NURMIJÄRVEN SEURAKUNTAKlaukkalalaiset ilmastokokouksessa 4 Nro 6 • 30.11.2017 • www.nurmijarvenseurakunta.fi Terttu Vuorensola, tekijänainen 2 Adventin ja joulun ajan tapahtumia 10–15 Joulumusiikki YHDISTÄÄ Kanttoreiden joululauluaatoksia 8

teksti ja kuvat Eeva Halonen PÄÄKIRJOITUS Piia Ahtee ▼ tiedottaja Joulun lapsi Kaikki kolme lastamme ovat syntyneet joulukuussa. Esi- Terttu on tekijänäinen koinen ensimmäisenä adventtina, keskimmäinen joulupäivänä ja kuopuskin aatonaaton iltahämärissä. Kolmeen kertaan olen saanut elää adventin odotuksessa syvästi itse Marian, Vapahtajan äidiksi tulevan, tuntoja kuunnellen ja jakaen. Omilla lapsillani on ollut länsimaisen äitiyshuollon turvaama odotus- ja syntymäaika. Kuopuksen kohdalla lääketiede osoitti voimansa ja hänet saateltiin turvallisesti maailmaan pian sen jälkeen, kun huoli äidin ja vauvan voinnista oli nostanut hivenen päätään. En siis osaa kuvitellakaan Marian huolta tai Joosefin epävarmuutta, kun paikkaa viime voimillaan pitkän matkan tehneelle pariskunnalle ei esikoisen syntymän alla tahtonut täpötäydestä Betlehemistä löytyä. Kapaloon on nämä keravalaiset 2000-luvun lapset kääritty niin Jorvissa kuin Kättärilläkin, samaan tapaan kuin alku- Minun joululapseni ovat tähtiä lähipiirissään. Vapahtajan syntymä sytytti tähden koko maailmaa kirkastamaan. Kannen kuva ▶ Pixabay.com peräinen Joulun Lapsi elämänsä ensimetreille puettiin. Niin nohevasti se kätilöiltä kävi – olikohan Marian kädet yhtä näppärät silloin 2000 vuotta sitten? Yhtä turvallisen olon se varmaan vauvoille antoi, millä vuosituhannella hyvänsä. Samalla lailla kuin Maria kannoin lastamme yhdeksän kuukautta sydämeni alla. Kun syntymän ihmeen aika tuli, sain pikkuiseni rinnalle, ihan siihen sydämen päälle. Siihen he jäivät ja jälkensä jättivät – ikuisesti. Ilon kyyneleillä kastelin jokaisen päälaen ja upotin pienet pehmeät posket suukkoihin. Toivottuina Taivaan Isän lahjoina he saivat maailmaan tulla. Samaa toivon Marian tunteneen  omaa lastansa kapalossa katsellessaan. Marian lailla jouduin yhden lapsistani luovuttamaan ta- kaisin taivaaseen ennen aikojaan. Olen itkenyt Vapahtajan jalkojen juuressa hänen laillaan ja kysellyt Jumalalta, miksi hän antoi minulle tällaisen ristin kantaakseen. Ehkä vasta ylösnousemuksen aamussa asiat ratkeavat. Hymyilemme ehkä silloin toisillemme – Maria ja minä. Minun joululapseni ovat tähtiä lähipiirissään. Vapahtajan syntymä sytytti tähden koko maailmaa kirkastamaan. Sama rakkaus kannattelee molempia. Joulun ihme on iankaikkisuuden ­ihme. ◀ Metsäkylältä Maailmalle Kulunut vuosi on ollut tasalukujen suurta juhlaa. Lokakuun puolivälissä Kirkonkylän seurakuntakeskuksen Kahvikonsertissa laulettiin satavuotiaan Suomen kunniaksi: Kiitos Jumalamme, kun annoit kauniin maan! Samalla juhlistettiin myös Terttu Vuorensolan pyöreitä kahdeksankymppisiä. Terttu saa väen liikkeelle. T erttu on oikea nurmijärveläinen, Palojoen Metsäkylän Lehtimäen kasvatti. Suora äitilinja jatkuu nurmijärveläisenä 1600-luvulle. Opintielle metsäkyläläiset lähtivät Raalan koululle. Raalan opit käytyään Terttu suuntasi suoraan Helsinkiin. Laajasaloon Sörnäisistä, nykyisen Kalasataman tienoolta, oli siirtynyt Suomen Lähetysseuran ja Diakonissalaitoksen ylläpitämä Kristillinen Kansanopisto. Jo kotoa Terttu oli saanut maailmalle mukaan hyvät kristilliset eväät. Kodin eväitä vahvisti Laajasalon opiston aika. Opettajina oli monia lähetyskentillä olleita ja sinne suuntaavia lähetystyöntekijöitä, kuten vaikkapa Seppo ja Kirsti Löytty. Nuoreen perheeseen odotettiin juuri esikoista, Jaakkoa. Lähetyskipinä oli kylvetty. Laajasalon jälkeen Terttu jatkoi sairaanhoidon opissa. Ensimmäinen työpaikka apuhoitajana löytyi Kiljavan parantolasta. Neljä vuotta sen jälkeen alkoi 33 vuoden pesti Nurmijärven kunnansairaalassa ja terveyskeskuksessa. Koti oli Kirkonkylässä Salkolantiellä, ensin omakotitalossa, johon vanhemmat siirtyivät, sitten kerrostalossa neljännessä kerroksessa. Pianon soiton harrastuksen Terttu JUMALAN ON KUNNIA KORKEUKSISSA, MAAN PÄÄLLÄ RAUHA IHMISILLÄ, JOITA HÄN RAKASTAA. (Luuk. 2: 14) 2 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 6 • 30.11.2017 aloitti jo Helsingissä, Helsingin kansankonservatoriossa. Oppilaitoksen nimi on sittemmin lyhentynyt yksinkertaisesti Helsingin konservatorioksi. Kuoroharrastuksen opit ovat Klemetti-opistosta ja sijaiskanttorin pätevyyden Terttu suoritti Eurajoen opistolla vuonna 1991. Kirkonkylään asetuttuaan Terttu tutustui Namibiassa olleisiin lähetystyöntekijöihin, Syrjiin, Juhoon ja Anniin ja erityisesti vuonna sinne1964 lähteneeseen Maija-tyttäreen. Rovasti Jorma Backman pyysi Terttua 1970-luvun puolivälissä vapaaehtoiseksi lähetyssihteeriksi. Hän hoiti työtä 1980-luvun alkuvuosiin, jolloin seurakunnassa aloitti päätoiminen lähetyssihteeri. Näinä vuosina lähetyspiirien määrä oli laajimmillaan. Piireissä laulettiin virsiä ja hengellisiä lauluja sekä luettiin Sanaa ja seurusteltiin. Samaan aikaan, kun vuorotyötä tekevä Terttu oli vapaaehtoinen lähetyssihteeri ja mukana paitsi Kirkkokuorossa sekä ohjasi Raalan laulupiiriä, hän myös lauloi Lähetysseuran valtakunnallisessa Safarikuorossa. Safari-kuoro konsertoi ympäri Suomea ohjelmistona maailmalta tuodut ystäväkirkkojen hengelliset etnolaulut. Se Rukous Hyvyyden voiman ihmeellinen suoja piirittää meitä, kuinka käyneekin. Illasta aamuun kanssamme on Luoja, häneltä saamme huomispäivänkin. (VK 600: 4)

oli kansainvälisyyskasvatusta ajalla ennen kuin sellaista tiedettiin olevankaan! Kuoro teki myös oikeita elämysmatkoja Lähetysseuran työalueille silloin, kun muu väki Suomessa kenties vasta uskaltautui turvalliselle pakettimatkalle. Safarikuoron mukana Terttu pääsi ensin 1980-luvulla Afrikkaan, Tansaniaan ja seuraavaksi Kaukoitään: Thaimaahan ja Hong Kongiin. Vielä 1994 Terttu osallistui muistorikkaalle kuoromatkalle Namibiaan. Kuin yhteenvetona noista matkoista Terttu toteaa: ”Koskaan lähetit eivät tarttuneet auton rattiin ennen kuin olivat laittaneet kädet ristiin.” Lokakuisessa Kahvikonsertissa Tertulle luovutettiin seurakuntatyön kultainen ansiomerkki. Vaikka se on pikkuruinen – niin pieni, että Terttu pelkäsi heti kadottavansa sen – reformaation 500-vuotisjuhlassa ja kantaattimessussa se somisti arvokkaasti kolmen kirkkomusiikkimerkin kanssa juhlatakin rintamusta. Ja onhan kultaisen ansiomerkin arvo sen kokoa suurempi: seurakunta voi anoa sitä luottamushenkilölle ja se myönnetään tunnustukseksi vähintään 30 vuoden ansiokkaasta toiminnasta seurakunnassa. Musiikki-, lähetys-, diakonia- ja lapsityö olivat yhdessä kirkonkylän kirkkopiirin kanssa liikkeellä ja paikalla ollut juhlakansa todisti, että ansiomerkki kuuluu Tertulle. Tertun sanoin ilo säilyy elämässä, kun on liikkeellä eikä jää neljän seinän sisään. Silloin menee elämänhalukin. Siksi Terttu käy säännöllisesti kuntosalilla ja ohjelmaan kuuluvat myös jumpat ja kävelylenkit. Voimien mukaan toki. Niin kirkkovaltuusto- kuin lähetys- ja musiikkijohtokunta-ajat Terttu on jo jättänyt taakse ja nuorempien hartioille, mutta yhä edelleen häntä innostaa lähteä torstai-iltaisin kirkkokuoron harjoituksiin. Hyvin usein keskiviikkoisin puolen päivän jälkeen suuntana on lähetyspiiri tai seurakuntakerho. Maanantaisin seurakuntakeskukselta saa paitsi maittavan diakonia-aterian myös paljon tuttua juttuseuraa. Kesäiset lauluillat Terttu haluaa yhä järjestää ystävien iloksi ja lähetystyön hyväksi. Sunnuntaiaamuisin Tertun matka suuntautuu edelleen kirkonmäelle. ”Kun olin lapsi ja nuori Nurmijärven kirkko oli puinen, pappi Kankainen, kanttori Heinilä ja suntio Jalava”, Terttu kertaa tutun värssyn. Työvuosina Terttu vietti jouluja usein työssä osaston väen kanssa. Aamuvirsi oli joka päivään kuuluva arkinen tapa. Jou- Immanuel Lokakuisessa Kahvikonsertissa nautittiin elävästä musiikista, joka on aina ollut Tertun elämässä tärkeänä osana mukana. ”Päivä vain ja hetki kerrallaan” on tie hyvään jouluun. Hepreankielinen nimi, joka tarkoittaa ”Juma- la kanssamme”. Vanhassa Testamentissa on ennustus neitsyestä, joka synnyttää pojan ja antaa tälle nimen Immanuel. Matteuksen evankeliumissa tämän ennustuksen kerrotaan täyttyneen Jeesuksen syntyessä. (Matt. 1: 22–25) lunaikaan siirryttiin Hoosiannalla ja aatto oli oikea juhla. Tuttuja joululauluja lauloivat niin hoitajat kuin potilaat. Jouluruuat kuuluivat tietenkin myös sairaalassa aattoperinteeseen. Nykyään Terttu nauttii rauhallisista kotijouluista. ”Päivä vain ja hetki kerrallaan” on tie hyvään jouluun. Kirkonkylän lähetyspiirin tervehdyslauluksi seurakunnan tämän vuoden facebook-joululaulukalenteriin valikoitui ”Maa on niin kaunis”. Tertun mielestä se on parhaita joululauluja: ”Siinä on kaikki: luonto, enkelit ja Jumalalle kunnia”. ◀ Adventti alkaa! Kirkkovuosi on juuri vaihtumassa. Kir- kon vuosi alkaa ajanjaksolla, mitä kutsutaan adventiksi, mutta mitä se on? Adventti tulee sanoista adventus Domini, Herran tuleminen. Se viittaa edessä olevaan suureen juhlaan, jouluun. Silloin juhlitaan Herran aivan konkreettista tulemista, mutta adventti viit- taa muihinkin tapoihin, millä Jumala saapuu omiaan auttamaan. Jo ensimmäinen adventtisunnuntai julistaa, että Jumala ”lähestyy kansaansa antaakseen sille pelastuksen uuden ajan”. Sitä aikaa me kristityt elämme. ◀ Jouni Vasikainen Seurakuntapastori Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 6 • 30.11.2017 • 3

