TEKNILLINEN SUOSITUS 2017 TS-8 Aurinkolämmityksen ja vesilämmitysjärjestelmien yhdistelmät

© LEY 2017 TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAl KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA.

TEKNILLINEN SUOSITUS 2017 TS-8 Aurinkolämmityksen ja vesilämmitysjärjestelmien yhdistelmät HELSINKI 2017

JOHDANTO Tämä suositus kuuluu Lämmitysenergia Yhdistyksen julkaisemien teknillisten suositusten sarjaan. Se on laadittu osana lämmityslaitealan kehittämistoimintaa, suositustyöhön kutsutun asiantuntijatyöryhmän valvonnassa ja ohjauksessa. Valtiovallan johdolla, kansainvälisiin sopimuksiin perustuen etsitään jatkuvasti keinoja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseksi. Lämmitysenergia Yhdistys ry. on sopimuskumppanina ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön fossiilisia polttoaineita koskevassa energiansäästösopimus HÖYLÄ:ssä, ja kiinteitä biopolttoaineita koskevassa KUTTERI:ssa. Sopimusten tavoitteiden saavuttamisessa tarvitaan laitekehitystä ja laitteiden uusimisia ja näiden lisäksi myös täydentäviä ratkaisuja lämmitykseen tarvittavan polttoainemäärän vähentämiseksi. Tämän hetken näkymien mukaan tulevaisuuden keskeisenä tavoitteena on rakennusten lämmittämiseen käytetyn primäärienergian vähentäminen. Tästä lähtökohdasta katsoen auringon energiaa suoraan hyödyntävän tekniikan yhdistäminen nykyaikaisiin vesilämmitysjärjestelmiin antaa erinomaisia mahdollisuuksia vähentää merkittävästi käyttökohteessa tarvittavan ostoenergian määrää. Automatiikan ohjaamat aurinkolämmitysjärjestelmät toimivat ilman päivittäistä valvontaa ja hoitotyötä. Aurinkolämmitys onkin hyvä vaihtoehto esimerkiksi öljy-, kaasu- tai sähkölämmitystä täydentäväksi lisäenergianlähteeksi. Markkinoilla on saatavissa kaupallisina tuotteina erilaisiin käyttökohteisiin soveltuvia ratkaisuja, järjestelmiä ja laitteita. Tämän suosituksen tavoitteena on saada toteuttamiskohteissa parhaimman hyödyn antava, laadullisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen aurinkolämpöä ja muuta lämmönlähdettä käyttävä kokonaisjärjestelmä. Suositus on tarkoitettu ensisijaisesti lämmityslaitteistojen asentajien, huoltajien, suunnittelijoiden ja laitetoimittajien käyttöön. Mahdollisiin suositusta koskeviin kysymyksiin vastaa Lämmitysenergia Yhdistys. Helsinki, lokakuussa 2017 LÄMMITYSENERGIA YHDISTYS RY 4 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8

SISÄLLYSLUETTELO 1. MÄÄRITELMIÄ........................................................................................... 8 1.1 Aurinkokeräin.................................................................................. 8 1.2 Aurinkokeräinpiiri............................................................................ 8 1.3 Aurinkolämpövaraaja...................................................................... 8 1.4 Pumppuyksikkö............................................................................... 8 1.5 Lämmönsiirtoneste......................................................................... 8 1.6 Primäärilämpöenergia..................................................................... 8 2. SUOSITUKSEN SOVELTAMISALUE JA PERIAATERATKAISUT............. 9 2.1 Yleistä aurinkolämmityksestä......................................................... 9 2.2 Järjestelmän yleiskuvaus.............................................................. 11 2.3 Suunnittelun lähtökohtia............................................................... 11 2.4 Toteuttamisvaihtoehdot................................................................ 12 3. SUOSITUKSEN LAITTEET...................................................................... 13 3.1 Yleistä............................................................................................ 13 3.1.1 Aurinkolämmitysjärjestelmän mitoituksen lähtökohtia................... 13 3.2 Aurinkokeräimet............................................................................ 13 3.2.1 Esimerkki keräinten mitoituksesta käyttöveden lämmityksessä.... 13 3.3 Varaajat ja lämmityskattilat........................................................... 14 3.3.1 Varaajan mitoitusesimerkki............................................................ 15 3.4 Pumppuyksikkö............................................................................. 15 3.5 3.4.1 3.4.2 3.5.1 3.5.2 Keräinpiirin paisuntasäiliö............................................................. 16 Pumppausvirtaaman säätäminen.................................................. 16 Pumppausvirtaaman laskentaesimerkki........................................ 16 Paisuntasäiliön mitoitusesimerkkejä.............................................. 17 Keräinpiirin paisuntasäiliön esipaineen määrittäminen.................. 17 3.6 Säätö- ja ohjauslaitteet................................................................. 17 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8 5

4. KERÄINTEN SIJOITUS JA SUUNTAAMINEN........................................ 18 4.1 Yleistä keräinten sijoittamisesta ja suuntaamisesta.................... 18 4.2 Keräinten asentamisen perusasioita............................................ 19 4.3 Keräinten asentaminen katolle..................................................... 20 4.4 Keräinten asentaminen seinälle................................................... 20 4.5 Keräinten asentaminen maan pinnalle......................................... 20 5. KERÄINPIIRIN ASENTAMINEN JA KOESTUS....................................... 21 5.1 Yleistä putkiston suunnittelusta ja asentamisesta...................... 21 5.2 Putkiston materiaalit ja mitoitus................................................... 21 5.3 Putkiston liitokset.......................................................................... 21 5.3.1 Kierreliitosten tiivistäminen............................................................ 22 5.4 Keräinpiirin ilmanpoiston ja tyhjennyksen asennus.................... 22 5.5 Omavoimaisen kierron estäminen................................................ 22 5.6 Putkiston lämpölaajeneminen...................................................... 23 5.7 Putkiston lämpöeristäminen......................................................... 23 5.8 Putkiston kattoläpiviennit............................................................. 23 5.9 Putkiston seinäläpiviennit............................................................. 24 5.10 Pumppuyksikön asentaminen...................................................... 24 5.11 Varoventtiilin asentaminen............................................................ 24 5.12 Paisuntasäiliön asentaminen........................................................ 24 5.13 Keräinpiirin täyttäminen ja painekoe............................................ 24 6. KÄYTTÖÖNOTTO JA SÄÄTÖ.................................................................. 26 6 6.1 Käyttöönoton toimenpiteet........................................................... 26 6.2 Asennus- ja käyttöönottopöytäkirja............................................. 26 6.3 Sähköasennusten käyttöönottotarkastus.................................... 26 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8

