NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA- Outi Mäkelä yhdistää politiikassa harrastuksen ja työn. 2 Seurakuntavaalit tulevat. Mihin seurakunta käyttää rahaa? Nro 1 • 25.1.2018 • www.nurmijarvenseurakunta.fi 6 Paastonaika kutsuu hidastamaan. 16 ­ s i e t h Y ys ä r e k vastuu nälkää torjuu llä ja lähe a. n kauka 8

Teksti Markku Jalava PÄÄKIRJOITUS Piia Ahtee ▼ tiedottaja Uusi kunnanjohtaja Outi Mäkelä: Ruokatrendit ja rohkeus ”Nälkä. Mikä ihana tekosyy.” Tällä sloganilla mainosti eräs pikaruokaravintola tuotteitaan jokunen vuosi sitten. Se juolahti uudelleen mieleeni tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen materiaaleihin tutustuessani syksyllä. YV-keräyksen tuotolla torjutaan tänä vuonna nälkää lähellä ja kaukana. Nälkä, jonka aiheuttaa todellinen puute ruuasta, on todellisuutta yhä edelleen, vaikka etenkin näin länsimaissa eletään yltäkylläisyyden keskellä. Monella meistä on varaa valita se, mitä syö ja etenkin se, mitä ei syö. Lehtien ja nettisivujen tai blogipäivitysten otsikot kertovat, kuinka joku ruoka-aine on trendikäs tai kuinka jotakin ruokaa välttäessä on elämä saanut ihan uuden suunnan. Tämä on jotenkin ihan käsittämätöntä. Ei ole sattumaa, että Yhteisvastuukeräyksen aika osuu samaan aikaan paastonajan kanssa. Kun asiaa pohtii hiukan pidemmälle, huomaa tämän ruokakeskustelun absurdiuden. Siitä puhe, mistä puute, sanoo vanha sananlasku, mutta kyllä tätä puhetta ruuan äärellä riittää nimenomaan täysinäisten patojen tietämillä. Ruuasta on tullut elämäntavan osoittamisen keino, vähän samoin kuin pukeutumisesta tai musiikkimausta. Kannen kuva ▶ Tatu Blomqvist Afrikan lasten nälänhätään on ehkä sinunkin ruoka- pöytäsi ääressä vedottu, kun lautanen on pitänyt syödä sillä olevasta ruuasta tyhjäksi. Tämä vetoomus on moneen kertaan todettu pitämättömäksi – eihän minun ruokaani voida toimittaa kaukaisten maitten nälkäisille. Totta kuitenkin toinen puoli: jos lautasemme sisältö muuttuisi ekologisemmaksi, saattaisi ruuan jakautuminen maapallolla muuttua reilummaksi samaa tahtia. Monta näkökulmaa tulee mieleen nälkää miettiessä. Nälän osuessa kohdalle näköalat kuitenkin kapenevat, kun mietintämyssyn täyttävät vain ajatukset siitä, mistä seuraavan päivän aterian onnistuisi kyhäämään kokoon. Ei ole sattumaa, että Yhteisvastuukeräyksen aika osuu pitkälti samaan aikaan yhdessä paastonajan kanssa. Molemmat haastavat meitä katsomaan oman kuplan ulkopuolelle, näkemään lähimmäinen ja kysymään: mitä voisin hyväksesi tehdä? ◀ Nurmijärvestä voimme kaikki olla ylpeitä Nurmijärven uudeksi kunnanjohtajaksi valittiin joulukuussa kansanedustaja ja kunnanhallituksen puheenjohtajana kolmatta kauttaan oleva Outi Mäkelä. Hän aloittaa tehtävässä kevään aikana, kun Kimmo Behm jää eläkkeelle. O uti Mäkelä on toiminut pitkään kunnanvaltuutettuna ja on kolmannen kauden kansanedustaja. Tällä hetkellä hän on myös maakuntahallituksen puheenjohtaja. Perspektiiviä on siis moneen suuntaan. Outi sanoo kunnanjohtajan tehtävän kiinnostaneen häntä jo pitkään. ”Kunnissa on paljon mielenkiintoista menossa ja uskon, että kokemuksistani ja osaamisestani on tehtävän hoitamisessa hyötyä.” Nyt kun kotikunnassa paikka avautui, oli aika tarttua haasteeseen. Se tarkoittaa siirtymistä politiikasta virkamieheksi. ”Tiedän roolien erot ja rajat, kunnioitan niitä. Asiat ovat sinänsä pitkälti tuttuja ja uskon siirtymisen sujuvan ongelmitta”, hän vakuuttaa. Hän toivoo voivansa tuoda nurmijärveläiseen johtamiskulttuuriin lisää vuorovaikutusta ja avoimuutta.  Kansanedustajan tehtävä on luon- nollisesti ollut upea mahdollisuus osallistua koko maan kannalta keskeisiin asioihin. Siihen moni pyrkii jälleen ensi vuoden eduskuntavaaleissa. Outi sanoo politiikassa yhdistyneen ”TÄMÄ ON SE SANOMA, JONKA OLEMME HÄNELTÄ KUULLEET JA JONKA JULISTAMME TEILLE: JUMALA ON VALO, HÄNESSÄ EI OLE PIMEYDEN HÄIVÄÄ.” 1. Joh. 1: 5 2 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 25.1.2018 rakkaan harrastuksen ja työn. ”Monenlaisia asioita mahtuu vuosiin luottamushenkilönä ja on ollut hienoa huomata, että vaikka muutokset ovat joskus hitaita, niitäkin on saatu aikaiseksi.” ”Luottamustehtävissä olen päässyt tutustumaan hienoihin persooniin ja tekemään töitä mukavien ihmisten kanssa. Onneksi tulevassa työssä yhteisö ei kunnan osalta paljonkaan muutu.” Kunnanjohtajana Outi Mäkelä halu- aa olla kuunteleva, aikaansaava, rohkea ja tarvittaessa napakka. ”Kunnanjohtajana kannan toki erityisesti huolta organisaation toimivuudesta ja työhyvinvoinnista.” Hän muistuttaa, että pian valmistuvan uuden strategian myötä kuntaan saadaan yhteiset tavoitteet, jotka sitovat sekä valtuutettuja että virkakuntaa. ”Uskon, että nyt korostuvat palveluiden saatavuuden ja laadun lisäksi erityisesti talous, liikenne, kaupalliset palvelut ja maankäyttö.” Viestinnän ja kuntalaisvaikuttamisen kehittäminen ovat hänen mainitsemiaan tavoitteita. Niissäkin on lähdettävä ihmisten tarpeista. Rukous Jumala, Isämme ja Luojamme. Sinä sanoit jo aikojen alussa: ”Tulkoon valo.” Me kiitämme sinua kirkkaudesta, jonka olemme nähneet Pojassasi Jeesuksessa Kristuksessa, ja pyydämme: Varjele meidät maailman pimeydeltä ja epäuskon sokeudelta. Evankeliumikirja

Outi Mäkelä on Nurmijärven tähänastisista neljästä kunnanjohtajasta ensimmäinen syntyperäinen nurmijärveläinen. kunta, josta voimme kaikki olla ylpeitä. Miksi haaskata energiaa negatiivisuuteen tai nokitteluun, kun yhteispelistä ja tsempistä hyötyisivät kaikki?” Seurakunnan toiminta on hänel- le tuttua. ”Ensin tietysti kävin seurakunnan päiväkerhossa ja teini-iässä olin kerho-ohjaajana, isosena sekä lasten leireillä ohjaajana.”  ”Luottamustehtävien myötä olen päässyt nauttimaan monista kirkon ja kunnan yhteisistä hyvistä toiminnoista itsenäisyyspäivänä, kaatuneiden muistopäivänä ja veteraanijuhlissa.” ”Kirkon asema yhteiskunnassamme näkyy monella tavalla, mutta olen iloinen siitä, että kirkko on viimeaikoina osoittanut monien toimijoidensa kautta halua olla elää ja muuttua ihmisten ja nykypäivän arvojen mukana”, sanoo Outi Mäkelä. Hänen mielestään kunnan ja kirkon kannattaa tehdä laajaa yhteistyötä, sillä palvelutehtävämme risteävät monissa kohdissa. Kiinnostavaa toki on, minkälaisia muutoksia ja paineita mahdollinen maakuntauudistus on tuomassa kirkon suuntaan. ”Kunta ja kuntalaiset tarvitsevat kaikkia alueen toimijoita ja muodostamme yhdessä tärkeän verkoston. Kunta tarvitsee seurakuntaa ja kolmatta sektoria sekä yhdistyksiä yhä enemmän myös palveluiden tuottajina”, Outi Mäkelä toteaa.  Outi on ikänsä ollut mukana partios- ”Kunnan tulisi olla enemmän läsnä niissä kanavissa joissa ihmiset ovat. Se tarkoittaa nykyistä vahvemmin myös sosiaalista mediaa.” Nurmijärven kunnan päätöksenteossa on viime vuosina lisätty erilaisia vuorovaikutustilanteita ja kuulemisia kuntalaisten kanssa, mutta ”nyt on hyvä kartoittaa, ollaanko niiden suhteen oikeilla jäljillä”. ”Viestinnän pitää olla avointa, oikea-aikaista ja itse pidän hyvänä, että kunnan vastuulliset viranhaltijat olisivat myös omilla kasvoillaan vastaamassa toimialojaan koskevissa asioissa.” Nurmijärven Uutiset tekevät Outin mielestä kyllä hyvää työtä paperilehtenä ja verkossa.  Outi sanoi valintansa jälkeen, että ”ky- Kunta tarvitsee seurakuntaa ja kolmatta sektoria sekä yhdistyksiä yhä enemmän myös palveluiden tuottajina. Kynttilänpäivä Nimi juontaa juurensa siihen, että keskiajalla tänä py- hänä kirkoissa siunattiin vuoden aikana käytettävät kynttilät. Pyhän raamatullinen aihe on Jeesus-lapsen tuominen temppeliin ja jumalallinen kirkkaus, joka hänessä tuli maailmaan ja ilmeni meille. Tänä vuonna kynttilänpäivää vietetään su 4.2. Evankeliumikirja läpolitikoinnin aika on ohi.” Miten siihen päästään? Nurmijärvellä on maaseutumaista yhteisöllisyyttä, joka syntyy osin kylittäin, mutta hän sanoo olevan myös yhteisöllisyyttä yli kylärajojen esimerkiksi harrastusten ja yhdistystoiminnan kautta. ”Vahvat kylät ovat meillä vahvuus ja niiden omaa kulttuuria ei tule tukahduttaa.” Outi Mäkelää kokee kuitenkin, että kylien vastakkainasettelu on erityisesti viimevuosina saanut piirteitä, jotka ovat ehkä enemmän jarruttaneet kuin edistäneet asioita. ”Meillä on Suomen suurin maalais- sa. ”Partiolaisuus on minulle elämäntapa, joka vaikuttaa arvomaailmassani ja käyttäytymisessä. Luonto ja toisten auttaminen, sekä ratkaisujen löytäminen ja etsiminen ovat minulle tärkeitä asioita. Olen myös saanut partiosta paljon oppia, hyvää kokemusta ja johtamiskoulutusta sekä ystäviä”, hän luettelee partion antia elämässään. ”Mielestäni nurmijärveläiset ovat astetta sitkeämpää väkeä - Aleksis Kivi on tainnut sanoa ”takkutukkaisempaa”. Muistan, että esim. partiokisoissa nurmijärveläiset tunnisti aikanaan siitä, että periksi ei annettu.” Outi Mäkelä on havainnut täällä vallitsevan mukavan vastaanottavaisen tunnelman, jonka voi kohdata muun muassa toritapahtumissa tai liikuntapaikoilla. Vieraillekin ihmisille on helppo ruveta jutustelemaan. ◀ Sinä olet Jumalan kynttilä Palava kynttilä on rukouksen symboli. Liekki nousee taivasta kohti kuin ihmisen kaipaus. Samalla se jo loistaa Jumalan lämpöä ja kirkkautta. Kynttilänpäivänä kirkossa luetaan vanhasta Simeonista, joka näki Jeesus-lapsessa Jumalan kirkkauden, maailman valon. Kristuksen kirk­kaus. Se on sisäinen valo myös sinussa, syvimmällä sinussa. Jumala siunatkoon sinutkin, oman kynttilänsä. Loistakoon Kristuksen valo sinussa ja sinusta. Anni Pesonen Seurakuntapastori, Klaukkalan kirkkopiiri Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 25.1.2018 • 3

