www.peltosiemen.fi Lajikeopas 2018

Toimintatapa siemenkaupassa Peltosiemen-pakkaajat toimivat ketjussamme myyjinä, joten siemenkaupallisissa asioissa voit luottavaisin mielin kääntyä suoraan asiantuntevien ja asiakkaistaan huolehtivien pakkaamojemme puoleen. Yhteystiedot pakkaamoille löydät tämän lajikeoppaan loppuosasta. Muista myös nettisivut: www.peltosiemen.fi Sieltä löydät yksityiskohtaisempaa tietoa lajikkeista, mm. uusimmat koetulokset, ajankohtaiset tiedotteet, pakkaajien yhteystiedot ja kunkin pakkaamon valikoiman. Olemme myös Facebookissa. Tärkeimpiä tekijöitä lajiketta valittaessa ovat: - - - - tuntea omat peltonsa, niiden maalaji, viljavuus ja sijoittuminen viljelyvyöhykkeellä sadon suunniteltu käyttötarkoitus sopimuskumppanin edellyttämät laatuvaatimukset asettaa tavoitteellinen puintiaika Hyödyllistä tietoa nettisivuiltamme www.peltosiemen.fi - D-arvolaskuri (etusivulla) - Kylvömäärälaskuri (valikosta ´´lajikkeet´´) - Lajike-esitteet (valikosta ´´painotuotteet´´) Katso tarkemmat lajike-esittelyt Peltosiemen Oy:n nettisivuilta osoitteesta www.peltosiemen.fi sekä www.uutuuslajikkeet.fi www.peltosiemen.fi Lajikkeiden jalostajat/edustajat Suomessa: Plantanova

SISÄLTÖ Lukijalle...................................... 3 Kevätvehnä.............................. 4 AnniinaBOR................................. 4 QuarnaBOR.................................. 4 Lennox....................................... 4 Sertori........................................ 5 Cornetto.................................... 5 Kevätvehnälajikkeiden virallisten .kokeiden tuloksia 6 Syysviljat................................... 7 Skagen -syysvehnä................. 7 SW Magnifik -syysvehnä....... 7 Dankowskie Agat -syysruis... 8 ReettaBOR -syysruis................... 8 KWS Binntto............................. 8 KWS LivadoBOR.......................... 8 Syysviljalajikkeiden virallisten kokeiden tuloksia. 9 Ohra.............................................. 11 VerttiBOR...................................... 11 WolmariBOR................................ 11 PolartopBOR................................ 12 EinarBOR...................................... 12 AlvariBOR..................................... 12 SeveriBOR..................................... 13 Toria........................................... 13 Rusalka...................................... 14 Eifel............................................. 14 Vanille........................................ 15 HarbingerBOR............................. 15 Ohralajikkeiden virallisten kokeiden tuloksia. 16 Kaura............................................ 18 RiinaBOR...................................... 18 NiklasBOR..................................... 18 AkseliBOR..................................... 18 PeppiBOR...................................... 19 VivianaBOR.................................. 19 Kannessa: Vertti -uutuusohraa kuvattuna Sastamalassa. Harmony................................... 20 Harald........................................ 20 Belinda....................................... 20 Kauralajikkeiden virallisten kokeiden tuloksia. 21 Herne ja härkäpapu.......... 23 Karita......................................... 23 Rokka......................................... 24 Ingrid.......................................... 24 Sampo....................................... 24 KontuBOR..................................... 24 Herne- ja härkäpapulajikkeiden virallisten kokeiden tuloksia. 25 Öljykasvit.................................. 26 SynthiaBOR -kevätrypsi............. 26 CordeliaBOR -kevätrypsi........... 26 Aurea CL -kevätrypsi.............. 26 BOR Cleopatra -kevätrapsi........ 27 TrapperBOR -kevätrapsi............ 27 SmillaBOR-kevätrapsi............... 27 CampinoBOR -kevätrapsi......... 27 Largo -syysrypsi....................... 27 Legato -syysrypsi..................... 27 Pioneer Maximus PR44D06 -syysrapsi................ 27 Öljykasvilajikkeiden virallisten kokeiden tuloksia. 28 Nurmikasvit............................. 29 BOR Nuutti -timotei..................... 30 InkeriBOR -nurminata............... 30 SW Minto -nurminata............ 31 KarolinaBOR -ruokonata.......... 31 RiikkaBOR -engl.raiheinä.......... 31 SaijaBOR -puna-apila................ 31 SW Yngve -puna-apila.......... 31 Nurmisiemenseokset........ 32 Pakkaamot............................... 34 Ulkoasu: Forssa Print / Marja Tuusa Painopaikka: 2017

Kuva: Pia Mäkinen www.peltosiemen.fi 2

LUKIJALLE Haraako ”viljelyilmastomme” ilmastonmuutosta vastaan – miten valita lajikkeet? I lmastonmuutos on asia, josta varmasti jo pikkulapsetkin ovat tietoisia. Niin paljon ilmaston lämpeneminen on esillä päivittäisessä uutisoinnissa niin meillä Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Lähimenneisyyden kasvukausien sääolot ovat monena vuotena kuitenkin haastaneet meitä toden teolla niin viileyden – ellei suorastaan kylmyyden – kuin liiallisen sadannankin vuoksi. Elämmekö vain poikkeuksellista jaksoa vai kuuluvatko meille ongelmia aiheuttavat kasvukauden olot ennustettuihin lisääntyviin ilmaston ääri-ilmiöihin? Entä kuka osaa luotettavasti povata tulevien kasvukausien lämpösummakertymät, sademäärät ja korjuukaudelle välttämättömät poudat? Historia on meitä opettanut, että aina toisinaan on ollut hankalia vuosia ja niin varmaan tulee olemaan jatkossakin. Suomen ilmasto-oloissa tilakoon kasvu saa aikaan monia erilaisia haasteita verrattuna vaikkapa eteläiseen Ruotsiin. Kasvukausi on kiivas ja lyhyt, kylvöille pitäisi päästä mielellään jo vapun aikoihin ja kasvinsuojeluruiskutukset alkavat varsin nopeasti kylvöjen päätyttyä jatkuen pitkälle kesään. Karjatilojen pitää tehdä pariin-kolmeen kertaan säilörehua ja heinääkin kertaalleen. Syysviljat pitää kylvää puintien lomassa. Tätä listaa voisi venyttää vaikka kuinka paljon. Ilmastomme luonne ja kasvukauden lyhyys eivät juuri anna armoa huonojen säiden aiheuttamille ongelmille. Mutta miten tilaansa kasvattava viljelijä voisi parhaiten hallita säästä aiheutuvia riskejä laji- tai lajikevalinnalla? Lajivalinta on niin vahvasti tilakohtainen asia, että sitä en tässä kirjoituksessa suuremmin pohdi. Sen sijaan lajikevalinta on enemmän ajatuksia herättävä asia. Nykyisin puhutaan hyvin korostetusti lajikkeiden satoisuudesta. Satoisuus on ilman muuta yksi tärkeimmistä lajikkeiden ominaisuuksista, mutta usein satoisimpien lajikkeiden kohdalla joudumme tinkimään jostakin muusta tärkeästä asiasta ja samalla korkeimman satotason lajikkeiden viljelyssä otamme suurempia riskejä. Joudumme esimerkiksi hyväksymään lähes aina melko pitkän kasvuajan. 3 Joidenkin kasvilajien osalta kasvuajat ovat Suomen oloihin jopa ylipitkiä ja sitä kautta riskit erityisen suuria. Tänä vuonna 2017 kevätrapsi on tästä hyvä esimerkki. Mitä suurempi maatila on, sitä enemmän on syytä kiinnittää huomiota siihen, että viljellään kasvuajaltaan erilaisia lajikkeita. Tällöin saadaan sääriskiä hallittua selvästi paremmin puintiaikojen porrastumisen kautta. Nykyiset aikaiset lajikkeet ovat jo niin satoisia, ettei osaavan viljelijän suinkaan tarvitse epäillä niillä päästävän taloudellisesti kannattaviin satotasoihin. Tästä saamme jälleen kerran esittää kiitokset kasvinjalostajille. Lajikkeen viljelyvarmuuteen kannattaa kiinnittää päähuomio lajikkeen yksittäisen ominaisuuden sijaan. Aikaiset lajikkeet ovat yleensä viljelyvarmimpia ja mitä myöhäisempi lajike kasvuajaltaan on, sitä huonompi sen viljelyvarmuus yleensä tahtoo olla. Toki poikkeuksiakin on, kuten Sertori-kevätvehnä. Lajikevalinnassa kannattaa kuitenkin kasvuaikaporrastuksen lisäksi miettiä omalle tilalle sopivat ala- tai ylärajat kunkin ominaisuuden suhteen. Esimerkkinä vaikkapa lakoontumisherkkyys – viljelijä voi päättää, että viljelemänsä ohralajikkeen lako-% pitää olla alle 15 %. Vastaavasti voi asettaa omat tilakohtaiset rajat kaikille lajikkeen ominaisuuksille ja näin valita viljelyyn mahdollisimman tasapainoiset lajikkeet, joilla riskit ovat paremmin hallinnassa ja onnistuminen on todennäköisintä. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö mukaan sopisi ottaa myös myöhäisimpiä lajikkeita. Niiden viljelyhehtaarit ja osuus kokonaisalasta pitää vain harkita huolellisesti. Peltosiemen-pakkaamot tarjoavat laajan valikoiman erilaisia lajikkeita aikaisista myöhäisiin. Olemme tarkkoja siitä, että myymämme lajikkeet ovat viljelyvarmoja, ja että valikoimallamme voidaan toteuttaa edellä kuvattua riskinhallintaa mahdollisimman hyvin. Tällä tavalla aikomuksemme on kehittää valikoimaamme myös tulevina vuosina. Timo Uusi-Rauva Toimitusjohtaja, Peltosiemen Oy

KEVÄTVEHNÄ Kevätvehnä on kohtalaisen vaatelias viljelykasvi, mutta menestyy kuitenkin kaikilla maalajeilla. Viihtyvimmätkin lajikkeet edellyttävät kasvupaikalta vähintään pH:ta 5,5, mutta suositeltava pH on kuitenkin 6,5-7. Happamuuden lisääntyessä vehnän kasvuaika saattaa pidentyä merkittävästi taulukkoarvoista. Peltosiemen-ketjulla on tarjolla seuraavat kevätvehnälajikkeet aikaisesta myöhäisimpään: Anniina, Quarna, Lennox, Sertori ja Cornetto. Kuvat: Pia Mäkinen www.peltosiemen.fi AnniinaBOR - Aikainen ja hyvin lujakortinen, eri maalajeilla hyvin viihtyvä lajike - Hyvä lajike myös vehnänviljelyn äärirajoille - Härmänkestävyys on hyvä ja lehtilaikkutautien kestävyys kohtalaista tasoa - Jyväkoko on pienehkö, mutta hehtolitrapaino erittäin korkea - Sakoluku korjuun alkuvaiheessa korkea, mutta putoaa hiukan keskimääräistä nopeammin - Soveltuu leipä- ja rehuviljan tuotantoon - Anniina oli edelleen toiseksi eniten viljelty kevätvehnälajike vuonna 2017 12,7 %:n osuudella kevätvehnäalasta - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy QuarnaBOR - Kasvuajaltaan kohtalaisen aikainen, vain 2-3 päivää aikaisimpia lajikkeita myöhäisempi - Tuottaa satona laatua, johon muut pyrkivät, satotaso aikaisimpia lajikkeita korkeampi - Korsi lyhyehkö ja kohtalaisen luja, Kruunua ja Amarettoa lujakortisempi - Taudinkestävyys ei rajoita viljelyä, härmää esiintynyt erittäin vähän, ruskolaikkua keskimääräisesti - Jyväkoko on keskimääräinen ja hehtolitrapaino korkea - Valkuaispitoisuus on korkea ja valkuaisen laatu erinomainen - Sakolukuominaisuudet lajikkeiston parhaimmistoa - Leivontalaatu on erinomainen, parasta laatua myllyvehnäksi 4 - Menestyy kaikilla kevätvehnän viljelyyn soveltuvilla maalajeilla, erityisen hyvin savimailla ja liejusavella, poutiville maille vain harkiten - Quarna nousi viljelyalaltaan eniten viljellyksi kevätvehnäksi vuonna 2017. Sen osuus kevätvehnäalasta oli 14,8 % - Viljelyvyöhykkeille I-II, parhaimmat tulokset II -vyöhykkeeltä, menestyy myös III-vyöhykkeen edullisilla kasvupaikoilla - Jalostaja: Delley Seed and Plants Ltd, lajikeoikeudet Suomessa: Boreal Kasvinjalostus Oy Lennox Plantanova - Laadukas päätyypin vehnä, laatuominaisuudet keskimääräistä paremmat - Satoisa vehnä karkeille kivennäismaille ja savimaille, liejusavilla satoisuus vehnien kärkitasoa - Lujakortinen ja melko lyhyt - Kasvuaika noin 103 päivää - Erittäin hyvä härmän ja keltaruosteen kestävyys, lehtilaikku, ruskolaikku ja pistelaikku tulee torjua kasvustoruiskutuksin - Jyväkoko on suuri, yli 40 grammaa, hehtolitrapaino hyvä, lähes 80 kg ja valkuaispitoisuus keskimääräistä korkeampi, myös sakolukuominaisuudet ovat hyvät - Soveltuu kevätvehnänviljelyyn I-II –vyöhykkeellä, erityisen satoisa muihin lajikkeisiin verrattuna liejusavimailla - Laatuominaisuuksiensa puolesta on hyvä myllyvehnä - Jalostaja: Strube, lajikeoikeudet Suomessa: Plantanova Oy

