TS-2 2017julkaistava

TEKNILLINEN SUOSITUS Lämmityslaitteistojen sähköasennukset 2017 TS-2

TEKNILLINEN SUOSITUS Lämmityslaitteistojen sähköasennukset HELSINKI 2017 2017 TS-2

SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO...................................................................................................... 6 1. SOVELTAMISALUE.................................................................................... 7 2. MÄÄRITELMIÄ........................................................................................... 8 2.1 Laitteistot.............................................................................................. 8 2.2 Säätö‑, tarkkailu‑ ja valvontalaitteet..................................................... 10 2.3 Sijoitustilat........................................................................................... 11 3. ASENTAMINEN, KORJAAMINEN JA HUOLTAMINEN........................... 12 3.1 Toiminnasta tehtävät ilmoitukset.......................................................... 12 3.2 Tarkastukset........................................................................................ 12 3.3 Yleistä töiden edellytyksistä................................................................. 12 4. ÖLJY‑ JA KAASULÄMMITYSLAITTEISTON SÄHKÖLAITTEIDEN RAKENNE JA ASENTAMINEN................................................................ 14 4.1 Sähkölaitteiden rakenne...................................................................... 14 4.2 Sähkötekninen tilaluokitus................................................................... 14 4.3 Sähkölaitteiden asentaminen............................................................... 15 4.3.1 Sähköjohtojen asentaminen kattilahuoneeseen................................. 15 4.3.2 Öljysäiliötila....................................................................................... 16 4.3.3 Sähkölaitteiden asentaminen öljysäiliöön.......................................... 17 4.3.4 Sähköjohtojen asentaminen öljysäiliön tai kaasuputken läheisyyteen.17 4.3.5 Irtoliittimien käyttö............................................................................ 17 4.3.6 Varavoimansyötön kytkentä.............................................................. 17 4.3.7 Tilapäiset asennukset....................................................................... 18 4.4 Poltinlaitteiston pääkytkin.................................................................... 18 4.4.1 Poltinlaitteiston erottaminen sähköverkosta...................................... 18 4.4.2 Poltinlaitteiston pääkytkimen asentaminen........................................ 19 4.5 Poltinlaitteiston säätö‑, tarkkailu‑, valvonta- ja turvalaitteet................... 20 4.6 Nestekattilalaitteiston vedenpuutteen varolaite..................................... 21 4.7 Öljysäiliön ylitäytön estimen anturi........................................................ 21 4 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2

4.8 Poltin- tai lämmityslaitteiston suojamaadoitus ja vikasuojaus................ 21 4.9 Käyttö‑ ja huolto‑ohjeet sekä sähköpiirustukset................................... 22 5. POLTTOAINEEN LÄMMITTÄMINEN....................................................... 23 5.1 Öljyn lämmittäminen säiliössä.............................................................. 23 5.2 Öljyn esilämmitin.................................................................................. 23 5.3 Nestekaasunhöyrystin......................................................................... 23 6. SIIRRETTÄVÄ LÄMPÖKESKUS.............................................................. 25 7. VILJANKUIVAAMOT................................................................................ 26 7.1 Viljankuivuriuunin sijoitus, sähköasennukset ja kytkennät..................... 27 7.2 Viljankuivaamon pääkytkin................................................................... 29 7.3 Viljankuivaamon sähköpiirustukset ja käyttöohjeet sekä tarkastukset... 29 8. KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMÄÄN LIITETTÄVÄT LÄMMITYSLAITTEISTOT........................................................................ 30 8.1 Sähkölaitteiden rakenne...................................................................... 30 8.2 Sähkötekninen tilaluokitus................................................................... 30 8.3 Asentaminen....................................................................................... 30 8.4 Ohjaus- ja varolaitteet.......................................................................... 31 8.5 Lämmityselementin asentaminen......................................................... 32 8.6 Hoitotila ja säiliön tyhjentäminen.......................................................... 32 LIITE 1. ESIMERKKI VARAVOIMAN KYTKENNÄSTÄ LÄMMITYSJÄRJESTELMÄÄN................................................................ 33 LIITE 2. LUETTELO ERÄISTÄ SUOSITUKSEN TS-2 SOVELTAMISEEN LIITTYVISTÄ SÄHKÖALAA, ÖLJYLÄMMITYS- JA KAASUALAA SEKÄ PAINELAITTEITA KOSKEVISTA SÄÄDÖKSISTÄ, MÄÄRÄYKSISTÄ, OHJEISTA JA STANDARDEISTA............................................................ 34 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2 5

JOHDANTO Sähköalan töitä koskeviin säännöksiin perustuen asennustyöt tekevä toiminnanharjoittaja vastaa siitä, että tehdyt asennustyöt ja asennetut laitteet täyttävät niitä koskevat turvallisuusvaatimukset. Tämä suosituksen tehtävänä on helpottaa suunnittelua ja asennustyötä ja varmistaa turvallisen lopputuloksen saavuttaminen. Tähän suositukseen on sisällytetty öljy- ja kaasulämmityslaitteistoja koskevien seikkojen ohella keskuslämmitysjärjestelmiin liitettävien lämmityslaitteistojen ja viljankuivureiden sähköasennuksia koskevia erillisohjeita. Suositus on tarkoitettu lämmityslaitteistojen sekä sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen suunnittelijoiden, valmistajien, rakentajien, asentajien, korjaajien, huoltajien, tarkastajien, myyjien, maahantuojien, käyttäjien ja haltijoiden käyttöön. Sähköalan töissä noudatettavat voimassaolevat standardit on lueteltu Turvallisuus- ja kemikaaliviraston julkaisemassa Tukes-ohjeessa S 10. Viidennen painoksen teksti on tarkistettu lokakuussa 2017. Tekstin säädösviittaukset on tarkistettu lokakuussa 2017 vastaamaan alkuvuodesta 2017 voimaan tullutta lainsäädäntöä. Helsinki, lokakuussa 2017 LÄMMITYSENERGIA YHDISTYS RY 6 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2

1. SOVELTAMISALUE Tässä suosituksessa on esitetty rakennusten lämmittämiseen, viljankuivaukseen, lämminilman ja höyryn kehittämiseen sekä vastaaviin tarkoituksiin käytettävien öljy- ja kaasulämmityslaitteistojen sähköasennuksiin liittyviä erityisohjeita. Näitä laitteistoja kutsutaan tekstissä poltinlaitteistoiksi. Höyrykattilalaitosten ja teollisuusprosessien öljy- ja kaasupoltinlaitteistojen sähköasennuksissa suositusta voidaan noudattaa soveltuvilta osiltaan. Tässä suosituksessa esitetään myös rakennusten keskuslämmitysjärjestelmiin liitettyjen lämpösäiliöiden, sähkökattiloiden ja muiden lämmityskattiloiden lämmityselementtien sekä kaksoislämmitykseen liittyvien laitteiden ja lämpöpumppujen sähköasennuksiin liittyviä erityisohjeita. Näitä laitteita kutsutaan tekstissä lämmityslaitteistoiksi. Useimmat näiden ohjeiden piiriin kuuluvat lämpösäiliöt ja lämmityskattilat kuuluvat laitteisiin, joihin sovelletaan painelaitesäännöksiä. Lämpöpumppulaitteistojen osalta on otettava huomioon myös kylmäaineiden käsittelyä koskevat vaatimukset. Suosituksessa esitetään varavoimakoneella tuotetun sähkön lämmitysjärjestelmään liittämisen periaatteet. Liitteessä 1 luetellaan suosituksen keskeinen säädösperusta. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2 7