Ari Tuhkaselle rovastin arvonimi Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma on myöntänyt rovastin arvonimen kirkkoherra Ari Tuhkaselle. Arvonimen julkistus oli tuomiokapitulissa Espoossa 14.11. Ari Tuhkanen on vihitty papiksi vuonna 1992 ja hän on ennen Nurmijärven seurakuntaa palvellut pappina neljässä muussa seurakunnassa. Nurmijärvellä Ari on ollut pappina jo 20 vuotta ja kirkkoherrana vuodesta 2010. Ensimmäiset kohtaamiset Nurmijärven kanssa hänellä oli seurakunnan kesäteologina vuosina 1988-90. Ennen teologian opintojen alkua Ari oli muun muassa ollut töissä telakalla Turussa ja palvellut YK:n rauhanturvajoukoissa Lähi-idässä. Ari on pappina virkansa ohessa aiemmin toiminut myös esimerkiksi Espoon hiippakunnan luottamushenkilökoulutuksen neuvottelukunnan puheenjohtajana. Hän on Kansan Raamattuseuran Säätiön hallituksessa ja harrastaa sikäli kuin vain ehtii esimerkiksi Uuden testamentin kreikkaa, liikuntaa ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä. Ari on naimisissa Jaana Tuhkasen kanssa ja heillä on kaksi aikuista lasta. Rovasti on arvonimi, jonka piispa voi harkintansa mukaan myöntää kirkollisessa työssä ansioituneelle papille. Piispa Luoma antoi rovastin arvonimen myös Medialähetys Sanansaattajien toiminnanjohtajalle Juha Auviselle ja Espoon seurakuntayhtymän vs. johtavalle oppilaitospastorille Margit Peltovirralle. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlapäivä Nurmijärvellä 6.12.2017 Juhlaliputus alkaa jo ti 5.12. klo 18 ja jatkuu itsenäisyyspäivän iltaan klo 21 asti Juhlapuhe ja laulu Suomen lipun alla Klaukkalan kirkon pihalla 9.30 Kynttilät syttyvät Kirkonkylän ja Rajamäen sankarihaudoille paikallisten Lions-klubien jäsenten voimin jo 30. kerran. 9.30 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus Klaukkalan kirkossa Klapaset ja Lepsämän Partio avustavat. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkkokahvit ja riisipuuroa kenttäkeittimestä. Lisäksi partiolaisten lupauksenanto ja itsenäisyyspäivän myyjäiset. 10.00 Itsenäisyyspäivän sanajumalanpalvelus ja kirkkokahvit Rajamäen kirkossa 10.00 Juhlamessu Nurmijärven kirkossa Kunnianosoitukset jumalanpalvelusten päätyttyä –– Nurmijärven ja Rajamäen sankarihaudoille –– Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille –– Veteraanikivelle –– Vakaumuksensa puolesta kuolleiden muistomerkeille Perttulassa ja Rajamäellä Juhlakahvit Nurmijärven seurakuntakeskuksessa kunnianosoitusten jälkeen n. 12.30 Päiväjuhla Nurmijärven kirkossa –– juontaa Tatu Häkkinen –– tervehdyssanat Jari Vainio / Nurmijärven kunta –– juhlapuhe piispa emeritus Matti Sihvonen Päiväjuhlan jälkeen muistolaatan paljastus Sovinnon puistossa 18.00 Partiolaisten soihtukulkue Ahjolasta sankarihaudoille. 9.00 4 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 6 • 30.11.2017 Teksti Ida Vartiala ja Kari Kankaanpää Klaukkalalaiset ilmastoa pelastamassa YK:n ilmastokokous COP23 pidettiin tänä vuonna Saksan Bonnissa 6.–17. marraskuuta. Noin 20 000 hengen kokousväen joukossa oli myös kaksi klaukkalalaista maailmanparantajaa: seurakuntapastori Ida Vartiala ja ilmastoasioiden päällikkö Kari Kankaanpää. Ida oli mukana luterilaisen maailmanliiton (LML) valtuuskunnassa ja Kari kansainvälisen kauppakamarin (ICC) delegaatiossa. I lmasto lämpenee kiihtyvää vauhtia ihmisen toiminnan seurauksena. Kansainvälisen yhteistyön tärkeys korostuu, koska ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ilmiö. Sen seuraukset jakautuvat jo nyt epätasaisesti ympäri maailmaa ja satojen vuosien ajanjaksolle. Kasvihuonekaasujen päästöt nostavat ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta ja niiden vaikutus jatkuu pitkään vielä senkin jälkeen, vaikka päästöt välittömästi lopetettaisiin. Toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on siksi ryhdyttävä tässä ja nyt. Ilmastonmuutokseen voidaan myös yrittää sopeutua eri tavoin. Päätöksemme vaikuttavat tulevien sukupolvien elämään. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös turvallisuuteen, sillä ilmastopakolaisten määrä kasvaa ja taistelu puhtaasta vedestä kiihtyy. Vuonna 1992 solmittu YK:n ilmasto- sopimus ja 2015 aikaansaatu Pariisin sopimus luovat puitteet kansainväliselle yhteistyölle ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Mukana ovat käytännössä kaikki maailman valtiot, joskin Yhdysvallat on ilmoittanut irtautuvansa sopimuksesta. Pariisin sopimus on sitova ja sen ohjaavia arvoja ovat kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen. Sopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen. Ilmastokokoukset kokoavat kaikki kansat – rikkaat ja köyhät maat – saman neuvottelupöydän ääreen, jossa jokaisella on yksi ääni. Kokouksia (Conference of the Parties, COP) on järjestetty vuodesta 1995 alkaen. Bonnin kokouksessa jatkettiin Pa- riisin sopimuksen työstämistä teknisillä yksityiskohdilla. Kokouksessa edistyttiin sopimuksen eri osa-alueilla ja siellä sovittiin toimenpiteistä, joilla seurataan päätettyjen päästövähennyssitoumusten toteutumista. Kaikkien Pariisin sopimuksen yksityiskohtien tulisi olla valmiina vuoden 2018 aikana. Ilmastoneuvotteluja käydään politiikan ja tieteen ristipaineessa. Bonnin koKlaukkalan maailmanparantajat Ida ja Kari olivat tarkkailjoina YK:n ilmastokokouksessa.

