Koko kesä sohvatehtaalla s. 10–11 Kun tehtävät ja työaika eivät kohtaa s. 5 31.8. 2017 PUULIITON JÄSENLEHTI MPR 2 Itel l a Pos ti O y Tomaatinpoimintaa ja työnjohtoa s. 13 Osastojen haettava Teollisuusliiton jäsenyyttä s. 6 Esittelyssä Teollisuusliiton Murikka-opisto s. 15 Myös työttömyyskassat yhdistyvät Packare blev arbetsledare s. 19 s. 8

2 Työllisyys muistettava ilmastopolitiikassa PUULIITON JÄSENLEHTI 31.8.2017 Päätoimittaja Petteri Raito I lmastosta huolehtiminen on tuiki tärkeä tehtävä tulevaisuutta rakennettaessa, mutta niin on työllisyyskin. Siksi näitä tavoitteita täytyy viedä eteenpäin rinnakkain ja sopusoinnussa. Tässä suhteessa keskeinen mittauspiste on Europarlamentin 12. syyskuuta toteutuva äänestys maankäyttö- ja metsäsektorin pelisäännöistä ilmastonmuutostyössä (LULUCF). Ikävin näkymä on, että työllisyys jää kestävän kehityksen raamin sisällä ilmastonäkökohtien jalkoihin. Riski sisältyy Europarlamentin ympäristövaliokunnan esitykseen, jonka mukaan metsien hiilinielun määrittelyn perusteena käytettäisiin vuosien 2000 ja 2012 välisenä aikana toteutuneita hakkuita. Jäsenmaat joutuisivat rajoittamaan hakkuunsa joko viitevuosien määrittämälle tasolla tai ostamaan sanktiona päästöoikeuksia tuon tason ylittävistä hakkuista. Suomen kannalta yhtälö on erityisen hankala. Hakkuut olivat ajanjaksolla 2000–2012 alhaisella tasolla ja erityisen matalalla ne olivat talouden taantumavuosina 2008 ja 2009. Toteutuessaan tällainen menneisyyteen perustuva metsien hiilinielun laskentamalli ajaisi metsäteollisuuden toiminnan päästöoikeuksien ostamisen alueelle. Se varmasti vaikuttaisi yritysten investointihalukkuuteen Suomessa. Olisi valitettavaa, jos maassamme vireillä olevat metsäteollisuuden investointi- suunnitelmat jäisivät LULUCF-päätöksen myötä toteutumatta tai ne siirtyisivät EU-alueen ulkopuolelle. Se tarkoittaisi työllisyysasteen noston tavoitteen vesittymistä ja sen myötä kansantalouden voimistumisen hiipumista. Kolmas ongelma muodostuisi yritysten väliseen kilpailuasetelmaan. Ympäristövaliokunnan esittämä malli palkitsisi niitä jäsenmaita, joissa hakkuut olivat viitevuosina korkealla tasolla ja rankaisisi niitä maita, joissa hakkuumäärä on ollut alhainen. Ongelma on EU:n metsäteollisuusmaille kaikissa ulottuvuuksissaan yhteinen. Reilu lähestymistapa on määritellä metsäteollisuuden hakkuille yhtenäinen perusta niin, että kestävän kehityksen raamin sisällä toteutuvasta taloudellisesta toiminnasta ei koidu jäsenmaille tai yrityksille sanktioita. Metsien JARI ISOKORPI vuosikasvun arvioidaan nousevan Suomessa nykyisestä 110 miljoonasta kuutiometristä 115–120 kuutiometriin vuoteen 2030 mennessä. Hakkuumäärän puolestaan arvioidaan nousevan tämän vuoden noin 72 miljoonasta kuutiometristä 80–85 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, mikäli metsäteollisuuden investointisuunnitelmat toteutuvat. Metsäteollisuuden toiminta tulee pysymään kestävän kehityksen raamissa. Tila työllisyyden huomioon ottamiselle on olemassa. Luvassa mielenkiintoinen neuvottelukierros S MERJA KAUHANEN tutkimuskoordinaattori Palkansaajien tutkimuslaitos yksyn mielenkiintoinen neuvottelukierros on jo käynnistynyt. Sopimusneuvottelut on aloitettu paperiteollisuudessa sekä myös alustavalla tasolla kemianteollisuudessa sekä posti- ja logistiikka-alalla. Palkkaneuvottelukierrokselle lähdetään nyt tilanteessa, jossa Suomen talous on pitkästä aikaa selvässä kasvussa, vienti vetää ja työllisyystilannekin on parantunut. Useat ennustelaitokset ovat nostaneet tai nostamassa aiempia talouden kasvuennusteitaan lähitulevaisuudelle. Syksyn palkkaneuvottelut käydään liittotasolla – ensi kertaa sitten vuoden 2007. Keskitettyjen tulopoliittisten ratkaisujen aika näyttää olevan lopullisestikin ohi, koska Elinkeinoelämän keskusliitto luopui keskitetyistä tuloratkaisuista yksipuolisella päätöksellä vuonna 2015. Taaksepäin katsottuna suomalaista tulopolitiikkaa on perinteisesti hallinnut vahva palkkaratkaisujen yhteensovittamisen perinne, ja 1960-luvulta 2010luvulle asti valtaosa neuvottelukierroksista on johtanut keskitetyn ratkaisun syntyyn. Vuosina 1968–2013 solmittiin 22 keskitettyä ratkaisua mukaan lukien vuonna 2011 solmittu raamisopimus ja vuonna 2013 solmittu Työllisyys- ja kasvusopimus. Liittokierroksia samalla ajanjaksolla oli puolet vähemmän eli 11 kappaletta. Syksyn neuvottelut piti käydä ”uuden” Suomen mallin mukaisesti, mutta ongelmana on, että tästä vientivetoisesta Suomen työmarkkinamallista ei vielä ole saatu sovittua. Mallin valmistelu koki keväällä ison takaiskun, kun Metsäteollisuus ry ilmoitti vetäytyvänsä neuvotteluista ja sen jälkeen palkansaajajärjestöt ilmoittivat lopettavansa mallin valmistelun. Keskeinen idea tässä mallissa on, että vientivetoiset alat toimisivat ohjeellisen pal- kankorotuslinjan, ns. palkkanormin, asettajana, jota muut alat noudattaisivat omissa sopimuksissaan. Tällainen malli on hyvin pitkälti käytössä tällä hetkellä myös muissa Pohjoismaissa. Kun Suomessa ei enää tehdä keskitettyjä palkkaratkaisuja, vientivetoinen palkkamalli olisi tapa saada koordinaatiota palkkaneuvotteluihin. On hyvä ottaa huomioon, että Suomenkin sopimusjärjestelmä on ollut monitasoinen. Keskitetty tai liittotason kierros on tarkoittanut periaatteessa palkkasopimusten koordinoinnin ylintä astetta, joka ohjaa alempien tasojen neuvotteluja. Onko sillä sitten väliä tehdäänkö keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja vai liittokohtaisia sopimuksia? Aiempi suomalainen tutkimus on osoittanut, että keskitetyissä palkkaratkaisuissa on paremmin pystytty ottamaan huomioon palkkaratkaisujen kokonaistaloudelliset vaikutukset ja nimelliset palkankorotukset ovat ainakin aiemmin yleensä olleet matalampia kuin liittokohtaisissa ratkaisuissa. Liittokohtaisissa ratkaisuissa taas voidaan paremmin huomioida eroja tuottavuus- ja kannattavuuskehityksessä. Aiempia palkkaratkaisuja vertailtaessa on havaittu, että keskimääräinen ero ansiotasonnousuvauhdissa keskitettyjen ja liittokohtaisen ratkaisujen välillä on ollut noin kaksi prosenttiyksikköä vuodessa. Keskitettyjen ratkaisujen etuna on tuotu esille myös se, että niissä pystytään paremmin ottamaan huomioon myös tasa-arvonäkökohdat, kuten palkkahajonta ja sukupuolten välinen tasa-arvo. Eräät ovat tosin myös korostaneet tämän solidaarisuuselementin kallista ”hintaa”. Suomessa palkkaneuvotteluihin ja palkkavaatimusten tasoon on myös perinteisesti kytketty erilaisia työelämän kehittämiseen ja sosiaaliturvaan liittyviä kysy- myksiä. Nämä kysymykset ja palkkaratkaisut on ollut helpompi kytkeä toisiinsa keskitetyissä ratkaisuissa. Tutkimuskirjallisuuden mukaan keskeinen ja tärkeä sopimusjärjestelmän piirre järjestäytyneillä työmarkkinoilla on myös palkkavaateiden keskinäinen yhteensovittaminen eli koordinaatio. Koordinaatiolla tarkoitetaan sitä, millaisten mekanismien kautta sopimukset muodostuvat keskenään yhtenäisiksi ja missä määrin neuvotteluissa otetaan huomioon sopimusten kokonaistaloudelliset vaikutukset. Tämä koordinaatio voidaan järjestää eri tavoin. Kun Suomessa ei enää tehdä keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja, kansantalouden kannalta tärkeä olisi kuitenkin edistää koordinaatiota muilla tavoin. Nähtäväksi jää, kuinka hyvin palkkaratkaisujen yhteensovittamisessa onnistutaan, kun vientivetoisesta Suomen mallista ei vielä ole yhteisymmärrystä. On vaikea ennakoida neuvottelukierroksen tulosta palkoista. Työnantaja- ja työntekijäpuolella vaikuttaa olevan hyvin erilaisia näkemyksiä siitä, onko olemassa palkankorotusvaraa ja tässä toki voi olla alakohtaisiakin eroja. Palkkamalttia on jatkuvasti korostettu julkisessa keskustelussa eritoten työnantajien ja valtiovallan puolelta. Pekka Sauramon tutkimuksen mukaan palkkamaltissa ei ole mitään tavatonta. Sitä on Suomessa harjoitettu vuodesta 1995 alkaen lukuun ottamatta vuoden 2007 liittokierrosta. Palkansaajapuolelle tärkeä tavoite luonnollisesti on turvata palkansaajien ostovoima. Siksi voi odottaa, että korotuksilla haetaan vähintäänkin kompensaatiota kilpailukykysopimukseen sisältyville, ensi vuonna voimaan tuleville, työntekijöiden työttömyysvakuutus- ja eläkemaksujen korotuksille.

P I X A B AY 3 Biotuotetehdas lähti käyntiin ## Metsä Groupin uuden sukupolven biotuotetehdas käynnistyi Äänekoskella tiistaina 15. elokuuta kello kuusi aamulla. Uuden tehtaan sellutoimitukset alkoivat syyskuun alussa. Biotuotetehtaan rakennusprojekti eteni suunnitellusti 1,2 miljardin euron budjetilla. Biotuotetehtaan tuotannon nostaminen täyteen käyntiin kestää noin vuoden. Tehdas tuottaa vuodessa 1,3 miljoonaa tonnia sellua sekä muita tuotteita, muun muassa mäntyöljyä ja tärpättiä. Tuotekonseptia täydentäneitä tuotteita ovat kuoresta saatava tuotekaasu, tehtaan hajukaasuista valmistettu rikkihappo sekä lietteistä jalostettu biokaasu ja biopolttoainepelletit. Tehtaan kehityshankkeita ovat ligniinijalosteet, tekstiilikuidut ja biokomposiitti. Kaijansinkon Puutarha on puutarha-alan paras työpaikka Työmarkkinajärjestöjen mielestä uudistus edellyttää huolellista ja laajapohjaista valmistelua. Työmarkkinajärjestöt: Perhevapaat uudistettava SAK, Akava, STTK sekä Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) esittävät, että hallitus käynnistää perhevapaajärjestelmän uudistamisen. Valmistelutyö tulee niiden mielestä aloittaa heti. P Uudistuksen tavoitteeksi pitää asettaa perhevapaiden käyttämisen tasaisempi jakautuminen, naisten työmarkkina-aseman kohentaminen, työllisyyden parantaminen sekä joustava työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, ehdottavat järjestöt. Työ- ja perhe-elämä sekä tasa-arvon vaatimus edellyttävät järjestöjen mielestä nykyistä joustavampaa mahdollisuutta käyttää perhevapaita. Esityksen mukaan uudistuksessa pitää huomioida erilaiset perhemuodot. Tällä hetkellä naiset kantavat järjestöjen mukaan miehiä huomattavasti suuremman vastuun pienten lasten hoitamisesta. Miehet käyttävät vain 1–3 prosenttia vanhempainvapaista.Tämä osuus ei ole muuttunut yli kymmeneen vuoteen. Perhevapaiden epätasainen jakaantuminen heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla. Se jarruttaa palkkatasaarvon toteutumista ja vaikeuttaa naisten etenemistä työelämässä ja valitsemallaan uralla, mainitaan esityksessä. Uudistus tukisi työllisyyttä Työllisyysaste Suomessa on alhaisempi kuin muissa Pohjoismaissa. Hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen sekä työeläk- keiden rahoitus onnistuu kestävästi vain, jos työllisyysastetta saadaan parannettua. Työmarkkinajärjestöt esittävät muutoksia perhevapaisiin, vanhempainpäivärahoihin sekä kotihoidon tukeen. Valmistelussa tulee niiden mielestä tarkastella myös varhaiskasvatusta ja sen joustavoittamista sekä resurssien riittävyyttä. Päivähoitomaksuja tulee pohtia siitä näkökulmasta, että ne tukevat työllisyyden kasvua. Uudistus tulee esityksen mukaan toteuttaa niin, että se tukee tavoitetta nostaa työllisyysastetta. Tämä vahvistaisi valtion, kuntien ja sosiaalivakuutusrahastojen taloudellista kestävyyttä. Laajapohjaisesti valmisteltava Valmistelu tulee järjestöjen mielestä toteuttaa kolmikan- taisesti yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kysymyksessä on työlainsäädännön sekä pääosin työperusteisen sosiaaliturvan uudistaminen. Uudistus on työelämän kannalta keskeinen, koska se vaikuttaa mitä konkreettisimmalla tavalla työntekijöiden elämään ja työpaikkojen arkeen. Työnantajat ja työntekijät rahoittavat yhdessä sairausvakuutusmaksuillaan ansiosidonnaiset vanhempainrahat. Valtio kustantaa vähimmäismääräisenä maksettavat vanhempainpäivärahat. Työmarkkinajärjestöjen esittävät, että uudistus tehdään huolellisesti ja laajapohjaisesti. Järjestöjen aikataulutavoite on se, että työ valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä. Inwido palkkaa väkeä Haapajärvelle Ikkuna- ja ovivalmistaja Inwido Finlandin tehdas Haapajärvellä lisää tuotantoaan siirtymällä syyskuun alussa kolmivuorotyöhön ja palkkaamalla lisää työntekijöitä. P Yhtiön toimitusjohtaja Johan Bergin mukaan taustalla on kysynnän kasvu, joka johtuu sekä uudis- että korjausrakentamisen piristymisestä. Erityisen kiireinen kesä viittaa kysynnän kasvavan edelleen. Kapasiteettia Berg kertoo olevan riittävästi niin Haapajärvellä kuin yhtiön muillakin tehtailla Kannuksessa, Kuusamossa ja Ruovedellä. – Inwido on investoinut tekniikkaan, prosesseihin ja osaamiseen kaikilla tehtaillaan.Tehokkuus on kohdallaan, joten tuotannon kasvattamiselle ei ole esteitä, Berg kertoo. Haapajärven tehtaan tuotantoprosessin kehittämiseen ja koneiden hankintaan on käytetty viime vuosina yli viisi miljoonaa euroa. Siitä lähes kaksi miljoonaa koh- distui toissa vuonna avattuun ikkunapuitteiden valmistuslinjaan. Tänä vuonna uudistettiin maalaamon tekniikka, mikä nopeuttaa tuotantoprosessia ja mahdollistaa muun muassa asiakkaiden toivomien erikoisvärien monipuolisemman käytön. Digitaalisuus tulee ikkunoihin Inwidon teettämien selvitysten mukaan ikkunoiden merkitys on kasvamassa usealla eri tavalla. Ikkunoista halutaan entis- tä isompia ja näyttävämpiä, mutta silti energiaa säästäviä. Tulevaisuudessa ikkunoista tulee oleellinen osa talotekniikkaa ja älykästä kotia, kun niihin liitetään digitalisaation tarjoamia uusia ominaisuuksia, kertovat Inwidon selvitykset. –  Ikkunoihin kohdistuu paljon odotuksia, kun niiden tärkeys rakenneosana kasvaa entisestään. – Seuraamme tarkoin näitä muutoksia kehittäen ja testaten uusia ratkaisuja ikkunoiden yhteyteen, Berg mainitsee. ## Kaijansinkon Puutarha on puutarha-alan paras työpaikka. Valinnan teki alan ammattilehti Puutarha & kaupan toimitus. Kaijansinkon Puutarha on perustettu 1977, ja se työllistää kaudesta riippuen noin 12 henkilöä omistajaperheen lisäksi. Lahden Mäkelässä Päijät-Hämeessä sijaitsevalla puutarhalla viljellään kesäkukkien, mausteyrttien ja vihannesten taimia sekä kukkivia ruukku- ja amppelikasveja. Tällä hetkellä kasvihuoneita on kahdeksan, yhteensä 6 300 neliömetriä. Kaikki kukat ja taimet kasvatetaan itse siemenistä, pikkutaimista tai pistokkaista. Kasvit myydään suoraan kuluttajille suoraan puutarhalta sekä Heinolassa sijaitsevasta myyntipaikasta. Työntekijät kehuvat työpaikkansa työilmapiiriä, työkavereita ja huumoria, muun muassa. – Uskomme omiin vahvuuksiimme, joita ovat esimerkiksi kasvien oma tuotanto, amppelikasvien monipuolinen valikoima sekä uutuuksien rohkea kokeilu, unohtamatta neuvontaa ja palvelua kaiken tasoisille harrastajille, yrityksestä kerrotaan. Parasta puutarha-alan työpaikkaa haettaessa kuka tahansa sai ehdottaa mitä tahansa puutarha-alan yritystä tai työyhteisöä, jossa on töissä vähintään kolme henkilöä. Ylärajaa henkilöstön lukumäärälle ei ollut. Myös omaa työyhteisöä sai ehdottaa. Loppukilpailussa oli neljä työpaikkaa: Huiskulan Puutarha, Kaijansinkon Puutarha, Oksasen Puutarha ja Terolan Taimitarha, jotka Puutarha & kauppa -lehden toimitus valitsi ehdotusten joukosta. Työpaikat esiteltiin lehdessä kuluneen kevään aikana. Palkinto jaettiin Lepaa 2017 -näyttelyssä Hattulan Lepaalla. Palkinnolla juhlistettiin 20-vuotiasta Puutarha & kauppa -lehteä, ja se jaettiin nyt ensimmäisen kerran. Puutarha & kauppa on Kauppapuutarhaliiton ja Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton jäsenlehti. SAK haluaa nollatyöstä eroon ## SAK tavoittelee syksyn työehtosopimuskierroksella parannuksia nollatuntisopimuslaisten asemaan. Nollatuntilaisten tilannetta kohentaisi SAK:n mielestä työehtosopimuksiin kirjattavat rajoitukset osa-aikatyöntekijöiden määrälle suhteessa vakituisiin kokoaikaisiin työntekijöihin. Silpputyötä vähentäisi työehtosopimuksessa oleva prosenttimäärä siitä, kuinka moni työpaikan työntekijöistä voi olla osaaikainen, vuokratyöntekijä tai tarvittaessa töihin kutsuttava. Osa-aikatyön minimiviikkotyöaika tulisi SAK:n mielestä kirjata kaikkiin työehtosopimuksiin. Työsopimuksissa pitäisi sopia vähimmäistyöajasta, eikä vähimmästyöaika saisi olla nolla. Eläkejärjestelmällä suomalaisten tuki ## Kolme neljäsosaa suomalaisista kannattaa kotimaisen eläketurvan periaatteita, joita ovat ansiosidonnaisuus ja sukupolvien väliseen yhteisvastuuseen pohjautuva rahoitus. Vastaajien enemmistö, 66 prosenttia, tuki myös kolmikantaista päätöksentekoa. Nämä periaatteet ovat olleet osa suomalaista työeläkemallia sen syntyajoilta, 1960-luvulta lähtien. Suomen työeläkejärjestelmässä maksussa olevat työeläkkeet rahoitetaan pääosin työssäkäyvien maksamilla pakollisilla eläkemaksuilla. Tämän yhteisvastuullisen mallin kannalla on 75 prosenttia suomalaisista. Vain 13 prosenttia suomalaisista on vahvasti tai osittain sitä mieltä, että vastuuta eläkeajan toimeentulosta pitäisi olla enemmän yksilöllä. Tällöin vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalle varauduttaisiin säästämällä itse. Johtavassa asemassa olevista tätä mieltä oli 23 prosenttia. Nykyistä yhteisvastuullista eläkemallia kannattavien vastaajien mukaan itse säästämällä olisi vaikeaa varautua eläkeaikaan, jonka pituutta kukaan ei etukäteen tiedä. Eläkettä taas maksetaan koko loppuelämä. Vastaajat korostivat myös, että kaikilla ei ole mahdollisuutta varautua säästämällä. Myös sairaudet tai työttömyys voivat yllättää. Liiton toimistot kiinni 2.–3. marraskuuta ## Liiton keskustoimisto ja aluetoimistot ovat kiinni 2.–3. marras- kuuta henkilöstökoulutuksen takia.

