nro 2 2018 TIISTAINA 6. MAALISKUUTA 2018 ltaisten Vauvakulut kaatuvat naisva alojen työnantajien niskaan. lvirinne rpu Ta Yrittäjät Inkeri Valtonen ja Va Aktiiviset yrittäjänaiset ovat ajaneet asiaa jo kymmeniä vuosia, mutta päättäjät eivät kuuntele. S. 3–4 sivu 6 sivut 7 ja 10 sivu TIISTAINA 6. MAALISKUUTA 2018 9 Onnistunut hankinta vaatii vuoropuhelua Kaupungin uusi hankintapäällikkö Aapo Korte lupaa kehittää hankintaprosessia pienyrittäjäystävällisemmäksi. Keinoja kyllä löytyy. Nyt kannattaa työllistää Kaupunki tarjoaa työllisyyden edistämiseksi paljon erilaisia työvälineitä, joihin yrittäjän kannattaa tutustua. Myös nuorten kesätyösetelit ovat nyt jaossa. Vauvalla on oikeus savuttomaan elämään Savuttomat vauvat -kampanja kannustaa äitejä ja vauvan läheisiä lopettamaan tupakoinnin. Yrittäjät ovat mukana tukemassa tärkeää asiaa. 1
Läpinäkyvät hankinnat ovat kaupungin etu! Teräs- ja metallituotteet Temeko Oy Kantolankatu 11, 13110 Hämeenlinna puh. (03) 644 800 temeko@temeko.fi www.temeko.fi Markku Heikkilä tilitoimistoyrittäjä ja Hämeenlinnan Yrittäjien hallituksen jäsen AVOIN HANKINTASTRATEGIA hyödyttää sekä kaupunkia että siellä toimivia yrityksiä, koska se parantaa yritysten toimintaedellytyksiä alueella. Kun hankinta tehdään paikalliselta yritykseltä, jonka omistajat ja työntekijät asuvat paikkakunnalla, saa kaupunki osan hankintapanoksestaan takaisin henkilö- ja yhteisöverotuloina. Monessa tapauksessa myös mahdolliset alihankintaketjut ovat paikallisia. Hyvinvoivat yritykset lisäävät myös kaupungin elinvoimaa ja houkuttelevuutta asuinpaikkakuntana. ELÄMÄ ON LIVEÄ. JÄRJESTÄ KOKOUS. TAPAA MUITA IHMISIÄ. ESIMERKKINÄ AVOIMUUDESTA voidaan pitää markkinavuoropuhelua, joka läpinäkyvyyden lisäksi parantaa tarjouspyynnön sekä tarjousten laatua. Tarjouksen pyytäjä voi varmistaa, ettei tarjouspyyntö sulje pois paikallisia toimijoita. Vuoropuhelussa tarjouksen pyytäjälle voidaan kertoa alan uusista innovaatioista, jotka voivat parhaimmillaan tuoda merkittäviä säästöjä. Kaupungille palveluja tai tavaroita tarjoavien yritysten kannalta myös hankintakellotyyppinen tieto olisi arvokasta. Tämän kellon avulla voitaisiin tuleviin tarjouspyyntöihin varautua ajoissa. Näin paikallisilla pk-sektorin yrityksillä olisi aikaa ja mahdollisuus muodostaa tarjousyhteenliittymiä myös isompiin hankintoihin. A3 297 x 420 mm MYÖS PIENHANKINTOJEN (alle 60 000 €) osalta kaupungin olisi hyvä etsiä toimivia tapoja ilmoittaa alueella toimiville paikallisille yrityksille tulevista hankinnoista. Pienhankinnoissa myös suorahankinnat ja rajatut tarjouskilpailut tulevat kysymykseen. Jos nämä hankinnat saadaan jäämään Hämeenlinnan alueelle, sillä on huomattava vaikutus alueen elinvoimaisuudelle. Lisätiedot ja tarjouspyynnöt: Myyntipäällikkö Rita Kujanpää, 040 868 2158 rita.kujanpaa@verkatehdas.fi Myyntineuvottelija Katri Rissanen, 050 529 2750 katri.rissanen@verkatehdas.fi HÄMEENLINNAN KAUPUNKI on vastikään aloittanut hankintablogin julkaisemisen. Blogi on tähän mennessä tarjonnut hyödyllisiä ohjeita tarjouskilpailuun osallistuville yrityksille sekä tietoa vireillä olevista hankinnoista. Tämä on askel oikeaan suuntaan. Toivottavasti myös pienhankinnat saadaan näkyville koko kaupunkikonsernin osalta. www.verkatehdas.fi 1. VARAPUHEENJOHTAJA KATRI SELIN-NURMI Valiomies Oy Hallituskatu 24, 13100 HML puh. 050 336 2491 www.valiomies.fi 2 JARKKO HYVÄRINEN Japira-Rakennuspalvelu Oy Kiltintie 5, 13130 HML puh. 0400 850 422 MIIA PELTOLA Hämeen Autosähkö Oy Hattelmalantie 16, 13100 HML puh. 040 900 6232 www.japira.fi www.hsaoy.com OLLIPEKKA LAINE Kellokeskus Laine Oy Raatihuoneenkatu 10, 13100 HML gsm 040 731 1863 MIKA SELINKO Hämeen Lasitoimi Oy Uhrikivenkatu 6, 13130 HML puh. 0400 450 727 www.kellokeskuslaine.fi www.hameenlasitoimi.fi TIISTAINA 6. MAALISKUUTA 2018
Vauvakulut ovat kaikkien asia Vauvakulujen jakaminen tasapuolisesti kaikille työnantajille on junnannut paikallaan vuosikymmenestä toiseen. Sen tietää pitkänlinjan yrittäjä Inkeri Valtonen, jolla on aiheesta myös omakohtaista kokemusta. Kahden ja puolen tonnin hyvitystä hän pitää lähinnä keinona hiljentää yrittäjät. Teksti ja kuva Jenni Manninen Kauneudenhoitoalan yrittäjänä 38 vuotta toiminut Inkeri Valtonen sanoi suorat sanat Sääntö-Suomi-ohjelmassa, jossa helmikuussa käsiteltiin vanhempainvapaiden aiheuttamia kustannuksia. – Ohjelma oli leikattu juuri niin, että kuulostin siltä, mitä tarkoitankin. Muutamaa minuuttia kuvattiin neljä tuntia ja se oli työlästä, sillä tein samalla kasvohoitoa juontaja Jussi Heikelälle, Valtonen kertoo. Hän epäilee, että hänet bongattiin ohjelmaan Purkkiarmeijan komentaja -bloginsa ansiosta. – En missään nimessä syytä ja moiti työntekijöitä tästä tilanteesta ja sitä painotin myös ohjelmassa. Näistä asioista pitää pystyä puhumaan ja pidettävä asiat asioina. Me juttelemme työntekijäni Marin kanssa näistä avoimesti, ja hän ymmärtää hyvin yrittäjän näkökulman ja minä hänen. Tämä on systeemin vika, Valtonen korostaa. Myös Heikelä huomasi naisten hyvän yhteistyön ja totesi olevan virkistävää nähdä yrittäjä ja työntekijä symbioosissa puuskuttamassa samaan suuntaan. ESTE TYÖNSAANNILLE Kyse on siis siitä, että niin sanotut vauvakulut kaatuvat naisvaltaisten alojen työnantajien niskaan, vaikka lastensaanti on yhteinen ja välttämätön asia koko yhteiskunnalle. Yrittäjä maksaa jokaisesta vauvasta noin 14 000 euron lisäkulut ja tähän summaan ei ole laskettu välillisiä kuluja, kuten sijaisen kouluttamista tai asiakkaiden menetystä. Summan vahvisti Sääntö-Suomiohjelmassa myös Suomen Yrittäjien asiantuntija Atte Rytkönen. Kustannus riippuu lopulta muun muassa työntekijän palkkasummasta ja lapsesta johtuvien sairaspoissaolojen määrästä. Joka tapauksessa tosi- asia on se, että riski on pienyrittäjälle niin suuri, että harva on valmis sitä ottamaan. Valtosen mukaan työpaikat