JUHLANUMERO 2017 A - Posti Oy Posti Green ProAgria 220 PROAGRIAN ASIAKAS- JA JÄSENLEHTI vuotta ProAgrian asiakaslehdet Itua, Jyvällä, Maaviesti, Keski-Pohjanmaa ja Satoa UUDET yritysmuodot kiinnostavat: yhtiöt ja yhteisyritykset Digitaalisilla palveluilla helppoutta ja tehokkuutta arkeen ProAgrian Tilipalvelut enemmän kuin pelkkä tilitoimisto Runsaasti asiakkaidemme onnistumisia ProAgria 220 vuotta 1

Seuraa, tykkää ja tägää meitä somessa @ProAgria #proagria Kehitä osaamistasi ja verkostoidu! Saat meiltä ratkaisuja tuottavuuteen ja kannattavuuteen! Uutuuksia johtamiseen - - - - KPI-Avain-mittaristo maitotiloille Sähköinen analysoiva tilipalvelu kaikille yrityksille Lean-johtaminen ja työvälineet arjen johtamiseen Asiakastiimin tuki johtamiseen, talouteen ja tuotantoon proagria.fi/tapahtumat ProAgria 220 vuotta -lehti ProAgrian asiakas- ja jäsenlehdet Itua, Jyvällä, Keski-Pohjanmaa, Maaviesti ja Satoa www.proagria.fi Päätoimittaja Suvi Anttila, ProAgria Keskusten Liitto Toimituspäällikkö Päivi Meronen, ProAgria Etelä-Suomi Toimitus: Inkeri Hennola, ProAgria Keskusten Liitto, Ella Karttimo, ProAgria Oulu, Miia Lenkkeri-Tamminen ja Elina Lokasaari, ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Sanna Lindén, ProAgria Länsi-Suomi, Eeva-Liisa Neuvonen, ProAgria Keski-Suomi, Ritva-Liisa Nisula, ProAgria Keski-Pohjanmaa Taitto Birgitta Salminen ja Päivi Jokimies, ProAgria Keskusten Liitto Ilmoitukset Mainosseppo T:mi Seppo Laitila Painopaikka Botnia Print, Kokkola. Kansikuva Juho-Heikki Kauppinen, ProAgria Pohjois-Savo 2 ProAgria 220 vuotta ProAgria

ONNISTUMME YHDESSÄ Suomen Talousseura perustettiin vuonna 1797. Sen jälkeen neuvontajärjestön nimi, rakenne ja toimintatavat ovat muuttuneet ajan tarpeiden ohjaamana. Perustehtävä, levittää hyödyllisiä tietoja taloudesta ja elähyttää rahvasta suurempaan toimeen ja ahkeruuteen, lienee ainakin osittain edelleen ajankohtainen. Pappien rooli tiedonviejinä uusista viljelytavoista ja viljelykasveista viljelijöille on kuitenkin muuttunut rautaisten ammattilaisten tekemään työhön tilan johtajien sparraukseen, tilakokonaisuuden hallinnan ja kehittämisen asiantuntijuuteen, tilojen välisen vertailutiedon esittämiseen ja analysointiin ja byrokratian hallitsemiseen. Erilaiset julkaisut ovat neuvonnassa yhä ajankohtaisia, tosin ne eivät enää ole kiertokirjeitä, vaan useimmiten nettijulkaisuja ja webinaareja. Talousseuran toimintaa maakunnissa jatkavat nykyisin alueelliset ProAgria keskukset Finska Hushållningssällskapetin rinnalla. Nimet ja rakenteet muuttuvat, mutta toiminta säilyy. Neuvontajärjestö on ollut osaltaan myötävaikuttamassa, milloin pankkitoiminnan käynnistämiseen, maatalousoppilaitosten perustamiseen tai terveydenhuollon kehittämiseen perustettaessa sairaalaa tai aloitettaessa rokotuksia. Tyypillistä on ollut tiivis vuorovaikutus yhteiskunnan eri osa-alueilla. Epäkohtiin ja muutostarpeisiin on puututtu ja pyritty saamaan asiat kuntoon. Tämä suhde ympäröivään yhteiskuntaan toimii edelleen ja järjestön toiminnassa on kiinnitetty yhä enemmän huomiota kuluttajille tärkeisiin asioihin, kuten ympäristöarvoihin ja ruokaturvallisuuteen. Yhteistyö jalostavan teollisuuden ja viranomaisten kanssa lisää molemminpuolista ymmärrystä. Näin voimme toimia viljelijän hyödyksi parantamalla palvelujen kautta yritysten taloudellista tulosta ja viljelijöiden jaksamista. Kaiken yläpuolelle asettuu asiakas, viljelijä tai yrittäjä, sillä olemme viljelijän puolella. Kiristynyt taloudellinen tilanne pakottaa asiakkaitamme tekemään muutoksia toiminnassaan. Toisille se tarkoittaa tuotannon laajentamista, toisille erikoistumista tai tuotantotavan muutosta. ProAgrian on tarjottava palveluita viljelijöille ja yrittäjille muutostilanteissa ja tuotettava vertailutietoa tarvittaessa myös ulkomailta asiakkaidensa käyttöön. Asiakkaiden antama palaute ja heidän tarpeensa auttavat meitä löytämään sen suunnan, toimintatavan ja tulevan rakenteen, jolla olemme mahdollisimman hyödyllisiä ja toimimme tehokkaasti sekä uudistumme ja kehitämme palveluja ketterästi. Näin toimien olemme osa yrittäjän arkea tulevaisuudessakin. Olemme yksi lenkki tässä muutosten ketjussa. KUVA JUHA VÄÄRÄKANGAS 220 vuotta muutosta Yrittäjäjäsenille ProAgria Mobiili ProAgrian yrittäjäjäsenet saivat kesällä käyttöönsä jäsenetuna mobiilisovelluksen. ProAgria Mobiili sisältää sähköisen jäsenkortin, ajankohtaiset asiat sekä ProAgrian tapahtumat. Sovellus on saatavilla Android ja iOS käyttöjärjestelmille. Lataa ProAgria Mobiili sovelluskaupasta. Liity jäseneksi ProAgrian yrittäjäjäsenenä saat ammattiin liittyviä jäsenetuja ja ajankohtaista tietoa. Yrittäjäjäsenenä voit vaikuttaa, miten ProAgria kehittää asiantuntijapalvelujaan ja toimintaansa sinun parhaaksesi. Katso lisätietoa jäseneduista ja jäseneksi liittymisestä täältä www.proagria.fi jasenedut-ja-verkostot Merja Keisala hallituksen puheenjohtaja ProAgria Keskusten Liitto Sisältö Kokosimme makupaloja asiakkaidemme onnistumisista ja hyvistä tuloksista sekä uusia ideoita ja ajatuksia. Lisää löydät nettisivuiltamme proagria.fi/referenssit. Kokosimme sinulle myös laajan kattauksen uusia digipalvelujamme tutustuttavaksi. Johtaminen uuteen aikaan ja tuottamaan kannattavuutta Johtamisella syntyy hyviä tuloksia 6 Talousluvut avautuvat pienryhmässä 8 Etappi kerrallaan kohti tavoitetta 11 Ajantasaista huipputietoa johtamiseen 13 Viljatila kasvaa harkitulla riskinotolla 14 Benchmarkkaus tuottaa ahaa-elämyksiä 16 Stressiä vähemmäksi 9 Uudet yritysmuodot ja kumppanuudet käytännössä Yhtiöittäminen sopii kannattavalle maatilalle 24 Yhteisnavettaa kannattelevat leveät hartiat 26 Yhteispelillä tervettä siemenperunaa 17 Kysynnän mukaan kasvetaan 38 Jalat maassa, katse taivaalla 39 Ympäristö huomioon toiminnassa Uoman kunnostus sai kiitosta viljelijöiltä 26 Tietoa ja työkaluja vesistökunnostajille 35 ProAgria 220 vuotta 3

PROAGRIA 220 VUOTTA Toimivia ratkaisuja yhdessä y Tänä vuonna ProAgria viettää 220-juhlavuottaan työn merkeissä. Pitkä taival, nimi on vaihdellut, mutta perustehtävä on säilynyt ennallaan: suomalaisen maatalouden tuottavuuden ja kannattaSUVI ANTTILA vuuden parantaminen. Teemme työtä suomalaisen maaseudun puolesta. 1797 Suomen Talousseura perustettiin kehittämään elinkeinoja. Elettiin agraariyhteiskunnassa. Maatalous suurin elinkeino. Isojako ollut voimassa jonkin aikaa. 1809 Monialaisia asiantuntijatiimejä asiakkaiden avuksi ProAgrian toiminnan keskiössä ovat asiantuntijat, joilla on palo tehdä työnsä hyvin, onnistua yhteistyössä asiakastiimeissä, kehittää jatkuvasti osaamistaan ja tuottaa asiakkaille uusia ratkaisuja. Esimerkiksi yksi Suomen suurimmista viljanviljelijöistä luottaa ProAgrian asiantuntijatiimiin. - Kaikkea ei kannata tehdä itse, vaan jakaa vastuuta toisille ja hankkia alan osaamista. Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti viime helmikuussa Puolangalta: Neuvontapalveluiden suurkuluttajat ovat tyytyväisiä uuteen navettaan – ja niin ovat naudatkin. Isoissa investoinneissa osaavien asiantuntijoiden tuki ja tiimityö ovat korvaamattomia ja säästävät sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Talouden hallintaa erityisesti kiristyneessä taloudellisessa tilanteessa arvostetaan. Kassabudjetointi ja seuranta on saanut paljon kiitosta. Kassa- 1840 Mahdollisuuksien digiaika Mikä digitalisoituu, kysyimme vuoden alussa yhdeltä Suomen arvostetummalta digimuutoksen asiantuntijalta Esko Kilveltä. Hänen vastauksensa oli lyhyt ja kuvaava: Kaikki digitalisoituu. Kesäkuussa maakuntalehti Ilkka kirjoitti laajasti ProAgrian uusista digipalveluista otsikolla Neuvonnan pitkä digiloikka. Lyhyessä ajassa olemme tuoneet asiakkaillemme monia hyödyllisiä mobiilipalveluja, laajaan dataan perustuvia mittaristoja ja innovatiivisen sähköisiä ratkaisuja. Innovatiivinen uusi sähköinen palvelu on BISNES+. Se kokoaa kaiken olennaisen yhteen sähköiseen näky- 1870 1890 Solmittiin Hami- Suomenkielisiä Nälkävuodet. nan rauha ja sanomalehtiä Vahva kansalliSuomesta suur- alkoi ilmestyä. nen herääminen. Koulutuslaitos ruhtinaskunta. perustettiin. Ruukkiteollisuus Talouskasvu alkoi kehittyä. käynnistyi ja saimme oman rahan. Innovaatioita otettiin teollisuudessa käyttöön. Voin vienti käynnistyi. Sahateollisuus kasvoi. Kansallisuusaate heräsi. Perustetaan yhdistyksiä ja puolueita. Yhteiskunta aktivoitui. Siemenperunaa jaettiin ilmaiseksi perunanviljelyn juurruttamiseksi Suomeen. Neuvonta panosti erityisesti kyntöSiirryttiin viljan- Meijerit syntyivät auran tutuksi viljelystä karja- ja voi tuotettiin tekemiseen talouteen. teollisesti. Osuus- ja käyttöön. Maanviljelijät al- toiminnallisia Karjantarkkailu koivat perustaa verkostoja syntyi aloitettiin neljänmaamiesseuroja. hankintaan, tenä maailmassa. jalostukseen, Maatalousseurojen kauppaan ja Keskusliitto rahoitukseen. perustettiin. Seitsemän maanviljelyskoulua perustettiin maatalousosaamisen nostamiseksi. 1860 budjetti avaa silmät ja auttaa ennakoimaan, sanovat haapaveteläiset ProAgrian asiakkaat. - Parasta budjetoinnissa on turvallinen olo, sanovat taasen sonkajärveläiset maitoyrittäjät. Katovuodet veivät sadon useana vuonna. Metsien arvo alkoi nousta. 1898 Kansanvalistuksen aikaa, teollistuminen ja energiahuolto käynnistyvät. mään: tulokset, dokumentit, yhteydet asiantuntijaan ja keskeiset vuosittaiset tehtävät sähköiseen kalenteriin. Digitaalisuus on mahdollisuuksia ja tehokkuutta. Sen avulla jäsennetään tietotulvaa, keskitytään olennaiseen ja johdetaan tiedolla. Johtamisessa saa jalansijaa olennaiseen keskittyvä lean, jota digitaalisuus tukee mitä parhaiten. Digiloikkaa ei tehdä yksin. Siksi tarvitaan laajaa ja tiivistä yhteistyötä ja eteenpäin vieviä kumppanuuksia. ProAgria 1910 Suomi itsenäistyy, osuustoiminta nousee ja maamiesseuroja perustetaan. 1920 Torppareista itsenäisiä viljelijöitä, joilla omat tilat ja pellot. Poliittiset laineet heilauttivat myös neuvontaa. MaaNeuvojat ja han perustettiin kansakoulun opettajat toimivat kaksi uutta järtiedon välittäjinä. jestöä tarjoamaan neuvontaa Maataloustuotanto kehittyi pientilallisille ja nopeasti. itsenäistyneille torppareille. Kuvat: Sampo Kiviniemi/Vastavalo, futureimagebank.com, Suomen Kuvapalvelu Oy, Kuisma Kiviharju ja Pentti Sormunen/Plugi.fi, Ossi Lehtonen/Rodeo.fi, ProAgrian ja Koti-lehden arkistot 4 ProAgria 220 vuotta KUVA MAIJA SAANIO T änään ProAgria on vahva, viljelijöiden omistama, riippumaton toimija maatalouden ja maaseudun kehittämisessä. Pitkäjänteinen toimija, johon luotetaan ja jonka vahvuutena ovat osaavat asiantuntijat, kyky muuntua, vastata ajan haasteisiin ja rohkeutta kehittää uusia asioita. Tarvitaan myös kykyä kuunnella asiakkaita ja oppia siitä mahdollisimman nopeasti. ProAgrian vaikuttavuutta ovat asiakkaidensa saavuttamat hyvät tulokset ja onnistumiset: tuotosten ja satojen kasvu, eläinten hyvinvointi, tuotantokustannusten pieneneminen, lisääntynyt kate ja kannattavuus. Yhtä tärkeää on, että yrittäjillä on ilo yrittää ja he voivat hyvin. Mitatusti voidaan todeta, että viljelijät, jotka käyttävät ProAgrian asiantuntemusta ja palveluja saavuttavat parempia tuloksia ja kannattavuutta kuin ne, jotka käyttävät vähemmän. 1930 Maatalouden kulta-aikaa. Maataloustuotanto kasvaa ja Suomi vaurastuu vähitellen. Ammattitieto levisi maamiesseuroissa ja pienviljelijäyhdistyksissä. Maatalouspolitiikan tavoitteeksi asetettu omavaraisuus saavutettiin tuottavuutta lisäämällä ja peltoja raivaamalla. Tu lu hu kä N siv te su ja ty jes

ä yrittäjien kanssa KUVA MAIJA SAANIO Juuret ja siivet den a. stuovaa ja urastuu . ieto miesja ässä. spovoittettu suus in tuotisääeltoja a. Elettiin marraskuun 1. päivää vuonna 1797. Ryhmä henkilöitä kokoontui piispa Jacob Gadolinin kotiin. Kuninkaalta oli tullut käsky perustaa Suomen Talousseura. Tarvittiin voimaa Suomen maatalouden, elinkeinojen ja kaupan kehittämiseksi. Into ja innostus leimasi osallistujia. Ensimmäinen tehtävä oli katovuoden jälkeisen nälänhädän taltuttaminen. Miten tehdä hätäravintoa jäkälistä ja miten viljellä perunaa? Tästä käynnistyivät talousseurojen perustamiset eri puolille Suomea ensin Etelä-Pohjanmaalle ja sitten Ouluun. ProAgrian matkalla on ollut isoja yhteiskunnallisia tehtäviä. Organisaation aloitteista on perustettu pankit, sähköyhtiöt, merkittävät teollisuuden haarat ja monet muut yhteiskunnalliset toimijat. Suomen itsenäistymisen aikaan tuettiin maatalouden ja pienviljelyksen kehitystä. Sota-aikana varmistettiin elintarvikehuolto ja sen jälkeen toteutettiin asutustoiminta. Maatalouden koneistuessa koulutettiin menetelmiä ja vahvistettiin osaamista. Seuraavaksi panostettiin toiminnan tehokkuuteen, suunnitelmallisuusteen ja kannattavuuteen. EU toi mukanaan viljelijöiden tukemisen kannattavuuden kehittämisessä ja tukihaussa. Tällä hetkellä keskitytään maatalouden tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseen, johtamiseen ja mittaamiseen, uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja osaamisen kehittämiseen. ProAgrian 220 vuotta juhlistettiin Farmarissa näyttävällä Neuvojamarssille. Kaikkiaan kaksisataa proagrialaista saapui eri puolilta Suomea marssimaan. 1940 Tuotantotaistelu ja elintarvikehuolto naisten käsissä. Neuvojat ohjasivat tuotantoa, tekivät viljelysuunnitelmat ja vastasivat työvoiman järjestelyistä. 1950 Asutustoiminnalla uutta peltoa ja uusia tiloja. 420 000 siirtolaista tarvitsee uuden kodin. Sotakorvaukset maksettavana. 1960 Maatalous koneistuu. Murrosaikana osallistutaan ja otetaan kantaa. Teollistuminen lisääntyy. 1970 Maalta muutto voimistuu, pientilat pakettiin. Tuotannon rajoitusten aikaa. 1980 Eletään hyvinvointivaltion aikaa taloudellisessa nousukaudessa. Isännyyden ja Yhteiskoneita han- Talousneuvonta emännyyden vaihkittiin ja konekonYhteistoiminta vahvistui tärkeäksi dokset ja IEVA korostui maasulentit kiersivät osaksi neuvontaa. rohkeasti esille. miesseuroissa. tilaisuuksissa. Neuvonta edelläSuunnittelu- ja UudisrakentaNeuvontaa tarvittiin seurantajärjeskävijänä teemalla misen pohjana opastamaan konei- telmät laajennet- yhteinen ympätiin kasvintuotan- ristömme. Tietokäytettiin laajalti den valinnassa ja toon. Neuvonta tekniikka matkasi neuvontajärjestön etenkin peltojen yhdisti voimansa neuvojien mukana tyyppipiirustuksia. saattamisessa Maatalouskeskus- tiloille. koneilla ajettavaan Neuvojat ohjaten Liitoksi. kuntoon. sivat ja valvoivat asutustilojen rakentamista. 1990 Voimakas lama vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Suomi liittyy EU:hun. Maaseudun elinkeinotoiminta monipuolistui. Neuvonta luotsasi Suomen maatilat EU-aikaan ja alkoi tarjota palveluja myös liitännäiselinkeinojen kehittämiseen. Elintarvikeketjun kilpailukyvyn kokonaisuus hahmottui neuvonnassa. 2000 2010 Internet, ilmaston- Talouskasvu hiipui ja aiheuttaa yhteismuutos ja yhteisöllisyys vaikuttavat. kunnallisia ongelmia. Sosiaalinen media jatkoi kasvuaan. Digitaalisuus alkoi. Tilakokonaisuuden johtaminen ja kilpailukyky korostuvat. Kansainvälisyys ja uudet teknologiat nousivat neuvontaan. ProAgria perustettiin verkottamaan neuvontaa asiakkaan hyödyksi. 2020 Digitaalisuus vauhdittaa voimakkaasti yhteiskunnan muutosta. Rakennemuutos kiihtyy. Kiertotalous Yksikkökoot kasvoi- voimistuu. Haetaan vat, yritykset moni- uusia liiketoimintaalaistuivat ja johta- mahdollisuuksia. ProAgria panostaa minen korostui. digitaalisiin palveAsiantuntijat erikoistuvat ja talous- luihin ja alkaa tuottaa tietoa asiat painottuivat hiilijalanjäljestä. neuvonnassa. ProAgria 220 vuotta 5

JOHTAMINEN Johtamisella syntyy HYVIÄ TULOKSIA Sieviläinen Kukkulan Tila Oy Keski-Pohjanmaalla on esimerkki siitä, että johtamiseen paneutumalla päästään hyviin tuloksiin. Vuonna 2012 tapahtuneen robottipihaton rakentamisen jälkeen lehmien keskituotos on noussut 400 kiloa vuodessa ja elossa olevien lehmien elinikäistuotoksessa on ylitetty 27 000 kilon taso. Tilan taloustuloskin on hyvä. T ilan isäntä, Juho Nivala, on ulkoistanut peltotyöt urakoitsijoille. - Kukaan ei voi olla täydellinen joka asiassa, siksi meillä on päätetty keskittää oma osaaminen navettaan ja jätetty peltotyöt alan ammattilaisille. Samalla on turvattu omaa jaksamista ja säästetty pääomakuluissa. Tekemistä pitää johtaa Tilan 150 hehtaarin peltotuotannosta vastaava Juho sanoo, että johtamisen merkitys korostuu käytettäessä ulkopuolisia urakoitsijoita. - Esimerkiksi säilörehunteossa otan lukuisia kasvustonäytteitä ja seuraan netistä sääennusteita ja kasvustojen kehityksestä kertovaa tietoa. Tiivis yhteydenpito urakoitsijan kanssa alkaa pari viikkoa ennen kaavailtua korjuuhetkeä ja noin viikkoa ennen sovitaan tavoiteltu korjuuajankohta. Yleensä olemme onnistuneet tässä, 6 ProAgria 220 vuotta JUHA HÄMÄLÄINEN säilörehun syönti-indeksit ovat olleet 110 tuntumassa. Ruokinta 140 lypsylehmän tilalla perustuu seosrehuun. ProAgrian erityisasiantuntija Sinikka Kreus on tehnyt reseptit jo usean vuoden ajan. Navetan toiminnoista vastaava puoliso, Hanna Yli-Kohtamäki, korostaa seurannan merkitystä. - Teemme navettatyöt hoppuilematta. Näin ehdimme havainnoida kiimoja, eläinten liikkumista, pötsin täyttymisastetta tai sonnan koostumusta. Kun yhdistämme havaintomme roboteilta ja muista lähteistä tulevaan tietoon, pystymme itse hienosäätämään ruokintaa. Juho Nivalan mielestä ProAgrian ruokinnansuunnittelu on maidontuotannon peruspalvelu tuotosseurannan ohella. KPIssä potentiaalia Kukkulan tila on yksi Valion, ProAgrian, Faban ja Mtechin toteuttamasta valiolaisen avaintunnuslukumitta- riston pilottitiloista. - KPI on todella mielenkiintoinen. Sitä tulee seuratuksi päivittäin, kertovat yrittäjät. - Kännykästä tulosten kehitystä tulee tarkistetuksi myös matkojen aikana. Ranking-listaus innostaa miettimään, kuinka saisimme nostettua sijoitustamme pykälällä tai parilla. Odotamme innolla palvelun laajenemista ja kehittymistä. Mielestämme siinä on paljon potentiaalia hyödylliseksi työkaluksi. Yhtymästä yhtiöksi Tila yhtiöitettiin marraskuussa 2015, vajaa vuosi tilan siirtymisestä Juhon omistukseen. Yhtiöittämisen suunnittelu alkoi jo Juhon vanhempiensa kanssa muodostaman maatalousyhtymän aikana ja siihen osallistui asiantuntijoita useammasta ProAgria-keskuksesta. Tilan kirjanpidon on jo pidemmän aikaa hoitanut ProAgria Keski-Pohjanmaa, yhtiöittämisen jälkeen sen tekijä vain vaihtui Sievistä Kaustiselle. Samalla kirjanpitopalve- luun liitettiin budjetointi ensimmäisen tilikauden ajaksi. Budjetointi ja sen seuranta tehtiin nettikokouksissa, joihin osallistui kirjanpitäjä Kirsi Saariketun lisäksi yritysasiantuntija Erkki Laide ja kehityspäällikkö Juha Hämäläinen. Ennakkovalmistelut ja yhteydenpito tuotantoneuvontaan käytiin sähköpostitse. Fyysisesti kokoonnuttiin ensimmäisen kerran vasta tilinpäätöksen suunnitteluun yhdessä tilintarkastajan kanssa keväällä 2017. Tapaamiseen osallistui myös pankin edustaja. - Monen pään yhteistyönä tehdyn budjetoinnin ansiosta ei raha-asioiden takia ole missään vaiheessa tarvinnut menettää yöuniaan, kuvaa Juho budjetoinnin synnyttämää turvallisuuden tunnetta. - Yhdessä löysimme parempia ratkaisuja kuin mihin yksin olisimme kyenneet.

