28.9. 2017 PUULIITON JÄSENLEHTI MPR 2 Itel l a Pos ti O y Laatujätkällä kysyntää s. 10–11 Suomen metsät ovat hiilinielu s. 3 Sirviö ja Vasama uusiin tehtäviin s. 3 Myös työntekijä tarvitsee työelämään joustoa s. 4 Veneiden laminoinnissa suurin kemikaaliriski s. 5 Kesäseilinkit kokosi puuliittolaiset laineille s. 8–9 Puintiaika pitää maataloustyöntekijän kiireisenä s. 15

2 Talouskasvu ei poista rakenteellisia ongelmia PUULIITON JÄSENLEHTI 28.9.2017 Päätoimittaja Petteri Raito K ansantalous on kääntynyt nousuun. Yleinen ennuste on kolmen prosentin tuntumassa liikkuva kasvuvauhti. Myönteisen kehityksen myötä työttömyys on alkanut alentua ja työllisyysaste kohota. Ilahduttava yksityiskohta esimerkiksi on, että yli 55-vuotiaiden työllistyminen on alkanut sujua aikaisempaa jouhevammin. Edellytyksiä on nähtävissä myös sille, että pitkäaikaistyöttömyys voisi vihdoin ohjautua lasku-uralle. Vaikka suunta on oikea, ei se yksin vielä riitä. Suhdannenousu nimittäin auttaa sinnittelemään jonkin verran aikaisempaa paremmin rakenneongelmien kanssa, mutta se ei rakenteellisia pulmia miksikään muuta saati poista. Siksi työmarkkinat, koulutus- ja asuntopolitiikka ovat edelleen niitä makrotason kokonaisuuksia, joiden toimivuus itsessään ja suhteessa toisiinsa pitää virittää kuntoon. Aikaikkuna on rajallinen, sillä talouskasvun jatkuvuudesta ei ole takeita. Uudistukset puolestaan vaativat toteutuakseen rahaa, mitä on helpompi budjetoida nousun kuin alenevan suhdanteen aikana. Valtiovallan on käytettävä tarjoutunut tilaisuus hyväkseen. Kun tarvittavat rakenteelliset korjausliikkeet on ajoissa toteutettu, auttavat ne yrityksiä, ihmisiä ja taloutta kestämään ahtaampiakin aikoja. Mihin sitten pitäisi panostaa? Työmarkkinoita ajatellen koulutukseen ja tällä hetkellä ennen muuta sellaiseen koulutukseen, joka auttaa tiettyyn ammattiin valmistaneen kapeaalaisen tutkinnon suorittaneita tai vailla tutkintoa olevia ihmisiä siirtymään uusiin töihin. Julkisen sektorin lisäksi yritykset voivat lisätä vastuutaan työvoiman hankinnasta ammatillista aikuiskoulutusta hyödyntäen. Edellisen rinnalla asuntopolitiikan merkitys on työvoiman liikkuvuuden kannalta keskeinen. Ongelma eli asumisen hinnan suuri vaihtelu hahmotetaan usein akselilla pääkaupunkiseutu vastaan muu Suomi, mutta laajemmin tarkasteltuna kysymys on kasvukeskusten ja taantuvien alueiden eriytyvästä kehityksestä. Ongelman ratkaisu MIRA TENHUNEN on tiedetty jo pitkään. Kasvukeskuksiin tarvitaan lisää asuntoja ja eritoten kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Nyt on toteuttamisen aika. Edessä siintää mielenkiintoinen näköala. Kun rakenteet ja työvoiman kysyntä ovat kunnossa, ei työvoimaviranomaisille jää muuta tehtävää kuin ottaa huomioon asiakkaiden yksilölliset ominaisuudet, ja ohjata heidät tarvittaessa koulutuksen kautta uusiin mielenkiintoisiin tehtäviin ilman raskasta byrokratiaa, ja vailla hallituksen asettamia ja suunnittelemia työttömiin kohdistuvia järkevän toiminnan estäviä lamauttavia sanktioita tai niillä uhkailemista. Robotit korvaavat lähivuosien työvoimavajetta J JUHANI LEMPIÄINEN Suomen Robotiikkayhdistys Deltatron Oy:n toimitusjohtaja ulkisessa keskustelussa on oltu huolestuneita työpaikkojen säilymisestä robottien yleistyessä teollisuudessa ja viime aikoina myös palvelutehtävissä. Robotti-investointien vuosittainen lisäys on ollut keskimäärin 16 prosenttia koko 2010-luvun. Tähän asti robottien työpaikkoja vähentävistä vaikutuksista ei ole ollut näyttöä, päinvastoin. Teollisuustuotteiden hintojen eroosio jatkuu vuodesta toiseen. Se pakottaa yritykset tuotantomenetelmien kehitykseen. Ihmistyövoima on maailmanlaajuisesti katsottuna juuri nyt maksimissaan ja alkaa voimakkaasti vähetä 2020-luvulla. Varmaankin eläkeläisinä haluamme säilyttää saman tavara- ja palvelutarjonnan, johon olemme tottuneet. Lähivuosina eläköityvien osuus työvoimasta Suomessa on korostuneen suuri verrattuna nuoriin työelämään tuleviin ikäluokkiin, joten panostukset digitalisaatioon ja tuotantoautomaatioon ovat varsin perusteltuja. Tähän haasteeseen robotit tarjoavat sekä teollisuudessa että palvelutehtävissä ratkaisun. Kiistatta moni työtehtävä muuttuu erilaiseksi, mutta niin on tapahtunut vuosisatojen ajan teknisen kehityksen myötä. Hyvin koulutettu työvoimamme on eduksi tässä sopeutuksessa. Ruotsissa investoidaan kymmenkertaisesti Suomalainen robotiikkateollisuus on pirteässä kunnossa. Ala työllistää nykyisin reilut 1200 automaatioammattilaista noin 60 yhtiössä. Start-up -yrityksiä syntyy alalle vuosittain useita. Robotiikan kauppatase on aina ollut Suomelle positiivinen lähinnä ulvilalaisen Cimcorp Oy:n ansiosta. Tosin vuoden 2016 aikana Uudenkaupungin autotehtaan kertainvestointi 260 teollisuusrobottiin veti kauppataseen vuoden ajaksi miinukselle. Mekaaninen puu teollisuudenalana näyttäytyy robottitilastoissa varsin vaatimattomasti. Vuosittain uudet robottisovellukset ovat vain parin kolmen laitteen investointeja. Ruotsissa ja Tanskassa alan teollinen rakenne on varsin samanlainen kuin meillä, mutta robotti-investoinnit ovat pitkään olleet kymmenkertaiset Suomeen verrattuna. lujen osien valmistukseen taivutuksessa ja jyrsinnässä. Koska puu ei ole täysin homogeeninen materiaali, robottien mekaaninen jäykkyys tulee valita reilusti perinteistä sovellusta suuremmaksi. Näin ei kovaankaan oksankohtaan jää ylimääräistä ainetta, mikä muutoin helposti poikkeuttaisi robotin jyrsinpään tietokoneen 3D-tiedoston määrittämältä radalta. Tämän vision mukaan moottorisahataiteilijat ovat taantuva ammattikunta jo aivan lähitulevaisuudessa! Kokoonpano siirtyy roboteille Robottien hinnat rajussa laskussa Tästä voimme päätellä piilevää potentiaalia olevan runsaasti myös Suomessa. Tyypilliset kohteet ovat kappaleenkäsittelytehtäviä ja joskus myös kokoonpanotehtäviä. Luonnonmateriaalin kanssa toimittaessa konenäkö oksien ja muiden pintavirheiden havaitsemiseksi liittyy oleellisesti näihin sovelluksiin. Kokoonpanossa joustavuuden hyödyntäminen asiakaskohtaisten tuotteiden valmistuksessa on selkeästi tulevaisuutta. Eräs kattotuolien kokoonpanosovellus on tästä hyvä esimerkki. Vuorovaikutteinen palvelurobotiikka tekee ihminen–kone -yhteistyön entistä helpommaksi. Robottien hinnat putoavat jyrkästi vuosittain, joten uusimpien robottien käyttö ihmistyötä avustamassa esimerkiksi painavien kappaleiden käsittelyssä varmasti yleistyy myös mekaanisen puun puolella. Voimasäätö on mahdollistanut robotin ja ihmisen turvallisen yhteistyön. Robotti-investointien hinta on laskenut kautta vuosikymmenten kasvaneiden tuotantomäärien ja uusien moottori- ja ohjausteknisten ratkaisujen myötä. Näin vuosittain avautuu uusia sovelluskohteita tuotannon automatisoinnille. Tekijöitä, jotka motivoivat investoimaan tuotantoautomaatioon, ovat kyselyjen mukaan muun muassa tuotantokulujen alentaminen, tuotantokoneiden käyttöasteen nosto, tuotteiden laadun kohottaminen, työntekijöiden työolosuhteiden parantaminen, tuotantomäärien kasvattaminen, joustavuuden lisääminen räätälöityä suunnittelutietoa hyödyntäen, raaka-aineiden käytön tehostaminen ja tilankäytön tehostaminen tuotantohalleissa. Robotti tulossa taiteilijan tontille Teollisuusrobotiikan tulevaisuus on joustavuuden hyödyntämisessä. Ääriesimerkkinä voidaan pitää patsaiden 3D-jyrsimistä puuhun CAD-tiedoston perusteella. 3D-muodot ovat selkeästi tulevaisuuden robotiikan käyttökohde. Leluautojenkaan ei enää tarvitse olla kantti kertaa kantti -”ladoja”, vaan leluja voidaan helposti räätälöidä ja koristella jyrsimällä niihin mielenkiintoisia muotoja. Sama 3D-tekniikka tulee myös huoneka-

3 MIRA TENHUNEN Puuliitto ja Paperiliitto: Työllisyys muistettava ilmastotavoitteita määriteltäessä Puuliiton ja Paperiliiton mukaan europarlamentin tekemä linjaus kasvihuonepäästöjen laskennasta oli Metsäteollisuuden ja työllisyyden kannalta askel oikeaan suuntaan. P Paperiliitto ja Puuliitto pitävät europarlamentin 13. syyskuuta tekemää maan- ja metsien käyttöä kasvihuonepäästöjen pohjalta ohjaavaa LULUCF-päätöstä myönteisenä kompromissina ilmastopoliittisten tavoitteiden, työllisyyden ja metsäteollisuuden toimintaedellytysten yhteensovittamisessa. Liittojen mukaan oikeudenmukainen lähestymistapa on määritellä metsäteollisuuden hakkuille yhtenäinen perusta ja linja niin, että kestävän kehityksen raamin sisällä toteutuvasta taloudellista toiminnasta ei koidu jäsenmaille tai yrityksille sanktioita. Europarlamentin päätös oli askel oikeaan suuntaan. Seuraavassa vaiheessa tarvitaan kuitenkin vielä neuvoston vastaava päätös. Sen muotoilemista on liittojen mukaan syytä lähestyä ennen muuta metsien tulevan kasvun, ei aikaisempiin hakkuisiin perustuvan laskentamallin perusteella, mihin europarlamentin päätös vielä nojaa. Maan hallituksella on neuvoston päätöksenteossa vastuullinen ja merkittävä rooli. Päästökaupalla yhteys investointihalukkuuteen Liitot muistuttavat, että metsien hiilinielun määrittelyllä on yhteys metsäteollisuudessa toimivien yritysten investointihalukkuuteen ja sen myötä tulevaan työllisyyskehitykseen. Olisi valitettavaa, jos Suomessa vireillä olevat metsäteollisuuden investointisuunnitelmat jäisivät LULUCF-päätöksen myötä toteutumatta tai ne siirtyisivät EU-alueen ulkopuolelle. Riski on olemassa, mikäli Suomi ja Suomessa toimivat metsäteollisuusyritykset joutuvat kestävän kehityksen raamin sisällä toimiessaan päästöoikeuksien ostajan asemaan. Se olisi samalla riskitekijä myös työllisyysasteen nousun ja kansantalouden vahvistumisen kannalta. Toinen tärkeä tekijä liittojen mukaan on EU:n jäsenmaissa toimivien yritysten tasavertaisen kilpailuasetelman turvaaminen. Menneisyyteen eli aikaisempiin hakkuisiin lukitun mallin riskinä on kilpailuasetelman vinoutuminen.Tämänkin välttämiseksi metsien hiilinielun määrittely on järkevintä toteuttaa metsien tulevan kasvun perusteella. Metsät kasvu-uralla Puuston määrä ja metsien hiilinielu on pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Suomessa kasvanut. Liitot luottavat siihen, että vastaava kehitys saadaan jatkumaan hyvän metsänhoidon ja hakkuiden yhteensovittamisella niin, että metsäteollisuuden nykyisten investointisuunnitelmien mukaiset hakkuut voivat toteutua kestävän kehityksen raamin sisällä. Vastuu hyvästä metsänhoidosta on metsänomistajilla, metsäteollisuudella ja jäsenmaissa harjoitettavalla metsänhoitoa ohjaavalla poliittisella päätöksenteolla, jolla on mahdollista ohjata ja kannustaa kehitystä myönteiseen suuntaan. Ympäristövaikutusten arviointi toteutetaan metsien sertifiointijärjestelmien avulla. Metsien vuosikasvun arvioidaan nousevan Suomessa nykyisestä 110 miljoonasta kuutiometristä 115–120 miljoonaan kuutiometriin vuoteen 2030 mennessä. Hakkuumäärien puolestaan arvioidaan nousevan tämän vuoden noin 72 miljoonasta kuutiometristä 80–85 miljoonaan kuutiometriin, mikäli metsäteollisuuden nykyiset investointisuunnitelmat toteutuvat. Suomalaisen metsäteollisuuden toiminta on näin ollen hyvinkin pysymässä kestävän kehityksen raamin sisällä. ## Tuhannen euron suuruinen Duunari-stipendi jaetaan nyt kahdennentoista kerran. Stipendin jakaa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK. Stipendin saajalta edellytetään oman alansa ammattitutkinnon suorittamista ja duunarihenkeä, jota osoittaa esimerkiksi aktiivisuus ammattiosastossa, opiskelijajärjestössä tai oman työpaikan luottamustehtävissä. Ammattiliiton jäsenyyden edistäminen on myös ehdokkaalle eduksi. Tunnetko omasta ammatistaan ylpeän nuoren osaajan, joka on toiminnallaan nostanut alansa arvostusta? Ehdota häntä SAK:n Duunari-stipendin saajaksi ja toimita vapaamuotoinen ehdotus perusteluineen SAK:oon viimeistään 13. lokakuuta. Ehdotuksen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen annika.lehtovuori@sak. fi tai postitse osoitteeseen Duunari-stipendi / Annika Lehtovuori, SAK ry, PL 157, 00531 HELSINKI. Ehdotuksessa tulee olla mukana ehdokkaan nimi, ikä, tutkinto ja/tai ammatti, kotipaikka, työpaikka, ammattiliitto sekä mahdolliset luottamustoimet tai muu aktiivisuus. Duunari-stipendi luovutetaan SAK:n edustajiston kokouksessa 23. marraskuuta. Viime vuonna stipendin sai joensuulainen teatteriohjaaja Aino Kivi. Puuliitto ja Paperiliitto yhteisellä asialla Puuliitto ja Paperiliitto lähestyivät kaikkia europarlamentaarikkoja ennen LULUCFäänestystä yhteisellä kannanotolla, jossa ne vetosivat heitä ottamaan työllisyysnäkökulman ja yritysten tasavertaiset toimintamahdollisuudet huomioon ilmastopoliittisista tavoitteista päättäessään. Kannanotto välitettiin myös median ja sidosryhmien tietoon. Ilmastopolitiikan seuraaminen ja siihen vaikuttaminen on yksi Puuliiton vaaleilla valitun valtuuston päättämä elinkeinopoliittinen painopiste. Sahanpurusta ratkaisu nälkäongelmaan? Petteri Raito Sirviö ja Vasama uusiin tehtäviin P Nimityskierros tuli ajankohtaiseksi metsä-, metsäkone-, taimi- ja turvetuotantoalan nykyisen työehtosihteerin Harri Häkkisen lähestyvän eläkkeelle siirtymisen myötä. Sitä silmällä pitäen liiton hallitus teki nimityspäätökset elokuun kokouksessaan ennakoivasti niin, että edunvalvonnan rintamaan ei pääse syntymään katvealueita. Näin ollen nykyinen maatalousalojen työehtosihteeri Jari Sirviö siirtyy metsäalojen työehtosihteeriksi ensi joulukuun alusta alkaen. Kansainvälisenä sihteerinä toimiva Riikka Vasama puolestaan siirtyy maatalousalojen työehtosihteeriksi niin ikään joulukuun alusta alkaen. Vasaman tehtäviin sisällytetään maahanmuuttajiin ja ulkomaalaiseen työvoimaan liittyvät kysymykset sekä maatalousalojen kansainväliset tehtävät. Nimitykset jatkuvat sellaisenaan ensi vuoden alussa toimintansa aloittavassa Teollisuusliitossa. Puuliiton kansainväliset tehtävät siirretään vuoden vaihteeseen mennessä Teollisuusliiton kansainvälisen yksikön hoidettavaksi. Tes-neuvottelut etenevät Syksyn työehtosopimusneuvottelut etenevät suunnitellussa aikataulussa. Sopimusalojen neuvottelutavoitteet on asetettu kautta linjan, minkä lisäksi Puuliitto on irtisanonut sopimusalojensa työehtosopimukset niiden sisältämien määräysten mukaisesti. Irtisanotut sopimukset ovat mekaaninen metsäteollisuus, metsäala, metsäkoneala, taimitarha-ala, veneenrakennusteollisuus, harja- ja sivellinalat, maaseutuelinkeinot, puutarha-ala, viher- ja ympäristö- rakentamisala, turkistuotantoala ja puusepänteollisuus. Sopimusten irtisanominen on normaali menettely työehtosopimusneuvotteluihin valmistauduttaessa. Nimityksiä hallinnossa Mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusneuvottelukuntaan on nimitetty Metsä Woodin Suolahden vaneritehtaan pääluottamusmies Jani Väisänen. Mekaanisen metsäteollisuuden johtokuntaan nimitettiin Puustellin pääluottamusmies Kai Hyrynkangas Harjavallasta. Puusepänteollisuuden neuvottelukuntaan nimitettiin Martelan pääluottamusmies Arto Eskelinen Karkkilasta. Jaana Myllyselle on myönnetty ero valtuuston jäsenen paikalta. Marko Petäykselle, Juha Seppälälle, Ari Kiviojalle ja Pasi Grönholmille on myönnetty ero valtuuston yleisvarajäsenen paikalta. Hannu Korvelle on myönnetty ero valtuuston yleisvarajäsenen ja maatalousalojen johtokunnan jäsenen paikalta. ## Särmän numerossa 8/17 sivulla kuusi olleessa Puuliiton ammattiosastojen Teollisuusliittoon liittymistä käsittelevässä jutussa kerrottiin virheellisesti, että Puuliiton ammattiosastojen jäsenet menettäisivät oikeutensa ansiosidonnaiseen päivärahaan, mikäli osasto päättäisi olla hakematta Teollisuusliiton jäsenyyttä. Tällaista vaikutusyhteyttä ei ole olemassa, vaan Puualojen työttömyyskassan jäsenten oikeus työttömyysetuuksiin säilyy ansiosidonnainen työttömyysturva mukaan lukien riippumatta siitä päättääkö ammattiosasto liittyä tai olla liittymättä Teollisuusliittoon. Kysymys on työttömyyskassan ja jäsenen välillä solmitusta suorasta sopimuksesta ja sitoumuksesta, mihin ammattiosaston tekemillä päätöksillä ei ole minkäänlaista vaikutusta. Toimitus pahoittelee virhettä, ja siitä mahdollisesti aiheutuneita epäselvyyksiä. Hae SAK:n Duunari-stipendiä Edunvalvonnasta ei tingitä: Jari Sirviöstä tulee joulukuun alusta alkaen Puuliiton seuraava metsäalojen työehtosihteeri. Riikka Vasama puolestaan aloittaa työt maatalousalojen työehtosihteerinä. Korjaus: Ammattiosaston päätökset eivät vaikuta jäsenten työttömyysturvaan Juha Metsolle on myönnetty ero valtuuston yleisvarajäsenen ja mekaanisen metsäteollisuuden johtokunnan varajäsenen paikalta. Jouni Nesteelle on myönnetty ero mekaanisen metsäteollisuuden johto- ja neuvottelukunnan jäsenen paikalta. Hallitus kiittää heitä kaikkia ansiokkaasta edunvalvonta- ja järjestötyöstä. Yrittäjyys määriteltävä selvärajaisesti Puuliitto on jättänyt SAK:n seuraavalle edustajiston kokoukselle esityksen, jonka mukaan SAK määrittelee yhteiskuntavaikuttamisen yhdeksi tärkeimmäksi tavoitteeksi: ”Selkiyttää työsuhteen ja yrittäjyyden rajanveto ennen muuta verotuksessa siten, ettei työnantajavastuita kierretä työmarkkinoilla näennäisyrittäjyydellä.” SAK:n edustajiston sääntömääräinen syyskokous pidetään 23.–24. marraskuuta Helsingissä. Petteri Raito ## Sahanpuruvuoret kasvavat sahoilla. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Risto Korpinen uskoo, että sahanpuru voi olla osa vastausta maailman nälkäongelmaan. Korpinen johtaa tutkijaryhmää, joka tähtää korkealuokkaisen proteiinin valmistamiseen sahanpurusta kalanrehua varten. Tutkimuksen on määrä valmistua kuluvan syksyn aikana. Korpisen mukaan on selvää, että soijan ja villikalan syöttämistä ei voida jatkaa viljeltäville kaloille nykyiseen tapaan. Villikalan käyttö kalanrehuna on johtanut maailman kalakantojen romahtamiseen, ja soijaplantaasien tieltä raivataan metsiä rehutarpeen tyydyttämiseksi, vaikka sama peltoala voitaisiin käyttää ihmisravinnon tuottamiseen. Korpinen uskoo, että puupohjaisella proteiinilla on hyvä mahdollisuus tulla vakavaksi vaihtoehdoksi kalanrehua varten. Sellutehtailla on oikeanlaiset laitteistot innovaation hyödyntämiseen ja uuden liiketoiminnan luomiseen. Proteiinintuotanto tarjoaisi Korpisen mielestä myös vastauksen Suomen sahojen keskeiseen pulmaan. Tällä hetkellä sahanpurua voidaan käyttää esimerkiksi biopolttoaineiden valmistukseen, mutta nykyisin se ei ole ollut taloudellisesti kannattavaa. Kökkähommia on paljon tehty ## – Sitä tässä odotetaan, koska käräjiltä tulee se päätös, että päästään saneeraukseen, kertoo konkurssiin haetun ja yrityssaneerausta hakeneen Skaalan pääluottamusmies Benita Julin. Hänen mukaansa tilanne on se, että Skaalalla tehdään töitä kuten ennenkin. Tosin pienemmällä porukalla, koska osa on lomautettu. Väkeä palaa kuitenkin lomautukselta myös koko ajan töihin. Vaikeuksista huolimatta hänen mukaansa työntekijöiden mielialat ovat olleet yllättävän hyvät. – Skaalalla on ollut palkanmaksuvaikeuksia. On ollut niin, että on saatettu maksaa vähän palkkaa ja sitten välillä tili ei ole tullut ollenkaan. Kökkähommia on paljon tehty. Mutta sinnikkäästi porukka on ihme kyllä tullut töihin. – Toimitusjohtajan kanssa juttelin ja hänkin kiitteli työntekijöitä, että ovat olleet joustavia, vaikka palkanmaksun kanssa on ollut vähän niin ja näin. Paljon työntekijöitä on Julinin mukaan kuitenkin sanonut itsensä Skaalalta irti ja hakeutunut muihin työpaikkoihin. – Huolissaan työntekijät ovat, se on luonnollista, mutta melko hyvillä mielin. Viime viikko oli pitkään aikaan paras viikko ja tehtiin ihan oikeasti töitä. – Toivottavasti saneeraushakemuksessa käy parhain päin, jotta saadaan tehdä ikkunoita vielä monta vuotta. Skaala Group on työllistänyt noin 500 henkilöä useassa eri kunnassa, muun muassa Ylihärmässä, Alahärmässä, Vetelissä, Kurikassa, Kuortaneella ja Karvialla.

