Palveluopas 2017-2018 Omaishoitajille ja läheisille

PALVELUOPAS 2017–2018 julkaisija: Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Puh. 020 7806 500 Omaishoidon neuvontapuhelin 020 7806 599 ma−to 9−15. Neuvontapuhelin on maksullinen. www.omaishoitajat.fi Toimitus: Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Taitto: TJM-Systems Oy Ilmoitukset: TJM-Systems Oy Jaana Martiskainen jaana.martiskainen@tjm-systems.fi Puh. 044 566 7195 Painopaikka: Forssa Print, Forssa Kannen kuva: Shutterstock 21. painos ISBN 978-952-5659-31-3 Lukijalle PALVELUOPAS ON SUUNNATTU omaishoitajille ja omaishoitajien kanssa työskenteleville ammattilaisille. Yhteiskunnan tarjoamat palvelut on lueteltu aakkosjärjestyksessä. Jos palvelusta vastaa vain yksi viranomainen, se on mainittu otsikossa. Opas auttaa omaishoitajaa selvittämään, millainen palvelu tai tuki olisi tarpeen omaishoitotilanteessa. Luettelo ei ole kattava ja joidenkin hakusanojen alle mahtuu useita erilaisia mahdollisuuksia. Kotiin saatavat palvelut, hoitotarvikkeet, apuvälineet ja kodin muutostyöt helpottavat arjen sujumista ja suovat omaishoitajalle omaa aikaa tai lepoa. Taloudelliset tuet turvaavat toimeentuloa ja kattavat sairaudesta tai vammasta johtuvia kustannuksia. Paikallisyhdistyksissä, ryhmissä, lomilla ja kuntoutuskursseilla omaishoitajat voivat tavata toisia omaishoitajia ja jakaa kokemuksia. Taloudellisia tukia ja palveluja täytyy aina erikseen hakea, niitä ei saa automaattisesti. Hakeminen saattaa aluksi tuntua monimutkaiselta, jos edessä on joukko uusia käsitteitä ja lomakkeita. Hallintolain mukaan viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkaalleen neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin. Neuvonta on maksutonta. Jos asia ei kuulu viranomaisen toimivaltaan, asiakas tulee opastaa oikeaan osoitteeseen. Tiedot löytyvät myös Omaishoitajat ja läheiset -liiton nettisivuilta www.omaishoitajat.fi

Turvallista asumista ja yksilöllistä hoivaa - myös lyhytaikaishoitoa! Toimimme valtakunnallisesti, Helsingistä Rovaniemelle. Olemme suomalaisia arjen asiantuntijoita jo yli 20 vuoden kokemuksella. Lue lisää: www.yrjojahanna.fi tai soita 020 742 9888

Palveluopas 2017–2018 1 Omaishoito..................................7 Kuka on omaishoitaja?........................................... 7 1.1 OMAISHOIDON TUKI............................. 7 Kenelle ja milloin tukea myönnetään?............. 7 Mistä ja miten tukea haetaan?............................. 7 Omaishoitosopimus................................................ 8 Hoitopalkkio............................................................... 8 Eläketurva................................................................... 8 Omaishoitajan vapaapäivät.................................. 8 Hoidettavalle annettavat palvelut..................... 9 Omaishoitajalle annettava tuki........................... 9 Palveluista perittävät maksut.............................10 Tapaturmavakuutus..............................................10 Omaishoidon tuen päättyminen ja keskeytyminen.........................10 1.2 OMAISHOIDOSSA TAPAHTUU............10 Lakien muutokset kesällä 2016.........................11 Omaishoidon järjestämisvastuu muuttuu 2019..........................................................11 1.3 OMAISHOIDON TEESIT.......................12 2 Palveluilla paremmaksi............13 2.1 HYVÄ TIETÄÄ.......................................13 2.2 AAKKOSELLINEN HAKEMISTO...........13 Apteekit.....................................................................13 Apuvälineet..............................................................13 Asiakasmaksut.........................................................13 Asiamiehet................................................................13 Asumispalvelut........................................................14 Asumistuki................................................................14 Asunnon muutostyöt............................................14 Ateriat.........................................................................14 Autoveronpalautus ja auton hankintatuki.....14 Avustajat, tukihenkilöt.........................................15 Edunvalvoja / Maistraatti.....................................15 Edunvalvontavaltuutus........................................15 Eläkettä saavan hoitotuki....................................15 Eläkkeet......................................................................15 Eläketuki....................................................................15 Erityishoitoraha.......................................................16 Erityinen tuki lasten päivähoidossa.................16 Henkilökohtainen apu..........................................16 Henkinen tuki omaishoidossa...........................16 Hoitotahto.................................................................17 Hoitotarvikkeet.......................................................17 Hoitotuet...................................................................17 Hoitovapaa, osittainen hoitovapaa ja -raha....17 Kirjastot......................................................................18 Korjausavustus........................................................18 Kotihoito....................................................................18 Kotipalvelut..............................................................18 Kotisairaala...............................................................19 Kotisairaanhoito......................................................19 Kotitalousvähennys . ............................................19 Kuljetuspalvelut......................................................19 Kuntoutus..................................................................20 Lapsen hoitotuki.....................................................20 Lomatoiminta..........................................................20 Lyhytaikaishoito......................................................20 Lääkekorvaukset.....................................................21 Maksukatot...............................................................21 Matkakorvaukset....................................................21 Muutoksenhaku......................................................22 Nuoren kuntoutusraha.........................................22 Oma-apuryhmä, vertaistuki...............................22 Palveluasuminen....................................................22 Palvelumaksut.........................................................23 Palvelusetelit............................................................23 Perhehoito................................................................23 Perhevapaa, poissaolo työstä perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi..........23 Pitkäaikaishoito.......................................................24 Potilasvakuutus.......................................................24 Pysäköimislupa ja vapautus ajoneuvoverosta.................................24 Päihteet......................................................................25 Päivätoiminta...........................................................25 Rahan käyttö ja omaisuuden hoito..................25 Saattohoito...............................................................25 Seurakuntien tuki omaishoitajille....................25 Sopeutumisvalmennus........................................25 Sotaveteraanien ja sotainvalidien etuuksia....26 Tapaturmavakuutus..............................................26 Terveydenhuollon maksukatto.........................26 Toimeentulotuki.....................................................27 Tulkkipalvelut..........................................................27 Työttömyysturva.....................................................27 Vammaisetuudet....................................................27 Vammaispalvelut....................................................28 Vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki..................28 Vähennykset verotuksessa..................................29 Yhdistystoiminta.....................................................29 3 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry........................30 4 Palvelu- ja tuoteilmoitukset......33

Kuka on omaishoitaja? Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huol­­ ta sairaasta, vammaisesta tai ikääntyvästä läheisestään. Omaishoitotilanne voi syntyä vähitellen ja omaishoidon tarve kasvaa esim. läheisen ikääntymisen mukanaan tuomien sairauksien vuoksi. Joskus omaishoitotilanne syntyy äkillisesti sairauden tai vammautumisen seurauksena esimerkiksi silloin, kun perheeseen syntyy vammainen lapsi. Monet omaishoitajat käyvät myös samanaikaisesti an­siotyössä. On tärkeää, että hoitava henkilö tunnistaa ajoissa olevansa omaishoitaja tai että omaishoitajuus voi olla pian ajankohtaista. Omaishoitajan on saatava teh­ täväänsä tietoa ja tukea. Kaikesta ei tarvitse selviytyä yksin. 1.1 OMAISHOIDON TUKI Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle myönnettävästä hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Muutoksia omaishoitoa koskevaan lainsäädäntöön saattaa tulla myös tämän oppaan voimassaoloaikana. Mahdollisista muutoksista kerrotaan Lähellälehdessä, oman kotikuntasi tiedotteissa ja tiedotusvälineissä sekä liiton internetsivuilla www.omaishoitajat.fi Omaishoitolakia muutettiin 1.7.2016. Lakimuutokset koskivat omaishoitajien lakisääteistä vapaata sekä omaishoitajalle annettavaa valmennusta, koulutusta ja hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Kunnan on huolehdittava siitä, että ennen omaishoitolain muutosten voimaantu­loa tehdyt omaishoitosopimukset ja niiden liitteinä olevat hoito- ja palvelusuunnitelmat tarkistetaan vastaamaan lain säännöksiä viimeistään 1.4.2017 mennessä. Omaishoitajien valmennus tulee kunnan lakisääteiseksi tehtäväksi vuoden 2018 alusta. 1 Omaishoito 1 Omaishoito Kenelle ja milloin tukea myönnetään? Raja läheisten toisilleen antaman avun ja virallisen, kunnan tukeman omaishoitajuuden välillä on liukuva. Hoivan ja avun tarpeen lisääntyessä ja hoidon sitovuuden ja vaativuuden kasvaessa siirrytään tavanomaisesta auttamisesta omaishoitajuuteen. Omaishoidon tukea voidaan myöntää sekä pitkä- että lyhytaikaisen hoidontarpeen perusteella silloin, kun omaisen antama hoito on hoidettavan edun mukaista ja edellytykset omaishoidon toteuttamiseksi ovat olemassa. Omaishoidon tuki ei ole ns. subjektiivinen (= ehdoton) oikeus. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkioiden suuruus voivat vaihdella kunnasta toiseen. Suomessa on yli 350 000 omaishoitajaa. Omaishoidon tukea myönnetään noin 44 000 (2015) omais­hoito­ tilanteeseen. Mistä ja miten tukea haetaan? Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa hoidettavan kotikunta. Omaishoidon tuki on hoidettavalle myönnettävä sosiaalipalvelu. Tarkempaa tietoa hakumenettelystä saa oman kunnan sosiaalitoimistosta. Käytännössä omaishoidon tukiasioita hoitaa yleensä kotipalvelu­ ohjaaja ja vanhus- tai vammaistyön so7

1 Omaishoito siaalityöntekijä. Kun hakemus on tehty, omaishoidon tuesta vastaava henkilö tekee kotikäynnin hoito- ja palvelutarpeen arvioimiseksi. Omaishoitosopimus Omaishoidon tuesta laaditaan omaishoitajan ja kunnan välille sopimus, jonka liitteenä on oltava hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoitaja ei ole työsuhteessa kuntaan eikä hoidettavaan, vaan kyseessä on toimeksiantosopimus. Omaishoitosopimus on voimassa toistaiseksi. Vain erityisestä syystä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena. Tarvit­ taessa sopimusta on tarkistettava. Omaishoitosopimuksen tulee sisältää tiedot ainakin 1) hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta 2) omaishoitajan vapaapäivistä 3) vapaan järjestämisestä 4) määräaikaisen sopimuksen kestosta sekä 5) hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä 6) kunnan yhteyshenkilöstä. Omaishoidon tukisopimukseen kuuluu aina hoito- ja palvelusuunnitelma, johon kirjataan omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö, hoidettavan ja hoitajan tarvitsemat palvelut sekä selvitys hoidettavan hoidon järjestämisestä omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana. Hoitopalkkio Hoitopalkkio porrastetaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden perusteella. Omaishoidon tuen hoitopalkkion suu8 ruus on 1.1.2017 lukien vähintään 392 euroa kuukaudessa ja hoidollisesti raskaaseen siirtymävaiheeseen on mahdollista hakea omaishoidon tukea, joka on vähintään 784,01 euroa kuukaudessa. Tällainen siirtymävaihe voi olla esimerkiksi saattohoito tai hoidettavan toipuminen vakavasta leikkauksesta. Perheen tulot ja varallisuus eivät vaikuta palk­ kion määrään. Hoitopalkkio on verotettavaa tuloa. Eläketurva Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa. Omaishoidon hoitopalkkio kartuttaa eläkettä, jos palkkio on maksettu ennen 68 vuoden täyttämistä. Tämä koskee vuonna 1940 ja sen jälkeen syntyneitä henkilöitä. Tarkempia tietoja ennen vuotta 1940 syntyneiden eläkkeistä sekä muista omaishoitajan eläkettä koskevista kysymyksistä saa Kevan (Kuntien eläkevakuutus) neuvonnasta, puh. 020 614 2837 maanantaista perjantaihin klo 8–16. Omaishoitajan vapaapäivät Omaishoidon tuesta annettua lakia muutettiin 1.7.2016 alkaen siten, että omais­ hoitajien oikeutta vapaisiin laajennettiin. Kaikilla omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla on oikeus pitää vapaata kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Niillä omaishoitajilla, jotka ovat sidottuja hoitoon yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin, oikeus vapaaseen on vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää vähäisen osan vuorokaudesta (n. 7 h/vrk) kotinsa ulkopuolella käyttäen sosiaali- tai terveyspalveluja,