K U VAT A L E K S I V I E N O N E N 4 Metsäkoneen puikoista opetuspuolelle siirtynyt Kai Kokkonen (vasemmalla) on huolissaan siitä, miten ammatillisen koulutuksen uudistus saadaan toimimaan käytännössä. Sami Jakonen-Tarikka (keskellä) odottaa, että Puuliiton fuusioituminen Teollisuusliittoon tuo lisävoimaa paikallistason edunvalvontaan. Markus Kortesalmi (oikealla) kaipaa liiton tapahtumiin enemmän toimintaa ja perheellisten huomioimista. Ammattikoulu-uudistus mietityttää konkareita Metsäkoneenkuljettajat kokoontuivat Imatran kylpylään heinäkuun puolivälissä. P Puuliiton metsäkoneenkuljettajat kokoontuivat heinäkuun puolivälissä Imatran kylpylään pohtimaan alan näkymiä, tapaamaan toisiaan ja rentoutumaan. Kokouksessa keskustelua herätti orastava nousukausi, tuleva liittokierros ja liittofuusio. Myös tuleva ammatillisen koulutuksen uudistus, jossa oppilaat opiskelisivat nykyistä enemmän yrityksissä, herätti keskustelua ja kysymyksiä. – Tässä on yritetty, että yrittäjät ottavat oppilaat kokonaan vastuulleen. Mutta se tulee yrittäjälle helposti kalliiksi, kun koneita rikkoutuu. Äkkinäisiä sinne ei pidä tuoda. Toisaalta vahingoista ja virheistä nämä oppivat. Osalle on aika vaikeaa, että asiat pitää tehdä tarkasti ja oikein, Kai Kokkonen sanoo. Nurmeksesta kotoisin oleva Kokkonen, 53, on tehnyt pitkän uran metsäkoneenkuljettajana. Nyt hän työskentelee nuorten metsäalan opiskelijoiden kanssa ammatillisena ohjaajana Valtimon metsäoppilaitoksessa. Kokkonen huomauttaa, että nuorilla menee helposti koneen hydrauliikkaletkuja poikki. – Kuka nämä korvaa yrittäjälle, Kokkonen kysyy. Metsäkoneenkuljettajien kesäkokouksista Kokkosella on myös pitkä kokemus. – Parikymmentä vuotta sitten olin ensimmäistä kertaa. Paikalle häntä vetää vanhat kaverit ja alan tuoreet kuulumiset. Puuliittoon hän on kuulunut koko työikänsä. Isompia luottamustehtäviä hän ei ole liitossa itselleen haalinut. – Toimikunnassa olen ollut aikanaan Itä-Suomen metsäkonealan ammattiosastossa. Olen halunnut jäädä rivijäseneksi. ”Jotain pitäisi osatakin” Alan koulutus mietityttää myös nuoremman polven kokousväkeä. – Tuntuu, että jotkut oppilaitokset keskittyvät vain siihen, että tulee oppilaita. Silloin opetus ei ole riittävän korkealla tasolla. Kun nuori tulee yrittäjälle töihin, hän ei saisi olla enää ihan kädetön, vaan hänen pitäisi osatakin jo jotain, Markus Kortesalmi, 33, pohtii. Kortesalmi on tullut kokoukseen Siilinjärveltä. Mukaan hän on ottanut perheensä. – Meidän osastossamme on ihan kehotettu, että kannattaa ottaa perhe mukaan. Kortesalmi on puurtanut hakkuukoneen puikoissa 12 vuotta. Hän on ammattiosastonsa sihteeri ja varainhoitaja. – Olen mukana ay-toiminnassa, koska tämä vaan kiinnostaa. Minua kiinnostaa nämä eri tapahtumat ja haluan olla mukana kehittämässä tätä alaa ja seurata työehtojen kehittymistä. Kortesalmea huolestuttaa, että tässäkin tapahtumassa osallistujien keski-ikä huitelee viidenkymmenen yläpuolella. Tapahtumien muuttaminen toiminnalliseksi ja sisällä kokoushuoneessa istumisen vähentäminen voisivat olla hänen mielestään keinoja saada nuorempaa väkeä mukaan. – Olemme kokeilleet monenlaista konstia, että miten nuo- Metsäkonealan työntekijät: Palkoissa tultu jo tarpeeksi vastaan ## Metsäkonealan työntekijöiden valtakunnallinen kokous veti yksituumaisen linjan tulevia työehtosopimusneuvotteluja ajatellen. – Seitsemän vuoden vastaantulo keskitetyissä palkkaratkaisuissa saa riittää. Liittokohtaiset metsäkonealan palkkaneuvottelut vuoden 2018 alussa ovat kaikkien metsäkonealalla ja puutavaraterminaaleissa ahertavien työntekijöiden yhteinen toive. – Teollisuusliiton tulevat avaukset palkkamallista on otettava työnantajaleirissä vakavasti vastaan. Vientiteollisuuden palk- kakehityksellä tulee olemaan merkittävä asema tulevaisuuden työehtosopimuksien palkankorotustasoa määriteltäessä, kokousväki tähdensi. Teollisuusliitosta uutta puhtia Uuden Teollisuusliiton syntyminen Puuliiton, TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton ja Metalliliiton fuusion tuloksena on kaikkien metsäkonealalla ja puutavaraterminaaleissa työskentelevien mieleen. – Todella hyviä uutisia ay-rintamalta. Yhteen hiileen puhaltamalla ja rakentavasti neuvottelemalla olemme mukana luomassa edellytykset vahvalle talouskasvulle. Metsäkonealalla vallitsee laajemminkin pitkästä aikaa toivon kipinä paremmasta tulevaisuudesta; Äänekosken biotuotetehtaan toiminnan käynnistyminen lisää pyöreän puun käyttöä runsaasti. Sen seurauksena puutavaraterminaalien työntekijöiden määrä tulee kasvamaan. Tehtaan käynnistyminen tasoittaa myös metsäkonealan ei-toivottua kausiluonteisuutta. Metsäteollisuuden puolella on jo pitkään oltu huolissaan alan työvoiman riittävyydestä. Työntekijäpuolen osalta huolestuneita ollaan enemmänkin siitä, että lakeja ja sopimuksia rikkovien työnantajien määrä on ollut alalla viime vuosina kasvussa. Metsäkonealan perinteinen valtakunnallinen kokous pidettiin tänä vuonna 15.7. Imatran kylpylässä. Järjestäjinä toimivat poikkeuksellisesti puutavaraterminaalien työntekijät tukenaan Puuliiton Lappeenrannan puualan ammattiosasto 36. Tapahtumaan osallistui perheineen yli sata alan ammattilaista ympäri Suomen. ria saadaan mukaan. Erilaisia keilailutapahtumia ja muita on kokeiltu. Pitäisi sopivasti järjestää siten, että on muutakin tekemistä kuin kokoushuoneessa istumista. Liittofuusio tuo muskelia Kortesalmi ei ollut ainoa perheensä kanssa kokoukseen saapunut kolmekymppinen. Myös Sami Jakonen-Tarikka, 33, Mikkelistä on ottanut vaimon ja lapset mukaan. Hän on ammattiosastossaan varainhoitaja. Häntä kiinnostaa liittofuusion eli uuden Teollisuusliiton tuomat mahdollisuudet paikallistasolle. Kolme ammattiliittoa eli Puuliitto, Metalliliitto ja Teollisuusalojen ammattiliitto päättivät keväällä panna hynttyyt yhteen. – Tämä liittofuusio on varmaan ihan hyvä asia. Se ehkä rauhoittaa joitain vähän vil- leimpiä paikallisia yrityksiä. En tiedä vaikuttaako mitään, mutta jos nyt sitten saisi vähän enemmän painoarvoa nämä meidän asiat, Jakonen-Tarikka pohtii. Hänen ammattiosastossaan fuusioon on suhtauduttu positiivisesti. – Voi olla, että tämä vähän jäykistää liittoa, mutta varmasti myös mahdollistaa monia asioita. Voi olla, että saamme helpommin isompia tapahtumia järjestettyä. Jakonen-Tarikka muistuttaa, että moni alan yritys on varsin pieni. Tyypillisesti firmassa on urakoitsija ja muutama työntekijä. Hänen oma työnantajansa on tyyppiesimerkki. – Olen töissä Metsäkone Hämäläisellä. Meillä on kolme työntekijää ja urakoitsija. Aleksi Vienonen Äänekosken suurinvestointi innostaa ## Ajankohtaisten tes- ja liittofuusioasioiden ohella metsäkoneenkuljettajien kokouksessa innostusta nosti Äänekosken uuden tehtaan käynnistyminen. Suomen suurin metsäalan investointi alkaa olla loppusuoralla. Tilaisuudessa puhunut Metsä Groupin edustaja kertoi, että tehdas käynnistyy aikataulussa elokuun puolivälissä. Äänekosken biotuotetehtaan käynnistyminen lisää merkittävästi puun kysyntää Suomessa. Metsä Group arvioi, että kuitupuun käyttö lisääntyy valtakunnallisesti noin 4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Tuotannon käynnistyttyä työllistävä vaikutus koko arvoketjussa Suomessa on yli 2 500 työpaikkaa, joista uusia on noin 1 500.

5 Työsuojeluvaltuutettujen ahdinko: Työsuojeluvaltuutetulle on 2000-luvulla tullut paljon uusia tehtäviä, mutta niiden hoitamiseen on varattu sama aika kuin 20 vuotta sitten. P Työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä koskeva järjestelmä on työsuojeluvaltuutettu Simo Siekkelin mielestä vanhakantainen. –  Jos työnantaja ei halua joustaa, työsuojeluvaltuutetun työaika ei riitä, mikäli hän haluaa suorittaa tehtävät kunnolla. Lähes 15 vuotta työsuojeluvaltuutettuna toimineen Siekkelin aikana työsuojelun lainsäädäntö ja käytäntö ovat muuttuneet rajusti. – On tullut runsaasti lisää uusia juttuja, joita pitää seurata ja kirjata. Tehtäviin varattuun aikaan nähden liian suuri työmäärä johtaa Siekkelin mukaan helposti siihen, että hommia jätetään hoitamatta tai ne tehdään hutiloiden. Kirjallinen työ ja raporttien teko vie aikaa Siekkelin mielestä kaikkein oleellisimmalta työltä, kentällä liikkumiselta ja työntekijöiden tapaamiselta. – Valtuutetun jokapäiväinen näkyminen työpaikalla on äärimmäisen tärkeää.Työpisteillä on kaikkein paras asiantuntemus vaaratilanteista. Ammattilaisilta kannattaa ammentaa työsuojelua koskevat vinkit. –  Jos ympätään hirveästi kaikkea kirjallista työtä, koneella näpyttelyä ja raportin tekoa, niin jostain se aika on pois. Valvontavastuu lisääntynyt Eräs valtuutettujen työtaakkaa lisännyt ilmiö on palvelujen ulkoistaminen, jota esiintyy myös Puuliiton sopi- K U VAT J A R I I S O K O R P I Liian vähän aikaa tehtävien hoitamiseen musaloilla.Alihankinnoissa käytetään usein kansainvälistä työvoimaa, joille suomenkieli ja kulttuuri ovat vieraita. –  Suuriin kunnossapitoprojekteihin ja remontteihin tulee paljon keikkatyövoivoimaa Virosta, Venäjältä ja Puolasta.Valvontavastuu on sillä, joka tontilla käyttää päätösvaltaa. Työpaikoilla valtuutetun tehtäviksi ovat tulleet monenlaiset seurannat, puualalla muun muassa tärinä- ja puupölymittaukset. – Ne ovat arvokasta työtä, mutta tuovat lisähommaa. Turvallisuuskulttuurin parantaminen on lisännyt näpyttelytyötä. –  Tehdään erilaisia turvallisuuskierroksia. Käydään työympäristö porukalla läpi työsuojelun näkökulmasta ja kaikki huomiot kirjataan. Joku ne kirjaa. Tasa-arvolain velvoitteiden tapaisia vaatimuksia on Siekkelin mukaan työsuojeluun tullut viime vuosina hirveästi lisää. Joustavampaan ajankäyttöön Siekkelin mielestä valtuutetun ajankäytössä on hyvä olla peruslaskentakaava, jonka kuitenkin tulisi joustaa. – Kun ekstrahommia tulee, pitäisi tarkastella uudelleen, riittääkö aika. Harvoin se riittää. Kun tulee uusi velvoite, niin pitäisi katsoa, millä ajalla se tehdään. UPM:n Kalson viilutehtaalla työskentelevä ja myös tehdaspalopäällikkönä toimiva Siekkeli kertoo itse saaneensa hoitaa työsuojeluvaltuutetun tehtäviä varsin joustavasti. – Silloin kun tuotannossa on ollut tarvetta, olen tehnyt niitä hommia. Muuten olen saanut hoitaa työsuojeluun liittyviä asioita kohtuullisen vapaasti.Työnantaja on ollut minua kohtaan joustava. Jari Isokorpi – Työsuojeluvaltuutetun pitää näkyä työpaikalla, muistuttaa Simo Siekkeli. Työpaine kasvaa koko ajan – Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö tulisi ottaa tarkastelun alle työehtosopimusneuvotteluissa. P Tätä mieltä on Puuliiton työ- ympäristösihteeri Pentti Hartikainen. Hänen mukaansa teollisuuden työehtosopimuksissa työsuojeluvaltuutetun ajankäyttö on määritelty kertoimilla, jotka ovat peräisin vuodelta 1997. Kahdessakymmenessä vuodessa valtuutetun työmäärä on lisääntynyt valtavasti, tehtävän hoitoon varattu aika ei lainkaan. –  Jos puhutaan isommista työpaikoista, siellä yhteistoiminta työterveyshuollon kanssa on lisääntynyt, on tullut monenlaisia työpaikkakäyntejä, työpaikkaselvityksiä ja aluehallintoviranomaisten tarkastuksia. On tullut yksittäiseen henkilöön, työntekijään, liittyviä työkykyarviointeja ja paljon muuta. Monilla työpaikoilla yleistyneiden alihankkijoiden valvonta on tullut työsuojeluvaltuutetun vastuulle. – Jos alihankkijoilla ei ole työsuojeluorganisaatio kunnossa, yhteisen työpaikan kautta tulee vastuuta pääyrittäjän työsuojeluvaltuutetulle. Hänen pitää katsoa perään, mitä tontilla tapahtuu. Jopa työsuojeluun liittyvän peruslainsäädännön toteutumisessa on työpaikoilla puutteita. – Meidänkin sopimusaloilla löytyy merkittävästi työpaikkoja, joissa yli kymmenen hengen työpaikalla ei ole valittu työsuojeluvaltuutettua tai yli 20 hengen työpaikalle työsuojelutoimikuntaa, vaikka näin tulisi olla. Hankala irrottautua normaalityöstä Pienillä työpaikoilla tilanne saattaa olla niin hankala, että työsuojeluvaltuutetulla varattu työaika, muutama tunti viikossa, saattaa jäädä kokonaan käyttämättä. – Valtuutetun voi olla vaikea irrottautua vuorosta, eikä hän välttämättä pysty tapaamaan muiden vuorojen ihmisiä. –  Siihen saattaa vaikuttaa työnantajan luoma paine, joka aiheuttaa sen, että työpaikalta on vaikea irrottautua. Varahenkilö puuttuu, joten työstä ei pysty lähtemään. Joissakin yrityksissä valtuutetut hoitavat tehtävänsä vapaapäivinä tai ylimääräisenä työnä. Viime vuosina Hartikaisen mukaan valtuutettujen on ollut entistä vaikeampi irtautua normaalityöstä. –  Se johtuu varmaan siitä, että työpaikkojen henkilöstö on ajettu aika vähiin. Varamie- Ekstrahommiin tarvitaan lisäaikaa Työsuojeluvaltuutetun tehtävät ovat monet. Tässä tehdään melumittausta. hiä ei ole, niin kuin niitä joskus vuosia sitten vielä oli. Koulutukseen pääsy vaikeutunut Tehtävistä selviytyäkseen valtuutettu tarvitsee koulutusta. Hartikaisen mukaan viimeisen parin vuoden aikana on yleistynyt ilmiö, että työnantaja ei laske valtuutettua kurssille. – Työpaikalla on niin vähän porukkaa, että työyhteisöstä on vaikea irtautua. – Yhä useammin joudutaan keskustelemaan siitä, että valtuutetun pitää päästä koulutukseen. Mikäli pienellä työpaikalla valtuutetulla on kuukaudessa päivä tai kaksi työsuojeluaikaa, sen pitäisi Hartikaisen mielestä olla sellaista, jona hän on edustamiensa ihmisten tavattavissa ja käytettävissä. Esimerkiksi työsuojelutoimikunnan kokouksia varten työnantajan tulisi varata lisäaikaa. – Monesti sanotaan, että valtuutettu on käyttänyt ajan, jos hän on ollut työsuojelutarkastuksessa tai työkykyarvioinnissa mukana. Hartikaisen mielestä valtuutetun ajankäyttöön liittyvät ongelmat pitäisi ottaa tarkasteluun tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa. –  On syytä keskustella asiasta. Metsäkonealalla ajankäyttö sopimatta Työsuojeluvaltuutetun käytettävissä oleva aika määritellään työpaikan henkilömäärän perusteella. – Teollisuuden sopimuksessa on SAK:n ja TT:n yleissopimus, missä se on määritelty sopimusaloittain. Maatalouselinkeinoilla ja metsäpuolella on erillinen työsuojelusopimus. Metsäkonepuolella meillä on vielä se puute, että siellä ei ole ajankäyttöä ja korvauksia määritelty ollenkaan, Hartikainen kertoo. Valtuutetun ajankäytön minimi tulee työsuojelun valvontalaista. Sen mukaan käytössä on vähintään neljä tuntia kuukaudessa. Työehtosopimuksissa valtuutetun asema on määritelty hieman paremmaksi. –  Päätoimisia valtuutettuja meillä on isoimmissa taloissa. Siinä pystyy eri tavoin miettimään toimintaa ja jopa kehittämään olosuhteita, sanoo itsekin päätoimisena luottamushenkilönä työskennellyt Hartikainen. Jari Isokorpi

