ProAgria Etelä-Suomi ProAgria Länsi-Suomi satoa Työkalut tulevaisuuden suunnitteluun! Neuvo 2020 auttaa PROAGRIAN ASIAKAS- JA JÄSENLEHTI 1 2018 proagria.fi 16 Johtamalla tavoitteisiin PIENRYHMÄ Intoa yrityksen kehittämiseen 7 KASVUKUNTO Perusasiat kuntoon pellolla 10 RESURSSITEHOKKUUS Lannan hyödyntämisen uudet ratkaisut 14 NUMERO 1/2018 satoa 1

Kevättä kohden Takana on hankala syksy. Etelä-Suomessakin peltoon jäi paljon puimatonta satoa, etenkin hyvässä nosteessa ollen härkäpavun korjuu oli suurissa vaikeuksissa. Korjuutappioissa oli alueellisesti suuria vaihteluja; jossakin korjattiin ainakin määrältään ennätysmäisiä hehtaarisatoja, kun osalla alueista jäi puimatta isojakin lohkoja. Hankalana syksynä korostuu maan rakenteen ja vesitalouden merkitys. Huolella salaojitettu ja tiivistymiseltä säästynyt peltolohko saattaa parantaa ratkaisevasti korjuuolosuhteita. Ari Toivonen toimitusjohtaja ProAgria Etelä-Suomi Satoa-lehden päätoimittaja Tukea tulevaisuuden suunnitteluun Tiukka syksy on kiristänyt monen maaseutuyrittäjän taloutta, mikä näkyy ProAgriassa talouden hallintaan ja maksuvalmiuden suunnitteluun liittyvän palvelukysynnän vilkastumisena. Hyvänä tukena talouden tasapainottamisessa ja tulevaisuuden suunnittelussa on Neuvo 2020 -palvelun laajentuminen ns. kilpailukykyosion myötä. Meillä on auktorisoituja asiantuntijoita, joilla on laaja osaaminen talouden tasapainottamiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun liittyvissä Neuvo-palveluissa. Tämä palvelukokonaisuushan rahoitetaan pääosin EU:n maatalousrahastosta, jolloin palvelun tilaajalle jää maksettavaksi ainoastaan palvelusta veloitettava alv-osuus. Pidämme huolta asiakkaistamme Toisaalta, nyt on se hetki, jolloin taas huomaamme päivän pitenevän, jolloin taas usko kevään tulemiseen, tulevaan satokauteen ja tulevaisuuteen alkaa vahvistua. Kotimaista ruokaa ja raaka-ainetta elintarviketeollisuuteen sekä eri tyyppisinä jalosteina suoraan kuluttajille, kauppaan ja suurkeittiöille tarvitaan edelleen. Myös me olemme valmiita pohjustamaan kanssanne tulevaa satokautta, arvioimaan markkinoita, auttamaan viljelysuunnitteluun liittyvissä valinnoissa, kehittämään taloutta, tuotantoa, liiketoimintaa ja tulevaisuutta, olemaan kumppaneina omistajanvaihdoksissa ja yhtiöittämiskaavailuissa. Ennen kaikkea, haluamme olla pitämässä huolta asiakkaistamme. Hyvää tulevaisuutta! Onnistumme yhdessä. Seuraa, tykkää ja tägää meitä somessa 5-7 @ProAgria #proagria Tuula ja Esa Kippo haluavat, että lehmät lypsävät, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. LEAN Arjen pieniä asioita muuttamalla työtä ja kuluja vähemmäksi ja tulos paremmaksi. 22 Tuula ja Esa Kippo haluavat, että lehmät lypsävät, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Kuva: Päivi Meronen Loikkaa liikkeelle -kampanja kannustaa liikkumaan yhdessä. Sisältö/ajankohtaista 4 Johtamisella laadukkaampaa vapaa-aikaa 6 Virheen löytäminen on ilo 7 Pienryhmästä saa intoa 8 Luomussa saa haastaa itsensä 10 Haastava kasvukausi muistutti perusasioista 12 Karjatsekin kautta kehityspolulle 15 Hollantilaisilla maitotiloilla käytetään lantaa kuivikkeena 16 Yhtiöittämiseen muutoksia 19 Yritysryhmästä uutta intoa kehittämiseen 20 Suunnittele laidunnus hyvin 21 Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin ProAgria satoa ProAgria Etelä-Suomen ja ProAgria Länsi-Suomen asiakaslehti, www.proagria.fi/satoa, ISSN 1797-1101 Päätoimittaja Ari Toivonen, ProAgria Etelä-Suomi, p. 0400 461 701, ari.toivonen@proagria.fi Toimitus Päivi Meronen, ProAgria Etelä-Suomi, p. 040 516 3312 ja Sanna Lindén, ProAgria Länsi-Suomi, p. 050 664 70 Taitto Birgitta Salminen ja Päivi Jokimies, ProAgria Keskusten Liitto Ilmoitusmarkkinointi Mainosseppo T:mi / Seppo Laitila, 0400 954 747, seppo.laitila@proagria.fi Ilmestymispäivät 9.2.2018 ja syyskuussa ProAgrian yhteisenä lehtenä Tilaushinta vuosikerta 50 euroa sis. alv 10 %. Asiakkaille ja jäsenille maksuton. Painopaikka Botnia Print Oy, Kokkola. Kannen kuva Päivi Meronen 2 satoa NUMERO 1/2018

HENKILÖSTÖUUTISIA ProAgria Etelä-Suomen hallitus on nimittänyt talouspäällikkö Toni Kaijalaisen 1.1.2018 alkaen talous- ja hallintojohtajaksi. Kaijalaisesta tulee kesällä toimitusjohtajan varahenkilö nykyisen varatoimitusjohtaja Lassi Uotilan siirtyessä eläkkeelle. Järjestöpäälliköksi on nimitetty Jenni Kunnaala, jolle järjestötehtävät ovat siirtyneet vuodenvaihteessa. Kasvinviljelyn asiantuntijoiksi MMM, agronomi Kaisa Pethman Iitistä toimii luomu- ja kasvinviljelyasiantuntijana Pirkanmaalla. Hänen yhteystietonsa ovat 040 749 0113, kaisa.pethman@proagria.fi. Tervehdys Satoa-lehden lukijoille ProAgria Etelä-Suomen lounaiskolkasta Ensimmäiset muistoni nykyään ProAgriana tunnettavan neuvontajärjestön toiminnasta ulottuvat noin 40 vuoden taakse. Silloin seurasin kaasupullon kokoisena Uudenmaan Maatalouskeskuksen karjantarkkailijan mittalypsyn pitoa vanhempieni navetassa. Sen jälkeen olen itse ottanut lukemattomia näytteitä maitomittareilla, lypsyasemalla ja nykyään robotin näytteenottolaitteella. Ja valmistunut ylioppilaaksi ja agrologiksi, ostanut kotitilani vanhemmiltani sekä viime vuoden lopulla tullut valituksi ProAgria Etelä-Suomen hallituksen puheenjohtajaksi. Neuvontajärjestö on kulkenut 220 vuotta maaseudun yrittäjien arjessa opastamassa, tukemassa ja jakamassa velvollisuuksia. Palvelutarjonta on laajennettu esimerkiksi työnantajapalveluihin ja energialaskelmiin. Neuvo 2020 -palvelujen avulla tilat voivat tehdä edullisesti suunnitelmia ja selvityksiä omien tarpeidensa mukaan. Oma suosikkini ProAgrian toiminnassa on pienryhmät. Sama kiinnostuksen kohde ja ryhmän toimintaan sitoutuminen tuovat osallistujille paitsi hyödyllisiä tietoja, myös korvaamatonta vertaistukea. Ne auttavat jaksamaan arjessa ja kehittämään omia käytäntöjä. Jokaisen tilan ja yrittäjän tarpeet ovat erilaiset. Siksi on hyvä, että tarvitsemansa palvelut voi jokainen itse valita. Toivotan kaikille menestystä vuodelle 2018! MMM, agronomi Karri Varpio Siuntiosta täydentää luomuasiantuntijatiimiä. Hänen pääasiallinen toimialueensa on Uudellamaalla. Karrin tavoittaa 0400 682 144, karri.varpio@proagria.fi. Tilipalvelujen ammattilaiseksi MMM, agronomi Laura Alastalo Hämeenlinnan Hauholta vahvistaa tilipalvelujen asiantuntijatiimiä. Hänen toimipaikkansa on Lahden toimistolla. Lauran yhteystiedot ovat 0400 163 753, laura.alastalo@proagria.fi. Urmas Pekkalan Säätiön apurahat Urmas Pekkalan Säätiö on yleishyödyllinen säätiö, jonka tehtävänä on peruskirjan mukaisesti 1 ) verenpainetaudin tutkiminen ja Terveisin Pauliina Pauliina Pakkasmaa on ProAgria EteläSuomen hallituksen uusi puheenjohtaja. Hän on toiminut ProAgria Etelä-Suomen edustajiston puheenjohtajana viime keväästä ja sitä ennen varapuheenjohtajana vuodesta 2013 lähtien. Vuosina 2003–2009 hän on ollut ProAgria Uusimaan hallituksen jäsen. Pakkasmaa toimii maitotilayrittäjänä Lohjalla. Hän on myös ProAgria Etelä-Suomen maitotilavaliokunnan jäsen. ProAgria Etelä-Suomi etela-suomi.proagria.fi www.etela-suomensalaojakeskus.fi www.protalous.fi www.hameenkalatalouskeskus.fi info.etela@proagria.fi, etunimi.sukunimi@proagria.fi 2 ) viljanviljelyn kehittäminen Säätiön hallitus julistaa apurahoja haettavaksi 5.3.2018 mennessä. Lisätietoja ja hakemuslomake säätiön kotisivulta www.pekkalansaatio.fi Säätiön hallitus Kymenlaakson Maataloussäätiön apurahat Urmas Pekkalan Säätiön apurahat Säätiön hallitus julistaa apurahoja haettavaksi 9. maaliskuuta 2018 mennessä. Hakemuslomake ja lisätietoja saatavana Urmas Pekkalan Säätiö on yleishyödyllinen säätiö, säätiöntehtävänä sivulta www.klmts.fi. jonka on peruskirjan mukaisesti 1 ) verenpainetaudin tutkiminenovat ja maatalouden uudistamisEnsisijalla avustustoiminnassa ja)edistämistoimintaa tukevat hankkeet ja toimet sekä alan 2 viljanviljelyn kehittäminen tutkimustiedon soveltaminen käytäntöön. Säätiön hallitus julistaa apurahoja haettavaksi Säätiön hallitus KYMENLAAKSON 1.10.2010 mennessä. Lisätietoja ja hakemuslomake www.pekkalansaatio.fi MAATALOUSSÄÄTIÖ Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset etela-suomi.maajakotitalousnaiset.fi etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi Vanajantie 10 B, 13110 Hämeenlinna Puhelinvaihde 020 747 3000 Etelä-Karjalan aluetoimisto, Pormestarinkatu 6, 53100 Lappeenranta Kymenlaakson aluetoimisto, Hovioikeudenkatu 16, 45100 Kouvola Lahden aluetoimisto, Mariankatu 8 A, 15110 Lahti Pirkanmaan aluetoimisto, Näsilinnank. 48 D, 33100 Tampere Uudenmaan aluetoimisto, Seutulantie 1, 04410 Järvenpää Toimitusjohtaja Ari Toivonen, 0400 461 701 Varatoimitusjohtaja Lassi Uotila, 0400 604 302 Talous- ja hallintojohtaja Toni Kaijalainen, 040 801 9081 Palvelupäälliköt maito-, naudanliha- ja lammasyritykset Sanna Eklund, 0400 857 447 tai Raija Tamminen, 040 722 1873 kasvi-, puutarha-, sika- ja siipikarjayritykset Timo Mallinen, 0400 542 569 tai Sari Hiltunen, 050 561 8369 yritys- ja tilipalvelut Antero Parkkonen, 0400 255 980 tai Satu Nurmi, 0400 995 585 järjestöpäällikkö Jenni Kunnaala, 040 528 8610 Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset Karita Alén, 0400 461 708 Etelä-Suomen Salaojakeskus Janne Pulkka, 050 553 9554 Hämeen Kalatalouskeskus Tomi Ranta, 040 747 7446 Asiantuntijamme löydät etela-suomi.proagria.fi/asiantuntijat NUMERO 1/2018 Pekkalan säätiön hallitus satoa 3

Johtaminen Aperuokinnan hienosäätöä varten Minna Loitokari (vas.) on lajitellut, ns. sheikannut, lypsävien appeen. Havaintojaan hän esittelee mty Kotamäen yrittäjille Katriina Valkamalle ja Kari Kotamäelle. Koneiden säilytys- jnteeltä. Kuvat: Päivi Meronen JOHTAMISELLA laadukkaampaa vapaa-aikaa Taloudellisesti kannattavaa maidontuotantoa ja laadukkaampaa vapaa-aikaa tavoittelevat Kari Kotamäki ja Katriina Valkama, yrittäjät, jotka ovat lähteneet saavuttamaan päämääräänsä hakemalla kokemuksia, näkemyksiä ja tietoa tuotantonsa kehittämiseen. Osallistumalla yhteistyökumppaneiden järjestämiin teemapäiviin ja pienryhmätapaamisiin saa aina jotain kotiin tuomista. Kari ja Katriina, tuttaville Os- ku ja Mimmu, pyörittävät yhdessä Karin vanhempien, Sirkan ja Antin, kanssa maatalousyhtymä Kotamäen maitotilaa Vihdin Moksissa. Kahden robotin pihatto on otettu käyttöön kolme vuotta sitten. Lisäksi talouskeskuksessa vanhassa navetassa majailevat nuoret hiehot ja vasikat sekä kylmäpihatossa ummessa olevat lehmät ja tiineet hiehot. Tavoitteet asetettu Nykyistä enemmän ja laadukkaampaa vapaa-aikaa sekä parempaa taloudellista tulosta Osku ja Mimmu tavoittelevat tehostamalla toimin- 4 satoa NUMERO 1/2018 taansa. Tehostamista edistävät määritetyt tavoitteet, aktiivinen tavoitteiden seuranta, toisilta oppiminen ja asiantuntijoiden hyödyntäminen. Mitattaviksi lähiajan tavoitteiksi on asetettu meijerimaidon määrän lisääminen mahdollisimman kustannustehokkaasti, keskimääräinen päivämaito ja ummessaoloajan pituus. Näitä tavoitteita tuetaan eläinten terveydellä ja hyvinvoinnilla, ruokinnan suunnittelulla ja seurannalla sekä nopeasti toteutetuilla tuotannon korjaustoimilla. Monessa mukana Yhtenä apuna tuotannon ja työn te- kemisen tehostamisessa on yrittäjien osallistuminen erilaisiin pienryhmiin ja teemapäiviin, joiden sisältö edistää heidän asettamiaan tavoitteita. – Ollaan aina mukana, kun tilaisuus tulee. On kiva lähteä kehittämään itseään. Meijerin tarjonnasta yrittäjät ovat valinneet pienryhmät, joissa paneudutaan utareterveyteen ja tuottajavastuullisuusasioihin. ProAgrian hankkeista on löytynyt pienryhmät johtamiseen sekä maidon- ja nurmentuotannon kehittämiseen. Myös investointien jälkeiseen tuotantotalouden kehittämiseen on tarjolla käynnistyvä ryhmä, johon yrittäjät ovat jo ilmoittautuneet mukaan. Tapahtumat tukevat toisiaan ja edistävät yrittäjien osaamisen kehittymistä ja verkostoitumista. – Kun olet jo kuullut asiasta jotain, olet seuraavalla kerralla rohkeampi kysymään lisää. Aina parempaan Erilaisissa tapaamisissa on joka kerta syntynyt uusia ajatuksia ja näkökulmia omaan toimintaan. – Kun pienryhmässä on tutustuttu jonkun toisten tekemisiin, kotiin palattuaan voi puntaroida omia tekemisiään. – Jonkin yksinkertaisen asiankin kohdalla voi oivaltaa, että sen voi

