nro 5 2017 TIISTAINA 14. MARRASKUUTA 2017 issä, ”Olen varma, etten olisi heng ä. jos en olisi lopettanut yötyöt Hämeenlinnan Vuoden yrittäjä 2017 Heikki Kokko Nyt Laurell Oy juhlii, mutta 70 vuoteen on kuulunut myös hapettomia hetkiä ja valvottuja öitä. S. 3 sivut 4–6 sivu sivu 9 10 Yrittäjävuosi huipentui Aulangolla Aulangolla huomioitiin Vuoden yrittäjien lisäksi muitakin ansioituneita. Arvokkaisiin juhliin toi tervehdyksensä myös opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. Ja niin he nousivat taas kukoistukseen! Tietokirjailija Ari Turunen on kirjoittanut kirjan kukoistavimmista kaupungeista. Miten Hämeenlinna saadaan jälleen vetovoimaiseksi ja houkuttelevaksi kaupungiksi? Reformi nitoo koulutusta ja työelämää Ammatillinen koulutus on suuren muutoksen edessä. Reformi muuttaa niin rakenteet kuin toimintatavatkin. Ammattiopisto Tavastian rehtori Heini Kujala ja lehtori Esa Hiltunen avaavat aihetta yrittäjien näkökulmasta. • Julisteet • Skannaukset/digitoinnit • Laminoinnit • CAD-tulosteet • A4-A3 tulosteet • Mappityöt Palokunnankatu 6, Hml • Puh. (03) 612 0075 • Fax (03) 612 0072 • www.kopiotalo.fi • Avoinna ma-pe 8-16 TIISTAINA 14. MARRASKUUTA 2017 1

Elinvoimainen Hämeenlinna syntyy yhdessä Teräs- ja metallituotteet Temeko Oy Kantolankatu 11, 13110 Hämeenlinna Sari Myllykangas puh. (03) 644 800 temeko@temeko.fi www.temeko.fi Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja   HÄMEENLINNAN päättäjinä olemme valinneet kaupunkimme arvoiksi: yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys, luovuus ja rohkeus, asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys sekä kestävä elämäntapa. Visiona puolestaan on uudistuva, elinvoimainen, turvallinen ja aito kulttuurikaupunki Suomen kasvukäytävällä. Strategisia päämääriämme ovat hyvinvointia edistävä kaupunki, jossa ovat aktiiviset kaupunkilaiset, elinvoimainen asumiskaupunki sekä resurssiviisas kaupunki, jolla on kestävä talous. ELÄMÄ ON LIVEÄ. JÄRJESTÄ KOKOUS. TAPAA MUITA IHMISIÄ. STRATEGIAN tavoitteita on työstetty hyvin laaja-alaisella valmistelulla, johon ovat osallistuneet mm. kaupungin valtuusto, kaupungin johtoryhmä, elinkeinopoliittinen ryhmä sekä kaupunkilaiset. Tavoitteiden päämääränä ovat asukasmäärän ja verokertymän kasvu sekä talouden tasapaino. Näiden saavuttamiseksi tarvitaan kaikkien toimijoiden yhteistä panostusta. Haluamme vahvistaa olemassa olevia kumppanuusverkostoja, joissa kaupunki on yksi toimija monista.Vahvuutemme on laadukas ja monipuolinen Koulutuskeskus Tavastia, josta opintopolku jatkuu korkeatasoiseen ammattikorkeakouluun Hamkiin. Innovatiivisilla työllisyyspoluilla ja työllistymistä edistämällä mahdollistamme sen, että nuoret aikuiset voisivat jäädä tai palata kotikaupunkiinsa töihin ja asumaan. A3 297 x 420 mm MYÖS YRITTÄJYYDEN edistämiseen kiinnitetään vahvaa huomiota. Toimimme yrityskenttää tukien muun muassa maankäyttöä kehittämällä ja tarjoamalla joustavaa ja nopeaa palvelua esimerkiksi rakennusvalvonnan lupaprosesseja kehittäen. Me kaikki voimme edistää elinvoimaa esimerkiksi käyttämällä paikallisten yrittäjien tarjoamia hyviä ja laadukkaita palveluja, osallistumalla tapahtumiin sekä kutsumalla ystävämme Hämeenlinnaan. Lisätiedot ja tarjouspyynnöt: Myyntipäällikkö Rita Kujanpää, 040 868 2158 rita.kujanpaa@verkatehdas.fi Myyntineuvottelija Katri Rissanen, 050 529 2750 katri.rissanen@verkatehdas.fi Hallitus 2017 JOKAINEN MEISTÄ voi olla kaupunkimme ”käyntikortti”. Kertomalla hyvää ja myönteistä tarinaa kotikaupungistamme vahvistamme myös itsellemme käsitystä Hämeenlinnasta viihtyisänä ja ainutlaatuisena asumiskaupunkina, jossa on moninaisia työmahdollisuuksia useilla eri aloilla. Siitä suuri kiitos yrittäjillemme. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin! JULKAISIJA Hämeenlinnan Yrittäjät ry Sibeliuksenkatu 2 B 13100 Hämeenlinna www.yrittajat.fi/hameenlinna info@yrittajat.fi Lehdet ja mediakortti luettavissa www.yrittajat.fi/ hameenlinna Hämeenlinnan Yrittäjäuutiset ilmestyy jatkossa nimellä Hyrrä www.verkatehdas.fi PUHEENJOHTAJA 1. VARAPUHEENJOHTAJA 2. VARAPUHEENJOHTAJA ANNEMARI KUVAJA HML Kaisan Kukka Oy Kirkkorinne 4, 13100 HML puh. 0500 499 402 OLLIPEKKA LAINE Kellokeskus Laine Oy Raatihuoneenkatu 10, 13100 HML gsm 040 731 1863 KATRI SELIN-NURMI Valiomies Oy Hallituskatu 24, 13100 HML puh. 050 336 2491 www.kaisankukka.fi www.kellokeskuslaine.fi www.valiomies.fi TIINA HALINEN Linnan Klinikka Oy Raatihuoneenk. 10 , 13100 HML puh. 050 439 0033 tiina.halinen@linnanklinikka.fi www.linnanklinikka.fi JARKKO HYVÄRINEN Japira-Rakennuspalvelu Oy Kiltintie 5, 13130 HML puh. 0400 850 422 SUSANNA LOHJELM Hämeen Kopiotalo Oy Palokunnankatu 6, 13100 HML puh. 0400 517 521 www.japira.fi www.kopiotalo.fi MIIA PELTOLA Hämeen Autosähkö Oy Hattelmalantie 16, 13100 HML puh. 040 900 6232 MIKA SELINKO Hämeen Lasitoimi Oy Uhrikivenkatu 6, 13130 HML puh. 0400 450 727 SAMULI VEIJALAINEN Metallisorvaamo Veijalainen Oy Terminaalitie 3, 13500 HML puh. 0400 456 379 www.hasoy.com www.hameenlasitoimi.fi www.msv.fi TOIMINNANJOHTAJA PÄÄTOIMITTAJA TOIMITUS KALEVI LAURONEN Yrityskumppani Kalevi Lauronen Ky Haperotie 8, 13270 HML puh. 044 733 2240 JARMO ESKELINEN puh. 0500 481 288 JENNI MANNINEN Viestintä Manninen puh. 0400 458 435 ARI RÄSÄNEN JOHTAJA, SIJOITTUMISPALVELUT Linnan Kehitys Oy Visamäentie 33, 13100 HML puh. 040 866 7501 www.linnan.fi www.yrityskumppani.fi 2 TIISTAINA 14. MARRASKUUTA 2017