6 Kilpailukykysopimuksen aika on päättymässä K ilpailukykysopimuksen aika alkaa olla päättymässä. Ensimmäiset sopimukset umpeutuvat syyskuun lopussa ja viimeiset ensi vuoden puolella, tammikuun loppuun mennessä. Näyttäisi siltä, että kilpailukyvyn kannalta sopimus on miinusmerkkinen, jos mukaan otetaan kaikki bruttokansantuotteen kehitykseen vaikuttavat tekijät. Palkansaajien kannalta ainoa syy sopimuksessa mukanaololle oli pakkolakien torjuminen ja palaaminen kolmikantaiseen valmisteluun työelämän lainsäädännön osalta. Sopimusta synnytettäessä palkansaajapuoli näki kilpailukykysopimuksen todellisen vaikutuksen suomalaisen hyvinvoinnin kehitykselle. Sopimus tehtiin oloissa, joissa työnantajat ja eduskunnan enemmistö halusivat ajaa ay-liikkeen seinää vasten. Minusta tästä selvittiin toistaiseksi hyvällä asiantuntemuksella ja neuvottelutaidolla. Uskon, että historiankirjoittajat tulevat näkemään tämän todellisen puolen kilpailukykysopimuksen taustoihin perehtyessään. Tätä näkemystä puoltaa yksittäisten yritysten edustajien kanssa käydyt keskustelut ja Teollisuusliiton tekemä tutkimus, jonka mukaan kuudennes yrityksistä ei ole ottanut sopimuksen sisältöä sovellettavaksi. Meidän mekaanisen metsäteollisuuden ja puusepänteollisuuden sopimusaloilla viesti on samansuuntainen, ettei kustannuskilpailukykyä paranneta tällä sopimuksella. Kolmivuorotyössä ratkaisu on jopa lisännyt kustannuksia työaikaa pidennettäessä. Tuotekehitys, viennin edistämistoimet sekä pieni- ja keskituloisten kansalaisten os- tovoima ja sen kehittyminen ovat tosiasiassa kilpailukyvyn ja kansantalouden kannalta ne keskeisimmät asiat hyvinvointia lisättäessä, joten näihin meidän tulee työmarkkinajärjestöinä keskittyä työelämän hyvinvoinnin kehittämisen lisäksi. Se tietysti tarkoittaa täyskäännöstä vuoden kahden takaiseen näytelmään. Se tarkoittaa palkankorotuksia, työajan lyhentämistä, pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämistä, työehtosopimusten sisältöjen muuttamista työnjohto-oikeuden kaventamisesta sopimisen ja yksilön tarpeiden huomioimiseen. Uskaltavatko työnantajatahot tarttua tähän muutokseen? En usko, että kurjistamalla, leikkaamalla ja työnantajan oikeuksia lisäämällä työelämän kilpailukykyä lisätään. Tämän lisäksi meidän on palkansaajina palautettava usko itseemme ja niihin näkemyksiin, joita pidämme tärkeinä ja oikeina työelämän kysymyksissä. Kilpailukyky on tietysti työllisyyden kannalta tärkeä elementti, mutta tehdään se uusilla keinoilla. Olemme olleet epävarmuuden ja painostuksen alaisina kohta kymmenen vuotta. Nyt lienee syytä tehdä käännös oikeaan suuntaan. Kilpailukykysopimuksen osana oli sopia uudesta työmarkkinamallista, joka kutistui tosiasiassa vientialojen vuoropuheluksi. Metsäteollisuus ry sitten kaatoi vientialoja koskevan neuvotteluprosessin. Metsäteollisuus ry toimii näin itsekkäitten periaatteiden ja tavoitteidensa pohjalta, niin meidänkin on tässä tilanteessa valmistauduttava neuvottelukierrokseen. Tämä linjaus tarkoittaa puhdasoppista liitto- ja sopimusalakohtaista neuvottelukierrosta, jossa tavoitteet ja sopimusten sisältö voivat poiketa toisistaan merkittävästikin. Puuliiton ja tulevan Teollisuusliiton sopimusaloilla on neuvottelutavoitteiden määrittelemisen aika. Sopimustavoitteiden määrittelyssä painopiste lienee edellä kuvatuissa kokonaisuuksissa. Meidän on vietävä keskeiset tavoitteemme läpi. Teollisuusliiton ja Teollisuuden ammattiliitto TEAMin kanssa koordinoitava yhteistyö on tärkeää. Osa sopimuksistamme päättyy uuden Teollisuusliiton fuusion jälkeen, joten suurliittomme on pääosin sopimustemme uudistamisen takaajana. Kuitenkin tavoitteiden toteuttaminen vaatii neuvottelijoilta kykyä viedä asiaamme eteenpäin. Hallinnoltamme se vaatii jälleen kerran päättäväisyyttä sekä oikeassa ajassa tehtäviä päätöksiä. Hyvää alkanutta syksyä! Jyrki Alapartanen Liittofuusio: Ammattiosaston on haettava Teollisuusliiton jäsenyyttä P Puuliitto ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto sulautuvat Teollisuusliittoon 28.–30. marraskuuta Teollisuusliiton ylimääräisessä liittokokouksessa Tampereella, ja uusi, entistä suurempi Teollisuusliitto aloittaa toimintansa vuoden 2018 alusta. Sitä ennen puuliittolaisten ammattiosastojen on tehtävä päätöksensä erota Puuliitosta ja haettava Teollisuusliiton jäsenyyttä. Tässä jutussa kerrotaan, miten se tehdään. Ohjeet kirjeessä ja verkossa Liitto postittaa ammattiosastojen puheenjohtajille ja sihteereille ohjeet liittofuusion toimenpiteistä. Ohjekirje postitetaan viikolla 35. Kirjeessä ovat liitteinä ammattiosaston syyskokouksen malliesityslista, ammattiosaston mallisäännöt, Teollisuusliiton säännöt, Teollisuusliiton jäseneksi -lomake, ohje sääntöjen rekisteröimiseksi Patentti- ja rekisterihallitukselle, ammattiosastojen numerot sekä palautuskuori. Ohjeet ja postitettavat liitteet löytyvät myös liiton verkkosivuilta osoitteesta puuliitto.fi/liittohaku. Sääntömuutoksesta mainittava kokouskutsussa Fuusion toteutumiseksi ammattiosastojen on muutettava sääntönsä Teollisuusliiton osaston mallisääntöjen mukaisiksi. Samalla osasto päättää syyskokouksessaan hakea Teollisuusliiton jäsenyyttä. Jos ammattiosasto päättää olla hakematta Teollisuusliiton jäsenyyttä, osaston jäsenet menettävät oikeutensa muun muassa ansiosidonnaiseen päivärahaan ja jäsenetuihin. Jotta syyskokouksessa tehty sääntömuutos olisi lainvoimainen, on kokouskutsussa ilmoitettava kokouksessa tehtävästä sääntömuutoksesta sekä Teollisuusliiton jäsenyyden hakemisesta. Ammattiosastojen on pidettävä syyskokouksensa lokakuun loppuun mennessä. MIRA TENHUNEN Päätöksen Puuliitosta eroamisesta ja Teollisuusliittoon liittymisestä tekevät ammattiosastot, ei Puuliitto. Ohjeet löytyvät liitteineen osoitteesta puuliitto.fi/ liittohaku Kun sääntömuutos on tehty, osasto noudattaa Teollisuusliiton osaston sääntöjä. Puuliiton osaston säännöt ovat sen jälkeen historiaa. Sääntömuutoksen jälkeen osaston on ilmoitettava siitä myös Patentti- ja rekisterihallitukselle. Ilmoituksen tekee kätevimmin Patenttija rekisterihallituksen verkkosivuilla olevan Liittokaista-asiointipalvelun kautta. Ilmoituksen teosta on kirjeessä omat ohjeensa. Liittokokouksesta ei toimenpiteitä jäsenille Ammattiosastojen puheenjohtajille lähetetään myös tietoa Teollisuusliiton ylimääräisestä liittokokouksesta. Liittokokous ei aiheuta toimenpiteitä ammattiosastoille tai yksittäisille puuliittolaisille. Puuliittolaiset liittokokousedustajat on valittu vuoden 2014 vaalitulosten perusteella. Valinnan vahvisti valtuuston kokous toukokuussa. Mira Tenhunen Ammattiosastot päättävät itsenäisesti syyskokouksissaan, hakevatko ne Teollisuusliiton jäsenyyttä.

7 Hevosia hoitava Iida Korhonen: 11 0 -v ”Oman hevosen voitosta tulee maailman paras fiilis” Hevosten hoitoa Kaustisilla opiskelevat Iida Korhonen ja Janina Hannula liittyivät Kuninkuusraveissa Puuliiton oppilasjäseniksi. He jännittivät kisassa tutun orin Metkutuksen puolesta. P Satavuotiaan Suomen ja 110-vuotiaan suomenhevosen kunniaksi järjestetyt Kuninkuusravit kisattiin Espoon Vermossa elokuun ensimmäisenä viikonloppuna. Mukana ravikansan ykköstapahtumassa olivat Keski-Pohjanmaan ammattiopiston edustajina hevostenhoitoa kolmatta vuotta opiskelevat Korhonen, 17, ja Hannula, 19. Nuoret tunnustautuivat raviurheilun ja suomenhevosen vannoutuneiksi ystäviksi. – Suomenhevonen on kiltti ja rauhallinen. Se haluaa tosi paljon palvella ihmistä, mainitsi Korhonen. Se on hänen mukaansa urheiluhenkinen ja luotettava. – Se on tosi rehti. Suuri osa suomenhevosista tekee radalla parhaansa ihmisen hyväksi. Tuttu hevonen suosikkina Nuoret kertoivat aktiivisesti seuraavansa raviurheilua. – Meillä kotona on ravihevosia, perusteli Hannula. – Minulla on oma suomenhevonen, joka starttailee. Sen kanssa kierrellään raveissa. Totta kai muutenkin seuraan kisoja, Korhonen kertoi. Kuninkuusraveissa nuorilla oli oma yhteinen suosikki. – Se on ori Metkutus. Koska se on Kaustisten työmiehiä, niin sitä haluaa seurata ja fanittaa oikein kunnolla. Tytöt kertoivat tuntevansa Metkutuksen henkilökohtaisesti. – Olen hoitanut sitä: vähän valjastellut ja harjaillut, Hannula kertoi. – Minä olen aktiivisesti seurannut vain vierestä sen meininkiä, koska uo tia ss uo me nh ev olen eri tallissa, Korhonen sanoi. Etukäteen nuoret pohtivat suosikkihevosensa menestymismahdollisuuksia. – Jos ei poukkaa laukalle, niin se voi menestyä, arvioi Korhonen. – Kyllä. Metkutus voi sijoittua kolmen parhaan joukkoon, Hannula ennusti. Nuorten arvio Metkutuksen iskukyvystä piti varsin hyvin paikkansa. Sunnuntaina Suomen parhaiden oriiden kisassa kaustislaisori sijoittui viidenneksi Köppisen voitettua kuninkuuden. on en Hoitaja mukana menestystarinassa Korhosen mielestä raviurheilussa parasta on sen vaihtelevuus. – Aina ei voi pärjätä mutta sitten kun menestytään, se on tosi hienoa. Se fiilis, kun hevonen voittaa, on maailman paras fiilis! Hannulan mukaan mukavinta harrastuksessa on hevosen päivittäinen hoito. – Tosi monessa paikassa hoitajalle kuuluu osittain hevosen treenaaminen. Me harjoitetaan valmentajan apuna hevosia kohti huippua. Sitten tehdään kaikki jälkihoidot ja kilpailumatkoilla ollaan mukana ja hoidetaan hevoset viimeisen päälle. Korhosen pitkän tähtäimen unelmana on perustaa oma ravitalli. – Menen töihin ainakin muutamaksi vuodeksi Suomeen, Ruotsiin tai ehkä jopa Ranskaan. Muutaman vuoden päästä olisi tarkoitus perustaa oma talli. Päätavoitteeni on tulla Suomen parhaaksi naisvalmentajaksi. Hannula toivoo pääsevänsä hevosalalle töihin. – En ole johtaja- ja valmentajatyylinen, vaan haluan töihin hevosenhoitajaksi. Heppatyttöjä pienestä pitäen Korhonen kertoo, että hevoset ovat kiinnostaneet häntä pienestä tytöstä lähtien. Iida Korhosella ja Janina Hannulalla on vahva raviurheilukipinä. – Viimeiset kymmenen vuotta ne ovat olleet viikoittain arjessa mukana. Kuusi vuotta minulla on ollut omia hevosia pihassa. Se on ollut hevosharrastuksessa kaikista aktiivisinta aikaa. Esikuvan harrastukseen tarjosi Korhosella oma äiti. – Äiti on ollut kova heppatyttö pienenä. Siitä se on lähtenyt. Itsekin halusin olla se pieni heppatyttö. Hannulan hevostausta on varsin samanlainen. – Meilläkin on aina ollut hevosia. Harrastus lähti äidin kautta. Raviurheilu vei voiton Korhonen sanoo tuntevansa hieman enemmän vetoa lämminverisiin hevosiin, vaikka suomenhevoset ovatkin todella hienoja. – Mutta kun on semmoinen mieluinen suomenhevonen, niin se kyllä voittaa lämminverisen. Hannulalle hevosen rodulla ei ole mitään väliä. – Jos se on muuten mukava,niin ei haittaa onko se lämpöinen vai suomenhevonen. Molemmilla nuorilla on ratsastustaustaa. – Minulla on ratsastustausta tosi vahva, mutta raviurheilu on vetänyt selkeästi pitemmän korren, Korhonen kertoo. – Ratsastin pienenä vähän, mutta raviurheilu vei voiton, mainitsee Hannula. Jari Isokorpi “Se on tosi rehti. Suomenhevonen tekee radalla parhaansa.” hevostenhoidon opiskelija Iida Korhonen Rehti ja sisukas suomenhevonen K U VAT J A R I I S O K O R P I ## Ratsastuksenopettaja Laura Reposella on selkätuntuma juhlavuotta viettävään suomenhevoseen. – Se on parhaimmillaan hyvin monipuolinen, tasainen ja luotettava. On toki poikkeuksia, niin kuin kaikissa eläinlajeissa. Oman kokemukseni mukaan ne ovat äärettömän mukavia, motivoituneita ja miellyttämisen haluisia. Ne haluavat palvella ihmistä. Reposella on vertailukohtia monenlaisista hevosroduista. – Olen itse ollut 10 vuotta ratsastuskoulussa töissä. Meillä on ollut hevosia ponista puoliverisiin. Siinä ovat mahtuneet suomenhevosetkin joukkoon sujuvasti. – Kokonsa puolesta suomenhevonen on ideaali. Niitä on isompia ja pienempiä, mutta ne kantavat aina aikuisen. Mitä suomalaisia ominaisuuksia suomenhevoseen liittyy? – Sitkeys. Suomen oloissa ne pärjäävät toisella tapaa kuin puoliveriset. Eivät palele yhtä herkästi. Vuoden 2017 Kuninkuusravit ajettiin kurakelissä.