7. KÄYTTÖ JA HUOLTO............................................................................... 27 7.1 Keräinpiiri...................................................................................... 27 8. LAITEYHDISTELMIEN ASENTAMISEN EDELLYTYKSET KÄYTTÖ JA HUOLTO.................................................................................................... 28 8.1 Yleistä aurinkolämmitysjärjestelmien asentamisesta.................. 28 8.2 Sähkölaitteistot............................................................................. 28 8.3 Öljylämmityslaitteistot ja kaasulämmityslaitteistot..................... 28 8.4 Käyttövesilaitteistot...................................................................... 29 LIITE 1. KYTKENTÄ- JA TOIMINTAKAAVIO................................................. 30 LÄMMITYSENERGIA YHDISTYS / SUOMEN LÄMMITYSTIETO OY puhelin: 010 617 7410 sähköposti: toimisto@ley.fi verkkosivut: www.ley.fi Suosituksen piirissä olevien, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin öljylämmitysalan ja kaasualan asennus- huolto- ja tarkastusliikkeiden yhteys- ja palvelutiedot ovat yhdistyksen verkkosivuilla www.ley.fi kohdassa urakoitsijahaku. TURVALLISUUS- JA KEMIKAALIVIRASTO TUKES puhelinvaihde: 029 5052 000 sähköposti: kirjaamo@tukes.fi, etunimi.sukunimi@tukes.fi verkkosivut: www.tukes.fi T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8 7

1. MÄÄRITELMIÄ 1.1 Aurinkokeräin Runkorakenteesta, lämmönkeräinputkistosta ja lämpöeristyksestä koostuva elementti, joka kerää siihen kohdistuvan auringonsäteilyn energian lämmönsiirtonesteeseen. Käsitteiden selventämiseksi mainitaan tässä yhteydessä, että aurinkoenergialla sähköä tuottavasta elementistä käytetään nimitystä aurinkopaneeli. 1.2 Aurinkokeräinpiiri Aurinkokeräinten, siirtoputkiston, pumppaus-, ohjaus- ja varolaitteiden ja varaajassa olevan lämmönsiirtimen muodostama kokonaisuus. 1.3 Aurinkolämpövaraaja Varaajasäiliö, jonka rakenteen ansiosta saadaan tehokas lämmön kerrostuminen. 1.4 Pumppuyksikkö Siirtopumpun, pumpun ohjauksen, virtauksen säätöventtiilin, varoventtiilin, paisuntasäiliön liitännän ja sulkuventtiilien muodostama lämpöeristetty, tehdasvalmisteinen asennusvalmis osakokonaisuus. Yksikköön voi olla yhdistettynä sähköisiä ohjaus- ja säätölaitteita tai ne voivat olla erillisinä laitteina. 1.5 Lämmönsiirtoneste Keräinpiirissä käytettävä veden ja jäätymättömän kemikaalin (pakkasnesteen) seos. 1.6 Primäärilämpöenergia Järjestelmän pääasiallisena lämmitysenergian lähteenä voi olla lämmitysöljy, kaasu tai biopolttoaine. 8 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8

2. SUOSITUKSEN SOVELTAMISALUE JA PERIAATERATKAISUT Tämä suositus on tarkoitettu sovellettavaksi niissä rakennusten lämmityslaitteistoissa, joiden nimellisteho on enintään 25 kW. Järjestelmän perustana on lämmönjako vesikiertoisen lämmitysverkon kautta tai pelkästään käyttöveden lämmitys. Energiantarvetta pyritään täydentämään aurinkolämmöllä sen mukaan, kun sitä on saatavissa. Järjestelmä koostuu aurinkolämmitykseen tarkoitetusta ja suunnitellusta varaajasta ja lämmityskattilasta tai muusta vesilämmitysjärjestelmään tarkoitetusta lämmityslaitteesta tai molemmista, rakennuksen ulkopuolelle sijoitetuista aurinkokeräimistä putkistoineen ja ohjauslaitteineen ja rakennuksen tavanomaisista lämmönjako- ja käyttövesilaitteista. 2.1 Yleistä aurinkolämmityksestä Aurinkoenergiaa on Suomen olosuhteissa saatavissa vaakatasolle laskettuna seuraavasti: • Helsinki noin 960 kWh/m²/a • Jyväskylä noin 870 kWh/m²/a • Sodankylä noin 850 kWh/m²/a Vertailuna muualla Euroopassa saatavan energiamäärän suuruusluokkia: • Hampuri alle 1000 kWh/m²/a • Pariisi runsas 1100 kWh/m²/a • Rooma noin 1500 kWh/m²/a Hyödyksi saatavaan lämpöenergiamäärään vaikuttavat useiden vaikuttajien ohella keräinten tyyppi, lukumäärä ja pinta-ala, toimintalämpötilat sekä lämmitysenergian kulutus käyttäjäkohteessa. Keräinten toimintaan liittyvistä vaikuttajista on koottu laajemmin tietoa Motivan verkkosivuille osoitteeseen https://motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/ aurinkolampojarjestelmat/aurinkokeräinten_hyotysuhteet. Aurinkolämmön pääasiallinen hyödyntämisaika on alkukeväästä loppusyksyyn. Lämpöä on saatavissa hyödyksi myös pilvisellä säällä auringon hajasäteilystä. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8 9

Kuva 1. Aurinkolämmityksen ja öljylämmityksen yhdistelmälaitteisto varaajineen teknisessä tilassa. (Kuvalähde Öljyalan Palvelukeskus Oy) 10 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8

Tavanomaisissa järjestelmissä aurinkolämmön varastointikapasiteetti on rajallinen. Ellei lämmönkulutusta ole, ei auringon lämpöä saada hyödyksi, vaikka sitä sinänsä olisi runsaastikin tarjolla. Koottua tietoa aurinkolämmön varastointiin vesivaraajissa on Motivan sivuilla: www.motiva.fi/ratkaisut/uusiutuva_energia/aurinkolampo/aurinkolampojarjestelman_kaytto/aurinkolammon_varastointi/varastointi_vesivaraajaan 2.2 Järjestelmän yleiskuvaus Järjestelmän keskeisin komponentti on varaaja, jota ladataan joko keräimillä tuotetulla lämmöllä tai lämmityskattilassa tuotetulla lämmöllä tai molemmilla. Poikkeustilanteita varten varaaja on suositeltavaa varustaa sähkövastuksilla jotka kytkeytyvät mekaanisesti lämpötilatermostaatin tai ohjausautomatiikan ohjaamina. Lämmöntuoton perusosa on varaajaan liitetty lämmityskattila, kohteessa käytettäväksi valitun polttoaineen käytön edellyttämät polttolaitteet ja toimintaan tarvittavat säätölaitteet, ohjauslaitteet ja polttoainevarastot. Mahdolliset öljylämmityslaitteet valitaan ja asennetaan teknillisessä suosituksessa TS-5 esitettyjen periaatteiden mukaisesti eikä niitä käsitellä tässä suosituksessa. Muiden polttoaineiden käytössä noudatetaan laitevalmistajien ohjeita. Aurinkolämmön talteenottoa varten keräimet sijoitetaan esimerkiksi rakennuksen katolle, seinälle tai muuhun sopivaan paikkaan. Aurinkokeräimet mitoitetaan kiinteistön lämmöntarpeen perusteella. Keräimiin saatu lämpöenergia siirretään lämmönsiirtonesteen välityksellä, lämpötilaohjatun pumpun avulla varaajaan. Varaajaan ladattua lämpöenergiaa käytetään kohteesta riippuen lämpimän käyttöveden tuottamiseen ja/tai tilojen lämmitykseen. 2.3 Suunnittelun lähtökohtia Asennuskohteen sijaintikunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tarkistetaan, tarvitaanko keräinten asentamiseen ilmoitus- tai lupamenettelyjä. Lisärajoituksia voivat aiheuttaa mahdolliset suojelukohdeluokitukset rakennuksen tai sijaintialueen osalta. Tämä koskee erityisesti keräinten kattoasennuksia, koska niillä saattaa olla vaikutusta rakennuksen julkisivuun. Lupamenettelyjen tarve on hyvä selvittää ennen hankkeen toteuttamiseen ryhtymistä. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8 11