Uusia leivosideoita nousee toisinaan erilaisista teemoista, kuten Suomen juhlavuodesta. Laurellin vitriinistä löytyy nyt esimerkiksi marenkikuorinen ja lakkaa sisältävä Suomi100-leivos. Aamun voi aloittaa kakulla Hämeenlinnan Vuoden yrittäjillä Heikki ja Sari Kokolla on monta syytä hymyyn, mutta aina ei ole ollut niin helppoa. Teksti ja kuva Jenni Manninen Heikki Kokko tietää, miltä tuntuu nousta kello kolmelta, kuutena päivänä viikossa, vuoden ympäri ja vuositolkulla. Kokko on ollut äitinsä perustamassa yrityksessä mukana 43 vuotta. Ensin kesätöissä, sitten palkollisena ja lopulta viimeiset 30 vuotta yrittäjänä. Niistä 20 vuotta hän on toiminut myös yrityksen toimitusjohtajana. – Olen varma, etten olisi hengissä, jos en olisi lopettanut yötyötä, hän sanoo äänessään aitoa helpotusta. Tosiasiassa yötyöt eivät ole loppuneet, mutta vähentyneet kahteen yövuoroon viikossa. Edellisen lauantain teatterifarssikin meni pilkkimiseksi, sillä takana oli yövuoro, hän tunnustaa. Tilanne on kuitenkin aivan erilainen kuin aiemmin. – Aina ei ole ollut kivaa, mutta usein hauskaa kuitenkin, hän naurahtaa. KAKSIN EI HAPPI LOPU Heikki Kokon vaimo Sari Kokko on ollut Laurellilla töissä 34 vuotta. Yhdessä pariskunta on ollut vieläkin pidempään. Pariskunta on jakanut niin paineet kuin menestyksetkin. – Tämä työ olisi ollut todella kolkkoa ilman Saria. Hänen kanssaan aina välillä väännetään, mutta Sarin vaikutus on todella iso. Uskon, että olemme selvinneet kaikesta paremmin, kun olemme samassa työpaikassa. Olemme saman henkisiä ja pystymme jakamaan asioita. Kun toista hapottaa, niin toinen antaa happea. Se on iso juttu, Kokko sanoo. Sari Kokko on myös se osapuoli, joka joskus toppuuttelee ja puntaroi riskejä varovaisemmin. – Joskus hän huikkaa, kun lähden palaveriin, että ”yhtäkään uutta kahvilaa et sitten osta”. Hyvä se on toppuutella, kunhan ei kaikkea, Kokko hymyilee. TIISTAINA 14. MARRASKUUTA 2017 SÄÄDÖKSET EIVÄT AINA HYMYILYTÄ Se, että juuri Heikki Kokko lähti jatkamaan perheyritystä, ei ollut itsestään selvää. – En ajatellut, että se olisin lopulta minä, joka yritystä jatkaa, mutta mukavaa, että näin kävi, hän sanoo. – Vaikeinta yrittäjänä on se, että pitäisi osata niin paljon erilaisia asioita säädöksistä työlainsäädäntöön ja vaikka mitä. Ja ymmärtää myös talouspuolesta. Kaikki muuttuu jatkuvasti, eikä koko ajan voi olla koulutuksissa, Kokko sanoo. Toisinaan elintarvikealaan liittyviä sääntöjä ja säädöksiä on ollut hyvin vaikea ymmärtää.  Toimiessaan Hämeenlinnan Yrittäjien puheenjohtajana, hän nosti asiaa usein esiin. Onko mikään muuttunut niistä ajoista? – Ei vielä tarpeeksi. Asioita vaikeuttaa vielä se, että sääntöjä tulkitaan hyvin erilailla ympäri Suomea. Mutta onneksi meillä täällä Hämeenlinnassa viranomaiset ymmärtävät kohtuuden ja käyttävät maalaisjärkeä. vät kuitenkin sattumalta. Apua tuotekehittelyyn Kokko saa myös Hyvä konditoria -ketjulta, jossa Laurell on mukana. KERMAKAKKU KÄRJESSÄ Laurellin valikoimissa on yli neljäsataa tuotetta. – Joku sanoo, että perinteinen kermakakku on vanhanaikainen, mutta niin sitä vaan menee meillä kaikista eniten, Kokko sanoo. Hän ei lähde nimeämään lempituotettaan, mutta tuo maistettavaksi ainakin 30 vuotta valikoimissa olleen masariinityylisen mokkaleivoksen, jonka mausta hän erityisesti tykkää. – Aamun voi hyvin aloittaa kakulla. Aloitan sillä, mitä mieli tekee, hän sanoo. – Mietin paljon tuotekehitystä, joka on vaikea laji, joskus ne asiat valvottavat yölläkin. Kun pitäisi keksiä jotain repäisevää, mutta ei pysty, kun kaikki on jo kokeiltu. Ja parhaat ideat synty- PYÖRÄ ODOTTAA KUSKIAAN Suhdanteet ovat leipomoalallakin pitkästä aikaa suotuisat. Nousukausi näkyy Laurellilla erityisesti yritysten lisääntyneinä tilauksina. – Yhtään lomautusta emme ole vaikeina aikoina tehneet. Ehkä se vaikutti myös Vuoden yrittäjän valintaan, Kokko aprikoi. Leipurikondiittorilla ei ole aikomusta eläköityä vuosiin, jos terveyttä riittää. Silti on mukavaa tietää, että yritykselle on jo tiedossa jatkaja. Vielä kolme vuotta sitten asia ei ollut niin selvä. – Tyttäret ovat luvanneet jatkaa, sitten kun minä heivaan, 58-vuotias Kokko sanoo. Ehkä sitten viimeistään yrittäjä saa toteutettua vapaa-ajan haaveitaan ja kaivaa esiin moottoripyöränsä, jolla ratsastaa auringonlaskuun – tai ainakin lähimmälle golfkentälle. LAURELL OY • 70 vuotta vanha toisen polven perheyritys. • henkilökuntaa 58 • 8 kahvilaa, joista uusin aukesi marraskuussa Lahdessa • leipomot sijaitsevat Hämeenlinnassa Tampereentiellä ja Turengissa • liikevaihto 3,4 M€ – Paljon on haasteita ollut ja sinnikkyyttä tarvittu, mutta jotain sellaista tässä on, mikä voittaa kaiken. Ikinä en ole tosissani ajatellut luovuttaa. No ehkä kerran, kun pudotin tuntien työn jälkeen ystävälle tehdyn valtavan hääkakun lattialle, Hämeenlinnan Vuoden yrittäjä Heikki Kokko keventää. 3

Vuoden nuori yrittäjä Atte Pesonen: Yrittäjyyden ilot ja surut samassa lauseessa Tekstit ja kuvat Jenni Manninen Toisinaan hakeurakat vievät pohjoiseenkin Suomeen, ja nuori mutta jo kokenut yrittäjä Atte Pesonen, 29, vastaa puheluun tällä kertaa Kittilästä. Vuodesta 2008 toimineella yrityksellä on tällä hetkellä työmailla kolme autohakkuria. Hakkurikuskin työ on monipuolista ja vaativaa. Kuskin tulee toimia tehokkaasti ja osata aikatauluttaa työnsä oikein, jotta turhaa joutoaikaa ei synny. Korjaustaitojakin on hyvä olla, jos tekniikka pettää. Työskentely pimeässä korvessa yksin vaatii myös aikamoista henkistä kanttia. – Kittilässäkin lähimpään taloon on 20–30 kilometriä, kyllä sellainen tuo työhön oman jännityksensä. Kun tekee pitkiä päiviä ja öitä työtä yksin, niin että näkee vain kuorman hakevan autokuskin, niin kyllä siinä voi sipuli pehmetä. Täällä pohjoisessa ei edes radio kuulu aina hyvin, Pesonen kertoo. Vaativia työaikoja ja ympäristöjä tasoitellaan sillä, että kuskeilla, joita yrityksessä työskentelee tällä hetkellä kolme, on töitä yleensä 3–4 päivänä viikossa. Pesosen mielestä sekä yrittäjyyden haasteet että ilot liittyvät samaan asiaan. – Se on se, että pääsee vaikuttamaan omilla päätöksillään ja valinnoillaan niin paljon asioihin, hän kiteyttää. Pesosen tulevaisuuden suunnitelmat liittyvät yritystoiminnan kasvattamiseen ja tehostamiseen. Yrityksen liikevaihto on noin 2 M€ ja se on jatkuvassa kasvussa. Lammin Säästöpankki palkitsi Vuoden nuorena yrittäjänä Haketuspalvelu Pesonen Oy:n, joka urakoi energiapuuhaketta hakelämmitykseen toiminta-alueenaan Etelä-Suomi. Yrittäjä Atte Pesonen on kasvanut maatilalla, missä yrityksen toimitilatkin sijaitsevat. Pesonen harjoittaa myös marjanviljelyä ja voiton kunniaksi Punnilan Marjojen joulumyymälässä on tarjolla glögit 9.12. kello 13–19. Aulangolla Aten vierellä