Kevätvehnälajikkeiden valkuaispitoisuus (%) 16,0 Lähde: LUKE, Viralliset lajikekokeet vv. 2009–2016 15,0 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 Sertori - Melko myöhäinen, kasvuajaltaan lähes Amaretton luokkaa, erittäin lujakortinen ja kohtalaisen satoisa vehnä - Tähkä vihneellinen – vihneet lisäävät tuleentuessa jyvän täyttymistä, jatkaa yhteyttämistä vihneiden avulla. Vihne auttaa myös kuoren irtoamisessa - Korsi ei ole kovin pitkä - Taudinkestävyys on korkeaa tasoa, härmää on esiintynyt varsin vähän, ruskolaikun kestävyys lajikkeiston paras ja pistelaikun (DTR) kestävyydessä kolmen parhaan lajikkeen joukossa. Keltaruostetta ei ole kokeissa havaittu ja lehtilaikkutautien esiintymisessä Sertori on lajikkeiston paras. - Laatuominaisuuksissa nousee omaan sarjaansa, suurijyväinen, erityisen korkea hehtolitrapaino ja myös valkuaispitoisuus on korkea, kasvuaikaluokkansa paras - Sakolukuominaisuudet ovat erinomaiset, sakoluku on korkea ja sakoluvun kestävyys erinomainen - Käytännön kokemusten mukaan säilyttää leipävehnälaadun hyvin vaikeissakin korjuuoloissa - Taudinkestävyydessään kevätvehnälajikkeiden parhaimmistoa - Soveltuu erittäin hyvin viljelyyn savimaille viljelyvyöhykkeellä I ja edullisimmille lohkoille vyöhykkeellä II - Jalostaja: Delley Seed and Plants Ltd, lajikeoikeudet Suomessa: S.G. Nieminen Oy 5 Cornetto Plantanova UUTUUS - Huippusatoisa myöhäinen vehnä, kasvuajaltaan Amarettoa 2-3 päivää myöhäisempi - Korsi on vähän Amarettoa lyhempi ja lujuudeltaan lähes Amaretton luokkaa - Taudinkestävyys on korkeaa tasoa, härmää ei ole esiintynyt virallisissa lajikekokeissa lainkaan ja keltaruostettakin vain vähän. Rusko- ja pistelaikun (DTR) esiintyminen on ollut kevätvehnälajikkeiden keskitasoa vähäisempää. Lehtilaikkutautien esiintymisessä Cornetto on lajikkeiston parhaita. - Laatuominaisuuksissa nousee esiin korkea tuhannen siemenen paino, hehtolitrapaino ei yllä aivan parhaiden lajikkeiden tasolle ja korkeasta satotasosta johtuen myös valkuaispitoisuus jää kevätvehnien keskitasolle 12 prosenttiin - Sakolukuominaisuuksiltaan ei yllä parhaiden kevätvehnien tasolle - Soveltuu erittäin hyvin viljelyyn savimaille viljelyvyöhykkeellä I ja edullisimmille lohkoille vyöhykkeellä II - Jalostaja Secobra Saatzucht, lajikeoikeudet Suomessa: Plantanova Oy

Merkittävimmät kevätvehnälajikkeet LUKE, Viralliset lajikekokeet vv. 2009-2016: Estimoidut lajikekeskiarvot, mittarilajikkeena ANNIINA Lajike Sato kg/ha 100 101 97 105 102 106 110 111 109 108 109 109 129 110 115 107 127 106 126 124 121 122 123 126 121 116 108 120 121 127 96,9 99,3 99,7 100,7 101,2 101,3 101,5 102,1 102,3 102,3 102,6 103,1 103,1 103,2 103,7 103,8 103,8 104,0 104,1 104,3 104,4 104,8 104,8 104,8 105,0 105,1 105,2 105,9 106,0 107,2 991 1009 1011 1027 1033 1029 1030 1039 1039 1040 1043 1052 1050 1051 1053 1057 1054 1059 1059 1061 1063 1067 1065 1065 1068 1066 1075 1078 1072 1081 0 4 9 3 2 4 0 5 2 3 1 3 5 8 2 1 17 1 35 5 13 13 17 10 2 6 2 4 7 19 Kuva: Pia Mäkinen www.peltosiemen.fi ANNIINABOR (mittari) 5068 WAPPUBOR WANAMOBOR HERTTUABOR BJARNE KRUUNUBOR QUARNABOR KREIVIBOR WELLAMOBOR KRABAT KWS SCIROCCOBOR ZEBRA KWS MISTRAL LENNOX DEMONSTRANT MARBLEBOR ANABEL SERTORI SEANCE LICAMERO DAFNE AMARETTO CALIXO KWS SOLANUS MANDARYNA PUNTARI EPOS DRACO WICKI CORNETTO Suhde- Kasvuaika Lämpö- Lako- Pituus Tjp luku vrk summa % cm g 6 83 81 81 86 73 88 80 81 88 76 86 88 82 78 82 84 75 77 76 83 83 89 86 88 89 80 83 90 78 82 Hlp Valk.- Valkuaissato Sakokg % (kg/ha) luku 1 33,1 78,4 14,9 37,4 77,3 14,6 33,3 78,1 14,3 37,5 78,1 13,7 32,0 77,3 13,6 36,2 76,3 13,1 36,8 79,9 14,8 36,0 78,4 12,9 34,7 79,2 13,5 34,1 78,0 13,3 46,1 79,6 13,9 38,5 79,2 12,5 42,1 81,3 12,5 40,8 79,1 13,4 36,7 79,5 12,9 39,6 79,9 12,8 36,2 79,1 12,1 40,4 80,4 13,8 36,9 79,0 11,5 44,2 79,5 12,7 38,4 78,4 12,1 38,9 79,1 11,9 41,8 78,5 12,4 44,3 80,8 13,2 37,0 80,1 11,6 35,4 80,1 11,8 36,7 76,1 13,0 42,8 78,2 11,9 42,2 79,3 12,0 44,0 77,4 12,1 756 744 705 727 699 702 817 725 745 731 762 689 809 742 746 696 767 736 734 796 737 735 769 841 708 690 704 730 729 768 264 282 371 271 317 306 276 317 269 306 239 301 227 272 294 269 214 270 203 211 193 250 218 198 235 213 293 262 284 233

SYYSVILJAT Syysviljojen lajiketta valittaessa on kiinnitettävä huomiota samoihin asioihin kuin kevätviljoillakin, mutta lisäksi vielä talvenkestävyyteen. Syysviljat menestyvät parhaiten kivennäismailla, kun maan kasvukunnosta on huolehdittu. Erityisesti on vältettävä tiivistyneitä ja veden vaivaamia kasvupaikkoja. Maan rakenteen tulee olla kunnossa. Skagen-syysvehnä - Omaa valtavan satopotentiaalin, josta osoituksena Käytännön Maamiehen satokisan voitto 2014 (10217 kg/ha) - Talvenkestävyys on hyvä - Korsi on lyhyehkö ja luja - Erittäin suurijyväinen - Valkuaispitoisuus on syysvehnäksi hyvällä tasolla, etenkin satotaso huomioiden - Sakoluku on kestävä - Skagenin lumihomeenkestävyys on virallisten lajikekokeiden mukaan hyvä. Sillä ei myöskään ole minkään lehtilaikkutaudin suhteen erityisongelmaa. - Soveltuu hyvin myllyvehnäksi, mutta satotaso ja valkuainen huomioiden Skagen sopii hyvin myös rehuvehnäksi - Suositellaan viljeltäväksi I ja II-vyöhykkeillä. Skagen soveltuu muiden syysvehnien tapaan parhaiten viljeltäväksi kivennäismailla - Eniten viljelty syysvehnä vuonna 2017, viljelyosuus syysvehnäalasta lähes 24 % - Jalostaja: Borries-Eckendorf GmbH & Co KG, lajikeoikeudet Suomessa: Hankkija Oy 7 SW Magnifik -syysvehnä - Sadontuottokyvyltään ehdotonta eliittiä käytännön viljelyksillä - Talvenkestävyys on erittäin hyvä, kasvuaika on syysvehnälajikkeille tyypillinen - Erittäin lujakortinen, pituudeltaan syysvehnien keskiluokkaa, poudanarkuuteen ei ole suurta riskiä - Virallisissa lajikekokeissa ei ole esiintynyt härmää, lehtilaikkutautien kestävyys on keskimääräistä tasoa - Hehtolitrapaino on erityisen korkea, valkuaispitoisuus keskitasoa, jyvä ei ole kooltaan kovin suuri - Sakoluku on normaali korjuuaikaan hyvää tasoa, mutta alenee korjuun viivästyessä - Soveltuu myllyvehnäksi, mutta korkea sadontuottokyky ja muut viljelyominaisuudet tekevät siitä hyvin rehuvehnän viljelyynkin soveltuvan lajikkeen - Erinomainen lajike koko syysvehnän viljelyalueen kaikille maalajeille - Toiseksi eniten viljelty syysvehnä vuonna 2017, viljelyosuus syysvehnäalasta yli 21 % - Jalostaja: Lantmännen SW Seed, lajikeoikeudet Suomessa: Lantmännen Agro Oy Kuva: Matti Teittinen Syysviljoista meillä viljellään syysvehnää, ruista ja ruisvehnää. Viime aikoina myös syysohran viljelyä on kokeiltu Suomessa. Talvenkestävyys on toistaiseksi ollut merkittävin syysohran viljelyä rajoittava riskitekijä. Lähitalvet tulevat osoittamaan, ovatko kasvinjalostajat onnistuneet jalostamaan riittävän hyvin talvea kestäviä lajikkeita Suomen oloihin. Syysohraa viljeltäessä on aina syytä tiedostaa lajin erityisen suuri talvituhoriski. Syysvehnissä Peltosiemen -ketjun lajikkeet ovat Skagen sekä SW Magnifik ja rukiissa populaatiolajikkeet Dankowskie Agat sekä Reetta. Hybridiruisvalikoimaamme kuuluu mm. uutuuslajike KWS Bintto. Hybridirukiin viljelytekniikkaan kannattaa perehtyä esim. Boreal Kasvinjalostus Oy:n nettisivuilla: http://www.boreal.fi/hybridirukiin-viljelyohje/

www.peltosiemen.fi UUTUUS Dankowskie Agat-syysruis - Erittäin satoisa puolalainen populaatioruis, satoisin populaatiolajikkeista - Korsi on populaatiorukiiksi erityisen lyhyt ja luja - Talvenkestävyys on hyvällä tasolla - Lumihomeen torjunnasta on hyvä huolehtia, Agatilla ei kuitenkaan ole erityistä lumihomeen arkuutta, sen sijaan sillä on hyvä härmän ja ruskearuosteen kestävyys - Isojyväinen populaatiolajike, jonka sakolukuominaisuudet ovat hyvät, samoin valkuaispitoisuus - Soveltuu hyvin viljelyyn myllyrukiina I-IIIvyöhykkeen eri maalajeille (erityisesti savimaille) ja myös luomuviljelyyn - Jalostaja: Danko Hodowla Roslin, lajikeoikeudet Suomessa: S.G. Nieminen Oy UUTUUS KWS Binntto (hybridi) - Erityisen satoisa uutuushybridiruis, satotaso jopa Livadon luokkaa - Talvenkestävyydeltään Evolon ja Livadon veroinen, eli erittäin talvenkestävä - Erittäin lyhyt ja todella lujakortinen, lako-% on vain 13 % (2016 päättyneessä koesarjassa) - Kohtalaisen suurijyväinen - Sakoluku on korkea - KWS Livado on ns. PollenplusTM lajike, jolloin sen siitepölyn muodostus on runsaampaa kuin tavanomaisten hybridilajikkeiden, kuten esimerkiksi Evolo. Siitepölyn runsas muodostuminen vähentää torajyvän esiintymisriskiä huomattavasti - Jalostaja: KWS Lochow GMBH, lajikeoikeudet Suomessa: Boreal Kasvinjalostus Oy ReettaBOR -syysruis - Satoisa kotimainen populaatioruis, häviää satotasossaan vain vähän hybridilajikkeille - Korsi on lyhyt ja luja, merkittävä parannus aiempiin kotimaisiin ruislajikkeisiin - Talvenkestävyys on erinomainen - Lumihomeen kestävyys on hyvä, torjuntaa voidaan silti tarvita runsaslumisilla alueilla - Sadon laatu on hyvä – hehtolitrapaino korkea, sakolukuominaisuudet ovat hyvät, samoin valkuaispitoisuus - Soveltuu hyvin viljelyyn myllyrukiina I-IIIvyöhykkeen eri maalajeille, myös luomuviljelyyn - Selvästi eniten viljelty ruislajike, yli 40 %:n osuus rukiin viljelyalasta v. 2017 kasvoi Reettaa - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy KWS LivadoBOR (hybridi) - Huippusatoisa hybridiruislajike, nykyisen lajikkeiston yksi korkeasatoisimmista - Satotaso 10-20 % -yksikköä korkeampi kuin Evololla ja Brasettolla - Talvenkestävyydeltään lähes yhtä kestävä kuin populaatiolajike Reetta - Kohtalaisen suurijyväinen, myös hehtolitran paino on korkea, samoin sakoluku - Edustaa hybridirukiiden uutta sukupolvea, jolla satopotentiaalin parantumisen lisäksi on parantunut myös taudinkestävyys. KWS Livado on ns. PollenplusTM lajike, jolloin sen siitepölyn muodostus on runsaampaa kuin tavanomaisten hybridilajikkeiden, kuten esimerkiksi Evolo. Siitepölyn runsas muodostuminen vähentää torajyvän esiintymisriskiä huomattavasti - Jalostaja: KWS Lochow GMBH, lajikeoikeudet Suomessa: Boreal Kasvinjalostus Oy 8