KUVA: SEAN HAWKEY Fiji oli ilmastokokouksen virallinen puheenjohtajamaa, ensimmäisenä pienenä saarivaltiona COPhistoriassa. Tyynenmeren pienet valtiot uhkaavat jäädä veden alle ilmastonmuutoksen aiheuttaman merenpinnan nousun takia. kouksen alla tiedemaailma julkaisi uusia hälyttäviä arvioita ilmastonmuutoksen etenemisestä. Toisaalta arvioitiin, etteivät nykyiset sitoumukset ole läheskään riittäviä tavoitteiden saavuttamiseen. Samaan aikaan valtiot eivät halua liikaa rajoittaa talouden ja kehityksen kasvua omien rajojensa sisällä. Kari on osallistunut ilmastoko- kouksiin vuodesta 2009 lähtien. Erityisesti hänelle on jäänyt mieleen Pariisin kokous vuonna 2015. ”Pariisin COP oli erityislaatuinen, koska siellä saatiin aikaan vuosikausien työn tuloksena kansainvälinen sopimus. Kokouksen tunnelma oli alusta saakka innostava – kaikkialla oli aistittavissa yhdessä tekemisen meininki.” Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja kirkot ympäri maailmaa ovat tehneet jo pitkään ilmastovaikuttamista. Erilaiset kansainväliset järjestöt, kuten Luterilainen maailmanliitto – jonka jäsen Suomen kirkko on – ovat tehneet pitkäjänteistä työtä ilmastokokouksissa. Suomen ­kirkon painopis­ te ilmaston­ muutoksen ­hillinnässä on globaalin ­hädän torjuminen. KARIN VALINNAT ▶Tuotan ▶ sähköä omilla aurinkopaneeleilla ja muu hankkimani sähkö on tuotettu vesivoimalla, lämmityksessä käytän varaavaa takkaa kylmimpään aikaan. ▶Lajittelen ▶ jätteet, kompostoin biojätteet. ▶Yritän ▶ viestiä ilmastoasioista positiivisesti; meillä on mahdollisuus muuttaa toimintaamme ilmastoystävällisemmäksi. Suomen kirkon painopiste ilmastonmuutoksen hillinnässä on globaalin hädän torjuminen. Eteläiset ja kehittyvät maat kärsivät kehittyneiden maiden kulutuksesta ja päästöistä. Me voimme vaikuttaa luomakunnan tilaan valinnoillamme. Kirkon vuonna 2008 laaditun ilmasto-ohjelman otsikko onkin ”Kiitollisuus, kunnioitus, kohtuus”. Seurakunnat voivat myös hakea laajamittaista työtä ilmastovalintojen puolesta vaativaa Kirkon ympäristödiplomia. Meidän seurakuntamme sai diplomin tänä vuonna! energiantarpeeseen: tänä päivänä vielä 1,2 miljardia maailman ihmistä elää yhä ilman sähköä. ”Yrityksillä on keskeinen rooli ratkaisujen kehittäjinä. Yritykset myös pitkälti rahoittavat siirtymisen kohti vähäpäästöistä yhteiskuntaa, kun ne investoivat ilmastomyönteisiin tuotteisiin, teknologioihin ja tuotantomenetelmiin. Siksi me yrityksinä haluamme olla mukana myös ilmastokokouksissa keskustelemassa kansainvälisestä ilmasto- ja energiapolitiikasta”, Kari toteaa. Energian tuotanto ja käyttö aiheuttavat 2/3 globaaleista kasvihuonekaasujen päästöistä ja 2/3 sähköntuotannosta perustuu edelleen fossiilisiin polttoaineisiin. Energia-alalla on siksi erityisen suuri vastuu ilmastonmuutoksen hillinnästä, jossa keskeiset keinot ovat siirtyminen vähäpäästöiseen ja päästöttömään energiaan, energian kulutuksen vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen. Ilmastonmuutoksen hillinnän ohella on vastattava maailmanlaajuisesti kasvavaan Ihminen tuntee helposti itsensä pie- IDAN VALINNAT ▶Otan ▶ mahdollisimman vähän uutta tavaraa kulutusketjuun: pyrin ostamaan laadukasta ja kierrätettyä. Ostan vain tarpeen mukaan. ▶Syön ▶ lihaa hyvin harvoin ja suosin kasviperäisiä tuotteita, joilla on lyhyt tuotantoketju. ▶Pidän ▶ ilmastoasioita esillä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja Ekohippinä Seurakuntaviestissä. neksi ilmastonmuutoksen edessä. Suomessa ilmaston muutokset ovat vähäisiä, mutta lisääntyvät sään ääri-ilmiöt muualla maailmassa vyöryvät mediassa silmiemme eteen lähes päivittäin. Uutiset voivat aikaansaada ahdistusta ja epätoivoa. Sekä Ida että Kari haluavat luoda toivoa ja uskoa paremmasta: ”Ihminen sai käskyn viljellä ja varjella maata. Meillä on edelleen mahdollisuus tehdä valintoja, jotta myös tulevilla sukupolvilla on kotinaan planeetta, joka tarjoaa hyvän elämän edellytykset.” Ilmastonmuutos on haaste yksityiselle kristitylle miettiä omaa elämäntapaansa. Muutos lähtee meistä jokaisesta. Asuminen, liikkuminen ja ruoka ovat suurimmat yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttajat. Meidän pitää siirtyä kohtuullisempaan elämäntapaan. Se, mikä on hyväksi ilmastolle, on hyväksi myös ihmiselle. Luonnonvaroja tulee säästää, koska ne ovat rajalliset. Ehkä voimme itse kukin miettiä mitä vastaamme, jos lapsenlapsi aikanaan kysyy: mummi/pappa, sinulla oli jo aikanaan tietoa ilmaston muuttumisesta, mitä teit asian hyväksi? ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 6 • 30.11.2017 • 5

KUVA: KIRSI SALMELA IKKUNA MAAILMAAN Kirsin työ näkyy lapsissa ja nuorissa K oillis-Thaimaassa, Mukdahanin seurakunnassa meneillään oleva projekti tähtää lasten itsetunnon kohottamiseen. Lapset tulevat perheistä, joissa useimmissa ainakin toinen vanhemmista on vankilassa, päihdeongelmat ja perheväkivalta ovat yleisiä. Osa lapsista asuu isovanhempien, sukulaisten tai naapureiden hoidossa. – Lähiyhteisö on suhtautunut näihin lapsiin alistavasti ja syrjäyttävästi. Lapset ovat kuulleet alituista solvaamista, tietää Kirsi. Projektin tuen avulla lapsille järjestetään iltapäivätoimintaa: luetaan läksyt, leikitään, lauletaan ja tutustutaan Raamatun kertomuksiin sekä annetaan musiikin- ja ylistystanssinopetusta. Joka päivä kerho päättyy yhteiseen päivälliseen. – Vuoden aikana tapahtunut muutos on ollut huima. Alussa monet lapsista olivat apeita, likaisia ja arkojakin. Nyt he ovat puhtaita ja iloisia, haluavat jutella ja ovat valmiita kuuntelemaan, mitä toinen sanoo. He osaavat toimia ryhmässä auttaen toisiaan. Ruokailussa he vuorollaan auttavat tarjoilussa, loppusiivouksessa ja tiskissä, iloitsee Kirsi projektin selvistä tuloksista. – Lapset on alettu hyväksyä myös omissa lähiyhteisöissään. Nyt he ”täyttä- KUVA: PAULIINA PENSIKKALA Mukdahanin lasten luottavainen katse ja nuorten innostus toimintaan antavat nimikkolähettimme Kirsi Salmelan pitkiksikin venyneisiin työpäiviin voimia ja motivaation. vät normin”: Thaimaassa kohteliaat käytöstavat ja puhtaus ovat kaiken A ja O. Diakoniakomitea kokoontui huhti- kuussa ja valitsi 37 uutta kummilasta maitojauhetukea saavista pikkulapsista yliopisto-opiskelijoihin ja myönsi 9 lapselle koulumatka- & lounastuen. Lisäksi se valitsi Toivon Tien, eli vanhus- ja HIV-/ AIDS-työn tukien saajat. – Komitean toiminta on ollut hyvää taustaa sille, että vuoden 2018 alusta kummilapsi- ja Toivon tie -työmuodot yhdistyvät ohjelmaksi ”Hope for Families” eli ”Toivoa perheille”. Sitten ei ole erikseen kummilapsi- ja vanhus-/AIDS-työntekijöitä vaan diakoniatyöntekijöitä, jotka työskentelevät ottaen huomioon koko perheen, iloitsee Kirsi. Kirsin työ Thaimaassa jakautuu kummilapsityön, Bangkokin alueen nuorisotyön ja Mukdahanin projektin neuvonantajan tehtäviin. Kirsi sai syliinsä Dream-vauvan. Kirsi kiertää kahdeksassa Bangkokin alueen seurakunnassa viikonloppuisin. Yhdessä paikallisten vapaaehtoisten kanssa Kirsi pitää englanninkielen opetustunteja ja nuorteniltoja, joissa pelataan, leikitään, lauletaan ja luetaan Raamattua. – Usein näihin tilanteisiin tulee mukaan myös nuoria aikuisia ja jopa isovanhempia englantia oppimaan, joten haastetta riittää. ­– Yhdessä selvitämme, mitä laulujen sanat tarkoittavat, keskustelemme jos- 6 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 6 • 30.11.2017 Lapset on alettu hyväksyä myös omissa lähiyh­ teisöissään. takin teemasta ja joskus askartelemme. Rukoushelmet -rannekoru on myös hyvä apu kerrata keskeisimpiä uskonasioita, kertoo Kirsi. ­– Tärkeä rukousaihe on saada mukaan yhä uusia nuoria. Joissakin nuortenilloissa käy vain muutamia, mutta onneksi seurakunnat pitävät toimintaa tärkeänä ja haluavat jatkaa. ◀ Birgit Tolvanen