juhli tyttöystävä Pauliina Rauste. Kalvolan, Rengon ja Tuuloksen Vuoden yrittäjä: Marko Palo tietää, mitä tekee Kiekkoleijona ja 1995 vuoden maailmanmestari Palo lopetti ammattijääkiekkoilun vuonna 2002 ja työskenteli sen jälkeen isänsä yrityksessä. Hän perusti lopulta oman yrityksen vuonna 2012. Vuoden yrittäjä Marko Palo pistää itsensä likoon eikä tingi laadusta. Työntekijöiltään hän vaatii paljon, mutta toisaalta tekee ne kaikkein rankimmat työt mieluiten itse. (Kuva: Hyrrä/ark.) 4 Maisemarakentamiseen erikoistuneen Kyykivi Oy:n urakkalistalta löytyvät muun muassa Kauppakeskus Goodmania reunustavat kivityöt ja Tampereen tunnelityömaahan liittyvät reunakivityöt. Pääsääntöisesti Kyykiven urakat liittyvät infran rakentamiseen. Kyykivi on vankalla kasvu-uralla. Ensimmäisen toimintavuoden sadantuhannen euron liikevaihto on noussut jo noin 600 000 euroon. Työntekijöitä on tällä hetkellä kuusi, mutta määrä vaihtelee sesongin mukaan. Palo valittiin viime vuonna Vuoden uusyrittäjäksi ja nyt Kalvolan, Rengon ja Tuuloksen Yrittäjien toimialueen Vuoden yrittäjäksi. Hän on valinnoista erittäin ylpeä, juhlassa kiitospuheeksi riitti täydestä sydämestä tullut ”kiitos”. Palo tekee työt yhtä huolella kuin tekisi ne itselleen. Omien töiden ohi täytyy kehdata kävellä. Sama viesti kuultiin yrittäjäjuhlassa. – Ei halvin, mutta helvetin hyvä, hän uskaltaa sanoa. Palo on kouliintunut pitkän pelaajauransa aikana asioissa, joista on yrittäjänäkin paljon hyötyä. – Samat yrittäjyyden lainalaisuudet pätevät moneen, mittakaavat vain ovat erilaisia. Lätkänpelaajanakin piti sietää epävarmuutta ja myydä itsensä seuraavalle vuodelle. Lätkä on ollut tietynlainen korkeakoulu, jossa on oppinut ihmisten kohtaamisen ja olemaan avoin maailmalle, hän on kertonut. Myös hyvästä fyysisestä pohjakunnosta on ollut hyötynsä rankassa työssä. TIISTAINA 14. MARRASKUUTA 2017

Eino ja Eila Tuominen vastaanottivat Yrittäjien timanttiristin Aulangolla yrittäjien juhlassa. Timanttiristiä oli luovuttamassa mm. Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka (vas.). Yrittäjäristin timanttiristi 50 vuotta: E&E Tuominen Oy on jättänyt jälkensä moneen paikkaan Eino ja Eila Tuominen ovat kulkeneet yrittäjätaivalta yli 50 vuotta. E&E Tuomisen puusepänliikkeessä valmistetut laatutuotteet valloittivat aikoinaan myös maailmaa. E&E Tuominen Oy:n ensimmäiset työt valmistettiin omakotitalon autotallissa. Taitavissa käsissä syntyivät tv-tasot, uistimien puuosat ja rottinkiset kassin kahvat. Yrityksen siirryttyä Larin Kyöstin kadulle, ensimmäisiä isompia töitä olivat Vallin kioski Hallituskadulla, William’s Pubin ja Papukaija Pubin kalusteet sekä Pietarsaaren selluloosatehtaan laborato- riokalusteet. E&E Tuominen on valmistanut ohjainlautoja Rautaruukille eli nykyiselle SSAB:lle koko Hämeenlinnan tehtaan historian ajan, muutamaa välissä ollutta vuotta lukuun ottamatta. Vuonna 1975 puusepänliike muutti Mäkeläntielle omiin tiloihin, missä yritys toimii edelleen. Yritys valmisti aikoinaan niin pieniä kuin suuria kalustetoimituksia moniin erilaisiin kohteisiin, muun muassa kirkkoihin, lentoasemille ja julkisiin tiloihin. Hämeenlinnan alueella E&E Tuominen Oy on kalustanut esimerkiksi pääkirjaston, pääterveysaseman sekä useita pankkeja. Myös Harjavallan ja Hausjärven kirkon kalusteet ovat puusepänliikkeen valmistamia. Kansainvälistä kauppaa Tuomiset ovat tehneet muun muassa Venäjälle, Etiopiaan ja Somaliaan. – Somaliaan ja Etiopiaan valmistimme ja asensimme SPR:lle laboratorion kalusteet sekä Siperiaan alumiinisulattamon henkilökunnalle saunan. Olin itse paikan päällä näitä asentamassa työntekijän kanssa, Eino Tuominen kertoo. Puuseppää edelleen tarvitaan, pienempiin ja isompiin töihin. Työt ovat alalla vähentyneet, mutta yrittäjyys on silti aina merkinnyt Tuomisille pitkää päivää ja paljon työtä. Silti he pitävät hienona saavutuksena sitä, kuinka työssä on pärjätty. Yrityksellä on ollut enimmillään 15 työntekijää. – Suurkiitos kuuluu kaikille vuosien aikana yrityksessä työskennelleille työntekijöille, Eino ja Eila Tuominen kiittävät. Vuoden yrittäjäopiskelija ei anna periksi Suomen Yrittäjäopisto (SYO) valitsi Vuoden yrittäjäopiskelijaksi hämeenlinnalaisen Anne Seljanteen, joka toimii siivousalan yrittäjänä nimellä Tmi Wenni. Anne Seljanne opiskeli työn ohessa yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon. SYO:n perustelujen mukaan Seljanne on ollut opinnoissaan erittäin tunnollinen ja on saanut koulutuksesta rohkeutta ja eväitä kasvuun. Hän on uskaltanut palkata ensimmäisen työntekijän, mikä on yk- Anne Seljanne (vas.) on ahkeroinut yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon yrittämisen ohessa ja uskaltautunut myös kasvattamaan toimintaansa. Hyvin tehty työ palkittiin SYO:n Vuoden yrittäjäopiskelija -valinnalla. Kunniakirjaa luovuttamassa Sanna Varis. TIISTAINA 14. MARRASKUUTA 2017 sinyrittäjälle aina suuri askel. – Anne oli toiminut meille tullessaan yksinyrittäjänä vuodesta 2008, ja töitä hänellä oli enemmän kuin kaksi kättä voi tehdä. Hän oli Kasvuyrittäjä-koulutuksessa mukana ja laati koulutuksen puitteissa kasvusuunnitelmaa myös tuleville vuosille. Kasvuun liittyi monenlaisia ”kasvukipuja”, joita yhdessä ratkoimme, kertoi Suomen Yrittäjäopiston yritystoiminnan valmentaja Sanna Varis. – Opiskelijana Anne oli avoin uusille opeille ja hänellä on vahva halu kehittää yritystään. Täsmällisyys ja periksi antamattomuus opinnoissa sekä asioiden hoitamisessa ovat hänelle tyypillisiä piirteitä. Hän on tekijä, joka saa asioita aikaan tässä hetkessä. 5