MERJA ERÄPOLKU Operaatio Joulun Lapsi kiittää joululahjakeräykseen osallistuneita! Joululahjoja toimitettiin tänä vuonna Euroopan köyhimmille alueille Moldovaan ja Romaniaan yhteensä kolme rekkakuormallista. Paketteja kertyi koko Suomesta 35.000 kpl, Nurmijärveltä matkaan lähti noin 300 joululahjaa. Keräyksen takana oleva Patmos Lähetyssäätiö järjestää näillä alueilla, joille lahjoja toimitettiin, myös humanitääristä apua avustamalla esimerkiksi sairaan lapsen sairaalaan pääsyä maksamalla sairaalan hoitomaksut sekä mahdollistaa Uuden Testamentin saamisen omalla kielellä. Seurakunnan jäsenmäärä hienoisessa laskussa Kirkkohallituksen ennakkotietojen mukaan Nurmijärven seurakunnan jäsenmäärä vuoden 2017 lopussa oli 30.434 henkeä. Verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen jäsenmäärä laski 298 jäsenellä. Seurakunnasta erosi vuoden aikana 404 henkeä. Kastettuja oli vuoden aikana 269 ja kuolleita 189. Kirkkoon liittyi muuten kuin kasteen kautta 104 uutta jäsentä. Näin ollen Nurmijärven kunnan asukkaista noin 72 % on seurakunnan jäseniä. Kausi- ja kesätyötä hautausmailla 2018 Nurmijärven seurakunta hakee työntekijöitä hautausmaiden ja seurakunnan viheralueiden vihertöihin. Hautausmaan työntekijöiden tehtävänä on pitää hautausmaa ja seurakunnan hoidettavaksi annetut haudat arvoaan vastaavassa kunnossa. He mm. haravoivat, istuttavat kasveja, kitkevät, kunnostavat ja hoitavat hautoja ja kukkapenkkejä, tekevät nurmikoita, raivaavat risukkoja, leikkaavat ruohoa yms. Haravat, harat, kottikärryt ja lapiot ovat yleisimmät työvälineet, lisäksi käytetään myös ruohonleikkuria, ruohotrimmeriä ja lehtipuhallinta. Hautausmaiden lisäksi työntekijät hoitavat myös seurakunnan muita piha-alueita. Hautausmaalla työskenteleviltä odotetaan ympäristöön sekä siellä käyviä omaisia kohtaan sopivaa käytöstä. Otathan myös huomioon, että työ on hyvää kuntoa vaativaa ulkotyötä, jota tehdään, satoi tai paistoi, työ alkaa klo 7.00 ja työaikana ei käytetä kännykkää. Tärkeää on, että asenne työntekoon on oikea, eli että olet positiivinen tekevä ihminen. Katso hakuohjeet seurakunnan nettisivuilta ja valitse joko kausi- tai kesätyö edellytystesi mukaan. Kun täytät hakemusta, varmista, että antamasi sähköpostiosoite ja muut yhteystiedot ovat oikein, niin vastaus tulee perille. SOVINNOSSA JUMALAN JA IHMISTEN KANSSA Raalan kinkerit to 1.3. klo 18 vanhalla koululla, Hynnänkorventie 281 Kirkkoherra Ari Tuhkanen, Raalan kylätoimikuntalaisia, kanttori Jonna Vartiainen, diakonissa Minna Väänänen Kahvitus Koko pitäjän suurkinkerit to 15.3. Paikka ilmoitetaan myöhemmin (katso Kirkonmäeltä-kolumni sivulla 7). Klo 18 keitto ja kahvi, n. klo 18.30 kinkerit alkavat Kirkkoherra Ari Tuhkanen, kanttori Satu Ranta, diakonissa Minna Väänänen Kinkereiden tuotto Yhteisvastuukeräykselle Tervetuloa! 4 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 25.1.2018 Vuoden 1918 tapahtumat tuntuivat myös Nurmijärvellä Teksti Markku Jalava S uomi 100-juhlavuoden jälkeen muistelemme vuoden 1918 tapahtumia. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi uudenvuodenpuheessaan, että ”vuosien 1917 ja 1918 muistot ovat liki vastakkaiset. Ensin tapahtui parasta ja sitä seurasi pahinta, mitä kansakunta voi kohdata. Itsenäisyyden vuosi vaihtui sisällissodan vuodeksi, eikä edes pitkä aika ole kaikkia sen arpia peittänyt.” Presidentti kehotti hieromaan sovintoa historian kanssa. Nurmijärvellä kunta ja seurakunta perustivat vuonna 2008 Kirkonkylään hautausmaan pääporttia vastapäätä Sovinnon puistoksi nimetyn paikan. Puiston perustamisella halutaan muistaa kaikkia vuoden 1918 tapahtumien aiheuttamien uhrien muistoa sekä tukea sopua lähellä ja kaukana asuvien ihmisten kesken. Puiston perustaminen lähti kymmenen vuotta sitten liikkeelle kirkonkyläläisen Erkki Lehtisen aloitteesta. Viime itsenäisyyspäivänä puistossa paljastettiin Nurmijärvi-seuran aloitteesta laatta, jossa kerrotaan puiston tarkoituksesta. Laatan paljasti jälkeen kirkkoherra Ari Tuhkanen. kevään 1918 väkivaltaista yhteentörmäystä punaisten ja valkoisten välillä – venäläisten ja saksalaisten sotilaiden avustamana – alkoi jo vuotta aikaisemmin. MaasVuoden 1918 kansalaissota kosketti rassa oli edelleen paljon venäläistä sotaväkeä kaasti myös Nurmijärveä. Kansallisen so- ja maan poliittisesta suunnasta oli erilaitasurmaprojektin tietojen mukaan kuoli sia odotuksia. Nurmijärvellä kirjoilla olleita henkilöitä Kesällä 1917 työväki ja porvaristo perustivat kaartejaan valvomaan järjestyssotaan liittyvissä tapahtumissa 190. tä. Väkivaltaa yritettiin kuitenkin välttää Tammi–toukokuussa 1918 kuoli Nurmijärvellä sotaan liittyen 61 henkilöä, ja pitää joukot kurissa, mutta loppujen lopuksi väkivalta peri voiton. joista punaisten puolella olleita 53 ja yhdeksän valkoisten puolella. Heistä naisia Yhteiskunnallinen tilanne oli 1900-luoli kolme ja nuorin kuolemanrangaistuk- vun alkuvuosikymmeninä myös Nurmiseen tuomittu oli 16-vuotias. järvellä vaikea. Torpparikysymys oli polttava. Myös elintarviketilanne oli surkea. Seurakunnan väkilukutietoihin vuodelta 1918 oli merkitty sotaan liittyviä Elintarvikelautakunta pyrki keväästä 1917 kuolinsyitä: tapaturmaisesti 7, murhattu 7, lähtien hankkimaan viljaa ja jakamaan sikaatunut 34, teloitettu 45, tehnyt itsemur- tä tarvitseville. han 3. Nämä kuolinsyyt on ilmoitettu 98 Tilannetta hankaloittivat tuohon aivainajasta, joten silloiset tiedot eivät kata kaan saadut huonot sadot. Työllisyyttä pyrittiin parantamaan teettämällä yleisiä kaikkia sodan nurmijärveläisiä uhreja. töitä kuten teitä. Sisällissota alkoi tammikuun lopulNurmijärvellä oli vuoden 1906 jälkeen la 1918 monien sosiaalisten ja poliittisten alettu perustaa punakaarteja työväenyhdistysten rinnalle, mutta ne elivät hiljaistekijöiden seurauksena. Kehitys kohden

LAURI KOSTIA/NURMIJÄRVEN MUSEO Nurmijärven elintarvikekanslia (1917 – 18) sijaitsi Kirkonkylän kansakoulun tiloissa. Virkailijat ovat vas. lukien Ilmi Auranen, Lauri Kostia, Helmi Mäkelä ja Aune Vallinkoski (taaemman pöydän ääressä). Yhteiskunnallinen tilanne oli 1900-luvun alkuvuosikymmeninä myös Nurmijärvellä vaikea. Torpparikysymys oli polttava. Myös elintarviketilanne oli surkea. eloa, kunnes syksyllä 1917 niitä alettiin käynnistää uudelleen. Irja Sormunen päätyy Nurmijärven pitäjänhistoriassa (osa 3) johtopäätökseen, että Nurmijärvellä ei työväestökään ollut kovin halukas aseelliseen toimintaan. Tilanne oli siten samankaltainen kuin koko maan työväenliikkeessä. Joka tapauksessa punakaartit ryhtyivät toimimaan ja niihin liittyi runsaasti myös nurmijärveläisiä. Myös valkoisella puolella oli täällä vahva kannatus. Suojeluskuntaa oli ryhdytty perustamaan syksyllä 1917, mutta sen organisoiminen oli kesken. Poliittisen tilanteen kärjistyessä suoranaiseksi sodaksi tammikuun lopus- Sovinnon puiston muistolaatan paljasti 6. joulukuuta 2017 kirkkoherra Ari Tuhkanen. sa 1918 siirtyi Etelä-Suomi nopeasti punaisten hallintaan. Helmikuussa he ottivat haltuunsa Nurmijärven kunnalliset hallintoelimet. Punaisten tekemät murhat tapahtuivat sodan alkuvaiheessa tammihelmikuun aikana. Valkoinen armeija järjestäytyi Pohjanmaalla ja lähti sieltä kohden etelää. Huhtikuussa saksalaiset nousivat maihin Hangossa ja lähtivät etenemään sisämaahan. Kun punaisten yleinen tilanne EteläSuomessa vaikeutui Tampereen menetyksen jälkeen ja kun saksalaiset etenivät Uudellamaalla, tuntui tilanteen muutos myös Nurmijärvellä. Saksalaisten tullessa huhtikuun 20. päivän tienoilla Nurmijärvelle ­syntyi muutamia kahakoita. Holmassa kaatui saksalainen sotilas Gustaf Zapf, jonka hauta on Nurmijärven hautausmaalla. Haudalle pystytettiin myöhemmin juhlallisesti muistokivi. Saksalaiset kulkivat Nurmijärven läpi Noppoon, jossa yhtyivät suomalaiseen valkoiseen joukkoon ja lähtivät valtaamaan Hyvinkäätä. Nurmijärven sotatapahtumat olivat varsin vähäisiä verrattuna esimeriksi taisteluun Hyvinkäästä. Nurmijärvellä valta siirtyi huhtikuun 20. päivän jälkeen valkoisille. Toukokuussa taistelut olivat ohi ja alkoi surullinen jälkivaihe. Sodassa ja sen jälkiselvittelyissä kuoli noin 34 300 suomalaista, mikä on enemmän kuin talvisodassa suurin piirtein samassa ajassa. Toukokuussa alkoivat sodan jälki- selvittelyt myös Nurmijärvellä. Merkittävin tapahtuma oli Perttulassa osaksi pitäjän ulkopuolisin voimin lyhytaikaisesti istunut kenttäoikeus, jossa kuolemantuomioita ehdittiin antaa ja panna täytäntöön kolmisenkymmentä. Pitkään vuosien 1918 uhrien kohtaloita selvitellyt Tauno Tukkinen sanoo punaisten puolella olleista nurmijärveläisistä kuolleen kaikkiaan 160 (Tukkinen, Totuutta jäljittämässä. Karjalohja 2001). Punaisista noin 30 kuoli Perttulan Ketunnumella kenttäoikeuden tuomitsemina. ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 25.1.2018 • 5