Syysruislajikkeiden lako-% 45 Lähde: LUKE, Viralliset lajikekokeet vv. 2009–2016 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Merkittävimmät syysvehnälajikkeet LUKE, Viralliset lajikekokeet vv. 2009-2016: Estimoidut lajikekeskiarvot, mittarilajikkeena SW Magnifik Lajike Sato kg/ha SW MAGNIFIK =C 6198 URHOBOR OLIVIN CEYLON SKAGEN ARKTIKABOR JANNEBOR Suhde- Talvi- luku tuho % 100 88 99 106 101 96 91 8,7 23,1 37,1 12,0 21,6 21,3 26,8 Kasvuaika Lämpö- Lako- Pituus Tjp Hlp Valk.- Sakovrk summa % cm g kg % luku 1 331,5 328,8 330,3 330,4 331,0 331,1 331,2 950,5 918,1 936,9 938,7 947,1 947,4 947,5 8 19 4 1 15 23 10 83 96 78 70 77 98 68 39,2 80,2 11,6 40,8 78,0 12,7 38,1 79,1 12,1 40,9 79,2 11,5 46,7 78,1 12,0 39,6 79,7 11,6 40,0 79,4 12,2 292,3 378,9 335,7 331,1 374,1 325,5 290,6 Merkittävimmät syysruislajikkeet LUKE, Viralliset lajikekokeet vv. 2009-2016: Estimoidut lajikekeskiarvot, mittarilajikkeena REETTA Lajike Lajike- tyyppi Sato Suhde- Talvi- Kasvuaika Lako- Pituus Tjp Hlp Valk.- Sakokg/ha luku tuho % pv % cm g kg % luku 1 REETTABOR = C RIIHIBOR DANKOWSKIE AGAT SU ALLAWI KWS MAGNIFICOBOR SU PERFORMER ELVIBOR KWS BINNTTOBOR EVOLOBOR BRASETTOBOR KWS LIVADOBOR Populaatio 5669 Populaatio Populaatio Hybridi Hybridi Hybridi Populaatio Hybridi Hybridi Hybridi Hybridi 100 88 103 124 112 131 85 134 118 111 133 12,9 13,4 19,4 21,3 17,6 17,8 33,3 17,1 15,6 24,0 15,9 9 336,1 335,0 336,7 336,8 336,8 337,1 337,2 337,7 337,8 337,8 338,8 26 39 21 22 27 27 30 13 28 16 22 135 154 120 116 117 114 142 107 115 118 116 31,3 74,9 10,8 31,3 73,4 11,3 35,0 73,9 10,4 39,6 75,5 9,6 35,8 75,8 9,1 36,0 75,4 8,9 35,3 74,3 11,2 36,2 72,4 9,6 37,4 75,2 9,5 38,4 74,8 9,6 35,7 75,1 9,9 186,4 177,9 199,4 217,4 234,7 255,0 152,0 236,9 229,5 204,9 211,7

www.peltosiemen.fi 10

OHRA Ohraa viljellään mallas-, tärkkelys- ja rehuohraksi, muu elintarvikekäyttö on melko vähäistä. Lajikevalinta tulee tehdä käyttötarkoitus huomioiden sekä pellon kasvukunto ja muut viljelyolosuhteiden asettamat viljelyedellytykset tuntien. 2-tahoiset lajikkeet ovat yleensä monitahoisia myöhäisempiä ja kasvupaikan suhteen vaateliaampia. Ohra reagoi kasvina erityisen herkästi maan märkyyteen, joten erityisesti ohralohkoilla maan rakenteen ja vesitalouden tulisi olla kunnossa. Peltosiemen edustaa useita käytännön viljelyssä menestyneitä ohralajikkeita, niitä ovat: Monitahoiset: Vertti, Wolmari, Polartop, Einar, Alvari, Severi ja Toria. 2-tahoiset: Rusalka, Eifel, Harbinger ja Vanille. Uutuuksia ohrista ovat: Vertti, Alvari ja Vanille Ohrat on tässä esitelty aikaisimmasta myöhäisimpään, aluksi monitahoiset ja sitten 2-tahoiset. Kuva: Matti Teittinen UUTUUS VerttiBOR - Monitahoinen, satoisa aikainen ohra, yhtä satoisa monien sitä myöhäisempien lajikkeiden kanssa. - Kasvuaika on alle 84 päivää - Korsi on erittäin luja ja monitahoiseksi ohraksi hyvin lyhyt - Taudinkestävyydeltään Vertti edustaa aikaisten ohrien huippua, se on erittäin kestävä kaikkia merkittävimpiä ohran kasvitauteja vastaan - Jyväkoko on suuri, lähes 44 g. Hehtolitrapaino on myös korkea, noin 66 kg. - Korkeasta satotasosta johtuen valkuaispitoisuus jää ohrien keskitasolle, mutta valkuaissato muodostuu korkeaksi - Soveltuu rehuohran viljelyyn koko ohranviljelyalueella, menestyy kohtalaisen hyvin myös happamilla peltolohkoilla - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy 11 WolmariBOR - Monitahoinen, satoisa aikainen ohra, yhtä satoisa monien sitä myöhäisempien lajikkeiden kanssa. - Kasvuaika on alle 84 päivää - Korsi on melko luja ja monitahoiseksi ohraksi varsin lyhyt - Taudinkestävyydeltään erittäin hyvä, Vertin jälkeen toiseksi paras aikainen monitahoinen ohra taudinkeston suhteen - Jyväkoko on keskimääräinen ja hehtolitrapaino yleisesti viljeltyjen aikaisten ohrien tasoa, samoin valkuaispitoisuus - Aikainen, hyvä rehuohra, toiseksi eniten viljelty ohra vuonna 2017 lähes 10 %:n osuudella ohra-alasta - Soveltuu viljelyyn koko ohranviljelyalueelle, mutta parhaiten vyöhykkeille III-IV eli alueille, joilla aikaisia monitahoisia ohria yleisimmin viljellään, menestyy kohtalaisen hyvin myös happamilla peltolohkoilla - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy

www.peltosiemen.fi PolartopBOR VIRALLINEN MALLASOHRA - Ainoa monitahoinen mallasohraksi hyväksytty lajike, siitä valmistettavalle maltaalle on tyypillistä hyvin korkea entsyymiaktiivisuus. Polartop-lajikkeesta tehdään mallasohran tuotantosopimuksia teollisuuden tarpeen mukaan. - Soveltuu käytettäväksi erikoismaltaiden, mm. entsyymimaltaiden valmistukseen. - Täysjyväprosentti on korkea, valkuaispitoisuus ja entsyymiaktiivisuus ovat korkeat - Kestävyys laikkutauteja vastaan on muihin monitahoisiin ohriin verrattuna keskimääräistä parempi - Soveltuu viljeltäväksi kaikilla maalajeilla vyöhykkeillä I-IVe - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy EinarBOR - Satoisa, monitahoinen rehuohra - Kasvuajaltaan keskimyöhäinen – 88 päivää - Einar yltää parempaan satotasoon kuin esimerkiksi sitä yli viikon myöhäisempi kaksitahoinen NFC Tipple - Korsi on erittäin luja, lakoa on keskimäärin virallisten lajikekokeiden mukaan vain 5 %, korsi on pituudeltaan keskimittainen tai hieman pitkähkö, joka tuo etua viljelyyn poutivilla lohkoilla - Kasvitautien suhteen ei ole havaittu erityisiä heikkouksia - Jyväkoko on keskimääräinen ja hehtolitrapaino korkea - Valkuaispitoisuus on matalahko, samoin kuin muilla saman satotason lajikkeilla - Einar on erinomainen rehuohra vaikka se on jalostettu tärkkelysohraksi. Altia ottaa Einaria vastaan edelleen, mutta tuotantoa pyritään ohjaamaan suurijyväisempiin lajikkeisiin kuten esim. Toria. - Suositellaan viljelyyn kaikilla vyöhykkeillä, erityisen hyvä satotaso muihin lajikkeisiin verrattuna on saatu III- ja IV-vyöhykkeillä - Soveltuu kaikille maalajeille, ei ole myöskään erityisen arka happamuudelle - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy 12 UUTUUS AlvariBOR - Kasvuajaltaan keskimyöhäinen ja erittäin satoisa monitahoinen rehuohra, kasvuaika 88-89 päivää - Korsi on erittäin luja, lakoa on keskimäärin virallisten lajikekokeiden mukaan vain 8 %, korsi on pituudeltaan keskimittainen tai hieman pitkähkö, joka tuo etua viljelyyn poutivilla lohkoilla - Kasvitautien suhteen ei ole havaittu erityisiä heikkouksia, rengaslaikkua ei ole esiintynyt lainkaan ja verkkolaikkujen kestävyys on erittäin hyvä, vain ohran tyvi- ja lehtilaikun esiintyminen on keskimääräistä - Jyväkoko on suuri, 1000 siemenen paino yli 45 g ja hehtolitrapaino monitahoiseksi hyvin korkea, yli 66 kg. - Valkuaispitoisuus on keskinkertainen, mutta parempi kuin monilla muilla saman satotason lajikkeilla - Alvari on erinomainen rehuohra, sen soveltuvuutta tärkkelysohraksi tutkitaan - Suositellaan viljelyyn kaikilla vyöhykkeillä, erityisen hyvä satotaso muihin lajikkeisiin verrattuna on saatu II- ja IV-vyöhykkeillä - Soveltuu kaikille maalajeille, ei ole myöskään erityisen arka happamuudelle - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy

SeveriBOR - Laadukas monitahoinen ohra - Kasvuaika vajaan päivän Einar-ohraa pitempi, noin 89 päivää - Erittäin hyvä kestävyys härmää ja rengaslaikkua vastaan ja verkkolaikkuakin on esiintynyt vain vähäisessä määrin - Korsi on luja ja pituudeltaan keskimittainen - Satoisana ohrana valkuaispitoisuus on alhainen - Jyväkoko ja hehtolitrapaino ovat monitahoiseksi ohraksi erittäin korkeat - Soveltuu hyvin rehuohraksi - Menestyy hyvin erilaisilla maalajeilla ja on yksi satoisimpia ohria myös happamilla mailla - Suositellaan viljelyyn vyöhykkeille I-III ja jopa IVe alueen edullisimmille kasvupaikoille - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy 13 Toria ALTIAN TÄRKKELYSOHRA - Erityisen laadukas, huippusatoisa ja viljelyvarma monitahoinen tärkkelysohra - Virallisten lajikekokeiden mukaan Toria on yksi satoisimmista monitahoisista ohrista. Tasaisen varma suuren sadon tuottaja erityisesti II-IV-viljelyvyöhykkeillä - Kasvuaika noin 91 päivää - Korsiominaisuudet ovat hyvät, korren pituus 76 cm. Jalostajan mukaan Torian korren ränsistyminen on monitahoiseksi ohraksi poikkeuksellisen vähäistä. Tämä on havaittu selkeästi myös käytännön viljelyksillä - Härmän, lehtilaikkutautien ja rengaslaikun kestävyys on erittäin hyvä, viirutautia ja verkkolaikkua voi esiintyä vähäisessä määrin - Jyväkoko on monitahoiseksi ohraksi todella suuri, yli 45 grammaa ja hehtolitrapaino erittäin korkea – lähes kaksitahoisten ohrien luokkaa - Valkuaispitoisuus ei ole korkea, mutta korkean satotason lajikkeena valkuaissato hehtaarilta nousee korkeaksi. - Soveltuu korkean energia-arvonsa johdosta hyvin myös rehuohran tuotantoon, - Suositellaan viljelyyn kaikilla maalajeilla erityisesti vyöhykkeille I-III, mutta on antanut huippusatoja virallisten lajikekokeiden mukaan vielä IV-alueellakin. Happamillakin koepaikoilla on päästy yli 5000 kg/ha satotasoon - ALTIAN TÄRKKELYSOHRA - Torian viljelyala on noussut nopeasti lähes 30 000 hehtaariin v. 2017. Toria on neljänneksi viljellyin rehuohra Suomessa - Jalostaja: Graminor, lajikeoikeudet Suomessa: Lantmännen Agro Oy

www.peltosiemen.fi Rusalka - Melko aikainen 2-tahoinen ohra, aikaisuuteensa nähden hyvin satoisa - Kasvuaika on vajaa kolme päivää Saanaa pidempi ja reilut kolme päivää NFC Tippleä aikaisempi - Rusalka on jalostettu mallasohraksi. Suomessa sen mallasohrahyväksyntäkokeita ei ole vielä tehty - Jyvä on suuri, tuhannen siemenen paino on noin 49 grammaa, hehtolitrapaino on hyvää keskitasoa - Valkuaispitoisuus on alhainen, kuten mallasohraksi jalostetuilla lajikkeilla tuleekin olla - Taudinkestävyys Rusalkalla on kokonaisuutena hyvä, Rusalkalla on MLO-härmänkestävyys ja verkkolaikun verkkotyypin esiintyminen on ollut vähäistä. - Soveltuu hyvän viljelyvarmuutensa ja sato-ominaisuuksiensa puolesta hyvin rehuohran tuotantoon hyvässä kasvukunnossa oleville karkeille kivennäis- ja savimaille. Happamilla mailla satotaso jää alhaiseksi - Suositellaan viljelyyn vyöhykkeillä I ja II - Hyväksytty viralliseen lajikeluetteloon vuonna 2015 - Jalostaja: Ackermann Saatzucht GmbH, lajikeoikeudet Suomessa: S.G. Nieminen Oy Aukeaman kuvat Vanille -ohraa. 14 Eifel Plantanova - Huippusatoisa, isojyväinen kaksitahoinen rehuohra, joka sietää kohtalaisesti myös happamuutta. Eifel on varsin selvästi paljon viljeltyä Streif-rehuohraa satoisampi. Eifelin soveltuvuutta tärkkelysohraksi tutkitaan parhaillaan - Kasvuaika 93 päivää - suunnilleen yhtä pitkä kuin Salomella, mutta NFC Tippleä kolmea päivää aikaisempi - Korsi on keskipitkä ja luja - Kasvitaudeista härmän suhteen ei ole erityistä alttiutta, verkkolaikun verkkotyyppiä ja ohran tyvi- ja lehtilaikkua vastaan on hyvä kestävyys. Rengaslaikun kestävyys on hiukan heikompi - Kaksitahoiseksi ohraksi sietää hyvin happamuutta, happamien liejusavien lajikekokeissa on päästy lähes viiden tonnin satotasoon - Tuottaa laadukasta satoa, jyväkoko on suuri, tuhannen jyvän paino yli 51 grammaa ja hehtolitrapaino kaksitahoisten ohrien hyvää keskitasoa. Valkuaispitoisuus ei korkeasta satotasosta huolimatta ole lajikkeiston heikoimpia - Suositellaan viljelyyn I-II vyöhykkeillä kaikilla maalajeilla, on menestynyt kokeissa hyvin vielä III-vyöhykkeen edullisilla kasvupaikoilla - Jalostaja: Secobra Saatzucht GmbH, lajikeoikeudet Suomessa: Plantanova Oy