Kirkko jatkaa avioliittoon vihkimistä S uomen ev.lut. kirkon kirkolliskokous kokoontui syysistuntoonsa toissa viikolla Turussa. Kirkko jatkaa avioliittoon vihkimistä, siitä oltiin lähes yksimielisiä. Käsittelyssä olivat vihkioikeuden ohella kirkon ensi vuoden budjetti, seurakuntavaalit ja jälleen kerran suhtautuminen samaa sukupuolta olevien avioliittoon. Kolmatta päivää keskusteltiin piispojen selvityksestä, pitäisikö kirkon luopua oikeudesta vihkiä avioliittoon. Kirkolliskokous oli samaa mieltä piispojen kanssa, että vihkioikeudesta ei pidä luopua. Varsinainen keskustelu koski jälleen samaa sukupuolta olevien parien kirkollista vihkimistä: vihkiäkö kirkossa vai ei? Avioasioista päätettäneen ensi keväänä. Pääosin toistettiin aikaisempia vastakkaisia kantoja, mutta pieniä merkkejä kompromissin mahdollisuudesta oli nähtävissä. Kirkon ensi vuoden toimintasuun- nitelman yhtenä painopisteenä ovat kaste ja kummien tukeminen. Puheissa todettiin, että kirkossa on oltu kiinnostuneita vain siitä, kuka voi toimia kummina. Nyt suhtautumisen pitäisi kääntyä myönteisemmäksi. Seurakuntien talouteen ensi vuosi tuo helpotusta. Kirkolliskokous päätti kirkkohallituksen esityksestä poiketen pudottaa seurakuntien maksamaa keskusrahastomaksua ensi vuonna yhdellä prosenttiyksiköllä. ”Kolmen vuoden aikana keskushallinnon ja hiippakuntien tulee sopeuttaa toimintaansa pieneneviin tuloihin. Tuona aikana tilinpäätökset voivat olla alijäämäisiä”, taustoitti talousvaliokunnan puheenjohtaja Tapio Tähtinen. Seurakuntavaalit on perinteises- Suomen ev.lut. kirkon yli päättäjä kirkolliskokous kokoontuu kahdesti vuodessa vajaan viikon ajan Turun kristillisellä opistolla. Olemme keskustelleet tämän viikon ajan – yhdessä ti pidetty neljän vuoden välein marraskuussa isänpäivänä. Seuraavat vaalit Arkki piispa Kari Mäkinen ovat syksyllä 2018. Nyt päätettiin, että varsinainen vaalipäivä on marraskuun 3. sunnuntai, kun isänpäivä on 2. sunnuntai. Ensi vuonna vaalipäivä on siten 18. marraskuuta. Lisäksi päätettiin, että ennakkoäänestys on marraskuun 1. sunnuntaita seuraavalla viikolla tiistaista lauantaihin eli ensi vuonna 6.–10. marraskuuta. Lauantai on nyt uusi ennakkoäänestyspäivä. Uutta on, että kirkkoherranvirasto ei ole pakollinen äänestyspaikka. Uusi määräys on myös, että ehdokas tai hänen lähiomaisensa ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä. Arkkipiispa Kari Mäkinen solmi päättyneen kirkolliskokousviikon tapahtumat oivasti yhteen. ”Olemme keskustelleet tämän viikon ajan – yhdessä”, hän vastasi itse esittämäänsä kysymyksen, onko kirkko jakaantunut. ”Olemme yhdessä etsineet ratkaisuja.” ◀ Markku Jalava Toistan Huolitellussa englanninkielessä on erityisen tärkeää, että puhuja tai kirjoittaja ei esityksessään toista samaa sanaa, vaan etsii sille samaa tarkoittavan eri ilmaisun. Tuo ajatus on hieno rikastuttamassa kieltä. Joissakin asioissa toistaminen on sitten taas erittäin tärkeää. Tahatonta toistamista tietysti on meillä kaikilla paljon. Varmasti myös minulla. Palvelusvirkaani sisältyy muhkea määrä puheita, saarnoja, kirjoituksia, alustuksia ja niin edelleen. Siksi, vaikka kuinka pyrin siihen, että en toista itseäni, väkisinkin aina välillä tulen vaikka kertoneeksi jonkun jo aiemmin käyttämäni jutun. Kotona siitä saan myös usein palautetta. ”Hei, olemme kuulleet jo aika monta kertaa, että juoksit aikanaan prikaatin lyhimmän satametrisen kun kaaduit jo lähdössä.” Toisaalta toistan myös tarkoituksella varsin mielelläni. Kun joitakin asioita ei vain voi toistaa liikaa. Yksi niistä asioista on meitä syntisiä ihmisiä rakastavasta Jumalasta kertominen. Koittava adventtiaika ja näin samalla lähestyvä joulu puhuvat myös meille tänäkin vuonna tästä rakkaudesta. Ihan Jeesuksen omin sanoin kuulemme tämän mittaamattoman rakkauden kutsun: ”Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.” ( Joh. 3:16) Se on vaan siis niin, että tärkeimmistä asioista ei voi olla puhumatta yhä uudelleen. Ne kun ovat elintärkeitä kysymyksiä. Siksi älä ota jankkaamise- Joitakin asioita ei voi toistaa liikaa. Yksi niistä on meitä syntisiä ihmisiä rakastavasta Jumalasta kertominen. KIRKONMÄELTÄ Ari Tuhkanen ▼ kirkkoherra na, kun sinullekin aina toistan puheen rististä, tällä kertaa Paavalin sanoin: ”Kun tulin luoksenne, veljet, en julistanut Jumalan salaisuutta teille suurenmoisen puhetaidon tai viisauden keinoin. En halunnut tietää teidän luonanne mistään muusta kuin Jeesuksesta Kristuksesta, en muusta kuin ristiinnaulitusta Kristuksesta.” (1. Kor. 2: 1–2) Sillä veljet ja sisaret, ristissä Jumala on antanut meille rakkautensa, joka riittää meille toistuvasti, joka päivään, ja on tarjolla ihan ikuisuuteen asti. Siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa! ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 6 • 30.11.2017 • 7

Teksti Piia Ahtee ▼ Kuvat Nurmijärven seurakunnan arkisto Tuttua, turvallista ja kerta kaikkiaan ihanaa! Joululaulut innostavat kanttoreita tänäkin jouluna. J oulun aikaan musiikki kokoaa isot määrät ihmisiä yhteen, kuuntelemaan tai musisoimaan. Joululaulut soivat niin kirkoissa kuin tavarataloissakin, joidenkin mielestä jopa ärsyttävyyteen saakka. Toisille taas tutut sävelet ovat joulutunnelman edellytys. Miten joulumusiikin ja etenkin joululaulut kokee ammattilainen – kanttori, joka vuosi toisensa perään saa tai joutuu niistä innostumaan uudelleen? Johtava kanttori Satu Ranta tun- nustautuu todelliseksi jouluihmiseksi. ”Minulle joulun hengellinen sanoma ja suomalaisen pimeyden keskelle puhkeava tunteellinen valon juhla ovat tärkeitä ja niiden myötä joululaulut saavat ilon pintaan joka vuosi uudestaan.” Joululaulujen nostalginen tunnelma ja se innostus, jota seurakuntalaiset juuri joulun ai- Maa on niin kaunis, kirkas Luojan taivas, ihana on sielujen toiviotie.… kaan runsaasti ilmentävät, on muillekin kanttoritiimin jäsenille merkityksellistä. Vanhainkodin joululaulutilaisuudessa muistisairas saattaa yllättäen innostua laulamaan tuttua joululaulua täysin rinnoin, vaikka muuten puhe olisikin jo tältä Mikko Peltokorpi Satu Ranta 8 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 6 • 30.11.2017 Kuului laulu enkelten kautta avaruuksien, vuoret kertas kaiullaan riemulaulun taivaisen… vanhukselta vaiennut pitkän aikaa sitten. ”Joululauluista ehdottomasti eniten tulee soitettua virttä 30, Maa on niin kaunis, koska se soi nykyään läpi vuoden varsinkin hautajaisissa”, toteaa Kirkonkylän kanttori Jonna Vartiainen. Samaa kertovat muut Jonnan kollegat. Klaukkalassa pääosin toimiva Mikko Peltokorpi kertoo myös Arkihuolesi kaikki heitä ‑laulun olevan mukana liki jokaisessa joulunajan tilaisuudessa. ”Joululaulut tuovat ihmiset yhteen yhteisten muistojen äärelle. Syntyy lämmin ja rakastava ilmapiiri. Siinä on hyvä olla!”, tietää Mikko. Rakkainta joululaulua pohtiessa siirtyy Rajamäen alueen kanttori Julia Hyyrynen ajassa reilun kymmenen vuotta taaksepäin vuoteen 2006. ”Esikoiseni Pauli oli silloin noin viiden kuukauden ikäinen. Menin laulamaan joululauluja Nurmijärven kirkon parvelle. Tunsin totta kai Konsta Jylhän Joululaulun ennenkin, mutta tällä kertaa se kosketti ihan uudella lailla. En pystynyt laulamaan, itkin vain. Minusta on ihanaa, että joskus voi näinkin reagoida tuttuun lauluun!” Myös Sadun lempilaulu vie ajatukset menneeseen, aina lapsuuteen saakka. ”Minulle rakkain joululaulu on Kuului laulu enkel- Julia Hyyrynen ten. Pidin siitä jo lapsena sen takia, että siinä sai laulaa vähän nopeammin ja hiukan korkeammalta kuin muissa joululauluissa.” Mikko ja Jonnakin muistelevat lapsuuttaan. Mikko kertoo, kuinka hänen ensimmäinen joululaulumuistonsa liittyy lauluun, jonka he olivat sisarustensa kanssa itse keksineet. ”Tontut ne piiriä pyörii, tontut ne piiriä pyörii. Tontut ne piiriä pyörii, kaikki kansat katoaa – jotenkin niin se laulu meni. Ja lopussa jokainen piiloutui joko sohvan tai pöydän taakse!” Jonnan jännittävimpiä ensiesiintymisiä musiikin saralla oli se, kun hänen neljävuotiaana piti laulaa joulupukille Joulupuu on rakennettu. Sadulle ensimmäinen adventti on merkityksellinen pyhä – onhan hän itse syntynyt adventtina. ”Synnyin heti klo 10 jälkeen aamulla, jolloin jossain kirkossa varmasti laulettiin Hoosiannaa.” Venäjällä syntynyt Julia muistaa lapsuudestaan Kuusilaulun, jota silloisessa Neuvostoliitossa pidettiin talven ja uudenvuoden lauluna, mutta joka oikeastaan on joululaulu. ”Se muistuttaa melodialtaan hiukan Nyt sytytämme kynttilän ‑virttä. Se on jännä laulu sen suhteen, että jos pyydetään laulamaan yhtäkkiä jotain, kaikki venäläiset laulavat tämän laulun!” Arkihuolesi kaikki heitä, mieles nuorena nousta suo. Armas joulu jo kutsuu meitä… Jonna Vartiainen

Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella. Namusia ripustettu ompi kuusen oksilla… Vanhojen tuttujen sävelmien soidessa jatkuvasti ympärillä on välillä tarpeen löytää jotain erilaista, vähemmän tuttua kuultavaa. Mikkoa on viime aikoina puhutellut erityisesti Juhani Pohjanmiehen säveltämä Joulurukous Viljo Sarajan sanoihin. ”Siinä rukoillaan salattua jouluriemua. Se on jotain syvempää ja kestävämpää kuin mitä materiaalinen joulu koristeineen ja tunnelmineen voi antaa.” Jonnan omaan jouluun taas kuuluu lähtemättömästi enkeliäänisen Kathleen Battlen ja kitaristi Christopher Parkeningin levy Angel’s Glory. Joulun aatto nyt saa, jo ilta tummuu ja hiljenee maa… Millainen joululaulu meiltä sitten puuttuu? ”Moni elää joulun yksin. Ehkä tekisin laulun, jossa yksinäistä ihmistä kutsutaan riemuitsemaan paimenten ja enkelten kanssa suurimmasta joululahjasta, Jeesus-lapsesta”, Mikko pohtii. Jonna on samoilla linjoilla miettiessään, kuinka yksinäisen joulusta kertova laulu muistuttaisi siitä, että kaikille joulu ei ole iloista vilinää ja vilskettä. Kun musiikki on ammatti ja esiintyminen liki jokapäiväistä puuhaa, ei kommelluksiltakaan ole vältytty – ei edes joululaulujen kohdalla. Jonna kertoo, kuinka eräässä Kauneimmat joululaulut ‑tilaisuudessa hän sekosi sanoissaan. Fraasi ”ruuna virsta vielä tepsuttele pois” vaihtui epähuomiossa lauseeseen ”ruuna virtsaa vielä tepsuttele pois! Onneksi seurakuntalaisten laulu peitti kömmähdykseni.” Jokainen joululaulu ei kuitenkaan ole se ihan paras vaihtoehto. ”Jos saisi valita yhden joululaulun, jota ei tarvitsisi hetkeen kuulla tai soittaa, se olisi ehdottomasti Katri Helenan tunnetuksi tekemä Joulumaa. Jos sen alkusoitto kuuluu radiosta, vaihtuu kanava välittömästi”, Jonna kertoo ajatuksistaan. Muilla hänen kollegoillaan ei selkeää inhokkilaulua löydy, vaikka yhdessä todetaankin, että osa lauluista kestää aikaa paremmin ja uudet joululaulut eivät kaikki vedä vertoja vanhoille tutuille lauluille. Joululaulujen merkitys onkin ammattimuusikoille selvä. ”Joululaulut vievät kuin aikahyppynä ajatukset lapsuuteen, lämpöön ja yhdessäoloon läheisten kanssa. Joulumusiikin ihmisiä yhdistävän voiman aistii työssämme varmasti parhaiten Kauneimmat joululaulut ‑tilaisuuksissa”, summaa Satu kanttoritiimin ajatukset. ◀ JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA ▶▶▶ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 6 • 30.11.2017 • 9

Kuului laulu enkelten Musiikkia kirkoissa adventin ja joulun aikaan Nurmijärven kirkko (Aleksis Kiven tie 5) la 2.12. klo 18 Adventinaaton lyhtykonsertti Tuire Grönthalin oppilaat. su 3.12. klo 17 Nurmijärven musiikkiopiston konsertti Lapsikuorot Visertäjät ja Satakielet sekä nuorisokuoro Laulujoutsenet. ti 12.12. klo 18 Taivas sylissäni -joulukonsertti Raisa Laine, mezzosopraano Veli-Pekka Väisänen, basso Julia Rikkonen, piano ja urut. Too Many Sisters -lauluyhtye (ohjelma 5 €) to 21.12. klo 19 Joulun tunnelmaa -joulukonsertti Johanna Kivelä, laulu ja piano Heidi Idman & Päivi Rintamaa, laulu Rajamäen kirkko (Patruunantie 7) pe 1.12. klo 19 Adventin lyhtykonsertti Tuire Grönthalin oppilaat. la 2.12. klo 18 Ilouutinen! Cantica- ja Picantus-kuorot joht. Arja Virtanen-Haapasalmi ja Emmi Kleemola. (ohjelma 10 €) la 9.12. klo 16 Nyt syttyy valot tuhannet -joulukonsertti Suomen Kansallisopperan kvartetti (ohjelma 10 €) Klaukkalan kirkko (Ylitilantie 6) to 30.11. klo 19 Annoit kauniin maan! Klaukkalan kirkon kuoro, joht. Mikko Peltokorpi (ohjelma 10 €) su 3.12. klo 17 Adventin lyhtykonsertti Tuire Grönthalin oppilaat ma 11.12. klo 18.30 Naiskuoro Mystican joulukonsertti to 21.12. klo 19 ja 21 Lauluyhtye A-menin joulukonsertit la 6.1.2018 klo 16 Loppiaiskonsertti joulun tunnelmissa ITL Segakoor (Tallinna) Cantica-kuoron vieraana, joht. Paul Purga ja Arja VirtanenHaapasalmi 10 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 6 • 30.11.2017 www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook: Nurmijärven seurakunta Instagram: @nurmijarvenseurakunta

KIRJAHYLLYSTÄ Perhemallien moninaisuus on todellisuutta Avioliitto on nyt yk- si kestopuheenaiheista, vaikka ei uskoisi. Puhetta riittää siitä, mitä kirkossa päätetään avioliitosta, kun uusi laki salli myös samaa sukupuolta olevien puolisoiden kesken. Vihkiikö kirkko vai ei tai siunaako kirkko? Kirkon tutkimuskeskus on julkaissut kirjan ”Perhe ja avioliitto muutoksessa”, jossa selvitetään perhe- ja aviosuhteiden historiaa ja muotoja eri kulttuureissa ja uskonnoissa. Selvitys ei ota kantaa, vaan kertoo, mitä on ollut ja mitä on nyt. ”Vaikka mielikuva ja ihanne perheestä voikin olla monen mielessä melko yhtenäinen, on perhemallien moninaisuus kuitenkin todellisuutta”, kirjoittaa Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo kirjan esipuheessa. Talous on määrittänyt avio- suhdetta. Tutkija Kimmo Ketola tarkastelee artikkelissaan avioliiton ja perheen muodostumisen tapoja eri aikakausina. Tavat ovat olleet yhteydessä elinkeinojen ja talouden muotoihin. ”Avioliitto kulttuurisena instituution on syytä erottaa inhimillisistä tavoista ja taipumuksista, jotka liittyvät parinvalintaan ja sukupuolisuhteiden solmimiseen”, toteaa Ketola. Avioliiton solmimista ovat usein määrittäneet enemmän talouden tarpeet ja sosiaaliset normit kuin biologiset taipumukset. Vaikka moniavioisuus on eri kulttuureissa varsin yleisesti hyväksytty, Ketola päättelee suurimman osan maailman avioliitoista olevan yksiavioisia. Veri on vettä sakeampaa. Se voitiin to- deta, kun Israelin kibbutseilla 1900-luvun alkupuolella yritettiin erottaa lapset vanhemmistaan yhdessä kasvatettaviksi. Kokeilujakson jälkeen vanhemmuus voitti pian ideologian ja lapset kasvoivat vanhempiensa kanssa. Toisaalta Metsästäjä-keräilijöiden yhteisö oli kuin yhtä perhettä, jossa perhe ja yhteiskunta oli sama asia. Maanviljelyn ja yhteiskuntien kasvun myötä perhe kehittyi yksityiseksi elinpiiriksi. Pitkään avioliitot olivat järjestettyjä, joissa taloudelliset ja sukujen intressit vaikuttivat. Rakkausavioliitto ja puolisoiden itsemääräämisoikeus on varsin nuori ilmiö. Tälläkin hetkellä vain noin puolet maailman kulttuureista sallii yksilöiden valita puolisonsa vapaasti. Uskonto ja seksi. Teologian toh- tori Jyri Komulainen käsittelee artikkelissaan uskontojen käsityksiä seksuaalisuudesta ja avioliitosta. Kysymys on vähintään monivivahteinen. Joskus seksuaalisuudella on jopa sakramentaalisia merkityksiä, joskus taas ihannoidaan askeesia. ”Kristinusko näyttäisi olevan ainoa suurista uskonnoista, joka on lähtökohdiltaan selkeän yksiavioinen”, on yksi Komulaisen johtopäätöksistä. Siihenkin on poikkeuksia. ”Esimerkiksi Afrikassa ei aina nähdä ristiriitaa kristinuskon ja perinteisen moniavioisuuden välillä.” Samaa sukupuolta olevien parisuhteet ovat nyt vilkkaan keskustelun aiheena. Kirjassa todetaan laajaan otantaan perustuen, että neljällä prosentilla miehistä ja kahdella prosentilla naisista on homoseksuaalinen identiteetti. Sen todetaan olevan kulttuurista riippumattoman. ”Ensimmäinen tunnettu tie- to avioliiton solmimisesta Suomen alueella on 1200-luvun puolivälistä”, kirjoittaa professori Jyrki Knuutila. Hän kirjoittaa yhteiskunnallisen ja kirkollisen avioliittonäkemyksen vuorovaikutuksesta. Yhteiskunta ja kirkko ovat eri aikoina pyrkineet kiinteästi valvomaan parinmuodostusta ja avioliiton solmimista. Kirjassa käsitellään perhettä ja avioliittoa monelta kantilta kuten avioerot, ekumenia, monimuotoiset ja monikulttuuriset perheet, arvot ja todellisuus. Yksi luku käsittelee itse parisuhteen toimivuuden kysymyksiä. Ei ole myöskään unohdettu ajatella asiaa lapsen ja yksinäisyyden kannalta. Kovin syvälle kristilliseen avioliittoteologiaan ei kirjassa mennä. ”Empiirinen materiaali osoittaa, ettei ole yhtä ja pysyvää paratiisista periytyvää avioliittomallia”, tiivistää Jyri Komulainen. ◀ Markku Jalava Teoksen on toimittanut Maarit Hytönen. Kirjoittajina on 16 asiantuntijaa. Kirkon tutkimuskeskus 2017. Hyvä ero lapsen näkökulmasta Nurmijärven seurakunnan entinen johtava perheneuvoja Heli Pruuki on yhdessä tunnetun lastenpsykiatri Jari Sinkkosen kanssa kirjoittanut oppaan avio- tai avoeroa suunnitteleville tai siihen päätyneille. Lapsi ja ero (Kirjapaja 2017) auttaa vanhempia ja eron osapuolia näkemään erotilanteen nimenomaan lapsen näkökulmasta ja tuo keskusteluun sen, kuinka ero on mahdollista toteuttaa niin, että lapsen etu pidetään kaikessa etusijalla. Kirjan lukija saa ajatellakseen hyviä näkökulmia siihen, kuinka tukea lasta tai nuorta ikätasoisesti ja siten, että hänellä säilyy perusturvallisuus kaiken myllerryksen keskellä. Samalla kirjasta saa hyödyllisiä neuvoja eron mukanaan tuomien käytännön asioiden, kuten huoltajuus- tai asumiskysymysten ratkaisemiseen. Kirjasta huokuu tekijöiden pitkä kokemus perhetyöstä sekä selkeä kanta siihen, kuinka lasten näkökulmaa ei tule mahdollisten erimielisyyksienkään keskellä unohtaa. ◀ Piia Ahtee Nyhräämisen ylistys KUVA: TIMO SAARINEN EKOHIPIN MORAALISAARNA Mitä olisikaan maailma ilman nyhräystä! Kukaan ei lajittelisi roskia. Kukaan ei jättäisi niitä satoja yksittäisiä automatkoja ajamatta. Kukaan ei huomauttaisi, kun joku heittäisi roskan maahan. Kukaan ei maksaisi ekstraa tuulivoimasta. Kukaan ei käyttäisi ilmalämpöpumppuja. Kukaan ei ostaisi lähiruokaa. Kukaan ei lopettaisi auton tyhjäkäyntiä. Kukaan ei sammuttaisi valoja tai tietokonetta. Kukaan ei kävisi kirppareilla. Kukaan ei ostaisi Reilun Kaupan banaaneja. Kukaan ei ostaisi nyhtistä tai härkistä. Kukaan ei hyvittäisi lentomatkojaan. Kukaan ei parsisi vaatteitaan. Kukaan ei opettaisi lapsilleen luonnon arvostamisesta. Kukaan ei rukoilisi paremman huomisen puolesta. Ida Vartiala ▼ pastori Ilman sinun nyhräystäsi ilmaston hyväksi, maailma olisi huonompi paikka elää. Hyvää joulua! Toivottaa Ekohippi. PS. Yksi hieno nyhräyksen muoto on myös ­aineettomat lahjat, Ekohippi suosittelee! ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 6 • 30.11.2017 • 11