MIRA TENHUNEN 8 MIKÄ NIMI UUDELLE LEHDELLE Lähetä ehdotuksesi Teollisuusliiton lehden nimeksi 31.8. mennessä: tiedotus@puuliitto.fi Voit myös postittaa ehdotuksesi: Särmä, PL 138, 00531 Helsinki Kerro nimesi ja yhteystietosi. Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan tavarapalkintoja. Lopullisen nimivalinnan tekee Teollisuusliitto-hankkeen projektihallitus. TYÖTTÖMYYSKASSA Puukassa palvelee Puukassa palvelee jäseniään kassan maksamiin etuuksiin liittyvissä asioissa puhelimitse normaalisti maanantaista perjantaihin kello 9.00–11.30 numerossa (09) 6151 6444. Tarkista mahdolliset poikkeukselliset päivystysajat kassan verkkosivuilta. Työttömyyskassan kanssa voit asioida myös lähettämällä sähköpostia osoitteeseen TK@puuliitto.fi. Jos lähetät kassaan sähköpostia, pyydämme ilmoittamaan viestissä jäsennumerosi. Henkilötunnuksen lähettämistä sähköpostitse tulee välttää tietoturvasyistä. Hakemuksia työttömyyskassalle on mahdollista lähettää sähköisesti suojatun yhteyden kautta kassan verkkosivuilla olevaa eAsiointi-palvelua käyttäen. Puukassan palvelut internetissä Puukassan verkkosivuille pääsee Puuliiton etusivulla www.puuliitto. fi olevan Puukassa-painikkeen kautta. Sähköisen asioinnin eAsiointipalveluun pääsee kassan etusivun otsikkopalkin eAsiointi-painikkeen kautta. Kassan etusivulla on myös ohjeet eAsiointi-palvelun käyttämiseen. Alla on listattuna osa eAsiointi-palvelun palveluista: •• •• •• •• •• •• yhteystietojen tarkistaminen ja muuttaminen hakemusten täyttäminen ja lähettäminen käsittelyseuranta maksuilmoitukset ja päätökset päivärahan laskurien kertymät liitteiden lähetys. Käsittelyn nopeuttamiseksi suosittelemme lähettämään ansiopäivärahahakemukset eAsiointi-palvelusta. Palvelusta näkee sähköisesti lähetetyn hakemuksen käsittelytilanteen siinä vaiheessa, kun hakemus on käsitelty ja tallennettu maksuun. Maksupäivä näkyy noin kaksi päivää aikaisemmin kuin rahat ovat tilillä. Huomioithan, että palvelussa ei näy jokainen käsittelyvaihe kassalla. PUUKASSA Puualojen työttömyyskassa Kolme työttömyyskassaa yhdistyy Teollisuuden työttömyyskassaksi. Työttömyyskassan palvelut tehostuvat Ensi vuoden alussa käynnistyy Teollisuuden työttömyyskassa. Uusi kassa on noin 154 000 jäsenellään maan neljänneksi suurin. Työttömyyskassojen sulautumisella haetaan taloudellisia hyötyjä, kilpailukykyä ja entistä parempaa jäsenpalvelua. P Teollisuusliiton kylkeen tuleva työttömyyskassa toteutetaan niin, että Puualojen ja Teollisuusalojen työttömyyskassat sulautuvat Metallityöväen työttömyyskassaan. Päätökset on tehty, ja uuden kassan säännöt on laadittu Finanssivalvonnan ohjeiden mukaan. Työttömyyskassojen sulautumisesta on päätetty vastaanottavien ja sulautuvien kassojen edustajistojen kokouksissa toukokuussa. Työttömyyskassat toimittavat yhteishakemuksen sulautumisesta sekä hakemuksen sääntömuutoksista Finanssivalvonnalle kesäkuussa. Päätöstä Fivalta odotetaan heinä–elokuussa, ja uusi Teollisuuden työttömyyskassa aloittaa toimintansa 1.1.2018. Ketterää jäsenpalvelua Teollisuuden työttömyyskassa tavoittelee pidemmällä aikavälillä sekä taloudellisesti vahvempaa että tehokkaampaa palkansaajakassaa. – Työttömyyskassan strategisena perustehtävänä on turvata jäsenille kassalain edellyttämät etuudet. Kassan tärkeimpiin arvoihin kuuluvat jäsenlähtöisyys, hyvä palvelu, asiantuntevuus ja oikeu- denmukaisuus. Tavoittelemme nopeutta ja tehokkuutta, aloitteellisuutta ja ketteryyttä, sanoo TEAM-liiton Teollisuusalojen työttömyyskassan kassanjohtaja Arto Turunen. Metallityöväen työttömyyskassan kassanjohtaja Irene Niskanen sanoo, että myös nykyisissä Teollisuusliiton aluetoimistoissa tapahtuva kassapalvelu jatkuu ainakin toistaiseksi. – Entisessä Metallissa on kolmesta liitosta ainoana hajautettu kassapalvelu, mikä juontaa suurensa 1990-luvun lamavuosiin. Silloin kassassa asioitiin pelkästään paperilla, ja luottamusmiehet kantoivat isoja hakemuspinoja aluetoimistoihin. Samalla tuli hoidettua neuvonta ja maksatus. Nyt hakemusten käsittely on valtakunnallista ja pääasiassa sähköistä. Tarve alueelliselle palvelulle on muuttunut, mutta sitä jatketaan ainakin fuusion alkuaikana, Niskanen sanoo. Metallin työttömyyskassan jäsenet toivovat jäsenkyselyissä sähköisiä ja mobiilipalveluita, joita uusi työttömyyskassa tehostaa. – Tulevaisuus on se, että mennään entistä enemmän sähköisiin palveluihin ja työttömyyskassan toimipaikan si- jainnilla ei ole niinkään merkitystä. Eiväthän nykyisetkään aluepalvelut kohtele kaikkia tasapuolisesti, koska aluetoimistot eivät kata koko maata. Sillä on merkitystä, että palvelu on tehokasta. Puuliitolla on aluetoimistoja, joissa ei ole työttömyyskassan henkilöstöä, mutta aluetoimitsijat neuvovat, Puualojen työttömyyskassan johtaja Rami Lindström sanoo ja tähdentää, että suunta on vahvasti kohti sähköisiä ja mobiilipalveluja. Jäsenmaksu ennallaan Kassojen projektihallitus on laskenut, että uuden kassan jäsenmaksuprosentti on 0,50– 0,60. Metallin kassan jäsenmaksuprosentti on nyt 0,64, Puuliiton kassassa 0,60 ja TEAMissa 0,50. Työttömyyskassat maksoivat vuonna 2015 yhteensä 393 miljoonaa euroa 54 470 jäsenelle. Kassojen jäsenten työttömyysaste vaihteli 26 ja 42 prosentin välillä. Koska työttömyys vaihtelee suhdanteiden mukaan eri aloilla, uusi kassa voi Irene Niskasen mukaan ottaa sen huomioon ja näin saadaan tasattua ruuhkahuippuja. Kassojen kymmenen vuoden jäsenmääräkehityksen valossa uuden kassan jäsenmäärä on ensi vuonna noin 154 000. Ansiopäivärahan saajien osuus jäsenmäärästä olisi noin 30–35 prosenttia ja etuuksia tulisi maksuun arviolta 354 miljoonaa euroa. Sulautumiseen osallistuvien kassojen tasoitusrahastoprosentit ovat olleet viime vuo- FA K TA Teollisuuden työttömyyskassa ## Toiminta käynnistyy 1.1.2018 ## Kassassa jäseniä noin 154 000 ## Vuodessa etuuksia maksetaan arviolta 354 miljoonaa euroa noin 54 000 jäsenelle ## Uuden kassan jäsenmaksu arviolta 0,50–0,60 prosenttia ## Työttömyyskassojen henkilöstö siirtyy uuteen kassaan vanhoina työntekijöinä ## Työttömyyskassapalvelut säilyvät nykyisellään alueilla ## Työttömyyskassa sijoittuu Helsingin Hakaniemeen sina hyvät eli vaihteluväli on 189–245 prosenttia. Finanssivalvonnan vahvistama vähimmäismäärä on 100 prosenttia eli kassalla on oltava vähintään vuoden etuusmaksut ja hallintokulut. Enintään tasoitusrahastoa saa olla 400 prosenttia, koska työttömyyskassojen ei ole järkeä kerätä rahaa yli tarpeen. Työntekijöitä Teollisuuden työttömyyskassassa on noin 110. Kaikkien sulautuvien kassojen työntekijät siirtyvät uuden kassan palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Henkilöstökustannuksista arvioidaan tulevan säästöjä vasta pitkällä aikavälillä. Leena Seretin

9 Liitto auttaa työtapaturman jälkeen Älä vähättele oireitasi, sillä se voi vaikeuttaa korvausten saamista. P Suomessa sattuu vuosittain noin 100 000 korvattavaa työtapaturmaa, joista noin 7 000 on vakavaa, yli 30 päivän työkyvyttömyyden aiheuttamaa. 20–30 työntekijää kuolee vuosittain työtapaturmassa. Tärkeintä on tapaturmien ennaltaehkäisy, mutta jokaisen on hyvä tietää, miten tapaturman sattuessa toimitaan. Miten toimia työtapaturman sattuessa? Liiton apu varmistaa, että uhri osaa esimerkiksi oikealla tavalla ilmoittaa hakevansa vahingonkorvausta ja vaatia rangaistusta. Liitosta voi hakea oikeusapua mahdollisiin rikosja vahingonkorvausoikeudenkäynteihin. Missä tilanteessa korvataan? Vakavimmat tapaturmat ovat usein vakuutusyhtiön korvausten saamisen näkökulmasta ongelmattomia. Sen sijaan lievempiä vammoja aiheuttavat tapaturmat sekä tapahtumat, jotka eivät täytä tapaturman kriteereitä, voivat aiheuttaa hankaluuksia vakuutusyhtiön kanssa. Liittoon voi ottaa yhteyttä myös näissä tilanteissa. tyä ulkoinen tekijä. Esimerkiksi kaatuminen, putoaminen tai päälle kaatuvan tai muutoin kehoon osuvan esineen alle jääminen on ehdot täyttävä työtapaturma. On joitain erityisiä tilanteita, joita kohdellaan työtapaturmina, vaikka ne eivät välttämättä täytä työtapaturman kriteereitä. Tällaisia ovat muun muassa ihon hiertyminen hankauksesta, haitallisten aineiden hengittämisestä tai koskettamisesta aiheutuneet vammat sekä paleltumat ja palovammat. Oletko joutunut työtapaturmaan? MUISTA, ETTÄ VOIT pyytää apua myös Puuliitosta! JOS TAPATURMASTA SEURAA työturvallisuusrikosoikeudenkäynti tai vahingonkorvausvaatimus, Puuliitto voi myöntää jäsenelleen oikeusavun. Voit mahdollisesti saada vahingonkorvausta pysyvästä haitasta sekä kivusta ja särystä, vaikka tapaturmaan ei liittyisikään työsuojelurikosta. LIITTO VOI AUTTAA tarvittaessa myös tapaturmavakuutukseen liittyvien päivärahojen ja korvausten suhteen. JAA SIIS KOKEMASI läheltä piti -tilanteet ja tapaturmat työpaikkasi työsuojeluvaltuutetun kanssa ja tarvittaessa liiton toimitsijan kanssa. ÄLÄ EPÄRÖI OTTAA yhteyttä ja kysyä apua! puuliitto.fi Käsittämätön syy-yhteys Vaikka olisi kyseessä tapaturman kriteerit täyttävä tapahtuma, ei korvauksia välttämättä saa koko työkyvyttömyyden ajalta. Näin on usein silloin, kun vahinkotapahtuman ja vamman oireiden välillä ei arvioida enää olevan lääketieteellistä syy-yhteyttä. Käytännössä usein kyse on siitä, että vuosikymmeniä raskasta fyysistä työtä tehneen ihmisen jänteet, nivelet ja lihakset ovat kuluneet, jolloin ne vaurioituvat vakavammin kuin nuoren ihmisen kudokset. Työtapaturmana kuitenkin korvataan vammoja vain siihen asti kuin arvioidaan, miten kuvattu vahinkotapahtuma olisi vaurioittanut tervettä kehoa. Sitä pidemmän toipumisajan katsotaan aiheutuvan kehon kulumisesta eikä ta- KUVITUS MIRA TENHUNEN Työtapaturman sattuessa uhrille on annettava ensiapua, vakavan vamman sattuessa on soitettava hätäkeskukseen, ja tapaturmasta on aina ilmoitettava työnantajalle. Työpaikalla on syytä olla selvillä, kuka ilmoittaa loukkaantuneen omaisille, jos loukkaantunut ei pysty itse olemaan yhteydessä omaisiinsa. On tärkeää, ettei lievemmänkään tapaturman jälkeen töihin jäädä hammasta purren sinnittelemään, vaan vammoja mennään suoraan näyttämään lääkärille. Korvausten saamisessa voi tulla myöhemmin vaikeuksia, jos vammat osoittautuvat ensinäyttämää pahemmiksi, mutta lääkäriin on menty vasta pitkään tapaturman jälkeen.Vakuutusyhtiö voi tulkita, etteivät korvauspäätöksen saamista. Työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa vakavasta tapaturmasta työsuojeluviranomaiselle, joka suorittaa tapaturmasta tutkimuksensa. Hätäkeskukseen ilmoitetusta tapaturmasta tieto menee suoraan poliisille, joka usein saapuukin paikalle yhdessä ambulanssin kanssa. Jos hätäkeskukseen ei ole otettu yhteyttä, ja etenkin jos tapaturman aiheuttamat vammat osoittautuvat luultua vakavammiksi, poliisiin voi olla itse yhteydessä. Tapaturman jälkeen kannattaa varmistaa, että yrityksen työsuojeluvaltuutettu tietää tapahtuneesta.Työsuojeluvaltuutetun tehtävä on varmistaa, että työpaikalla tehdään JÄSENILLE Teollisuusliitto ry:n ylimääräinen liittokokous 28.–30.11.2017 Teollisuusliitto ry:n ylimääräinen liittokokous pidetään Tampereella, Tampere-talossa 28.–30. marraskuuta 2017 alkaen ensin mainittuna päivänä klo 13. Ylimääräisen liittokokouksen aikaa ja paikkaa koskevat päätökset on tehty hallituksessa 16.6.2017. Ylimääräisessä liittokokouksessa valitaan Teollisuusliiton puheenjohtajat, hallitus ja valtuusto toimikaudelle 2017–2023 sekä päätetään Teollisuusliiton strategiasta. Liittokokouksessa esitellään Teollisuusliiton vuoden 2018 toimintaa ja taloutta sekä tulevan liittokokouskauden toiminnan painopisteitä. Ylimääräisen liittokokouksen kokousedustajina toimivat Metallityöväen Liitto ry:n 22. varsinaiseen liittokokoukseen vaaleilla vuonna 2016 valitut edustajat sekä Teollisuusliittoon yhdistyvien TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n ja Puuliitto ry:n ilmoittamat edustajat. Ilmoittautuminen kokoukseen alkaa 28.11.2017 klo 11. Kokouslounas tarjotaan ennen kokouksen alkua klo 12. Ystävällisin terveisin Teollisuusliitto ry Riku Aalto puheenjohtaja Turja Lehtonen 1. varapuheenjohtaja Industrifacket rf:s extraordinarie förbundskongress 28–30.11.2017 vammat aiheutuneet lainkaan tapaturmasta. Ensihoitajille ja lääkärille ei pidä vähätellä tapahtunutta tai tapaturman aiheuttamaa kipua ja muita oireita. Jos on paiskautunut tai pudonnut, ei pidä sanoa, että on horjahtanut tai kompuroinut. Jos kipu on sietämätön, ei pidä sanoa, että vähän jomottaa. Liian lievän kuvan antava kuvaus hoitokertomuksessa voi vaikeuttaa vakuutusyhtiön korvausten saamisessa. Jos tapaturma on vakavampi, siitä on esimerkiksi aiheutunut hetkenkin tajuttomuus, on hyvä, jos tapaturman todistanut työkaveri voi lähteä mukaan lääkäriin, sillä vahingoittunut ei välttämättä muista tai osaa itse kertoa tapahtuneesta. Lääkärin muistiinpanot voi myös pyytää jälkikäteen nähtäväksi, ja pyytää korjaamaan tietoja, jos kuvaus tapahtuneesta on pielessä. Työnantaja tekee tapaturmasta ilmoituksen vakuutusyhtiölle, joten on tärkeää, että tapaturma kuvaillaan tarkasti ja oikein työnantajalle. Virheetön kuvaus niin lääkärinpapereissa kuin tapaturmailmoituksessakin nopeuttaa paturmasta itsestään.Siksi moni ikääntyneempi tapaturmassa vahingoittunut työntekijä törmää siihen, että vakuutusyhtiö keskeyttää päivärahan maksamisen sekä hoitokulujen korvaamisen kesken sairausloman puuttuvan syy-yhteyden takia. Työliikekipeytymisestä lyhyt sairausloma oma tapaturmatutkinta, eli selvitetään tapaturmaan johtaneet syyt ja olosuhteet, jotta vastaavanlainen tapaturma pystytään jatkossa estämään. Miten liitto voi auttaa tapaturmatilanteessa? Tapaturman jälkeen voi aina ottaa yhteyttä ammattiliittoon ja varmistaa, että kaikki on hoidettu niin kuin pitää. Vähintään silloin, jos työsuojeluviranomainen ja poliisi alkavat tutkia tapaturmaa työsuojelurikoksena, on syytä ottaa yhteyttä liittoon. Työtapaturmana korvataan työtehtävissä ja työpaikalla tapahtuneiden tapaturmien lisäksi myös kodin ja työpaikan välisellä matkalla sekä työmatkoilla tai muissa työhön liittyvissä olosuhteissa sattuneet tapaturmat. Työtapaturman tunnusmerkit Vamman aiheuttavan tapahtuman on täytettävä kolme kriteeriä, jotta se katsotaan työtapaturmaksi. Tapahtuman täytyy olla äkillinen, ennalta arvaamaton ja siihen täytyy liit- Osa työpaikalla sattuneista vakavistakin vammoista aiheutuu tapahtumista, jotka eivät täytä tapaturman kriteereitä. Esimerkiksi tavanomaista työliikettä tehdessä, vaikka raskasta taakkaa nostaessa, voi lihas tai jänne venähtää tai revetä. Tapahtumaa ei katsota varsinaiseksi työtapaturmaksi, sillä tilanteeseen ei liity ulkoista voimaa, mutta vamma voidaan korvata työliikekipeytymisenä. Työliikettä tehdessä syntyneen kudosvaurion katsotaan paranevan korkeintaan kuuden viikon sairauslomalla, joten jos vamma ei ole tässä ajassa parantunut, pitkittymisen katsotaan aiheutuvan jostain sairaudesta tai esimerkiksi edellä mainitusta kehon rappeutumisesta. Saila Ruuth Industrifacket rf:s extraordinarie förbundskongress hålls i Tammerfors på Tampere-talo den 28–30 november 2017 med början kl 13 på den förstnämnda dagen. Styrelsen har på sitt möte 16.6.2017 fattat beslut om tid och plats för den extraordinarie förbundskongressen. På den extraordinarie förbundskongressen väljs Industrifackets ordföranden, styrelse och fullmäktige för mandatperioden 2017–2023 samt fattas beslut om Industrifackets strategi. På kongressen presenteras Industrifackets verksamhet och budget för år 2018 samt verksamhetens tyngdpunkter under den kommande kongressperioden. Som kongressombud på den extraordinarie förbundskongressen fungerar kongressombud som år 2016 valts till Metallarbetarförbundet rf:s 22:a ordinarie förbundskongress samt de ombud som har meddelats av TEAM Industribranschernas fackförbund rf och Träfacket rf. TEAM och Träfacket kommer att gå samman i Industrifacket. Anmälningen till kongressen börjar 28.11.2017 kl 11. Lunch serveras före kongressens början kl 12. Med vänlig hälsning Industrifacket rf Riku Aalto ordförande Turja Lehtonen 1:a vice ordförande TEOLLISUUSLIITTO INDUSTRIFACKET