ovat muuttuneet monessa kauneudenhoitoyrityksessä vuokratuolipaikoiksi juuri tämän riskin vuoksi. Hänen mielestään ongelmana on myös se, että asiaa vähätellään, koska sen ajatellaan koskevan niin pientä osaa ihmisiä ja vain osaa yrittäjistä. – Oikeasti tämä koskee kaikkia. Synnytysiässä olevat naiset syrjäytyvät tämän vuoksi työelämästä ja sitä kautta ongelma on paljon laajempi. Se voi olla sinun vaimosi tai tyttäresi, joka tästä tulee kärsimään. Nyt, kun perhevapaasysteemikin vielä kaatui, näyttää siltä, että tasa-arvo on rapistumassa työelämässä. Kyse ei ole rahasta vaan tahdosta, hän sanoo. Kelan antama 2 500 euron perhevapaakorvaus helpottaa tilannetta vain vähän. – Pelkäänpä, että nyt meille sanotaan, että tehän olette saaneet jo. INKERI EI HILJENE Valtonen on ollut ajamassa kulujen TIISTAINA 6. MAALISKUUTA 2018 Mari Aulu on ollut Inkeri Valtosella töissä jo parikymmentä vuotta. Vaikeistakin asioista voidaan puhua kehittävässä hengessä. jakamista tasapuolisesti jo 1980-luvulla yrittäjänaisissa. Eikö saman asian ajaminen jo turhauta ja pistä luovuttamaan? – Tämä on ainoa asia, josta olen ollut eduskuntatalon edessä osoittamassa mieltäni. Pitäisi kai tukkia Raatihuoneenkatukin lastenvaunuilla – tuntuu, etteivät paikalliset poliitikot välitä, vaikka vaatimusten pitäisi lähteä juuri sieltä valtakunnalliselle tasolle. Mutta en todellakaan aio luovuttaa, vaikka kaikki työ onkin mennyt kuin vesi hanhen selästä. – Tosin en usko, että tämä asia tulee minun yrittäjäaikanani muuttumaan. Miksi isot teollisuusyritykset maksaisivat kuluja jatkossa, kun eivät ole tähänkään asti maksaneet penniäkään ja ovat tulleet meidän pienien siivellä? He tappelevat tätä asiaa vastaan kynsin hampain ja heillä on valtaa, Valtonen puuskahtaa. Mikä sitten olisi ratkaisu, jos Valtonen saisi päättää? – Tämä ratkaisu on sekä Suomen Yrittäjänaisten ja että minun ehdotukseni. Kulut maksettaisiin samalla tavoin kuin työttömyysturva nykyisin. Jokainen työntekijä ja työnantaja maksaisi pienen summan yhteiseen pottiin, mistä sitten otetaan rahat vauvakuluja varten silloin, kun niitä tarvitaan. – Ruotsissa tämä systeemi on ollut käytössä jo 50 vuotta. Tätä mallia eivät päättäjät jostain syystä halua tuoda esiin, vaikka se toimii, Valtonen ihmettelee. Sääntö-Suomi-ohjelman jakso numero 8 löytyy MTV3:n Katsomosta. Valtosen osuus löytyy noin 32 minuutista eteenpäin. ”En ikinä enää palkkaisi synnytysiässä olevaa” Olisi naiivia väittää, että vauvakustannukset eivät vaikuttaisi yrityksissä rekrytointipäätöksiin jopa pätevyyden kustannuksella. – En ikinä enää palkkaisi siinä iässä olevaa, kun olen sen kantapään kautta joutunut oppimaan, Inkeri Valtonen sanoo suoraan. 14 vuotta sitten Valtosen työntekijä Mari Aulu jäi ensimmäiselle äitiyslomalleen. Valtonen löysi sijaisen, koulutti hänet, ja suuri osa Aulun asiakkaista siirtyikin uudelle työntekijälle. – Se ei ole itsestään selvää. Tämä on sellainen ala, että asiakas on usein hyvinkin sitoutunut tekijään. Siinä vaiheessa, kun myös sijainen ilmoitti tulleen- sa raskaaksi, Valtonen joutui vetämään pari kertaa henkeä. Jo silloin hän teki pitkiä päiviä kattaakseen kustannukset. – En maksanut itselleni palkkaa, ja siinä sitten kiristettiin suolivyötä. Olen kova tekemään töitä, enkä sitä purnaa, mutta kyllä se oli rankkaa, hän muistelee. Aululle oli iso järkytys, että asiakkaat kaikkosivat, eikä Valtonenkaan ollut ymmärtänyt, että niin voi käydä. – Siinä meni 3–4 vuotta, että heidät saatiin haalittua takaisin Marin toisen äitiysloman jälkeen, Valtonen kertoo. 3
Yrittäjä-äidillä on paljon säädettävää Teksti ja kuva Jenni Manninen – Vietin unettomia öitä, kun tulin raskaaksi, vaikka se olikin täysin suunniteltua. Mikä on suunnitelma, mitä nyt teen, mistä pätevä tekijä tilalle vai laitanko lapun luukulle, nykyisin kahden aikuisen lapsen äiti kertoo miettineensä. Talvirinteen pelasti pinteestä juuri sopivasti työttömänä ollut henkilö, jonka hän tiesi luotettavaksi tekijäksi. – Asiakkailla kun ei voi tehdä kokeiluja, Talvirinne muistuttaa. Toisen lapsen kohdalla tilanne oli helpompi, kun toimistossa työskenteli jo osaaikainen työntekijä, joka pystyi toimimaan Talvirinteen sijaisena koko äitiysloman ajan. – Töitä tein silloinkin viimeiseen saakka. Olin torstaina töissä, perjantaina oli laskettu aika ja lapsi syntyi sunnuntaina. Eihän raskaus ole mikään sairaus, mutta aina asiat eivät mene näin hyvin, Talvirinne sanoo. Hätiin tuli myös Talvirinteen äiti, jota ilman hän ei olisi selvinnyt. – Äitini soitti välillä toimistolle, että nyt imettämään, täällä vauva huutaa pää punaisena. Lähdin ajamaan kotiin ja kerran poliisikin pysäytti matkalla, kun ajoin liian lujaa, Talvirinne muistelee kiireistä aikaa. RISKI ON SUURI Talvirinne avaa tekijöitä, joista työntekijän tuomat vauvakustannukset yrittäjälle syntyvät. Suomen Yrittäjien ja Suomen Yrittäjänaisten esittämä 14 000 euroa per lapsi on hänen mielestään hyvin lähellä oikeaa summaa, vaikka ei olekaan olemassa yksiselitteistä tapaa laskea vanhemmuuden kustannuksia. Summaan vai- – Päättäjille pitää saada tietoa tästä monimutkaisesta vyyhdestä, kustannuksista ja riskeistä ja saada työnantajat samanarvoiseen asemaan. Tämä lapsiasia koskee koko yhteiskuntaa, Varpu Talvirinne sanoo. kuttaa niin moni tekijä ja siihen on laskettu myös lapsen sairastamisen aiheuttamat kustannukset. – Tilanteeseen vaikuttavat raskausajan poissaolot, työntekijän palkka, työehtosopimukset ja se, kuinka paljon lapsi sairastaa eli miten hoito on silloin järjestetty 10-vuotiaaksi saakka, Talvirinne luettelee. KYLLÄ SE ON HIRVITTÄVÄ RISKI YRITYSTOIMINNALLE Moni valitseekin työntekijän niin, että ei ole tieten tahtoen Tilitoimistoyrittäjä Varpu Talvirinne ei ole joutunut itse tilanteeseen, jossa työntekijä on ilmoittanut raskaudestaan. Hänellä on kuitenkin omasta elämästään kokemusta