LABYRINTTI 3/2017 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami Psykoterapeutti Maaret Kallio: Kukaan ei väitä, että hyvä elämä olisi helppoa – Omaisen polku kokemusasiantuntijaksi LAB1703_1, 36_Kannet.indd 1 – ”Tärkeää on muistaa, että on vain äiti” – Toivo on voimavara 18.10.2017 9:29:05

LABYRINTTI 3/2017 KUVA: MILKA ALANEN Teema: Omaistyön hyvät käytännöt 3 Pääkirjoitus: FinFami-yhdistyksissä mielenterveysomainen saa apua 4 Arvoista pysyvää turvallisuutta 9 Omaisen ääni: Vertaistuki auttaa jaksamaan 10 ”Tärkeää on muistaa, että on vain äiti” 14 Omaisen polku kokemusasiantuntijaksi alkaa oman tarinan kirjoittamisesta 16 Rahasta puhuminen kannattaa 18 Puheenjohtaja: Tule mukaan FinFamin toimintaan 20 Toivo on voimavara 22 Verkkopalvelut osaksi FinFami-yhdistysten toimintaa 23 Kolumni: Meillä on vapaaehtoistoiminnan strategia! 24 Auttava Omainen -toiminta on aloitettu Pohjois-Karjalassa 26 Nuorten Prospect-ryhmästä saa voimaa ja vertaistukea 28 Kolumni: Kohtaamisia monikulttuurisessa Suomessa 30 Mielen hyvinvointia! 32 Kolumni: Tyttö, joka oli kyllästynyt valehtelemaan 34 Kolumni: Poissa silmistä, poissa mielestä – MIELENTERVEYDEN JA HYVINVOINNIN KANNALTA KYKY KÄSITELLÄ EPÄMIELLYTTÄVIÄ TUNTEITA ON TÄRKEÄÄ. LUKIJAN KUVA. Labyrintti 4/2017: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Seuraavaan lehteen tarkoitettujen aineistojen tulee olla 23.11.2017 mennessä osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai marika.finne@finfami.fi. KANNEN KUVA: MILKA ALANEN Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Pia Hytönen ● Toimituspäällikkö Marika Finne ● Toimituksen osoite Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, fax (09) 673 661 jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jukka Eriksson/ Je-Mark Ky p. 09 5489 3630, 441 612 Painotuote 050 339 6137 je-mark.oy@netlife.fi info@je-mark.fi www.je-mark.fi ● Taitto Pirjo Tähtinen ja Päivi Sillstén-Jokela ● Painopaikka Forssa Print ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. 2 LAB1703_2_sisältö.indd 2 3/2017 18.10.2017 9:32:11

PÄÄKIRJOITUS Marika Finne, viestintävastaava, FinFami ry FinFami-yhdistyksissä mielenterveysomainen saa apua T KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ iedetään, että lähes joka toinen suomalainen sairastuu omainen voi paremmin, tukee se samalla myös potilaan jaksajossain vaiheessa elämäänsä mielenterveyden häirimista. öihin. Tiedetään, että arviolta joka neljäs alaikäinen Tämän lehden teemana on omaistyön hyvät käytännöt. lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterLehdessä näitä käytäntöjä nostetaan esiin niin omaisten kuin veys- tai päihdeongelmia. Tiedetään, että mielenterammattilaistenkin näkökulmasta. Omaan omaistilanteeseen veyden ongelmat siirtyvät usein sukupolvelta toiselle. Tiedeon mahdollista saada tukea esimerkiksi FinFamin omaisyhtään myös, että 46% psyykkisesti sairaan distyksistä ympäri Suomen. Yhdistykset läheisistä on vaarassa masentua itse, koska tarjoavat tietoa, tukea ja neuvontaa koko raskas elämäntilanne ja jatkuva huoli perheelle. sairastuneesta uuvuttavat ja vaikuttavat Erityisen tärkeä yhdistyksien tarjoama hyvinvointiin. tukimuoto on vertaistuki, jonka merkitys Edellä mainitut faktat pysäyttävät korostuu myös tässä lehdessä. On tärkeää ja kertovat siitä, että mielenterveyden kuulla, ettei ole ainoa, joka elää vastaavanongelmat koskettavat jollain tavalla meitä laisessa tilanteessa. On myös helpottavaa kaikkia. Samalla ne tuovat näkyväksi sen, kohdata muita, joiden kanssa voi luottakuinka tärkeää omaistyö on. vaisin mielin ja selittelemättä jakaa kokeVaikka mielenterveysongelmat eivät ole muksiaan. Muiden samaa kokeneiden harvinaisia, ensimmäinen askel avun hakeedessä uskaltaa tuoda esiin ikävimmätkin miseen on usein hankala. Monesti myös tunteet ja ajatukset. He eivät tuomitse. kuulee, että apua on vaikea saada, vaikka Myös psykoterapeutti Maaret Kallio sitä haluaisikin. Mielenterveyspalveluiden puhuu lehdessämme myötätuntoisen resurssit ovat yksinkertaisesti monin kohtaamisen merkityksestä suhteessa paikoin riittämättömät. Tämän ongelman itseen ja toisiin. Oman hyvinvoinnin nostaa esiin lehtemme kolumnissa myös kannalta on tärkeää pystyä käsittelemään vasemmistoliiton puheenjohtaja ja kansanvaikeitakin asioita ja tunteita. edustaja Li Andersson. Jaksamisen kannalta ME FINFAMISSA TEEMME TYÖTÄ, Kun sairastunut ei merkityksellistä on JOTTA KUKAAN EI JÄISI HUOLIENSA KANSSA YKSIN. myös tiedonsaanti. pääse mielenterveyspalveluiden piiriin riitAsiallinen ja oikea tävän ajoissa, läheiset joutuvat tahtomattaan kantamaan liiallista tieto auttaa ymmärtämään sairastuneen läheisen käytöstä ja vastuuta mielenterveyspotilaan pärjäämisestä. Tämä tilanne on lisää keinoja selviytyä arjessa. Se myös keventää erilaisten kielkestämätön ja pahimmassa tapauksessa sairastuneita voi olla teisten tunteiden aiheuttamaa taakkaa ja luo toivoa tulevaisuuyhden sijasta useampi. teen. Omaisille tärkeää toivon käsitettä avataan lehdessämme Miten sitten voisimme helpottaa mielenterveysomaisten tarkemmin. tilannetta? Yksi tapa on omaistilanteiden ja niiden kuormittaMielenterveysongelmia ei tarvitse, eikä pidä hävetä. Ne ovat vuuden tunnistaminen sekä puheeksi ottaminen. Kun ammatsairauksia sairauksien joukossa. Jos olet huolissasi omasta tai tilaiset rohkaisevat sairastuneiden läheisiä puhumaan tilanteesläheisesi mielenterveydestä, älä epäröi pyytää apua. taan ja omasta hyvinvoinnistaan, on mahdollista tarttua huolenJärjestömme työntekijät, vapaaehtoiset ja luottamushenaiheisiin riittävän aikaisessa vaiheessa. Tähän on herätty esimer- kilöt tekevät työtä rautaisella asiantuntijuudella ja suurella sydäkiksi Pohjois-Karjalassa, jossa sairaalan hoitohenkilökunmellä. Me teemme työtä, jotta stigma mielenterveyden sairanalle on alettu jakamaan tietoa omaistyöstä. Lehtemme jutussa uksia kohtaan hälvenisi ja mielenterveysomaisten hyvinvointi kerrotaan, kuinka tärkeää on, että hoitohenkilökunta kiinparanisi. Me teemme työtä, jotta kukaan ei jäisi huoliensa nittää huomiota myös sairastuneen läheisen jaksamiseen. Kun kanssa yksin. Me FinFamissa haluamme auttaa. 3/2017 LAB1703_3 pääkirj.indd 3 3 18.10.2017 9:36:30

4 LAB1703_4-7_pääjuttu.indd 4 3/2017 18.10.2017 9:37:33

Arvoista pysyvää turvallisuutta Psykoterapeutti Maaret Kallio korostaa aidon läsnäolon merkitystä hyvän elämän avaimena. Silloin ihmissuhteet ja itsetuntemus voivat paremmin. –K un katsotaan onnellisuustutkimuksia, ihmissuhteet näyttäytyvät siellä hyvin voimakkaasti. Tällä tarkoitetaan aivan muutamaa syvintä ihmissuhdetta. Jos ihmisellä on somessa 15 000 tykkääjää, niin se on todellisen onnellisuuden kannalta aivan yksi lysti, sanoo psykoterapeutti, kouluttaja ja tietokirjailija Maaret Kallio. Hän on suurelle yleisölle tunnettu muun muassa kirjojensa, televisio-ohjelmien sekä Helsingin Sanomien bloginsa kautta. Kallio on erityisesti ihmissuhteiden ja itsetuntemuksen asiantuntija, joka on omalla alallaan saavuttanut arvostetun aseman. Kallion monipuolisen koulutus- ja työhistorian suunta on ollut aina sama. Ennen psykoterapeutin koulutustaan Kallio oli opiskellut itsensä jo sosionomiksi, seksuaaliterapeutiksi ja työnohjaajaksi. – Olen aina halunnut syvemmälle ja käsittää paremmin ihmisen mieltä. Kallio haluaa ymmärtää, miksi ihmiset toimivat niin kuin toimivat, ja miksi ihmissuhteet voivat mennä mutkalle tai sotkuun, vaikka periaatteesa asiat ovat yksinkertaisia. – Silti ihmissuhteet ovat samalla hirmuisen vaikeita. Nämä teemat ovat 3/2017 LAB1703_4-7_pääjuttu.indd 5 kiehtoneet minua lapsesta saakka. Arvostetusta asemastaan huolimatta Kallio ei ole ajatellut tehneensä uraa. Hän ei ole tavoitellut titteleitä, vaan halunnut oppia uutta. – Ajattelen, että olen aina mennyt sitä kohti, mikä minua on kiinnostanut. Nyt Kallio työskentelee kolmatta vuotta omassa yrityksessään. – Yrittäjyydessä hyvää on esimerkiksi vapaus, on ihanaa kun voi halutessaan esimerkiksi viettää pitkää aamua lasten kanssa. Mutta vapaus ei tule ilman vastuuta, ja yrittäjyyden kääntöpuolella on esimerkiksi se, ettei ole koskaan palkallisia lomia eikä sairauslomakaan ole aivan yksinkertainen juttu. KALLION TYÖN VOI JAKAA KOLMEEN eri kategoriaan. Niissä onnistumista arvioidaan hyvin vaihtelevilla mittareilla. – Psykoterapeuttina teen vastaanottotyötä, eli yksilöpsykoterapiaa sekä pariterapiaa. Terapian etenemistä arvioidaan jatkuvasti yhdessä asiakkaan kanssa. Koko ajan katsotaan, mihin suuntaan ollaan menossa. Vastaanottotyössä asiakkaiden muutos tapahtuu hitaasti. – Mutta juuri niin oikea muutos tapahtuukin, hitaasti. Ei ole kyse mistään äkkimuutoskursseista. Toinen Kallion työ on kouluttaminen ja kolmas kirjoittaminen. – Kummastakin tulee paljon suoraa palautetta, ja sitä haluankin. Se auttaa kehittymään. Kirjoittamiseen kuuluvat kirjojen lisäksi muun muassa blogitekstit. Kirjoittaminen on yksinäistä työtä, ja kirjaa tehdessä kuluu kuukausitolkulla yksin tekstin äärellä. Kun työstä saa lukijoilta tulevaa henkilökohtaista palautetta, se koskettaa kirjoittajaa. – Palaute palkitsee. On tärkeä mittari, kun saa kuulla kuinka joku kirjoitus on kolahtanut jollekin ihmiselle tai auttanut jäsentämään jotakin asiaa. Kallion kirjoittama Helsingin Sanominen verkkosivuilla ja printtilehdessä ilmestyvä Lujasti lempeä -blogi on erittäin suosittu. Esimerkiksi alkusyksystä julkaistu lapsuuden käsittelemisen tärkeyttä koskenut blogikirjoitus tavoitti yli 110 000 lukijaa. Silti Kallio sanoo, etteivät kirjoituksen jako- tai lukukerrat kerro tekstin merkityksestä. 5 18.10.2017 9:37:35

OMAISTYÖN HYVÄT KÄYTÄNNÖT – Tietenkin ajattelen tuollaisista määristä, että wau. Hyvä, että sitä luetaan. Mutta samalla olen aina myös kokenut tärkeäksi käsitellä aiheita, jotka eivät välttämättä koske kaikkia. Näitä aiheita ovat muun muassa seksuaalista väkivaltaa tai lapsen kuolemaa käsittelevät kirjoitukset. Vaikka ne eivät kuulu kaikkien elämänpiiriin, ovat kirjoitukset äärimmäisen tärkeitä heille, joita aiheet koskettavat. – Kirjoittajana minua ohjaa enemmän aihe kuin sen suosittuus. SYYSKUUSSA KALLIOLTA ILMESTYI UUSI KIRJA nimeltä Inhimillisiä kohtaamisia. Kirjassa Kallio pyrkii viemään lukijansa lempeästi mutta konkreettisesti kohti myötätuntoista kohtaamista sekä ”VAIKEIDEN ASIOIDEN JÄLKEEN TULEE SUURIA PALKINTOJA” oman itsen että muiden kanssa. Kallion mukaan Suomessa kärsitään monenlaisesta kohtaamisvajeesta. – Meillä on paljon vajetta siinä, tuleeko ihminen todella perälle saakka nähdyksi ja hyväksytyksi. Monella ihmisellä on voimakkaita riittämättömyyden ja näkymättömyyden kokemuksia. Nähdyksi tulemisen nälkä voi johtaa siihen, että ihminen tavoittelee kaikkea, mikä ei lopulta tuo hyvää elämää. Nykymaailman informaatiotulvassa on helppo kadottaa se, mikä on todella oleellista. – Kun katsotaan tutkimuksia hyvän, oikeasti merkityksellisen elämän elementtejä, niin kyllä ne löytyvät ihmissuhteista ja siitä miten tulemme oman mielemme kanssa toimeen. Merkityksellisten elementtien tilalle on kuitenkin koko ajan tarjolla runsaasti muuta, nopeampaa ja pinnallisempaa sisältöä. Kalliokin myöntää, että muun muassa nykyajan sosiaalisen median luomia odotuksia on vaikea ohittaa. On helpompaa yrittää saada paljon tykkäyksiä vaikkapa jollekin kuvalle, kuin hyväksyä omaa itseään. – Se on juuri näin. Mutta ei kukaan ole 6 LAB1703_4-7_pääjuttu.indd 6 3/2017 18.10.2017 9:37:39