IKKUNA MAAILMAAN Toivon kipinöitä Sinnikästä työtä keski-aasialaisten keskuudessa teksti Eeva Halonen H ▼ Kuvat Juhani Mäkilän arkisto eini ja Juhani Mäkilä olivat Nurmijärven seurakunnan nimikkolähetteinä Keski-Aasiassa vuodesta 2010. Alueen turvallisuustilanteen heikennyttyä he palasivat Suomeen vuoden 2014 lopussa. Sen jälkeen olemme edelleen tukeneet paikallisten jatkamaa mielenterveystyön kehittämisprojektia. Se tulee siirtymään paikallisten viranomaisten hoidettavaksi. Näköpiirissä ei ole työntekijöiden paluu Juhani Mäkilä jatkaa Nurmijärven nimikkolähettinä, tällä kertaa kotimaassa. alueelle. Kun pakolaisaalto on muuttanut Suomea myös lähetyshistoriallisesti, kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 4.12.2018 vahvistaa kieli- ja kulttuuritaitoisen islam-asiantuntijan ja kouluttajan Juhani Mäkilän nimikkosopimuksen. Juhani kertoo itsestään ja tehtäväs- tään: Olen kotoisin Heinolasta. Nykyisin asun vaimoni Heinin kanssa Riihimäellä. Olen koulutukseltani autoinsinööri, mutta käytännössä moniosaaja. Suomessa olen toiminut autoalalla, Kansanlähetyksen keskustoimistolla tieto- ja viestintätekniikkapäällikkönä sekä Kansanlähetysopiston huoltopäällikkönä ja maahanmuuttajalinjan työntekijänä. Vapaa-ajallani rentoudun metsätöissä. Olin vuosina 1990–1999 perheeni kanssa työssä Keski-Aasiassa sekä uudelleen vuosina 2010–2014 lastemme aikuistuttua yhdessä vaimoni Heinin kanssa. Keski-Aasiassa toimimme kehitysyhteistyön tehtävissä maassa, jossa ei vielä ole virallista kristillistä kirkkoa tai seurakuntaa ja jossa ei voi avoimesti tehdä lähetystyötä. Evankeliumi leviääkin siellä ihmiseltä ihmiselle – Jumalan Sana ei ole kahlehdittu. Keski-Aasiassa vietettyjen Lähetystyö KeskiAasiassa ▶▶Suomalaiset järjestöt ovat tehneet työtä KeskiAasiassa 1960-luvulta alkaen ▶▶Ne ovat olleet mukana mm. terveydenhuoltoa, koulutusta, kuntoutusta, tekniikkaa, pienyritystoimintaa ja kyläyhteisöjen kehitystä tukevissa projekteissa  ▶▶Suomessa alueelta tulleita pakolaisia on yli 6000 ▶▶Kansanlähetysopistossa Hausjärvellä heitä on opiskelijoina tällä hetkellä 30 KESKI-AASIA vuosien aikana perehdyin paikalliseen uskontoon, kulttuuriin ja tapoihin sekä sain sujuvan darin kielen taidon. Aloitin 1.9.2017 uuden tehtäväni maahanmuuttajatyöntekijänä kotimaasta käsin. Tehtäviini kuuluu afgaanitaustaisten maahanmuuttajien kohtaamista heidän omalla äidinkielellään (dari) ja suomalaisen kulttuurin sekä tapojen opettamista heille. Toimin myös islam-asiantuntijana eli kouluttajana sekä resurssi- ja tukihenkilönä maahanmuuttajien parissa työskenteleville kristityille, seurakunnille ja muille järjestöille. Lisäksi pidän yhteyttä Keski-Aasian yhteistyötahoihin ja -kumppaneihin. Vastauksena muuttuneeseen lähetystyön globaaliin tilanteeseen kohtaan uudessa työssäni ihmisiä, joiden tavoittamiseksi aikaisemmin täytyi matkustaa kauas ja vaikeisiin olosuhteisiin. Nämä maahanmuuttajat tulevat nyt luoksemme, ja voimme työskennellä heidän parissaan vapaasti omassa maassamme. Työni on lähetystyötä kotimaassa. Lähettäjinä ovat seurakunnat ja yksityiset tukien niin taloudellisesti kuin esirukouksin. Tulen kirjoittamaan säännöllisesti uutiskirjeitä, jossa kerron työstäni ja sen tuloksista. Tervetuloa mukaani tekemään lähetystyötä Suomessa! ◀ Amandan aamukahvit Rakkaudella katettu. Rohkaisulla maustettu. Yhdessä jaettu kiireetön hetki aamuusi. Sinulle nainen! Lauantaisin klo 10–12 Klaukkalan kirkon srk-salissa (Ylitilantie 6) 27.1. 3.3. 28.4. Jeesus kohtaa ­naisen Riitta Keskimäki Musiikki Jonna Vartiainen Rukous – puhetta Jumalan kanssa Marjatta Airaksinen Musiikki Aino-Maija ­Riutamaa-de Mata Minä olen Amanda – naisen elämää kuvin, sanoin, lauluin Amanda-tiimi ja kanttori Satu Ranta. Vapaaehtoinen kahvimaksu 5 €. 6 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 25.1.2018

seurakuntavaalit. fi on rohkea on turvallinen uskoo rakastaa minun kirkkoni SEURAKUNTAVAALIT ▼ 2018 minun kirkkoni Hyvät pahat rahat Kirkon rahankäyttö puhuttaa. Nyt viimeksi otsikoihin nousi Helsingin piispan Teemu Laajasalon luottokorttikuitit ja niihin liittyvät epäselvyydet. Mekin seurakunnan viestinnässä saamme melko tasaiseen tahtiin vastata siihen, miksi seurakunta käyttää rahaa vaikkapa parkkipaikkojen kunnostukseen sen sijaan, että niillä tuettaisiin vähävaraisia lähimmäisiämme. H yvä onkin, että puhututtaa. Ei nimittäin ole olemassa mitään erityisiä kirkon rahoja. Rahat, joita seurakunta olemassaoloonsa käyttää, tulevat meiltä jokaiselta, seurakuntalaisilta. Kirkollisvero peritään osana valtion verotusta ja sen määrän voi jokainen tarkistaa veroilmoituksestaan. Nurmijärvellä kirkollisveroprosentti on jo jokusen vuoden ollut 1,45 %. Kirkollisverotuottojen lisäksi kirkko saa valtiolta korvausta kulttuurihistoriallisesti tärkeiden kiinteistöjen ja muiden kohteiden, käytännössä siis kirkkojen ja hautausmaiden ylläpidosta. Tämä valtionosuus on korvannut ai- emman yhteisöverotuoton. Nurmijärven seurakunnassa käyttötalouden nettokulujen on vuonna 2018 arvioitu olevan noin 8 miljoonaa euroa. Niistä 56 % ohjautuu tulevana vuonna toimintaan, 25 % kiinteistöjen ylläpitoon, huoltoon ja kunnostukseen, 7 % hautatoimen osalle ja 12 % hallintokuluihin. Toimintaan siis käytetään vuonna 2018 reilut neljä miljoonaa euroa. Nykyiset päättäjät kirkkoneuvostossa ja ‑valtuustossa ovat päättäneet ohjata siitä liki puolet, 1,9 miljoonaa lapsille, perheille ja nuorille. Näillä rahoilla siis palkataan lastenohjaajia, järjestetään päivä- ja perhekerhoja ja pyhäkouluja, pidetään rippikouluja ja hankitaan erilaisia materiaaleja ja tavaroita kerhojen ja piirien käyttöön. kuunteleeuskaltaa toivoo on lähellä on mukana uudistuu auttaa on avoin inhimillinen on perinteinen Diakoniatyöhön eli heikoimmas- sa asemassa olevien ihmisten auttamiseen seurakunta käyttää reilut puoli miljoonaa, jotta elämä olisi jokaisella elämisen arvoista ja siihen olisi mahdollisuuksia. Lisäksi talousarvioon sisällytetään erilaisia investointeja, jotka pitkälti kohdistuvat kiinteistöjen kunnostukseen ja uudistamiseen. Tänä vuonna investointeja suunnitellaan olevan 1,5 miljoonan arvosta, joista suurimmat ovat edellisvuodelta siirtyneet Kirkonkylän Ison pappilan peruskorjaus sekä Nurmijärven hautausmaan uusi sosiaalitilojen rakennus. Ensi marraskuussa valitaan seura- kuntavaaleissa jälleen uudet päättäjät kirkkovaltuustoihin. Luottamushenkilöt ovat avainasemassa päättämässä siitä, mihin seurakunnan varoja käytetään ja minkä verran. Jos siis edellä esitettyyn rahanjakoon pitäisi mielestäsi saada muutosta tai jos haluat olla mu- kana päättämässä siitä, että rahat tulee jatkossakin jakaa kuten nyt, kannattaa seurata ehdokasasettelun etenemistä. Aikataulu selkenee kevään aikana, mutta ehdokaslistoja aletaan kerätä varmaankin loppukeväästä. Piia Ahtee Sovinnossa Jumalan ja ihmisten kanssa Taaksemme jäänyt vuosi oli kaksinkertainen merkkivuosi. Reformaatio 500 ja Suomi 100 olivat nuo suuret aiheet. Myös alkanut vuotemme on merkittävä, mutta varsin toisenlaisesta syystä. Sovinto 100 on nyt se teema, jota kirkko – ja samalla toki koko muukin yhteiskuntamme - pitää esillä vuonna 2018. Sisällissodan satavuotismuisto on raskas; edelleen kansakuntamme kantaa sen arpia sydämessään. Sovinto 100 kuitenkin muistuttaa, että vaikka muistamme, saamme unohtaa vihan ja katkeruuden ja löytää sovinnon. Sovintoa tarvitsemme myös yhteisen isänmaamme edelleen yhteistuumin rakentamiseksi. Sovintoon pääseminen on tärkeää samoin tie- tysti aivan jumalasuhteessamme. Kirjoista parhain sanoo sen näin: ”Jumala itse teki Kristuksessa sovinnon maailman kanssa eikä lukenut ihmisille viaksi heidän rikkomuksiaan; meille hän uskoi sovituksen sanan. Me olemme siis Kristuksen lähettiläitä, ja Jumala puhuu teille meidän kauttamme. Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa sovintoon Jumalan kanssa. Kristukseen, joka oli puhdas synnistä, Jumala siirsi kaikki meidän syntimme, jotta me hänessä saisimme Jumalan vanhurskauden.” (2. Kor. 5: 19-21) Sovintoon pääsemisestä Jumalan ja ihmisten – ja itsemme kanssa – aion puhua myös tämän vuoden kinkereillä. Katso erillinen ilmoitus niistä. Ensimmäiset kinkerit ovat Raalassa vanhalla koululla, mutta koko pitäjän suurkinkerien paikka ratkeaa kun saamme tietää, onko Rauhanyhdistyksen toimitilan laajennus maaliskuussa jo siinä vaiheessa, että pääsemme taas sinne pitämään kinkereitä. KIRKONMÄELTÄ Ari Tuhkanen ▼ kirkkoherra Varapaikkana on Nurmijärven seurakuntakeskus. Paikoista riippumatta tule siis joka tapauksessa kuuntelemaan ja keskustelemaan, mitä sovinto sen eri merkityksissään merkitsee kaikkien meidän elämässämme. Sovintoa ja Vapahtajamme siunausta alka- neen vuoden matkaasi toivottaen. ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 25.1.2018 • 7