tehdä vieläkin tehokkaammin. Huipputuloksiin tuotantotaloutta johtamalla -pienryhmään osallistuessaan yrittäjät oivalsivat, että johtaminen on myös itsensä johtamista. Työn tekemistä arvioi nyt toisella tavalla. – Jos jokin asia pitää tehdä, tehdään se nyt välittömästi. Se ei enää sen jälkeen paina mielessä. Pysäyttävä oli myös se havainto, että jos käytät päivässä kymmenen minuuttia johonkin epäoleelliseen asiaan, kertyy siitä vuodessa puolentoista viikon työajan hukka. Tiivistä yhteistyötä Kotamäen maatalousyhtymässä ProAgrian asiantuntijat ovat tuttuja ja luotettuja yhteistyökumppaneita. Minna Loitokari avustaa yrittäjiä pitämään eläinten ruokinnan optimaalisella tasolla. Arto Santapukki on tehnyt tilan viljelysuunnitelmat alusta lähtien. Hän myös huolehtii verokirjanpidosta ja tukihakemuksista. Kehittämissuunnitelmissa on hyödynnetty ProAgrian talousasiantuntijoita. Seuraava investointi on suunnitteilla ensi kesäksi, jolloin rakennetaan kolme laakasiiloa ja olkivarasto. Hoitava eläinlääkäri Johanna Vakkamäki vierailee tilalla säännöllisesti arvioimassa eläinten hyvinvointia. Haastattelupäivänä hän ja Minna Loitokari yhdessä yrittäjien kanssa tarkastelivat ruokinnan toimivuutta sekä arvioivat rehujen analyysitulosten, tuotosseurannan koelypsyraporttien, robotin antamien tietojen ja lehmähavaintojen perusteella, pitääkö jotain muuttaa nurmen viljelytoimissa. Seurattavia tuloksia Tuotosseuranta on yrittäjille itsestään selvä asia. Vaikka robotti tuottaa paljon tietoa, tuotosseuranta tuo mahdollisuuden vertailla omaa sijoittumista muihin maitotiloihin nähden lypsytavasta riippumatta. On hyvä, että on tietoa eri lähteistä täydentämässä toisiaan ja tulosten tarkasteluun käytettävissä eri vertailuraportteja. Valiolaisilla maitotiloilla on ollut viime syksystä lähtien mahdollisuus hyödyntää KPI-Avain -mittaristoa, jota Kotamäessä seurataan ahkerasti. Kännykästä on helppo katsoa, mitä itse asetetut mittarit kertovat tarkasteluhetkellä suhteessa omiin tavoitteisiin ja muihin saman lypsytyypin maitotiloihin. – Myös lomittajamme on kiinnostunut tietämään, miten mittarit reagoivat lomitusjaksolla. Robotilta seurataan lehmien maitomäärää, märehtimistä sekä rasva- ja valkuaissuhdetta. Näiden tietojen sekä meijerin tankkimaidosta tehtyjen analyysien ja navettahavaintojen perusteella arvioidaan tarvetta hienosäätää aperuokinnan reseptiä. Uuden ruokintareseptin Minna Loitokari ProAgriasta laatii, kun rehuanalyysitulokset valmistuvat ja näyttävät säilörehun arvojen muuttuneen edellisestä. Mimmu toteaa, että heillä on hyvä lehmäsilmä. Sitä tukevat opit, joita on kertynyt lehmähavaintokoulutuksissa. Kotamäen pihatossa on puolen vuoden aikana toteutettu pienryhmän lehmähavaintotilaisuus sekä utareterveysryhmän päivä. Niistä yrittäjille on kertynyt monia positiivia havaintoja ja muutama korjattava asia. – On tärkeää, että avaa silmänsä ja näkee oman navettansa ja omat lehmänsä ja ymmärtää, mitä ne sulle kertovat. Eläinten käytöstä havainnoimalla paljastuu asioita, joilla voi olla merkittävä vaikutus tuotokseen, kuten havainnolla, että kuivikkeena kutteri-turveseos on eläimelle miellyttävämpi alusta kuin pelkkä kutteri, joka sattui lehmien kintereisiin. Johtamiseen työkaluja Johtamisen pienryhmän myötä Kotamäen tuotantoon on sisäistetty Lean-ajattelua. Havaittuihin puutteisiin tartutaan heti. Pihaton toimistohuoneen seinälle on ilmestynyt valkotaulu. Siihen kirjoitetaan näkyviin asiat, jotka poikkeavat päivittäisistä rutiineista. – Hyvä muistutus itselle ja lomittajalle. Yrittäjillä on selkeä työnjako. Heillä on luontaista pitää yhteisiä palavereja, joissa tarkistetaan päivän tai lähiajan tekemiset. Työohjeistusta on tarkoitus päivittää arvioimalla kriittiset tekemisen kohdat. MTY KOTAMÄKI, JOSSA OSAKKAINA ANTTI, KARI JA SIRKKA KOTAMÄKI SEKÄ KATRIINA VALKAMA - - - - - - - - - Tila sijaitsee Vihdin Moksissa Kahden robotin makuuparsipihatto, keskilehmäluku viime vuonna 123, lisäksi nuorkarjaa yli 70 eläintä Lehmistä puolet holsteinrotuisia ja puolet ayrshirea, tavoitteena lisätä holsteinien osuutta Aperuokinta ja täydennys robotilta Maitoa Valiolle tuotettu yli 80 vuotta Peltoa viljelyssä 100 ha, jolla tuotetaan nurmirehu ja osa viljasta Sopimuspeltoja lannanlevitykseen ja oljenkorjuuseen toisilta viljelijöiltä Yrittäjien lisäksi työvoimana harjoittelija ja lomittajat sekä nurmikoneketjussa kuski ja kesäisin yrittäjien sisarusten pojat apuna konetöissä Mitattavat tavoitteet: meijerimaitoa 98 %, keskimäärin päivässä maitoa 38 kiloa per lehmä, ummessaoloaika alle 65 päivää  NÄE LEAN ✔ vähennä työtä ✔ vähennä kuluja ✔ lisää tuloja JA YMMÄRRÄ  SITOUDU JA TOTEUTA  SAA AIKAAN TULOKSIA ➜ Tärkeitä havaintoja Päivi Meronen  Eläinten ruokintaan 10 min. vähemmän aikaa ➜ reilu viikko lisää vapaa-aikaa vuodessa PIENIÄ ARJEN OIVALLUKSIA TURHA POIS Tunnetko jo? ✔ viikkopalaveri ✔ arvovirtakuvaukset ✔ SOP-työohjeet ✔ 5S PURA TAVOITTEET TOIMENPITEIKSI Talous kuntoon – 1,4 miljoonaa litraa maitoa Toimenpide Mitä? Vastuu Kuka? Deadline Milloin? Seuranta Missä ja miten? Poikineen lehmän Emäntä hoitorutiinit kuntoon Heti Heruminen 40 kg/pv Vasikat ulos Liisa Heti Vasikoiden kuolleisuus Hiehomäärä hallintaan Liisa Huhtikuu 40–50 uudistustarve , osallis tu Seuraa mneliitväe tai some r yhmii @ f in www.proagria.fi/lean www.proagria.fi/leanasiantuntijat NUMERO 1/2018 satoa 5

Johtaminen VIRHEEN LÖYTÄMINEN on ilo ”Kun löytää tekemisestään virheen, on syytä iloita. Mitä isomman, systemaattisemman ja pitkäkestoisemman, sitä parempi. Ei kannata murehtia, paljonko on menettänyt rahaa, vaan nauttia ajatuksesta, kuinka paljon virheen korjaus tuottaa tulevaisuudessa.” ”Leanissa tärkeintä on osaamisen kasvattaminen. Sitä kautta myös yrityksen tulos paranee”, Hannu Kemoff pohtii. Hannu Kemoff luotsaa vai- HANNU JA MINNI KEMOFF Tervola, Lappi Lypsylehmiä 110 Peltoa 145 ha Lypsyasema 2 x 10 kalanruoto Kuvat: Tiina Karlström monsa Minnin kanssa 110 lypsävän maitotilaa Tervolan Varejoella. Lean-oppeihin johdonmukaisesti paneutunut yrittäjä tietää, että normaalin lypsykarjatilan rutiineissa on paljon parantamisen varaa – tuottamatonta työtä ja turhia rahareikiä. Oli vuosi 2010, kun Hannu Kemoff vaihtoi kuulumisia it-alalla työskentelevän serkkunsa kanssa ja kuuli Leanista. Kiinnostus heräsi ja tiedonnälkään löytyi netistä englanninkielinen opas. ”Halusin uutta näkökulmaa tekemiseen. Ensimmäisenä nousi esiin kuivikepaalien jako. Navetan ja kuivikevaraston välinen ovi oli ollut käyttämättömänä jo kuusi vuotta, kun alussa käyttöön otettu toimintamalli oli jäänyt pysyväksi. Oven avaaminen ja liikenteen järkeistäminen merkitsivät heti tunnin työajan säästöä viikossa.” Tehokkuutta tekemiseen Sitten oli vuorossa kirja, joka kertoi Toyotan tuotantofilosofiasta ja koko yrityksen kattavasta Leanista. Kirjan lukeminen kesti kuukauden. Joka sivun jälkeen oli pysähdyttävä miettimään, miten ajatuksia voisi soveltaa omassa navetassa. Kemoffilla navettatöihin osallistui yrittäjäpari ja kaksi työntekijää. Teoriaan peilaten syntyi ymmärrys, miten työvaiheita pystyi tehostamaan. ”Asemalla oli tuolloin kaksi lypsäjää, kun kolmas henkilö siivosi ja ruokki. Työssä syntyi odottelua ja hukkaa. Se väheni merkittävästi, kun yhtälöstä poistettiin toinen lypsäjä. Siivouksesta vastaava auttaa asemalla tarvittaessa. Uusi rutiini ja roolitus kirjoitettiin paperille ” Työjärjestys vaati sulattelua pari viikkoa, jonka jälkeen kaikki olivat yksimielisiä, että uusi käytäntö oli parempi kuin vanha. Työmenekki väheni 19:stä 12,5 tuntiin. Kaksi navettavuorolaista teki työt nopeammin ja paremmin myös maidon laadulla mitattuna. Tätä nykyä navettatöistä vastaa kolme ihmistä, ja yksi on aina vapaalla. Sparrausta ja työkaluja Elokuussa 2015 putosi maidonhinta ja Hannu Kemoff lähti mukaan Valion ja Suomen Yrittäjäopiston yhteiseen koulutukseen, joka pureutui Lean-johtamiseen. ”Laskimme tilan talouslukuja ja laadimme ennustebudjettia – oli aika laajentaa Lean-ajatukset koskemaan koko tilaa. Enää ei ollut varaa hävikkeihin ja virheisiin.” Kemoffit ovat halunneet eroon tilasokeudesta – paneutua systemaatti- 6 satoa NUMERO 1/2018 sesti tilansa ongelmakohtiin ja virheisiin. Sparraajina ovat olleet muun muassa ProAgrian valtakunnalliset Huippuosaajat Oulusta. ”Teoriatieto on nostanut esiin virheet ja neuvonta antanut työkalut tehokkaaseen tekemiseen. Ongelmia on ratkottu yhdessä, ja säätämistä on löytynyt enemmän ja vähemmän. Tykkään siitä, että asiantuntija sanoo asiat suoraan.” Tavoitteista tuloksiin Ensimmäisiä askelia olivat keskituotoksen ja navetan täyttöasteen nosto sekä hiehojen poikimaiän alentaminen, mikä saatiinkin reilussa vuodessa laskemaan 27:stä 24,5 kuukauteen. Peltoviljelyn tehokkuus oli matala, kun pellot tuottivat muutenkin riittävästi rehua. Paneutuminen karjan tuotokseen paljasti tarpeen paneutua rehun laatuun. Samalla rakennettiin uudet laakasiilot. ”Satsaus kasvinsuojeluun ja typpitasoihin näkyi pian keskituotoksessa, joka nousi tuhat kiloa. Meijeriin lähtevä maitomäärä on kasvanut yli 200 000 litraa. Säilörehuhävikki putosi 15 prosentista alle prosenttiin.” Merkittävä asia oli myös ulkoistetun hiehokasvatuksen ottaminen omiin käsiin ja kylmänavetan rakentaminen 60 eläimelle. Muutos merkitsi säästöä sekä laadukkaampia ja lypsävämpiä eläimiä. Parannustaulu on keskeisellä paikalla navetassa. Sen ansiosta sovitut asiat ovat kaikkien nähtävillä. Ella Karttimo VÄHEMMÄN ON ENEMMÄN LEAN-asiantuntijamme Lean maataloudessa on käsikirja maatalousyrittäjille, jotka haluavat parantaa yrityksensä kannattavuutta. Kirja kuvaa havainnollisesti, miten Lean otetaan käyttöön, miten Lean-työkaluja käytetään ja kuinka vähennetään hukkaa. Kirjan mukana saat myös Lean suomalaisella maatilalla -liitteen, johon on koottu suomalaisten maatilojen kokemuksia Leanista. ETELÄ-SUOMESSA Sari Jussila, 043 824 9088, sari.jussila@proagria.fi Leena Kukkula, 0400 914 172, leena.kukkula@proagria.fi Tilaa kirja ProAgrian verkkokaupasta ilman toimitusmaksua www.proagriaverkkokauppa.fi LÄNSI-SUOMESSA Anu Ellä, 040 180 1260, anu.ella@proagria.fi Nina Nieminen, 050 60 456, nina.nieminen@proagria.fi www.proagria.fi/lean

PIENRYHMÄ tuo intoa kehittämiseen Ville ja Mari Alanen, Nokia Sastamalan nurmiryhmä, Länsi-Suomen vuoden nurmitila 2017 Vuoden nurmitila -palkinnon Länsi-Suomessa viime vuonna saanut Alasten tila oli palkinnosta mielissään. Pariskunnan maitotilan peltoala on niukka, ja heillä oli muutama vuosi sitten halu panostaa nurmeen mahdollisimman hyvän rehusadon saamiseksi. Kuultuaan hyviä kokemuksia nurmiryhmästä lähtivät he innostuneesti mukaan. – Ryhmässä voi jakaa kokemuksia sen lisäksi, että sieltä saa tietoa. Keskusteluista jää mieleen hyvin monenlaista tietoa, kertoo Ville Alanen. Villen kotitilaa nelisen vuotta sitten jatkanut pariskunta on osallistunut ryhmätapaamisiin aktiivisesti. Etenkin Ville, jonka vastuulla on viljely. Ryhmästä on saatu hyviä käytännön vinkkejä nurmentuotannon kehittämiseen. Tilavierailut ovat antoisia, ja tänä vuonna onkin Alasten tilan vuoro toimia ryhmäläisten havaintotilana. – Uusi tieto ja tiedonjako on ollut ryhmässä parasta. Olemme saaneet vahvistusta omille näkemyksille haja- ja täydennyskylvöihin, täsmentää Mari Alanen. Pariskunta on viihtynyt samanhenkisessä ryhmässä, jossa on käyty läpi käy“Ryhmässä voi tännönläheisesti maidon- ja nurmentuotantoon liittyviä asioita. Tietoa on jakaa kokemuksia karttunut monesta asiasta. Sen lisäksi sen lisäksi, että virkistävät opintomatkat ovat antasieltä saa tietoa.” neet perspektiiviä. – Matkoille on helppo lähteä, kun joVille Alanen ku muu on suunnitellut ohjelman. Hollannin matkalla näimme monia mielenkiintoisia tiloja. Reissu vahvisti ajatusta siitä, että kyllä Suomessa osataan nurmentuotantoa, kertovat Alaset. RYHMÄ TOI RUTIINIT ARKEEN Tero Hosike, Kanteenmaa, Johtamisen pienryhmä Emolehmätilaa vaimonsa kanssa vetävä Tero Hosike innostui johtamisen pienryhmästä saman tien. Johtamisesta heillä ei juurikaan ollut aiempaa kokemusta. Tilalle onkin tuotu ryhmästä sopivia työkaluja. – Käytössämme ovat viikkopalaverit ja valkotaulu, jotka tuovat selkeyttä. Nyt meillä on rutiineja, kertoo Hosike. Ajatuksena toiminnan selkeyttämisellä ohjeistuksien avulla on se, että kuka tahansa voisi niiden avulla tehdä tilan töitä. Rutiinien avulla on saatu tekemistä hallintaan ja paremmin tehtyä. Jatkossa Hosike jatkaa tilan kehittämästä ja osallistuu innokkaana ryhmän jatkoon. Porukka on keskustellut avoimesti tilanhoidosta. – Suurin osa ryhmäläisistä on lypsykarjatilallisia. Etukäteen ajattelin, mitä saan siitä irti, mutta heiltä sitä vasta oppiikin tosi paljon, sillä toiminta on paljon suunnitelmallisempaa, kuvailee Hosike. Hosikkeen tilalla poikii tänä vuonna 160 emoa, ja töissä on pariskunnan lisäksi vanha isäntä, lomittajia ja urakoitsijoita mm. säilörehu- ja kuivalannoitustöissä. Pienryhmä on tuonut töille valmistellumman otteen, eikä sammuteltavia tulipaloja enää ole samalla tavalla kuin aikaisemmin. JOHTAMISEN KEHITTÄMISTÄ PIENRYHMISSÄ Kuva: Essi Jokela TIETO TOI LISÄÄ SATOA NURMESTA Kiinnostaako kehittää johtamistasi? Johtamalla aikaa -hankkeen päätösseminaarissa kerätty palaute kiteyttää tämän hetken todellisuuden: muutoksia ei voi välttää tilakokojen kasvaessa. Uuden sukupolven myötä myös vapaa-aika on saanut uudenlaista merkitystä. Pienryhmä antaa tukea, varmuutta ja innostusta omaan työhön. Keskustelut muiden kanssa auttavat omaksumaan uusia asioita käytäntöön. Vetäjien asiantuntemus auttaa lähestymään asioita hyvin käytännönläheisesti ongelmanratkaisun kautta. Parhaiten ryhmä toimii, kun sen jäsenet sitoutuvat sen toimintaan. Maatilayritysten johtamisen kehittämiseen on tarjolla tukea jatkossakin. Länsi-Suomessa starttaa keväällä Aikaa On -hanke, jossa keskitytään kehittämään osaamista kokonaisuuden hallinnassa ja johtamisessa. Etelä-Suomessa Elinvoimainen maatilatalous ELINA -hankkeissa on mahdollisuus kehittää maatilayrityksensä johtamisvalmiuksia. Osaamisen tehostamisella on merkittävä vaikutus maatilayritysten kilpailukykyyn ja kannattavuuteen. Hankkeissa kootaan pienryhmiä, järjestetään koulutus- ja teemapäiviä sekä opintomatkoja. Pienryhmissä hyödynnetään mm. benchmarking-menetelmää ja Lean-johtamisfilosofiaa. Lisätietoa johtamisen kehittämisen tarjonnasta PROAGRIA ETELÄ-SUOMEN hallinnoimista Elinvoimainen maatilatalous ELINA -hankkeista Sari Jussila, sari.jussila@proagria.fi, 043 824 9088, ja Terhi Mäkilä, terhi.makila@proagria.fi, 040 709 2478 sekä www.proagria.fi/elina PROAGRIA LÄNSI-SUOMEN hallinnoimasta Aikaa on -hankkeesta Riikka Mäkilä, riikka.makila@proagria.fi, 040 180 1560, ja Anu Ellä, anu.ella@proagria.fi, 040 180 1260. Nyt on kalkituksen aika. Tehokkaat ja edulliset kalkit, käy tutustumassa www.wallakalkki.fi tai soita Anssi Raunio puh. 050 432 0135 NUMERO 1/2018 satoa 7