väittänytkään, että hyvä elämä olisi välttämättä helppoa. Esimerkiksi vanhemmuus tai pitkä parisuhde ovat monella tavalla monimutkaisia ja vaikeita asioita, mutta samaan aikaan valtavan antoisia ja merkityksellisiä. Merkityksellisten asioiden sijaan epäolennaisiin asioihin keskittyminen tuottaa Kallion mukaan pidemmän päälle tyhjyyden tunnetta. – Se on tänä päivänä hyvin tavallista ja mielenterveysongelmat ovat myös hyvin tavallisia. jon perheen kanssa olemista ja luonnon keskellä viihtymistä. Perheeseen kuuluu aviomies ja kaksi lasta. – Perheaikamme on hyvin arkista ja tavallista. Ei todellakaan mitään ekstreme-kokemuksia, vaan esimerkiksi yhdessä ruoan valmistamista ja syömistä. Lapsien kanssa tehdään myös yhdessä läksyjä. Mutta tässäkään olennaisinta ei ole se tekeminen, vaan se oleminen ja tavoitettavuus toinen toisille. Kallion mukaan ihmissuhteissa koros- ”ELÄMÄ EI OLE PELKKÄ ASENNEKYSYMYS” Kallion mukaan onnellisuus lepää kahdella perustalla. Niistä mielihyvä tuottaa nopeita ja helppoja elämyksiä, arvot sen sijaan vahvaa ja pysyvää turvallisuutta. – Mielihyvää lisääviä asioita on helppo tehdä, ja ne tuottavat mielihyvää nopeasti. On helpompaa tehdä niitä kuin kohdata hankalia asioita ja käsitellä niitä. Ihmisen kyky käsitellä vaikeita asioita tekee suhteista vahvempia ja ihmisistä läheisempiä. Tätä kykyä kannattaa tavoitella ja vahvistaa. – Silloin mennään arvojen puolelle, ja siellä tulee vaikeiden asioiden jälkeen suuria palkintoja. Jokaisen arvoista paljastaa paljon ihmisen itsensä valitsema ajankäyttö. Se kertoo, mitä kukin pitää tärkeänä. – Tai siitä, miten on onnistunut kuuntelemaan ja myös toteuttamaan omia arvojaan. Monen kokema tyhjyyden tunne voi juontua asioista, joita ihminen ei välttämättä itse edes tavoita. Häpeän ja pettymyksen tunteita voi herätä, jos syytä ahdistukselle ei itse ymmärrä. – Vastaanotollani on usein keskusteluita siitä, että elämässä on kaikki periaatteessa hyvin, mutta silti oma olo on varsin huono. Sitä ristiriitaa on monen vaikea ymmärtää ja sietää itsessään. MAARET KALLIO PUNNITSEE jatkuvasti, elääkö hän omien arvojensa mukaan. Kallion oma hyvä elämä rakentuu pienessä piirissä, johon kuuluu pal3/2017 LAB1703_4-7_pääjuttu.indd 7 tuvat parisuhde sekä vanhemmuus. Parisuhteessa mietitään liian usein, miten toisen saisi muuttumaan. – Ydin on kuitenkin juuri siinä, että ensisijaisesti voimme vaikuttaa itseemme. Kirjassaan Kallio painottaa läsnäolon merkitystä parisuhteessa. – En tarkoita, että pitäisi koko ajan olla sataprosenttisesti läsnä, mutta joka päivä olisi tärkeää olla niitä aitoja läsnäolon hetkiä. Pitäisi malttaa kuunnella ja vastaanottaa. Se tuo ihmiset takaisin yhteyteen ja lähemmäksi. Parisuhde mitataan usein arjessa. Toistuvat teot ja arjen rakenne ratkaisevat, kuinka hyvin parisuhde toimii. – Ihmiset miettivät ja odottavat usein jotakin juhla- tai vuosipäiviä, ja ne voivatkin olla kivoja, mutta eivät ne suhteen onnistumisen kannalta kovin merkityksellisiä ole. Kiire on kohtaamisille myrkkyä. Vanhemman tulisi uskaltaa olla oman lapsensa edessä aito, eli vajavainen ihminen. – Pitää olla. On hirveää, jos lapsella on joku virheetön mestari vanhempana. Vanhempi on lapselle hyvin vahva malli, josta lapsi katsoo, että miten ihmisyyden kanssa tullaan toimeen. Lapsi sisäistää asioita myös sen mukaan, miten vanhempi kohtaa elämää. Se, miten vanhempi kohtaa ongelmia, vaikuttaa lapsen kykyyn sietää epätäydellisyyttä ja epävarmuutta. Mielenterveyden ja hyvinvoinnin kannalta kyky käsitellä epämiellyttäviä tunteita on ihmiselle erittäin olennainen. – Vanhemmat saattavat yrittää tehdä lasten olot hyvin leppoisiksi ja yrittää, että lapset eivät joutuisi kohtaamaan mitään negatiivisia asioita. Se on iso karhunpalvelus, koska miten sitä sitten osaa toimia maailmassa, jossa väistämättä joutuu kohtaamaan paljon pettymyksiä ja riitoja. Kallion mukaan hyvästä elämästä kyllä puhutaan paljon yhteiskunnassa, mutta puheeseen on etenkin viime vuosina sisältynyt paljon tuulesta temmattua puhetta. – Suoraan sanottuna on paljon aivan huuhaata, eräänlaisia onnen pikakursseja. Niillä sitten tavoitellaan huippuonnellista elämää viidessä viikossa, mikä on ihan puppua. Ihmisille yritetään myydä paljon sellaista, mikä ei ole mahdollista ja mikä itseasiassa lisää pahoinvointia. "KIIRE ON KOHTAAMISILLE MYRKKYÄ" Negatiivisista tunteista ei tarvitse yrittää kokonaan päästä eroon. – On hyvin inhimillistä toivoa, että pääsisi, mutta se ei ole asia, jonka voisi itse valita. Tässä ehkä näyttäytyy myös kysymys siitä, mikä todella on ihmisen käsissä ja mikä ei ole. Elämä ei suinkaan ole pelkkä asennekysymys. Olennaista on sen sijaan osata rauhoittaa ja tyynnyttää tunteita oman mielen sisällä. – Ihmisen tulisi myös kyetä erottamaan toisistaan tunteet ja teot. Ne linkittyvät helposti yhteen, että jos suutun, niin heittelen tavaroita. Mutta eihän se todellisuudessa mene näin yksi yhteen, vaan voi suuttua ja kokea vihaa, mutta silti kyetä hillitsemään sitä. Vaikka olosuhteet kotona eivät olisikaan täydelliset, tulisi lapsella kuitenkin olla turvallinen olo. – Vanhemmilla voi ja saa olla erilaisia murheita ja ongelmia. Kyse on siitä, miten vanhempi kannattelee itseään, kannattelee lastaan ja saa itsekin apua. Teksti: Jukka Vuorio Kuvat: Milka Alanen 7 18.10.2017 9:37:41

PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA JA TUKIASUNTOPALVELUJA NUORILLE AIKUISILLE LÄHI- JA PERUSHOITAJIA TARVITAAN KAIKKIALLA, MISSÄ IHMISIÄ HOIDETAAN JA AUTETAAN. Lähi- ja perushoitajat työskentelevät aina lähellä ihmistä lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten keskuudessa. Myös lääkehoito on osa heidän työtään. Lue lisää: www.superliitto.fi Tulevaisuuden Portti on ammatillinen psykiatrinen hoitokoti, joka tarjoaa psykoterapiaa ja erilaisia terapiahoitoja. Pidämme tärkeänä, että nuoret mielenterveyskuntoutujat eivät jää ns. eläkeputkeen, vaan haluamme satsata ammatilliseen kuntoutukseen ja itsenäistymisen tukemiseen. Tiiviin omahoitajasuhteen tärkeys, prosessinomainen työskentely, henkilöstön ammattitaito ja sitoutuneisuus hoitosuhde työskentelyyn yksilöllisin tavoittein ovat tuottaneet erinomaisia hoitotuloksia. Tulevaisuuden Portti Ehdatoksentie 6 46930 Huruksela Puh. 050 913 2990 tulevaisuudenportti@hotmail.com www.tulevaisuudenportti.com ”Ajoittain on ollut vaikeaa henkilökohtaisessa elämässä. Silloin on tuntunut tärkeältä, että on ensinnäkin paikka mihin mennä tekemään jotain ja toisekseen se paikka on sellainen, minne voi tulla juuri sellaisena kuin sinä päivänä on; masentuneena, surullisena, väsyneenä. Vertaistuki on tässä tärkeässä osassa.” Uusia mahdollisuuksia ja reittejä eteenpäin Sinulle tai läheisellesi Tarjoamme tukiasumista asumisyksiköissämme ja yksittäisissä asunnoissa Tampereella, Pirkkalassa ja Ylöjärvellä. Uutuutena lyhytkestoiset arvioivan asumisvalmennuksen jaksot jossa löydämme kanssasi sopivat asumisen ratkaisut juuri sinulle. ”Olen tuntenut turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta” Osallisuutta vahvistavaa kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalista kuntoutusta on tarjolla Tampereella ja Ylöjärvellä monipuolisilla työpajoillamme. Pajan työtehtävät eivät vaadi ammatillista osaamista tai työkokemusta. Tehtävät mietitään yhdessä taitojesi ja valmiuksiesi mukaisiksi. ”Sosiaalinen kanssakäyminen on erityisen kuntouttavaa” Kaikille avointa mielekästä tekemistä päiviin, kädentaitojen vahvistamista, virkistystoimintaa, vertais- ja vapaaehtoistoimintaa on tarjolla Avoin paja Inspiksellä ja Kotipesä-hankkeessa. Puiston kansalaistoiminnan muotoja ovat kokemusasiantuntijatoiminta, avoin ryhmätoiminta, perhetuki ja vapaaehtoistoiminta. ” Mukava ilmapiiri, kivaa toimintaa” Käy sivuillamme www.muotiala.fi ja ota yhteyttä! Tervetuloa mukaan reiluun porukkaan, myös kesällä! 8 LAB1703_8-9_kolumni_Sirpa Pahalahti.indd 8 Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry yleishyödyllinen mielenterveys- ja päihdetyötä tekevä yhdistys. Toiminnallamme edistämme hyvinvointia, osallisuutta, tasa-arvoisuutta ja aktiivista kansalaisuutta. 3/2017 18.10.2017 9:52:51

OMAISEN ÄÄNI Sirpa Pahalahti Vertaistuki auttaa jaksamaan O KUVA: MARIKA FINNE lin menossa ensimTämän vuoksi on ensiarvoisen mäistä kertaa tärkeää, että vertaistukea on saatamielenterveysvilla. Mikä helpotus onkaan, kun omaisten ryhmään. voi turvallisessa ryhmässä jakaa Minua jännitti: kokemuksiaan. Kun tietää, että ”Mitä jos siellä olisi joku tuttu?” Ei muut eivät tuomitse, eivät edes ollut, mutta oli monta muuta omanihmettele ratkaisujasi. Voi pohtia, laisessaan omaistilanteessa olevaa mitä minulle nyt kuluu, miten minä ihmistä. Ryhmässä kerroimme toisilvoin. Saa vapaasti osoittaa tunteilemme elämästämme, kokemuksistaan: itkeä, nauraa, olla vihainen, tamme ja selviytymiskeinoistamme. surullinen tai rakastunut, iloinen ja Tuntui hassulta, että olin jännittyytyväinen. Jos arki sujuu pitkälti tänyt näiden ihmisten tapaamista. sairastuneen läheisen tahdissa, Olimme tulleet ryhmään nimenomille tunteille ja ajatuksille voi omaan sen vuoksi, että voisimme olla hankalaa löytää tilaa. Omaisten jakaa kokemuksiamme, saada neuvoja ryhmässä nämä kaikki ovat sallittuja tai ainakin uusia näkökulmia tilanteeja hyväksyttyjä. seemme. Usein ryhmissä keskustellaan Mielenterveyden haasteisiin liitsiitä, mikä vertaistuessa oikein tyvät asiat ovat yhteiskunnassamme auttaa. Kerran joku sanoi, että monin osin tabu. Asian normalisoinhelpottaa, kun kuulee jollakulla MIKÄ HELPOTUS ONKAAN, KUN nissa on edetty, mutta vielä on jäljellä olevan asiat vielä huonommin kuin VOI TURVALLISESSA RYHMÄSSÄ vaikenemista, häpeää ja leimaantuminulla. Ja tämän kuultuamme JAKAA KOKEMUKSIAAN. mista. purskahdimme kaikki nauruun. Yhteiskunnassamme on myös Vertaistuessa on toki sekin puoli, tapana, että sairauksistaan saa halutessaan puhua vain asianettä omia kokemuksiaan voi suhteuttaa toisten kokemuksiin. Siitä omainen itse. Tämä oletus koskee kaikkia sairauksia, mutta on paljon iloa ja hyötyä, että ryhmässä saa nähdä myös asioiden mielen sairauksia aivan erityisesti. Edelleen pelätään ”hullun” koomiset puolet. Omaisten ryhmissä nauru ei koskaan ole ivalleimaa sekä arvellaan avoimuuden vaikuttavan ihmissuhteisiin lista. Ryhmässä ei pilkata sairastunutta eikä omaista. Elämässä ja esimerkiksi työn saantiin. vaan joskus tapahtuu hassuja asioita ja niitä voi olla vaikea jakaa Yksi mielenterveysomaisena olemisen erityispiirre liittyy sellaisten ihmisten kanssa, jotka eivät ole kokeneet samaa. juuri stigmaan. Mitä voin julkisesti kertoa läheiseni psyykkiAsioiden käsittely on parasta seurassa, jossa sinua ymmärsestä sairaudesta? Voinko sanoa työpaikalla, että minulla on nyt retään, sinut hyväksytään ja sinua arvostetaan. Aluksi omaisvaikeaa, koska läheiseni psyykkinen sairaus on huonommassa ryhmissä voidaan olla melko ”syvissä vesissä”, mutta ryhmän vaiheessa? Voinko pyytää keskellä päivää vapaata, että pääsisin edetessä tunnelma kevenee ja ilo ja huumori lisääntyvät. mukaan läheiseni poliklinikkakäynnille tai hoitoneuvotteluun? Huumorin avulla voi pitää toivoa yllä ja joskus on helpompi Aina ei tällaiseen avoimuuteen pysty. nauraa kyynelten läpi. 3/2017 LAB1703_8-9_kolumni_Sirpa Pahalahti.indd 9 9 18.10.2017 9:52:52

”Tärkeää on muistaa, että on vain äiti” ”Syyllisyys tulee mitättömistä asioista”, toteaa Laura Lanansilta-Laine, 12-vuotiaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavan pojan äiti. Syyllisyys on tunne, jonka kanssa psyykkisesti sairastuneiden lasten vanhemmat usein kamppailevat. Aiheutinko minä tämän kaiken? Mitä olisin voinut tehdä toisin? Apua tunteen käsittelyyn löytyy vertaisilta. K un Laura Lanansilta-Laine sai 19-vuotiaana esikoisensa, suloisen, mustatukkaisen poikavauvan, olivat asiat hyvällä tolalla. Vaikka tiet lapsen isän kanssa erosivatkin pian, Laura uskoi pärjäävänsä lapsen kanssa hyvin kaksin. Vauvavuosi oli ihana, ja Laura nautti siitä suunnattomasti. Kun poika kasvoi ja oppi kävelemään, arki muuttui yhtäkkiä haasteelliseksi. Lapsi oli levoton ja raivarit rajuja. Poikaa täytyi pitää usein aloillaan, ettei hän päässyt satuttamaan itseään. – Ajattelin pitkään, että on vain 10 LAB1703_10-13.indd 10 vahvuus, että lapsi saa paljon aikaiseksi, on luova ja eläväinen, Laura muistelee. Lapsen siirtyessä päiväkotiin alkoi kotiin tipahdella huolestuneita viestejä: lapsi ei tottele, ei keskity, ei leiki. Leikkikavereiden kanssa oli ongelmia. Sosiaalisten suhteiden rakentaminen ei onnistunut. Laura päätti hakea tilanteeseen apua ja otti yhteyttä perheneuvolaan. Perheneuvolan työntekijät ajattelivat pojan käytöksen johtuvan aluksi siitä, ettei nuori yksinhuoltajaäiti osaa asettaa lapselle kunnollisia rajoja. Neuvolassa pojan nähtiin vain olevan ikäistään etevämpi ja kaipaavan mielekästä tekemistä. Laura ei tähän kuitenkaan uskonut, vaan piti pintansa ja kertoi ammattilaisille toistuvasti huolestaan. 5-vuotisneuvolassa lääkäri lopulta kuunteli ja otti äidin puheet vakavasti. Hän antoi pojalle lähetteen neuropsykiatriselle poliklinikalle Tampereen yliopistolliseen sairaalaan. Ensimmäisellä käynnillä Taysissa lapselle asetettiin ADHD-diagnoosi ja käteen lyötiin lääkeresepti. Vaikka Lauraa mietitytti, onko lääkkeiden käyttö turvallista alle 7-vuotiaalle, lääkityksen myötä arki helpottui ja lähti sujumaan. Samoihin aikoihin Laura tapasi 3/2017 18.10.2017 9:55:30