Yhteisvastuu­keräys Yhteisvastuukeräys avataan sunnuntaina 4.2.2018 ▶▶Rajamäki: klo 10 messu Rajamäen kirkossa, kirkkokahvit ja info seurakuntasalissa ▶▶Klaukkala: klo 18 iltamessu Klaukkalan kirkossa, kirkkokahvit ja info seurakuntasalissa. Myyjäiset ja arpajaiset. ▶▶Kirkonkylä: klo 10 messu Nurmijärven kirkossa, kirkkokahvit ja info srk-keskuksessa Lipaskeräystempaus kauppojen ovilla pe 9.2.ja la 10.2. Tule mukaan lipaskerääjäksi! Ilmoittautuminen/tiedustelut: Kirkonkylä Tuula Moström p. 050 307 2982 Klaukkala Asta Kahra p. 050 367 9671 Rajamäki Minna Väänänen p. 050 356 4936 Yhteisvastuukeräyksen hyväksi pidetään kahviota Pääsiäisvaelluksella hiljaisella viikolla 25.–29.3. Tule mukaan myymään kahvioon! Ilm./lisätiedot Hanna Alava p. 040 760 2607. Lahjoita netissä tai pankissa seuraaville tileille: Nordea FI16 2089 1800 0067 75 Aktia FI82 4055 0010 4148 41. Käytä viitettä 308401, jolloin lahjoituksesi kirjautuu kokonaan Nurmijärven seurakunnan tuotoksi. Konsertti yhteisvastuun hyväksi Klaukkalan kirkossa torstaina 15.3. klo 19. Klaukkalan kirkon kuoro, johtaa ja soolo Mikko Peltokorpi, Jaana Jäkälä, soolo. Soitinyhtye. Ohjelma 10 €. Vapaa pääsy. Tervetuloa! Kahvikonsertti Yhteisvastuun hyväksi Lasten hätää on vaikea kestää Tekstit Salla Peltonen kuvat Tatu Blomqvist Rajamäen Artturi-salissa la 10.2. klo 18 Musiikkiopiston orkesteri Musicista soittaa wieniläisiä valsseja. 8 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 25.1.2018 B ullen Bolli toimi EteläSudanissa alakoulun matematiikan opettajana. – Olin opettamassa, kun hyökkäys alkoi. Kiirehdin kotiin, mutta vaimo ja lapset eivät enää olleet siellä. Lähdin juoksemaan ja etsimään perhettäni. Kyselin ihmisiltä ja lopulta löysin heidät, Bullen kertoo. – Ihmisiä napattiin ja tapettiin. Yksi heistä oli setäni. Bullenilla on neljä lasta, 7-, 5- ja 1-vuotiaat tytöt sekä 3-vuotias poika. Lisäksi perheessä asuu Bullenin nuorempi veli ja kuusi alakouluikäistä sukulaislasta, joiden vanhemmat eivät itse pysty huolehtimaan lapsistaan. – Tyttövauvamme syntyi metsässä

Uganda on vastaanottanut kesästä 2016 lähtien Etelä-Sudanista yli miljoona pakolaista. pakomatkan aikana. Se oli hirvittävää, vettä satoi kaatamalla ja pelkäsin, etten osaa tehdä mitään vaimoni auttamiseksi. Onneksi paikalta löytyi vanhempia naisia, jotka tulivat avuksi. Bullen perheineen söi kolme päivää kestäneen pakomatkan aikana pelkkiä pähkinöitä, mutta selvisivät niiden avulla matkasta. Pakolaisasutusalueella Ugandassa yksi perheen suurimmista haasteista on ruoka. – Lapset itkevät nälkäänsä, mutta meillä ei ole mitään annettavaa heille. Tällä hetkellä pystymme syömään vain yhden aterian päivässä. Se tuntuu todella pahalta. Lapset myös pelkäävät ja kyselevät edelleen, että eihän kukaan tee heille enää mitään pahaa. Muistot tuovat pahoja asioita mieleen. Myöskään pakolaisten terveydenhuollon tilanne ei ole kovin hyvä. Monia sairauksia pyritään Bullenin mukaan hoitamaan pelkillä kipulääkkeillä. Hän kertoo, että pakolaisuuteen on vaikea sopeutua. – Olen hyvin koulutettu ja kotona Etelä-Sudanissa pystyin hankkimaan perheelleni lähes kaiken tarpeellisen. Täällä ihmisillä ei ole juuri mahdollisuuksia saada minkäänlaista työtä. Myös Bullen kaipaa tekemistä. Hän on pestautunut vapaaehtoiseksi Bidibidin pakolaisasutusalueella toimivaan lastensuojeluohjelmaan, ja pyrkii tämän kautta parantamaan eri- tyisesti lasten asemaa ja olosuhteita. Myös omille lapsilleen hän toivoo parempaa elämää. Pikkulasten tilanne pakolaisasutuksessa on erityisen hankala, sillä Bidibidissä ei ole esikoulua. Opettajana Bullen näkee esiopetuksen tärkeyden. Esikoulun käyneillä lapsilla on paljon paremmat edellytykset oppia ja menestyä koulussa. Suurperheen isä toivoo, että tilanJATKUU SEURAAVALLA SIVULLA ▶▶▶ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 25.1.2018 • 9

▶▶▶ JATKUU ne Etelä-Sudanissa rauhoittuisi mahdollisimman pikaisesti ja hän voisi palata takaisin kotiin perheensä kanssa. Yhteisvastuu 2018 torjuu nälkää ja köyhyyttä maailman katastrofialueilla ja Suomessa. Lahjoittamalla keräykseen tuet esimerkiksi Bullenin tavoin kodeistaan sotaa paenneita ja toimeentulon äärirajoilla sinnitteleviä perheitä parantamaan toimeentuloaan. Aikuisille järjestetään esimerkiksi maanviljelytaitoja parantavaa koulutusta. Lapsia ja nuoria autetaan pääsemään kouluun mahdollisimman pian. Suomessa Yhteisvastuukeräyksellä tuetaan taloudellisesti vaikeassa tilanteessa eläviä ihmisiä yhteistyössä Kirkon diakoniarahaston ja paikallisseurakuntien kanssa. Diakoniarahastosta myönnetään noin 2 000–4 000 euron suuruisia kertaluontoisia avustuksia seurakuntien diakoniatyön kautta esimerkiksi välttämättömiin hankintoihin tai talouden tasapainottamiseen sairauden, pitkittyneen työttömyyden tai yllättävän elämäntilanteen vuoksi kohtuuttomiin vaikeuksiin joutuneille ihmisille. Seurakunnissa yhteisvastuuvaroin pyritään tuomaan välitöntä helpotusta vähävaraisten ihmisten arkeen esimerkiksi ruoka-avun kautta. Etelä-Sudanista paennut suurperheen isä Bullen Bolli (oranssissa paidassa) toimii vapaaehtoisena lastensuojelutyössä Bidibidin pakolaisasutusalueella Pohjois-Ugandassa. Yksin lasten kanssa 30 -vuotias Lilia Moyo pakeni Etelä-Su- Vaikka arki on vaikeaa, EteläSudanista paennut Lilia Moyo iloitsee saamistaan kasvien siemenistä ja viljelykoulutuksesta. Pian ruokavalioon saadaan vaihtelua. danista Ugandaan lokakuun 2016 lopussa. – Sotilaat tulittivat ihmisiä ja kaikki lähtivät juoksemaan eri suuntiin, Lilia muistelee kotiseutunsa sekasortoista tilannetta. Hänen miehensä halusi jäädä Etelä-Sudaniin puolustamaan kotia ja Lilia lähti lastensa sekä veljensä ja tämän lasten kanssa pakomatkalle. Matka kävellen Etelä-Sudanista Ugandaan vei perheeltä kuukauden. – Pienten lasten vuosi oli pakko pysähtyä aina pariksi päiväksi lepäämään. Uupuneet lapset kieltäytyivät kävelemästä, emmekä pystyneet kantamaan kaikkia. Vaikka aseiden ­äänet lähestyivät, ruoka oli pakko laittaa loppuun, jotta lapset pystyivät jatkamaan matkaa, Lilia kertoo. Hänen veljensä palasi pian takaisin Etelä-Sudaniin ja Lilia jäi yksin pitämään huolta neljästä omastaan ja neljästä veljensä lapsesta. Vaikka Bidibidin pakolaisasutusalueella Ugandassa on turvallista, lapset eivät voi kovin hyvin. Esimerkiksi malaria tulee usein ja lääkkeitä ei aina saa. Lilia murehtii myös isoäitiään, joka ei ikänsä ja vointinsa vuoksi pystynyt lähtemään pakoon ja hänen oli pakko jäädä kotiin. Lilia ei ole kuullut uutisia hänestä. Etelä-Sudanissa Lilia viljeli maata, myi tuotteita markkinoilla ja sai tästä elantonsa perheelleen. Nyt hän tuntee itsensä turhautuneeksi tekemisen puutteen vuoksi. Päivät kuluvat yksitoikkoisesti ruoan loppumista peläten ja ruoka-avustusta odotellen. Lilia haluaisi kovasti työskennellä, jotta voisi parantaa perheensä elinolosuhteita. Hän on erityisen kiitollinen Kirkon Ulkomaanavulta saamistaan siemenistä ja viljelykoulutuksesta, josta saatuja vinkkejä perhe opettelee nyt soveltamaan käytännössä. Maanviljely keittiöpuutarhassa tuo tekemistä arkeen sekä kovasti kaivattua lisää perheen ruokavalioon. Tulevaisuudessa osa tuotteista saattaa riittää myyntiin asti ja perhe pystyy parantamaan omavaraisuuttaan. Yhteisvastuu 2018 torjuu nälkää ja köyhyyttä maailman katastrofialueilla ja Suomessa. Lahjoittamalla keräykseen tuet esimerkiksi Lilian tavoin kodeistaan sotaa paenneita ja toimeentulon äärirajoilla sinnitteleviä perheitä parantamaan toimeentuloaan. ◀ Jos joku pyytäisi mukaan ”Mistä kukaan tällä asumattomalla seudulla voi hankkia leipää näiden kaikkien ruokkimiseksi?” (Mark. 8:4). Näillä sanoilla opetuslapset lähestyivät Jeesusta halutessaan auttaa 4000 hengen nälkäistä ihmisjoukkoa. Jeesus siunasi opetuslasten hallussa olevat muutamat leivät ja kalat. Koko iso ihmisten joukko söi tarpeekseen ja tähteitäkin jäi. Kristuksen käsky ja esimerkki lähimmäisen rakastamisesta velvoittavat jokaista kristittyä. Mutta ihmisillä on yhä enemmän myös oma halu auttaa muita ihmisiä. ”Tekisin mielelläni vapaaehtoistyötä, jos joku pyytäisi mukaan, jos olisi tarjolla mielekästä tekemistä, jossa osaamisestani olisi oikeasti hyötyä ja jos saisin itse päättää, miten, koska ja minkä verran työskentelen.” Tuoreiden tutkimusten mukaan suomalaiset haluavat tehdä hyvää ja osallistua vapaaehtoistoimintaan, jos joku pyytää mukaan. Hyvä seurakuntalainen, minulla on ilo kutsua sinut mukaan yhteisvastuukeräykseen: lähimmäisenrakkauden kansanliikkeeseen, jonka tarkoitus on tuoda piilossa oleva hätä esiin ja toimia äänenä niille, jotka eivät itse saa ääntään kuuluviin. Yhteisvastuukeräys 2018 torjuu nälkää ja köy- hyyttä Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Tämän vuoden keräys alkaa sunnuntaina 4.2. kaikissa kirkoissamme, Kirkonkylässä ja Rajamäellä klo 10 ja Klaukkalassa klo 18. Messun jälkeen on kirkkokahvilla infoa yhteisvastuukeräyksestä ja voit ilmoittautua lipaskerääjäksi. Varsinainen lipaskeräys toteutetaan 10 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 25.1.2018 9.–10.2. kaikissa taajamissa. Yhteisvastuukerääjiä tarvitaan mukaan ja toivon, että rohkeasti ilmoittaudut mukaan mahdollisimman pian esim. puh. diakonissa Minna Väänänen 050 356 4936. Kerääjänä oleminen ei vaadi suuria asioita. Voit kerätä yksin tai kaksin ja kaikki nuorista ikäihmisiin ovat tervetulleita mukaan. Riittää, että sinulla on 1–2 tuntia aikaa ja halua olla lippaan kanssa yleensä kaupan sisätiloissa ja kysyä ohikulkevilta: ”Haluatko osallistua yhteisvastuukeräykseen” tai sanoa pelkästään ”kiitos lahjoituksestasi”. Kerääjänä saat niin hyvän mielen, paljon mukavia kohtaamisia kuin myös kupposellisen kahvia, teetä ja voileipää ”työvuorosi” päätyttyä. Lipaskeräyksissä ja yhteisvastuutapahtumissa käy lahjoituksena vain käteinen raha. Voit kuitenkin ottaa osaa keräykseen myös lahjoittamalla netissä tai pankissa seuraaville tileille: Nordea FI16 2089 1800 0067 75 tai Aktia FI82 4055 0010 4148 41. Käytä viitettä 308401, jolloin lahjoituksesi kirjautuu kokonaan Nurmijärven seurakunnan tuotoksi. Lämpimin yhteisvastuuterveisin ◀ Sirpa Rantala Nurmijärven seurakunnan yhteisvastuukeräyspäällikkö