JARI ISOKORPI 4 Iisa Aalto, Tarja Grönholm, Anna-Elina Järvi, Antti Kiviranta ja Jukka Turunen osallistuivat syyskuun puolivälissä Kuopion Cumuluksessa edunvalvontakoulutukseen. Lisää joustoa työpaikalle työntekijä huomioiden Monella Puuliiton jäsenellä on myönteisiä kokemuksia paikallisesta sopimisesta. P – Joustoa työpaikoilla pitää parantaa niissä raameissa, jotka työehtosopimuksessa on asetettu. Ei kuitenkaan pidä lähteä rikkomaan lakia ja joustamaan sillä tavalla, että työntekijä kärsii siitä. Tätä mieltä on kymmenen vuotta puusepäntehdas Mellanon pääluottamusmiehenä toiminut Jukka Turunen. Hänen työpaikallaan paikallisia sopimuksia on solmittu iät ajat, mutta viime vuosina lisääntyvässä määrin. – Työajoissa voi olla paljon joustavuutta. Tietysti siinäkin pitää olla rajat, että ei mennä huonompaan malliin, vaan mieluummin parempaan, jotta kaikki ovat tyytyväisiä. Turunen ei kaihda palkastakaan sopimista. – Kun siitä sovitaan, niin palkka pitää olla sellainen, että sillä tulee toimeen. Ei pidä sopia ainakaan alle tessin. Hänen mukaansa puusepänteollisuudessa on palkankorotustarpeita. – Mutta palkankorostustenkin pitää olla sillä tavalla maltilliset, että firma pärjää ja työpaikat säilyvät. Paikallisessa sopimisessa on tärkeää, että työnantaja on rehellinen ja kertoo oikeat faktat. Turusen mielestä jokaiselle työpaikalle kannattaa sopia sille sopiva toimintamalli. – Mutta tärkeää on, että ei sovita alle työehtosopimuksen, hän painottaa. Oman liiton taustatuki on Turusen mukaan paikallisessa sopimisessa tärkeä. – Luottamusmies tarvitsee apuja liitosta. Pitää olla paikka, josta voi kysyä neuvoja. Työntekijät menestyneet neuvottelussa Mellanolla työntekijäpuoli on Turusen mielestä pärjännyt neuvotteluissa, eikä työehdoissa ole menty huonompaan suuntaan. Yksi paikallisen sopimisen hedelmä on sopimus työaikapankista. – Meillä on sovittu, että jos on paljon ylitöitä, työntekijä voi ottaa ne pankkiin prosenttikorotuksina ja hiljaisena aikana hän voi käyttää pankista niitä tunteja. Jos teet prosenttikorotuksella kaksi tuntia, niin pankkiin menee kolme tuntia. Joustava työaikasysteemi on palvellut työpaikan intressiä. Jotta sopimus syntyy, siihen on oltava työntekijöiden tuki. – Jos huononnuksia rupeaisi sopimaan, niin ei siinä luottamusmies olisi virassa kauaa. Kysyn aina työntekijöiltä, että mitä mieltä he ovat neuvottelutuloksesta. Jos enin osa, esimerkiksi 60 prosenttia, on sitä mieltä, että se on hyvä, niin sitten sitä linjaa toteutetaan. Sadan prosentin kannatusta millekään asialle työpaikalla on mahdoton saada. Kiky ei kaikilla työpaikoilla toimi Samat ratkaisut eivät Turusen mukaan sovi kaikille työpaikoille. – Kiky ei ainakaan meidän tehtaalla ole toiminut ollenkaan. En tiedä, toimiiko se muuallakaan. Ei se ainakaan työpaikkoja ole meidän työpaikalle tuonut, eikä tuo. Kikyn tapainen mekaaninen järjestely on hankala työpaikalla, jossa työn tarpeen vaihtelu on suurta. – Jos olisi tasainen työvirta ja olisi töitä, eikä huonoja aikoja ja hiljaista, niin varmasti tilanne olisi erilainen. Mutta me elämme kahden viikon syklillä ja näemme sen verran eteenpäin. Me teemme alihankintaa ja työmäärät riippuvat siitä, mitkä ovat markkinat. Sopia voi työntekijöiden aloitteesta – Meillä on ollut paikallista sopimista ja enemmänkin voisi olla. Minusta paikallinen sopiminen on hyvä asia, mutta siinä pitää olla jotkut raamit, joiden alle ei mennä, sanoo Boome- ranger Boatsin pääluottamusmies Antti Kiviranta. Työpaikalla on paikallisesti sovittu muun muassa työaikapankista sekä työn sujuvuuden parantamisesta ja joustavoittamisesta. – Ne ovat pieniä asioita mutta vaikutukseltaan suuria. Joustavan työajan avulla työntekijät ovat saaneet sovitettua omat menonsa. Paikallista sopimista tehdään työpaikalla Kivirannan mukaan vuoroin työnantajan ja vuoroin työntekijöiden aloitteesta. – Työaikapankki syntyi työntekijäpuolen aloitteesta. Kaikki ovat olleet siihen tyytyväisiä. Luottamusmies tarvitaan neuvottelupöytään Toijalan VS-Harjalla työskentelevät Tarja Grönholmin mukaan hänen työpaikallaan on sovittu paikallisesti liukuvasta työajasta. Muuten paikallinen sopiminen on vähäistä. – Parhaana pidän sitä, että mennään tessin mukaan. Pitää ehdottomasti olla työehtosopimuksen määrittelemä minipalkka. Palkan sopimista minimistä ylöspäin kannatan, Grönholm sanoo. Hän pitää tärkeänä, että neuvottelussa työntekijöitä edustaa luottamusmies. – Jos kaikki sopisivat erikseen, pienimmällä palkalla töihin tuleva palkattaisiin. Paikallista sopimista maatalousalalle Kesällä heinäkuussa valittiin Suomen suurimmalle maatilalle Ruskon Heikkilään kautta aikojen ensimmäiseksi pääluottamusmieheksi Iisa Aalto. Aallon mukaan tähän asti 24 työntekijän tilalla on pyritty menemään työehtosopimuksen mukaan. Hän sanoo haluavansa virittää työpaikalla keskustelukulttuuria, joka on hieman unohtunut. – Pidän tärkeänä, että työntekijöiden motivaatio saadaan kasvuun. Siihen ei ole toistaiseksi tarpeeksi panostettu. – Myös palkkauksessa on parannettavaa. Aallon mielestä maatalousalalla tarvitaan keskustelukulttuuria ja paikallista sopimista. Lepolan puutarhalla 30 vuotta työskennellyt Anna-Elina Järvi sanoo olevansa paikallisen sopimisen suhteen skeptinen, vaikka työntekijöiden motivaation parantamisessa on paljon haasteita. – Olisin melkein tyytyväisempi, jos mentäisiin työehtosopimuksen mukaan. Jos paikallinen sopiminen saataisiin maatalousalalla toimimaan, se olisi hänen mukaansa hyvä asia. Jari Isokorpi

5 Veneiden laminointi on Suomen kemikaalivaarallisinta työtä MIRA TENHUNEN Veneteollisuus saavutti kyseenalaisten ykkössijan. P Työterveyslaitos julkaisi elokuussa listan ammateista ja työtehtävistä, joissa on suurin riski altistua kemikaaleille. Kaikkein vaarallisimmaksi työksi kemikaaliturvallisuuden kannalta nousi veneiden laminointi ja veneiden valmistukseen liittyvä lujitemuovityö. – Lujitemuovi- ja veneenrakentamisessa altistutaan styreenille, joskin onneksi paljon vähemmän kuin 20 vuotta sitten. Styreeni on väritön aromaattinen haihtuva hiilivety, vanhempi asiantuntija Sanni Uuksulainen Työterveyslaitokselta kertoo. Hän korostaa, että tilanne on kohentunut työmenetelmien kehittymisen myötä. Alan työntekijät saavat myös enemmän koulutusta työturvallisuusasioista. – Tehokkain tapa vähentää styreenille altistumista on vähentää styreenihöyryä oikealla raaka-aineiden valinnalla ja laminointitavalla. Veneenrakennuksen ammattitutkintojen vaatimuksiin on myös lisätty työturvallisuusosio ja tuotettu koulutusmateriaalia, Uuksulainen toteaa. Osa veneteollisuudesta noudattaa Puuliiton työehtosopimuksia ja osa Teollisuusalojen ammattiliiton TEAMin sopimuksia. Vuodenvaihteen jälkeen veneala saadaan saman liiton alle, kun uusi Teollisuusliitto aloittaa. Suojaimet jäävät naulaan Kemikaalivaarallisten töiden ”Top 10” -listalle kuuluu veneiden laminoinnin ohella muun muassa rakennusten purkutyö, metallimalmien kaivos- ja louhostoiminnan pölyiset työt, lattioiden päällystetyöt, betonituotteiden valmistustyöt, automaalarin työ, formaldehydiliimojen käyttö puuteollisuudessa, hitsaustyö ja polttoleikkaus sekä leipomotyö. Työterveyslaitoksen tutkimus ei anna vastausta siihen, miksi juuri veneteollisuus on saavuttanut ykkössijan. Raportissa todetaan yleisesti, että kemikaalialtistumiset johtuvat usein työpaikan turvallisuuskulttuurista. Tietoa kemikaaliriskeistä on, mutta jos suojaimia ei käytetä, altistumisia tapahtuu. Soittokierros kolmen venetehtaan henkilöstön edustajille osoittaa, että veneteollisuudessa on aikaisemmin ollut huono työturvallisuuskulttuuri, jossa hengityssuojaimia ei ole käytetty eikä työnantaja ole työntekijöitä siihen velvoittanut. sen riski ei mielestäni ole enää niin kauhean iso, koska meillä ei enää tarvitse koskea käsin laminointitarvikkeisiin, Sjölund kertoo. Koska turvallisuus on paljon riippuvainen työn organisoinnista ja myös käytetyistä valmistustekniikoista, on tehtaanjohdon asenteen merkitys suuri. – Meillä johto on hyvin sitoutunut työhyvinvoinnin kehittämiseen, Sjölund sanoo. Nautor on venealalla iso toimija. Tuotantopuolella työntekijöitä on noin 170. Sjölund veikkaakin, että venealan ykkössija kemikaalialtistumisten ”Top ten” -listalla johtuu siitä, että alalla on paljon pieniä yrityksiä. Myös venekorjaamoissa tehdään laminointityötä. Pienemmillä työpaikoilla työmenetelmät ovat usein perinteisempiä ja turvallisuuskulttuurikin voi olla vanhanaikainen tai jopa olematon. Työterveyshuolto mukaan Veneen kannen laminointia Nautorin venetehtaalla syyskuussa 2009. Nykyisin tilanne on kohentunut, mutta edelleen työtä tehdään myös ilman suojaimia. – Minäkin tein aika pitkään töitä ilman suojaimia, mutta nyt käytän. Tiedän, että on laminoijia, jotka eivät edelleenkään käytä, Nauticat Yachts Oy:n varapääluottamusmies Matti Rajala kertoo. Nauticat Yachtsilla noudatetaan Puuliiton työehtosopimusta. Työtavoilla merkitystä Työterveyslaitos ehdottaa lääkkeeksi ”sosiaalista markkinointia” ## Työterveyslaitoksen elokuinen tutkimusraportti ehdottaa, että työpaikkojen kemikaaliturvallisuutta voidaan parantaa sosiaalisella markkinoinnilla. Sosiaalisella markkinoinnilla raportin kirjoittajat tarkoittavat lähestymistapaa, jolla pyritään muuttamaan tai ylläpitämään ihmisten käyttäytymistä siten, että se hyödyttää sekä työntekijöitä että yritystä. Työpaikoilla sosiaalista markkinointia on yleensä käytetty tapaturmatorjunnassa, mutta kemiallisten haittojen hallintatyössä erittäin vähän. Peruslähtökohtana on, että kampanjoinnin myötä johtajat ymmärtävät, miten kemikaaliturvallisuus edistää työn tuottavuutta. Johtajien on myös ymmärrettävä ja sisäistettävä lakisääteiset vastuunsa kemikaaliturvallisuudessa. Henkilöstön on puolestaan ymmärrettävä, miten kemikaaliturvallisuus edistää heidän omaa terveyttään tulevaisuudessa. Työntekijöille pyritään tekemään selväksi, mihin suojainten käyttämättä jättäminen johtaa. Näin työpaikalle synnytetään kulttuuri, jossa kemikaalialtistumisen torjunnasta tulee arkipäivää ja kyseenalaistamaton rutiini. Lähde: Työterveyslaitos. Työterveyslaitoksen raportissa huomautetaan, että suojainten käyttö on aina viimeinen tapa suojautua. Ensisijaisesti pitää miettiä, voiko kemikaaliriskejä vähentää työ- ja valmistustapoja muokkaamalla. Joissain töissä, kuten laminoinnissa, hengityssuojaimia on käytettävä hyvästä ilmanvaihdosta ja moderneista työtavoista huolimatta. Oy Nautor Ab:n pääluottamusmiehen Stefan Sjöl u n d i n mukaan heidän työpaikallaan kemikaalialtistumisen riski on vähentynyt uusien työtapojen myötä. Nautorillla noudatetaan Puuliiton solmimaa työehtosopimusta. – Kemikaalialtistumi- FA K TA Kemikaaliriskien torjunnan toimenpidelista ## Hoitakaa kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet ja työpaikan kemikaaliluettelo kuntoon. ## Tunnistakaa työpaikan kemialliset vaaratekijät ja selvittäkää työntekijöiden altistuminen. ## Arvioikaa kemialliset riskit ja laittakaa ne tärkeysjärjestykseen. ## Päättäkää ja toteuttakaa tarvittavat toimenpiteet (ennaltaehkäisy ja torjunta). ## Varmistakaa työntekijöiden riittävä ohjeistus ja opastus. ## Huolehtikaa jatkuvasta seurannasta. ## Kouluttautukaa. ## Olkaa avoimia kemiallisista riskeistä yrityksessä. ## Sitoutukaa kaikki riskien torjuntatyöhön. ## Käyttäkää hyväksi maksuttomia ohjelmia ja testimenetelmiä kemiallisten riskien arviointiin ja hallintaan. Lähde: Työterveyslaitos. Teollisuusalojen ammattiliiton TEAMin työehtosopimusta noudattavassa Bella-Veneet Oy:ssä kemikaaliasiat ovat hanskassa. Yrityksen työsuojeluvaltuutettu Joni Kataja kertoo, että työterveyshuollon tekemien testien mukaan henkilöstön elimistöstä ei ole löytynyt merkkejä styreenille altistumisesta. Sitä voidaan seurata työterveyshuollossa mittaamalla työntekijän virtsanäytteestä, kuinka korkealla hänen mantelihappoarvonsa ovat. – Työterveyshuollolla on iso merkitys kemikaaliturvallisuuden parantamisessa ja seurannassa, Joni Kataja sanoo. P i e n e m m i l l ä t yö p a i koilla työterveyshuolto saattaa kuitenkin olla minimitasolla. Kataja arviokin, että tämä voi olla yksi syy sille, miksi venelaminointityössä tapahtuu Työterveyslaitoksen mukaan paljon kemikaalialtistumisia ja työntekijät sairastuvat kemikaaliperäisiin sairauksiin. Kataja korostaa myös työpaikan kulttuurin merkitystä. Bella-Veneillä henkilösuojainten käyttö on pakollista ja työkavereilla on tapana vahtia, että kollega vetää maskin päähän. Kun suojainten käytöstä tulee itsestäänselvyys ja rutiini, asiat ovat hyvällä mallilla. – Jos meillä joku meinaa aloittaa laminoinnin ilman raitisilmakypärää, niin joku vierestä kävelijä kyllä huutaa pelin poikki – tai huutaa, että oletko nyt tosissasi. En muista, että olisin meillä edes nähnyt, että joku ei käytä suojaimia, Kataja sanoo. Aleksi Vienonen

MIRA TENHUNEN 6 Teollisuussopimusta pohditaan Ruotsissa ## Ruotsin palkankorotuksia ohjaava teollisuussopimus vietti syyskuussa 20-vuotisjuhliaan. Sopimuksen puitteissa vientialojen liitot sopivat korotustason, jota ei käytännössä ylitetä muillakaan aloilla. Teollisuussopimusta arvostellaan siitä, että se sementoi nyt vallitsevat palkkaerot, niin toimihenkilöiden ja työläisten välillä kuin naisten ja miestenkin välillä. Tänä vuonna sopimukseen sisältyikin erillinen matalapalkkaerä. Käytännössä metalliliitto IF Metall vetää johtavaa roolia teollisuussopimuksen korotusten määrittämisessä. Tilanne herättää kysymyksiä muissa teollisuusliitoissa, jotka toivovat vahvempaa roolia. Tämä mahdollistaisi eri alojen kulloistenkin suhdanteiden paremman huomioimisen. Keväällä viisi teollisuusliittoa kertoikin aloittavansa selvityksen siitä, löytyykö Ruotsiin nykyistä parempi malli palkankorotuksista sopimiseen. Puuliitto GS:n puheenjohtaja Per-Olof Sjöö muistuttaa Dagens Arbete -lehdessä sopimuksen ansioista. Saavutetut reaalipalkkojen korotukset ovat vailla vertaistaan nykyajan historiassa, hän sanoo. Vaarallinen metsätyö Metsäalalla valitaan luottamusmiehet kaudelle 2018–2021. ## Metsätyö, maataloustyö ja kalastus ovat vaarallisimmat ammatit, selvitti Australian valtiollinen työsuojeluelin Safe Work Australia. Vuonna 2015 näillä aloilla sattui 52 kuolemantapausta. Seuraavaksi vaarallisin ala oli liikenne, posti ja varastotyö 40:llä työstä johtuneella kuolemalla. Kolmantena oli rakennustyö, jossa kuoli 33 ihmistä. Kuoleman riski metsä- ja maataloustyössä sekä kalastuksessa on vuodesta 2003 ollut keskimäärin 17 sataatuhatta työntekijää kohti. Se on korkeampi kuin millään muulla alalla. Vuonna 2015 kuolleista pääosa eli 43 oli metsätyöntekijöitä, kaikki miehiä. Heistä 58 prosenttia kuoli jäädessään jonkin putoavan alle ja 19 prosenttia ajoneuvoon liittyvässä onnettomuudessa. Australian metsätyö työllistää 7 000 ihmistä. Viime vuonna metsä- ja maataloustyössä sekä kalastuksessa kuoli Australiassa 41 työläistä. Luku jäi edellisvuotta pienemmäksi, mutta useina vuosina kuolleita on ollut yli 60 vuodessa. Metsäalalla jälleen aika valita luottamusmiehet Hevostenhoitajien epätoivo P ## Kaksi eteläkorealaisen Busan-Gyeongnamin raviradan hevos- tenhoitajaa teki kesällä itsemurhan rankkojen työolosuhteiden vuoksi. Jälkimmäinen tapaus sattui kaksi päivää sen jälkeen, kun ammattiliiton ja raviradan johdon neuvottelut olivat päättyneet tuloksettomina. Korealaisen Labor Today -sivuston mukaan tämä oli yksi syy, miksi tilapäissopimuksilla työskentelevä Lee Hyun-joon ajautui itsemurhaan. Hän ei uskonut enää näkevänsä työolojen parantuvan. Ammattiliitto KPTU järjesti useita mielenosoituksia raviratojen työntekijöiden puolesta, ja liiton johto ryhtyi nälkälakkoonkin asian vuoksi. Vuonna 2011 saman raviradan työntekijä teki itsemurhan. Hän kuvasi työpaikan olevan kuin vankila, jota hän ei enää jaksanut. Rankaisuna työlupa ## Särmässä 7/2017 kerrottiin, kuinka miehitetyssä Palestiinassa sijaitsevan israelilaisomisteisen Hayei Adamin puusepäntehtaan palestiinalaiset työläiset järjestäytyivät toukokuussa Wac-Maanammattilittoon. Israelilainen Haaretz-lehti kertoo nyt, miten asiat etenivät sen jälkeen. Tehtaan omistaja antoi ymmärtää, että järjestäytyneet voidaan korvata muilla. Yksi aktiiveista erotettiin heti. Lisäkiusaksi hänen työlupaansa tehtaalle pidennettiin, jolloin hän ei pääse töihin mihinkään muualle. Israelin miehitysalueen palestiinalaisille myöntämä työlupa on sidottu aina vain yhteen työpaikkaan. Omistaja myös lopetti työmatkatuen kaikilta työläisiltä. Jo aiemmin palkoista pidätettiin yksi prosentti, jonka työnantaja määritteli shekin lunastamisen kuluiksi. Työntekijöillä ei ole lomia, ei eläkettä, ei sairauslomaa, ei työnantajan maksamia työvaatteita tai turvavarusteita. Alle vähimmäispalkkojen olevat palkat maksetaan käteisenä ja ilman kuittia, Haaretz kirjaa. Lehti kertoo, että työläisten pystytettyä katoksen voidakseen levätä varjossa puolen tunnin taukonsa tehtaan esimies kaatoi sen. Wac-Maan-liitto ei anna periksi vaan aikoo saada tehtaalle työehtosopimuksen. Heikki Jokinen Metsäalan luottamusmiesvaalit järjestetään loppuvuoden kuluessa. Valintakausi on neljä vuotta. Metsäteollisuus, Yksityismetsätalouden työnantajat ja Puuliitto ovat sopineet metsäalalla toimivien luottamusmiesten toimikausien yhtenäistämisestä kaudelle 2018–2021. Yhtenäistämisen tarpeen taustalla ovat aikaisemmin toteutuneet yhtiöiden organisaatiomuutokset ja yhdistysten erilaiset kehityshankkeet. Saavutetun sopimuksen mukaan luottamusmiesten valin- ta toteutetaan Metsänhoitoyhdistyksissä ja Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksissä Metsäalan työehtosopimuksen määräysten mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa paluuta takaisin luottamusmiessopimuksen mukaiseen neljän vuoden valintakauteen. Vaalitoimikunta toteuttaa vaalit Vaalin toteutuksesta vastaa työntekijöiden paikallisesti sopima vaalitoimikunta. Mikäli yrityksessä tai yhdistyksessä kuitenkin järjestetään ennen vuoden vaihdetta henkilöstötilaisuus koko metsurikunnalle, voidaan luottamusmiesten valinta toteuttaa myös siinä yhteydessä sopimalla työnantajan kanssa asi- “Mitä paremmin metsurit ovat järjestäytyneet, sitä juohevampaa on huolehtia yhteisten asioiden hoitamisesta yhdessä oman ammattiliiton kanssa.” asta. Tällöin tilaisuuden kutsussa on mainittava luottamusmiehen valinnasta. Luottamusmiesvaalissa ehdokaskelpoisia ovat ne työntekijät, jotka ovat toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työnantajaan ja ovat Puuliiton jäseniä. Vaaleissa äänioikeus on kaksi viikkoa ennen vaalitapahtumaa metsäalan työehtosopimuksen mukaisissa työsuhteissa olevilla toimintaalueen työntekijöillä. Luottamusmiesvalinnasta on ilmoitettava Puuliittoon sekä työnantajalle. Mitä paremmin metsurit ovat järjestäytyneet, sitä juohevampaa on huolehtia yhteisten asioiden hoitamisesta yhdessä oman ammattiliiton kanssa. Puuliittolaisten edut Turvassa säilyvät myös ensi vuonna Miten muutos vaikuttaa Turvasta ostettuun vakuutukseen? P Puuliitto yhdistyy vuoden- vaihteessa virallisesti osaksi Teollisuusliittoa. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten muutos vaikuttaa liiton jäsenilleen ottamaan vakuutukseen ja puuliittolaisten etuihin Turvassa. Liittoalennukset pysyvät ennallaan Mihin asti Puuliiton jäsenien matkustajavakuutus on voimassa Turvassa? – Vakuutus on voimassa vuoden 2017 loppuun asti. Jos olet matkalla uutenavuotena, voit hakea Turvalta korvausta liiton matkustajavakuutuksesta, jos vahinko on sattunut ennen kello 24:ää 31.12.2017. Miten käy Puuliiton jäsenten Turvasta saamien liittoalennusten, kun liiton vakuutusyhteistyökumppani vaihtuu? – Liiton jäsenten edut Turvassa pysyvät ennallaan myös vuodenvaihteen jälkeen.Turva antaa Puuliiton jäsenille kymmenen prosentin alennuksen kaikista vapaaehtoisista vakuutuksista. Alennus vakuutusmaksuista jatkuu yhtä suu- rena myös ensimmäisen vuoden jälkeen. – Turvan asiakkaat saavat myös asiakassuhteen keston myötä kasvavan omistajaasiakasalennuksen: aluksi viisi prosenttia, viiden vuoden asiakkuuden jälkeen seitsemän prosenttia ja kymmenen vuoden jälkeen kymmenen prosenttia. Miten käy Liittokaskoautovakuutuksen? Minulla on Turvan Liittokasko-autovakuutus. Mitä sille käy vuodenvaihteen jälkeen? – Liittokasko, kuten kaikki muutkin Puuliiton jäsenen Turvasta ottamat vakuutukset, jatkuvat sellaisinaan kaikilla Teollisuusliiton jäsenillä. Vakuutuksia ei siis tarvitse vaihtaa. – Turva tarjoaa yksinoikeudella ammattiliittojen jäsenille kolmea eri vakuutustuotetta: Liittokasko ja Henkikulta- ja Parikulta-vakuutuksia. Tämä etu säilyy ennallaan myös vuodesta 2018 eteenpäin. Miten käy muille Puuliiton jäsenten eduille Turvassa? – Myös muut puuliittolaisten edut Turvassa – kotivakuutuksen lisäetu, kodinhoitoetu ja edut työttömille – pysyvät muuttumattomina.