” 3/2017 LAB1703_10-13.indd 11 11 18.10.2017 9:55:33

nykyisen aviomiehensä. Kun arjen pääsi jakamaan toisen aikuisen kanssa, helpotti se omaa jaksamista. POJAN ENSIMMÄISET VUODET KOULUMAAILMASSA pienluokassa sujuivat hyvin, mutta kun hän siirtyi 3. luokalla pienluokasta suureen luokkaryhmään, alkoi käytöksessä näkyä jälleen erikoisia merkkejä. Syyslukukauden lopussa poika alkoi vetäytyä, eikä mikään huvittanut. Kevään koittaessa vauhtia sen sijaan alkoi tulla yhtäkkiä lisää, ihan liikaakin. 10-vuotiaan teot menivät laittomuuksien puolelle. Mielialat vaihtelivat rajusti ja pienen pojan suusta kuuli itsetuhoisia puheita. – Sain piilottaa keittiöveitset ja työkalut, koska hulluja päähänpistoja riitti. Poika oli arvaamaton etenkin itseään kohtaan. Myös suuruuskuvitelmia esiintyi: poika ajatteli olevansa kuolematon. Hän ajoi pyörällä päin liikkuvaa autoa, koska ajatteli näyttää, ettei siinä kuinkaan voi käydä. – Koko perhe kärsi oireilusta. Suoritin arkea, itkin yöt, enkä ollut kolmelle pojalleni läsnä kuin fyysisesti. Lopulta Laura sai sanottua perheneuvolassa, ettei enää jaksa. Kohta lähtee joltain henki. Perheneuvolasta annettiin lähete Taysin psykiatriselle osastolle. Odottelua kesti kuitenkin yhdeksän kuukautta, ennen kuin osastolle päästiin. – Siellä todettiin, että tilanne on vaikea. Kahdeksan viikkoa tutkittiin ja hutkittiin, ja sitten tuli diagnoosi lapsuusiän kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. – Sen jälkeen elämä onkin ollut aika mielenkiintoista. Lääkitys ei ole vieläkään kohdallaan, eikä varmaan koskaan tule tilannetta pelastamaankaan. PERHEEN ARKI on nykyisin jojoilua hyvien ja huonojen päivien välillä. Kolmen lapsen kanssa viikot ovat johdonmukaisia ja tarkoin strukturoituja. – Käytämme paljon tukiverkostoa, jotta saamme arjen pyörimään. Kaikkia kolmea lasta ei voi esimerkiksi viedä yhtä aikaa kesälomareissulle. Joku on yleensä isovanhemmilla, että saadaan paletti pyörimään. Lasten keskinäiset sisarussuhteet eivät ole sairaudesta tai arjen erityisjärjestelyistä kärsineet. – Tietysti uusioperheen haaste on, 12 LAB1703_10-13.indd 12 että lapseni voi kokea itsensä ulkopuoliseksi. Poika on kuitenkin todella huolehtivainen, ja pikkuveljet ovat hänelle hirveän tärkeitä. Lähitulevaisuuden suhteen Lauraa huolettaa pojan jo alkanut murrosikä ja sen tuomat lisämausteet. Nuori karkailee, varastaa, leikkii tulella ja menee luvattomiin paikkoihin. Vanhemmalle on haaste oppia erottamaan murrosiän murheet ja oireilut sairauteen liittyvistä oireista. – 12-vuotiasta on vaikea vahtia koko ajan ja pitää kotona. Ja toisaalta, onko se kenenkään etu? Laura on joutunut hyväksymään, että mikäli perheen arki ei muutu turvallisemmaksi ja siedettävämmäksi, yhtenä vaihtoehtona on pojan sijoittaminen eli asuminen oman kodin ulkopuolella. – Välillä sitä miettii, onko tällaisen lapsen paikka kotona. Jos tuntuu, etteivät perheen aikuiset riitä arjen pyörittämiseen, niin toki välillä käy mielessä, olisiko parempi himmata. TAYSIN PSYKIATRISELLE OSASTOLLE pääsystä Laura on yhä kiitollinen. Henkilökunta on tehnyt kaikkensa ja tsempannut perhettä moneen otteeseen. Taysiin saa myös hyvin yhteyden, ja perheen huolia kuunnellaan. Koulussa ja lastensuojelussakin lapsen tilanne osataan nyt ottaa vakavasti, kun tiedot tulevat psykiatriselta osastolta. – Kelan kanssakaan ei tarvitse enää tapella tai vakuutella mitään. Tällaiset asiat hoituvat hyvin. Ainoastaan tiedonsaanti on Taysissa takkuillut. Esimerkiksi oppaita lapsuusiän kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä ei ole olemassakaan. – Kun luet aikuisen kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, siinä ei ole mitään samaa kuin lapsen kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä. – Lasten sairaudet ovat paljon monimuotoisempia ja näyttäytyvät eri tavalla. Lapsella esimerkiksi mielialat vaihtelevat yhden päivän aikana jopa satoja kertoja. Se ei ole tavallisen lapsen mielialavaihtelua, vaan todella rajua ja rankkaa itkusta nauruun menemistä. Laura toivookin, että joku nappaisi vaikka opinnäytetyönsä aiheeksi lapsuusiän psyykkiset sairaudet ja tekisi niistä oppaan. Yksi syy lapsuuden näkökulmasta kirjoitettujen oppaiden puuttumiseen saattaa olla, että usein kaksisuuntaisen mieli- alahäiriön kaltaiset psyykkiset sairaudet puhkeavat vasta nuorella aikuisiällä. Siinäkin mielessä Lauran perheen tilanne on erityinen. – Tosiasia on, että kun sairaus alkaa varhaisessa vaiheessa, taudinkuva on hankalampi. – Kun lapsi sairastuu varhaisessa vaiheessa, vanhemmalla on kuitenkin enemmän aineksia tarttua asiaan, hoitaa lasta ja tehdä hänen kanssaan yhteistyötä. Jos lapsi sairastuu kaksikymppisenä, hän voi sanoa, että minun äitini tai perheeni ei ole tässä millään tavalla mukana. Jos kaksikymppinen ei halua hoitoon, hän päättää sen itse. Sairastui lapsi sitten missä iässä tahansa, tilanne on aina vanhemmalle kuormittava. – Vaikka sairastumisikä olisikin toinen, oli lapsi sitten 10- tai 20-vuotias, vanhempi käy aina läpi samat ajatukset ja tunteet. SYYLLISYYS ON YKSI NIISTÄ TUNTEISTA, joiden kanssa sairastuneen lapsen vanhemmat usein kamppailevat. – Syyllisyys tulee mitättömistä asioista. Se on ajatus, että tämä on varmaan minun syyni, minä aiheutin tämän ja olen tehnyt vääriä valintoja. – Olen syyllistänyt itseäni siitä, että en jaksanut olla tarpeeksi läsnä, olin aina väsynyt, tein vuorotyötä ja olimme taloudellisesti tiukilla. Siitäkin olen itseäni syyllistänyt, että lapsen isällä on ongelmia, eikä hän siksi ole lapsen elämässä mukana. Laura tekee yhä töitä sen eteen, ettei katkeroidu tai syytä itseään pojan sairastumisesta. Tilanteessa on auttanut myös Taysin psykiatrisen osaston henkilökunta. He ovat painottaneet, ettei perheen tilannetta ole kukaan aiheuttanut. – Syyllisyys on lievittynyt myös silloin, kun on tavannut muita äitejä, joiden lapsi on sairastunut. Usein silloin huomaa, että tuokin on ihan tavallinen perhe. Lapsen sairastuminen ei välttämättä riipu vanhempien koulutuksesta tai taustasta, vaan voi olla vain huonoa tuuria. MIELENTERVEYSOMAISET PIRKANMAA – FINFAMIN piiriin Laura löysi sairaanhoitajaystävänsä vinkistä. Ensiaskeleensa kohti eheytymistä Laura otti yhdistyksessä tarinaryhmässä ja kokemusasiantuntijakoulutuksessa. – Lähtiessäni tarinaryhmään en 3/2017 18.10.2017 9:55:34

ITSEÄ EI PIDÄ SYYTTÄÄ LAPSEN SAIRASTUMISESTA, EIKÄ OTTAA KONTOLLEEN LIIAN VAATIVAA ROOLIA. ymmärtänyt, millainen se todellisuudessa on. Ryhmä oli yllättävän rankka ja esiin tuli tunteita, joita en tiennyt olevan olemassakaan. Sen ryhmän jälkeen katsoin omaa elämääni ihan toisella tavalla. Niin pitkään elin sairastuneen maailmassa. Syyskuusta lähtien Laura on työskennellyt Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFamissa Toivosta turvaa -hankkeen kokemusasiantuntijana. Hankkeen tavoitteena on kehittää vertaistukeen ja kokemusasiantuntijuuteen perustuva osallisuuden malli lapsiperheille, joissa vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma. Vaikka hanke on vielä lähtöruudussa, Laura suhtautuu tulevaan innostunein ja luottavaisin mielin. Kokemusasiantuntijana toimiminen on hänelle mieluinen tehtävä. Kun Laura itse tuli mukaan yhdistyksen toimintaan, juuri kokemusasiantuntijoilta ja vertaisilta hän koki saavansa enemmän tukea kuin aiemmin yhdeltäkään ammattilaiselta. – Kokemusasiantuntijuus on samalla viivalla olemista. Kun omaisen polku on jollain lailla itsellä käytynä, toista voi ohjata käymään sen joko samalla tavalla tai eri tavalla kuin itse. Omaisyhdistyksen ja perheen lisäksi Lauraa auttaa arjessa jaksamaan hevosharrastus. – Kun menen tallille, en ajattele mitään muuta. Se on sellainen henkireikä. Laura on onnellinen siitä, että lasten keskinäiset sisarussuhteet ovat hyvät sairaudesta ja arjen erityisjärjestelyistä huolimatta. ”Poikani on todella huolehtivainen ja pikkuveljet ovat hänelle hirveän tärkeitä.” LAURA KANNUSTAA muitakin vanhempia luottamaan omaan intuitioonsa ja hakemaan sitkeästi apua, mikäli epäilee oman lapsensa sairastuneen psyykkisesti. – Yleensä vanhemmat ovat oikeassa ja tuntevat lapsensa parhaiten. Ongelmia ei pidä peitellä, piilotella tai hävetä. Häpeä on se kaikista surullisin ilmiö. Vanhempien tulisi olla myös armollisia itselleen. Itseä ei pidä syyttää lapsen sairastumisesta, eikä ottaa kontolleen liian vaativaa roolia. Rutiininomainen suorittaminen täytyy lopettaa. – Tärkeää on muistaa, että itse on kumminkin vain äiti. Teksti & kuvat: Emilia Aakko 3/2017 LAB1703_10-13.indd 13 13 18.10.2017 9:55:37

Omaisen polku kokemusasiantuntijaksi alkaa oman tarinan kirjoittamisesta Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry:n kokemusasiantuntijat kulkevat läpi tarkkaan suunnitellun koulutuskokonaisuuden. F inFami-yhdistyksille kokemusasiantuntijat ovat kullanarvoisia. He ovat yhdistyksen vapaaehtoisia, jotka kertovat omaa tarinaansa muiden auttamiseksi. Yhdistyksen toiminnassa kokemusasiantuntijat ovat aktiivisesti mukana ohjaamassa ryhmiä, pitämässä luentoja, osallistumassa työryhmiin, antamassa haastatteluja medialle ja tarjoamassa vertaistukea muille omaisille. Vuonna 2014 FinFami Pirkanmaalla lähdettiin rakentamaan uutta ja innovatiivista Omaisen polku kokemusasiantuntijaksi -mallia, joka lähti liikkeelle halusta luoda yhdistyksen omiin tarpeisiin vastaava kokemusasiantuntijakoulutus. Mallia kehitti työryhmä, jossa oli mukana yhdistyksen vapaaehtoisia ja työntekijöitä sekä Tampereen kaupungin johtava psykologi Eija Stengård. Vain parissa vuodessa mallista on muodostunut yhdistykselle korvaamaton käytäntö. OMAISEN POLKU KOKEMUSASIANTUNTIJAKSI on koulutuskokonaisuus, joka koostuu neljästä osa-alueesta.  Nämä osa-alueet ovat tarinaryhmä, kokemusasiantuntijakoulutus, vapaaehtoiskoulutus ja Prospect-ryhmä. 14 LAB1703_14-15_kirj.pyyntö_Emilia Akko.indd 14 Polun ytimenä toimii tarinaryhmä. Tarinaryhmässä tutustutaan omaisen omiin kokemuksiin erilaisten toiminnallisten harjoitusten ja terapeuttisen kirjoittamisen avulla. Lopuksi kokemuksista muodostetaan yhtenäinen, kirjoitettu tarina. – Oman kokemuksen prosessointi niin, että siitä syntyy tarina, on aivan erityisen tärkeää. Silloin omasta kokemuksesta tulee jäsentyneempi, ja samalla etäisyys siihen kasvaa. Näin ihminen pystyy aikanaan tukemaan ja auttamaan muita niin, ettei itse kuormitu, kertoo Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFamin vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Ritva Katajainen. Mitä useammin tarinaansa prosessoi ja kertoo, sitä helpommaksi tarinan kertominen muuttuu. Kun ensimmäisellä kokoontumiskerralla omaa tarinaa läpikäydessä on itketty vuolaasti, viimeisellä kerralla sen pystyy jo esittämään jäsentyneesti ilman suuria tunteenpurkauksia. – Eikä tarinaryhmän juttu ole pelkästään se oma tarina, vaan myös muiden ryhmäläisten tarinat ja niiden kautta syntyvät ahaa-elämykset. Vertaisuudella on iso merkitys. Et ole yksin kokemuksesi kanssa, jatkaa Lea Härö, toinen vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreista. Tarinaryhmä kokoontuu viisi kertaa. Siinä ajassa omaiselle selviää, onko hän vielä valmis lähtemään kokemusasiantuntijaksi. – Koulutus on prosessi. Se etenee tiheään tahtiin ja kokemuksissa saatetaan käydä syvälläkin. – Omainen saattaa tarinaryhmän aikana huomata, ettei ole vielä valmis ryhtymään kokemusasiantuntijaksi, vaan tarvitsee vielä aikaa omaisena olemiseen ja asioiden kohtaamiseen. Jos omainen ei ole vielä valmis, suosittelemme hänelle polkuun kuuluvaan Prospect-ryhmään osallistumista, Lea Härö kertoo. TARINARYHMÄN JÄLKEEN OMAINEN OSALLISTUU kokemusasiantuntijakoulutukseen. – Kokemusasiantuntijakoulutus on jatkumo tarinaryhmälle. Koulutuksessa muokataan ja harjoitellaan omaa tarinaa erilaisiin esiintymistilanteisiin sopivaksi, Katajainen kertoo. – Kokemusasiantuntijakoulutuksessa omaan tarinaan löydetään se ydin, joka halutaan muiden kanssa jakaa, Härö toteaa. 3/2017 18.10.2017 9:56:43

Vaikka kokemusasiantuntijakoulutus olisikin omaisella käytynä, se ei velvoita häntä osallistumaan mihinkään. Kokemusasiantuntija saa itse päättää, mitä tekee, milloin tekee ja missä tekee, vai tekeekö mitään. – Täällä ei on kokonainen lause, Katajainen toteaa. Tehtävistä kieltäytymistä ei tarvitse perustella. NYKYINEN OMAISEN POLKU KOKEMUSASIANTUNTIJAKSI -malli on muokkautunut koulutuksista saadun palautteen perusteella, ja palautteiden perusteella sitä muokataan jatkossakin. Tulevaisuudessa suunnitelmana on, että kokemusasiantuntijat voisivat toimia myös kokemusasiantuntijakoulutuksen ja tarinaryhmän vetäjinä. Tämä käytäntö on jo käytössä Prospect-ryhmässä, ja se on todettu toimivaksi. Tavoitteena on myös tiivistää yhteistyötä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja lukioiden kanssa. Omaisen polku kokemusasiantuntijaksi -koulutusta tarjotaan oppilaitosten vapaaehtoistoiminnan kursseille yhdeksi vaihtoehdoksi, jonka opiskelijat voivat suorittaa ja saada siitä opintopisteitä. Tällä hetkellä Omaisen polku kokemusasiantuntijaksi -malli on käytössä ainoastaan Pirkanmaan paikallisyhdistyksessä, mutta viime aikoina myös muut FinFami-yhdistykset ovat osoittaneet kiinnostusta mallia kohtaan. Kokemusasiantuntijapolun mallia on lähdetty tarjoamaan myös muille yhteistyökumppaneille. Kokemusasiantuntijapolkua kulkiessaan omainen oppii löytämään niitä keinoja, jotka pitävät omaa jaksamista yllä. Jokainen omainen päättää itse, kuinka paljon tahtoo kokemuksistaan muille kertoa. Tärkeintä on, että hänelle, joka lähtee tarinaansa jakamaan, jää siitä aina hyvä olo. Tarinan muovaamisen lisäksi kokemusasiantuntijakoulutuksessa harjoitellaan esiintymistaitoja, itsearviointia ja rakentavan palautteen antamista sekä vastaanottamista. TARINARYHMÄN JA KOKEMUSASIANTUNTIJAKOULUTUKSEN LISÄKSI omaisen polkuun kuuluu vapaaehtoiskoulutus ja Prospect-ryhmä. Vapaaehtoiskoulutus auttaa tulevaa kokemusasiantuntijaa tutustumaan yhdistyk3/2017 LAB1703_14-15_kirj.pyyntö_Emilia Akko.indd 15 sen toimintaan entistä paremmin, kun taas Prospect-ryhmä antaa selviytymiskeinoja omaisen arkeen. Omaisen polku kokemusasiantuntijaksi on joustava, joten koulutuksen osa-alueet voi käydä läpi omassa tahdissa ja lähes missä tahansa järjestyksessä. Kun koulutus on ohi, uudet kokemusasiantuntijat esittäytyvät yhdistyksen työntekijöille pitämällä esittelyn itsestään ja omasta tarinastaan. Näin kaikki yhdistyksen työntekijät oppivat tuntemaan uudet kokemusasiantuntijat. Samalla he saavat vihiä siitä, millaisiin tapahtumiin uudet kokemusasiantuntijat sopisivat puhujiksi, ja kenelle he pystyvät antamaan vertaistukea. TARKKAAN SUUNNITELLUN RUNKONSA ANSIOSTA FinFami Pirkanmaan kokemusasiantuntijapolku ei ole ainoastaan polku koulutetuksi kokemusasiantuntijaksi, vaan polku omaisena kasvamiseen ja eheytymiseen. Polkua kulkiessaan omainen oppii löytämään ja huomioimaan niitä keinoja, jotka pitävät omaa hyvinvointia ja jaksamista yllä. – Ryhmissä on noussut esille myös sellainen ilmiö, että kokemusasiantuntijapolun myötä suhde sairastuneen kanssa on parantunut, kun oma ymmärrys tilanteesta on kasvanut, Härö kertoo. Kun omainen pääsee polun päähän, hän ei elä enää sairastuneen maailmassa, vaan on oppinut oman tapansa elää sairastuneen rinnalla. Teksti: Emilia Aakko Kuva: Pixabay 15 18.10.2017 9:56:43