Kasvintuotanto Luomussa saa haastaa itsensä Huittislainen Kalle Hurri osti nelisen vuotta sitten vanhemmiltaan tilan, joka on ollut suvulla perinteisessä viljelyssä vuodesta 1936. Sukupolvenvaihdoksen aikoihin päätös siirtyä luomutuotantoon oli jo selvä. iski Hurriin työharjoittelussa, ja hän sai heti asiaan positiivista tukea vanhemmiltaan. Nyt tilalla on menossa toinen siirtymävuosi. – Luomussa motivoi haasteellisuus. Ilman kemiallisia aineita pystyy viljelemään jopa hyviä satoja, kunhan perehtyy kunnolla viljelyyn, maanrakenteen hoitoon ja ylipäätänsä pellon kuntoon, sanoo Hurri. Luomuun siirtymistä Hurri harkitsi pitkään ja tarkasti laskien. Laskelmat näyttivät kerta toisensa jälkeen hyvältä, sillä ostopanokset vähenisivät minimiin – pelkkiin siemenkuluihin. Silti Hurri kyseenalaisti ajatusta tarkastellessaan päätöstä useammalta näkökantilta. Hyviä vinkkejä hän sai myös pitkään luomuviljelyä tehneeltä naapuriltaan. – Luomua harkitsevan kannattaa ensin tutustua itsekseen netin kautta asioihin. Myös ammattilehdistä löytyy paljon tietoa, painottaa Hurri. Tietoa on netin lisäksi hyvin saatavilla myös ammattilehdistä sekä ProAgrialta. Myös luomukurssille kannattaa osallistua, sillä vaikka ei luomuun siirtyisikään, saa kurssilta hyvää viljelytietoa. Päivätyö helpottaa viljelyn suunnittelua Hurri käy päivätyössä, minkä ansiosta tilalla ei tarvitse tehdä taloudellisesti hätäisiä ratkaisuja. Pitkällä tähtäimellä visiona on viljeltävän pinta-alan kasvattaminen sopivan tilaisuuden tullen. Luomuviljelyyn liittyy byrokratiaa ja tarkastuksia, mutta myös vääriä uskomuksia. Varastokirjanpito ja sadon myyntipapereiden on oltava Luomuasiantuntija Heikki Ajosenpää (vas) ja Kalle Hurri pohtivat tulevan kasvukauden viljelysuunnitelmaa. Kuva: Sanna Lindén Kipinä luomuun kunnossa jäljitettävyyden vuoksi, ja luomutarkastus tehdään kerran vuodessa. Sen sijaan Hurrin mukaan peltojen muokkaaminen ei uskomuksista huolimatta juurikaan lisäänny. – Moni tavanomainenkin tila kyntää syksyllä kaikki peltonsa, äestää ne keväällä kahteen tai kolmeenkin kertaan ja ruiskutukset vielä päälle. Ei siinä kovin isoa eroa ole, jos ei suorakylvötiloista puhuta, selventää Hurri. Harkitusti tavanomaisesta luomuun Hurri suunnitteli siirtymisen ajoissa, ja huomioi tulevan kylvämällä nurmiseoksia viljakasvuston alle. Näin oli ensimmäiseen siirtymävaihevuo- teen valmiiksi perustettuna viherlannoituskasvustot. Siirtymisen jälkeen Hurri on tehnyt koneyhteistyötä muutaman lähitilan kanssa, sillä kaikkia koneita ei kannata itse omistaa. Esimerkiksi pellot kylvää naapuri, jolle Hurri puolestaan tekee kylvömuokkauksia ja äestää peltoja. Hurrilla on viljelyssä noin 50 hehtaaria. Viljelykierron mukaisesti viherlannoitusnurmen jälkeen on tällä hetkellä suunnitelmissa kylvää syysvilja, sen jälkeen palkokasvi, ja seuraavana keväänä kevätviljaa. Tulevana keväänä saadaan satoa kevätvehnästä, kaurasta ja härkäpavusta. – Sato on vielä siirtymävaiheen tuotetta. Tavoitteena on myydä se mahdollisimman lähelle kotieläinti- lalle SV2-rehuksi, kertoo Hurri. Kysyntää luomukasveilla on, vaikka pohdittavaakin riittää. Eniten Hurria mietitytti se, miten saisi hyödynnettyä sen kolmanneksen, joka oli nurmella. Ensimmäisenä vuonna sato niitettiin maahan kolmesti kesän aikana, mutta jatkossa on tarkoitus hyödyntää se lähiseudulla rehuna. Luomunäkemyksiä naapurista Eviran hallinnoima luomuvalvonta varmistaa kuluttajan näkökulmasta sen, ettei viljelyssä ole käytetty luomussa kiellettyjä panoksia, kuten torjunta-aineita. Tilalla on oltava ajantasainen luomusuunnitelma sekä viljelykiertosuunnitelma, jossa tulee olla tietty osa myyntikasveja. – Edellytettävät ehdot ja säännöt tulee mietittyä samalla, kun tekee suunnitelman, tarkentaa ProAgria Länsi-Suomen luomuasiantuntija Heikki Ajosenpää. Hurri seuraa tarkasti markkinoita ja pohtii, mitä tilallaan tuottaa. Myös mahdollisuudet markkinoida tuotetta esimerkiksi erilaisissa luomuinfotilaisuuksissa kiinnostavat, mutta aika rajoittaa. Tällä hetkellä päivätyö on mukavasti tasapainossa maanviljelyn kanssa. – Viime kesänä kävimme KeskiRuotsissa luomumatkalla katsomassa, miten luomu siellä sujuu. Muutama tila katsoi tulevaisuuteen hyvin tutkimuspainotteisesti, ja isännät olivat asiaan hyvin vihkiytyneitä. Matkailu avartaa, ja varsinkin ammatin puolesta on hyvä nähdä vaihtoehtoja, miten asiat voi tehdä, toteaa Hurri. Sanna Lindén 8 satoa NUMERO 1/2018

KASVINSUOJELUN TUTKINTOKOULUTUKSET TENTTEINEEN Etelä-Karjalassa pe 9.3. Parikkala, Harjulinna, Harjukuja 6 la 17.3. Lappeenranta, Viljelystalon kokoushuone, Raatimiehenkatu 17 C Drive in -tentit pe 23.3. ja 6.4. klo 16 Lappeenranta, Viljelystalo, Pormestarinkatu 6, 3. krs. Hämeessä ke 14.3. Hollola, kunnan valtuustosali, Virastotie 3 to 22.3. Hartola, kunnan valtuustosali, Kuninkaantie 16 ke 4.4. klo 16–20.30 Ypäjä, Paijan maatilamajoitus, Köllintie 20, ke 18.4. Hämeenlinna, Hauho, Lautsian lomakeskus, Lautsiankuja 22 Drive in -tentit to 8.3. ja to 5.4. klo 16 sekä ke 27.6. klo 14 Hämeenlinna, ProAgrian tsto, Vanajantie 10 B Drive in -tentit to 8.3. ja to 24.5. klo 16 Lahti, ProAgrian tsto, Mariankatu 8 A Drive in -tentti to 15.3. klo 16.30 Jokioinen, Tuottajakeskus, Keskuskatu 14 Kymenlaaksossa ke 14.3. Kouvola, Anjalan nuorisokeskus, Ankkapurhantie 15 ti 10.4. Kouvola, Valkeala, Puhjonrannan kurssikeskus, Puhjonrannantie 80 Drive in -tentti pe 16.3. klo 14 Kouvola, ProAgrian tsto, Hovioikeudenkatu 16 Pirkanmaalla to 15.3. Tampere, Ahlmanin ammattiopisto, Hallilantie 24 to 22.3. Orivesi, Oriveden Opisto, Koulutie 5 la 14.4. Tampere, Ahlmanin ammattiopisto, Hallilantie 24 Drive in -tentit pe 16.2. ja 27.4. klo 14 Tampere, ProAgrian tsto, Näsilinnakatu 48 D Uudellamaalla ti 20.3. klo 17–21 Mäntsälä, Jokelanseudun kerhotalo, Jussilanmäki 3 to 22.3. klo 17–21 Vihti, Herrakuntatalo, Kauppilantie 21 ma 26.3. klo 17–21 Askola, Juornaankylän ns-talo, Myrskylänt. 1201 Drive in -tentit pe 2.3. ja ma 16.4. klo 14 Mäntsälä, Jokelanseudun kerhotalo, Jussilanmäki 3 Kestävän kasvinsuojelun (IPM) edellyttämien kasvinsuojeluaineiden käyttäjien koulutustilaisuuksien hinta on 75 e/henkilö + alv. Se sisältää koulutuksen, tutkintotodistuksen ja kahvitarjoilun. Jos haluat suorittaa vain tentin, ilmoittaudu drive in -tenttitilaisuuteen. Tentin hinta on 60 e/henkilö + alv. Katso ohjelmat ja ilmoittaudu nettisivuillamme etela-suomi.proagria.fi/ tapahtumat. Jos et voi ilmoittautua netin kautta, soita kurssipuhelimeemme 020 747 2808 (klo 9–12). Kasvinsuojelututkinto on voimassa viisi vuotta. Jos olet suorittanut kasvinsuojelukoulutuksen keväällä 2013 tai aiemmin, on aika päivittää tiedot. OSALLISTU TEEMAPÄIVÄÄN Kuva: Jarmo Vainionpää ProAgria järjestää Tukesin hyväksymiä tutkintoon valmistavia koulutuksia ja tutkintotilaisuuksia. Tilaisuudet klo 10–15, ellei toisin mainita. Kasvintuotannon ammattitapahtuma heinäkuussa Pohjanmaan Peltopäivä saapuu taas Seinäjoen Ylistaroon heinäkuun lopulla. Aiempien vuosien tapaan tapahtuma kerää yhteen alan ammattilaiset viljan, erikoiskasvien ja perunan lajikkeiden, lannoituksen ja kasvinsuojelun äärelle. Lue lisää www.pohjanmaanpeltopaiva.fi. Seuraa tapahtumaa myös Twitterissä ja Facebookissa. Pohjanmaan Peltopäivä Ylistarossa 26.7.2018. www.peltopaiva.fi #peltopaiva #Peltopäivä www.pohjanmaanpeltopaiva.fi KoneAgria karjateemalla Jyväskylässä Tämän vuoden KoneAgria-näyttelyn teemana on karjatalous. KoneAgria jatkaa neljä vuotta sitten näytteilleasettajien toiveesta tehtyä linjausta Tampereen ja Jyväskylän näyttelyjen teemoituksesta. Tämän vuoden näyttelyssä on esillä koneita ja tuotantopanoksia erityisesti karjatalouksille. Myös energia- ja rakentamisratkaisut, metsä sekä maatalouden palvelut ovat tärkeässä asemassa. Tarjolla on sopiva sekoitus kotimaisten ja kansainvälisten toimijoiden koneita, laitteita ja tarvikkeita. Jyväskylän Paviljonki antaa hyvät puitteet seminaarien ja muiden tapaamisten järjestämiseen. Näytteilleasettajaksi voi ilmoittautua 31.5.2018 saakka. KoneAgrian järjestää FKS-Tapahtumat Oy, jonka taustalla on ProAgria-verkosto. KoneAgria Jyväskylän Paviljongissa 11.–13.10.2018. www.koneagria.fi #koneagria2018 Okra heinäkuussa Oripäässä PELLON KASVU KUNTOON ke 14.3. Hämeenlinnassa Tule kuulemaan, mitä alan asiantuntijat kertovat maan kasvukunnosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tarkempi ohjelma julkaistaan Elinvoimainen maatilatalous ELINA -hankkeen sivuilla www.proagria.fi/ elina sekä Facebookissa www.facebook.com/elinvoimainenkasvitila. Seuraa muutakin hankkeen tapahtumailmoittelua! LÄHTÖLASKENTA KASVUKAUTEEN 2018 Okra-maatalousnäyttelyssä 4.–7.7.2018 esillä ovat uusimmat koneet, laitteet, tuotteet ja palvelut sekä myös laajasti kotieläimet. ProAgria on myös mukana omalla osastollaan. www.okramaatalous.fi Maatalouskonemessut marraskuussa – kuinka selätän vaikean syksyn tuomat haasteet? ti 6.3. klo 9–15 Tampere, UKK Instituutti Helsingin Messukeskuksessa järjestetään 15.–17.11.2018 MaatalousKonemessut, joissa mukana on myös ProAgria omalla osastollaan ja ohjelmatuotannollaan. Järjestää Pirkanmaan Ymppi-hanke www.proagria.fi/ymppi maatalouskone.messukeskus.com NUMERO 1/2018 satoa 9