KIRJAHYLLYSTÄ ”Kaikki on ollut alusta alkaen”, kirjoittaa Juha Hurme Kirjallisuuden viime vuoden Finlandia-palkinnon voittaja Juha Hurme aloittaa palkintoteoksensa Niemi melkein alusta eli maailmankaikkeuden synnystä. Hän kirjoittaa, että ”alussa annettiin kaikki, mitä meillä on”. Kaikki on siis ollut olemassa siitä lähtien, mutta sen olomuoto on toki muuttunut. Maailmankaikkeus sai alkunsa alkuräjähdyksestä, jonka aiheuttama liike jatkuu yhä. Mutta mikä sai kaiken liikkeelle, siihen ei Hurmeella ole vastausta. Hän kyllä pohtii kysymystä, miksi. Yksi vastaus on, että ”muuten vain”. Hurme toteaa, että kosmoksessa (= maailmankaikkeus) ei ole rajoja, on vain vuorovaikutus. Kaikkien liike on riippuvainen toisistaan. Niemi palkittiin kaunokirjallisena teoksena, mutta se liikkuu jossain faktan ja fiktion rajamailla. Hurme kirjoittaa tosiasioista kaunokirjallisella tavalla. Hän käyttää paikoin kevyttä tai rempseää kieltä ja yhdistelee asioita myös taiteilijan vapaudella. Tuloksena kirjan sivuilla tulee vastaan hyviä ja hauskojakin oivalluksia. Niemi tarkoittaa aluetta, jota myöhemmin alettiin kutsua Suomeksi. Hän yhdistää meidän historiamme laajempaan maailmanhistorialliseen kehykseen. Välillä ollaan Lähi-Idäs- sä ja sitten samaan aikaan täällä Itämeren rannoilla. Ihmisen kehitystä seurataan tapojen ja taitojen sekä varsinkin viestinnän kehityksen kautta. Ehkäpä kulttuuri on hyvä yleisnimitys sille kaikelle. Välillä Hurme katsoo asioita kauempaa, sitten taas jostain yksityiskohdasta käsin. Kieli ja sanat saavat luonnollisesti suuren merkityksen ihmisen kehityksessä, onhan Hurme nimenomaan sanan käyttäjä. ”Jokainen sana on voimasana, sana on sen kohteen näkymätön olemus.” Kirjoittaja pitää ihmistä pohjimmiltaan hyvänä ja sanoo pahuuden johtuvan tietämättömyydestä. Ehkä vallan halullakin on osuutta ihmisen toiminnassa. Uskontoihin Hurme suhtautuu kriittisesti. Runoilijoiden ja taiteilijoiden motiivit tuntuvat olevan hänestä arvokkaita, kirkonmiesten tarkoitusperät hän näkee arveluttavina. Kalevala saa Hurmeen selvästi innostumaan. Sanojen merkityksistä ja nimien synnystä on hänellä monta hyvää ajatusta. Kaikki muuttuu, toisaalta paljon samaa toistuu. Esimerkki: 500-luvun uutisia olivat hallitsemattomat pakolaisvirrat ja ankarat ilmasto-olosuhteet. Viime päivien #me too ‑kampan- Juha Hurme (s.1959) on monipuolinen teatterin tekijä ja kirjoittaja, jota on nähty näyttämöllä myös Nurmijärvellä. jaan yhdistyy tieto naisrauhan säätämisestä Ruotsin lakiin 1200-luvulla. Yksi oivallus on, että meidän ensimmäinen kirjakielemme oli latina. Ahaa-elämys oli sekin nippelitieto, että tutun Ukko Noan sävelsi ruotsalainen Carl Bellman. Niemi ulottuu ajallisesti 1800-luvun alkuun eli Ruotsin vallan loppuun. Nurmijärveläisenä merkitsin ylös, että säveltäjä Bernhard Henrik Crusellista on kirjassa sivun verran ja Kiven ystävänä Hurme tietysti siellä täällä mainitsee myös hänet. Nimihakemisto lisää 448-sivuisen kirjan käyttökelpoisuutta. Niemi käy siten myös hakuteokseksi. Kaiken kaikkiaan Niemi on erilainen, mutta mainio lukukirja (Teos 2017). Markku Jalava Ilo, vastuu ja armo menivät pussauskoppiin… … ja mitäs sieltä tulikaan – ihminen, joka elää harmoniassa luomakunnan kanssa! Hän iloitsee elämästä niin, että haluaa elää vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja ymmärtää olevansa siitä riippuvainen. Vaikka välillä tällainen hyvä tapa elää osoittautuukin vaikeaksi ja jopa mahdottomaksi, hän ymmärtää Jumalan silti rakastavan häntä. Ihan vain sen takia, että hän on osa elämää, eli osa Jumalan luomistyötä. KUVA TIMO SAARINEN / SHUTTERSTOCK Ilon, vastuun ja armon kolminaisuus on Eko- hipin valinta työkaluksi lähestyä ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutos on jotain niin suurta ja monimutkaista, että sitä pitää lähestyä kunnioittavasti, ehkä jopa hiljaa hiipien. Ilo elämästä kaikissa sen muodoissaan, väreissään ja tuoksuissaan antaa meille syyn lähestymiseen. Maailma on kaunis ja minä olen osa sitä. Kaikki minkä minä riistän maailmalta, minä riistän itseltäni. Minä haluan laulaa ja tanssia osana tätä kaunista maailmaa. Kun tulemme lähemmäksi ilmastonmuutosta, näemme sitä ympäröivän uhkakuvien kehän. Kehällä näkyvät katastrofit, kärsimys ja menetys. Mitä lähemmäs kehää menemme sitä selkeämmiksi uhkakuvat muuttuvat. Enää ne eivät ole vain kaukaisia sanoja tai läpinäkymätöntä usvaa, vaan hiljalleen ne muuttuvat apua pyytäviksi ihmisiksi, nääntyviksi eläimiksi ja kuihtuviksi kasveiksi. Pisto sydämessä konkretisoituu – minä en halua aiheuttaa tällaista kärsimystä. Vastuu painaa raskaana. EKOHIPIN MORAALISAARNA Ida Vartiala ▼ pastori Jos uskallamme pitää sydämemme auki kärsimyksen edessä, voimme huomata ettemme itsekään ole sen ulkopuolella. Minä olen luomakunta, sinä olet luomakunta, se on luomakunta. Yhtä lailla olemme kaikki myös armon varassa ja sen kantamina. Kristus korjasi ristinkuolemallaan koko luomakunnan ja Jumalan särkyneet välit. Hän kulkee meidän vierellämme kohti ilmastonmuutosta ja johdattaa silloinkin, kun suljemme silmämme kärsimykseltä. Kulje siis rohkeasti – mukanasi ilo, vastuu ja armo. ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 25.1.2018 • 11