Rahasta puhuminen kannattaa Kun läheinen sairastuu psyykkisesti, omainen joutuu usein huolehtimaan sairastuneen arjen sujumisesta. Sairastuneen läheisen vaikeudet rasittavat myös omaisen omaa taloutta ja jaksamista. L äheisen psyykkinen sairaus stressiä. Osa kyselyyn vastanneista omai- Luottokortti on monille itsestäänselvyys vaikeuttaa sairastuneen ja lisäksi perheillä on asunto-, auto- ja sista oli joutunut karsimaan omia menotaloustilannetta sekä kuormittaa opintolainoja, Mattila kertoo. jaan, kuten terveydenhoitomenoja läheisiä sekä henkisesti että talouMitä tehdä, jos on huolissaan omasta auttaakseen sairastunutta läheistään. dellisesti. Näin vastasivat Takuutai läheisen taloustilanteesta tai velkaanLisäksi vastaajat kertoivat raha-asioissa säätiön ja FinFamin toteuttamaan talous- auttamisen vievän paljon aikaa. tumisesta? Ensimmäiseksi Mattila suositkyselyyn osallistuneet psyykkisesti sairasTakuusäätiön viestintäpäällikkö Minna telee käymään läpi oman talouden, tuneiden läheiset. Syksyllä 2016 toteukäytännössä laittamaan säännöllisesti Mattila rohkaisee läheisiä puhumaan tetulla sähköisellä kyselyllä selvitettiin, tulot ja menot sekä velat ja niiden kulut rahasta sairastuneen kanssa ja hakemaan kuormittavatko sairastuneen raha-asiat itselle tietoa ja tukea, jos raha-asiat mieti- paperille ja katsomaan paljonko jää omaisia, sekä millaisia kokemuksia ja elämiseen. Tämän jälkeen voi miettiä tyttävät. tuen tarpeita omaisilla on raha-asioihin itselle sopivat taloudellisen autta- Ihmisillä on taipumus tukea toisia, liittyen. Vastauksia saatiin 77 kappaletta misen rajat. Jos velkojen maksamisessa myös oman taloudellisen tilanteen eri puolilta Suomea. on vaikeuksia tai niihin liittyy huolta, kustannuksella. Jos omaisella on talouPsyykkisesti sairastuneen taloudellista Minna Mattila kehottaa olemaan matadellisia vaikeuksia, niin monesti jeesapärjäämistä heikentävät usein lalla kynnyksellä yhteydessä sekä pienet tulot että vaikeudet oman kunnan talous- ja velkaPSYYKKINEN SAIRAUS taloudenhallinnassa. Yli puolet neuvontaan tai Takuusäätiön kyselyyn vastanneista (64%) Velkalinja-puhelimeen tai chatKUORMITTAA USEIN MYÖS arvioi, että heidän psyykkisesti tiin. SAIRASTUNEEN LÄHEISTEN TALOUTTA. sairastuneen läheisen raha-asiat - Sehän ei tarkoita, että eivät ole hallinnassa. jotain toimenpiteitä tarvitsisi Psyykkinen sairaus kuormittaa usein ruveta tekemään, mutta jo puhuminen ja taan omasta pussista, hän kertoo. Rahamyös sairastuneen läheisten taloutta. asiat ovat herkkiä, eikä niistä puhuta vält- tiedon saaminen voivat auttaa. Joskus se Kyselyyn vastanneista omaisista suurin pienikin vinkki, minkä sieltä saa, on iso tämättä edes oman puolison kanssa. osa kertoi, että heidän oma talous on apu. Monet myös ajattelevat taloudellisesta hallinnassa, mutta psyykkisesti sairastuTalouskyselyyn vastanneiden sairastilanteestaan ylioptimistisesti. Joskus neen läheisen vaikeudet rasittavat omaa tuneilla läheisillä on vaikeuksia rahasairastuneen läheisen voimat voivat taloutta ja jaksamista. Vastaajista suurin asioiden hoitamisessa ja ne näkyvät mennä arjen pyörittämiseen ja omista osa (86 %) kertoi tukevansa psyykkimonella tavalla. Useat vastaajat kertoivat raha-asioista huolehtiminen jää. Laskuja sesti sairasta läheistään rahankäytössä ja sairastuneen osaamattomuudesta ja kasaantuu ja yllättävät menot voivat raha-asioissa. Läheiset tukevat sairastusairauden aiheuttamasta piittaamatkaataa koko talouden. nutta monin tavoin: lahjoittavat rahaa, tomuudesta talousasioissa. Vastauk- Ihmisillä ei ole enää nykyään varalainaavat rahaa, auttavat hakemusten sissa tuli esiin velkaantuminen kulutusrahastoa yllättävien tilanteiden varalle. tekemisessä ja asioiden hoitamisessa. luotoista, nettiostoksista, maksamattoTulot voivat myös olla yksinkertaisesti Kyselyyn vastanneet kertoivat omaisen niin pienet, että säästöön ei jää mitään. mista laskuista sekä turhista lehtitilauktaloudellisen tukemisen aiheuttaneen Myös elämäntapa on muuttunut. Luottoa sista. Jotkut vastaajista kertoivat, että heille henkistä kuormitusta, huolta ja sairastuneen läheisen taloudenhallintaa saa helposti ja sitä tarjotaan jatkuvasti. 16 LAB1703_16-17.indd 16 3/2017 18.10.2017 9:57:27

Jos velkojen maksamisessa on vaikeuksia tai niihin liittyy huolta, kannattaa hakea apua oman kunnan talous- ja velkaneuvonnasta tai Takuusäätiön Velkalinja-puhelimesta tai chatista. haittaavan epäsäännölliset tuet ja epävarmuus niiden saamisesta. Kyselyvastauksissa tuli esiin, että taloudellisen auttamisen rajojen vetäminen sairastuneelle läheiselle on välillä vaikeaa. Minna Mattila rohkaisee keskustelemaan asiasta jonkun kanssa. - Totta kai jos kyseessä on esimerkiksi oma lapsi, niin moni vanhempi on varmasti valmis antamaan jonkin verran rahaa. Mutta jos on muitakin lapsia, niin pitää miettiä tasapuolisuutta. Joissain tilanteissa voi tulla vastaan myös lahjan antamisen verotukselliset rajat. Tärkeää olisi, että sairastuneen läheinen saa tukea myös omaan jaksamiseen ja rajojen vetämiseen. Olisi joku, joka pitäisi realiteetit ja olisi järjen ääni. Tukea voi saada esimerkiksi järjestöjen työntekijöiltä tai vapaaehtoisilta, diakoniatyöntekijöiltä tai omasta lähipiiristä. Jos psyykkisesti sairastuneella on vaikeuksia raha-asioiden hoitamisessa, läheiset voivat tukea häntä esimerkiksi auttamalla rahankäytön suunnittelussa, pitämällä laskut järjestyksessä ja opastamalla niiden maksussa. Sairastuneelle läheiselle kannattaa pyrkiä tekemään raha näkyväksi. Käyttörahan suuruutta voi hahmottaa laskemalla sairastuneen kanssa, paljonko 3/2017 LAB1703_16-17.indd 17 hänellä on raha käytössä päivää kohti ja mihin kuluihin rahan tulee riittää, vinkkaa Mattila. - Rahankäytössä on aina kyse siitä, että valitaan. Valitsetko sinä tämän vai valitsetko tuon. Kaikkeen ei rahaa ole. Etenkin jos sairastuneella ei ole edunvalvontaa, on tärkeä varmistaa, että säännölliset menot kuten asuminen ja lääkkeet tulevat maksetuiksi. Suomessa elatusvelvollisuutta puolisoon, vanhempiin tai aikuisiin lapsiin koulutusavustusta lukuun ottamatta ei ole lain mukaan ole, vaan heidän toimeentulonsa turvataan heidän omilla tuloillaan, kuten sosiaalietuuksillaan sekä omalla varallisuudella. Jos psyykkisesti sairastunut on kyvytön omien asioiden hoitamiseen edunvalvonta voi ottaa hoitaakseen hänen omaisuuden ja taloudelliset asiat. Edunvalvojalla on lisäksi velvollisuus huolehtia, että päämies saa sopivaa hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta. Edunvalvontaa voi hakea itse maistraatista. Jos hakemus tulee muilta kuin henkilöltä itseltään, esimerkiksi pankilta tai omaiselta, edunvalvojan määrää käräjäoikeus. Takuusäätiö ja FinFami järjestivät FinFamiyhdistysten toimijoille, työntekijöille, vapaaehtoisille ja omaisille TalousTsemppari-koulutuksen 26.10.2017 Helsingissä. Koulutuksen teemana oli ”Apua ja tukea arjen raha-asioihin”. Teksti: Hanna Pieviläinen, Takuusäätiön Talouspolku-hanke Lisätietoja: Takuusäätiön kotisivuilta löytyy tietoa talous- ja velka-asioista sekä säätiön toiminnasta www.takuusaatio.fi Takuusäätiön maksuton Velkalinja ma-pe klo 10-14 puh. 0800 9 8009. Kysy rahasta -chat ma-to klo 12.30-15 osoitteessa www.takuusaatio.fi Maksuton talouden seurantatyökalu Penno: penno.fi Tiivistelmä Takuusäätiön ja FinFamin toteuttaman talouskyselyn tuloksista: http://www.takuusaatio.fi/takuusaatio/takuusaation-julkaisut 17 18.10.2017 9:57:27

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Tule mukaan FinFamin toimintaan N KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ ykyään voit viettää vapaa-aikaasi monin eri tuttu omaisneuvoja, jonka olin tavannut ensi kertaa omaisyhtavoin. Entä jos läheisesi on psyykkisesti distykseen tullessani. Pääsin myös vertaistukiryhmän jäseneksi: sairastunut ja raskaan elämäntilanteen takia tuntui hyvältä kuunnella ja keskustella samassa elämäntilanolet itse aivan uupunut ja suorastaan huolesta teessa olevien henkilöiden kanssa. Olen saanut ja saan edelsairas? Tuolloin et luultaleen todella paljon tukea toisilta ryhmävasti jaksa osallistua mihinkään ylimääräiläisiltä. seen ja turhalta tuntuvaan ajanvietteeseen. Pikkuhiljaa voimaantuessani pääsin Juuri tällaista tilannetta varten on mukaan keskusliiton järjestämään Prosmielenterveysomaisten FinFami-yhdispect-vertaistukikoulutukseen. Vasta tässä tykset, joita löytyy ympäri Suomen. Miten koulutuksessa löysin toivon elämääni. huojentavaa onkaan kohdata henkilöitä, Huomasin, että myös minulla on oma joille omaa tilannetta ei tarvitse vääntää elämä. Olin tietämättäni elänyt monia rautalangasta. vuosia sairastuneen elämää. Pääsin irti Omaisyhdistysten toimintaan on läheisriippuvuudesta, jota olin kokenut helppo tulla ja niissä on helppo olla. Saat siitä lähtien, kun sairaus tuli meidän sieltä palvelua, joka on luottamuksen perheeseemme. arvoista. Voit kertoa kaikki salaisimmatkin Tämän jälkeen oloni oli todella huolesi pelkäämättä, että asiat tulisivat helpottunut. En voi koskaan kyllin jonkun toisen tietoon. Omaisiin suhtaukiittää heitä, jotka silloin pitivät Prosdutaan kunnioittavasti. Ketään ei vähekpect- koulutusta. Se lahjoitti minulle sytä ja jokainen on tervetullut avun piiriin. toivon ja elämän. FinFamissa toimivan Voit aistia lämmön, jolla sinut otetaan projektin avulla on onneksi saatu kehivastaan, sillä työntekijämme tettyä vielä lisäkoulutus ja vapaaehtoisemme ovat ProspectPlus, jossa me FINFAMIN TYÖNTEKIJÄT JA VAPAAEHTOISET juuri sinua varten. omaiset voimme vielä OVAT JUURI SINUA VARTEN. Meillä FinFamissa on syventää oppimiamme todella monia eri tukimuoasioita ja vahvistaa itseluottoja, joista varmasti jokaitamustamme. selle löytyy sopiva vaihtoehto. Itse löysin omaisyhdistyksen En voi olla kertomatta myös niistä monista teatteri- ja virkisnoin kymmenen vuoden kipuilun jälkeen. Ensimmäisenä tysmatkoista, joihin olen saanut osallistua. Siellä jaamme kokekohtasin ymmärtävän omaisneuvojan. Hänellä oli aikaa kuunmuksiamme ja virkistymme sekä psyykkisesti että fyysisesti. nella minua ja tunsin saavani todella henkilökohtaista palvelua Kaikkihan me tarvitsemme myös kevennystä ja virkistystä rauhallisessa ympäristössä. Suurimman vaikutuksen teki se, että omaan jaksamiseemme. minua todella kuunneltiin ja asiani ymmärrettiin. Kaikki tämä FinFami-järjestön tarjoama hyvä on antanut Tapasin omaisneuvojaa useamman kerran ja vähä vähältä minulle voimia tehdä yhdistyksessämme vapaaehtoistyötä. Olen sain uskoa selviytymiseeni. Sain myös paljon asiatietoa eri monessa mukana, mutta en voi olla jakamatta sitä hyvää, mitä psyykkisistä sairauksista ja sen jälkeen olenkin ahkerasti osallisitse olen saanut kokea yhdistyksemme kautta. Minusta jaettu tunut luentoihin, joita yhdistyksemme Pohjanmaalla on järjeshyvä tulee takaisin monin verroin. tänyt. On todella tärkeää, että omaiset saavat tietoa sairauksista Haluankin rohkaista kaikkia mielenterveysomaisia tulemaan ja siitä, miten ne vaikuttavat sairastuneisiin läheisiimme. mukaan yhdistyksiimme. Olen varma, että siellä ystävä kohtaa Minulle oli myös tärkeää, että sain osallistua koulutukseen, ystävän. joka koski masennuksesta toipumista. Koulutusta antoi sama Hyvää syksyä kaikille lukijoille! 18 LAB1703_18-19_Puheenjohtaja.indd 18 3/2017 18.10.2017 9:58:05

OLEN VIERELLÄSI -VALOKUVANÄYTTELY Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto esittelevät Satu Kemppaisen kuvia omaishoitajuudesta. Valokuvanäyttely kertoo omaishoitajien ja heidän hoitamiensa läheisten arjesta. Haluaisitko nähdä valokuvanäyttelyn omalla kotipaikkakunnallasi? Ota yhteyttä: tiedottaja Johanna Jussila, johanna.jussila@finfami.fi tai p.045 847 9463 LAB1703_18-19_Puheenjohtaja.indd 19 18.10.2017 9:58:07