siitä, miten vanhemmuus järjestyy yrittäjänä. joutunut pulaan tämän asian kanssa – eli ei palkkaa äidiksituloikäisiä naisia, hän uskaltaa sanoa. Talvirinne toimi vuosia Yrittäjänaisten hallituksessa ja on nykyisinkin toiminnassa aktiivisesti mukana. Hän pitää tärkeänä, että vanhemmuuden kustannusasiaa pidetään esillä, eikä luovuteta, vaikka muutosta ei olekaan saatu aikaan. – Tämä lapsiasiahan koskee sitä paitsi myös miesten työpaikkoja ja yrityksiä, koko meidän yhteiskuntaamme, hän korostaa. – Päättäjille pitää saada tietoa tästä monimutkaisesta vyyhdestä, kustannuksista ja riskeistä ja saada työnantajat samanarvoiseen asemaan. Siellä on paljon epätasa-arvoi- sia asioita muutenkin, kun osa äideistä saa työehtosopimuksen mukaisesti osalta vanhemmuuden aikaa normaalia työssäoloajan palkkaa ja osa saa vanhemmuuden ajalta maksettavaksi tarkoitettua päivärahaa. Perhevapaakorvausta saa tietyin ehdoin Perhevapaakorvaus koskee perhevapaita, joissa ensimmäinen äitiysrahapäivä tai adoptioäidin vanhempainrahapäivä on ollut 1. huhtikuuta 2017 tai sen jälkeen. Työnantaja voi hakea 2 500 euron perhevapaakorvausta kustannuksista, jotka aiheutuvat naispuolisen työntekijän vanhemmuudesta. Yrittäjä ei saa korvausta 4 omista vanhemmuudesta aiheutuvista kustannuksistaan. Korvauksen edellytyksenä on, että työnantaja maksaa äitiysvapaan tai adoptioäidin vanhempainvapaan ajalta palkkaa vähintään kuukauden. Hakuaikaa on 6 kuukautta vanhempainpäivärahakauden jälkeen eli käytännössä hakuaika on sama kuin vuosilomakustannuskorvauksella. Työntekijälle on maksettu äitiysrahaa tai adoptioäidin vanhempainrahaa. Työntekijälle on maksettu äitiysrahan tai adoptioäidin vanhempainrahan ajalta työtai virkaehtosopimukseen tai työsopimukseen perustuvaa palkkaa vähintään kuukauden ajalta yhtäjaksoisesti. Työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään 3 kuu- kautta ennen äitiysrahakauden tai adoptioäidin vanhempainrahakauden alkamista ja perustuu vähintään 1 vuodeksi tehtyyn työsopimukseen. Työntekijän työaika on ennen äitiysrahakauden tai adoptioäidin vanhempainrahakauden alkamista vähintään 80 % alan kokoaikaisesta säännöllisestä työajasta. Perhevapaakorvausta voi hakea myös työnantaja, joka maksaa äidille palkan ja vanhempainpäivärahan erotuksen. Työnantaja voi hakea 2 500 euron perhevapaakorvausta naispuolisen työntekijän vanhemmuudesta aiheutuvista kustannuksista. TIISTAINA 6. MAALISKUUTA 2018
Esimerkkilaskelma vanhemmuuden kustannuksista Yrittäjänaisten vauvalaskurilla pystyy arvioimaan vanhemmuuden työnantajalle aiheuttamat kustannukset. Keskimääräisellä naisten 3 000 euron kuukausipalkalla (sisältää peruspalkan lisäksi lisät, ylityöt ja luontoisedut, mutta ei tulospalkkioita tai lomarahoja) kustannukset ovat noin 12 000 euroa, siivoojan 2 020 euron palkalla noin 7 000 euroa ja juristin 5 020 euron palkalla lähes 22 000 euroa. Laskurin avulla näkee myös taustaoletukset, kuten palkka- ja lomakulut sekä sairaan lapsen poissaolon kustannukset. Laskelman pohjana käytetty: Henkilön lomakertymä 2,5 päivää/ kk Äitiysloma 105 arkipäivää ja vanhempainvapaa 158 arkipäivää. • Sosiaalikulut 26 %:n mukaan, sis. lakisääteiset vakuutukset (tapaturmavakuutus keskimääräisellä %:lla). • Kela korvaa 3 kk palkasta n. 85 % ja sotumaksun (ei bruttopalkan sosiaalikuluja). • Palkanmaksu voi olla pidempikin aika kuin 3 kk, riippuu työehtosopimuksesta. • Lomakustannuskorvaus on n. 85 %, (ei bruttopalkan sosiaalikuluja). Lomarahaa ei korvata. • Sairausajan palkka ennen äitiysloman alkua arvioitu kokemuksen perusteella. • Sairaan lapsen hoitopäivät arvioitu SYNnin ja SY:n kyselyn perusteella. Yrittäjän kolme suurinta suoraa, lakisääteistä ja työehtosopimukseen perustuvaa kuluerää ovat: • raskauden aiheuttamien poissaolojen kulut, • äitiys- ja vanhempainvapaasta koituvat palkka- ja lomapalkkakustannukset sekä • sairaan alle 10-vuotiaan lapsen hoitokulut. Vauvalaskurin löydät osoitteesta www.yrittajanaiset.fi/vauvalaskuri/ TIISTAINA 6. MAALISKUUTA 2018 Terveisiä kesätyöviidakosta JOKAKEVÄINEN kesätyöpaikan metsästyskausi koskettaa monia ja saa nuoren kuin nuoren liikkeelle. Toisaalta nuorten motivaatio ei ehkä ole huipussaan, kun tiedetään, millaista töiden saaminen nykypäivänä on. Hakemuksien lähettämisen jälkeen odotetaan jännityksellä vastausta ja kenties kutsua haastatteluun. On surullista todeta, että harvoin sitä vastausta koskaan tulee. Vaikka ei paikkaa olisi saanutkaan, olisi kiva kuitenkin saada jonkinlainen vastaus. Tuntuu kuin hakemukseen laitettua panostusta ei arvostettaisi ollenkaan. ITSE OLEN myös jäänyt ilman vastauksia, mutta onneksi kuitenkin työllistynyt kesäisin vuodesta 2015 lähtien. Olen päässyt työskentelemään sekä hautausmaan kausityöntekijänä että kaupassa apulaisena. Näihin paikkoihin hain ja paikan sain. Kahden viikon ruokakaupassa työskentelyn jälkeen totesin vanhemmilleni kylmän viileästi, että tätä työtä en koskaan tulevaisuudessa halua tehdä. Näin vuosia myöhemmin kokemusta on karttunut ja mielikin muuttunut. Näiden jälkeiset työt huoltoasemalla, ravintolassa ja kahvilassa olen saanut suhteiden kautta. Suhteet, niillä ne kesätyöpaikat saadaan. Tai siltä se ainakin minun silmääni vaikuttaa. Toki en siitä valita, koska itse olen niitä hyödyntänyt. Epäreilulta se tuntuu niitä kohtaan, jotka eivät tätä mahdollisuutta pysty käyttämään. TEKEVÄLLE TÖITÄ riittää. Niinhän sitä sanotaan ja niin se myös on. Esimerkiksi Tekijä-opinto- ja rekrytointitapahtuma on oivallinen keino saattaa työnantajat ja nuoret samaan paikkaan. Kun on aktiivinen ja käyttää rohkeasti kaikki kanavat hyödykseen, mahdollisuudet saada työtä kasvavat. LOPUKSI VOIN vielä ilokseni todeta, että koulussamme toimivan Luovan yrittäjyyden linjan opiskelijoille pakollinen viikon mittainen TET-jakso oli itselleni todella antoisa kokemus. Vielä näin vuoden jälkeenkin olen saanut töitä kyseisestä TET-harjoittelupaikasta, enkä voisi olla onnellisempi. Tee hyvin se, mitä teet, niin työllistyt jatkossakin. Petra Kokko Hämeenlinnan lyseon lukio Luovan yrittäjyyden linja 5