JARI ISOKORPI 7 Työsuojeluvaltuutetut Hannu Koistinen, Eila Ilmen-Punkari ja Hannu Ylioja osallistuivat elo-syyskuun vaihteessa koulutuskeskus Murikassa Teollisuusliiton työympäristöseminaariin, jossa suunniteltiin uuden liiton toimintaa. Ensi vuonna parempi palvelu Kun Puuliiton, TEAMin ja Metalliliiton työympäristöorganisaatiot yhdistyvät ensi vuoden alussa, jäsenten palvelu työsuojeluasioissa paranee. P Näin arvioi 20 vuotta työsuojeluvaltuutetun tehtäviä Puuliitossa hoitanut Koskisen päätoiminen työsuojeluvaltuutettu Hannu Ylioja. – Syntyvällä Teollisuusliitolla on isommat ja keskitetymmät resurssit. Suunnitteilla on myös helppo yhteyskanava, jonka kautta matalalla kynnyksellä on mahdollista ottaa yhteyttä asiantuntijoihin joko puhelinta tai nettiä käyttäen. – Tämä kanava on kaikkien käytössä silloin, kun tulee ongelmia. Jäsenpalvelu paranee, kun tämä suora yhteyskanava tulee tunnistetuksi. Ylioja uskoo, että työsuojeluvaltuutettujen työ saa lisää tukea, kun käytössä on ison Teollisuusliiton voimavarat ja verkosto. – Odotan, että työpaikoille saadaan enemmän mahdollisuuksia ja tietoa työturvallisuuden parantamisesta. Esimerkiksi uusia toimintatapoja ja hyviä käytäntöjä voidaan laajasti välittää ja ottaa käyttöön. Alueellinen verkostoituminen varmasti auttaa valtuutettuja heidän työssään. Varsinainen työsuojelutyö tehdään kuitenkin työpaikoilla. Työsuojeluvaltuutetun työkenttä on Yliojan mukaan vuosi vuodelta laajentunut siinä määrin, että varsinkin pienten ja keskisuurten työpaikkojen valtuutetuilla on vaikeuksia selviytyä tehtävistään. Tehtävät eivät vähene,sillä muun muassa henkisen työsuojelun alalla haasteet ovat lisääntyneet. – Työhyvinvointiin panostamisessa on vielä puutteita. Työelämä on muuttunut kiireisemmäksi, laaja-alaisemmaksi ja vastuullisemmaksi kuin aikaisemmin. Psykologinen koulutus tarpeen TEAMissa Iittalan lasitehtaalla työsuojeluvaltuutettuna toimiva Eila Ilmen-Punkari toivoo, että Teollisuusliitossa on mahdollista panostaa työsuojeluvaltuutettujen ja luottamushenkilöiden koulutukseen. – Työsuojelussa on tärkeää, että koulutustaso pysyy hyvänä. Koulutuksen ja liiton tuen avulla Ilmen-Punkarin mukaan työsuojeluvaltuutetut pystyvät vastaamaan siihen haasteeseen, joka tehtävään kuuluu: parantamaan työpaikalla työoloja. Hän toivoo myös, että lii- ton edustajat vierailevat työpaikoilla katsomassa, ovatko työolot kunnossa. Silloin liitto antaa myös työnantajille vahvan viestin, että se on kiinnostunut työsuojelusta. Ilmen-Punkarin mukaan työpaikkojen ihmisten asenne on muuttunut koko ajan myönteisemmäksi työsuojelua kohtaan. – He ovat ruvenneet enemmän huolehtimaan työtovereista.Töitä tehdään ajatuksen kanssa. Myös johto kiinnittää enemmän huomiota työsuojeluun. Mutta yhä on epäkohtia, joihin pitää puuttua ja tehdä parannuksia. Hänen mukaansa henkisessä työsuojelussa on menty eteenpäin, mutta lisää panostusta tarvitaan. – Siihen meidän työsuojeluhenkilöiden pitäisi saada lisää koulutusta. Muun muassa psykologinen koulutus olisi tarpeen. Pitäisi pystyä ottamaan asia kiinni ennen kuin siitä tulee iso. Asia pitäisi pystyä hoitamaan ennen kuin seuraa jälkimaininkia, joka koko ajan kasvaa. Uudet kemikaalit iso haaste – Fuusion jälkeen meillä on Teollisuusliitossa enemmän työympäristöasiantuntijoita ja myös erikoisosaamista eri aloilta. Se on työsuojelun näkökulmasta tärkeää, sanoo metsäkoneita valmistavan John Deeren työsuojeluvaltuutettu Hannu Koistinen, joka edustaa entisen Metalliliiton työpaikkaa. Hän toivoo, että vähintään perustason osaamista työympäristöasioissa löytää Teollisuusliitossa keskustoimiston lisäksi myös aluepalvelukeskuksista ja mahdollisesti myös maakuntapisteistä. Isoksi työsuojelun haasteeksi Koistinen nimeää teollisuudessa käyttöön otettavat uudet kemikaalit, joiden tunnistaminen vaatii erityisasiantuntemusta. – Varmaan myös Puuliitossa niitä käytetään valtavasti. Työ- suojeluvaltuutetuilla ei välttämättä ole mitään tietoa siitä, millaisia kemikaaleja käyttöön tulee. Ne menevät ihan sormien läpi, kun kukaan ei tiedä, mitä ne ovat. Kemikaalit ovat Koistisen mukaan suuri haaste, koska altistumiset niihin saattavat tulla ilmi vasta kymmenen tai 20 vuoden päästä. Työympäristöasiat, joita työsuojeluvaltuutetut joutuvat hoitamaan, ovat Koistisen mukaan niin paljon lisääntyneet, että työsuojeluun varattu ajankäyttö ei ole enää nykypäivää. – Varsinkin pk-sektorin työpaikoilla pitäisi olla enemmän mahdollista käyttää aikaa. Ajankäyttö on asia, jota pitäisi uudelleen tarkastella työehtosopimuksia neuvoteltaessa. On paljon mainittu tehtäviä, joita työsuojeluvaltuutetun pitää hoitaa, mutta ajankäytöstä ei puhuta koskaan mitään. Jari Isokorpi Työsuojeluvaalit käydään työpaikoilla Valtaosalla Puuliiton työpaikoista järjestetään työsuojeluvaalit marras–joulukuun kuluessa. Vaaleissa valittujen edustajien toimikausi on kaksi tulevaa kalenterivuotta. P Työsuojeluvaalit on mahdollista järjestää työpaikoilla myös aikaisemmin. Vaalien järjestämisohjeet ja tarvittavat lomakkeet löytyvät Puuliiton nettisivujen jäsenalueen etusivulta Työsuojeluvaalit -bannerin alta. Työpaikoilla, joissa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, tulee työntekijöiden keskuudestaan valita työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Myös alle kymmenen hengen työpaikoille tulisi valita työsuojeluhenkilöt. Erityisesti niitä työpaikkoja, joilta työsuojeluhenkilöt vielä puuttuvat, on syytä kannustaa edustajien valintaan. Syksyn työsuojeluvaalit koskevat Puuliiton sopimusaloista teollisuuden ja maaseutuelinkeinojen sekä osittain metsäja metsäkonealojen työpaikkoja.Vaalia ei järjestetä kaikilla työpaikoilla siksi, että osalla työpaikoista edustajien toimikausi on neljä vuotta. Ehdokkaita saavat asettaa ja ehdokkaiksi asettua kaikki työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt. Vaaliin ovat oikeutettuja osallistumaan kaikki ne työpaikan työntekijät ja toimihenkilöt, jotka ovat vaalipäivänä työsuhtees- sa. Näin myös lomautetuilla ja vanhempainvapaalla olevilla on vaalioikeus. Vaalin toimittamista varten työnantajan on annettava työntekijöiden käyttöön tarkoituksenmukaiset tilat. Työnantajan on annettava käytettäväksi myös luettelo työpaikassa työskentelevistä työntekijöistä ja toimihenkilöistä. Valituille tarjolla Teollisuusliiton tuki Työsuojeluhenkilöiksi valitut puuliittolaiset tulevat ensi vuoden alussa osaksi Teolli- suusliiton laajaa työsuojeluorganisaatiota. Liitto tarjoaa heti vuoden 2018 alussa uusille työsuojeluvaltuutetuille mahdollisuuden tutustua keskenään ja tavata liiton toimitsijoita alueittain. Teollisuusliitto tarjoaa työsuojeluhenkilöille myös kattavan palkallisen perus- ja jatkokoulutuksen Murikkaopistolla. Murikan opetusohjelmasta löytyy lisäksi useita muita kursseja, jotka tukevat työsuojeluhenkilöiden työtä ja osaamista. Ty ö s u o j e l u h e n k i l ö s t ö n työtä tukee Teollisuusliiton työympäristöyksikkö. Se järjestää muun muassa työympäristöpäiviä, joiden aikana vieraillaan valituilla työpaikoilla. Teollisuusliiton työpaikoilla työskentelee noin 5 300 työsuojeluhenkilöä. Näistä varsinaisina työsuojeluvaltuutettuina toimii 1 930 henkilöä. Laaja vertaistuki varmistaa sen, että työntekijöiden edustaja ei jää koskaan toimessaan yksin. Jari Isokorpi

8 J Ä S E N R E K I S T E R I T I E D OT TA A Jäsenrekisteri kiinni 9.10. ## Jäsenrekisteri on suljettuna koulutuksen vuoksi maanantaina 9.10. TYÖTTÖMYYSKASSA Ilmoittaudu TE-toimistoon työnhakijaksi viimeistään työttömyyden tai lomautuksen alkaessa Sinun tulee ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänäsi, jotta et menetä oikeuttasi työttömyyspäivärahaan yhdeltäkään päivältä. Työnhaku tulisi ensisijaisesti aloittaa TE-palvelujen Oma asiointi -verkkopalvelussa (asiointi.mol.fi/omaasiointi). Oikeutesi ansiopäivärahaan alkaa aikaisintaan sähköisen verkkolomakkeen lähettämisestä lukien. Oma asiointi -verkkopalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai Suomi.fi-tunnistuksen kautta. Ohjeita TE-toimistojen kanssa asiointiin löytyy osoitteesta te-palvelut.fi. Sivustolta löydät myös paikallisen TE-toimistosi aukioloajat, mikäli sinulla ei ole pankkitunnuksia tai sirullista henkilökorttia tai sinun tulee muusta syystä asioida TE-toimistossa henkilökohtaisesti. Huomaa ilmoittautumisen yhteydessä myös, että vaikka olisit lomautettuna vain vähän aikaa, sinun tulee merkitä, että olet valmis ottamaan vastaan kokoaikatyötä. Mikäli et ole valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä, ei työttömyysetuutta voida maksaa. Huomioi myös, että sinut ohjataan verkossa TE-toimiston palvelutarpeen arviointiin. Vastaa siihen TE-toimiston ohjeiden mukaisesti heti tai viimeistään kahden arkipäivän kuluessa, jotta työnhakusi ei katkea. Ilmoita ilmoittautumisen yhteydessä TE-toimistoon, jos sinulla tai perheelläsi on yritystoimintaa tai maatalous- tai metsätaloustoimintaa. Työ- ja elinkeinotoimisto tutkii ansiopäivärahan maksamisen työvoimapoliittiset edellytykset ja antaa niistä sitovan lausunnon työttömyyskassalle. Työnhaku on pidettävä voimassa TE-toimiston määräämällä tavalla ja sen tulee olla voimassa myös silloin, kun teet osa-aikatöitä ja haet soviteltua päivärahaa tai kun osallistut TE-palveluun tai opiskelet omaehtoisesti. Lomautettu, onko sinulla lomaa pitämättä? Jos sinulla on pitämättömiä lomapäiviä lomakauden päättyessä 30.9.2017 ja haet työttömyyskassalta ansiopäivärahaa, ilmoita asiasta työttömyyskassalle. Työttömyyskassa tarvitsee tiedon siitä, montako lomapäivää on pitämättä ja milloin pidät loput lomasi. Ansiopäivärahaa ei makseta vuosiloman ajalta, jos vuosilomaajan palkka perustuu kokoaikatyön palkkaan. Osa-aikatyöstä ansaitun loman palkka huomioidaan päivärahan sovittelussa. Oikeus vuosilomaan määräytyy työehtosopimuksen tai vuosilomalain perusteella. Vuosiloma tulisi aina pitää ennen lomautuksen alkua. Kertyneitä vuosilomapäiviä ei voi jättää pitämättä ja kompensoida loma-aikaa työttömyysturvalla. Puukassa palvelee Puukassa palvelee jäseniään kassan maksamiin etuuksiin liittyvissä asioissa puhelimitse normaalisti maanantaista perjantaihin kello 9.00–11.30 numerossa (09) 6151 6444. Tarkista mahdolliset poikkeukselliset päivystysajat kassan verkkosivuilta. Työttömyyskassan kanssa voit asioida myös lähettämällä sähköpostia osoitteeseen TK@puuliitto.fi. Jos lähetät kassaan sähköpostia, pyydämme ilmoittamaan viestissä jäsennumerosi. Henkilötunnuksen lähettämistä sähköpostitse tulee välttää tietoturvasyistä. Hakemuksia työttömyyskassalle on mahdollista lähettää sähköisesti suojatun yhteyden kautta kassan verkkosivuilla olevaa eAsiointi-palvelua käyttäen. Puukassan palvelut internetissä Puukassan verkkosivuille pääsee Puuliiton etusivulla www.puuliitto. fi olevan Puukassa-painikkeen kautta. Sähköisen asioinnin eAsiointipalveluun pääsee kassan etusivun otsikkopalkin eAsiointi-painikkeen kautta. Kassan etusivulla on myös ohjeet eAsiointi-palvelun käyttämiseen. Alla on listattuna osa eAsiointi-palvelun palveluista: •• •• •• •• •• •• yhteystietojen tarkistaminen ja muuttaminen hakemusten täyttäminen ja lähettäminen käsittelyseuranta maksuilmoitukset ja päätökset päivärahan laskurien kertymät liitteiden lähetys. Käsittelyn nopeuttamiseksi suosittelemme lähettämään ansiopäivärahahakemukset eAsiointi-palvelusta. Palvelusta näkee sähköisesti lähetetyn hakemuksen käsittelytilanteen siinä vaiheessa, kun hakemus on käsitelty ja tallennettu maksuun. Maksupäivä näkyy noin kaksi päivää aikaisemmin kuin rahat ovat tilillä. Huomioithan, että palvelussa ei näy jokainen käsittelyvaihe kassalla. PUUKASSA Puualojen työttömyyskassa Ihmisläheisyys Puuliitossa Puuliiton viimeisellä Kesäseilinkillä jäsenet muistelivat haikeina historiaan jäävää Puuliittoa. Samalla toivotettiin uusi aika tervetulleeksi. P Lähes kaikki Särmän haastateltavat mainitsivat Puuliiton parhaiksi ominaisuuksiksi jäsenlähtöisyyden ja helpon lähestyttävyyden. Vieskan Elementin luottamusmies Heikki Leinonen toivoi saman linjan säilyvän myös ensi vuoden alussa käynnistyvässä Teollisuusliitossa. – Kun soitan Puuliiton aluetoimistoon, siellä asia otetaan vakavasti. Liitossa on ammattitaitoista porukkaa. Henkilökunta tulee sille tasolle, missä sitä tarvitaan. Uudelta Teollisuusliitolta toivon, että myös sen henkilöstö tulee työpaikoille, eikä vain sanele ylhäältä, miten pitää toimia. Leinonen kertoo olevansa iloinen siitä, että liittofuusio saatiin maaliin. – Koska työnajajapuoli vetää tiukkaa linjaa, me tarvitsemme vahvan liiton. Kun meillä ovat vahvat jäsenet ja liitto, saamme neuvotteluissa parhaiten tuloksia. Liittoon kuuluvalla paljon kavereita Finn-Marinin pääluottamusmies Anna-Leena Luodolle Puuliitto on merkinnyt kolmea asiaa: tukea, turvaa ja tietoa. Hänen yhteytensä liittoon on ollut mutkaton. Suora kanava on ollut auki sekä aluetoimitsijaan että työehtosihteeriin. Henkilökohtaisesti tärkeitä Luodolle ovat puuliittolaiset ihmiset. – Koulutuksissa olen tavannut mukavaa porukkaa. Minulla on paljon tuttuja eri aloilta ja eri puolilta Suomea. Siksi oli upeaa lähteä Kesäseilinkille mukaan jo toista kertaa. Tämä on historiallinen tapahtuma, joka ei ikinä enää toistu. Tuntojaan Luoto kuvaa sekä haikeaksi että odottavaksi. – Totuus on, että ryhmässä on voima. Mitä enemmän porukkaa on liitossa, sitä parempi. Mutta toisaalta Puuliitossa ovat olleet omat tutut ja turvalliset kuviot. Miksi tämä muuttuu, sitä ei voi tietää vielä. Luoto toivoo, että Teollisuusliiton myötä ihmiset heräävät ymmärtämään, että joukossa on voimaa. – Duunarit ovat duunareita. Meidän on pidettävä yhtä. Ilmapiiri omaa luokkaansa – Parasta Puuliitossa on ollut porukan ilmapiiri, sanoo Topi- Kalusteen pääluottamusmies Esko Santaholma. Puuliiton henkilökunta on Santaholman mukaan tullut hänelle tutuksi aluetoimitsijoita ja ylintä johtoa myöden. – Täytyy sanoa, että jäsenten etua he ovat ajaneet hienosti kaikin puolin. Hänen mukaansa Teolli- suusliiton synnyttäminen oli askel oikeaan suuntaan. – Siirryn erittäin mielelläni Teollisuusliiton jäseneksi. Toivotaan, että sen avulla saadaan parempia työoloja firmoihin. Kun liiton asioista pidetään medianäkyvyyttä, se auttaa myös jäsenhankinnassa, mikä on sen edellytys, että homma toimii. Päivääkään en kadu näitä töitä Kesäseilinkille osallistuivat Puuliiton entiset puheenjohtajat Heikki Peltonen ja Kalevi Vanhala. Peltosen mielestä Puuliiton vahvuus on ollut porukan hyvä henki ja Vanhalan mielestä jäsenlähtöisyys. P – Kyllä parasta on ollut se hemmetin hyvä henki, joka porukalla kentällä oli, ja sitten kun tulin liittoon töihin, työkaverit olivat upeeta porukkaa, sanoo 1980 ja -90-lukujen puheenjohtaja Peltonen. Peltosen mukaan Puuliitossa entisaikoina toimiston ja kentän välillä pidettiin tiiviisti yhteyttä. – Kun tuli puhe luottamushenkilöistä ja työsuojeluvaltuutetuista, niin joku kysyi, että tunnetko ne kaikki. Sanoin, että totta ihmeessä. En minä niiden kanssa voi toimia, jos en tunne niitä. Olen nähnyt todennäköisesti kaikki. Silloin kierrettiin työpaikat ja ammattiosastot. Peltonen suosii edelleen henkilökohtaista tapaamista asioiden hoidossa. – Kun sähköposti alkoi tulla työpaikoille, sanoin, että tuo on helpoin tapa olla pirullinen työkavereille tai muille. Kun puhutaan naamakkain, pysytään helpoimmin asiapohjalla. Koko ikänsä Puuliiton mies Peltosen aktiiviaikana tapahtui kaksi fuusiota, kun ensin vuonna 1973 kaksi Puuliittoa yhdistyi ja vuonna 1993 Puuliitto ja Maaliitto menivät yhteen. Haasteita oli paljon ja työ Suomea kiertäessä terveydellisesti vanhemmiten uuvuttavaa. – Ei niitä helppoja aikoja ole ollutkaan. Mutta päivääkään en kadu, että näitä töitä tein. Olen koko ikäni saanut tehdä ammattiyhdistysliikkeessä työtä, josta olen tykännyt. Peltonen on seurannut tii- Heikki Peltonen. Kalevi Vanhala. viisti Puuliiton vaiheita eläkkeelle jäämisestään vuodesta 1997 lähtien tähän päivään saakka. – Asioita tulee seurattua tiedotusvälineiden kautta ja Hakaniemen torilla niistä puhutaan joskus. Taisin olla niitä harvoja eläkeläisiä, joka eläkkeelle jäätyään kävi aika ah- kerasti kahvilla toimistossa kuuntelemassa kuulumiset. Liitossa pääsi lähelle jäsentä Peltosen seuraajan Kalevi Vanhalan mielestä paras aika Puuliiton historiassa käynnistyi kahden Puuliiton sulautumisesta.