Joskus saamme toivoa aikaisemmista vaikeuksistamme, joista olemme selvinneet eteenpäin. Toivo on voimavara Toivo antaa voimaa vaikeidenkin asioiden keskellä. Tutkija Jari Kylmä käsittelee kirjoituksessaan toivon merkitystä elämässä. T oivoa tutkineet, ja siitä mena kohdata mitä tahansa tämä päivä tai sitä välttämättä itse tiedosta tai koe! kirjoittaneet henkilöt ovat huominen tuo. Toivo on sitä, että menen Toinen keskeinen näkökulma toivoon kuvanneet toivoa ihmisen on se, että se on eräs elämän perusvoima- pelkäämättä sisälle asioihin, joista en olemuksen ja elämän keskeitiedä mihin suuntaan ne kääntyvät, jatkan vara, jonka varassa elämme elämäämme senä elementtinä. Esimerkiksi sen erilaisissa maisemissa – joskus menemistäni, vaikkei alussa jokin toimiMarcel kirjoittaa, että toivo on ihmisen kaan niin kuin odotan; se on sitä, että tummissa ja joskus valoisissa maisemissa. sielun sisintä olemusta. Hän on myös luotan siihen mitä teen”. Tätä kuvaa kauniisti Nouwen: ”Minulle todennut, että inhimillinen elämä on Positiivisen psykologian piirissä toivo toivo on asenne, jossa kaikki on edestehty toivosta. Tämä luonnehdinta antaa on määritelty yhdeksi psykologisen säni auki. Se on sitä, että uskallan avoitoivolle sen syvimmän pääoman elemenkaikupohjan inhimiltiksi itseluottamuksen, lisessä elämässä: toivo joustavuuden ja optiTOIVO ON OLEMASSA MEISSÄ JA on olemassa meissä mismin ohella. Kaikki ELÄMÄSSÄMME SILLOINKIN, KUN EMME SITÄ ja elämässämme, nämä ulottuvuudet silloinkin kun emme ovat tärkeitä ihmisen VÄLTTÄMÄTTÄ ITSE TIEDOSTA TAI KOE. 20 LAB1703_20-21.indd 20 3/2017 18.10.2017 9:58:53

elämässä – ihmisen olemuksen, mielen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Minä määrittelen toivon elämän perusvoimavarana, jossa on keskeistä mahdollisuuden kokemus. Tuo mahdollisuuden kokemus ei välttämättä kiinnity mihinkään yksittäiseen asiaan tai tapahtumaan, vaan sitä luonnehtii enemmänkin Sarkian runon sanat ”Ja virvoittavana sana kenties soi.” Tällöin toivo kuvautuu enemmänkin muuttuvana elämän voimana. Toki toiveet ovat myös osa toivoa. Meillä on erilaisia toiveita, jotka ovat tärkeitä elämääkin eteenpäin vieviä asioita. Aina nämä toiveet eivät toteudu ja silloin toivolla elämän voimana on tärkeä merkitys – se auttaa osaltaan meitä sietämään myös pettymyksiä. olla myös menneisyydessä. Myönteiset muistot menneisyydessä voivat olla tiedostettaessa väyliä toivoon. Joskus saamme toivoa aikaisemmista vaikeuksistamme, joista olemme kuitenkin selvinneet elämässä eteenpäin. Niiden sesta, suhde Jumalaan tai muuhun mieleen palauttaminen ja jakaminen on korkeampaan voimaa, voi olla toivon tärkeää. Ihmisen toivoa vahvistavat myös keskeinen elementti. Toivo kytkeytyy tulevaisuuteen suuntaaminen, tulevailäheisesti hengellisyyteen ja ihmisen suuden suunnittelu ja tavoitteiden asetoman uskonnollisen vakaumuksen taminen. toteuttaminen voi vahvistaa hänen Ihminen elää aina jonkinlaisessa toivoaan. Tässä yhteydessä ei pidä myös- suhteessa ympäröivään todellisuukään unohtaa ihmisen suhdetta esimerteen, joka myös on yhteydessä hänen kiksi lemmikkiin tai luontoon. Suhde toivoonsa. Ympäristön fyysiset, psykolojohonkin kertoo siitä, että olemme giset ja sosiaaliset elementit ovat tärkeitä. olemassa tuon suhteen kautta. Toivon kannalta on tärkeää, että voimme Tunteet ovat myös keskeisiä toivossa. kokea elävämme mahdollisimman turvalOleellista on tunteiden vastaanottaminen lisessa ympäristössä. Myös erilaiset ja niiden läpieläminen, sellaisella tahdilla esteettiset elämykset voivat virvoittaa HARVOIN KUITENKAAN TULEMME kuin se itselle tai toiselle sopii. Toivo toivoa: taide eri muodoissa voi tarjota POHTINEEKSI tai tiedostaneeksi toivon sisältää myös haavoittumisen mahdolväylän tämän toivon ulottuvuuden läsnäoloa. Toivottomuus on sen sijaan lisuuden – se ei ole pelkkää hyvää oloa voimistumiselle. Myös luonto voi tarjota ihmisen kokemustässä suhteessa maailman ulottuvahvan toivon TOIVO JA TOIVOTTOMUUS OVAT vuus, jota on vaikea virvoittajan. VAHVASTI HENKILÖKOHTAISIA KOKEMUKSIA, olla tiedostamatVuodenaikojen ta tai sivuuttaa silvaihtelukin JOITA EI VOI TAHDOLLA loin kun se on läsnä. voi muistuttaa TAI JÄRJELLÄ OHJATA. Toivosta puhuttaesmeitä siitä, että sa on myös sivuttaelämä kulkee va toivottomuutta. Toivottomuus on toi- ja tyytyväisyyttä. Hyvä ihmissuhde voi eteenpäin, vaikka meistä itsestämme von vastakohta. olla ratkaisevaa sille, miten uskallamme saattaisi tuntua siltä, että elämämme on Toivottomuus kytkeytyy usein kärsikohdata joskus ehkä hyvinkin pelottavia pysähtynyt toivottomuuteen. mykseen, hätään, elämän tarkoituksettunteita omassa itsessämme. tomuuden kokemuksiin ja sairauksiin. Ihminen voi pyrkiä kohti toivoa toimin- TOIVOTTOMUUDENKIN KESKELToivottomuudessa on läsnä Abramnalla. Se voi olla henkistä toimintaa. LÄ TOIVO on olemassa, vaikka välttäsonin mukaan aloitekyvyttömyyttä ja Ihminen voi pyrkiä aktiivisesti ajattelemättä sitä ei omassa kokemusmaailmaskokemusta, että ei voi omalla toiminnalmaan omaa elämänsä vaikeutta tai sitten sa pystykään näkemään. Se on olemassa, laan mitenkään vaikuttaa tilanteeseensa pyrkiä välillä työntämään se pois tietoikoska se on ihmisen elämän ja olemuksekä surumielisyyttä. suudestaan, levätäkseen. Toimiessaan sen ydintä – se on myös osa kokonaisToivo ja toivottomuus ovat vahvasti ihminen on aktiivinen elämänsä eläjä eikä valtaista terveyttä – myös mielenterveythenkilökohtaisia kokemuksia, joita ei voi passiivinen vastaanottaja. Toiminnassa tä. Sitä kannattaa ja tulee vaalia ja vahvistahdolla tai järjellä ohjata. Ihminen ei ihminen voi vahvistaa toivon lisäksi myös taa, koska se auttaa eteenpäin elämän eri voi esimerkiksi vain päättää, että ei koe muita voimavarojaan, esimerkiksi luovuut- maisemissa. enää toivottomuutta. Myöskään toinen taan luovassa toiminnassa. Teksti: Jari Kylmä, tutkija, ihminen ei voi ikään kuin kääntää toisen Vaikka toivo suuntautuu yleensä tuleTampereen yliopisto toivottomuutta toivoksi – ainoastaan vaisuuteen, sen kasvunaihiot voivat luoda mahdollisuuksia toivolle. TOIVO KOOSTUU ESIMERKIKSI IHMISEN suhteesta omaan itseensä ja elämäänsä. Itsetunto on tärkeä toivon kannalta. Suhde toiseen ihmiseen on tärkeä toivon kannalta: se rakentaa toivoa, silloin kun suhde on avoin ja vastavuoroinen. Eräs ihmisen syvimpiä tarpeita on tarve tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Riippuen ihmisen elämänkatsomuk3/2017 LAB1703_20-21.indd 21 TOIVO AUTTAA MEITÄ SIETÄMÄÄN PETTYMYKSIÄ. Sysmän Apteekki Sysmäntie 38 19700 Sysmä 21 18.10.2017 9:58:53

Verkkopalvelut osaksi FinFami-yhdistysten toimintaa Kun läheinen sairastuu tai oireilee psyykkisesti, FinFami-yhdistysten tarjoama tuki on monelle korvaamattoman arvokasta. Uusien toimintatapojen avulla tavoitetaan yhä paremmin oman alueen mielenterveysomaisia. Y hteiskunta ja toimintaympäristöt muuttuvat kovaa vauhtia. Erityisesti digitalisaation myötä on noussut tarve ottaa käyttöön uudenlaisia kohtaamisen muotoja ja tapoja, joiden avulla voidaan tukea mielenterveysomaisia perinteisten palveluiden rinnalla. Tärkeäksi kysymykseksi nousee, miten pysyä mukana yhteiskunnan ja digitalisaation nopeassa muutoksessa sekä samalla pitää kirkkaasti mielessä omaisyhdistysten perustehtävä, joka on omaisen hyvinvoinnin edistäminen ja uupumisen ennaltaehkäisy siten, että palvelut ovat mahdollisimman lähestyttäviä. Vastatakseen tähän kysymykseen FinFami Uusimaa haki viime keväänä rahoitusta valtakunnallisesti toteutettavaan VETO-projektiin. Projektin yhtenä kulmakivenä on verkossa tapahtuvan ryhmä- ja vertaistukitoiminnan kehittäminen. Yhdistyksissä kohtaaminen tapahtuu pääsääntöisesti kasvotusten tai puhelimitse. Pitkät maantieteelliset etäisyydet, aikataulut tai omaisen haastava huolenpitotilanne saattavat helposti estää omaisen pääsyn tuen piiriin. Tässä piilee syrjäytymisen riski, voimakas yksinäisyyden tunne. Etäosallistumisen mahdollistaminen on keskeistä, jotta omaisen hyvinvointia ja läheisten jaksamista voidaan tukea yhä paremmin. Tulevaisuudessa on mahdollista asioida muun muassa omaisneuvonnan kanssa videovälitteisesti ja ajan omaisneuvontaan voi varata suoraan verkosta. Verkkoajanvarausta pilotoidaan parhaillaan 22 LAB1703_22-23_kolumni_Riikka Ranta.indd 22 Uudenmaan yhdistyksessä. Tulokset ovat rohkaisevia: varausmahdollisuus verkossa madaltaa yhteydenoton kynnystä. Et jää yksin. Vuorovaikutteiset verkkopalvelut eivät kuitenkaan ole täysin uutta toimintaa FinFami-yhdistysperheessä. Esimerkiksi FinFami Pirkanmaan Kolmen Kimppa -projekti on jo vuodesta 2016 tukenut parisuhteessa olevia Pirkanmaan alueen miespuolisia omaisia hyödyntämällä Suomen Mielenterveysseuran tuottamaa Tukinet.fi -verkkopalvelua. Myös keskusliitto on pilotoinut verkossa toteutettavaa vertaistukea Väestöliiton Perheaikaa.fi -palvelun kautta. Kolmen Kimpassakin hyödynnetty Tukinet.fi-palveluun on tulossa ensi vuoden alussa iso uudistus. Käytettävyys, toiminnot ja yhdistysten oman tarjonnan nostaminen erilaisissa tiedotuskanavissa paranee. VETO-projekti kartoittaa parhaillaan mahdollisuuksia ottaa ensi vuonna uudistuva palvelu käyttöön valtakunnallisesti. Tavoitteena on, että kaikki FinFamiyhdistykset voivat hyödyntää monipuolisesti samaa alustaa ja sille yhteistyössä toteutettavaa - alueellisesti riippumatonta - palvelutarjontaa. Jotta valtakunnallinen käyttöönotto onnistuisi, edellyttää se alueyhdistysten aktiivista osallistumista kehitystyöhön. Etuna valtakunnallisessa palvelutarjonnassa on, että palveluiden eli tässä tapauksessa ryhmien järjestämisestä ei tarvitse vastata yksin, vaan resursseja voidaan hyödyntää laajemmin, esimerkiksi vuorottelemalla ryhmänvetäjän vuoroja eri alueyhdistysten kesken. VETO-projektin yhtenä tavoitteena on tuottaa alueyhdistyksille ns. best practises -ajatusta digitaalisista palveluista. Toisin sanoen pohditaan omaistyön näkökulmaa unohtamatta, mitkä palvelut sopivat mihinkin tarkoitukseen, ja mitä palveluiden tuottaminen vaati niin henkilöstöltä, resursseilta ja laitteilta. Projektin resursseista johtuen suurin osa piloteista käynnistetään Uudenmaan alueyhdistyksessä, jossa erilaisia toimintoja on jo kovaa vauhtia lähdetty viemään verkkoon. Projekti jalkautuu myös muihin FinFamin alueyhdistyksiin ja pyrkii toteuttamaan pilotteja valtakunnallisesti riippuen alueyhdistysten toiveista, tarpeista ja resursseista. Jotta kaikki yhdistykset voisivat hyödyntää digitalisaation mukanaan tuomia mahdollisuuksia, tulisi myös teknisten ja tietotaidollisten puitteiden olla kunnossa. Yhdistyksillä on mahdollisuus saada käyttöönsä erilaisia yleishyödyllisiä ohjelmistoja edullisella nonprofit -hinnoitteluilla. VETO-projekti kartoittaa ohjelmistot, laatii suositukset laitteista, ja kartoittaa resurssit aktiivisen omaistoiminnan mahdollistamiseksi. Tarkoituksena on myös kehittää yhdistysten välistä yhteistyötä. Erilaisia digitaalisia palveluväyliä hyödyntävät verkkopalvelut lisäävät alueyhdistysten tavoitettavuutta kaikille heille, jotka kantavat mukanaan nykyaikaisia älypuhelimia ja tabletteja. Tutustu VETO-projektiin ja kysy lisää: www.finfamiuusimaa.fi/veto Teksti: Osku Marjanen ja Tuukka Mäkelä, FinFami Uusimaa ry 3/2017 18.10.2017 9:59:35