gon ja Kalvolan, Ren kä se ko ok K i kanssa. Heikki ja Sar onsa Sannan jäpariskunta tä im it va yr o al en P d uo ko ar nV en yrittäjä M Hämeenlinna tsema Vuod ki al p sä es d sen yh TuulokHämeenlinnan Yrittäjä t juhlii tänä vuonna 30 -vuotista taivaltaan. Se nällä pyöri kuvakooste, n kunniaksi juhlatilan se jossa kerrattiin muun imuassa yhdistyksen ajalta. Juhlassa oli mu puheenjohtajat toiminta kana yrittäjiä myös Ka lvolasta, Rengosta ja Tuuloksesta. Juhla yhdisti yrittäjäsukupolvet Tänä vuonna yrittäjäjuhlat tanssittiin tuoreesti nuorten pillin mukaan, sillä ohjelman juontaja ja musiikkivastaavat olivat Hämeenlinnan lyseon lukion luovan yrittäjyyden linjan opiskelijoita. Tekstit ja kuvat Jenni Manninen Sukupolvien kohtaamisen huomioi puheessaan ilolla myös opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, joka kävi tervehtimässä Hämeenlinnan, Kalvolan, Rengon ja Tuuloksen Yrittäjien yhteisjuhlien vieraita. Ministeri vieraili Aulangolla ensin viereisessä salissa, jossa vietettiin Kiinteistöliitto Kanta-Hämeen 125-vuotisjuhlia. – Ilman yrittäjiä ei olisi 100-vuotiasta Suomea, joka on monella mittarilla maailman paras maa, hän sanoi. Grahn-Laasonen viittasi puheessaan mm. koulutuksen uudistamiseen ja reformiin, jolla pyritään siihen, että koulutus vastaa paremmin työelämän vaatimuksia. Myös hiljaisen tiedon siirtäminen yrityksissä on hänestä tärkeää. Yrittäjyyskasvatukseen panostetaan, ja ensimmäiset askeleet sisäiseen yrittäjyyteen otetaan jo varhaiskasvatuksessa. Ministeri iloitsi myös siitä, että nuoret ovat innostuneet yrittäjyydestä, ja se kuuluu yhtenä mahdollisuutena yllättävän monen nuoren tulevaisuuden suunnitelmiin. sa si- että nelikätisesti. Juhlas & Freund keikkailee sekä kak no Pia ys und yrit Fre . NYora in inu und Olk Fre Aleksi kätenä toimi Janne n Valse Triste, jossa oikeana kuultiin mm. Jean Sibeliukse i rahapulassaan Valse Tristen eltä vaisen tarinan: säv jä my tta ope sta kse eliu Sib toa tiesi ker e? Ei pidä tehdä edes rahaison tilin. – Mitä tästä opimm sillä i tek joka lle, taja tan kus halvalla ja Claudia Hirvonen. masi juhlaa luotsannut juonta sum , siä tök pää tyjä iköi hät a pulass Betoniperustukset / elementit ja teollisuushallit samasta talosta asennettuna ammattitaidolla! www.asennustaito.com • puh. 020 711 8480 6 n iloitsi siitä, että yrittäjiä puheellaan. Hä hti ve ter n ne so aa n-L i Grah ususta kertoo muun Opetusministeri Sann louden yllättävästä no Ta n. uu sv ka t su us no doin späin jo kolmannen Suomen talous on vih nnut ennustettaan ylö rja ko on riö ste ini inm vara muassa se, että valtio . na on vu ä kerran tän TIISTAINA 14. MARRASKUUTA 2017

Nuorten näköistä tulevaisuutta lukiokurssin arvoisesti POHTIESSANI lukuvuosien koho- Lammin Kaunisniemessä järjestetyn 24 h -leirin kolme parasta joukkuetta juhlivat onnistuneita ideoitaan väsyneinä mutta iloisina. Kestävän kehityksen ideoita vuorokaudessa Hämeenlinnan lyseon luovan yrittäjyyden opiskelijat ponnistelivat jälleen 24 h -leirillä kasaan liudan uusia ideoita. Tänä vuonna haasteena oli ideoida tuote, palvelu tai toimintatapa uuteen Tavastian lukioon kestävän kehityksen näkökulmasta. Tuomaristoa hämmästytti jälleen nuorten kyky kehittää käyttökelpoisia ideoita lyhyessä ajassa ja luultavasti myös ilman yöunia. Voittajaideat tiiviisti esiteltyinä olivat seuraavat: Kolmanneksi tullut Kampuskunta on toimintaa yhdistävä organisaatio, joka toisi kampukselle viihtyisyyttä, iloisuutta ja yhteisöllisyyttä monin eri tavoin. Toiseksi tuomaristo valitsi Care Us -nimisen esityksen, jossa päästiin kiin- ni globaaliin ajatteluun ja maineenhallintaan: Tavastian lukio toimisi koulukummina kehitysmaan koululle, ja yhteisen hyvän tekeminen lisäisi mm. ryhmähenkeä.  Voittajajoukkueen Opi elämän tärkeitä taitoja ilmaiseksi idean tarkoituksena on nimensä mukainen. Ideassa toteutuivat kaikki tärkeät kestävän kehityksen kriteerit eli kulttuurisuus, yhteisöllisyys, turvallisuus ja taloudellisuus. Opiskelijat esittelivät tuotoksensa raadille, jonka jäseninä toimivat yrittäjä, kaupunginvaltuutettu Helena Lehkonen, ​ biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutuspäällikkö Ilpo Pölönen HAMK:sta sekä viestintäyrittäjä, toimittaja Jenni Manninen. kohtia arvokkaassa, iäkkäässä sekä historiallisen hienossa Hämeenlinnan lyseon lukiossa olisi hämmentävää unohtaa joukosta meidän oma 24h-leirimme. Nimensä pituisen ensimmäisen vuoden opiskelijoille suunnatun leirin teemoja ovat muun muassa luovuus, ideointi, ongelmanratkaisu sekä tiimityöskentely. Leirin tavoitteena on oppia sovellettavia perusasioita yrittäjyydestä, yrityksen perustamisesta, markkinoinnista, riskien ja hyötyjen kartoittamisesta sekä pitää hauskaa. VIIMEVUOTISEN leiriläisen ja tä- mänvuotisen ohjaajan näkökulmasta osaan kertoa, että leiri kyllä vaatii veronsa, yöunien jäädessä vähiin tai kokonaan olemattomiksi. Iltapäivällä ja illalla opitaan paljon uutta, kerrataan vanhaa ja tutustutaan ihmisiin erilaisten rastien avulla: keskustellaan yrittäjyydestä, ratkaistaan ”mahdottomia” tehtäviä sekä hyödynnetään innovatiivisuutta ja mielikuvitusta. Yö aina aamuun asti kuluukin rattoisasti ryhmäläisten kanssa omaa ideaa, tuotetta tai palvelua jalostaessa tuomareille esiteltävään kuntoon. VAIKKA leiri viekin paljon energiaa, voimia sekä ajatustyötä, sitä voi huoletta suositella tuleville oppilaille, sekä nimetä yhdeksi lukioajan hauskimmista ja mieleenpainuvimmista kursseista. 24h-leirin jälkeen huomaa kyllä valvoneensa ja tehneensä töitä, mutta se ei ole este eikä edellytys viihtyvyydelle. Luovan yrittäjyyden linjalaisille suunnattu ja muille ykkösille avoin kurssi antaa hyvän startin opinnoille ja näyttää, mitä tulevien lukuvuosien aikana on mahdollisesti luvassa. LEIRI on toimiva kokonaisuus. Oppilaat lahjoittavat toisilleen tietojaan, taitojaan ja kokemuksiaan omistautuneiden opettajien johdolla. Minkään vuoden leiri ei ole samanlainen, mutta jokaisella on sama tavoite – luoda vuorokaudessa nuorten näköistä tulevaisuutta omin ideoin ja silmin. Lotta Kannisto Hämeenlinnan lyseon lukio Luovan yrittäjyyden linja Kaikki Hämeenlinnan toimitilat yhdestä paikasta Verkkosivuiltamme löydät kaikki vapaat liikehuoneistot, toimisto-, tuotanto- ja varastotilat sekä yritystontit helposti yhdestä paikasta. www.linnan.fi/toimitilat LÖYDÄ Potkua toimitilojen vuokraukseen. Linnan Kehitys Oy ylläpitää rekisteriä Hämeenlinnan vapaista toimitiloista. Sivulla pääset ilmoittamaan ilmaiseksi vapaista toimitiloistasi sekä hakemaan yrityksellesi toimitiloja tai tonttia. TIISTAINA 14. MARRASKUUTA 2017 7