9 parasta JÄSENILLE K U VAT M I R A T E N H U N E N F Pohjoispohjalaiset Esko Santaholma (vas.), Anna-Leena Luoto ja Heikki Leinonen arvostivat Puuliiton ihmisläheistä palvelua. E Liiton edunvalvontaosastolla riitti kävijöitä. Oletko joutunut työtapaturmaan? MUISTA, ETTÄ VOIT pyytää apua myös Puuliitosta! JOS TAPATURMASTA SEURAA työturvallisuusrikosoikeudenkäynti tai vahingonkorvausvaatimus, Puuliitto voi myöntää jäsenelleen oikeusavun. Voit mahdollisesti saada vahingonkorvausta pysyvästä haitasta sekä kivusta ja särystä, vaikka tapaturmaan ei liittyisikään työsuojelurikosta. LIITTO VOI AUTTAA tarvittaessa myös tapaturmavakuutukseen liittyvien päivärahojen ja korvausten suhteen. JAA SIIS KOKEMASI läheltä piti -tilanteet ja tapaturmat työpaikkasi työsuojeluvaltuutetun kanssa ja tarvittaessa liiton toimitsijan kanssa. ÄLÄ EPÄRÖI OTTAA yhteyttä ja kysyä apua! puuliitto.fi HH Anne-Maarit Pasanen (vas.), Taru Mäkinen ja Juha Siekkinen nauttivat jäsenristeilystä. JÄSENILLE H Esa Sorilan mielestä liittofuusio olisi pitänyt paljon aikaisemmin. H Sea Pubin estradilla esiintyneet Antti Railio (vas.) ja Ari Joki viihdyttivät risteilyvieraita laajaalaisella kappalevalikoimalla. Lähde rentoutumaan liiton lomapaikkoihin! ## Puuliitto tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden edulliseen vapaaajan viettoon Punkaharjulla ja Kalajoella. Yhdessä saa paljon aikaan Hämeenlinnan Metsäkonepalvelun pääluottamusmies Esa Sorilan mukaan parasta Puuliitossa on ollut joukkovoima. – Etuja on saatu ajettua yhdessä. Ja aina kun on tarvinnut apua, sitä on liitosta saanut. Sorila pitää liittofuusiota oikeana ratkaisuna. Se olisi hänen mielestään pitänyt tapahtua jo paljon aikaisemmin. Hän toivoo, että edunvalvontakoulutus ja myös metsäkonealan valtakunnalliset tapaamiset jatkuvat vireinä Teollisuusliitossa. Puuliiton Kesäseilinkien tapaisia vapaa-ajan tapahtumia Sorila pitää todella mahtavina. Porukka osaa pitää hauskaa Lahden Insofalla työskentelevä Minna Mustola nostaa yhdeksi Puuliiton vahvuudeksi jäsenten vapaa-ajan vieton. Jäsenet ovat rentoa porukkaa, joiden seurassa on helppo viihtyä. Hän toivoo, että Teollisuusliitossa synnytetään hauskan- pitoon jotain vastaavanlaista kuin Kesäseilinkit. Jari Isokorpi Tarkempi kuvaus kohteista ja niiden varustuksesta löytyy liiton verkkosivuilta puuliitto.fi. Myös lomapaikkojen varaustilanne näkyy internetissä (Jäsenyys > Jäsenedut). Lemmikkieläimet ovat sallittuja vain Tuunaantuvissa 36 ja 37. Varaukset ja tiedustelut jäsenrekisteristä sähköpostilla, JR@puuliitto.fi tai puhelimella, (09) 6151 6445. Lisää kuvia Kesäseilinkit-jäsenristeilyltä liiton Facebook-sivulla! Pankkotupa 73 ja 74 (50 m2) •• Vuorokausihinta 55 euroa Tuunaantupa 21, 36 ja 37 (35 m2) – Paras vaihe oli 1973 alussa tapahtuneen fuusion jälkeinen aika. Sitä kesti 1990-luvun alkuvuosille. Se oli kasvun ja liiton toiminnan kannalta parasta aikaa. Liiton toiminnassa miellyttävintä hänen mukaansa oli se, että sen eri tehtävissä pääsi lähelle jäsentä. – Meidän ammattiosastorakenne on koostunut pääosin pienistä ammattiosastoista. Se on antanut mahdollisuuden tavata ihmisiä henkilökohtaisemmin. Jäsenlähtöisyys on Puuliitossa ollut miellyttävä kokemus. Vanhala liittyi Puuliiton jäseneksi kesällä 1970, jolloin puualalla oli vielä kaksi eri keskusjärjestöjen ammattiliittoa. – Poliittinen taistelu sosialidemokraattien ja silloisen SKDL:n ja kommunistien välillä oli kovaa. Se oli päivittäistä omalla työpaikallani jossa oli noin1 000 ihmistä töissä. Liittojen yhdistyminen 1973 sai aikaan Vanhalan mukaan myönteisen käänteen. – Se antoi silloiselle Puutyöväen liitolle uutta potkua. Teollisuusliitto tuo vakautta Toinen fuusio vuonna 1993 oli hänen mukaansa hankalampi. – Se oli vähän tuskainen taival siinä mielessä, että uuden liiton rinnalla maaliiton henki säilyi rinnalla pitkään. Vanhala toivoo, että uudessa liittofuusiossa ei sellaista tapahdu, vaan prosessi menee kivuttomasti ja nopeasti läpi. – Puuliitto ja sen jäsenet menevät hyvin erilaiseen liittokulttuuriin, joka tulee olemaan hyvin voimakkaasti metalliliittovetoinen johtuen siitä, että Metalliliitto on iso kokonaisuus. Se tuo jäsenistölle vakautta ja jämäkkyyttä toimintaan. – Puuliittolaisten kannattaa mennä uutta rakentaen, ei vanhaa muistellen uuteen kokonaisuuteen mukaan. Miksi niin vähän naisia? ## Kesäseilinkien kyselytunnilla yleisön kysymyksiin vastasivat Puuliiton puheenjohtaja Jari Nilosaari, varapuheenjohtaja Jyrki Alapartanen ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, joka johtaa liittoa ensi vuonna Puuliiton siihen sulautuessa. Kysyjä Hillevi Lehmusjärvi halusi tietää, miksi vastaajaraati koostui pelkästään miehistä, vaikka jäsenkunnassa on runsaasti naisia. Vastauksessaan Riku Aalto mainitsi, että tulevan Teollisuusliiton päällikkötehtävissä on itse asiassa paljon naisia, ja naissukupuolen edustaja Heli Puura on myös puheenjohtajistossa. – Sanon teille naiset, että älkää kysykö sitä asiaa meiltä miehiltä, vaan ottakaa paikkanne. Teidän pitää itse tulla, ottaa ja tehdä nämä asiat. Sillä tavalla te saatte hommat hoidettua. Jos te ajattelette, että miehet antavat, niin se on väärin. Teidän pitää itse ottaa ja näyttää, että tässä on meidän paikka! •• Vuorokausihinta 45 euroa ## Puuliitolla on viisi mökkiä Punkaharjun lomakeskuksen alueella, kaksi Pankkotupaa ja kolme Tuunaantupaa. Mökit ovat hyvin varusteltuja neljälle, kuudelle tai kahdeksalle hengelle. Mökeissä on sauna, takka ja täydellinen keittiövarustus. Punkaharjun lomakeskus sijaitsee luonnonkauniissa maisemissa. Perille pääsee myös junalla: Retretin pysäkki on muutaman sadan metrin päässä mökeistä. Punkaharjun keskustaan on seitsemän kilometrin matka ja Savonlinnaankin alle 30 kilometriä. Puusärkkä (93 m2) •• Vuorokausihinta 65 euroa ## Vapaa-ajan huoneisto Puusärkkä sijaitsee Kalajoen Hiekkasärkillä. Täysin varusteltu paritalohuoneisto tarjoaa väljät ja tasokkaat tilat kahdeksalle lomailijalle. Muutaman sadan metrin päästä löytyy muun muassa Kylpylä SaniFani ja muuta kehittyvän vapaa-ajankeskuksen tarjontaa. Talviaikana alueelta löytyy muun muassa toimiva, hoidettu ja osittain valaistu latuverkosto.

10 Metsäjätkän miehet: Suomalainen pärjää laadulla Metsäjätkä on metsurin perustama metsäpalveluyritys, joka käyttää kotimaisia ammattitaitoisia metsätyöntekijöitä. Työtä miehillä on riittänyt läpi vuoden. Teksti ja kuvat Jari Isokorpi P Metsäjätkän metsurit Vili Tilli, 33, ja Tuomo Kupiainen, 28, mainitsevat vahvuuden, jolla suomalainen metsuri pystyy kilpailemaan taksoja polkevia, halpatyövoimaa käyttäviä firmoja vastaan tarjolla olevasta työstä. – Me pärjäämme laadulla. Jos sitä ei ole, ei ole mitään, sanoo Tilli. Kupiainen vahvistaa nyökkäämällä. Metsäjätkä tekee paljon alihankintatöitä metsäyhtiöille, pääasiassa Tornatorille ja Metsähallitukselle. Molemmilla tilaajilla on omat laatukriteerinsä, kummallakin hieman erilaiset. – Sanomista tulee, jos on puutteita, mainitsee Tilli. Luotettava tekijä voi miesten mukaan joskus saada työmaan silloinkin, kun sen tarjous ei ole kaikkein halvin. Yhä useammin työn hinta kuitenkin ratkaisee. –  Nykyään tuntuu siltä, että kun joku onnistuu polkaisemaan taksan, niin se tarjous aina voittaa.Työn tarjoajat tietävät ulkomaalaisia ottaessaan sen riskin, että laadussa voi olla ongelmia. Silti ne ottavat halvimman. Laatu mitataan joka päivä Tilli ja Kupiainen ovat kumpikin metsäalan oppilaitoksessa tutkinnon suorittaneita metsureita. Tilli on ennen Metsäjätkään tuloaan työskennellyt Metsähallituksessa sekä Tornatorilla ja tehnyt yksityisen puolen hommia. Kupiainen on aikaisemmin raivannut sähkölinjoja. Työpari teki taimikon harvennusta Sulkavan Lohilahdessa Särmän vieraillessa työmaalla syyskuun alussa. Aamupäivän miehet olivat tehneet männikössä raivaussahatyötä. Puolen päivän jälkeen edessä oli laadun mittaus ennen siirtymistä uudelle työmaalle. Tilli mittasi kepillä taimikon ominaisuuksia, ja Kupiainen merkitsi tiedot älykännykällä muistiin. – Kun työmaa tulee valmiiksi, niin kerrotaan taimikon ikä ja mitataan runkoluvut sekä keskipituutta ja keskiläpimittaa, ja täytetään luvut yhtiön ohjelmaan. Sen jälkeen isot herrat katsovat tietokonenäytöltä ja toteavat, että esimerkiksi kymmenen vuoden päästä tänne pitäisi tulla uudestaan, Tilli kertoo. – Mittaamme työn laatua joka päivä, jotta se olisi kohdallaan ja työ tulisi tehtyä oikein. Välillä tehdään urakkaa Työstään Metsäjätkän miehet saavat kuukausipalkkaa. Palkka maksetaan Tillin mukaan niin kuin työehtosopimuksessa on määritelty. – Tessin mukaan mennään. Ei täällä kannata muuten olla. Välillä, erityisesti istutuksissa, tehdään suoraa urakkaa. – Sen tienaa, mitä tekee. Toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän. Jos tekee tarpeeksi, niin palkka nousee. Se on silloin itsestä kiinni. Työajat joustavat Työajoissa Metsäjätkässä miesten mukaan toimitaan työehtosopimuksen mukaisesti, tilanteiden mukaan joustaen. – Joustoa on pakko olla. Jos väliin päivä venähtää, voi toisena päivänä tasoitella, sanoo Tilli. Kupiaisen mielestä yksi työn hyvistä puolista on se, että työaikoja pystyy sovittelemaan. Omaa työtään miehet eivät pidä poikkeuksellisen kiireisenä. – Istutusaika on hulina-aika ja ralli päällä. Tavoitetuotos, johon pitää päästä päivittäin, meillä on. Se on aika samanlainen kuin isossa firmassa Tornatorilla, Tilli mainitsee. Monta asiakasta, parempi työllisyys Työn riittävyyttä Metsäjätkässä varmistaa se, että töitä tehdään useille eri asiakkaille. –  Viime talvenakaan ei tullut lomautusta, vaan työtä oli ympäri vuoden. Sellainen ei tällä alalla ole jokapäiväistä herkkua. Talvella työtä miehille tarjosi Lahden kaupunki, joka teetti taajama- ja maisemahakkuita. – Se oli koivikon ensiharvennus, tavallinen vanhanajan hakkuutyömaa, joka tehtiin moottorisahalla. Metsurin vapaus Tilli ja Kupiainen uskovat, että töitä metsissä riittää myös tulevaisuudessa. – Töitä tulee olemaan varmasti. Ei täällä tungosta ole niitä tekemässä. Eikä konekaan pysty metsuria korvaamaan vielä pitkään aikaan, jos koskaan. Kyse on vain siitä, mitä se työ saa maksaa, sanoo Tilli. Metsänhoitotyön näkökulmasta hän pitää suurimpana ongelmana pörssin luomia paineita. Pörssitalouden lyhytjänteisellä logiikalla metsänhoito ei tuota. Siitä on vain rahankulua. Tästä johtuen työ ei saisi käytännössä maksaa juuri mitään. Tillin mielestä tilanne olisi vielä nykyistä lohduttomampi ilman metsänhoitoon rahoitusta tarjoavaa kemeratukea. Metsätyössä on miesten mukaan kuitenkin säilynyt tärkein motivoiva tekijä: metsurin vapaus. Tillin mukaan se on asia, jota ei voi euroissa määrittää. Näin syntyi Metsäjätkä ## Metsäpalveluyritys Metsäjätkä syntyi vuonna 2014, kun orimattilalainen entinen metsäkoulun käynyt metsuri Teemu Lammi, 40, jäi poliisin työstä vuorotteluvapaalle. – Ryhdyin tekemään toiminimellä yksin metsätöitä. Vuonna 2015 jäin silloisesta työstäni kokonaan pois ja aloin päätoimisesti metsuriksi. Palvelulla oli kova kysyntä. – Työmaita tuntui olevan sen verran paljon, että kysyin yhden metsurin toisesta firmasta itselleni töihin kaveriksi. Vuoden 2016 keväällä Lammi palkkasi mukaan kolmannen kaverin, syksyllä neljännen ja loppuvuodesta viidennen. – Tällä hetkellä Metsäjätkässä on viisi vakituista ja kolme määräaikaista. Metsäjätkän miehet ovat sijoittuneet laajalle alueelle, muun muassa Orimattilaan, Lahteen, Kouvolaan, Vekarajärvelle ja Ruokolahdelle. Palveluyritystä pyörittävä Lammi tekee itse metsurintyötä. – Lasken itseni yhdeksi työntekijäksi. Päätyöni on sahaaminen.

11 Teemu Lammi vaihtoi poliisin viran metsurin työhön ja perusti firman. Kilpailu pitää saada rehdiksi – Kyllä hinnat ovat menneet niin alas, että kuulostaa vähän epäilyttävältä, että toiminta kaikin puolin olisi ainakaan täysin rehellistä. G Metsuri Vili Tilli taimikossa mukanaan ammattilaisen varusteet: raivaussaha, mittakeppi ja bensaa. F Kupiainen merkitsee tulokset muistiin älykännykällä. FF Tilli mittaa taimikon tiheyttä. ## Tätä mieltä on Metsäpalveluyritys Metsäjätkän perustaja Teemu Lammi. Lammi luonnehtii itseään metsäalalla vastavirtaan kulkijaksi, joka pyrkii työllistämään kotimaisia, ammattitaitoisia metsureita, jotka kilpailevat työn laadulla. – Olen koettanut pitää sellaista linjaa, että töissä on ainoastaan kotimaisia metsureita. Jossain seminaareissa on sanottu, että hommatkaa työntekijät Puolasta, niin se on tie onneen. Mutta minä koetan panostaa sekä laatuun että kotimaisuuteen ja siihen, ettei olisi valemetsureita töissä, vaan alan oikeita ammattilaisia. Seula on tiukka. Semmoisia työntekijöitä on vaikea saada. Lammin mielestä suomalaisen metsurin menestys on kiinni työn jäljestä. –  Me emme kykene kilpailemaan hinnoilla virolaisia vastaan. Pyrimme siihen, että laatu näkyisi sillä tavoin metsänomistajille, että heidän kannattaa tilata työt meiltä. Ketterästi liikkuva tiimi Metsäalalla töiden ulkoistamisen ja niiden ketjutus aliurakoitsijoille on ajan trendi. – Metsäyhtiöt haluavat, että heille tulee lasku yhdestä paikasta. On yksi pääurakoitsija, joka toimii mahdollisimman laajalla alueella ja sille tekee erinäinen määrä aliurakoitsijoita töitä. Tällaisessa ketjussa me olemme. Lammin mukaan nykyään metsäoppilaitoksista valmistuvat metsurit alkavat usein tehdä työtä yksin omilla toiminimillään. – Minä koetan hangata hieman vastavirtaan ja olla työllistävä, ja saada etua siitä, että pystymme liikahtamaan isollakin porukalla nopeasti työmaalle. Kun kone on palstalla, sinne pitää saada vauhdilla väki tekemään. Lammi kertoo pyrkivänsä luomaan sellaisen vaihtoehdon, että myös työntekijänä ketjussa toimiminen on kannattavaa. Epärehellisyys pitää karsia alalta Lammin mukaan metsänhoitotöissä taksat ovat kireät ja alalla on monenlaista toimijaa. –  Metsähallitus kilpailuttaa kaikki metsänhoitotyöt. Niissä kilpailuissa aika usein voittavat virolaiset tai Suomeen rekisteröidyt yritykset, joilla on virolaiset tekijät. Se vaikuttaa töiden hintaan. Metsähallituksen kilpailuissa hinta on ainoa tekijä, millä valitaan tietyt kriteerit täyttävät toimijat. Esimerkiksi istutushinnat menevät Lammin mukaan niin alhaisiksi, että syntyy aihe epäillä, onko toiminta kaikilta osin rehtiä. Lammin mielestä ilmiön tuntevan Puuliiton soisi ottavan kantaa asiaan mahdollisimman paljon. – Se on kaikkien etu, että kilpailu säilyisi rehellisenä ja hinnat olisivat sellaisia, että myös paikalliset kotimaiset toimijat voisivat niihin osallistua. Metsähallituksella on hänen mielestään tärkeä rooli metsänhoidon edistäjänä. – Kun se on valtion metsien hoitoa, niin siinä voisi olla sellainen puoli mukana, että kannustettaisiin kotimaisia ja paikallisia tekijöitä pärjäämään. Työtä niukalla marginaalilla Vaikka metsänhoitotöitä on Metsäjätkällä riittänyt, työstä jää Lammin mukaan yritykselle hyvin pieni marginaali. – Kun tulee epäonnistumisia, tai kuten meille kesällä tuli työautojen remontit, se merkitsi tappiota. Täytyy vai uskoa alan vakauteen, että pystyy työllistämään ja me kaikki saamme palkan. Tilannetta parantaisi hänen arvionsa mukaan puun hinnan nousu. – Silloin metsän omistajilla olisi kannusteita teettää metsätöitä, ja se olisi keino, millä saataisiin taksoja ylöspäin ja pystyttäisiin parantamaan kannattavuutta.