Eroryhmä Nurmijärven perheasiain neuvottelukeskuksessa alkaa eroryhmä 26.2.2018. Ryhmä kokoontuu joka toinen maanantai-ilta Rajamäellä, Artturi-salin yläkerrassa, os. Patruunantie 1. Ryhmää ohjaavat perheneuvojat Lauri Anttila ja Tea Talhola. Ilm. perheneuvonnan vastaanottonumeroon 050 594 6452. Ilmoittautuneet haastatellaan ennen ryhmän aloittamista. ◀ Joulukalenteri parisuhteen hyväksi Koko perheen näytelmä Parisuhteen joulukalenteri on Facebookissa toimiva ilmainen sivusto, jonka avulla voit piristää ja hoitaa parisuhdettasi joulukalenteriajan jokaisena päivänä pienten tehtävien avulla. Kalenterin tarjoavat mak- PIKKU ENKELIN JOULUSEIKKAILU JOULUPUOTI käsikirjoitus: Mirkka Hella Ystävyyden Kammarilla (Kuokkalantie 2, Nurmijärvi) la 9.12. klo 13.30 ja 15 Klaukkalan kirkossa (Ylitilantie 6) TI 5.12. KLO 10–12.30 TO 7.12. KLO 10–12.30 LA 9.12. KLO 10–12 (GLÖGITARJOILU ja mahdollisuus askarrella joulukortteja) Vapaa pääsy. Tervetuloa pienet ja isot joulunodottajat! sutta käyttöönne Hyvinkää-Riihimäen alueen ja Nurmijärven perheasiain neuvottelukeskukset. Tykkäämällä sivusta www. facebook.com/parisuhteenjoulukalenterifacessa/ saat tehtävät nähtäväksesi. ◀ Myynnissä laadukkaita käsintehtyjä Lähetyksen Käsitöiden tuotteita: villasukkia,lapasia, mattoja, kortteja, torkkupeittoja ja himmeleitä. Vain käteismaksu. Positiivisesta kehästä Koska viimeksi sait positiivista palautetta kumppaniltasi? Entä koska itse annoit hänen tekemistään pienistä arjen töistä, huomioimisista tai yhteisistä mukavista hetkistä? Kiitos ruuasta, kiva kun huolehdit lapsista ja sain käydä kaverin kanssa lenkillä, oli mukavaa käydä ulkona yhdessä… Vuorovaikutuksemme keskittyy helposti puutteisiin, epäkohtiin, joita kotona huomaamme tai asioihin, jotka eivät mene kuten toivomme. Tällainen saa aikaan helposti negatiivisen kierteen, joka alkaa pikku hiljaa kaivaa maata suhteen alta. Sen sijaan, että kerromme toiselle, kuinka hän ei ota minua huomioon, on puhumaton, laiska, ei osallistu kotitöihin tai seksi ei suju, voisimme miettiä, miten itse voisimme alkaa luoda positiivista ilmapiiriä kotiin. Jos tulet siihen tulokseen, että positiivinen vuorovaikutus olisi asia, jonka puolesta kannattaisi nähdä vaivaa, siitä on hyvä kertoa toiselle – ei tois- ta syyttäen ja latistaen ”minä kyllä yritän mutta sinä vain jatkat samaa vanhaa… vaan ”voitaisko yhdessä aloittaa hyvien asioiden sanominen ääneen toisillemme”. Asiat, joista huomioimme toista, täytyy olla totta. Meidän täytyy seistä sanojemme takana. Jos sanottu palaute on sarkastista, ilkeämielistä tai keksittyä, sen vaikutus on latistava. Sellaisesta poisopettelu on tärkeä oma asiansa. Tärkeää on myös muistaa, että muutos ei aina tapahdu hetkessä. Takapakkeja tulee, mutta niiden ei saa antaa lannistaa – uutta matoa koukkuun ja uusia positiivisia huomioita ääneen sanottuna toiselle. Tästä on myös hyvä puhua yhdessä – ei luovuteta. Kun sitten käy niin, että annamme ja jossain kohdassa saamme positiivista palautetta ja kannustusta, sen huomaaminen ja ääneen sanominen 12 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 6 • 30.11.2017 PISAROITA PARISUHTEESTA Lauri Anttila ▼ johtava perheneuvoja ”mukava kun huomasit” vahvistaa palautteen voimaa ja kannustaa toista tekemään uudestaan pieniä arjen tekoja. Kohta saatamme huomata, että asiat, jotka toisessa ärsyttivät aikaisemmin, ovat pienentyneet ja tarve niistä huomauttamiseen vähentynyt. Positiivisen kehän ainekset alkavat olla kasassa. ◀

MENOVINKIT 30.11.2017–25.1.2018 POP UP -työtila opiskeluun ja etätyöhön Klaukkalan kirkolla Tarvitsetko rauhallista työtilaa päivällä Klaukkalan keskustasta esim. opiskeluun tai etätyöhön? Ota työvälineet tai koulukirjat mukaasi, suunnista Klaukkalan kirkolle ja istahda pöydän ääreen tekemään töitä. Voit käyttää kirkon langatonta verkkoa. Pop up -työtila Klaukkalan kirkon AV-tilassa on avoinna 9.1.–31.5.2018 ti klo 12–17.30, ke ja to klo 12–18 Ystäväksi maahanmuuttajalle? Ryhtymällä vapaaehtoiseksi ystäväksi tuet maahanmuuttajan kotoutumista Suomeen sekä tutustumista uuteen kotikylään Klaukkalaan. Maahanmuuttaja kaipaa tukeasi arjen askareisiin ja seuraasi vapaa-ajalle muutaman kerran kuukaudessa. Yksinäisyys karisee yhteisen tekemisen, pelaamisen ja ulkoilun äärellä – samalla jäät itse monta kokemusta ja kohtaamista rikkaammaksi! Vapaaehtoiset saavat Setlementti Louhelalta tukea ja neuvontaa kummina toimimiseen ja ovat vakuutettuja vapaaehtoistehtäviensä aikana. Aikaisempaa kokemusta vapaaehtoistoiminnasta et tarvitse, sillä innostus ja aito halu ottaa maahanmuuttaja osaksi omaa arkea riittää. Lähde mukaan Klaukkalan maahanmuuttajien ystävätoimintaan ilmoittautumalla Krista Maarajärvi, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, Setlementti Louhela, 044 340 0702/ krista.maarajarvi@setlementtilouhela.fi. Joulupolku tulee taas! Lapsi- ja perhetyön Joulupolku järjestetään tänä vuonna Kuuselan pihapiirissä (Malakiaksentie 5, Nurmijärvi). Joulupolulla pääset tutustumaan niihin parin tuhannen vuoden takaisiin tapahtumiin Betlehemissä, joiden muistoksi yhä vietämme joulua. Lastenohjaajat johdattavat väkeä poluille –– sunnuntaina 17.12: 15, 16, 17 ja 18. –– maanantaina 18.12: 14.30, 15.30, 16.30, 17.30 ja 18.30. –– tiistaina 19.12: 14.30, 15.30, 16.30, 17.30 ja 18.30. Voit valita vapaasti ajankohdan joka sopii sinulle. Ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Pukeuduthan sään mukaan, tapahtuma on kokonaisuudessaan ulkona ja kestää noin 30 minuuttia. Airikkalan tilan lampaat ovat ihailtavina 7.–19.12. Ruokintamahdollisuutta ei ole, lampaat syövät omaa luomuruokaansa. Autojen pysäköinti hautausmaan parkkipaikalle, käynti polulle Aleksis Kiven tien puolelta. ◀ Tervetuloa kurkistamaan joulun ihmeeseen! Kirkko, Aleksis Kiven tie 5 Messu joka pyhä klo 10 Seurakuntakeskus, Kirstaantie 5–7 Maanantairuokailu maanantaisin klo 12–13. Kevyt lounas ja kahvit 1,50 €, saa myös santsata. Syyskauden viimeinen ruokailu ma 11.12., kevätkausi alkaa 15.1.2018. Ma 11.12. klo 13 ’Keskustelua elämästä ja uskosta’ kappelissa. Lisätietoa Hanna Alava, 040 760 2607. Seurakuntakerho klo 13 ▶▶ke 6.12. ’Kerholaiset tervetulleita Itsenäisyyspäivän juhliin!’. Kevätkauden aloitus ke 10.1.2018. ▶▶Kaiken kansan joulujuhla su 10.12. Klo 11.30 joulupuuro ja Maahanmuuttajien ystävyystoiminta KIRKONKYLÄ kahvit, klo 12 juhla: Himmeli-yhtye, yhteislaulua, näytelmä Jouluyö, juhlayö (A-M Kaskinen). ▶▶ke 13.12. klo 13 Kaikille avoin joulujuhla. Teatteriohjaaja Jouni Laine esittää jouluaiheisen Luukas-monologin, puuro, torttukahvit. Lähetyksen, seurakuntakerhon ja näkövammaisten ryhmät mukana. ▶▶Ke 10.1. Kevätkauden aloitus. Miesten raamattupiiri to klo 18.30., syksyn viim. 21.12. Ystävyyden Kammari, Kuokkalantie 2 Lähetyksen Käsityöt ma klo 10–14. Kohtaamispaikka kaikenikäisille ti ja to klo 10–12.30 Tarkemmat messutiedot viikoittain keskiviikon Nurmijärven Uutisten seurakunta­ palstalla Emännät ja isännät tarjoilevat kahvia, vapaata keskustelua, ohjelmahetki klo 10.30. ▶▶To 7.12. ’Kiitoshetki’, Raija Heinilä. To 14.12. runopysäkkiläiset Maija ja Maila ilahduttavat jouluisilla runoilla. ▶▶Ti 19.12. Joulupuuroa klo 10 alkaen, joululauluja klo 10.30, Leena Kaarni ja Arja Ahlsved. ▶▶Kohtaamispaikka jää joulutauolle, avoinna taas ti 9.1. Runopysäkki pe 8.12. klo 13. Kevätkausi alkaa pe 19.1. Luetaan runoja ja harjoitellaan lausumista. Ohjaajana Aune Tarvainen. Kaikille avoin. Toivevirsihetki pe 26.1. klo 13, Maija-Liisa Jantunen. Naisten raamattu- ja keskustelupiiri pe 1.12. ja 15.12. klo 18.30. Voit hakea Kammarille vapaaehtoiseksi emännäksi tai isännäksi, ota yhteys vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreihin. Healing Rooms -rukousklinikka Nurmijärven nuorisotalo, Pappilantie 1, entisen paikan viereinen rakennus Matalan kynnyksen rukouspalvelua sairauden, masennuksen tai muun elämän kriisin kohdanneille ma 11.12. ja 8.1. klo 18.30–20.30 (kuukauden 2. maanantai) JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA ▶▶▶ TA R K E M M AT T I E D O T T O I M I N N A S TA V I I KO I T TA I N PA I K A L L I S L E H D E S S Ä J A N E T I S S Ä : www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook ▼ Nurmijärven seurakunta Instagram ▼ @nurmijarvenseurakunta Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 6 • 30.11.2017 • 13