Kuva 2. Katolle asennettuja aurinkolämpökeräimiä. (Kuvalähde Öljyalan Palvelukeskus Oy) Ennen laitehankintoja varmistetaan kohteen rakenteiden riittävä lujuus keräinten kiinnittämiseen. Samoin varmistetaan keräintyypit ja niiden suuntauksen optimointimahdollisuudet. 2.4 Toteuttamisvaihtoehdot Yleisimmin aurinkolämpöä hyödynnetään joko pelkästään käyttöveden lämmitykseen tai käyttöveden ja tilojen lämmitykseen. Kumpi vaihtoehto kohteeseen valitaan, riippuu paljolti kohteen tarpeista, laitteiston sovellettavuudesta ja hankintakustannuksista arvioituun hyödyksi saatuun energiamäärään nähden. Toiminnallisesti paras lopputulos saadaan, kun järjestelmän keskeisenä yksikkönä on varaaja. Lämmityskattilat eivät käytännössä sovellu varaajiksi pienten vesitilavuuksien ja toiminnallisten ominaisuuksiensa takia. Varaajan tulee olla aurinkolämmitykseen suunniteltu tyyppi ja sen tilavuus mitoitetaan kohteen energiantarpeen ja keräinten pinta-alan perusteella. 12 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8

3. SUOSITUKSEN LAITTEET 3.1 Yleistä Paras lopputulos saadaan yleensä rakentamalla keräinpiiri varaajineen saman laitetoimittajan tarvikkeista. Asentamisessa noudatetaan kyseisen laitteiston toimittajan asennusohjeita ja käytetään tuotekohtaisia asennustarvikkeita. Rakennettaessa laitekokonaisuuksia eri toimittajien laitteista on ennakolta varmistuttava laitteiden mekaanisesta ja toiminnallisesta yhteensopivuudesta. Liitteessä 1 on erään laiteratkaisun kytkentäkaavio ja selostus sen toimintaperiaatteesta. 3.1.1 Aurinkolämmitysjärjestelmän mitoituksen lähtökohtia Aurinkolämmitysjärjestelmän mitoituksen perustana on kohteen laskennallinen tai toteutunut lämmitykseen käytetyn energian kokonaistarve. Tärkeä perusasia on varaajan mitoituksen suhde lämmöntuoton profiiliin. Asuinrakennuksissa mitoitukseen vaikuttavat kohteessa asuvien henkilöiden määrä ja käyttötottumukset. Jos järjestelmällä lämmitetään myös tiloja, vaikuttaa mitoitukseen myös rakennuksen ikä ja rakenteellinen energiatehokkuus. 3.2 Aurinkokeräimet Aurinkokeräimet ovat rakenteeltaan tyypillisesti joko tasokeräimiä tai tyhjiöputkikeräimiä. Keräintyypin valinnassa otetaan huomioon niiden sijoittamisen ja asentamisen edellytykset asennuskohteessa. Tasokeräimet ovat yleisimmin katteen pinnalle asennettavia. Tarjolla on myös katemateriaaliin integroituja tyyppejä. Tyhjiöputkikeräimet ovat rakenteesta johtuen tavallisesti suunniteltu asennustelineisiin asennettaviksi. 3.2.1 Esimerkki keräinten mitoituksesta käyttöveden lämmityksessä Mitoituksen lähtökohtana on talossa asuvien henkilöiden lukumäärä. Tasokeräimillä keräinpinta-alaa tarvitaan noin 2,0 m²/henkilö. Tämän mukaan esimerkiksi viidelle henkilölle tarvittaisiin keräinalaa 5 x 2 m² = 10 m². T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8 13

Keräinmoduulin ala on tyypillisesti luokkaa 2,5 m²/kpl, tarvitaan siis 4 moduulia. Keräinalan ylimitoitus voi varsinkin kesäkuukausina energiaylijäämän vuoksi johtaa tyhjäkäyntitilaan. Lämpötila keräimissä saattaa tällöin nousta huomattavan korkeaksi. 3.3 Varaajat ja lämmityskattilat Aurinkolämmitykseen kytkettävän varaajan tulee olla tähän tarkoitukseen suunniteltu tyyppi. Varaajassa on oltava riittävä määrä asianmukaisesti sijoitettuja liitäntäyhteitä aurinkolämmityspiirin ja peruslämmönlähteen liittämistä varten. Varaajassa on oltava oikein sijoitettu aurinkolämmityspiirin lämmönsiirrin ja laitteet lämpimän käyttöveden tuottamiseen sekä valmius kohteen tilojen lämmitykseen tarvittavien laitteiden ja putkistojen liittämiseen. Tärkeä ominaisuus on tehokas lämmön kerrostuminen siten, että varaajan alaosassa on mahdollisimman alhainen lämpötila ja yläosassa mahdollisimman korkea lämpötila. Toimintalämpötilojen tuntoelinten sijoituskohtia on oltava tarpeellinen määrä toiminnan kannalta oikeissa kohdissa. Lämmityskattiloiksi soveltuvat tavalliset CE –merkityt kattilat. Laitteita käyttöveden lämmittämiseen niissä ei välttämättä tarvita, koska periaatteena on tuottaa lämmin käyttövesi varaajassa. Myös lämmityskattilan vesitilavuus voi olla tavanomaista tarvetta pienempi. Kattilatyypiksi soveltuvat tavanomaisilla lämpötiloilla toimivien kattiloiden ohella myös kondensoivalla tekniikalla toimivat kattilat. Jos kohteen olemassa olevaa lämmityslaitteistoa halutaan täydentää ottamalla mukaan aurinkolämmitys, on käytössä olevien lämmityslaitteiden, esimerkiksi lämmityskattilan soveltuvuus ja tekninen käytettävyys varmistettava ennen hankkeeseen ryhtymistä. Kohteen tarpeeseen soveltuvan varaajan sijoittamiseen riittävä tila on varmistettava suunnitteluvaiheessa. Suunnittelun ja laitemitoituksen avulla varmistetaan hyvä ja toimiva lopputulos. 14 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8