UUTUUS Vanille - Mallasohraksi jalostettu melko aikainen 2-tahoinen uutuusohra, kasvuaika alle 94 päivää - Markkinoiden satoisimpia ohria - Erittäin lujakortinen - Laadukas ohra, korkea hehtolitrapaino, iso jyväkoko ja melko alhainen valkuaispitoisuus, täysjyväprosentti on virallisissa lajikekokeissa ollut korkea, 94,8 % - Taudinkestävyydeltään hyvä. Härmää ei ole esiintynyt, verkko- ja rengaslaikun kestävyys ovat hyvää tasoa - Sadon käyttötarkoitus on mallastuotanto (uudentyyppinen ns. Flexi-Malt –lajike), mutta hyväksymisprosessi Suomessa on vielä kesken. Soveltuu tässä vaiheessa satoisana, lujakortisena ja viljelyvarmana lajikkeena erinomaisesti rehuviljan tuotantoon - Suositellaan viljelyyn vyöhykkeille I-II, sekä III-alueen suotuisimmille ohralohkoille, hyvässä kasvukunnossa oleville kivennäis- ja savimaille, menestyy 2-tahoiseksi ohraksi myös melko hyvin happamassa maaperässä - Jalostaja: Saatzucht Breun, lajikeoikeudet Suomessa: S.G. Nieminen Oy ALTIAN TÄRKKELYSOHRA HarbingerBOR VIRALLINEN MALLASOHRA - Kotimainen mallasohra, jonka mallastusominaisuudet ovat hyvät, korkea hehtolitrapaino ja suuri jyväkoko - Harbinger on Barkea selvästi satoisampi, NFC Tipplen kanssa samaa tasoa - Kasvuajaltaan melko myöhäinen, kasvuaika 94-95 päivää, vähän Fairytalea myöhäisempi, mutta NFC Tippleä lähes kaksi päivää aikaisempi - Korsi on lujuudeltaan ohrien kärkeä, mutta ei pituudeltaan lyhimpiä - Hyvän taudinkestävyytensä ja lujan kortensa ansiosta viljelyvarma lajike - Suositellaan viljelyyn vyöhykkeille I-II, hyvin kalkituille kivennäis- ja savimaille - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy 15

Mallas- ja eräät 2-tahoiset ohrat: Sato eri viljelyvyöhykkeillä (kg/ha) 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Vyöhyke 1 Vyöhyke 2 Vyöhyke 3 Lähde: LUKE, Viralliset lajikekokeet vv. 2009–2016 Aikaiset ja keskimyöhäiset monitahoiset ohrat: Sato II–IV -vyöhykkeillä (kg/ha) 8000 7000 6000 www.peltosiemen.fi 5000 4000 3000 2000 WOLMARI AUKUSTI RAGNA VERTTI JALMARI Vyöhyke 2 JUSTUS TRYM Vyöhyke 3 SEVERI BRAGE KAARLE ALVARI TORIA Vyöhyke 4 Lähde: LUKE, Viralliset lajikekokeet vv. 2009–2016 16

Merkittävimmät ohralajikkeet LUKE, Viralliset lajikekokeet vv. 2009-2016: Estimoidut lajikekeskiarvot, mittarilajikkeena TORIA Lajike Sato kg/ha TORIA =C 6308 VERTTIBOR AUKUSTIBOR WOLMARIBOR TIRIL JALMARIBOR TRYM VILDE BRAGE EINARBOR ALVARIBOR SEVERIBOR ARILD ELMERIBOR JUSTUSBOR SAANABOR EDVINBOR RAGNA KAARLEBOR SW MITJA MARTHE REPEKKABOR LUHKAS RUSALKA SALOME POPEKKABOR STREIF EIFEL FAIRYTALEBOR BARKE GRACE TOCADA VANILLE FABIOLA MELIUS UTA HARBINGERBOR QUENCH PROPINO KWS SPECTRA BRIONI TREKKERBOR RGT PLANET AVALON CRESCENDO KWS FANTEX SOULMATE KWS IRINA VIPEKKABOR NFC TIPPLE LAUREATE Suhde- luku Kasvuaika (vrk) 100 93 94 93 85 90 92 85 98 95 102 95 100 101 95 90 96 94 104 95 85 90 99 103 99 90 95 103 96 84 96 93 106 96 102 102 90 90 91 104 88 100 105 103 108 110 102 96 91 90 105 90,9 83,6 83,7 83,9 84,4 85,1 86,1 86,7 87,3 87,9 88,5 88,6 88,8 89,7 89,7 89,9 90,2 90,5 91,1 91,4 91,6 91,7 91,8 92,4 92,6 92,7 92,7 93,0 93,2 93,4 93,7 93,9 93,9 94,0 94,0 94,1 94,2 94,2 94,6 94,7 94,9 94,9 95,0 95,1 95,5 95,5 95,6 95,7 95,7 95,8 98,0 Lämpö- summa 924,6 844,2 848,3 855,8 854,8 863,0 875,4 884,4 887,0 896,8 906,5 906,3 909,0 913,9 916,9 919,5 921,3 921,5 931,9 940,5 947,2 946,8 945,4 948,2 957,3 953,7 958,2 959,6 963,9 966,2 970,2 969,7 969,3 970,9 971,3 970,9 976,3 974,8 981,4 979,1 978,1 979,7 982,2 983,3 987,1 984,7 990,7 988,3 990,0 988,3 1005,3 17 Lako- % 12 4 14 12 5 12 15 4 4 5 8 12 8 0 13 2 20 1 4 12 16 0 5 10 11 0 10 14 11 10 18 11 2 7 5 5 6 11 9 5 7 15 8 5 16 7 5 1 2 4 30 Pituus cm 76 71 82 74 76 75 81 73 79 79 86 77 80 74 81 70 80 78 80 74 72 68 67 66 66 67 71 73 75 75 73 74 72 68 68 71 71 71 76 68 75 70 69 71 77 66 63 65 67 68 69 Tjp g Hlp kg Valk.- % 45,3 66,0 11,2 43,6 65,9 11,9 42,2 64,9 11,8 40,0 63,6 11,9 38,3 63,6 12,4 41,5 64,1 12,1 41,1 63,8 11,8 40,1 63,5 12,4 39,2 65,4 11,6 39,0 65,4 11,1 45,6 66,1 11,5 41,5 65,2 11,0 49,2 70,2 11,9 42,6 65,1 11,0 42,6 65,6 11,3 47,1 67,6 11,6 40,5 64,8 10,9 43,5 66,0 11,3 45,6 64,9 10,8 47,6 68,9 11,8 45,0 67,5 12,1 44,6 68,6 12,2 48,6 68,6 11,3 48,6 66,8 10,5 48,8 67,1 11,0 45,5 67,0 12,0 49,6 68,2 11,8 51,9 66,4 11,2 44,2 67,8 11,0 49,3 69,0 12,4 49,8 69,3 11,7 52,5 66,2 11,4 53,5 67,0 10,8 49,3 67,9 11,5 51,9 67,4 10,9 54,0 66,6 10,7 47,8 68,0 11,7 46,8 67,3 11,3 52,3 66,4 11,5 48,9 65,6 10,3 45,7 69,5 11,9 49,8 68,0 11,0 50,0 66,7 10,5 52,0 66,6 10,9 51,1 65,2 10,5 48,7 66,5 10,5 46,9 66,8 10,5 49,6 64,9 10,8 47,7 68,0 11,9 50,1 67,0 10,7 50,6 64,3 10,5 Valkuaissato Täysjyvä % (kg/ha) >2.5 mm 602 598 598 600 567 589 586 564 620 571 638 565 641 610 575 558 569 573 608 601 547 600 598 579 590 593 607 616 571 557 605 567 611 589 598 578 566 545 561 570 562 588 593 596 600 609 571 554 584 514 585 85,9 84,8 78,3 76,9 75,0 85,0 74,4 73,5 77,8 87,5 75,1 92,8 91,7 90,1 82,8 85,7 86,0 92,2 85,7 91,2 91,8 91,9 87,3 90,8 95,6 88,3 92,3 93,0 92,9 94,8 94,9 92,4 95,3 91,5 93,3 95,4 90,0 92,3 91,4 94,7 96,6 97,7 93,9 93,4 93,2 95,9 92,7 94,4

KAURA Kauraa viljellään pääosin rehukäyttöä varten, mutta elintarvikekäytön osuus on ollut jo useita vuosia voimakkaassa kasvussa. Vuoden 2016 sadosta kauran käyttö elintarvikkeena ylitti rukiin elintarvikekäytön. Kauralla vienti näyttelee merkittävää osaa tuotannosta. Kauralla lajikkeen valintaan vaikuttavat samat tekijät kuin muillakin viljalajeilla. Kaura menestyy kuitenkin muita viljalajeja selvästi happamammilla kasvupaikoilla, mutta happamuuden lisääntyminen saattaa pidentää merkittävästi kasvuaikaa. Peltosiemeneltä löytyy hyvin kauroja erilaisiin kasvuoloihin ja käyttötarkoituksiin. Myynnissämme olevat kauralajikkeet aikaisimmasta myöhäisimpään: Riina, Niklas, Akseli, Peppi, Viviana, Harmony, Harald ja Belinda. Uutuuksia kauroista ovat Niklas, Harmony ja Harald. www.peltosiemen.fi RiinaBOR - Vakuuttavan viljelyvarma - Erittäin satoisa aikainen kaura, kasvuajaltaan Akselia yli kolme päivää aikaisempi, mutta satotaso silti Akselin tasoa - Viihtyy hyvin erilaisissa viljelyolosuhteissa, taudinkestävyys on hyvä - Korsi on lyhyt. Lako-% on lajikkeiston alhaisin, vain 11 % - Sadon laatu on hyvä kaikkiin kauran käyttötarkoituksiin, korkea hehtolitrapaino, valkuais- ja rasvapitoisuus ovat molemmat korkeat, vain jyväkoko on pienehkö - Hyvä kaura elintarvike- ja rehukäyttöön, soveltuu hyvin myös vientikauraksi - Suositellaan viljelyyn koko kauranviljelyalueelle aina IV-vyöhykkeelle saakka - Tasainen sadontuottaja kaikilla maalajeilla, lujan kortensa ansiosta on menestynyt erityisen hyvin kauran päätuotantoalueen multavilla ja eloperäisillä mailla - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy UUTUUS NiklasBOR - Myllykaura parhaimmillaan - Hyvin viljelyvarma, satoisa uutuus aikaisiin kauralajikkeisiin - Erittäin satoisa aikainen kaura, kasvuajaltaan Akselia yli kaksi päivää aikaisempi, mutta satotaso silti korkeampi kuin Akselilla - Viihtyy erilaisissa viljelyolosuhteissa, taudinkestävyys on hyvä - Korsi on kohtalaisen pitkä, mutta silti luja, Akselin luokkaa 18 - Sadon laatu on hyvä kaikkiin kauran käyttötarkoituksiin, hehtolitrapaino on hyvä, valkuais- ja rasvapitoisuus ovat korkeat ja jyväkoko on suuri - Hyvä kaura erityisesti myllykauraksi elintarvikekäyttöön, soveltuu hyvin myös rehukäyttöön ja vientikauraksi - Suositellaan viljelyyn koko kauranviljelyalueelle aina IV-vyöhykkeelle saakka - Tasainen sadontuottaja kaikilla maalajeilla, on menestynyt erityisen hyvin kauran päätuotantoalueen savi- ja multamailla - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy AkseliBOR - Monilta ominaisuuksiltaan erinomainen aikainen rehukaura, satoisuus ja laatu hyvällä tasolla - Kasvuaika on lähes 94 päivää, suunnilleen sama kuin Marika ja Peppi -lajikkeilla - Kasvuaikaluokassaan hyvä sadontuottaja, haastaa satoisuudellaan myöhäisempiä kauralajikkeita - Kohtalaisen lyhyt ja luja korsi - Laatua varmistaa hyvä taudinkestävyys, lehtilaikun kestävyydessään selvästi aikaisten kaurojen ykkönen - Sadon laatu on hyvä, hehtolitrapainossa Akselilla on Riinan kanssa kakkospaikka heti Pepin jäljessä, rasvapitoisuus on lajikkeiston huippua ja valkuaispitoisuuskin satotasoon nähden erinomainen, kuoripitoisuus on tyypillisellä tasolla - Akselin jyvä on melko pieni, mikä saattaa korostua kuivina vuosina