Leanista työkaluja KUVAT RITVA-LIISA NISULA Parhaillaan yrittäjät osallistuvat ProAgrian Maitoliideri-hankkeeseen. Siinä tuodaan lean-johtamistyökaluja maatilojen käyttöön. - Hankkeen myötä olemme ottaneet käyttöön viikoittaisen valkotaulupalaverin. Se on hyödyllinen työkalu varsinkin työntekijän kanssa. Sen ansiosta työtehtäviä ei tarvitse muistella ja moni pienempi tai suurempi rästityö tulee hoidetuksi. Vastenmieliset asiat on syytä hoitaa alta pois, varsinkin jos niiden tekemättömyys vaikuttaa päivittäin työn tehokkuuteen, toteaa Juho. Yhteydenpitoa varten tilalla on oma WhatsApp-ryhmä, johon myös lomittajat otetaan mukaan. - Meillä on tapana juhlistaa tavoitteiden saavuttamista tai uusien ennätysten rikkomista kakkukahveilla. Se tekee onnistumiset näkyväksi ja auttaa pitämään positiivisen vireen yllä, perustelee Hanna tilan käytäntöä. KUKKULAN TILA OY Esimerkki erään maitotilan KPI-Avaimen antamista tuloksista Yhdessä kumppanien kanssa löydämme parempia ratkaisuja kuin yksin, toteavat Hanna ja Juho. Sievi, Keski-Pohjanmaa Juho Nivala ja Hanna Yli-Kohtamäki - Robottipihatto valmistunut 2012 - Lypsylehmiä 140 - Peltoa 150 ha - Tila yhtiöitetty 2015 STRATEGIA JA SYSTEMATIIKKA auttavat menestymään Kun maatilayrityksessä halutaan saavuttaa hyvä kannattavuus, asetetaan tavoitteita lyhyelle ja pitkälle aikavälille. Haluttu tulos edellyttää tavoitteen mukaista tekemistä. Tarpeetonta ei tehdä tai hankita. Maidontuotantotilalla erilaisten toimintojen täytyy tukea tilakokonaisuuden tavoitteita. Esimerkiksi karja, sen olosuhteet, nurmen laatu ja määrä vaikuttavat tilan taloudelliseen tulokseen. Hyvää tulosta tekevät ne tilat, joilla mm. peltojen viljavuus on hyvä ja toimet oikea-aikaisia. Tietoa haetaan asiantuntijoilta ja nurmiryhmistä. Nurmisatoa saadaan mieluimmin 10 000 kuin keskimääräiset 5 000 kakg/ha, jolloin täydennysrehut on helppo optimoida. Tekeminen navetalla on pitkälle mietitty ja varmistettu maidontuotannon asiantuntijan kanssa. Työvirheet kertaantuvat helposti talouspuolelle, joten sitäkin suunnitellaan ja seurataan talous- ja kirjanpitoasiantuntijan kanssa. KPI-Avain on maitotilojen johtamisen työväline, joka havainnollistaa kuuden valitun avainmittarin avulla maitotilan keskeiset tuotannon tulokset tavoitteisiin verrattuna. Mittarivaihtoehtoja on 17, joista valitaan itselle kuusi tärkeintä. KPI-mittaristo näyttää ajantasaista tietoa, miten tulokset kehittyvät ja saavutetaanko niitä. Monipuolisen, selkeän ja helppokäyttöisen mittariston avulla maitomäärää tulee seurattua tarkemmin ja muutoksiin voi reagoida nopeammin. KPI-Avaimen avulla on helppo verrata omaa toimintaa ja tuotantoa muiden maitotilayrittäjien toimintaan. Suoraviivaista ja ennalta mietittyä Kehittäminen tilan eri työvaiheissa on mahdollisimman suoraviivaista ja ennalta mietittyä. Apuna ovat mm. hyvät työohjeet ja tilakokonaisuuden huomioiva yhteistyö asiantuntijoiden kanssa. Asiaa vie eteenpäin, kun tuloksia mitataan ja arvioidaan riittävän usein vuoden aikana. Jos tulokset eivät ole tavoitteiden mukaisia, voidaan tehdä ajoissa tarvittavia muutoksia. Maatiloilla kannattaa miettiä yhdessä asiantuntijoiden kanssa, miten vähentää hukkaa ja lisätä tuottoa. Paljon asiantuntijapalveluja käyttävät saavuttavat merkittävästi parempia tuloksia kuin ne, jotka eivät käytä. Kannattaa aloittaa kehittämiskeskustelusta. Siinä valitaan tavoitteet ja tulos sekä etsitään keinoja tuottojen lisäämiseen ja kustannusten alentamiseen. VÄHEMMÄN ON ENEMMÄN Tulossa Lean-johtaminen maidontuotannossa -kirja Lean-johtamisesta on saatavissa maataloudessa, jossa on koko ajan menossa lukuisia prosesseja, paljon eväitä tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseen. Loppuvuodesta ilmestyy uusi kirja Lean-johtaminen maidontuotannossa, joka kokoaa keskeiset asiat lean-johtamisesta helposti luettavaan muotoon. Liisa Koskela huippuosaaja, maidontuotannon strateginen johtaminen, yritysjohtamisen erityisasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa proagriaverkkokauppa.fi ProAgria 220 vuotta 7

TALOUS Pienryhmissä löytää parhaita käytäntöjä ja oppii toisilta. Pienryhmiä monista eri aiheista ja eri tuotantosuunnille! Arto Karilan ’yhden lehmän likwi’, jossa kaikki tuotot ja kustannukset auttavat hahmottamaan, mitä yksi lehmä navetassa tuottaa ja miten eri kustannukset siihen kohdistuvat. Talousluvut avautuvat pienryhmässä Pienryhmässä voi puhua talousluvuista käytännönläheisesti. Keskustelu samassa tilanteessa olevien kanssa usein helpottaa asioiden ymmärtämistä ja kylmät luvut konkretisoituvat ja saavat kasvot. Samalla avautuu, millaisella tekemisellä ne on saatu aikaan. PETRI KOIVISTO ProAgria Oulun MaitoLiideri-hanke järjesti keväällä viljelijöiden talouspäivän Haapavedellä. Pienryhmän vetäjäksi kutsuttiin talouden ja johtamisen erityisasiantuntija Arto Karila ProAgria Etelä-Savosta. Vertailukelpoista tietoa Jokaiselle tilalle oli tehty etukäteen tulosanalyysit, jotka antoivat vertailukelpoisia tuloksia keskustelun pohjaksi. Kun osallistujat olivat kertoneet odotuksistaan, alusti Arto Karila talouden perusasioista ja kehittyvän yrityksen talousjohtamisesta. Yrittäjien omasta toiveesta tulosanalyysin tunnusluvut esitettiin siten, että jokainen tiesi, mitkä olivat kenenkin lukuja. Tunnusluvut käytiin läpi yksi kerrallaan keskustellen. Yhdessä mietittiin, mistä niiden erot johtuivat. Keskinäinen luottamus Talouslukujen käsittely herätti runsaasti ajatuksia, ja kannattavuutta laskettaessa oman työn arvo konkretisoitui. Päivän lopuksi jokainen kertoi, mihin talouslukuihin ja miten hän pyrkii vaikuttamaan omalla tilallaan. Kun käsiteltävänä on talouslukuja, edellyttää tällainen pienryhmä luottamusta jäsenten välillä. Pohjaa voidaan rakentaa esimerkiksi jossain tuotantoaiheisessa pienryhmässä. Tässä tapauksessa luottamus oli syntynyt jo edellisessä hankkeessa. Jos olet kiinnostunut pienryhmistä, kysy niistä omasta ProAgriastasi. Pienryhmiä on käynnistymässä ja käynnissä eri puolilla Suomea. ProAgria Oulu hakee parhaillaan yrittäjiä uuteen Johda taloutta -pienryhmään, joka keskittyy maitotilan talouteen ja talousjohtamiseen. 8 Seuraa tarjontaamme www.proagria.fi/tapahtumat ProAgria 220 vuotta Pienryhmän mielenkiintoisten talouslukujen äärellä Jukka ja Liisa Ojantakanen Rantsilasta. Kokeile webinaareja osaamisesi päivittämiseen Webinaarit ovat helppo ja nopea tapa kehittää omaa osaamista. Voit osallistua missä tahansa. Tarvitset vain tietokoneen ja toimivan nettiyh teyden. Jos webinaarissa on keskusteluosuus, tarvitset lisäksi mikrofonin ja kuulokkeet tietokoneeseesi. Webinaaritarjontamme on monipuolinen. On aiheita strategisen osaamisen vahvistamiseen, johtamiseen, tuotanto-osaamiseen ja arjen rutiineihin. proagria.fi/webinaarit TULOSSA 25.9. Miten pitää lehmät terveinä siirtymäkauden yli? -webinaari 27.9. Lean-johtaminen ja KPI-Avain tehostamaan johtamista maataloudessa

] asiakkaan kokemus KUVA SUVI ANTTILA [Lue Stressiä vähemmäksi Helpotusta ison luomumaitotilansa arkeen Maarit Noppa ja Simo Perälä hakevat maatalouden neuvontapalveluista. Yrittäjät ostavat ProAgrian asiantuntemusta muun muassa viljelysuunnitteluun, luomutuotantoon ja tukihakuun. - Elämässä on monta stressin aihetta muutenkin, joten on turha stressata asioita, jotka voi antaa jonkun muun tehdä, Noppa toteaa. Maarit Noppa kokee asiantuntijoiden avun korvaamattomaksi. Tilalla luotetaan asiantuntijoiden ammattitaitoon ja vastuuta jaetaan heille mielellään. Tilalla on käytetty ProAgrian palveluita pitkään, tilan ostosta alkaen. Ajantasaisin tieto - Asiantuntijat ovat ajan tasalla uusimmista säädöksistä, joten itse ei tarvitse olla niin perillä kaikista muutoksista. Luotan myös siihen, että asiat hoituvat ajallaan eikä minun tarvitse huolehtia liikaa aikatauluista, kun asiantuntijat hoitavat ja pitävät huolta. Merkittävimpänä stressiä vähentävänä palveluna Maarit Noppa mainitsee tukihakuun liittyvät palvelut. - EU-tukihakuun, lohkokortteihin ja viljelysuunnitteluun liittyvät asiat ovat sellaisia, että niiden hoitaminen täysin yksin olisi stressaavaa. Nukun yöni rauhassa, kun tiedän, että ammattilaiset ovat apuna ja kaikki kunnossa. Unelmiesi navettaa ei ole olemassa – Sinun täytyy luoda se! Suunnittele robottinavettasi ja valmentaudu sen töihin yhdessä 4dBarn-tiimin kanssa. UUTT A! Yhteystiedot: www.4dbarn.com www.facebook.com/4dbarn/ sähköposti: info@4dbarn.com Yhteydenpitoa sähköisesti Yhteydenpidossa ProAgrian asiantuntijan ja asiakkaan välillä hyödynnetään tapaamisten lisäksi sähköisiä välineitä. Nykyään yhä yleistyvää sähköistä yhteydenpitoa Noppa pitää kätevänä. - Suuri osa yhteydenpidostamme tapahtuu sähköisesti. MINTTU HERALA MAARIT NOPPA JA SIMO PERÄLÄ Nopankylä, Ilmajoki, Etelä-Pohjanmaa - Luomumaitotila - 170 lypsylehmää, 3 robottia - 200 hehtaaria peltoa - Työvoimaa 10 htv Kokeile nettipalavereita kanssamme Tehokkaat ja helpot nettipalaverit ovat kasvattaneet suosiotaan yhteydenpitomuotona yrittäjän ja asiantuntijan välillä. Niiden avulla voidaan esimerkiksi seurantapalaveri pitää omilta tietokoneilta tai mobiilista vaikka kirjoituspöydän ääressä, traktorin hytissä, pellon pientareella tai navetassa. Napakoissa nettipalavereissa voidaan katsoa yhdessä myös kuvia, suunnitelmia tai laskelmia. Tarvitset vain tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen, toimivan nettiyhteyden ja mikrofonilliset kuulokkeet. Kysy lisää ProAgrian asiantuntijaltasi. Onnea ProAgria! Ensiluokkainen suomalainen maataloustuotanto pohjautuu pitkäjänteiseen kotimaiseen osaamiseen. Suurkiitos tuloksellisesta yhteistyöstä ja menestystä myös seuraaville vuosikymmenille. AIV.FI ProAgria 220 vuotta 9

DeLaval VMSTM Paljon enemmän kuin lypsyrobotti DeLaval juhlii 20-vuotista taivalta robottilypsyssä ja onnittelee 220 -vuotiasta ProAgriaa! Kiitos hyvästä yhteistyöstä! 20-vuotista robottilypsyä juhlitaan Avoimin Ovin. Katso kaikki Avoimet Ovet täältä: www.delaval.fi/20vuottarobottilypsya ProAgria 220 vuotta Juhlalehti.indd 1 10 ProAgria 220 vuotta 2.8.2017 12:58:38

TALOUS Etappi kerrallaan kohti tavoitteita Asiat kuntoon heti, eroon ylilaadusta ja talousnäkökulma mukaan kaikkiin valintoihin. Näillä periaatteilla kehittää tuotantoaan Hyryn maitotila Iissä. ELLA KARTTIMO M aatalousyhtymä Hyry on ollut vuodesta 2011 isän ja pojan, Kyösti ja Juho Hyryn luotsaama tila. Suunnitteilla oleva yhtiöittäminen tuo perheenjäsenistä osakkaiksi myös Heikin ja Sakarin, joiden osaamista tarvitaan tilan töissä jo tälläkin hetkellä. Työnjako on sujunut luontevasti kunkin vahvuuksien ja osaamisen mukaan. Juho huolehtii karjan ruokinnasta ja Kyösti hedelmällisyysasioista. Peltopuoli ja koneet ovat Sakarin hoidossa. Rakennustöistä vastaa Heikki. Talousasioista päättävät Juho ja Kyösti yhdessä. Molemmilla on myös toimilupa siemennyksiin. Hyryt pitävät tärkeänä, että työmäärä pysyy tilan kasvaessa sopivana. Tekemiset on priorisoitava. – Varsinkin navettatöissä pitää varoa ylilaatua. Olemme hioneet lypsyvaiheet niin, että työn voi hoitaa yksi ihminen, Kyösti Hyry lisää. Hyryn pihatossa on takalypsyasema, mikä on ollut hyvä ja joustava ratkaisu eläinmäärän kasvaessa. Tuotostiedot hyödyksi Ennakointi ja eläinten terveys on Hyryn tilalla ykkösasia. Asiat hoidetaan kuntoon heti. Eläinlääkäri käy tilalla kerran kuukaudessa. – Jatkuva utareterveyden seuranta on välttämätöntä, vaikka näytteiden tutkiminen kuukausittain maksaakin. Vastineena on mielenrauha ja tuottava karja, Juho Hyry sanoo. Hyryn tila on kuulunut tuotosseurantaan vuosikymmeniä. Tavoitteellisesta toiminnasta kertoo liki 10 500 kilon keskituotos, joka on viiden viime vuoden aikana noussut yli 1 300 kiloa kasvuvaiheesta huolimatta. Tuotostiedot ovat tuotannon kehittämisen perustana, missä tila hyödyntää ProAgria Oulun asiantuntijoiden osaamista. – Ulkopuolinen auttaa näkemään asioita, joita omat silmät eivät huomaa. Esimerkiksi lehmien kuntoluokitus on itselle haastavaa. Kun eläimet näkee joka päivä, muutoksia ja eroja ei välttämättä havaitse, Juho Hyry sanoo. Talous ennen kaikkea Hyryt kehittävät tilaansa talouspuoli edellä, eli kaikkia valintoja tarkastellaan kannattavuuden kannalta. Kyösti (vasemmalla), Juho ja Heikki Hyry rakentavat parhaillaan uutta vasikkalaa. Hyryt painottavta ennakointia ja eläinten hyvinvointia. Yksi keskeinen tavoite on nostaa karjan elinikäistuotosta. Siihen vaikuttaa poikimiskertojen määrä ja myös hiehojen poikimaikä. – Nyt hiehot poikivat keskimäärin 24 kuukauden iässä, kun aiemmin ikä oli 27–28 kuukautta. Karja ruokitaan täysappeella, joka perustuu hyvälaatuiseen säilörehuun. Peltojen kasvukuntoa on parannettu tavoite kerrallaan ProAgrian kasvituotannon asiantuntijan kanssa. – Haasteita on ratkottu kasvustokäynneillä ja kehityskeskusteluissa, mikä on ollut mielenkiintoista. Satotasot ovat hyvässä nousussa. Viime vuodet ovat olleet Hyryn tilalla rakentamisen ja investointi- en aikaa. Kun päärakennus ja vanha navetta sijaitsivat ahtaassa joenmutkassa, uusi pihatto nousi vuonna 2011 metsän keskelle 1,5 kilometrin päähän asuinrakennuksesta. Nuorkarja sai tilat vanhasta navetasta. Sen jälkeen on noussut korjaamohalli, lämmin hallin ja rehusiilot. Valmistumassa on kuivalantala ja kuivikevarasto sekä etäsäiliö lietteelle. Lokakuussa otetaan käyttöön uusi vasikkala, jossa on tilaa 48 eläimelle. MAATALOUSYHTYMÄ HYRY Ii, Pohjois-Pohjanmaa - Vuodesta 1779 Hyryn suvun hallussa - Maatalousyhtymäksi vuonna 2011 - 130 lehmäpaikkaa + 100 vasikkaa ja hiehoa - Viljelyssä 161 hehtaaria Mitä seuraavaksi? – Visioita on ja suunta on selkeä. Tärkeintä on, että tiedämme itse, mitä olemme tekemässä ja mihin tähtäämme, Juho miettii. UUTTA Biocode laskee maatilan ympäristövaikutuksen Miten maidontuotannon aiheuttamaa ympäristökuormitusta voi mitata todenmukaisesti ja puolueettomasti? Mitä vaikutuksia viljantuotannolla on ympäristölle? Voiko maatilojen tuotantotietoja hyödyntää hiilijalanjäljen laskennassa? INKERI HENNOLA Biocode on uudenlainen ympäristövaikutusten laskentatyökalu, joka mahdollistaa koko elintarvikkeiden tuotantoketjun ympäristötunnuslukujen laskemisen. Biocode hyödyntää päivittäin päivittyvää maatilojen tuotantotietoa, jota saadaan ProAgrian ja Mtechin tietokannoista. Tällöin saadaan laskettua esimerkiksi maidontuotannon hiilijalanjälki tilakohtaisilla tiedoilla ja pystytään näkemään esimerkiksi tuotantotapamuutosten vaikutukset. Biocode antaa todenmukaisen kuvan tuotannon ympäristövaikutuksista. - Työkalulla ja siihen liittyvällä laskennalla saadaan maidontuotannon ilmastovaikutus selville maitotilan tankkiin asti. Odotamme Biocodesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen uudenlaista käytäntöön perustuvaa työvälinettä, sanoo kehitysjohtaja ja projektista vastaava Pentti Meriläinen ProAgria Keskusten Liitosta. Työkalun kehittämisessä on ollut mukana pilottitiloja Pohjois-Pohjanmaalta. Kuluvan vuoden aikana maidontuotannon ympäristövaikutusten laskenta mallinnetaan ja siitä toteutetaan ensimmäinen laskentaversio. Syksyllä käynnistyy myös viljantuotannon ympäristövaikutusten laskenta, jossa painopisteenä ovat leipomoyritysten tunnusluvut. Biocode-laskentatyökalu on kehitetty yhteistyössä ProAgria Keskusten Liiton, Mtech Digital Solutions Oy:n ja Valio Oy:n kanssa. Hanketta rahoittavat lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan Ely-keskukset. Elinkaarilaskennan asiantuntijatahona toimii VTT. ProAgria 220 vuotta 11

S- ÄI HU N N SR E A E I J V K I IKO PAN R M E JA K A Saapas nyt erinomaiset kivennäiset Kun tilaat 1 000 kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla Kaupan päälle Nokian Jalkineiden Kontio-klassikkosaappaat Ne aidot ja alkuperäiset, jotka on suunniteltu meidän suomalaisten jalkoihin. Saapas on jämäkkä, ryhdikäs ja erittäin laadukas. Värivaihtoehtoina kampanjassa musta tai punainen. Valitsen Yaran lannoitteet siksi, että niissä on seleeniä ja laatu kunnossa. Homma vain toimii, kun lähdetään pellolle. Mikko Elovaara, Lampelan tila, Kiuruvesi Mikko ja Antti Elovaara Kiuruvedellä luottavat Yaran seleenipitoisiin lannoitteisiin. Näin karja saa rehusta tasaisesti ja turvallisesti tärkeää seleeniä. He arvostavat myös lannoitteiden hyvää laatua. Niillä onnistuu tasainen levitys. www.yara.fi 12 ProAgria 220 vuotta Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusentahtirehut.fi Kampanja voimassa 31.10.2017 asti Saat halutessasi edun alennuksena. Myynti: maatalouskaupat

JOHTAMINEN Ajantasaista huipputietoa johtamiseen Valiolaisen maitoyrittäjän KPI-Avain -mittaristo hyödyntää tuotosseurannassa kerättyä tietoa ja on askel entistä ajantasaisempaan seurantaan. Kuukausittaisesta koelypsystä on siirrytty päivittäin vaihtuvien mittarien tarkasteluun. Paljon muitakin uutuuksia on tulossa. Yhdistämällä tuotosseurantatiedot muuhun kerättyyn tietoon tulee lähes rajattomia mahdollisuuksia tarjota tuotosseuranta-asiakkaillemme uusia hyödyllisiä palveluja. Tulossa on koneoppiminen, todennäköisyyksien ja simulointien laatiminen, jotka kehittyvät hurjaa vauhtia. Myös lehmäkohtaisen maitonäytteen analysointi monipuolistuu ja tarkentuu, minkä ansiosta saamme uutta tietoa mm. lehmän ravitsemuksellisesta tilasta. Tuotosseurannan juhlavuonna 2018 tulemme ottamaan ensiaskelia koneoppimisessa ja tarjoamaan tuotosseuranta-asiakkaillemme enemmän hyötyjä. Mittaamalla tavoitteisiin Tuotosseurannasta yrittäjä saa ajantasaista ja luotettavaa tietoa tilan johtamisen tueksi. Vain mittaamalla tiedät, onko päästy tuotannolle asetettuihin tavoitteisiin ja miten suuri on lehmäkohtainen vaihtelu. Erilaisiksi tunnusluvuiksi muutettu eläinkohtainen tieto auttaa mm. ruokinnan onnistumisen arvioinnissa ja suunnittelussa, eläinvalinnoissa, hedelmällisyyden ja utareterveyden johtamisessa. Vertaile muihin Tulosten parantamisen lähtökohta on myös vertailutiedon hyödyntäminen. ProAgrian Tilakunto -verkkopalvelussa voi verrata omia tuloksiaan muiden vastaavien yritysten tuloksiin ja tunnistaa tätä kautta omat vahvuutensa ja kehittämisen paikat. Tuotosseurannan tieto on tuotettu, kerätty ja koostettu yhteisillä säännöillä ja menetelmillä puolueettomasti. Se on vertailukelpoista muiden tuotosseurantatilojen kesken sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Tiedot aina varmassa tallessa Tuotosseurannan tiedot ovat tallessa tietokannassa. Tämä mahdollistaa vertailut karjan ja karjojen tuloksista. Tietokanta takaa, että tiedot ovat varmassa tallessa ja ne voidaan palauttaa sieltä, jos tuotannonhallintajärjestelmä rikkoutuu tai yrityksen tiedot tuhoutuvat esimerkiksi tulipalossa. Sanna Nokka johtava asiantuntija, palvelukehitys, kotieläintuotanto ja lypsykarjan tuotosseuranta ProAgria Keskusten Liitto [Lue ] asiakkaan kokemus Robottitilalle vertailutietoa Myös robottitila hyötyy tuotosseurannasta, toteaa Satu Sillanpää, maitoyrittäjä Porre Oy:stä. - Tieto on vertailukelpoista ja se säilyy varmasti. Pystyn vertaamaan myös omaa toimintaani ja tiedän varmasti, että tieto on mitattu samalla tavalla kaiken aikaa. Valmiit raportit helpottavat tulosten seurantaa. - Tuotosseurantaraporteista näkee yhdellä silmäyksellä kaikki tärkeimmät tunnusluvut. Kun saa eteensä valmiin raportin haluamaltaan ajankohdalta parilla hiiren klikkauksella, voi tehdä tarvittavat päätökset nopeasti. Tiedon keräys ja säilyttäminen maksaa. - Ei ne mapit omassakaan hyllyssä ilmaisia ole, saati ulkoiset muistit koneessa. Entä se aika, jonka käyttää omien yhteenvetojen tekemiseen ja pohdintaan. Kuuntele tuotosseurannasta proagria.fi/podcastit LUE LISÄÄ Blogeista ideoita, ilmiöitä ja havaintoja Seuraa eri aiheita käsitteleviä blogejamme • Ruohonjuurella, sisältää vahvaa nurmiasiaa • Ruokintapöydällä, nostaa esiin ruokintaan liittyviä asioita Kirsi Leppikorpi huippuosaaja, tuotosseurannan tekniikka ProAgria Keski-Pohjanmaa Tutustu tuotosseurantaan proagria.fi/tuotosseuranta • Arktista yritysvoimaa, Lapin yrittäjät kirjoittavat liiketoiminnastaan • Maakotkan pesästä, kertoo yrittämisen iloista ja havainnoista • Maisema mielessä, sisältää maisemansuunnitteluasiantuntijoiden havaintoja proagria.fi/blogit ProAgria 220 vuotta 13