2. MÄÄRITELMIÄ Suosituksessa käytetään laitteistoista ja järjestelmistä nimityksiä, jotka määritellään tässä luvussa. Sähköasennuksia koskevista säännöksistä johtuen määritelmät rajautuvat tämän suosituksen soveltamisalueelle. 2.1 Laitteistot Alipaineuuni on lämminilmakuivurin lämminilmakehitin, jossa puhallin on sijoitettu ilman virtaussuunnassa uunin jälkeen. Uunin läpi imetään ilmaa ja paine uunin ilmatilassa on ympäröivää ilmanpainetta pienempi. Atmosfääripoltin on poltinlaite, jossa palamiseen tarvittava ilma ohjataan polttimeen luonnonvedon tai polttoaineen syötön avulla. Aurinkolämpöjärjestelmä on nestekiertoiseen lämmönsiirtoon perustuva laitteisto, jossa aurinkokeräinten tuottama lämpöenergia siirretään järjestelmään kuuluvaan lämpösäiliöön. Aurinkosähköjärjestelmä on laitteisto, jossa aurinkopaneeleiden tuottama sähköenergia siirretään kohteen lämmitysjärjestelmään. Automaattinen poltin tarkoittaa poltinta, joka on varustettu automaattisilla liekintarkkailu , valvonta ja säätölaitteilla siten, että liekintarkkailu samoin kuin polttimen käynnistys ja pysäytys tapahtuvat ilman käyttöhenkilön toimenpiteitä. Energiavaraaja on palamatonta nestettä sisältävä säiliö, joka on tarkoitettu lämmön varastointiin. Lämpöenergia tuotetaan joko säiliöön asennetuilla vastuselementeillä tai ulkopuolisella lämmönlähteellä. Kaksoislämmitys tarkoittaa tässä suosituksessa lämpösäiliön avulla toteutettua järjestelmää, jossa lämpö tuotetaan ulkopuolisen lämmönlähteen lisäksi lämpösäiliöön sijoitetuilla vastuselementeillä tai järjestelmään liitetyllä erillisellä sähkökattilalla. Kiinteä lämminilmakehitin on automaattisin säätö- ja varolaittein varustettu kiinteästi asennettu, sähköllä tai nestemäisellä polttoaineella tai puulla taikka muulla vastaavalla kiinteällä polttoaineella lämmitettävä laitteisto, jossa lämpö siirtyy laitteen läpi virtaavaan ilmaan siten, ettei siihen sekoitu palamiskaasuja. 8 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2

Lämminilmakehitinyksikkö on siirrettävänä kehitinhuoneena käytettävän metallirakenteisen kontin, lämminilmakehittimen ja polttoainesäiliön muodostama kokonaisuus. Lämminilmakuivuri on kiinteä tai siirrettävä laitteisto, jossa kuivattavan kohteen kuivaamiseen käytetään kiinteän tai siirrettävän lämpölaitteen lämmittämää ilmaa. Lämmityselementti on keskuslämmityskattilassa tai lämpösäiliössä käytettävä lämpötilanrajoittimella varustettu sähkövastuselementti. Nestekaasunhöyrystimellä tarkoitetaan lämmönvaihdinta, jossa nestemäisestä nestekaasusta kehitetään höyrymäistä nestekaasua. Poltinlaitteistolla tarkoitetaan tässä suosituksessa öljyä, maakaasua, biokaasua tai höyrymäistä nestekaasua käyttävää atmosfääri tai puhallinpolttimella varustettua laitteistoa ohjaus ja varolaitteineen. Puhallinpoltin on poltinlaite, jossa palamisessa tarvittava ilma johdetaan polttimeen sen rakenneosana olevalla tai erillisellä, ilmakanavalla polttimeen liitetyllä puhaltimella. Puoliautomaattisella polttimella tarkoitetaan poltinta, joka on varustettu automaattisella sytytyksellä sekä liekintarkkailu , valvonta ja säätölaitteilla, ja joka käynnistetään jaksoittaisessa toiminnassa aina käsikäyttöisesti. Polttimen toimintaa tarkkailee ja sen pysäyttää liekinilmaisin tai rajoitinlaitteet käynnistyksen ja käynnin aikana. Polttimen tehoa voidaan säätää automaattisesti tai käsikäyttöisesti. Poltin voidaan pysäyttää käsikäyttöisesti. Tällöin uudelleenkäynnistys tapahtuu käsikäyttöisesti. Siirrettävä lämminilmakehitin (esim. rakennuskuivuri) on säätö- ja varolaittein varustettu, sähköllä tai nestemäisellä tai kaasumaisella polttoaineella tai puulla taikka muulla vastaavalla kiinteällä polttoaineella lämmitettävä laitteisto, jossa lämmitettävä kohde lämmitetään lämmönsiirtimen läpi kulkeneella tai suoraan polttokammion kautta puhallettavalla ilmalla. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2 9

Siirrettävä lämpökeskus tarkoittaa joko tilapäistä tai pysyvää lämmöntarvetta varten teollisesti valmistettua yksikköä, joka on käyttötarpeen mukaan siirrettävissä yhtenä kokonaisuutena. Sumutuspoltin on nestemäistä polttoainetta käyttävä poltin, jossa polttoaine hajoittuu suuttimessa paineen vaikutuksesta hienojakoiseksi öljysumuksi ennen sen sytytystä. Hajoittuminen on tarpeen sekoitettaessa polttoaine ja palamisilma toisiinsa. Sähkökattila on nesteen lämmittämiseen tarkoitettu laite, josta saadaan lämpöenergiaa vastuselementtien avulla tarpeen mukaan. Varavoimajärjestelmä on laitteisto, jossa polttomoottorin käyttämällä sähkögeneraattorilla tuotetaan lämmityslaitteiston toimintaan tarvittava sähkövoima. Viljankuivaamo on rakennus tai sen palotekninen osasto, johon viljankuivuri varusteineen on sijoitettu. Viljankuivuri on laitteisto, jota käytetään viljan kuivaamiseen. Ylipaineuuni on lämminilmakuivurin lämminilmakehitin, jossa puhallin on sijoitettu ilman virtaussuunnassa ennen uunia. Uunin läpi puhalletaan ilmaa ja paine uunin ilmatilassa on ympäröivää ilmanpainetta suurempi. 2.2 Säätö‑, tarkkailu‑ ja valvontalaitteet Liekinilmaisin on laite, joka antaa valvontalaitteelle ohjauksen liekin syttymisestä, vakaasta palamisesta tai liekin sammumisesta. Lämpötilansäädin tarkoittaa lämpötilan tuntevaa laitetta, joka normaalikäytössä pitää lämmityslaitteiston tai sen osan lämpötilan määrätyissä rajoissa automaattisesti avaamalla ja sulkemalla virtapiirin tai muuttamalla virran suuruutta. Magneettiventtiili on sähköisellä toimilaitteella varustettu venttiili, joka ohjaa öljyn‑, kaasun‑ tai vastaavan aineen virtausta. 10 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2

Ohjauskeskus tarkoittaa laitetta, joka ohjaa lämmityslaitteiston toimintaa siihen liitettyjen säätö‑ ja suojalaitteiden avulla. Palautettava rajoitin tarkoittaa laitetta, joka voidaan rajoitustoiminnan tapahduttua virittää vain käsin tai jossa toimintaa ohjaava osa, esimerkiksi lämpösulake, pitää uusia. Palautuva rajoitin tarkoittaa laitetta, joka automaattisesti kytkee jännitteen sen jälkeen, kun laitteen tuntoelin on jäähtynyt tai kun paine on alentunut riittävästi. Rajoitin tarkoittaa laitetta, joka tuntee valvotun suureen ja toimii tietystä raja‑arvosta alkaen aiheuttaen lämmöntuoton pysäytyksen. Säätölaite (säädin) tarkoittaa laitetta, joka ohjaa valvottua suuretta, kuten lämpötilaa tai painetta aseteltuun arvoon. Valvontalaite tarkoittaa laitetta, joka käynnistää ja pysäyttää polttimen annetun ohjelman mukaisesti saatuaan ohjauksen säätö‑, tarkkailu‑ tai rajoitinlaitteesta. Vedenpuutteen varolaite on järjestelmä, joka nestekattilalaitteiston vesitilan yläosaan asennetun anturin ohjaamana pysäyttää polttoaineen syötön nestepinnan alentuessa, ja antaa tästä hälytyksen. Öljysäiliön ylitäytön estimen anturi on laite, joka ilmaisee ylitäytön estimelle, milloin öljyn pinta on saavuttanut suurimman sallitun täyttökorkeuden. 2.3 Sijoitustilat Kattilahuone on rakennuksessa oleva paloteknisesti osastoitu tila, johon sijoitetaan keskuslämmitysjärjestelmän lämmityskattila laitteineen. Öljysäiliötila on rakennuksessa oleva paloteknisesti osastoitu polttoöljysäiliön sijoituspaikka. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2 11