- Soveltuu erittäin hyvin kotoiseen ja teolliseen rehukäyttöön - Voidaan viljellä kaikilla maalajeilla koko kauranviljelyalueella, hyvin rehevissä kasvuoloissa kasvunsääteen käyttö varmistaa hyvälaatuisen sadon, - Eniten viljelty kauralajike Suomessa jo useiden vuosien ajan ja myös vuonna 2017 - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy VivianaBOR - Satoisa kaura Etelä-Suomeen - Kasvuaika virallisissa lajikekokeissa on ollut 98-99 päivää, yli kaksi päivää Belindaa aikaisempi - Satoisa kaura, satotaso virallisissa lajikekokeissa jopa Belindaa korkeampi - Kohtalaisen lujakortinen, Belindaa lujempi, samoin Rockya, Ringsakeria ja Mattya lujakortisempi - Ei heikkouksia kasvitaudeille - Hehtolitran paino ja jyväkoko ovat samaa luokaa Belindan kanssa, samoin valkuaisja rasvapitoisuus - Erinomainen rehukaura, sopii myös elintarvikekauraksi ja vientiin - Soveltuu viljeltäväksi kaikilla maalajeilla vyöhykkeillä I-IIIe, erityisen hyvin se on menestynyt multa- ja savimailla - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy Kuva: Pia Mäkinen PeppiBOR - Laatukaura erityisesti elintarvikekäyttöön - Aikainen kaura, Akselin ja Marikan kanssa samaa kasvuaikaluokkaa ja vain päivän Venlaa myöhäisempi - Korsi on lyhyt ja kohtalaisen luja - Sadon laatu on erinomainen, viljelyssä olevien kaurojen korkein hehtolitrapaino, valkuaispitoisuus on samoin korkea, myös tuhannen siemenen paino on hyvää tasoa - Betaglukaanipitoisuus on korkea - Erittäin korkean laadun vuoksi haluttu lajike rehuntuotannon lisäksi elintarviketuotantoon ja vientiin - Suositellaan viljelyyn vyöhykkeillä I-IVe - Menestyy kaikilla maalajeilla, virallisissa lajikekokeissa parhaat sadot on saatu multa- ja savimailla sekä liejusavella - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy 19

UUTUUS Harmony - Satoisa, melko myöhäinen uutuuskaura - Kasvuajaltaan Belindaa yli päivän aikaisempi - Laatua tuovat erityisen suuri jyväkoko, melko korkea hehtolitrapaino, hyvä valkuaispitoisuus, kuoripitoisuus on keskimääräistä pienempi, 22 % - Korsi on keskimittainen, lakoprosentti on virallisissa lajikekokeissa ollut 26 %, joka on hyvin tyypillinen kauroille - Lehtilaikun kestävyys kaurojen keskitasoa parempi - Hyvä elintarvike- ja rehukaura, joka soveltuu hyvin vientikauraksi - Tuottaa tasaisen korkeita satoja kaikilla maalajeilla, erityisen korkeita ovat sadot olleet happamilla liejusavilla - Suositellaan viljelyyn I-III –vyöhykkeille - Jalostaja: Nordic Seed , lajikeoikeudet Suomessa: Hankkija Kuva: Pia Mäkinen www.peltosiemen.fi Harald Plantanova UUTUUS - Hyvin satoisana uutuuskaurana edustaa kauralajikkeiden laadun kärkeä - Kasvuajaltaan Belindaa lähes päivän aikaisempi - Laatua tuovat erityisen suuri jyväkoko, melko korkea hehtolitrapaino, hyvä valkuaispitoisuus ja alhainen kuoripitoisuus. - Harald tuottaa korkean ydin- eli kuorettoman sadon 20 - Korsi on kaurojen keskitasoa pituudeltaan ja lujuudeltaan - Lehtilaikun kestävyydessä kaurojen kärkeä - Hyvä elintarvike- ja rehukaura, joka soveltuu hyvin myös vientikauraksi - Tuottaa tasaisen korkeita satoja kaikilla maalajeilla - Suositellaan viljelyyn I-III –vyöhykkeille - Jalostaja: Bauer, lajikeoikeudet Suomessa: Plantanova Oy Belinda - Satoisa ja kohtalaisen lujakortinen kaura Etelä-Suomeen - Kasvuaika on 101 päivää, myöhäisin nykyisin viljelyssä olevista lajikkeista - Virallisten lajikekokeiden mukaan edelleen yksi satoisimpia kaurojamme - Korsi on pituudeltaan keskimittainen ja lujuudeltaan hyvää tasoa - Jyväkoko on melko suuri, valkuaispitoisuus on korkean satotason vuoksi melko matala. Valkuaissato hehtaarilta on silti kohtalaisen korkea, rasvapitoisuus on suuri - Soveltuu hyvin niin elintarvike-, rehukuin vientikauraksikin - Suositellaan viljelyvyöhykkeille I-II, menestyy hyvin kaikilla maalajeilla - Belinda oli vuonna 2017 edelleen toiseksi eniten viljelty kauralajike - Jalostaja: Lantmännen SW Seed, lajikeoikeudet Suomessa: Lantmännen Agro Oy

Merkittävimmät kauralajikkeet LUKE, Viralliset lajikekokeet vv. 2009-2016. Estimoidut lajikekeskiarvot, mittarilajikkeena NIKLAS Lajike Sato Suhde- Kasvuaika Lako- Pituus kg/ha luku vrk % cm NIKLASBOR 6029 100 EEMELIBOR 87 MEERIBOR 94 RIINABOR 96 AVETRON 99 VENLABOR 92 MARIKA 92 AKSELIBOR 97 PEPPIBOR 88 RINGSAKER 103 ROOPEBOR 101 ALKUBOR 105 STEINAR 109 MIRELLABOR 105 VIVIANABOR 109 BETTINA 111 HARMONY 107 SYMPHONY 110 MATTY 112 OBELIX 105 CHARLY 105 IIRISBOR 105 HARALD 105 ROCKY 106 MOBY 111 DONNABOR 109 AVANTI 114 BELINDA 106 91,1 89,9 90,2 90,4 92,7 92,9 93,5 93,8 93,9 94,8 95,4 96,2 97,4 98,2 98,3 99,2 99,5 99,5 99,6 99,7 99,8 99,9 100,0 100,1 100,1 100,2 100,6 100,7 Tjp g Hlp kg Valk.- Kuori- Valk.sato Ydinsato % % kg/ha kg/ha 18 97 41,3 54,4 13,3 23,4 15 92 36,9 54,1 13,9 23,7 21 93 39,3 54,5 13,3 23,4 11 88 34,8 55,2 13,4 23,3 29 98 36,3 55,4 13,1 22,4 28 97 35,5 55,3 14,4 23,3 35 92 38,8 55,0 13,0 23,3 18 92 33,6 55,3 13,3 23,0 20 91 35,9 56,2 14,1 22,6 32 96 34,2 55,0 12,3 22,6 45 107 34,3 52,8 13,1 21,5 16 93 36,5 54,0 11,9 22,4 15 98 36,9 53,1 11,8 22,8 25 99 35,8 53,1 11,7 23,0 21 92 37,6 53,5 11,7 24,1 35 95 38,3 53,1 11,7 24,2 26 96 47,1 54,2 11,7 22,0 28 101 44,2 54,7 11,5 23,3 29 97 42,2 54,9 11,5 21,8 21 92 45,3 55,1 11,9 20,0 20 95 40,8 53,6 12,6 21,1 16 90 41,7 55,0 12,2 22,9 27 97 46,7 54,3 12,0 22,1 34 92 39,6 53,9 11,8 22,0 28 88 38,4 54,4 11,3 23,7 12 101 38,9 54,2 11,5 21,7 16 89 39,6 53,6 11,5 22,7 27 93 38,6 53,5 11,8 24,0 21 689 613 643 655 667 680 611 666 639 650 674 644 658 629 653 669 639 647 657 642 674 653 647 639 653 641 663 636 4674 4051 4382 4491 4684 4288 4313 4604 4162 4880 4836 4964 5133 4964 5072 5122 5109 5163 5353 5140 5047 4937 4944 5073 5190 5221 5404 4900

Tärkeimpien kauralajikkeiden lako-% 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Lähde: LUKE, Viralliset lajikekokeet vv. 2009–2016 Tärkeimpien kauralajikkeiden hehtolitran paino 57,0 56,0 55,0 www.peltosiemen.fi 54,0 53,0 52,0 51,0 50,0 Lähde: LUKE, Viralliset lajikekokeet vv. 2009–2016 22

HERNE JA HÄRKÄPAPU Palkoviljoista herne ja härkäpapu ovat hyviä valkuaisen ja energian lähteitä niin eläinten kuin ihmistenkin ravinnossa. Maamme valkuaisomavaraisuus on merkittävän alhainen ja sitä on järkevää nostaa palkokasvien viljelyllä. Kotieläintiloilla kiinnostus herneen ja härkäpavun viljelyyn valkuaisrehuksi on lisääntynyt. Nyt niiden elintarvikekäyttökin on lisääntymässä, kun kehitetään lihaa korvaavia uusia proteiinin lähteitä. Härkäpavun viljelyn laajuus vuonna 2017 oli jo yli 22 000 ja herneen yli 11 000 hehtaaria. Parhaisiin satoihin herneellä ja härkäpavulla päästään aikaisella kylvöllä. Lohkojen on syytä olla hyvässä kasvukunnossa myös maan rakenteen osalta. Peltosiemen-pakkaamoilla on tuotannossa kolme hernelajiketta: Karita, Rokka ja Ingrid sekä härkäpavuista Kontu ja uutuuslajike Sampo. Näiden lisäksi myymme mm. vihantaherneen ja vihantahärkäpavun siementä. Karita - Hyvin paljon viljelty herne, soveltuu niin ruoka- kuin rehukäyttöönkin, oli v. 2017 edelleen eniten viljelty hernelajike - Aikainen ja melko lujavartinen, kasvuaika keskimäärin 97 päivää - Karkeilla kivennäismailla Karita on yksi satoisimpia hernelajikkeita - Varsi on lyhyehkö ja luja - Tyypilliset herneen kasvitaudit, kuten laikkutauti ja harmaahome, vaivaavat Karitaa vähemmän kuin sitä heikkovartisempia lajikkeita 23 - Siemen on kooltaan suurta, valkuaispitoisuus keskimääräinen, keittolaatu on hyvä ja virheettömien herneiden osuus korkea - Ruokaherne, joka soveltuu myös rehukäyttöön - Suositellaan vyöhykkeille I-II, III-vyöhykkeellä vain herneen viljelyyn soveltuville lämpimille lohkoille - Jalostaja: Lantmännen SW Seed, lajikeoikeudet Suomessa: Lantmännen Agro Oy

www.peltosiemen.fi Rokka - Aikainen, laadukas ja lujavartinen ruokaja rehukäyttöön soveltuva herne - Sato on samaa luokkaa Karitan kanssa - Varren lujuus edustaa lajikkeiston kärkipäätä yhdessä Ingridin ja Karitan kanssa - Kasvusto on pysty ja ilmava, kasvitauteja (laikkutauti ja harmaahome) esiintyy heikkovartisempia lajikkeita harvemmin - Siemen on kooltaan suurta, valkuaispitoisuus on korkea ja keittolaatu hyvä - Rokalla kukinta on kestoltaan hernelajikkeiden lyhin - Ruokaherne, joka soveltuu hyvin myös rehukäyttöön - Soveltuu viljelyyn vyöhykkeillä I-II sekä vyöhykkeen III lämpimimmille herneenviljelyyn soveltuville lohkoille - Jalostaja: Lantmännen SW Seed, lajikeoikeudet Suomessa: Lantmännen Agro Oy Ingrid - Edustaa hernelajikkeiden kärkeä sadontuottajana - Keltasiemeninen rehuherne - Suuri siemenkoko ja hyvä valkuaispitoisuus - Varsi kasvaa pitkäksi, mutta on siitä huolimatta nykyisten hernelajikkeiden lujavartisin - Korkean satotason lisäksi hyvän rehuntuottokyvyn tekijänä on korkea valkuaispitoisuus - Kasvuaika on 99 päivää, vain pari päivää Karitaa myöhäisempi - Jalostaja: Lantmännen SW Seed, lajikeoikeudet Suomessa: Lantmännen Agro Oy UUTUUS SampoBOR - Aikaisin kotimainen härkäpapu, virallisissa lajikekokeissa keskimääräinen kasvuaika on ollut 100 päivää, lähes viikon Kontua aikaisempi - Sato on noin 3300-4000 kg/ha 24 - Varsi on jäykkä ja lakoontumista esiintyy kohtalaisen harvoin, kasvuston korkeus on 80-90 cm - Suklaalaikun (harmaahome) ja lehtilaikun kestävyys ovat melko hyvät - Tuhannen siemenen paino on lajikekokeissa ollut keskimäärin 302 g ja valkuaispitoisuus 34 % - Soveltuu nautakarjan ja sikojen ruokintaan sekä elintarvikekäyttöön - Suositellaan viljelyvyöhykkeille I-II, aikainen kylvö on tarpeen tuleentumisen varmistamiseksi - Voidaan viljellä yhdessä kauran kanssa - Viihtyy parhaiten kivennäismailla. Viljeltäessä jäykillä savi- ja hiesumailla on suositeltavaa antaa starttityppeä 30-40 kg/ha - Hyvä typensitoja luomuviljelyssä - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy KontuBOR - Kohtalaisen aikainen kotimainen härkäpapu - Virallisissa lajikekokeissa keskimääräinen kasvuaika on ollut 106 päivää - Sato on noin 3400-4000 kg/ha - Varsi on jäykkä ja lakoontumista esiintyy kohtalaisen harvoin, kasvuston korkeus on 80-90 cm - Suklaalaikun (harmaahome) ja lehtilaikun kestävyys ovat melko hyvät - Tuhannen siemenen paino on lajikekokeissa ollut keskimäärin 340 g ja valkuaispitoisuus yli 30 % - Soveltuu nautakarjan ja sikojen ruokintaan sekä elintarvikkeeksi - Suositellaan viljelyvyöhykkeille I-II, aikainen kylvö on tarpeen tuleentumisen varmistamiseksi - Voidaan viljellä yhdessä kauran kanssa - Viihtyy parhaiten kivennäismailla. Viljeltäessä jäykillä savi- ja hiesumailla on suositeltavaa antaa starttityppeä 30-40 kg/ha - Hyvä typensitoja luomuviljelyssä - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy

Merkittävimmät härkäpapulajikkeet LUKE, Viralliset kokeet vv. 2009-2016. Estimoidut lajikekeskiarvot, mittalajikkeena KONTU Lajike Sato Suhde- Kasvuaika Lako- Pituus Tsp Valk.- Valk.sato kg/ha luku vrk % cm g % kg/ha KONTUBOR 3442 100 106 51 89 344 32 936 LOUHIBOR 107 106 40 88 408 31 996 SAMPOBOR 97 100 40 84 302 34 960 Hernelajikkeiden sato eri viljelyvyöhykkeillä kg/ha 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 Vyöhyke 1 Vyöhyke 2 Vyöhyke 3 Lähde: LUKE, Viralliset lajikekokeet vv. 2009–2016 Merkittävimmät hernelajikkeet LUKE, Herne 2009-2016, Viralliset kokeet. Estimoidut lajikekeskiarvot, mittalajikkeena KARITA Lajike Sato Suhde- Kasvuaika Lako- Pituus Tsp Valk.- Valk.sato Keitto Virheetön kg/ha luku pv % cm g % kg/ha 60 min. herne % KARITA = C 3408 100 96,8 34 69 304 23,0 670 97,4 87,2 ROKKA 105 95,7 31 67 299 23,6 730 98,0 88,6 ROCKET 120 97,5 62 83 250 21,4 755 91,8 87,6 JERMUBOR 122 97,6 46 85 249 22,1 787 93,6 86,5 HULDABOR 102 97,7 42 78 263 24,6 746 97,8 86,2 JYMYBOR 115 97,8 49 88 270 23,4 777 97,3 85,0 INGRID 131 98,9 29 97 330 23,1 876 94,9 84,9 ANTTI 112 100,1 47 94 269 22,7 734 98,4 85,2 ASTRONAUTE 132 100,2 42 79 288 24,2 947 95,2 70,0 25

ÖLJYKASVIT Peltosiemen-pakkaamot myyvät sekä kevätrypsin, että -rapsin siementä. Valikoima vaihtelee ja kauttamme on saatavana monet uusimmatkin lajikkeet. Teemme yhteistyötä mm. Raisioagron, Viljelijän Bernerin ja Lantmännen Agron kanssa, myymme siementä ja välitämme viljelysopimuksia Raisioagrolle. Myydyimmät rypsilajikkeemme ovat Aurea CL ja Cordelia sekä uutuuslajike Synthia. Kevätrapseista myynnissä ovat mm. Campino, Trapper, Smilla ja uutuuslajike Cleopatra. Myymme myös syysrapseja ja –rypsejä, mm. seuraavia lajikkeita: Largo ja Legato -rypsit sekä Pioneer Maximus PR44D06 -syysrapsi. Valikoimamme täydentyy kauden mittaan, joten kannattaa kysyä valikoimaa pakkaamoiltamme kauden edetessä. Kuva: Pia Mäkinen www.peltosiemen.fi UUTUUS SynthiaBOR -kevätrypsi - Uusi kotimainen uuden sukupolven Plusrypsi - Plus-rypseissä yhdistyvät korkea satotaso, aikaisuus ja lujavartisuus - Sato on n. 10 % korkeampi verrattuna aikaisemmin yleisesti viljeltyihin lajikkeisiin - Erittäin luja varsi mahdollistaa myös hieman totuttua suuremman typpilannoituksen - Korkea öljypitoisuus ja öljysato - Aikaisuuden ansioista lehtivihreäpitoisuus on lajikkeiston alhaisin - Suositellaan viljelyyn kaikille maalajeille koko rypsinviljelyalueella, poutiville lohkoille harkiten - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy CordeliaBOR -kevätrypsi - Satoisa kevätrypsi, jonka kasvuaika on 103 päivää - Viljelylaajuudeltaan yleisin kevätrypsi, osuus kevätrypsin viljelyalasta lähes 40 % vuonna 2017 - Öljypitoisuus korkea, valkuaispitoisuus keskimääräinen, lehtivihreäpitoisuus on rypseille tyypillisen alhainen - Laonkestävyydeltään selvästi vanhempia lajikkeita, kuten Apolloa parempi - Suositellaan viljelyyn kaikille maalajeille koko rypsinviljelyalueella - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy 26 Aurea CL -kevätrypsi HUOLTOVARMUUSKESKUS - Ainoa Clearfied -menetelmää hyödyntävä rypsilajike. Rikkakasvit voidaan torjua Clamox -valmisteella. Clamox on tehokas rikkakasvien torjunta-aine, joka tehoaa hyvin useimpiin vaikeisiin rikkakasveihin. On syytä muistaa, että Clamoxia voidaan käyttää rikkakasvien torjuntaan ainoastaan Aurea CL –rypsilajikkeella. - Antaa tasalaatuisen ja korkean sadon - Toiseksi eniten viljelty kevätrypsilajike vuonna 2017 yli 20 %:n osuudella viljelyalasta - Virallisten lajikekokeiden aikaisin lajike, kasvuaika noin 101 päivää - Öljypitoisuus on pienempi, mutta valkuaispitoisuus suurempi kuin SW Petitalla - Käytännön viljelyksillä lajikkeella on päästy korkeisiin satoihin Clamox -rikkakasvitorjuntaa käyttäen - Lajiketta suositellaan kaikille maalajeille koko rypsinviljelyalueelle - Jalostaja: Helsingin Yliopisto / dos. Unto Tulisalo tutkimusryhmineen, lajikeoikeudet Suomessa: Huoltovarmuuskeskus

TrapperBOR -kevätrapsi - Hybridi, jonka satotaso on korkea - Vähän Campinoa aikaisempi ja Cleopatraa noin päivän myöhäisempi, varsi kohtalaisen lyhyt ja melko luja - Öljy- ja valkuaispitoisuudet kohtalaisen korkeat - Nykyisten kevätrapsilajikkeiden yksi alhaisimpia lehtivihreäpitoisuuksia, vain 12,7 % - Jalostaja: NBZ Lembke, lajikeoikeudet Suomessa: Boreal Kasvinjalostus Oy SmillaBOR -kevätrapsi - Hybridi, jolla on erittäin korkea satotaso - Kasvuaika suunnilleen sama kuin Trapperilla - Valkuaispitoisuus on korkea, öljypitoisuus ei yllä aivan kärkiryhmään, lehtivihreäpitoisuus kevätrapsilajikkeiden hyvää kärkitasoa - Jalostaja: NBZ Lembke, lajikeoikeudet Suomessa: Boreal Kasvinjalostus Oy CampinoBOR -kevätrapsi - Satoisa populaatiolajike, kasvuaika 114-115 päivää - Varsi on luja, pituudeltaan keskimittainen - Öljypitoisuus on korkea, mutta valkuaista keskimääräistä vähemmän, myös lehtivihreäpitoisuus on virallisissa lajikekokeissa ollut alhainen, vain 15,8 % - Jalostaja: NBZ Lembke, lajikeoikeudet Suomessa: Boreal Kasvinjalostus Oy 27 Largo -syysrypsi JÕGEVA PLANT BREEDING - Satoisa ja lujavartinen syysrypsi, jonka valkuaispitoisuus on korkea, öljypitoisuus keskinkertainen ja öljyn rasvahappokoostumus hyvä - Luotettava talvehtija Suomessa, Ruotsissa ja Virossa tehdyissä virallisissa lajikekokeissa, Suomessa talvituho alle 14 %. - Oikea kylvöaika syysrypsille on viimeistään heinäkuun lopulla - Jalostaja: Jõgeva Plant Breeding Legato -syysrypsi Plantanova - Hiukan Largoa satoisampi lujavartinen syysrypsi - Talvehtii lähes Largon veroisesti ja on kasvuajaltaankin suunnilleen Largon luokkaa - Öljypitoisuudeltaan ja etenkin öljysadoltaan Largoa parempi. Öljyn rasvahappokoostumus on hyvä. Valkuaispitoisuus on Largon tasolla. - Oikea kylvöaika syysrypsille on viimeistään heinäkuun lopulla - Jalostaja: Jõgeva Plant Breeding, lajikeoikeudet Suomessa: Plantanova Oy Pioneer Maximus PR44D06 -syysrapsi DUPOINT/PIONEER - Pohjoisiin olosuhteisiin sopiva puolikääpiöivä hybridisyysrapsi, jonka kasvutapa poikkeaa normaaleista hybridi syysrapseista, kasvupiste on matalalla ja näin mahdollisimman hyvin suojassa talvelta - Matala kasvutapa varmistaa kestävyyttä talvea ja keväthalloja vastaan sekä helpottaa sadonkorjuuta - Satotulokset kotimaisissa kokeissa ja käytännön viljelyksillä ovat olleet erinomaiset - Suositellaan kylvettäväksi heinäkuun puolivälin ja elokuun 10. päivän välisenä aikana, kylvötiheystavoite 45-50 siementä neliömetrille - Soveltuu lohkoille, joiden vesitalous on kunnossa, myös useimmille maalajeille, parhaiten kuitenkin kivennäismaille - Suositellaan kyntöä ennen kylvöä etanoiden vioituspaineen minimoimiseksi - Jalostaja: DuPont/Pioneer, asiamies Suomessa: Berner Oy Kuva: Pia Mäkinen CleopatraBOR -kevätrapsi - Aikaisin kevätrapsilajike, siitä huolimatta satoisa, kasvuaika virallisissa lajikekokeissa 113 päivää - Populaatiolajike - Päivän verran Trapperia aikaisempi, satoisuus samaa tasoa kuin Trapperilla - Varsi on lyhyt ja erittäin luja, lujakortisin kevätrapsilajike, virallisissa lajikekokeissa on lakoa ollut vain 10 % - Öljypitoisuus on kohtalaisen korkea, valkuaispitoisuus keskitasoa - Lehtivihreän määrä on rapsien keskitasoa - Jalostaja: Saatbau Linz eGen, lajikeoikeudet Suomessa: Boreal Kasvinjalostus Oy

Merkittävimmät syysöljykasvilajikkeet LUKE, Syysrapsi ja syysrypsi 2009-2016, Viralliset kokeet. Estimoidut lajikekeskiarvot, mittarilajikkeena LARGO Lajike Sato Suhde- Talvi- Kasvuaika Lako- Pituus Tsp Valk.- Valk.sato Öljypit.- Öljysato Lehtivihreä kg/ha luku tuho % vrk % cm g % kg/ha % kg/ha ppm LARGO (RYPSI) =C 2199 100 10,7 352,3 6 128,0 3,0 23,9 470,0 40,1 895,0 13,7 ALABASTER 103 31,7 365,2 7 117,0 5,9 21,2 402,0 43,2 1012,0 18,5 ALBATROS 109 23,9 365,0 0 120,0 6,2 22,2 459,0 43,1 1055,0 22,0 THORIN (PK) 123 32,1 366,2 0 109,0 6,0 21,1 499,0 43,4 1189,0 15,4 THUREBOR 131 18,0 366,9 0 116,0 6,1 20,9 522,0 42,8 1262,0 15,3 LEGATO (RYPSI) 102 12,3 352,3 8 131,0 3,1 23,8 469,0 40,8 945,0 12,5 RETUR (RYPSI) 93 9,6 352,5 10 129,0 3,2 23,2 428,0 40,4 826,0 13,9 VECTRA 102 22,1 364,2 3 121,0 6,5 22,1 419,0 41,7 968,0 16,6 PR44D06 (PK) 124 21,7 364,8 0 109,0 5,7 21,2 502,0 44,0 1225,0 16,0 MULLER 24 108 23,3 364,0 0 121,0 5,2 21,0 433,0 45,3 1091,0 15,8 ANISSE 53 55,1 5 108,0 5,8 23,4 202,0 41,6 537,0 24,4 ES DANUBE 88 44,8 0 120,0 6,4 25,3 407,0 39,8 818,0 29,0 BRENTANO 101 24,3 365,9 1 126,0 6,0 21,0 389,0 44,6 1033,0 15,8 CORTES 145 18,4 365,9 1 123,0 5,8 20,8 559,0 44,2 1471,0 13,0 Merkittävimmät kevätrapsilajikkeet LUKE, Kevätrapsi 2009-2016, Viralliset kokeet. Estimoidut lajikekeskiarvot, mittarilajikkeena CLEOPATRA Lajike Sato Suhde- Kasvuaika Lako- Pituus Tsp Valk.- Valk.sato Öljypit.- Öljysato Lehtivihreä kg/ha luku vrk % cm g % kg/ha % kg/ha ppm CLEOPATRABOR 2394 100 113,0 10 94 4,4 21,9 471 43,5 1051 19,6 TRAPPERBOR Hybridi 100 114,0 24 99 4,1 22,9 492 42,9 1047 12,7 SMILLABOR Hybridi 103 114,2 16 99 3,8 23,0 505 41,7 1055 16,5 CAMPINOBOR 100 114,3 24 98 4,3 21,3 455 43,5 1051 15,8 DRAGOBOR Hybridi 110 114,3 17 100 4,2 22,4 525 42,8 1142 17,6 ILVES 87 114,9 27 99 4,0 23,3 449 43,7 932 11,0 PROXIMO 100 115,4 20 100 4,2 21,9 472 43,6 1057 18,0 BELINDA Hybridi 98 115,6 25 101 4,4 23,3 486 42,9 1025 30,1 BRANDER Hybridi 110 116,2 20 106 4,2 22,5 533 44,5 1185 22,0 BRANDO Hybridi 106 116,4 17 108 4,4 22,5 513 42,7 1107 18,6 RASMA 96 116,7 21 103 4,1 21,8 444 46,6 1092 12,0 TAMARIN 100 116,8 14 102 4,4 23,2 502 42,0 1036 16,8 MAJONG Hybridi 111 117,0 20 107 4,6 22,5 539 44,4 1196 17,7 PERFORMER Hybridi 110 117,0 25 109 4,4 21,9 513 46,4 1244 33,4 DODGER Hybridi 103 117,5 15 107 4,2 23,9 523 44,2 1111 19,1 AXANA Hybridi 101 117,5 21 108 4,7 22,9 491 44,0 1081 31,9 DARJA CL Hybridi 99 118,5 19 107 4,5 24,1 514 42,6 1014 45,5 BUILDER Hybridi 105 118,7 20 107 4,5 23,0 511 44,5 1139 30,1 Merkittävimmät kevätrypsilajikkeet LUKE, Kevätrypsi 2009-2016, Viralliset kokeet. Estimoidut lajikekeskiarvot, mittarilajikkeena CORDELIA Lajike Sato Suhde- Kasvuaika Lako- kg/ha luku vrk % CORDELIABOR 1835 100 103,0 35 AUREA CL 92 101,1 41 SYNTHIABOR 110 101,6 14 APOLLOBOR 96 102,4 47 JULIETBOR 101 103,0 34 SW PETITA 99 103,0 29 Pituus cm 105 97 103 102 105 103 Tsp Valk.- Valk.sato Öljypit.- Öljysato Lehtivihreä g % kg/ha % kg/ha ppm 2,8 22,8 375 41,8 778 10,5 2,6 22,9 347 39,7 680 11,5 2,7 22,7 412 41,7 855 5,6 2,9 22,5 355 41,3 734 10,3 2,7 22,4 370 42,4 799 12,0 2,9 21,8 354 43,0 796 12,2 28