antosopimuksen tehtävään so­vel­tuvan henkilön kanssa tai hankkia hoitoa myös ostopalveluna yksityisiltä palvelujentuottajilta tai myöntämällä omaishoitajalle pal­veluseteleitä. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana järjestettävästä hoidosta voidaan periä enintään 11,50 euron hoitomaksu/vrk (v. 2017). Tämä alennettu palvelumaksu koskee myös palvelusetelillä annettavia palveluja. Vapaapäivien ajalta on oikeus omaishoidon hoitopalkkioon. Myös tuen ulkopuolella toimivat omaishoitajat tarvitsevat lepoa, virkistystä ja vapaapäiviä. Vaikka kunnalla ei ole järjes­ tämisvelvollisuutta, omaishoitajan kannattaa keskustella kunnan kanssa tilanteestaan ja hakea palveluita. 1 Omaishoito esimerkiksi päiväsairaalaa, tai saaden kuntoutusta tai opetusta. Lisäksi sosiaalihuoltolakiin lisättiin säännökset omaistaan tai läheistään hoitavan henkilön vapaista sekä kunnan velvollisuudesta järjestää vapaan aikainen tarkoituksenmukainen sijaishoito. Tämä säännös koskee sitovassa ja vaativassa hoivatilanteessa olevia omaishoitajia, jotka eivät ole tehneet omaishoitosopimusta. Sosiaalihuoltolain mukaisiin omaishoidon vapaisiin sovelletaan samoja maksuja kuin omaishoitosopimuksen tehneillä omaishoitajilla. Mikäli kunnan kanssa sovitaan, vapaapäiviä voi koota pidemmäksi ajanjaksoksi, ketjuttaa esimerkiksi viikoksi tai kahdeksi kerrallaan. Kunta ja omaishoitaja voivat myös sopia, että vapaat pidetään useana alle vuorokauden mittaisena jaksona. Omaishoitajalla tulee kuitenkin aina olla mahdollisuus pitää vapaat kokonaisina vuorokausina. Jaksottaminen siis edellyttää kunnan ja omaishoitajan sopimusta eikä sitä voi kumpikaan osapuoli yksipuolisesti vaatia. Kunta voi myös määritellä sen, kuinka pitkän ajanjakson kuluessa vapaita voi kerätä esimerkiksi samaan tapaan kuin työsuhteissa toimitaan lomanmääräytymisjakson ja loman pitämisajankohtien suhteen. Kunta voi lisäksi järjestää sopimuksen tehneelle omaishoitajalle vähimmäismäärää enemmän vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestä­ misestä hoitajan lakisääteisen vapaan aikana. Vapaan järjestäminen on mahdollista mm. lyhytaikaisena hoitona hoivakodeissa, terveyskeskusten tai sairaa­ loiden vuodeosastoilla tai kotipalvelun avulla. Kunnat voivat tehdä toimeksi- Hoidettavalle annettavat palvelut Omaishoidon tukeen sisältyy hoidettavalle annettavia sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka kirjataan palvelusuunnitelmaan. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu ja siihen liittyvät tukipalvelut (esimerkiksi ateria-, kylvetys- ja kuljetuspalvelu), henkilökohtainen avustaja, apuvälineet, päivä- ja lyhytaikaishoito ja muut terveydenhuollon palvelut. Omaishoitajalle annettava tuki Kunnan on nimettävä omaishoitajalle yhteyshenkilö ja annettava ohjausta ja neuvontaa. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan voidaan kirjata myös omaishoitajan tarvitsema kuntoutus sekä eri järjestöjen tuottamia palvelu- ja tukimuotoja kuten vertaistukea, lomia, virkistystä, koulutusta ja sopeutumisvalmennusta. Omaishoitolakiin lisättiin 1.7.2016 säännös kunnan velvollisuudesta tarvittaessa järjestää omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia ja hyvinvointia tuke9

1 Omaishoito via sosiaali- ja terveyspalveluja. Lisäksi lakiin tuli säännös kunnan velvollisuudesta tarvittaessa järjestää omaishoitajalle valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten. Valmennus tulee kunnan lakisääteiseksi tehtäväksi kuitenkin vasta vuoden 2018 alusta. Palveluista perittävät maksut Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista voidaan periä maksuja siten kuin asiakasmaksuista on säädetty. Omaishoidon tukeen liittyvistä palveluista voidaan periä tulotasoon perustuvia palvelumaksuja (esim. kotipalveluista ja kotisairaanhoidosta). Kunta voi kuitenkin alentaa tai jättää asiakasmaksut perimättä. Omaishoitajalla on mahdollisuus neuvotella hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehdessään myös palvelumaksujen perimisestä. Palveluja varten kunta voi antaa myös palveluseteleitä. Tapaturmavakuutus Omaishoidon tuesta hoitajan kanssa sopimuksen tehnyt kunta on velvollinen ottamaan hoitajalle tapaturmavakuutus­ laissa tarkoitetun ns. vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen. Vakuutusturva käsittää kaikki omaishoitotilanteessa tai siihen liittyvällä matkalla sattuneet tapaturmat. Tapaturman sattuessa tulee heti pyytää lääkärinlausunto (E-lausunto) ja ilmoittaa asiasta kuntaan, joka toimittaa vahinkoilmoituslomakkeen omaishoitajalle. Omaishoidon tuen päättyminen ja keskeytyminen Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Omaishoitajan irtisanomisaika on yksi kuukausi. Sopimus päättyy kuiten10 kin heti, jos hoito ei enää vastaa hoidettavan etua tai vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvalli­ suuden. Hoitajan huonokuntoisuus voi olla peruste sopimuksen purkamiselle. Irti­sanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi. Jos omaishoito hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä keskeytyy tilapäisesti, hoitopalkkion maksaminen keskeytyy kuukauden kuluttua. 1.2 OMAISHOIDOSSA TAPAHTUU Omaishoitoa on kehitetty Suomessa 1980luvulta alkaen. Asetus omaishoidon tuesta tuli sosiaalihuoltolakiin vuonna 1993. Laki omaishoidon tuesta astui voimaan vuonna 2006. Laissa säädetään omaishoidon tukea saamisen edellytyksistä ja määritellään omaishoidon tuki kokonaisuudeksi, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Ilman sopimusta olevilla omaishoitajilla on mahdollisuus saada tukea muiden kuten vammaispalvelulain, vanhuspalvelulain ja sosiaalihuoltolain perusteella. Pyrkimys kehittää omaishoitoa kokonaisvaltaisesti konkretistoitui keväällä 2014 valmistuneessa Kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa https:// www.julkari.fi/handle/10024/116146. Toteutettuna ohjelma olisi merkinnyt omaishoitajien aseman parantumista ja parempaa tukea jaksamiseen. Ohjelmaa ei kuitenkaan ryhdytty to­teut­tamaan kokonaisuutena. Osia ohjelmas­­ta, kuten omaishoitajan vapaiden mahdollistaminen ja turvaaminen parantamalla hoidettavan sijaishoidon mahdol­lisuuksia,

Lakien muutokset kesällä 2016 Kesällä 2016 astui voimaan omaishoitoja sosiaalihuoltolakien muutoksia, joiden tavoitteena on tukea omaishoitajan jaksamista. Kaikki omaishoitosopimuksen tehneet omaishoitajat saivat oikeuden vähintään kahteen vapaavuorokauteen kalenterikuukautta kohti. Niillä omaishoitajilla, jotka ovat sidottuja hoitoon yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin ympärivuorokautisesti tai jatku­vasti päivittäin, oikeus vapaaseen on jatkossakin vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Lakiin lisättiin kunnalle velvollisuus järjestää omaishoitajalle tarvittaessa valmennusta ja täyden­nyskoulutusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Valmennusta koskeva säädös astuu voimaan vuoden 2018 alusta. Samanaikaisesti eduskunta hyväksyi sosiaalihuoltolakiin lisäyksen, jonka mukaan omaistaan tai läheistään hoitavalla henkilöllä on mahdollisuus vapaaseen ja kunnalla velvollisuus järjestää vapaan aikainen, tarkoituksenmukainen sijais­ hoito. 1 Omaishoito sisältyy vuonna 2016 käynnistyneen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -kärkihankkeen tavoitteisiin. Kärkihankkeen tavoitteena on kehittää iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut. Kärkihankkeen puitteissa käynnistettiin syksyllä 2016 kahdeksan ikäihmisten palvelujen toiminta­ mallien (keskitetty alueellinen palvelu­ ohjaus, toimiva kotihoito, asumisen ja palvelujen yhdistäminen) ja omaishoidon vahvistamisen toimintamallien ko­keilua. Omaishoidon kokeilut koskevat vammaisten lasten omaishoitoa, mielen­terveys- ja päihdekuntoutujien omaishoitoa sekä muistisairaan iäkkään omaishoitoa. Kaikkiin omaishoidon kokeiluihin sisältyy mm. valmennusta sekä monipuo­ li­sia vaihtoehtoja omaishoitajan vapai­den aikaiseen sijaistukseen. Lisää tietoa http://stm.fi/hankkeet/koti-ja-omaishoito. Omaishoidon järjestämisvastuu muuttuu 2019 Vuosia puhuttu sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen on lainvalmisteluvaiheessa (kesäkuu 2017). Sote-uudistus pohjautuu samanaikaisesti toteutettavaan maakuntauudistukseen. Keskeisin muutos sosiaali- ja terveydenhuollossa tulee olemaan järjestämisvastuun siirtyminen kunnilta maakunnille. Muutokset tulevat vaikuttamaan jokaisen suomalaisen elämään. Hallitus esittää asiakkaan valinnanvapauden lisäämistä osana sote- ja maakuntauudistusta. Valinnanvapaudella tarkoitetaan asiakkaan oikeutta valita itse, mistä hän saa sosiaali- ja terveyspalveluja. Julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voisivat jatkossa tarjota asiakkaalle julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt ja säätiöt. Asiakasmaksut olisivat samat kaikilla palveluntarjoajilla. Hallituksen esityksen mukaan uuteen järjestelmään siirrytään 1.1.2019. Lait ovat eduskunnan käsittelyssä kesälläalkusyksyllä 2017. Muutosten vaikutusta omaishoitoon kannattaa seurata Omaishoitajat ja läheiset -liiton netti­ sivuilla www.omaishoitajat.fi. Lisää tietoa uudistuksen tavoitteista ja valmiste­ lusta mm. http://alueuudistus.fi/mika-onsote-uudistus. 11

1 Omaishoito 1.3 OMAISHOIDON TEESIT Omaishoitajat ja läheiset -liiton 25-vuotisjuhlavuonna 2016 päivitettiin omaishoidon teesit. Teesijulkaisu kokonaisuudessaan löytyy osoitteesta www.omaishoitajat.fi/omaishoidon-teesit. TEESI 1 Omaishoitoa on arvostettava • Emme selviydy ilman omaishoitoa. • Omaishoitajia on kohdeltava yhdenvertaisesti. • Omaishoitajien osaamista ja asiantuntemusta on arvostettava. TEESI 2 Omaishoitotilanteet on tunnistettava • Omaishoidon laajuus ja monimuotoisuus on huomioitava lainsäädännössä ja palvelujärjestelmässä. • Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten on osattava tunnistaa omaishoitotilanne sekä omaishoidon mahdollisuudet ja rajat. • Perheitä on tuettava tunnistamaan omaishoitotilanne sekä tuen ja palveluiden tarve. TEESI 3 Omaishoitoperheen oikeusturvaa on vahvistettava • Omaishoitoperheen tulee saada tukea ja palvelut laissa säädetyllä tavalla. • Omaishoitoperheellä on oltava mahdollisuus vaikuttaa palveluiden sisältöön. • Omaishoitoperheen hyvinvoinnista on huolehdittava. TEESI 4 Omaishoitajalla on oltava oikeus omaan aikaan ja ansiotyöhön • Omaishoitajalla on oltava mahdollisuus vapaaseen ja omaishoidosta irtautumiseen. • Omaishoitajalla on oltava mahdollisuus osallistumiseen. • Omaishoitajalla on oltava mahdollisuus käydä ansiotyössä. TEESI 5 Omaishoitosuhde on ihmissuhde • Hoitosuhteessa pitää olla tilaa myös ihmissuhteelle. • Omaishoito ei saa olla ainoa vaihtoehto. • Omaishoidosta on oltava oikeus luopua. 12