Kasvintuotanto Haastava kasvukausi muistutti perusasioista jälkeen muistaa taas paremmin, miten tärkeitä oikein ovat monipuolinen ja hyvin suunniteltu viljelykierto, pellon hyvä rakenne ja vesitalouden hallinta. Sääriskin hajauttaminen kasvivalikoimalla, erilaisia ja eri kasvuajan kasveja, kasvukaudella kaikkia töitä ei tarvitse tehdä samana päivänä, puintikausi on pidempi, kun kaikki ei valmistu samaan aikaan. Kasvukausi pitäisi kyetä hyödyntämään alusta asti; kylvöt mahdollisimman aikaisin, kylmä maa on myös parempi kuin kuiva maa, märälle pellolle ei kuitenkaan pidä mennä. Syyskylvöiset kasvit helpottavat sesonkia keväällä ja niitä pääsee puimaan hyvissä ajoin. Sään salliessa tee talvella parannustoimia Muistona haastavasta kasvukaudesta saattoi pellolle jäädä puimatonta kasvustoa ja syviä renkaan jälkiä. Jos lohkolle on jäänyt puimatonta kasvustoa, sen voisi mahdollisuuksien mukaan murskata ja keväällä mullata maan pintakerrokseen. Talven aikana kelin salliessa voi ajouria tasaisalla ja kasvijätettä mullata ns. pakkasmuokkauksella, jossa peltoa muokataan esimerkiksi lautasäkeellä tai kultivaattorilla. Nyt tosin maa saattaa paikkakunnasta riippuen olla jo niin jäässä, ettei tätä pääse tekemään. Maata voi kuohkeuttaa jankkurilla. Jankkurointi vain hyvissä oloissa, kun maa ei ole liian märkää eikä liian kuivaa, ja vain silloin, kun lohkolle jää jokin syväjuurinen kasvi Toisaalta talven aikana kasvijäte saattaa olla jo sen verran lahonnut, että kylvökoneen kiekkovantaat leikkaavat sen helposti. Paksu kerros kasvijätettä voi kuitenkin hidastaa pellon kuivumista. Tarkan harkinnan jälkeen voi kasvijätteen polttaa. Polttamisessa on aina riskinsä ja se tuhoaa pellon orgaanista ainesta. Toisaalta, jos kasvitautien riski lohkolla on erityisen suuri, niin kulottaminen on perusteltua. Muista myös, että puimattoman lohkon lannoituksessa on ympäristösitoumuksen ehtojen mukaisesti huomioitava edellisen vuoden fosfori täysimääräisenä. Kevätmuokkauksessa omat etunsa – Jos syysmuokkaus jäi kevätmuokkaukseksi, kylvö kannattaa tehdä mahdollisimman pian ja mielellään saman päivän aikana, jolloin maa ei pääse kuivumaan liikaa. Kevätmuokkaus ei välttämättä pienennä satoa, vaan pitkäaikaisissa tutkimuksissa sen on todettu jopa lisäävän satoa 200–400 kg/ha, poikkeuksena jäykät savimaat, totesi Hannu Mikkola Helsingin yliopistolta Elinvoimainen maatilatalous -hankkeen järjestämässä Haastavan vuoden jälkipuinti – kuinka valmistautua kasvukauteen 2018? -tilaisuudessa. Viljely kannattaa keskittää hyville lohkoille ja huonot lohkot kunnostukseen tai esimerkiksi luonnonhoitopelloksi. Huonojen lohkojen viljely on tappiollista, luonnonhoitopellon tukitaso on parempi ja siellä voi tehdä pellon kunnostustöitä. Viljakasveista ohra on kaikista vaativin kasvualustan suhteen. Syväjuurisilla kasveilla kunnostusta Kunnostukseen valitulle lohkolle voisi perustaa esimerkiksi viherlannoitus- Kuva: Mikko Kemppi Haastavan kasvukauden nurmen. Seoksessa on hyvä olla apilan lisäksi syväjuurisia kasveja kuten sinimailanen ja ruokonata. Tai miksei vaikka mesikkää, muokkausretiisiä tai öljyretikkaa. – Kaiken kaikkiaan on hyvä muistaa, että peruskuivatus tulee olla kunnossa tai syväjuurisetkaan kasvit eivät siellä menesty. Kosteassa maassa viihtyvät vain matalajuuriset heinät, muistuttaa Pekka Terhemaa, ProAgria EteläSuomen luomuasiantuntija. Viherlannoituksesta hyötyy myös seuraavien vuosien viljelykasvi ja viljelijän lompakko, kun typpeä voi hyvän viherlannoituskasvuston jälkeen vähentää jopa 70 kg/ha. Viherlannoitusnurmen jälkeen voisi perustaa esimerkiksi syysrapsin, jota yleensä ei ehdi perustamaan kevätviljan jälkeen. Jankkuroinnin tukena syväjuuriset kasvit Biologisen syväkuohkeutuksen lisäksi maata voi murtaa jankkurilla. Jankkurointi tulee aina suorittaa hyvissä oloissa, kun maa ei ole liian märkää eikä liian kuivaa ja vain silloin, kun lohkolle jää jokin syväjuurinen kasvi. Kasvien juuret pääsevät tunkeutumaan rikotun tiivistymän läpi ja vakauttavat maan rakenteen. Ilman syväjuurista kasvia huonokuntoisen jankkuroidun maan profiili romahtaa, jolloin seurauksena on vieläkin huonokuntoisempi maanrakenne. Ennen jankkurointia tulee varmistaa, että ongelmat johtuvat nimenomaan tiivistymistä ja jankkurointi kannattaa suorittaa vain lohkon ongelmakohdissa. Riittävästi liittymiä vähentämään tiivistymistä Tee peltolohkoille riittävästi ja riittävän leveitä liittymiä, ettei aina tarvitse ajaa samasta kohtaa. Päisteisiin tulee helposti tiivistymiä, jolloin voisi miettiä kylvösuunnan muutosta. Muista myös kalkitus, orgaanisen aineksen lisäykset, kiinnitä huomiota koneiden pintapaineisiin ja yhdistelmän tasapainoon. Netta Junnola ja Elina Valkeinen kasvintuotannon asiantuntijat ProAgria Etelä-Suomi TUKEA SALAOJITUKSEEN JA PERUSKUIVATUKSEEN Salaojitukselle ja säätösalaojitukselle voi hakea ELY-keskuksesta investointitukea salaojituksen perustamista varten tai olemassa olevien salaojien täydennys- ja korjaustoimia varten. Tukea voi saada hyväksyttävistä kustannuksista salaojitukseen 35 ja säätösalaojitukseen 40 %. Tuen vähimmäismäärä on 3 000 euroa. Tätä pienempään investointiin ei tukea myönnetä. Valtio tukee peltojen peruskuivatusta maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) varoista. Avustusta voi saada kahden tai useamman tilan yhteistä peruskuivatushanketta varten. Peruskuivatuksella tarkoitetaan valtaojien perkausta ja kaivua, putkiojien rakentamista sekä peltoalueiden pengertämistä riittävien edellytysten luomiseksi paikalliskuivatukselle, erityisesti salaojitukselle. Avustuksen osuus on 40–50 % ja avustus maksetaan toteutuneista kustannuksista. Kysy lisää lähimmältä suunnittelijalta! www.proagria.fi/asiantuntijat 10 satoa NUMERO 1/2018

Kasvintuotanto Tietoa maatalousrenkaista ja maan tiivistymisestä Maan tiivistyminen on yleistyvä ongelma, jota epävakaat säät ja kasvavat maatalouskoneet eivät ainakaan helpota. Tiivistymisriskejä voidaan kuitenkin vähentää käyttämällä renkaissa töihin sopivia ilmanpaineita, lisäämällä työkoneisiin renkaita tai vaihtamalla nykyiset renkaat matalapainerenkaiksi. Joissain tilanteissa koneketjun keventäminen tai työkoneiden leveyksien sovittaminen toisiinsa on paras ratkaisu. Maan tiivistymisriskejä vähentämällä voidaan parantaa satotasoja ja viljelyn kannattavuutta. Rengastuksen suunnittelu tilatasolla on kuitenkin monimutkainen ja monivaiheinen prosessi. Hyvän ratkaisun löytämiseen tarvitaan aikaa ja hyviä työkaluja. Happowan kompakti ja helppokäyttöinen nestepeittain on ammattilaisen valinta! Raportti tarjoaa työkaluja OSMO- ja JärkiPelto-hankkeet järjestivät talvella 2017–2018 kurssin maan tiivistymisen välttämisestä ja maatalousrenkaiden mahdollisuuksista. Kurssipäivillä kuultiin asiantuntijapuheenvuoroja sekä rengasliikkeiltä että riippumattomilta asiantuntijoilta. Kurssin keskeisimmät sisällöt on koottu Miten vältän maan haitallisen tiivistymisen maatalousrenkaiden avulla? -raporttiin. Raportissa käydään läpi tiivistymisen tieteellinen tausta ja eri keinot tiivistymisen välttämiseen. Raportin keskiössä on koneketjuajattelu, jossa tarkastellaan yksittäisten koneiden sijasta koko tilan koneistusta ja pyritään tunnistamaan ne työvaiheet ja koneet, jotka aiheuttavat suurimmat riskit maan rakenteelle. Raportti tarjoaa tutkittuun tietoon pohjautuvia työkaluja renkaisiin ja maan tiivistymiseen liittyvän päätöksenteon tueksi. Raportin ovat koonneet Helsingin yliopiston Ruralia Instituutin OSMOhankkeen yliopistotutkija Tuomas Mattila ja OSMO-hankkeen vetäjä, erikoissuunnittelija Jukka Rajala. Tiivistymislaskuri kertoo työvaiheiden tiivistymisriskeistä. Suurimmat tiivistymisriskit aiheutuvat lietelannan levityksestä, puinnista ja kynnöstä. MITEN VÄLTÄN MAAN HAITALLISEN TIIVISTYMISEN MAATALOUSRENKAIDEN AVULLA? Raportteja 175. Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti maan-kasvukunto.fi > Tutkimusraportteja Kankaantie 563, 62150 Ylihärmä Puh. 0400 863 514 www.happowa.fi Olemme myös Facebookissa! NORDKALKILLA KASVATETTU MONIPUOLISTA KASVINSUOJELUASIAA YKSISSÄ KANSISSA – NYT MUKANA MYÖS LUOMU Peltokasvien kasvinsuojelu 2018 -kirja ilmestyy helmikuussa helpottamaan kasvinsuojeluaineiden valintaa ja vertailua. Kirja kuvaa viljelykasveittain peltokasvien, avomaan vihannesten ja mansikan rikkakasvien, kasvitautien ja tuholaisten torjuntaan markkinoilla olevat kasvinsuojeluaineet, niiden käyttösuositukset ja hehtaarikustannukset. Lisää kannattavuutta ja kasvuvoimaa! Pyydä Aito-kalkkitarjous maatalouskaupastasi. TULOSSA PELTOKASVILAJIKKEET 2018 Viljelysuunnittelun avuksi maaliskuussa ilmestyy Peltokasvilajikkeet 2018 -kirja. MUISTA NYT Vielä ehdit tilata Maatalouskalenterisi ProAgrian verkkokaupasta. www.nordkalk.fi www.proagriaverkkokauppa.fi NUMERO 1/2018 satoa 11

Kotieläintuotanto Lampureille villaviuhka Tuotosseurannan asiakaspalvelu käytössäsi TAVOITAT MEIDÄT ARKISIN KLO 8.15-16 NUMEROSTA (09) 8566 5980  TAI SÄHKÖPOSTITSE tuotosseuranta@proagria.fi Hei, olemme Iina ja Teija. Palvelemme sinua tuotosseurannan asiakaspalvelussa. Soita meille, kun mietit tuotosseurantaan liittyviä asioita, pieniä tai isoja, selvitetään ne yhdessä. Meille on tärkeää, että saat täyden hyödyn tuotosseurannasta ja saavutat tavoitteesi. Sydämemme sykkii tuotosseurannalle! Iina Näyskä Onnistumme yhdessä! Teija Hellberg Ota kantaa ja keskustele Agronetissa www.agronet.fi Karjatsekin kautta kehityspolulle Karjatsekki on uusi palvelumme, joka on ensimmäinen askel tuottoisalle kehityspolulle. Siinä lähdetään liikkeelle maitoyrittäjän tavoitteesta. Tavoite voi olla enemmän maitoa meijeriin, vähemmän työtä, kestävämmät lehmät tai parempi yrittäjätulo. Jokaisella maitotilalla tavoite määrittyy omaksi, yrityksen pitkän tähtäimen suunnitelmien ja tavoitteiden mukaan. Pullonkaulat esiin ja tavoitteet kirkkaiksi Karjatsekki on palvelu, joka auttaa maitoyrittäjää tunnistamaan oleellisen tekemisen tavoitteeseen pääsemiseksi. Käymällä navetan tekemisiä läpi asiantuntijan kanssa tunnistetaan usein pullonkaulat, jotka tällä hetkellä kannattaa poistaa, jotta tavoitteet saavutetaan. Asiakas ja asiantuntija arvioivat yhdessä, mitkä pullonkaulat poistetaan ensimmäisenä. Asiantuntija tekee oman ehdotuksensa käytännön tekemisistä, jotka pitää tehdä, jotta tulokset paranevat. Lisäksi asetetaan aikataulutavoite, jolloin asian pitää olla kunnossa. Tekemiset jäävät asiakkaalle konkreettisesti esille tekemisen vuosikelloon, joka voi olla navetan valkotaululla kaikkien nähtävillä. Villaviuhka on lampureille työkalu arvioida suomenlampaidensa villaa eri käyttötarkoituksiin. Viuhka havainnollistaa esimerkkikuvin, miltä eri käyttölaatuinen villa näyttää lampaan selässä ja tapulina. Villojen käyttölaatujen mittareina ovat villatyyppi, villakuidun pituus, tapulin kiharuus sekä hienousluokka. Villaviuhka koostuu 12 liuskasta, joissa villan käyttölaatutyyppien lisäksi on kuvattu hyvän suomenlampaan villaominaisuuksia, villan käyttölaatuarviointi, raakavillan vaatimukset kehräykseen sekä villan virheet. Työkalu on käteen sopivankokoinen, käytännöllinen mitta-asteikkoineen sekä käytön kestävä. Viuhkan tekemiseen ovat osallistuneet Finnsheepin edustajana Tarja Kosunen-Krannila ja ProAgrian lammasasiantuntija Kaie Ahlskog. Lihasulan Säätiö on tukenut viuhkan tekemistä. Viuhkaa voi tilata kaie.ahlskog@proagria.fi ja sen hinta on 20 euroa + alv 24 % + lähetyskulut. VILLAVIUHKA lampurin työkalu Finnsheep ry Lihasulan Säätiö ProAgria Etelä-Su omi ry Vuohenmaidon tarve kasvaa Suomessa on 160 vuohitilaa. Monille vuohet ovat sivuelinkei- no, joten tavoitteellisesti maitoa tuottavia tiloja on vähän. Eteläpohjalaisella Juustoportilla on kasvava tarve saada vuohenmaitoa. Tällä hetkellä yritys käyttää vuohenmaitoa 1,5 milj. litraa vuosittain ja toiveena olisi jossakin vaiheessa saada määrä nousemaan merkittävästi, sillä kysyntää vuohenmaitotuotteille on myös muualla Euroopassa. Tehtävää vuohenmaidontuotannon lisäämiseksi ja sen tuotannon parantamiseksi on runsaasti. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Juustoportti ovatkin yhdessä ryhtyneet kehittämään vuohitaloudesta kilpailukykyistä vaihtoehtoa. Tehtävälistalla on muun muassa kehittää tiloille malli tuotosseurantaan ja pureutua määrällisesti sekä laadullisesti parempaan vuohenmaidon tuotantoon. - Tilojen toimintatavoissa ja maidon laadun hallinnassa on kehitettävää. Kotimaista vuohitietoutta on saatavilla vähän. Hankkeessa etsitään ja kootaan tietoa sekä kotimaasta että ulkomailta aloittavien ja laajentavien tilojen tarpeisiin. Vuohenmaidosta pääelinkeino Toiveena on, että ajan kuluessa vuohenmaidontuotannosta tulisi joillekin tiloille täysin pääelinkeino. Suomi-vuohi tosin lypsää vähän. - Nyt tiloilla maitoa tuotetaan mututuntumalla ja tarvetta olisi saada maidon laatu korkeatasoiseksi. Kun vuohenmaitotuotteet kypsyvät meillä puolikin vuotta, työ saattaa mennä hukkaan kun raaka-aineen laatuongelmat tulevat esille vasta siinä vaiheessa, kertoo Ari Alhokoski Juustoportista. Juustoportilla on iso keräilyalue vuohenmaidolle. Kauimmainen maitoa tuottava tila on Loviisan seudulla. Tällä hetkeä vuohenmaitoa Juustoportille toimittaa kahdeksan tilaa. - Toivomme että vuohenmaidon tuotanto saataisiin turvattua ja tilat pärjäisivät. Siten mekin saisimme vastattua tuotekysyntään. Enemmänkin vuohenmaitotuotteita menisi, jos raaka-aine riittäisi. Miia Lenkkeri-Tamminen Rahassa mitattavaa hyötyä Karjatsekki-asiantuntijamme löydät täältä: www.proagria.fi/karjatsekkiasiantuntija 12 satoa NUMERO 1/2018 Kuva: Jarmo Vainionpää Oma Karjatsekki-asiantuntija auttaa maitoyrittäjää myös tulosten seuraamisessa ja tsemppaa muutoksessa. Asiantuntijat pitävät aktiivisesti yhteyttä ja auttavat saavuttamaan tavoitteet ja tulokset. – Karjatsekin hinta tuottaa siihen laitetun rahan nopeasti takaisin. Piloteissamme ensimmäisen Karjatsekki-käynnin hinnan sai takaisin jo seuraavassa kuussa parantuneena tuotoksena. Karjatsekin hyötyä kuvaa yhden maitoyrittäjän toteamus maitotuotoksen huimasta noususta, että aloimme tehdä asioita ja ruokintaa niin kuin sovimme asiantuntijan kanssa, sanoo ProAgria Keskusten Liiton johtava asiantuntija Sanna Nokka. Karjatsekin avulla saat selville oleellisen tekemisen. Säästä itseäsi, keskity oleelliseen ja saavuta tuloksia. Juustoportti ja ProAgria Etelä-Pohjanmaa ovat ryhtyneet kehittämään vuohitaloudesta kilpailukykyistä vaihtoehtoa.