NURMIKASVIT Nurmikasveja viljellään nurmirehun tuotantoa varten. Nurmituotannossa laji- ja lajikevalinnalla on suuri merkitys niin sadon määrään kuin sadon laatuunkin. Nurmisadon määrään vaikuttaa olennaisesti nurmen jälkikasvukyky, erityisen merkittäviä ovat niin talven- kuin myös kuivuudenkestävyys. Viljelyssä olevilla lajikkeilla talvenkestävyys on pääsääntöisesti hyvä. Laji- ja lajikevalinnan lisäksi suuri merkitys on pellon sadontuottokyvyllä, maalajilla, kasvukunnolla, viljelykäytännöllä ja kasvukauden olosuhteilla. Nurmilajin ja -lajikkeen valinnalla voidaan vaikuttaa rehun laatuun, osin laatuerot selittyvät lajikkeiden erilaisilla kasvurytmeillä, mutta myös lajikkeiden perimästä johtuvista eroista. Nautakarjan ruokinnassa on nurmirehussa viljelijän kannalta tärkein tieto rehun D-arvo, jolla kuvataan nautaeläimen rehusta saamaa energian määrää ja rehun sulavuutta. Nurmirehun D-arvon aleneminen yhdellä prosenttiyksiköllä alentaa maitotuotosta myös yhdellä prosenttiyksiköllä, ellei D-arvon alenemista kompensoida väkirehun lisäämisellä. Suomen oloissa tärkein nurmikasvilaji on timotei. Timotein maittavuus on hyvä ja se on kasvilajina hyvin talvenkestävä. Uuden tyypin lajikkeiden, esimerkiksi Nuutti, laatu on huippuluokkaa ja jälkikasvukyky on parempi kuin perinteistä pohjoista kasvutyyppiä edustavilla lajikkeilla, esimerkiksi Iki. Nurminata on timotein jälkeen yleisin nurmikasvilaji. Timoteihin verrattuna sillä on etuna parempi jälkikasvukyky. Nurminadoilla (esimerkiksi Inkeri) sadon ruokinnallinen laatu, talvenkestävyys ja satotaso ovat hyvää luokaa. Suomessa on käytetty kohtalaisen paljon myös ruokonataa, jonka etuna muihin nurmikasvilajeihin verrattuna on korkea satotaso, erinomainen jälkikasvukyky ja hyvä kestävyys kuivuutta vastaan. Rainata on kasvina raiheinän ja nurmi- tai ruokonadan risteytys. Sillä on voimakas pensomisja kasvukyky. Syväjuurisena kasvina se kestää kuivuutta samoin kuin märkyyttä. Rainadalla sadonkorjuu on erityisen tärkeää tehdä oikeaan aikaan hyvälaatuisen rehusadon varmistamiseksi. Nurmipalkokasveista tärkein, puna-apila, soveltuu hyvin seoskasviksi säilörehunurmiin, jolloin säilörehun korjuun aloitusaikaan saadaan lisää joustoa aiheuttamatta silti rehuun laatutappioita. Puna-apilaa suositellaan kivennäismaille, joilla pH on vähintään 6,0 ja maan vesitalous on kunnossa. Nurmikasvien siemeniä voi hankkia Peltosiemen-pakkaamoilta valmiina seoksina tai yksittäisinä lajikkeina, joista tehdään tilan olosuhteisiin soveltuvia omia rehunurmiseoksia. Peltosiemen pakkaamoiden lajikevalikoimaan kuuluvat mm. Nuutti- ja Tenho-timoteit, Inkeri ja SW Minto-nurminadat, Karolina-ruokonata, Riikka-englanninraiheinä, Saija ja SW Yngve -puna-apilat sekä erilaisia valmiita nurmisiemenseoksia. Säilörehua korjataan Suomessa pääasiassa kahden niiton menetelmällä. Viime vuosina kolmen niiton menetelmä on ollut vahvasti esillä ja sitä on jopa suositeltu käytettäväksi. Onnistuessaan kolmen niiton menetelmä sopii ainakin I-II -vyöhykkeillä sijaitseville tiloille. On kuitenkin syytä tiedostaa riskit, joita liittyy suhteellisen myöhään tapahtuvaan kolmanteen niittoon. Peltosiemenen myynnissä olevista lajikkeista suurin osa soveltuu myös kolmen niiton korjuumenetelmään. Tärkein timoteilajikkeemme Nuutti soveltuu laatunsa puolesta erittäin hyvin sekä kahden että kolmen niiton korjuuseen. Nuutti on erittäin satoisa sekä ensimmäisessä niitossa että jälkikasvusadoissa. Hyvä jälkikasvukyky mahdollistaa, että Nuutilla voidaan saavuttaa korkea satotaso myös kolmen niiton menetelmällä. 29

NuuttiBOR -timotei - Erittäin satoisa ja laadukas kotimainen timotei - Kokonaissato ei yllä aivan Grindstadin kokonaissatoon, mutta Grindstadin aikaisuus ja Nuutin laatu huomioiden Nuuttia voidaan pitää jopa Grindstadia satoisampana - Säilyttää sadontuottokykynsä erittäin hyvin koko tyypillisen kolmen vuoden tuotantojakson ajan - Sadon laatu on huippuluokkaa, sulavuutta kuvaava D-arvo on korkea ja laskee hi- taasti, joten rehun laatu ei sadonkorjuun viivästyessä laske nopeasti. Hankalien sääolojen tai konerikkojen aiheuttamat ajallisuuskustannukset ovat varsinkin suurilla tiloilla merkittävä laadullinen riskitekijä. Nuutin hitaasti aleneva D-arvo auttaa hallitsemaan ajallisuuskustannusten riskiä. - Talvenkestävyys on hyvä, Nuutti soveltuu rehuntuotantoa varten viljelyyn koko timotein viljelyalueelle - Suositellaan vyöhykkeille I-V - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy NUUTTIBOR -timotein tuottavuus Laskelman lähtötiedot Lehmien lukumäärä: 120 Maidon keskimääräinen tuottajahinta pitoisuuksien mukaan, heinäkuu 2017, LUKE Ohran hinta, vko 35/2017, Altia Oy Täysrehun hinta, syyskuu 2017, Raisioagron verkkokauppa Rypsirouheen hinta, syyskuu 2017, Raisioagron verkkokauppa Sisäruokintakauden pituus 0,381 Є / litra 137 Є / 1000 kg 234 Є / 1000 kg 254 Є / 1000 kg 275 vrk D-arvot g/kg NuuttiBOR (D-arvo: LUKE, Viralliset lajikekokeet 2009–2016) D-arvoltaan heikompi lajike 680,4 666,9 Nuutin aikaansaaman lisämaitotuotoksen arvo 8 485 Є Jos säilörehu on tehty lajikkeesta, jonka D-arvo on 1,35 %-yksikköä Nuuttia alhaisempi, päästään samaan maitotuotokseen lisäämällä väkirehuruokintaa > lisäkustannus Lisäkustannus / vilja + rypsirouhe 8 593 Є Lisäkustannus / täysrehu + rypsirouhe 10 425 Є www.peltosiemen.fi D-arvon vaikutus maitotuotokseen perustuu LUKE:n kotieläintutkimuksen ruokintakokeisiin. Teoreettisessa esimerkkilaskelmassa säiliörehu on tehty puhtaasta timoteinurmesta. Eurosummat ovat laskennallisia ja suuntaa antavia. InkeriBOR -nurminata - Nurminata, jossa on kaikki nurminadalta odotetut ominaisuudet, satoisuus ja talvenkestävyys yhdistettyinä erinomaiseen sadon laatuun - Inkeri on ollut virallisissa lajikekokeissa erittäin satoisa. Se tuottaa satoa tasaisesti eri viljelyvyöhykkeillä ja maalajeilla 30 - Sadon laatu on huippuluokkaa niin sulavuuden kuin valkuaispitoisuudenkin suhteen. Inkeri tulee röyhylle hieman muita nurminatoja myöhemmin ja näin sulavuus laskee muita lajikkeita myöhemmin - Suositellaan vyöhykkeille I-V, talvenkestävyys on hyvä myös Lapissa - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy

SW Minto-nurminata - SW Minto on satoisa, talvenkestävä ja laadukas - Tuottaa satoa tasaisesti eri viljelyvyöhykkeillä ja maalajeilla - Sadon laatu on huippuluokkaa niin sulavuuden kuin valkuaispitoisuudenkin suhteen - Suositellaan vyöhykkeille I-V - Jalostaja: Lantmännen SW Seed, lajikeoikeudet Suomessa: Lantmännen Agro Oy Karolina -ruokonata - Kotimainen, satoisa ruokonata - Selvästi nurminatoja satoisampi. Hyvä jälkikasvukyky. - Tuottaa nurminataan verrattuna hyviä satoja erityisesti kuivissa olosuhteissa - D-arvo on ensimmäisessä niitossa ollut vähintään nurminatojen tasoa, toisessa ja kolmannessa niitossa D-arvo on jäänyt hieman alhaisemmaksi kuin parhailla nurminadoilla - Ensimmäinen niitto suositellaan tehtäväksi röyhylle tulon alkaessa - Hyvin talvenkestävä, menestyy hyvin myös Lapissa. - Parhaimmillaan Karolina on ollut toisen ja kolmannen vuoden nurmissa - Menestyy hyvin viljelyvyöhykkeillä I-V - Soveltuu hyvin säilörehunurmiseoksiin, mutta laidunruokinnassa maittavuus ei ole nurminadan veroinen - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy BOR 31 RiikkaBOR -englanninraiheinä - Laadukas ja nopeakasvuinen englanninraiheinä Etelä- ja Keski-Suomen rehunurmiin - Talvenkestävin ja satoisin raiheinälajike - Jälkikasvukyky on erinomainen, rehusadon sulavuus ja maittavuus ovat erittäin hyviä - Suositellaan viljelyyn vyöhykkeille I - III, talvenkestävyys ei ole riittävä pohjoisimpaan Suomeen - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy SaijaBOR -puna-apila - Satoisa ja talvenkestävä kotimainen puna-apilalajike, talvenkestävyys Bjurselen luokkaa - Satoisampi kuin Bjursele niin ensimmäisessä kuin toisessakin niitossa, kasvuston jälkikasvukyky on hyvä - On tuottanut lajikekokeissa satoa hyvin myös toisen ja kolmannen vuoden nurmista - Puna-apilana parantaa nurmiseoksissa selvästi nurmirehun laatua ja nostaa rehun valkuaispitoisuutta - Suositellaan vyöhykkeille I - IV - Jalostaja: Boreal Kasvinjalostus Oy SW Yngve -puna-apila - Pohjoisen kasvutyypin puna-apila, jonka talvenkestävyys on erittäin hyvä - Sato painottuu ensimmäiseen niittoon - Rehuna erinomainen ruokintalaatu - Soveltuu monivuotisiin säilörehunurmiin hyvän valkuaispitoisuuden takaavana nurmipalkokasvina, viljelyvyöhykkeille I-V - Jalostaja: Lantmännen SW Seed, lajikeoikeudet Suomessa: Lantmännen Agro Oy

NURMISIEMENSEOKSET Peltosiemen-pakkaamoilta saat monenlaisia nurmisiemenseoksia. Voit valita yleisestä, koko ketjun kattavasta valikoimasta tai sitten voit kysyä lähipakkaamoltasi heidän omia seoksiaan. Voit myös pyytää tarjousta omasta, juuri sinun tilallesi räätälöidystä seoksesta. Pakkaamomme ovat asiantuntijoita seosten rakentamisessa. Vakioseoksemme: Peltosiemen-Yleinurmiseos 1 Peltosiemen-Apilanurmiseos 1 75 % Timotei 25 % Nurminata 60 % Timotei 20 % Nurminata 10 % Puna-apila TenhoBOR InkeriBOR/SW Minto Edullinen perusseos. Peltosiemen-Apilanurmiseos 2 Peltosiemen-Yleinurmiseos 2 75 % Timotei 25 % Nurminata NuuttiBOR InkeriBOR /SW Minto Eniten myyty seoksemme, jossa päästään hyödyntämään Nuutti-timotein erinomaiset sulavuusominaisuudet. Tämä seos – ja Nuutti-timotei – on ehdoton suuren karjatilan valinta silloin, kun halutaan maksimoida säilörehun laatu ja minimoida ajallisuuskustannukset. Apilaseoksissa lajikkeet vaihtelevat. Yleisimmät ovat Nuutti ja Tenho -timoteit, SW Minto ja Inkeri -nurminadat sekä Saija ja SW Yngve -puna-apilat. Alsikeapilana yleisin lajike on Frida. Peltosiemen-Ruokonataseos 1 75 % Timotei 25 % Ruokonata TenhoBOR Kora Perusruokonataseos. www.peltosiemen.fi Peltosiemen-Ruokonataseos 2 70 % Timotei 20 % Ruokonata 10 % Nurminata 55 % Timotei 25 % Nurminata 15 % Puna-apila 5 % Alsikeapila NuuttiBOR KarolinaBOR InkeriBOR/SW Minto Laadukas ruokonataseos. Nuutti-timotein laatu luo seoksen rungon. Kotimainen Karolina-ruokonata on puolestaan erinomainen talvenkestävyydeltään ja nurminata tuo natoihin lisäsulavuutta ja lehtevyyttä. Eniten myyty ruokonataseoksemme. 32