10 Sohvatehtaan kesäsankarit Kesätyöpaikka löytyi työssäoppimisjakson kautta. Teksti ja kuvat Mira Tenhunen P On luonnollista alkaa odottaa kesälomaa, kun on paahtanut liki vuoden töitä. Mutta yhtä luonnollista on odottaa kesää ja pääsyä käytännön töihin, jos on puurtanut lukuvuoden koulunpenkillä, kuten lahtelaiset Katariina Tinnilä ja Jani Tommola. Tinnilä ja Tommola ovat entisiä opiskelukavereita: he opiskelivat Koulutuskeskus Salpauksessa Lah- dessa verhoilu- ja sisustusalan perustutkintoa ja valmistuivat kesän korvalla verhoilijaksi. Nyt molemmat ovat kesätöissä Askon sohvatehtaalla Lahdessa. Kesätyöpesti on molemmille ensimmäinen Askon sohvatehtaalla, mutta työpaikka oli jo tuttu, sillä ennen kesätyöpestiään kumpikin heistä teki siellä viiden viikon pituisen, opintojensa viimeisen työssäoppimisjakson. – Olin viime syksynä viisi viikkoa täällä työssäoppimassa, ja keväällä toiset viisi viikkoa. Jo syksyllä puhuttiin kesätöistä, että täällä niitä voisi olla, Tommola sanoo. Työssäoppimisesta eli harjoittelusta oli siis hyötyä: molemmat saivat kesätyönsä sen ansiosta. Pääluottamusmies huolehtii järjestäytymisestä ## Askon sohvatehtaalla on hyvä järjestäytymisprosentti: liki kaikki tehtaan tuotantotyöntekijät ovat järjestäytyneet Puuliittoon. Myös kesätyöntekijät on pyritty saattamaan oman ammattiliiton huomaan, pääluottamusmies Mikko Heino kertoo. – Yleensä pomojen pitäisi kierrättää uusia ihmisiä ja esitellä heille pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Tavallisesti en kerro uusille ihmisille liiton jäsenyydestä vielä silloin, vaan vasta kun on perjantai, joka on luottamusmiespäivä. Silloin tarjoan mahdollisuuden järjestäytyä Puuliittoon ja annan liiton esitteen, jotta aiheeseen pääsee tutustumaan. Kerron, että liiton jäsenavuista tärkein on lakiapu; se voi kuulostaa kaukaiselta, mutta silloin, kun on liiton jäsen, voin auttaa työntekijää, jos ongelmia tulee. Liittoon kuulumatonta en voi auttaa. Heino antaa ihmisille aikaa ja tilaa pohtia järjestäytymistä. – Ettei tulisi tunnetta, että pakotettaisiin. Jonkun kohdalla menee useampi kuukausi, kunnes hän kokee, että olisi fiksua kuulua liittoon. – Tälle vuodelle olen sorvannut kuusi uutta puuliittolaista, tammikuun alussa pääluottamusmiehenä aloittanut Heino sanoo. Järjestäytymisen edistäminen ja jäsenhankinta eivät ole kuitenkaan pelkästään pääluottamusmiehen vastuulla, Heino muistuttaa. – Kaikkien työntekijöiden tulisi puhua jäseneksi liittymisestä uusille työtovereille, jotta siitä tulisi tavallaan automaattista. Tästä on puhuttu ammattiosaston kokouksissa. – Kävi itse asiassa hassu juttu. En ehtinyt lähettää sähköpostia, kun työnjohtaja Katja Hannula soitti ja kysyi tänne töihin. Siitä tuli hyvä mieli mutta samalla myös pienet suorituspaineet, Tommola kertoo. Haastatteluhetkellä, keskellä kesää ja heinäkuuta, molemmille on juuri tarjottu kahden kuukauden lisäpestiä, syyskuun loppuun saakka. Koulussa ja työssä on eronsa Ammatillisten opintojen tavoitteena on antaa valmiudet selviytyä tosielämän työtehtävistä. Aina koulussa opittu ja työpaikalla vastaan tulevat tilanteet eivät kuitenkaan kohtaa. – Koulusta sai väärän käsityksen siitä, millaista työ on. Koulussa työ- tehtävät olivat paljon erilaisempia kuin täällä sohvatehtaalla, mutta olen yllättynyt positiivisesti, millaista täällä on ollut, Tinnilä sanoo. Eikä kaikkea tule miettineeksikään. – En ollut kertaakaan edes ajatellut, että joku verhoilee huonekaluja, ennen kuin hain verhoilukouluun. Ei sitä ajatellut, millaista työ tai työelämä on, Tommola tunnustaa. Verhoilusta oma ala kuitenkin löytyi. – Heti, kun kokeilin verhoilua nuorten työpajalla, se alkoi tuntua omalta. Olen ollut aina vähän taiteellinen mutta en niin taiteilija, että olisin hakenut taidekouluun. Verhoilu on käsityötä; se on kurinalaista, mutta siinä on luova kulmansa, Tommola määrittelee. Koulusta työelämään siirtyminen ei tuntunut hänestä suurelta muutokselta. – Ei tullut hirveän suurta järkytystä, koska koulun kanssa oli käyty täällä puoli vuotta aiemmin tutustumassa. Mutta se tuli yllätyksenä, että tehtaalla oli niin hyvä ilmapiiri; ihan kuin se ei olisi tehdas ollenkaan. Mielikuva tehdastyöstä on työskentelyä liukuhihnalla, mutta täällä pitää olla ihmisten kanssa tekemisissä, vaikka jokaisella onkin oma tehtävänsä. Päällistystä ja pakkausta Kesätyönään Tommola on keskittynyt liki pelkästään huonekalujen päällistämiseen. Vuokratyöfirma auttaa hakijoiden seulomisessa ## Kaikille työpaikoille kesätyöntekijöitä ei näinä päivinä palkata. Askon sohvatehtaalla tarvetta kesäduunareihin on. Tänä vuonna kesätyöläisiä on remmissä yhdeksän, viime vuonna heitä oli kymmenen. Askon sohvatehtaalla kesäduunarit pääsevät töihin prosessin kaikkiin työvaiheisiin alkaen leikkauksesta ja ompelusta aina tyynyn täyttöön ja pakkaukseen. Vaikeinta on ollut löytää ammattitaitoisia verhoilijoita verhoilutehtäviin, tuotantopäällikkö Jyrki Vuorio sanoo. – Mutta tänä kesänä päällistykseenkin löytyi tekijöitä. Kesätyöntekijöiden rekrytoinnissa Askon sohvatehdas luottaa sekä itseensä että vuokratyöfirmaan. Vuokratyöfirman palveluiden oston taustalla on hakuprosessin työläys ja siihen kuluva aika. – Tiedämme aika myöhäisessä vaiheessa, kuinka paljon kesätyöntekijötä tarvitsemme, joten olemme havainneet vuokratyöfirman kautta hoidetun hakuprosessin joustavimmaksi. – Hakuprosessi on sen verran aikaa vievä, että nopeus ja joustavuus puoltavat vuokratyöfirmoja, eikä meidän tarvitse laatia esimerkiksi lehti-ilmoitusta. – Käytämme kolmea eri vuokratyöfirmaa, ja ne tietävät, millaisia ihmisiä me haemme. Vuokratyöfirmoilta tulee hyviä ehdotuksia sopivista henkilöistä. Vuokratyöfirman seulomien kesäduunareiden lisäksi Askon sohvatehdas on rekrytoinut kesätyöläisiä myös itse. – Kolme henkilöä tuli meille kesätyöntekijöiksi Koulutuskeskus Salpauksen kautta; he olivat meillä harjoittelussa kevään, ja heistä löydettiin meille sopivat tekijät. Lisäksi pari henkilöä on ollut aiemmin meillä kesätöissä, ja heihin oltiin yhteydessä ja kysyttiin, kiinnostavatko kesätyöt tänä kesänä. Osa nuorista ottaa itse yhteyttä yritykseen. – Sellaisiakin, jotka hakevat itse meille töihin, on palkattu. Se on hyvä tapa myös. Mutta kannattaa lähestyä mieluummin sähköpostilla kuin tulla itse paikan päälle käymään. Sähköposteihin ehtii perehtyä paremmin, sitten kun aikaa on.

11 F Rahin pehmustaminen luonnistuu Katariina Tinnilältä rivakasti. E Jani Tommola päällistää sohvaa. “On tunne, että kuuluu tänne, että tämä on minun työpaikka.” kesätyöntekijä Jani Tommola – Päällistän niitä huonekaluja, joita osaan, sohvia ja raheja. Katson tietokonejärjestelmästä, mitkä huonekalut ovat kiireellisimmät, ja päätän omatoimisesti, mitä niistä rupean laittamaan maailmalle. – Silloin kun tarvetta on, minut värvätään toisinaan tyynyn täyttöön. Tinnilän työnkuva on vaihtelevampi. – Olen päässyt opettelemaan pakkauskoneen käyttöä, ja liimannut ja verhoillut raheja. Sen lisäksi olen käsitellyt kankaita eli suojannut niitä. Kankaat roiskesuojataan, jotta niistä tulee pidempi-ikäisiä. – Työtehtävät riippuvat ihan päivästä, mutta eniten olen ollut pakkaamassa. Jos käsiteltävät kankaat loppuvat, liimaan usein raheihin pehmusteita. Katson aika lailla itse, mitä milloinkin teen. Viime syksyn harjoittelu oli vielä kovin erilaista kuin viime kevään harjoittelu tai kuluneena kesänä työskentely, Tommola vertaa. – Kevään harjoittelujaksolla oli tiedossa, että jatkan täällä kesätöissä, ja siksi ruvettiin jo silloin harjoittelemaan työtehtäviä kesätöitä varten. Viime syksynä taas riippui päivästä, mitä töitä sattui löytymään. Olin silloin osakasauksessa ja reklamaatiossa enkä ollenkaan verhoilussa. Apua ja perehdytystä saa Tommola on tyytyväinen perehdytysjaksoonsa. – Se oli vähän poikkeustilanne, sillä minulla oli viisi viikkoa aikaa harjoitella hommia. Saattaisi olla erilaista, jos heti olisi pitänyt alkaa paiskia töitä yksin. Oli hyvä, että sain työhön juoksevan lähdön. Myös Tinnilä perehdytettiin kesätyöhönsä jo hänen työssäoppimisjaksollaan. – Opettelin kankaiden suojauksen FA K TA Huonekalun synty Askon sohvatehtaalla ## ## ## ## ## ## Ensin materiaali saapuu. Sitten verhoilu suojataan. Seuraavaksi kangas leikataan. Sen jälkeen kankaan osat ommellaan. Sitten huonekalun runko kootaan. Seuraavaksi runkoon liimataan pehmusteet. ## Sen jälkeen huonekalu verhoillaan. ## Viimeiseksi valmis huonekalu pakataan. ## Ja lopulta pakattu huonekalu lähetetään eteenpäin uudelle omistajalleen. FA K TA Katariina Tinnilä ## 21-vuotias ## Työskentelee tuotantotyöntekijänä Askon sohvatehtaalla Lahdessa ## Koulutukseltaan verhoilija ## Asuu Päijät-Hämeessä Lahdessa, kotoisin Asikkalan Kalkkisista ## Viettää vapaa-aikaansa poikansa kanssa ## Perheeseen kuuluu kaksivuotias poika Lähde: Askon sohvatehdas. FA K TA Jani Tommola FA K TA Askon sohvatehtaan työvaiheet minuuttipelinä ## Askon sohvatehtaalla kuluu •• •• •• •• päällisen leikkaamiseen 20 minuuttia ompeluun 45 minuuttia rungon kokoonpanoon 30 minuuttia pehmusteiden liimaamiseen 30 minuuttia •• verhoiluun 50 minuuttia •• pakkaukseen viisi minuuttia. Lähde: Askon sohvatehdas. ## 24-vuotias ## Työskentelee päällistäjänä Askon sohvatehtaalla Lahdessa ## Koulutukseltaan verhoilija ## Asuu Päijät-Hämeessä Lahdessa, kotoisin Kymenlaaksosta Kouvolan Valkealasta ## Harrastaa kirjoittamista, lukemista ja piirtämistä harjoitteluaikana, juuri ennen kuin siirryin kesätöihin. Apua on liiennyt myös työtovereilta, molemmat kehuvat. – Tarvitsen totta kai välillä apua, ja minua on autettu tosi hyvin, Tinnilä sanoo. – Aina, kun kysyy, saa asiallisesti apua. Kaveri, jonka vieressä olen tehnyt töitä, on ollut täällä töissä 45 vuotta. Hänellä on paljon tietoa, Tommola lisää. Sohvatehtaan työntekijät ovat ottaneet tuoreet kesätyöläiset osaksi omaa työporukkaansa, vaikka yhteisössä on paljon pitkään yhdessä työskennelleitä. – Meidät on otettu mukaan tosi hyvin. Joidenkin ihmisten kanssa jutellaan tosi paljon. On se tärkeää; silloin viihtyy töissäkin paremmin, Tinnilä sanoo. – Arkipäivän yhteistyö sujuu hyvin; pystyy puhumaan työtovereiden kanssa ja pyytämään apua, eikä tarvitse jännittää.Täällä jokainen yrittää pitää yllä postiivista meininkiä, Tommola lisää. Kesätyöläisten saapuminen on mukavaa, sanoo myös pääluottamusmies Mikko Heino. – Tuntuu hyvältä, kun kesätyöntekijöitä tulee taloon. Tuntuu, että vakituista porukkaa ei meinaa riittää, kun osa on esimerkiksi lomalla tai sairauslomalla, ja siksi on hyvä, että saadaan loma-ajaksi tuuraajia. Sekä Tinnilä ja Tommola ovat viihtyneet kesätyöpaikassaan. – Olen tykännyt olla täällä. Tämä on tosi hyvä työpaikka. Olen saanut kokeilla niin paljon erilaisia töitä, että mielenkiinto on pysynyt hyvin. Parasta on ehkä ollut olla pakkauskoneella ja liimauksessa, Tinnilä arvioi. – On tunne, että kuuluu tänne, että tämä on minun työpaikka siinä missä muidenkin, Tommola puntaroi.

12 Metsäkonekuljettaja Huttusen kultainen sääntö: Kuunnelkaa maanomistajan toiveet ja tehkää sen mukaan – Kiitosta tulee, kun homma on hoitunut, niin kuin se on sovittukin, Einari Vidgrénin Säätiön kuljettajapalkinnon vastikään pokannut Oskari Huttunen toteaa. P Hakkuun aloitusilmoitus on vuoropuhelun paikka Sopiva sauma maanomistajien toiveiden kuuntelemiselle on Huttusen mukaan pakollisen hakkuun aloitusilmoituksen tekeminen. – Kun soitan maanomistajille, että hakkuut ovat alkamassa, niin selvitän samalla, onko kohteessa jotain erityistä huomioon otettavaa. Viimeistään kysyttäessä he sanovat, jos esimerkiksi haluavat polttopuita tai että suositaan hakkuussa tiettyä puulajia. – Kun sitten tekee, kuten on sovittu, niin jälkikäteen ei ole muuta kuulunut kuin kiitosta. Sitä vastoin, jos rupeaa omin päin säntäilemään, niin se ei välttämättä miellytä maanomistajaa. Jos ovat vaikka suunnitelleet ojalinjan tekemistä ja palstalle tultuaan huomaavat, että metsäkone on jo häipynyt ennen kuin mitään on puhuttu, niin ei sieltä ainakaan kehuja synny. Puhelin on metsäkoneenkuljettajan tärkeä työkalu. – Muistan kyllä, että ensi alkuun sitä pallotteli, että uskaltaako maanomistajalle soittaa. Mutta jos et soita, ja homma on mennyt vähän penkin alle, niin kysymys kuuluukin niin päin, että uskaltaako vastata puhelimeen. – Ei muuta kuin soittaa ja kysyy, tai tarjoaa oman hakkuuehdotuksensa, jos käy ilmi, että maanomistaja ei ole metsänhoitoon perehtynyt. Silloin käyn ihan perusasiatkin läpi kuten esimerkiksi, että karuun maastoon jätetään tarpeeksi siemenpuita. Empiminen ei auta Huttusen toinen ohjenuora on se, että kohteissa toimittaessa ei pidä empiä, vaan tehdä päätöksiä. – Jos esimerkiksi on liian pehmeätä, niin lopettaa siihen paikkaan. Soittaa maanomistajalle, että ei onnistu, tullaan talvella uudestaan.Varmasti kiittää siitä enemmän kuin, jos metsässä on niin syvät raiteet, että veneellä saa mennä. Toisaalta, mitä se hyödyttää, jos vielä juuri ja juuri saa hakattua metsän, mutta puita ei saada ajokoneella metsästä pois. Yleinen säntillisyys on myös tar- peen, vaikka kirjaoppien mukaan hakkuita ei Huttusen mukaan kovin usein pysty toteuttamaan. – Esimerkiksi kesäkorjuukohteissa havuttaminen on toimenpide, mikä pitää tehdä. Kysymys on siitä, että uusilla harvennuksilla kuusen juuret peitetään ajouran kohdalta niin, että telat eivät revi juuria, jotka lähtevät herkästi lahoamaan. Jos havutuksen jättää tekemättä, niin varmasti tulee sanomista. – Kaikkiaan sanoisin, että kun käyttää maalaisjärkeä, niin sillä selviää. Se, mitä kirjassa sanotaan, ei välttämättä metsässä ihan toteudu, vaan siellä joutuu aika paljon soveltamaan. Petteri Raito PET TERI RAITO Oskari Huttusen kanssa ei tarvitse pitkään porista, kun vakuuttuu siitä, että keskustelukumppani on täysverinen metsäkonealan ammattilainen. Vahvuuksina pintaan nousevat asiakaspalveluasenne ja vuorovaikutustaidot, joiden merkitystä Huttunen metsäkoneenkuljettajan työssä korostaa. – Alalle tuleville uusille kuskeille sanoisin, että kuunnelkaa maanomis- tajan toiveet ja tehkää sen mukaisesti, Huttunen tiivistää. Oskari Huttusen mukaan kirjaopeilla pääsee metsässä hyvään alkuun, mutta käytännön hakkuutyö edellyttää soveltamista. Mieluisa työpaikka ## K ä ä r m e l a h d e s s a a s u v a 23-vuotias Oskari Huttunen työskentelee Koneteko Pitkänen Oy:ssä. Työssä viihtyvyyttä tuottaviksi tekijöiksi hän laskee työkaverit ja käytössä olevan uuden konekaluston. – Työkavereiden kanssa tulee oltua yhteydessä ihan joka päivä, jopa viikonloppuisin. Samoin yhteydet pelaavat myös edellisen firman työkavereihin ja niihin opiskelukavereihin, jotka ovat alan töihin päätyneet. Siinä on oma verkostonsa ja rikkautensa. – Työkoneena puolestaan on käytössä uusi Ponssen Scorpion. Se on eri asia hakata uudella kuin vanhalla laitteella, mikä tuo työhön perusviihtyvyyttä. Scorpionin ominaisuuksista Huttunen arvostaa eniten näkyvyyttä. – Kun nosturi tulee selän takaa ja taivaalta, niin koossikan (koura, savoksi soppakauha) näkee koko ajan, jolloin tietää, mitä tapahtuu. Se on etenkin pimeässä tärkeä ominaisuus, joka nostaa tuotosta ja parantaa jälkeä. Työn rasittavuustekijöistä kärkeen nousee raivaamattomuus. – Pitkä työmatkakaan ei rasita niin paljon kuin raivaamaton metsä. Se hidastaa ihan kaikkea puiden metsästä pois kuljettamista myöten, eikä jälki ole niin Yllätys postilaatikosta hyvää kuin raivatuissa kohteissa. Työnantajaansa Huttunen on tyytyväinen. – Kysymyksessä on sama firma, josta sain opiskeluaikana yhdellä puhelinsoitolla ensimmäisen kesätyön ja harjoittelupaikan. Armeijasta päästyäni Pitkäsellä ei ollut töitä tarjolla, mutta kun sitten myöhemmin kuulin, että työpaikka löytyisi, niin päätin vaihtaa takaisin tänne. – Ei siinä edellisessä työpaikassakaan mitään vikaa ollut, mutta tämä tuntui omimmalta ympäristöltä. Tuli muuten matkan varrella houkuteltua myös pikkuveli metsäkonealalle ja hänkin on nyt Pitkäsellä ajokoneenkuljettajana. ## Oskari Huttunen palkittiin tänä vuonna Einari Vidgrénin Säätiön myöntämällä 1 500 euron arvoisella Einarin Kuljettajapalkinnolla. – Se putkahti yllätyksenä postilaatikosta. Ensimmäinen ajatus oli, että kuka helvetti minut on sinne ilmoittanut. En tiedä sitä vieläkään. –Asiansisäistettyänisoitinmuutamalle kaverille ja työnantajalle, että pitäisi saada vapaapäivä töistä, että pääsee noutamaan palkinnon. No, vapaapäivä järjestyi ja Ponssen tehtaalle oli järjestetty siistit tsembalot. Väkeä oli paljon ja ohjelma monipuolinen; sopivasti asiaa, tehdaskierros ja savusaunomiset päälle. Huttunen on tyytyväinen saamaansa tunnustukseen. – Kun huomaa, että töiden kunnolla tekeminen saa huomiota osakseen, niin siitä saa uutta virtaa. Kannattaa jatkossakin toimia samalla tavalla, eikä ruveta hutiloimaan. Einarin Kuljettajapalkinto myönnettiin toukokuun lopulla 39 ansioituneelle metsäkonekuljettajalle. Palkitsemisperusteet ovat korkealaatuinen asiakaslähtöinen työ, tinkimätön asenne työn laatuun sekä hyvä yhteistyö ja kommunikointi metsänomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Einari Vidgrénin Säätiö palkitsi tänä vuonna metsäalan osaajia kaikkiaan 157 700 eurolla.