3. ASENTAMINEN, KORJAAMINEN JA HUOLTAMINEN 3.1 Toiminnasta tehtävät ilmoitukset Sähköalan, öljylämmitys- ja kaasualan toiminnanharjoittajien on tehtävä ilmoitus toiminnastaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes). Tukes arvioi ilmoituksen perusteella toiminnanharjoittajaa koskevien säädettyjen edellytysten täyttymisen, rekisteröi tämän ja antaa asiasta todistuksen tai vahvistuksen toiminnanharjoittajalle. 3.2 Tarkastukset Sähkölaitteistojen käyttöönottoon ja käyttöön liittyvistä tarkastuksista on säädetty sähköturvallisuuslaissa 2016/1135. Tähän perustuen sähkölaitteiston rakentajan on aina tehtävä laitteistolle käyttöönottotarkastus ennen laitteiston kytkemistä jännitteiseksi käyttöä varten. Lämmityslaitteistojen käyttöönottotarkastuksista on havainnollinen kuva- ja koulutusaineisto Lämmitysenergia Yhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa www.ley.fi/koulutus. Mahdolliset muut tarkastukset riippuvat laitteiston sähköturvallisuussäännöksiin perustuvasta luokituksesta. 3.3 Yleistä töiden edellytyksistä Sähköalan töitä tekevää toiminnanharjoittajaa koskevat edellytykset on säädetty sähköturvallisuuslaissa 2016/1135. Sen mukaisesti toiminnanharjoittajan on nimettävä töitä johtamaan henkilö, jolla on riittävä kelpoisuus. Itsenäisesti töitä suorittavalla ja valvovalla henkilöllä on oltava riittävä kelpoisuus tai muuten riittävä ammattitaito. Toiminnanharjoittajan käytössä on oltava tarpeelliset työvälineet sekä sähköturvallisuutta koskevat säännökset. Toiminnasta on tehtävä ilmoitus sähköturvallisuusviranomaiselle (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes) ennen kuin sähkötöitä koskeva toiminta aloitetaan. Toiminnanharjoittajan sähkötöiden johtajalla on oltava öljy- ja kaasulämmityslaitteistojen sähkötöissä, työalueen laajuudesta riippuen, sähköturvallisuuslaissa säädetty pätevyys S1, S2, S3 tai lämmityslaitteistoihin rajoitettu sähköpätevyys S3/R. Työalueen laajuus määräytyy sähkötöiden johtajan pätevyysluokan perusteella. 12 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2

Öljylämmitysala ja kaasuala ovat omia työalueitaan. Toimintaa koskevat edellytykset on säädetty valtioneuvoston asetuksessa 2012/558. Mainitussa asetuksessa säädettyihin edellytyksiin ei sisälly oikeuksia sähkötöihin. Asennus-, korjaus- ja huoltotöitä tekevän toiminnanharjoittajan palveluksessa on oltava pätevyystodistuksen omaava vastuuhenkilö, henkilöstön on oltava ammattitaitoista ja käytössä on oltava toiminnan edellyttämät laitteet, välineet ja järjestelmät. Tarkempia tietoja edellä mainituista asioista annetaan Lämmitysenergia Yhdistyksen julkaisemassa suosituksessa TS 3; ”Lämmityslaitteistojen asennus-, korjaus- ja huoltotöiden edellytykset ja vastuupätevyydet”. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2 13

4. ÖLJY‑ JA KAASULÄMMITYSLAITTEISTON SÄHKÖLAITTEIDEN RAKENNE JA ASENTAMINEN 4.1 Sähkölaitteiden rakenne Öljy‑ ja kaasupolttimiin kuuluvien sähköisten säätö‑, tarkkailu‑ ja valvontalaitteiden sekä muiden sähkölaitteiden on oltava niitä koskevien vaatimusten ja tuotestandardien mukaisia. Asennuksessa noudatetaan myös valmistajan antamia ohjeita. Kaasupoltinlaitteiden on täytettävä kaasulaiteasetuksessa 1434/1993 säädetty vaatimustenmukaisuus, joka edellyttää puolueetttoman ilmoitetun laitoksen tarkastusta ja testausta. Jakokeskusten on oltava tyyppitestattuja ja kappalekoestettuja. Niiden on täytettävä voimassa olevien standardien vaatimukset. Tavallisesti ne ovat tehdasvalmisteisia ja sertifioituja, mutta niitä voidaan koota tiettyyn käyttöpaikkaan, jos noudatetaan keskuksen alkuperäisen valmistajan antamaa kokoonpanoohjetta sekä otetaan huomioon seuraavat seikat: • kokoamisessa käytetään ohjeessa yksilöityjä komponentteja. Keskukselle tehdään standardin SFS-EN 61439 mukainen kappaletarkastus ja testaukset (jännitekoe tai enintään 250 A syötön suojalaitteilla varustetuissa keskuksissa eristysresistanssimittaus) ja laaditaan testauksista pöytäkirja • keskukseen asetetaan arvokilpi, josta ilmenevät standardin edellyttämät tiedot, kuten valmistajan nimi, mallimerkintä ja mitoitusarvot • laaditaan tarvittavat piirustukset ja käyttöohjeet keskuksen haltijan käyttöön Yksittäisiä standardien mukaisia esim. johdonsuojakatkaisijoita tai vikavirtasuojia voidaan lisätä niille varattuihin paikkoihin, vaikka kokoonpano-ohjetta ei olisikaan käytettävissä, jolloin riittää keskuksen merkintöjen ja kaavioiden täydentäminen. Muissa muutoksissa menetellään mainitun luettelon mukaisesti. 4.2 Sähkötekninen tilaluokitus Sähköasennusten kannalta öljy‑ tai kaasupolttimen sijoitustila luokitellaan kuivaksi ja tuulettuvaksi tilaksi, ellei asennustilaa esimerkiksi pölyisyyden tai kosteuden vuoksi luokitella muunlaiseksi tilaksi. Polttimen välitöntä ympäristöäkään ei yleensä luokitella räjähdys‑ eikä palovaaralliseksi tilaksi. Öljysäiliötä varten tarkoitettu huonetila luokitellaan samoin kuivaksi tilaksi, ellei sitä erityisistä syistä ole syytä luokitella muunlaiseksi tilaksi. 14 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2

Kattilahuone ja öljysäiliötila rakennuksessa muodostavat tavallisesti kuitenkin paloteknisen osaston, joten esimerkiksi kaapeliläpivientien on täytettävä osastoivien rakenteiden vaatimukset. Maatalousrakennuksiin asennettavat laitteet valitaan standardin SFS 6000-7705 mukaisesti. Viljankuivaamoihin asennettavien laitteiden osalta noudatetaan palovaaran takia lisäksi standardin SFS 6000-4-42 vaatimuksia. Palavien nesteiden ja kaasujen käsittelytilojen ja varastojen tilaluokitusohjeet esitetään käsikirjassa SFS 59. 4.3 Sähkölaitteiden asentaminen Poltinlaitteisto liitetään rakennuksen sähkökeskukseen erillisenä ryhmänä Poltin sekä säätö‑, tarkkailu‑ ja valvontalaitteet samoin kuin ryhmäkeskus sijoitetaan tarkoituksenmukaisesti ja siten, että laitteille jää riittävä hoidon, huollon ja säädön vaatima tila. Sähkölaitteiden sijoittamisessa on otettava huomioon mahdolliset neste- tai kaasuvuodot. Sähkökeskuksen, jonka nimellisvirta on 63 A tai suurempi, hoitotilan on täytettävä standardin SFS 6000-7-729 vaatimukset, yleensä vähintään 80 cm. Suositellaan, että myös pienempien keskusten osalta täytetään mainitut. vaatimukset. 4.3.1 Sähköjohtojen asentaminen kattilahuoneeseen Poltinlaitteiston sähköjohtoja valittaessa on otettava huomioon johtoon kohdistuvat mekaaniset rasitukset, käyttöpaikan lämpötila, polttoöljyn vaikutus ja johdon taipuisuus. Kattilan läheisyydessä sähköjohdot suojataan mekaanista vioittumista vastaan metallisella asennusputkella. Kattilahuoneen seinäpintaan asennetut johdot suojataan vahingoittumista vastaan vähintään 1 m korkeudelle lattiatasosta. Kattilan läheisyydessä (alle 0,5 m) käytetään metallisia asennusrasioita. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2 15