3.3.1 Varaajan mitoitusesimerkki Varaajan mitoituksen lähtökohtana on keräinala. Keräinalan neliömetriä kohden tarvitaan varaajatilavuutta noin 50…80 litraa, keskimäärin 65 litraa. Mitoituksessa on syytä huomioida vesivaraajan lämpöhäviöt ja välttää tämänkin perusteella ylimitoitusta. Esimerkiksi 300-litraisen vesivaraajan lämpöhäviö on yli 3 kWh/vrk ja 1000-litraisen jo yli 5 kWh/vrk. Kohdan 3.2.1 esimerkin tapauksessa viidelle henkilölle tarvittaisiin keräinalaa 5 x 2 m² = 10 m². Mikäli kohteeseen ajatellaan hankittavaksi varaaja sekä tilojen lämmitykseen että lämpimän käyttöveden tuottamiseen (energiavaraaja), tarvittaisiin varaajatilavuutta 10 m²x 65 litraa/m², noin 650 litraa. Kohteeseen on tarjolla vakiotuotteina varaajia tilavuudeltaan 300 litraa, 500 litraa, 700 litraa ja 1000 litraa. Näistä valittuna sopiva voisi olla 700 litran varaaja. Jos varaaja tulee pelkästään lämpimän veden tuottamiseen, riittää yleensä pienempi varaajatilavuus, esimerkin tapauksessa 300…500 litraa. 3.4 Pumppuyksikkö Järjestelmissä suositellaan käytettäväksi teollisesti esivalmistettuja pumppaus/varolaiteryhmiä. Nämä sisältävät aurinkopiirin kiertopumpun, varoventtiilin, linjasulku- ja säätöventtiilit, täyttöliitännän venttiilin sekä paisuntasäiliön liitännän. Teollisesti valmistetuista pumppuyksiköistä on yleensä käytettävissä laitevalmistajan tekemät suunnittelu- ja mitoitustiedot. Komponenttien soveltuvuus aurinkolämmitykseen on otettu rakenteessa huomioon. Lämpöeristetyssä kotelossa on: • kiertopumppu • säätöventtiili • sulkuventtiilit • lämpömittarit, painemittari • paisuntayhde • varolaiteyhde • täyttöyhde Kuva 3. Esimerkki pumppuyksiköstä koteloineen. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8 15

3.4.1 Pumppausvirtaaman säätäminen Keräinpiirin virtaama säädetään sopivaksi järjestelmän virtauksensäätöventtiilillä ja säätämällä pumpun kierrosnopeutta. Säätäminen aloitetaan pumpun pienimmällä kierrosnopeudella. Jos säätöventtiilillä ei saada virtausta halutuksi, valitaan pumpulle seuraava suurempi kierrosnopeus. 3.4.2 Pumppausvirtaaman laskentaesimerkki Keräinpiirin virtaama riippuu keräinpinta-alasta. Suositeltava virtaama on suuruusluokkaa 30 litraa/m²/h. 1) Virtaaman laskentakaava litraa minuutissa: Keräinpinta - ala (m²)  l/h  l/min 60 min/h 2) Oletetaan kohteen keräinpinta-alaksi 10 m². Virtaama olisi tässä tapauksessa: 10 m²  30 l/h  5 l/min 60 min/h 3.5 Keräinpiirin paisuntasäiliö Suurista lämpötilanvaiheluista johtuen aurinkokeräinpiirin nestetilavuuden vaihtelu on suuri suhteessa sen kokonaistilavuuteen. Paisuntatilavuus määräytyy keräinpiirin nestetilavuuden perusteella. Tilavuuden määrittäminen perustuu keräinten lukumäärään, putkiston läpimittaan ja putkiston pituuteen. Keräinpiirin esipaine määräytyy käyttöpaineen tason perusteella. Paisuntasäiliön tilavuuden tulee olla vähintään 10 % keräinpiirin tilavuudesta. Paisuntasäiliön tilavuus ja sen esipaine mitoitetaan niin, että aurinkolämmityspiirissä on käyttöaikana kaikissa olosuhteissa ylipaine. Paisuntajärjestelmän tulee kyetä kompensoimaan nesteen tilavuuden muutos myös pumppauskierron vikatapauksessa tai pienen kulutuksen ja suuren lämmönsaannon aikana niin, että paine kaikissa olosuhteissa pysyy varoventtiilin avautumispainetta pienempänä. Keräinpiirin paisuntasäiliön tulee olla lämmönsiirtonesteen kemiallis­ta vaikutusta kestävä ja sen rakennepaineen on oltava riittävän suuri. Keskus­ lämmitysjärjestelmiin tarkoitettujen paisuntasäiliöiden ominaisuudet eivät yleensä ole tähän tarkoitukseen riittävät. 16 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8

3.5.1 Paisuntasäiliön mitoitusesimerkkejä. Keräinpiirin paine on yksi oikean toiminnan tärkeimmistä asioista. Tämä perustuu oikein mitoitettuun kalvopaisuntasäiliöön ja oikeaan esipaineeseen. Paisunta­ säiliön tilavuus määräytyy keräinalan, putkiston pituuden ja tilavuuden mukaan. Taulukko 1. Paisuntasäiliön mitoitus. Putkiston kokonaispituus alle 30 m. Keräinten lukumäärä Keräinala m² Paisuntasäiliön tilavuus 2 5 18 litraa 4 10 25 litraa 6 15 35 litraa 8 20 50 litraa 3.5.2 Keräinpiirin paisuntasäiliön esipaineen määrittäminen Korkeusasemasta riippumatta perustana on 1 baarin paine. Tähän lisätään paine, joka vastaa staattista korkeutta keräinpiirin alimman ja ylimmän kohdan välillä. Esimerkki: • perustana oleva paine: 1,0 baaria • staattinen korkeus: 7 m = 0,7 baaria • paisuntasäiliön esipaine: 1,7 baaria Keräinpiirin käyttöpaine saadaan, kun esipaineeseen lisätään paisuntavaraa esimerkiksi 0,3 baaria. Esimerkkitapauksessa keräinpiirin käyttöpaine on 1,7 baaria + 0,3 baaria = 2,0 baaria. 3.6 Säätö- ja ohjauslaitteet Laitetoimittajilla on järjestelmäkohtaisia säätö- ja ohjauslaitteita. Jos kohteen toteutuksessa käytetään usean valmistajan tuotteita, on ennen asentamista varmistuttava näiden yhteensopivuudesta. Tarvittaessa on säätölaitteen toimittajalta saatava varmistus laitteen soveltuvuudesta toteutettavaan yhdistelmään. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8 17