K U VAT M I R A T E N H U N E N 13 Paula Suominen poistaa tomaateista lehtiä ja varkaita, jotta tomaatit saavat enemmän auringonvaloa. Varkaiden kasvaminen syö tomaattien kasvulta energiaa. Pakkaajasta työnjohtajaksi Parikymppinen nuori nainen eteni parissa vuodessa kesätyöntekijästä työnjohtajaksi. P Kaikki kävi vähän huomaamatta ja yllättäen. Köyliöläinen Paula Suominen haki Köyliön Tuiskulan kylässä toimivalta Härkälän Puutarhalta kesätöitä työelämän tutustumisjakson jälkeisenä kesänä, mutta pestiä ei liiennyt. Työ puutarhalla oli ollut sen verran mielenkiintoista, että Suominen päätti hakea Härkälään töihin toistamiseen, kun hän oli kirjoittanut ylioppilaaksi. Sillä kertaa tärppäsi. Kesän jälkeen suunnitelmissa oli opinnot ammattikorkeakoulussa, mutta opinahjon ovet eivät auenneet, ja Suomisen pestiä puutarhalla jatkettiin. Seuraavana kesänä hän pyrki jälleen ammattikorkeaan, mutta vieläkään opiskelupaikkaa ei hellinnyt. Työnantaja oli tarjonnut toimeliaalle nuorelle naiselle vakituista työsopimusta, mutta hän ei ollut sellaista halunnut, koska opinnot siinsivät mielessä. Lopulta hän taipui, ja vakituinen työsuhde solmittiin puolisentoista vuotta sitten. Nyt hän on ollut puutarhalla jo yli neljä vuotta. Pakka leveni pakkaamisesta Reilussa neljässä vuodessa Suomisen työnkuva on paitsi muuttunut, myös laajentunut. Huomattavasti. – Aloitin salaatin pakkaajana, ja is- tutin salaatintaimia – siinä oli aluksi minun työpäiväni. – Sitten aloin ottaa tomaateista lehtiä pois ja tehdä latvan kiertoja, eli kiersin kasvin kasvamaan narua pitkin ylöspäin. Seuraavaksi Suomista pyydettiin poimimaan tomaatteja, mikä yllätti hänet täysin. – En olettanut olevani niin kokenut työntekijä, että minusta olisi tomaatinpoimijaksi. Ja kyllä siinä opettelu olikin, mikä tomaatti on kypsä ja mikä liian vaalea ja mitä ei saa poimia. Uudet työtehtävät eivät loppuneet vielä tomaatinpoimintaankaan. Suomista pyydettiin työnjohtotehtäviin – 20-vuotiasta nuorta naista. Hän oli häkeltynyt. – Se yllätti, koska olin porukan nuorin, enkä ollut todellakaan kokenein työntekijä. Mutta tuli siitä hyvä mieli. Minuun luotetaan. – Ensin olin varalla; tuurasin varsinaista työnjohtajaa, kun hän oli lomalla. Sitten teimme yhteistyötä, eli teimme molemmat työnjohtotehtäviä. Sen jälkeen, kun hän lähti, olen jatkanut täällä ainoana työnjohtajana. Sittemmin työnjohtotehtävien kylkeen on tullut myös myyntitehtäviä ja kauppojen yhteyshenkilönä toimiminen. – Myyntityöt tulivat minulle vuosi sitten. Yksi meidän kuskeista oli jäämässä lomalle, hän, joka on myös myyjä, ja hän puhui asiasta Mikko Härkälälle, joka on puutarhan toimitusjohtaja. Ensin teimme myyntitehtäviä kahdestaan, mutta nyt mennään yhteispelillä, eli autan häntä tarvittaessa. – Soittelen kaupoille suoraan, paikka kerrallaan, mitä ne tarvitsevat. FA K TA Puutarhatyöntekijä Paula Suominen ## 22-vuotias ## Työskentelee puutarhatyöntekijänä ja työnjohtajana Härkälän Puutarha Oy:ssä Säkylän Köyliössä Satakunnassa ## Koulutukseltaan hieroja ## Asuu Satakunnassa Kokemäellä, kotoisin Kepolan kylästä Säkylän Köyliöstä ## Kuuluu Puuliitto Harjavallan ammattiosasto 044:ään ## Työpaikkansa pääluottamusmies ## Harrastaa kuntosalia, lukemista ja sanaristikoiden tekoa Tosin alkuvuodesta meille tuli S-marketin sähköinen tilausjärjestelmä, ja nykyään soitan enää K-kauppoihin. Nyt työnjohtotehtäviä on takana kaksi vuotta. Alku ei ollut kaikkein kivuttomin, Suominen myöntää. – Oli stressaavaa miettiä, ettei kym- menen ihmistä olisi samassa pöydässä töissä seuraavana päivänä ja sitä seuraavana. On ilkeä jakaa epämiellyttäviä tehtäviä työntekijöille, mutta koetan olla tasapuolinen, ja pidän huolen, että olen itsekin tekemässä niitä. Pyrin siihen, että porukka kiertää työpisteeltä toiselle, että tulee hiukan vaihtelua. Karusellilla ei kukaan kestä koko viikkoa. – Mutta en minä vissiin ihan huono työnjohtaja ole, koska olen sitä vieläkin. Siinä saa olla hiukka luova. Tykkään, että saa hiukan miettiä, miten teen. Tänä päivänä Suomisen työnkuva on lavea, ja juuri siitä hän pitää. – Se on vähän rönsyillyt. Tykkään, että minulla on paljon eri juttuja, joita saa tehdä ja joita voin tehdä. Ja apua tarvitessa saan suuni auki. Kun vauhti menee liian hurjaksi, sanon siitä Mikolle, ja minun repertuaariani kavennetaan. ”Teen myös itse kasvihuonetyötä” Salaattien ja tomaattien kasvatus pyörii Härkälän Puutarhalla ympäri vuoden. – Aamulla teen työnjaon, ja menen itse mukaan sinne, minne katson mahtuvani. Myöhemmin tulen auttamaan myyntiin. Sitten alan kasata kuormaa, eli teen salaateista oman pinkan kullekin kaupalle. Jos on aikaa, teen lähetteet kuormiin. Harva se päivä teen vielä tomaatit, eli teen niistä oman pinkan. Kun kuormat ovat lähteneet, voin mennä auttamaan pakkaamisessa ja istutuksessa. Sitten tarkistutan vedet ja suodattimet, että ne toimivat ja kasvit saavat vettä, Suominen listaa työpäiviensä kulkua. Työviikko kestää maanantaista perjantaihin, ja töihin tullaan aamuseitsemään. Iltapäivällä kolmelta päivä on pulkassa. – Olen työnjohtaja, mutta teen myös itse peruskasvihuonetyötä muiden työntekijöiden kanssa vähintään neljänä päivänä viikossa. Vapaata näpräämistä Suominen pitää kasvihuoneella työskentelystä. – Tämä on näpräämistä. Saa tehdä käsillä, eikä kukaan syynää selän takana, vaan pitää itse katsoa, mitä laatua laatikkoon laittaa. – Parasta on vapaus. Saan itse rakentaa oman päiväni tietyissä rajoissa, mitä teen ja millai teen. Jos täytyy ruveta luovaksi, saan ruveta luovaksi, kunhan työ tulee tehtyä. Työllä on myös toinen puolensa. – Jos on kiire, minä tiedän sen ensimmäisenä. Vaativinta ovat myyntityöt, Suominen sanoo. – Se vielä vaivaa, kun se on uusin juttu repertuaarissani. Meidän vakkarimyyjä opasti minua pari päivää, mutta oli se kylmää kyytiä, kun piti vaan istua alas ja soittaa kauppaan, ja hän seurasi vieressä. Mutta tekemällä oppii. On hyvä, että joku on puskemassa eteenpäin. Maalaisjärjestä on hyötyä kasvihuoneella työskennellessä, Suominen arvioi. – Koen olevani hyvä työssäni myös siksi, että en pelkää, jos joudun tekemään jotain outoa. Rupean vain tekemään ja teen sen parhaani mukaan, ja tarvittaessa pyydän apua. Mira Tenhunen

14 Parasta turvaa ammattiliiton jäsenille HUOM! Puuliiton kalenteria ei julkaista vuodelle 2018. Turva tarjoaa liittosi jäsenille erityisiä etuja sekä alennuksia vakuutuksista. Tutustu osoitteessa turva.fi/puuliitto Liiton Jo 15. kerta! Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110 keskustoimisto ja aluetoimistot ovat kiinni 2.–3.11. henkilöstökoulutuksen P Vapautetaan #kotiorjat -kampanja nostaa esille kotiapulaisina työskentelevien tyttöjen ja naisten huonon aseman.Ilmiö on tehnyt paluun myös Suomeen. Kansainvälisen työjärjestön ILOn arvion mukaan maailmassa on arviolta 67 miljoonaa kotiapulaista, joista suurin osa on nuoria naisia. He työskentelevät usein yksityiskodeissa. Monessa maassa kotiapulaisia ei nähdä työntekijöinä, eikä heillä siten ole oikeuksia. – Pahimpia ongelmia ovat seksuaalinen häirintä, väkivalta, surkeat työolot ja mitätön palkka. Lisäksi monet äidit joutuvat elämään erossa lapsistaan, kertoo Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuus- 0,5 X X keskus SASKin viestintäpäällikkö Laura Ventä. SASK tukee kotiapulaisten taistelua oikeuksistaan Kolumbiassa, Indonesiassa, Filippiineillä, Ecuadorissa ja Mosambikissa. Suomalaisten tuella naiset ovat taistelleet esimerkiksi sosiaaliturvan Mosambikissa ja työntekijän oikeudet Kolumbiassa. – Kampanjan avulla haluamme tiedottaa paitsi ongelmasta myös ratkaisuista. – Kun kotiapulaiset saavat tietoa oikeuksistaan ja he saavat yhteiskunnassa äänensä kuuluviin, ihmeitä alkaa tapahtua. Sitä kehitystä haluamme tukea. Lisätietoa kampanjasta saa osoitteesta kotiorjat.fi. 0,25 X 0,5 X 0,5 X 2,75 X 0,5 X Kesäristikon ratkaisu SANARIS.FI / ERKKI VUOKILA takia. Kotiorjuutta vastaan

K U VAT T UA O N N E L A 15 F Sari Helmisen vetämällä First step -kurssilla perehdytään työturvallisuuteen ja terveyden edistämiseen. G Murikka sijaitsee Näsijärven rannalla keskellä luontoa. E Rehtori Aki Ojakankaan työhuone on tällä hetkellä kontissa, mutta pian hän pääsee muuttamaan uusittuun päärakennukseen. H Siivooja Kirsi Västilän mielestä Murikan paras paikka on ruokasali. Tervetuloa, uudet opiskelijat! Murikka-opisto ottaa uudet käyttäjänsä vastaan kokonaan remontoituna. Vain rantamaisema pysyy muuttumattomana. P Tampereella sijaitseva työelämän kansanopisto Murikka kokee kaksi suurta muutosta yhtä aikaa. Ensinnäkin siellä on käynnissä valtava remontti, jossa lähes kaikki uusitaan. Toisekseen Murikkaan virtaa pian koko joukko uusia opiskelijoita. Kun TEAM, Puuliitto ja Metalliliitto vuodenvaihteessa yhdistyvät uudeksi Teollisuusliitoksi, Metalliliiton omistamasta Murikasta tulee kaikkien yhteinen ja kaikkien kolmen liiton jäsenet pääsevät hyödyntämään sen palveluita. Rehtori Aki Ojakangas kertoo, että Murikka on valmis toivottamaan teamilaiset ja puuliittolaiset tervetulleiksi. – Tämä vuosi on käytetty valmistautumiseen: opetussuunnitelmia on uusittu, ja yhdessä TEAMin ja Puuliiton koulutusväen kanssa on mietitty tulevia kursseja. Olemme varautuneet myös volyymin kasvuun. Arvioimme, että ensi vuonna opiskelijoiden määrä nousee 2 100:sta 2 700:aan. – Kaikki mahtuvat, Ojakangas lupaa. Sopimusyhteiskunnan ylläpitäjä Murikan tärkein tehtävä on pitää yllä ja kehittää suomalaista sopimuskult- tuuria kouluttamalla työntekijöitä ja näiden edunvalvojia. Lisäksi Murikanranta-yhtiö tarjoaa kokous- ja tapahtumapalveluita. Noin 60 prosenttia Murikan kursseista on tarkoitettu luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Loppuosan muodostavat erilaiset työelämätaitojen kurssit. Niillä voi opiskella esimerkiksi englantia, tietotekniikkaa tai työturvallisuutta. Luottamusmiesaineiden opettaja Heidi Rannikko kertoo, että liittofuusio tuo muutoksia myös kurssien sisältöön. Osa kursseista tulee olemaan sopimusalakohtaisia, mutta iso osa muokataan kaikille Teollisuusliiton jäsenille yhteisiksi. – Luottamusmiesten peruskurssi tulee rakentumaan pitkälti lain ympärille niin, että yksittäisten työehtosopimusten yksittäisten määräysten käsittelyä raakataan pois, Rannikko kertoo. Faktatiedon ja harjoitusten lisäksi kursseihin kuuluu aina paljon keskustelua ja kokemusten vaihtamista. Rannikko kertoo, että viime aikoina kurssilaisia on puhuttanut erityisesti kilpailukykysopimus. “Remontti tarkoittaa sitä, että täällä on entistä mukavampi ja helpompi olla.” Murikka-opiston rehtori Aki Ojakangas neita myöten on uusittu ja entisen uimahallin tilalle on rakennettu pienois-spa. Vain järvimaisema rantoineen pysyy täysin ennallaan. Ojakangas kertoo, että suurista mullistuksista huolimatta Murikassa säilyy sen alkuperäinen henki – niin esteettisessä mielessä kuin muutenkin. Värisävyt pidetään suunnilleen alkuperäisinä, ja suomalaista designia edustavat huonekalut saavat vain uudet päällysteet. – Remontti tarkoittaa sitä, että täällä on entistä mukavampi ja helpompi olla. Mutta oppiminen on sitä samaa puurtamista kuin ennenkin. Se käy harvoin ilman vaivannäköä. Tua Onnela ”Entistä helpompi ja mukavampi olla” Murikan kursseilla on tietysti tarkoitus myös viihtyä. Siihen paikka tarjoaa hyvät mahdollisuudet. Rannassa lämpiää hirsisauna, liikkumaan pääsee esimerkiksi urheiluhallissa tai lenkkipoluilla, ja oma keittiö tarjoilee mahantäytettä ravintolasalissa, josta voi ihailla järvimaisemaa koko seinän mitalta. Kun remontti valmistuu ensi maaliskuussa, kaikki tilat majoitushuo- FA K TA Murikka-opisto lukuina ## Perustettu vuonna 1977 ## Kursseja tänä vuonna 136 ## Opiskelijoita tänä vuonna 2 100, ensi vuonna arvion mukaan 2 700 ## Hotellitasoisia majoitushuoneita 104 ## Remontin hinta 17,5 miljoonaa euroa Henkilökunta tekee ilmapiirin ## Aki Ojakangas kertoo, että kun Murikan opiskelijoilta pyydetään palautetta kursseista, moni nostaa ykkösasiaksi Murikan henkilökunnan tuottaman hyvän ilmapiirin. Se on helppo uskoa, kun juttelee Murikan työntekijöiden kanssa. Työsuhteet Murikassa ovat pitkiä, ja moni on selvästi ylpeä työstään. – Tulin tänne vakituiseksi vuonna 1991. Tämä on hyvä työpaikka – puitteet ovat hyvät, ja henkilökunnan kanssa tehdään yhteisiä retkiä ja muuta, kertoo siivooja Kirsi Västilä. Remontti on tosin koetellut välillä kaikkien hermoja. Kurssit pyörivät täydellä teholla remontin aikanakin, joten sumplimista riittää. – Mielikuvituksen tarvetta se tuottaa. Mitään ei voi tehdä vanhojen tapojen mukaan, Västilä sanoo.

16 JÄSENILLE Lähde rentoutumaan liiton lomapaikkoihin! ## Puuliitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden edulliseen vapaaajan viettoon Punkaharjulla ja Kalajoella. Tarkempi kuvaus kohteista ja niiden varustuksesta löytyy liiton verkkosivuilta puuliitto.fi. Myös lomapaikkojen varaustilanne näkyy internetissä (Jäsenyys > Jäsenedut). Lemmikkieläimet ovat sallittuja vain Tuunaantuvissa 36 ja 37. Varaukset ja tiedustelut jäsenrekisteristä sähköpostilla, JR@ puuliitto.fi tai puhelimella, (09) 6151 6445. Pankkotupa 73 ja 74 (50 m2) •• Vuorokausihinta 55 euroa Tuunaantupa 21, 36 ja 37 (35 m2) •• Vuorokausihinta 45 euroa ## Puuliitolla on viisi mökkiä Punkaharjun lomakeskuksen alueella, kaksi Pankkotupaa ja kolme Tuunaantupaa. Mökit ovat hyvin varusteltuja neljälle, kuudelle tai kahdeksalle hengelle. Mökeissä on sauna, takka ja täydellinen keittiövarustus. Punkaharjun lomakeskus sijaitsee luonnonkauniissa maisemissa. Perille pääsee myös junalla: Retretin pysäkki on muutaman sadan metrin päässä mökeistä. Punkaharjun keskustaan on seitsemän kilometrin matka ja Savonlinnaankin alle 30 kilometriä. Puusärkkä (93 m2) •• Vuorokausihinta 65 euroa ## Vapaa-ajan huoneisto Puusärkkä sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkillä. Täysin varusteltu paritalohuoneisto tarjoaa väljät ja tasokkaat tilat kahdeksalle lomailijalle. Muutaman sadan metrin päästä löytyy muun muassa Kylpylä SaniFani ja muuta kehittyvän vapaa-ajankeskuksen tarjontaa. Talviaikana alueelta löytyy muun muassa toimiva, hoidettu ja osittain valaistu latuverkosto. Särmä ilmestyy syksyn aikana vielä kolme kertaa. AINEISTOPÄIVÄT ovat 28.9., 26.10. ja 23.11. KURSSIT Itäisen alueen järjestökoulutus 30.9.–1.10. Imatra ## Kohderyhmä: Koulutus on suunnattu ammattiosastojen aktiiveille ja osastotoiminnasta kiinnostuneille Puuliiton jäsenille. Sisältö: Koulutuksen sisältö tulee muodostumaan liittofuusion tuomien muutosten ympärille, esimerkiksi miten ammattiosastojen tulee toimia. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 1.9. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Videoklippien valmistaminen ja editointi 14.–15.10. Tampere ## Kohderyhmä: Kurssi sopii kaikille puuliittolaisille, jotka omistavat jonkinlaisen digitaalisen kuvaamisvälineen kuten esimerkiksi videokuvaa tallentavan kameran tai kännykän. Kurssille voi osallistua myös ilman omia kuvausvälineitä, sillä oppilaitoksen kalusto on tarvittaessa käytössä. Sisältö: Kurssilla opetetaan kuvaamisen perusteet, suunnittelu ja kuvasommittelu, harjoitellaan kuvaamista ja äänittämistä sekä tutustutaan videon julkaisu- ja leikkausohjelmiin. Video antaa ammattiosaston ja liiton toiminnalle elävän muodon. Kurssin jälkeen osallistujilla on taito tehdä ja julkaista esimerkiksi ammattiosastojen tilaisuuksista kuvattuja videoita, jotka voidaan linkittää osaston ja Puuliiton nettisivuille. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 15.9. mennessä sähköisellä ilmoittautumislomakkeella, sähköpostitse osoitteeseen kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Puheviestinnän perusteet 16.–20.10. Murikka-opisto, Tampere ## Kohderyhmä: Kurssi sopii kaikille puuliittolaisille, jotka haluavat varmuutta, jämäkkyyttä, vakuuttavuutta ja värikkyyttä esiintymiseen, vinkkejä puhe-esityksen rakentamiseen ja esityksen havainnollistamiseen, perustelutaitoa ja paljon rakentavaa palautetta. Sisältö: Viikon aikana on luvassa puheviestinnän osatekijöiden tarkastelua ja tutkimista, keskustelua jännittämisestä, kikkoja varmuuden lisäämiseksi, asiaa yleisökontaktin ottamisesta ja puheen rakenteesta, tutustumista perustelutaitoon ja esityksen havainnollistamisen välineisiin. Lisäksi tehdään valmisteltu puheharjoitus ja käydään esityksistä palautekeskustelu. Tarpeen mukaan käydään läpi myös perusasioita puhetekniikasta ja äänenkäytöstä. Kurssi on harjoituspainotteinen.Voit totuttautua hiljalleen puhujan rooliin turvallisessa ympäristössä. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 15.9. mennessä ammattiyhdistysliikkeen kurssihakemuksella liiton toimistolle. Hakemuslomakkeen voi pyytää sähköpostitse osoitteesta kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318 tai ladata osoitteesta puuliitto.fi/kurssihakemus. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Ajatukset tekstiksi 27.11.–1.12. Murikka-opisto, Tampere ## Kohderyhmä: Kurssi sopii kaikille puuliittolaisille, jotka haluavat kehittyä kirjoittajina. Kirjoittaminen edellyttää ennen kaikkea ajattelua, mielipiteitä, elämänkokemusta sekä tahtoa ja rohkeutta ilmaista omia näkemyksiään. Kirjoitus on kuin puhetta paperilla. Tarvitaan vielä ripaus kirjoittamisen tekniikkaa, niin tekstiä alkaa syntyä. Oman ajattelun siirtämistä kirjoitettuun muotoon voi helpottaa monin menetelmin. Sisältö: Kurssilla harjoitellaan helpompaa kirjoitusprosessia, tutustutaan erilaisiin tekstin ideoimisen välineisiin, opitaan muokkaamaan tekstistä selkeämpää ja helppolukuisempaa ja etsitään omaan kieleen uutta ilmaisuvoimaa. Osallistujat voivat harjoitella oman mieltymyksensä mukaan joko asiatekstin tai kaunokirjallisen tekstin kirjoittamista. Kurssille voi tuoda mukanaan oman kirjoitustehtävän, johon omassa työssä tai luottamustehtävässä tartuttava. Taitojen lähtötasolla ei ole merkitystä – jokainen voi edetä taidoissaan.Kurssin harjoitukset räätälöidään opiskelijan tarpeisiin ja taitotasoon. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 30.10. mennessä ammattiyhdistysliikkeen kurssihakemuksella liiton toimistolle. Hakemuslomakkeen voi pyytää sähköpostitse osoitteesta kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318 tai ladata osoitteesta puuliitto.fi/kurssihakemus. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi.