Siinä tapauksessa, että johtoja kiinnitetään lämmityskattilan rakenteisiin, on otettava huomioon asennuksessa käytetyn johdon lämpötilarajoitukset ja käytettävä riittävän lämmönkestävyyden omaavaa kaapelityyppiä. esimerkiksi FI-07SS-R (SSJ). Näitä kaapelityyppejä käytetään tarvittaessa myös kattilahuoneen muissa asennuksissa. Sähköjohdot sijoitetaan siten, että ne eivät haittaa kattilan käyttöä ja hoitoa. Käyttö- ja huoltototoimien helpottamiseksi poltin liitetään sähköverkkoon yleensä puolikiinteästi. Polttimen ja kiinteän asennuksen välillä käytetään kaapelia, jossa on mekaaniselta vaurioitumiselta suojaava vaippa. Kaapelin suojaamiseen voidaan myös käyttää taipuisaa metallista suojaletkua tai vastaavaa menetelmää. Kosketusjännitteelle alttiit metalliset vaipat tulee yhdistää suojamaadoitukseen (vaipan suojamaadoitus, kohta 4.8). Verkkoliitäntään saa käyttää tähän tarkoitukseen soveltuvaa kiinni lukittuvaa pistokytkintä, jonka napaisuus ei kytkettäessä vaihdu. Kiinteä asennusjohto suojataan metallisella asennusputkella. Siinä tapauksessa, että asennusputki on asennettu lattian kautta, on sen oltava upotettu lattiaan tai suojattu vastaavalla tavalla. Kaapelina puolikiinteissä asennuksissa on käytettävä vähintään tyyppimerkinnältään H05VV-F (MSK), H05RN-F (VSKN, VSB-ATON), H05BB-F (VSKB) tai vastaavan tyyppisiä taipuisia kaapeleita. Kattilahuoneen lämpötilan vuoksi kaapeleiden kuormitettavuuteen käytössä on kiinnitettävä erityistä huomiota (SFS 6000-5-52 kohta 523). 4.3.2 Öljysäiliötila Öljysäiliötilan on rakennuksessa oltava paloteknisesti osastoitu. Kaapelihyllyjen ja kaapeleiden viemistä osastoidun tilan läpi on vältettävä. Kaapeliläpivientien on täytettävä osastoivien rakenteiden läpivientivaatimukset. Läpivienti on tiivistettävä siten, että rakennusosan palotekninen osastointi säilyy vähintään samana kuin ilman läpivientiä (SFS 6000-5-52 kohta 527). Moottorinsuojakytkimen, sähkömoottorin tai vastaavan kojeen asentamista säiliötilaan ei suositella. 16 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2

4.3.3 Sähkölaitteiden asentaminen öljysäiliöön Säiliön sisäpuolelle ei saa asentaa varusteita, jotka voivat aiheuttaa kipinöintiä. Sähkölaitteiden tulee säiliön sisäpuolella olla rakenteeltaan 0‑luokan tilassa käytettäväksi hyväksyttyjä (SFS-käsikirja 59/2012). Asennettaessa säiliön sisäpuolelle sähkölaitteita kuten laitteita öljyn pinnankorkeuden mittaus‑, säätö‑ tai merkinantotarkoituksiin, on niiden oltava räjähdysvaaralliseen tilaan hyväksyttyä luonnostaan vaaratonta rakennetta (Exia). Edellä mainittu ei kuitenkaan koske öljyn esilämmitintä, joka on asennettu siten, että se on käytön aikana kokonaan öljyn pinnan alapuolella. Näiden tulee olla lämmityskäyttöön hyväksyttyjä. 4.3.4 Sähköjohtojen asentaminen öljysäiliön tai kaasuputken läheisyyteen Öljylämmityslaitteistoista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (1985/314) 20 §:n mukaan ei maanalaisen palavaa nestettä sisältävän säiliön välittömään läheisyyteen saa asentaa säiliöön kuulumattomia sähköjohtoja. Etäisyyden tällaisista johdoista säiliöön on oltava vähintään 2 m. (säädös on muuttumassa lähitulevaisuudessa, diaarinumero on tiedossa vasta säätämishetkellä). Maanalaisten kaasuputkistojen ja sähköjohtojen keskinäiset suojaetäisyydet on annettu standardeissa SFS 2896 ja SFS 3179. Maakaasun osalta etäisyydet on annettu Valtioneuvoston asetuksen 551/2009 Liitteen II kohdassa 6.6. Siirtoputkiston osalta vähimmäisetäisyydet maanalaisiin rakenteisiin esitetään asetuksen 2009/551 Liitteen I kohdassa 3.3.3. 4.3.5 Irtoliittimien käyttö Poltinlaitteistoon liittyvissä kytkennöissä saa irtoliittimiä käyttää vain asennusrasioissa. 4.3.6 Varavoimansyötön kytkentä Varavoimansyötön kytkentä poltinlaitteistolle tulee toteuttaa siten, että sähkönsyöttö poltinlaitteistolle katkeaa varavoimankäytössä normaalia sähkönsyöttöä vastaavalla tavalla (kohta 4.4.2). T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2 17

4.3.7 Tilapäiset asennukset Öljy‑ tai kaasulämmityslaitteiston pääkytkimen ja poltinlaitteiston välillä ei sallita tilapäisiä sähköasennuksia. Sähköturvallisuuden ohella on aina varmistettava myös öljyn tai kaasun käytön turvallisuus. 4.4 Poltinlaitteiston pääkytkin 4.4.1 Poltinlaitteiston erottaminen sähköverkosta Sähkölaitteistojen erottamisesta ja kytkennästä on annettu ohjeet standardissa SFS 6000-5-53. Sen mukaisesti laitteistoissa on oltava riittävä määrä asianmukaisesti merkittyjä erotuskytkimiä. Seuraavassa annetaan poltinlaitteistoja koskevia täydentäviä ohjeita. Poltinlaitteiston erottamista varten on pääkytkin asennettava laitteiston nousu‑ tai ryhmäjohtoon (Viljankuivaamot, katso kohta 7.2). Kytkimen on oltava rakenteeltaan laitestandardien mukainen erotuskytkin. Kytkimen on täytettävä seuraavat vaatimukset: 1. Öljypolttimen kytkimen näkyvän etuosan on oltava väriltään punainen ja kaasupolttimen kytkimen keltainen. Yhdistelmäpolttimen kytkimen väri määräytyy pääpolttoaineen mukaan. 2. Kytkimen on oltava ryhmäjohdon jatkamiseen tarkoitettu. 3. Kytkimessä on oltava polttimen rakenteesta riippuen teksti ”ÖLJYPOLTIN”, ”KAASUPOLTIN” tai ”ÖLJY/KAASUPOLTIN”. 4. Kytkimen on oltava luotettavalla asennonosoituksella varustettu. Jos lämmityslaitteistoa syöttää useampi ryhmäjohto, on otettava huomioon merkintävaatimukset (SFS 6000-5-51 kohta 514). 5. Liitettäessä laitteisto varavoiman syöttöön, on liitynnän oltava ennen polttimen pääkytkintä, syöttävältä keskukselta katsottuna. 18 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2

4.4.2 Poltinlaitteiston pääkytkimen asentaminen Pääkytkimen asentamisessa on lisäksi otettava huomioon seuraavat vaatimukset: 1. Kytkin asennetaan kattilahuoneeseen, varsinaisen kulkuoven pieleen, lukkosivun puolelle, noin 1,7 m korkeudelle käyttötasosta. Kytkin sijoitetaan siten, että sitä voidaan käyttää kattilahuoneeseen menemättä. Mikäli kytkintä ei kaksiosaisista ovista tai vastaavasta syystä johtuen voida sijoittaa edellä esitetyllä tavalla, saa kytkimen asentaa kattilahuoneen ovenpieleen ulkopuolelle. Jos ovia on useampia ja ne ovat kulkuteinä samanarvoisia, on muiden ovien pielissä ulkopuolella oltava pääkytkimen sijainnin ilmoittava kilpi. Tarvittaessa kytkin voidaan asentaa lukittavaan suojakoteloon, jossa on hätätilanteessa rikottava lasi. Välittömästi pääkytkimen viereen ei saa asentaa muita kytkimiä. Riittävä etäisyys on 0,3 m. Pääkytkimen saa sijoittaa myös lämmityskattilan yhteyteen edellyttäen, että poltin, kattila ja niihin liittyvät laitteet muodostavat yhtenäisen tehdasvalmisteisen koteloidun lämmitysyksikön, joka saadaan sijoittaa rakennuksessa asuintilojen yhteyteen ilman erillistä paloteknistä osastointia. 2. Kytkin on yleensä asennettava kaikkinapaisena poltinlaitteiston päävirtapiiriin. Kun laitteistoa syöttävää ryhmäjohtoa suojaavien varokkeiden nimellisvirta on vähintään 63 A tai kun laitteistoon kuuluu useita polttimia, saa pääkytkimenä käyttää poltinlaitteiston päävirtapiiriin asennettua kelakytkintä. Tällöin on kattilahuoneeseen johtavan oven pieleen asennettava edellisen kohdan mukaisesti kelakytkimen ohjauskytkin, jonka on oltava kohdan 4.4.1 mukainen. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2 19