JOHTAMINEN Kylä-Isotalon tilalla tehdään hankintoja harkiten ja tarkkaan laskien.Hyvät ja tehokkaat koneet maksavat itsensä takaisin, tuumii Mika Äijälä (oik.) talousasiantuntija Olli Saaristolle. VILJATILA KASVAA harkitulla riskinotolla Mika Äijälä laajentaa suunnitelmallisesti ja tarkkaan harkiten. Jatkuva kehittäminen on hänelle asenne, joka pitää arkisen puurtamisen mielekkäänä. Toiminnan tavoitteena koko on ollut tulos, jolla investoinnit ovat mahdollisia. SANNA LINDÈN E rinomaisessa kunnossa olevista pelloistaan ja harkituista investoinneistaan tunnettu Äijälä on rakentanut tarkan ammattitaitonsa käytännön työllä ja aktiivisella tiedonhankinnalla parivuotisen maatilateknisen koulun oppien perustuksille. – Tilamme on ollut kasvitila jo vuosikymmenet ja siihen on panostettu. Pitkään kestänyt tilanne viljan alhaisen hinnan kanssa on laittanut miettimään jotain uutta. Äijälä tuntee peltonsa ja tietää, mitkä kasvilajit menestyvät. Pellot tuottavat kevät- ja syysvehnää, kevätrapsia, mallasohraa ja satunnaisesti kauraa. Peltopinta-alan laajentamista hän harkitsee sopivan tilaisuuden tullen ja ostaa harkiten. Suurin osa tämänhetkisistä pelloista sijaitsee muutaman kilometrin etäisyydellä tilasta, mikä helpottaa töiden tekemistä. 14 ProAgria 220 vuotta Tunnuslukujen vertailu avainasemassa ProAgria Länsi-Suomella ja Äijälällä on matkan varrella syventynyt asiakassuhde. Tänä päivänä Äijälä käyttää enemmän palveluja kuin koskaan. Viljavuusnäytteiden otto on ulkoistettu ProAgrialle. Yhdessä laaditaan myös viljely- ja salaojasuunnitelmat. Hän arvostaa myös rauhallisia yöunia, jotka tukihakemuksen vakuutus takaa. Kehittävät kasvintuotantotilat vaativat asiantuntijoilta alan uusinta osaamista. Sitä tarvitaan esimerkiksi ProAgrian ViljelyKasvu-ryhmässä, johon Äijälä liittyi 2015. Mukana on viitisentoista viljelijää. – Mitä kauemmin porukka on ollut koossa, sitä paremmin pystytään puhumaan omista asioista. Se antaa hyvää vertailutietoa. Ryhmän vetäjä, ProAgria Länsi-Suomen talousasiantuntija Olli Saaristo huomauttaa, että useimmat tietävät hyvin omat tuotantonsa ja taloutensa tunnusluvut, mutta eivät sitä, miten asemoituvat toi- siin nähden. Sekä Saaristo että Äijälä painottavat, että tilan kehittämisen kannalta on tärkeää tietää, miten muut onnistuvat. – Nykyään viljelytekniset toimenpiteet eivät pelkästään riitä, vaan yhtä tärkeää on taloudellinen puoli ja tilan johtaminen yrityksenä, Äijälä toteaa. Hankintapäätös laskelmalla Äijälä kokee, että ViljelyKasvu ryhmän yksi parhaimmista puolista on tunnuslukujen laatiminen omalle tilalle. Omasta toiminnasta syntyy sellaista tietoa, jota ilman ryhmää ei välttämättä tulisi säännöllisesti kerättyä. Ja kun tietoa on, sitä tulee hyödynnettyä tilan johtamisessa. Kanssaviljelijöitään Äijälä kannustaa tutkimaan tilan tunnuslukuja ohjatussa pienryhmässä tai henkilökohtaisesti asiantuntijan kanssa. – Riskienhallinta, suunnittelu ja johtaminen ovat kolme tärkeintä asiaa. Hankintoja ei tulisi tehdä mututuntumalla vaan laskemalla. Pe- räänkuuluttaisin enemmän hallittua riskinottoa. Esimerkkinä Äijälä mainitsee maan ostamisen, joka on kallista sen tuottoon nähden. Myös koneita hankkiessa kannattaa laskea tarkasti käyttöaste. Äijälää miellyttää uusin tekniikka, mikä on omalta osaltaan motivoinut laajennuksiin. – Ammattitaitoista työvoimaa on vaikea saada, ja siitä tulee lisäkustannuksia. Hyvät ja tehokkaat koneet maksavat itsensä takaisin, viljelyvarmuus lisääntyy ja korjauskulut pysyvät kurissa, laskeskelee Äijälä. Myynnissä auttaa Amerikan malli Viljan myyminen on tänä päivänä taiteenlaji, jossa tarvitaan tuuriakin. Tärkeintä on seurata markkinoita globaalisti aina Amerikkaan asti. Äijälä kerää tietoa netistä, lehdistä ja keskusteluista toisten viljelijöiden ja viljakauppiaiden kanssa. Pörssihinnat on pidettävä mielessä, vaikka sää onkin loppujen lopuksi se ratkaisevin tekijä. Siementuotannosta luopunut Äi-

ä Minustako #digiviljelijä? Maatilat digiaikaan -hankkeessa paneudutaan somemarkkinoinnin käynnistämiseen. Valmennusten alustuksissa on jaettu kokemuksia, näkemyksiä ja kuultu onnistumisia. Mika Äijälällä on kolme tärkeää asiaa tilansa kehittämisessä: riskien hallinta, suunnittelu ja johtaminen. Kehittämisessä kumppanina on ProAgria. jälä myy osan satoaan sopimuksilla. Hän pyrkii kiinnittämään sadosta vähintään kolmasosan, jos hinta on kohtuullinen. Hyvänä vuonna 2,5 miljoonaa kiloa viljaa tuottavalle tilalle pienikin hinnanheilahdus aiheuttaa ison muutoksen tuloksessa. Kannattavuuteen vaikuttaa säiden jälkeen pienet, mutta tärkeät valinnat. On oltava oikeat kasvilajit, oikein mitoitetut tuotantopanokset ja oikeat koneet, jotta satomäärä on paras mahdollinen. Jos peltojen kunnossapidosta luistaa, on turha odottaa huippusatoa. – Kun haluaa hyvän tuoton, tekee kaikkensa kasvuston eteen parhaan sadon saamiseksi. Äijälä hoitaa peltoja sellaisella tarkkuudella, että maallikkokin näkee kasvustojen kukoistuksen. Tavoitteena on lisätä syyskylvöihin sopivia kasveja. Hän on myös innokkaasti kokeilemassa kaikkea uutta: pelloilla on koeruutuja ja testauksessa on ollut myös erilaisia kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita. Jostain saa itsellekin hyötyä; ylipäätään uusien asioiden näkeminen etunenässä on mielekästä. Mielekästä kehittää jatkajiakin ajatellen Kotimaisiin viljanhintoihin Äijälä kaipaa nopeaa muutosta. Viljasta maksetaan vähemmän kuin kollegoille Keski-Euroopassa, vaikka täällä satotasot ovat pienempiä ja olosuhteet hankalampia. – Kyllä odottaisin kaikilta, jotka vaikuttavat suomalaisen viljan hintaan, että ajateltaisiin pidemmälle. Suomalaisesta puhtaasta viljasta puhutaan hyvää, mutta siitä ei haluta maksaa tarpeeksi. Hyvän laadun pitäisi näkyä hinnassa.Tilan tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä Äijälän poika aloittelee opintojaan Mustialassa. Myös tytär auttaa tilan askareissa. Investointeja on mielekästä tehdä, kun seuraava polvi on toiminnassa mukana. ProAgrian palveluihin Äijälä on tyytyväinen. Hän lähettää, luonnollisesti, kehittäviä terveisiä: - Toivotan hyvää jatkoa ja pitkää ikää! Palvelu on ollut hyvää ja luotettavaa. Toivottavasti palvelut kehittyvät sen mukaan, mitä tilat tulevaisuudessa tarvitsevat. Bosgårdin tilan Arne Schildt vinkkaa menemään someen ja nettiin markkinoimaan tavoitteellisesti ja tietäen, mitä tekee ja ketä puhuttelee. Malmgårdin Henrik Creutz kannustaa sosiaalisiin kanaviin avoimesti ja kohtaamaan asiakkaita sitä kautta. Ollikkalan Sikatilan Veera Ollikkala painottaa aktiivisuutta ja avoimuutta. Ollikkalan eläinvideot kiinnostavat ja kertovat, miten sikoja hoidetaan. Knehtilän luomutilan Minna ja Markus Eerola sanovat somen tuovan arvokkaita kumppanuuksia ja asiakkaita monialaistavalle maatilalle. Valmennukset ovat katsottavissa proagria.fi/digiviljelijä. Samassa paikassa myös tulevat valmennukset. MIKA ÄIJÄLÄ Salon Kuusjoki, Varsinais-Suomi - Kylä-Isotalon tilan yrittäjä neljännessä polvessa vuodesta 1987 - Viljelyssä 520 hehtaaria, joista omistuksessa 125 - Tilan pelloilla järjestetään joka toinen syksy Puontin Peltopäivä Kumppani kasvuun ja kannattavuuden parantamiseen Kasvintuotannon, talouden ja johtamisasiantuntijamme muodostavat tiimejä, joista sinulle on hyötyä hakiessasi kasvua ja kannattavuutta. Saat meiltä uutta näkökulmaa ja ratkaisuja viljelyn suunnitteluun, kasvukauden aikaiseen päätöksentekoon ja kannattavuuteen liittyvää talouden analysointia. ViljelyKasvu-ryhmissä voit vaihtaa kokemuksia ja oppia toisilta. Tutustu myös sähköiseen tilipalveluumme, jonka kautta yhdistät helpon taloushallinnon ja asiantuntijoidemme osaamisen. KoneAgriassa 12.-14.10.2017 Tampereella osastollamme yhtenä teemana on kasvintuotannon kannattavuus. Tule tapaamaan meitä ja keskustellaan ViljelyKasvu-ryhmistä. Ota yhteyttä ja katsotaan sinulle paras ratkaisu! proagria.fi/asiantuntijat ProAgria 220 vuotta 15

PIENRYHMÄT BENCHMARKKAUS tuottaa ahaa-elämyksiä Varsinaissuomalaisten mansikanviljelijöiden pienryhmässä ajatellaan “liinisti” ja pohditaan joka työvaiheen tehostamista. Satokausi ja marjat poimiva kymmenien työntekijöiden joukko tuo oman twistinsä tilan johtamiseen. Vertaisryhmässä saa monen kokoisia oivalluksia, joista parhaimmat sujahtavat sovellettuna oman tilan toimintaan. SANNA LINDÈN SAAREN TILA OY Pienryhmässä tunnusluvut tulivat ymmärrettäviksi. Kati ja Janne Suominen ostivat avomaan puutarhatilan vapailta markkinoilta 1999. - Viljelyssä mansikoita, vadelmia ja herneitä. - Sadonkorjuussa apuna on reilut 150 kausityöntekijää ja yksi ympärivuotinen työntekijä. - Valtaosa pelloista sijaitsee Paimiossa, Varsinais-Suomessa. lainen turha jää pois. Lean-johtamisessa on Ali-Huokunan mukaan paljon hyvää, vaikka kaikki ei olekaan suoraan siirrettävissä mansikanviljelyyn. Hyödyt lasketaan euroissa P aimiolainen Kati Suominen lähti mukaan ProAgria Länsi-Suomen Johtamalla aikaa -hankkeen pienryhmään saadakseen vinkkejä tilansa johtamiseen. J. Suominen Oy:n Emmi Ali-Huokuna kertoo heidän miettineen pienryhmän myötä enemmän, miten kaikki työvaiheet sujuisivat leanisti. Yrityksessä on tehty kovasti töitä, että satotasot saataisiin mahdollisimman korkeiksi. Ali-Huokuna innostui pienryhmästä heti, kun postilaatikkoon tupsahti aiheesta mainos Varsinais-Suomessa. Johtamisoppien lisäksi ryhmäst odotettiin käytännön vinkkejä – ja niitä on riittänyt. - Vetäjiltä, Arja Raatikaiselta ja Marja Tuonoselta, on voinut kysyä ihan kaikesta, mikä liittyy viljelytekniikkaan tai muuhun toimintaan. Lean muuttaa tapaa ajatella Myös Suominen on viihtynyt pienryhmässä. Osallistujilla on pitkälti samoja ongelmia, vaikka tila- Kati Suominen on jakanut ryhmässä muiden tavoin aktiivisesti omia kokemuksiaan ja saanut muilta pohdittavaa omaan toimintaansa. - Asioita ei voi suoraan kopioida omalle tilalle, vaan soveltaa omiin toimintatapoihin. koot vaihtelevat. Suominen ja Ali-Huokuna ovat ryhmän suurimpia tiloja. Päällimmäisenä ryhmän opeista on Suomisen mielessä usein esille nostettu lean-johtaminen. - Kaikesta on pakko yrittää säästää ja tehdä mahdollisimman edullisesti, mutta hyvin. En usko, että millään alalla on varaa tehdä toisin. Suomisen tilalla on ollut jo pitkään käytössä valkotaulu, jonka avulla työntekijät voivat itse suunnitella töitään. Tehokkainta taulun käyttö on pienemmän porukan kanssa keväisin ennen sadonkorjuuta ja syksyllä sadonkorjuun jälkeen. Suunnittelu tehostaa työskentelyä, koska kaiken- Ryhmässä mukana olevien mansikanviljelijöiden benchmarkkaaminen on nostanut esille havaintoja siitä, että asioita voi aina tehdä paremmin. Konkreettisimman hyödyn Suominen kokee saaneensa tehostamisen aktiivisesta ajattelemisesta. - Eniten maksaa työ, joten sen tehokas organisointi säästää rahaa. Turhiin siirtymisiin kannattaa puuttua ja laskea, montako ihmistä mikäkin työ päivässä vaatii. Ali-Huokuna puolestaan kertoo, että he ovat toteuttaneet lean-johtamista pienin askelin. Paras oivallus on ollut leanin KISS-ajatus eli keep it simple stupid. Ali-Huokuna kokee samoin kuin Suominen, että ryhmä on pistänyt ajattelemaan tehostamista monesta eri näkökulmasta. Myös erilaisista materiaaleista, kuten vuosikellosta ja työohjeista on ollut hyötyä. Parhaimman hyödyn ryhmästä Ali-Huokuna on saanut etenkin tilan johtamiseen ja käytännön viljelytoimiin liittyen. - Esimerkiksi kasvustokäynnistä saa hirveästi tietoa, kun mukana on asiantuntija. Ryhmän tapaamisia odotetaan innolla Ryhmä saa myös oman tilan kehittämiseen liittyviä kotitehtäviä. Vaikka tehtävät eivät ole päällimmäisenä mielessä keskellä kiireisintä satokautta, odotetaan syksyn tapaamisia mielenkiinnolla. Hyödyllistä on ollut Suomisen mielestä erityisesti tunnuslukujen analysointi, jossa vetäjä kertoi asiat niin, että muutkin kuin talousasiantuntijat sen ymmärsivät. - Viljely on tärkeintä, että saa lukuja aikaiseksi. Mutta sen jälkeen heti on tärkeää tulkita lukuja, kiteyttää Suominen. J. SUOMINEN OY Kasvustokäynnistä saa paljon hyödyllistä tietoa. - Ryhmä on haastanut ajattelemaan joka työvaiheen, mistä voisi nipistää hukkaa pois, toteaa Emmi Ali-Huokuna (vas.) ProAgria Länsi-Suomen Minna Pohjolalle. 16 ProAgria 220 vuotta Jarno Suominen ja Emmi Ali-Huokuna viljelleet vuodesta 2006 Jarnon ja Jannen kotitilaa Sauvossa, Varsinais-Suomessa. - Tila yhtiöitetty 2013. - Viljelyssä mansikkaa. Avomaan vadelma ja tuoreherne ovat jäämässä pois. - Tukkumyyntiin marjoja poimii 130 kausityöntekijää.

KUMPPANUUDET Kylmästä alkukesästä huolimatta olivat varhaisimmat perunalajikkeet Tyrnävällä elokuu-syyskuun vaihteessa jo varastolaatikoissa. Kesän satoa tutkimassa Kantaperunan Janne Streng (vasemmalla) ja Samuli Läspä (oikealla) sekä ProAgria Oulun Juha Sohlo. YHTEISPELILLÄ TERVETTÄ SIEMENPERUNAA Tyrnävällä toimiva HZPC Kantaperuna tuottaa kotimaista sertifioitua siemenperunaa tukenaan laaja yhteistyöverkosto. ProAgria Oulu on yrityksen ja sopimustuotantotilojen kumppani. ELLA KARTTIMO P ohjois-Pohjanmaalta tulee noin 70 prosenttia Suomen siemenperunasta. Tyrnävällä ja Limingassa on yksi viidestä korkealaatuisen siemenperunan High grade -tuotantoalueesta Euroopassa. Statuksen ylläpitäminen edellyttää, että alue säilyy vapaana EU-lainsäädännössä määritellyistä vaarallisista kasvintuhoojista. – Teemme tiivistä yhteistyötä muun muassa Luonnonvarakeskuksen ja Eviran kanssa. ProAgria Oulun asiantuntemus on tuonut sopimustiloille uutta näkemystä, monipuolistanut perunan viljelykiertoa ja antanut tietoa kannattaviin kasvivalintoihin, tiivistää tuotantopuolelta vastikään myyntipäälliköksi siirtynyt Samuli Läspä. Kantaperunan siemenperunatuotannon hoitaa 20 viljelijää ja heidän omistamansa 15 siemenperunapakkaamoa työntekijöineen. Yrityksen omistaa hollantilainen HZPC, jonka taustalla on noin tuhat eurooppalaista siemenperunaviljelijää. – Tuotamme tällä hetkellä täysin kotimaista sertifioitua siemenperunaa, minkä perustana ovat kausihuoneessa tuotettavat minimukulat. Ne kasvattaa Kajaanissa Peuranie- men Taimitarha ja viimeiset lisäysviljelykerrat tehdään Tyrnävällä. Suunnitelmallista tuotantoa ProAgria Oulun kasvintuotannon asiantuntijat ovat tehneet HZPC Kantaperunan sopimustiloille viljelysuunnitelmat vuodesta 2009 lähtien. Viime vuosina tiloille on tehty myös kasvinsuojelusuunnitelmia, kasvustokäyntejä, tuotantokustannuslaskelmia sekä maan rakenteen ja peltomaan kasvukunnon arviointia. Pienryhmäkokoontumiset alkoivat pari vuotta sitten sopimusviljelijöiden ja HZPC Kantaperunan kanssa. – Vinkit ja vertailutieto on otettu tiloilla avoimesti vastaan. Peruna on osaamiskasvi, josta saadaan parhaimmillaan 60 000 kilon hehtaarisatoja. Viljely vaatii tarkkuutta, sillä satojen vaihtelu on viljaan verrattuna moninkertainen. Onnistuessaan menestymisen mahdollisuudet ovat hyvät, sanoo tilojen ja Kantaperunan kumppani, ProAgrian valtakunnallinen kasvintuotannon Huippuosaaja Juha Sohlo. – Peruna on kaikin puolin haastava kasvi. Erilaiset virus- ja bakteeritaudit sekä perunarutto vaativat jatkuvaa seurantaa. Vaikka sääolot vaikuttavat viljelyyn, myös omilla toimilla on suuri merkitys, Samuli Läspä lisää. TIESITKÖ? Perunasta kaikki alkoi Suomen Talousseuran ja sittemmin ProAgrian ensimmäisiä tehtäviä 1700-luvun lopussa oli perunanviljelyn juurruttaminen Suomeen. Tuolloin ensimmäiset neuvojat lähetettiin kuukausia kestäville matkoille maanviljelijöiden luokse opastamaan ja puhumaan perunanviljelyn ja hätäravinnon puolesta. Tuolloin elettiin katovuoden jälkimainingeissa. Kuningas osoitti tehtävään tuhannen riikintaalerin suuruisen summan vuodessa. Tästä lähti Suomen perunaosaamisen matka tähän päivään kansainvälisesti arvostetuksi huipputuotteeksi. ProAgria 220 vuotta 17

KANNATTAVA TUOTANTO Pellon vesitalouden parantamiseen kannattaa nyt hyödyntää salaojituksen investointituki, jota voi saada 35 % hyväksyttävistä kustannuksista. Peltojen kasvukunto nousuun Pellon hyvä kasvukunto on tuottavan viljelyn perusta. Se on lähtökohta sekä määrällisesti että laadullisesti hyvien satojen tuottamiseksi. Pelloilta pitää saada satokiloja riittävästi viljelyn kustannusten kattamiseksi ja tuotannon kannattavuuden varmistamiseksi. P ellon hyvä peruskunto ja toimiva maaperä parantavat merkittävästi myös viljelyvarmuutta ja ravinteiden hyväksikäyttöä yhä yleisimmin esiintyvissä äärevissä sääolosuhteissa. Satotasot kasvuun kannattavasti Kannattava viljely vaati tämän hetken hinta- ja kustannussuhteilla valtakunnan keskisatoja korkeampien satojen tuottamista. Jo viljelyn keskittämisellä hyväkuntoisille peltolohkoille saadaan satotasoja nostetuksi, ravinteiden hyväksikäyttöä tehostetuksi ja viljelyn tulosta parannetuksi. Peltolohkoilla, joilla sato jää useina vuosina alle tavoitellun, tulee arvioida, saadaanko maan kunnostustoimilla pellon kasvukuntoa parannetuksi vai onko järkevintä suunnata pellon käyttö muuhun kuin satokasvien viljelyyn, ainakin joksikin aikaa. Viljelysmaan suurimpia ongelmia ovat tiivistyminen, huono vesitalous ja yksipuolinen viljelykierto, mitkä osittain ovat toistensa syitä. Huono vesitalous on usein merkittävin syy maan rakenne- ja tiivistymisongelmiin. Pellon tiivistymisen vaikutus sadontuottoon saattaa peittyä muiden viljelytoimien tehostamisen alle. Rajulla muokkauksella ja tehon käytöllä voidaan saada aikaan kelvollinen kasvualusta rakenneongel- 18 ProAgria 220 vuotta mista huolimatta. Jos pellolla on todettu merkittäviä peruskunnon heikentymisen merkkejä, mutta viljelyä jatketaan kuten ennen, lopputulos on huono ja tilanne heikkenee vuosi vuodelta. Tämän takia on ryhdyttävä suunnitelmallisiin korjaustoimiin, ennen kuin korjausvelka kasvaa suhteettoman suureksi. Pellon kunnon parantaminen Pellon kasvukuntoa ylläpitävät maan hyvä vesitalous ja kalkitus. Lisäksi on huolehdittava maan orgaanisen aineksen ylläpidosta joko viljelykiertoa monipuolistamalla tai hyödyntämällä orgaanisia lannoitevalmisteita tai karjanlantaa. Pelkkä kevätviljojen viljely on maaperää kuluttavaa ja vaatii siten välikasveiksi syvä- tai tiheäjuurisia palko- ja nurmikasveja. Tällaiset kasvit rikkovat myös parhaiten maan tiivistymiä. Pellon on hyvä olla välillä lepotilassa monivuotisten kasvien avulla. Viljelyn monipuolistamisella, jossa viljelykierrossa on kevätviljojen lisäksi syysmuotoisia kasveja sekä öljy- ja palkokasveja ja muita erikoiskasveja, tasataan myös sato- ja hintariskejä ja parannetaan viljelyn kannattavuutta. Pellon vesitalouden heikkeneminen ja märkyysongelmat johtuvat yleensä maan tiivistymisestä ja painumisesta, mikä heikentää vanhojen salaojien kuivatustehoa. Muita syitä voivat olla putkien tukkeutuminen, rikkoutuminen tai rautasaostumat. Asiantuntijan avulla on hyvä selvittää oikea syy vesitalousongelmiin, jotta saadaan oikeat korjaustoimet käyttöön. Sari Peltonen johtava asiantuntija, palvelukehitys ja kasvintuotanto ProAgria Keskusten Liitto Kasvintuotantoon on tullut monia digitaalisia täsmäpalveluja. - Drone-kopteri ja satelliittikuvaukset avaavat uudenlaista tietoa kasvustoista ja pelloista arviointia ja toimenpiteitä varten, sanoo Sari Peltonen. Asiantuntijakäytössä oleva Peltopisteet-mobiilisovellus helpottaa maanäytteen paikkatietojen kytkemistä näytteisiin ja tiedon välitystä laboratorioon. Uutuutena Peltopisteessä on puheentunnistus, mikä helpottaa esimerkiksi kasvustokäyntien aikana tehtyjen muistiinpanojen saamista kirjalliseksi raportiksi. Katso video kasvintuotannon uutuuksista: proagria.fi/videot