2.1 HYVÄ TIETÄÄ Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä edellytetään usein hoitoa, kuntoutusta ja/tai palveluja koskevan suunnitelman laatimista palveluja tarvitseville asiakkaille ja perheille. Palvelun tarvitsijalla on oikeus osallistua näiden suunnitelmien tekemiseen. 2.2 AAKKOSELLINEN HAKEMISTO Apteekit Resepti- ja itsehoitolääkkeiden lisäksi apteekeista saa mm. lääkkeiden annostelupalvelua sekä henkilökohtaista ohjausta lääkkeiden käytöstä. Vanhentuneet ja käyttämättä jääneet lääkkeet voi toimittaa apteekkiin. Joissakin apteekeissa järjestetään myös verenpaine- ja verensokerimittauksia. Lääkemääräykset annetaan nykyään sähköisesti. Lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisen reseptin eli eReseptin sekä tallentaa sen keskitettyyn tietokantaan Reseptikeskukseen. Lääkäri antaa potilaalle tiedot määrätyistä lääkkeistä. Lääkkeen voi hakea mistä tahansa apteekista. Jos joku muu kuin potilas hakee lääkkeen apteekista, hänellä täytyy olla mukana potilasohje tai potilaan Kela-kortti. Teknisen häiriön tai kiireellisen lääkehoidon tarpeen vuoksi erityisestä syystä lääkemääräyksen voi tehdä myös kirjallisesti tai puhelinlääkemääräyksenä. Lääkemääräys on pääsääntöisesti voimassa kaksi vuotta määräämis- tai uudistamispäivästä. Täysiikäinen voi katsella omia Reseptikeskuksessa olevia tietojaan ja uusia sähköisen reseptin osoitteessa www.omakanta.fi. Palveluun kirjaudutaan omilla verkko- pankkitunnuksilla tai sirullisella henkilökortilla. Katso myös kohta Lääkekorvaukset. Apuvälineet Apuvälineiden tarkoituksena on tukea niiden tarvitsijaa selviytymään mahdollisimman hyvin päivittäisistä toiminnoista ja askareista. Tavanomaiset apuvälineet myönnetään pääsääntöisesti maksutta tai lainaksi lääkinnällisenä kuntoutuksena terveyskeskuksen kautta. Vaativat ja kalliit apuvälineet kuten liikkumisen ja kommunikoinnin apuvälineet sekä ympäristönhallintalaitteet kuuluvat erikoissairaanhoidon vastuualueeseen. Peruskoulua käyville vammaisille lapsille saa apuvälineitä koulun kautta. Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena vaativat erityistason apuvälineet, jotka ovat vamman tai sairauden vuoksi tarpeen opiskelusta selviytymiseksi. Sosiaalitoimistosta voi hakea tukea liikkumisessa, viestinnässä, henkilökohtaisessa suoriutumisessa kotona ja vapaaaikana tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden hankintaa varten. Vammais­ palvelulain mukaan kustannuksista voidaan korvata puolet. Lisätietoja saa mm. terveyskeskuksesta, sosiaalityöntekijöiltä ja kuntoutusohjaajilta sekä netistä osoit­ teesta www.thl.fi/apuvalineet. 2 Palveluilla paremmaksi 2 Palveluilla paremmaksi Asiakasmaksut Katso kohta Palvelumaksut ja Pitkäaikais­ hoito. Asiamiehet Jokaisessa terveydenhuollon yksikössä on nimetty POTILASASIAMIES, jonka tehtävänä on tiedottaa potilaan oikeuksista sekä edistää ja valvoa oikeuksien toteu13

2 Palveluilla paremmaksi tumista. Potilasasiamiehen puoleen voi kääntyä esimerkiksi, jos on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. SOSIAALIASIAMIES neuvoo ja opastaa sosiaalihuollon asiakkaita. Laki painottaa asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun niin, että asiakkaan etu, toiveet ja yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedon saa kunnasta. VAMMAISASIAMIEHEN tehtävänä on edistää vammaisen ja liikkumis- sekä toimintarajoitteisten henkilöiden elämisen edellytyksiä kunnassa. Toimi ei ole lakisääteinen. Jokaisen kunnan on lisäksi asetettava vammais- ja vanhusneuvosto osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien varmistamiseksi sekä huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Asunnon muutostyöt Asumispalvelut Ateriat Sosiaalihuoltolain mukaan asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä sellaiselle henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä. Asumispalveluihin kuuluvat mm. veteraanien, vanhusten, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asunnot. Asumispalvelut voidaan järjestää tukitai palveluasunnoissa tai perhekodeissa. Tarkempaa tietoa saa sosiaalitoimistosta, katso myös kohta Palveluasuminen. Kotiateriapalvelun piiriin pääsemisestä ja hinnoista saa lisätietoa sosiaalitoimistosta ja kotipalvelusta tai kotihoidosta. Palvelutaloissa ja kortteliklubeissa on tarjolla edullisia aterioita. Monet kauppaketjut kuljettavat ruokaostokset kotiin pientä palvelumaksua vastaan. Asumistuki Pienituloiset henkilöt voivat hakea asumistukea Kelasta. Asumistukea voi saada sekä vuokra- että omistusasuntoon. Erikseen maksetaan asumislisää perheettömille opiskelijoille ja eläkkeensaajan asumistukea siihen oikeutetuille. Omaishoidon tuen hoitopalkkiota ei huomioida tulona yleisessä asumistuessa. Tarkempaa tietoa saa Kelan paikallistoimistoista. 14 Asunnon muutostöillä tarkoitetaan korjaus- ja rakennustöitä, jotka helpottavat vaikeavammaisen henkilön päivittäistä selviytymistä asunnossaan. Tällaisia ovat esimerkiksi ovien leventäminen, luiskien rakentaminen, kylpyhuoneen ja wc:n laajennus, kynnysten poistaminen ja välineiden asentaminen. Korvaushakemus kustannuksista on hyvä jättää sosiaalitoimistoon ennen korjaustöiden aloittamista. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan fysio- tai toimintaterapeutin lausunto muutostöiden tarpeesta ja sisällöstä sekä rakennusliikkeen tai kunnan rakennusmestarin laatima kustannus­ arvio. Korvauksia voi hakea myös jälkikäteen 6 kuukauden ajan. Katso myös kohta Korjausavustus. Autoveronpalautus ja auton hankintatuki Vammainen henkilö voi saada autoveron­ palautusta omaan käyttöönsä hankitusta autosta. Vero voidaan palauttaa osittain tai kokonaan. Autoveronpalautusta voi hakea jo ennakkoon tai 6 kuukauden kuluessa auton hankkimisesta. Katso myös kohta Pysäköimislupa ja vapautus ajo­ neuvoverosta. Myös omainen voi toimia auton kuljettajana, jos vammainen henkilö ei itse siihen kykene. Tällaisessa tapauksessa haetaan ns. harkintaperusteista verohuojennusta. Verohuojennuksen pe-

Avustajat, tukihenkilöt Avustajatoiminta tarkoittaa lähinnä saat­ tajapalvelua virkistys- ja harrastustoimin­ taan, kuten ulkoiluun, elokuviin, teatteriin ja retkille, osallistumisen mahdollis­ ta­vaa apua. Avustajapalveluita kannat­taa tiedustella kotipalvelusta, kotisai­raan­hoi­ dosta, seurakunnan diakonia­työntekijältä tai paikkakunnalla toi­mivista järjestöistä. Erityistä tukea sosiaalisissa suhteissa, harrastustoimintaan osallistumisessa tai muussa vapaa-ajan vietossa tarvitsevalle kouluikäiselle lapselle ja nuorelle voidaan sosiaalitoimiston kautta järjestää vapaaehtoinen tukihenkilö. Kuljetuspalveluihin oikeutetuilla vaikeavammaisilla henkilöillä on oikeus niihin liittyviin saattajapalveluihin. Katso myös kohta Henkilökohtainen apu. Edunvalvoja / Maistraatti Maistraatti tai käräjäoikeus voi määrätä edunvalvojan henkilölle, joka ei itse kykene valvomaan oikeuksiaan tai hoitamaan asioitaan. Edunvalvoja on päämiehensä luottohenkilö. Edunvalvojan on myös huolehdittava siitä, että valvottava saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen ja että valvottava saa varoistaan riittävästi rahaa omaan käyttöönsä. Edunvalvojaksi voidaan perheen toiveiden mukaan määrätä esimerkiksi lähiomainen, luotettu ystävä tai virallinen virkamies-edunvalvoja. Edunvalvontavaltuutus Tekemällä edunvalvontavaltuutuksen voi etukäteen huolehtia siitä, että joku luotettu läheinen hoitaa taloudellisia ja muita asioita tulevaisuudessa, jos itse ei niitä enää pysty hoitamaan esim. sairauden vuoksi. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta tarvittaessa ja maistraatin vahvistuksella. Lisätietoja www.maistraatti.fi ja www.oikeus.fi. Katso myös kohta Hoitotahto. Eläkettä saavan hoitotuki 2 Palveluilla paremmaksi rusteena oleva ”muu erityinen syy” voi myös olla perheen pienet tulot. Tarkempia tietoja: Autoverotusneuvonta, puh. 029 497 150 tai www.vero.fi. Vammaispalvelulain mukaan sosiaalivirasto voi lisäksi myöntää taloudellista tukea auton hankintaan. Välttämättömät auton muutostyöt korvataan kokonaan. Katso kohta Vammaisetuudet. Eläkkeet Eläkkeistä saa tietoa mm. Kelan oppaista, Kelan nettisivuilta www.kela.fi ja paikallistoimistoista sekä työeläkelaitoksista. Yleistä eläketietoa saa myös Eläketurvakeskuksen neuvonnasta, puh. 029 411 2801 tai www.etk.fi. Omaishoidon tuen ja eri eläkkeiden yhteensovittamiseen liittyvissä kysymyksissä kannattaa ottaa yhteyttä Kuntien eläkevakuutuksen Asiakas- ja eläkeneuvontaan, puh. 020 614 2837 tai omaan eläkelaitokseen. Katso myös liiton netti­ sivut www.omaishoitajat.fi/omaishoidontietopaketti/omaishoidon-tuki/. Eläketuki 60 vuotta täyttänyt pitkäaikaistyötön voi olla oikeutettu Kelan eläketukeen 1.5.2017 alkaen. Eläketuki turvaa toimeentuloa ikääntyneelle pitkäaikaistyöttömälle, joka on ollut lähes yhtäjaksoisesti työttömänä 5 vuotta. Eläketukea voi saada, kun henkilö • asuu Suomessa. • on syntynyt ennen 1.9.1956 eli on täyttänyt 60 vuotta ennen 1.9.2016. • on ollut oikeutettu työmarkkinatukeen 31.8.2016. 15