Räätälöidyt seokset Muita nurmikasveja Valmistamme nurmisiemenseoksia myös asiakastilojemme toivomusten mukaan. Räätälöity seos antaa mahdollisuuden tarkimpaankin hienosäätöön tilan peltojen kasvupaikkavaatimusten perusteella. Tärkein räätälöinnin tuoma hyöty on kuitenkin mahdollisuus vaikuttaa tilatasolla nurmirehun määrään ja etenkin sen laatuun. Olemme hyvin joustavia räätälöityjen seosten toimittamisen suhteen. Seoskomponenttivalikoimamme on laaja ja toimitamme myös kohtalaisen pieniä seoseriä. Toimitamme myös palkokasvien ja viljan siemenseoksia kokoviljasäilörehun viljelyyn. Valikoimastamme löytyy paljon muutakin. 33 Saat meiltä mm: Italianraiheinä Westerwoldinraiheinä Koiranheinä Niittynurmikka Rehuvirna ja ruisvirna Valkoapila Persianapila Sinimailanen Kuva: Matti Teittinen Nurminadan siemenen puintia.

www.peltosiemen.fi Laadukkaat siemenet saat seura Maakunta Paikkakunta Sukunimi Etunimi Lähiosoite Postinro Etelä-Karjala Lappeenranta Järvenpää Juha Suikintie 261 54230 Etelä-Pohjanmaa Jalasjärvi Porrassalmi Olavi Soukka-Viinamäentie 263 61630 Etelä-Pohjanmaa Kauhava Järvinen Kari ja Vesa Alankotie 21 62220 Etelä-Pohjanmaa Kauhava Kujala Pekka Alankotie 5 62220 Etelä-Pohjanmaa Kauhava Lagerstedt Jari Saarimaantie 285 62220 Etelä-Pohjanmaa Kauhava Toppari Reijo Uunimaantie 11 62200 Etelä-Pohjanmaa Kauhava Ylikantola Minna Kalliokoskentie 343 62200 Etelä-Pohjanmaa Kurikka Korpi-Tassi Jussi Piirrontie 247 61360 Etelä-Pohjanmaa Kurikka Santtila Matti Koskenkorvantie 540 66350 Etelä-Pohjanmaa Lapua Kortesoja Jari Poutuntie 224 62100 Etelä-Pohjanmaa Lapua Talvitie Jussi Poutuntie 214 62100 Etelä-Pohjanmaa Lapua Talvitie Ville Alajoentie 3 62100 Etelä-Savo Joroinen Hämäläinen Aimo Kerisalonsaarentie 838 79600 Etelä-Savo Joroinen Rytkönen Juha Sysmänrannantie 141 77460 Etelä-Savo Joroinen Teittinen Matti Karjalanniementie 63 79600 Etelä-Savo Mikkeli Ehrnrooth Yrjö Pellosniemenkuja 5 50100 Kanta-Häme Hämeenlinna Karjalainen Heikki Hakkotie 80 14300 Keski-Suomi Jyväskylä Mäkinen Tommi Tervamaantie 9 41120 Keski-Suomi Jyväskylä Mäkinen Tuomas Salmelantie 163 41120 Kymenlaakso Iitti Lintukangas Petri Massintie 17 47440 Pirkanmaa Nokia Mattila Risto Taivalkunnantie 238 37120 Pirkanmaa Vammala Junttila Taisto Rudolf Koivun tie 20 38250 Pohjanmaa Mustasaari Wik Jens Larvvägen, Larvintie 292 66580 Pohjanmaa Närpiö Norrholm John Åsvägen 30 64220 Pohjanmaa Pedersöre Käldman Jan Bredarholmsvägen 61 68870 Pohjanmaa Uusikaarlepyy Bonäs-Hofman Maatalousyhtymä Bonäsvägen 106 66900 Pohjois-Karjala Polvijärvi Hietala Juha Parvilantie 5 A 83700 Pohjois-Savo Iisalmi Kainulainen Tapio Ameriikantie 652 74200 Pohjois-Savo Iisalmi Kiiskinen Antero Syvänniementie 69 74150 Pohjois-Savo Iisalmi Paananen Pasi Porovedentie 527 74160 Pohjois-Savo Juankoski Heikkinen Lauri Lautalantie 456 73470 Pohjois-Savo Kiuruvesi Lappalainen Matti Rapakkojoentie 70 74630 Pohjois-Savo Kuopio Nyyssönen Timo Tomperinniementie 58 71160 Pohjois-Savo Lapinlahti Lappalainen Kari Kirjomäentie 152 71920 Pohjois-Savo Maaninka Kröger Jussi Kankkulantie 5 71720 Pohjois-Savo Siilinjärvi Aartovaara Erkki Koivuniementie 28 71840 Pohjois-Savo Siilinjärvi Miettinen Juha Taulumäentie 10 71800 Pohjois-Savo Siilinjärvi Seppälä Tuomo Hussolantie 111 71800 Pohjois-Savo Vesanto Väätäinen Esa Hallasuontie 100 72380 Päijät-Häme Heinola Orasmaa Tuomo Kirkkotie 23 18300 Satakunta Huittinen Peräniitty Heikki ja Tapio Korvenkyläntie 420 32700 Satakunta Lappi Anttila Aarne Hinnerjoentie 774 27230 Satakunta Lappi Tukkikoski Simo Mäentaantie 45 as 2 27250 Varsinais-Suomi Alastaro Jääskeläinen Jari Vänniläntie 145 32440 Varsinais-Suomi Loimaa Suvila Samuli Niinijoentie 187 32300 34

avilta Peltosiemen-pakkaamoilta Postitoimipaikka GSM Puh Fax Nuijamaa 040 757 2949 05 414 1559 Hirvijärvi 040 510 7319 06 457 3135 Kauhava 050 561 6686 06 435 2115 06 435 2115 Kauhava 050 564 9738 06 435 2183 Kauhava 0400 604 666 06 435 2135 Kauhava 040 544 4801 06 434 2562 06 434 2562 Kauhava 050 354 5672 Mieto 050 371 4389 06 450 1871 Tainus 0400 562 461 Lapua 050 544 5352 06 438 7638 06 438 7637 Lapua 040 506 1954 Lapua 040 770 1238 06 438 7055 06 438 7955 Joroinen 050 533 0546 017 576 127 017 576 127 Maavesi 0400 178 711 Joroinen 050 560 3559 Mikkeli 0400 824 731 015 176 528 015 176 558 Renko 050 320 8270 Puuppola 0500 641 154 014 211 230 014 685 876 Puuppola 040 533 1096 Sääskjärvi 050 435 7400 05 366 3008 Nokia 040 513 8988 03 3416 017 Sastamala 0400 777 192 03 5130 009 044 513 0009 Kuni 050 529 8874 Yttermark 040 961 3391 John 06 225 6560 06 225 6548 050 368 8256 Hans Edsevö 0500 448 231 Nykarleby 050 554 2510 Polvijärvi 040 731 7627 Vieremä 0400 346 035 Iisalmi 0440 815 621 017 815 621 017 815 605 Iisalmi 050 544 1720 Västinniemi 040 532 1289 017 624 101 Heinäkylä 0500 541 491 017 755 122 017 755 122 Riistavesi 0400 574 134 Pajujärvi 0400 543 772 Käärmelahti 040 547 2362 0400 579 865 Kuuslahti 0400 678 765 017 461 4119 017 461 4119 Siilinjärvi 0400 579 167 Siilinjärvi 050 567 7943 Horontaipale 0400 281 503 017 641 158 Heinola 040 524 6505 03 718 2551 03 718 2557 Huittinen 0500 333 666 Tapio 02 568 802 02 568 802 0400 333 666 Heikki Lappi 0400 650 938 Lappi 0400 815 417 Alastaro 0500 821 261 Mellilä 0500 535 325 35 Sähköposti juha.jp@pp.inet.fi olavi.porrassalmi@nic.fi vesa.jarvinen@netikka.fi pekkakujala@netikka.fi jarilagerstedt@gmail.com reijo.toppari@gmail.com alanen.minna@netikka.fi jussi.korpi-tassi@netikka.fi tilanet@tilanet.fi jari.kortesoja@netikka.fi kauralaari@netikka.fi vtalvtie@netikka.fi info@vanamola.fi juha.rytkonen@pp.inet.fi matti.teittinen@semenat.fi yrjo.ehrnrooth@surffi.fi info@kultajyva.com myynti@hakalantila.fi tuomas.makinen@salmelantila.fi petri@lintukangas.fi risti.mattila@kotikone.fi taisto.junttila@junttilantila.fi www-sivu www.saunalahti.fi/luomu2/ www.tilanet.fi www.semenat.fi www.kultajyva.com www.hakalantila.fi www.salmelantila.fi www.lintukangas.fi www.junttilantila.fi jens@netikka.fi j_norr@hotmail.com kaldman@agrolink.fi torolf.bonas@multi.fi esa.hietala@hotmail.com kainulainen.tapio@gmail.com antero.kiiskinen@halkoniementila.fi pasi@keledesign.fi late.heikkinen@gmail.com matti.lappalainen@jyvajemmari.fi timo.nyy@pp.inet.fi karil2@luukku.com kroger.jussi@gmail.com erkki.aartovaara@kotikone.fi juha.miettinen@prokantri.fi tuomo.seppala@hussola.fi esa.vaatainen@netti.fi orasmaa@orasmaa.fi peraniityntila@gmail.com anttilaska@hotmail.com simo.tukkikoski@dnainternet.net jari.jaaskelainen@pp7.inet.fi sollanpakkaamo@seutuposti.fi www.farmikauppa.fi www.jyvajemmari.fi www.tomperinpakkaamo.com www.miettilantila.fi www.hussola.fi koti.mbnet.fi/hallasuo www.orasmaa.fi www.sollanpakkaamo.fi

Monitahoinen TORIA - uuden sukupolven ohra Norjalaisen Graminor AS:n jalostama, tasaisen varma erittäin suuren sadon tuottaja. Suuri jyvä ja korkea HL-paino. Erinomainen taudinkestävyys ja happamuuden sieto. Torian ränsistyminen on huomattavasti keskimääräistä vähäisempää. Käytännön viljelyssä erittäin satovarmaksi lajikkeeksi osoittautunut Toria oli v. 2017 Suomen 4. eniten viljelty ohra! Siemenmyynti: Edustaja Suomessa: Muistiinpanoja: 36

LENNOX LEIPÄVEHNÄKSI Laatua ja viljelyvarmuutta Jyväkokoa ja valkuaista EIFEL HARALD SUURTA REHUSATOA UUTUUSKAURA SUURIMOKSI Erittäin satoisa ja kohtalaisen aikainen Laatusatoa suuren jyvän ja ohuen kuoren ansiosta Sietää happamuutta. Viihtyvyys todettu myös käytännön viljelyssä Saatavana nopeimmille! EDUSTAJA SUOMESSA: SIEMENMYYNTI: Plantanova RUSALKA-OHRA Jalostaja saksalainen Saatzucht Ackermann. Aikainen ja satoisa, satotaso 14 % suurempi kuin Tipplellä. Korkea 1000 jyvän paino. Hyvät mallasominaisuudet. Hyväksytty lajikeluetteloon 2015. VANILLE-OHRA Jalostaja saksalainen Saatzucht Josef Breun. AIKAINEN, erittäin satoisa 2-tahoinen ohra, keskisato jopa 18 % suurempi Tippleen verrattuna. Erittäin lujakortinen, lako vain 2 %! Hyvä kestävyys tauteja vastaan. Mallasohralajikkeeksi potentiaalia. Hyväksytty lajikeluetteloon 2017. SERTORIKEVÄTVEHNÄ Jalostaja sveitsiläinen DSP. Laadukas vihneellinen lajike. Erittäin lujakortinen. Laatuominaisuudet huippuluokkaa, korkea hehtolitrapaino ja valkuaispitoisuus. Sakoluku säilyy korkeana vaikeissakin kasvuolosuhteissa. Hyväksytty lajikeluetteloon 2010. satoisat ja laadukkaat viljalajikkeet yli 80 vuoden kokemuksella S.G. NIEMINEN OY ammattisiemenet@sgn.fi • www.sgnieminen.fi

SUURTA SUOMALAISTA SUUNNITTELUA Suomalaista kasvinjalostusta on tehty yli sadan vuoden ajan. Pitkäjänteisen kehitystyömme tavoitteena on tuottaa viljelijöille ja sadon käyttäjille satoisia ja laadukkaita lajikkeita. Kilpailukykyiset ja tarkasti testatut lajikkeemme tunnistat BOR-merkistä. Merkki on laadun tae sekä osoitus kestävästä kehityksestä ja vastuullisuudesta. Peltosiemenen valikoimista myös nämä Borealin laadukkaat uutuudet VerttiBOR - aikainen ja laadukas monitahoinen ohra AlvariBOR - laadukas ja satoisa monitahoinen ohra NiklasBOR - myllykaura parhaimmillaan www.boreal.fi