Lapion pisto paljastaa pellon tilan Kertovatko viljavuustutkimuksen ravinneleimat riittävästi pellon kunnosta? Onko pelto kunnossa, kun viljavuustutkimuksen ravinneleimat ovat vihreitä? Liukoisten ravinteiden mittaaminen on yksi tapa arvioida viljelysmaan kuntoa. Kemiallinen analyysi kertoo vain osan maan kasvukuntoon vaikuttavista tekijöistä. Maan fysikaaliset ja biologiset ominaisuudet vaikuttavat merkitsevästi kasvien kasvuun ja ravinteiden hyväksikäyttöön. Maan fysiologisia ja biologisia ominaisuuksia tutkitaan lapioanalyysillä. Maasta otetaan lapiopiston kokoinen näyte. Näytteestä ja kuopasta arvioidaan ojituksen toimivuutta, veden imeytymistä, maan tiiviyttä, maan mururakennetta ja liettymisherkkyyttä. Lisäksi määritetään pellon biologista aktiivisuutta kasvien juurien ja lierojen määrän sekä orgaanisen aineksen lahoamisen perusteella. Menetelmä on yksinkertainen testi, josta selviää nopeasti ja monipuolisesti kasvin kasvuun vaikuttavat tekijät. Sen perusajatus on selkeä. Sitä mitä voit pellosta mitata, sitä voit myös parantaa. Kun halutaan saada selville, kuinka tiivistynyt maa on ja missä syvyydessä tiivistymät esiintyvät, apuvälineenä käytetään penetrometriä. Testin tekijä antaa toimenpidesuositukset, joiden avulla pellon kasvukuntoa voidaan parantaa. PELTOJEN KUNNOSTUS Jari Luokkakallio kasvintuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Pohjanmaa PELLOT KUNTOON - on uusi kirjamme, joka ilmestyy KoneAgriassa 12.10.2017 ja on Käytännön Maamiehen kestotilaajaetu. Kirja paneutuu peltojen kasvukuntoon vaikuttaviin tekijöihin, miten niitä ylläpidetään ja huolletaan viljelyssä. Lisäksi havainnollistetaan kasvukunnon ja maan rakenteen arviointikeinoja ongelmien selvittämiseksi ja syiden paikallistamiseksi sekä erilaisten peltojen kunnostustoimia. Mururakenteeltaan hyväkuntoinen maa läpäisee hyvin vettä. Huolehdi ojituksen toimivuudesta. Kevennä muokkausta. Lisää maahan orgaanista ainesta. Pidä maa vihreänä tai katettuna. Käytä alus- sekä viherlannoituskasveja. Monipuolista viljelykiertoa syvä- ja runsasjuurisilla kasveilla. Hyödynnä Neuvo2020-palvelua kasvukunnon parantamiseen Pellon kasvukunnon ja vesitalouden tilan arviointiin on käytettävissä maksuttomia Neuvo 2020 -palveluja. Maan rakenteen arviointi käynnistyy peltolohkojen ominaisuuksien ja sadontuottokyvyn tunnistamisesta. Siinä tarkastellaan peltolohkon vesitalouden toimivuutta ja peruskuivatuksen, kuten valtaojien tilaa. Lisäksi pellon analyysituloksia arvioimalla ja maaprofiilin rakennetta havainnoimalla määritetään toimenpiteet maan kasvukunnon kohentamiseksi. Tavoitteena on löytää oikeat ja järkevät korjaustoimet kullekin peltolohkolle. SAAT NEUVO 2020 -PALVELUNA: - konkreettista tietoa maan rakenteesta ja sen toimintakunnosta peltolohkoillasi - yleiskuvan maan fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista ominaisuuksista sekä pellon vesitalouden tilasta - oikeita toimenpidesuosituksia maan rakenteen korjaamiseksi: - viljelykierto - syväjuuriset kasvit - orgaanisten ainesten hyödyntäminen - muokkausmenetelmät - pellon vesitalouden tilan parantaminen - salaojituksen uusiminen tai täydentäminen - peltoliikenteen suunnittelu MUISTA: Maan rakenteen ja peltojen kasvukuntoon keskittyvät Neuvo 2020 -palvelut tukevat ja täydentävät ympäristökorvauksen ehtona olevaa Peltomaan laatutestiä, joka tulee olla tehtynä 30.4.2018 mennessä. Farmarin pörssi on tilojen välinen sähköinen kauppapaikka Farmarin pörssissä kohtaavat rehun ostajat ja myyjät. Palvelu tarjoaa myös pellon ostajille, myyjille ja vuokraajille kohtauspaikan. Palvelussa voi myös seurata rehujen ja pellon tarjontaa ja kysyntää sekä markkinahintoja. Farmarin pörssin työkalupakissa on mm. täytettävä pellon vuokrauksen sopimusmalli, joka auttaa osapuolia sopimaan vuokrauksen yksityiskohdista. farmarinporssi.fi ProAgria 220 vuotta 19

KANNATTAVA TUOTANTO Nurmituotannon tehostamiseen saa vinkkejä ja hyviä käytäntöjä ProAgrian Nurmet nousuun -pienryhmistä, sanoo Olli Valtonen (keskellä). KUVA: ANNA-LEENA VIERIMAA Peltopisteet yhdistää lohkon ja paikan Nurmesta huippusato Nurmen huippusatojen edellytys on, että pellon perusasiat ovat kunnossa. Kun kasvukausi on lyhyt, vesitalous korostuu. Jos vesi jää lohkolle, satoa ei saada koskaan. Usein salaojituksen huolto jää tekemättä eikä ole harvinaista löytää lohkoja, joiden salaojia ei ole huuhdeltu koskaan. Märkä maa lämpenee keväällä hitaammin ja hyödyntää ravinteita huonommin. Maan lämpötila vaikuttaa kasvuun ja juurten toimintaan. Esimerkiksi apilan typentuotanto typpibakteerin avulla on vilkkainta, kun maan lämpötila on yli 15 astetta. Pohjois-Pohjanmaalla maan lämpötila 15 sentin syvyydessä on ollut tänä kesänä noin 16 astetta. Tällöin kasvit pystyvät hyödyntämään fosforista vain 45 prosenttia. Jos lämpötila on 18 astetta, prosenttiluku on jo 70. Lannoitus kuin lehmän ruokinta Kalkitus jää monesti tekemättä etenkin vuokramailla. Sitä voi kuitenkin verrata lannoitukseen. Kuka jättäisi sen pois, jos tavoittelee hyvää satoa? Nurmen lannoitus on kuin lypsylehmän ruokintaa. Perusasioilla voi päästä yli 7 000 kuiva-ainekiloon hehtaaria kohti, kun nurmen ikä ja viljelykierto on sopiva. Jos tavoitteet ovat korkeammalla, ravinteita on täydennettävä ennemmin tai myöhemmin, pelkkä typpi ei riitä. Kaliumlannoitukseen on viime vuosina kiinnitetty huomiota. Myös fosforin riittävyys puhut- Kotimainen perheyritys s ia t o u v 4 13 onnittelee Berner Oy Pro Agriaa a t s ia t o u v 220 ta työstä ansiokkaas n suomalaise en hyväksi! maataloud taa. Boorista kirjoitetaan paljon ulkomailla, mutta meillä sitä on käytetty nurmituotannossa vähän. Eloperäisillä mailla boorista on aina pulaa, ja se vaikuttaa muun muassa apilan kasvupisteen sokerien muodostukseen. Boorilannoitusta on kokeiltu menneenä kesänä muutamilla pohjoispohjalaisilla tiloilla. Alustavien tulosten perusteella nurmien satotasot ja ravinnepitoisuudet ovat parantuneet. Kasvustot seurantaan Lajikkeet voivat vaikuttaa satomäärään, mutta viljelyolot ja maalajit sanelevat, mitä kasveja on järkevä käyttää. Nykytiloilla on monenlaisia peltolohkoja, jolloin nurmiseosten käyttö on perusteltua. Ne ovat eri sääoloissa viljelyvarmoja, mikä on entistä tärkeämpi laajentavan tilan kannattavuustekijä. Nurmi kasvaa joka vuosi eri tavalla. Kasvustoja pitää seurata ja on tehtävä korjaavia toimia tarpeen tullen. Seurantaan menee aikaa, mutta lopputulos palkitsee. Olli Valtonen nurmi- ja luomutuotannon valtakunnallinen Huippuosaaja ProAgria Oulu Peltopisteet-mobiilisovellus on asiantuntijoiden arkea helpottamaan kehitetty sovellus. Se on oiva apuväline esimerkiksi maanäytteiden otossa ja kasvustokäynneillä. Peltopisteet yhdistää peltolohkon ja paikkatiedon, jolloin havaintojen sijainnit saadaan kirjatuksi helposti yhdellä painalluksella. Tällöin esimerkiksi maanäytteiden numerointi, paikkatieto ja lohkotunnuksen yhdistäminen toisiinsa on helppoa. Sovelluksesta näkee kätevästi peltolohkojen rajat sekä oman sijainnin reaaliaikaisesti. Uutena ominaisuutena sovellukseen on saatu puheentunnistus, jolloin asiantuntija voi kirjata havaintonsa sovellukseen sanelemalla. Peltopisteet-sovelluksen kehityksestä ovat vastanneet Juha Mäkelä ProAgria Etelä-Pohjanmaalta sekä Jaakko Koskenkorva 11latoa-yrityksestä. Tutustu myös Peltolohkotpalveluun osoitteessa peltolohkot.fi. ProAgriasta saat asiantuntemusta nurmentuotantoon • nurmen lannoituksen asiantuntijat proagria.fi/nurmenlannoitus • nurmivastaavat proagria.fi/nurmivastaava • nurmiasiantuntijat proagria.fi/nurmi Onnea ProAgria 220 v. www.tilasiemen.fi 20 ProAgria 220 vuotta

Valkuaisfoorumi Havainnoi . Kohtaa . Tutki . Kehitä • Valkuaisomavaraisuus nousuun • Kotimaista valkuaista rehuksi ja ruuaksi • Uudet vaihtoehdot ennakkoluulottomasti käyttöön Onnittelemme lämpimästi 220-vuotiasta ProAgriaa! • Paikalliset voimavarat yhteistyöhön Boreal jalostaa tuottavia peltokasvilajikkeita pohjoisiin oloihimme vankalla kokemuksella ja ammattitaidolla. Tutustu toimintaamme ja lajikkeisiimme! www.boreal.fi Valkuaisfoorumi tähtää valkuaisomavaraisuuden parantamiseen, jolle on selkeitä taloudellisia, poliittisia, ympäristö-, ruokaturva-, ruokaturvallisuus-, jäljitettävyys- ja eettisiä syitä. Valkuaisomavaraisuuden lisäämisessä keskeistä on valkuaiskasvien viljelyn lisääminen niin kotieläin- kuin kasvinviljelytiloillakin. Valkuaisfoorumi kattaa koko ruokaketjun lähtien alkutuotannosta jalostavaan teollisuuteen ja kauppaan. Koko ruokaketjun osalta tarkastelussa huomioidaan miten valkuaishuolto pystytään toteuttamaan taloudellisesti ja ympäristön kannalta mahdollisimman kestävästi. Valkuaisfoorumi www.hamk.fi/valkuaisfoorumi Hankkija onnittelee 220 v. ProAgriaa! KASVUN OSAAJA Laadukas ja monipuolinen tuote- ja palveluvalikoima maanviljelijän kaikkiin tarpeisiin: siemenet, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet, ammattipuutarhaviljelytarvikkeet, rehut, traktorit, leikkuupuimurit ja maataloustyökoneet, varaosat, työkalut, tarvikkeet ja polttoaineet. Tee ostokset Suomen laajimmassa maatalousalan verkkokaupassa: www.hankkija.fi Maatalous I Koneet I Rakentaminen I Metsä I Puutarha I Lemmikit I Vapaa-aika ProAgria 220 vuotta 21

ProAgria mukana Itämeri-yhteistyössä Parhailla analyyseilla paras sato • NIR- rehuanalyysin tulokset 3-4 päivässä Mikkelistä ProAgria on mukana Itämeri-työssä Elävä Itämeri -säätiön Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa tehdyllä sitoumuksella. ProAgria on sitoutunut tarjoamaan maan rakenteen ja pellon vesitalouden tilan arvioinnin palveluja 2 000 maatilalle. Tavoitteena on hyvä sadontuottokyky ja ravinteiden hallinta sekä vähintään 100 000 peltohehtaarin kunnostaminen vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi ProAgria vie eteenpäin yhdessä BSAG:n kanssa ravinteiden kierrätystä viljelyssä. ProAgria tarjoaa viljelijöille asiantuntijuutta maaperän kasvukunnon parantamiseksi ja satotasojen nostamiseksi valtakunnallisesti. • Näytetarvikepaketit maatalouskaupoista ja toimipisteistämme Asiantuntijuutta Neuvo 2020 -palveluna • Uusi Pötsipuntari- tulkinta märehtijöiden rehuanalyysille Laaja analyysivalikoima, nopeat tulosten toimitusajat, sähköiset palvelut: Tilaus- ja Tuloslaari Palvelut toteutetaan osana maatilan Neuvo 2020 -järjestelmää. Maan rakenteen arvioinnissa tunnistetaan peltolohkojen ominaisuudet ja sadontuottokyky. Arvioinnissa tarkastellaan pellon vesitaloutta, pellon analyysituloksia ja maaprofiilin rakennetta. Tavoitteena on löytää järkevimmät korjaustoimenpiteet kullekin peltolohkolle. Hyvin hoidettu maaperä tuottaa hyvän sadon sekä sitoo ravinteet ja hiilen maahan estäen niiden pääsyn Itämereen ja ilmakehään. Lopputuloksena viljelyn kannattavuus paranee. Seuraa meitä Katso ProAgrian sitoumusvideo proagria.fi/Itämerisitoumus www.bam54.se Puh. 015 320 400 PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli • www.viljavuuspalvelu.fi Sammonkatu 8 • 90570 Oulu • www.suomenymparistopalvelu.fi Valitse kalkitukseen BESTON ® Se on hyvä. BESTON® käynnistää puhtaan kasvun. satoa Cresco®maanparannuskalkeilla Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkealuokkaista satoa pidempään. Käytä sitä. www.ssab.fi/kalkituslaskuri Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com 22 ProAgria 220 vuotta

YMPÄRISTÖ Uoman kunnostus sai kiitosta viljelijöiltä Loviisanjoen latvoilla Elin Koho ja Henrik Johansson esittelevät tyytyväisinä peltojaan, joille tänä keväänä pääsi tekemään kylvöt ilman märkyysongelmia. PÄIVI MERONEN Reippaasti toimiin Hardombäcken valittiin Itämeren ravinnekuorman vähentämiseen tähtäävän kansainvälisen NUTRINFLOW-hankkeen suomalaiseksi pilottikohteeksi. Sen latvaosien uomaa on avattu viimeksi kymmenen vuotta sitten. Pieniä pätkiä on kunnostettu, mutta pääuoma kokonaisuudessaan 50 vuotta sitten. Uoman perkaaminen ja vesiensuojelurakenteiden rakentaminen sai yhteisöjen osakkaiden kannatuksen reilu vuosi sitten. Toimien toteutumista vauhditti myös maanomistajien halu saada uoma kuntoon. Mitä on tehty? Etelä-Suomen Salaojakeskuksen suunnittelijat tekivät mittaukset ja laativat peruskunnostussuunnitelman. KUVA PÄIVI MERONEN S ekä Kohon että Johanssonin tilan pelloista pääosa on Hardombäckenin uoman vaikutusalueella. Talven aikana uomaa kunnostettiin Nutrinflow-hankkeessa. – Vesi seisoi pellolla keväisin, ettei päässyt ajoissa kylvöille. Kesäisin kasvustot melkein kuolivat veden alle, kuvailee Koho tilannetta ennen valtaojan peruskorjausta. Pahiten märkyys on vaivannut ojan latvaosien peltoja, joita ei ole päässyt viljelemään. Märkyys ei haittaa enää Hardombäckenin varrella maitaan viljeleviä. Kasvusto on vahvaa, vihreää ja näyttää kesäkuun lopulla hyvinvoivalta, vaikka alkukesällä satoi paljon. – Emme olisi uskoneet, että tilanne korjaantuu näin nopeasti, viljelijät ihmettelevät. Henrik Johansson on pitkästä aikaa päässyt viljelemään kaikkia peltojaan yhtä aikaa, kun Hardombäckenin uoma on peruskunnostettu ja tehty mm. tulvahyllyjä. Kunnostustyöt aloitettiin viime syksynä. Veden kulkua on hillitty kivipadoilla ja laskeutusaltailla. Tulviin on varauduttu rakentamalla kakstasouomia, joissa sulamis- ja tulvavesimassat pääsevät vapaasti laajenemaan normaalijuoksua isommalle alueelle. Tulvahyllyille on kylvetty nurmikasveja sitomaan maaperää. Aalto-yliopisto selvittää kakstasouoman vaikutusta mittauslaitteilla, joilla seurataan, nouseeko vesi uomassa riittävän usein tulvakorkeuteen. Jatkotoimet Kunnostustoimet kohdistuvat jatkossa paikalliskuivatukseen ja Loviisanjokeen, jonka peruskunnostussuunnitelman Salaojakeskus on teh- nyt muutama vuosi sitten. Suunnitelma on lupaprosessissa. NUTRINFLOW-hankkeessa selvitetään myös tilakohtaisia ratkaisuja. Tavoitteena on valuman hallinta ja tasata painanteita pelloilla sekä kunnostaa salaojia. Maanäytteitten avulla tutkitaan ravinnetila ja -tarpeet. ProAgria Etelä-Suomen ja Nylands Svenska Lantbruksskällskapin asiantuntijat tekevät tilakohtaisesti selvitykset ja korjausehdotukset. Viljelijöillä on hankkeessa omarahoitusosuus. Hankkeessa etsitään ratkaisuja, joita viljelijät voivat jatkossa toteuttaa muilla rahoituslähteistä. – Hanke toimii esimerkkinä, jonka toivotaan innostavan muita tekemään vastaavia toimia peltojen HARDOMBÄCKEN LOVIISASSA Uoman pituus on noin 10 kilometriä. Valuma-alueella kymmenellä tilalla viljelyksessä yhteensä 300 hehtaaria. Ojitusyhteisössä 45 maanomistajaa. Uoman läheisyydessä on aiemmin toiminut Loviisan kaupungin pohjavedenottamo. Pumppaamon lopetettua toiminnan pohjavesi purkautui lähteiden kautta Hardombäckeniin. Baltic Slurry – ammoniakkipäästöt hallintaan Kahdeksan Itämeren maata tutkivat Baltic Slurry Acidification -hankkeessa, miten lietteen happamoittamisella hallitaan haitalliset ammoniakkipäästöt. Happamoittamisteknologioita testataan eri maissa ja selvitetään niiden vaikutuksia lietteen ominaisuuksiin, hyödyntämiseen, turvallisuuteen ja ympäristöön. Testattavat menetelmät hyödyttäisivät koko Itämeren aluetta vähentämällä ammoniakkipäästöjä. Hyöty vilje- lijöille tulisi lannan typen hyödyntämisestä, mikä vähentäisi kaupallisten ostolannoitteiden käyttöä. kasvukunnon ja ympäristön hyväksi, toteaa hankkeen vetäjä Ari Kultanen. Hardombäckenissä tehtyihin toimiin on käynyt tutustumassa sekä viljelijät että viranomaiset myös kansainväliset vieraat. Latviassa vastaavanlaiset pilotit ovat vasta alkamassa. NUTRINFLOW-HANKE Mukana Suomi, Latvia ja Ruotsi - Pilottikohteena Suomessa - Loviisanjoen valuma-alue - Tavoitteena maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen ja maatalousympäristön tuotantotalouden kehittäminen vesienhallinnalla - Rahoitus EU:n aluekehitysrahastosta, Interreg-ohjelmasta - Päätoteuttaja ProAgria Etelä-Suomi nutrinflow.eu Katso ammattiaiheisia videoita Ajankohtaisia ja hyödyllisiä videoita on kanavassamme: youtube.com/proagriavideot. Uusina aiheina mm. lean-johtaminen, yhtiöittäminen, luomutuotanto, ruokinta, maan rakenne, aurinkoenergia. Tilaa uusimmat suoraan itsellesi. Videoita myös nettisivuillamme: proagria.fi/videot ProAgria 220 vuotta 23

Yhtiöittäminen so Kannattava maatila voi saavuttaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä yhtiöittämisellä. Suurin hyöty on verotuksen keveneminen: osakeyhtiö maksaa tuloksestaan 20 % tasaveroa. Kasvua ja kukoistusta ONNITTELUMME 220-VUOTIAALLE PROAGRIALLE! JATKETAAN TYÖTÄ KOTIMAISEN KASVUN PUOLESTA. Toivottavat kotimaiset, HELMI SÄÄSTÖPANKKI / TORIKATU 3, LAHTI / 010 441 7400 / SAASTOPANKKI.FI/HELMISP LAMMIN SÄÄSTÖPANKKI / MOMMILANTIE 2, LAMMI / 010 441 7000 / SAASTOPANKKI.FI/LAMMINSP MYRSKYLÄN SÄÄSTÖPANKKI / VIRASTOTIE 1, MYRSKYLÄ / 010 441 7210 / SAASTOPANKKI.FI/MYRSKYLANSP V eroa on kuitenkin maksettava myös omistajan ottaessa varoja yhtiöstä. Palkasta on maksettava ansiotulon vero. Osinkojen vero on vähintään 7,5 %. Yhtiöittäminen selkeyttää maatilan talouden hallintaa. Yhtiön ja omistajan varat ovat erillään ja yhtiö vastaa yksin omista velvoitteistaan. Henkilökohtaiset varat ovat turvassa yritystoiminnan riskeiltä. Etua on myös osakeyhtiön tarkasta hallinnosta ja kirjanpidosta. Se antaa varman pohjan liiketoiminnan kannattavuuden seuraamiseen. Yhtiömuodosta voi olla hyötyä myös omistajanvaihdoksessa. Osakkeiden vaiheittainen luovuttaminen ja varojenjaon hyödyntäminen mahdollistavat isonkin yrityksen omaisuuden siirron jatkajalle kohtuullisin ehdoin. Toimintamuoto muuttuu Maatilan yhtiöittäminen toteutetaan toimintamuodon muutoksena. Tällöin maatilan toiminnan ei katsota päättyvän eikä veroseuraamuksia synny. Omaisuuden siirrosta maksettava varainsiirtoverokin on poistumassa ensi vuoden alussa. Toimintamuodon muutoksella on kaksi edellytystä: tasejatkuvuus ja identtisyys. Omaisuus on siirrettävä yhtiöön poistamatta olevasta hankintamenosta. Maatalouden tulolähde siirretään yhtiöön sellaisenaan. Metsä ja asuinrakennus voidaan jättää ulkopuolelle, mutta omistussuhteet säilytetään ennallaan. Yhtiöittämiseen ei kannata rynnätä suin päin, vaan selvittää ensin hyödyt ja kustannukset. On syytä hakea ennakkoratkaisu verottajalta. Selvittelyyn on myös varattava riittävästi aikaa, mieluiten pari vuotta. 24 ProAgria 220 vuotta Yhtiöittäminen ei juurikaan muuta maatilan käytännön toimintaa. Tuotanto jatkuu ennallaan, mutta yhtiön nimissä. Yhtiö hakee maataloustuet, tekee osto- ja myyntisopimukset ja maksaa laskut. Yhtiö saa tuet samoin edellytyksin kuin maatilakin. Osakkaiden eläketurva ja lomaoikeus säilyvät niin ikään ennallaan. Suurin muutos on kirjanpidossa. Yhtiö tekee suoriteperusteisen kirjanpidon, joka on verotusta varten muutettava maksuperusteiseksi. Arvonlisäveroilmoitus on annettava kuukausittain. Ei joka tilan ratkaisu Riittävän hyödyn saavuttamiseksi on liikevaihdon ja verotettavan tulon oltava riittävän suuri. Maatilan toiminnan on oltava vakaata. Tuloksentekokyvyn romahtaminen voi kääntää yhtiöittämisen hyödyn negatiiviseksi. Vahvasta taseesta on hyötyä. Oma pääoma toimii puskurina ongelmatilanteissa ja mahdollistaa osingonjakoon. Vakavaraisuus varmistaa myös rahoituksen saannin. Varojen nosto suunnitellusti Omistaja voi ottaa rahaa yhtiöstä palkkana, osinkona tai pääoman palautuksena. Edullisinta on ottaa kohtuullista palkkaa, lievästi verotettua osinkoa ja hyödyntää pääoman palautusta. Omistajan ja yhtiön välisissä liiketoimissa on noudatettava käyvän arvon periaatetta, jotta ei syyllistyttäisi peiteltyyn osingonjakoon. Liiketoimet on hinnoiteltava samalla tavalla kuin tehtäisiin vieraiden liikekumppaneiden kanssa. Olavi Kuja-Lipasti erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Pohjanmaa