12 SYYSKOKOUKSIA Ammattiosaston syyskokous on syytä pitää lokakuun loppuun mennessä, jotta hakemus Teollisuusliiton jäseneksi ja sääntömuutosprosessi saadaan vietyä loppuun ennen Teollisuusliiton perustavaa liittokokousta marraskuussa 2017. Syyskokouksessa tulee tehdä päätös, että ammattiosasto hakee Teollisuusliiton jäseneksi ja hyväksyy uudet ammattiosaston mallisäännöt osaston omiksi säännöikseen. Koska kokouksessa käsitellään sääntömuutos, on siitä mainittava kokouskutsussa. Jos osaston nimessä on numero, pitää se poistaa sääntömuutoksen hyväksymisen yhteydessä. Teollisuusliiton ammattiosastojen nimissä ei saa olla numeroita. Muilta osin ammattiosastojen nimiin ei saa tehdä muutoksia. Syyskokouksessa käsitellään lisäksi seuraavat asiat: a) päätetään osaston toimihenkilöille ja toiminnantarkastajille maksettavista korvauksista; b) päätetään osaston työhuonekunnille maksettavasta avustuksesta; c) vahvistetaan toiminta- ja taloussuunnitelma tulevalle kalenterivuodelle; d) valitaan puheenjohtaja ja muut toimikunnan jäsenet sekä varajäsenet 8 §:n 1 momentin mukaisesti. Toimikunnan jäsenten tulee olla osaston jäseniä; e) valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heidän varamiehensä; f ) valitaan tarvittavat jaostot, joiden jäsenet ovat osaston jäseniä; g) vahvistetaan luottamusmiesvalinnat; h) valitaan muut osastolle tarpeelliset toimihenkilöt lukuun ottamatta niitä, jotka sääntöjen mukaan kuuluvat toimikunnan valittaviksi; i) päätetään osaston kokousten koollekutsumistavasta tämän pykälän 9. kohdan mukaisesti; j) päätetään muista jäsenten ja toimikunnan esittämistä asioista. I TÄ I N E N T O I M I N TA - A L U E Askon ammattiosasto 002 tiistaina 31.10. kello 15.45 Lennonjohdossa. Päätämme mm. liittymisestä Teollisuusliittoon ja sääntömuutoksesta. Kaffetta ainakin tarjolla. Tervetuloa! Puuliiton Etelä Kymen ammattiosasto 032 sunnuntaina 15.10. kello 15.00 ABC Amiraalilla. Kokouksessa käsitellään muun muassa seuraavat asiat: haetaan Teollisuusliitto ry:n jäsenyyttä ja hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt. Kahvi- ja pullatarjoilu! Forssan Puutyöväen osasto 060 torstaina 5.10. kello 17.00 ravintola Puistolinnassa. Käsitellään liittyminen Teollisuusliittoon, sääntömuutokset sekä muut sääntöjen määräämät asiat. Hartolan puutyöläiset 074 lauantaina 14.10. kello 16.00–18.00 Gasthaus Koskenniemen rantasaunalla. Aiheena muun muassa Teollisuusliiton jäsenyyden hakeminen ja sääntömuutokset. Sauna ja virvokkeita! Lisätietoja toimikunnalta. Tervetuloa! Heinolan Puutyöväen ammattiosasto 169 sunnuntaina 22.10. kello 18 alkaen osaston toimistolla osoitteessa Torikatu 14. Asialistalla mm. sääntömääräiset asiat, henkilövalinnat, päätetään ammattiosaston liittymisestä Teollisuusliitto ry:hyn, hyväk- sytään Teollisuusliitto ry:n osaston sääntömuutokset. Kaikki osaston jäsenet tervetuloa viimeiseen Puuliiton alaisuudessa järjestettävään syyskokoukseen! Pullakahvitarjoilu! Heinäveden osasto 522 torstaina 19.10. kello 18.30 ravintola Rafla Lätissä. Käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat sekä Teollisuusliiton jäsenyyden hakeminen, osaston nimen ja sääntöjen muuttaminen. Toimikunta kokoontuu kello 18. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistys 001 tiistaina 17.10. kello 17.00 HTY:n talolla Paasitornissa Helsingissä, osoitteessa Paasivuorenkatu 5, kokoushuoneessa 304, 3. kerroksessa. Kokouksessa käsitellään Teollisuusliittory:n jäsenyyden hakeminen, hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt, sekä käsitellään muut syyskokoukselle esitetyt asiat. Jäsen, tule ja vaikuta! Kokouksessa kahvitarjoilu. Tervetuloa! Hirvensalmen Puutyöväen ammattiosasto 290 lauantaina 28.10. kello 14.00 Hirvensalmen kunnantalon takkahuoneella. Kokouksessa haetaan Teollisuusliitto ry:n jäsenyyttä sekä hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt ja käsitellään muut syyskokoukselle kuuluvat asiat. Tervetuloa! Puuliiton Hämeenlinnan seudun ammattiosasto 008 pitää syyskokouksensa sunnuntaina 8.10. kello 16.00 ProAgrian tiloissa osoitteessa Vanajantie 10. Kokouksessa käsitellään sääntömuutokset Teollisuusliiton mallisääntöjen mukaisiksi sekä Teollisuusliiton jäseneksi hakemista. Tervetuloa! Itä-Suomen metsäkonealan työntekijät 034 lauantaina 21.10. Tilaisuus alkaa kello 12 osaston tarjoamalla lounaalla Nurmeksessa Bomban kylpylähotellissa osoitteessa Tuulentie 10. Kokouksessa päätetään mm. hakemisesta Teollisuusliitto ry:n jäseneksi ja hyväksytään mallisäännöt, lisäksi käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen on kylpylän käyttömahdollisuus. Myös majoitusta on varattavissa sitä tarvitseville: yhden hengen huone 112 euroa yöltä ja kahden hengen huone 138 euroa yöltä. Majoitusvaraukset ehdottomasti 8.10. mennessä suoraan numeroon 010 783 0250 tai osoitteeseen bomba. vastaanotto@sok.fi. Osasto maksaa jäsenten matkat osaston päättämän käytännön mukaisesti sekä osallistuu kylpylänkuluihin. Tervetuloa! Joensuun Levytyöntekijät 116 sunnuntaina 22.10. kello 16.00 ravintola Torerossa osoitteessa Siltakatu 8. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: päätetään hakea Teollisuusliitto ry:n jäsenyyttä, hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt, käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu! Tervetuloa! Puuliiton Joroisten ammattiosasto 198 lauantai 21.10. kello 15.00 Juhanalassa Joroisissa. Asialistalla uusi Teollisuusliitto, sen tuomat sääntömuutokset ja Teollisuusliiton jäsenyyden hakeminen. Osasto tarjoaa ruuan, joten ole hyvä ja varaa paikkasi syyskokoukseen ja ilmoita tulostasi sihteeri Henna Pulliaiselle tiistaihin 17.10. mennessä, puh. 050 381 5833. Puuliiton Juvan ammattiosasto 102 keskiviikkona 11.10. kello 18.00 Työntuloksessa Juvalla osoitteessa Peltotie 1-3. Kokouksessa päätetään Teollisuusliiton jäsenyyden hakemisesta sekä sääntömuutoksesta. Paikalla aluetoimitsija Heikki Seila. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Lammin Puutyöntekijät 211 torstaina 12.10. kello 13.45 alkaen Lammin Ikkunoiden sosiaalitiloissa. Kokouksessa käsitellään Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakeminen ja siihen liittyvä sääntömuutosasia. Tervetuloa! Puuliitto Iskun ammattiosasto 014 lauantaina 21.10. kello 12.00–15.00. Lahden Invakeskus ry:n Lahdessa, osoitteessa Hämeenkatu 26 A 3.krs. Kokouksessa käsitellään Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakeminen ja siihen liittyvä sääntömuutosasia Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Lappeenrannan Puualan Ammattiosasto 036 sunnuntaina 15.10. kello 17.00 alkaen Tirilän Työväentalon kahviossa. Kokouksessa käsitellään mm. osaston sääntöjen muutoksien hyväksyminen ja Teollisuusliiton jäsenyyden hakeminen. Toimikunta kokoontuu kello16.00. Tervetuloa kokoukseen! Keiteleen Puuliiton ammattiosasto 181 perjantaina 6.10. kello 17.00 Matkailukeskus Lossisaaressa. Asialistalla Teollisuusliiton jäsenyyden hakeminen ja siihen liittyvät sääntömuutokset. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Kiteen Puutyöntekijät 178 sunnuntaina 22.10. kello 17.00 Kansantalolla Kiteellä. Asialistalla Teollisuusliiton jäsenyyden hakeminen ja siihen liittyvät sääntömuutosasiat. Tervetuloa! Puuliiton Koillis-Savon osasto 523 sunnuntaina 8.10. kello 14.00 Pekka Miettisen luona Västinniemessä osoitteessa Kuninkaisenniemi 130. Esillä syyskokoukselle kuuluvat asiat sekä Teollisuusliiton jäsenyyden hakemiseen liittyvät asiat, muun muassa sääntöjen muuttaminen. Tervetuloa! Kouvolan Puu- ja erityisalojen liiton osasto eli Puuliitto Kouvolan ammattiosasto 136 lauantaina 14.10 kello 12.00 Assan Popsis -ravintolassa (entinen Aseman Vintti) Kouvolassa. Käsitellään sääntöjen määräämät kokousasiat, sisältäen uuden Teollisuusliiton jäseneksi liittymisen ja sääntömuutosasiat. Kokouksen jälkeen ruokailu joko noutopöydästä tai omavalinteisesti listalta. Ruokajuomat sisältyvät kattaukseen. Tervetuloa! Puuliiton Kuopion ammattiosasto 016 keskiviikkona 18.10. kello 18.00 alkaen Vuorelan Kunnonpaikassa. Kokous aloitetaan ruokailulla. Kokouksessa käsitellään osaston eroaminen Puuliitosta ja liittyminen Teollisuusliittoon. Kokouksessa käsitellään myös osaston uudet säännöt ja muut säännöissä määrätyt asiat. Tervetuloa! Kuopion ympäristön metsätyöntekijäin ammattiosasto 532 maanantaina 9.10. kello 18.30 Keilahallilla. Esityslistalla Teollisuusliiton jäsenyys ja sääntömuutosasiat. Tervetuloa! Kärkölän Puutyöntekijät 027 sunnuntaina 15.10. kello 15.00 Kisällitalolla Järvelässä osoitteessa Kutomotie 1. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat sekä haetaan Teollisuusliiton jäsenyyttä. Samalla hyväksytään Teollisuusliiton mallisäännöt ammattiosastolle. Kakku- ja kahvitarjoilu! Tervetuloa! Lahden ja ympäristön Maa- ja Sekatyöväen ammattiosasto 224 sunnuntaina 8.10. kello 18.00 ABC Kivimaalla Lahdessa. Kokouksessa käsitellään Teollisuusliiton jäsenyyden hakemista ja osaston sääntömuutosta. Lahden Puuseppien ammattiosasto 043 lauantaina 14.10. kello 16.00–18.00 Puuhapirtillä, Mukkulan ostoskeskuksessa osoitteessa Ritaniemenkatu 7–9. Käsitellään Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakeminen ja siihen liittyvät sääntömuutosasiat sekä sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Lieksan Maa- ja Metsätyöntekijät 190 perjantaina 13.10. kello 16.00 Puustellissa. Käsitellään Teollisuusliiton jäsenyyden hakemiseen liittyvä sääntömuutos. Osasto tarjoaa iltapalaa. Tervetuloa! Lohjan Puutyöväen ammattiosasto 052 keskiviikkona 25.10. kello 17.00 alkaen ravintola Sushi Housessa Lohjalla osoitteessa Kauppakatu 5-9. Kokouksessa haetaan Teollisuusliitto ry:n jäsenyyttä sekä hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt. Lisäksi käsitellään muut sääntömääräiset asiat sekä muut esille tulevat asiat. Lisätietoja ja ilmoittautumiset lissu.majamäki@gmail.com. Tervetuloa! Puuliiton Luumäen ammattiosasto 503 sunnuntaina 22.10. kello 16.00 Marja Kosken kotona Taavetissa osoitteessa Vallitie 40. Kokouksessa käsitellään Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakeminen, hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt ja nimenmuutos, käsitellään sääntömääräiset asiat sekä muut syyskokoukseen kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Mikkelin Puutyöväen ammattiosasto 069 sunnuntaina 8.10. kello 17.00 Mikkelin Työttömät ry:n ruokalassa, osoitteessa Porrassalmenkatu 1. Toimikunta kokoontuu kello 16.00. Asioina yhdistyksen sääntömuutos, päätös liittymisestä Teollisuusliittoon, Teollisuusliiton mallisääntöjen hyväksyntä ja muut sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! PL:n Nilsiän-Varpaisjärven ammattiosasto 436 sunnuntaina 15.10. kello 15.00 ravintola Reippaankulmassa Varpaisjärvellä. Esillä syyskokoukselle kuuluvat asiat sekä Teollisuusliiton jäsenyyden hakemiseen liittyvät asiat, mukaan lukien sääntöjen muuttaminen. Tervetuloa! Puuliiton Pohjois-Savon ammattiosasto 295 6.10. kello 17.00 Omatalon saunaosaston neuvottelutilassa, jonka jälkeen ruokailu tehtaan ruokalassa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, haetaan Teollisuusliitto ry:n jäsenyyttä sekä hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt. Ilmoittautumiset 2.10. mennessä Pasi Kainulaiselle, puh. 0400 927 336 tai kainulainen.pasi@ hotmail.com Tervetuloa! Punkaharjun Puutyöntekijät 079 sunnuntaina 15.10 kello 14 alkaen Pajupirtillä Punkaharjulla osoitteessa Mäntyniementie 120a. Päätetään syyskokoukselle kuuluvat asiat, sekä haetaan Teollisuusliitto ry.n jäsenyyttä ja hyväksytään Teollisuusliiton ry:n ammattiosaston mallisäännöt. Kahvitarjoilu ennen kokousta! Kokouksen lomassa paistellaan makkarat ja nautitaan ne kera salaatin! Tervetuloa! Puuliiton Rengon osasto 252 sunnuntaina 22.10. kello 14.00 sahan sosiaalitilassa osoitteessa Sahantie 50. Käsiteltävän sääntömääräiset asiat, Teollisuusliitto ry:n jäseneksi haku sekä sääntömuutoskäsittely. Lisätietoa Terho Virolaiselta, puh. 040 771 5599. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Riihimäen ammattiosasto 238 lauantaina 28.10. kello 12.00. Paikkana sahan ruokahuone. Toimikunta kokoontuu kello 11.30. Asialistalla muun muassa Teollisuusliiton jäsenyyden hakeminen ja siihen liittyvät sääntömuutokset. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto 004 sunnuntaina 22.10. kello 16.00 Kahvila Itäisessä Savonlinnassa osoitteessa Nojanmaantie 26. Kokouksessa käsitellään mm.: haetaan Teollisuusliitto ry:n jäsenyyttä, hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt, käsitellään muut syyskokoukselle määrätyt asiat. Kokouksessa on kahvi- ja teetarjoilu. Jäsenet tervetuloa! Syyskokouksen jälkeen valittu uusi hallitus pitää järjestäytymiskokouksen. Lisätietoja www.plos4.fi Tervon Puutyöväen ammattiosasto 276 sunnuntaina kello 17.00 Katriina-Kestissä. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja sääntömuutokset sekä Teollisuusliiton jäseneksi hakeminen. Kahvitarjoilu! Kaikki jäsenet lämpimästi tervetuloa! Tolkkisten Puutyöväen ammattiosasto 067 torstaina 19.10. kello 18.00 Raatikympissä Porvoossa osoitteessa Raatimiehenkatu 10. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat sekä haetaan Teollisuusliitto ry:n jäsenyyttä ja hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt. Tervetuloa! Puuliiton Uimaharjun osasto 142 sunnuntaina 8.10. alkaen kello 16.00 osaston majalla Rukatuvalla. Kokouksessa päätetään hakea Teollisuusliitto ry:n jäsenyyttä, hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt ja käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! Vierumäen Puutyöläiset 165 sunnuntaina 15.10 kello 12.00 Vierumäen Matkakeitaan kabinetissa osoitteessa Tervalammentie 1. Kokouksen jälkeen ruokailu. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Lisäksi haetaan Teollisuusliitto ry:n jäsenyyttä ja hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt. Tule mukaan vaikuttamaan! Tervetuloa! Vihdin puutyöntekijät 088 torstaina 12.10. kello 18.00 Nummelassa ravintola Cantina Antoniossa. Käsiteltävänä seuraavat asiat: haetaan Teollisuusliitto ry:n jäsenyyttä, hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt, käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa! liiton jäsenyyden hakemiseen liittyvät asiat, mm. osaston nimen ja sääntöjen muuttaminen. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Alavuden Puunjalostajien ammattiosasto 039 sunnuntaina 8.10. kello 18.00 Alavuden ABC-lähiasemalla. Kokouksessa käsitellään mm. seuraavat asiat: haetaan Teollisuusliitto ry:n jäsenyyttä, hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt, käsitellään sääntömääräiset asiat, käsitellään jäsenten esittämät asiat. Kahvitarjoilu. Kaikki jäsenet tervetuloa! Etelä-Suomen metsäkonealan työntekijät 146 lauantaina 14.10. kello 15.00 Koskikadun Cumuluksessa Tampereella. Esillä Teollisuusliiton jäsenyyden hakeminen, Teollisuusliiton mallisääntöjen hyväksyminen sekä sääntöjen määräämät asiat. Toimikunta kokoontuu kello 14.00. Ilmoittautuminen kokoukseen, ruokailuun ja majoitukseen 1.10. mennessä Hannulle, puh. 0400 125 913 tai hannu.vallintaus@gmail. com. Avecit mukaan omakustanteisesti. Tervetuloa! Hankasalmen Puuliiton ammattiosasto 154 sunnuntaina 15.10. kello 14.30 lomakeskus Revontulessa. Ennen kokousta kokoontuu toimikunta kello 13.30 ja kello 14.00 alkaa ruokailu. Kokouksessa käsitellään liittofuusion aiheuttamia muutoksia säännöissä. Lisätietoa www.ao154. com. Lämpimästi tervetuloa kaikki osaston jäsenet! Puuliitto Harjavallan ammattiosasto 044 tiistaina 3.10. kello 18 ravintola Hakuninmäessä Harjavallassa osoitteessa Pyydyskatu 1. Kokouksessa päätetään Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakemisesta sekä hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt ja käsitellään muut syyskokoukselle kuuluvat asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu. Tervetuloa! Puuliiton Jurvan osasto 055 tiistaina 3.10. kello 18.00 lounaskahvila Kotoosassa osoitteessa Kauppatie 1. Asiana Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakeminen ja sääntömuutokset. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Haukinevan ympäristön osasto 605 lauantaina 7.10. kello 17.00 Ikaalisten kylpylän alueella. Käsitellään Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakeminen, hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston säännöt ja muut sääntömääräiset asiat. Ruokailu ennen kokousta Teituvalla kello 15.00. Tarjoilun järjestelyjen vuoksi ilmoittautumiset viimeistään maanantaina 2.10. Sepolle, puh. 0400 168 353. Yöpymiset ja muut tiedustelut Matilta, puh. 040 755 5362. Paikkoja rajoitetusti. Jäsenet tervetuloa! Vuohijärven Puutyöntekijäin ammattiosasto 218 sunnuntaina 22.10. kello 15.00 Sokos Hotel Vaakunalla Kouvolassa. Haetaan Teollisuusliitto ry:n jäsenyyttä, käsitellään asiaan liittyvät sääntömuutosasiat, käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokous sisältää ruokailun. Tervetuloa kokoukseen! Jyväskylän Puutyöntekijäin ammattiosasto 035 sunnuntaina 22.10. kello 17.00 PAMin kokoustilassa Järjestöjen talon 3. kerroksessa Jyväskylässä osoitteessa Kalevankatu 4. Kokouksessa päätetään uuden Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakemisesta, Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisääntöjen hyväksymisestä sekä käsitellään muut osaston sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu, tervetuloa! Puuliiton Ylä-Savon ammattiosasto 200 sunnuntaina 15.10. kello 18.00 Iisalmen työväentalolla. Esillä syyskokoukselle kuuluvat asiat sekä Teollisuus- Puuliiton Jämsänseudun ammattiosasto 324 lauantaina 7.10. kello 11.00 Kaipolassa Ravintola Majakassa. Sääntömääräisten syyskokoukselle