Tehokkuutta ja säästöä yhteisestä suunnittelusta Karjatiloilla käytetään usein sekä ruokinnanohjaus- että viljelysuunnittelupalveluja. Kumpikin palvelu tehdään usein omana työnään. Entä jos yrittäjät itse tekevät viljelysuunnitelman, tuleeko mietityksi seuraavia asioita? Ruokinnansuunnittelussa pelataan usein Kuva: Päivi Meronen niillä pelimerkeillä, mitkä kunakin satokautena saadaan siiloon tai paaliin. Viljelysuunnitelma taas tehdään harmittavan usein tukiehtojen täyttämiseksi, ilman syvempää pohtimista, mitä ja millaista satoa tarvitaan ja miten paljon. Tällöin jää ajattelematta, että karjatiloilla nauta on asiakas, joka vaatii tuottajalta eli pellolta tietynlaista tuotetta, jotta se saa mahdollisimman hyvät edellytykset joko maidontuotantoon tai kasvuun. Jos pellolta saatava tuote ei vastaa tarvetta, joudutaan turvautumaan enemmän ostorehuihin ja joskus kärsii jopa eläinten terveys, maitotuotos tai kasvu. Tämä kaikki lisää kustannuksia ja pienentää tulosta. Toisaalta taas nauta toimii ravinteiden tuottajana pellolle. Miten saada lannasta kaikki ravinnehyöty irti nurmentuotannossa ja millaista täydennyslannoitusta nurmikasvit tarvitsevat? Onko lohkojen kasvukyky kunnossa nurmikasveja varten? Yhteistyöllä optimaalinen säilörehu taloudellisesti Miten sitten saadaan pelloilta pöytään mahdollisimman hyvää, kullekin ruokintaryhmälle optimaalista säilörehua ja vielä taloudellisesti? Yhtenä ratkaisuna tähän olisi, jos ruokinnansuunnittelija, nurmentuotannon asiantuntija ja tilan väki pysähtyisivät pohtimaan asiaa saman pöydän ääreen. Ensiksi on saatava selville tilan tavoitteet ja eri eläinryhmien ruokinnalliset tarpeet. Jotkut tilat tavoittelevat esimerkiksi mahdollisimman suurta maitomäärää lehmää kohden, toisilla tavoitteena taas on mahdollisimman korkeat maidon rasva- ja valkuaispitoisuudet ja joillakin mahdollisimman terveet lehmät. Minkälaista karkearehua kukin eläinryhmä tarvitsee ja miten paljon vuoden aikana? Eri eläinryhmillä on ruokinnallisesti erilaiset tarpeet. Esimerkiksi lypsykaudella olevat lehmät tarvitsevat hyvin sulavaa ja runsaasti energiaa sisältävää säilörehua, jossa kuitenkin on kuitua riittävästi pitämään pötsit toiminnassa. Umpilehmät tarvitsevat matalamman sulavuuden ja energiapitoisuuden omaavaa karkearehua, jossa on runsaammin kuitua. Eroja eri ruokintaryhmien rehuille saadaan esimerkiksi kasvilajivalinnoilla, lannoitustasoilla ja sadon korjuuajankohtien porrastuksella. Karkearehun tarve voidaan määrittää Joskus tiloilla näkee syötettävän edellisvuotisia tai sitäkin vanhempia säilörehuja. Rehua on tehty varmuuden vuoksi, pahan päivän varalle reilusti yli vuotuisen tarpeen. Jos tätä tehdään vuodesta toiseen, jää rehuja syöttämättä ja muodostuu hukkaa. Lisäksi vanhojen ylimääräisiksi jääneiden rehujen hävitys on työlästä, puhumattakaan siitä tappiosta, joka muodostuu peltoon laitetuista viljelypanoksista ja sadonkorjuukustannuksista. Tarvittavan karkearehun määrää pystytään arvioimaan nautojen kuiva-aineen syöntikyvyn perusteella. Kun siihen yhdistetään tilan nurmien satomäärät, voidaan arvioida karkearehun tuotantoon tarvittava hehtaarimäärä. Nautojen tarvitseman karkearehujen vuotuisen kuiva-aineen määrän ja ravinnollisen sisällön tarpeet osaavat kertoa ruokinnan asiantuntijat. Korjuuaika luo pohjan ruokinnan onnistumiselle Nurmirehun tuotannon ja ruokinnan suunnittelun on tähdättävä yhteiseen päämäärään: antaa lehmälle parhaat mahdolliset eväät hyödyntää tuotantopotentiaaliaan ja varmistaa hyvinvointinsa. on kuitenkin itse korjuuaika. Silloin kaiken pitää toimia. Sääoloille emme mahda mitään, mutta niihin on sopeuduttava ja niiden aiheuttamia riskejä on ennakoitava. Varsinkin ensimmäisen sadon korjuussa tilakohtainen optimaalinen korjuuajankohta on nopeasti ohi, nopeimmillaan parissa päivässä. Erilaisilla kasvilaji- ja lajikevalinnoilla siihen voidaan saada enemmän joustavuutta. Myös logistiikan suunnittelulla saadaan aika- ja kustannussäästöjä. Säilöntäainevalinnalla turvataan rehujen säilyvyys erilaisissa korjuuolosuhteissa. Näiden muutaman päivän aikana vuodessa määritellään koko seuraavan vuoden onnistuminen ruokinnassa – hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. ProAgrian nurmiasiantuntijoiden osaamisalueeseen kuuluu myös pellon kasvukunnon arviointi. Onko maan rakenne kunnossa, onko kalkitustarvetta, pelaako pellon vesitalous? Vaikka tämä toimenpide tehdään osana ympäristökorvauksen toi- menpiteitä, kuinka moni oikeasti pysähtyy miettimään näiden ominaisuuksien syvempää merkitystä pellon sadontuottokykyyn? Kaikkeen tähän löytyy asiantuntemusta ProAgrian nurmiosaajilta. Ruokinnan onnistuminen pohjustetaan oikealla nurmenviljelyn suunnittelulla Keskiviikkona teemana on tilaus lehmältä pellolle. Lisätietoa ruokinnanohjaus- ja nurmipalveluista ProAgrian palvelupäälliköiltä: ETELÄ-SUOMESSA Sanna Eklund, 0400 857 447, sanna.eklund@proagria.fi, Raija Tamminen, 040 722 1873, raija.tamminen@proagria.fi Pirjo Virtanen maidontuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Suomi Heinätalkoot 2018 21.–22.3. klo 9.30–15 Heinola, Vierumäen Urheiluopisto Käynnistetään nurmisadon laadun ja määrän nostotalkoot. Talkoissa mukana alan huippuasiantuntijoita niin nurmentuotantoon, nurmirehun ruokintaan kuin eläinten hyvinvointiin liittyen. Torstaina suunnitellaan laidunnusta Tuomas Mattilan opastuksella. Varaa päivät kalenteriisi ja tule mukaan talkoisiin! Tapahtuman järjestää Elinvoimainen maatilatalous ELINA -hankkeet yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisätietoa www.proagria.fi/elina tai Henna Aapro, henna.aapro@proagria.fi, 043 824 9400. LÄNSI-SUOMESSA Riitta Pietilä, 050 413 1474, riitta.pietila@proagria.fi Kaikkein tärkein ja kriittisin osa rehuntuotannossa NUMERO 1/2018 satoa 13

Yritys ja talous Kuva: Antti Rusanen Tanskassa lietelanta ajetaan biokaasulaitoksiin säiliöautolla. Lanta hyödyksi uusin keinoin Resurssitehokkuus tuo säästöjä ja saattaa luoda myös ansaintamahdollisuuksia. Karjanlantaa voitaisiin hyödyntää tehokkaammin ja tähän aiheeseen tarttui ryhmä hämäläisiä maatilayrittäjiä. Lantalogistiikkapienryhmässä etsitään ratkaisuja lannan kustannustehokkaaseen hyödyntämiseen ja yhteistyömalleihin karja- ja kasvitilojen välillä. Tärkeää on löytää toimivat yhteistyömallit lannan toimittajien ja vastaanottajien välille. Sujuvassa lannan logistiikassa ja levityksessä myös urakoitsijoilla on tärkeä rooli. paneuduttu lannan ominaisuuksiin kasvien lannoituksessa, levitysmenetelmiin ja lantalannoituksen ajoitukseen viljelykierrossa. Kasvien ravinnetarpeiden ja ympäristötukiehtojen perusteella ryhmäläiset ovat laskeneet eri tilanteisiin sopivia levitysmääriä lannalle ja mahdollisille täydennyslannoitteille. Reetta Palvan Työtehoseurasta johdolla. Hän tulee kertomaan logistiikkaratkaisuista ja niiden kustannuksista. Pienryhmässä mukana oleva Jari Eerola kertoo laskeneensa, että lietteen ajattaminen rekalla etäsäiliöihin tulee edullisemmaksi kuin itse vieden jo varsin lyhyilläkin matkoilla. Lannan lannoitusvaikutus Kuljetuksen kustannukset Lantaa kuivikkeeksi Lannan hyödyntäminen optimaalisesti lannoituksessa on yksi tärkeä tekijä. Pienryhmätapaamisessa on Lannan kuljetusratkaisuja kannattaa pohtia. Ryhmäläiset perehtyvät kustannuslaskelmiin asiaa tutkineen Pienryhmätapaamisten tulevina teemoina on esimerkiksi lietelannan separointi kuivikkeeksi ja vetoletkulevi- tysjärjestelmän mitoitus. Separoitua lantaa käytetään esimerkiksi Hollannissa yleisesti kuivikkeena. Korvaamalla turve separoidulla lannalla voi säästää kuivikekuluissa kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Lietelannan separointi Vetoletkulevitys sopii parhaiten yhtenäisille levitysalueille. Vetoletkulevityksen avulla pystytään pitämään maan rakenne parempana, kun lietettä ei levitetä raskailla lietevaunuilla. Suurin etu saavutetaan, jos lietettä separoidaan, jolloin kuivajaetta voidaan kuljettaa kustannustehokkaasti kauempana sijaitseville pelloille. Suuren ravinnepitoisuuden vuoksi kuivajae on arvokasta lannoitetta. Separoinnilla voidaan helpottaa karjatilojen keskittymisestä aiheutuvaa lietelannan paikallista ylitarjontaa, kun kuivajaetta voidaan kuljettaa kauemmas kasvitiloille. Separoinnissa syntyvää nestejaetta taas voidaan levittää pienen ravinnepitoisuuden vuoksi suuria määriä kustannustehokkaasti vetoletkulevitysjärjestelmällä. Lanta ja pohjavesialueet Ympäristönsuojelu ja lainsäädännön rajoitteet lannan käytölle ohjaavat vahvasti käytännön toimintaa, joten yhdessä tapaamisessa keskustellaan näistä aiheista ympäristöviranomaisten kanssa. Monilla seuduilla pohjavesialueet rajoittavat lannan käyttöä. Pienryhmässä selvitetään myös edellytyksiä jalostaa lantaa kiinteäksi lannoitevalmisteeksi, jonka käyttö voitaisiin hyväksyä pohjavesialueilla. LAATUA TILAN JALOSTUSTYÖHÖN www.semex.fi Semex Finland Oy | Viikatetie 3, 91900 Liminka | puh. 040 550 7643 | sari.alhainen@semex.fi 14 satoa NUMERO 1/2018 Antti Rusanen energia-asiantuntija ProAgria Etelä-Suomi

Ulkomailta Kuva: Jarkko Storberg Separoidun lietelannan kuivajae toimii hyvin kuivikkeena. Hollantilaisella maitotilalla lehmät ovat puhtaita, eikä kuivike tuoksu ammoniakilta. Hollantilaisilla maitotiloilla käytetään LANTAA KUIVIKKEENA Opintomatkojen tilavierailuilla yleensä löytyy monenlaisia yksityiskohtia, jotka ovat joskus hyvin kiinnostavia. Hollannissa ryhmän erityisen mielenkiinnon kohteeksi nousi lannan separoinnin kuivajakeen käyttö kuivikkeena. Ajatus lannan käytöstä kuivikkeeksi tuntuu ensisijaisesti hullulta ajatukselta, haisevalta ja likaiselta. Separoidun lannan kuivajaetta parsien kuivikemateriaali- na käytti suurin osa vierailutiloista. Periaatteena on, että lanta separoidaan yli 35 % kuiva-aineeseen. Näin kuivaksi separointi vaatii hieman paremman separaattorin. Hollantilaisilla tiloilla kuivajae levitettiin lähes välittömästi, ilman pitempiaikaista varastointia parsiin. Mikäli varastointia tehdään pitempään, on vaarana, että kuivajakeessa haitallisten bakteerien kasvu kiihtyy ja aiheuttaa näin lehmille terveysongelmia. Toinen vaihtoehto olisi kuivajakeen kompostointi esimerkiksi rumpukompostorissa, jolloin kompostoinnissa kuivikkeen lämpötila nousee niin suureksi, että mukana olevat bakteerit kuolevat. Lannan kuivajae toimii hyvin Kuivike näytti toimivan hyvin siinä tehtävässä, mikä sille oli asetettu. Lehmät olivat puhtaita, eikä sisäilmassa ollut havaittavissa korkeampaa ammoniakkipitoisuutta. Kuivajae kuivuu vielä lisää parressa, ja siksi sen kuivaava ominaisuus on niin hyvä. Aistivaraisesti tarkasteltuna kuivikkeessa ei tuoksunut juurikaan lanta, eikä se tahrannut tekstiilejä. Separointipaikassa tuoksut olivatkin sit- ten toista luokkaa. Varsin selväksi tuli se, että separointia ei kannata tehdä navettatilassa, sillä ammoniakin tuoksu separointipisteessä oli varsin suuri. Vierailukohteissa lietteestä tuorein liete, suoraan kerääjäkuilusta, separoitiin. Riittävän kuivikemäärän saamiseen riitti tilojen mukaan lietteestä vain noin kymmenyksen separointi. HOLLANNISSA NURMET VIHERSIVÄT LOKA-MARRASKUUN VAIHTEESSA hienosti ja muutamalla tilalla aprikoitiin, josko vielä voisi tehdä yhden säilörehusadon. Vuosi 2017 oli Hollannissa nurmiviljelylle suotuisa ja monet olivat jo korjanneet viisi kertaa säilörehua. Keskimääräinen hollantilainen nurmisato pyörii 14 000 kuiva-ainekilon tuntumassa. Sato on noin 30 % korkeampi kuin Suomen huippunurmitiloilla, mutta meillä sato otetaan 2–3 niittokerralla. Lanta kuivikkeeksi Suomessa Voitaisiinko myös meillä Suomessa siirtyä lannan käyttöön kuivikkeena? Luonnonvarakeskus on tehnyt ensimmäisiä kokeita Maaningalla Suomessa lietteen kuivajakeen käytöstä lypsylehmien kuivikkeena. Tulokset vaikuttavat ensimmäisissä kokeissa lupaavilta, mutta varmasti tarvitaan vielä lisää tutkimusta, etenkin bakteeriasia pitää vielä miettiä tarkkaan. Jarkko Storberg Valtakunnallinen Huippuosaaja, nurmentuotanto ProAgria Länsi-Suomi PROAGRIA LÄNSI-SUOMEN NURMIRYHMÄT tekivät yhteisen ulkomaanmatkan Hollantiin viime syksynä. Matkalla oli mukana 32 nurmiasioista ja tilojen johtamisesta kiinnostunutta viljelijää. Opintomatkalla tutustuttiin tietysti nurmiin, mutta myös tilojen työn johtamiseen sekä kokonaisuuden hallintaan. NUMERO 1/2018 satoa 15