▶▶▶ JATKUU MENOVINKIT 30.11.2017–25.1.2018 Klaukkalan kirkon nuorisotilassa, Ylitilantie 6, Klaukkala ma 22.1. klo 18.30–20.30 Vanhustentalon kerho kerhohuoneella, Puurata 1, parittomien viikkojen ti klo 13–14.30. Mukava yhdessäolon hetki päivän aiheen ympärillä päiväkahvien ja vierailijoiden kanssa. ▶▶Ti 19.12. klo 13–14.30 Jouluinen kerhohetki yhdessä Pullakerhon kanssa. Kevätkausi alkaa ti 16.1.2018. Kansainvälinen ilta pe 15.12. klo 18–20 seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5–7. Pikkujoulujen merkeissä yhteislaulua, yhdessäoloa ja joulupuuroa. Iltahartaus kappelissa. Christmas Carols, traditional rice porrige, getting together, evening prayer. Keski-Uudenmaan Viittomakieliset Viittomakieliset Kauneimmat Joululaulut su 10.12. klo 16 Vihdin kirkossa ja puurotarjoilu seurakuntakeskuksessa, os. Kirkkotie 1. Jouluinen kerhohetki joulupuuroineen pe 15.12. klo 18 Sääksin leirikeskuksessa. Ilta päättyy viittomakieliseen messuun kappelissa. NÄKÖVAMMAISET Joulujuhla yhdessä Seurakuntakerhon ja Lähetyspiirien kanssa ke 13.12. klo 13–15 seurakuntakeskuksessa. KLAUKKALA Klaukkalan kirkolla (Ylitilantie 6) Messu joka pyhä klo 12 Olotupa takkahuoneessa ma klo 12–14.30. Tule toisten seuraan, kahvittelemaan (1 €), tekemään käsitöitä, juttelemaan, lukemaan lehteä tai laulamaan. Hartaus/ohjelmatuokio klo 13. Raavaiden miesten rukouspiiri ma klo 18 takkahuoneessa. Yhteyshenkilö Einar Arnkil, 050 336 7776. Klaken keidas ke klo 15–16.30 seurakuntasalissa. Kevyt lounas ja kahvit (1,5 €), hartaushetki klo 16 takkahuoneessa. Syksyn viim. ruokailu 13.12. Kevätkausi alkaa 17.1.2018. Klaukkalan kirkon kuoro to klo 18–20.30. Syksyn viim. kerta 7.12. Pikku enkelin jouluseikkailu, koko perheen näytelmä la 9.12. klo 15 ja 17. Käsikirj. Mirkka Hella, rooleissa seurakunnan työntekijöitä. Tervetuloa! Miesten piiri pe klo 17. Pe 15.12. syksyn viim. kerta. Vanhojen iskelmien lauluilta ti 12.12. klo 19. Kaikki tervetulleita, ei ilmoittautumista. Lisät. Pertti Eskelinen, 050 506 6565. Siioninvirsiseurat su 10.12. klo 18 Antti ja Kristiina Eleniuksella, Kulomäentie 354, Nurmijärvi. Lähetyksen päiväpiiri ke 13.12. klo 13.30. Klaukkalan alueen yhteinen joulujuhla ke 13.12. kello 14–16. Viikkomessu kirkossa kello 14, jonka jälkeen seurakuntasalissa tarjolla riisipuuroa ja torttukahvit sekä pientä ohjelmaa. Tervetuloa! Raamattupiiri parill. viikon ti alkaen 9.1.2018 klo 19–20.30. Lisät. Mauri Tolvanen, 044 584 6767. RAJAMÄKI Kirkossa, Patruunantie 7 Messu joka pyhä klo 10 Diakoniapiiri to 30.11. klo 13–15. La 2.12. myyjäisten pöytien kuntoon laittaminen. Adventti myyjäiset su 3.12. messun jälkeen seurakuntasalissa. Raamattu- ja rukouspiiri joka toinen pe klo 18.30., viim. pe 15.12. (parilliset vkot) Lähetyspiiri ti 5.12. klo 12. Keskusteluryhmä ’Ankkuri’ kirkon alakerrassa su 3.12. ja 17.12. klo 15–17. Artturi-salissa (Patruunantie 1) ▶▶Kohtaamispaikka ma klo 10–13. Vapaata yhdessäoloa ja seurustelua kahvikupin äärellä, kahvimaksu 1 €. Adventtimessu ja torttukahvit ma 11.12. klo 10. ▶▶Syksyn viim. kokoontuminen 18.12., joululauluja Leena Kaarnin säestyksellä, riisipuurotarjoilu. Perjantairuokailu pe klo 12–13, kevyt lounas ja kahvit 1,5 €. Diakoniatyöntekijä tavattavissa. Syksyn viim. ruokailu 15.12., jatkuu keväällä 19.1. Lisät. Minna Väänänen, 050 356 4936. Tornitien vanhustentalo, Tornitie 3 Kokoontuminen jouluisissa merkeissä riisipuuroa nauttien to 14.12. klo 13–14.30. Perttula Seurakuntailta Leena ja Pekka Kaarnilla pe 1.12. klo 18, Sahamäenkuja 3, Ari Tuhkanen. Röykkä, Toimela Eläkeikäisten kerho klo 10–12torstaisin 21.12. asti. Raamattupiiri ma 4.12. ja 18.12. klo 18.30. DIAKONIAN JOULUATERIA JOULUAATTONA SU 24.12. KLO 16–19 Aattokirkko Nurmijärven kirkossa klo 16. Maksuton jouluateria Nurmijärven ­seurakuntakeskuksessa kirkon jälkeen. Sitovat ilmoittautumiset ke 13.12. mennessä Hilppa Muukkoselle, p. 050 560 6947. Mikäli et saa kuljetusta järjestettyä, kerro siitä ilmoittautumisen yhteydessä. Järjestämme tarvittaessa kuljetuksen. SYDÄMELLISESTI TERVETULOA! Nurmijärven seurakunta toivottaa rauhallista joulunaikaa ja siunausta vuodelle 2018! PERTTULAN PERHE 14 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 6 • 30.11.2017 Tänä vuonna lahjoitamme joulutervehdyksiin varatut 1000 € Kirkon Ulkomaanavun Toisenlaisen Lahjan kautta tyttöjen koulunkäyntiä tukeviin stipendeihin.