4. KERÄINTEN SIJOITUS JA SUUNTAAMINEN 4.1 Yleistä keräinten sijoittamisesta ja suuntaamisesta Keräimet pyritään sijoittamaan siten, että auringon säteily kohdistuisi niihin mahdollisimman esteettömästi. Auringon säteilyn kannalta suotuisin ilmansuunta on kaakon ja lounaan välillä ja keräimen kaltevuus 20°…50° vaakatasosta. Yleisimmin keräimet pyritään sijoittamaan rakennuksen katolle. Harjakattoisessa rakennuksessa saadaan riittävä kaltevuus asentamalla keräimet katon lappeelle. Tasakattoisessa rakennuksessa on suositeltavaa käyttää asennustelineitä sopivan kaltevuuden saamiseksi. Keräinten asentaminen rakennuksen seinälle voi olla myös hyvä vaihtoehto, varsinkin pohjoisemmassa Suomessa. Mittauksissa on todettu, että esimerkiksi Oulun korkeudella, suuren osan vuotta verrattain matalalta tulevan säteilyn ansiosta energian saanto on kattoasennusten suuruusluokkaa. Seinäasennuksissa läpivientien ja kiinnitysten tiiviys on usein myös kattoasennuksia helpommin hallittavissa. Keräimet on yleensä mahdollista asentaa myös maan pinnalle. Tällöin on kuitenkin varmistettava keräinten soveltuvuus tähän asennustapaan. Kuvasta 4 selviää suuntauksen ja kallistuksen vaikutukset hetkellisen toiminnan hyötysuhteeseen. Esimerkiksi runsaan 30 asteen kulmaan kallistettu, etelä-kaakkoon suunnattu keräin saa vuositasolla noin 90 % säteilystä verrattuna optimaalisesti suunnattuun keräimeen. Keräinten ja varaajan välinen etäisyys tulisi saada mahdollisimman lyhyeksi. Putkiston pituuden kasvaessa suurenevat lämpöhäviöt ja järjestelmän kokonaishyötysuhde heikkenee. 18 90 75 45 30 90% 80% 70% Länsi Lounas Etelä Kaakko Kallistus 60 15 0 Itä Kuva 4. Keskimääräinen vuotuinen suhteellinen säteilysumma Jyväskylässä eri tavoin suunnatuille keräinpinnoille. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8

4.2 Keräinten asentamisen perusasioita Keräinten asentamistyössä on otettava huomioon niiden voimakas lämpeneminen. Asentamistyön kannalta on viileä, pilvinen sää paras. Jos asentaminen tapahtuu aurinkoisella säällä, on keräimet peitettävä asennustyön ajaksi. Tällöinkin on syytä varoa lämpeneviä keräinpintoja. Työskenneltäessä katolla on huolehdittava työturvallisuudesta ja käytettävä hyväksyttyjä turvaköysiä ja putoamissuojia. Kuva 5. Tasokeräinten sijoitusvaihtoehtoja. Keräinten nosto- ja siirtotyössä käytetään sellaisia välineitä ja menetelmiä, etteivät asennettavat laitteet vaurioidu. Suositeltavinta on käyttää nosturia. • A ja B sijoitus katon lappeelle • C sijoitus tasakatolle vaakasuoraan • D sijoitus tasakatolle telineeseen • E sijoitus maan pinnalle telineeseen • F sijoitus seinälle Keräinten nostoissa ja siirroissa ei putkiston liitäntäyhteitä saa käyttää nostokiinnikkeinä. Asennuksessa on huolehdittava, että kohteen katemateriaali tai rakenteet eivät vaurioidu työtä tehtäessä. Työkohteen alapuolella olevien turvallisuudesta on huolehdittava. Tarvittaessa käytetään suojapuomeja tai lippusiimoja työalueen rajaamiseen ja merkintään. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8 19

4.3 Keräinten asentaminen katolle Asentamisessa otetaan huomioon katemateriaali ja varataan tämän perusteella kuhunkin tapaukseen tarvittavat, keräintyypin ja katemateriaalin edellyttämät kiinnitys-, kannakointi- ja läpivientitarvikkeet. Keräinten toimittajalta on tarvittaessa saatava lujuuslaskentatietoja lumikuormien ja tuulikuormien huomioon ottamiseksi. Kiinnitystukien asentamisessa on varmistuttava siitä, että vesikatteen tiiviys ei heikkene. Kiinnitystuet tai keräin eivät saa vaurioittaa katemateriaalia myöskään kuormitettuna. Tarvittaessa on tiedusteltava ohjeita katemateriaalin toimittajalta. Katemateriaaliin integroitujen keräinten asennus sisältyy tavallisesti katemateriaalin toimitukseen. 4.4 Keräinten asentaminen seinälle Keräimet on tarvittaessa mahdollista asentaa myös pystysuorille seinäpinnoille. Näissä tapauksissa valitaan tähän tarkoitukseen suunnitellut kiinnitystuet. Keräimen paino käyttökunnossa on otettava huomioon ja käytettävä riittävän lujaa, seinämateriaaliin soveltuvaa kiinnitystapaa. Kiinnitykset ja seinän läpiviennit on rakennettava niin, että kosteutta ei missään olosuhteissa kulkeudu seinärakenteeseen. 4.5 Keräinten asentaminen maan pinnalle Keräimet voidaan asentaa myös maan pinnalle. Asennuksessa käytetään tähän soveltuvia telineitä, joiden avulla keräimille saadaan sopiva kallistus. Telineet ankkuroidaan maan pintaan, jotta ne pysyvät paikoillaan tuuliolosuhteista riippumatta. Lämmönsiirtoputkisto asennetaan niin, että se ei joudu putkistoa vaurioittavan ulkopuolisen kuormituksen kohteeksi. Asennettaessa keräimet maan pinnalle on otettava huomioon, että tällöin yleensä tarvitaan pitempi lämmönsiirtoputkisto kuin sijoitettaessa keräimet kohteen rakenteisiin. Putkiston pituuden lisääntymisen seurauksena suurenevat lämpöhäviöt ja koko järjestelmän kokonaishyötysuhde heikkenee. Maan pinnalle asennettujen keräinten tehokkuutta saattaa myös haitata puiden tai muun kasvillisuuden aiheuttama varjostus. 20 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8

5. KERÄINPIIRIN ASENTAMINEN JA KOESTUS 5.1 Yleistä putkiston suunnittelusta ja asentamisesta Putkiston pituuden kasvaessa suurenevat putkiston lämpöhäviöt, joten hyötysuhteen kannalta sen olisi oltava mahdollisimman lyhyt. Ilmanpoiston helpottamiseksi pyritään putkisto rakentamaan jatkuvasti varaajaa kohti laskeutuvaksi. Jos se ei ole mahdollista, otetaan tämä huomioon ilmanpoistinten sijoittamisessa. Ilma putkistosta on aina voitava poistaa helposti ja luotettavasti. 5.2 Putkiston materiaalit ja mitoitus Keräinpiirin putkisto tehdään DIN 1786 kupariputkesta tai aurinkolämmitysjärjestelmän toimitukseen kuuluvasta erikoisteräsputkesta. Korkeista käyttölämpötiloista johtuen komposiittiputket eivät sovellu aurinkolämmityksen keräinpiirissä käytettäviksi. Putken läpimitta valitaan keräinpinta-alan perusteella. Putkiston koon on oltava oikeassa suhteessa keräinten lukumäärään. Tarpeettoman suuren putkikoon käyttäminen suurentaa järjestelmän nestetilavuutta ja heikentää sen toimintaominaisuuksia. Putken alimitoitus puolestaan saattaa haitata keräinten nestekierron tasapainotusta. Taulukko 2. Putken läpimitan valinta. Keräinpinta-ala m² 5 7,5 12,5 25 Putken läpimitta/kupari (mm) 15 15 18 22 DN 16 DN 16 DN 20 DN 20 Putken läpimitta/RST 5.3 Putkiston liitokset Liitokset tehdään pääasiassa kovajuotoksin, puristus- tai laippaliitoksin. Juo­tok­ sissa käytetään juoksutteettomia kovajuotteita, esimerkiksi L-Ag2P tai L-CuP6. Juotoksissa ei saa käyttää juoksutteita, koska ne yhdessä propyleeniglykolin kanssa aiheuttavat korroosiota. Pehmeät juotteet puolestaan eivät yleensä kestä jatkuvaa yli 110 °C lämpötilaa. Juotostöissä on noudatettava tulitöitä koskevia määräyksiä. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8 21