– Yritetään puolin ja toisin ymmärtää toisiamme ja pitää yhteyttä asioissa. Mustavalkoisuus ei edistä mitään ja keskustelu hälventää kaikenlaisia ennakkoluuloja, hankintapäällikkö Aapo Korte korostaa. Hämeenlinnan kaupungin uuden hankintapäällikkö Aapo Korteen tehtävänä on kehittää kaupungin hankintaprosessia ja mallintaa se koskemaan kaikkia toimialoja. Eväitä uuteen tehtävään hän sai vastaavasta työstä Hyvinkäällä. Lisää vuoropuhelua hankintoihin Teksti ja kuva Jenni Manninen Uudella hankintapäälliköllä on kokonaisvastuu kaupungin hankintatoimen rakentamisesta ja sen kehittämisestä. Aapo Korte toimi parisen vuotta Hyvinkäällä vastaavissa tehtävissä. Sitä ennen hän työskenteli pitkään Kuntaprolla hankintapäällikkönä. Hän aikoo ensitöikseen kehittää Hämeenlinnan hankintakäytäntöjä niin, että ennen kilpailutusta käydään entistä enemmän vuoropuhelua yrittäjien kanssa. Myös sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittäminen on listalla. Hankintatoimelle on perustettu myös ohjausryhmä, joka kokoontui ensimmäisen kerran helmikuussa. – Tarvitsemme samanlaiset pelisäännöt kaikkien toimialojen kilpailutukseen. Hankintaa tulee käydä entistä tarkemmin läpi etukäteen jo ennen kuin kilpailutus julkaistaan. Isommissa hankinnoissa käytämme jatkossa enemmän tietopyyntöjä eli kartoitamme kilpailutukseen mahdollisesti osallistuvia yrityksiä hyvissä ajoin, Korte kertoo. PIENTEN YRITYSTEN ASEMAAN PARANNUSTA? Hankintalaki uudistui vuoden 2017 alussa, jolloin muun muassa kynnysarvot nousivat ja kansallinen hankintamenetelmä keveni. Kilpailutuksen kulkua määrittelevät tarkoituksenmukaisuus sekä lain periaatteet – avoimuus, tasapuolisuus, syrjimättömyys ja suhteellisuus. Lakiuudistuksen keskeinen tavoite oli pienten ja keskisuurten yritysten aseman parantaminen. – Ison kilpailutuksen jakaminen osiin on mahdollista, mutta se pitää tehdä lainmukaisesti. Työkaluja kyllä on, ja pienyrittäjä pystytään huomioimaan. Tietenkin pitää miettiä sitä, mikä on tarkoituksenmukaista, jakaminen ei voi olla liiallistakaan tai jou- dumme tekemään sata sopimusta, Korte sanoo. Hankintalaki edellyttää, että EUhankinnoissa on käytössä sähköinen kilpailutusjärjestelmä lokakuuhun mennessä, ja sellainen on kaupungille tulossa syksyllä. Järjestelmä toivottavasti helpottaa kilpailutuksiin osallistumista. Monimutkainen prosessi on monelle pienyrittäjälle ollut este jopa kilpailutuksiin osallistumiselle. – Sitä täytyy vielä tutkia. Järjestelmästä tulee nettilomaketyyppinen ratkaisu, mikä mahdollistaa sen, että pakollisia kohtia ei voi jättää täyttämättä, Korte sanoo. AKTIIVISUUS ON OMA ETU Hankinnoista kiinnostuneen yrittäjän kannattaa erityisesti seurata kaupungin hankintablogia. – Päivitämme sinne meneillään olevien hankintojen ennakkotiedot ja muuta ajankohtaista. Myös nettisivu- ja kannattaa seurata. Yrittäjän kannattaa olla aktiivinen, sillä me emme pysty kaikkia tiedottamaan erikseen, Korte sanoo. Hankinta-asiantuntijoita ei vieläkään ole Suomessa pilvin pimein. Osaaminen on kuitenkin kasvanut, kun koulutusta ja tietoa on ollut enemmän tarjolla. – Aika harvassa ovat ne, jotka tietävät asiasta syvällisemmin. Pienet ovat piirit ja rekrytoinneissa huomaa, että samat henkilöt hakevat paikkoja ainakin Etelä-Suomessa, Korte sanoo. Myös poliitikoilla tulisi olla hankintatietoutta, sillä isompien hankintojen eli vuodessa miljoona euroa ylittävien hankintojen kilpailutusperiaatteet kiertävät lautakunnan ja kaupunginhallituksen kautta. KÄYTÄNTÖJÄ HYVINKÄÄLTÄ Hyvinkäällä pienyrittäjillä oli Korteen mukaan samanlaisia haasteita kuin Hämeenlinnassakin. Hyvinkää on kuitenkin panostanut hankintatoimeen järeämmin jo vuosia. Siellä hankinnan parissa työskenteli parhaimmillaan viisi asiantuntijaa. – Hyvinkäällä oli hyvää yhteistyötä yrittäjien kanssa. Käytössä oli kaupungin hankinta- ja sopimusohje, joka velvoittaa viranhaltijoita – sellaista valmistellaan parhaillaan myös Hämeenlinnaan. Ohjeistuksessa kerrotaan suorahankinnan ja kilpailutuksen menettelystä, ohjeistetaan ja annetaan suuntaviivoja – se kertoo käytännön pelisäännöt, eikä ole strateginen väline, Korte sanoo. Korte pisti Hyvinkäällä myös merkille, että poliitikot ja virkamiehet tekivät yritysvierailuja paikallisiin yrityksiin enemmän kuin Hämeenlinnassa. – Kyllä sellainen lähentää ja lisää ymmärrystä puolin ja toisin. Siinä saadaan suoraa palautettakin helpommin, hän sanoo. Yrittäjä, seuraa näitä! HILMA: https://www.hankintailmoitukset.fi/fi/ HILMA on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä maksuton, sähköinen ilmoituskanava, jossa hankintayksiköt ilmoittavat julkisista hankinnoistaan. Yritykset puolestaan saavat HILMAsta reaaliaikaista tietoa käynnissä olevista hankintamenettelyistä ja ennakkotietoa tulevista hankinnoista. HILMAssa ilmoitetaan kansallisen ja EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat. EU-ilmoituksista HILMAssa täytetään ennakkoilmoitus, hankintailmoitukset ja jälkiilmoitukset. Voimassaolevia ilmoituksia voi selata ilman rekisteröitymistä. Kaupungin hankintablogi: https://hmlhankinnat.blogspot.fi/ Ajankohtaisinta ennakkotietoa hankinnoista, vinkkejä tarjoajille ja muuta hyödyllistä blogimuodossa. Kaupungin nettisivut: http://www.hameenlinna.fi/hankinnat/ Tietoa kilpailutuksista ja hankinnoista Hämeenlinnassa. 