17 TA K K U N E N Vikaa työntekijässä, työnantajassa vai työoloissa? P Tasan kolmekymmentä vuotta sitten valmistuin unelmieni ammattiin puutarhuriksi Lepaalta. Pidin saamaani opetusta Lepaalla erittäin tasokkaana ja saamaani päästötodistusta erittäin arvokkaana. Minulla on ollut onni työskennellä nämä kolmekymmentä vuotta puutarha-alalla ja nähdä sen muutokset niin hyvässä kuin pahassakin. Kaikkien mielestä koulutuksella tai pitkällä työkokemuksella ei kuitenkaan ole mitään merkitystä. Erään kaupungin puutarhuri tokaisi työhaastattelussa, että heille ei ole mitään merkitystä puutarhurin papereillani saati työkokemuksellani. Sen sijaan hän oli hyvin huolestunut, kuinka mahdan jaksaa hoitaa tarjottua kolmen kuukauden työpestiä. Haastattelija varmaan kuvitteli, että työt puutarhoilla ja taimistoilla ovat pelkkää viheltelyä ja käyskentelyä taimipenkkien välissä. Työnantajat ovat kertoneet kenen tahansa osaavan mät- tää ruukutuskoneeseen turvetta ja siirtelevän purkkeja – ei siihen kuulemma ammattitaitoa tarvita. Jos ammattitaitoa ja työkokemusta eivät edes nykyiset työnantajat arvosta, miksi kouluttaa puutarhureita ammattiin, joka ei työllistä? Kevättalvella oli Maaseudun Tulevaisuudessa juttu Lepaan puutarhaoppilaitoksesta. Faktatietona kerrottiin, että vain puolet aloittaneista opiskelijoista valmistuu ja heistäkin melko harva työllistyy. Kovasti koululla joudutaan tekemään töitä, että oppilaat jaksaisivat aamulla herätä. Töihinkin pitää mennä tietyksi ajaksi päivää, jos on työpaikka. Onko siis järkevää käyttää koulutusvaroja tälläiseen ohjattuun päivätoimintaan, jonka tulokset ovat melko kehnot? Kun alan työt vielä usein ovat 1–6 kuukauden pätkätöitä, niin kuinka ammattiväki saadaan kiinnostumaan tälläisistä töistä? Itse olen kyllä ollut kerää- määssä niin mansikoita Suonenjoella kuin herneitä Heinussa. Olin hyvin tyytyväinen noihin pätkiin ja rahalliseen tulokseen. Nykyään nekin ovat niitä ala-arvoisia kökkötöitä. Yleensä avoimista työpaikoista on aina ennen ilmoiteltu. Nyt Paikkoja avoimina -ilmoituksia näkee harvakseltaan. Työnantajien olisi syytä myös vastata työnetsimispuheluihin ja sähköposteihin, joilla heitä lähestytään.TE-toimiston työpaikkailmoitukset kannattaa myös päivittää tai poistaa, kun paikka on täytetty. Minulla on työuraa vielä jäljellä 15–20 vuotta, joten saatan vielä piipahtaa muutamassa työhaastattelussa kuulostelemassa työelämän haasteita. Mitä minulle silloin mahdetaankaan tarjota? 295 hyvittää jäsenilleen kuluvana kalastuskautena 50 prosenttia seuraavien kohteiden lupamaksuista: Haajanen, Laakajärvi, Kiltua, Matkusjokireitti, Nurmijoki-reitti. Luvat ovat kausilupia, ja näistä kolmesta vaihtoehdosta voi valita vain yhden jäsentä kohden. Lupa on henkilökohtainen, ja ostaessa on ilmoitettava nimi ja jäsennumero. Lupia voi lunastaa ainoastaan Sonkajärven Sonkahuollosta. Tiedustelut Pasi Kainulaiselta, puh. 040 092 7336 tai kainulainen. pasi@hotmail.com. Parkanon Puuosasto 152 järjestää osaston mato-onkikisat lauantaina 9.9. kello 11.00–14.00 Ikaalisten Riitialassa Kyrösjärven Heittolanrannassa. Sarjat: miehet, naiset ja nuoret. Ilmoittautuminen Eerolle, puh. 044 515 1152 torstaihin 7.9. mennessä. Kireitä siimoja! 1. Mikä on ? 2. Mitä nimeä käytetään pikajuoksijan kengistä? 3. Mikä on kotimaassaan Eesti hobuseksi nimitetyn eläimen suomalainen lähisukulainen? 4. Mikä kaupunki on julistautunut Suomen kirjapääkaupungiksi? 5. Minkä maan pääkaupunki on Bujumbura? 6. Minkä maan valtapuolue on nimeltään Laki ja oikeus? 7. Millä kasvilla kaikkein yleisimmin maustetaan olutta? 8. Mitä kasvia suomalaisen sahdin maustamisessa käytetään humalan sijasta? 9. Minkä urheilulajin Suomen mestari on Jarmo Laatikainen? 10. Miksi nimitetään jo keskiajalla käytössä ollutta Turusta Hämeenlinnaan kulkevaa tietä, joka mainitaan myös laulussa Tuu tuu tupakkarulla? Sirkka-Liisa Ojala maatalousalojen johtokunnan puheenjohtaja, taimitarhatyöntekijä Hattula A M M AT T I O S A S T O T Puuliiton Hämeenlinnan seudun ammattiosasto 008 tukee jäsentensä kesävirkistäytymistä 80 eurolla per jäsen. Summa hyvitetään osaston syyskokouksessa tositteita vastaan. Lappeenrannan puualan ammattiosasto 036 on varannut 50 lippua Lappeenrannan kaupungin teatterin esitykseen Villit vuodet lauantaina 7.10. kello 18 alkavaan esitykseen. Ilmoittautumiset viimeistään 1.9. mennessä Kauko Jurvaselle mieluiten sähköpostilla, kauko. jurvanen@upm.com tai tekstiviestillä numeroon 0400 727 322. Omavastuuosuus on 15 euroa, joka maksetaan osaston tilille FI53 5620 0920 1227 27. Laita maksun viestikenttään niiden osallistujien nimet, joiden omavastuuosuuden maksat. Liput jaetaan teatterin aulassa ennen esityksen alkua. Pohjois-Savon ammattiosasto LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Eskolan puusepät osasto 126 järjestää onkikilpailun Nestorin montulla sunnuntaina 10.9. kello 12:00 alkaen. Hyvät palkinnot, makkaran paistoa, virvokkeita ym. Ilmoitukset Tapiolle 8.9. mennessä, puh. 050 581 5548. Jäsenet perheineen tervetuloa! PS. Onget mukaan! POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Oulun puutyöväen ammattiosasto 076 tilasi teepaitoja muistoksi, koska vuodenvaihteessa ainakin osaston numero vaihtuu. Paidan hinta on viisi euroa jäsenelle. Osastoon liittyvät uudet jäsenet saavat paidan liittymislahjaksi. Paidan väri on musta, hihassa on Puuliiton logo sekä osaston nimi. Paidat postitetaan tilaajille ilman lisäkuluja. Tilaukset Tuula Ronkaiselle, puh. 040 966 4455. Huom! Paitoja on rajallinen määrä; nopeimmat saavat hienon paidan! Tule syyskokoukseen päättämään! Missä tämä museona toimiva komea kivirakennus sijaitsee? SYYSKOKOUKSIA Ammattiosaston syyskokous on syytä pitää lokakuun loppuun mennessä, jotta hakemus Teollisuusliiton jäseneksi ja sääntömuutosprosessi saadaan vietyä loppuun ennen Teollisuusliiton perustavaa liittokokousta marraskuussa 2017. Syyskokouksessa tulee tehdä päätös, että ammattiosasto hakee Teollisuusliiton jäseneksi ja hyväksyy uudet ammattiosaston mallisäännöt osaston omiksi säännöikseen. Koska kokouksessa käsitellään sääntömuutos, on siitä mainittava kokouskutsussa. Jos osaston nimessä on numero, pitää se poistaa sääntömuutoksen hyväksymisen yhteydessä. Teollisuusliiton ammattiosastojen nimissä ei saa olla numeroita. Muilta osin ammattiosastojen nimiin ei saa tehdä muutoksia. Syyskokouksessa käsitellään lisäksi seuraavat asiat: a) päätetään osaston toimihenkilöille ja toiminnantarkastajille maksettavista korvauksista; b) päätetään osaston työhuonekunnille maksettavasta avustuksesta; c) vahvistetaan toiminta- ja taloussuunnitelma tulevalle kalenterivuodelle; d) valitaan puheenjohtaja ja muut toimikunnan jäsenet sekä varajäsenet 8 §:n 1 momentin mukaisesti. Toimikunnan jäsenten tulee olla osaston jäseniä; e) valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heidän varamiehensä; f ) valitaan tarvittavat jaostot, joiden jäsenet ovat osaston jäseniä; g) vahvistetaan luottamusmiesvalinnat; h) valitaan muut osastolle tarpeelliset toimihenkilöt 11. KYSYMYS MIRA TENHUNEN I TÄ I N E N T O I M I N TA - A L U E lukuun ottamatta niitä, jotka sääntöjen mukaan kuuluvat toimikunnan valittaviksi; i) päätetään osaston kokousten koollekutsumistavasta tämän pykälän 9. kohdan mukaisesti; j) päätetään muista jäsenten ja toimikunnan esittämistä asioista. Lähetä vastauksesi kirjallisesti viimeistään 15.9.2017 osoitteeseen: Särmä, PL 318, 00531 HELSINKI tai sähköpostitse osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi palkinto. Särmän numerossa 7/2017 julkaistussa 11. kysymyksessä ollut puinen hirvipatsas löytyy Kurikasta. Oikein vastanneista arpaonni suosi jurvalaista Hilkka Markovia. Särmä onnittelee tietäjää lämpimästi! POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Veitsiluodon puutyöväen ammattiosasto 018 torstaina 21.9. kello 15.00 Rytikarin työväentalolla. Esillä syyskokoukselle kuuluvat asiat sekä Teollisuusliiton jäsenyyden hakemiseen liittyvät asiat, muun muassa osaston nimen ja sääntöjen muuttaminen. Lisäksi käsitellään Veitsiluodon työväentalon osakkeista luopuminen. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Merkkipäivät julkaistaan vain pyynnöstä P Jos tahdot, että merkkipäi- väsi julkaistaan Särmässä, siitä on sovittava lehden toimituksen kanssa mieluiten henkilökohtaisesti ja hyvissä ajoin ennen merkkipäivää. Särmän seuraavassa numerossa julkaistaan 9.10.– 5.11.2017 merkkipäiväänsä viettävien nimet. Jos täytät pyöreitä vuosia ja haluat siitä maininnan Särmään, ilmoita siitä 18.9. mennessä Puuliiton toimistoon, puh. (09) 6151 6323 / Terhi Nokela.

18 Puuliiton keskustoimiston ja työttömyyskassan käyntiosoite: Haapaniemenkatu 7–9 B, Helsinki Puuliiton postiosoite: PL 318, 00531 Helsinki Puualojen työttömyyskassan postiosoite: PL 21, 00531 Helsinki Toimistoaika: 8.30–16.00 Puhelinvaihde: arkisin klo 9.00–15.00 (09) 615 161 • Telekopio: (09) 753 2506 Verkkosivut: www.puuliitto.fi Sähköposti: puuliitto@puuliitto.fi Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@puuliitto.fi (å,ä ja ö korvataan a, a ja o.) KOKONAISTOIMINTOJEN JOHTO PUHEENJOHTAJA Jari Nilosaari puh. (09) 6151 6203 matkapuh. 0400 872 641 VARAPUHEENJOHTAJA Jyrki Alapartanen puh. (09) 6151 6382 matkapuh. 040 587 7563 KANSAINVÄLINEN SIHTEERI Riikka Vasama puh. (09) 6151 6397 matkapuh. 0400 484 528 TASA-ARVOJA SOSIAALIASIAIN SIHTEERI Saila Ruuth puh. (09) 6151 6206 matkapuh. 050 467 0089 JÄRJESTÖTOIMITSIJA, JÄRJESTÄYTYMINEN, NUORISO Hanna-Kaisa Hämäläinen puh. (09) 6151 6341 matkapuh. 050 351 0793 JÄRJESTÖSIHTEERI Pekka Juusola puh. (09) 6151 6379 matkapuh. 0400 891 533 TYÖYMPÄRISTÖSIHTEERI Pentti Hartikainen matkapuh. 050 406 0638 T YÖ E HTOS I HTE E R IT METSÄKONEALAN, METSÄALAN, TAIMITARHA-ALAN JA TURVETUOTANTOALAN TYÖEHTOSIHTEERI Harri Häkkinen puh. (09) 6151 6316 matkapuh. 0400 386 753 MAATALOUSALOJEN TYÖEHTOSIHTEERI Jari Sirviö matkapuh. 0400 361 925 VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ Petteri Raito puh. (09) 6151 6222 matkapuh. 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Mira Tenhunen puh. (09) 6151 6390 matkapuh. 044 338 2126 Viestinnän telekopio (09) 753 2506 TOIMITUSSIHTEERI Jari Isokorpi puh. (09) 6151 6329 matkapuh. 050 364 2910 JÄSENREKISTERI JÄSENREKISTERIVASTAAVA Pirjo Kaperi puh. (09) 6151 6303 T YÖT TÖ MY YS K A SSA Puhelinpalvelu maanantaista perjantaihin klo 9.00–11.30 Puh. (09) 6151 6444 Sähköposti TK@puuliitto.fi Telekopio (09) 761 160 Palvelunumero 0600-97 091 (0,37 euroa+ppm) Heikki Seila matkapuh. 050 566 5286 Vuorikatu 11 50100 Mikkeli Erno Välimäki matkapuh. 045 636 5393 Isolinnankatu 24 28100 Pori Vaihtaessasi työnantajaa jäsenmaksutavan sopimiseksi. Voit myös ottaa yhteyttä uuden työpaikkasi luottamusmieheen. Häneltä saat tiedon siitä, periikö työnantaja jäsenmaksun palkastasi. Juha Lyytinen matkapuh. 0400 543 054 Vuorikatu 20 70100 Kuopio Kirsi Hyvönen matkapuh. 045 657 9008 Kalevankatu 4 40100 Jyväskylä Jos sopimusalasi muuttuu, sillä oikea tieto auttaa liittoa edunvalvonnassa ja saat ammattiasi koskevaa postia kotiin. POHJOISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Tuomo Sunnari matkapuh. 0400 965 061 Mäkelininkatu 31, 5. krs­. 90100 Oulu Lasse Parhiala matkapuh. 040 591 0365 Pitkäkatu 43 65100 Vaasa ITÄINEN TOIMINTA-ALUE Heikki Seila matkapuh. 050 566 5286 Vuorikatu 11 50100 Mikkeli KASSANJOHTAJA Rami Lindström puh. (09) 6151 6319 matkapuh. 045 6709550 •• •• •• •• •• Kelan sairaus- tai työttömyyspäiväraha perhevapaat varusmies- tai siviilipalvelus opiskelu kuntoutustuki Jäädessäsi eläkkeelle – muistathan, että matkustajavakuutus jää pois jäseneduista, joten hanki vakuutus matkoille lähtiessäsi. Voit ilmoittaa tietoja seuraavasti: •• liiton verkkosivuilla osoitteessa www.puuliitto.fi •• lähettämällä sähköpostia jäsenrekisterin sähköpostiin: JR@ puuliitto.fi •• soittamalla jäsenrekisterin palvelunumeroon: (09) 6151 6445 maanantaista torstaihin kello 9.00–14.00 välisenä aikana perjantaisin kello 9.00–13.00 välisenä aikana kesäaikana 1.6.–31.8. maanantaista perjantaihin kello 9.00–12.00 välisenä aikana LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Pauli Ukkonen matkapuh. 040 546 7750 Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere •• lähettämällä kirjeen liiton keskustoimiston osoitteeseen Jäsenrekisteri Puuliitto PL 318 00531 HELSINKI •• eAsioinnissa liiton verkkosivuilla wwww.puuliitto.fi/jasenalue POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Reijo Lehtinen matkapuh. 0400 125 770 Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi Puuliiton jäsenlehti ISSN 1236-5564 V I E S T I N TÄ Puhelinpalvelu maanantaista torstaihin klo 9.00–14.00 ja perjantaisin klo 9.00–13.00 Puh. (09) 61516 445 Sähköposti: JR@puuliitto.fi Telekopio (09) 753 2506 LÄNTISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Pauli Ukkonen matkapuh. 040 546 7750 Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere J Ä R J E S T Ö T O I M I N N A S TA VA S TA AVAT T O I M I T S I J AT PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN, VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN SEKÄ HARJAJA SIVELLINALOJEN TYÖEHTOSIHTEERI Eero Juhonen puh. (09) 6151 6315 matkapuh. 045 130 5091 Jos palkkatulosi keskeytyy. Liiton sääntöjen mukaan jäsen vapautuu suorittamasta jäsenmaksuja ollessaan vailla palkkatuloa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta. Maksuvapautukseen oikeuttavia syitä ovat muun muassa: ITÄISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Asta Kääriäinen matkapuh. 0400 778 510 Haapaniemenkatu 7–9 B, 14. krs. 00530 Helsinki Reijo Lehtinen matkapuh. 0400 125 770 Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi Johdon telekopio (09) 736 069 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN, BIOTEOLLISUUDEN JA BIOENERGIATEOLLISUUDEN PALVELUYRITYSTEN TYÖEHTOSIHTEERI Jarmo Tuomainen puh. (09) 6151 6314 matkapuh. 0400 796 896 ALUETOIMISTOT Muista ilmoittaa jäsenrekisteriin TOIMITUS PL 318, 00531 Helsinki telekopio (09) 753 2506 s-posti: tiedotus@puuliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito puh. (09) 6151 6222 matkapuh. 040 728 4615 OSASTOJEN KOKOUSILMOITUKSET Terhi Nokela puh. (09) 6151 6323 matkapuh. 050 304 3048 tiedotus@puuliitto.fi ILMOITUSKONTTORI MikaMainos Oy Iso-Heikkiläntie 8, 20200 TURKU puh. 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi TILAUSHINNAT Jaetaan maksutta jokaiselle Puuliiton jäsenelle. Muilta 1/1 vsk 50 euroa, 1/2 vsk 25 euroa. PAINOPAIKKA Sata-Pirkan Painotalo Oy Patamäenkatu 7 33900 TAMPERE puh. (03) 230 420o www.sata-pirkanpainotalo.fi SEURAAVA NUMERO ilmestyy 28.9.2017. Tähän numeroon tarkoitetun materiaalin on oltava toimituksessa kirjallisena viimeistään maanantaina 18.9.2017. Palkansaajalehdet PALE ry:n jäsen. Puuliitto on PEFC Suomi ry:n jäsen ja pitää arvossa PEFC:n toimintaperiaatteita kestävän metsätalouden edistämiseksi. ILMOITUSHINNAT Tekstissä 1,50/pmm Tekstin jälkeen 1,30/ pmm 2-väri-ilmoitukset 1,70 euroa/pmm 4-väri-ilmoitukset 2,00 /pmm (edellyttäen valmista aineistoa). Hintoihin lisätään alv. OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenrekisteri puh. (09) 6151 6445 10 VA S TAU S TA 1.Sähköinen raha (avoimeen lähdekoodiin pohjautuva valuutta). 2. Piikkarit. 3. Suomenhevonen. 4. Sastamala. 5. Burundin. 6. Puolassa. 7. Humalalla. 8. Katajaa. 9. Moottorisahauksen. 10. Hämeen härkätieksi. Punkaharju postikorteissa ## Metsämuseo Lustossa on esillä Nuutti Kanervan kotiseutuaiheinen elämäntyö, sadat punkaharjusta kertovat postikortit. Millaisena kansallismaisema Punkaharju näyttäytyy postikorteissa? Matkailulla on Punkaharjulla pitkät perinteet. Luonto, maisemat ja historia ovat houkutelleet matkailijoita alueelle jo 1840-luvulta ja tarjonneet valokuvaajille kohteita postikortteihin ikuistettaviksi. Postikortteja Punkaharjusta on julkaistu 1800-luvun lopulta lähtien. Ennen 1960-lukua ja värivalokuvauksen yleistymistä Punkaharjusta julkaistiin noin 500 eri kuvalla varustettua korttia. Punkaharjusta julkaistut sadat postikortit kertovat sen asemasta yhtenä Suomen suosituimmista matkailuseuduista. Luston näyttelyssä esitellään postikortteja sekä niiden tervehdystekstejä. Aiheiksi Punkaharju-kortteihin ovat päätyneet harju monesta eri suunnasta kuvattuna, näkymät harjulta ympäröiville järville, historiallisesti merkittävät rakennukset, uimarannat ja leirintäalue. Postikortteihin ja niiden tervehdysteksteihin on taltioitunut pala eri aikojen kulttuurihistoriaa ja -ympäristöä sekä kertomuksia ihmisten elämästä, kiinnostuksen kohteista ja ajatusmaailmasta. Toinen osa Punkaharju postikorteissa -näyttelyä on esillä Hotelli Punkaharjussa, jossa vanhan postikortin kuvan parina on samasta paikasta otettu valokuva viime vuosilta. Molempien näyttelyiden kortit ovat punkaharjulaislähtöisen Nuutti Kanervan Punkaharju-postikorttikokoelmasta. Kokoelma käsittää noin 600 eri aiheista korttia, joista valtaosa on peräisin ajalta ennen 1960-lukua. Kortteja Kanerva on kerännyt kirpputoreilta, antikvaarisista kirjakaupoista ja internetin kautta. Osa korteista on lapsuuden kodista perittyjä. A N N A PA L AU T E T TA Anna meille palautetta! Lähetä sähköpostia, mitä mieltä olet Särmästä ja sen jutuista osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi. Samaan osoitteeseen voit lähettää myös j­uttuideoita.