2 Palveluilla paremmaksi • on saanut 1.9.2010–31.8.2016 työmarkkinatukea vähintään 1 250 päivää tai enimmäisajan työttömyyspäivärahaa ja lisäksi työmarkkina­ tukea vähintään 750 päivää. Lisätietoa www.kela.fi/elaketuki. Erityishoitoraha Kela voi maksaa ansionmenetyksen korvauksena erityishoitorahaa lapsen vanhemmalle tai huoltajalle (myös puolison lapsista sekä kasvatti- ja ottolapsista), jos hän osallistuu alle 16-vuotiaan, sairaan tai vammaisen lapsen hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa tai poliklinikalla, kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseilla tai em. hoitoon liittyvässä kotihoidossa ja lääkäri katsoo sen tarpeelliseksi. Alle 7-vuotiaan lapsen sairauden ei tarvitse olla vaikea. Kotihoidossa edellytetään aina vaikeaa sairautta, samoin 7–15-vuotiaan lapsen kohdalla. Lisätietoa saa Kelasta. Erityinen tuki lasten päivähoidossa Erityisen tuen tarpeen aiheuttajana voi olla esimerkiksi sairaus tai vammaisuus. Arvioinnin tueksi hankitaan yleensä lääkärin tai muun asiantuntijan lausunto. Tukitoimenpiteitä voivat olla esimerkiksi pienryhmätoiminta, perustaitojen harjaannuttaminen, lapsen itsetunnon vahvistaminen ja lapsen oman toiminnan ohjaus. Lapselle voidaan myös järjestää avustaja tai erityisryhmä. Monissa kunnissa toimii lisäksi vammaisten lasten erityisryhmiä ja -päiväkoteja. Henkilökohtainen apu Henkilölle, joka tarvitsee runsaasti apua jokapäiväiseen elämään liittyvissä asiois­ sa, voidaan korvata vammaispalvelulain perusteella avustajan palkkaamisesta ai16 heutuvat kustannukset. Vammaispalvelu­ laki takaa vaikeavammaiselle henkilölle oikeuden henkilökohtaiseen apuun. Vammainen itse toimii avustajan työnantajana, mutta kunta maksaa palkan ja muut henkilökulut. Kunta voi antaa myös palve­ lusetelin, jolla apu hankitaan, tai järjestää itse palvelun omana toimintana tai osto­ palveluna. Samassa taloudessa asuva henkilö voi toimia henkilökohtaisena avusta­ jana; omainen sen sijaan voi toimia avustajana vain perustelluista syistä. Omaishoi­ don tukea voidaan myöntää myös henkilölle, jolla on esimerkiksi omaishoitajan ansiotyön aikana oikeus henkilökohtaiseen apuun. Henkilökohtaista apua voidaan myöntää 30 h/kk tai enemmän, mikäli tarve sitä edellyttää esim. hoidettavan harrastustoiminnoissa avustamiseksi. Lisätietoja saa sosiaalitoimistosta. Henkinen tuki omaishoidossa Jaksaakseen tehtävässään omaishoitajan on hyvä huolehtia myös itsestään ja omien voimavarojensa riittävyydestä. Henkisen väsymyksen kanssa ei tule jäädä yksin. Omaishoitajan kannattaa puhua tilanteestaan ammattihenkilön kuten terveydenhoitajan, sosiaalityöntekijän, kotipalveluohjaajan tai omalääkärin kanssa. Kannattaa kysyä myös sijaishoitomahdollisuudesta. Eräs hyväksi havaittu jaksamisen tukemisen keino on omaishoitajien ryhmätoiminta, katso kohta Oma-apuryhmät, vertaistuki. Valtakunnallisia auttavia puhelimia • Omaishoidon neuvonta 020 7806 599 ma–to klo 9–15 (Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry) • Valtakunnallinen kriisipuhelin: 010 195 202 (Suomen Mielenterveysseura)

Järjestöt eivät peri puheluista maksua, mutta soittajan puhelinliittymästä riippuen puhelinoperaattori laskuttaa puheluista hinnastonsa mukaan. Hoitotahto Hoitotahdossaan ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen tilanteen varalta, jossa hän ei enää itse kykene päätöksentekoon. Tahdonilmaisut koskevat usein elämän loppuvaiheen hoitopäätöksiä, kuten hoidon jatkamista ja hoidon lopettamista, mutta ne voivat koskea myös hoitopaikan valintaa, hoivan arkea ja muita potilaan elämänkatsomuksen kannalta tärkeitä seikkoja. Tällaisen hoitotahdon voi antaa lähiomaisilleen tai terveydenhuollon työntekijälle sairauskertomuksiin liitettäväksi. Lomakemalleja hoitotahdon ilmaisemiseksi voi tulostaa mm. osoitteista www.muistiliitto.fi tai www.terveyskirjasto.fi. Hoitotarvikkeet Terveyskeskus antaa kotikäyttöön tiettyjen pitkäaikaisten sairauksien hoidossa ja seurannassa tarvittavia hoitovälineitä ja -tarvikkeita, esimerkiksi katetrit, avanne- ja virtsapussit, vaipat ja sokeritautia sairastavien päivittäiset hoitotarvikkeet. Hoitotarvikkeiden tarpeen arvioi aina hoitava lääkäri tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Tarvikkeet ja välineet luovutetaan maksutta eikä niis- tä tule periä omavastuuosuuksia, toimituskuluja eikä muitakaan maksuja. Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaan hoitotarvikkeita tulisi saada maksutta, jos hoidon tarve jatkuu yli 3 kuukautta. Lisätietoa terveyskeskuksesta. Hoitotuet Katso kohta Vammaisetuudet. Hoitovapaa, osittainen hoitovapaa ja -raha 2 Palveluilla paremmaksi • Vertaislinja muistisairaiden omaisille: 0800 96 000 (Muistiliitto ry) • Palveleva puhelin: 01019 0071, ruotsiksi: 01019 0072 (Suomen ev.lut. kirkko) • Lasten ja nuorten puhelin: 116 111 ja Vanhempain puhelin: 0800 92277 (Mannerheimin Lastensuojeluliitto) Työntekijällä on oikeus saada hoitovapaata lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Osittaista hoitovapaata voi käyttää työajan lyhentämiseen lapsen toisen kouluvuoden loppuun. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvan lapsen vanhemmilla on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen kolmannen lukuvuoden loppuun. Kela maksaa osittaista hoitorahaa tältä ajalta. Osittaisen hoitorahan edellytyksenä on, että vanhemman keskimääräinen viikoittainen työaika on enintään 30 tuntia viikossa. Joustavaa hoitorahaa voidaan maksaa, jos työaika on enintään 60 % tai 80 % alan tavanomaisesta kokopäivätyön työajasta. Lisäksi vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan lapsen työssäkäyvillä vanhemmilla on oikeus käyttää osittaista hoitovapaata siihen asti, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta, jos lapsi vaatii erityistä huoltoa ja hoitoa. Järjestelyistä tulee sopia työnantajan kanssa. Työajan lyhennyksen osalta ei makseta palkkaa. Työntekijän lapsen tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti on työntekijällä oikeus saada tilapäistä hoitovapaata lapsen hoitamiseksi 17

2 Palveluilla paremmaksi tai hoidon järjestämiseksi enintään neljä työpäivää kerrallaan. Lisäksi työntekijällä on oikeus olla lyhytaikaisesti poissa työstä, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan ennalta arvaamattoman ja pakottavan syyn vuoksi. Työn ja omaishoidon yhteensovittamiseksi työsopimuslakiin on tehty muutos, joka mahdollistaa omaishoitajalle mahdollisuuden jäädä hoitamaan omaistaan myös pitemmäksi aikaa. Laissa ei ole säännöksiä vapaan pituudesta. Kirjastot Monet kirjastot järjestävät asiakkaalle maksutonta kirjaston kotipalvelua yksityishenkilöille, jotka eivät ikänsä tai terveydentilansa vuoksi jaksa tai pysty tulemaan tavalliseen kirjastoon. Celia-kirjasto on valtion erikoiskirjasto, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta esim. äänikirjoina, pistekirjoina ja elektronisina kirjoina. Celian kirjoja voivat käyttää kaikki, joille tavallisen kirjan lukeminen on sairauden tai vamman vuoksi vaikeaa. Lisätietoa Celiasta suomeksi 0295 333 050, palvelut@celia.fi ja ruotsiksi 0295 333 060, tjanster@celia.fi. Korjausavustus Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää korjausavustuksia 1.1.2017 lähtien asunnon kunnostamiseen silloin, kun ruokakunnassa on vähintään yksi vammainen tai yli 65-vuotias henkilö ja tarvitsee välttämättömiä korjaustoimenpiteitä asuntoonsa voidakseen asua kotonaan. Avustuksia on myönnetty esimerkiksi vanhojen asuntojen kylpyhuone- ja keittiöremontteihin, omakotitalojen kattoihin, lämmitykseen ja jopa maalaustöihin. Korjaus18 avustuksen saamiseen vaikuttavat hakijaruokakunnan tulot ja varallisuus. Kustannuksista voidaan korvata enintään 50–70 %. Lisätietoja www.ara.fi, puh. 029 525 0800. Kunnan on vammaispalvelulain 9 §:n mukaan korvattava vaikeavammaiselle henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Kotihoito Monissa kunnissa kotisairaanhoito ja kotipalvelu on yhdistetty kotihoidoksi. Kotihoidon mahdollisuutta kannattaa kysyä riittävän aikaisessa vaiheessa hoidettavan asuinkunnasta palvelujen saannin varmistamiseksi. Kotipalvelut Kotipalveluja saavat ikäihmiset, vammaiset ja sairaat. Lapsiperheillä on oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Perheelle on järjestettävä tarvittaessa kotipalvelua esimerkiksi perheenjäsenen vamman, sairauden, uupumuksen tai erityisen perhetilanteen vuoksi. Erityinen perhetilanne voi olla myös perheessä, jossa on omainen hoidettavana. Kotipalveluista ja kotihoidosta laaditaan yhdessä palvelun käyttäjän kanssa palvelu- ja hoitosuunnitelma. Sen toteutumista seurataan ja sitä tarkistetaan palvelujen tarpeen muuttuessa. Kotipalvelu tukee ja auttaa, kun asiakas tarvitsee sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi apua kotiin selviy­ tyäkseen arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoista kuten hygienian hoitamisesta. Kotipalvelu voi olla tilapäistä tai jatkuvaa. Kotipalvelun tukipalveluina voidaan

Kotisairaala Useilla paikkakunnilla toimii kotisairaala. Sen tarkoituksena on mahdollistaa potilaan hoito kotona hänen niin halutessaan. Kotisairaalan toiminnasta saa tietoa terveyskeskuksesta tai keskussairaalasta. Kotisairaanhoito Kotihoidon tarkoituksena on mahdollistaa asiakkaan kotona asuminen sairaudesta huolimatta huolehtimalla tarvittavista terveyden- ja sairaanhoidon palve­luista. Kotisairaanhoito kuuluu terveyskeskuksen järjestämiin palveluihin, joissa esimerkiksi terveydenhoitaja tai lähihoitaja hoitaa asiakasta kotona hoitosuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa kotisairaanhoidon lääkärit tekevät myös kotikäyntejä. Kotisairaanhoidosta peritään asiakkaan maksukyvyn mukainen maksu. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon maksut määräytyvät sen mukaan, onko hoito tilapäistä vai jatkuvaa ja säännöllistä. Tilapäisestä kotipalvelusta voidaan periä kunnan päättämä kohtuullinen maksu. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta voidaan periä vuonna 2017 • enintään 19,10 euroa, jos kotikäynnin suorittaa lääkäri tai hammaslääkäri • enintään 12,10 euroa, jos kotikäynnin suorittaa sairaanhoitaja tai kodinhoitaja. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta ei saa kuitenkaan periä erikseen maksua sellaiselta henkilöltä, joka saa jatkuvaa kotisairaanhoitoa. Jatkuvasta hoidosta voidaan periä kohtuullinen kuukausimaksu, joka määräytyy palvelun laadun, määrän, saajan maksukyvyn ja perheen koon mukaan. Maksukykyä määriteltäessä otetaan huomioon palvelun saajan ja hänen kanssaan yhteistaloudessa elävän puolison tulot. Enimmäismaksuihin tehdään indeksitarkistukset joka toinen vuosi. Tuloiksi ei lasketa asumistukea ja muita tiettyyn tarkoitukseen maksettavia tukia. Omaishoitajan vapaapäivänä annettava hoito saa maksaa hoidettavalle enintään 11,50 euroa päivältä. 2 Palveluilla paremmaksi järjestää esimerkiksi ateria-, kylvetys-, pyykki- ja siivouspalveluja sekä asiointi­ apua, päivätoimintaa tai turvapuhelin­ palveluja. Kotipalvelulla on useilla paikkakunnilla myös ilta- ja yöpartiot, jotka käyvät huonokuntoisten asiakkaiden luona. Kotipalvelua voi myös saada omaisen tarvitessa virkistystä ja lomaa. Kotipalvelua haetaan sosiaalitoimistosta. Kotipalvelusta peritään asiakkaan maksukyvyn mukainen maksu. Kunnat tai asiakas voivat myös ostaa palveluita yksityisiltä palvelun tuottajilta. Useissa kunnissa on mahdollisuus saada palveluseteleitä tarvittavien kotipalveluiden ostamiseksi. Kotitalousvähennys Katso Vähennykset verotuksessa. Kuljetuspalvelut Kunnan on järjestettävä vammaispalvelulain perusteella kuljetuspalveluita henkilöille, joilla on vaikeuksia liikkua julkisilla kulkuneuvoilla. Vaikeavammaisilla on oikeus saada vammaispalvelulain mukaan kuukaudessa vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa erityiskulkuneuvolla, kuten taksilla tai invataksilla alennetulla hinnalla, joka vastaa julkisen liikenteen taksoja. Vammaispalvelumatkat on tarkoitettu asioimiseen ja virkistykseen eikä niitä 19