13 kuuluvien asioiden lisäksi päätetään Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakemisesta ja osaston nimen muuttamisesta sekä hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt. Tervetuloa! Puuliiton Järviseudun ammattiosasto 220 sunnuntaina 8.10. kello 18.00 Alajärven ABC:n kabinetissa. Käsiteltävät asiat mm. Teollisuusliiton jäsenyyden hakeminen ja siihen liittyvät sääntömuutokset. Lisätietoja Tonilta, puh. 040 534 6026. Puuliiton Kankaanpään ammattiosasto 194 tiistaina 10.10. kello 18.00 Kankaanpään Kuntoutuskeskuksessa. Käsitellään liittojen yhdistyminen, Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakeminen ja sääntömuutos. Kokouksen jälkeen sauna ja iltapala. Tervetuloa! Kaskisten Puutyöläiset 157 tiistaina 17.10. kello 18.00 Pirttilässä Teuvalla osoitteessa Mukkalantie 7. Päätetään Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakemisesta sekä Teollisuusliitto ry:n mallisääntöjen hyväksymisestä. Matkakulut korvataan osaston taksan mukaan. Toimikunnan järjestäytymiskokous heti syyskokouksen jälkeen samassa kokouspaikassa. Jäsenet, tulkaa keskustelemaan uudesta Teollisuusliitosta ja muista tärkeistä asioista. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Kinnulan Puutyöväen ammattiosasto 241 torstaina 5.10. kello 18 Harri Hämäläisen luona. Kokouksessa käsitellään syyskokousasiat sekä Teollisuusliiton jäsenyyden hakemiseen liittyvät asiat, kuten tarvittavat sääntömuutokset. Tervetuloa! Puuliiton Kokkolan osasto 118 lauantaina 28.10. kello 19 alkaen Kilta Barin saunakabinetissa. Kokouksessa haetaan Teollisuusliitto ry:n jäsenyyttä, hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt, käsitellään sääntömääräiset asiat sekä käsitellään muut syyskokoukselle esitetyt asiat. Lisätietoja Jorilta, puh. 040 731 3977. Korkeakosken puutyöväen ammattiosasto 281 sunnuntaina 8.10. kello 18.00 ravintola Naapurissa Korkeakoskella, osoitteessa Kirkkotie 2. Käsitellään mm. jäsenhakemus Teollisuusliiton jäseneksi, hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt. Lisätietoja Teijo Haukijärveltä, puh. 040 751 5683. Tervetuloa! Puuliitto Kristiinan osasto 268 tiistaina 3.10. kello 17.00 Lålby ABC:n kokoushuoneessa. Asialistalla sääntöjen muutoksia, nimimuutos, osaston hallitusvaalit, jäsenyyshankinta Teollisuusliittoon ja muita esille tulevia asioita. Tarjoilu! Tervetuloa! Puuliitto Kristiinanseudun ammattiosasto 061 sunnuntaina 15.10. kello 13.00 Ravintola Gastrossa Kristiinankaupungissa. Yleisessä jäsenkokouksessa käsitellään yhdistyksen purkaminen ja jäsenten siirtäminen Puuliitto Kristiinan osasto 268 ry:n jäseniksi. Tervetuloa! Kuhmoisten maa- ja metsätyöntekijät 353 torstaina 12.10 kello 18.00 Kuhmoisten Nesteellä. Kokouksessa käsitellään osaston sääntöjen muutos ja Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakeminen. Tervetuloa! Kuortaneen Puunjalostustyöntekijät 160 sunnuntaina 8.10. kello 17.00 ravintola Aallossa ruokailun merkeissä. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käsitellään Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakemista sekä hyväksytään liiton ammattiosaston mallisäännöt. Tervetuloa! Kurikan puutyöväen ammattiosasto 183 torstaina 12.10. kello 18.00 Harri Pentinmäen luona osoitteessa Juomukkapolku 12. Käsitellään mm. seuraavia asioita: Teollisuuliitto ry:n jäsenyyden hakeminen, Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisääntöjen hyväksyminen ja muut syyskokousasiat. Tervetuloa! Kyröskosken puutyöntekijäin osasto 185 sunnuntaina 15.10. kello 14.00 Hämeenkyrön Paussipisteellä (entinen Paussipaikka.) Käsiteltävänä Teollisuusliiton jäsenyyden hakemiseen liittyvät asiat, kuten sääntömuutos- ja nimenmuutosasiat. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Laitilan Puu- ja erityisalojen ammattiosasto 331 sunnuntaina 8.10 kello 16.00 Laitilan ABC:n kabinetissa. Esillä myös Teollisuusliiton jäsenyyden hakemiseen liittyvät asiat, muun muuassa osaston nimen ja sääntöjen muuttaminen. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Puuliitto Lapuan ammattiosasto 86 lauantaina 30.9. kello 16.00 Lapuanhovissa. Käsiteltävänä Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakeminen ja siihen liittyvät sääntömuutokset. Tervetuloa! Puuliiton Loimaan ammattiosasto 235 sunnuntaina 15.10. kello 15 Loimaan Seurahuoneella. Esillä syyskokoukselle kuuluvat asiat sekä Teollisuusliiton jäsenyyden hakeminen ja osaston sääntöjen muuttaminen. Ruokatarjoilu! Tervetuloa! Puuliiton Merikarvian ammattiosasto 217 syyskokous sunnuntaina 15.10. kello 15.00 Merikievarissa. Kokouksessa käsitellään mm. Teollisuusliiton jäsenyyden hakemiseen liittyvät asiat, sääntömuutokset ja niiden hyväksyminen. Ruoka- ja kahvitarjoilu. Tervetuloa! Nautorin veneenrakentajat 197 torstaina 18.10. kello 18.00 Pietarsaaren Paviksella. Käsitellään uuden Teollisuusliiton jäsenyyden hakemista ja sääntömuutosta. Sitovat ilmoittautumiset numeroon 040 779 2073 viimeistään 11.10. ruokatarjoilun vuoksi. Tervetuloa! Parkanon Puuosasto152 lauantaina 21.10. kello 16.00. Sakkilassa. Sääntömääräisten asioiden lisäksi syyskokouksessa käsitellään osaston uudet säännöt ja liittyminen uuteen Teollisuusliittoon. Kokouksen jälkeen ruokailu! Tervetuloa! Puuliiton Perhonjokilaakson ammattiosasto 533 keskiviikkona 11.10. kello 18.30 pizzeria Balkanissa. Esillä Teollisuusliiton jäsenyyden hakemiseen liittyvät asiat, kuten nimi- ja sääntömuutokset ja syyskokoukselle kuuluvat asiat. Tervetuloa! Pihlavan Puutyöväen ammattiosasto 92 sunnuntaina 29.10. kello 12 alkaen PTU:n toimistolla osoitteessa Pihlavan kirkkotie 1. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä lisäksi Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakeminen ja siihen liittyvä sääntömuutos. Paikalla kahvitarjoilu. Tervetuloa! Pihtiputaan Metsä ja Puu 478 sunnuntaina 8.10. kello 15.00 Matkailukeskus Niemenharjulla. Käsitellään syyskokoukselle kuuluvat asiat sekä osaston lakkauttaminen. Ruokailu. Tervetuloa! Pohjanmaan Metsäkonealan Työntekijät 352 lauantaina 21.10. kello 16.00 Kaustisen Kansanlääkintäkeskuksessa. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja tehdään päätös, että haetaan Teollisuusliiton jäsenyyttä. Toivomme runsasta osallistumista! Kahvitarjoilu! Osaston tulevasta jouluruokailusta ilmoitetaan jäsenille myöhemmin. Puuliitto Punkalaitumen ammattiosasto 201 perjantaina 20.10. kello 18.00 SHT-Tukun ruokalassa. Toimikunta kokoontuu kello 17.00. Kokouksessa käsitellään mm. Teollisuusliiton jäsenyyden hakemiseen liittyvä sääntömuutos ja muut syyskokoukseen kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Porin Sahatyöväen osasto 020 lauantaina 21.10. kello 11 hotelli-ravintola Amadossa Porissa osoitteessa Keskusaukio 2. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä lisäksi Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakemiseen liittyvä sääntömuutos. Tilaisuus alkaa kokouksella ja päättyy ruokailuun. Tervetuloa! Puuliitto Ruoveden ammattiosasto 228 sunnuntaina 22.10. kello 17.00 Ruoveden palvelutalon takkahuoneella. Kokouksessa käsitellään syyskokoukseen kuuluvat asiat sekä Teollisuusliiton jäsenyyden hakemiseen liittyvät asiat mm. osaston nimen ja sääntöjen muuttaminen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Puuliitto, Saarijärven osasto 524 perjantaina 6.10. kello 18.00 Ravintola Isabellan kabinetissa. Käsitellään syyskokoukselle määrätyt asiat esityslistan mukaan. Osasto käsittelee myös seuraavat asiat: haetaan Teollisuusliiton jäsenyyttä sekä käsitellään sääntömuutos. Pizzatarjoilu! Tervetuloa! Puuliitto Salon osasto 042 maanantaina 23.10. kello 17.30 kerrostalon alakerrassa Salossa osoitteessa Helsingintie 48. Päätetään hakea Teollisuusliitto ry: jäsenyyttä ja hyväksytään mallisäännöt. Käsitellään muut sääntömääräiset asiat. Syyskokouksen jälkeen välittömästi toimikunnan järjestäytymiskokous. Tervetuloa! Puuliiton Sastamalan osasto 053 sunnuntaina 29.10. kello 13.00 Jaatsin Kahvilassa Sastamalassa osoitteessa Asemakatu 10. Päätetään Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakemisesta ja hyväksytään Teollisuusliiton ammattiosaston mallisäännöt. Käsitellään muut syyskokoukselle kuuluvat asiat Kahvitarjoilu! Tervetuloa! Puuliitto Seinäjoen seudun ammattiosasto 263 perjantaina 6.10. kello 19.00 ravintola Ilmajoen krouvissa. Käsiteltävänä asiana osaston purkaminen ja jäsenten siirtäminen Puuliiton Jurvan osasto 055 jäseniksi. Tervetuloa! Seinäjoen alueen Puuliiton ammattiosasto 029 perjantaina 13.10. kello 19.00 Jalasjärven ABC:n kokoustilassa. Kokouksessa päätetään Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakemisesta, hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt sekä käsitellään muut syyskokoukselle kuuluvat asiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! PL:n Suolahden ammattiosasto 51 perjantaina 6.10. kello 16.00 Hotelli Keiteleessä. Käsitellään sääntömääräiset asiat, päätetään hakea Teollisuusliitto ry:n jäsenyyttä ja hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt. Tampereen Puuseppien ammattiosasto 006 perjantaina 20.10. kello 17.00 alkaen Rakennusliiton Tampereen osaston toimitilassa osoitteessa Sorinkatu 4. Esityslistan tärkein asia on ammattiosaston Teollisuusliittoon hakeutumisen toteuttaminen tai pois jäänti. Kokouksen osanottajille ammattiosasto kustantaa aterian ravintola Amarillossa kokouksen jälkeen. Lisätietoja Matti Voutilaiselta, puh. 040 178 6488. Puuliitto 125 Teuva maanantaina 9.10. kello 18.00 Pirttilässä. Asialistalla Teollisuusliiton jäsenyyden hakeminen, mallisääntöjen hyväksyminen sekä nimenmuutos. Tervetuloa! Toijalan Harja- ja Puutyöntekijät ammattiosasto 100 perjantaina 13.10. klo 16.00 Ravintola Leskirouvassa Akaassa osoitteessa Valtatie 16. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat, sääntömuutokset ja Teollisuusliiton jäsenyyden hakeminen. Kokouksen jälkeen ruokailu. Jäsenet tervetuloa! Lisätiedot Annelta, puh. 040 717 1938. Puu- ja erityisalojen liiton Toijalan osasto 255 perjantaina 6.10. kello 18.30 Ravintola Leskirouvassa Akaassa osoitteessa Valtatie 16. Sääntömääräisten syyskokoukselle kuuluvien asioiden lisäksi päätetään Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakemisesta ja hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt. Turun puuseppäin ammattiosasto 003 maanantaina 23.10 kello 18.00 osoitteessa Puutarhakatu 40. as 11. Kokouksessa käsitellään ja hyväksytään normaalit syyskokousasiat, lisäksi haetaan Teollisuusliitto ry:n jäsenyyttä ja hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt. Kokouksessa paikalla myös Puuliiton aluetoimitsija Erno Välimäki. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Turun seudun maa- ja puutarhatyöntekijäin ammattiosasto 365 lauantaina 7.10. kello 15.00 Naantalin Kylpylän Tammikellarissa. Syyskokouksessa sääntömääräisten asioiden lisäksi haetaan Teollisuusliitto ry:n jäsenyyttä ja hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt. Kokouksen jälkeen ruokailu ja mahdollisuus mennä saunaan ja uimaan. Tervetuloa! Urjalan puutyöväen ammattiosasto 174 lauantaina 7.10. kello 19.00 Huhdin Herkussa & Hörpyssä osoitteessa Huhdintie 12. Kokouksen aiheena osaston purkaminen ja jäsenten liittyminen Toijalan Harja- ja Puutyöntekijät ry:n jäseniksi. Tervetuloa! Uudenkaarlepyyn seudun ammattiosasto 491 torstaina 5.10. kello 18.00 ravintola Juthbackassa. Käsiteltävänä sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutosasiat Teollisuusliiton jäseneksi liittymiseen liittyen. Ruokatarjoilu. Kaikki jäsenet sydämellisesti tervetulleita! Viitasaaren Puuliiton ammattiosasto 179 sunnuntaina 8.10. Viitasaaren Nesteen kabinetissa. Esillä syyskokoukseen kuuluvat asiat sekä Teollisuusliiton jäsenyyden hakemiseen liittyvät asiat, kuten osaston Vilppulan puutyöläisten osasto 242 sunnuntaina 15.10. kello 15.00 rantaravintola Isabellassa. Käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi hakemista Teollisuusliitto ry:n jäseneksi ja hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt. Paikalla on aluetoimitsija Kirsi Hyvönen. Tervetuloa! käsitellään sääntömääräiset syyskokoukselle kuuluvat asiat, tehdään päätös hakeutumisesta Teollisuusliiton jäseneksi, hyväksytään Teollisuusliiton mallisäännöt osaston uusiksi säännöiksi, ja käsitellään muut esilletulevat asiat. Kokousmatkakulut korvataan kokousmatkakulujen säännön mukaan. Käyttäkää mahdollisuuksien mukaan kimppakyytejä! Paikalla työehtosihteeri Harri Häkkinen. Tervetuloa! Virtain Metsätöntekijät 093 perjantaina 13.10. kello 18 Rasintuvalla Virroilla osoitteessa Vaskivedentie 1482. Käsiteltävänä sääntömuutosasiat liittyen Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakemiseen. Tarjolla kahvit ja pientä purtavaa. Tervetuloa! Puuliiton Paltamon osasto 121 sunnuntaina 15.10. kello 14.00 Paltamon Nesteellä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräisten asioiden lisäksi osaston liittyminen Teollisuusliittoon sekä sääntömuutos. Kahvitarjoilu, tervetuloa! nimen ja sääntöjen muuttaminen ja mallisääntöjen hyväksyminen. Kahvitarjoilu! Tervetuloa! POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Himangan Erityisalojen ammattiosasto 596 sunnuntaina 22.10. kello 18.00 Koski-Hovin kabinetissa. Asialistalla muun muassa: Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakeminan ja Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisääntöjen hyväksyminen. Pizzaa paikanpäällä tai mukaan kotiin vietäväksi sekä kahvitarjoilu. Tervetuloa! PL:n Jokilaaksojen ammattiosasto 549 lauantaina 7.10. kello 17.00 Ylivieskan uimahallin takkahuoneessa. Mahdollisuus keilaamiseen kello 16.00–17.00, jonka jälkeen siirrymme kokoustilaan. Kokouksen jälkeen tarjolla makkaran paistoa ja saunomista. Kokouksessa päätetään hakemisesta Teollisuusliitto ry:n jäseneksi ja hyväksytään sääntömuutokset. Tervetuloa! Kajaanin Saha- ja Puutyöläisten ammattiosasto 026 sunnuntaina 8.10. kello 15.00 Kainuun Portissa. Käsitellään sääntömääräiset asiat sekä sääntömuutosasiat Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakemiseen liittyen. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Kalajoen osasto 101 tiistaina 17.10. kello 18.00 Käännänkylässä Aapiskukossa (entisellä koululla). Kokouksessa käsitellään Teollisuusliiton jäseneksi hakeminen, hyväksytään Teollisuusliiton säännöt ja käsitellään muut syyskokous asiat. Toimikunta kokoontuu kello 17.30. Tervetuloa! Kahvia ja suolaista piirakkaa tarjolla! Puu- ja erityisalojen Kolarin ammattiosasto 761 perjantaina 6.10. kello 18.00 Pub 65:ssä Kolarissa osoitteessa Jokijalantie 65. Syyskokousasioiden lisäksi kokouksessa päätetään sääntömuutosasiasta ja Teollisuusliiton jäsenyyden hakemisesta. Kahvi- ja ruokatarjoilu. Kaikki jäsenet tervetuloa kokoukseen! Toimikunta kokoontuu kello 17.30. Puuliitto Kuhmon osasto 752 sunnuntaina 22.10. kello 15.00 Eskobar Kuhmossa. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Päätetään liittymisestä Teollisuusliittoon ja käsitellään sääntömuutosasiat. Kakkukahvit. Tervetuloa! Kuusamon ammattiosasto 089 sunnuntaina 15.10. kello 17.00 Hotelli Kuusamon kokoustiloissa. Käsittelemme kokouksessa Teollisuusliiton jäseneksi hakemisen ja uudet sääntömuutokset, nimenmuutoksen ja muut asiat. Tervetuloa! Lapin metsäkoneiden kuljettajien ammattiosasto 482 lauantaina 7.10. kello 11.00 alkaen hotelli-ravintola Mestarinkievarissa Kemijärvellä osoitteessa Kirkkokatu 9. Kokouksessa Pellon maa- ja metsätyöläisten osasto 518 sunnuntaina 22.10. kello 12.00 kahvila-ravintola Grannissa. Tehdään Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakemista varten tarvittavat päätökset ja käsitellään sääntömääräiset asiat. Lisätietoja Jussi Paakilta, puh. 040 5079 622. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun metsäkonealan työntekijöiden osasto 145 perjantaina 20.10. kello 18.00 alkaen Paltamossa Kontiomäen Shellillä. Kokouksessa käsitellään yleiset syyskokousasiat, toimihenkilövaihdokset, ja lisäksi ammattiosaston liittyminen uuteen Teollisuusliittoon, minkä vuoksi hyväksytään uudet ammattiosaston mallisäännöt. Kokouksen aikaistamisen vuoksi pikkujoulut jäävät pois. Tervetuloa! Pudasjärven Puuliiton ammattiosasto 272 lauantaina 21.10. kello 18.00 ravintola Meritassa Pudasjärvellä osoitteessa Jukolantie 4. Toimikunta kokoontuu klo 17.00. Kokouksessa päätetään Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakemisesta, hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt ja käsitellään sääntömääräiset asiat. Tarjolla ruokaa ja virvokkeita! Lisätietoja Kari Kellolammelta, puh. 040 5524 281 ja Antti Tihiseltä 040 827 1709 sekä osoitteesta www.facebook/ ao272. Tervetuloa! Pyhännän puutyöväen ammattiosasto 237 sunnuntaina 15.10. kello 17.00 Pyhännän kunnantalon auditoriossa. Käsiteltävänä muun muassa Teollisuusliittoon jäseneksi hakeutuminen ja siihen liittyvät sääntömuutokset. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Puuliiton Pyhäsalmen osasto 111 torstaina 12.10. kello 18 Säästöpankin kahvihuoneessa. Sääntömääräisten syyskokoukselle kuuluvien asioiden lisäksi päätetään Teollisuusliitto ry:n jäsenyyden hakemisesta ja hyväksytään Teollisuusliitto ry:n ammattiosaston mallisäännöt. Tervetuloa! Rovaniemen puuliiton ammattiosasto 072 keskiviikkona 11.10. kello 17.00 Lappset Groupin tuotannon kahviossa. Esillä myös Teollisuusliiton jäsenyyden hakemiseen liittyvät asiat, kuten Teollisuusliitto ry:n mallisääntöjen hyväksyminen ja nimenmuutos. Sodankylän puutyöläiset 685 torstaina 12.10. kello 18.00 Karhussa. Käsiteltävät asiat. haetaan Teollisuusliito ry:n jäsenyyttä, hyväksytään Teollisuusliitto ry:n mallisäännöt, käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa syyskokoukseen!

14 Sievi Roller+ S3 Uudistunut Sievi Roller – nopeat pukea, helpot säätää Sievi Roller –tuoteperhe tarjoaa nopean, helpon ja mukavan ratkaisun. Boa®–kiristysmekanismilla ja raikkailla väreillä varustetut Sievi Roller –jalkineet ovat oikea valinta, kun jalkineilta vaaditaan ehdotonta turvallisuutta ja helppokäyttöisyyttä. Nopea ja entistäkin kestävämpi Boa® L6-rullamekanismi on perinteisiä kiinnitystapoja varmempi vaihtoehto ja uuden muotoilun ansiosta pitää kiinnityksen tilanteessa kuin tilanteessa. Pelkällä rullan pyöräytyksellä jalkineet kiristetään ja istuvuus säädetään sopivan jämäkäksi. Tosi helppoa ja Kiristysmekanismi • Vapauta nauhoitus nostamalla rullaa • Lukitse mekanismi painamalla rulla alas • Kiristä nauhoitus pyöräyttämällä rullaa huoletonta – turvallisuudesta tinkimättä. Boa® -kiristysmekanismi • Pitävä ja joustava pohja • FlexStep® -iskunvaimennus • Päällinen kestävää nahkaa ja mikrokuitua • Hengittävä 3D-dry®-vuorimateriaali • Kevyt, metalliton varvassuoja • Metalliton, joustava naulaanastumissuoja • Öljyä ja kemikaaleja kestävät pohjat • Antistaattinen ja ESD • Suomessa tehty SUOMI_SIEVI_ROLLER_SARMA_277x404+5_240817.indd 1 Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 info@sievi.com sievi.com 24.8.2017 15.00

K U VAT M I R A T E N H U N E N 15 Christoffer Stenbäck tutkii vehnän kypsyysastetta. Forsby Gårdissa päästiin puimaan vasta syyskuun puolivälissä. Syyssesonki työllistää maataloustyöntekijää Syksyt ja keväät ovat työntäyteisimpiä kausia maanviljelyksessä työskentelevillä. P Kulunut kesä oli kotimaiselle maataloudelle huono: niin kolea, että viljan kypsyminen on vienyt pitkälle syyskuulle asti. Ja nyt kun sato viimein alkaa olla puimakuntoista, syyssateet tekevät sen korjaamisesta hankalampaa. Omalta osaltaan puintia hidastaa myös yökosteus, jonka kuivuminen kestää tässä vaiheessa syksyä aamuisin kauemmin, ja se myös nousee iltaisin yhä aiemmin. Loviisalaisella Oy Forsby Gård Ab:n tilalla puimatöihin päästiin tänä vuonna vasta syyskuun puolivälin jälkeen, maataloustyöntekijä Christoffer Stenbäck kertoo. Edeltävinä vuosina pellot oli puitu jo syyskuun alussa, kun parhaimmillaan puimakoneet olivat päässeet töihin elokuun alussa. Kun puinti alkaa, töitä tehdään tarvittaessa seitsemänä päivänä viikossa, ja öisinkin, Stenbäck sanoo. – Puintiaikaan pitää käydä yölläkin tarkistamassa kuivaamossa, että kaikki toimii sekä käydä vaihtamassa viljasatseja, eli kun vilja on kuivunut, vaihtaa kuivaamoon tuoreet viljat tilalle. Tarkistamiseen kuluu 10–15 minuuttia, mutta jos vaihdan satsin, siihen menee pari tuntia, ja silloin voin nukkua aamulla pidempään eikä tarvitse tulla seitsemäksi töihin, koska olen tullut kotiin yöllä neljän tai viiden aikaan. – Normaalisti työaika on aamuseitsemästä puoli neljään, mutta tietenkin keväällä ja syksyllä, kun on seson- ki, tehdään aika paljon ylitöitä, tarvittaessa seitsemän päivää viikossa. Kaikki työntekijät ovat siihen valmiita; he tietävät, että se kuuluu maataloustyön luonteeseen. Sesonkien jälkeen töitä tehdään sykleissä 4–6 päivää, ja sitten on pari päivää vapaata. Ulkotöiden vapautta Forsby Gårdissa hierarkia loistaa poissaolollaan. – Täällä työskentely ei ole hierarkkista; kukaan ei tule sanomaan, että tee sitä tai tee tätä. Täällä kaikki työntekijät kantavat ja ottavat vastuuta. Keskustelemme keskenämme, kuka tekee minäkin päivänä mitä, ja se on meille luontevaa. Toki työnantajalta tulee myös tehtäviä, mutta pääsääntöisesti teemme töitä itsenäisesti. Työnantajan ja työntekijöiden välillä on olemassa molemminpuolinen luottamus, Stenbäck kertoo. – Esimerkiksi tänään keskusteltiin työtehtävistä aamulla, ja sitten lähdin hakemaan Porvoosta varaosia, koska piennarleikkuri oli rikki. Kun olin hakenut osat, aloimme korjata leikkuria. Forsby Gård on maatila, jonka repertuaariin kuuluu sekä maa- että metsätaloutta. Maatalous- ja metsätyöntekijöitä on yhteensä 11, ja tuotannossa tilan ympärillä sekä 17 kilometrin päässä Sjögårdissa on vehnää, ohraa, kauraa sekä välillä öljykasveja, kuten rapsia. Lisäksi yrityksellä on vuokra-asuntoja tilan pihapiirissä olevissa vanhoissa rakennuksissa. Stenbäckin työtehtävät keskittyvät maataloustöihin. – Työ on monipuolista; aina sattuu ja tapahtuu, ja se vaihtelee vuodenajan ja päivän mukaan. FA K TA Maataloustyöntekijä Christoffer Stenbäck ## 45-vuotias ## Työskentelee maataloustyöntekijänä Oy Forsby Gård Ab:ssa ## Koulutukseltaan maatalousteknikko ## Asuu Uudellamaalla Loviisan Koskenkylässä, josta on myös kotoisin ## Puuliiton Loviisan seudun osasto 161:n jäsen ## Työpaikkansa pääluottamusmies ## Harrastaa pyöräilyä, kaukalopalloa ja metsästystä ## Perheeseen kuuluu vaimo ja kuusi lasta – Talvisin on lumenaurausta ja pihojen hoitoa, keväällä kylvöt ja syksyllä puinnit ja maanmuokkaukset seuraavaa vuotta varten. Kesällä tehdään kasvinsuojelutöitä ja ollaan kesälomalla. Koneiden, rakennusten sekä vesi- ja lämpölinjojen huoltotöi- tä on ympäri vuoden mutta eniten sesonkien ulkopuolella, talviaikaan. Töitä paiskitaan pääosin ulkona, mistä Stenbäck pitää. – Suurimman osan vuodesta on ulkotöitä, mutta talviaikaan on enemmän sisätöitä. Minä tykkään kyllä ulkotöistä. Viihdyn ulkona; siinä on sellaista vapautta. Olisi vaikea ajatella olevansa töissä konttorissa tai tehtaalla, mutta varmasti niissäkin töissä on omat hyvät puolensa. – Nykypäivänä työvaatetus on hyvää, ja saamme työpaikan puolesta työvaatteet, työkengät, työhousut ja työtakit. Ei sellaista säätä ole, ettei voisi olla ulkona töissä. Se on itsestä ja asennoitumisesta kiinni: jos on aurinkoinen mieli, ei haittaa, vaikka ulkona tulisi vettä. ”Maailman paras työpaikka” Työpaikkansa pääluottamusmiehenä toimiva Stenbäck viihtyy työssään erinomaisesti. Hyvät työtoverit ja työilmapiiri toistuvat miehen puheissa. Ei siis ihme, että hän on ollut samassa työpaikassa töissä jo 27 vuotta. – Aloitin täällä vuonna 1990. Ennen sitä olin ollut täällä kesätöissä, mutta vakituisiin töihin tulin tänne suoraan ammattikoulusta. Kävin armeijan siinä välissä, vuonna 1992, samalta kylältä eli Koskenkylältä kotoisin oleva mies kertoo. – Tämä on paikka, jossa viihdytään. Minulla on työkavereita, jotka ovat olleet täällä yli 30 vuotta, ja moni jo eläkkeellä oleva entinen työkaveri käy täällä kahvilla, yksi heistä kävi tänäänkin. Hän muisteli tulleensa tilalle töihin 1950-luvulla. – Parasta työssäni ovat tietenkin työkaverit – sekä vapaus. Se tekeekin työstä mielenkiintoista; ei pääse tylsistymään. Minun mielestäni tämä on maailman paras työpaikka. On mukavaa tulla töihin, ja siihen vaikuttavat loistavat työkaverit ja työnantaja, mutta pystyy siihen vaikuttamaan itsekin. Moniin asioihin voi vaikuttaa, jos asenne ja mieli on sellainen. Uskon, että kaikista asioista löytyy jotain positiivista. Pitää vain löytää ne pienet, hyvät asiat. – Tosin on sanottava, että vaikka työ on tärkeä osa elämää, se ei saa olla kaikki kaikessa. Työstä pitää osata erottaa vapaa-aika. Silloin Stenbäck hyppää pyöränsä satulaan. Mira Tenhunen ”Ei kielikysymystä” ## Oy Forsby Gård Ab:n maatila sijaitsee itäisellä Uudellamaalla, ruotsinkielisellä Koskenkylällä eli Forsbyssä. Forsby Gårdissakin työkieli on ruotsi, sillä kaikki työntekijät puhuvat äidinkielenään ruotsia. Kaikki osaavat myös suomea. – Täällä ei ole oikeastaan kielikysymystä; kukaan ei kysy, miksi puhut ruotsia tai miksi puhut suomea, pääluottamusmies Christoffer Stenbäck sanoo.