3. Poltinlaitteiston virransyötön suojajohtimineen tai kelakytkimen ohjausjännitteen suojajohtimineen on kuljettava kokonaisuudessaan eri johdoissa pääkytkimen tai ohjauskytkimen kautta. 4. Pääkytkimen avulla on voitava erottaa verkosta samanaikaisesti kaikki samassa kattilahuoneessa olevat polttimet. Laitteistoon kuuluvien öljynsiirtopumppujen, esilämmittimien, savukaasu‑ ja palamisilmapuhaltimien sekä korvausilmapuhaltimien osalta riittää ohjausjännitteen katkaiseminen. 5. Teollisuushalliin tai vastaavaan tilaan asennettavan lämminilmakehittimen pääkytkimen saa pitkistä etäisyyksistä johtuen asentaa enintään 5 m:n suojaetäisyydelle kojeesta helposti luoksepäästävään ja näkyvään sijoituspaikkaan. Mikäli samaan hallitilaan asennetaan useita lämminilmakehittimiä, voidaan kullekin kojeelle asentaa edellä esitetyllä tavalla erillinen pääkytkin. Jos lämminilmakehittimillä on yhteinen öljynkiertopumppu, on sen jännite voitava katkaista ulos johtavan oven lukkosivun puolelle asennetulla kytkimellä. 6. Viljankuivaamoissa asennetaan huoltoa varten polttimen erotuskytkin (katso kohta 7.1, luetelmakohta 1) ja viljankuivaamon pääkytkin (katso kohta 7.2). 7. Yhdistelmäkattiloissa polttimen ja sähkölämmittimen sähkönsyöttö on otettava samasta keskuksesta. Sähkölämmittimen erotuskytkimen tulee olla kattilan sijoitustilassa. 4.5 Poltinlaitteiston säätö‑, tarkkailu‑, valvonta- ja turvalaitteet Säätö-, tarkkailu- ja valvonta- ja turvalaitteiden rakenteen on oltava niitä koskevien laitestandardien mukaisia ja niiden toiminnan on oltava standardien SFS EN 230 (öljypolttimet) ja SFS EN 676 (kaasupolttimet) mukainen. Standardien lisäksi on noudatettava seuraavaa: 1. Poltin, joka on siirrettävissä työkaluja käyttämättä varsinaiselta käyttöpaikaltaan esimerkiksi kiskon tai saranan varassa, on oltava kytketty esimerkiksi rajakytkintä käyttäen siten, että poltin ei voi käynnistyä sen ollessa pois käyttöpaikaltaan. 20 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2

2. Jos laitteistoon kuuluu useampia polttimia, on kullekin polttimelle asennettava huoltoa varten kytkin, jonka on oltava laitestandardien mukainen erotuskytkin. Polttimet ja poltinkohtaiset kytkimet on varustettava yhtäpitävin tunnuksin. 4.6 Nestekattilalaitteiston vedenpuutteen varolaite Nestekattilalaitoksessa, jonka käyttölämpötila on enintään 105 °C ja teho yli 300 kW, ja joka ei ole jatkuvan valvonnan alainen, tulee olla vedenpuutteesta polttoaineen syötön katkaiseva varolaite. Varolaitteen tuntoelin asennetaan kattilalaitteistossa kattilaan tai siitä lähtevään kuumavesiputkeen mahdollisimman lähelle kattilan yläosaa. Tuntoelimen sähköjohdon on oltava lämmönkestävää tyyppiä (esim. SSJ). 4.7 Öljysäiliön ylitäytön estimen anturi Rakennuksen lämmittämiseen tarkoitettuun öljylämmityslaitteistoon liitetty öljysäiliö, jonka tilavuus on enintään 100 m³, tulee varustaa laitestandardien mukaisella ylitäytön estimen anturilla. Asennuksen valmistuttua anturi on testattava tähän tehtävään tarkoitetulla testilaitteella. 4.8 Poltin- tai lämmityslaitteiston suojamaadoitus ja vikasuojaus Poltinlaitteistoon tai lämmityslaitteistoon kuuluvien sähkölaitteiden kosketeltavat, jännitteelle alttiit metalliosat on suojamaadoitettava. Vaatimus koskee myös johtojen mekaanisena suojana käytettäviä asennusputkia ja taipuisia metalliletkuja, mikäli ne ovat jännitteelle alttiina. Kaapelien rakenteeseen kuuluvat metallivaipat on myös suojamaadoitettava. Poltin- tai lämmityslaitteiston asennukset on tehtävä TN‑S‑järjestelmällä (5-johdinjärjestelmä) syöttävästä keskuksesta lähtien. Standardi SFS 6000-4-41 asettaa yleisvaatimuksen, että kaikki pistorasiat suojataan enintään 30 mA vikavirtasuojalla (sisätiloissa ≤ 20 A ja ulkotiloissa ≤ 32 A). T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2 21

Tietyissä erityisissä tilanteissa, joissa syötön katkeaminen voi aiheuttaa suurta haittaa, voidaan tästä poiketa, jos kyse määrätyn laitteen liittämiseen tarkoitetusta pistorasiasta. Tällaisia voivat olla kiinteitä tai sellaiseksi katsottavia laitteita (≥ 18 kg) ja siis esim. kiertovesipumppu, jos sitä syöttävä pistorasia ei ole helposti päästävässä paikassa ja on merkitty vain tietyn laitteen käyttöön, jos käyttötarkoitus ei muutoin ole ilmeinen – samassa huonetilassa tulisi olla myös vikavirtasuojattuja pistorasioita. Erityistilojen osalta kuitenkin noudatetaan niihin asetettuja vaatimuksia (vrt. esimerkiksi kohta 7). 4.9 Käyttö‑ ja huolto‑ohjeet sekä sähköpiirustukset Polttimen läheisyydessä on oltava polttimen käyttö‑ ja huolto‑ohje. Mikäli öljylämmityslaitteistossa käytetään raskasta polttoöljyä, tulee käyttöohjeesta ilmetä myös öljyn sumutusviskositeettia vastaava lämpötila. Kaasupolttimen mukana on oltava standardin SFS EN 676 edellyttämät ohjeet ja piirustukset. Öljy‑ tai kaasulämmityslaitteistojen asennuksesta vastaavan toiminnanharjoittajan on toimitettava asennus-, käyttö‑ ja hoito‑ohjeet sekä poltinlaitteiston ja siihen liittyvien asennusten sähköpiirustukset laitteiston haltijalle. Aineistosta on käytävä ilmi laitteiston käynnistystä, pysäytystä ja häiriötilanteita koskevat ohjeet sekä ohjeet määräaikaishuoltojen teettämisestä. 22 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2