YRITYS JA TALOUS n sopii kannattavalle maatilalle [Lue ] asiakkaan kokemus Osakeyhtiö selkeytti taloudenhoitoa Taloudenpidon selkeytyminen on kurikkalaisten Jari ja Merja Ilvessaaren mielestä maatilan yhtiöittämisen merkittävin anti. Maitotila siirtyi heille sukupolvenvaihdoksella 15 vuotta sitten ja muutettiin osakeyhtiöksi 2015 vuoden valmistelun jälkeen. - Taloutta on helpompi hahmottaa, kun yrityksen varat ja yksityistalouden varat ovat erillään toisistaan, kertovat Ilvessaaret. - Ajatus yhtiöittämisestä lähti itämään ison navettainvestoinnin jälkeen. Verotettava tulo kasvoi huomattavasti ja verotus tuntui vievän niitä varoja, joita olisi tarvittu tilan kehittämiseen ja velkojen maksuun. Selvitysvaiheessa ProAgrian asiantuntijan tekemät laskelmat osoittivat osakeyhtiömuodon mahdollis- tavan merkittävän verohyödyn. Tilan hyvä talous mahdollisti verosuunnittelun toteuttamisen yhtiön perustamisvaiheessa, ja näin saatiin yksityistalouteen kaivattuja varoja. Yhtiön maksama tasavero poisti tarpeen tilinpäätösostoilta vuodenvaihteessa. Myös maakauppojen teko on mielekkäämpää, kun lainarahalla ostettu pelto ei enää heikennä maatilan nettovarallisuutta. - Silläkin on merkitystä, että velat eivät enää ole henkilökohtaisia. Yhtiöittämisen jälkeen tilalla on toteutettu jo useita merkittäviä investointeja. Navetta laajennettiin kolmen robotin yksiköksi ja peltoalaa on lisätty. Tavoitteena maidontuotannossa on päästä kahden miljoonan litran vuosituotantoon. YHTIÖITTÄMISEN ASKELEET: - Varaa riittävästi aikaa. Selvitä hyödyt ja kustannukset. Käytä asiantuntijaa. Suunnittele varojen nosto. Katso webinaari yhtiöittämisestä: proagria.fi/kiinnostaakoyhtioittaminen Kuuntele podcast yhtiöittämisestä: proagria.fi/podcastit Ota yhteyttä yhtiöittämisasiantuntijoihimme: proagria.fi/yhtioittamisasiantuntijat Yhtiöwikistä yhtiöittämistietoa Maatilojen koon ja taloudellisten riskien kasvaessa kiinnostus maatilojen yhtiöittämiseen on kasvanut koko ajan. Yhtiöittämisestä löytyy paljon tietoa. Ongelmana on ollut tiedon hajanaisuus. Yhtiömuotoinen maatalous -wiki kokoaa yhtiöittämiseen ja yhtiönä toimimiseen liittyvät asiat yhdeksi kokonaisuudeksi. Yhtiöwikistä löytyvät yhtiömuodot, perusteita yhtiöittämiseen, maatilan muuttaminen osakeyhtiömuotoon, yhteisyritysten perustaminen, yrittäjien eläketurva, osakeyhtiöiden hallinto, yhtiön kirjanpito, tilinpäätös ja osakeyhtiön ja osakkaan verotus. Artikkeleissa on myös linkityksiä mm. verottajan ja Melan nettisivuille. Lisäksi Yhtiöwikissä on tietoa maataloutta harjoittavien yhtiöiden määristä sekä aiheeseen liittyviä videoita ja lehtiartikkeleita. Yhtiöwiki täydentyy ja päivittyy käyttäjien tarpeiden mukaan. Se perustuu yhteisölliseen tiedon tuottamiseen ja kokemusten jakamiseen, sillä kuka tahansa voi täydentää sisältöä. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen. Aineistot ovat vapaasti luettavissa ilman kirjautumista. www.yhtiowiki.fi ENSIN SUKUPOLVENVAIHDOS JA SITTEN VASTA YHTIÖITTÄMINEN 1. Tarve ja päätös sukupolvenvaihdoksesta vaatii mietintäaikaa - Henkinen valmistautuminen - Tilan valmistelu: jatkaja mukana suunnittelemassa tilan kehitystä 2. Päätös sukupolven vaihdoksesta 3. Alustava yhteydenotto SPV-neuvontaan vaihtoehtojen selvittämiseksi 4. Aikataulutus, keskustelut, suunnittelu ja laskelmat 5. Luonnosluovutuskirjan teko (tarvitaan luopumistuen ja aloitustuen hakuun) 6. Ennakkopäätösten haku tarvittaessa: tuet, rahoitus, verotus, eläke 7. Lopullisen luovutuskirjan teko 8. Jatkajan ja luopujan toimet SPV:n jälkeen, jatkajan sisarusten huomioiminen ProAgria 220 vuotta 25

UUDET YRITYSMUODOT KUVA: DEEGO Onnistumisten jakaminen on yhteisyrityksen ilo. Takana Markku Siponen ja Anna-Saara Tikka, edessä vasemmalta Matti Kauhanen, Antti-Lassi Tikka ja Ulla Kauhanen. Yhteisnavettaa kannattelevat leveät hartiat – Meillä jokaisella oli noin 25 lehmää parsinavetassa ja tunne, että jotain on tehtävä. Kellään ei kuitenkaan ollut rahkeita tai halua tehdä yhden robotin navettaa, Anna-Saara Tikka kertoo Kiuruvedellä toimivan Milkkivei Oy:n taustasta. ULLA BOVELLAN R atkaisu tähän oli kolmen naapuritilan yhteisyritys, jonka osakkaita ovat Anna-Saara ja Antti-Lassi Tikka, Ulla ja Matti Kauhanen sekä Markku Siponen. Jokaisella tilalla oli jo ennestään erilaisia yhteistyökuvioita ja suunnitelmia myös lähiseudun muiden maatilojen kanssa. Tässä vaihtoehdossa kohtasivat parhaiten samansuuntaiset tavoitteet, sopiva työmäärä ja riittävä peltopinta-ala. – Eläinten hyvinvointi on tärkeää meille kaikille. Kukaan ei myöskään haaveillut esimerkiksi lypsyasemasta. Siten ajatukset yhteisnavetan peruspalikoista saatiin sovitettua aika helposti yhteen, Antti-Lassi kertoo. Yhteisyrityksen suunnittelu aloitettiin vuonna 2010 ja yhtiön perustettiin loppuvuodesta 2012. Pihattonavetta valmistui lokakuussa 2013 muutaman kilometrin päähän osakkaiden kodeista. Pisin, seitsemän kilometrin, työmatka on Markulla. MILKKIVEI OY Kiuruvesi, Pohjois-Savo. Kolmen maitotilan yhteisyritys, osakkaina Anna-Saara ja Antti-Lassi Tikka, Ulla ja Matti Kauhanen sekä Markku Siponen - Yhtiö perustettu 2012 - 210-paikkainen pihattonavetta valmistui lokakuussa 2013, kolme lypsyrobottia - Viljelyssä 250 ha 26 ProAgria 220 vuotta Milkkivein 210-paikkaisessa navetassa on kolme lypsyrobottia. Lypsylehmien lisäksi vasikat hoidetaan kotinavetassa 4–5 kuukauden ikäisiksi. Tämän jälkeen ne lähtevät kasvamaan yhteistyötilan hiehohotelliin. Vanhoissa navetoissa keskituotos oli noin 10 00 kiloa. Positiivinen yllätys oli, että parsinavetoista tulleet lehmät sopeutuivat pihattoon ongelmitta ja keskituotos nousi parissa vuodessa 12 000 kiloon. Tämä taso on myös onnistuttu säilyttämään. Vastuun jakoa Yhteisyrityksen osakeyhtiömuotoa puolsivat muun muassa vastuunjaon ja sopimusten laatimisen selkeys. Yhtiö oli järkevä vaihtoehto myös verotuksellisesti, sillä Antti-Lassi ja Markku työskentelevät tilan ulkopuolella. Yhtiöittämistä suositteli myös ProAgria Pohjois-Savon yritysasiantuntija Juhani Paavilainen.

KUVA: ULLA BOVELLAN Hänen kauttaan saatiin oppia muista vastaavista hankkeista. Näin muun muassa käynnistämisvaiheeseen osattiin varautua riittävän suurella käyttöpääomalla. Paavilainen oli tukena myös osakassopimuksen laatimisessa. Osakassopimuksen yhteydessä hahmoteltiin edelleen toimiva vastuunjako: Anna-Saaran vastuulla on eläinten jalostus ja eläinrekisteri. Ulla hoitaa ruokinnan suunnittelun, tuotosseurannan, lääkekirjanpidon sekä siemennykset. Matti vastaa seosrehusta sekä yhtiön noin 250 peltohehtaarin viljelysuunnittelusta. Antti-Lassi huolehtii yhtiön taloudesta ja koneista. Markun vastuulla ovat yrityksen ja osakastilojen maataloustukiasiat. Kuukausipalavereissa käydään läpi kuhunkin vastuualueeseen liittyvät pääasiat. Suurimmat hankinnat suunnitellaan yhdessä, mutta muuten jokainen osakas vastaa oman alueensa päätöksenteosta. – Vastuun jakaminen antaa meille leveämmät hartiat. Samalla on mahdollista keskittyä pienempiin osa-alueisiin, eikä jokaisen tarvitse hallita täydellisesti kaikkia maatilan töitä, Antti-Lassi toteaa. Noin 40 viikkotuntia Tukena asiantuntijat Monialainen ja monipuolinen osaaminen pääsee oikeuksiinsa asiakkaan ympärille muodostuvissa asiakastiimeissä, joista tulee asiakkailta positiivista palautetta. Vastuuta on uskallettu jakaa myös tilan ulkopuolelle. Tila kuuluu tuotosseurantaan ja tilipalvelut ostetaan ProAgrialta. Tärkeä rooli on myös ruokintaa suunnittelevilla ProAgria Pohjois-Savon Terttu Murtolalla ja Jouni Rantalalla. Hyvin lypsävät lehmät ovat auttaneet yrittäjiä tavoitteisiinsa ja myös tiukempien aikojen yli. Tuotostason ylläpitämisessä ruokinta on avainasemassa. – Käytännössä ruokinnan suunnittelu on Tertun ja Jounin vastuulla: annamme heille tarvittavat palikat ja katsomme, mitä niistä saadaan aikaan. Meidän tehtäväksemme jää suunnitelman toteuttaminen, Ulla kertoo. Isomman karjan ja korkean tuotostason myötä myös peltoviljelyyn on keskitytty entistä tarkemmin. Ohjelmaan ovat tulleet muun muassa säännöllinen kalkitus, täydennyskylvöt ja peltojen vesitalouden huoltaminen. – Meillä on ollut ProAgrian nurmipaketteja. Erityisesti alkuvuosina kävimme läpi ja kiersimme lohkoja nurmiasiantuntija Arja Mustosen kanssa. Samalla muiden aiemmin viljelemät lohkot tulivat tutuksi itsellekin, Matti sanoo. Navetan arki pyörii pääasiassa Anna-Saaran, Ullan ja Matin työpanoksella. Antti-Lassi ja Markku tekevät vuorotellen yhden iltavuoron viikossa. Jokaisella on viikonloppuvuoro joka kolmas viikko. Viikonloppuisin navettaa hoidetaan yleensä pariskunnittain, Markun apuna on lomittaja. Ullalle, Markulle ja Anna-Saaralle kertyy noin 40 työtuntia viikossa. Viikonloppuvuoro nostaa työajan noin 60 tuntiin. Yhteensä navetta- ja paperitöihin käytetään viikoittain noin 3,5 henkilön työpanos. Osakeyhtiömuotoisen maatalousyrittämisen varjopuoli on lomaoikeuden puuttuminen. Siksi lomituspalveluita ostetaan tarvittaessa ja Markun myös viikonloppuvuorojen tueksi. Kesäaikaan apuna ovat myös harjoittelijat, joiden avulla osakkailla on mahdollisuus noin kahden viikon kesä- Tämän saa vain meiltä JUHO-HEIKKI KAUPPINEN KUVA: DEEGO Ruokinnan suunnittelun yhteydessä katsotaan myös umpilehmät. – Hyvältä näyttää, toteavat Milkkivein yrittäjät yhdessä ProAgrian Terttu Murtolan kanssa. lomaan. Joulun, syysloman ja hiihtoloman aikaan järjestyy pidempi viikonloppuvapaa. Kohti uusia tavoitteita – Alkuvaiheessa kaikkien tavoitteena taisi olla, että saisimme tilamme jatkumaan, Markku muistelee. – Ja minulle, Matille ja Anna-Saaralle piti saada työpaikka, Ulla jatkaa. Toimeentulon, kohtuullisten työaikojen ja lomien lisäksi yhteisnavetta on tuonut mukanaan mahdollisuuden jakaa yrittämisen hyvät ja huonot hetket muiden kanssa. Yhdessä sovittuihin tavoitteisiin sitoutuminen parantaa työn laatua. – Rimaa pitää tietenkin nostaa sitä mukaa kuin homma etenee. Koska keskituotos on jo aika korkea, haemme kehitystä esimerkiksi paremmista satotasoista ja keskipoikimakertojen määrästä, Milkkivein osakkaat toteavat. Tiimillä on yhteiset, asiakkaan asettamat tavoitteet, joita kohden kaikki antavat parhaimman osaamisensa ja panoksen. – Voimme yhdistää kehittävän asiakkaan ympärille tarpeiden mukaan johtamisen, talouden, tuotantotalouden, tuotannon, yritysasiantuntijoidemme ja tilipalveluosaamisemme. Näin tulee tilakokonaisuus otettua huomioon ja asiakas saa meiltä hyviä ratkaisuja. Asiakkaan kanssa pohditut yhteiset tavoitteet antavat tiimille loistavan lähtökohdan nivoa osaamisensa yhteen asiakkaan hyödyksi. Voimme ylpeydellä sanoa, että tämän saa vain meiltä, kiteyttää Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomesta. Jarmo Keskinen Kehittävän maitotilan asiantuntijatiiminä toimivat Terttu Murtola, Joakim Pitkälä ja Tiina Hyvärinen Pohjois-Savossa. Talousneuvonnan ja johtamisen kehityspäällikkö ProAgria Etelä-Suomi ProAgria 220 vuotta 27

Osuuskunnat Vahva toimija maidontuotannon tarvikekaupassa 33 myymälää, 7 osuuskunnan alueella. Valmakaupat ovat käytettävissä kaikille viljelijöille ja myös kuluttajille! 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Evijärven Osm. Härmän Seudun Osm. Osk. ItäMaito Osk. Länsi-Maito Osk. Maitosuomi Osk. Pohjolan Maito Osk. Tuottajain Maito Lisäinfoa alueesi Valmakaupoista: - Evijärvi p. 0400 852 036 - Härmän Seudun Osuusmeijeri p. 06 484 9030 - ItäMaito p. 050 384 1005 - Länsi-Maito p. 050 398 1059 - Maitosuomi p. 050 384 0709 - Pohjolan Maito p. 050 398 7070 - Tuottajain Maito p. 050 384 1392 Valmakauppa onnittelee 220-vuotista ProAgriaa OULU KESTILÄ KUHMO KAJAANI HAAPAVESI VIEREMÄ TOHOLAMPI NURMES EVIJÄRVI VOLTTI REISJÄRVI KIURUVESI LAPINLAHTI PIELAVESI NILSIÄ SEINÄJOKI LIEKSA POLVIJÄRVI ILOMANTSI JOENSUU VARKAUS JYVÄSKYLÄ RANTASALMI KITEE JUVA TAMPERE SYSMÄ MIKKELI LAPPEENRANTA RIIHIMÄKI KOUVOLA SÄRKISALMI ! ONNEA 220 VUOTIAALLE PROAGRIALLE! JOKAINEN PÄIVÄ ON LIPUTUSPÄIVÄ KOTIMAISELLE MAATALOUDELLE! Faba onnittelee 220-vuotiasta ProAgriaa! www.faba.fi 28 ProAgria 220 vuotta TOIVOTTAA HERRA SNELLMAN »www.snellman.fi

YRITYS JA TALOUS Paranna maatilasi kilpailukykyä — nyt käytettävissä 7 000 euroa Neuvo 2020 -palveluihin TULOSSA Laajentuminen nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen -osiolla lisää Neuvo 2020 -palveluiden valikoimaa. Nyt palvelua voivat käyttää tilat, jotka kaipaavat asiantuntijanäkemystä esimerkiksi maatilan kannattavuuden parantamiseen, yhtiöittämiseen, sukupolvenvaihdokseen, monialaistamiseen tai tuotantosuunnan muutokseen. – Nyt jos koskaan maatiloilla on hyvä hetki miettiä, mihin tulevaisuudessa tähtää ja katsoa erilaisia kehittämisvaihtoehtoja yhdessä asiantuntijoiden kanssa, sanoo johtava asiantuntija Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitosta. - Lähdemme liikkeelle rakentamaan ratkaisuja tilakohtaisesti juuri niistä lähtökohdista, jotka tilalla ovat. ProAgrian tarjonta uuteen Neuvo 2020 osioon on laaja. Tarjoamme ainutlaatuisen yhdistelmän tuotanto-, talous- ja yritysasiantuntijoita, jotka työskentelevät yhteistyössä. Teemme asiakkaan tarpeiden mukaan kartoituksia, alku- ja tarveselvityksiä, erilaajuisia suunnitelmia, seurantaa ja keskusteluja joko kasvotusten tai nettipalavereina. Tarjoamme ratkaisuja haastavissakin tilanteissa oleville maatilayrityksille. Tarjoamme myös uu”Maksat vain alv:n sien työkalujen käyttöönottoa, kuten tilan johtamisen uudistamisosuuden, joka on ta Lean-johtamiseen ja KPI-Avaimen käyttöönottoa maitotiloilla. Mikä on Neuvo 2020? Kaikkien viljelijöiden on mahdollista saada asiantuntijapalveluja Neuvo 2020 -osa-alueilta. Käytettävissä on 7 000 euroa asiantuntijapalveluihin yrityksen kehittämiseen koko ohjelmakauden aikana 2015–2020. Maksat vain alv:n osuuden, joka on vähennyskelpoinen arvonlisäverotuksessa. Neuvonnan käyttö ei lisää paperityötä, ProAgrian asiantuntija hoitaa käytännön asiat puolestasi. Samalla tilakäynnillä voi olla useampia asiantuntijoita. vähennyskelpoinen arvonlisäverotuksessa.” HELPPOA JA VAIVATONTA 1. Valitse neuvonnan aihe. Mieti yhdessä asiantuntijan kanssa, mistä aihealueesta maatilayrityksellesi on eniten hyötyä. 2. Asiantuntija suunnittelee kanssasi ratkaisun, tekee neuvonnan sovitun mukaisesti ja hoitaa kaikki tarvittavat paperityöt. 3. Ja valmista tuli. Neuvonnan jälkeen tarvitaan vahvistus neuvontaan käytetystä ajasta ja arvonlisäverolaskun maksaminen. Neuvo 2020 osiot Nykyaikaista- Kasvinsuojelu Maatilan nykyaikaistaminen minen ja Kilpailukyvyn parantaminen kilpailukyky Täydentävät ehdot Luonnon monimuotoisuus Luonnonmukainen tuotanto Kasvinsuojelu ja integroitu torjunta Tuotantoeläinten hyvinvointi Ympäristö-, energia- ja RAHANARVOISET resurssitehokkuus NEUVO 2020 - Innovaatiot -PALVELUT - Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja muutokseen sopeutuminen - Ympäristökorvaus - Vesien ja maaperän suojelu Tuotanto- Viherryttämisen vaatimukset - - - - - - - - eläimet Ympäristö Lue lisää Neuvo 2020 -palvelusta proagria.fi/neuvo2020 BISNES+ helpottaa yrittäjän arkea BISNES+ on maatilan johtamisen apuvälineeksi kehitetty sovellus, joka kokoaa olennaisimman tiedon helppokäyttöiseen sähköiseen näkymään. Sovelluksen avulla dokumentit, suunnitelmat ja asiakirjat ovat kaikki samassa paikassa helposti saatavilla kertakirjautumisella. BISNES+ on käytettävissä kaikilla päätelaitteilla ja se kulkee mukana myös älypuhelimessa. Uusia menetelmiä yhteydenpitoon BISNES+ helpottaa sähköistä yhteydenpitoa asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi sovellus mahdollistaa tiedon jakamisen suojatussa ympäristössä ja kokoontumisen virtuaalisiin pienryhmiin. Sovelluksen avulla ajantasainen tieto on nopeasti saatavilla. Se myös mahdollistaa omien tulosten vertailun muiden tuloksiin sekä tulosten analysoinnin yhdessä asiantuntijan kanssa. BISNES+ sisältää myös uuden KPI-Avaimen sekä ajankäytön suunnittelun apuvälineitä. BISNES+:n ovat kehittäneet yhdessä ProAgria, Faba osk ja Mtech Oy. Palvelu tulee laajaan käyttöön keväällä 2018. Tule tutustumaan BISNES+:aan osastollemme KoneAgriaan 12.–14.10.2017. Lisäksi järjestämme joka näyttelypäivä tarkemman infon BISNES+:sta klo 10.30–11.30 ja 12–13 kokoustilassa Myrsky/Tuuli. UUTTA Luomu Kainuu testaa digivaihtoehtoja Energia Miten uudet sähköiset ratkaisut, mittaustekniikka tai mobiilitiedonsiirto voivat helpottaa maaseutuyrityksen arkea? Miten olemassa olevat sovellukset auttavat tekemään asioita entistä tehokkaammin? ProAgria Kainuu testaa ja kokeilee yhdessä kehittäjäasiakkaidensa kanssa erilaisia sähköisiä välineitä, jotka helpottavat ja parantavat sekä maatilan tuotantoa että siihen liittyviä asiantuntijapalveluja. Olemassa olevista ratkaisuista ja sovelluksista on Kainuun maatiloilla testattu muun muassa minihelikopteria ja kameratekniikkaa lehmien kuntoluokituksessa. Suunnitelmissa on kokeilla myös. nurmisadon mittausta digitaalisesti. Suuri mahdollisuus maaseutuyrityksille ovat tiedon tallennus ja jalostus pilvipalveluissa sekä erilaisten sovellusten hyödyntäminen, mihin tarjolla on myös tukea. Maaseutuyritysten ja asiantuntijoiden yhteydenpitoon tuovat vaivattomuutta esimerkiksi reaaliaikaiset WebEx-verkkotapaamiset ja muu nettipohjainen tiedonvälitys. ProAgria Kainuu pilotoi syksyn aikana myös Chatpalvelua ProAgrian kotisivuilla. RuralDigiServ-hanketta toteuttaa ProAgria Kainuu yhteistyössä ProAgria Keskusten Liiton kanssa. ProAgria 220 vuotta 29