2 Palveluilla paremmaksi voi käyttää terveydenhuollon matkoihin tai kuntoutukseen. Korvaus haetaan Kelasta. Kuljetustuki voidaan myöntää joko yksilöllisesti tai ryhmäkuljetuksina (esim. palvelukeskukseen). Kuljetuspalveluita haetaan sosiaalitoimistosta. Kunta järjestää lisäksi uudistetun sosiaalihuoltolain mukaista liikkumista tukevaa palvelua henkilölle, joka ei kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia. Palvelua voi saada asioimiseen tai muuhun jokapäiväiseen elämään kuuluvaan tarpeeseen. joihin pääsee mukaan myös hoidettava. Kela rahoittaa omaishoitajien kuntoutus­ kursseja, joita haetaan Kelan paikallistoimistoista (lomake KU 132). Hakemuksessa on tärkeää kuvata omaishoitotilannet­ ta. Liitteeksi tarvitaan B-lääkärinlausunto omaishoitajasta. Omaishoitajalle kurssit ovat maksutto­ mia, myös matkat korvataan omavastuu­ osuuden (25 euroa/suunta, v. 2017) ylimenevältä osalta. Omaishoitajien kuntoutuskursseja voi tiedustella Omaishoitajat ja läheiset -liitosta puh. 020 7806 533 tai Kelan paikallistoimistoista. Kuntoutus Katso Vammaisetuudet. Kuntoutustarpeen arvioi ja kuntoutussuunnitelman laatii hoitava lääkäri terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Lääkinnällisenä kuntoutuksena voidaan myöntää esimerkiksi erilaisia terapioita (avokuntoutus), apuvälineitä, laitoskuntoutusjaksoja tai sopeutumisvalmennusta. Ammatillisen kuntoutuksen keinoja ovat esimerkiksi perus-, jatko- ja ammattikoulutus, kuntoutustutkimus, työkokeilu ja työhön valmennus. Kuntoutusta rahoittavat terveydenhuolto, sairaalat ja terveyskeskukset, Kela sekä vakuutusyhtiöt (liikennevahingot, työtapaturmat ja ammattitaudit). Tervey­ denhuollon ja Kelan työnjako riippuu sairauden tai vamman vaikeusasteesta ja kestosta sekä kuntoutujan iästä. Tarkempia tietoja saa terveydenhuollon työntekijöiltä, kuten kuntoutuksen ohjaajalta sekä Kelan paikallistoimistoista. Sotaveteraanien kuntoutus, katso Sotaveteraa­ nien ja sotainvalidien etuuksia. Hoitotyötä tekevän omaisen on syytä oman jaksamisensa takia huolehtia myös omasta kuntoutuksestaan. Kela tarjoaa kuntoutuskursseja myös parikursseina, 20 Lapsen hoitotuki Lomatoiminta Omaishoitajat ja läheiset -liitto järjestää sosiaalisten lomajärjestöjen kanssa omaishoitajille suunnattuja lomia. Hakulomakkeita voi tilata Omaishoitajat ja läheiset -liitosta puh. 020 7806 533 tai tulostaa www.omaishoitajat.fi-sivuilta. Lomat ovat yleensä viiden vuorokauden mittaisia ja niissä on omavastuuosuus. Osa lomista on yhteisiä sekä hoitajalle että hoidettavalle tai lomalle voi osallistua koko perhe. Useimmilla lomajaksoilla on mukana liiton lomaohjaaja. Yleensä tuettua lomaa voi saada korkeintaan joka toinen vuosi. Kuntoutuskurssit eivät ole esteenä omaishoitajalomille pääsemiseksi. Lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoidon tarkoituksena on tukea asiakkaan kotona asumista. Erityisesti lyhytaikainen ja jaksottainen hoito voi olla suureksi avuksi omaishoitotilanteessa, jossa omaishoitaja tarvitsee lepoa ja omaa aikaa esimerkiksi kuntoutukseen tai lomalle osallistumiseen. Ly-

Lääkekorvaukset Kelasta voi hakea korvausta lääkkeistä, perusvoiteista ja kliinisistä ravintovalmisteista, jotka lääkäri on määrännyt sairauden hoitoon. Alennus lasketaan ostotilanteessa, kun asiakas esittää Kelakortin. Oikeutta erityiskorvauksiin on haettava erikseen Kelan paikallistoimistosta. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan B-lääkärinlausunto. Vuoden 2017 alusta Kela korvaa diabeteslääkkeistä (ei insuliini) 65 %. Lisäksi korvattavien lääkkeiden toimitusväliä seurataan tarkemmin. Lääkemääräysten voimassaoloaika pitenee kahteen vuoteen. Yli 1000 euroa pakkaukselta maksavia lääkehoitoja saa jatkossa kerralla vain kuukauden tarvetta vastaavan määrän. Useimmat vaihtokelpoiset lääkevalmisteet kuuluvat viitehintajärjestelmän piiriin. Tällöin korvaus lasketaan enintään lääkkeen viitehinnasta. Lääkekuluis­ ta ostaja maksaa aina ns. omavastuuosuuden. Lääkekustannuksilla on oma kalenterivuosittainen kattonsa, joka on 605,13 euroa (v. 2017). Katon täyttymisen jälkeen asiakas maksaa vain 2,50 euron omavastuun lääkettä kohti. Lääkekorvausten alkuomavastuu on 50 euroa vuonna 2017. Korvauksen saa suoraan apteekista, kun esittää Kela-kortin ja Kelan ilmoituksen lisäkorvausoikeudesta. Korvausta voi myös hakea jälkeenpäin puolen vuoden ajan. Lisätietoja saa apteekeista tai Kelasta. Maksukatot Katso Terveydenhuollon maksukatto, Matka­korvaukset ja Lääkekorvaukset. Matkakorvaukset Kela maksaa sairauden tutkimuksesta ja hoidosta. Kela korvaa myös kuntoutukseen tehtyjä matkoja, kun kuntoutus perustuu Kelan tai julkisen terveydenhuollon kuntoutuspäätökseen. Kela ei korvaa erikseen tehtyä lääkkeiden hakumatkaa apteekkiin. Kelan korvaama matka tulee tilata sairaanhoitopiirin tilausnumerosta, jos haluaa maksaa vain omavastuuosuuden 25 euroa/suunta. Jos matkan kustannus jää alle yhdensuuntaisen matkan omavastuun 25 euroa, matka tulee maksaa kokonaan itse. Tämä matkakustannus kerryttää vuotuista omavastuuosuutta. Jos matka tilataan muualta, omavastuu on 50 euroa/suunta ja sitä ei lasketa vuotuiseen omavastuuseen. Matka maksetaan kokonaan ja korvaus haetaan Kelasta erikseen. Jos sairaanhoitoon tai kuntoutukseen liittyvien matkakustannusten omavastuut kalenterivuoden aikana ylittävät 300 euroa, Kela maksaa ylittyvän osan tarpeellisista matkakustannuksista kokonaan. Vuotuiseen omavastuuosuuteen lasketaan sekä omavastuuosuudet että niitä pienemmät kertaluontoiset matka­ kustannukset. Matkakorvauksia tulee hakea Kelasta 6 kuukauden kuluessa matkasta. Matkan aikana tarvittavan saattajan matkakuluista voi myös saada korvaus­ ta, mikäli hoitohenkilökunta on katsonut saattajan tarpeelliseksi. Saattaja hakee korvausta saatettavan henkilön nimissä. Oma auto tulee erikseen perustella terveydenhuollosta saatavalla todistuksella (SV 67). 2 Palveluilla paremmaksi hytaikaishoidon kesto voi vaihdella. Lyhytaikaista hoitoa järjestetään erilaisissa laitoksissa, hoitokodeissa tai palvelutaloissa. Lyhytaikaishoito voi olla myös jaksottaista esimerkiksi kolme viikkoa kotona ja yksi viikko laitoksessa. Lyhytaikaishoidosta saa lisätietoa kunnan so­ siaalitoimistosta. 21

2 Palveluilla paremmaksi Muutoksenhaku Henkilö, joka on tyytymätön viranomaiselta saamaansa päätökseen, voi yleensä hakea päätökseen muutosta, ts. hänellä on valitusoikeus. Hakijalla on oikeus saada kirjallinen päätös, joten suulliseen vastaukseen ei kannata tyytyä. Päätöksessä on myös ilmoitettava, mihin osoitteeseen ja minkä ajan kuluessa valituksen voi tehdä. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen postileimasta. Omaishoidon tukea koskeva valitus tehdään 14 päivän sisällä päätöksen tiedoksisaannista sosiaali- tai perusturvalauta­ kunnalle. Lautakunnan päätökseen tyytymätön voi valittaa edelleen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuteen. Samaa valitustietä käytetään, jos halutaan valittaa vammaispalvelulakia koskevista päätöksistä. Terveydenhuollossa ei ole selvästi kirjattua valitustietä. Jos potilas on tyytymätön terveydenhuollon päätöksiin, hänen tulee tehdä muistutus hoitoyksikön johtavalle lääkärille. Jos asiassa ei päästä yhteisymmärrykseen, potilas voi tehdä kantelun aluehallintovirastoon. Potilasasiamies neuvoo ja ohjaa. Kelan päätöksiä koskevat valitukset lähetetään Kelan paikallistoimistoon, jossa voidaan tehdä oikaisupäätös. Jos päätöstä ei oikaista, Kela lähettää valituksen eteenpäin Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan ja ilmoittaa siitä asiak­ kaal­le. Jos viranomainen on toiminut virheellisesti tai lainvastaisesti, asiasta voi kannella aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle, www.oikeus­ asiamies.fi. Nuoren kuntoutusraha Kela voi maksaa 16–19-vuotiaalle nuorelle kuntoutusrahaa, jos hänen työ- ja an22 siokykynsä tai mahdollisuus valita ammatti ja työ ovat olennaisesti heikentyneet. Edellytyksenä kuntoutusrahan saamiselle on henkilökohtainen opiskelu- ja kuntoutumissuunnitelma (KHOPS), joka on laadittu nuoren, hänen huoltajansa ja muiden kotikunnan asiantuntijoiden yhteistyönä. Jos lääkäri ei ole osallistunut suunnitelman tekoon, tarvitaan lisäksi lääkärinlausunto. Oma-apuryhmä, vertaistuki Omaishoitajien hyväksi todettu tukimuoto on ryhmätoiminta. Samassa elämäntilanteessa olevien omaishoita­ jien on helppo keskustella omasta tilanteestaan. On tärkeää huomata, ettei ole yksin, vaan että muillakin on samanlaisia ajatuksia, tunteita, huolia ja iloja. Omaishoitajien ryhmätoimintaa on useilla paikkakunnilla Omaishoitajat ja läheiset -liiton paikallisyhdistysten, kunnan, seurakunnan ja eri järjestöjen järjestämänä. Palveluasuminen Palveluasumista voi järjestää joko vammaispalvelulain tai sosiaalihuoltolain perusteella. Kunnan on järjestettävä palveluasuminen vaikeavammaiselle henkilölle, joka tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi toisen henkilön apua päivittäisissä toiminnoissa. Vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen kuuluvat asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut. Palveluasuminen voidaan toteuttaa palvelutalon tai muun vastaavan lisäksi myös vammaisen henkilön omistus-, vuokra- tai muussa vastaavassa asunnossa järjestämällä sinne tarvittavat palvelut. Vammaispalvelulain mukaiset palveluasumiseen liittyvät palvelut ovat maksuttomia. Sosiaalihuoltolain mukaista palvelu­