KOLUMNI Riikka Ranta, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, FinFami Uusimaa ry Meillä on vapaaehtoistoiminnan strategia! S suutemme. Edistämme yhdessä suurella sydämellä mielenterveysomaisten ja -perheiden hyvinvointia ja tämä näkyy. Yhteistä asiantuntijuuttamme hyödynnetään yhä enemmän sidosryhmäverkostoissamme ja olemme pidetty yhteistyökumppani. Strategiatyöskentely lähensi alueellisia FinFami-yhdistyksiä, vaihdamme kokemuksia ja teemme mielessä. yhdessä. Ollaan ylpeitä tästä. Hyvä me! Minulle vapaaehtoistoiminnan Vapaaehtoistoiminnan arvot ja strategia merkitsee vapaaehtoismeille tärkeät asiat ovat kansalaistoiminnan ehdottoman tärkeyden järjestölähtöisyys, kunnioitus, luottunnistamista ja tunnustamista. tamus, lämpö, vaikuttavuus ja uskallus. Samaan suuntaan katsomista ja Arvot ovat kirjattuna pelkkiä sanoja yhdessä tekemistä sekä jaetun asianja ne tulevat eläviksi vasta siinä, miten tuntijuuden näkemistä ensiarvoisen toimimme. Auki kirjoitettuna yhdessä tärkeänä osana toimintaa. Arjen työstetyt arvot ovat vaikuttavaa luettoiminnassa ei ole toista ilman tavaa. Ne haastavat meidät jokaisen toista: vapaaehtoisten ja työntekija sitouttavat meidät kaikki toiminaan jöiden asiantuntemus on toistaan niiden mukaisesti. täydentävää ja vastavuoroista. Tämä Syyskuussa FinFami Uusimaa luo vahvuutta ja vaikuttavuutta pysähtyi hetkeksi tutkailemaan vapaatoimintaamme. ehtoisten, työntekijöiden ja halliVapaaehtoistoiminnan strategia tuksen yhteistyötä ja sen toteutumista on FinFami-yhdistysten yhteinen. esimerkiksi arvojen ja toisaalta konkYhteisiä suuntaviivoja vapaaehtoisreettisen toiminnan näkökulmasta. toiminnalle oli luomassa Kulkevatko nämä käsi EDISTÄMME YHDESSÄ SUURELLA SYDÄMELLÄ kaikkiaan 120 FinFamin kädessä? Mikä on kokevapaaehtoista, luottamuksemme asiassa? Ja MIELENTERVEYSOMAISTEN JA -PERHEIDEN mushenkilöä ja työntemitä on tasa-arvoinen HYVINVOINTIA. kijää ympäri Suomen. yhdessä tekeminen? Strategiaprosessin Mitä konkreettista tämä aikana omakohtaiset tunnelmat kimpoilivat innostuksen, pohdinta tulevaisuudessa tuottaa, on hykerryttävän jännittävää toivon, informaatioähkyn ja toivottomuuden kautta takaisin ja mielenkiintoista. innostukseen, mutta lopulta me teimme sen! Meillä on strategia Seuraava tärkeä asia, johon FinFami Uusimaa keskittyy, on vapaaehtoistoiminnalle! vapaaehtoistoiminnan viestintä. Miten viestimme toisillemme ja Mitä strategiaprosessi toi näkyväksi? Ei liene harvinaista, että ulospäin? Tässä kehitystyössä vuoden alussa aloittanut yhteinen toisinaan sokeudumme toiminnallemme. Tämä tosiasia tuodaan VETO-projektimme on suuressa roolissa. Mitä uutta projektin usein esille vain negatiivisissa merkityksissä. Meillä Uudellakautta voisimme saada, josta olemme jo kauan haaveilleet? maalla havahduttiin siihen, mitä kaikkea jo teemme. Miten Yhteisen toiminta-alustan vapaaehtoistoiminnan ideoimiseen ja moninainen onkaan vapaaehtoistoimijoiden panos alueemme viestintään? Uusia muotoja toimia vapaaehtoisena jo olemassa omaisten hyväksi ja miten voimakas on hyvän kierrättämisen olevien rinnalle? Materiaalipankkeja? Keskustelualustoja? palo. Meillä on tehty vapaaehtoistyötä myös piilossa, nyt se on Vapaaehtoistoiminnan strategia on tuore, työtä on paljon ja näkyvää ja voimme kehittää sekä kokeilla rohkeasti uutta. onneksi työ ei lopu. Tärkeintä on jatkuvuus. Yhdessä todellakin Toinen strategiaprosessin esille tuoma asia on vetovoimaiolemme enemmän! KUVA: MARIKA FINNE ain ilokseni pyynnön kirjoittaa muutaman sanan siitä, miten vastikään valmistunut FinFamin vapaaehtoistoiminnan strategia näkyy arjen työssä. Kirjoitan tämän vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin näkökulmasta. Strategiapuu on huoneeni seinällä ja aktiivisesti 3/2017 LAB1703_22-23_kolumni_Riikka Ranta.indd 23 23 18.10.2017 9:59:36

Auttava Omainen -toiminta on aloitettu Pohjois-Karjalassa Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden omaiset kaipaavat tukea elämäänsä. Tukea ja ohjausta kaivataan erityisesti sairaalan puolelta. Pohjois-Karjalassa mielenterveysomaisten hyvinvointiin on alettu kiinnittää enemmän huomiota. P ohjois-Karjalassa Siun soten tärkeää ja jo itsessään ennaltaehkäisevää pitääkin olla, omaisen jaksamista tulee AVOT-hanke kehittää omaismielenterveystyötä. harvoin kysyttyä, hän toteaa. neuvontaa ja omaisten vertais– Jatkossa tulee varmasti ajateltua Hoitajat tapaavat omaisia muun tukea yhteistyössä omaisjärjesenemmän siltä kannalta, että ei ole muassa heidän vieraillessaan osastolla. töjen kanssa. Pohjois-Karjalan kiellettyä kysyä potilaan omaiselta, Omaisia kutsutaan mukaan myös hoitomielenterveysomaiset - FinFami ry on mitä sinulle kuuluu. Kun omainen palavereihin, joissa puhutaan potilaan mukana yhteistyökumppanina. Työn jaksaa paremmin, se tukee myös potitilanteesta ja hoidosta ja siitä, miten taustalla on Varsinais-Suomessa kehilaan jaksamista. Tietoa ja tietoisuutta omainen tukee potilasta. tetty Auttava Omainen -toiminta, jonka omaisen tuen tarpeesta tulee lisätä, jotta – Näissä tilanteissa olisi otollinen soveltamisen ja levittämisen kehittämisomaiset huomioitaisiin paremmin. On tilanne kysyä omaiselta: ”Miten sinä asiantuntijana toimii sairaanhoitaja Sini tärkeää, että omaistyöstä annetaan tietoa jaksat?”, Ikonen toteaa. Ikonen psykiatrisesta erikoissairaanhoihoitohenkilökunnalle, Ikonen toteaa. Läheisen sairastuminen on omaisille dosta. Psykiatrisen sairaalan ja avopalveraskasta. Ikonen on kohdannut omaisia työsluiden henkilöstölle on alettu järjestää – Tulee tilanteita, joissa huomaa, kennellesomaisneuvonnan sään psykiatkoulutuksia. PSYYKKISTEN SAIRAUKSIEN KOHDALLA risella osasSote-ammattiON USEIN KYSE VUOSIEN, JOPA VUOSIKYMMENIEN tolla. Hanketyö laisia kouluteOMAISKOKEMUKSESTA. on saanut hänet taan omaisneuvokiinnittämään jiksi ja vapaaehenemmän huomiota omaisten hyvinvoin- että omainen on todella väsynyt. Hän toisia vertaisomaisiksi tukemaan muita tiin ja asemaan. omaisia omien kokemustensa pohjalta. saattaa kertoa hoitajille, että on uupunut – Olen huomannut, että en ole Lisäksi järjestetään omaisten tietoilja joutunut jäämään pois töistä. Psyykaiemmin hahmottanut omaistyön tärkekisten sairauksien kohdalla on usein kyse toja, joissa omaiset, sote-ammattilaiset yttä. Tämä hanke on avannut silmät. ja omaisjärjestöt kohtaavat, ja omaiset vuosien, jopa vuosikymmenien omaisOlen tavannut omaisia ja kuullut heidän voivat kysyä heitä pohdituttavia asioita. kokemuksesta. Pitkäaikainen tilanne voi kokemuksiaan ja toiveitaan siitä, miten Koulutuksissa ja tietoilloissa hyödynjohtaa uupumiseen. heidät kohdattaisiin. netään kokemustietoa. Koulutettu kokePotilaan asioista ei voi kertoa omaiSini Ikonen näkee omaisten kanssa sille, jos potilas on kieltänyt tietojen anta- musasiantuntija Riitta Korhonen, joka työskentelyn hyödylliseksi potilaan ja on mielenterveysomainen jo monen misen. koko perheen kannalta. Hänen mukaansa vuosikymmenen takaa, on toiminnassa – Hoitajilla on vaitiolovelvollisuus, omaiset ovat tiiviisti psykiatrisessa mutta esimerkiksi omaisen soittaessa olisi mukana. hoidossa mukana. Silti omaisen jaksa– Oikein hyvänä olen kokenut tietoillat otollinen tilanne kysyä hänen jaksamisesminen jää usein huomiotta. ja koulutukset. Olen saanut jakaa omaa taan ja kertoa omaisneuvonnasta. – Koska potilas on keskiössä, niin kuin pitkäaikaista kokemustani toisille. Kun Omaisten jaksamisen tukeminen on 24 LAB1703_24-27.indd 24 3/2017 18.10.2017 10:00:21

Riitta Korhosen mielestä on tärkeää hyödyntää enemmän kotikäyntejä, joissa tavataan koko perhe. – Silloin aikoinaan meillä ei kotona käynyt koskaan kukaan. Kotikäyntejä ei ollut. Kotikäynnillä olisi voitu käydä asiat läpi yhdessä ja sopia niistä, esimerkiksi raha-asioista. Oireet ja vointi näkyisivät arkiympäristössä, Korhonen kertoo. Kokemusasiantuntija Riitta Korhosen mukaan omaisten kanssa toimiessa on tärkeää antaa tietoa sairaudesta ja sen hoidosta, vaihtaa tietoa omaisen ja hoitohenkilöstön kesken, kuulla omaista ja ottaa hänet huomioon potilaan hoidossa, huomioida omaisen jaksaminen, kannustaa omaista huolehtimaan omasta hyvinvoinnista ja elämään omaa elämää, antaa tietoa vertaistuesta ja omaisneuvonnasta sekä kertoa, minne voi ottaa yhteyttä, kun tarvitsee apua tai tietoa. Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset - FinFami järjestää vapaaehtoisille vertaisomaisille valmennusta. Toiminnanjohtaja Minna Turunen toivoo, että jatkossa vertaistukea ja kokemustietoa hyödynnetään enemmän yhteistyössä Siun soten kanssa. Vertaisomaistoiminnasta kiinnostuneita kannustetaan mukaan. – Meillä on alkanut hyvä yhteistyö Pohjois-Karjalan eri alueilla lähipalveluiden kanssa. Keskussairaalassa yhteistyötä varten on L-talon järjestöhuone Linkki. Linkillä vertaisomaiset ja omaisneuvojat tapaavat omaisia, ja yhdistys järjestää päivystyksiä. Kokemusasiantuntija Riitta Korhonen, kehittämisasiantuntija Sini Ikonen ja toiminnanjohtaja Minna Turunen kohtaavat Pohjois-Karjalan keskussairaalan L-talon järjestöhuone Linkillä. osallistujat kuulevat tarinani, he saavat tietoa siitä, mitä omaisen arki on käytännössä. Kokemusasiantuntijoiden tarinoiden kautta ammattilaiset saavat näkemystä, millaista on olla mielenterveysomainen ja omaiset kuulevat, millaista on selvitä vaikeista vaiheista elämässä. – Vaikka olisi eri sairaus, niin voi kuulla, millaisia tilanteita on ja miten niistä voi selvitä eteenpäin. Toivon, että omaisen tarinan avulla sairauksiin liittyvä häpeän tunne poistuisi, hän korostaa. Kokemustietoa voidaan hyödyntää myös palvelujen kehittämisessä. 3/2017 LAB1703_24-27.indd 25 Teksti ja kuva: Suvi Kärkkäinen Auttava Omainen Pohjois-Karjalassa Siun sote - Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä toimii Pohjois-Karjalan maakunnassa ja Heinävedellä. Mielenterveysomaisten tukea kehitetään hallituksen I&O-kärkihankkeessa, Siun soten AVOT-hankkeessa 2017–2018, Auttava Omainen -toiminnan mukaan. Useat järjestöt osallistuvat hankkeeseen. Tukimuotoja ovat omaisten tietoillat, omaisyhdistyksen päivystys, omaisneuvonta sekä vertaistuellinen omaisneuvonta. Auttava Omainen -toiminta on kehitetty Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry:n ja FinFami - Salon seudun mielenterveysomaiset ry:n kumppanuushankkeessa 2012–2016. 25 18.10.2017 10:00:22

Nuorten Prospect-ryhmästä s Moni nuori elää perheessä, jossa läheisellä on mielenterveyden ongelmia. Varsinais-Suomessa järjestettiin nuorille suunnattu Prospectvertaisryhmä, joka sai erinomaisen vastaanoton. –T untui hyvältä kuulla, etten ole ainoa, joka kamppailee tällaisten asioiden kanssa, kertoo Prospectvertaisryhmään osallistunut nuori. – Mä aloin huomata mun omaisen sairastumisen edetessä, että minäkin tarvitsen aika kipeästi apua. Mä kaipasin sitä vertaistukea muilta. Niin sen takia se oli mulle kiinnostavaa, että mä kuulen niinkun muidenkin fiilikset, jatkaa toinen ryhmäläinen. Monen nuoren elämään kuuluu tai on kuulunut läheinen, joka sairastaa psyykkisesti tai käyttää päihteitä väärin. Vertaistuesta voi saada tällaisessa tilanteessa valtavasti voimaa. Näin ovat kokeneet Moip! -hankkeen ryhmätoimintaan vuosina 2016-2017 osallistuneet 23 nuorta aikuista. 26 LAB1703_24-27.indd 26 Moip! -hanke tarjoaa Turun ja Salon seuduilla tukea nuorille 16–29-vuotiaille mielenterveys- ja päihdeomaisille. Vertaisryhmään osallistuvat saavat yhdessä koota yhdeksän kuukautta kestävän ryhmäprosessin sisällön Moip!toimintatarjottimelta. Kumpikin hankkeessa toteutetuista vertaisryhmistä on poiminut tarjottimelta Prospect-ryhmän osaksi Moip!-prosessiaan. – Varmaan eniten Prospectissa houkutti toivo siitä, että sais vertaistukea ja löytäis jonkun keinon päästä yli tai oppis pärjäämään sen tilanteen kanssa. PROSPECT -RYHMÄÄ EI OLE AIKAISEMMIN kokeiltu nuorten omaisten toiminnassa. Moippaajat lähtivät kuitenkin rohkeasti kokeilemaan kyseisen mallin soveltuvuutta nuorten omaiskokemuksen työstämiseen. Ensim- mäisen ryhmän ohjasivat kokeneet Prospect-ohjaajat ja jälkimmäisessä ryhmässä ohjaajina toimivat kokeneiden ohjaajien lisäksi kaksi ensimmäisestä ryhmästä Prospect-ohjaajiksi kouluttautunutta nuorta aikuista. Ohjaajaksi kouluttautumisessa nuoria motivoi oma myönteinen kokemus Prospect-vertaisryhmästä ja halu tarjota mahdollisuus kokea ryhmä niin, että ohjaaja olisi lähempänä omaa ikää. Lisäksi nuoret halusivat ohjaajana vahvistaa esimerkiksi lapsiomaisen huomiointia ryhmämallissa. Halu löytää keinoja ja vertaistukea vaikeisiin tilanteisiin motivoi nuoria osallistumaan Prospect-ryhmään. Eräs osallistujista kertoi lähteneensä mukaan ryhmään oppiakseen hyväksymään läheisen sairauden ja löytääkseen keinoja elää tilanteen kanssa. Toinen kuvasi odotuksiaan siitä, miten 3/2017 18.10.2017 10:00:26