6 Hankintojen kynnysarvot EU-kynnysarvot perustuvat Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa sovittuihin kynnysarvoihin. Euroopan yhteisöjen komissio vahvistaa kahden vuoden välein erityisnosto-oikeuksien euromääräiset arvot erityisnosto-oikeuksien ja euron keskimääräisen kahden vuoden vaihtokurssin perusteella. EU-kynnysarvot ovat voimassa 1.1.2018 alkaen. Kansalliset kynnysarvot ovat olleet voimassa 1.1.2017 alkaen. Kansalliset kynnysarvot (Hankintalain 25 §) Hankintalaji Kynnysarvo (€) Tavara- ja palveluhankinnat 60 000 Käyttöoikeussopimukset / palvelut 500 000 Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut 400 000 Muut erityiset palvelut 300 000 Rakennusurakat 150 000 Käyttöoikeusurakat 500 000 Suunnittelukilpailut 60 000 EU-kynnysarvot (Hankintalain 26 §) Hankintalaji Kynnysarvo (€) Valtion keskushallinto- Muut hankinta viranomainen viranomaiset Tavarahankinnat ja palveluhankinnat 144 000 221 000 Rakennusurakat 5 548 000 5 548 000 Suunnittelukilpailut 144 000 221 000 EU-kynnysarvot (Erityisalojen hankintalain 13 §) Hankintalaji Kynnysarvo (€) Tavara- ja palveluhankinnat 443 000 Rakennusurakat 5 548 000 Suunnittelukilpailut 443 000 Käyttöoikeussopimukset 5 548 000 TIISTAINA 6. MAALISKUUTA 2018
Yrittäjä, nyt löytyy ketteriä välineitä työllistämiseen! Teksti ja kuva Jenni Manninen Hämeenlinnan kaupungin työllisyyden ja hyvinvoinnin strategiapäällikkö Mira Sillanpää esitteli tapaamisessa erilaisia konkreettisia tapoja, joilla kaupunki yrittää helpottaa työllistymistä. Hänen viestinsä yrittäjille oli, että aina voi kysyä ja yhdessä etsitään ratkaisut, sillä työvälineitä löytyy. Ketterimmät – seudullinen työllisyysohjelmaa vuosille 2017– 2025 (www.hameenlinna.fi/ketterimmat), tehdään käytännössä kahden vuoden suunnitelmalla. Tarkoituksena on kehittää nopeasti toteutettavia työvälineitä työllisyysohjelman jalkauttamiseen ja niitä on jo nyt tarjolla runsaasti. Meneillään on parhaillaan todella monta työllisyyttä ja elinvoimaa lisäävää hanketta, joihin kannattaa tutustua. KONKREETTISIA TYÖVÄLINEITÄ TYÖLLISTYMISEEN: Kaupungin ja yrittäjien perinteisessä tapaamisessa Raatihuoneella puhuttivat muun muassa kaupungin vetovoiman edistäminen mukaan lukien matkailun tulevat toimenpiteet. Selväksi kävi myös se, että kaupunki tarjoaa työllisyyden edistämiseksi paljon erilaisia työvälineitä, joita yrittäjien kannattaa hyödyntää. Linnan Kehityksen työllisyysagentti eli yritys/yhteisömanageri kartoittaa yritysten tarpeita ja etsii piilotyöpaikkoja. Toimii myös yhteistyössä mm. Linkroomin kanssa ja törmäyttää tekijöitä toisiinsa. Kehittää yhteistyötä yrittäjien ja kaupungin välillä. yksityinen henkilö. Kun olet palkkaamassa uutta työntekijää, joka on työtön, ota yhteyttä Heli Pirkkalaiseen heli.pirkkalainen@hameenlinna.fi ja selvitä, onko henkilöllä oikeus työllisyysseteliin ennen työsopimuksen tekoa ja saat lisäohjeita prosessiin. Työllisyysseteli yrityksille, yritystoimintaa aloittavalle. Työntekijän palkan tulee olla työehtosopimuksen mukainen ja työntekijän alle 30-vuotias tai yli 300 päivää työmarkkinatukea saanut henkilö. Max 400 €/kk 2–8kk kun nettopalkka vähintään 600 €/ kk (seudullinen ohjeistus – kunnilla omat määrärahat). Huom! Työnantajana voi jatkossa toimia myös yksityistalous, perhe tai Linkroom-stipendi (kevyt yrittämisidean tuki). Linkroomin tavoitteena on, että toteuttamiskelpoiset ideat pääsevät lentoon ja Hämeenlinnaan syntyy uudenlaista liiketoimintaa. Tämän avuksi Linkroom tarjoaa rahallista tukea startup-stipendien (500 €) ja kokeilusetelien (2 000 €) muodossa. Lisätietoja www.linkroom. cafe. Kaupungin palkkatukityöllistämisen linjaus (erillinen esitys) • Yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneet, 26 kk, TE-palveluista työvalmennus • Nuoria alle 30 v. 8/toimiala = 32 henkilöä/ vuosi • Maahanmuuttajia 3/toimiala = 12 henkilöä/vuosi • Noin 40 velvoitetyöllistettävää/vuosi • Yhteistyö Seuturekryn kanssa maahanmuuttajien työllistämiseksi sijaisuuksien avulla (Monikulttuurisuustyö, Strategia ja kehittäminen, Työllisyysohjaaja, MYP) Järjestöjen kuntalisä max. 500 €/kk, 12 kk. Kuntalisää voidaan myöntää nuorisotakuun tai työmarkkinatuen kuntaosuuden piiriin kuuluvan työttömän työllistämiseen yhdistykselle vuoden ajaksi per työllistetty. Kuntalisää haetaan vapaamuotoisella hakemuksella: heli.pirkkalainen@hameenlinna.fi. Stage-seteli nuorille valmennusohjelmaan osallistuneille. Stage on media- ja kulttuuripainotteinen nuorten työllisyyshanke, jossa asiakkaina on hämeenlinnalaisia alle 30-vuotiaita nuoria. Stage-hankkeen tavoitteena on parantaa nuorten kokonaisvaltaisia palveluja ja koota niitä yhden katon alle sekä etsiä keinoja, joilla nuoret sijoittuvat helpommin koulutukseen ja työhön. Työttömät ja terveys -yhteistyö SOTE:n kanssa (seudullinen ja maakunnallinen, tulossa mm. yhteinen maakunnallinen koulutus lääkäreille, sosiaali- ja terveysalan, Te-palveluiden ammattilaisille). Nuorten kesätyöseteli 280 kpl – katso juttu Hyrrän sivulla 10. ELPOlla on paljon tekemistä Elinkeinopoliittisella neuvottelukunnalla eli ELPOlla on pyrkimyksenä laaja-alainen keskusteluyhteys kaupungin virkamiesten ja poliitikkojen kanssa. Se tekee edunvalvontaa, vaikuttamista ja yrittäjyyttä edistävää yhteistyötä. Hämeenlinnan Yrittäjien toiminnanjohtaja Kalevi Lauronen muistutti yhteistyötapaamisessa Raatihuoneella jälleen kaupunkia yritysvaikutusten (jatkossa elinvoima-arvioinnin) tärkeydestä. Arviointi ei saa olla vain muodollinen lausuntopyyntö ja se on tehtävä ajoissa ennen päätösten tekoa. Tämän vuoden tavoitteena TIISTAINA 6. MAALISKUUTA 2018 on varmistaa elinvoima-arviointi osaksi kaupungin varhaista valmistelua ja kaikilla päätöksenteon tasoilla sekä parantaa arvioinnin laatua ja vaikuttavuutta. ELPO myös painottaa ja huolehtii omalta osaltaan siitä, että kaupungin strategia edistää palvelutuotannon kehittymistä sekä mahdollistaa markkinoiden syntymistä ja kehittymistä toimiviksi. Toimintavuoden aikana myös päivitetään kaupungin hankintastrategia ja -ohjeet yhdessä elinkeinopoliittisen neuvottelukunnan kanssa. Yrittäjyyskasvatuksen tulee olla osa Hämeenlinnan strategiaa. Toimintavuoden aikana pyritään tukemaan yrittäjyyskasvatuksen jalkautumista osaksi koulujen arkea. Tätä varten kehitetään uusia käytänteitä ja lisätään yhteistyötä koulujen ja oppilaitosten kanssa. ELPO edustaa yrittäjyyden asiantuntemusta ja tarjoaa koulujen käyttöön vierailu- ja tet-kohteita sekä oppilaille että opettajille sekä yrittäjiä, jotka ovat valmiita menemään kouluihin kertomaan yrittäjyydestä ja toimimaan toisen asteen oppilaitosten NY-yritysten mentoreina. 7