16 JÄSENILLE Vuoden 2018 Hyvinvointilomat Lapsiperheiden pääsiäisloma Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvi 28.3.–2.4.2018 •• Hakuaika päättyy 30.11. •• Omavastuu 100 euroa / aikuinen, 0 euroa / lapsi. •• Lomaan sisältyy täysihoito. ## Loma tarjoaa irtioton arjesta, monipuolista ohjelmaa, muun muassa pääsisäisaskartelua, lapsille moottorikelkka-ajelua ahkiossa, koko perheen talviolympialaiset, suunnistusta, karaokea ja riemukkaita hetkiä vesimaailman poreissa. Loman aikana solmitaan uusia ystävyyssuhteita ja saadaan vertaistukea. Lapsille on runsaasti omaa ohjelmaa. Hyvän mielen loma Lomakeskus Huhmarissa, 23.–28.4.2018 •• Hakuaika päättyy 30.11. •• Omavastuu 100 euroa / henkilö. •• Lomaan sisältyy täysihoito. ## Loma on suunnattu aikuisille. Lomalla on mahdollista osallistua toimintakykyä ylläpitävään ohjattuun liikuntaan ja luennoille. Loma antaa myös vertaistukea samassa tilanteessa olevien ryhmäläisten kanssa. Lomaan sisältyy täysihoito ja ohjattua ohjelmaa kaksi kertaa päivässä, paitsi tulo- ja lähtöpäivänä. Työttömien loma Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvi 5.–10.2.2018 •• Hakuaika päättyy 30.11. •• Ei omavastuuta. Liitto maksaa työttömien jäsenten ja puolison omavastuuosuuden. •• Loma on suunnattu työttömille perheineen. •• Lomaviikolla on täysihoito. •• Lapsille on myös omaa ohjelmaa. Lomille hakeminen ## Lomaviikoille haetaan Hyvinvointilomat ry:n lomatukihakemuksella. Hakemuksen voi täyttää ja tulostaa Hyvinvointilomien verkkosivuilta osoitteessa hyvinvointiloma.fi > Hae lomalle. Eläkeläisten ja lapsiperheiden lomille voi hakea sähköisesti Lotu-järjestelmän kautta tai lähettämällä hakemuksen liiton jäsenrekisteriin. Työttömien lomille haetaan vain paperihakemuksella. Lomakkeen voi tilata liiton toimistosta numerosta (09) 6151 6445. Hyvinvointilomat ry tekee valinnat ja lähettää hyväksytyille hakijoille päätökset. Lomat toteutetaan Veikkauksen tuella ja yhteistyössä Hyvinvointilomat ry:n kanssa. Lisätietoja ## Pirjo Kaperi, puh. (09) 6151 6303 tai pirjo.kaperi@puuliitto.fi. Tiedot vuoden 2018 Hyvinvointilomista löytyvät liiton verkkosivuilta jäsenalueelta osoitteesta puuliitto.fi/jasenalue > Edut > Yhteistyökumppaneiden tarjoamat edut – lomat. Sivuilta löytyy Hyvinvointilomien käyttämän Lotu-asiakasrekisterin linkki ja lotunumero, jolla hakija pääsee suoraan hakemaan kyseessä olevan viikon lomaa. MURIKKA-OPISTON KURSSIT Ajatukset tekstiksi 27.11.–1.12. Murikka-opisto, Tampere ## Kohderyhmä: Kurssi sopii kaikille puuliittolaisille, jotka haluavat kehittyä kirjoittajina. Kirjoittaminen edellyttää ennen kaikkea ajattelua, mielipiteitä, elämänkokemusta sekä tahtoa ja rohkeutta ilmaista omia näkemyksiään. Kirjoitus on kuin puhetta paperilla. Tarvitaan vielä ripaus kirjoittamisen tekniikkaa, niin tekstiä alkaa syntyä. Oman ajattelun siirtämistä kirjoitettuun muotoon voi helpottaa monin menetelmin. Sisältö: Kurssilla harjoitellaan helpompaa kirjoitusprosessia, tutustutaan erilaisiin tekstin ideoimisen välineisiin, opitaan muokkaamaan tekstistä selkeämpää ja helppolukuisempaa ja etsitään omaan kieleen uutta ilmaisuvoimaa. Osallistujat voivat harjoitella oman mieltymyksensä mukaan joko asiatekstin tai kaunokirjallisen tekstin kirjoittamista. Kurssille voi tuoda mukanaan oman kirjoitustehtävän, johon omassa työssä tai luottamustehtävässä tartuttava. Taitojen lähtötasolla ei ole merkitystä – jokainen voi edetä taidoissaan.Kurssin harjoitukset räätälöidään opiskelijan tarpeisiin ja taitotasoon. Liitto korvaa majoitus- ja ruokailukulut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaan. Ilmoittautumiset: 30.10. mennessä ammattiyhdistysliikkeen kurssihakemuksella liiton toimistolle. Hakemuslomakkeen voi pyytää sähköpostitse osoitteesta kurssit@puuliitto.fi tai puh. (09) 6151 6318 tai ladata osoitteesta puuliitto.fi/kurssihakemus. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset erityisruokavaliosi ja huonekaveritoiveesi. Särmä ilmestyy syksyn aikana vielä kaksi kertaa. AINEISTOPÄIVÄT ovat 26.10. ja 23.11. Parkanon Puuosaston kalakisojen tulokset P Parkanon Puuosaston ulkoilupäivää vietettiin kalakisojen muodossa 9. syyskuuta Ikaalisten Riitialassa, Kyrösjärven Heittolanrannassa. Koleahko ja kostea sää ei haitannut tunnelmaa. Miehet 1) Kauko Kaitaranta, 1845 grammaa, 2) Eero Peltomaa, 340 grammaa, 3) Jukka Kiviluoma, 220 grammaa, 4) Reijo Syrjälä, 200 grammaa, 5) Mika Harju, 150 grammaa, 6) Pekka Hautaniemi, 95 grammaa, 7) Jan Rassa, 80 grammaa, 8) Kari Lahtinen, 75 grammaa, 9) Urho Orreveteläinen, 35 grammaa. Naiset TYÖTTÖMYYSKASSA Puualojen työttömyyskassan edustajiston kokous 28.11.2017 Puualojen työttömyyskassan edustajiston sääntömääräinen kokous pidetään28. marraskuuta 2017 Tampere-talossa osoitteessa Yliopistonkatu 55, Tampere. Kokouksessa käsitellään: •• työttömyyskassan sääntöjen 14 §:ssä määrätyt asiat. PUUALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSAN HALLITUS 1) Arja Syrjälä, 655 grammaa, 2) Helvi Friimäki, 295 grammaa, 3) Tuovi Orreveteläinen, 25 grammaa, 4) Johanna Rassa, nyppy. Träbranschernas arbetslöshetskassas fullmäktigekongress 28.11.2017 Nuoret Träbranschernas arbetslöshetskassas fullmäktigekongress hålls 28. november 2017 i Tampere-talo, Yliopistonkatu 55, Tammerfors. 1) Jalmari Rassa, 150 grammaa, 2) Oona Harju, 85 grammaa, 3) Onni Harju, 80 grammaa, 4) Aleksiina Rassa, 70 grammaa, 5) Julius Syrjälä, 45 grammaa, ja Serafiina Rassa 45 grammaa. Ison kalan palkinto Kauko Kaitaranta, 1 365 grammaa (säynävä). Fullmäktigekongressen behandlar: •• ärenden bestämda i arbetslöshetskassans stadgar § 14. TRÄBRANSCHERNAS ARBETSLÖSHETSKASSAS STYRELSE PUUKASSA Puualojen työttömyyskassa

17 A M M AT T I O S A S T O T Helsingin Puuseppäin ammattiyhdistys 001 järjestää pikkujoulut 25.11. teatterin merkeissä. Helsingin kaupunginteatterin näytös Myrskyluodon Maija alkaa kello 13.00. Nautitaan teatterimenu kello 16.00 alkaen ravintola Graniittilinnassa Siltasaarenkadulla. Osallistumismaksu on 55 euroa henkilöltä sekä jäseneltä että seuralaiselta. Ilmoittaudu viimeistään 20.10. mennessä Seppo Kajanderille, puh. 040 5840 380 tai seppo.kajander@nbl.fi ja maksa Helsingin Puuseppäin Danske bankin FI02 8000 1501 3514 99. Puuliiton Kuopion ammattiosasto 016 järjestää pikkujoulut elokuvaesityksen merkeissä. Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan yksityisnäytös esitetään elokuvateatteri Scalassa torstaina 2.11. kello 19.00 alkaen. Hinta on 5 euroa jäseneltä ja 10 euroa avecilta. Hintaan kuuluu elokuvalippu ja herkkupaketti. Ilmoittautumiset Jounille, puh. 050 344 3745 tai jouni.jokinen@ dnainternet.net. Mukaan mahtuu 80 ensimmäisenä ilmoittautunutta. Tervetuloa! Lahden Puuseppien ammattiosasto 043 järjestää jäsenkokouksen lauantaina 14.10. kello 13.00–16.00 Puuhapirtillä Mukkulan ostoskeskuksessa osoitteessa Ritaniemenkatu 7–9. Kokouksessa käsitellään Teollisuusliittoon liittymistä ja siihen liittyviä asioita ja osaston toimintaa vuodelle 2018. Kokous on tarkoitettu kaikille jäsenille. Kahvitarjoilu ja pientä suolapalaa! Lisätietoja Ritvalta, puh. 040 7044 290. Tervetuloa! Lappeenrannan Puualan ammattiosasto 036:n saunamaja suljetaan 2.10. alkaen. Kiitos kaikille käyttäjille! Saunamaja avataan jälleen keväällä 2018 tarkemmin ilmoitettavana ajankohtana. Savonlinnan Puutyöntekijäin ammattiosasto 004:n syksyn viihdetapahtuma vietetään lauantaina 18.11. Ravintola Paviljongilla K-100 -revyyn merkeissä. Omavastuu jäseneltä 15 euroa, avecilta 25 euroa. Hinta sisältää kello 17 alkavan kolmen ruokalajin menun sekä kello 19 alkavan esityksen. Omavastuu maksetaan osaston tilille FI 178000 12012 65239 Ilmoittautuminen ajalla 2.–13.10. Jouko Immoselle, puh. 040 824 0348. Osastolle on varattu 80 paikkaa. Tolkkisten Puutyöväen ammattiosasto 067 järjestää matkan Tallinnaan 9.–10.12. Sitovat ilmoittautumiset 25.10. mennessä numeroon 040 708 6020. LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Puuliiton Loimaan ammattiosasto 235 järjestää lauantaina 11.11. matkan jääkiekon Karjala-turnaukseen Hartwallareenalle otteluun Suomi–Ruotsi. Omavastuu jäseneltä 20 euroa ja perheenjäseniltä 40 euroa. Ilmoittautumiset 31.10. mennessä vastaanottaa Mari Köönikäs, puh. 040 547 3234. kijät 100 järjestää keilausillan perjantaina 3.11. kello 17–19 Akaan keilahallissa, Akaassa osoitteessa Hallamäentie 3. Jäsenille maksuton, hinta avecille 15 euroa. Ilmoittautumiset Annelle, puh. 040 717 1938 keskiviikkoon 1.11. mennessä. Paikkoja on neljän radan verran. Tervetuloa! POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Pyhännän puutyöväen ammattiosasto 237 järjestää pelireissun Kärpät–Jyp-otteluun Ouluun lauantaina 7.10. Tervetuloa jäsenet virkistymään ja tutustumaan muihin jäseniin! Mukaan mahtuu 17 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Omavastuu 10 euroa, kerätään matkalla. Lähdemme Pyhännältä kello 14.00 kirjasto Iisakin edestä. Ajoreitti sovitaan lähtijöiden kesken. Kyselyt ja ilmoittautumiset perjantaihin 29.9. mennessä Jarnolle, puh. 040 744 8941 tai osoitteeseen jarno.matikainen@jukkatalo.fi. Teollisuusliiton Oulun seuturyhmän veteraanit järjestävät kurssitapaamisen torstaina 26.10. kello 9–16 ravintola-hotelli Samanttassa Haukiputaalla osoitteessa Välitie 1. Tapaamisen aiheena on Teollisuusliiton ammattiosastojen yhteisen senioritoiminnan suunnittelu vuodelle 2018. Kaikki kolmen ammattiliiton, Teollisuusliiton, Puuliiton ja Teamliiton ammattiosastojen jäsenet tervetulleita! Ilmoittautumiset perjantaihin 20.10. mennessä Olavi Tuoviselle, puh. 041 548 0235. Toijalan Harja- ja Puutyönte- 1. Espooseen kairataan Suomen syvintä reikää. Se on edennyt jo viiden kilometrin syvyyteen. Mikä on sen käyttötarkoitus? 2. Montako siltarumpua on Suomessa? 3. Mitä politiikan kielellä tarkoittaa iltalypsy? 4. Mitä ammattia harjoittaa seminologi? 5. Kenen tekemä on laulu Seminoloogie boogie woogie? 6. Mistä historiallisesta tapahtumasta kertoo Ernest Hemingwayn romaani Kenelle kellot soivat? 7. Missä urheilulajissa Suomea edustaa Susijengi? 8. Minkä maan valuutta on won? 9. Kuka oli Suomen ensimmäinen pääministeri? 10. Kuinka pitkä on vaaksa? 11. KYSYMYS PET TERI RAITO I TÄ I N E N T O I M I N TA - A L U E TA K K U N E N Ta p a h t u m a a n jä r je s t e t ä ä n a lu e il t a y h t e is k u lj e t u k s ia . L is ä t ie t o a Fa c e b o o k is s a Tu le v a is u u s tänään -s iv u ll a ! HELSINKI / 7.10.2017 SCANDIC MARINA CONGRESS CENTER Susi kosiomatkalla, mutta missä kaupungissa? Painavaa puhetta työstä ja sen muutoksesta. Tiukkaa asiaa yhteiskunnan murroksesta. Korkeatasoisia keskusteluja. Mieleenpainuvia kohtaamisia. SAK kutsuu sinut Tulevaisuus tänään -tapahtumaan 7. lokakuuta 2017. Tarjoamme sinulle laajan näkymän työelämän ja yhteiskunnan haasteisiin ja uusiin ratkaisuihin. Tapaat paikan päällä myös mielenkiintoisia yhteistyökumppaneita omilla esittelypisteillään. Lähetä vastauksesi kirjallisesti viimeistään 13.10.2017 osoitteeseen: Särmä, PL 318, 00531 HELSINKI tai sähköpostitse osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yksi palkinto. Särmän numerossa 8/2017 julkaistussa 11. kysymyksessä ollut kivirakennus, joka on Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, löytyy Seinäjoen Törnävältä. Oikein vastanneista arpaonni suosi nurmolaista Liisa Fräntilää. Parhaimmat onnittelut! Kaikille avoin ja maksuton tilaisuus järjestetään Helsingin Marina Congress Centerissä, Katajanokanlaituri 6. Ovet avautuvat kello 9. Pääset paikalle muun muassa ratikoilla 4 ja 5. Tervetuloa! OHJELMA 9.30–11.00 Työelämän ja hyvinvointiyhteiskunnan murros 11.30–12.30 Sanelusta sopimiseen Irti sukupuolittuneista työmarkkinoista Yhteispelillä hyvinvointia 13.30–14.30 Työelämän ihmisoikeudet Alustatalouden kasvot Tulevaisuuden osaajat 15.00–16.00 Kohti luottamusyhteiskuntaa Merkkipäivät julkaistaan vain pyynnöstä P Jos tahdot, että merkkipäi- väsi julkaistaan Särmässä, siitä on sovittava lehden toimituksen kanssa mieluiten henkilökohtaisesti ja hyvissä ajoin ennen merkkipäivää. Särmän seuraavassa numerossa julkaistaan 6.11.– 3.12.2017 merkkipäiväänsä viettävien nimet. Jos täytät pyöreitä vuosia ja haluat siitä maininnan Särmään, ilmoita siitä 16.10. mennessä Puuliiton toimistoon, puh. (09) 6151 6323 / Terhi Nokela.

18 Puuliiton keskustoimiston ja työttömyyskassan käyntiosoite: Haapaniemenkatu 7–9 B, Helsinki Puuliiton postiosoite: PL 318, 00531 Helsinki Puualojen työttömyyskassan postiosoite: PL 21, 00531 Helsinki Toimistoaika: 8.30–16.00 Puhelinvaihde: arkisin klo 9.00–15.00 (09) 615 161 • Telekopio: (09) 753 2506 Verkkosivut: www.puuliitto.fi Sähköposti: puuliitto@puuliitto.fi Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@puuliitto.fi (å,ä ja ö korvataan a, a ja o.) KOKONAISTOIMINTOJEN JOHTO PUHEENJOHTAJA Jari Nilosaari puh. (09) 6151 6203 matkapuh. 0400 872 641 VARAPUHEENJOHTAJA Jyrki Alapartanen puh. (09) 6151 6382 matkapuh. 040 587 7563 KANSAINVÄLINEN SIHTEERI Riikka Vasama puh. (09) 6151 6397 matkapuh. 0400 484 528 TASA-ARVOJA SOSIAALIASIAIN SIHTEERI Saila Ruuth puh. (09) 6151 6206 matkapuh. 050 467 0089 JÄRJESTÖTOIMITSIJA, JÄRJESTÄYTYMINEN, NUORISO Hanna-Kaisa Hämäläinen puh. (09) 6151 6341 matkapuh. 050 351 0793 JÄRJESTÖSIHTEERI Pekka Juusola puh. (09) 6151 6379 matkapuh. 0400 891 533 TYÖYMPÄRISTÖSIHTEERI Pentti Hartikainen matkapuh. 050 406 0638 T YÖ E HTOS I HTE E R IT METSÄKONEALAN, METSÄALAN, TAIMITARHA-ALAN JA TURVETUOTANTOALAN TYÖEHTOSIHTEERI Harri Häkkinen puh. (09) 6151 6316 matkapuh. 0400 386 753 MAATALOUSALOJEN TYÖEHTOSIHTEERI Jari Sirviö matkapuh. 0400 361 925 VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ Petteri Raito puh. (09) 6151 6222 matkapuh. 040 728 4615 TOIMITUSSIHTEERI Mira Tenhunen puh. (09) 6151 6390 matkapuh. 044 338 2126 Viestinnän telekopio (09) 753 2506 TOIMITUSSIHTEERI Jari Isokorpi puh. (09) 6151 6329 matkapuh. 050 364 2910 JÄSENREKISTERI JÄSENREKISTERIVASTAAVA Pirjo Kaperi puh. (09) 6151 6303 T YÖT TÖ MY YS K A SSA Puhelinpalvelu maanantaista perjantaihin klo 9.00–11.30 Puh. (09) 6151 6444 Sähköposti TK@puuliitto.fi Telekopio (09) 761 160 Palvelunumero 0600-97 091 (0,37 euroa+ppm) Heikki Seila matkapuh. 050 566 5286 Vuorikatu 11 50100 Mikkeli Erno Välimäki matkapuh. 045 636 5393 Isolinnankatu 24 28100 Pori Vaihtaessasi työnantajaa jäsenmaksutavan sopimiseksi. Voit myös ottaa yhteyttä uuden työpaikkasi luottamusmieheen. Häneltä saat tiedon siitä, periikö työnantaja jäsenmaksun palkastasi. Juha Lyytinen matkapuh. 0400 543 054 Vuorikatu 20 70100 Kuopio Kirsi Hyvönen matkapuh. 045 657 9008 Kalevankatu 4 40100 Jyväskylä Jos sopimusalasi muuttuu, sillä oikea tieto auttaa liittoa edunvalvonnassa ja saat ammattiasi koskevaa postia kotiin. POHJOISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Tuomo Sunnari matkapuh. 0400 965 061 Mäkelininkatu 31, 5. krs­. 90100 Oulu Lasse Parhiala matkapuh. 040 591 0365 Pitkäkatu 43 65100 Vaasa ITÄINEN TOIMINTA-ALUE Heikki Seila matkapuh. 050 566 5286 Vuorikatu 11 50100 Mikkeli KASSANJOHTAJA Rami Lindström puh. (09) 6151 6319 matkapuh. 045 6709550 •• •• •• •• •• Kelan sairaus- tai työttömyyspäiväraha perhevapaat varusmies- tai siviilipalvelus opiskelu kuntoutustuki Jäädessäsi eläkkeelle – muistathan, että matkustajavakuutus jää pois jäseneduista, joten hanki vakuutus matkoille lähtiessäsi. Voit ilmoittaa tietoja seuraavasti: •• liiton verkkosivuilla osoitteessa www.puuliitto.fi •• lähettämällä sähköpostia jäsenrekisterin sähköpostiin: JR@ puuliitto.fi •• soittamalla jäsenrekisterin palvelunumeroon: (09) 6151 6445 maanantaista torstaihin kello 9.00–14.00 välisenä aikana perjantaisin kello 9.00–13.00 välisenä aikana kesäaikana 1.6.–31.8. maanantaista perjantaihin kello 9.00–12.00 välisenä aikana LÄNTINEN TOIMINTA-ALUE Pauli Ukkonen matkapuh. 040 546 7750 Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere •• lähettämällä kirjeen liiton keskustoimiston osoitteeseen Jäsenrekisteri Puuliitto PL 318 00531 HELSINKI •• eAsioinnissa liiton verkkosivuilla wwww.puuliitto.fi/jasenalue POHJOINEN TOIMINTA-ALUE Reijo Lehtinen matkapuh. 0400 125 770 Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi Puuliiton jäsenlehti ISSN 1236-5564 V I E S T I N TÄ Puhelinpalvelu maanantaista torstaihin klo 9.00–14.00 ja perjantaisin klo 9.00–13.00 Puh. (09) 61516 445 Sähköposti: JR@puuliitto.fi Telekopio (09) 753 2506 LÄNTISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Pauli Ukkonen matkapuh. 040 546 7750 Rautatienkatu 10, 6. krs. 33100 Tampere J Ä R J E S T Ö T O I M I N N A S TA VA S TA AVAT T O I M I T S I J AT PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN, VENEENRAKENNUSTEOLLISUUDEN SEKÄ HARJAJA SIVELLINALOJEN TYÖEHTOSIHTEERI Eero Juhonen puh. (09) 6151 6315 matkapuh. 045 130 5091 Jos palkkatulosi keskeytyy. Liiton sääntöjen mukaan jäsen vapautuu suorittamasta jäsenmaksuja ollessaan vailla palkkatuloa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta. Maksuvapautukseen oikeuttavia syitä ovat muun muassa: ITÄISEN TOIMINTA-ALUEEN ALUETOIMISTOT Asta Kääriäinen matkapuh. 0400 778 510 Haapaniemenkatu 7–9 B, 14. krs. 00530 Helsinki Reijo Lehtinen matkapuh. 0400 125 770 Rovakatu 26 A 8 96200 Rovaniemi Johdon telekopio (09) 736 069 MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN, BIOTEOLLISUUDEN JA BIOENERGIATEOLLISUUDEN PALVELUYRITYSTEN TYÖEHTOSIHTEERI Jarmo Tuomainen puh. (09) 6151 6314 matkapuh. 0400 796 896 ALUETOIMISTOT Muista ilmoittaa jäsenrekisteriin TOIMITUS PL 318, 00531 Helsinki telekopio (09) 753 2506 s-posti: tiedotus@puuliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Petteri Raito puh. (09) 6151 6222 matkapuh. 040 728 4615 OSASTOJEN KOKOUSILMOITUKSET Terhi Nokela puh. (09) 6151 6323 matkapuh. 050 304 3048 tiedotus@puuliitto.fi ILMOITUSKONTTORI MikaMainos Oy Iso-Heikkiläntie 8, 20200 TURKU puh. 050 528 7782 info@mikamainos.fi www.mikamainos.fi TILAUSHINNAT Jaetaan maksutta jokaiselle Puuliiton jäsenelle. Muilta 1/1 vsk 50 euroa, 1/2 vsk 25 euroa. PAINOPAIKKA Sata-Pirkan Painotalo Oy Patamäenkatu 7 33900 TAMPERE puh. (03) 230 420o www.sata-pirkanpainotalo.fi SEURAAVA NUMERO ilmestyy 26.10.2017. Tähän numeroon tarkoitetun materiaalin on oltava toimituksessa kirjallisena viimeistään maanantaina 16.10.2017. Palkansaajalehdet PALE ry:n jäsen. Puuliitto on PEFC Suomi ry:n jäsen ja pitää arvossa PEFC:n toimintaperiaatteita kestävän metsätalouden edistämiseksi. ILMOITUSHINNAT Tekstissä 1,50/pmm Tekstin jälkeen 1,30/ pmm 2-väri-ilmoitukset 1,70 euroa/pmm 4-väri-ilmoitukset 2,00 /pmm (edellyttäen valmista aineistoa). Hintoihin lisätään alv. OSOITTEENMUUTOKSET Jäsenrekisteri puh. (09) 6151 6445 Kattava teos suomenhevosesta päivittyi ## Suomenhevonen on ainoa suomalainen hevosrotu. Rotu täyttää 110 vuotta samana vuonna kuin Suomi sata vuotta. Rodun katsotaan syntyneen vuonna 1907, jolloin perustettiin suomenhevosen kantakirja. Amanita-kustantamo julkaisi suomenhevosesta vuonna 2014 teoksen Suomenhevonen – Arjen sankari, jonka tuhannen kappaleen numeroitu painos myi nopeasti loppuun. Suomen juhlavuoden kunniaksi Amanita on nyt julkaissut teoksesta päivitetyn version. Tuore tietokirja Suomenhevonen – Isänmaata rakentamassa ja puolustamassa pohjautuu aiemmassa teoksessa julkaistuihin artikkeleihin, joita on täydennetty uusin tekstein ja valokuvin. Runsaasti ja monipuolisesti kuvitettu teos keskittyy 1910–1950-lukuihin. Suomenhevonen oli suunnattoman tärkeä aseveli sodissa sekä työtoveri jälleenrakennuksen vuosina. Toistasataatuhatta suomenhevosta palveli sodissa, ja ennen autoistumista ja koneistumista se oli tärkeä tekijä niin liikenteessä kuin maatöissä ja metsätöissä. 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa suomenhevosia oli yli 400 000, mikä on yli kaksikymmentä kertaa enemmän kuin tänään. Suomenhevonen ei ollut vain työtoveri vaan myös perheenjäsen ja ystävä. Ilman suomenhevosta ei olisi satavuotiasta Suomea. Mira Tenhunen Suomenhevonen – Isänmaata rakentamassa ja puolustamassa, Amanita, 239 sivua. 10 VA S TAU S TA 1.Kaukolämmöntuotanto. 2. Noin 90 000. 3. Neuvotteluissa viime hetkellä esiin nostettu vaatimus. 4. Keinosiemennystä. 5. Juice Leskisen. 6. Espanjan sisällissodasta. 7. Koripallossa. 8. Pohjois-Korean. 9. Per Evind Svinhufvud. 10. Peukalon ja keskisormen pään välinen etäisyys. A N N A PA L AU T E T TA Anna meille palautetta! Lähetä sähköpostia, mitä mieltä olet Särmästä ja sen jutuista osoitteeseen tiedotus@puuliitto.fi. Samaan osoitteeseen voit lähettää myös j­uttuideoita.