19 Packare blev arbetsledare P Allt skedde lite obemärkt och överraskan- de. Kjulobon Paula Suominen sökte sommarjobb i trädgårdsföretaget Härkälän Puutarha i Tuiskula by i Kjulo efter en praktisk arbetsorientering sommaren innan, men det blev avslag. Trädgårdsjobbet hade varit så intressant att Suominen beslöt söka anställning på Härkälä en andra gång, när hon hade avlagt studentexamen. Den gången nappade det. Efter sommaren hade hon tänkt börja studera på yrkeshögskola, men det lyckades inte, så hennes anställning på trädgården förlängdes. Följande sommar sökte hon igen till yrkeshögskolan, men inte heller då fick hon studieplats. Arbetsgivaren hade erbjudit den driftiga unga kvinnan en fast anställning, men det ville hon inte ha, för det var studierna som hägrade. Till slut gav hon efter, och för ett och ett halvt år sedan slöt hon avtal om tillsvidareanställning. Nu har hon jobbat i trädgården i över fyra år. FA K TA MIRA TENHUNEN En tjugoårig ung kvinna avancerade till arbetsledare efter ett par år som sommarjobbare. Trärdgårdsarbetare Paula Suominen ## 22 år ## Jobbar som trädgårdsarbetare och arbetsledare på Härkälän Puutarha Oy i Kjulo i Satakunta ## Till ubildningen massör ## Bor i Kumo i Satakunta, är född i byn Kepola i Kjulo ## Huvudförtroendeman på sin arbetsplats ## Sysslar på fritiden med gym, läsning och att göra upp korsord Packning blev mera Under drygt fyra år har Suominens arbetsbild inte bara förändrats utan också utvidgats. Väsentligt. – Jag började som salladspackare, och planterade sallad - det var min arbetsdag i början. – Sen började jag plocka bort blad från tomaterna och linda växten så att den växte uppåt längs ett snöre. Därefter ombads Suominen plocka tomaterna, vilket överraskade henne stort. – Jag tyckte inte att jag var så erfaren, att jag kunde vara tomatplockare. Och det krävdes nog en hel del att lära sig för att veta vilken tomat som är mogen och vilken är för ljus till färgen och vilken man inte får plocka. De nya arbetsuppgifterna stannade inte vid tomatplockning. Suominen fick anbud att bli arbetsledare – som 20-åring. Hon slogs med häpnad. – Det var en överraskning, eftersom jag var yngst i gänget, och allra minst den mest erfarna. Men det kändes skönt. Man litade på mig. – Först var jag i reserv; jag ersatte den egentliga arbetsledaren under semestern. Sen började vi jobba tillsammans, så att vi verkade som arbetsledare båda två. Sen, när han hade lämnat jobbet, har jag fortsatt som ensam arbetsledare. Efter det har jobbet som arbetsledare utvidgats till att gälla försäljning och att verka som kontaktperson inom handeln. – Jag gillar att ha någonting att göra, säger Paula Suominen om sitt mångsidiga arbete. – Försäljningen fick jag hand om för ett år sedan. En av våra chaufförer, som också var försäljare, skulle på semester och talade med Mikko Härkälä, trädgårdens verkställande direktör. Först skötte vi två försäljningen, men nu gör vi det i samarbete, vilket betyder att jag hjälper honom vid behov. – Jag ringer till butikerna direkt och frågar en och en vad dom behöver. Visserligen fick vi i början av året S-markets elektroniska beställningssystem, så numera ringer jag bara till K-handlarna. Nu har det gått två år som arbetsledare. Början var inte helt smärtfri, medger Suominen. – Det var stressande att grubbla över att tio människor kanske inte skulle sitta vid samma bord följande dag och därpåföljande. Det är otäckt att ge anställda motbjudande arbetsuppgifter, men jag försöker vara opartisk, och ser till att också jag utför dem. Jag är mån om att folk ska kunna cirkulera från ett arbetsställe till ett annat så att dom får lite ombyte. Ingen klarar av samma karusell hela veckan. – Men uppenbarligen är jag inte en dålig arbetsledare, eftersom jag är det fortfarande. I det jobbet får man lov att vara lite påhittig. Jag gillar att få fundera lite över vad jag sysslar med. För närvarande har Suominen en bred arbetsbild, och det gillar hon. – Det har varit lite spretigt. Jag gillar att ha mycket på gång. Och behövs det hjälp, så är det bara att öppna munnen. Blir köret för hårt så säger jag till åt Mikko, så lättar man på jobbet. ”Jobbar själv i växthuset” Härkälä Puutarha odlar sallad och tomater året runt. – På morgonen delar jag upp arbetet bland personalen, och går själv med där jag tycker att jag ryms med. Senare hjälper jag till vid försäljningen. Efter det är det dags att sköta lasterna, alltså att fylla en egen packe sallad för varje butik. Finns det tid, så skriver jag ut fraktsedlarna för lasterna. För det mesta fixar jag också tomaterna, alltså slår in dom. När lasterna har åkt iväg hjälper jag till vid förpackning och plantering. – Sen kollas vattnet och filtren, att dom fungerar och att växterna får vatten, räknar Suominen upp arbetsdagarnas gång. Arbetsveckan pågår från måndag till och med fredag, och till jobbet kommer man klockan sju på morgonen. På eftermiddagen klockan tre är arbetsdagen över. – Jag är arbetsledare, men gör också det vanliga jobbet i växthusen tillsammans med dom andra anställda minst fyra dagar i veckan. Fritt att peta och plocka Suominen gillar att jobba i växthus. – Det handlar om att peta och plocka. Man får jobba med händerna, och ingen kollar bakom ryggen, utan man avgör själv vilken kvalitet man lägger i lådan. – Det bästa är friheten. Jag får själv bygga upp min dag inom vissa gränser, vad jag gör och hur jag gör. Vill jag var kreativ så är det fritt fram, så länge jobbet blir gjort. Arbetet har också sin frånsida. – Blir det bråttom, är jag den som får veta det först. Att sälja är det mest krävande, säger Suominen. – Det stör fortfarande, för det är så nytt för mig.Vår stadigvarande säljare lärde mig i ett par dagar, men det tog nog på, när man bara skulle sitta ned och ringa till butiken med säljaren som följde med bredvid. – Men den som gör han lär. Det är bra att någon puschar en framåt. Sunt bondförnuft har varit till nytta i växthusjobbet, anser Suominen. – Jag uppfattar att jag är bra i jobbet också därför, att jag inte skyggar för att göra någonting nytt och okänt. Jag sätter bara igång och gör mitt bästa, och ifall det behövs så ber jag om hjälp. Mira Tenhunen

20 JARI ISOKORPI Sirkka-Liisa Ojalan (vasemmalla) ja Laura Kansasen mukaan Lepaan näyttely elokuussa on se paikka, missä alan ammattilaiset tapaavat toisiaan. Puutarha-alan ammattilaiset Lepaalla: Unelma-ammattia varjostaa kiire – Nykyään on niin kauhea kiire, ettei oikein tiedä, mikä pää edellä menisi puuhun. P Puutarhuriksi Lepaalla 30 vuotta sitten opiskellut Sirkka-Liisa Ojala sanoo valmistuneensa unelma-ammattiin, johon on ollut tyytyväinen näihin päiviin asti. – Nyt olen alkanut miettiä, täytyisikö vaihtaa alaa. Syynä on koko ajan kasvava kiire. – Aika on muuttunut hektiseksi. Vaikka meillä on kaikki älyhärpäkkeet ja tilaukset suhahtelevat netissä, niin töissä on aina se viimeinen tippa, että nyt pitäisi saada kaikki ja heti. Ojalan mukaan työmäärään nähden väkeä on liian vähän. – Jos meitä on viime vuonna ollut tähän aikaan neljä ja nyt on kaksi, niin vähennys on aika iso.  – Edessä ovat syksyn toimitukset. Kauhulla mietimme, miten me selviämme niistä. Kun töitä mitoitetaan lisää, niin Ojalan mukaan porukka aina venyy kummasti, koska työ on pakko tehdä. Mikä tappaa nuoren innostuksen? Työvoiman vähyyteen vaikuttaa se, että osaavaa työvoimaa puutarhalle on vaikea saada. –  Puutarha-alan koulutus pyörii ja koulut vetävät hirveästi oppilaita. Mutta valmistumisprosentti jää al- haiseksi. Opiskelijoiden motivaatio nelleet virolaiset ajautuvat Suomesperäiseen maahanmuuttoon myönlopahtaa jossain vaiheessa. sa helposti muihin töihin. teisesti sikäli, kun sille on tarvetta. – Ne, jotka valmistuvat, eivät vält– Nykyään työhön haetaan kauemOsaaminen ja koulutus puhuvat kuitämättä löydä töitä. Kun valmistut paa väkeä, muun muassa Albaniastenkin suomalaisen työvoiman puoammattiin ja sinulle tarjotaan vain ta ja kasvihuonepuolelle Thaimaasta. lesta. kolmen kuukauden kesätyötä, niin Ojala sanoo suhtautuvansa työ–  Meidän pitäisi pyrkiä siihen, ei siinä paljon että työllistämparta pauku. me omat puutarTöihin menoa hurimme, ja nuoei helpota se, ret kesätöihin että työpaimansikkamaalkat ovat kaukale, vaikkei se aina niin herkullista na keskustoista olisikaan. ”jumalan selän ## Elokuun puolivälissä järjestetty Lepaan näyttely on Sirkka-Liisa Ojalan mukaan alan ihmisille syksyn kohokohta. takana”, joten Automaatio – Tänne tulevat kaikki kynnelle kykenevät ja loput tulevat rullatuoleilla. Täällä tarvitset oman on mahdollisuus tapaa vanhoja tuttuja. auton. Ensi kertaa näyttelyyn tutustuneeseen Laura Kansaseen näyttely teki KasvihuoneTyöoloilla vaikutuksen. työntekijä Laura iso merkitys – Se näyttää puutarha-alan isoa linjaa sekä myös sen erilaisuutta. Kansanen sanoo Muun muassa kaupunkiviljely kattopuutarhoineen ja viherseinineen edustaa jääneensä koukPalkkauksella Kansasen mukaan alan uusia tuulia. Puutarhan pito myös harrastuksena on ja työoloilla on kuun puutarhakasvussa. Ojalan mukaan työhön viisi vuot– Yrttejä ja tuoreyrttejä kasvatetaan parvekkeilla. Kotipuutarhat yleistyvät ja vaikutus siihen, ta sitten, kun tuli pihoja viljellään. Vihreys tekee ihmisten mielenterveydelle hyvää. että ihmiset mekasvihuoneelle Kun ihmiset ovat menneet luonnosta ulos, he Kansasen mukaan haluavat nyt työpaikkahaasnevät mieluumsinne takaisin. Luonto on tärkeää niin lapsille kuin vanhuksille. min töihin muutatteluun. – Kouluissa ja päiväkodeissa ei ole vaikeaa perustaa kasvimaita, jotta lapset –  Se ympärisalle. näkevät, että ruoka tulee maasta eikä Prismoista. Kodeissakin kasvit parantavat – Suomalaiset tö koukutti, kun sisäilmaa. ovat tulleet selsiellä oli vihreää, Ojalan puutarha- ja maatalousala on arvokkaampi kuin moni ehkä oivaltaa. valoisaa, lämminlaisiksi, että he Kaupoissa on ruokaa, mutta sekin aika voi tulla, että siellä ei ole mitään. miettivät, mihin tä ja kansainväli– Suomen maatalouden omavaraisuusaste pitää säilyttää. Jos me ei saada lähtevät. Jos olet nen meininki. sinne työntekijöitä ja työehdot eivät ole kunnossa, niin meiltä loppuu kohta sateessa, tuisMyöhemmin ruoka. työstä paljaskussa tai räntäKansasen mielestä Suomi on sellainen aarreaitta, että sitä ei vielä täysin osata sateessa, ja koko tui sen kovempi hyödyntää. ajan on kauhea puoli. – Puhtaasta vedestäkin käydään jo maailmalla kauppaa. Vesi on haluttua ja kiire, ei se vält– Ala on erittäin arvokkaampaa kuin öljy. Miten käy meidän pohjavesien, jos ne myydään jollekin fyysinen. Ei sitä tämättä houmonikansalliselle yhtiölle? aikaansa pidemkuttele. Myös puutarpää jaksa, kun keho alkaa brahoilla työsken- Ihmiset kaipaavat takaisin luontoon kaamaan. Tietyt asiat on mahdollista koneistaa, mutta ihmiskäsi ja silmä on sellainen kombinaatio, että niitä ei helposti korvata silloin kun puhutaan laatujutuista. Kansasen mukaan kasvanut kiire aiheuttaa sen, että ala ei ole enää kovin houkutteleva ja työvoimaa on vaikea saada. Digitaalisuuden ja robotiikan hän näkee mahdollisuutena. – Ne tulevat keventämään työtä. On olemassa jo kasvihuoneita, jotka melkein täysin toimivat automaatiolla. Näen sen myönteisenä asiana. Automaatio vaatii osaamista ja koulutusta. Koulutetut ihmiset tarvitaan töihin Puutarha-alojen opiskelupaikat täyttyvät Kansasen mukaan hetkessä. Jostain syystä valmistuneet eivät kuitenkaan helpolla työllisty. – Onko meillä vara pitää noin kallista koulutusjärjestelmää, jos ammattitaitoa ei arvosteta ja tuodaan ulkomailta työntekijät. Meillä on valmiita, kielitaitoisia osaajia. Mitenkä maaseutu- ja puutarha-alan työnantajat eivät käytä tätä reserviä, hän ihmettelee. Hänen mukaansa suomalainen työntekijä ei ole kielitaidottomaan ulkomaiseen verrattuna kalliimpi, kun ottaa huomioon osaamistason. – He tuovat työpaikalle uusia ideoita ja uusinta osaamista. – Olemme sellaisten asioiden äärellä, että puutarha-alalla oikeasti tarvitaan koulutusta. Jari Isokorpi