Hämeenlinnan Yrittäjät toimii vuonna 2017 Menoja yrittäjille Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous pidetään keskiviikkona 22.11.2017 klo 8.30 Café Laurellin neuvottelutiloissa, osoite Sibeliuksenkatu 7. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 10 § mukaiset asiat. Ilmoittaudu kokoukseen info@hmlyrittajat.fi. ILMOITA HYRRÄSSÄ VUONNA 2018 Seuraava Hyrrä ilmestyy tiistaina 6.2.2018. Ilmoitusmyynnistä vastaa Hämeen Sanomat. Lehdet ovat luettavissa paitsi kotisivuiltamme myös näköislehtenä Hämeen Sanomien verkkosivuilla. Huolehdithan, että sähköpostisoitteesi on ajan tasalla, sillä lähetämme jäsentiedotteet vain sähköpostitse. Seuraa myös www.yrittajat.fi/hameenlinna ja www.facebook.com/hameenlinnanyrittajat. SOTEUTTAMON AAMUKAHVIT Eri alojen yrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet ovat tervetulleita kuulemaan ja keskustelemaan hyvinvointialan tulevaisuudesta 22.11. alkaen kello 8. Miten sote-uudistus etenee? Miten yritysten kannattaa alkaa valmistautua muutoksiin? Voiko Hämeenlinnasta löytyä sinun liiketoimintaasi vahvistavia kumppaneita? Tule tapaamaan hyvinvointialan yrittäjiä ja kehittäjiä. Paikka: Innopark, Vankanlähde 7 Tämä ja muita ajankohtaisia tapahtumia: linnan.fi Määrämitta Oy METALLIN SAHAUSPALVELU mm. teräs, alumiini, kupari, RST, HST HITSAUSTYÖT mm. kaikenkokoisten kauhojen korjaukset sami.tirronen@maaramitta.fi p. 040 589 3102 sari.tirronen@maaramitta.fi p. 050 302 1458 NY-yritykset esittäytyvät Apua työelämän Tavastilassa muutostilanteisiin Tavastia Ammattiopiston kauppiksen yrittäjyysopiskelijat sekä Hämeenlinnan lyseon lukion luovan yrittäjyyden opiskelijat kokoontuvat itse perustamiensa NY-yritysten kanssa Kauppapaikka Tavastilaan torstaina 16.11. klo 11–16 pienimuotoisille Nuori Yrittäjyys -messuille. Kaksikymmentä NY-yrittäjää esittelee erilaisia palveluyrityksiä, joiden palveluista löytyy niin muuttoapua kuin some-markkinoinnin kehittämistä. Tarjolla on sekä konkreettisia fyysisiä tuotteita, kuten kansainvälisiä yrittäjyysopintoja suorittavan ryhmän lemmikeille tarjottavat tuotteet että datanomi-opiskelijoiden pienimuotoisia opastus- ja käytöntuki -palveluja. Hämeenlinnan Yrittäjien uudet jäsenet 24.8. – 6.11.2017 Autokiillotus Vuorinen Hannu Tmi Hannu Vuorinen, Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus (pl. renkaat) Autopaja Vilander Oy Jani Vilander, Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus (pl. renkaat) Guaranteed Oy Miika Paananen, Muu liikkeenjohdon konsultointi Hopeaseppä Heidi Pesu Pesu Heidi, Kultasepänteosten ja kellojen vähittäiskauppa Huoneistoremontit ja uudisrakennukset Kastinen Oy Tapani Kastinen, Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Hämeenlinnan Offset-Kolmio Paino Oy Kimmo Jokinen, Muu painaminen Jari Päivärinta Tmi Jari Päivärinta, Muu liikkeenjohdon konsultointi Jarolei Oy Juhani Koskinen, Muualla luokittelematon majoitustoiminta Kauneuspalvelu Pauliina Saksa Pauliina Saksa, Kauneudenhoitopalvelut Nylanderin ruoka ja herkku Seija Nylander, Leivän valmistus, tuoreiden leivonnaisten ja kakkujen valmistus OA Hyvönen Olli Hyvönen, Muualla luokittelematon huvi- ja virkistystoiminta P.S.M. Palvelu Oy Ari Hietala, Rauta- ja rakennustarvikkeiden yleisvähittäiskauppa Pinsco Oy Pasi Mäntykoski, Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Salon Juuso Tmi Juuso Salo, Maa- ja vesirakennushankkeiden kehittäminen ja rakennuttaminen Sollon Kodit ja Kiinteistöt Oy Timo Sollo, Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Suomen Ilmanvaihtotekniikka Oy Jussi-Pekka Pulkkinen, Lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennus T:mi Terho Asikainen Terho Asikainen, Taiteen ja musiikin koulutus Taide Tuulikki Viitala Oy Viitala Tuulikki, Taiteellinen luominen Tilatra Oy Jouni Niinikoski, Rakennuttaminen ja rakennushankkeiden kehittäminen Tmi Timperi Toppinen Juhani Toppinen, Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Verhoomo Sametti Hanna Puronaho, Huonekalujen ja kodin kalusteiden korjaus VMD BRAND OY Anu Iso-Kokkila-Vähänen, Vaatteiden yleisvähittäiskauppa Von Jyllenberg Oy/ Paviljonki Pietarin Piha Katri Hirvihuhta, Ravintolat KUN HÄMEENLINNALLA meni 10 vuotta sitten hyvin, yhteistyö virkamiesten kanssa sujui kivuttomasti. Sen jälkeen tuli omituinen aika, jolloin virkamiehiin ei saanut kontaktia. He elivät omissa poteroissaan peläten tekevänsä virheitä. Nyt asiat näyttävät olevan taas mallillaan. Kehityskäyrä pomppasi heti ylöspäin. Se oli tuo perhanan tilaaja-tuottajamalli, joka sai kaikki asiat sekaisin.   KESKUSTAN KEHITTÄMISEN edellytyksenä on kaksi asiaa. Toinen on kauppojen myyntiajan pidentäminen. Toinen kaupankäynnin edellytys on parkkipaikat. Kumpikin oli hyvänä aikana esillä primääriasiana. Dynaaminen kehitystahto ja karisma toteutukseen puuttuivat. Toistan vielä – Linnan kortteliin pitää saada kunnon kauppakeskus. Sillä se järjestyy. Miten se tehdään, on poliitikkojen käsissä. OPPOSITIO TEKI hallituksen toiminnasta välikysymyksen VR:n yksityistämisestä. Onneksi ei mennyt läpi. VR on kohdellut hämeenlinnalaisia huonommin kuin pahimmissa painajaisissa. Hämeenlinnassa puolueväristä riippumatta henkilöliikenteen yksityistäminen pitäisi olla ainoa keino saada junat pysähtymään täällä. Monopoli VR on alkanut pelata pelkästään liiketalouden ehdoilla unohtaen oman oikeutuksensa syyn. Silloin pitää monopolille järjestää muitakin vaihtoehtoja. 8 Kuinka säilyttää kilpailukyky ja kasvattaa tuottavuutta? Miten kannustaa työntekijöitä pitkään työuraan? Innostava johtaminen? Yrityksen ja siellä töissä olevien ihmisten – ylimmän johdon, keskijohdon ja työntekijöiden on muututtava – kehityttävä ja innostuttava tekemään tulosta yhdessä. Innostuksen kulttuurissa vastuu on sekä yksilöllä itsellään että johtamistaidoilla. INTO-hankkeen verkostossa Hyria, Faktia, Keuda, Kiipula ja Tavastia tarjoavat kehittymiseen osaamistaan ja vaihtoehtoja, jotka voivat jäädä yritykseltä yksin toimiessaan huomaamatta ja hyödyntämättä. Tavoitteet yrityksen kehittämiselle rakennetaan yhdessä yrityksen avainhenkilön kanssa. Kaikki yritystoteutukset rakennetaan yrityksen sen hetkiseen tarpeeseen. Lisätietoja: Päivi Lauronen, INTO – osallistu ja innostu! p. 050 4400929, www.hyria.fi/Projektit/INTO   KUMMILAN RAKENTAJA-PATSAS on kokenut uskomattoman perusparannuksen. En ole muistanut sanoa sitä aikaisemmin, mutta nyt sanon. Patsaalle on tehty silaus, joka olisi pitänyt tehdä jo ennen patsaan pystytystä. Nyt se on hieno ja arvoisellaan paikalla.   