Yritys ja talous YHTIÖITTÄMISEEN MUUTOKSIA Varainsiirtovero poistui, siirtoarvon laskenta kiristyi Maatilan yhtiöittäminen muuttui edullisemmaksi, kun varain- Hyötyjä sinulle!   Yhtiöittämisissä toinen paljon keskustelua aiheuttanut aihe on lahjanluonteisella kaupalla ostetun maatilan hankintamenon määräytyminen. Laskentasääntö muuttui viime vuoden alussa voimaan tulleen tuloverolain 47 §:n muutoksen myötä. Aiemmin lahjana saadun omaisuuden hankintameno määräytyi lahjoitushetken käyvän arvon mukaan. Lakimuutoksen jälkeen hankintameno määräytyy sen arvon mukaan, jonka perusteella lahjavero on määrätty. Tämä niin sanottu spv-arvo on vain murto-osa omaisuuden käyvästä arvosta. Hankintamenolla merkitystä Lahjanluonteisessa kaupassa lahjaosuuden lisäksi maksetaan jonkin verran kauppahintaa. Tällaisen kaupan hankintameno koostuu vastikkeen osalta kauppahinnasta ja lahjan osalta spv-arvosta. Lahjanluonteisessa kaupassa hankintameno muodostuu selvästi korkeammaksi kuin puhtaan lahjan kyseessä ollessa. Valtaosa maatilojen sukupolvenvaihdoksista tehdään lahjanluonteisina. Omaisuuden hankintameno määrittää pellon ja metsän siirtoarvon osakeyhtiöön. Siirtoarvolla on merkitystä oman pääoman muodostumiseen perustettavassa osakeyhtiössä. Tämä taas vaikuttaa mahdollisuuteen nostaa osinkoa yhtiöstä. Mikäli oma pääoma jää negatiiviseksi, voi tämä olla esteenä maatilan yhtiöittämiselle. Hae ennakkoratkaisu verottajalta Maatilan yhtiöittämistä valmisteltaessa on aina välttämätöntä hakea ennakkoratkaisua verottajalta. Näin varmistutaan siirtoarvon oikeasta määrittelystä sekä edellytyksistä varainsiirtoverovapauteen. Olavi Kuja-Lipasti erityisasiantuntija omistajanvaihdokset, yhtiöittämiset ja verotus ProAgria Etelä-Pohjanmaa Lisätietoa yhtiöittämisestä ProAgria Etelä-Suomessa Juha Tynkkynen, juha.tynkkynen@proagria.fi, 0400 358 667 ProAgria Länsi-Suomessa Kari Ranta, kari.ranta@proagria.fi, 050 569 6890 Yhtiöittämisen asiantuntijat löydät www.proagria.fi/asiantuntijat.  Seuranta Selvitykset ja kartoitukset + arvioinnit siirtovero poistettiin. Omaisuuden siirtoarvon laskentaan on myös tullut muutoksia. Pysyvä lakimuutos, jolla poistettiin varainsiirtovero maatilojen toimintamuodon muutoksista, astui voimaan vuoden alussa. Veron poisto helpottaa huomattavasti maatilan järkevän toimintamuodon valintaa. Hankintamenon määräytyminen  Investoinnit, yhtiöittämiset, spv jne. Tulokset, keskustelut, tsekkingit, päivitykset, yhteenvedot, jatkotoimenpiteet, ajantasaistukset, varmistukset Keskustelut Suunnitelmat A) B) Laaja Täsmä Neuvo 2020 — Työkalut tulevaisuuden suunnitteluun Viime syksynä Neuvo 2020 -palvelu laajentui odotetulla nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen -osiolla. Vaikka laajennukselle tiedettiin olevan tarvetta, asiakkaita on silti ollut Länsi-Suomessa jopa odotuksia enemmän. Jo nyt on huomattu, että palvelusta on moneen. Sen avulla on tehty mm. karkeita investointilaskelmia, maksuvalmiustarkastelua ja budjetointia, neuvottu tuotannossa ja talousasioissa ja laadittu erilaisia esiselvityksiä. Investointien karkeista laskelmista on eniten hyötyä tottumattomille rakentajille, joille asiantuntijan tuki kokonaiskustannusten hahmottamiselle on tärkeää. Investoinnin on maksettava itsensä takaisin, ja rahaa pitäisi tulla myös yksityistalouteen. Joillakin tiloilla saattaa olla hyvinkin eri näkemys taloudellisista mahdollisuuksista kuin mitä asiantuntija laskelmillaan saa esille. Talouden nykytilannetta kartoitetaan keskustelemalla tulevaisuuden näkymistä, odotuksista ja toiveista sekä niihin suhteutetuista taloustavoitteista. Palvelun avulla tarkastellaan tilan taloutta, ja asiantuntija antaa siihen oman näkemyksensä. Neuvojärjestelmän avulla tilalla voi käydä kaksi asiantuntijaa samanaikaisesti, mikä mahdollistaa sekä talous- että tuotantovaihtoehtojen sel- keyttämisen. Esimerkiksi laajennusinvestointia suunnitellessa toinen asiantuntija pohtii, mitä vaihtoehtoja on tuotannollisesti, ja toinen laatii niille laskelmat. Nykyistä tuotantoa voidaan tarkastella esimerkiksi katetuottolaskelmien avulla. Niiden avulla voidaan etsiä ja suunnitella tilalle kehittämiskohteita. Samalla saattaa nousta esille jokin suhteettoman suuri kustannuserä, jonka tasapainottaminen auttaa parantamaan kokonaisuutta. Yhtiöittämien kiinnostaa nyt monia verohelpotusten myötä. Asiakkaan kanssa voidaan tehdä alustavia laskelmia sen kannattavuudesta. Myös sukupolvenvaihdoksen esiselvitysten tekeminen onnistuu palvelun avulla. Jos talous ei ole kunnossa, palvelun avulla voidaan pohtia maksuvalmiuden parantamisen vaihtoehtoja esimerkiksi lainajärjestelyillä. Ikävintä on omaisuuden realisointi. Palvelu on joka tapauksessa asiakkaalle edullinen ensimmäinen askel talousasioiden järjestämiseksi. Jutun asiantuntijoina toimivat ProAgria Länsi-Suomen Elina Heliander, Jarkko Storberg ja Eero Vanhakartano Hyödynnä Neuvo 2020 -palvelut maatilasi kehittämiseen! Nyt käytettävissäsi euroa. Mietitään yhdessä tulevaisuuteen kantavat ratkaisut. 7 000 Investointi huolettomaan tulevaisuuteen • CE-hyväksytyt ovet • palo-ovet • 50 ja 60 mm eristevahvuudet WWW.FINDOOR.FI • 0400 384 939 16 satoa NUMERO 1/2018 Tutustu tarjontaamme www.proagria.fi/neuvo2020

Biotalous haastaa asiantuntijan Viljelijän päätäntävalta biomassataloudessa on kasvamassa. Viljelijä on avain- asemassa mm. uusiutuvan energian ja tuotantopanosten käyttäjänä tai tuottajana, jalostusketjun monessa vaiheessa. Ruoan lisäksi yhä useammat hyödykkeet ja energiavarat ovat peräisin maa- ja metsätaloudesta. Maaseutu on korostuvassa roolissa myös terveydenhuollon ja virkistyksen yhtenä peruspilarina. Pystyykö neuvonta vastaamaan biotalouden haasteisiin? Tätä kysyttiin OAMK:n johtamassa BioPlanning resurssiviisas maatila -hankkeessa. ProAgria osallistui palvelutarjonnan kartoitukseen ja työpajoihin. Monipuolista osaamista Tuotantosuunnan päivittäminen, jalostusasteen nostaminen, yritysryhmän perustaminen volyymin kasvattamiseksi tai tulovirran kasvattaminen olemassa olevilla maa-, eläin- ja metsäresursseilla vaatii monipuolista osaamista. Nykyinen palvelutarjonta todettiin runsaaksi, mutta monipuolisuudessaan melko huonosti tunnistetuksi. Viljelijähaastatteluissa tunnistettiin odotetusti tarpeita talouden ja työmäärän hallintaan. Lisäksi kaivattiin tietoa ja palveluja tuotteiden ja tuotantopanosten vaihtoehtojen tarkasteluun, tilojen välisen yhteistyön lisäämiseen ja valintojen pitkäaikaisvaikutusten selvittämiseen. Palvelutarjonnalta kaivattiin myös kykyä uudistua maailman mukana. Kokonaisvaltaista tarkastelua Hanke järjesti myös kaksi asiantuntijatyöpajaa, missä hahmotettiin suuntaviivoja maatilan kokonaisvaltaiseen suunnittelupalveluun. Työpajoissa hyödynnettiin myös haastattelujen ja alkuselvityksen tuloksia. Nykyisistä palveluista maatilaa tarkastelevat kokonaisuutena lähinnä liiketoimintasuunnitelma ja kehityskeskustelut. Myös maatilan energiasuunnitelmassa tarkastellaan koko tilan energiavirtoja, -kuluja ja -potentiaaleja metsät mukaan lukien. Lisänä palvelutarjontaan kaivattiin joko nykyistä tarjontaa kokoavia instrumentteja tai kokonaan uusia palveluja, joissa karkeasti huomioitaisiin maatilan kaikki biomassapotentiaalit ja ansaintamahdollisuudet. Tilakokonaisuutta tai usean tilan yhdistelmää voi lähestyä jopa pelillisin kei- noin. Alueellisen tai tilojen välisen yhteistyön edistämisessä tarvitaan myös volyymitietoa erilaisista mahdollisuuksista. Mitä odotat neuvonnalta? Pystyykö ProAgria vastaamaan haasteeseen? Pitäisikö yhteistyötä lisätä metsäalan neuvonnan kanssa? Bisnes+ ja KPI-avain kokoavat avaintietoja ja tärkeitä mittareita samalla työpöydälle. Energia tai biotalouden muut mahdollisuudet ovat vielä pitkälti ’näytön ulkopuolella’. Oman lisän tuo yhteiskunnan paine ja politiikka. Maarit Kari johtava asiantuntija, energiatehokkuus, energiavarat ja -ratkaisut ProAgria Keskusten Liitto Tukea ja turvaa peltovalvontaan Tukiturva antaa sinulle varmuutta ja helppoutta tukivalvontaan. Saat myös Kuvat: Maarit Kari MITÄ MUUTOKSIA SINÄ KAIPAAT? Ota yhteyttä maarit.kari@proagria.fi tai liiketoimintajohtaja Leena Ilvesluotoon (leena. ilvesluoto@proagria.fi). Hyödynnä etusi tukiasiakkaanamme! kätevästi kännykkääsi muistutukset tärkeistä päivämääristä ja tekemisistä. Palvelu on etu tukiasiakkaillemme. Hyödynnä palvelumme ja nuku yösi rauhassa. Tukiturvassa saat ➜ Puhelintuen 18.6.–31.10. valvontatilanteeseen valmistautuessasi. ➜ Lisäturvan tukiasioissa. Saat meiltä vastuuvakuutusturvan 0 euron omavastuulla. ➜ Syysilmoituksen ja muistutuksen ajoissa siitä. ➜ Tekstiviestimuistutukset peltoviljelytukien tärkeimmistä ajankohdista. EDULLISTA TURVAA Hinta 100 € sataan hehtaariin saakka ja 30 € kultakin seuraavalta alkavalta sadalta hehtaarilta + alv 24 %. Kiinnostuitko? www.proagria.fi/tilaus ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti. NUMERO 1/2018 satoa 17

Yritys ja talous TOTEUTETTAVUUSTUTKIMUS apuna investointia suunnittelevalle Kuva: iStock.com kälaisia kilpailijoita toimialalla on, täsmentää Uoti. Selvitykseen voi kuulua myös rahoitukseen ja sen hakemiseen liittyviä asiantuntijakustannuksia. Varsinaiset rakennusten suunnittelusta aiheutuvat kustannukset eivät ole toteutettavuustutkimuksen tukikelpoisia kustannuksia, mutta ne voivat olla tukikelpoisia osana toteuttavaa investointia. Isot investoinnit pistävät poh- timaan, mikä olisi paras toteutustapa – uuden rakentaminen vai vanhan korjaaminen. Moni pähkäilee, mitä kaikkea tuotantolinjastolle tarvitaan ja mistä koneita kannattaisi hankkia ja millä hinnalla. Toteutettavuustutkimuksen hyödyntäminen voi säästää ikäviltä yllätyksiltä. – Kustannusten arviointi etukäteen on hankalaa. Toteutusvaiheessa voi eteen tulla kalliita yllätyksiä, jos jokin olennainen asia on jäänyt huomioimatta kustannusarviota laadittaessa, kertoo yritysasiantuntija Sari Uoti Länsi-Suomen ProAgriasta. Aineellisia investointeja suunnittelevat voivat hakea tukea investoinnin toteutettavuustutkimuksen teettämiseen yrityksen ulkopuoliselta asiantuntijalta. Tutkimuksella selvitetään, onko investointi kannattava ja miten se olisi taloudellisesti järkevintä toteuttaa. Tuloksena on mahdollisimman toteutuskelpoinen, yksityiskohtainen investointisuunnitelma. – Uutta toimintaa suunniteltaessa on hyvä selvittää tarkkaan markkinoiden laajuus, paljonko liikevaihtoa sieltä olisi mahdollista saada ja min- Hyvä suunnitelma huomioi monta asiaa Investointia suunnittelevia yrityksiä on laidasta laitaan. Jollakin on valmis konsepti, jonka mukaisesti toteuttavuustutkimus on nopea tehdä, toisella suunnitelmat ovat vasta ideoita. Jos ideat ovat kovin hajallaan, kannattaa aloittaa karkeasti laskien esimerkiksi Neuvo 2020 nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen -palvelua hyödyntäen. Suuren investoinnin suunnittelutyö sen sijaan vie luonnollisesti aikaa. Esimerkiksi uuden tuotantolinjan suunnitteluun voi mennä vuosia, sillä jokainen osatekijä on etsittävä erikseen osaajista ja laitteista alkaen. – Mitä suurempi investointi, sen tärkeämpi on suunnitelma, neuvoo Uoti. Reippaasti yksinkertaistaen esimerkiksi uutta navettaa suunnittelevan keski-ikäisen pariskunnan pitäisi pohtia, onko tilalle jatkajaa, jotta investointi tulee maksettua seuraavan 15 vuoden aikana. poisiksi kustannuksiksi voidaan hyväksyä ostopalveluista ja palkoista aiheutuvat kustannukset sekä muut välttämättömät ja tarpeelliset kustannukset. Tutkimukseen myönnetyn tuen käyttäminen ei edellytä varsinaisen investoinnin toteuttamista. – Maaseutuyrityksissä toimialat ovat usein pääomavaltaisia ja investoinnit suuria, ne tehdään pitkälle tulevaisuuteen ja niihin sisältyy jo senkin vuoksi isoja riskejä. Tulevaisuuden markkinoita on hankala ennakoida ja siksi on tärkeää, että investoinnit suunnitellaan huolella ja toteutusvaiheen riskit minimoidaan, sanoo Uoti. Myönnettävä tuki on ns. harkinnanvaraista avustusta, jonka edellytyksenä on päätoiminen yrittäminen maaseutualueella, ja jolla on edellytykset kannattavaan toimintaan jatkossa. Tuen määrä vaihtelee 40–50 % välillä kustannuksista. Maataloustuotteiden jalostusyrityksille tuen määrä on 40 %, ja muille de minimis-tukena 50 % hyväksytyistä kustannuksista. De minimis-tuki on EU:n hallinnoima julkinen yrityksille myönnettävä tuki. Toteutettavuustutkimuksen tulosten kanssa on helpompi neuvotella rahoituksesta pankissa. Paperit auttavat hakemaan tukea, jonka alaraja on 4 000 euron investointi. Kannattaa kuitenkin pohtia, onko pienissä investoinneissa tutkimuksen teettäminen järkevää. Liiketoimintasuunnitelmalla alkuun Tuen hakemista varten tulee olla liiketoimintasuunnitelma. Sen voi laatia valmiiseen mallipohjaan, joita löytyy netistä tai pyytää apua ProAgrian yritysasintuntijalta. Tukihakemus haetaan sähköisesti kirjautumalla Maaseutuviraston Hyrrä-verkkopalveluun Verohallinnon Katso-tunnisteella. Yritysasiantuntija, ELY-keskus tai Leader-ryhmä auttaa selvittämään tuen ehdot etukäteen. Sanna Lindén TULE 8.3. TAMMELAAN Tutkimus ei edellytä toteutusta Toteutettavuustutkimuksen tukikel- PUUSTIA PISNEKSEEN to 8.3. Tammela, HAMK Mustiala, Mustialantie 105 Päivä on tarkoitettu kaikille yrityksille, jotka haluavat uutta virtaa toimintaansa: uusia toimintaideoita ja uusia yhteistyöverkostoja. Ohjelma alkaa klo 8.30 ilmoittautumisella ja kahvittelulla. Aamupäivällä tulevaisuustutkija, yritysvalmentaja Ilkka Halava antaa ajatuksia päivään sekä johtaja Kaarlo Luostarinen OP Yrityspankista kertoo joukkorahoituksesta kasvun vauhdittajana ja Kimmo Hokkanen EHTA Rahan mahdollisuuksista. Ruokaa läheltä -lounaan jälkeen työpajoissa ideoidaan omaa liiketoimintaa ja verkostoidutaan. Iltapäiväkahvin klo 15 jälkeen ohjelma jatkuu kevyemmässä muodossa klo 17.30:een. Päivän hinta on 25 e + alv. Ilmoittautuminen viimeistään 28.2. www.proagria.fi/hymy. Lisätietoa Satu Nurmi, satu.nurmi@proagria.fi, 0400 995 585. Päivän toteuttavat yhteistyössä Hyvällä yhteistyöllä menestyviä yrityksiä HYMY -hanke, InnoRuoka-hanke ja Elinvoimainen maatilatalous ELINA -hanke, Uudet hevoskasvattajat -hanke sekä Forssan seudun kunnat, Urjala ja Somero, Forssan Yrityskehitys Oy, Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä ja LounaPlussa ry. 18 satoa NUMERO 1/2018