Lapsen oikeuksien päivä Kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää viete- tään joka vuosi 20. marraskuuta YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen hyväksymisen (20.11.1989) kunniaksi kaikkialla maailmassa. Päivän tarkoituksena on herättää keskustelua lasten hyvinvointiin liittyvistä asioista meillä ja maailmalla. Lapsen oikeuksien sopimus on laajin ihmisoikeussopimus maailmassa. Sen tärkein tavoite on turvata jokaiselle lapselle elämän perusedellytykset ja turvallinen kasvuympäristö. Lapsilla ja nuorilla on oikeus tulla kuulluksi ja otetuksi huomioon. Päivä saatiin nimettyä lapsen oikeuksien päiväksi suomalaisiin kalentereihin vuonna 2002. Nurmijärven seurakunnassa on ollut aktiivinen ote Lapsen päivän vietossa. Kaikissa kolmessa taajamassa järjestettiin kotona oleville perheille perinteiset touhukkaat tapahtumat leikin, taiteen, liikunnan, musiikin ja yhdessäolon merkeissä. Päivä koostettiin ja toteutettiin Rajamäellä ja kirkonkylässä jälleen yhdessä kunnan avoimen varhaiskasvatuksen kanssa. Teemana oli juhlavuoden kunniaksi Suomi 100 v. Nuorten terveiset aikuisille luettiin ääneen kir- kossa! Nurmijärven seurakunnan lapsiasiahenkilöt ovat perinteisesti kulkeneet Lapsen oikeuksien päivänä kylillä Nalle- ja Kettu-puvuissa jakamassa karkkia ja toivottamassa hyvää lasten päivää. Tällä kertaa jalkauduttiin ilman rooliasuja, juttelemaan nuorten kanssa kasvotusten, kyselemään kuulumisia. Tilanteet olivat spontaaneja kohtaamisia kadulla, kaupan aulassa, bussipysäkillä, kirjastossa. Nuorilta kysyttiin, mitä he haluaisivat kertoa aikuisille, esimerkiksi näkökulmia, joita aikuiset eivät tunnu ymmärtävän. Terveiset luvattiin välittää aikuisten tietoon erilaisin tavoin, jopa lukea ne ääneen kirkossa lasten oikeuksien teemaviikon lopulla messun yhteydessä.  Nuorten reaktiot olivat yllättyneitä ja aidon ilahtuneita. Tuntemattomien nuorten luo meneminen avoimesti ”omilla kasvoilla” ei ollut helppoa. Alun kiusallisuuden jälkeen pelot hälvenivät ja kohtaamiset osoittautuivat yllättävän luonteviksi. Samalla paljastuivat aikuisen tiedostamattomat ennakkoluulot. Herjojen ja hekottelun sijaan nuoret kertoivat ajatuksistaan odottamattoman avoimesti. Useimmat nuorista vastasivat, ettei heillä ole mitään erityistä kerrottavaa. Heidän elämässään ovat perusasiat ihan hyvin. Siksi he lähettivät terveisiä, että kiitos aikuiset, kun pidätte meistä nuorista huolta. ◀ Sanna Puhakka & Pia Jaakkola Seurakunnan lapsiasiahenkilöt HEI AIKUISET: 15 v. poika: ”Mun elämässä on kaikki hyvin. Mutsi on mulle vihainen melkeen koko ajan, mut aina hyvästä syystä. Se on ihan oikein. Mutsi välittää.” Kaksi 12 v. tyttöä toivoivat, että ai- kuiset antaisivat ensin hetken aikaa noudattaa käskyä, eikä ala heti raivoamaan, että nyt se tietokone/peli/kännykkä kiinni, koska silloin ollaan vihainen jo samalla hetkellä, kun vasta pyydetään lopettamaan. Joskus voisi edes kysyä, mitä nuori on sillä laitteella tekemässä.  Nuori lukiolainen toivoi, että ai- kuiset osaisivat arvostaa lapsia ja nuoria heinä itsenään, kuunnella heitä ihan oikeasti, eikä niputtaisi asioita sen taakse, että se on vaan nyt siinä iässä. 13- ja 14-vuotiaat tytöt sanoivat, että olisi kivaa, jos kylillä olisi olemassa sellainen paikka, jossa nuoret saavat olla niin, ettei aina ajettaisi pois. 13 v. poika toivoi enemmän rahaa. 7-vuotias tyttö mietti, että aikuiset on kivoja, kun ne vie harrastuksiin. 14-vuotiaat tytöt halusivat miet- tiä vastaustaan rauhassa ja lähettivät terveisensä vasta illalla tekstiviestinä. Siinä luki: ”Haluaisimme että aikuiset ymmärtäisivät mm nämä asiat. Ottakaa mielipiteet tosissaan, älkää pistäkö kaikkea suuttumusta sen piikkiin että on teini. Jos tyttö ja poika on kavereita, se ei tarkoita, että ne seurustelee. Hyväksykää lapsenne/nuorenne, jos hän on homo, lesbo, bi tai ihan mikä vaan. Jos nuori on yksin omassa huoneessa, se ei välttämättä tarkoita, että se on murjottamassa, vaan se tarkoittaa, että hän tarvitsee omaa tilaa.” Veisataan 100-vuotiaalle Suomelle 10 x 10 suomalaista virttä 14.3. klo 12 Nurmijärven kirkon pihalla ”Tuo sinä itsesi, minä tuon virsikirjat”. Sään oikutellessa siirrymme sisätiloihin. Klaukkalan lauluillat Iskelmälauluilta tiistaisin 20.2., 20.3., 17.4. ja 15.5. klo 19 Ikivihreitä iskelmiä ja iloa lauluilloissa Klaukkalan kirkolla. Kaikki ovat tervetulleita – etukäteisilmoittautumista ei tarvita. Lisätietoja: Pertti Eskelinen 040 506 6565. Löytöretki lauluihin Keskiviikkoisin 14.2., 14.3., 11.4. ja 9.5. klo 19. ”Laulamme ja soitamme mukavia hengellisiä lauluja Viisikielinen-kirjasta. Kaikki ovat tervetulleita – etukäteisilmoittautumista ei tarvita. Lisätietoa Pertti Eskelinen, 040 506 6565, pertti.eskelinen@mantooki.fi Laskiaisrokka & Talvimyyjäiset Laskiaistiistaina 13.2.2017 klo 11–13 Nurmijärven seurakuntakeskuksessa. Lähetysrukoushetki klo 12. Hernekeitto lisukkein+ laskiaispullakahvit 8€. Keittoa kotiin vietäväksi 8€/litra – ota oma astia mukaan. Myyjäisistä lapaset ja villasukat laskiaismäkeen! Myös paljon muuta kivaa käsintehtyä ja lämmintä talven pakkasiin! Tuotto seurakunnan nimikkolähettien työn tukemiseen. Hyvän Sanan iltapäivä Sanaa ja lähetystä sunnuntain iltapäivässä klo 15 Nurmijärven seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7 Su 25.2 ”Täydellisesti hyväksytty -armon ulottuvuuk- sia”. Seppo Palonen (diakoni). Su 8.4 ”Miksi uskomme Jeesuksen ylösnousemukseen?” Mika Ebeling (pastori, raamattuopettaja). Lastenhoito järjestetty. Yhteistyössä Uudenmaan Kansanlähetyksen kanssa Suurperhe, riittävän hyvä perhe Eräs pieni poika kysyi isältään: Miksi meillä on niin paljon lapsia? Naapureissa on yksi tai kaksi, heillä oli 12. Isä vastasi, että maailmassa on monenlaisia perheitä, isoja ja pieniä, köyhiä ja rikkaita. ”Tuntuuko kenestäkään teistä lapsista, että olisi itse liikaa tässä perheessä? ”kysyi isä. Lapset vastasivat, ettei kukaan ole liikaa. Lasten lukumäärää tärkeämpää on, että jokainen lapsi saisi kokea itsensä joka päivä tärkeäksi omassa perheessään. Kirjassa Monta soutajaa – suurperheiden kasvukertomuksia (toim. Alaranta-Saukko ja Hintsala, 2012) kuvataan kauniilla tavalla suurperheiden elämää. Lestadiolainen iso perhe herkästi erottuu niin kaupassa kuin kylillä. Ympäristö ei aina helpota isossa perheessä elämistä ja siitä vastuun kantamista. Aikaisempina vuosina isoja perheitä jopa syrjittiin, mikä näkyi esimerkiksi kovana koulukiusaamisena tai terveydenhuollon arvioivana katseena. Lapsiluvussa ”sopivuuden raja” ylittynee jopa kolmessa lapsessa. Biologisesti paras aika naisella saada ensimmäinen lapsi on noin 20–24 vuotta. Hyvä vanhemmuus edellyttää kuitenkin resursseja, joita vain harvalla 20-vuotiaalla tai vähän vanhemmalla on. 12 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 25.1.2018 Jos lapsen vanhemmat ovat nuoria, heillä on yleensä vähän koulutusta, alhaiset tulot (ja tulo-odotukset). Kaikki kolme tekijää heikentävät hyvän vanhemmuuden edellytyksiä. Nuoret vanhemmat joutuvat koville. Jokaisessa perheessä – niin suuressa kuin pie- nessä – koetaan ajoittain neuvottomuutta, kun eteen tulee uusia ja vaikeita tilanteita. Riittävän hyvän perheen kriteerit eivät ole lapsiluku tai mitkään ulkonaiset tunnusmerkit. Rakkaus, turvallisuus, riittävät rajat ja halu toimia yhteiseksi parhaaksi voivat löytyä myös perheestä, jossa on vain yksi vanhempi. Isossa perheessä voi olla alaikäisiä lapsia jopa 40 vuotta. Vanhemmuutta voi pitää tällöin kestävyyslajina. Itsestä ja puolisosta huolehtiminen on elinehto, jotta vanhemmuuden ”näkökyky” säilyy. Ison perheen arjessa on keskityttävä olennaiseen: jaksamiseen ja siihen, että kodin ilmapiiri säilyy turvallisena. Perheen ulkopuolelta tarvitaan käytännön apua ja sparrausta. Monissa lestadiolaisissa isoissa perheissä omakohtainen usko on kaiken voimavara ja perustus PISAROITA PARISUHTEESTA Kirsi Hiilamo ▼ perheneuvoja, psykoterapeutti kodille. Avioliittoa pidetään tällöin yhteisenä työmatkana halki elämän ja perheessä on ”monta soutajaa”. Omat neuvot eivät aina riitä kenelläkään. Perhe lahjana hukkuu kuormien ja vaatimusten alle. Joskus voi avun hakemisen esteeksi tulla ajatus, ettei ns. ”epäuskoinen” auttaja ymmärrä uskovan perheen ongelmakenttää. Tämä mahdollinen puute ei ole este henkisen tai diakonisen avun antamiselle. Vakavan uupumisen ja masennuksen hoidossa tarvitaan aina ammattiapua, mitä kirjassa ”Monta soutajaa – suurperheiden kasvukertomuksia” myös painotetaan. ◀

MENOVINKIT Konserttisarja Kontrabasso–Tila–Liike Klaukkalan kirkko 24.1.2018 klo 19. Ahti Lassila, kontrabasso, tekee konserttisarjan veljensä Anssi Lassilan suunnittelemissa kirkoissa. Näin hän kertoo tulevasta konsertistaan Klaukkalan kirkossa: ”Konserttisarjassa Kontrabasso–Tila–Liike lähden Anssi Lassilan arkkitehtitoimiston (OOPEAA) suunnittelemiin rakennuksiin luomaan jokaiseen omanlaistansa tilaan sopivaa kokonaisuutta. Rakennan erilaisista sävelaihioista kokonaisuuden liikkuen tilassa mahdollisuuksien mukaan. Klaukkalan kirkko Nurmijärvellä on vuorossa sarjan neljännessä konsertissa.” ”Klaukkalan kirkon sali antaa paljon mahdollisuuksia liikkua tilassa. Siirtyminen ja pysähtyminen soittamaan salin eri osiin tuottaa paikallaan istuvalle kuulijalle muuttuvia akustisia kokemuksia. Olen varma, että puusta valmistetun kontrabasson resonointi tässä hienossa ympäristössä johdattaa hiljentymään, rentoutumaan ja ehkäpä uusien ajatustenkin äärelle.” Pääsiäisvaellukseen ilmoittautumisen aika on nyt! Ylös Jerusalemiin on Nurmijärven seu- rakuntakeskuksen sisätiloihin rakennettu tapahtuma, jossa voi kokea pääsiäisen tapahtumat silminnäkijöiden kertomana. Sinulle löytyy paikka roolissa, talkoolaisena, rakentajana, tekstiilien kunnostajana tai basaarimyyjänä. Voit sitoutua päiväksi, illaksi tai vain muutamaksi tunniksi. Kaikille projektiin osallistuville on tarjolla talkoomuonitus päivittäin. Rooleissa on vain muutama lause opeteltavaksi, joten harjoitukset eivät vie paljon aikaa. Konserttiin on vapaa pääsy. Tervetuloa! Kenraaliharjoitukseen ke 21.3. klo 18 toivotaan kaikkien osallistuvan. Tule mukaan kirjepyhäkouluun Ylös Jerusalemiin -näytökset yleisölle: ▶▶ Palmusunnuntaina 25.3. klo 15–19.30 ▶▶ hiljaisella viikolla ma–ke 26.–28.3. klo 17– 19.30 ▶▶ kiirastorstaina 29.3. klo 16–18 ja hiljaisena lauantaina 31.3 klo 20–21 ▶▶ Päiväajat ryhmille ovat ma–to 26.–29.3. klo 8.20–15 Oppaan johdolla lähtevät kierrokset alkavat 20 min. välein, yksi kierros kestää n. 30 min. Kirjepyhäkoulu on maksuton ja se on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille perheineen. Kirjepyhäkoulu tukee kodin kristillistä kasvatusta sekä tuo pyhäkouluhetken kotiin 6–8 kertaa vuodessa. Kirjepyhäkoulussa lapset ja vanhemmat pohtivat yhdessä kirjeen mukana tulevia aiheita ja tehtäviä. Jokaisessa kirjeessä seikkailee myös Nalle-Kalle. Kirjepyhäkouluun ilmoittaudutaan sähköpostilla anne-maria.ahlstedt@evl.fi. Kerrothan ilmoittautumisessa lapsen nimen, syntymävuoden ja osoitteen sekä huoltajan nimen ja osoitteen. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Anne-Maria Ahlstedt 050 4672488 tai anne-maria.ahlstedt@evl.fi KIRKONKYLÄ Seurakuntakeskus, Kirstaantie 5–7, Nurmijärvi Maanantairuokailu maanantaisin klo 12–13. Kevyt lounas ja kahvit 1,50 €, saa myös santsata. Tuolijumppa parillisilla viikoilla 5.2. ja 5.3. klo 11.15 (ei ole 19.2.) Keskustelua elämästä ja uskosta kappelissa klo 13 parittomilla viikoilla 29.1., 12.2., 26.2. ja 12.3. Seurakuntakerho, ohjelmaa, keskustelua, kahvitarjoilu, joka toinen keskiviikko klo 13–14.30. Kaikki ovat tervetulleita! ▶▶31.1. Muisteleminen, ota mukaan omia materiaaleja, esim. muistiinpanoja, Hanna Alava ▶▶14.2. Levyraati, Liisa Paulanto ▶▶28.2. Kinkerit, Pertti Harju ▶▶14.3. Sananlaskut, Liisa Paulanto ▶▶28.3. Pääsiäisvaellus Lähetyspiiri parill. viikon ke klo 13 alk. 7.2. Vartti Raamattua ke klo 17.30 kappelissa 14.3. saakka. Miesten raamattupiiri to klo 18.30 kappelissa. Ystävyyden Kammari, Kuokkalantie 2 Kohtaamispaikka kaikenikäisille tiistaisin ja torstaisin klo 10– 12.30. Emännät ja isännät tarjoilevat kahvia, vapaamuotoista keskustelua, ohjelmahetki klo 10.30 ▶▶to 25.1. Hartaushetki, Pertti Helminen ▶▶ti 13.2. Hengellisiä lauluja, Leena Kaarni ▶▶to 15.2. Hartaushetki, Marjatta Airaksinen ▶▶ti 13.3. Kansanlauluja, Leena Kaarni ▶▶to 22.3. Ehtoollishetki Runopysäkki joka toinen perjantai 2.2., 16.2., 2.3. ja 16.3. klo 13. Luetaan runoja ja harjoitellaan lausumista, ohjaajana Aune Tarvainen. Kaikille avoin. Toivevirsihetki pe 26.1., 23.2. ja 23.3. klo 13, Maija-Liisa Jantunen. Naisten raamattu- ja keskustelupiiri parill. viikon pe klo 18.30 alk. 26.1. Voit hakea Kammarille vapaaehtoiseksi emännäksi tai isännäksi – ota yhteys vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreihin. Rukousklinikka, Healing Rooms Matalan kynnyksen rukouspalvelua sairauden, masennuksen tai muun elämän kriisin kohdanneille. Kaikille avoin. Tervetuloa tutustumaan! Nurmijärven nuorisotila, Pappilantie 1, Nurmijärvi ma 12.2. ja 12.3. (kuukauden 2. maanantai) klo 18.30–20.30 Kehitysvammaiset, Kaverikerho Kehitysvammaisten nuorten aikuisten ja aikuisten kohtaamispaikka Heikkarissa (Heikkarinkuja 4B, Nurmijärvi) kerran kuukaudessa maanantaisin klo 17.30–19. Kevään kaverikerhon kokoontumiset 29.1., 26.2., 26.3., 23.4.ja 21.5. Lisät. diakoni Asta Kahra, p. 050 367 9671 / asta.kahra@evl.fi JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA ▶▶▶ TA R K E M M AT T I E D O T T O I M I N N A S TA V I I KO I T TA I N PA I K A L L I S L E H D E S S Ä J A N E T I S S Ä : www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook ▼ Nurmijärven seurakunta Instagram ▼ @nurmijarvenseurakunta Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 25.1.2018 • 13