Palvelumaksut Palvelusetelin arvon määrittää kunta ja seteli kattaa vaihtelevasti kustannuksia. Palveluseteli voi olla kaikille käyttäjille samansuuruinen tai tulosidonnainen (esim. säännöllisessä kotihoidossa). Jos palveluseteliä käytetään omaishoitajan lakisääteisen vapaan järjestämiseksi, sen on katettava kustannukset yli 11,50 euroa/ vrk menevältä osalta. Palvelusetelin arvoa on korotettava, jos asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulo tai asiakkaan elatusvelvollisuus vaarantuu asiakkaan omavastuun vuoksi. Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden enimmäismaksut määritellään asiakasmaksulaissa. Kunta voi päättää ottaa käyttöön niitä pienemmät maksut tai antaa palvelun maksutta. Kunta ei saa periä palveluista niiden tuotantokustannuksia suurempaa maksua. Useimmat maksut määritellään asiakkaan tulojen perusteella. Yleensä omaishoidon tukeen liittyvistä palveluista peritään palvelumaksuja mm. vapaapäiväjärjestelyistä ja koti­hoidon palveluista. Omaishoitajalla on mahdollisuus neuvotella palvelu- ja hoitosuunnitelmaa tehdessään myös palvelumaksujen kohtuullistamisesta kunnan kanssa. Perhehoito Palvelusetelit Jos työntekijän poissaolo on tarpeen hänen perheenjäsenensä tai muun hänelle läheisen henkilön erityistä hoitoa varten, työnantajan on työsopimuslain mukaan pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä. Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaan kestosta ja muista järjestelyistä. Perheenjäsenellä tarkoitetaan samassa taloudessa asuvien henkilöiden lisäksi etenevässä tai takenevassa polvessa työntekijän, tämän avio- tai avo- Monet kunnat tai kuntayhtymät myöntävät palveluseteleitä, joilla voi hankkia esimerkiksi siivous- ja ateriapalveluja. Kunta tai kuntayhtymä päättää, ottaako se palvelusetelin käyttöön ja mihin palve­ luihin se antaa setelin. Kunta pitää luetteloa hyväksymistään palvelujen tuottajista. Jos asiakas tai potilas ei halua käyttää palveluseteliä, kunnan on ohjattava hänet muulla tavoin järjestettävien palvelujen piiriin. 2 Palveluilla paremmaksi asumista kunnat järjestävät yleensä ikäihmisille tarkoitetuissa erityisissä palve­lu­ taloissa. Palvelutaloja ylläpitävät kunnat, järjestöt ja yksityiset palveluntuottajat. Palvelutalossa asukas maksaa asunnos­taan vuokran tai vastikkeen sekä tarvitsemistaan palveluista käytön mukaan. Asukas voi saada asumiseensa asumistukea. Kunnat järjestävät myös ympärivuorokautista tehostettua palveluasumis­ta. Palveluasumista voi tiedustella kunnan sosiaalitoimesta. Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoivan ja huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona toimeksiantosopimuksella. Perhehoito voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista esim. omaishoitajan vapaan ajaksi järjestettyä tilapäishoitoa. Lasten ja nuorten lisäksi perhehoidossa on nykyään yhä useammin myös ikäihmisiä, aikuisia kehitysvammaisia ja mielenterveyskuntoutujia. Lisätietoa perhehoidosta saa kunnan sosiaalitoimesta ja osoitteesta www.perhehoitoliitto.fi. Perhevapaa, poissaolo työstä perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi 23

2 Palveluilla paremmaksi puolison tai rekisteröidyssä parisuhteessa elävän lähisukulaisia. Työntekijällä ei ole subjektiivista oikeutta vapaaseen, mutta työnantajan on annettava selvitys, mikäli vapaan järjestäminen ei ole mahdollista. Poissaolo perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi on palkatonta. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä lääketieteellinen tai sosiaali­ viranomaisten antama selvitys poissaolon ja sen keskeyttämisen perusteesta. Pitkäaikaishoito Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan henkilölle, jolle ei voida järjestää hänen tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoitoa kotona tai palveluasunnossa. Siihen sisältyy hoidon lisäksi ravinto, lääkkeet, puhtaus, vaatetus sekä sosiaalista hyvinvointia edistävät palvelut. Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla ja erilaissa hoito-, hoiva-, veljes- ja sairaskodeissa. Myös järjestöt ja yksityiset yritykset tuottavat laitospalveluja. Laitoshoitomaksua määrättäessä kuntien tulee ottaa huomioon kotiin jäävän perheen elatus. Ennen pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräämistä tulee selvittää, onko asiakkaalla avio- tai avopuolisoa, alaikäisiä lapsia tai täysi-ikäisiä opiskelevia lapsia, joiden elatuksesta asiakas on kokonaan tai osittain vastannut. Maksua määrättäessä yhteistaloudessa eläneen henkilön tai alaikäisten lasten elatus tulee turvata. Selvityksessä tulee ottaa huomioon vanhempien vastuu 18 vuotta täyttäneen lapsen koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Pitkäaikaishoitoon lähtevän asiakkaan hoitomaksu on enintään 85 % hänen nettotuloistaan. Jos hoitoon menee perheen suurituloisempi puoliso, niin hoitomaksu on enintään 42,5 % puo- 24 lisoiden yhteenlasketuista nettotuloista. Kelan vammaistuet sekä hoitotuki ja veteraanilisä otetaan huomioon pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräämisen perusteena olevana tulona. Myös kotona olevan puolison vammaisetuudet otetaan huomioon tulona asiakasmaksulain nojalla. Lain mukaan pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilökohtaiseen käyttöön tulee jäädä vähintään 107 euroa (v. 2017) kuukaudessa. Kunta voi harkintansa mukaan alentaa hoitomaksuja tai jättää ne perimättä, jos kotiin jäävän perheen toimeentulo vaarantuisi maksujen takia. Potilasvakuutus Potilasvakuutus korvaa potilasvahinkolain mukaisesti Suomessa terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon. Ilmoitus potilasvahingosta tehdään Potilasvakuu­ tuskeskukselle, joka hoitaa korvauskäsit­ telyn ja korvausten maksamisen. Lisätietoja saa potilasasiamieheltä tai potilasvakuutuskeskuksesta www.pvk.fi. Pysäköimislupa ja vapautus ajoneuvoverosta Liikuntaesteinen voi hakea vammaisen pysäköimislupaa, jolla auton saa pysäköidä mahdollisimman lähelle asiointikohdetta tai vammaisille tarkoitetuille yleisille pysäköintipaikoille. Lupaa haetaan Trafin palveluntuottajan Ajovarman palvelupisteestä (www.ajovarma.fi) ja siihen tarvitaan lääkärinlausunto. Luvan voi saada myös silloin, kun omainen on auton kuljettaja. Lupa on henkilökohtainen eikä ajoneuvokohtainen. Pysäköimisluvan yhteydessä voi hakea vapautusta ajoneuvoveron perusverosta. Lisätietoja saa Ajovarman neuvonnasta puh. 075 323 9999 tai nettisivuilta

Päihteet Sairauksien ja ikääntymisen myötä elimistö voi reagoida alkoholiin voimakkaammin kuin aikaisemmin. Monet lääkkeet eivät sovi lainkaan tai sopivat erittäin huonosti yhteen alkoholin kanssa. Alkoholin ja lääkkeiden yhteensopivuus tuleekin aina tarkistaa lääkäriltä. Jos oma tai hoidettavan alkoholin käyttö huolettaa, kannattaa asiasta keskustella esimerkiksi terveyskeskuslääkärin, sosiaalityöntekijän tai seurakunnan diakoniatyöntekijän kanssa. Oman kunnan A-klinikan palvelut ovat maksuttomia. Lisätietoja löytyy osoitteesta www.paihde­ linkki.fi. Päivätoiminta Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle päivätoimintaa, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kunnilla ja järjestöillä on lisäksi päivätoimintaa ikääntyville ja pitkäaikaissairaille mm. muistisairaille. Päivätoiminta on ennaltaehkäisevää ja omatoimisuutta tukevaa toimintaa, jolla edistetään toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita sekä tuetaan omaishoitajan jaksamista. Päivätoimintoja voi tiedustella mm. terveyskeskuksesta, sosiaalitoimesta ja kotihoidosta. Rahan käyttö ja omaisuuden hoito Pääsääntöisesti useimmat hoidettavat hoitavat raha-asiansa itse tai myöntävät esimerkiksi valtakirjalla hoitavalle omaiselle oikeuden hoitaa raha-asioitaan. Edunvalvojaa voidaan kuitenkin tarvita esimerkiksi läheisen sairastaessa etene- vää muistisairautta. Lisätietoja kannattaa tiedustella maistraatista tai sosiaalityöntekijöiltä, katso kohta Edunvalvoja / Maistraatti. Saattohoito Saattohoito on ihmisen loppuvaiheen oireita ja kärsimystä lievittävää hoitoa. Lähtökohtana on kuolevan henkilön ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. Saattohoito perustuu oireiden hyvään hoitoon, lähestyvään kuolemaan valmistautumiseen ja läheisten tukemiseen. Saattohoito ei ole sidoksissa diagnoosiin. Hoitava lääkäri tekee saattohoitopäätöksen kuultuaan myös omaisia ja läheisiä. Saattohoitoa voidaan kodin lisäksi antaa esimerkiksi saattohoitokodissa, palvelukodissa, sairaalassa ja hoiva­kodissa. Lisätietoa saa hoidettavan hoitoyksikön lääkäriltä ja hoitajilta. Katso myös Hyvä saattohoito Suomessa, Valtioneuvoston pysyvä linkki http://urn.fi/URN:ISBN:978952-00-3033-9. 2 Palveluilla paremmaksi www.trafi.fi. Lisäksi uuden auton hankintaan voi saada palautuksen autoverosta. Seurakuntien tuki omaishoitajille Seurakunnat ja diakoniatyö tarjoavat omaishoitajille ryhmiä, omaishoitajien virkistyspäiviä, luentoja ja leirejä. Lisäk­si seurakunnat tarjoavat jäsenilleen mahdollisuuden keskustella luottamuksellisesti seurakuntapapin tai diakonin kanssa. Sairaalapappien ja -lehtoreiden palvelut on tarkoitettu sekä potilaita että omaisia varten. Jaksamiseen voi hakea apua myös seurakunnan perhe­asiainneuvottelukeskuksesta ja mielenterveys­työn parissa työskenteleviltä toimenhaltijoilta. Tarkempia tietoja saa diakoniatyöntekijöiltä. Sopeutumisvalmennus Sopeutumisvalmennus auttaa vammais25