TILIPALVELUT Enemmän kuin pelkkä tilitoimisto Tilipalveluissa arvostetaan helppoutta, varmuutta, luotettavuutta, toimialan osaamista ja sähköisyyttä. ProAgrian Tilipalvelussa yhdistyvät nämä kaikki. Asiakkaamme voivat keskittyä olennaiseen, yrityksen johtamiseen. H yötyinä asiakkaamme saavat reaaliaikaisen palvelukokonaisuuden, joka sisältää sähköisen kirjanpidon, tilinpäätökset ja veroneuvonnan kaikille yritysmuodoille, palkanlaskennan ja laskutuksen, talouden suunnittelun ja budjetoinnin sekä tulosten analysoinnin. Näiden lisäksi asiakkaamme arvostavat tuotannon ja talouden yhdistävää raportointia sekä analysointia. Palvelu räätälöidään tarpeiden mukaan ja se sopii kaikille yritysmuodoille ja toimialoille. Tämä vain meiltä - Kulmakivinämme ovat aktiivinen yhteydenpito ja säännöllinen raportointi. Tilipalveluun kytkeytyvät eri asiantuntijamme tarpeiden mukaan, toteaa tilipalvelut- ja talousjohtamisen johtava asiantuntija, Ari Nopanen ProAgria Keskusten Liitosta. Yrityskokonaisuuden tuloksien analysointiin ja sparraukseen saa käyttöönsä asiantuntijoiden syvällistä osaamista. - Talouden luvuista pääsemme nopeasti käytännön tekemiseen, mitkä ovat kehityskohteet tuotannossa, työtavoissa, kumppanuuksissa ja kokonaisuuden johtamisessa. Siirtyminen luvuista analyysiin on kanssamme palkitsevaa, kertoo Nopanen. Sähköisyys mukana arjessa Sähköisyys poistaa välimatkan. Sähköisessä tilipalvelussa laskut ohjataan suoraan ProAgrian Tilipalveluun ja paperilaskut muutetaan sähköiseen muotoon. Laskut siirretään tiliöityinä laskujen kierrätysohjelmaan. Asiakas hyväksyy laskut omalta päätelaitteeltaan. Kirjanpitäjä maksaa laskun eräpäivänä yrityksen pankkitililtä ja hoitaa tarvittaessa myös palkkahallinnon sekä kaikki viranomaisilmoitukset. - Vastuuhenkilö hoitaa yrityksen kirjanpidon ja laatii raportit mahdollisimman reaaliaikaisesti. Henkilökohtaisia tapaamisia järjestetään aina tarvittaessa ja yhteyttä ylläpidetään aktiivisesti, tiivistää Nopanen. Ari Nopanen Johtava asiantuntija, tilipalvelut- ja talousjohtaminen ProAgria Keskusten Liitto ] asiakkaan kokemus KUVA KUWAAMO / SAMPO LUUKKAINEN [Lue Muhosen tilalla kasvatettava luomuruis päätyy oman leipomon ruisleipiin. - Sähköisen tilipalvelun ohella käytämme ProAgria Etelä-Savon luomuosaamista, sanoo Perttu Muhonen tutkiessaan kasvustoja ProAgria Etelä-Savon Juha-Antti Kotimäen kanssa. 30 ProAgria 220 vuotta Tilipalvelu talouden perustana Luomutila Muhonen Oy:n sähköisestä taloushallinnosta huolehtii ProAgrian Tilipalvelut. Tilan toiminnat on nivottu yhteen kannattavuuden ja järkeistämisen kannalta. Tilan taloushallinto on annettu ProAgrian Tilipalveluille, jotta yrittäjien aikaa säästyy johtamiseen ja tuotannon töihin. Sekä maataloustuotantoa että yritystoimintaa harjoittavilla Perttu ja Tiina Muhosella on rahankäytössä selvä työnjako. Tiina sanoo tekevänsä rahaa. Hän siirtää sähköisesti laskutettavat tuotteet ProAgrian Tilipalveluihin, josta laskut lähtevät asiakkaille eteenpäin. Perttu taas pistää rahat kiertoon. Hän hyväksyy tilipalveluihin tulleet ostolaskut, jonka jälkeen ne menevät maksuun. Hän lisää, että tuotannon työt kiinnostavat enemmän kuin numeroiden pyörittäminen. Aikaa pitäisi olla myös tilan johtamiseen ja suunnitteluun. – Ostolaskujen hyväksyntä on sähköisessä Tilipalvelussa näppärää. Lähes kaikki laskut menevät suoraan Tilipalveluihin. Sähköpostiin kilahtava linkki vie ostolaskun tarkastukseen, ja minä vain hyväksyn sen siellä vihreällä hymynaamalla. Laskut tulevat hoidetuksi ajallaan, eivätkä jää perheen arjessa ajelehtimaan, Perttu Muhonen naurahtaa.

misto – luvuista analyysiin Budjetointi ja sen seuranta kannattaa Hyvän taloudenhoidon lähtökohta on yritystoiminnan oma pankkitili. Edellisvuoden perusteella voi varsin luotettavasti laatia kuukausittaisen kassabudjetin siitä, millaisia tuloja ja menoja on tulossa ja paljonko rahaa on tilillä eri ajankohtina. Tarkkuutta lisää, kun kytkee budjetin odotettavissa olevaan maitotuotokseen tai viljelysuunnitelmaan. Luotettava budjetti edellyttää lisäksi tulevan vuoden tulojen ja menojen pohdintaa sekä ennakointia. Kassabudjetti auttaa seuraamaan, mistä ja milloin tilille tulee rahaa ja milloin se lähtee. Etukäteen on tiedossa melko tarkasti tilillä olevien varojen määrä tiettynä päivänä. Periaate on selkeä ja yksinkertainen. Budjetin toteutumista on hyvä seurata ja pitää ajan tasalla vuoden mittaan. Vaivan palkkana on mielenrauha ja luotettava kuva lähitulevaisuuden rahoitustilanteesta. Kirjanpito-ohjelmien kehittyvät budjetointiominaisuudet helpottavat budjetin laadintaa jatkossa. Kassabudjetin avulla voi - ennakoida, milloin tilillä on tai ei ole rahaa - suunnitella, milloin voidaan tehdä isompia hankintoja - ajoittaa kertaluonteiset myynnit parhaaseen ajankohtaan - tietää, milloin kannattaa säästellä - välttää turhat viivästyskorot ja perintäkulut TÄYSI HYÖTY SÄHKÖISESTÄ TILIPALVELUSTA  talous hallintaan  tuotannon ja talouden yhdistävät tunnusluvut  ajantasalla  ei kuittien järjestelyä  paikasta riippumaton  kiire vähemmäksi Hannu Laitinen palvelupäällikkö, yritys- ja tilipalvelut ProAgria Keski-Suomi Luotettava kumppani yrityksesi kaikkiin vaiheisiin - Uuden liiketoiminnan suunnitteluun - Yrityksen perustamiseen - Yrityksen toiminnan alkuvaiheeseen - Yrityksen kehittämisen vaiheeseen - Yrityksen siirtämiseen seuraavalle sukupolvelle tai yrittäjälle Saat kauttamme osaavat eri alojen ammattilaiset, asiantuntijatiimit ja analysoivan Tilipalvelun. Ota yhteyttä proagria.fi/tilipalveluasiantuntijat tai proagria.fi/tilipalvelukiinnostaa UUTTA OSAAMISTA - ammattilaiseksi rinta rottingilla - Hevosyrittäjille suunnattu yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto, 1.11. - Highland Cattle naudanlihantuotannossa, 6.10. - Tuotantoeläinten tilasiemennys omassa navetassa, joustava aloitus - Sorkkahoitokoulutus karjanomistajille ja -hoitajille, 11.-12.10. - Kosteikon suunnittelu, 29.9.Hakeutuminen: www.seduaikuiskoulutus.fi, p. 0201 458 00 Lisätiedot: Leena Ojala p. 040 830 4116, leena.ojala@sedu.fi Sedu Aikuiskoulutus | Ilmajoentie 525 | Ilmajoki | aikuiskoulutus@sedu.fi ProAgria 220 vuotta 31

NÄKÖKULMA Tutustu biolämmitysjärjestelmiimme Tutustu biolämmitysjärjestelmiimme osoitteessa www.ariterm.fi osoitteessa www.ariterm.fi KUVA PIKE SALMINEN Ariterm onnittelee ProAgriaa Ariterm onnittelee ProAgriaa juhlavuoden johdosta! juhlavuoden johdosta! Investoi energiatehokkuuteen Pääomakulut, investointi, rehukustannus, pellon tarve sekä maidon hinta ja määrä. Laajentavan maidontuottajan on huomioitava monta kertaluonteista, toistuvaa tai pitkäaikaista rahanreikää ja tulovirtaa. Päätösten ja suunnittelun tueksi löytyy onneksi asiantuntijoita ja -palveluja. Enenevässä määrin suunnitellaan työvoiman ja ostopalvelujen tarvetta sekä työhyvinvointia. Tuleviin energiakustannuksiin kiinnitetään kuitenkin vielä melko vähän huomioita. Energiakysymys mielletään kytkeytyvän lämmön lähteeseen tai sähkön tuotantoon. Mikä on energian tarve, rakenne ja kustannus? Kaikella energialla on hinta ja myös hiilijalanjälki. Siksi investointi energiatehokkuuteen kannattaa. Palveluja käyttökustannusten hallintaan Maatilan energiasuunnitelma on maksuton Neuvo 2020 -palvelu. Siinä kartoitetaan tilan energian kulutus kohteittain, lähteittäin, kustannuksena ja myös hiilidioksidipäästönä, joka tulevaisuudessa voi hyvin olla yksi kustannustekijä verojen tai muun vastaavan muodossa. ProAgrian asiantuntijat laskevat myös ominaiskulutuksen, kWh per tuotekilo. Se voisi hyvin olla tulevaisuudessa yksi KPI. Se antaa vertailutietoa suhteessa muihin tai esimerkiksi kulutukseen omalla tilalla ennen ja jälkeen laajennuksen. Määrämuotoisista laskelmista kertyy mittari hyödyllistä energiankulutustietoa erilaisista toiminnoista ja toteutuksista kuten lannanpoistosta, valaistuksesta ja rehunjaosta. Tätä tietoa kannattaa hyödyntää myös navetan suunnittelussa, sillä keskimääräinen vuosittainen energiakustannus lehmäpaikkaa kohden on noin 200 euroa. Vaihteluväli on todella suuri. Keskimäärin energiakustannus navetassa on viisi prosenttia maidon tuottajahinnasta. Toinen mokoma muodostuu rehun tuottamisesta. Yhteensä siis10 %. Tilakohtaisesti luku voi olla moninkertainen. Kustannuksiin voi vaikuttaa tehokkaimmin investointivaiheessa, mutta myös jatkuvassa tuotannossa. Uusia konsepteja tarvitaan lisää Energian tuottaminen herättää aina enemmän intohimoja kuin energiatehokkuuden parantaminen. Siihen on perinteisesti saanut myös paremmin tukea. Tällä ohjelmakaudella energiatehokkuuden parantamiseenkin voi saada tukea esimerkiksi laiteinvestointina. Energian tuotanto ja lannan ominaisuuksien parantaminen lannoitteena biokaasulaitoksessa on jo käytännössä vanhaa tekniikkaa, vaikka toteumia siitä on vielä vähän. Biohauki Mikkelin Haukivuoressa on mainitsemisen arvoinen konsepti, jossa energiayhtiö ja viljelijät ovat yhdistäneet voimansa liikennebiokaasun ja luomutuotteiden tuotannon edistämiseksi lannalla. Tällaisia ja uudenlaisia konsepteja tarvitaan lisää. Päätös vai muutos? Kotieläimistä luopuvat tilat ovat potentiaalisia edelläkävijöitä uudenlaisissa ansaintamahdollisuuksissa. Metsä- ja peltobiomassat voivat olla muutakin kuin aines- tai energiapuuta tai rehu- ja elintarviketuotetta. Erilaiset biotalouden tuotteet vaativat myös neitseellisiä raaka-aineita ja jalostajia. Osuuskuntia voi muodostua muunkin kuin energian tuotantoon perinteisen alkutuotannon rinnalle. Muutos ja rohkeus ovatkin asiantuntijan valtti: uskalla ottaa selvää, laskea ja etsiä kumppanuuksia. Maarit Kari johtava asiantuntija, energiatehokkuus, -varat ja -ratkaisut ProAgria Keskusten Liitto Tutustu energiatehokkuusasioihin energiatehokkaasti.fi, jossa alan tapahtumia, hyvää tietoa ja verkostoja. 32 ProAgria 220 vuotta

LUOMU Luomuviljoilla päästiin viime vuonna 200–300 euron nettovoittoon hehtaarilta. Taustalla oli hyvä kysyntä ja nousujohteiset hinnat. TERO TOLVANEN Luomukasvintuotannon asiantuntija ProAgria EteläSavossa ja Pohjois-Karjalassa KUVA JAANA NIKKILÄ Oman tilan luomutuotannossa Rääkkylässä musta- ja viherherukkaa 20 hehtaaria, mansikkaa neljä hehtaaria, hernettä, vehnää ja syysrypsiä sekä siementuotannossa ruista, kauraa ja apilaa Mehiläisiä reilut sata pesää Työ innostaa luomutuottajaa Tero Tolvanen on edistänyt pitkään luomutuotantoa sekä ProAgriassa että luomutuottajana omalla tilallaan. Häntä kiehtoo ja kannustaa luomutuottajien innostus omaan työhönsä. Se on pitänyt miehen palkkatyössä, PÄIVI MERONEN vaikka omassa yrityksessäkin olisi riittävästi tehtävää. L uomutuotannon tulokset ovat viime vuosien vertailuissa olleet tavanomaista viljelyä kannattavampia ja kannattavuuskertoimet muita parempia. Kannattavuus syntyy Tero Tolvasen mukaan hyvin hoidetusta tuotannosta, jonka pontimena on luomutuottajan oma into. Monelle luomutuottajalle on taloutta tärkeämpää maan hoitaminen ja olla sopusoinnussa luonnon kanssa sen omia prosesseja estämättä. Ideoiden vaihtamista Luomutuotanto perustuu maan ja eläinten hyvinvointiin. Luomutuotannon koulutuksessa käydään läpi maan viljelyn perusasioita. Siitä on hyvä jatkaa pohdintaa omalla tilalla, millä keinoilla ratkaista eteen tulevia haasteita kuten tuholaistorjuntaa. Käytännön ratkaisut ovat monesti varsin yksinkertaisia. Varsinkin viljelypuolella luomuala kehittyy harppauksin ja kehittäjinä ovat myös viljelijät itse. – Luomuun ei ole laadittu valmiita kasvuohjelmia, vaan ratkaisut haetaan toisilta tai mietitään itse. Alalla jokainen voi päästä keksijäksi. Se pitää mielen virkeänä, Tero Tolvanen sanoo. Häntä innostavat muilta luomutuottajilta opitut asiat. Pellonpiennartilaisuuksissa, pienryhmissä ja opintomatkoilla pääsee näkemään, miten joku toinen on soveltanut oppeja käytäntöön ja onnistunut viljelyssään. Pelisilmää tarvitaan Luomussa on mahdollisuus tehdä entistä parempaa tiliä, jos on taitava markkinoija ja intoa seurata markkinatilannetta. – Hintavaihtelut ovat merkittäviä, joten tarvitaan pelisilmää ajoittaa myynnit ja valita paikat. Ratkaisevaa on myös, milloin tekee sopimuksen ostajan kanssa. Tero Tolvanen pitää hyvänä, että hinnat joustavat ja antavat mahdollisuuden tehdä hyviä kauppoja. Ekologisuus kiinnostaa Kuluttajat ovat yhä enemmän havahtumassa ekologisiin asioihin. Elintarvikkeiden terveysvaikutukset, torjunta-ainejäämät ja eläinten hyvinvointi vaikuttavat yhä useamman ostopäätöksiin. Tätä kehitystä vahvistavat maailmalla tapahtuneet ruokaskandaalit. Kauppaketjut kuuntelevat herkällä korvalla asiakkaitaan ja tekevät hankintapäätöksiä sen mukaan. – Jos luomuun saataisiin riittävästi volyymiä, kauppaketju saattaisi jopa vaihtaa jonkin tuotteen pelkästään luomuksi, Tero Tolvanen arvioi kehitystä. Varsinkin marja- ja vihannestuotannossa tarvitaan lisää kotimaista luomua. Tällä hetkellä suuri osa näistä tuotteista tuodaan ulkomailta. Luomutietoa Wiki LuomuWiki on tietopankki ammattilaisille ja asiasta kiinnostuneille kuluttajille. LuomuWikissä on ammattiasiaa käytännönläheisestä näkökulmasta. Ammattilaisille wikistä löytyy viimeisintä tietoa ja hyviä käytäntöjä luomutuotannon kehittämiseen. Kuluttajille wiki tarjoaa tietoa luomutuotannosta Suomessa. luomuwiki.fi Oppaat Luomutuotannon hyvät toimintatavat rehuvilja ja valkuaiskasvit, maito, naudanliha, sika ja lammas ladattavissa osoitteesta proagriaverkkokauppa.fi ProAgria 220 vuotta 33

YMPÄRISTÖ Tukea voimajohtoalueiden maisemanhoitoon Maanomistaja voi hakea neen tarkoitukseen. Johtoalue käy hyvin laitumeksi, virkistysalueeksi, riistapelloksi tai vaikkapa joulukuusien kasvatukseen. tukea voimajohtoalueella olevan perinneympäristön Perinnemaisema palaa hoitaen hoitoon ja hoitosuunnitelman tekoon. Varsinaissuomalainen Petri Myllärinen on ensimmäinen, joka hakee Fingridin tukea linjanaluslaitumelleen. Lammastila sijaitsee maakunnallisesti arvokkaassa Kiskon-Kiikalan kulttuurimaisemassa. Edellytyksenä tuen saannille on, että alueella on maisemallisia arvoja ja luonnon monimuotoisuutta edistäviä tekijöitä. Myllärisen kymmenen hehtaarin tukialue tullaan aitaamaan ja hoitamaan lampailla laiduntaen. Tilalla on ollut 1960-luvulle asti karjaa, joka on laiduntanut kaikkia tilan lähimetsiä. Nykyinen isäntä haluaa uudestaan saattaa tilan lähiniityt sekä KIRSI VÄISÄNEN -metsät luonnonlaitumiksi. Esimakua on jo saatu yhdestä laidunnetusta voimalinja-alueesta. Kaunis maisema niittykukkineen ja lampaineen ihastuttaa kylätiellä kulkevia. Jatkossa myös johtoaukeita voi hyvin käyttää virkistäytymiseen ja vaikka lenkkeilyyn, kun lampaat pitävät alueet aukeina ja siisteinä. Alueilla kulku helpottuu entisestään, kun siellä ei ole linjanalusraivauksista jääviä raivaustähteitä. Suunnitteluapua maisema-asiantuntijoilta Fingridin tuki käsittää kohteen hoitajalle maksettavan tuen sekä Maaja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijan laatiman hoitosuunnitelman. Myllärisen apuna hoitosuunnitelman teossa on ollut Katri Salminen, joka tuntee perinneympäristö- T 34 ProAgria 220 vuotta LISÄTIETOA Fingrid Oyj, Tiina Seppänen, p. 0303 95 5164 tiina.seppanen@fingrid.fi Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Leena Lahdenvesi-Korhonen p. 040 523 5133, leena.lahdenvesikorhonen@maajakotitalousnaiset.fi KUVAT KATRI SALMINEN uki haetaan Fingridiltä, jonka tavoitteena on elvyttää perinneympäristökohteita. - Voimajohtoalueista voidaan kehittää luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kannalta arvokkaita ympäristöjä. Haluamme innostaa maanomistajia ylläpitämään ja hoitamaan voimajohtoalueiden maisema- ja luontoarvoja, kertoo Tiina Seppänen Fingridistä. Fingrid on yleisesti huolehtinut raivaamalla, että voimajohtoalueen kasvillisuus pysyy matalana. Metsää voimajohtojen alla ei voi kasvattaa, koska kasvillisuus ei saa ylittää kolmen metrin korkeutta, mutta muuten aluetta voidaan hyödyntää mo- jen hoidon ja osaa kertoa, soveltuuko alue tuen piiriin. Voimajohdot kulkevat paikoin jo valmiiksi alueilla, jotka ovat joskus olleet niittyjä ja laitumia, joten niissä muhii siemenpankki, joka aktivoituu, jos aluetta hoidetaan. Laiduntaminen, pajukon raivaaminen ja sen poisvienti, samoin kuin niittäminen estävät rehevöitymistä. Näin jo harvinaistuneet, niukkaravinteisesta maaperästä hyötyvät kasvit ja eläimet hyötyvät voimajohtoalueen huollosta. Niityt ja kedot tarjoavat elinolot pölyttäjille, perhosille ja monille uhanalaisille hyönteisille. Maanomistaja voikin toimia hyväntekijänä ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta hoitamalla johtoaluetta. Helpoin tapa on jättää työ laiduntaville eläimille. Jos itsellä ei ole eläimiä, laiduntajia voi saada verkkopalvelu Laidunpankin kautta. Petri Myllärisen lampaat pitävät avoinna voimajohtoaluetta Kiskon-Kiikalan kulttuurimaisemassa. Maisemanhoitotyöhön perinneympäristössä voi hakea tukea Fingridiltä. Tietoa perinneympäristöjen tuesta voimajohtoalueille löydät Fingridin sivuilta. Seitsenosainen Maanomistajan ideakortti -sarja kertoo havainnollisesti voimajohtoalueiden käytön muistakin mahdollisuuksista. www.fingrid.fi/fi/verkkohankkeet/ voimajohtoalueiden_hyodyntaminen