ä saa voimaa ja vertaistukea ryhmässä voisi löytää keinoja käsitellä tettävää Prospectista. Nuoret kokivat hukassa ja ei tiedä, miten käsitellä omia mennyttä aikaa ja ymmärtää paremmin ryhmämallin olevan osittain suunnituntemuksiaan ja läheisen sairautta. “mitä nyt on meneillään”. teltu vastaamaan sairastuneiden nuorten Kolmas muistuttaa Prospectin tarjoPalaute nuorilta aikuisilta on ollut vanhempien tarpeisiin. Mallissa tulisikin amasta mahdollisuudesta aitoon vuorohyvää. Prospect koettiin merkittävänä enemmän ottaa huomioon nuorten vaikutukseen ja kuulluksi tulemiseen. tukena erityisesti sen vuoksi, että “tajus aikuisten näkökulmaa, ja kehittää esimer– Jos kokee yhtään oloansa ahdistasen, että pitää elää sitä omaa elämää ja tajus, kiksi harjoituksia ja tehtäviä myös lapsio- vaksi tai tarvitsee semmosta tukee ympäettei oo elänyt sitä vaan elänyt muitten elämää”. maisen, sisaruksen ja päihdeomaisen rilleen, niin et pistä ittes etusijalle ja Ryhmän koettiin lisänneen käsitystä näkökulmasta. hanki itsellesi myös apua, niin sitten sä siitä, kuinka kokonaisvaltaisesti sairasOsa tehtäväkirjan materiaalista ja pääset ehkä yli tapahtuneesta ja jaksat tuneen tai päihdeongelmaisen läheisen kielestä koettiin “vanhahtavana”. Esimer- paremmin siinä nykyisessä hetkessä. tilanne saattaa vaikuttaa omaan elämään kiksi käsitteet “aika ennen ja jälkeen Prospect auttaa siihen tosi paljon, kun se ja miten ei oo mikään helppoa on sellainen unohtaa lääkäriKUN LÄHEINEN ON SAIRAS, itsensä. Lisäksi käynti, vaan sä ON HELPPO UNOHTAA ITSENSÄ. Prospectin puhut oikein koettiin tarjonihmisten neen ryhmäläikanssa, ketä sille uusia ikkunoita tarkastella asioita. läheisen sairastumisen” on haastavaa, kuulee sen asian. Ja ne on aitoja tunteita, – Alkuun se tuntui ihan typerältä ja mikäli olet elänyt psyykkisesti sairastumitä siellä käsitellään. Kun uskaltaa olla tuntui, ettei siitä ole mitään hyötyy. Mut neen vanhemman kanssa koko ikäsi. avoin, niin siitä on hyötyä sulle itelles sit lopuks tajus, et kuinka paljon sitä ja mahdollisesti muille, ketä tapaat siinä asiaa on käsitellyt ja tuli silleen oho, et KOLMAS JA TÄLLÄ ERÄÄ ryhmässä. tästä on ihan sikana hyötyä ja saa paljon VIIMEINEN MOIP!-VERTAISRYHMÄ Yksimielisiä Moip-hankkeessa mukana irti ja oppis uutta. Oppi näkemään käynnistyy helmikuussa 2018. Jää nähtäolleet nuoret ovat myös siitä, että yksin itsestä uusia asioita ja ymmärtämään väksi, valikoituuko toimintatarjottiei pidä jäädä. On hyvä muistaa, että on paremmin läheisen sairautta ja sitä, miten melta kolmannenkin ryhmän sisältöön muitakin samassa tilanteessa olevia. se vaikuttaa omaan elämään, kuvasi eräs juuri Prospect-ryhmä. Ainakin ryhmän Muitakin, jotka tietävät minkälaista voi ryhmäläisistä omaa kokemustaan. jo käyneet suosittelevat sitä lämpimästi. olla, kun läheinen sairastaa psyykkisesti Toisaalta Prospectin arvokkaana antina Moni heistä kannustaa kokeilemaan tai käyttää päihteitä väärin. koettiin omien voimavarojen löytäminen rohkeasti, voiko Prospectista olla apua. – Juuri sinä itse olet tärkeä ja huomaasekä mahdollisuus puhua asioista niiden – Ei siinä voi menettää yhtään mitään. matta myös sinä saatat tarvita tukea. oikeilla nimillä joutumatta miettimään, Siinä voi vaan saada. Se on oikeesti Ehkä enemmän kuin toinen. Älä ikinä mitä muut kenties ajattelevat. oikein hyvä juttu, toteaa yksi ryhmän unohda itseäsi. – Sai puhua vihdoinkin niinkun silleen, käyneistä. Teksti: Pinja Uutela ja Sofia Virta, Varsinaiset ei tartte miettii, et miten se kuulija Toinen kannustaa lähtemään mukaan Suomen mielenterveysomaiset - FinFami ry ottaa sen, mitä sä sanot. Hyödyllistä oli varsinkin, jos kokee olevansa ihan just se, että sai niitä voimavaroja ja vinkkejä, et miten voi jatkossa huolehtia itsestään enemmän ja ottaa enemmän itseään huomioon, kertoi eräs nuori Prospectin hyödyistä. Erittäin tärkeäksi koettiin myös Moip! on Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset -FinFamin ja FinFami Salon ryhmän tarjoama mahdollisuus tutustua seudun mielenterveysomaiset -yhdistyksen kumppanuushanke. Moip!-toiminta on suunnattu 16–29-vuotiaille nuorille aikuisille, joilla on uusiin ihmisiin sekä se, että saa omiin kokemus läheisen psyykkisestä sairastumisesta ja/tai päihteiden väärinkäytösajatuksiin uudenlaisia näkökulmia. tä. Hankkeessa pyritään luomaan nuorille mielenterveysomaisille elämänkoke– Voimavarojen kartoittaminen oli muksesta oppimisen mahdollisuuksia ja kehittää heille soveltuvia vertaistuelmulla eniten ehkä se tosi hyvä juttu. Et lisia toimintatapoja, joilla vahvistetaan heidän yhteisöllisyyttään ja osallisuuthavahtui siihen, et ei oo oikeesti yksin taan. ja et havahtui siihen, et kuinka paljon stressiä se elämäntilanne aiheutti. Lue lisää www.moipfinfami.fi Ryhmäläiset ovat löytäneet myös kehi- MOIP! LYHYESTI 3/2017 LAB1703_24-27.indd 27 27 18.10.2017 10:00:28

KOLUMNI Johanna Warius, asiantuntija, maahanmuuttajatyö/FinFami ry Kohtaamisia monikulttuurisessa Suomessa S KUVA: MARIKA FINNE atavuotinen Suomi on monen kielen ja kulttuurin epäonnistumme tässä, on Suomessa pian suuri omaisryhmä maa. Suomessa on aina ollut lukuisia kansalvailla tukea. lisia vähemmistöjä, saamelaisista romaneihin. FinFamissa käynnistettiin syyskuussa AGORA-projekti, jossa Viime vuosikymmetuetaan pakolaistaustaisia mielenterveninä väestö on moniysomaisia teatterin ja taiteen keinoin. naistunut maahanProjektissa tehdään muun muassa muuton myötä. Suomessa puhutaan teatterinäytelmä, joka vierailee eri nyt enemmän kuin 150 kieltä ja täällä paikkakunnilla. Luovien menetelmien asuu yli 350 000 ulkomailla syntynyttä avulla voidaan lähestyä vaikeitakin henkilöä. Saman verran ihmisiä asuu teemoja, joita muuten olisi vaikea Tampereella ja Jyväskylässä yhteensä. käsitellä. Projektissa myös tuetaan Valtaosa maahanmuuttajista käy FinFamin jäsenjärjestöjen edellytyksiä töissä tai opiskelee, on koulussa ja ottaa toimintaan mukaan eri taustoista päiväkodissa, ostaa ruokansa lähimarolevia omaisia. ketista ja viettää aikaa Facebookissa. Kun puhutaan suomalaisten ja Kuten kenellä tahansa, on elämässä maahanmuuttajataustaisten välisestä ilon aiheita ja suruja. Osa sairastuu, kohtaamisesta, mainitaan usein kulttoiset löytävät itsensä omaisen tuurinen kompetenssi. Aikaisemmin asemasta. käsitteellä tarkoitettiin sitä, että tunneMielenterveyden haasteet ovat taan maahanmuuttajan kulttuurin ja yleisiä varsinkin pakolaistaususkonnon keskeisiä piirteitä. Nykyisin taisten kohdalla, jotka edustavat noin ajatellaan, että kulttuurinen kompekymmenesosaa kaikista maahanmuuttenssi perustuu yhtä paljon, ellei tajista. Tutkimusten enemmän, omasta mukaan jopa kolme LUOVIEN MENETELMIEN AVULLA VOIDAAN LÄHESTYÄ kulttuuri- ja uskontoneljästä pakolaistaustaustasta kumpuavien VAIKEITAKIN TEEMOJA, JOITA MUUTEN OLISI taisesta ihmisestä on ajatusmallien tunnistaVAIKEA KÄSITELLÄ. kokenut jonkun traumiseen. Aito kohtaamaattisen tapahtuman. minen on helpompaa, Yleensä ne liittyvät vakavaan väkivaltaan ja sotaan. jos tunnistamme, että olemme kaikki oman elinympäristömme Myös elämän puitteet uudessa kotimassa ovat ratkaituotteita. sevia hyvinvoinnin kannalta, tutkijoiden mukaan usein jopa Itse pohdin välillä sitä, kenestä oikeastaan puhumme, kun enemmän kuin menneisyyden kokemukset. Monet maahanpuhumme maahanmuuttajista. Arkipuheessa maahanmuutmuuttajataustaiset kokevat turvattomuutta ja ulkopuolitajat muuttuvat helposti massaksi, kenties huivipäisten naisten suuden tunteita suomalaisessa yhteiskunnassa. Esimerkiksi tai tummaihoisten miesten näköiseksi joukoksi. Tarkemmin pakolaistaustaisista ihmisistä miltei joka neljännellä ei ole ajateltuna maahanmuuttaja on henkilö, joka on kotoisin jostain yhtään suomalaista ystävää. Kansainvälisen suvaitsevaisuuden toisesta maailman kahdestasadasta maasta kuin Suomesta. päivän (16.11.) lähestyessä haastankin sinut tutustumaan Tässä valossa näyttäytyy absurdilta puhua maahanmuuttajista paremmin maahanmuuttajataustaiseen naapuriisi tai opiskeyhtenäisenä ryhmänä. lukaveriisi. Yhteistä maahan muuttaneille on kuitenkin tarve päästä osalFinFamin omaisjärjestöt tekevät mahtavaa työtä mielenterliseksi uuteen yhteiskuntaan ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. veysomaisten parissa. Väestön moninaistuessa on tärkeää, että FinFamin toimintaan ovat tervetulleita kaikki mielenterveyssaamme mukaan myös maahanmuuttajataustaiset omaiset. Jos omaiset, taustasta riippumatta. 28 LAB1703_28-29_kolumni_Warius.indd 28 3/2017 18.10.2017 10:01:28

3/2017 LAB1703_28-29_kolumni_Warius.indd 29 29 18.10.2017 10:01:29 14:00–14:45 G-sali: Kuinka muutin anoreksian itseni rakastamiseksi Jarkko Haverinen, muutos- ja hyvinvointivalmentaja, videobloggari, Jarkko Haverinen Oy 12:45–13:30 F-sali: Skitsofrenia: miten sairauden ennustetta voidaan parantaa? Jukka Kärkkäinen, lääketieteen tohtori, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Keskiviikko 22.11. 12:15–13 A-sali: Häpeän kahdet kasvot: kun häpeä muuttuu elämää kahlitsevaksi tunnetilaksi Pia Alarto, kokemusasiantuntija, Babysteps Consulting Celinda Byskata, kokemusasiantuntija, Borderland Tietojani ei saa käyttää suoramarkkinointiin. PUHELIN SÄHKÖPOSTIOSOITE NIMI Y H T E I ST YÖ K U M P PA N E I N E E N Tämä lipuke oikeuttaa täytettynä ilmaiseen sisäänpääsyyn Mielenterveysmessuille 21.–22.11.2017. S eu ra a pä iv i t ty vä ä y le i s ö oh j e lm a a neti st ä w w w. m i e l e nte r veysmessut .f i kokemuspuheenvuoroja! 14–14:45 G-sali: Mielenterveydellä ei ole ikärajaa Marja Saarenheimo, FT, vanhempi tutkija, Vanhustyön keskusliitto 12:45–13:30 F-sali: Kaksisuuntainen mielialahäiriö: miten sen kanssa voi oppia elämään? Minna Sadeniemi, psykiatrian erikoislääkäri, Etelän psykiatria- ja päihdekeskus, Kivelän psykiatrian poliklinikka, kaksisuuntaisen mielialahäiriön työryhmä, Helsinki Tiistai 21.11. 12:15–13 A-sali: Huijarisyndrooma: miksi en usko itseeni (vaikka olen hyvä)? Tiina Ekman, psykologi YLEISÖLUENTOJA, mm. seminaareja, näyttely, tietoiskuja, yleisöluentoja, viihdettä M I E L E N H Y V I N VO I N T I A KO K E M U K S E L L A 2 1 . –2 2 .1 1 . 2 0 1 7 WA N H A S ATA M A ARVO 5€

Mielen hyvinvointia! Elokuussa järjestetyt valtakunnalliset mielenterveysomaispäivät olivat suuri menestys. Päivien aikana osallistujat pääsivät virkistymään, kuuntelemaan mielenkiintoisia puheenvuoroja ja tapaamaan vertaisia. J ärjestyksessään toiset valtakunnalliset mielenterveysomaispäivät järjestettiin elokuussa Nokian Edenissä. Suuren suosion saaneet päivät täyttyivät jo hyvissä ajoin ennen ilmoittautumisajan umpeutumista. Yhteisille päiville saapui lähes 200 osallis- tujaa. Tämä suuri ja upea joukko koostui vapaaehtoisista, mielenterveysomaisista ja työntekijöistä ympäri maata. Päivien sisältö oli suunniteltu ja toteutettu jäsenyhdistysten työntekijöiden ja niiden vapaaehtoisista muodostuvan IKIOMA-verkoston sekä päivien Omaispäivillä syntyneitä runoja Syksy väreissään, saa mielen iloiseksi. Ruskan raikkaus, pitkospuiden liukkaus. Ah tuota syksyä ja sen runsaita tuoksuja. Juoksen täynnä intoa kohti tulevaisuutta. Luen ihania kirjoja nautiskellen rahisevien lehtien peittämällä nurmella. - Eija Altonen 30 LAB1703_30-31.indd 30 ”äidin” Tiina Saarisen ja Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin OMAVAPA-hankkeen toimesta. Palautteiden mukaan päivien teema ja sisältö koettiin erinomaiseksi ja osallistujat saivat niistä kultahippuja itselleen. Päivien aluksi keskusliiton toiminnanjohtaja Pia Hytönen toivotti osallistujat lämpimästi tervetulleiksi ja luomaan yhdessä hyvän mielen päiviä. Luontohyvinvoinnista ja luonnon hyvää tekevistä kokemuksista kuultiin tutkija ja psykoterapeutti Kirsi Salosen esityksessä. Hän korosti, miten jo esimerkiksi luontokokemuksen tuominen sisätiloihin lintu- ja luontoäänien sekä kuvien avulla voi toimia tervehdyttävänä ja hyvinvointia lisäävänä element- 3/2017 18.10.2017 10:02:19

Voimia sinulle omainen Voimia sinulle, omainen! Voimia kaiken kestoon! Voimia päivälle huomisen! Voimia murheen estoon! Uutta pontta sä tarvitset taakkasi kantamiseen. Tyhjistä sanoista helpotu et, kun arjessa eteenpäin meet. Vertaistuki on arjessakin varteenotettava uksi. Vertaistuella sinäkin tulet kaiketi helpotetuksi - Antti Vehkalahti tinä. Salonen toi myös esille sen, miten luonnossa ulkoilu ilman suorittamisen tunnetta ja kiirettä on yhteydessä parempaan hyvinvointiin. Kokemusasiantuntija Katja Ahonen toi omakohtaista tietoa luonnon hyvää tekevistä ja merkittävistä vaikutuksista omaan kuntoutumiseen ja jaksamiseen liittyen. Tutkitusti jo viisi minuuttia metsässä riittää kohentamaan mielialaa. Kunnes sivumennen kuulin Ainutlaatuiseksi luulin kohtaloani omaa, kunnes sivumennen kuulin, että omaistoiminnassa ongelmiaan muitten kanssa jakaa passaa. Tietoon tulee, miten toiset kestää vaiheet samanmoiset – tunne on kuin riemulomaa! En mä ole enää yksin sairaan kanssa vieretyksin. Tunnen, että meit on monta onnellista onnetonta! Muodostamme tiiviin renkaan, kietoudumme samaan jenkaan. Saamme ääntä kuuluviin korviin tärkeisiin! - Antti Vehkalahti 3/2017 LAB1703_30-31.indd 31 Tampereen yliopiston tutkija Jari Kylmä kertoi omassa puheenvuorossaan toivosta ja mielenterveydestä. Kylmän mukaan ihmisen elämässä on toivon, epätoivon ja toivottomuuden vuoropuhelua. Toivo on ihmisen elämän perusvoimavara ja suojaava tekijä, joka auttaa suuntamaan katseen eteenpäin. Toivo antaa myös ihmiselle vahvan luottamuksen tunteen, että hän selviää koettelemuksistaan. Toivo on aina olemassa ihmisen elämässä, vaikka sitä ei vaikeuksien keskellä huomaisikaan. Toivo syntyy vuorovaikutuksessa ja se on tärkeä elämän elementti, terveydessä, hyvinvoinnissa ja myös hoitamisessa. Päivien aikana kuultiin myös toivoa vahvistavista mielenterveystyön menetelmistä, joissa yksi keskeinen tekijä on läheisten tukeminen hoitoon osallistumisessa ja vertaistuen mahdollistamisessa. Kaksi bussilastillista päivien osallistujia pääsi kokemaan käytännössä, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFamin toiminnanjohtaja Oili Huhtalan johdattamana, miten luonnossa voi etsiä itselleen luontomielipaikan ja irtautua arjesta. Päivillä esiin tulleiden tutkimusten mukaan ihminen säätelee luontomielipaikassa olotilaansa terveyttä edistävään suuntaan. Luonnolla on myös toivoa ylläpitävä ja lisäävä vaikutus. Pitkäniemen luontopolulla osallistujat saivat erilaisia luontokokemuksia ja tehtäviä. He saivat muun muassa kuvitella olevansa valokuvaajia, joiden tulisi miettiä, mistä ja mihin suuntaan ottaisivat mieleisensä valokuvan. Valokuvan sai ottaa mielessään ja tallentaa se muistikuvaksi. Luova toiminta auttaa kokemusten käsittelyssä ja voi olla arjessa jaksamisen tukena. FinFami Uusimaan Spaceprojektin Sanni Sihvola ja Ursula Hallas veivät päivien osallistujia kurkistelemaan taiteen voimaan Omakuva N.Y.T. -taideperustaisen mallin avulla. Työpajassa syntyi paitsi liikettä myös runoja, joista muutama on julkaistu tämän jutun lopussa. Päivillä kuulimme myös vaikuttavan kokemuksen vertaistuen synnyttämästä luovuudesta ja siitä, miten omaisten välinen vertaistuki voi syntyä luovuuden ympärille myös spontaanisti. Salolaisen Lyhdynkantaja-yhtyeen lauluntekijä Jyri Vasamaa kertoi omaispäivillä, miten musiikki voi auttaa omien kokemusten käsittelyssä ja auttaa myös muita saamaan valoa omiin haastaviin tilanteisiin. Vasamaan puheenvuoron aikana kuultu Elä Elämääsi -kappale kirvoitti osallistujat yhteislauluun ja keskusteluun siitä, miten vaikeuksista puhuminen kannattaa. Edenin kylpylä tarjosi osallistujille hyvää oloa ja illallisella päästiin vapaamuotoisemmin tutustumaan toisiin. Illallisen aikana päivien juontaja, Kukunorin toiminnanjohtaja ja FinFami Uusimaan puheenjohtaja Markus Raivio säesti osallistujat yhteislauluun. Osallistujat yllättyivät iloisesti myös illallispöytäjaon tuomista uusista tuttavuuksista. Päivien lopuksi osallistujat saivat esittää toiveitaan seuraaville omaispäiville Toivotaan, Toivotaan -yhteislaulun siivittämänä. Lämmin kiitos päivistä kaikille osallistujille, toteuttajille ja ideoijille. Yhdessä olemme enemmän! Suurin osa päivien esiintyjistä oli mukana ilman palkkiota. Lääkeyhtiö Lundbeck sponsoroi omaispäiviä pienimuotoisesti. Teksti: Vaula Ollonen Kuva: Marika Finne Miksi, miksi Miksi se kohtasi meidän lasta, ainokaista ja lahjakasta, elämäntyömme jatkajaa, vanhuutemme turvaajaa? Liekö se jokin rangaistus raju, pohdiskelee alitaju? Elämänkulkeen se vaikuttaa, suunnitelmat tuhoaa. Olenko tehnyt jotain väärin, syytöksissäni monasti häärin? Tuskaani mikään ei parantaa voi, ellei tuleva aamunkoi. Heräävä päivä ja vahva usko, nousevan auringon valoisa rusko antavat toivon kipinää: Vielä on jäljellä elämää! - Antti Vehkalahti 31 18.10.2017 10:02:19