5. POLTTOAINEEN LÄMMITTÄMINEN Öljyn sähkölämmittimen rakenteen on oltava sitä koskevien standardien mukainen. Lämmittimessä on oltava lämpötilanrajoitin, joka on käsin palautettavaa tyyppiä. 5.1 Öljyn lämmittäminen säiliössä Öljyn lämmittämiseen säiliössä saa käyttää vain vettä, höyryä, räjähdys‑ ja palovaaratonta lämmönsiirtonestettä tai sähkölämmitintä. Käytettävien lämmittimien pintalämpötilan tulee olla alempi kuin säiliössä varastoitavan öljyn syttymislämpötila, jos lämmitin on osittainkin säiliön imuputken suuaukon yläpuolella. 5.2 Öljyn esilämmitin Jos käytettävä öljy vaatii esilämmitystä, poltin on varustettava laitteella, joka estää polttimen käynnistymisen, kunnes öljy on saavuttanut käytössä vaaditun viskositeetin edellyttämän lämpötilan. Laitteisto on varustettava laitteella, joka estää vaarallisen ylipaineen tai lämpötilan syntymisen öljyn laajenemisen tai muun syyn takia. Lämpötilan valvonta‑ ja rajoitinlaitteiden sekä niiden asennusjohtimien, samoin kuin esilämmittimen päävirtapiirin syöttökaapelien on oltava vähintään 180 °C käyttölämpötilaan soveltuvia. Öljypolttimen polttoöljyn esilämmitys‑ ja pumppausyksikköön kuuluvien moottorien ja esilämmittimien jännitteen on katkettava avattaessa öljylämmityslaitteiston pääkytkin. Tämä vaatimus katsotaan täytetyksi, mikäli pumppaus‑ ja esilämmitinyksikön ohjausjännite voidaan katkaista pääkytkimellä. 5.3 Nestekaasunhöyrystin Nestemäisen nestekaasun höyrystämiseen saa käyttää vain vesi‑, höyry‑, sähkö‑ tai kaasulämmitystä. Sähkölämmityksessä on lämmönsiirron väliaineena käytettävä vaaratonta lämmönsiirtonestettä. Höyrystimessä tai välittömästi siitä lähtevässä putkessa tulee olla laite, joka estää nestemäisen nestekaasun virtaamisen putkistoon. Laitteen tulee toimia myös ylikuormitustilanteessa. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2 23

Höyrystin on varustettava säätimellä, joka ohjaa sen toimintaa siten, ettei höyrystimestä lähtevän höyrystyneen kaasun lämpötila normaaliolosuhteissa nouse korkeammaksi kuin 80 °C. Jos lämpötilansäätimen epäkuntoon joutuminen saattaa aiheuttaa sen, että höyrystyneen kaasun lämpötila nousee korkeammaksi kuin 100 °C, höyrystin tulee varustaa käsin palautettavalla rajoittimella, joka tällöin estää höyrystyneen kaasun virtauksen putkistoon tai estää höyrystyneen kaasun ylikuumenemisen (VNA 858/2012). Sähkökäyttöisen nestekaasunhöyrystimen on oltava sitä koskevien laitestandardien mukainen. Höyrystinkeskuksen rakennetta, varustelua, sijoitusta ja tilaluokitusta käsitellään standardissa SFS 3398. 24 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2

6. SIIRRETTÄVÄ LÄMPÖKESKUS Siirrettävän lämpökeskuksen sähkölaitteiden rakenteen ja asennuksen on oltava niitä koskevien standardien mukaiset. Laitteiston rakenteessa on noudatettava seuraavia täydentäviä ohjeita: 1. Jokaisesta kojeesta ja tarvikkeesta on tuotava yhteisen johtovaipan sisäpuolella suojajohdin laitteiston jakokeskuksen suojakiskoon. Laitteiston metallirunko yhdistetään jakokeskuksen läheisyydessä olevaan päämaadoituskiskoon. Sähkölaitteisto on rakennettava TN-S-järjestelmän mukaisesti. 2. Laitteiston sähköverkko on oltava erotettavissa standardin SFS 6000-5-53 kohdan 537 mukaisella erotuslaitteella. 3. Laitteiston öljypolttimien ja niiden öljynkiertopumppujen jännite tulee olla hätätilanteessa katkaistavissa turvallisella tavalla. Tätä tarkoitusta varten on laitteistoon ulos johtavan oven lukkosivun puolelle, noin 1,7 m korkeuteen käyttötasosta, asennettava tämän suosituksen kohdan 4.4 mukainen pääkytkin. 4. Laitteiston huoltotilat yleensä ovat ahtaita ja kosketeltavat osat ovat maahan yhteydessä olevia metalliosia. Tästä syystä on laitteiston asennuksessa ja työskentelyssä noudatettava standardin SFS 6000-7-706 vaatimuksia. Jakokeskuksen eteen suositellaan vähintään 0,8 m vapaata hoitotilaa. Sähkökeskuksen, jonka nimellisvirta on 63 A tai suurempi, hoitotilasta on annettu vaatimukset standardissa SFS 6000-7-729. Vaaran uhatessa on tilasta voitava poistua turvallisesti. 5. Laitteistossa esiintyvät korkeat ympäristön lämpötilat on huomioitava asennusjohtojen valinnassa 6. Laitteistosta on oltava käytettävissä piirikaavio ja johdotuspiirustus sekä käyttö‑ ja hoito‑ohjeet, joista selviävät laitteiston käytössä ja hoidossa tarvittavat tiedot. Sähköpiirustukset sekä käyttö‑ ja hoito‑ohjeet on säilytettävä laitteistossa siten, että ne ovat tarvittaessa helposti saatavissa käyttöön. Edellä mainittuja seikkoja sovelletaan myös lämminilmakehitinyksiköiden sähköasennuksissa. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2 25

7. VILJANKUIVAAMOT Maa- ja puutarhatalouden sähköasennuksia koskevia vaatimuksia on annettu standardissa SFS 6000-7-705. Viljankuivaamotilojen sähköasennuksissa on noudatettava myös standardia SFS 6000-4-42, koska ne luokitellaan yleensä palovaarallisiksi tiloiksi (BE2-olosuhde). Seuraavassa esitetään näihin asennuksiin liittyviä oleellisimpia seikkoja. Viljankuivaamolaitteiston sähkölaitteistot rakennetaan TN-S-järjestelmän mukaisina. Metallirakenteisen viljankuivaamon laajat yhtenäiset metallirakenteet tulee yhdistää kuivaamon sähkökeskuksen läheisyydessä olevaan (pää) potentiaalintasauskiskoon. Palovaarallisissa tiloissa sähkölaitteet pitää rajoittaa vain sellaisiin, joita on välttämätöntä käyttää näissä tiloissa – tietyin edellytyksin läpimeneviä johtojärjestelmiä voidaan asentaa. Lisäksi sähkölaitteet on valittava ja asennettava siten, että ettei niiden lämpötila normaalissa käytössä ja todennäköinen lämpötilan nousu vian aikana aiheuta tulipaloa. Lämpötilatasot ovat yleensä normaalitilassa enintään 90 °C ja vikatilassa enintään 115 °C. Käytännössä esimerkiksi halogeenivalaisimien pintalämpötilat nousevat niin korkeiksi, ettei niitä voida käyttää. Palovaarallisissa tiloissa on suojaukseen, ohjaukseen ja erottamiseen käytettävät kytkinlaitteet pääsääntöisesti pyrittävä sijoittamaan palovaarallisten tilojen ulkopuolelle. Jokainen kuivaamotilan laitteita syöttävä piiri tulee varustaa erotuslaitteilla, jotka erottavat kaikki jännitteiset johtimet siten, että minkään jännitteisen johtimen syöttö ei voi olla päällä muiden ollessa poiskytketty. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi mekaanisesti yhteen kytketyillä kytkimillä tai mekaanisesti yhteen kytketyillä katkaisijoilla. Syötön automaattinen poiskytkentä on toteutettava niin, että enintään 32 A pistorasioita syöttävät ryhmäjohdot on suojattava korkeintaan 30 mA vikavirtasuojalla ja yli 32 A pistorasioita syöttävät ryhmäjohdot korkeintaan 100 mA vikavirtasuojalla. Muut ryhmäjohdot suojataan enintään 300 mA vikavirtasuojalla. Yleisvaatimuksena on, että palosuojausta varten viljankuivaamolaitteisto on varustettava enintään 300 mA vikavirtasuojalla. Ryhmäjohtojen vikavirtasuojauksien käytön voidaan katsoa täyttävän myös palosuojausvaatimuksen. 26 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2