Tietoa ja työkaluja vesistökunnostajille Vesien- ja ympäristönhoito saa vauhtia, kun paikallisille kunnostajille on tarjolla tietoa, työkaluja ja verkoston tukea. Tämä on saanut kokea käytännössä Pohjois-Pohjanmaalla toimiva VYYHTI II -hanke. ELLA KARTTIMO Verkoston tukea Jatkuvuuden takaamiseksi alueelle ollaan rakentamassa vesienhoitoa ja -kunnostuksia edistävää pysyvää VYYHTI-verkostoa. Se tukee paikal- KUVA: MAARIT SATOMAA P aikalliset kunnostajat, yhdistystoimijat, osakaskunnat sekä maan- ja metsänomistajat, ovat olleet meihin aktiivisesti yhteydessä. Olemme tavoittaneet 1,5 vuoden aikana yli 1 000 vesien- ja ympäristönhoidosta kiinnostunutta henkilöä. Lisäksi yhteyttä on otettu jo yli 60 kunnostuskohteesta, projektipäällikkö Riina Rahkila kertoo. Hankkeen aikana laadittavat viisi kokonaisvaltaista pilottialuesuunnitelmaa ottavat huomioon sekä itse vesistön että koko valuma-alueen kunnostustarpeet. – Keskeistä on paikallisten toimijoiden sitoutuminen ja eri tahojen yhteistyö. Pienten toimijoiden mahdollisuudet mittavampiin toimenpiteisiin ovat usein rajalliset, mutta yhdessä niiden toteutuminen on todennäköisempää. Yhteistyö luo myös jatkuvuutta. Sähkökoekalastusta Kärsämäenjoen pilottialueella. Koekalastajina Oulun Kalatalouskeskuksen Jarmo Tuukkanen (vasemmalla) ja Heikki Tahkola. lisia kunnostajia ja luo uusia vesienhoitohankkeita. Verkostoon kutsutaan mukaan laajasti alan toimijoita: paikallisia kunnostajia, tutkimusja asiantuntijaorganisaatioita, kuntia ja oppilaitoksia. – Verkostoituminen koetaan tärkeäksi. Siitä kertovat paitsi tilaisuuksien osallistujamäärät myös ydintoimijoiden halu sitoutua toimintaan. Verkoston ydintoimijat muun muassa alueen vesien- ja ympäristönhoidon asiantuntijaorganisaatiot ja paikalliset kunnostustoimijat ovat nostaneet esiin huolen, miten vesienhoidon edistämiseen varataan resursseja uudessa maakunnassa. – On tärkeää huomata, että aktiivinen verkosto tarvitsee koordinaatiota ja resursseja tuottaakseen kunnostushankkeita eri puolille maakuntaa, Riina Rahkila muistuttaa. Kokemukset jakoon Verkostoitumista edistää myös kunnostusyhdyshenkilötoiminta. Sama tavoite on hankkeessa kehitettävällä vesistökunnostajan karttapalvelulla. Internetissä toimiva palvelu kokoaa yhteen kunnostuskohteiden suunnitteluun tarvittavaa taustatietoa sekä jo tehdyt kunnostustyöt, mikä helpottaa uusien hankkeiden paikallista suunnittelua. – Osana hanketta kehitetään valtakunnallisen ja alueellisen vesistökunnostusverkoston välistä toimintamallia, josta on syntymässä Hyvät käytännöt vesienhoidon verkostoitumisessa -opas. Myös vesistökunnostajan karttapalvelusta ja maakunnallisen verkoston rakentamisesta saadut kokemukset ovat hyödynnettävissä koko maassa, Riina Rahkila sanoo. VUODEN MAISEMATEKO -KILPAILU ITSENÄISYYDEN MERKIT MAISEMASSA VUODEN MAISEMATEKO -kilpailussa etsitään tekoa, joka on muuttanut maisemaa paremmaksi. Kolmatta kertaa järjestettävän kilpailun teema Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi on ’itsenäisyyden merkit maisemassa’. Kilpailussa myönnetään sekä maakunnalliset että valtakunnallinen tunnustus. Vuoden maisemateko nostaa esille paikallisen kulttuuriympäristön arvoja, historiaa, tapahtumia ja ominaispiirteitä. Maisemateko voi olla esimerkiksi rakennusten ja rakennelmien kunnostusta, muistomerkkialueen hoitoa tai aikaisempina juhlavuosina istutettujen itsenäisyyden puiden ympäristönhoitoa. Kilpailuun voi osallistua myös työnäytöksellä, talkoilla tai tuomalla esiin kulttuuriympäristöön liittyvää perimätietoa esim. artikkelin tai valokuvanäyttelyn muodossa. Kaikenlaiset, pienet ja suuret maisemateot ovat tervetulleita kilpailuun! Lue lisää maajakotitalousnaiset.fi/vuodenmaisemateko #vuodenmaisemateko #suomi100 Neuvo 2020 - Hyödynnä maisema- ja luontokohteet Tilasi maiseman ja luonnon arvokohteet kannattaa kartoittaa Neuvo 2020 -palvelulla. Se sisältää alkukartoituksen tilan arvosta, neuvonnallisen maastokäynnin ja hoitoehdotuksia, ilmakuvan tai kartan. Sinulla on käytettävissä 7000 euroa vuosien 2015-2020 aikana. Maksat vain verovähennyskelpoisen alv:n osuuden. Opastamme sinua maiseman hoidossa. Selvitämme myös, onko tilallasi mahdollisuuksia ympäristösopimuksiin esim. perinnebiotooppien ja maisemakohteiden hoitoon. Hoidettu maisema ja luonto ovat myös erinomainen markkinointivaltti. Jos mietit, mikä alue sopii laiduntamiseen, mistä pitäisi raivata tai millaiset maisemat kiinnostavat asiakkaita, tutustu palveluumme. Olipa sinulla eläin-, kasvinviljely- tai matkailutila, ota yhteyttä alueesi ProAgrian Neuvo 2020 -valtuutettuun maisema-asiantuntijaan! Neuvonta on viljelijälle maksutonta ja se tehdään luottamuksella sekä erillään tarkastuksista. Jos sinulla on jo sopimusalue, kartoitamme, miten maisemanhoito on toteutunut. www.proagria.fi/neuvo2020 ProAgria 220 vuotta 35

NÄYTTELYT ProAgrialla vahva näyttelyiden ko ProAgriat järjestävät vuosittain suosittuja ammattitapahtumia. Järjestäjillä on vankka asiantuntemus ja pitkä kokemus maatalouden ja maaseudun asioihin keskittyvistä näyttelyistä. Farmari-maatalousnäyttely on joka toinen vuosi, seuraavan kerran kesäkuun lopussa 2019 Mikkelissä. Vahva ja kattava konenäyttely KoneAgria pidetään vuorovuosin Tampereella ja Jyväskylässä. Kasvintuotannon ammattilaisten Peltopäivä heinäkuussa vuorottelee Pohjanmaan ja Inkoon kesken. Silva Metsänäyttely keskittyy Joensuussa metsään ja energiaan. Riippumattoman toimijan järjestämät näyttelyt ovat avoimia kaikille näytteilleasettajille. Näyttelyt ovat KUVA MAIJA SAANIO KUVA KUWAAMO SAMPO LUUKKAINEN myös tärkeitä kohtaamispaikkoja, jossa tavata kollegoita, tuttuja, sidosryhmiä ja jopa valtion johtoa. Farmarissa kohtaavat ammattilaiset ja kuluttajat Farmari-maatalousnäyttely on ammattinäyttely, joka tarjoaa uutuuksia, asiaa ja elämyksiä. Se on maatalouden ja maaseudun suurkatselmus, alan ammattilaisten ja kuluttajien kohtaamispaikka. Farmarin ehdottomia vetonauloja ovat koneosasto ja sen uutuudet, ammattilaisten koostama näyttävä kotieläinosasto ja vahvat tieto-osastot. Ruoka ja erityisesti suomalainen ruoka on aina tärkeällä sijalla. Ruokasektori, metsävarjojen hyödyntäminen ja biotalous kokonaisuutena kehittyvät tällä hetkellä huimaa vauhtia ja Farmari esittelee alan kehityssuunnat ja uutuudet. Farmaria kehitetään valtakunnallisesti Farmari-maatalousnäyttelylle valittiin valtakunnallinen näyttelyjohtaja varmistamaan näyttelyn kehitys tulevaisuudessa. Tehtävään on nimitetty Henri Honkala, ProAgria Etelä-Pohjanmaasta. Hän on toiminut näyttelypäällikkönä useissa Farmari-näyttelyissä. Honkalalla on vahva osaaminen ja kokemus näyttelytapahtumien organisoinnista ja toteutuksesta. Farmari 2019 Mikkelissä uudistuneella näyttelyalueella Seuraava Farmari-maatalousnäyttely järjestetään SUURIN IKINÄ SYÖDÄÄN YHDESSÄ Syödään yhdessä on koko elintarvikesektorin yhteinen teema osana Suomi 100 vuotta. Sen tavoite on saada ihmiset syömään yhdessä ja nauttimaan suomalaisesta ruuasta. ProAgria nivoi yhteen oman 220-juhlavuoden ja Syödään yhdessä -teeman. Syntyi Suurin ikinä Syödään yhdessä tapahtumien ketju ProAgrian näyttelyissä ja tapahtumissa. Suurin ikinä -teema on kerännyt osallistujia Farmarista, Inkoon Peltopäivästä, Silva-metsänäyttelystä, monista pellonpiennartapahtumista. Viimeisinä joukkoon liittyvät syksyn KoneAgriassa ruokailevat kävijät. Tavoitteena on 200 000 osallistujaa Suurin ikinä Syödään yhdessä -tapahtumiin. Hyvässä vauhdissa ollaan. Tule sinäkin mukaan osallistumaan Suurin ikinä -tapahtumiin. 36 ProAgria 220 vuotta ProAgria Mikkelissä kesä-heinäkuun vaihteessa 2019. Tapahtuman järjestämisestä vastaa ProAgria Etelä-Savo. Farmari rakentuu Mikkelissä täysin uudistuvalle näyttelyalueelle. Talvella 2018 Kalevankankaan alueelle valmistuu uusi liikunta- ja messuhalli Saimaa Stadiumi, joka tuo lisää tilaa näyttelyn sisäosastoille ym. palveluille. Tämän lisäksi Farmarin järjestämistä palvelevat ravirata, kaksi jäähallia, raviradan valjastusalue talleineen ym. erinomaiset puitteet. Alueelle rakennetut uudet laajat päällystetyt pysäköintialueet palvelevat Farmarissa ulko-osastojen alueena ja tuovat säävarmuutta tapahtuman järjestämiseen. farmari.net Lähde risteilylle! Onnistumme yhdessä -risteily 25.–26.10.2017 sisältää ammattiasiaa ja viihdettä. Pienmessut, ammattiseminaareja ja hyvinvointia, johon johdattaa mm. maalaislääkäri Tapani Kiminkinen. Avaustilaisuudessa tavattavissa myös ministeri Jari Leppä. Järjestäjinä ProAgria Etelä-Suomi ja Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset yhteistyökumppaneineen. Lähde mukaan ja varaa paikkasi heti! proagria.fi/tapahtumat

n kokonaisuus Kaikki kasvintuotannosta Peltopäivässä KUVA JANNE PARRI Peltopäivä on kasvintuotannon ammattitapahtuma, jossa kohtaavat kasvintuotannon ammattilaiset: viljelijät sekä tutkimuksen, kaupan ja neuvonnan edustajat. Peltopäiviä on kaksi. Valtakunnallinen Peltopäivä järjestetään Inkoon Västankvarnissa ja Pohjanmaan peltopäivä Ylistarossa. Peltopäivässä pääpaino on kasveissa ja viljelyasioissa. Tämä näkyy tapahtumassa havaintoruutujen runsautena, näytteilleasettajien tarjonnassa ja työnäytöksissä. - Kun pystyy paikan päällä näkemään viljan ja erikoiskasvien lajike-eroja sekä kasvinsuojelukäsittelyjen vaikutuksia, on eri lajikkeiden tuotantopanosten vertailu helpompaa kuin esitteistä, toteavat näyttelyjohtajat Henri Honkala ja Timo Mallinen. - Valitsemalla omalle tilalle sopivat lajikkeet ja oikeat tuotantopanokset on mahdollisuus tuottaa suuria ja hyvälaatuisia satoja. Peltopäivä on vuorovuosin Inkoossa ja Pohjanmaalla. KoneAgria on koko Suomen näyttely Maatalouskoneiden ja -laitteiden erikoisnäyttely KoneAgria pidetään 12.–14.10. Tampereella. Keskeinen sijainti ja kattava näytteilleasettajajoukko tekevät KoneAgriasta koko Suomen näyttelyn. KoneAgria on laaja ja monipuolinen näyttely, jossa kaikki keskeiset toimijat ovat mukana. Kaikki käytettävissä oleva tila, viisi sisähallia ja lisäksi ulkotilaa, on näytteilleasettajien osastoja. Koneiden ja laitteiden lisäksi esillä ovat muut tuotantopanokset sekä palvelut. Tampereen näyttelyssä painopiste on kasvintuotannossa sekä sika- ja siipikarjataloudessa. kittyä tiukkaan ammattiasiaan. Lisäksi lisäarvoa koetaan riippumattomasta, viljelijöiden hallitsemasta järjestäjästä. Kolmastoista KoneAgria - Tapahtumapaikasta riippuen KoneAgrioilla on hieman erilaiset profiilit. Tampereella ohjelma keskitetään viljaan ja yksimahaisiin, Jyväskylässä karjaan ja nurmeen. Ensi vuonna Jyväskylän KoneAgria rakentuu entistä vahvemmin karjatalouden, maidontuotannon ja nurmen- sekä rehutuotannon ympärille, sanoo näyttelypäällikkö Marko Toivakka. Koneita ja kohtaamisia KoneAgriaan tullaan hakemaan uutta tietoa ja tutustumaan tekniikkaan ennen investointia. Kollegoiden tapaamista pidetään myös tärkeänä. KoneAgrian näyttelyvieraille avoimet seminaarit ja tietoiskut tarjoavat mahdollisuuden kuulla mielenkiintoisia asiantuntijoita ja osallistua keskusteluun. Tänä vuonna aiheina ovat mm. luomuun siirtyminen, pellon peruskunto, täsmäviljely ja digitalisaatio, pihvilihan hinta sekä maatilan yhtiöittäminen. KoneAgria on kävijätutkimuksissa vuosi toisensa jälkeen saanut kiitosta hyvästä palvelusta ja tunnelmasta. Niiden siivittämänä on mukava kes- Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa to–pe klo 9–17 ja la 9–16. Liput: 18,- / 13,KoneAgrian järjestää FKS-Tapahtumat Oy, jonka taustalla ovat ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria Länsi-Suomi. www.koneagria.fi www.facebook.com/KoneAgria Seuraavaksi järjestetään Pohjanmaan Peltopäivä kasvinviljelyn ammattilaisille Ylistarossa 26.7.2018. Sisältönä on laaja kattaus kasvintuotannosta. Lisäksi esillä ovat viljan, erikoiskasvien ja perunan lajikkeet, lannoitus sekä kasvinsuojelu. Näytteilleasettajina on viljanostajia, kasvinsuojeluaine- ja lajike-edustajia sekä muita alan toimijoita.Teemaan sopivia koneita ja laitteita on tulossa kuin myös tietoiskuja ajankohtaisista aiheista. Pohjanmaan Peltopäivän järjestää ProAgria Etelä-Pohjanmaa yhteistyökumppaneinaan Boreal Kasvinjalostus ja ViljelijänBerner. www.peltopaiva.fi #peltopaiva #Peltopäivä www.pohjanmaanpeltopaiva.fi ProAgria Pohjois-Karjalan ja Suomen Metsäkeskuksen yhdessä järjestämä tapahtuma tarjoaa tuhdin paketin asiaa ja osaamista liittyen metsään ja energiaan. Silva järjestettiin kuudennen kerran Joensuussa syyskuun alussa. Tapahtuman kävijämääräodotukset ylittyivät. - Silvan suosio kannustaa miettimään tulevaisuutta ja uusia mahdollisuuksia, toteaa näyttelyjohtaja Anu Pesonen ProAgriasta. KUVA RISTO VIIALA KUVA SILVAMETSÄNÄYTTELY 2017 Silva Metsänäyttelyssä metsää ja energiaa silvafair.fi ProAgria 220 vuotta 37

YRITYS JA TALOUS KUVA PÄIVI MERONEN - Arvostamme yhteistyössä huolenpitoa, jota saamme luottoasiantuntijaltamme Tuulalta, sanovat Satu ja Mika Nopanen. EU:n ratkaisua palvauksen jatkumiselle. – Kun yksi investointisuunnitelma saatiin valmiiksi, on jo seuraava pöydällä. Syksyllä kannattaakin ottaa rehunäytteet talven ja kevään aikana syöttöön tulevista karkeare Yritysasiantuntija huolehtii Kysynnän mukaan kasvetaan Takaladon Liha ja Kala Oy:n yrittäjät Mika ja Satu Nopanen kehittävät yritystään vauhdilla. PÄIVI MERONEN I nvestointeihin ryhdytään kysynnän ja uusien asiakasryhmien mukaan. Suunnittelussa on mukana myös ProAgrian yritysasiantuntija, joka on toiminut yrityksen kummina sen perustamisesta lähtien. Takaladon Lihalla ja Kalalla on takana seitsemäs kesäsesonki. Lähiruokamyymälä Haminan kupeessa avasi ovensa keväällä 2011. Idean myymälään ja lihanjalostamiseen Mika sai ProAgrian yritysasiantuntija Tuula Revolta. Kun Mikalla oli lihanleikkuuseen koulutus ja osaamista, palkkatyöt juuri loppuneet ja omakotitalo rakennettu vanhalle kotipaikalle, vinkki lähti itämään. – Konseptia mietittäessä kävin Tuulan kans- sa tutustumassa muutamaan vastaavaan yritykseen, muistelee Mika. Savusaunassa palvattua Takaladon Liha ja Kala on erikoistunut harmaalepällä perinteisessä savusaunassa palvattuihin tuotteisiin. Siellä jalostuu lähialueella tuotetusta lihasta monenlaisia herkkuja. – Makkaramme ja säilykkeemme teetämme yhteistyökumppanilla. Pihapiirissä tuotantotiloina on noin 200 neliöinen rakennus, josta myymälän osuus on neljännes. Rakennus on kasvanut toiminnan laajentuessa. Myymälässä on tarjolla raaka- ja maustettujen lihatuotteiden ja omien jalosteiden lisäksi muiden lähialueen tuottajien tuotteita. Yrityksen nimessä mainittua kalaa ei enää ole myynnissä. – Näissä tuotantotiloissa kalan tekeminen ei enää ollut mahdollista, kun ryhdyimme pakkaamaan lihatuotteita kauppoihin. Myynti kauppoihin ja ravintoloihin kasvussa Myymälä, jossa tiskin takana työskentelee yrittäjien lisäksi yksi vakituinen työntekijä, on auki kolmena Digipalveluja yrittäjille! Yrityksen verkkopalveluistamme löydät tietoa ja työvälineitä yritystoiminnan käynnistämiseen, toimivan yrityksen kehittämiseen, talouden suunnitteluun ja seurantaan sekä yrityksen arkirutiinien hallintaan. Katso ja hyödynnä yhdessä asiantuntijoidemme kanssa proagria.fi/verkkopalvelutyrittajille Ota yhteyttä asiantuntijoihimme proagria.fi/yritysasiantuntijat ProAgrian ja Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntijoilta saat kattavat palvelut yrityksen perustamiseen ja jatkokehittämiseen. Tiesitkö? Kauttamme saat myös laadukkaan ja luotettavan Tilipalvelun. Analysoivassa Tilipalvelussamme saat talousasiantuntijoidemme tuen säännöllisesti siitä, miten yritykselläsi menee. Kysy lisää proagria.fi/tilipalveluasiantuntijat 38 ProAgria 220 vuotta päivänä viikossa. Kun marketeissa ja ravintoloissa lihaa kuluu joka päivä, yrittäjät ovat ryhtyneet panostamaan myös tälle sektorille. Investointeja on tehty pienin harppauksin, kysynnän mukaan. – Koneet ovat kalliita, joten edetään asiakas edellä. Lähialueen kauppaliikkeiden ja ravintoloiden kysynnän kasvettua toteutettiin tänä keväänä iso investointi. Kylmiä tuotantotiloja piti laajentaa, kun yritys hankki automaattisen pakkauskoneen. – Uudella laitteella saamme tuotteet pakattua vakuumiin ja lisättyä suojakaasun. Parhaillaan yrittäjillä miettivät seuraavaa investointia. Neuvotteluja rahoittajien ja laitetoimittajien kanssa on käyty ja laskelmia tehty, mutta lopullinen investointipäätös odottaa Elintarvikeyrityksessä lupaprosessit ja laitteiden toimitusajat vievät oman aikansa. Yhteydenotto viranomaisiin on hyvä tehdä ajoissa ja edetä heidän aikataulussaan. Satu Nopanen vastaa yrityksen paperitöistä, kirjanpidosta ja laskutuksesta. Hän myös hoitaa yrityksen asioinnin viranomaisiin päin yhdessä yritysasiantuntija Tuulan kanssa. Viimeisin yhteinen urakka on ollut liiketoimintasuunnitelman laatiminen ja rahoitustukihakemuksen jättäminen sähköiseen Hyrrä-järjestelmään. Yrittäjillä on omissa töissään riittävästi tekemistä. – On hyvä, että on olemassa ulkopuolinen apu, yritysasiantuntija Tuula, joka katsoo asioidemme perään, toimii linkkinä viranomaisiin, tuntee heidän toimintansa ja pitää säännöllisesti yhteyttä. Hän huolehtii, että yrityksemme asiat etenevät. Syyskuun puolivälissä Takaladon Liha ja Kala Oy osallistuu Moskovassa suurille ruoka- ja matkailualan messuille yhdeksän muun Kymenlaakson ja lähialueen yrityksen kanssa. Tavoitteena on solmia kontakteja venäläisiin matkanjärjestäjiin ja mediaan. Osallistumisen järjestää ProAgrian asiantuntija Tuula Repo. TAKALADON LIHA JA KALA OY Perustettu 2011, Jokelantie 34, Hamina, Kymenlaakso Yrittäjinä Mika ja Satu Nopanen, myös lapset osallistuvat yrityksen toimintaan - Lähiruokamyymälä ja lihatuotteiden valmistus - Vakioasiakkaat pääosin 50 km säteeltä - Myynti kauppoihin ja ravintoloihin noin kolmannes liikevaihdosta - Lisäksi catering-toimintana kokonaisia possuja lisukkeineen juhliin - Mukana kahdessa yritysryhmähankkeessa Kaakkois-Suomessa takaladonlihajakala.net OSTA TILALTA! Hanki oman maan makoisat herkut Osta tilalta! –päivänä 16.9. Osta tilalta! -päivänä juhlistetaan tuottajia ja kotimaista ruoantuotantoa ympäri Suomea. Tapahtumassa mukana olevat tilat, kotipuutarhat ja maatilamatkailuyritykset löytyvät sivustolta ostatilalta.fi

Jalat maassa, katse taivaalla Pian on käsillä vuodenaika, jolloin pienen Nellimin kylän raitti täyttyy kansainvälisestä puheensorinasta. Erähotelliksi muuttunut vanha koulu majoitustiloineen kaksinkertaistaa sesonkiaikaan joka yö kylän asukasmäärän. ELLA KARTTIMO Mari ja Jouko Lappalainen tarjoavat talvisesongin aikana työtä erähotelleissaan yli 100 ihmiselle. – Sitoutunutta ja innostunutta porukkaa, he kiittävät. lukea myös sen, että Nellimiin saadaan uusi tie, jonka työt alkavat tänä syksynä. Parinkymmenen kilometrin soratieosuus kelirikkoineen on pian mennyttä aikaa. KUVA ERÄHOTELLI NELLIM Kaikkea ei tarvitse tehdä itse Y rittäjäpari Mari ja Jouko Lappalainen ostivat vuonna 2004 Nellimin lakkautetun ja neljä vuotta tyhjillään olleen koulun. Inarin seutu oli molemmille tuttua, ja kummallakin oli kokemusta matkailusta ja yrittäjyydestä. – Luonnonkaunis paikka Inarijärven rannalla, saamelaisuus, revontulet ja lentokenttä lähellä. Tältä pohjalta lähdimme kehittämään uutta yritystä. Kansainväliset markkinat olivat meille itsestäänselvyys ensimetreistä lähtien, Jouko Lappalainen kertoo. Nyt koulun paikalla on Nellimin Erähotelli, jonka huoneissa, huoneistoissa, mökeissä ja revontulikuplissa eli lasikattoisissa majoissa on majoitustilaa 170:lle. Kolmen hotellin ketju oli Lappalaisten tavoite heti alussa. Nellimin rinnalle Lappalaiset ostivat ensin Muotkan Majan Saariselän Kakslauttasesta. Toukokuussa yritysperheeseen liitettiin hotelli Lapinleuku, joka sai kansainvälisemmän nimen Nangu. Joulukuussa Inarijärven rannalle valmistuu hotelliketjun kuopus, Inarin Erähotelli. Positiivinen kierre Uusien kohteiden rakentaminen, peruskorjaus ja laajentaminen on ol- lut iso satsaus. Yksin tänä vuonna investoinnit nousevat seitsemään miljoonaan. Samalla majoituspaikkojen kokonaismäärä kasvaa 470:een. – Kaikkien kohteiden konsepti on sama. Olemme alusta lähtien vieneet yritystämme eteenpäin laatu edellä. Nyt päälinjat ovat tässä. Käsissämme on hieno paketti, jonka kehittämistä jatkamme, Jouko Lappalainen sanoo. Hän luonnehtii yrityksen matkaa positiivisesti itseään ruokkivaksi kierteeksi. – Nautimme tästä työstä, elämäntavasta, jossa saa toteuttaa itseään. Positiiviseen kierteeseen voinee Jouko Lappalainen sanoo, että menestyminen edellyttää hyviä verkostoja ja yhteistyötä moneen suuntaan, kuten matkailuyritysten, matkanjärjestäjien, kunnan, ELY-keskuksen ja verottajan kanssa. – Olemme olleet aktiivisesti mukana monissa Lapin hankkeissa. Ne ovat antaneet hyvän mahdollisuuden nähdä, miten muualla toimitaan, Jouko Lappalainen sanoo ja lisää, että osallistuminen hankkeisiin edellyttää aina aktiivisuutta myös itseltä. ProAgria Lapin yritysasiantuntemus on ollut mukana kehittämisessä koko yrityksen kasvutarinan ajan. – On tarvittu liiketoiminnan ja investointien suunnittelua ja erilaisia laskelmia. Me olemme sparraajia ja tarvittaessa haemme asiantuntemusta omasta organisaatiosta tai sen ulkopuolelta. Yrittäjä tekee omat päätöksensä, yritysasiantuntija Keijo Siitonen sanoo. Yritysasiantuntija Pekka Myllylä on tuonut mukanaan myös rakentamisosaamista. – Meille on ollut alusta asti selvää, ettei kaikkea tarvitse osata itse. Yritysasiantuntijoiden apu on ollut korvaamaton investointien, rahoituksen ja talouden suunnittelussa, Jouko Lappalainen lisää. Maaseudun Työnantajaliitto MTA onnittelee 220 v ProAgriaa 120-vuotias Agronomiliitto ONNITTELEE 220-vuotiasta ProAgriaa! Yhdessä maaseutuyrittäjien hyväksi ProAgria 220 vuotta 39