Jos liitoksissa käytetään puristusosia, on otettava huomioon suurista lämpötilavaihteluista ja lämmönsiirtonesteen vaikutuksesta mahdollisesti aiheutuva tiiviyden heikkeneminen. Puristusliitokset sijoitetaan niin, että liitosten tiiviyttä voidaan tarkkailla ja tarvittaessa tehostaa. Käytettäessä keräinten liitännässä tuotekohtaisia asennusosia ja tarvikkeita, noudatetaan kyseisen tuotteen asennusohjeita. 5.3.1 Kierreliitosten tiivistäminen Kierreliitosten tiivistysaineena käytetään hamppua ja lämmönsiirtonesteen vaikutusta kestävää tiivistystahnaa tai kemiallista kierreliitosten tiivistysmassaa. 5.4 Keräinpiirin ilmanpoiston ja tyhjennyksen asennus Sijoitettaessa aurinkokeräimet katolle tai rakennuksen seinälle varaajaa ylemmäksi asennetaan putkiston ylimpään kohtaan putkiston meno- ja tuloputkeen ilmanpoistoyhteet. Kokemusten mukaan automaattiset ilmanpoistimet eivät toimi luotettavasti keräinten sijaintipaikoilla rakennuksen ulkopuolella. Ilmanpoistinten sijoittaminen voi olla vaikeaa myös asennusteknisistä syistä. Suositeltavaa on asentaa ilmanpoistoyhteistä alas varaajan läheisyyteen johtavat putket. Putkien alapäihin asennetaan sulkuventtiilit ja venttiilien jälkeen laskuputket keräysastiaan. Putkiston ylimmissä kohdissa olevat ilmakellot tehostavat ilman poistumista. Keräinpiiriin, putkiston alimpaan kohtaan asennetaan tyhjennysventtiili, josta laskuputki johdetaan keräysastiaan. Astia voi olla yhteinen varoventtiilin ulospuhallusputken ja kiertoputkiston ilmanpoistoputkien kanssa. 5.5 Omavoimaisen kierron estäminen Joissakin olosuhteissa keräinputkistossa saattaa syntyä nesteen omavoimaista kiertoa. Tämä voidaan estää tekemällä keräimiltä varaajalle tulevaan putkeen noin 10 kertaa putken läpimitan suuruinen U-mutka alaspäin. Mutkan alimpaan kohtaan asennetaan käsikäyttöinen ilmanpoistoventtiili. 22 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8

5.6 Putkiston lämpölaajeneminen Putkiston rakentamisessa otetaan huomioon lämpölaajeneminen ja käytetään joustavia osia tai muita rakenteita putkiston liikkeiden kompensoimiseksi. Lämpölaajeneminen otetaan huomioon myös keräinten kiinnityksissä. 5.7 Putkiston lämpöeristäminen Putkistot lämpöeristetään koko pituudeltaan. Eristeen vahvuuden on oltava vähintään putken läpimitta (K-arvo 0,04 W/mK), sen on oltava katkoton ja kestettävä jatkuvaa yli 150 °C lämpötilaa. Erityisesti linnut saattavat nokkia eristysmateriaaleja rakennuksen ulkopuolella. Myös kosteusrasitus saattaa heikentää eristystasoa. Tämän vuoksi ne suojataan metallisella pinnoitteella. Rakennuksen sisäpuolella voi käyttää muutakin lämpöeristysten pinnoituksiin tarkoitettuja materiaaleja. Ohjausjohtoja ja tuntoelinten johtoja ei saa kiinnittää putkien pintaan lämpöeristysten alle. Eristysten pinnoitteen ja eristyksen väliin pienoisjännitteisiä johtoja (alle 50 V AC, alle 120 V DC) voi tarvittaessa sijoittaa. 5.8 Putkiston kattoläpiviennit Kattoläpiviennit tehdään katemateriaalin toimittajan ohjeiden mukaisella tavalla käyttäen kyseisen katemateriaaliin läpivientitarvikkeita. Vesikatteen tiiviys ei saa heiketä. Lumi-, jääja tuuliolosuhteet on otettava huomioon. Käytettävien tiivistysmenetelmien on kestettävä putkiston lämpötilavaikutukset ja näistä johtuva liikkuminen sekä auringon UV-säteilyn aiheuttama materiaaleja haurastuttava Kuva 6. Esimerkki tiilikaton läpivientitarvikkeista. (Vilpe®) vaikutus. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8 23

5.9 Putkiston seinäläpiviennit Putkiston seinäläpivienneissä otetaan huomioon lämpövaikutuksista johtuva liikkuminen ja rakenteiden lämpeneminen. Läpiviennin on oltava tiivis ja elastinen. Ulkoseinän läpiviennit on tehtävä siten, että sadeveden pääsy seinärakenteeseen on estetty. 5.10 Pumppuyksikön asentaminen Suosituksen järjestelmissä käytetään tehdasvalmisteisia pumppuyksiköitä niihin kuuluvine ohjaus- ja säätölaitteineen. Siinä tapauksessa, että järjestelmä kootaan eri laitetoimittajien tuotteista, on varmistettava pumppuyksikön yhteensopivuus järjestelmän muiden osien kanssa. 5.11 Varoventtiilin asentaminen Tehdasvalmisteisiin pumppuyksiköihin kuuluu riittävän ulospuhalluskyvyn omaava varoventtiili. Varoventtiilin liitännässä ei saa olla sulkuventtiiliä. Ulospuhallus johdetaan astiaan, jonka tilavuuden on oltava niin suuri, että siihen tarvittaessa sopii keräinpiirin koko nestemäärä. Sekä astia että sinne johtava putki asennetaan ja kiinnitetään niin, että varoventtiilistä purkautuva kuuma tai höyrystynyt lämmönsiirtoneste ei aiheuta henkilö- tai laitevahinkoja eikä kosteusvaurioita rakennukseen. 5.12 Paisuntasäiliön asentaminen Paisuntasäiliön asennuksessa huomioidaan, että tarkistusten ja säätöjen vaatimat toimenpiteet ovat esteettömästi tehtävissä. Paisuntasäiliön liitännässä saa olla sulkuventtiili. Suositeltavin on tähän tarkoitukseen tarkoitettu kolmitieventtiili, joka helpottaa esipaineen mittausta ja säiliön vaihtoa tarvittaessa. Paisuntasäiliön kannakoinnissa otetetaan huomioon mahdollisessa vikatapauksessa nesteellä täyttyvän säiliön aiheuttama kuormitus. 5.13 Keräinpiirin täyttäminen ja painekoe Asennuksen jälkeen putkisto on huuhdeltava huolellisesti vedellä. Huuhtelun yhteydessä putkistolle tehdään painekoe suurimmalla käytössä esiintyvällä paineella. Koeaika on puoli tuntia. 24 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8