us Hämeenlinnan Yrittäjät toimii vuonna 2018 Hämeenlinnan Yrittäjien uudet jäsenet 1.–28.2.2018 Dialogi Luotola Hämeen RakennusSaumaus Oy koistunut rakennustoiminta IPR-Konsultointi Eino Jokinen Kindman Ky nut agentuuritoiminta Seksuaaliterapeutti Katariina Salminen SW tasoitus ja maalaus kentaminen Vision Infra Oy SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS torstaina 22.3.2017 Asunto Oy Hämeenlinnan Keisarin Palatsin tiloissa, osoite Raatihuoneenkatu 17. UUSIEN JÄSENTEN AAMUBRUNSSI tiistaina 5.6. klo 8.30–9.30 erikseen kutsutuille Fennian konttorilla, Hallituskatu 14. HYRRÄ-KLUBI KOKOONTUU seuraavan kerran keskiviikkona 25.4. klo 17 Olutravintola Birgerissä, Raatihuoneenkatu 5. Tervetuloa keskustelemaan vapaamuotoisesti yrittäjyyttä koskevista asioista. Lisätietoa esityksistä ja uusista oheispalveluista löydät osoit teesta www.hukteatteri.fi. KESÄTEATTERIN ENNAKKONÄYTÖS Alkukesän kohokohta on Hämeenlinnan uuden kesäteatterin (HUK) ennakkonäytös torstaina 28.6.2018 klo 18 yhdessä Oma Säästöpankin kanssa. Esityksenä on Juha Tapion musiikkiin perustuva Kaksi puuta, joka on raikkaan humoristinen tarina rakkaudesta, intohimosta ja jääräpäisyydestä. Miten reagoi nainen, joka saa naapurikseen väärän miehen, joka paljastuukin oikeaksi? Mitä tekee mies, joka pakoilee rakkautta ja löytääkin sen edestään? Esitys kestää noin 2 tuntia 10 min. sisältäen väliajan. Katsomo on kokonaan katettu. HYRRÄ ILMESTYY tänä vuonna viisi kertaa. Seuraava numero ilmestyy 17.4. Ilmoitusmyynnistä vastaa Hämeen Sanomat. Lehdet ovat luettavissa paitsi kotisivuiltamme myös näköislehtenä Hämeen Sanomien verkkosivuilla sekä ladattavissa myös puhelimeen ja tablettiin. HYVÄ JÄSENEMME Huolehdithan, että sähköpostisoitteesi on käytettävissämme ja se on ajan tasalla. Lähetämme jäsentiedotteet vain sähköpostitse. Seuraa myös kotisivujamme www.yrittajat. fi/hameenlinna. KOTIPALVELUN TYÖNTEKIJÖILLE on haettu Hämärin mukaan kaupungilta lupakiekkoja maksuttomaan pysäköintiin. Jos kaupungin työntekijöille katu- 8 Eino Jokinen Janne Kinnunen Muu liikkeenjohdon konsultointi Muualla luokittelematon erikoistu- Katariina Salminen Sven Westerlund Seksuaalineuvonta ja -terapia Asuin- ja muiden rakennusten ra- Eetu Mustonen Rakennuspaikan valmistelutyöt kevätkokoukseen Hämeenlinnan Yrittäjät ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään to 22.3. klo 18 Asunto Oy Hämeenlinnan Keisarin Palatsin tiloissa osoite Sibeliuksenkatu 17, Hämeenlinna. Kevätkokouksessa käsitellään sääntöjen 10 § mukaiset asiat: - käsitellään hallituksen laatima toimintakertomus ja tilinpäätös edelliseltä tilikaudelta sekä tilintarkastuskertomus, - vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille mahdollisille tilivelvollisille sekä - käsitellään muut hallituksen valmistelemat tai jäsenten hallitukselle vähintään kaksikymmentä (20) vuorokautta ennen kokousta kirjallisesti esittämät asiat. Kokoustarjoilun järjestämiseksi ilmoitathan tulostasi sähköpostiin info@hmlyrittajat.fi. alueelta osoitetaan erillisiä ilmaisia parkkipaikkoja, kustannusrakenne vääristyy. Parkkikuitit kiikutetaan kiltisti työnantajan pöydälle, joka maksaa ne momentiltaan. Yksinkertaista ja tehokasta. Sillä tavalla toimii kapitalistitalous. YÖRAVINTOLA NIGHTLIFE lopettaa. Uutinen on tervetullut monelle keskustan asukkaalle. Poliitikoille tulee viihtymispuolella mietittävää. Löytyykö kaavaratkaisulla paikkaa, joka voisi olla otollinen suuren maailman tyyliin ravintolakeskittymälle? Ravintolat tukisivat toisiaan. Yksi alue on mielessäni, mutta jätetään alan toimijoillekin pohdittavaa. ONKO LYSEON lukion siirtämisessä jätetty kokonaan paras vaihtoehto pohtimatta? Lukio siirretään Goodmaniin. Kaupat palautetaan keskustaan. Kaupungista tulee tavaratalo, kuten vanhaan aikaan. Tällaisia juttuja kuulin pohdittavan Nooran Viinibaarissa. Muut koulutusta antavat yksiköt Muu muualla luokittelematon eri- Kutsu Yrittäjien aamukahveilla Raatihuoneella 8.3. on aiheena palvelumuotoilu. YRITTÄJIEN AAMUKAHVI Raatihuoneella torstaina 8.3. klo 8. Aiheena palvelumuotoilu. Ilmoittautuminen www. linnan.fi tapahtumien sivulta. Mari Luotola Jari Salmijärvi LINNANKORTTELIN OMISTAJAT ovat valmiita purkamaan koko rakennushöskän ja rakentamaan keskeisimmän korttelin uuteen uskoon. Poliitikoille tulee asemakaavan muutosasioissa eteen pähkinä purtavaksi. Miten rakentamisen aloittamista voisi jarruttaa tai sijoittajien intoa edes vähän pitkittää ennen seuraavaa taantumaa? Pysäköinti on aina varma täky. Museovirastoakin voisi kokeilla huutaa apuun. Anteeksi sarkasmini! Toiveeni on, että poliitikot yllättävät. Lähtötaso on ainakin riittävän matalalla. KUINKA VÄHÄISIKSI yöpymisten piti mennä, että kaupunki jälleen kiinnostui matkailusta seudun ke- Tervetuloa! Hallitus hittämiseksi. Keskityttiin ilmeisen tosissaan täällä pistäytyjiin ja muuhun hömppään. Saatiin, mitä haluttiin. Hotelli Scandicilla on yli puolet kaupungin yöpymiskapasiteetista. Niistäkin isoin osa on Aulangolla. Fakta on, että Aulanko on matkailumme kuusen runko ja kärkituote. Sinne voimavarat pitää keskittää. Se säteilee hyvää kaikille. Golf, keskusta, linna, historia, kartanot, järvet, mökkeily, Ahvenisto ja Vanajanlinna ym. ovat kuusen koristeita, joita kehittämällä lisätään seudun houkuttelevuutta. Jäädään odottamaan Scandicin avauksia. LINNANPUISTOSSA ELETÄÄN heinäkuussa taas festivaalien aikaa. Keskusta elävöityy muutamaksi viikoksi mukavasti. Kauppa käy. Jotkut ovat ilmoittaneet harminsa, että kaupunkilaiset eivät voi käyttää puistoa samaan aikaan vapaasti. Keskustassa asuvana ehdotan, että Kantolan tapahtumapuistossa pidetään festareiden aikoihin ovet auki. Mennään sinne ulkoiluttamaan koiria ja viettämään veden ääreen vapaa-aikaa. NORJAN OLYMPIAJOUKKUEELLA on kisapaikalla turvanaan sairastumisen suojaksi yli 6 000 annosta astmalääkeitä. Slovenian jääkiekkojoukkueen hyökkääjä kärähti olympialaisissa yllätys, yllätys – astmalääkkeen käytöstä. Kannattaisiko pitää vähän silmällä, mitä lääkeaineita talviurheilun johtopaikoilla miehittämillä norjalaisilla on mukanaan? TIISTAINA 6. MAALISKUUTA 2018