MIRA TENHUNEN 19 Jordbruksmaskinerna servas alltid när det behövs, säger Christoffer Stenbäck. Höstsäsongen sysselsätter lantbruksarbetarna Våren och hösten är de jobbigaste säsongerna för dem som arbetar på jordbruken. P Den gångna sommaren har varit dålig för det inhemska jordbruket: så ruggig, att mognaden av säden har dragit ut långt in på september. Och nu när skörden till sist börjar vara färdig att tröskas, så ställer höstregnen till det för bärgningen. Och inte nog med det. Den nattliga fukten tar så här års längre tid att torka på morgnarna, och den stiger också upp allt tidigare om kvällarna. På Oy Forsby Gård Ab i Lovisa kom man i år i gång med tröskningen först efter medlet av september, berättar lantbruksarbetaren Christoffer Stenbäck. Under föregående år har tröskningen börjat redan i början av september, när tröskorna i bästa fall har kommit ut på åkrarna i början av augusti. När tröskningen börjar, så jobbar man med den fast sju dagar i veckan, och även nattetid, säger Stenbäck. – Under tröskningstiden måste man också på nätterna kolla i torkerierna, att allt är som det ska och byta ut torkade sädespartier mot färska. Granskningen tar 10-15 minuter, men om jag byter ut säden AVDELNINGAR som ska torkas, så tar det ett par timmar, och då kan jag sova längre på morgnarna och behöver inte komma på jobb till klockan sju, eftersom jag har kommit hem vid fyra–femtiden. Normalt är arbetstiden från klockan sju på morgonen till halv fyra, men på våren och hösten, när det är säsong, så jobbar vi förstås en hel del övertid, vid behov sju dagar i veckan. Alla anställda är beredda till det; dom vet att det hör till lantbruksjobbets natur. Efter säsongerna jobbar vi i cykler på 4–6 dagar, och är sedan ett par dagar lediga. Utejobb ger frihet På Forsby Gård lyser hierarkin med sin frånvaro. – Här är jobbet inte hierarkiskt; ingen kommer och säger att gör det här eller det där. Här bär och tar alla anställda ansvar. Vi diskuterar tillsammans, vem som gör vad under dagen, och det är naturligt för oss. Visst får vi också uppdrag av arbetsgivaren, men i huvudsak gör vi vårt jobb självständigt. Det råder ett ömsesidigt förtroende mellan arbetsgivaren och dom anställda, förklarar Stenbäck. – Till exempel i dag diskuterade vi arbetsfördelningen på morgonen, och sen for jag till Borgå efter reservdelar till en släntklippare som hade gått sönder. När jag hade hämtat delarna började vi reparera släntklipparen. Forsby Gård sysslar både med jord- och skogsbruk. I jord- och skogsbruket jobbar sammanlagt 11 anställda, och produktionen kring gården och 17 kilometer längre bort i Sjögård omfattar vete, korn, havre och emellanåt oljeväxter, som raps. Dessutom hyr man ut bostäder i godsets gamla byggnader kring gården. Stenbäcks uppgift är att koncentrera sig på jordbruket. – Arbetet är mångsidigt; alltid händer det någonting, mindre eller större, och jobbet varierar enligt årstid och från dag till dag. – På vintern plogar man snö och sköter gårdsplanerna, på våren sår man och på hösten tröskar man och bereder jorden för följande år. Sommartid jobbar man med växtskydd och är på semester. Året runt gäller det att underhålla maskiner, byggnader och vatten- och värmelinjer, men mest sker det arbetet utanför säsongerna, vintertid. Mest jobbas det utomhus, vilket Stenbäck gillar. – Största delen av året jobbar man ute, men vintertid är det mera inomhusjobb. Jag gillar nog att jobba ute. Jag trivs utomhus; där finns en sådan frihet. Har svårt att tänka mig att jobba på kontor eller i fab- Lantbruksarbetare Christoffer Stenbäck ## 45 år ## Jobbar som lantbruksarbetare på Oy Forsby Gård Ab ## Till utbildningen lantbrukstekniker ## Bor i Östra Nyland i Lovisaorten Forsby, där han också växte upp ## Medlem av Träfackets avdelning 161 i Lovisanejden ## Huvudförtroendeman på sin arbetsplats ## Hobbyer: cykling, rinkbandy och jakt ## Till familjen hör hustru och sex barn rik, men säkert har också dom jobben sina goda sidor. – Nuförtiden har vi bra arbetskläder. Arbetsplatsen ställer upp med jackor, byxor och skor. Inte finns det något sådant väder, att man inte kunde jobba utomhus. Det hänger på en själv och inställningen: har man sol i sinnet, så stör det inte om det regnar ute. “Inte en språkfråga” ## Oy Forsby Gård Ab är ett gods i Östra Nyland, i svenskspråkiga Forsby. Också i Forsby Gård är arbetsspråket svenska, eftersom alla anställda har svenska som modersmål. Alla kan ändå finska. – Här finns det egentligen ingen språkfråga; ingen frågar, varför du talar svenska eller varför du talar finska, säger huvudförtroendeman Christoffer Stenbäck. ”Världens bästa arbetsplats” Stenbäck är huvudförtroendeman på arbetsplatsen, och trivs utmärkt med sitt jobb. Han berömmer upprepade gånger arbetskamraterna och stämningen på arbetsplatsen. Inte att undra på att han har jobbat på samma arbetsplats redan i 27 år. – Jag började här år 1990. Före det hade jag haft sommarjobb här, men till stadigvarande jobb kom jag hit direkt från yrkesskolan. Däremellan gick jag armén år 1992, säger Stenbäck som kommer från samma by där han nu jobbar, alltså Forsby. – Det här är ett ställe där man trivs. Jag har jobbkompisar som har varit här i över 30 år, och många tidigare arbetskamrater, som numera är på pension, brukar sticka sig in här för en kopp kaffe. En av dem var här också i dag, han kom ihåg att han kom till godset på jobb på 1950-talet. – Det bästa med jobbet är förstås arbetskompisarna – och friheten. Det är det som gör jobbet intressant; man blir inte avtrubbad. Själv tycker jag att det här är världens bästa arbetsplats. Det är trevligt att komma på jobb, och till det bidrar dom strålande arbetskamraterna och arbetsgivaren, men nog kan man själv också göra sitt till. Det finns många saker man kan påverka, om attityden och sinnet är det rätta. Jag är övertygad om att det i alla saker finns någonting positivt. Det gäller bara att hitta dom små, goda tingen. – Ändå måste man säga, att även om arbetet är en viktig del av livet, så får det inte vara hela livet. Man måste kunna skilja på jobb och fritid. Sen hoppar Stenbäck på sadeln till sin cykel. Mira Tenhunen HÖSTMÖTEN ÖSTRA OMRÅDET VÄSTR A OM R ÅD ET ÖSTRA OMRÅDET Tolkis fackavdelning 067 ordnar resa till Tallinn 9–10.12. Bindande anmälan senast den 25.10., tel. 040 708 6020. FA K TA Tolkis fackavd 067 höstmöte hålles i Raatikymppi torsdagen 19.10. klockan 18.00 Raatimiehenkatu 10 i Borgå. På mötet behandlas stadgenliga ärenden samt ansöks om medlemskap i Teollisuusliitto ry och godkännande av Teollisuusliitto ry:s mallregler för fackavdelningen. Välkommen! Puuliiton Kristiinas avdelning 268 höstmöte hålls i tisdagen 3.10. klockan 17.00 i Lålby ABCs mötesrum. På mötet behandlas paragrafändringar, namnändring, avdelningens styrelseval, medlemsansökan till Industrifacket och övriga ärenden. Servering. Välkomna! Puuliitto Kristiinanseudun ammattiosasto 061 håller höstmöte söndagen 15.10. klockan 13.00 i Restaurang Gastro i Kristinestad. I almänna mötet behandlas avdelningens upplösning. Medlemmarna övergår till Puuliitto Kristiinan osasto 268 rf. Välkommen! Nautors Båtbyggare 197 håller det stadgeenliga höstmötet vid Pavis i Jakobstad torsdagen 18.10. klockan 18.00. OBS! Nya Industrifackets stadgar behandlas. Bindande anmälningar till 040 779 2073 senast 11.10. på grund av matservering. Välkommen! Nykarlebynejdens fackavdelning 491 håller höstmöte torsdagen 5.10. klockan 18.00 på restaurang Juthbacka. Stadgeenliga ärenden samt stadgeändringar. Matservering. Alla medlemmar hjärtligt välkomna! Vörånejdens trä- och specialarbetare 156 håller höstmöte fredagen 13.10. klockan 15.30 i Tesses Cafe i Vassorfjärden. På mötet behandlas följande ärenden: ansökan om medlemskap Industrifacket rf., modellstadgarna för Industrifacket rf:s fackavdelning godkänns, stadgeenliga ärenden behandlas. Servering. Välkommen på möte!

20 Yövuorosta suoraan Puumessuille MIRA TENHUNEN Kun messujen ohjelma on tarpeeksi kiinnostava, paikalle lähdetään tarvittaessa suoraan yövuorosta, kuten porilaiset nuoret puuliittolaiset. P Messuille mennään, vaikka sitten suoraan yövuorosta. Näin päättivät porilaiset nuoret duunarit, Joonas Kosonen, Tuomas Lehesvuori, Onni Mäkinen ja Aleksi Ruohomäki, jotka työskentelevät UPM:n Seikun sahalla. Samoilla silmillä Satakunnasta Keski-Suomeen, Jyväskylään. Puumessut ovat heille jo pienimuotoinen perinne, sillä nuoret seikkulaiset kävivät jo edellisillä messuilla kaksi vuotta sitten. Puumessut järjestetään kahden vuoden välein. – Nämä ovat huippumessut! Olisi hyvä, jos Puumessut järjestettäisiin joka vuosi, rimottaja Aleksi Ruohomäki sanoo. Tänäkin vuonna messuilta löytyi mielekästä tutkittavaa. – On hyvä, että täällä pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin. Saimme luotua uusia kontakteja terän toimittajiin, ja annoimme palautetta puolin ja toisin, sahurina ja terämiehenä UPM:n Seikun sahalla työskentelevä Tuomas Lehesvuori lisää ja jatkaa. – Samalla näkee, mitä uutta alalle on tullut ja tulossa.Tänä vuonna mieleen jäi muun muassa kuorimakone. ”Enemmän työnäytöksiä” Lahdessa toimivassa Koulutuskeskus Salpauksessa tänä syksynä puusepän opintonsa aloittanut opiskelijaporukka pysähtyi Puuliiton osastolle. Osa opiskelijoista oli jo Puuliiton oppilasjäseniä, ja pari liittyi samalla kertaa oman alansa ammattiliittoon. Messuosastoilla jaettava tavara, kuten Puuliiton pisteellä kynät ja tuubihuivit, viehättivät Clovis Irafashaa. riittää, mutta nykyään mistään ei voi olla varma; työt loppuvat alalla kuin alalla ennen pitkää. Eri aloilla ja eri työnantajille työskentelyssä on puolensa, kun munat eivät ole niin sanotusti yhdessä korissa. Tietyt työt toistuvat aina tiettyyn aikaan vuodenkiertoa. – Teen töitä kemianteollisuudessa, turkisalaan kuuluvassa rehukeskuksessa, kierrätysteollisuudessa autonrenkaisiin liittyen, purkutöissä, rakennustöissä ja biodieselalalla. Rengashommaa teen esimerkiksi keväisin ja syksyisin. Turkisalan töitä rehukeskuksessa teen nahoitusaikaan marraskuussa, ja rakennuskeikkoja kesällä. Pellettien painoa arvuutettiin Rimottajat Onni Mäkinen (vas.) ja Aleksi Ruohomäki sekä sahuri-terämiehet Joonas Kosonen ja Tuomas Lehesvuori olivat tulleet Puumessuille Porista. – Rakastan ilmaisia juttuja, kuten ämpäreitä ja karkkia. Mutta lisäksi esimerkiksi tällä osastolla on saanut tietoa puusepänteollisuudesta, Irafasha sanoo. Mari Järvinen aloitti Salpauksessa puusepänopinnot aikuisopiskelijana. Hänen odotuksiaan messut eivät täysin täyttäneet. – Oli kiinnostavaa seurata, kun yksi vanhempi mies sorvasi ja toinen sahasi vannesahalla. Sen kaltaisia näytöksiä olisi kiva nähdä enemmänkin, sillä odotin näiltä messuilta enemmän puuhun liittyviä juttuja. Odotin, että edes messuilla käytetyt jakkarat olisi tehty puusta. – Lisäksi odotin innovaatioita, mitä kaikkea puusta voikaan tehdä. Nyt niitä ei oikein tullut näillä messuilla vastaan. Puumessut toimivat, Bioenergiamessut ei Järvenpääläinen Jani Lehtonen on moniosaaja, joka lähti Jyväskylään varta vasten Puumessujen ja Bioenergiamessujen takia. Puuliiton osastolle hän tuli, koska halusi saada lisää tietoa turkistuotantoalalla noudatettavista työehdoista. – Kahvihuonessa on puhuttu kymmenen vuoden ajan turkisalan työehdoista, ja haluan tietää niistä lisää. – Puumessujen puolelta eniten jäi mieleen hieno sorvarin teroitusmenetelmä; sorvari paljasti, että se on ihan puhdas smirgeli, jolla hän tekee teroituksen. Puumessuilla oli Lehtoselle enemmänkin annettavaa, mutta Bioenergiamessujen antiin hän ei ollut niin tyytyväinen. – Puumessut toimivat hienosti, mutta tekniikka on mennyt puutuoteteollisuudessa niin pitkälle, että itse olen pudonnut kelkasta. Olen aikanaan sahannut värimetalleja kuten kuparia, messinkiä ja tinaa puuntyöstökoneilla. – Bioenergiamessut sen sijaan olivat täysi pettymys. Ei siellä ollut mitään dieseliin, bioenergiaan ja biokaasuun liittyvää. Koulutukseltaan hienomekaanikoksi lukenut mies työskentelee nykyisin keikkatyöläisenä teollisuuden eri aloilla. Vaihtelevuus on hänelle tärkeää. – Vuonna 1998 päätin, että en mene enää vakituisiin töihin. Haluan tehdä pelkästään keikkatöitä. Siihen aikaan väitettiin, että jos kouluttautuu tietylle alalle, töitä Puuliitto jakoi messupisteellään tietoa mekaanisesta metsäteollisuudesta, puusepänteollisuudesta ja bioaloista sekä niiden työehdoista. Paikalla kävi niin tuttuja puuliittolaisia, alan opiskelijoita kuin muitakin messuvieraita, joista useimmilla oli jonkinlainen kytkös puutuoteteollisuuteen. Faktatiedon ohessa tarjolla oli arvonta, johon saattoi osallistua vastaamalla kolmeen kysymykseen.Arvonnassa kysyttiin pellettilaatikon painoa, kuinka paljon laatikossa olleet pelletit vastaavat lämpöarvoiltaan öljyä litroina sekä minkä työehtosopimuksen alaisuudessa pellettejä Suomessa valmistetaan. Lähimmäksi oikeita vastauksia osui jyväskyläläinen Kirsi Siukonen. Lisäksi arvottiin palkinto päivittäin sinä päivänä osallistuneiden kesken. Keskiviikkona 6. syyskuuta onnetar suosi Hanna Salonsaarta Seinäjoelta, torstaina 7. syyskuuta Laura Tiilikaista Outokummasta ja perjantaina 8. syyskuuta Joonas Kososta Porista. Palkinnot on postitettu voittajille. Onnea vielä kerran! Mira Tenhunen Puumessut järjestettiin Jyväskylän Paviljongissa 6.–8. syyskuuta. Samaan aikaan niiden kanssa pidettiin myös Bioenergiamessut. Joensuussa järjestetyssä metsänäyttelyssä luotiin lukuisia kontakteja. P Puuliitto osallistui Joensuussa Laulurinteellä järjestettävään Silva Metsänäyttelyyn toista kertaa. Yksi Itä-Suomen suurimmista metsäalan tapahtumista veti väkeä hyvin, kahtena päivänä yhteensä 26 000 kävijää, ja myös Puuliitto ja sen aktiivit saivat luotua henkilökohtaisen kontaktin yli 2 000 messukävijään. Monet messuvieraista halusivat myös lisätietoa Puuliitosta tai olivat kiinnostuneita järjestäytymisestä Puuliittoon. Yli 2 000 kontaktia Kuopiolainen metsäkoneenkuljettaja Janne Himanen osallistui talkoolaisena ensimmäistä kertaa Puuliiton messutyöhön. Sanavalmis nuorimies viihtyi osastolla messukävijöiden keskellä. – Oli pirun hyvä kokemus. Meitä oli siellä mukava porukka, ja liiton puolesta kaikki oli nappiin järjestetty: tiedotus pelasi erittäin hyvin, ei päässyt syntymään epäselvyyksiä, ja kun olin messuilla töissä molemmat päivät, myös majoitus oli hommattu. Kaikki meni ilman minkäänlaista härdelliä; ei ollut yhtään empä tiiä -hetkeä välissä. Himanen rykäisi talkoohommiin suoraan yötöistä. – Menin torstai-iltana keskiyöllä töihin, tein hommia kahdeksan tuntia, ja ajoin siitä samoilla silmillä Kuopiosta Joensuuhun ja suoraan messuille, Kuopion alueella toimivassa Metsäkorjuu Tarmo Kettunen -yrityksessä työskentelevä mies kertoo. – Olisin saanut vapaata, mutta halusin tehdä itse näin. Tässä firmassa on kaikki sovittavissa. Nykyisin työnantajapuoli on ymmärtäväinen, eikä ammattiyhdistysliike ole enää sen keskuudessa kauhea kummitus, jota pitää pelätä. Pitkä messupäivä sujui siitä huolimatta mainiosti, ja vielä toinenkin päivä, lauantai. – Perjantaina aloimme laittaa paikkoja kiinni viiden jälkeen, kun myrskykin oli tulossa, ja lauantai sujui myös helposti. Ei siinä tehnyt tiukkaakaan, vaikka lauantai oli kiireisempi päivä kuin perjantai. Kahden päivän aikana ehdittiin jututtaa kaikkiaan yli 2 000 ihmistä. Perjantaina liiton arpalipukkeen täytti noin 930 ihmistä ja lauantaina 1 100, ja käytännössä J U H A LY Y T I N E N Silva oli menestys – Olin talkootöissä perjantain, ja lauantaina tulin vielä vieraana kierähtämään täällä. Sitä on kun töissä, ei saa tapahtumasta kokonaiskäsitystä, kun pyörii vain oman liiton teltan edessä. – Perjantai oli pitkä mutta mukava päivä. Ja minä kun olen puheliaampi tapaus, niin oli se vähän erilainen päivä kuin töissä, Kiteellä toimistohuonekaluja valmistavan Martela Oyj:n tytäryhtiö Kidex Oy:ssä työskentelevä Hukka naurahtaa. Teollisuusliittoa ja sen voimaa odotetaan Jarmo Hukkaa haastateltiin Silvassa myös radioon. jokainen lipukkeen täyttänyt jututettiin. Himaselle jäi Silvaan liiton talkoolaisena osallistumisesta myönteinen fiilis. – Nämä kun olivat metsämessut, niin oli mukava jutella maan- ja metsänomistajienkin kanssa. Käytiin todella mielenkiintoisia keskusteluja erilaisten ihmisten kanssa, ja sai antaa välillä pieniä vinkkejäkin. Hukka päätyi radioon Talkoolaisilla oli yllään metsänvihreät liivit, joiden seläs- sä luki ”Teollisuusliitto”. Liivien ansiosta yksi puuliittolaisista, kiteeläinen porakoneenhoitaja Jarmo Hukka, päätyi radiotoimittajan haastattelemaksi. – Toimittaja halusi tietää Teollisuusliitosta, ja kerroin, että se aloittaa ensi vuoden alussa ja että Puuliitto ja TEAM liittyvät siihen. Lisäksi puhuttiin Silvasta, ja paljonko täällä on ollut kävijöitä. Hukka oli itse ensimmäistä kertaa Silva Metsänäyttelyssä, ja saman tien talkoolaisena. Sekä Himanen että Hukka odottavat vuodenvaihteessa nykyistä laajempana aloittavaa Teollisuusliittoa, jossa ovat myös puuliittolaiset mukana. – Olen jo vähän päässyt tutustutumaan tuleviin teollisuusliittolaisiin, ja olen todella odottavaisin mielin. Teollisuusliitossa saamme joukkovoimaa taaksemme huomattavasti nykyistä enemmän. Toivottavasti puutuotealalle saataisiin myös kokonaisuudessaan neuvoteltua työehtoja ja palkkaa paremmaksi. Esimerkiksi metsäkoneala on mennyt palkoissa viimeiset puolenkymmentä vuotta nollakorotuksilla, Himanen sanoo. – Hirveen hyvä, että tulee voimaa taakse, Hukka jatkaa. Miehet toivovat Puuliiton nykyisten sopimusalojen näkyvän myös uudessa, isommassa liittokokonaisuudessa. – Vaikka muututaan yhdeksi isoksi liitoksi, metsäalan pitää olla esillä ja näkyvillä Teollisuusliitossakin. Silvan kaltaisessa tapahtumassa on helppo tulla nykäisemään hihasta, jos on jotain kysyttävää työhön tai liittoon liittyen. Siinä samalla saa tuotua esiin liiton aloja ja työehtoja. Monelle messukävijälle oli esimerkiksi yllätys, että hevos- ja maatalousalat kuuluvat Puuliiton piiriin, Himanen sanoo. Pohjois-Savossa metsäkonealalla töitä piisaa, hän jatkaa. – Äänekosken sellutehtaan ylösajo on vaikuttanut Kuopion alueellekin: työt ovat lisääntyneet, eikä kaikkea keritä tekemään. Lyhyesti sanottuna on helvetin kiire. Työllisyysnäkymät ovat todella hyvät; töitä kyllä riittää, ja tekijöitä tarvitaan. Lomautuksia ei tarvitse pelätä. Mira Tenhunen Silva Metsänäyttely järjestettiin 1.–2. syyskuuta Joensuussa Laulurinteellä.