Maa- ja puutarhatalouden sisä- ja ulkotiloissa on yleisesti käytettävä IP44 kotelointiluokan omaavia sähkölaitteita. Koska viljankuivaamotilassa sähkölaitteiden päälle tai ympärille voi kuitenkin kerääntyä vaarallista määrää palavaa pölyä tai kuituja, on laitteiden tai niiden sijoituskotelon kotelointiluokan oltava vähintään IP6X. Viljankuivaamotilojen valaisimina voidaan käyttää vain valaisimia, joiden pintalämpötila on normaalitilassa rajoitettu 90 °C standardin EN 60598-2-24 mukaisesti, minkä osoituksena valaisimessa on ilmoitettu standardinumero tai merkintä . Valaisimien tulee olla asennuspaikkaansa (IP6X) sopivia ja sellaista tyyppiä, joka estää lampun putoamisen valaisimesta. Valaisimet on myös asennettava siten, että niiden päälle ei voi kerääntyä vaarallista määrää pölyä tai kuituja. Keskusten sijoittamisessa on otettava huomioon käytön ja huollon edellyttämä tila. 7.1 Viljankuivuriuunin sijoitus, sähköasennukset ja kytkennät Viljankuivuriuunin sijoituksessa ja asentamisessa on noudatettava valmistajan ohjeita. Johdotuksia ei saa asentaa lämpöeristeen ympäröimäksi, lyhyitä läpimenoja lukuun ottamatta. Tällöin on huomioitava, että kaapelin (tai asennusputkissa olevien johtimien) kuormitettavuus laskee jo 50 mm läpimenolla 89 %:iin, 100 mm läpimenolla 81 %:iin ja 200 mm läpimenolla 68 %:iin (SFS 6000-5-52 kohta 523). Kuivaamotilan läpimenevissä johdotuksissa, jotka eivät syötä tilassa olevia laitteista ei ensisijaisesti saa olla liitoksia. Jos liitoksia kuitenkin joudutaan tekemään, on niiden oltava palonkestävästi koteloituja. Kuivuriuunihuoneen ilman korkeasta lämpötilasta johtuen ei kumi‑ ja muovieristeisiä johtoja saa asentaa uunihuoneen kattoon. Johtojen asentamista uunihuoneen seinän yläosaan tulee myös välttää. Uunin välittömässä läheisyydessä on sähköjohdot asennettava siten, että ne eivät ole alttiina mekaanisille rasituksille eivätkä käytetyn johdintyypin sallitun käyttölämpötilan ylittävälle lämpörasitukselle. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2 27

Kuivuriuunin kytkennässä on noudatettava valmistajan ohjeita ja tulee ottaa huomioon seuraavat seikat: 1. Uunihuoneeseen on asennettava huoltoa varten polttimen erotuskytkin. (SFS 6000-5-53, kohta 537) 2. Polttimen käynnistymisen on oltava estetty, jos kuivurin pääilmapuhallin ei käynnisty. 3. Kuivurin pääilmapuhaltimen jatkettava toimintaansa tuloilman lämpötilaa valvovan termostaatin ohjaamana, kunnes lämpölaitteesta tulevan kuivausilman lämpötila on alle 50 °C. 4. Polttimen ohjauspiirissä on oltava käsin palautettava tai lämpötilan laskiessa itsestään palautuva kuivausilmahormiin asennettu lämpötilanrajoitin, jonka lämpötila‑asettelu on lukittu enintään 150 °C. 5. Kuivurin poistoilmakanavaan on asennettava palotermostaatti, joka pysäyttää kaikki kuivaamon laitteet asetusarvon ylittyessä. 6. Viljankuivuriin menevän kuivausilman lämpötilan ja lämmitystehon säädössä noudatetaan kuivuriuunin valmistajan ohjeita. 7. Kukin moottori on suojattava omalla ylikuormitussuojalla. Tähtikolmiokäynnistyksellä varustetut moottorit on suojattava ylilämpenemiseltä myös tähtikytkennässä. 8. Kuivuriuuniin kuuluvan polttimen ja siihen liitettyjen ohjaus- ja valvontalaitteiden asennuksessa on otettava huomioon käytön ja huollon tarpeet. 9. Ylipaineuunin tapauksessa uunin imuilmakanava on johdettava uunihuoneen ulkopuolelle. Alipaineuunin tapauksessa on noudatettava valmistajan ohjeita uunin sijoittelun ja uunihuoneen imuilma-aukon osalta. 28 Jos imuilma-aukko on suljettavissa ovella, on oven auki pysyminen varmistettava uunin käynnin aikana. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2

7.2 Viljankuivaamon pääkytkin Viljankuivaamon pääjohtoon on asennettava erotuskytkin, jolla koko kuivaamo voidaan tehdä jännitteettömäksi kuivaamorakennuksen ulkopuolelta. Kytkin on sijoitettava kuivaamoon johtavan kulkuväylän puolelle helposti luoksepäästävään kohtaan. Kytkimen saa asentaa kuivaamorakennuksen seinälle tai enintään 10 m etäisyyteen siitä. Kytkimen ulkopinnassa on oltava selvästi näkyvä teksti ”Kuivaamon pääkytkin”. Kytkimen saa tarvittaessa epäasiallisen käytön estämiseksi asentaa suojakoteloon. 7.3 Viljankuivaamon sähköpiirustukset ja käyttöohjeet sekä tarkastukset Keskuksen välittömässä läheisyydessä on säilytettävä viljankuivaamon piirikaavio, johdotuspiirustus sekä käyttöohjeet. Jos viljankuivaamossa on useampia kuivuriuuneja, joiden käyttö ja huolto ovat toisiaan vastaavat, riittää yksi yhteinen käyttöohje. Viljankuivaamolaitteiston turvallisen toiminnan varmistamiseksi on sähkölaitteiston rakentajan tehtävä laitteiston käyttöönottotarkastus (SFS 6000-6-61). Lämmityslaitteistojen sähköasennusten käyttöönottotarkastuksista on opetusaineisto osoitteessa www.ley.fi/koulutus. Sähköturvallisuuden ohella käyttöönottotarkastuksessa todetaan myös seuraavat turvallisuustoiminnat: 1. Tarkistetaan elevaattorin alinopeuden estimen toiminta ja voimansiirtohihnojen säätö. 2. Tarkistetaan, että öljypolttimen liekinvalvontalaite ohjaa polttimen häiriölukitukseen liekin jäädessä syttymättä käynnistyksessä tai liekin sammuessa käynnin aikana. 3. Tarkistetaan lämpötilan rajoittimen ja palotermostaatin toiminta. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2 29

8. KESKUSLÄMMITYSJÄRJESTELMÄÄN LIITETTÄVÄT LÄMMITYSLAITTEISTOT 8.1 Sähkölaitteiden rakenne Lämmityslaitteistossa käytettävien sähkölaitteiden on oltava niitä koskevien laitestandardien mukaisia. Energiavaraajan ja sähkökattilan yhteydessä olevien erillisten osien on sovelluttava käytettäväksi vähintään 100 °C ympäristön lämpötilassa (esim. merkintä T 100). Jos laitteita sijoitetaan lämpöeristeissä oleviin syvennyksiin, on niiden täytettävä edellä mainitut soveltuvuusvaatimukset. Lämmityslaitteistosta on sen käyttöpaikalla oltava käyttö- ja huolto-ohjeet sekä sähkökaaviot säilytettyinä siten, että ne saadaan helposti tarvittaessa käyttöön. Liitteessä 2 on esimerkki varavoiman kytkennästä lämmitysjärjestelmään. 8.2 Sähkötekninen tilaluokitus Energiavaraajan ja sähkökattilan erillinen asennustila luokitellaan asuin-, liikeja niihin verrattavissa rakennuksissa kuivaksi tilaksi, ellei asennustilaa muista syistä kuten pölyisyydestä tai kosteudesta johtuen luokitella muunlaiseksi tilaksi. Lämmityslaitteiston sellaisten osien, jotka ovat enintään 0,5 m etäisyydellä lattiatasosta, on kotelointiluokaltaan oltava kuitenkin vähintään IP X4. 8.3 Asentaminen Lämmityslaitteistot liitetään sähköverkkoon laitteesta riippuen joko kiinteästi tai puolikiinteästi. Asennusjohtojen ollessa suoraan alttiina korkealle lämpötilalle tai suoralle säteilylle on lämmityslaitteiden yhteydessä käytettävien asennusjohtojen oltava lämmönkestävää tyyppiä. Johtojen mitoituksessa on otettava huomioon asennuspaikan ympäristön lämpötilan vaikutus kuormitettavuuteen (SFS 6000-5-52 kohta 523). Sähköjohdot on myös asennettava niin, että ne voidaan tarvittaessa vaihtaa lämpöeristyksiä poistamatta. 30 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2