Vauvalla on oikeus savuttomaan elämään SAVUTTOMAT VAUVAT -KAMPANJA ei koske vain äitejä, vaan koko perhettä ja kaikkia tulevan vauvan läheisiä. Odottava äiti tarvitsee kaiken mahdollisen tuen läheisiltään tupakoinnin lopettamiseksi. Kampanjan avulla kaikki odottavat perheet saavat tietoa savuttomuuden hyödyistä ja voivat tehdä häkämittauksen. Häkämittari mittaa hengitysilmasta savun ja arvioi kuinka paljon häkää kulkeutuu äidin verenkierrosta sikiöön. Mittaukset tehdään ensimmäisellä neuvolakäynnillä ja keskiraskauden käynnillä. Kampanja-aika kestää tämän vuoden loppuun. Neuvolassa terveydenhoitaja ja lääkäri kannustavat odottavia äitejä tupakoimattomuuteen. Apuna on häkämittausten lisäksi vertaisryhmiä, korvaushoitotuotteita ja erilaisia verkkomateriaaleja. Hämeenlinnan neuvolat käynnistivät kesäkuussa 2017 kampanjan, jossa kannustetaan kaikkia odottavia perheitä savuttomuuteen. Kampanja on onnistunut vähentämään tupakointia ja mallia kopioidaan muihin kaupunkeihin. Myös yrittäjät ovat mukana auttamassa vauvoja savuttomaan alkuun. YRITYKSET VOIVAT EDELLEEN OSALLISTUA Savuttomat vauvat -kampanjassa on mukana yrityksiä apteekeista ravintoloihin. Kaikki tupakoinnin lopettavat ja tupakoimattomat odottajat saavat neuvolasta kortin, jolla saa hyviä alennuksia ja toisinaan myös pieniä tuotelahjoja mukana olevista yrityksistä. Yritykset tunnistaa tarrasta #savuttomatvauvat. Lisää Messengeriin Savuttomat Vauvat ja ilmoita sitä kautta yrityksesi kampanjaan mukaan! Lisätietoja tarvittaessa antaa Hämeenlinnan Yrittäjien puheenjohtaja Annemari Kuvaja, puhelin 0500 499 402. Lisätietoa kampanjasta ja mukana olevat yritykset löytyvät kaupungin sivuilta www.hameenlinna.fi/savuttomatvauvat. Facebookista löydät kampanjan ajankohtaisimmat asiat ja onnistumistarinoita www.facebook. com/Savuttomatvauvat. JUURI NYT ON LOPETTAMISEN AIKA! Uusi 28 päivää -ryhmä alkamassa Vuorentaan neuvolassa 13.3. Kaikki tupakoinnin lopettamisesta haaveilevat vauvaa odottavat vanhemmat tai neuvolaikäisen lapsen vanhemmat, laittakaa päivät ylös kalenteriin ja ilmoittautukaa mukaan. Saat ryhmästä työkaluja tupakoinnin himon nujertamiseksi. Ilmoittautuminen oman terveydenhoitajan kautta tai kirsi.hiltunen@hameenlinna.fi, voit ilmoittautua myös Savuttomat vauvat Messengerin kautta. Ryhmä on maksuton! FAKTAA TUPAKOINNISTA RASKAUSAIKANA • Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa ras kaana olevien tupakointi on edelleen samalla tasolla kuin 1980-luvulla. Odottavista äideistä yli 15 prosenttia tupakoi raskausaikana. S AV U T ON H Ä MEENL INN A TIISTAINA 6. MAALISKUUTA 2018 • Syntymän jälkeen vauva kärsii tupakan vierotusoireista ja on usein itkuisempi kuin savuttomat vauvat. Koliikkiriski on suurentunut, samoin riski kätkytkuolemaan. • Myöhemmin lapsuuden ja nuoruuden aikana raskauden aikana tupakalle altistuneilla vauvoilla on todettu lisääntynyt riski psyykkiseen sairastamiseen, oppimisvaikeuksiin ja aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön (ADHD). Muita lapsia useammin raskauden aikana tupakoineiden äitien lapsilla todetaan astma, kakkostyypin diabetes ja ylipainoa. Raskaudenaikainen tupakointi altistaa poikia lapsettomuudelle myöhemmin omassa elämässään. Sinä pystyt siihen kyllä! www.hameenlinna.fi/savuttomatvauvat Yleishyödyllisiä yhdistyksiä kukin eli verovapaasti yleishyödyllisiin tarkoituksiin. Olli Herrala KL 16.2.18 Kojamo eli entinen VVO maksaa jälleen reippaat osingot ammattiliitoille. Teollisuusliitto saa nykyisen osinkoesityksen mukaan eniten eli n. 4,8 miljoonaa euroa. JHL n. 4,4 miljoonaa, Rakennusliitto n. 4.2 miljoonaa, PAM, OAJ ja Pro n. 3,8 miljoonaa, jne. • Sikiöaikana tupakointi supistaa istukan verisuonia ja vauva kärsii hapenpuutteesta. Aivojen kehitys häiriintyy, kasvu hidastuu. Riski keskenmenoon ja ennenaikaiseen synnytykseen kasvaa. Anna vauvasi kasvaa ja kehittyä savuttomasti. Pitkälläsillalla vain yksisuuntaista liikennettä? SDP:n Feldt-Ranta näkee kokoomuksen siirtymisissä hoivabisnekseen ”korruptoituneita piirteitä”. Olisi kiinnostavaa kuulla näkeekö hän samaa SDP:n omassa toiminnassa. Nyt demarit on tosin oppositiossa, mutta kaikesta näkee, että JHL:n sote on SDP:n sote. Vanha sanonta: Sdp on ay-liikkeen poliittinen siipi, ei ole muuttunut mihinkään. Tiivistä suhdetta pidetään yllä toistuvin siirroin puolueesta ay-liikkeeseen ja päinvastoin. Mika Koskinen IL 12.2.18 • Hämeenlinnassa syntyy vuosittain noin 700 vauvaa, joista siis yli sata joutuu kärsimään tupakan aiheuttamista haitoista jo ennen syntymäänsä. Yrityksissä kysytään oikeutetusti, miksi ne joutuvat poliittisten mielenilmauksien välikappaleiksi. SAK:n mielenilmaus lakkoineen edesauttaa varmasti hanketta kieltää poliittiset lakot Suomessakin. Helppoa se ei ole. Kun SDP on hallituksessa, hanke ei liikahda mihinkään. Pääkirjoitus IS 2.2.18 Työterveyshuolto eriarvoistaa räikeästi suomalaisia. OECD:n mukaan sen rakenteellinen eriarvoisuus on räikeämpää kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Poliittinen vasemmisto puhuu paljon eriarvoisuudesta, tästä se vaikenee. Työväenliikkeelle sopii hyvin, että työnantajat maksavat työntekijöiden sairaanhoidosta. Jaana Savolainen HS 30.1.18 AMMATTILAISELLE ja HARRASTAJALLE • Kiinnitys- • Terassiruuvit tarvikkeet • RST-kiinnikkeet • Käsityökalut • Bosch -sähkötyökalut • Naulaimet • Hitachi • Kemikaalit -sähkötyökalut • Työvaatteet ja suojaimet • Würth-tuotteet ... ja paljon muuta! Hämeen ruuvimarket@ruuvimarket.fi www.ruuvimarket.fi Vanajantie 9, RUUVIMARKET Oy Hämeenlinna p. 03 6166 766 Palvelemme ma-to 7-17, pe 7-18 9