▶▶▶ JATKUU MENOVINKIT Keski-Uudenmaan Viittomakieliset Ulkoilupäivä la 17.2., paikka vielä avoin. Vanhustentalon kerho kerhohuoneella, Puurata 1, parittomien viikkojen ti klo 13–14.30. Mukava yhdessäolon hetki päivän aiheen ympärillä kahvien ja vierailijoiden kanssa. NÄKÖVAMMAISET Vertaistuellinen kokoontuminen näkövammaisille klo 13– 15 Nurmijärven seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5-7. To 15.2. Asiaa vuoden YV-keräyksestä ja muita ajankohtaisia asioita. To 15.3. Tietotekniikkatukea; opastajia ja vierailijoita HUN:n tietotekniikkatuesta. Tarvittaessa ohjausta oman laitteen käyttöön. Mukana myös Minna Toivari HUN:ista. KLAUKKALA Klaukkalan kirkolla (Ylitilantie 6) Olotupa kirkon takkahuoneessa maanantaisin klo 12–14.30. Tervetuloa viettämään aikaa toisten seurassa, tekemään käsitöitä, lukemaan lehtiä. Piipahda tai viivy pidempään. Hartaus / ohjelmatuokio klo 13. Kahvi ja tarjottava 1 €. Voit hakea olotuvalle myös vapaaehtoiseksi emännäksi tai isännäksi - ota yhteys vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreihin. Puolipäivärukous ma–pe klo 12. Raamattupiiri parill. viikon ti klo 19–20.30 alk. 6.2. Lisät. Mauri Tolvanen, 044 584 6767. Klaken keidas ke klo 15–16.30 seurakuntasalissa. Kevyt lounas ja kahvit 1,50 €, saa myös santsata. Hartaushetki klo 16 takkahuoneessa. Lisät. diakonissa Anna Handroo, 050 343 5093. Klaukkalan kirkon kuoron harj. to klo 18–20.30. Miestenpiiri pe klo 17. Lähetyksen päiväpiiri parill. viikon ke klo 13.30–15 alk. 7.2. Rukousklinikka, Healing Rooms kirkon nuorisotilassa ma 26.2. ja 26.3. (kuukauden 4. maanantai) klo 18.30–20.30. Rintasyöpäpotilaiden vertaistukiryhmä ti 13.2., 13.3., 10.4. ja 8.5. klo 18–20. Lisät. Leena Sipola, 050 310 1042. Erityislasten vanhempien ryhmä Klaukkalan kirkon ryhmätilas- sa, tämän kevään kokoontumiset ke 28.2., 28.3., 25.4. klo 18–20. Jos lapsesi tarvitsee hoitoa, ota yhteys viikkoa ennen ryhmää, diakoni Asta Kahraan, p. 050 367 9671. Kansainvälinen ilta pe 16.2. kello 18–20 Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6. Yhteislaulua, yhdessäoloa pientä purtavaa. Tervetuloa! Singing, getting together, small snacks. Welcome! KLAKEN ILTAMESSUT Tule tutustumaan Jumalaan ja levähtämään  iltamessun rennossa hengessä. Apulaisprofessori Niina Junttila Kasvattajien ilta Näkymättömät lapset? Aikuisten keinot lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamisessa, luennoitsijana Kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttila. Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6 keskiviikkona 14.3.2018 klo 18.00. Tilaisuuden aikana on järjestetty lastenhoito, jossa on mahdollisuus osallistua pyhäkouluhetkeen. Ilmoittautumiset lastenhoitoon 7.3 mennessä arkisin klo 9-16: Taina Rauhala, 050 356 4881 tai taina.rauhala@evl.fi. Vapaa pääsy, kaikki kiinnostuneet tervetuloa! Viro 100 vuotta -juhla Klauk­ kalan kirkossa to 1.3 klo 18 Mukana vieraita Mõisakülan ystävyysseurakunnasta (mm. kuoro), Helsingi eestikeelse kogudusetöö lauluansambel Säde ja muita ystäviä​. Sunnuntaisin klo 18 Klaukkalan kirkolla. 4.2. – 18.3. – 22.4. – 27.5. Torimessu Klaukkalan torilla Messun jälkeen tarjolla iltapalaa. Lasten kirkkohetki RAJAMÄKI Artturi-salissa, Patruunantie 1 Kohtaamispaikka Ma klo 10–13. Vapaata yhdessäoloa ja seurustelua kahvikupin äärellä, kahvimaksu 1 €. Perjantairuokailu pe klo 12–13 Kevyt lounas ja kahvi 1,5 €, saa myös santsata. Diakoniatyöntekijä tavattavissa. Lisätietoja dia- konissa Minna Väänäseltä p. 050 356 4936. Seurakuntasalissa, Patruunantie 7 Diakoniapiiri to 1.2., 15.2., 1.3. ja 15.3. klo 13–15. Raamattu- ja rukouspiiri pe 26.1., 2.2., 16.2., 2.3. ja 16.3. klo 18.30. ti 23.1., 13.2., 13.3. ja 17.4. klo 9.30 Klaukkalan kirkko to 25.1., 15.2., 15.3. ja 19.4. klo 9.30 Rajamäen kirkko Keskusteluryhmä ’Ankkuri’ kirkon alakerrassa parill. viikkojen su klo 15–17 alk. 28.1. Röykkä, Toimela Eläkeikäisten kerho to klo 10–12. Raamattupiiri parittoman viikon ma klo 18.30–20 alk. 29.1. Tervetuloa tapaamaan Taivaan Isää, leikkimään, laulamaan ja rukoilemaan yhdessä! LA�KIAl�RIE/.IA /agkiaiggunnuntaina 11.2. - talutusratsastusta ihan ilmaiseksi - pulkkamaen vauhdikkaat laskut onnistuvat klo 10-14 Nurmi_jarven Scurakunta omalla pulkal/a tai liukurilla - voit kokeilla lumikenkailya - partiolaisten leiritulilla saa seisahtua ja nauttia tu/en loimotuksesta - kappelin rauhassa viivahdat ja hengahdat ajatuksiesi kanssa Vatsat tayteen hernekeitolla ja pannukakulla: aikuiset 5 €, lapset 4-12 v 3 €, a/le 4 v ilmaiseksi. Kahvi I €, /a�kiaispulla 2 €. Ja pa/an painikkeeksi partio/aisilta makkaraa, lattyja ja mehua. Tervetuloa! Siiiiksin leiri- ja kurssikeskus Siiiiksjiirventie 144, Rajamiiki. /.IUOM! Pelastusreitti pidettiivii vapaana! Paikoitus Siiiiksjiirventiellii vain ohjatuille paikoil/e. Pysiikointi sallittu myos uimarannan paikoitusalueel/e. Tilaisuus on tarkoitettu perheil/e, jatathan lemmikkisi kotiin, kiitos! -· PERTTULAN PERHE 14 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 25.1.2018