Maanmittauslaitos onnittelee 220-vuotiasta ProAgriaa. Onnittelut 220-vuotiaalle ProAgrialle! Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry PL 510, 00101 Helsinki (vaihde) 020 4131 faksi 020 413 2409 etunimi.sukunimi@mtk.fi Tuottavien tilojen takana toimivat tilukset. mtk.fi kasvutarinoita.fi www.maanmittauslaitos.fi 17 U 20 ELOKU A AIST KOHT IAA AJAN AS TA MISES UNTA LAID DO I M AI NT UO TA NT O I LI EL ÄI TO I NT ER VE YS I KASVINVILJELY • ME TSÄ • KONEET • YRIT TÄMINEN • TALOUS • MARKKINAT • TYÖTE RVEYS ti voin yvinlosta nh u 2 inte put Elä huip eämpi on tärk LO HA TA M UN US I AN TU OT AN • 2017 HELMIKUU S VEROTU KAS VINV ILJE LY • MET SÄ • KON EET • YR ITT ÄMIN 6-7 KES EN • TAL • 201 ÄKU 7 U OUS • MA R KKIN PER Leipäpuu UN Ä LEHMVA ÄVÄ KEST NNATTA ON KAÄ LEHM Pellervo-lehdet, hyötyä ja ajanvietettä suomalaiseen elämään. AS UM INE N • RU RH • PE OK A TO lv) 7,90 € (sis.a SIT • KÄ YÖ T ON • LU EL ÄM TO • AL ÄÄ MA aan hlit J uhdessä y I SU O M Ä L L Ä KEVÄ 1917 YT T Y YN RÄSY KSI KESÄ Ö ÄÄTK PELK ÄRIÄ? L Ä ÄK s.34 s.54 KUIDs.74 E­ mult UISTA avuu s.24 tta 0 SY YS KA herä SVIT s kasv ivät Kest uun ävä lä n s.18 si suom Kone enka istutt rja s. aa la 64 atuta imik on s.94 PELLERVON 8• 2 0 1 7 ELOKUU 7,90 € (sis.alv) Elon t ilo GRILLIPITSAA SAU LYSS Ä RAVIN Laatutaimesta kasvaa arvopuu N Kus kylv kiton äjä s.4 ASUMIN EN • RUOKA • PERHE • TERVEY S • PUUTAR HA • KÄSITYÖ T • LUONTO • ELÄMÄÄ MAALLA SAVUKANAA JA S Sikalasta Pöly puut ttäjistä etta navetta LA A AR AH VAUV VÄKEÄ TOI ELLE IJÄRV T S E L SUOMI KESÄLLÄ 1917 VEY s.68 TORPASTA KOTI JA TOIMISTO ISO KALENTERI 2017 017 5U•K2O K U U TE E • AR HA TER Rakentaminen s.82 UT • PU tketais enne visais ee s.10 kaadot Ä ÄVIÄkirivät Öljykasvit ? NE H TO viljojen MIN SA edelle TEN s.36 UN A JUVA SU TA EA JA RSIMIS OLK PO LAID Sammal nousee koneellisesti S RV EY Yrittä majä AN V hoitaa ra an rak ILJE AT • TYÖ KALENTERI 2017 PELLERVO 11 K • 101. vsk KALENTERI • SÄÄ • RUOKA • KÄSITYÖT • LUONTO • TERVEYS HYLLY PUKEUTUU PITSIIN NAILTAAN TILAA! tilaukset@pellervo.fi 020 413 2636 kodinpellervo.fi 40 maatilanpellervo.fi ProAgria 220 vuotta Pelervo-lehdet_ilmo.indd 1 30.8.2017 8:27:52

YRITYS JA TALOUS KUVA SUVI ANTTILA Mylläreiltä tukea Kasvu Openissa kekseliäitä maaseutuyrityksiä Into ja innostus leimasivat Farmarissa pidettyä Kasvu Openin semifinaalia. Bisnesideat olivat idearikkaita. Kunkin pitchauksen jälkeen tuomaristo teki kysymyksiä jatkokehityksestä. Semifinaalin voitti Mehukas Saikkonen ja Sipponen Oy Isostakyröstä ja kunniamaininnan sai Finn Angus Osuuskunta Sotkamosta. Mehukas pääsee koko Kasvu Openin yrityssarjan finalistiksi ja Finn Angus Kasvu Openin Start up ja Spin off -ideasarjan finalistiksi. Menetystä molemmille Jyväskylässä 25.-26.10. pidettävään finaaliin, johon osallistuu 100 parasta eri kasvupoluista. Onnelliset Kasvu Open -semifinaalin voittaja Mehukas Saikkonen ja Sipponen Oy ja kunniamaininnan saanut Finn Angus Osuuskunta. Palkinnon luovuttanut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä tiivisti: Hieno tie ja hieno polku. Kasvu Open -finaaliin valitun Mehukas Saikkonen ja Sipponen Oy sai hakuprosessin aikana myllärikseen ProAgria Länsi-Suomen kokeneen yritysasiantuntija Sari Uotin. Myllärit tukivat yrityksiä kiteyttämään liikeideansa ja saivat näkökulmia kehitykseen. – Liikeidean kiteytys vie aikansa, koska pitää löytää kirkas ydin, karsia rönsyjä pois ja myös kertoa se kolmessa minuutissa, sanoo Uoti. Mehukas Saikkonen ja Sipponen Oy on kiteyttänyt olennaisimman vihanneksiin ja hedelmiin liittyvästä yritystoiminnastaan johtoajatukseen: Jos et voi syödä niitä, juo ne. Kokenut asiantuntija tuo tärkeisiin hetkiin tukea ja näkemystä. – Kannattaa kuunnella herkällä korvalla erilaisia mielipiteitä ja noukkia niistä parhaimmat, kannustaa Uoti. Sari Uoti yritysasiantuntija ProAgria Länsi-Suomi ProAgria 220 vuotta 41

Etumatkaa nopeasta bonuskertymästä Tutustu liikennevakuutukseemme: op.fi/auto Vakuutuksen myöntää OP Vakuutus Oy. 42 ProAgria 220 vuotta

Jukkolan suvun naiset pyörittävät Navetanvintin toimintaa. Elokuiset navettabileet Ensin oli ajatus: idyllisessä keskipohjalaisessa maalaismaisemassa järjestetään elokuussa elämyksellisiä maa- ja kotitalousnaisten organisoimia illallisia, joissa korostuvat maa- ja kotitalousnaisille tärkeät arvot: paikallinen, lähellä tuotettu ruoka, upea maalaismiljöö sekä yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys. Syödään hyvin ja pitkään Tämän vuoden tapahtumassa näkyivät vahvasti kampanjat, joissa Maa- ja kotitalousnaiset ovat mukana. Suomi 100 -vuoden Syödään yhdessä -kampanja sekä järjestön oma Maistuva maaseutu -kampanja tulivat esiin tarjoiltavan lähiruuan ja tapahtuman hengen yhteydessä. Kiireettömyyteen on panostettu. – Syödään yhdessä -kampanjaa olemme vielä laventaneet niin, että se on Syödään yhdessä ja pitkään. Ruokien tarjoilua on jaksotettu, kertoo ruoka- ja ravitsemusasiantuntija Auli Saukko. Pitkän kaavan ruokailun lisäksi navettabileissä nähtiin humoristinen stand up-esitys ”Mitä jos hän olisikin ollut nainen?”, jossa mietittiin hetken verran aikamme suurmiehiä ja heidän saavutuksiaan näkökulmasta, jos hän olisikin ollut nainen. Loppuillan aikana vieraita tanssitti riemastuttava navettabilebändi The Sillisalad. KUVAT: ELISA KARHULA A jatus toteutui 2013, kun ensimmäiset Navettabileet järjestettiin Kokkolan Lohtajalla. Elokuun lämpimät illat ja lempeä hämäryys ovat kutsuneet väkeä Jukkolanmäen navetanvintille elämyksellisiin illallisiin jo viisi kertaa. Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset järjestää Elokuisia Navettabileitä yhteistyössä Jukkolanmäen Navetan naisten kanssa. Tapahtuman perusta on haluttu pitää vuosittain samana. Illan ohjelma keskittyy ruokailuun, humoristiseen ohjelmaan sekä navettabilebändin esiintymiseen ja navetanylistansseihin. Tapahtuman menu on maalaishenkinen ja sadonkorjuuajalle tyypillinen. Navetan naisten yritystoimintaa Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaisten Navettabileistä sai alkunsa Navetan naisten yritystoiminta ja nyt Jukkolan navetanvintillä vietetään toukokuusta syyskuun loppuun häitä ja muita perhejuhlia. Kesällä siellä toimii myös kesäkahvila. Navetanvinttiä pyörittää Navetan naiset ay: kahdeksan naista, joilla kaikilla on kytköksiä Jukkolan taloon ja sukuun. Tänä päivänä Jukkolanmäen navetanvintti koostuu kolmesta tunnelmallisesta juhlatilasta vintillä, kellarissa ja navetassa. Navetanvintti on avoinna tilauksesta. Juhlat on mahdollista järjestää joustavasti itse kaiken hankkien ja suunnitellen tai valmiina pakettina Navetan naisten kautta kankaisia Elokuisissa navettabileissä syödään lähiruokaa yhdessä ja ajan kanssa. serviettejä ja kukka-asetelmia myöten. Navetanvintin alakertaan kunnostettu Kellari soveltuu pienempiin tilaisuuksiin. Tilassa on äänentoisto, siirrettävä videotykki ja valkokangas. Varsinainen navetta on juhlatilakokonaisuuden uusimpia tiloja. Se on käytössä myös talvella. Navetan ja kellarin voi yhdistää yhdeksi suureksi juhlatilaksi. Johanna Hylkilä Kaunis maalaismiljöö, tunnelmallinen navetan ylinen, herkullisen ruoan tuoksu, naurun remakka ja iloinen puheensorina, palvelusväen hameenhelmojen kahina, wanhan emännän kepin kopse, viihdyttävä musiikki sekä lämmin ja hämärtyvä elokuun ilta. Elämyksiä kaikille aisteille Navettabileissä Lohtajalla! Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria 220 vuotta 43

YRITYS JA TALOUS Lampaasta on moneksi K annattavuutta hakeva lampuri erikoistuu tai hyödyntää lampaan monipuolisesti sekä ottaa haltuun tekemiset pellolla ja lampolassa. ProAgria Oulun lammastalousasiantuntija Johanna Alamikkotervo auttaa Lapin lammastiloja parantamaan tuottavuuttaan ja talouttaan. Hän on itsekin pitkän linjan lampuri, jolla on 150 uuhen ja parinkymmenen siitospässin katras Tervolassa. Lapin lammastalous elää juuri nyt tasaista vaihetta. On uusia aloittavia ja laajentavia sekä samaan aikaan myös lopettavia tiloja. Lähes joka toinen karitsanpaisti matkaa edelleen suomalaiseen pääsiäispöytään puoli maapalloa, kun kotimainen tuotanto ei pysty vastaamaan kysyntään. Samaan aikaan täkäläiset tilat etsivät keinoja, kuinka parantaa kannattavuuttaan. – Nykyisillä hinnoilla taloutta on vaikea saada kannattavaksi, niinpä on joko erikoistuttava tai käytettävä lammas eri tavoin hyödyksi ja osattava asiat pellolta lampolaan. Mittaa, seuraa ja ota opiksi KUVA SILJA ALAMIKKOTERVO – Asiat kannattaa tehdä hyvin peltoviljelystä alkaen ja varmistaa kunnon rehut. Vasta sitten tuotosten parantaminen on mahdollista. Avainasioita ovat myös hyvä eläinaines, eläinten hyvinvointi ja kohtuullinen työmenekki. Johanna Alamikkotervo tähdentää, että kannattavuuden parantaminen on vaikeaa, ellei paneudu eläimiin ja tuotantoon. Ilman tuotosseurantaa se on vaikeaa. – Lammastilojen tarpeet vaihtelevat, mutta vaihtoehtoja päästä eteenpäin löytyy kyllä. Jo karitsoiden punnitus on hyvä alku ja mittari. Seuraava askel voi olla vaikkapa ultraäänimittaus, tiineystarkastus ja kuntoluokitus. Sopimustuotanto vai suoramyynti? Vanhalan lammastilan tuottama karitsanliha menee Meri-Lapin Karitsa -tuotevalikoimaan. Se on kemiläisen Veljekset Rönkä Oy:n tuoteperhe, jonka liha tuotetaan lähiseudun ja pohjoisen Suomen lammastiloilla. Keväällä valmistui Rovaniemelle oman alueensa ensimmäinen pienteurastamo ja lihan jatkojalostusyksikkö naapurikuntaan Tervolaan. Teurastamossa on mahdollista rahtiteurastuttaa eläimet sekä jalostusyksikössä leikkauttaa, jalostuttaa ja pakkauttaa lihat kuluttajille sopivaan muotoon. – Lähiteurastus ja -leikkuu ovat uusi mahdollisuus lammastiloille ja hyväksi alalle. Tarjolla on vaihtoehtoja tiloille, jotka miettivät, lähteäkö sopimustuotantoon vai satsatako suoramyyntiin. Näin myös kotimaista karitsaa saadaan tarjolle asiakkaille entistä paremmin. Johanna Alamikkotervo hyödyntää kaikki lampaidensa tuottamat villat ja taljat erilaisiksi käsityötuotteiksi. Lampaat laiduntavat muun muassa Kemijokivarren perinnebiotooppeja. ELLA KARTTIMO LammasWikiin! Lammastaloutta monipuolisesti käsittelevä LammasWiki on tietopankki lammasyrittäjille ja muille alasta kiinnostuneille. Ammattilaiset saavat wikistä käyttöönsä viimeisintä tietoa oman yritystoimintansa kehittämiseen. LammasWiki on yhteisöllinen ja kaikille avoin paikka, joka tarjoaa asiantuntijatietoa lammasyrittäjän näkökulmasta. Lammastalouden asiantuntijat ovat kirjoittaneet LammasWikiin artikkeleja. Wikissä voi kuka tahansa lisätä ja muokata tekstiä ja kuvia. Wiki mahdollistaakin nykyaikaisen tiedon välitystavan, verkottumisen ja tiedonvaihdon lampureiden ja asiantuntijoiden välille. Kirjoittaminen vaatii rekisteröitymisen, mutta aineistot ovat vapaasti luettavissa ilman kirjautumista. www.lammaswiki.fi 44 ProAgria 220 vuotta Valtakunnalliset lammaspäivät Vaasassa 15.–17.11.2017 Valtakunnalliset lammaspäivät järjestetään tänä vuonna Vaasassa. Lammaspäivien seminaarissa pureudutaan lammasketjun toimintaan ja saadaan ideoita yrityksen lammastoiminnan kehittämiseen. Ilmoittautuminen avataan syyskuun lopulla. proagria.fi/tapahtumat Lammasnetti Lammasnetti on ProAgria Etelä-Suomen ylläpitämä kohtauspaikka eläinten myyjille ja ostajille. Tutustu lammasnetin ilmoituksiin ja jätä oma myynti-ilmoituksesi. lammasnetti.fi

Kotimaista, laadukasta muovituotevalmistusta Meiltä: Rummut Salaojaputket Suodatinkankaat Jätevesijärjestelmät Kaivot ROTOMON OY | Hallitie 26, Kangasniemi 0405 440 637, 0440 343 350, 0440 544 084 rotomon@rotomon.fi | www.rotomon.fi | Facebook: Rotomon Oy Vastuullisia valintoja - tilalta haarukkaan Seuraa meitä: @HKScanAgri Laatua tiLan jaLostustyöhön Kestävyysjalostuksen tavoitteena on lehmä, joka pysyy terveenä ja lypsää korkeita tuotoksia vuodesta toiseen. Semexin eläinaineksen avulla parannat karjasi kannattavuutta. Terveet ja tuottavat lehmät tuovat hyvinvointia myös hoitajille. Finnmilk Oy:n osakkaat Ari Teppo ja Juhani Korkiamäki ovat tyytyväisiä Semexin sopimusasiakkuuteen. www.semex.fi Semex Finland Oy | Viikatetie 3, 91900 Liminka | puh. 040 550 7643 | sari.alhainen@semex.fi ProAgria 220 vuotta 45

ONNITTELEMME 220-vuotiasta ProAgriaa Onnea 220-vuotias ProAgria! Käytännön Maamies onnittelee! 220-vuotiasta ProAgriaa onnittelee LähiTapiola (247 vuotta) ! Lämpimät onnittelumme yhteistyökumppanillemme! Elävän maaseudun ammattilaiset www.luva.fi/agrologit Ilkka-Yhtymä onnittelee ja kiitämme hyvästä yhteistyöstä maaseudun elinvoiman hyväksi! 220-vuotiasta Investointi huolettomaan tulevaisuuteen • CE-hyväksytyt ovet • palo-ovet • 50 ja 60 mm eristevahvuudet ProAgriaa WWW.FINDOOR.FI • 0400 384 939 Onnittelumme Maaseutupolitiikan neuvosto MANE KONEMYYNTI PUH. 020 7459 700 WWW.TURUNKONEKESKUS.FI 46 ProAgria 220 vuotta ProAgria

PROAGRIA 220 VUOTTA Tärkeintä on yhdessä oleminen Humalajoen maamiesseurassa Perhossa Keski-Pohjanmaalla ei tarvitse haikailla toiminnan loppumista, sillä 1960-luvulla alkanut vireä yhdistystoiminta ei ole koskaan ollut edes katkolla. Kylän väki muistaa, että ensimmäiset maamiesseurassa pidetyt kurssit liittyivät maaperän kuntoon ja lannoitukseen. - Sosiaalinen elämä on kylällä vilkasta ja maamiesseuran toimintaa halutaan pitää yllä. Kyläläiset haluavat puhaltaa yhteen hiileen, nähdä naapureita ja jutella kuulumisia, kertoo maamiesseuran sihteeri Kaisu Kuusjärvi. Kyläläiset pitävätkin kokoontumisiaan facebookin parannettuna versiona, joissa varsinkin kylän uudet asukkaat saavat tietää kylän historiasta ja toisistaan. Kyläläisistä 70 on maamiesseuran jäsenenä. Lähes viikoittaisiin tupailtoihin osallistuu 25 - 30 kyläläistä. Mukana on väkeä vauvasta vaariin ja mukulasta mummoon, jopa useassa sukupolvessa. Talosta taloon vuorollaan järjestettävien tupailtojen kahvitarjoilusta huolehtii vuorollaan kunkin talon isäntäväki. Tupailloissa naiset kaivavat kutimet esille. Muutama vuosi sitten lahjoitettiin kaikille Jalmiinakodin asukkaille villasukat. Myös Perhon äitiysneuvola sai 55 paria ns. junasukkia. Maakuntavierailulla Perhossa käyneelle piispa Samuel Salmelle puolisoineen annettiin maakuntasukat, lapaset ja kaulahuivit. Yhteisesti innostavia asioita Maamiesseura vuokraa klapikonetta sekä ruoka- ja kahvikalustoa, joita säilytetään maamiesseuran omassa varastossa. Seura järjestää joka vuosi pilkkikilpailut. - Pilkkikilpailujen vastuullisena ja innokkaana järjestäjänä on aina ollut Vasalammin Jaakko, kiittää toiminnassa pitkään mukana ollut Pentti Kuusjärvi. Lippu salkoon satavuotiaille Kuusamolaiset maamiesseurat Käylässä ja Vuotungissa ovat saaneet juhlia Suomen merkkivuonna myös omaa satavuotista matkaansa. Vuosien virrassa on tarvittu yhteistyötä ja tulevaisuudenuskoa, jotka kantavat yhä. Kumpikin kylä on saanut kokea sadan vuoden aikana sodat, evakot, hallat ja maaseudun murroksen. Jatkuvana huolena ovat hiipuvat palvelut, joita kumpikin seura puolustaa yhdessä muiden alueen yhdistysten ja toimijoiden kanssa. KUVA SEIJA VARILA Jäseniä kolmessa sukupolvessa Humalajoen maamiesseura toivottaa nuoret perheet tervetulleeksi toimintaan mukaan. – Teemme yhdessä sitä, mikä väkeä kiinnostaa ja innostaa. Maamiesseuran kautta kiinnittyy kylälle ja tutustuu paikkakuntaan ja sen ihmisiin, toteavat Kaisu ja Pentti Kuusjärvi. SEIJA VARILA ruoka- ja ravitsemusasiantuntija, MKNn järjestöasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset ProAgriassa 68 000 jäsentä 1 750 yhdistystä 8 000 yrittäjäjäsentä 650 asiantuntijaa Satavuotinen ketju Vuotungin maamiesseura juhli kesäkuussa omalla kylätalolla. Lippua nostamassa vasemmalta Toivo Tasala, Reijo Palosaari, Tenho Tasala ja lippua pitelemässä Tapio Suorajärvi. Taustalla maamiesseuran väkeä. KUVA MIKKO KORVA Maahenki kantaa yhä – Neuvontajärjestön merkitys on ollut suuri. Se on luonut uskoa ja kehityksen suuntaa. Menneinä vuosina neuvojat olivat kuin tähtiä, joita odotettiin pitämään koulutuksia ja kursseja isolle kuulijakunnalle, Vuotungin maamiesseuran puheenjohtaja Reijo Palosaari kuvaa. – Haluamme tarjota vaihtoehtoja mahdollisimman monelle ja että ihmiset toisivat mukanaan myös omia ajatuksiaan. Niitä olemme myös saaneet kylän uusilta asukkailta. KUVA SONJA TIERMAS Käylässä on takana tapahtumarikas kesä. Kaksi Suomi 100 -tapahtumaa – oma satavuotisjuhla ja lottamuistomerkin paljastus sekä jokakesäiset tukkilaiskisat ja viikoittaiset tanssit omalla Korpihovi-talolla on talkoiltu taas kerran kunnialla. – Käylä tunnetaan maamiesseurastaan. On kunnia kuulua siihen ketjuun, jota satavuotias seura edustaa, puheenjohtaja Arja Kilpivaara kertoo. Käylän alueella on edelleen 300– 400 asukasta. Yhteishenkeä ja talkoovoimaa on riittänyt etenkin kesän isoihin ponnistuksiin. – Heinäkuun toisen lauantain voimavarat on omistettu tukkilaistapahtumalle. Sadan hengen talkooporukkaan kuuluu myös kesäasukkaita ja muiden yhdistysten jäseniä. Ympärivuotinen toiminta on haasteellisempaa, mutta hyvin olemme vielä pärjänneet, Arja Kilpivaara sanoo. Oma toimitalo on seuralle ponnistus. Se on hajallaan asuvien ihmisten kohtauspaikka ja sellaisena sitä halutaan vaalia. – Kulujen kattamiseksi järjestämme tansseja ja vuokraamme taloa eri tarkoituksiin. ELLA KARTTIMO Jokakesäiset tukkilaiskisat ovat Käylän maamiesseuran talkoovoiman ponnistus ja näyttö. ProAgria 220 vuotta 47

KANTRI MAATILAN VAKUUTUS Turvallisuutta ja mielenrauhaa maatiloille. Kolme hyvää syytä ottaa LähiTapiolan Kantri maatilan vakuutus 1. Saat käyttöösi parhaat maa- ja metsätalouden vakuutusasiantuntijoiden palvelut sekä uuden johtavan maatilan vakuutuksen, Kantrin. 2. Parhaat ja laajimmat henkilövakuutusratkaisut ovat käytössäsi. 3. Tekemällä turvallisuustekoja voit vaikuttaa vakuutuksesi hintaan. Katso tarkemmin: lahitapiola.fi/maatilat Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Varainhoito Oy (LähiTapiolan rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy). Maaseudun Tulevaisuus 220 onnittelee -vuotiasta ProAgriaa! Asiallista uutisointia ja maalaisjärkeä vuodesta 1916. 48 ProAgria 220 vuotta