TÄKÄLÄISEN KIRJAKAUPPIAAN innoittamana kirjamessuista on tullut syksyn must-kohteeni. Paitsi uusia kirjoja, sieltä saa läpileikkauksen niistä kirjoista, jotka aikanaan on jäänyt lukematta. Kuten tämä Juhani Leikolan kirja: ”Eino Suolahti – isänmaan lääkäri” (ilm. v. 2009). Sitä saa lukea Hämeenlinnan lyseon matrikkeli sylissä. Niin monta meidän opinahjon läpikäynyttä kaveria on ollut merkittävästi vaikuttamassa Suomen itsenäisyyden syntyyn – 100 vuotta sitten.   HPK:LLA ON ollut alamäkeä ja huonoa tuuriakin. Korppikotkat ovat hämmästyttävän nopeasti liikkeellä. Hyvän valmentajan voimin matkalla huipulle 2 – projekti on superjuttu. On tekemisen meininki. Kannattajilta on tullut asiallisiakin kommentteja. Yhtä tervehdin mielihyvällä. A-junioreiden peleistä olisi mukava lukea kunnon raportteja kotisivuilta vaikka välittömästi pelin jälkeen. Nörttien osaamisen aikana ei luulisi olevan iso juttu.   POHJANTÄHDEN HALLINNON vaiheita on kiva seurata katsomosta. Näennäisesti päätöksenteko keskinäisessä yhtiössä kuuluu vakuutuksenottajille. Käytännössä päätöksentekoa ohjaavat yhtiön työntekijät. Historian opetuksista tiedetään, että ilman kapteenia laivan on suuri vaara ajaa matalikolle. Kaikkien hämeenlinnalaisten suuri toive on, että meillä on vahva, hyvin hoidettu ja paikallisesti johdettu Pohjantähti. Onnea uudelle hallitukselle. TIISTAINA 14. MARRASKUUTA 2017

Kaupungin kukoistus vaatii rohkeita vetoja Tietokirjailija Ari Turunen on paneutunut kirjassaan ”Maailmanhistorian kukoistavimmat kaupungit” siihen, miten erilaisuuden sietäminen on synnyttänyt monia vauraita ja sivistyneitä kaupunkeja. Turunen avaa ajatuksiaan tänään 14.11. Wetterillä Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistyksen uuden strategian starttiseminaarissa. Teksti Jenni Manninen Kaikissa Turusen kirjassaan esittelemissä kaupungeissa on ollut poikkeuksellisen avoin ilmapiiri ja asukkaat ovat sietäneet outoja kieliä puhuvia kauppiaita ja vieraita tapoja. – Tämähän on tällaista jälkiviisastelua, mutta kyllä kaupunkien menestykseen on yhtenä isona syynä olleet ulkopuoliset vaikutteet. Kaupungit ovat vaurastuneet, kun on luotu uutta muualta tulleiden vaikutteiden ansiosta. Ulkomaalaisista kauppiaista pidettiin hyvää huolta, eikä heitä otettu vastaan pesäpallomailoin, Turunen sanoo. Menestyneet kaupungit esimerkiksi panostivat taiteeseen ja kauneuteen. Firenzeä ei luotu prosenttitaiteella ja investointi on kantanut kaupungin menestystä satoja vuosia. Amsterdam nousi kukoistukseen 1600-luvulla, jolloin kaupunkiin tuli pakolaisia Portugalista, Espanjasta ja Belgiasta. He toivat mukanaan tietämystä ja kauppasuhteita. Piilaakson yrityksistä puolet on kiinalaisten ja intialaisten perustamia. – Menestyneet kaupungit ovat olleet myös jollain tavalla anarkistisia. Siellä on saanut tehdä vapaasti asioita ja on tuettu kansalaisaktiivisuutta. Kaupungit ovat olleet inspiroivia niin hyvässä kuin pahassakin ja vetäneet puoleensa luovia ihmisiä, Turunen sanoo. tään mistä muu perhe voisi innostua. Halutaan kulttuuria ja ihan normaalia viihtyvyyttä. Kuka haluaa istua bisnesparkissa kaiket päivät? Turunen kysyy. Esimerkiksi Porvoossa ja Kristiinankaupungissa on ymmärretty aikanaan jättää puutalot rauhaan. – Vanhat kaupungit ovat viehättäviä ja käveltäviä, sellaiseen ihmiset haluavat tulla. Ihmisen kokoinen kaupunki on hyvä asia, sillä kävellen pää- see helposti paikasta toiseen, Turunen sanoo. Vanhaa kaupunkia emme enää saa takaisin, joten mitä me voimme sitten tehdä? – Erottautuminen voisi olla vaikka sitä, että kaupunki profiloituu avoimeksi. Lupaviidakkoa karsittaisiin ja kaupunkiin olisi helppo laittaa kojut ja terassit pystyyn. Hämeenlinnahan on aina ollut kauppapaikka ja sitä voisi edelleenkin halkoa vilkas Hämeen Härkätie, Turunen antaa esimerkin.  EROTTAUDU TAI KUOLE Ari Turunen korostaa, että ei ole Hämeenlinnaasiantuntija, vaan puhuu asioista yleisellä tasolla. Hän näkee suomalaisten kaupunkien samankaltaisuudessa ongelman. – Jos menet seisomaan suomalaisen pikkukaupungin keskustaan, et välttämättä pysty sanomaan, missä olet. Kaikki kauppakeskuksetkin ovat samanlaisia. Yksi keino olisi se, että voisi ainakin yrittää olla erilainen, Turunen sanoo. Hämeenlinnalla on hänen mielestään paljon, mistä ammentaa. Kaupungilla on mielenkiintoinen historia ja tarina, jota ei tarvitse keksimällä keksiä. Vesistöä ja rantoja voisi hyödyntää paljon paremmin.  – Sitä olen aina miettinyt, että miksi Hämeen linna on niin hiljainen? Jos mitään ei saa tehdä, kaupunki kuolee, Turunen sanoo. Jokin erottautumiskeino olisi keksittävä ja sen jälkeen markkinoitava sitä pitkäjänteisesti. – Mutta tyhjää ei kannata markkinoida. Eikä sitä, mitä kaikki muutkin julistavat – kuten viihtyisyyttä, kauneutta tai dynaamisuutta. SEINÄT JA SIJAINTI EIVÄT RIITÄ Pelkkä työpaikka tai halvemmat seinät eivät riitä houkuttelemaan uusia asukkaita. Hämeenlinnassa hyvä sijainti nostetaan usein esille, mutta se ei Turusen mielestä sellaisenaan riitä asukkaiden houkutteluun.  – Kun perhe muuttaa työpaikan takia, mieti- Pitkänsillan näkemyksiä Viestinnän vaikeudesta   1. Verohallinnon pääjohtaja Pekka Ruuhonen, HS 3.11.17 Jos mediassa luodaan mielikuvaa, että verorikollisuus on suurempaa kuin on tai verohallinto toimii yli valtuuksien yrityksiä verottaessaan, se rapauttaa veromoraalia. En halua vähätellä harmaata taloutta mutta ne on mediaseksikkäitä aiheita, joissa kokonaisuus helposti vääristyy.   