Nuoret Kevät 2018 Psykoterapeutti Maaret Kallio Kohti inhimillisempää arkea? N urmijärven seurakuntakeskuksessa on syksyn aikana aloitettu Aikuisten oikeesti -illat. Ajatus on, että keskustelemme aikuisten elämään liittyvistä aiheista, kepeistä ja raskaista, kasvamisesta, lapsista, vanhenemisesta. Olemme puhuneet kehonkuvasta, seksuaalisuudesta. Keväällä sarja jatkuu kahdella illalla, keskusteluaiheet liittyvät jaksamiseen, arkeen, parisuhteeseen ja kehonkuvaan.  Helmikuun alussa TT Meri-Anna Hintsala tulee puhumaan aiheesta Uskonnon ruumiillisuus. Hintsala on tehnyt väitöskirjan: Taivasta varten luotu: usko ja ruumis vanhoillislestadiolaisuutta koskevissa verkkokeskusteluissa. Maaliskuussa alustajana on Maaret Kallio. Elämän syvin olemus on kyvyssämme tulla toimeen itsemme kanssa ja taidossamme luoda hyviä ihmissuhteita. Usein kuitenkin katoamme kiireisiin ja epäolennaisuuksiin, eksymme suorittamiseen ja tekemisen vimmaan. Maaret Kallion luennon ytimenä ovat inhimillisen elämän arvot ja konkreettiset taidot. Miten voisi oppia luomaan sovinnollisemman suhteen itsensä kanssa, vaatien viisaasti, mutta muistaen luja myötätunto? Läheisyyden tarpeemme on meissä jatkuvasti läsnä ja tulee koetelluksi jokaisessa kohtaamisessa. Jos syvää ja aitoa kohtaamista ei tapahdu, ottavat yksinäisyys ja merkityksettömyys tilaa. Mitkä tekijät voimallisimmin vaikuttavat hyvien ihmissuhteiden rakentumisessa? Millaisia ihmissuhdetaitoja tarvitaan perheissä, vaikeissa tilanteissa, parisuhteissa ja oman itsen äärellä? Miten osaisi olla enemmän aito ihminen itselle ja ennen kaikkea myös inhimillinen ihminen toiselle? Mukana on myös Nurmijärven seurakunnan perheneuvojia. Tule mukaan yksin tai ystävän tai kumppanin kanssa. Lastenhoito on järjestetty. RAJAMÄESSÄ Nuorisotila Nurkassa, Patruunantie 1 Kuppila keskiviikkoisin klo 15-17 ja torstaisin klo 17-20 Nuortenilta keskiviikkoisin klo 17-19: 31.1., 14.2., 28.2., 14.3., 28.3., 11.4., 25.4., 9.5., 23.5. Isoskoulutus uusille isosille keskiviikkoisin klo 17-19: 7.2., 7.3., 21.3., 4.4., 18.4., 2.5., 16.5. Pelikerho perjantaisin klo 18-21. 20.30, ei ole: 20.2., 27.2., 27.3. 1.5., viimeinen 15.5. Isoskoulutus uusille isosille: Isoskoulutus lauantai, klo 1014, 10.2. ja 5.5. IKO-leiri 16.-18.3. Kiipulassa Isorontti la 7.4. Mäntsälässä Vanhat isoset klo 17-20 ti 13.2. Rajamäki ma 12.3. Rajamäki ti 10.4. Rajamäki ma 7.5. Klaukkala RIPARILAISTEN MERKINNÄT Kuppilasta vain yksi merkintä. Peli-illasta saa yhden merkinnän (pitää osallistua toimintaan). Nuortenillasta saa merkinnän ohjelmaosuuden jälkeen. Safarista ei tule erillistä merkintää riparipassiin. NURMIJÄRVELLÄ Nuorisotalossa, Pappilantie 1 NUISKU = Nuorten ihmissuhdetaitojen kurssi vanhoille isosille, muille 16 v-nuorille. tiistaisin klo 18-20: 30.1., 13.2., 13.3., 27.3., 10.4., 8.5. Kuppila torstaisin klo 15-18: to 31.5. asti (Ei ole: 22.2., 1.3., 26.4., 10.5.) Nuortenilta torstaisin klo 18-20: 25.1., 8.2., 8.3., 22.3., 5.4., 19.4., 17.5., 24.5., 31.5 Isoskoulutus uusille isosille torstaisin klo 18-20: 1.2., 15.2., 15.3., 29.3., ti 3.4 klo 13-21 haastattelut, 12.4., 3.5 Vanhat isoset torstaisin 15.2., 12.4., 3.5 klo 18-20 Nurmijärven kirkossa Kirstaantie 5-7 Messu su klo 10 KLAUKKALASSA Kirkon nuorisotilassa, Ylitilantie 6 Kuppila tiistaisin klo 16-18, ei ole: 20.2., 27.2., 27.3., 1.5., viimeinen 15.5. Nuortenilta tiistaisin klo 18- Vanhat isoset klo 17-20 ti 13.2. Rajamäki ma 12.3. Rajamäki ti 10.4. Rajamäki ma 7.5. Klaukkala TAPAHTUMAT, LEIRIT, RETKET Rippikoulu: Seurakuntasafarit klo 10-14.30 Nurmijärven kirkossa 28.1., 11.2., 4.3. ja 11.3. Isoskoulutus: Uusien isosten leiri Kiipulassa 16.-18.3. Yht. Iiris Savolainen Isorontti la 7.4. Mäntsälässä Nuorten kevätbileet su 20.5. 16-19 Sääksin leirikeskuksella, Sääksjärventie 144, 05200 Rajamäki NUORTEN KUPPILAT Klaukkalan kirkon nuorisotilassa tiistaisin klo 16-18, EI OLE: 20.2., 27.2., 27.3., 1.5. viimeinen 15.5. Nurmijärven Nuorisotalossa torstaisin klo 15-18: to 31.5. asti (Ei kuppilaa: 22.2., 1.3., 26.4., 10.5. ) Rajamäen nuorisotila Nurkassa keskiviikkoisin klo 15-17 ja torstaisin klo 17-20 Aikuisten oikeesti- illat Nurmijärven seurakuntakeskuksessa 1.2. ja 1.3. klo 18-20. Lastenhoito järjestetty. Pop up -pyhäkoulu ja iltapala Pyhäkoulut 2018 Nurtsin Pyhis 1.–3.-luokkalaisille ma klo 12–15 koulun loppumisen mukaan Nurmijärven seurakuntakeskuksen päiväkerhotiloissa (Aleksis Kiven tie 5, kellotapulin puolelta sisään) Kaakaopyhäkoulu 1.–6.-luokkalaisille ti klo 13–15 koulun loppumisen mukaan nuorisotila Nurkassa (Patruunantie 1, Rajamäki) Pyhäkoulu 14.1.–6.5. (ei 18.2., 25.2., 25.3., 1.4.) * su klo 10 Rajamäen kirkon päiväkerhotilassa (Patruunantie 7) * su klo 12 Klaukkalan kirkon AV-tilassa (Ylitilantie 6) (klo 18 iltamessun aikana 4.2., 18.3., 22.4.) Lisätiedot: Anne-Maria Ahlstedt, 050 467 2488, anne-maria.ahlstedt@evl.fi www.nurmijarvenseurakunta.fi Pyhäkoulut ovat maksuttomia eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Tule mukaan oman aikataulusi mukaan - yhden kerran tai joka viikko! Onko perheesi kohdannut surun? Perheiden suruleiri on tarkoitettu perheille, joissa on alaikäisiä lapsia. Suruleiri tukee perheitä surun kohtaamisessa. Käymme läpi suruun liittyviä ajatuksia ja tunteita toiminnallisin menetelmin. Suositeltava ajankohta osallistumiselle on, kun läheisen kuolemasta on kulunut vähintään n. vuosi. Leirin ohjaajina toimivat diakonian työn- tekijät, lastenohjaajat ja vapaaehtoiset. ­Yhteisiä tapaamisia on ennen ja jälkeen leirin. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 11.3.2018 mennessä Tarja Kolarille, 050 430 8420 tai tarja.kolari@evl.fi. Ilmoittautuneisiin otetaan yhteyttä ja keskustelun ­perusteella muodostetaan leiri. Leirille otetaan enintään kymmenen perhettä. Suruleiri perheille Sääksin leirikeskuksessa 6.–8.4.2018 TA R K E M M AT T I E D O T T O I M I N N A S TA V I I KO I T TA I N PA I K A L L I S L E H D E S S Ä J A N E T I S S Ä : www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook ▼ Nurmijärven seurakunta Instagram ▼ @nurmijarvenseurakunta Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 25.1.2018 • 15

SHUTTERSTOCK PAASTO Sääntöä, ekoilua vai egoilua E nnen kuin aloitin työt Nurmijärvellä opetin Espoossa ortodoksista uskontoa (kyllä, luterilainen pappi voi opettaa koulussa ortodoksista us- sa paastoajoiksi. Kysymys kuuluukin voimmeko puhua paastosta? Aivan ensimmäiseksi paastosta tulee mieleen ruoka – tai oikeastaan ruoan­ puute. Kuitenkaan paastoamisessa ei kontoa). ole oikeastaan viime kädessä kyse elinOrtodokseille, samoin kuin rooma- tarvikkeiden määrästä vaan ihmisen ja laiskatolisille paastoaminen on paljon Jumalan suhteesta. Paastoaminen on keskeisempi osa elämää kuin luterilaikääntymistä Jumalan puoleen; jäteselle. Paastot rytmittävät näiden kirktään aivan erityistä aikaa sille, että voikojen elämää valmistamalla suuriin daan hoitaa välejä Jumalan kanssa. juhliin. Monet myös paastoavat ennen Miten me siis voimme paastota? ehtoollista. Raamattu kuitenkin puhuu Voimme vähentää asioita, jotka meille paljonkin paastoamisesta, samoin siiovat nousseet elämää hallitseviksi tetä löytyy esimerkkejä kirkon elämästä; kijöiksi. Mikäli sosiaalinen media koukuttaa, se voi olla se. Mikäli kyseessä mistä siis oikein on kysymys? on herkuttelu, kannattaa se jättää pois. Ekopaasto, somepaasto, terveyspaasto… Nykyisin tunnetaan jos jonSen sijaan ihminen, joka hädin tuskin kinlaista erilaista paastoa tai ainakin koskaan syö karkkia tuskin hyötyy miasioita, joita halutaan paastoksi kutsua. tään jos jättää karkit pois; paasto saakin vähän kirpaista. Ekologisuus, kestävän kehityksen tukeminen ja muutenkin ympäristö- ja ilPaastoamisen tulisi jättää aikaa Jumastoystävällinen ovat hyvä asia. Jumalalle; voi rukoilla, lukea Raamattua, mala käski ihmisen viljellä ja varjella käydä kirkossa. Jeesus muistuttaa meitä myös siitä, että lähimmäisen autta– tehtävä jonka olemme suorittaneet minen on mitä mainioin tapa palvelvarsin huonosti, ja vasta hiljattain on la häntä: ”Totisesti: kaiken, minkä te herätty siihen, että asialle kannattaisi olette tehneet yhdelle näistä vähäisimtehdä jotakin. mistä veljistäni, sen te olette tehneet Samoin sosiaalisen median käytön vähentäminen ja terveelliset elämänta- minulle.” (Matt. 25:40) vat ovat hyvä asia. Emme kuitenkaan Kolme yleistä virhettä tehdään ole kovin hyvässä tilanteessa, jos kierpaastotessa. Jeesus opetti siitä, miten rätämme tai jätämme jatkuvan hermeidän kuuluu paastota: ”Kun paaskuttelun pois vain kerran tai vuodestoatte, älkää olko synkän näköisiä niin NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Julkaisija: Nurmijärven seurakunta Päätoimittaja: Piia Ahtee Toimituskunta: Ritva Hirvonen, Satu Ranta, Markku Jalava, Tero K ­ onttinen, Jouni Vasikainen, Johanna Mikkola, Helena Saulamo, Eeva Halonen, Arto Kantola Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin talouksiin, n. 16 900 kpl Ilmoitusmyynti: tiedottaja Piia Ahtee, 040 701 3592 Ulkoasu: Timo Saarinen / www.pelagus.fi Paino: Botnia Print Oy, Kokkola. ISSN 1457–795X Seuraava Seurakuntaviesti ilmestyy viikolla 12/2018 16 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 25.1.2018 kuin tekopyhät. He muuttavat muotonsa surkeaksi, jotta kaikki varmasti huomaisivat heidän paastoavan.” (Matt. 6:16)    Nykysuomalaisen kielelle käännettynä ajatus kuuluu: kun paastoat älä ilmoita asiasta Facebookissa, Twitterissä, yms. Paaston tarkoitus ei ole nostaa meidän julkisuuskuvaamme. Ironista on, että usein komeaan ääneen sosiaalisessa mediassa kuulutettu paasto jää kesken. Siitä pääsemmekin toiseen virhee- seen: kesken jäämiseen. Monen paasto keskeytyy siihen, että tulikin vahingossa syötyä kylässä jäätelökakkua, tai käytyä kurkkaamassa kissavideon Facebook-tykkäysten määrä. Kun kaadutaan ei ole tarkoitus jäädä maahan makaamaan vaan nousta ja jatkaa matkaa. Kristinuskossa on kuitenkin kyse anteeksisaamisesta ja uudesta mahdollisuudesta: annetaan tämä mahdollisuus myös itsellemme, jos ja kun paastomme keskeytyy. Muistetaan kuitenkin ettei tehdä anteeksiantavaisuudesta itsellemme lupaa lipsua milloin vain! Kuitenkin varsinkin perinteisen ruokapaaston kohdalla on kristillinen perinne ollut, ettei sunnuntaisin paastota. Sunnuntai on Jeesuksen ylösnousemuksen päivä, ja siksi sitä sai (ja saa) juhlistaa syömällä paremmin (eko- paastossa en suosittele jättämään valoja tyhjään huoneeseen vain sunnuntain kunniaksi). Kolmas yleinen virhe ihmisten kä- sityksissä paastosta on se, että se tehdään vain itseämme varten. Mikäli olet päättänyt jättää karkit pois, voit laittaa säästyneet rahat vaikka vähäosaisille. Se kirpaisee, mutta väitän, että se kirpaisee hyvällä tavalla. Kannattaa siis kokeilla. Mitä paasto sitten antaa meille itsellemme? Monelle ainoa kokemus paastosta on paastoaminen ennen terveyskeskuksen laboratorion testiä tai leikkausta sairaalalla. Vaikka ennen kirurgista toimenpidettä ruoasta pidättäytyminen valmistaa meitä tulevaan operaatioon, jotta se onnistuisi hyvin. Samoin kuin vanhoissa kirkoissa meilläkin paastot valmistavat juhlaan. Kun paastoamme eli käännymme Jumalan ja lähimmäisen puoleen se valmistaa meitä juhlaan; erityisesti 40 päivän mittainen suuri paasto valmistaa meitä pääsiäiseen kristikunnan suurimpaan juhlaan. Paras paasto on ollut silloin, kun se kääntää katseemme kohti pääsiäisenä ylösnoussutta ja kuoleman voittanutta Kristusta. ◀ NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Nurmijärven Seurakuntakeskus, Kirstaantie 5–7, 01900 Nurmijärvi nurmijarven.srk@evl.fi Käy kotisivuilla ja anna palautetta: www.nurmijarvenseurakunta.fi Työntekijöiden kännykkänumerot löytyvät nettisivuilta kohdasta yhteystiedot. Tiedottaja Piia Ahtee, 040 701 3592, piia.ahtee@evl.fi Seurakuntatoimisto: Nurmijärven seurakuntakeskus, Kirstaantie 5-7 avoinna ma-pe klo 9–12, puh. 09 8789 9670 ja hautatoimisto: 09 8789 9660, 09 8789 9631, Iltapäivisin ajanvarauksella fax. 09 878 6106, nurmijarven.virasto@evl.fi Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikoittain paikallisessa lehdessä ja nettisivuilla www.nurmijarvenseurakunta.fi Riku Larmala vs. seurakuntapastori Rajamäen kirkkopiiri