2 Palveluilla paremmaksi ta tai sairasta henkilöä itseään ja hänen läheisiään elämään sairauden tai vammaisuuden kanssa mahdollisimman täysipainoista ja hyvää elämää. Sopeutumisvalmennus järjestetään pää­asiassa kurssi- ja ryhmämuotoisena, mutta myös yksilöllisesti. Sopeutumisvalmennusta voi tiedustella terveyskeskuksesta, sairaalasta, kansanterveys- ja vammaisjärjestöistä, Kelasta, sosiaalitoimistosta tai vakuutusyhtiöstä, jos henkilö saa vammautumisensa tai sairautensa vuoksi korvausta. Sopeutumisvalmennukseen pääsemiseksi tarvitaan yleensä lääkärin laatima kuntoutussuunnitelma, jossa suositellaan sopeutumisvalmennusta. Sotaveteraanien ja sotainvalidien etuuksia Rintamaveteraanit, sotainvalidit ja heidän omaisensa sekä kaatuneiden ja kadonneiden omaiset voivat saada valtion (Valtiokonttori) ja kuntien varoista erityisiä korvauksia, palveluja, hoitoa ja kuntoutusta. Rintamasotilaseläkettä, rintamalisää ja ylimääräistä rintamalisää hallinnoi Kela. Kela korvaa myös hammashuollon kustan­nuksia rintamaveteraaneille. Veteraa­ nilisää maksetaan henkilölle, joka saa korotettua tai ylintä hoitotukea ja myös rintamasotilaseläkelain mukaista ylimää­räistä rintamalisää. Veteraanilisä makse­ taan myös laitoshoidossa olevalle veteraanille. Veteraanilisä otetaan huomioon ylimääräisen rintamalisän tapaan veteraa­nien sosiaali- ja terveydenhuollon maksu­ kyvyn mukaista maksua määrittäessä. Kotipalvelu sekä siihen liittyvät tukipalvelut ja laitoshoito ovat vähintään 20 %:n sotainvalidille maksuttomia. Näihin palveluihin ovat oikeutettuja myös henkilöt, jotka ovat vuosien 1939–1945 sotien johdosta vahingoittuneet tai sai26 rastuneet ja joiden haitta-aste on vähintään 10 %. Kunta voi tukea sotainvalidia hoitavaa henkilöä myöntämällä tälle omaishoidon tukea, katso Omaishoito. Lisätietoja veteraanien ja sotainvalidien etuuksista saa Valtiokonttorista, puh. 0295 50 3070 tai www.valtiokonttori.fi. Rintamaveteraaneilla ja sotainvalideilla sekä vaikeavammaisten sotainvalidien aviopuolisoilla, leskillä ja sotaleskillä on oikeus kuntoutukseen, jota järjestetään laitos-, päivä- tai avokuntoutuksena. Rintamaveteraani tai sotainvalidi voi halu­ tessaan antaa osan omasta kuntoutuksestaan aviopuolisolleen, kun hän on itse mukana kuntoutusjaksolla. Tarkempia tietoja saa terveyskeskuksesta ja sotainvalidien sekä aviopuolisoiden ja leskien kuntoutuksen osalta Valtiokonttorista. Lotta Svärd Säätiö myöntää kuntoutukseen maksusitoumuksia Lotta-toiminnassa mukana olleille. Vapaamuotoinen hakemus ja lääkärin B-lausunto toimitetaan Lotta Svärd Säätiölle. Lisätiedot osoitteesta www.lottasaatio.fi tai puh. (09) 4770 2881. Tapaturmavakuutus Katso Omaishoito/tapaturmavakuutus. Terveydenhuollon maksukatto Kunnallisista terveyspalveluista perittävillä asiakasmaksuilla on kalenterivuosittainen maksukatto, joka on 691 euroa (v. 2016–2017). Maksukaton ylittymisen jälkeen siihen sisältyvät avopalvelut ovat maksuttomia käyttäjälleen kalenterivuo­ den loppuun. Alle 18-vuotiaan käyttämistä palveluista perityt maksut lasketaan yhteen hänen huoltajansa maksujen kanssa. Kun maksukatto ylittyy, palvelut ovat maksuttomia kaikille niille henkilöille,

Toimeentulotuki Kun henkilö tai perhe on taloudellisen tuen tarpeessa, eivätkä omat tulot ja varat riitä kattamaan välttämättömiä menoja, henkilö tai perhe on oikeutettu toimeentulotukeen. Tuen tarvetta arvioitaessa otetaan kaikkien samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten menot ja tulot huomioon. Toimeentulotukiasioissa auttaa Kela. Tulkkipalvelut Tulkkipalveluja on järjestettävä vaikeasti kuulovammaiselle, kuulo- ja näkövammaiselle tai puhevammaiselle henkilölle. Tulkkauspalvelut ovat käyttäjälleen maksuttomat. Lisätietoja saa Kelan toimistosta. Työttömyysturva Työttömyysturva kuuluu työikäiselle henkilölle, joka on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Työttömyysturvan saanti edellyttää, että hakija on työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä. Omaishoito ei automaattisesti ole työttömyyspäivärahan myöntämisen este, mutta omaishoitajan täytyy osoittaa ole- vansa työmarkkinoiden käytettävissä. Omaishoitajan on selvitettävä työvoima­ toimistolle, miten läheisen hoito järjestyisi omaishoitajan työssäkäynnin aikana. Sijaishoitojärjestelyt on syytä kirjata omaishoidon tukisopimukseen kuuluvaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa elämänlaatua. Vammaisetuudet ovat verottomia. Vammais­ etuuksia haetaan Kelasta ja hakemuksen liitteeksi tarvitaan C-lääkärinlausunto. Vammaisetuuksia maksetaan myös niille, joiden hoitojakso julkisessa hoitolaitoksessa kestää yli 3 kuukautta. 2 Palveluilla paremmaksi joiden maksut ovat yhdessä kerryttäneet maksukattoa. Terveydenhuollon maksukattoon lasketaan kalenterivuoden aikana perityt maksut terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkärinpalvelusta, yksilöllisestä fysioterapiasta, poliklinikkakäynnistä, päiväkirurgisesta hoidosta, sarjahoidosta, yö- ja päivähoidosta, kuntoutushoidosta sekä lyhytaikaisesta sosiaali- ja terveyden­ huollon laitoshoidosta. Omaishoitajan lakisääteiseen vapaaseen liittyvää 11,50 euron (v. 2017) vuorokausimaksua ei lasketa maksukattoon. Eläkettä saavan hoitotuki (ent. eläkkeensaajien hoitotuki) Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu tukemaan sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan kotona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä vammaisuudesta aiheutuvia erityiskustannuksia. Hoito­ tuen saaminen edellyttää aina, että henkilön toimintakyky on heikentynyt yhtäjaksoisesti ainakin vuoden ajaksi. Hoitotuki on suuruudeltaan kolmeportainen. Haetaan Kelasta. Alle 16-vuotiaan vammaistuki (ent. lapsen hoitotuki) Vammaisen ja pitkäaikaisesti sairaan lapsen kotihoidon tukemiseksi Kela maksaa alle 16-vuotiaan lapsen vammaistukea. Vammaistuet ovat suuruudeltaan kolmeportaisia. Hoidon ja kuntoutuksen tarpeen tulee kestää vähintään kuusi kuukautta. Tuki päättyy lapsen täytettyä 16 vuotta, minkä jälkeen saattaa syntyä oikeus 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen. 27

2 Palveluilla paremmaksi Yli 16-vuotiaan vammaistuki Yli 16-vuotiaan vammaistukea voidaan maksaa 16–64-vuotiaalle henkilölle, joka ei ole eläkkeellä. Tuen myöntäminen edellyttää, että hakijalla on jokin sairaus tai vamma, joka aiheuttaa toimintakyvyn alentumista ainakin vuoden ajan. Vammaistuet ovat suuruudeltaan kolmeportaisia. Haetaan Kelasta. Vammaispalvelut Vammaispalvelujen tarkoituksena on edistää vammaisten mahdollisimman omatoimista selviytymistä jokapäiväisissä toiminnoissa. Vammaispalveluihin sisältyy mm. asumiseen liittyviä palveluja, kuljetus- ja saattopalveluja, taloudellisia tukitoimia ja korvauksia. Vammaispalvelulaki ei tunne ikärajoja eikä mitään vammaryhmää ole suljettu lain soveltamisen ulkopuolelle. Oikeus palveluihin riippuu vammaisuuden asteesta ja vammaisuus määritellään aina suhteessa haettavaan etuuteen. Palveluja on mahdollisuus hakea oman kunnan sosiaalitoimesta. Vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki Järjestöt ja seurakunnat kouluttavat omaisten tueksi vapaaehtoistyönteki­ jöitä. Vapaaehtoinen hoidettavan tukihenkilö tai ystävä antaa hoitajalle hengähdystauon hoitotyöstä. Vapaaehtoistyöntekijöitä välittävät mm. Punaisen Ristin osastot, lähimmäispalveluyhdistykset, seurakunnat ja kuntien sosiaalitoimistot. Vapaaehtoisten antama apu on maksutonta. Vähennykset verotuksessa Invalidivähennyksen saa henkilö, jolla on sairaudesta tai vammasta aiheutunut pysyvä, vähintään 30 %:n haitta-aste. 28 Täyttä työkyvyttömyyseläkettä saavan haitta-asteeksi katsotaan 100 % ja osaeläkettä saavan 50 % ilman lääkärinlausuntoa. Kotitalousvähennyksen saa henkilö, joka maksaa kotonaan tai vapaa-ajan asunnossaan tehdystä työstä ulkopuoliselle työntekijälle palkkaa tai työkorvausta. Vähennysoikeus koskee myös verovelvollisen tai puolison vanhemmille tai isovanhemmille ostettuja palveluja. Puolisoista vähennyksen voi saada kumpikin erikseen. Palveluja voivat olla kotitalous-, hoivatai hoitotyöt sekä asunnon kunnossa­ pito- tai perusparannustyöt. Vähennyk­ sen piirin kuuluvat myös tietotekniikan asennus- ja neuvontapalvelut. Omais­ hoitaja ei voi saada verovähennystä sellaisesta työstä, joka kunnan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan kuuluu hänen omaishoitotyöhönsä. Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä vuonna 2017 on 2 400 euroa vuodessa ja vähennykseen liittyy 100 euron omavastuuosuus. Kun palvelu ostetaan yritykseltä, korvaus on 50 % arvonlisäverollisesta työkorvauksesta, ja kun palkataan henkilö, korvaus on 20 % ja työnantajan sivukulut. Veronmaksukyvyn alentumisvähen­ nys on harkinnanvarainen. Myöntämi­ seen vaikuttavat verovelvollisen ja hänen perheensä tulot ja varallisuus. Myöntä­mi­nen edellyttää erityisen syyn, esimerkiksi sairauden tai työttömyyden olemassaoloa. Tarkempia tietoja saa verovirastosta, www.vero.fi. Yhdistystoiminta Omaishoitajien omana järjestönä toimii Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry. Se antaa ohjausta omaishoitajille ja huolehtii omaishoitajien asemaan liittyvistä ky-

Kuva: Rodeo Oy tiedotus, palvelut ja toiminta on monilta osin suunnattu myös sairastuneiden ja vammaisten omaisille. Suomen omaishoidon verkoston jäsenjärjestöt löytyvät osoitteesta www.omaishoidonverkosto.fi. 2 Palveluilla paremmaksi symyksistä. Liiton paikallisyhdistyksillä on monipuolista toimintaa eri puolilla maata. Lisätietoja saa liiton nettisivuilta www.omaishoitajat.fi ja liiton toimistoista. Keskustoimiston puh. 020 7806 500. Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen 29

Oletko omaishoitaja? Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry on omaishoitajien edunvalvonta- ja tukijärjestö. Liitto on perustettu vuonna 1991. Paikallisyhdistyksiä on 69 ja henkilöjäseniä noin 12 000 (toukokuu 2017). Liitto toimii omaishoitajien aseman parantamiseksi valtakunnallisella tasolla mm. antamalla kannanottoja ja lausuntoja sekä vaikuttamalla lainsäädäntöön ja mieli­pide­ilmastoon. Liitto tarjoaa ohjausta ja neuvontaa sekä koulutusta omaishoidon kysymyk­sissä. Omaishoitoperheiden tukemiseksi toteutetaan erilaisia kehittämishankkeita. Aktiivisia paikallisyhdistyksiä Paikallisyhdistyksissä omaishoitajat saavat neuvoja ja tietoa sekä tapaavat samassa elämäntilanteessa eläviä ihmisiä. Yhdistykset järjestävät omaishoitajille erilaisia ver- Maailmassa on vain neljänlaisia ihmisiä heitä, jotka ovat olleet omaishoitajia heitä, jotka ovat omaishoitajia heitä, joista tulee omaishoitajia ja heitä, jotka tarvitsevat omaishoitajia. Rosalynn Carter 30 Kuvat: Sami Lamberg, Antero Aaltonen, Shutterstock ja Rodeo Oy 3 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry 3 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry

Liity jäseneksi Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n paikallisyhdistykseen Jäsenmaksu sisältää paikallisyhdistyksen jäsenyyden ja edut, Lähellä-lehden (4 nu­meroa vuodessa), Lomaoppaan, Palveluoppaan, lakineuvontaa ennakkotapauksissa (ei-jäsenille maksullinen), vaihtuvia yhteistyökumppaneiden etuja ja mahdollisuuden hyödyntää Välittämö100.fi-lahjoituksia. Vuonna 2017 jäsenmaksu on 25 €. Mikäli tiedät, mihin paikallisyhdistykseen haluat liittyä, kirjoita yhdistyksen nimi liittymislomakkeeseen. Muussa tapauksessa liitämme sinut lähimmän paikallisyhdistyksen jäseneksi. Yhdistysten yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.omaishoitajat.fi/paikallisyhdistykset. Voit liittyä jäseneksi myös netissä 3 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry taisryhmiä, retkiä, tapahtumia, valmennusta ja virkistystä. Lisäksi yhdistykset ajavat omaishoitajien asiaa paikallisella tasolla, tarjoavat tilaisuuksia vapaaehtoistoimintaan ja väylän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. www.omaishoitajat.fi T Ä Y T Ä T E K S T A T E N : Liityn jäseneksi Paikallisyhdistyksen nimi: Sukunimi: Kaikki etunimet: Osoite: Postinumero: Puhelinnumero: Postitoimipaikka: Syntymävuosi: Sähköpostiosoite: ❑ En halua paikallisyhdistyksen tiedotteita sähköpostitse. Haluan Lähellä-lehden (VALITSE JOMPIKUMPI): ❑ selattavana nettilehtenä. Saan linkin lehteen sähköpostitse. ❑ paperisena lehtenä postitse. 31

3 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Hämeentie 105 A 18 00550 Helsinki Puh. 020 7806 500 www.omaishoitajat.fi OMAISHOIDON NEUVONTA ma–to klo 9–15 puh. 020 7806 599 Palvelun hinta on kiinteän puhelinverkon liittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 8,83 snt/min ja matkaviestinverkosta soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 22,32 snt/min. Muutokset mahdollisia. www.facebook.com/omaishoitajatjalaheiset www.twitter.com/omaishoito www.instagram.com/omaishoitajat Vastaanottaja maksaa postimaksun Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf TUNNUS 5009275 00003 VASTAUSLÄHETYS 32

MUIST NEUVO tietoa, tukea ja ohjausta muistityön ammattilaisilta ma, ti ja to klo 12–17 09-8766 550 också på svenska på tisdagar kl. 14–17 0,08 €/min. + pvm

Kuka on ovella? Uskallanko avata... Oikeesti hyvät pyörätuolivaatteet! Avaa vain, jos ovessasi on Salpalukko! Lue lisää: www.salpalukko.fi Lääkkeetöntä kivunhoitoa B-Cure Laser iTENS • poistaa kipua ja parantaa tulehduksia • nopeuttaa solujen luonnollista parantumista • tutkitusti turvallinen • pieni ja helppokäyttöinen • turvallinen ja huomaamaton • lihaskipuihin ja -rentoutukseen • verenkierto paranee ja olo virkistyy • toimii langattomasti puhelinsovelluksella • TENS-sähköstimulaatiota uudella tavalla Soita 045 609 9000 tai tutustu osoitteessa www.terveystekniikka.fi Terveydenhoitolaitteita ammattilaisille ja omahoitoon

TENA Kauppa on nopein ja helpoin tapa hankkia TENA-tuotteita. Tilaa naisten ja miesten inkontinenssisuojat, laadukkaat pesu- ja ihonhoitotuotteet sekä innovatiivisia terveystuotteita, kuten kotikäyttöönkin sopiva virtsatieinfektiotesti. Tuotteet toimitetaan suoraan haluamaasi osoitteeseen. TENA Kaupasta saat henkilökohtaista tuoteneuvontaa ja palvelua puhelimitse ma–pe klo 8–16.

Arjen turvaksi 5,50 € Omaishoitajakortti Inhimillisyyttä ja hyvää oloa Kestävät vuodesuojat kotimaiselta toimittajalta! www.puhla.fi Mietitkö, miten hoidettavasi saa apua, jos sinulle tapahtuu jotain? Pidä aina mukanasi omaishoitajakorttia. Korttiin kirjoitetaan sen henkilön tiedot, johon otetaan yhteyttä poikkeustilanteessa. punaisenristinkauppa.fi puh. 020 701 2211 myynti@puhla.fi puh. 044 2841998 -Suoja puhtaudelle - Verkkokaupastamme kaikki tuotteet jokapäiväiseen hygieniaan! Verkkokauppa palvelee osoitteessa www.paperplast.fi Paperplast Oy Lekatie 1, Mänttä Puh. 0207 479 990 info@paperplast.fi /PaperplastOy www.paperplast. www.paperplast.fi

Omaishoidon Apu Omaishoitajalle vapaata luotettavasti, ammattitaidolla. www.rehashop.fi Sairaanhoitaja Sanna Honkala 050 596 0114, sanna@omaishoidonapu.fi (Palveluseteli-palveluntuottaja; Espoo, Helsinki, Vantaa) Irman lempikuppi on vihreä. Juomme Irman kanssa päiväkahvit ja muistellaan samalla vähän vanhoja, nuoria kun ollaan. Meillä iloitaan elämästä. Gaius-säätiö on suomalainen seurakuntien perustama voittoa tavoittelematon säätiö, joka tarjoaa hyvää, välittävää hoitoa. Puotilan palvelutalon palveluihin kuuluvat palveluasuminen, tehostettu ympärivuorokautinen palveluasuminen sekä PUOTILAN PALVELUTALO lyhytaikainen hoito ja osapäiväinen hoito, joihin voi hakeutua joko palvelusetelillä GAIUS RAVINTOLAT tai itse maksavana asiakkaana. Kysy lisää 050 300 3895 | www.gaius-saatio.fi

Omaishoitajien laitoskuntoutusta Rokualla ja avokuntoutusta Oulussa LOMAN TARPEESSA? puh. 020 7819 277 kuntoutus@rokua.com YHTEISHAKU KOLME KERTAA VUODESSA: Elokuussa haetaan lokakuujoulukuu lomille Marraskuussa Maaliskuussa haetaan haetaan tammikuukesäkuutoukokuu syyskuu lomille lomille VUODEN 2019 RYHMÄLOMIEN HAKU 1.3–31.5.2018 HAKEMUKSET JA LISÄTIEDOT: Hyvinvointilomat ry, www.hyvinvointilomat.fi, toimisto@hyvinvointilomat.fi Haapaniemenkatu 14, 00530 Helsinki (Merihaka) Lomia koskevat tiedustelut arkisin klo 9.00–12.00 puh. 010 830 34 00 Elämyksiä tuetulta täysihoitolomalta

OMAISHOIDON LOMITUSTA JA ENERGIAA ARKEEN Omaishoitajana teet arvokasta työtä. Muista kuitenkin pitää huolta jaksamisestasi. Kelan rahoittamat kuntoutuskurssit Validia Kuntoutus Lahdessa antavat omaishoitajalle voimavaroja kotielämään. Saat tukea omaan hyvinvointiisi ja arjessa selviytymiseen Validia Asumisen omaishoidon lomitus takaa läheisellesi turvaa ja huolenpitoa yli 20 paikkakunnalla ympäri Suomen – myös palvelusetelillä. KYSY LISÄÄ Validia Kuntoutus Lahti, p. 03 812 8207 Validia Asuminen, p. 020 33 1200 (0,0835 €/puhelu + 0,169 €/min) Validia on lupaus suomalaisesta, asiantuntevasta ja yhteiskunnallista hyvinvointia lisäävästä palvelusta. Validia Kuntoutus, Asuminen ja Ammattiopisto kuuluvat Invalidiliitto-konserniin. | www.validia.fi

Keijo on vähän koukussa Clash of Clansiin. Menee jo tasolla 25. Annetaan mennä vaan. Hyvä Keijo! Meillä iloitaan elämästä. Gaius-säätiö on suomalainen, seurakuntien perustama voittoa tavoittelematon säätiö, joka tarjoaa hyvää, välittävää hoitoa. Käpylässä sijaitsevan Heseva-kodin palveluihin kuuluvat palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen ympäri vuorokauden HESEVA-KOTI sekä lyhytaikainen ja osapäiväinen hoito, joihin voi hakeutua joko palvelusetelillä tai itse GAIUS RAVINTOLAT maksavana asiakkaana. Kysy lisää 050 461 6559 | www.gaius-saatio.fi

“Täällä minun on hyvä ja turvallinen olla.” ANNUKKA | 91 vuotta PARKINMÄEN PALVELUTALO Multavierunkatu 5, Turku +358 2 410 3300 | www.barkbacken.fi

Hetki hengähdysaikaa Lyhytaikaishoidon palveluilla Tarjoamme omaishoidon lomitusta ja muuta lyhytaikaishoitoa perheille, joissa on kehitysvammainen tai muuten erityistä tukea tarvitseva perheenjäsen. • Perhelomitusta • Perhehoitoa • Ryhmälomitusta • Leirejä www.kvps.fi

LAADUKASTA HOITOA KOTONASI Jokainen asiakas on meille yksilöllinen. Siksi tuomme kotiisi juuri sellaisen hoidon, joka on suunniteltu läheisiäsi ja sinua varten. KOTILÄÄKÄRI KOTIHOITO HOIVA KOTISAIRAALA SIIVOUSPALVELUT TURVAPUHELIMET Olemme apunasi 020 768 9788 ja stella.fi Hoidamme ihmisen ja kodin

Taitava ja mukava osaaja kotiisi! • Kotityöpalvelut • Kotisairaanhoito TILAA ILMAINEN KARTOITUSKÄYNTI! • Lääkäripalvelut • Lapsiperheiden kotipalvelut • Hoivapalvelut, mm. omaishoitajien lomitus Katso lähin Alinasi: www.alinahoivatiimi.fi Lite mera läppstift! Anna skall gå på en promenad, men inte utan sitt varumärke. Vi glädjs över livet. Gaius-stiftelsen har sina rötter i den kyrkliga samfälligheten och är en inhemsk icke-vinstdrivande stiftelse som bedriver servicehusverksamhet i Helsingfors. Munksnäshemmet erbjuder serviceboende på olika nivåer, intervallvård samt hyresboende. Be om mer information 050 564 0990 | www.gaius-saatio.fi MUNKSNÄSHEMMET GAIUS RESTAURANGER

Hengähdystauko perheesi arkeen Jos sinä ja hoidettavasi voitte hyvin, siitä hyötyy koko lähipiiri. Siksi on tärkeää, että huolehditte jaksamisestanne. Tukenanne ovat vapaaehtoiset kanssakulkijat. He vierailevat kotonanne yksin tai pareittain, ja mahdollistavat rentouttavan hetken sinulle ja hoidettavallesi. HYVÄ SEURA VIRKISTÄÄ Kaipaatko tukea? Ota yhteyttä Punaisen Ristin omaishoidon työntekijään p. 040 548 0377. Lisätietoa: omaishoito.fi

Vuokra-asuminen Ateriapalvelut Kotihoito Lyhytaikaisasuminen Tehostettu palveluasuminen Lämpöistä huolenpitoa KAUHAJOEN VANHAINTUKI RY Löydät meidät myös Facebookista www.kauhajoenvanhaintuki.fi

ÄlÄ jÄÄ yksin miettimÄÄn sOitA eDes sUVAntO-linjA PUH. 0800-06776 TERVEYSKODIN kuntoutuskurssit ter ve y skot i.fi