KOLUMNI Sanna Huhtonen, asiantuntija, lapset ja nuoret/FinFami ry Tyttö, joka oli kyllästynyt valehtelemaan ”K KUVA: MARIKA FINNE olme kuukautta sitten tyttö oli Draamamateriaalien tehtävänä on lisätä tietoa siitä, että huomannut ensimmäisen kerran äidissä erilaisia ongelmia koetaan lähes kaikissa perheissä. Niiden jotain outoa. Äiti jäi kotiin, vaikka oli tavoitteena on , lisätä suvaitsevaisuutta, vähentää syrjintää kirpputorisunnuntai. Jokin äidissä oli lasten keskuudessa ja opettaa keinoja, joiden avulla lapsi voi eri tavalla kuin ennen. Tyttö oli yrittoimia vaikeissa tilanteissa. Tärkeänä tavoitteena on rohkaista tänyt kysyä lapsia kertomaan häpeilemättä huolisasiasta äidiltä, mutta äiti oli ohittanut taan. kysymyksen toteamalla, ettei tytön Suomessa arviolta joka neljäs tarvitse murehtia. alaikäinen lapsi elää perheessä, jossa Muutamaa viikkoa myöhemmin äiti vanhemmalla on mielenterveys- tai jäi sairauslomalle. Kuukaudet kuluivat päihdeongelmia. Esimerkiksi 500 eikä äiti muuttunut normaaliksi. Usein oppilaan koulussa se tarkoittaa 125 iltaisin tyttö kuuli, miten äiti itki lasta. Ongelmat eivät siis ole harvisängyssään. Kotona oli usein sotkuista naisia, mutta silti jokainen lapsi ja pyykit jäivät pesemättä. luulee olevansa ainoa, jonka kotona Koulun hoitamisen lisäksi tyttö on vaikeuksia. Vertailu ja samanyritti tehdä kaikkensa, jotta pikkulaisuuden paine ovat suuria ja ne veli Elias ei tajuaisi, kuinka kummalvaikeuttavat huolen puheeksi ottalinen äiti oli ja jotta heidän kotinsa mista. Jokainen lapsi haluaisi pysyisi edes lähes samanlaisena kuin mieluummin kuulua joukkoon, kuin ennen. Hän mietti, miten osaisi ja olla jollain tavoin erilainen. Erilaijaksaisi pitää itse huolen kaikesta. Hän suutta peitellään mahdollisimman oli kyllästynyt valehtelemaan, mutta ei pitkään. tiennyt, mistä aloittaa, kenelle puhua Peittelyllä voi olla huonot seuratai mitä ylipäänsä ukset. Pahimmassa pitäisi kertoa.” tapauksessa lapset Edellä oleva teksti sairastuvat jossain DRAAMAMATERIAALIEN TEHTÄVÄNÄ ON LISÄTÄ on ote alakouluille vaiheessa itse. TutkiTIETOA SIITÄ, ETTÄ ERILAISIA ONGELMIA KOETAAN suunnatusta materiaamusten mukaan LÄHES KAIKISSA PERHEISSÄ. lista, joka on kehitetty ongelmien ylisukupolFinFamin Mieletön vinen siirtyminen on Mahdollisuus -projektissa. Materiaali on suunniteltu helpotyleistä ja suurena syynä on korkea kynnys hakea apua. tamaan kodin mielenterveys- ja päihdeongelmista puhumista. Draamamateriaali madaltaa kynnystä puhua huolista ja ongelAlakoulumateriaalin lisäksi saatavilla on vastaavat materiaalit mista. Kun huomio on tarinan päähenkilössä, eikä kenessävarhaiskasvatukseen ja yläkouluille. Ne ovat osoittautuneet kään lapsista henkilökohtaisesti, voidaan vaikeitakin asioita ja pidetyiksi ja kaivatuiksi, ja ovat jo käytössä monissa päiväkotunteita käsitellä turvallisesti. deissa ja kouluissa ympäri Suomen. Tavoitteena on, että työskentelyn jälkeen se lapsi, joka ei vielä Kaikissa materiaaleissa keskiössä on tarina. Tarinat ovat ole uskaltanut kertoa kotitilanteestaan kenellekään, rohkaistuisi mukaelmia lapsiomaisten tositarinoista. Tarinan lisäksi mateavautumaan jollekin turvalliselle aikuiselle. riaalissa on draamaharjoitteita. Ne tuovat käsiteltävän asian Tavoitteena on, että joka neljäs lapsi ei enää kokisi olevansa lähemmäs iholle. Draaman kautta lapset voivat itse kokea, miltä ainoa. tuntuisi olla vaikkapa tuon tarinan tyttö. Tyttö, joka kantaa Varhaiskasvatus- ja alakoulumateriaaleja voi tilata Sanna huolta äidistä, pikkuveljestä, kodista ja koulusta eikä ole uskalHuhtoselta, sanna.huhtonen@finfami.fi. Varjoton mieli tanut kertoa tilanteestaan kenellekään. Tai mitä voisi tehdä, jos -yläkoulumateriaalin voi ladata käyttöön osoitteesta www.varjoolisi tuon tytön kaveri? tonmieli.fi. Kaikki materiaalit ovat maksuttomia. 32 LAB1703_32_kolumni_SannaH.indd 32 3/2017 18.10.2017 10:03:08

K E S K U S L I I TO N J U L K A I S U J A Arjessa mukana – Omaistyön käsikirja Tekijät: Sanna Luodemäki, Kaija Ray & Paula Hirstiö-Snellman Hinta: 20 euroa + postituskulut Käsikirja on ensimmäinen omaistyön kokonaisuutta kuvaava teos. Yksiin kansiin on nyt koottu sekä tutkimustietoa omaisen tilanteesta että kuvauksia omaistyön käytännöistä. Kirjassa hahmotetaan omaistyötä osana kansalaisjärjestötoimintaa. Omaistyön käsikirja on puheenvuoro niistä haasteista, joita mielenterveyskuntoutujien omaiset kohtaavat arjessaan. Yhteispelillä hyvään hallintoon Opas omaisyhdistysten luottamushenkilöille Tekijä: Karoliina Ahtiainen Hinta: 10 euroa + postituskulut Yhteispelillä hyvään hallintoon -opas antaa omaisyhdistysten luottamushenkilöille tietoa yhdistyksen johtamisen eri teemoista ja onnistuneen hallitustyöskentelyn osa-alueista. Opas tukee yhdistysten luottamushenkilöitä hallintoon ja päätöksentekoon liittyvissä kysymyksissä. Millä korteilla pelaat?”. Omaisjärjestötyön arviointimalli. Tekijä: Sanna Luodemäki Hinta: 10 euroa + postituskulut Omaisjärjestötyön arviointimalli on Omaiset mielenterveystyön tukena –yhdistyksille suunniteltu itsearviointimalli. Arviointimalli on laadittu osana Omaistyön kehittämisprojektia vuonna 2011. Kaikkia julkaisuja voi tilata Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamista osoitteesta jaana.humalto@finfami.fi tai puh. 050 464 2739. 3/2017 LAB1703_33_Julkaisuja.indd 33 33 18.10.2017 10:05:19

KOLUMNI Li Andersson Kirjoittaja on kansanedustaja ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Poissa silmistä, poissa mielestä H KUVA: MINNA KALLINEN einäkuussa Helsingissä Resurssien lisääminen on tapahtui yliajo, jonka hankalaa, jos ongelmista vaietaan seurauksena ihminen ja mielenterveysongelmiin liitetään kuoli ja useita loukvahvoja ennakkoluuloja ja tabuja. kaantui. Yliajaja kärsi Tai jos resurssiongelmat nousevat psyykkisistä ongelmista ja tämän esiin vain silloin, kun tapahtuu läheiset olivat monesti vedonneet eri kuolemaan johtavia väkivallantetahoihin, jotta hänelle olisi saatu apua. koja, joiden tekijä on kärsinyt jostain Asia kuitenkin nousi yleisen kiinnosmielenterveysongelmasta. tuksen kohteeksi liian myöhään. Onneksi asioista kuitenkin yriteMielenterveysongelmista on tään puhua. Yksi tapa murtaa mielipuhuttu erityisesti nuorten kohdalla kuvia on jakaa omakohtaisia kokejopa uutena kansantautina, mutta muksia. Syyskuun lopussa ilmestynyt silti niihin liittyy merkittävä ristiriita. Anni Saastamoisen DepressiopäiJos jotain ikävää tapahtuu, mielen väkirjat pyrkii murtamaan masensairaudet nousevat lööppeihin, mutta nukseen liittyviä tabuja. Kirjassaan samalla ne lakaistaan usein arjessa Saastamoinen kuvailee osuvasti, maton alle. Valtaosa mielenterveysmiten mielenterveysongelmat eivät ongelmista eivät ole vaaraksi muille ole ainoastaan asia, joka pyritään kuin sairaalle itselleen. Ne ovat usein piilottamaan, vaan ne myös itsesraskaita omaisille, mutta jäävät valitetsään voivat tuottaa piiloutumisen YKSI TAPA MURTAA MIELIKUVIA tavan usein ilman huomiota. tarvetta: “Parasta oli vain olla peiton ON JAKAA OMAKOHTAISIA Lähes kaikki mielenterveysongelalla, huovan alla, minkä tahansa alla, KOKEMUKSIA. mien kanssa kamppailevat ja heidän kunhan sai olla poissa ja piilossa.” omaisensa tietävät, että resurssit ovat Omaishoito tuo vuosittain valtavat kiven alla ja apua on vaikeaa saada. Esimerkiksi kotikaupungissäästöt kuntien hoitomenoihin. Valitettavan moni omainen sani Turussa alibudjetoidaan mielenterveyspalveluihin käytetjoutuu kuitenkin valitsemaan työn ja omaishoitajuuden välillä täviä resursseja. taloudellisen pakon vuoksi. Samalla perheenjäsenen psyykkinen Hoitojärjestelmä olettaa usein, että mielenterveyspotilaan sairaus kuormittaa omaisia ja voi sitoa heitä jatkuvaan päivyslähiomainen kantaa vastuun sairastuneesta läheisestään. Samalla tysvalmiuteen. omaisia ei kuitenkaan kuulla hoitoon liittyvissä asioissa, eivätkä Kuormittava elämäntilanne voi vaikuttaa voimakkaasti he saa riittäviä tukitoimia ollakseen läheistensä apuna. Moni omaisten hyvinvointiin ja myös he ovat usein vaarassa sairastua mielenterveysomainen ei esimerkiksi kuulu omaishoidon tuen masennukseen. Tämän takia on tärkeää, että työelämässä olevia piiriin. Suomen noin 40 000 omaishoidon tuen saajasta vain omaisia tuetaan nykyistä paremmin ja että mielenterveyspalvenoin 3% hoitaa psyykkisesti sairasta läheistään. luiden piiriin pääsee tarvittaessa. 34 LAB1703_34_kolumni_Li Andersson.indd 34 3/2017 18.10.2017 10:05:58

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: Meritullinkatu 4 B 10 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen puh. 040 776 5911 pia.hytonen@finfami.fi Kehittämispäällikkö Riika Hagman-Kiuru puh. 045 800 4903 riika.hagman-kiuru@finfami.fi Viestintävastaava Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Asiantuntija, vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen Vaula Ollonen puh. 0400 274 624 vaula.ollonen@finfami.fi Asiantuntija, yhdistyshallinto Arto Bäckström puh. 045 642 8510 arto.backstrom@finfami.fi HELSINKI: www.otu.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 otu@otu.fi PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry. Isolinnankatu 16 (Satakunnan Yhteisökeskus), 28100 Pori puh. 044 303 6282 toimisto@finfamisatakunta.fi PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com SALO: www.finfamisalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 toimisto@finfamisalo.fi HÄMEENLINNA: www.omaisyhdistys.com FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rakennus 2 1. kerros, huone 117 13100 Hämeenlinna SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Kauppakatu 11 A 4, 2. krs, 60100 Seinäjoki puh. (06) 414 8994 toimisto@finfamiep.fi JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050-528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Asiantuntija Kuopion toimipiste Microkatu 1 G-osa 4.krs., 70210 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Tiedottaja Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 MIKKELI (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi Erkka Öörni puh. 045 844 0150 erkka.oorni@finfami.fi Johanna Jussila puh. 045 847 9463 johanna.jussila@finfami.fi Asiantuntija, Lapset ja nuoret Sanna Huhtonen puh. 045 184 7009 sanna.huhtonen@finfami.fi LAHTI: www.omaiset.fi Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry. Rauhankatu 3, katutaso, 15110 Lahti puh. 040 704 9913 (toimisto, Anne Pitkänen) toimisto@omaiset.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry www.muotiala.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@muotiala.fi TURKU: www.vsfinfami.fi/ Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 puh. 044 793 05 82 ark.10-14 (neuvonta) omtls@vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Isokatu 15 B 4.krs, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening, co Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Asiantuntija, maahanmuuttajatyö Johanna Warius puh. 045-119 2533 johanna.warius@finfami.fi 3/2017 LAB1703_35_III kansi.indd 35 Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen. 35 18.10.2017 13:48:52

Kun yksi Kun yksi Kun yksi Kun yksi Kun yksi sairastuu sairastuu sairastuu sairastuu sairastuu monen maailma monen maailma monen maailma monenmonen maailma maailma muuttuu. muuttuu. muuttuu. muuttuu. muuttuu. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. LAB1703_1, 36_Kannet.indd 36 Kun yksi_Veikkaus.indd 1 18.10.2017 9:29:56 16.10.2017 10:12:20