Uutta intoa kehittämiseen yritysryhmästä Yritysryhmähankkeen tavoitteet lähtevät suoraan yrittäjän omista lähtökohdista ja tarpeista. Yritysryhmässä voidaan keskittyä mm. osaamisen ja uusien tuotteiden, palvelujen tai prosessien kehittämiseen. Julkisen rahoituksen osuus on 50–75 prosenttia yritysryhmähankkeen hyväksytyistä kustannuksista, loppu jää yrityksen maksettavaksi. tumaan ja kannustavat yritystoiminnan kehittämistä tukevan yrittäjäyhteistyön lisäämiseen. Yritysryhmän voi perustaa, kun koossa on vähintään kolme yrittäjää. Yritysten ei tarvitse olla samalta toimialalta. – Tärkeintä on, että yrittäjillä on yhteinen näkemys siitä, mitä ryhmänä lähdetään kehittämään. Se voi viedä aikaa, mutta suunnitteluun kannattaa panostaa, painottaa yritysasiantuntija Maija Pitkonen ProAgria Etelä-Suomesta. Uusia näkökulmia ja tervettä kyseenalaistamista Yritysryhmähanke mahdollistaa asiantuntijan palkkaamisen yhdessä. Silloin kustannukset jakautuvat yrittäjien kesken ja yrittäjät pääsevät hyödyntämään edelläkävijätietoa omassa toiminnassaan. Monella pienellä mikroyrityksillä ei riitä kassavirtaa merkittäviin kehitystoimenpiteisiin tai ulkopuolisiin osaajiin. Hyvänä käytäntönä on pidetty yhdessä järjestettyä asiantuntijaluentoa, jonka jälkeen ryhmä yhdessä kehittää toimintaansa saatujen oppien mukaan. Käynnissä jo yritysryhmähankkeita ProAgria Etelä-Suomen hallinnoimia hankkeita on käynnistynyt vuoden 2017 aikana kuusi. Kaikkia hankkeisiin osallistuvia yrittäjiä yhdistää halu kehittää toimintaa yhdessä muiden yrittäjien kanssa. – Yksi iso arvo on yritysten verkostoituminen ja asioiden jakaminen ryhmän sisällä. Ryhmä tuo vaativaan muutosprosessiin myös taustatukea, kertoo Pitkonen. Tästä syystä yritysryhmähanke onkin erinomainen työväline monenlaisen yritystoiminnan kehittämiseen ja tulosten aikaansaamiseen. Yhteinen projekti ohjaa yhteistoimintaa tuotteiden tunnettuuden lisäämiseksi ja tavoittaa paremmin kuluttajia lähiruuan ja maaseudun elämysten merkeissä. Yritysryhmähankkeet ovat HorseSense, Luo Hyvää, Tainionvirta, Sesonkimatkailua maaseudulle, Pienyritysten matkailu- ja ruokapalvelutuotteita venäläisille matkailijoille, Viestintä maaseudun pienyrittäjän vahvuudeksi – eli VIPU. MATKAILUALAN KEHITYSTYÖTÄ HARTOLASSA JA SYSMÄSSÄ Tainionvirta-yritysryhmähankkeessa on mukana kuusi vakiintunutta matkailualan ja -palveluja tarjoavaa yritystä. Yritysryhmähankkeen yrittäjät tulevat kehittämään korkealaatuisia uusia yhteisiä matkailupalveluja ja -paketteja, jotka lisäävät alueen houkuttelevuutta matkailijoiden ja yritysasiakkaiden keskuudessa. Laajempi ja monipuolisempi palvelutarjonta mahdollistaa markkinoinnin uusille asiakasryhmille ja siten lisää yritysten liikevaihtoa sekä kannattavuutta. Yrittäjien tavoitteena on keskinäisen verkostoitumisen kautta myös auttaa ja sparrata toisiaan hankkeen aikana. Mukana ovat Hartola Golf, Matti Punakallio Ky - Krouvin Camping, Rantalan Lomamökit, Tervalepikon Torpat, Tmi Mian Matkailupalvelut - Camping Sysmä sekä Vuorenkylän Purnu Oy. proagria.fi/tainionvirta Kuva: Essi Jokela ProAgrian yritysasiantuntijat auttavat yrittäjiä verkostoi- HEVOSALALLE UUSIA PALVELUTUOTTEITA HorseSense-yritysryhmähankkeessa kehitetään kuuden yrittäjän tuotteistus- ja markkinointiosaamamista. Tavoitteena on parantaa palvelutarjontaa sekä kannattavuutta uudenlaisen hevostoiminnan myötä. Hankkeessa mukana olevien yritysten osaaminen ja palvelutarjonta muodostavat toisiaan täydentävän verkostomaisen kokonaisuuden ja yksi hankkeen yhteisenä merkittävänä tavoitteena on yhteisen tuoteperheen suunnittelu. Oppia kehittämiseen haetaan myös kotimaan ulkopuolelta. Tässä yritysryhmähankkeessa mukana ovat Cardehumma / Ulla Hukka, Henriika Maikku Oy / SoulTeam, Pirkko Saalinki, Päivi Peusa / Päivintalli, Tmi Lina Nyberg sekä Tmi Savotuuli. proagria.fi/horsesense Hyödynnä osaamisemme • Asiantuntija-apua sekä ohjausta yritystoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. • Tukea rahoitustukien hakemiseen, investointeihin, verkostoitumiseen ja muutosten hallintaan. • Autamme yritysryhmähankkeiden hakemusten laadinnassa sekä hankkeen hallinnoinnissa. Lisätietoa: ETELÄ-SUOMESSA Satu Nurmi, 0400 995 585, satu.nurmi@proagria.fi LÄNSI-SUOMESSA Anne Heikintalo, 050 527 7145, anne.heikintalo@proagria.fi YRITTÄJÄ, tule kehittämään yrityksesi kasvuvalmiuksia ja kasvusuunnitelmaasi konkreettisesti Maaseudun sekä Metsä ja Luontoyrittäjyyden Kasvupolkujen maksuttomaan Kasvupajaan! KASVUPAJA JÄRJESTETÄÄN ESPOOSSA 14.2.2018 KELLO 12–16. Tapahtumapaikkana toimii Technopolis Innopoli 2 osoitteessa Tekniikantie 14, Espoo. Paikalla on asiantuntijoita, joiden kanssa pääset käymään keskusteluja ja vaihtamaan näkökulmia yrityksesi kehittämiseen liittyen. Luvassa on työpajoja kolmesta teemasta: Kumppanuuksien ja verkoston rakentaminen, Strategia kasvun kompassina sekä Palvelumuotoilu ja tuotteistaminen. Tilaisuus on osa maksuttomia Maaseudun sekä Metsä ja Luontoyrittäjyyden Kasvupolkuja, jotka tähtäävät maaseudun yritysten kasvun vauhdittamiseen. Kasvupajassa pääset myös jakamaan kokemuksia yrittämisestä ja verkostoitumaan muiden yrittäjien kanssa. MAASEUDUN KASVUPOLUN YHTEISTYÖKUMPPANEINA MTK, ProAgria ja Suomen Yrittäjät. TARKEMMAN KUVAUKSEN aamupäivän sisällöstä löydät nettiosoitteesta www.kasvuopen.fi/kalenteri/maaseudun-kasvupolku-2018-kasvupaja ILMOITTAUTUMINEN TAPAHTUMAAN osoitteessa www.lyyti.fi/reg/Metsa_ja_luontoyrittajyyden_Kasvupolku_ja_Maaseudun_Kasvupolku_Kasvupaja_8913 KAIKISSA KYSYMYKSISSÄ VOIT OLLA YHTEYDESSÄ KASVUPAJAN JÄRJESTÄJIIN: Janne Roiha, 044 034 2179, janne.roiha@roihu.com, Lassi Starck, 0400 528408, lassi.starck@roihu.com NUMERO 1/2018 satoa 19

www.maajakotitalousnaiset.fi Suunnittele laidunnus hyvin Laidunnus luonnonlaitumilla vaatii onnistuakseen hyvän suunnittelun. Auli Hirvonen Tavoite on, että eläimet voivat hyvin ja kasva- Kuva: Helena von Konow vat ja että alueen luontoarvot säilyvät. Tämä tarkoittaa, että eläimiä on oikea määrä, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Kokemus on kova sana vaihtelevilla luonnonlaitumilla. Luonnonlaitumien hyvä puoli on monimuotoinen kasvillisuus. Näillä alueilla eläimet pääsevät toteuttamaan lajinmukaista käyttäytymistään; ne saavat valikoida monipuolisesti syötäviä kasveja. Esimerkiksi lammas syö jopa 25 eri lajia päivän aikana. Tämä monimuotoisuus takaa muun muassa hyvän ruoansulatuksen. Sekä eläimen että luonnon kannalta on tärkeää, että kasvusto syödään oikeaan aikaan. Ruoho on maittavinta laiduntaville eläimille kasvun alkuvaiheessa. Jos ruoho pääsee korsiintumaan, sen maistuvuus heikkenee huomattavasti. Tasaiseen kasvuun ja laitumen säilymiseen nuorena ja tuoreena voi vaikuttaa laidunkierrolla ja / tai eläinmäärällä. Laidunnuksesta löytyy tietoa Luonnonlaidunnuksen kokemuksista järjestettiin Laidun ja maisema -seminaari tammikuussa. Seminaarin järjesti Ymppi, Pirkanmaan maatalousympäristön haasteet -hanke. Lisää tietoa ja aiheeseen liittyvä materiaali löytyy hankkeen sivuilta www.proagria.fi/ymppi. Facebookissa on Luonnonlaitumet-ryhmä, jossa keskustellaan aiheeseen liittyen kokemuksista ja ajankohtaisista. Muista myös Laidunpankki (laidunpankki.fi) ja Neuvo2020 -palvelu. Ne ovat oivallisia apuja aloitella luonnonlaidunnusta. Sekä eläimen että luonnon kannalta on tärkeää, että kasvusto syödään oikeaan aikaan. Hyödynnä Neuvo 2020 -palvelu Kartoita maatilasi maiseman ja luonnon arvokohteet ja hyödynnä rahanarvoiset Neuvo 2020 -palvelut. Neuvo 2020 -palvelu sisältää alkukartoituksen tilan arvoista, neuvonnallisen maastokäynnin yhdessä viljelijän kanssa sekä ehdotukset hoidon kohteiksi ilmakuvaan tai karttaan. Käytettävissäsi on 7 000 euroa asiantuntijapalveluihin yrityksesi kehittämiseen koko ohjelmakauden aikana 2015–2020. Maksat vain alv:n osuuden, joka on vähennyskelpoinen arvonlisäverotuksessa. Lue lisää Neuvo 2020 -palveluista www.proagria.fi/neuvo2020. Tieteestä TIETOA S! UUTUU Uudistuneet kotisivut osoitteessa www.hortilab.fi HUOM! Löytyykö pannuhuoneestasi unohtuneita maanäytteitä? - Lähetä meille analysoitavaksi! Katso pätevyysalue www.finas.fi 20 satoa NUMERO 1/2018 Tämän hetkisen tiedon mukaan maatalousluonnon monimuotoi- suuden ja maiseman hoitosopimus ja kosteikon hoitosopimus tulevat hakuun keväällä 2018. Hakuun liittyy olennaisena muutoksena aiempiin vuosiin verrattuna se, että vain hakuvuonna 2018 alkavat kosteikkojen ja maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman sopimukset ovat haussa. Tukea ei voi hakea tänä keväänä vuonna 2019 alkaville kosteikon hoitosopimuksille eikä maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimuksille. Myöskään ei tuotannolliset investoinnit (perinnebiotooppien ja luonnonlaidunten alkuraivaus ja aitaaminen sekä kosteikon perustaminen) eivät ole haussa. Näihin tietoihin voi vielä tulla muutoksia. Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoitosopimus ja kosteikon hoitosopimukset voidaan tehdä kohteelle: • missä on ollut aiemmin sopimus, joka päättyy vuonna 2018 • missä on mahdollista toteuttaa keväällä 2018 sopimusehtojen mukainen laidunnus • joissa on toteutettu ei-tuotannollinen investointi • valmiille kosteikoille, jonka hoito on mahdollista aloittaa keväällä 2018 Tilaa asiantuntija ympäristösopimusten suunnitteluun ETELÄ-SUOMESSA Jutta Ahro, 040 544 4899 Auli Hirvonen, 0400 864 494 Katriina Koski, 040 148 8220 Riikka Söyrinki, 040 744 7231 1000 siemenen paino ILMAISEKSI itävyystutkimuksen yhteydessä keväällä 2018! Oy Hortilab Ab, Vasavägen 41, 64200 NÄRPIÖ & 06-347 4250 • hortilab@hortilab.fi • www.hortilab.fi Ympäristösopimukset haussa valikoidusti LÄNSI-SUOMESSA Katri Salminen, 050 664 74 Kaisu Wallin, 050 590 2085

VUODEN 2018 MAISEMATEKOKILPAILU Laita hyvä kiertämään Kuva: Petri Pethman Myös tuleva sukupolvi tarvitsee puhdasta vettä. Ruokahävikin vähentäminen vaikuttaa osaltaan vesien hyvinvointiin. Vuoden maisemateko valitaan nyt neljättä kertaa. Kilpailun teema on ’Laita hyvä kiertämään’. Tänä vuonna kilpailulla halutaan erityisesti edistää kiertotaloutta ja kiinnittää huomiota hoidon jatkuvuuden turvaamiseen, kierrätettävien materiaalien ja rakennustarvikkeiden käyttöön ja hoitotoimenpiteistä syntyvän materiaalin jatkohyödyntämiseen. Maa- ja kotitalousnaisten MKN maisemapalveluiden järjestämässä kilpailussa myönnetään maakunnallisia Vuoden maisemateko -tunnustuksia, jotka kilpailevat valtakunnallisesta tunnustuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee vuoden maisemateon valintaa. Kerro maisemasta, hoida ympäristöä Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin Ruokahävikkiä välttämällä jokainen voi vaikuttaa myös vesistöjen kuntoon. Maa- ja kotitalousnaisten ja Vesistökunnostusverkoston valtakunnallinen, ympäristöministeriön rahoittama Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -kärkihanke herättää pohtimaan keinoja ruokahävikin vähentämiseen ja samalla kiinnittämään huomiota vesistöjen hyvinvointiin. – Haluamme kannustaa ajattelemaan omia tottumuksia ja löytämään itselle sopivia tapoja toimia. Jokainen voi vaikuttaa, kannustaa kehityspäällikkö Katja Pethman Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta. Turhaa kuormitusta Laita hyvä kiertämään -teemaa on lupa toteuttaa vapaasti. Vuoden maisemateko on teko, joka nostaa esille paikallisen kulttuuriympäristön arvoja ja ominaispiirteitä, lisää yhteisöllisyyttä ja edistää kohteen säilymistä tuleville sukupolville kestävällä tavalla. Vuonna 2017 valtakunnallinen Vuoden maisemateko -tunnustus myönnettiin Kainuuseen Vienan reitille. Vuonna 2016 kilpailun voitti Saarijärven Koskenkylä-Lehtola Keski-Suomessa ja vuonna 2015 Kuninkaanlähteen puhdistus Satakunnassa. Kilpailuohjeet Lähetä kuvaus maisemateosta, työn tekijöistä ja perustelut työn merkityksestä piirikeskusten maisema-asiantuntijoille. Liitä mukaan valokuvia ja mahdollisia lehtileikkeitä. Kilpailuaika päättyy 30.9.2018. Alueelliset maisemateot valitaan loka-marraskuussa 2018. Valtakunnallinen voittaja julkistetaan Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen varsinaisessa kokouksessa marraskuussa 2018. Luonnonvarakeskuksen tutkimukset kertovat, että suomalaiset kotitaloudet heittävät pois syömäkelpoista ruokaa yli 20 kiloa vuodessa henkilöä kohden. Kaikki tämä ruoka on tuotettu turhaan. Ruuantuotannon vaikutukset ovat merkittäviä ympäristölle, sillä se väistämättä vaikuttaa esimerkiksi rehevöitymiseen. Arvokkailla resursseilla tuotettua ruokaa pitää arvostaa niin, ettei sitä heitetä pois. Samalla arvostetaan koko elintarvikeketjun työtä. Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hanke välittää tietoa ruokahävikin ehkäisemisestä ja vesien hoidosta. Tulevana vuonna hanke näkyy monin tavoin: ruoka- ja maisema-asiantuntijat järjestävät Hyppää hyvän kierteeseen -tapahtumia vesistöjen äärellä, lisäksi asia on esillä ruokakursseilla ja muissa koulutuksissa, webinaareissa sekä lapsiperheille järjestettävissä infotilaisuuksissa. Myös yhdistyksiä kannustetaan osallistumaan esimerkiksi kokoamalla hukkaruokapöytiä, jotka hätkähdyttävästi näyttävät vuosittaisen hävikkiin menevän ruuan määrän henkilöä kohden. – Kokoamme lisäksi vapaaehtoisia toimimaan ruokahävikin vähentämisen puolesta. Hukantorjuntapartioksi nimetyn vapaaehtoisten joukon kokoaminen käynnistyy ensi vuonna. Verkkosivuillamme www.maajakotitalousnaiset.fi voi silloin käydä ilmoittautumassa mukaan ja valita oman tapansa toimia, kertoo Katja Pethman. Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hanke näkyy myös sosiaalisessa mediassa. Seuraa viestintää aihetunnisteilla #hukkaruotuun #vaikutavesiin #ravinteetkiertoon #kärkihanke. HALUATKO VAIKUTTAA? HERÄTÄ HUOMIOTA HUKKARUOKAPÖYDÄLLÄ. Se on oiva keskustelunavaus ruuan arvostamiseen ja hävikin välttämiseen. Ohjeet pöydän kokoamiseen löydät maa- ja kotitalousnaisten nettisivuilta: www.maajakotitalousnaiset.fi > Järjestötoiminta > Toimintavinkit > Hukkaruokapöydät huomataan Kuva: Riitta-Liisa Pettersson Koulutusta, tapahtumia ja vapaaehtoistoimintaa Laita hyvä kiertämään -maisemateossa niitetty ruovikko hyödynnetään. Lisätietoa vuoden maisemateosta www.maajakotitalousnaiset.fi/vuodenmaisemateko #vuodenmaisemateko Alueellisista valinnoista piirikeskusten maisema-asiantuntijoilta sähköpostitse etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi ETELÄ-SUOMI: Pirkanmaa, Päijät- ja Kanta-Häme, Uusimaa, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala Auli Hirvonen, 0400 864 494 Katriina Koski, 040 148 8220 Jutta Ahro, 040 544 4899 Riikka Söyrinki, 040 744 7231 LÄNSI-SUOMI: Varsinais-Suomi ja Satakunta Terhi Ajosenpää, 043 825 1221 Katri Salminen, 050 664 74 Kaisu Wallin, 050 590 2085 maisemapalvelut NUMERO 1/2018 satoa 21