2. Juhana Vartiainen/Tommi Uschanov, kirjasta ”Keskusteluja taloudesta” Vartiaista harmittaa suomalaisten puutteellinen ymmärrys talouden mekanismeista. Siitä kertovat mm. eri toimijoiden monenkirjavat vaatimukset. Uschanov taas arvostelee, että ekonomistit eivät osaa perustella rakennemuutoksia eli he ovat kyvyttömiä popularisoimaan ajatuksia kansalle. Oikeansuuntainen talouspolitiikka voi tuntua kansan etujen vastaiselta, jos he mieltävät sen epäoikeudenmukaiseksi.   3. Tj. Yrjö Kopra, Arvopaperi 9/17 Finanssikriisin alun jälkeen yleinen ansiokehitys on ollut nouseva joka vuosi. Nyt palkat ovat keskimäärin 20 % korkeammat kuin 2008. Samaan aikaan työnantajat ovat olleet vaikeuksissa. Valtio ja kuntatyönantajien velat ovat kaksinkertaistuneet. TIISTAINA 14. MARRASKUUTA 2017 Ari Turusen maailmahistorian kukoistavimpia kaupunkeja käsittelevä kirja on hänen kymmenes tietokirjansa. (Kuva: Nauska) AMMATTILAISELLE ja HARRASTAJALLE • Kiinnitys- • Terassiruuvit tarvikkeet • RST-kiinnikkeet • Käsityökalut • Bosch -sähkötyökalut • Naulaimet • Hitachi • Kemikaalit -sähkötyökalut • Työvaatteet ja suojaimet • Würth-tuotteet ... ja paljon muuta! Hämeen ruuvimarket@ruuvimarket.fi www.ruuvimarket.fi Vanajantie 9, RUUVIMARKET Oy Hämeenlinna p. 03 6166 766 Palvelupäällikkö Jani Toivonen 050 4544553 Palvelemme ma-to 7-17, pe 7-18 9

Ennaltaehkäisyllä vältät monet harmit – Kelan tilityskäytäntö helpottuu yrittäjän työterveyshuollossa Linnan Klinikka on ottamassa yksinyrittäjää ja maatalousyrittäjää koskevan uuden Kelan tilitysmenettelyn käyttöönsä vuoden alussa. Myös yksinyrittäjän kannattaa huolehtia työterveyshuoltonsa kuntoon, vaikka sairauskuluvakuutukset olisivatkin kattavat. Teksti ja kuva Jenni Manninen Linnan Klinikka tarjoaa yrittäjille ja työnantajille monipuoliset työterveyspalvelut. Koska työterveyspalvelu on yksinyrittäjälle vapaaehtoinen valinta, se jää usein ottamatta. Suomen yrittäjien kyselyn mukaan vain noin 36 prosenttia yrittäjistä on järjestänyt itselleen työterveyshuollon. – Moni ajattelee, että hyvä sairauskuluvakuutus korvaa työterveyshuollon. Se on hyvä lisä, mutta ennaltaehkäisevä näkökulma puuttuu. Linnan Klinikka on työkykyasioissa kumppani, joka ottaa asiakkaasta kokonaisvaltaisen hoitovastuun. Työkykyä alentaviin tekijöihin voidaan usein vaikuttaa, jos niihin puu- tutaan ajoissa, vastaava työterveyslääkäri Maria Keskitalo sanoo. – Työterveyskumppanuus aloitetaan aina työpaikkaselvityksellä, jossa selvitetään yhdessä yrittäjän kanssa työn kuormitustekijät ja myös henkiset paineet huomioidaan – niitä ei yrittäjä aina osaa edes itse ajatella, sillä yrittäjät ovat usein sitkeitä ja ajattelevat, että henkiset paineet kuuluvat työhön. Työpaikkaselvityksen perusteella tehdään yrittäjälle työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jossa muun muassa määritellään yhdessä tavoitteet ja tarpeet työterveysyhteistyölle, vastaava työterveyshoitaja Anu Heikkinen kertoo. SUJUVUUTTA KORVAUSKÄYTÄNTÖÖN Yksin toimivien yrittäjien sekä maatalousyrittäjien työterveyshuollon Kelakorvaukset voidaan maksaa vuoden alusta alkaen suorakorvauksena palveluntuottajalle, jos asiakas näin haluaa ja antaa suostumuksensa tästä työterveyshuoltosopimukseen. Tällöin yrittäjä maksaa vain hänelle kuuluvan omavastuuosuuden työterveyshuoltokustannuksista. Myös vanha menettely on mahdollinen, jos asiakas ei halua sopia suorakorvauksesta, vaan haluaa hakea itse korvaukset Kelasta. Kelan tilitysmenettelyyn liittyminen on yksityiselle palveluntuottajalle vapaaehtoista. Ne – Joskus harmittaa, kun asiakas tulee asiansa kanssa turhan myöhään vastaanotolle ja olisimme voineet jo paljon aiemmin auttaa. Rohkaisemme asiakkaita tulemaan ajoissa vastaanotolle, koska työkyky ei ole mustavalkoinen asia, vaan erilaiset osittaiset järjestelytkin ovat mahdollisia, sanovat Linnan Klinikan Anu Heikkinen ja Maria Keskitalo. yrittäjät, joiden palveluntuottaja ei ole mukana tilitysmenettelyssä, hakevat jatkossakin työterveyshuollon korvauksen Kelasta itse. Laita työterveysasiasi kuntoon ja ota yhteyttä Anu Heikkiseen: anu.heikkinen@linnanklinikka.fi Ammatillisen koulutuksen reformi selkeyttää toimintaa Selkeyttämisen lisäksi lainsäädännön uusimisella haetaan lisää työelämälähtöisyyttä ja yksilöllisyyttä oppimisessa. Opiskelun lähtökohtana on osaamisperusteisuus, ei opiskeluaika. Reformi helpottaa termiviidakkoa. Kun ennen ammattiopistosta valmistui maalareita, teollisia pintakäsittelijöitä, lattiapäällystäjiä ja korroosionestomaalareita niin ensi vuoden alusta alkaen he kaikki suorittavat pintakäsittelyalan ammattitutkinnon. Kaikille opinnoille tulevat tietyt laajuudet ja jatko-opintokelpoisuudet helpottuvat. Ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittanut voi hakea yliopistoon ja ammattikorkeakouluun. (Kuva: KK Tavastia) Teksti Jenni Manninen Ensi vuoden alusta voimaan tuleva reformi koskettaa sekä ammatillisen koulutuksen rakenteita että toimintaprosessiakin. Koko paketti eli rahoitus, ohjaus ja tutkintojärjestelmä menevät uusiksi. Opiskelijan koulutuksen sisältö ja aikataulu määräytyvät jatkossa entistä yksilökohtaisemmin. Moni asia yksinkertaistuu ja selkiytyy, iloitsee Ammattiopisto Tavastian rehtori Heini Kujala.  10 – Paperisota vähenee, kun kahden lain sijaan toimitaan yhden mukaan. Aiempi jako nuorten ja aikuisten välillä poistuu eli kaikki opiskelevat perustutkinnot samalla tavalla ja osaaminen osoitetaan näytöissä. Ammatillisten tutkintojen nimikkeiden määrä puolittuu, hän kertoo. Rahoitus tulee jatkossa kokonaan valtionosuudesta, se vähentyy mutta myös selkiytyy. – Ei kai kukaan voi kuvitella, että uudistus on huono, kun jatkossa rahoitus tulee suoritteista, eikä opiskelijoiden määrästä, Kujala huomauttaa. JOUSTAVAA SOPIMISTA Yrittäjiä kiinnostaa varmasti eniten se, miten työssäoppiminen tulee muuttumaan. Työssäoppiminen korvataan työpaikoilla järjestettävällä koulutuksella, joka voi perustua joko koulutussopimukseen tai oppisopimukseen. Koulutussopimus on samankaltainen kuin nykyinen yhteistyösopimus ja opiskelijakohtainen työssäoppimissopimus.  – Työpaikoilla järjestettävän koulutuksen jakso voi olla yhdestä seitsemään viikkoon ja ajanjakso sovitaan aina etukäteen yhdessä työnantajan kanssa. Jakso voi jopa nopeuttaa valmistumista eli lyhentää opiskeluaikaa, jos tämä sopii työnantajalle ja opiskelijan henkilökohtaiseen osaamissuunnitelmaan, Koulutuskuntayhtymä Tavastian lehtori Esa Hiltunen selventää. – Työssäoppimisen määrää on mahdollisuus myös lisätä, jos näin halutaan – missään ei ole kuitenkaan sanottu, että näin tehdään. Pitkä harjoitteluhan olisi monesti työpaikan etu. Sopimukset kuitenkin voidaan jatkossa tehdä entistä joustavammin ja huomioida erilaiset oppimistyylit. En usko, että työpaikkojen määrää tarvitaan enempää kuin aiemmin, Kujala lisää. – Reformin tuomat ongelmat liittyvät enemmänkin opetuksen järjestämisen taloudellisiin resursseihin. Kyllä suurimmat paineet ovat opettajilla, Hiltunen sanoo. HUOM! Työssäoppimistyöpaikoille, joiden kanssa Ammattiopisto Tavastialla on yhteistyösopimus, lähetetään tiedote yhteistyösopimuksen päättymisestä. Vuoden 2018 alusta koulutus- tai oppisopimus korvaa yhteistyösopimuksen. Työpaikkaohjaajille järjestetään päivityskoulutuksia. TIISTAINA 14. MARRASKUUTA 2017

Rakenteelliset uudistukset jäävät SUOMEN talous kasvaa nyt jopa yli kolmen prosen- tin vauhtia. Teollisuuden tilauskirjat pulskistuvat ja investoinnit ovat lähteneet käyntiin. Työmarkkinoillakin näyttää siltä, että vähän kompastellen päästään korotusprosenteistakin sopuun. Korotukset, 3,2 prosenttia kahdessa vuodessa, sopivat monelle teollisuuden alalle, ja siitä näyttää tulevan jonkinlainen yleinen palkkaraami. JOUSTAVAA on se, että puolisen prosenttia jää paikallisesti sovittavaksi. Tuo on kuitenkin laiha lohtu siihen tavoitteeseen, että työehdoista voidaan sopia yhä enemmän paikallisesti, yrityskohtaisesti. Yrityskohtaiset erot vaihtelevat suuresti jopa saman toimialan sisällä. Joillakin yrityksillä ei ole lainkaan palkankorotusvaraa, kun taas toisilla olisi varaa maksaa jopa reippaasti enemmän. Tällaiseen joustoon ei nykyisellä liittokohtaisella sopimusmallilla päästä. Hyvää on se, että vaikka Suomen malli romutettiin, niin nyt kuitenkin se tulee epävirallisesti käyttöön eli vientialat linjaavat korotustason. Säilyy edes jonkinlainen tolkku, eikä kierroksesta tule kilpalaulantaa ni- TIISTAINA 14. MARRASKUUTA 2017 melliskorotuksista kuten niin monta kertaa aikaisemmin. Nykyisillä päänavauksilla turvataan vientiteollisuuden hintakilpailukyvyn myönteinen, joskin liian hidas kehitys. Suomessa näyttää olevan pitkä matka Saksan ja Ruotsin kaltaisiin joustaviin työmarkkinoihin. KANKEIDEN työehtosopimusten lisäksi yhtä polttava ongelma on työvoiman kohtaavuus. Väen vähyyttä koetaan niin palvelualoilla kuin korkean osaamistason tehtävissä. Esimerkiksi länsirannikolla on laivateollisuudessa suuri tarve diplomi-insinööreistä. Turun telakalla heitä tarvitaan lähivuosina jopa satoja. Pääkaupunkiseudulla heitä olisi, mutta siirto Turkuun ei houkuta, koska töitä löytyy Helsingistä. Maakunnissa olisi paljon palvelualoille sopivaa väkeä, mutta muutto kasvukeskuksiin korkeiden vuokrien ja asuntohintojen takia ei houkuta. Kolmas ongelma on se, että tuhansia suomalaisia nuoria jää peruskoulun jälkeen vaille jatko-opintoja. Etenkin pojat uhkaavat syrjäytyä työmarkkinoiden ulkopuolelle. EDELLÄ MAINITUT ongelmat tekevät vaikeaksi nostaa työllisyysastetta 75 prosentin tasolle, kuten se on Ruotsissa jo pitkään ollut. Hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteet eivät kestä, että lähes kolmannes työvoimasta elää jouten. Ongelmat eivät poistu asian toteamisella. Suomessa olisi vihdoin tehtävä kasvukeskuksiin edullisia vuokraasuntoja ja tuettava työvoiman liikkuvuutta tuntuvilla hyvityksillä. Surkeinta oli se, kun takavuosina komennusmiehiä verotettiin matka- ja päivärahoista. Viranomaiset katsoivat, että he ovat työskennelleet toisella paikkakunnalla niin pitkään, että se on heidän vakituinen työpaikkansa. Monen matkatyöhalut loppuivat siihen. Moista järjettömyyttä on vaikea ymmärtää. MEILLÄ ON MYÖS puhuttu perustulosta. Monet ovat katsoneet sen ainoaksi mahdollisuudeksi saada teollisuudesta potkittuja tekijöitä siirtymään heikommin palkatuille palvelualoille. Palkkatuki tai perustulo olisi yksi merkittävä apu alan vaihtoon. Nyt perustuloa kokeillaan, mutta ei niin kuin pitäisi. Perustulon tulisi leikkautua palkan noustessa. Nyt se pysyy samana palkasta riippumatta, eikä se välttämättä vaikuta muihin tukiin. Olisi hyvä tutustua Osmo Soininvaaran negatiivisen tuloveron malliin. Kokeilussa oleva perustulomalli on kustannuksiltaan kestämätön, jos sitä laajennettaisiin valtakunnalliseksi. Soininvaaran malli ei sitä olisi. SYRJÄYTYMISEEN on parasta varhainen puuttuminen, jonka pitäisi lähteä jo pakollisesta esiopetuksesta. Jos huomataan poikkeavaa käyttäytymistä tai tarkkaavaisuudessa ongelmia, voidaan asiaa korjata alkuvaiheessa hyvinkin pienillä toimenpiteillä. Ongelmat kasvavat koko ajan iän karttuessa, kunnes ollaan tilanteessa, että valmiudet eivät peruskoulun jälkeen riitä jatko-opintoihin. Syrjäytymisen syyt ja puuttumisen vaikutukset tunnustetaan, mutta reagointi on anteeksiantamattoman hidasta. HYVINVOINTI-SUOMEA ei saa nyt hukata vetkuttelulla ja rahan puutteen voivottelulla. Inhimillisen pääoman tuhlaus tulee paljon kalliimmaksi ajan myötä kuin ongelmien korjaaminen mahdollisimman varhain. Ongelmat ovat vaikeita, mutta eivät mahdottomia. Tarvitaan asioiden vakavuuden ymmärtämistä ja poliittista kykyä viedä asioita päätökseen. Välillä tuntuu, että päättäjiltä puuttuu molempia. 11

Kaikki kodin laaturemontit Avaimet käteen -palveluna Kylpyhuoneesta putkiremonttiin, pintaremonteista peruskorjauksiin Ota yhteyttä ja kysy lisää Jarkko Hyvärinen p. 0400 850 422 Henri Hyvärinen p. 040 7715 131 www.japira.fi VIIHTYISÄÄ JA TURVALLISTA ASUMISTA Huoltosopimus räätälöidään aina taloyhtiön tarpeita vastaavaksi ja paikallisena toimijana pystymme reagoimaan nopeasti. PÄIVYSTYS 24 h Luotettava hämeenlinnalainen jo vuodesta 1976 Tiedustelut ja tarjouspyynnöt Kai Tervapuro 0400 711 089 Hattelmalantie 9 toimisto@khkiinteistoala.fi www.urakointikaise.fi 12 KANTA-HÄMEEN KIINTEISTÖALA kaisankukka.fi TIISTAINA 14. MARRASKUUTA 2017