Kun putkisto on huuhdeltu ja se on todettu tiiviiksi, vesi poistetaan keräinpiiristä. Tyhjennyksessä voidaan käyttää paineilmapuhallusta. Keräintyypistä riippuen voidaan tällöin saada kaikki vesi pois keräinpiiristä. Kun vesi tyhjennetään astiaan, saadaan samalla selville keräinpiirin tilavuus. Tämän jälkeen keräinpiiri voidaan täyttää lämmönsiirtonesteellä. Jos keräintyypin tai putkiston rakenteesta johtuen ei varmuudella saada kaikkea vettä poistetuksi, on keräinpiiri välittömästi täytettävä tai vähintäänkin huuhdeltava lämmönsiirtonesteellä. Korroosion välttämiseksi tulee järjestelmä täyttää painekokeen jälkeen mahdollisimman pian. Täyttö pyritään tekemään pilvisellä säällä tai keräimet peitettyinä. Ellei aurinkolämmitysjärjestelmän toimittaja edellytä järjestelmän oman lämmönsiirtonesteen käyttämistä, on Suomen olosuhteissa suositeltavaa käyttää keräinpiirissä lämmönsiirtonesteenä 50 % vesi-propyleeniglykoliseosta. Tämä seos kestää vähintään −30 °C lämpötilan jäätymättä. Moottoreiden pakkasnestettä, etyleeniglykolia ei saa aurinkolämmitysjärjestelmässä käyttää sen myrkyllisyyden vuoksi. Riittävä määrä seosta valmistetaan erillisessä astiassa ja pumpataan järjestelmään joko käsipumpulla tai sähkökäyttöisellä pumpulla laitetoimittajan ohjeista riippuen. Täytössä huolehditaan ilman poistumisesta. Järjestelmä ei toimi kunnolla, jos siinä on ilmaa. Vesi-propyleeniglykoliseoksella on pelkkää vettä pienempi viskositeetti. Vaikka vedellä tehty painekoe olisi osoittanut putkiston tiiviiksi, saattaa lämmönsiirtonesteellä täytetyssä putkistossa kuitenkin ilmetä vuotoja. Tästä syystä on suositeltavaa uusia painekoe vielä, kun koko järjestelmä on täytetty lämmönsiirtonesteellä. Ilmanpoisto tehdään vielä uudelleen järjestelmän käyttölämpötilassa. Ilmanpoistossa voidaan käyttää myös tyhjöpumppua, jolla imetään putkistoon alipaine ennen sen täyttämistä lämmönsiirtonesteellä. Jos painekokeen hetkellä on aurinkoinen sää, on keräimet peitettävä kokeen ajaksi. Pakkassäällä vesipainekoetta ei tehdä jäätymisvaaran vuoksi. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8 25

6. KÄYTTÖÖNOTTO JA SÄÄTÖ 6.1 Käyttöönoton toimenpiteet Käyttöönotossa tarkistetaan, että kaikki liitokset ovat tiiviit, laitteiden suojakannet paikoillaan ja verkoston paine käyttöohjeen mukainen. Säätölaitteet kytketään toimintaan. Säätöparametrit ja ohjaustoiminnat asetellaan käyttöohjeen mukaisiksi. Lämmönsiirtonesteen virtaama säädetään mitoituksen ja laitetoimittajan ohjeiden mukaiseksi virtauksensäätöventtiilillä ja säätämällä pumpun pyörimisnopeutta. Ellei muuta ohjetta ole, voidaan suositeltavana virtaamana tasokeräimillä pitää noin 30 l x keräinala m²/h. 6.2 Asennus- ja käyttöönottopöytäkirja Asennuksen valmistuttua on asennustyön tekijän annettava työn teettäjälle asennus- ja käyttöönottopöytäkirja. Siihen kirjataan asennetut laitteet, käyttöönoton toimenpiteet, säätölaitteiden asetusarvot ja vastaavat järjestelmän toiminnan käytön tarpeelliset tiedot. Asennettujen laitteiden takuuehdot edellyttävät yleensä riittävää kirjallista dokumentointia. Asennustyön tekijän kannalta dokumentointi auttaa selvittämään mahdollisesti myöhemmin ilmeneviä kysymyksiä. 6.3 Sähköasennusten käyttöönottotarkastus Jos aurinkolämmityslaitteistojen asennuksiin sisältyy sähköasennuksia, on niille tehtävä sähköturvallisuussäädösten edellyttämä käyttöönottotarkastus ennen kuin niihin kytketään jännite käyttöä varten. Tarkastuksessa todetaan asennettujen sähkölaitteiden soveltuvuus ja asianmukaisuus, sähköiskulta suojauksen toiminta ja muu sähköturvallisuusvaatimusten toteutuminen. Havaintojen mittausten ja kokeiden tulokset kirjataan käyttöönottotarkastuspöytäkirjaan. 26 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8

7. KÄYTTÖ JA HUOLTO 7.1 Keräinpiiri Keräinpiiri on suljettu, joten se ei vaadi säännöllisiä huoltotoimenpiteitä. Aika ajoin, esimerkiksi keväisin ja syksyisin on suositeltavaa tarkistaa seuraavat seikat: • Tarkistetaan varoventtiilin toiminta keventämällä sitä sulkujousen nupista, kunnes venttiilistä tulee nestettä. • Tarkistetaan järjestelmän paine. Jos paine on alentunut, tarkistetaan ja tiivistetään mahdolliset vuotokohdat ja lisätään lämmönsiirtonestettä, kunnes paine on laitetoimittajan suosituksen mukainen. • Tarkistetaan lämmönsiirtoputkistossa mahdollisesti olevien automaattisten ilmanpoistajien toiminta. Tämä on syytä tarkistaa aina, jos epäillään, että neste järjestelmässä on kiehunut. • Jos kiertopumpusta kuuluu kohinaa, voi syynä olla putkistossa oleva ilma. Ilma aurinkokeräinpiirissä aiheuttaa myös yleensä keräinten ja varaajan välisen lämpötilaeron kasvamisen normaalia korkeammaksi ja heikentyneen keräintuoton. • Järjestelmän täytön jälkeen on keräinpiirin ilmaus suoritettava useita kertoja. Kiertopumpun kohina voi aiheutua myös järjestelmän alhaisesta paineesta. Paine nostetaan tällöin käyttötasolle. • Kohina voi aiheutua myös liian suuresta virtausnopeudesta. Valitaan tällöin käyttöön pumpun pienempi pumppausteho. Tässä tapauksessa tarkistetaan, että keräinpiirin lämpötila ei nouse liian korkeaksi. • Lämmönsiirtonesteen PH-arvon tulee olla lievästi emäksistä, luokkaa 7,5. Jos PH on alle 7, on neste vaihdettava. Pumppuyksikön korjaus- ja huoltotöissä on otettava huomioon järjestelmän korkeat lämpötilat. Aurinkoisella säällä keräimet on peitettävä korjaustöiden ajaksi. Sähkölaitteet erotetaan sähköverkosta. Pumpun vaihto tarvittaessa on mahdollista koko järjestelmää tyhjentämättä sulkemalla pumppuyksikön sulkuventtiilit. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8 27