8.4 Ohjaus- ja varolaitteet Koko lämmityslaitteisto on voitava yleensä tehdä jännitteettömäksi yhdellä kytkimellä. Jos kytkin ei ole laitteen rakenteellisena osana, on se asennettava laitteiston ryhmäjohtoon. Kytkin saa sijaita myös ryhmäkeskuksessa tai pääkeskuksessa, jos näihin on esteetön pääsy. Asennuksessa on huolehdittava, että tämä kytkin toimii myös varavoimakäytössä. Mikäli lämmityslaitteistoon on kytketty esimerkiksi kytkinkelloa tai verkonkäskyohjausta varten ryhmäjohtoja, jotka eivät kytkeydy jännitteettömäksi lämmityslaitteiston kytkimestä, kiinnitetään kytkimen viereen seuraavan sisältöinen varoitusteksti: HUOM! Kytkin ei katkaise ohjausjännitettä. OBS! Strömställaren bryter ej manöverspänningen. Pitkäaikainen vastuskuormitus saattaa aiheuttaa tulppasulakkeiden liiallista lämpenemistä. Tämän vuoksi suositellaan 25 A ja sitä suurempia tulppasulakkeita kuormitettavaksi enintään 80 %:lla niiden nimellisvirrasta. Lämmityslaitteistoissa on oltava nesteen lämpötilansäädin ja käsin palautettava lämpötilanrajoitin. Laitteiston tehon ollessa yli 300 kW edellyttää standardi SFS-EN-12828 sen varustamista vedenpuutteen varolaitteella. Lämpötilan säädin on valittava siten, että nesteen lämpötila ei nouse kiehumispisteeseen säätimen maksimiasettelulla. Säätimen vikatapauksessa on lämpötilanrajoittimen estettävä nesteen kiehuminen laitteiston kaikissa kohdissa. Säätimen ja rajoittimen asetusarvot valitaan niiden eroalueet huomioon ottaen siten, että lämpötilanrajoitin ei toimi normaalikäytössä. Lämpötilarajoittimen on kuitenkin estettävä nesteen lämpötilaa nousemasta suljetussa järjestelmässä yli 120 °C ja avoimessa järjestelmässä yli 100 °C. Lämpötilanrajoittimen toimiessa on kaikkien tähän kojeeseen kuuluvien lämpöelementtien kytkeydyttävä jännitteettömäksi, ellei lämmityslaitteistossa ole käytetty rajoittimilla varustettuja lämmityselementtejä. Mikäli käytetään vain yhtä lämpötilanrajoitinta, se on sijoitettava ylimmän lämmityselementin tasolle tai sen yläpuolelle. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2 31

Lämpötilanrajoittimen toiminnan on oltava riippumaton lämpötilansäätimen toiminnasta. Tämä edellyttää, että laitteilla on erilliset tuntoelimet ja kosketinlaitteet. Suositeltavaa on myös, että sähkökattilan tai energiavaraajan lämpötilarajoitin ja -säädin ohjaavat omia kelakytkimiään. Lämpötilansäätimen ja -rajoittimen anturit on kiinnitettävä luotettavasti ja tuntoelimien kapillaariputket on suojattava mekaanista vahingoittumista vastaan asennusputkella tai vastaavalla suojuksella. Jos lämmityselementtiin on sijoitettu vain lämpötilanrajoitin, on kattilaan asennettava erillinen lämpötilansäädin. Kattilassa olevaa öljypoltinta ohjaavaa kattilaveden lämpötilansäädintä ja ‑rajoitinta ei saa kytkeä ohjaamaan kattilaan asennettua sähkölämmityselementtiä. 8.5 Lämmityselementin asentaminen Kattilaan asennettavassa lämmityselementissä on oltava rakenteellisena osana käsin palautettava lämpötilanrajoitin. Lämpötilansäätimen ei välttämättä tarvitse kuulua elementtiin rakenteellisena osana. Öljy- tai kaasulämmityskattilaan asennettava lämmityselementti liitetään erillisenä ryhmänä kiinteistön ryhmäkeskukseen ja ryhmäjohtoon asennetaan käyttökytkin, ellei laitteessa ole sellaista rakenteellisena osana. Mikäli laitteistoa syötetään useammalla johdolla, on tästä selkeästi ilmoitettava kytkentätilan läheisyydessä ja piirustuksissa sekä syöttävässä keskuksessa. 8.6 Hoitotila ja säiliön tyhjentäminen Käyttötoimenpiteinä käsiteltävät ohjaus- ja varolaitteet on sijoitettava niin, että niitä voidaan vaikeuksitta käsitellä. Hoitotilan leveydeksi ja syvyydeksi suositellaan vähintään 0,8 m. Jakokeskuksen hoitotilan on täytettävä standardin SFS 6000-8-810 vaatimukset. Nestetäytteisissä energiavaraajissa ja sähkökattiloissa on oltava venttiili, josta nestetila voidaan tarvittaessa tyhjentää turvallisella tavalla. 32 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2

LIITE 1. Luettelo eräistä suosituksen TS-2 soveltamiseen liittyvistä sähköalaa, öljylämmitys- ja kaasualaa sekä painelaitteita koskevista säädöksistä, määräyksistä, ohjeista ja standardeista SÄHKÖALA • Sähköturvallisuuslaki (2016/1135) • Valtioneuvoston asetus sähkölaitteistoista (2016/1434) • Valtioneuvoston asetus sähkötyöstä ja käyttötyöstä (2016/1435) • Pienjännitestandardisarja SFS 6000 (julkaistu myös SFS – käsikirjana 600) • Käsikirja rakennusten sähköasennuksista D1 2012 • Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 käytännössä ÖLJYLÄMMITYS- JA KAASUALA • Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (2005/390) • Valtioneuvoston asetus maakaasu-, nestekaasu- ja öljylämmityslaitteistojen asennus- ja huoltotoimintaa sekä maanalaisten öljysäiliöiden tarkastusta harjoittavien hyväksymisestä (2012/558) • KTMp öljylämmityslaitteistoista (1985/314) (uusi säädös tulossa) • KTMp öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (1983/344) • Valtioneuvoston asetus maakaasun käsittelyn turvallisuudesta (2009/551) • Valtioneuvoston asetus nestekaasulaitosten turvallisuusvaatimuksista (2012/858) • Kaasulaiteasetus (1993/1434) • Ympäristöministeriön Rakentamismääräyskokoelman (RakMK) julkaisu E9: Kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuus, Ohjeet 1997 PAINELAITTEET • Painelaitelaki (869 / 1999) • KTMp painelaitteista (938/1999) • Valtioneuvoston asetus painelaiteturvallisuudesta (953/1999) • SFS-EN 12828+A1 (2014) T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2 33

LIITE 2. Esimerkki varavoiman kytkennästä lämmitysjärjestelmään 34 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S -2

Yhteistyökumppanit Nestemäiset polttoaineet www.oil.fi www.neste.fi www.teboil.fi www.st1.fi Kaasu polttoaineena www.gasum.fi www.kaasuyhdistys.fi Aurinkolämmitys www.aurinkoteknillinenyhdistys.fi Pellettilämmitys www.pellettienergia.fi Lämpöpumput www.sulpu.fi Viranomaiset www.tukes.fi www.motiva.fi LVI-alan koulutus- ja yhdistystoiminta www.sulvi.fi

Lämmitysenergia Yhdistys ry Sitratori 5, 00420 Helsinki Puh: 010 617 7410, E-mail: toimisto(at)ley.fi www.ley.fi Lämmitysenergia Yhdistys ry Lämmitysenergia Yhdistys ry (LEY) on perustettu vuonna 1956. Yhdistys perustettiin edistämään öljylämmityksen asennuksia lähinnä järjestämällä koulutusta ja tekemällä asennuskentälle suosituksia. Tämä mahdollisti öljylämmityksen suosion kasvamisen ja maineen luotettavana ja turvallisena lämmitysmuotona. Nykyään yhdistyksen kulmakivenä on sama päämäärä eli lämmityslaiteasennusten laadun ja energiatehokkuuden parantaminen sekä uusituvien energioiden järkevä käytön lisääminen. Jäsenistö koostuu pääosassa urakoitsijoista ja mukana on myös laitevalmistajia sekä energiantoimittajia. Yhdistyksen tärkein voimavara on urakoitsijajäsenet, jotka omalla kokemuksellaan luovat osaamista ja paikallisten olojen tuntemista järjestön toimintaan. Yhdistys antaa myös koulutusta ja teknillistä neuvontaa sekä toimii yhteistyössä viranomaisten kanssa. Yhdistys on myös Tukes:in valtuuttama pätevyyskokeiden järjestäjä ja pätevyystodistukset myöntävä taho. Lämmitysalan suosituksia ja koulutusta: www.ley.fi Tekninen neuvontapalvelu: 010 617 7410