www.maajakotitalousnaiset.fi kutsua ryhmiin myös ulkopuolisia tai haastaa heitä perustamaan omia ryhmiä. Kisassa lasketaan ryhmän keskimääräiset liikkumiset, joten jokaisen suoritukset vaikuttavat lopputulokseen. Jäsenet kannustavat toisiaan liikkumaan muistaen, että tärkeintä ei ole voitto, vaan hyvinvointi ja yhteinen liikunnanilo. Jokainen voi liikkua omaan tahtiin ja omien lajimieltymysten mukaan, mutta ryhmässä liikkuminen voi innostaa enemmän. Sopikaa yhteinen jumppa tai viikkolenkki tai järjestäkää yhteiskyydeillä uintireissuja. Ne osallistuvat, jotka kulloinkin ehtivät. Samalla tulevat kuulumisetkin vaihdettua. Tutustukaa uusiin lajeihin Kuva Pixhill.com Kiinnostaisiko kahvakuulaharjoittelu tai lavis? Yhdessä on helpompi lähteä kokeilemaan uutta lajia. Kysykää lajiesittelyjä urheiluseuroista, kunnan liikuntatoimesta tai vaikka tutulta lajiharrastajalta. Viime aikoina etenkin nuoret ovat löytäneet frisbeegolfin, ja ratoja on perustettu monille paikkakunnille. Kysykää nuorilta opastusta lajiin ja tarjotkaa heille vastavuoroisesti vaikka smoothietyöpaja ja vinkkejä välipalojen valmistukseen. Ohjausta ja kannustusta netistä LOIKKAA LIIKKEELLE Maa- ja kotitalousnaisten kampanjoissa kisailu on aina innoittanut yhdistykset ja jäsenet innokkaasti mukaan. Tavoitteena on innostaa jäsenemme läheisineen liikkumaan. Kannustamme yhdistyksiä myös järjestämään tutustumisia eri liikuntalajeihin. Säännöllinen liikunta lisää kuntoa ja notkeutta, rentouttaa ja kohottaa mielialaa. Osallistuminen on helppoa. Kisassa kerätään vähintään puolen tunnin mittaisia, reippaita liikuntasuorituksia. Ja nyt annetaan kaikkien kukkien kukkia; liikuntasuoritukset voivat olla vaihtelevasti eri lajeja. Netistä löytyy runsaasti liikuntaa tukevaa materiaalia. Esimerkiksi Kunnossa kaiken ikää -ohjelman (www.kkiohjelma.fi) sivuilta voi tilata oppaita postimaksun hinnalla. Oppaat ovat myös netissä luettavissa ja tulostettavissa. YouTubesta löytyvät jumppa- ja joogavideot voivat tsempata silloin kun harrastat liikuntaa yksin. Tarjolla on myös maksullisia ohjelmia, ne ovat usein määräaikaisia käyttöoikeuksia palveluihin. Maksullinen ohjelma saattaa sitouttaa liikkumaan jopa maksutonta paremmin. Ryhmähenki kannustaa liikkumaan Loikkaa liikkeelle -liikuntakisaan osallistutaan ensisijaisesti vähintään kuuden hengen ryhmänä. Kampanja on avoin kaikille. Toivommekin, että haastatte liikkumaan perheenjäsenet, ystävät, yhdistysten jäsenet ja työkaverit. Yksinkin kampanjaan voi osallistua. Yksittäiset osallistujat kisaavat valtakunnallisessa ryhmässä. Ryhmä syntyy luontevasti maa- ja kotitalousnaisten tai maamiesseuran ympärille, mutta voitte OSALLISTUMINEN LOIKKAA LIIKKEELLE -KAMPANJAAN KOKONAISVALTAISTA HYVINVOINTIA YHTEISTYÖSSÄ Perustakaa ryhmä ja sille yhteyshenkilö, jonka tehtävä on ilmoittaa ryhmä, tilata liikuntakortit ja ilmoittaa kerätyt tulokset lokakuun 2018 lopussa. Yksittäiset osallistujat hoitavat nämä itse. MELA:n Välitä viljelijästä -projekti ja Maaseudun tukihenkilöverkko tukevat Loikkaa liikkeelle -kampanjaa. Maakunnallista yhteyshenkilöä (www.mela.fi ja www.tukihenkilo.fi) voi kysyä tilaisuuksiin kertomaan projektien tarjoamista palveluista. 1.1.–15.10.2018 Ilmoittautuminen, liikuntakorttien hankkiminen ja tulosten ilmoittaminen: • tilaa nettilomakkeella osoitteesta www.maajakotitalousnaiset.fi/sisalto/ loikkaa-liikkeelle-liikuntakisa-9003 • sähköpostilla info@maajakotitalousnaiset.fi • kortteja on saatavana omasta piirikeskuksesta • kortti on tulostettavissa nettisivulta • tilaa kortit Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, PL 251, 01301 VANTAA • tulokset ilmoitetaan info@maajakotitalousnaiset.fi Voittajat julkistetaan 20.11. osoitteessa www.maajakotitalousnaiset.fi. Voitosta ilmoitetaan yhteyshenkilölle ja yksilökisan voittajille henkilökohtaisesti. Parhaat palkitaan yllätyspalkinnoin. 22 satoa NUMERO 1/2018

AJANKOHTAISTA RUOKA-ALALLA -koulutuskiertue 2018 Maa- ja kotitalousnaiset, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Kuluttajaliitto ja Ruokatieto Yhdistys ry järjestävät valtakunnallisen koulutuskiertueen, jonka tavoitteena on tukea maatiloja tuotteiden jatkojalostamisessa ja myynnissä sekä antaa tietoa lihalaitoksen tai elintarvikeyrityksen tai ravintolan perustamisesta. Lisäksi perehdytään elintarvikemarkkinointiin kuluttajansuojalain näkökulmasta. Tilaisuudet on tarkoitettu maatilojen ja muiden yritysten edustajille, valvontaviranomaisille ja muille asiasta kiinnostuneille. Tilaisuuksissa asiantuntijat kertovat aihealueesta ja vastaavat kysymyksiin. Olet lämpimästi tervetullut haluamaasi tilaisuuteen. Tilaisuudet ovat maksuttomia. Etelä-Suomen alueella järjestetään tilaisuus aiheesta: MAATILAN TUOTTEIDEN JALOSTAMINEN JA MYYNTI – HYÖDYNNÄ SUOMALAINEN ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNTÖ PIRKANMAA: to 15.2. klo 11.45–16 Tampere, Ahlman, Hallilantie 24 Päivässä perehdytään keskeisiin elintarvikkeiden markkinointiin ja myyntiin liittyviin kysymyksiin kuluttajansuojalain näkökulmasta. Ohjelma kokonaisuudessaan löytyy etela-suomi.maajakotitalousnaiset.fi – Tapahtumat. Ilmoittautuminen 12.2. mennessä nettisivuilla tai Outi Penttilä, outi.penttila@maajakotitalousnaiset.fi, 040 7198 959. Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla koulutukset pidetään syksyllä 2018. Koulutuskiertueeseen on saatu avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. www.maajakotitalousnaiset.fi RUOKAKURSSIAIHEITA kevään toimintaan Vuosi on vaihtunut ja on aika miettiä uusia ruokakursseja ja yhdessä tekemistä! Valtakunnallinen ruokahukka ruotuun -teemamme näkyy myös osassa kurssiaiheita. Kurssitarjontamme sopii hyvin yhdistyksen kevään toimintaan. Kursseilla pääset itse tekemään, kokemaan ja maistamaan sekä lisäksi saat reseptivihkon! Ruokakurssitarjottimelta löytyy: - Maijan maukkaat kasvisruuat - Suussa sulavaa suklaata - Erikoiskasvit (härkäpapu, tattari, öljyhamppu ym.) - Kastikekurssi - Voileipäkakut ja suolaiset piiraat - Makuja kellarin kätköistä (juurekset) - Kauran monet mahdollisuudet Meiltä voi myös tilata luennon ajankohtaisista aiheista. Ruokakoulun hinta on 267 euroa jäsenyhdistyksille, lisäksi raaka-aineet ja niiden hankintakulut (50 euroa). Ei-jäsenyhdistyksille 573 euroa, lisäksi raaka-aineet ja matkat. Luennon hinta 128 euroa jäsenyhdistyksille, 186 euroa ei-jäsenyhdistyksille sekä lisäksi matkakulut ja mahdolliset raaka-ainekulut. Hinnat sisältävät alv:n. Ruokakurssien järjestämiseen on saatu avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Tiedustelut ja tilaukset ruoka-asiantuntijoiltamme Häme: Jenni Kunnaala 040 528 8610 Etelä-Karjala ja Kymenlaakso: Hannele Veteli 040 709 2492 Pirkanmaa: Outi Penttilä 040 719 8959 Uusimaa: Suvi Malin 0400 682 334 Sähköpostitse etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi HYGIENIAOSAAMISTESTEJÄ Hämeenlinnassa, Vanajantie 10 B ke 14.2. klo 18 ti 13.3. klo 18 ke 18.4. klo 18 ti 22.5. klo 18 Järvenpäässä, Seutulantie 1 to 15.3. klo 18 to 19.4. klo 18 ke 23.5. klo 18 Kouvolassa, Hovioikeudenkatu 16 ma 12.3. klo 16 ma 9.4. klo 16 ma 14.5. klo 16 ARJEN TAITOJA 10 000 nuorelle Maa- ja kotitalousnaiset ovat mukana tammikuussa käynnistyneessä #pystyn2018 #jojagkan2018 -kampanjassa, joka haastaa koko Suomen kansan opettamaan nuorille arjen ja käden taitoja. Tavoitteena on opettaa nuorille vähintään 10 000 taitoa kampanja-aikana 15.1. - 31.10.2018. Kampanjalla järjestöt yhdessä haluavat kutsua ihmiset jakamaan osaamista ja opettamaan nuorille niitä taitoja, joita nuori itse tarvitsee sujuvaan arkeensa. Opetettava taito voi olla esimerkiksi leivontaa, ruoanlaittoa, siivousta, nikkarointia, remontointia, raha-asioiden hoitamista tai käsitöitä. #pystyn2018 #jojagkan2018 -kampanjan avulla tuodaan näkyväksi arkisia kodin ja arjen töitä, joita tarvitsemme jatkuvasti. Haastamme kaikki #pystyn2018 #jojagkan2018 -kampanjaan mukaan! Opettakaa jokin arjen tai käden taito jollekin nuorelle ja käykää kirjaamassa se www.pystyn.fi www.jojagkan.fi -sivujen kautta laskuriin! Lahdessa, Mariankatu 8 ke 14.3. klo 16 ke 11.4. klo 16 ke 16.5. klo 16 Hygieniapassi tarvitaan, jos • työskentelee elintarvikehuoneistossa • käsittelee pakkaamattomia elintarvikkeita • käsittelee helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Hygieniapassia voi tarvita niin kahviloissa, catering-, elintarvike- tai maatilamatkailuyrityksissä kuin elintarvikemyymälöissä työskenneltäessä. Hygieniapassista on hyötyä myös • vapaa-ajan harrastuksissa, esimerkiksi kahvituksia tai muita tarjoiluja järjestäville • nuorelle kesä- tai muun sesonkityön hakijalle. Tampereella, Näsilinnankatu 48 D ti 27.2. klo 16 ke 28.3. klo 16 ke 25.4. klo 16 to 24.5. klo 16 Lappeenrannassa, Raatimiehenkatu 17 C, III krs. kokoustila Raatimies ti 17.4. klo 15 ti 22.5. klo 15 Testin hinta 43 €/hlö sisältää alv 24 %, testin, todistuksen ja kortin. Ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen testipäivää: Hämeenlinna ja Järvenpää: jenni.kunnaala@maajakotitalousnaiset.fi tai 040 528 8610 Lahti ja Kouvola: hannele.veteli@maajakotitalousnaiset.fi tai 040 709 2492 Lappeenranta: sanna.lento-kemppi@maajakotitalousnaiset.fi tai 040 544 7768 Tampere: outi.penttila@maajakotitalousnaiset.fi tai 040 719 8959 Myös tekstiviestillä voi ilmoittautua. Ota testiin mukaan henkilöllisyystodistus. Järjestämme myös räätälöityjä hygieniaosaamistestejä sekä hygieniaosaamiseen liittyvää koulutusta. Tiedustele lisää. NUMERO 1/2018 satoa 23

Paikalliset Tilasiemen-pakkaajat Kanta-Häme Ituset Oy, Janakkala p. 040 506 5040, www.ituset.fi Pelto-Paturi Oy, Janakkala www.pelto-paturi.fi p. 0400 427 614 Jukka, 040 555 3757 Eliisa Mustilan pakkaamo, Hattula p. 0500 911 393, tuomo.penttinen@tilasiemen.fi Keski-Suomi Puttolan Siemen Oy, Jämsä p. 040 547 0982 www.puttolansiemen.fi Kymenlaakso Kivisen Pakkaamo Oy, Iitti p. 050 543 7771, www.kivisenpakkaamo.fi Tilatuote Kujala Oy, Elimäki p. 0400 881 085, www.tilasiemenkujala.fi Nurmisiemenet ja nurmisiemenseokset TILAN OMA SEOS • • • • • Tilasi erikoistarpeisiin Toiveidesi mukaisesti useita lajeja ja lajikkeita Autamme mielellämme suunnittelussa Myös suursäkissä Nyt on paras aika kysyä tarjous! KERÄÄJÄKASVEIKSI • • • Apilat Timoteit Italianraiheinät NURMISEOKSET • • Valmiit seokset moneen tarpeeseen Lajikkeista voidaan sopia Myös saneeraus- ja monimuotoisuuskasvit Pirkanmaa Haapaniemen pakkaamo, Punkalaidun p. 040 543 2541, antti.haapaniemi@pp.inet.fi Viljan ja palko- sekä öljykasvien siemenet Kevätvehnät Kaurat Päijät-Häme Matti Juvonen, Hollola p. 0400 837 597, matti.juvonen@tilasiemen.fi Kallioharjun tila, Orimattila p. 040 511 0078, kallioharjuntila@tilasiemen.fi Jouni Mahkonen, Hollola p. 0400 837 593, jouni.mahkonen@phnet.fi KWS MISTRAL KWS SOLANUS WELLAMOBOR QUARNABOR ANNIINABOR AMARETTO NIKLASBOR, DONNABOR MATTY, AVENUE VENLABOR, RIINABOR Satakunta Ala-Siuru Panu, Rauma p. 044 731 3312, panu@ala-siuru.fi Eskolan pakkaamo, Rauma p. 050 566 8815, timoeskola@dnainternet.net Kalle Pertola, Rauma p. 0500 222 984, kalle@pertola.fi Uusimaa Teira Maatalousyht. Raasepori p. 0500 618 466 A ja 041 455 1113 M, a.wickholm@luukku.com Ohrat Palkokasvit Herneet ja härkäpapu mm. ASTRONAUTE, JYMYBOR , ROCKETBOR INGRID, KONTUBOR ALVARIBOR, KAARLEBOR, ELMERIBOR, WOLMARIBOR Rypsit ja rapsit RGT PLANET SYNTHIABOR CHARLES, UTA PROXIMO, DRAGOBOR, LUHKAS, HARBINGERBOR SMILLABOR Varsinais-Suomi Aki Riski, Salo www.siementukku.fi p. 0400 883 160, aki.riski@tilasiemen.fi Siementila Salo Oy, Loimaa p. 0400 122 828, www.siementilasalo.fi www.tilasiemen.fi 24 satoa NUMERO 1/2018