8. LAITEYHDISTELMIEN ASENTAMISEN EDELLYTYKSET KÄYTTÖ JA HUOLTO 8.1 Yleistä aurinkolämmitysjärjestelmien asentamisesta Aurinkolämmitysjärjestelmät ovat painelaitteita. Tämän suosituksen järjestelmät kuuluvat tavallisesti nestetilavuutensa, käyttöpaineensa ja putkien läpimitan perusteella sille painelaitesäädösten alueelle, joiden asentamisessa on noudatettava painelaitesäädösten tarkoittamaa hyvää konepajakäytäntöä. Kun aurinkolämmitysjärjestelmä liitetään lämmityskattilaan, varaajaan ja muihin painelaitteisiin, muodostuu asennustöiden tuloksena painelaitekokonaisuus. Asentajan on painelaitesäädösten vaatimuksiin perustuen varmistettava laitteiston turvallinen toiminta sekä annettava laitteiston haltijalle kaikki tarvittavat käyttöohjeet, toimintakaaviot ja käytön opastus. 8.2 Sähkölaitteistot Sähkölaitteiden asentajan on oltava Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sähköalan töihin hyväksymä ja rekisteröimä. Sähköasennusten valmistuttua on asentajan tehtävä käyttöönottotarkastus ennen kuin laitteistoon kytketään jännite käyttöä varten. Tarkastuksesta annetaan pöytäkirja laitteiston haltijalle. Pistotulppaliitäntäisten laitteiden käyttöönottamista ei katsota sähköturvallisuussäännösten tarkoittamaksi asennustyöksi. 8.3 Öljylämmityslaitteistot ja kaasulämmityslaitteistot Öljylämmityslaitteistoja ja/tai kaasulämmityslaitteistoja asentavan yrityksen on oltava Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin hyväksymä ja rekisteröimä. Öljylämmityslaitteistot asentaneen yrityksen on ilmoitettava laitteiston käyttöönotosta pelastusviranomaiselle. Tämän on tarkastettava öljylämmityslaitteisto kolmen kuukauden kuluessa käyttöönotosta. Kaasulämmityslaitteistojen asennuksiin ei suosituksen tehoalueella liity kolmannen osapuolen tarkastusta. Laitteiston asianmukaisuus on asentavan yrityksen vastuulla. 28 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8

8.4 Käyttövesilaitteistot Liitettäessä rakennuslupaa edellyttävissä työkohteissa rakennuksen käyttövesilaitteita paikkakunnan yleiseen vesijohtoverkkoon, on asennustöiden tekijän palveluksessa oltava paikallisen vedenjakelijan hyväksymä kiinteistön vesija viemärilaitteistojen rakentamisesta vastaava (kvv) työnjohtaja. Vaatimus ei koske niitä asennuskohteita, joissa ei vaadita rakennuslupaa. Kvv työnjohtaja vastaa siitä, että asennustyö ja asennetut laitteet ovat käyttökohteen ja paikkakunnan vesihuollon kannalta turvalliset. T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8 29

LIITE 1. KYTKENTÄ- JA TOIMINTAKAAVIO Esimerkkikuvan kytkennässä voidaan saada käyttöveden lämmityksen hyödyksi lyhytaikaisetkin aurinkoiset hetket. Kattilalla on tarpeen tuottaa vain lisäys veden lämpötilan nostamiseksi vaaditulle käyttöveden lämpötilan tasolle. Kun keräimen lämpötila T1 on korkeampi kuin varaajan alaosan lämpötila T2, käynnistyy latausyksikön SPS kiertovesipumppu. Kun lämpötilaero tasoittuu, latauspumppu pysähtyy. Jos varaajan yläosan lämpötila T3 on korkeampi kuin kattilan lämpötila T4, käynnistyy kattilakiertopumppu P2 ja auringon lämpöä voidaan siirtää kattilaan ja edelleen talon lämmitykseen. Kattilan ja varaajan välistä kiertopumppua ohjataan omalla ohjausyksiköllä (ei näy kuvassa) T1 KV VS1 T3 LK01 T4 SPS20 LÄMMITYSPIIRI T2 Periaatekuva eräästä aurinkokeräinten, varaajan ja lämmityskattilan yhdistelmästä. (Kuvalähde Kaukora Oy) 30 T E K N I L L I N E N S U O S I T U S • 2 017 • T S - 8

Yhteistyökumppanit Nestemäiset polttoaineet www.oil.fi www.neste.fi www.teboil.fi www.st1.fi Kaasu polttoaineena www.gasum.fi www.kaasuyhdistys.fi Aurinkolämmitys www.aurinkoteknillinenyhdistys.fi Pellettilämmitys www.pellettienergia.fi Lämpöpumput www.sulpu.fi Viranomaiset www.tukes.fi www.motiva.fi LVI-alan koulutus- ja yhdistystoiminta www.sulvi.fi

Lämmitysenergia Yhdistys ry Sitratori 5, 00420 Helsinki Puh: 010 617 7410, Fax 010 617 7415 E-mail: toimisto(at)ley.fi www.ley.fi Lämmitysenergia Yhdistys ry Lämmitysenergia Yhdistys ry (LEY) on perustettu vuonna 1956. Yhdistys perustettiin edistämään öljylämmityksen asennuksia lähinnä järjestämällä koulutusta ja tekemällä asennuskentälle suosituksia. Tämä mahdollisti öljylämmityksen suosion kasvamisen ja maineen luotettavana ja turvallisena lämmitysmuotona. Nykyään yhdistyksen kulmakivenä on sama päämäärä eli lämmityslaiteasennusten laadun parantaminen. Jäsenistö koostuu pääosassa urakoitsijoista ja mukana on myös laitevalmistajia sekä energiantoimittajia. Yhdistyksen tärkein voimavara on urakoitsijajäsenet, jotka omalla kokemuksellaan luovat osaamistga ja paikallisten olojen tuntemista järjestön toimintaan. Yhdistys antaa myös koulutusta ja teknillistä neuvontaa sekä toimii yhteistyössä viranomaisten kanssa. Yhdistys on myös Tukes:in valtuuttama pätevyyskokeiden järjestäjä ja pätevyystodistukset myöntävä taho. Lämmitysalan suosituksia ja koulutusta: www.ley.fi Tekninen neuvontapalvelu: 010 617 7414