päätyttyä kentän laidalla tarinoi tyytyväinen uunituore Suomen mestari. – En lähtenyt voittoa yrittämään. Se tuli vahingossa. Tämä on harrastusmielessä otettu laji. Ei sen kummempaa, mutta mieli on hyvä silloin kun onnistuu, Laatikainen pohtii. Kolmannen Suomen mestaruutensa napanneen Laatikaisen lähtökohdat kisaan eivät olleet otolliset. Kroppa jurnutteli kevään mittaan siihen malliin, että hän ei pystynyt harjoittelemaan oikeastaan lainkaan. – Olen pyörinyt SM-kisoissa 90-luvulta alkaen ja joskus on tullut treenattua paljon. Siinä on pohja olemassa, että ei se enää hyvin montaa toistoa tarvitse, että jollain keinoin pystyy tekemään. – Oikeastaan karsinta on ainoa laji, jossa tarvitsee harjoitusta pohjalle, että siihen pystyy vauhtia pistämään. Toisaalta kun tiesin ennen omaa karsintavuoroani jo olevani varmasti mitaleilla, niin otin rauhallisesti. En lähtenyt repimään ja taktiikka onnistui. Varman päälle otettu virheetön suoritus riitti. Juho Paananen nappasi hopean uudella ennätystuloksellaan. Samalla hän päihitti valmentajansa Perämäen, joka puolestaan on pitkän uransa aikana korjannut talteen peräti kymmenen SM-titteliä. – Jukka voittaa harjoituksissa kahdeksan koitosta kymmenestä. En tiedä, rupeaako kurssi tästä nyt kääntymään. Perämäki on ärsytettynä paha. Se voi olla seuraavassa kisassa tosi kova, kun jäi nyt kolmanneksi, Paananen arvioi. Pohjoismaiden mestaruuskisat järjestetään heinäkuussa Norjassa. Suomen edustajina PM-kisoihin matkaavat Laatikainen, Paananen ja Perämäki. – Teimme jokainen kansainvälisesti kovat pisteet. Jos sellaiset setit vedämme joukkuekisassa, niin pokkaamme ykköspalkinnon, mutta se on jos. Ne pisteet pitää tehdä, Paananen tietää. Moottorisahauksen SM-kisa järjestettiin 17. kesäkuuta Punkaharjulla sijaitsevan Metsämuseo Luston kentällä osana Metku–Metsäkulttuuripäiviä. Viikonvaihteen aikana tapahtumassa vieraili järjestäjien mukaan ennätysyleisö 5 850 kävijää. Petteri Raito