LUKIJOILTA Suomi itsenäistyi vuonna 1917 sata vuotta sitten ADVENTTIMYYJÄISET ensimmäisenä adventtisunnuntaina 3.12. Nurmijärven seurakuntakeskus Adventtimyyjäiset klo 11.30– 13.30. Käsitöitä, leivonnaisia, arpajaiset. Tuotto seurakunnan lähetystyön tukemiseen. Rajamäen kirkko Diakoniapiirin ja Raalan–Nukarin Marttojen myyjäiset klo 12–14. Klaukkalan kirkko Adventtimyyjäiset klo 13–15. Tuotto diakonia-avustusten ja lähetystyön tukemiseen. Pöytävaraukset diakoni Anna Handroo, 050 343 5093, anna.handroo@evl.fi. Päätös Suomen itsenäiseksi julistamisesta tehtiin eduskunnassa joulukuun 6. päivänä 1917. Eduskunnan puhemiehelle olivat kansanedustajat Santeri Alkio, Pekka Ahmavaara, Ernst Estlander, Kyösti Haataja ja Erkki Pullinen jättäneet seuraavanlaisen kirjelmän: ”Pyydämme tilaisuuden saada tämänpäiväisessä täysi-istunnossa esittää Eduskunnan päätettäväksi: Sen johdosta, että hallitus on tehnyt Eduskunnalle esityksen uudeksi hallitusmuodoksi, joka on rakennettu sille pohjalle, että Suomi on riippumaton tasavalta, Eduskunta korkeimman valtiovallan haltijana päättää puolestaan hyväksyä tämän periaatteen ja hyväksyä myös, että hallitus, saadakseen Suomen valtiollisen itsenäisyyden tunnustetuksi, ryhtyy niihin toimenpiteisiin, jotka hallitus on sitä varten tarpeelliseksi ilmoittanut.” Edustaja Manner esitti omassa aloitteessaan yhteisen neuvottelukunnan asettamista Suomen ja Venäjän käsittelemään Suomen riippumattoman tasavallan periaatteita. Näistä aloitteista hyväksyttiin äänestyksessä Alkion ym. tekemä aloite äänin 100–88. Suomen itsenäisyys sai kohta Venäjän, Ruotsin, Ranskan ja Saksan hyväksynnän, joten Suomi oli nyt itsenäinen tasavalta. Kunnioituksemme ja kiitoksemme sotaveteraaneille: rintamamiehille, lotille, muonittajille, kotirintamanaisille, jotka antoivat oman tärkeän panoksensa maan päivittäiseen pärjäämiseen. Tuuli kävi heidän ylitseen eikä heitä enää ole. ◀ Kalevi Oksanen ja Raili Oksanen o.s. Poutanen Isämme puolustamassa Isänmaan rajoja: Viljo August Oksanen s. 1909, luutnantti, myöhemmin kapteeni, valvonta­ upseeri; Antti Poutanen s. 1906, korpraali, viestintämies eturintamalla Kauneimmat joululaulut 2017 Nurmijärven seurakunnassa pe 1.12. klo 18 Nurmijärven kirkko De vackraste julsångerna su 10.12. klo 15 Klaukkalan kirkko Rajamäen mieslaulajat su 10.12. klo 15 Rajamäen kirkko Metronomi-tytöt su 10.12. klo 18 Klaukkalan kirkko Cantica-kuoro, joht. Arja Virtanen-Haapasalmi Klaukkalan kirkon kuoro, joht. Mikko Peltokorpi ke 13.12. klo 18 Rajamäen kirkko Nuorten kauneimmat joululaulut la 16.12. klo 18 Klaukkalan kirkko Lasten kauneimmat joululaulut su 17.12. klo 15 Nurmijärven kirkko Aleksis- ja Mystica-kuorot, joht. Victoria Meerson su 17.12. klo 18 Nurmijärven kirkko Nurmijärven Pelimannit Too Many Sisters ma 18.12. klo 18 Rajamäen kirkko Lasten kauneimmat joululaulut ti 19.12. klo 18 Nurmijärven kirkko Lasten kauneimmat joululaulut to 28.12. klo 19 Raalan vanha koulu Kauneimmat joululaulut – messu su 10.12. klo 10 Nurmijärven kirkko su 17.12. klo 10 Rajamäen kirkko la 6.1. klo 12 Klaukkalan kirkko TA R K E M M AT T I E D O T T O I M I N N A S TA V I I KO I T TA I N PA I K A L L I S L E H D E S S Ä J A N E T I S S Ä : www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook ▼ Nurmijärven seurakunta Instagram ▼ @nurmijarvenseurakunta Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 6 • 30.11.2017 • 15

Poika on tullut kotiin! Syyskuussa 2017 Partaharjulla pidetyissä Palveluoperaatio Saappaan vapaaehtoispäivillä Nurtsin Saapas voitti cheerleading kisan! Kilpailun ollessa kovatasoinen, tuomariston äänet ratkaisivat ja Nurtsi sai tuoda pitkään kaipaansa kiertopalkinnon kotiin. Viimeksi kisa on voitettu vuonna 2011. Kovempaa kuin fyysinen kipu P alveluoperaatio Saappaan syyskuussa 2017 pidetyillä vapaaehtoispäivillä oli puhumassa lasten ja nuorten yksinäisyydestä Turun yliopiston kasvatustieteiden apulaisprofessori Niina Junttila. Junttila on tehnyt pitkään tutkimustyötä yksinäisyyden parissa. Joka viides suomalainen lapsi tai nuori kokee jonkinlaista yksinäisyyttä ja joka kymmenes kokee pidempiaikaista yksinäisyyttä. Junttilan mukaan yksinäisyyden tunne voi tuntua lapsesta tai nuoresta kovemmalta ja pahemmalta kuin fyysinen kipu. ”Jos sais valita, niin mielummin ottaisin, että joku vaikka hakkais mua, mut silti mulla olis joku kaveri, kun tän, ettei kukaan edes huomaa mua” , kertoo 12-vuotias poika Junttilan Kavereita nolla -kirjassa. ”Yksinäisyys tuntuu niin pahana kipuna ettei sitä voi edes sanoiksi luoda. Mä en osaa kertoa muille miltä musta tuntuu, koska kukaan ei ymmär- rä. Mua oksettaa, mutta mitään ei tule ulos. Joka aamu vain mietin, että mitä järkeä tässäkin on. Mä olen käytännössä kuollut jo aikoja sitten, joten mitä väliä sillä enää on mitä mä elämälläni teen”, 17-vuotias tyttö kertoo. Junttilan mukaan yksinäisyyyden voi jakaa sosiaaliseen ja emotionaaliseen yksinäisyyteen. Sosiaalisella yksinäisyydellä hän tarkoittaa sitä, että ihmiseltä puuttuu ympäriltä ystävien ja kavereiden verkosto ja emotionaalisella yksinäisyydellä läheisen ja tärkeän ihmissuhteen puutetta. ”Yksinäisyyttä ei kuitenkaan tule sotkea yksin oloon, sillä yksinäisyys on riippumaton todellisista sosiaalista verkostoista ja fyysisistä välimatkoista”, Niina Junttila kertoo. ”Yksinäisyys on voimakkaasti eriarvoistava ja yhteiskunnallisesti kallis asia, jonka vähentämiseksi on olemassa ratkaisukeinoja”, Junttila toteaa. Yksinäisyyttä voidaan tutkimusten mukaan vähentää mm. vahvistamal- NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Julkaisija: Nurmijärven seurakunta Päätoimittaja: Piia Ahtee Toimituskunta: Ritva Hirvonen, Satu Ranta, Markku Jalava, Tero K ­ onttinen, Jouni Vasikainen, Johanna Mikkola, Helena Saulamo, Eeva Halonen, Arto Kantola Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin talouksiin, n. 16 900 kpl Ilmoitusmyynti: tiedottaja Piia Ahtee, 040 701 3592 Ulkoasu: Timo Saarinen / www.pelagus.fi Paino: Botnia Print Oy, Kokkola. ISSN 1457–795X Seuraava Seurakuntaviesti ilmestyy viikolla 4/2018 16 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 6 • 30.11.2017 Yksinäisyyden tunne voi tuntua lapsesta tai nuoresta kovemmalta ja pahemmalta kuin fyysinen kipu. la yksinäisen sosiaalisia ja kognitiivisia taitoja, lisäämällä yksinäisen sosiaalisten kontaktien mahdollisuuksia, vaikuttamalla muiden asenteisiin ja pyrkimällä muuttamaan yksinäisen negatiivisia ajatusmalleja. Junttilan mukaan ajatusvääristymien muutos ja ajatusvääristymistä ulos pääseminen on vaativinta mutta usein ainoa mahdollisuus silloin, kun yksinäisyys on muuttunut osaksi identiteettiä ja ympäristöä tulkitaan ”yksinäisyyden silmälasien” läpi. Pahimmillaan yksinäisyys voi jopa sairastuttaa ihmisen. Yksinäisellä on kymmenkertainen riski masentua tai ahdistua. Mitä sitten voit tehdä, kun huomaat nuoren voivan huonosti? Ensimmäiseksi ota asia puheeksi. Kuuntele ja ota kerrotut asiat vakavasti. Toiseksi anna tietoa. Kerro ettei ongelma ole hänessä itsessään vaan hänen terveydessään ja siihen on olemassa parannuskeinoja. Rohkaise nuorta puhumaan asiasta turvalliseksi kokemansa ihmisen kanssa (vanhemmat, opettaja, nuorisotyöntekijä). Älä jätä nuorta yksin. ◀ Tiina Pihlajamäki Nurmijärven Saapas -ryhmä pyrkii auttamaan kohtaamiaan pahoinvoivia ja yksinäisiä nuoria Katu- ja NettiSaappassa. Mikäli haluat liittyä Saapas-ryhmään, ota yhteyttä Marjut Timoseen. NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Nurmijärven Seurakuntakeskus, Kirstaantie 5–7, 01900 Nurmijärvi nurmijarven.srk@evl.fi Käy kotisivuilla ja anna palautetta: www.nurmijarvenseurakunta.fi Työntekijöiden kännykkänumerot löytyvät nettisivuilta kohdasta yhteystiedot. Tiedottaja Piia Ahtee, 040 701 3592, piia.ahtee@evl.fi Seurakuntatoimisto: Nurmijärven seurakuntakeskus, Kirstaantie 5-7 avoinna ma-pe klo 9–12, puh. 09 8789 9670 ja hautatoimisto: 09 8789 9660, 09 8789 9631, Iltapäivisin ajanvarauksella fax. 09 878 6106, nurmijarven.virasto@evl.fi Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikoittain paikallisessa lehdessä ja nettisivuilla www.nurmijarvenseurakunta.fi