Nuorten kesätyöseteli työllistää Kesätyöseteli on Hämeenlinnan kaupungin maksama tuki työnantajalle, joka palkkaa kesätyöhön vuosina 1994–2003 syntyneen hämeenlinnalaisen nuoren. Seteli on voimassa 1.5.–30.8.2018 välisenä aikana tehdyssä työssä. Teksti ja kuva Jenni Manninen – Seteleitä on 280 ja niitä jaetaan niin kauan kuin ne loppuvat. Viime vuonna setelit riittivät kaikille. Tänä vuonna ikärajaa on laskettu , joten kysyntääkin voi olla enemmän. Nuoren kannattaa olla siksikin ajoissa liikkeellä, sanoo Hämeenlinnan kaupungin työllisyysohjaaja Sari Järvinen. Setelin voi hakea vastikään avatusta Ohjaamosta, joka on alle 30-vuotiaiden palveluihin keskittynyt paikka, jossa voi hoitaa niin terveyteen työhön kuin sosiaalitoimeen liittyviä asioita. – Nuoren kannattaa tutustua samalla Ohjaamon palveluihin. Lisäksi kierrän itse pitäjissä maanantaisin alkaen 12.3. ja silloin setelin voi noutaa minulta, Järvinen kertoo. – Pitäjissä seteliä on käytetty hyvinkin aktiivisesti. Tuntuu, että siellä nuoret ja yrittäjät tuntevat toisensa hyvin, suunnittelija Heli Pirkkalainen lisää. Nuorelle lyhytkin työkokemus on erittäin tärkeä jatkon kannalta. – Toivomme, että yrittäjät palkkaavat nuoria ja antavat heille mahdollisuuden hyvään kokemukseen. Ensimmäinen kohtaaminen työelämässä voi olla käänteentekevä, Järvinen ja Pirkkalainen sanovat. MUISTA NÄMÄ: Nuoren on oltava hämeenlinnalainen, mutta yritys voi sijaita missä tahansa Suomessa. Työnantajana voi olla yritys tai yhdistys (Y-tunnus). Kunta, yksityistalous, perhe tai yksityinen henkilö eivät voi olla työnantajia. Yhtä työnantajaa kohden enintään neljä työseteliä. Työpäiviä on jaksolla oltava vähintään kolme viikkoa. Käytettävissä on yksi kesätyöseteli per henkilö. Nuorelle käteen jäävän nettopalkan on oltava vähintään 500 euroa. Sari Järvinen ja Heli Pirkkalainen kannustavat yrityksiä antamana nuorille mahdollisuuden ja palkkaamaan heitä kesätyösetelillä töihin. Nuori etsii itse työnantajan ja täyttää hänen kanssaan kesätyösetelin hakulomakkeen. NUORI, OHJEET TYÖSETELIN HAKUUN: Kesätyösetelin hakulomakkeen voit tulostaa netistä tai hakea Ohjaamosta (Turuntie 4) ma–to klo 9–15 sekä työllisyysohjaaja Sari Järviseltä pitäjien palvelupisteistä tiettynä aikana. Palauta täytetty hakulomake Ohjaamoon tai pitäjien palvelupisteillä työllisyysohjaaja Sari Järviselle. Ota mukaan henkilöllisyystodistus. Saat lomaketta vastaan varsinaisen henkilökohtaisen numeroidun kesätyösetelin 5.3.–29.6.2018 välisenä aikana. Toimita verokortti ja kesätyöseteli työnantajalle viimeistään työn alkaessa. OHJE TYÖNANTAJALLE: Palauta täytetty kesätyöseteli ja palkkatodistukset 31.10.2018 mennessä osoitteella: Hämeenlinnan kaupunki, strategia ja kehittäminen Heli Pirkkalainen Raatihuoneenkatu 9, 5. krs / PL 84 13100 Hämeenlinna Hämeenlinnan kaupungin verkkolaskuoperaattori: CGI Suomi Oy välittäjätunnus: 003703575029 verkkolaskuosoite: 003701469214 Hämeenlinnan kaupunki maksaa 250 euron tuen työnantajan ilmoittamalle tilille. Mikäli kesätyöseteliä ei palauteta määräaikaan mennessä tai setelin ehdot eivät täyty, ei summaa makseta työnantajalle. Mikäli seteliä ei jostain syystä käytetä, se tulee palauttaa Ohjaamoon. KESÄTYÖSETELIIN LIITTYVÄT TIEDUSTELUT: työllisyysohjaaja Sari Järvinen, puh. 03 621 2626 suunnittelija Heli Pirkkalainen, puh. 03 621 2023 (laskutus) Ohjaamo Hämeenlinna, puh. 03 621 2628 / 050 563 3804 Elinvoimaa kohottamaan NUORET HAKEUTUVAT opiskelemaan paikkakunnille, joista todennäköisemmin löytyy myös töitä. Myös opiskelupaikkakunnalla ja keskustoissa pitää heidän mielestä olla sopivasti pöhinää. HAMK on omana kampuksenaan Visamäessä. Toista astetta istutetaan kokonaisuudessaan Tavastian kampukselle. Keskusta uhkaa hiljetä ja pöhinä vähetä entisestään. Meidän kesken -palstalle kutsutaan kirjoittajia nimettöminä, jotta huomio kiinnittyy persoonan sijasta itse asiaan. PARI VUOTTA jatkunut kaupungin väkiluvun lasku johtuu toisaalta kuolleisuutta alhaisemmasta syntyvyydestä ja toisaalta nuorten ikäluokkien suuresta muuttohalukkuudesta. Kaupunkimme ikärakenne on koko maan keskimäärää varttuneempi. Nykytrendillä tämä kehitys uhkaa voimistua. JO LUKIOON siirtyvät nuoret pohtivat vaihtoehtoja kaupunkimme lukioille. Etäisyys ei ole este. Erikoislinjat toki houkuttelevat, mutta ovat meidänkin lukiomme profiloituneet niin yrittäjyyteen, liikuntaan, kansainvälisyyteen kuin luonnontieteisiin. Epävarmuutta lisää nimenmuutoksen ohella työn alla oleva sijainti. 10 MUUTTAJIA HOUKUTELLAAN runsaalla asuntotuotannolla. Tonttejakin on tarjolla. Paljon valmistuu vuokra-asuntoja ja osa omistusasunnoistakin päätyy rahastojen ja muiden sijoittajien kautta vuokra-asunnoiksi. Näin mittava asuntotuotanto edellyttää muuttoliikkeen suunnan kääntymistä. Muuten meillä on jo nyt myynnissä ja vuokrattavana olevien asuntojen lisäksi tyhjänä seisovaa uudistuotantoa. KAUPUNKIKESKUSTOJA tiivistetään ja niihin yritetään houkutella lapsiperheitä. Tehtävää riittää, sillä ydinkeskustamme ruokakunnista 60 % on yksinasujia, 30 % kahden hengen talouksia ja vain kymmenessä prosentissa on vähintään kolme henkeä. Kaksi kolmannesta keskustan asunnoista on yksiöitä tai kaksioita. LAPSIPERHEIDEN arjessa on päiväkodin sijainnilla suuri merkitys. Vapautta valita päiväkoti voidaan tukea palveluseteleillä. Sivistys- ja hyvinvointilautakunta on päättänyt tarvittaessa rajoittaa päivähoidon palvelusetelin myöntämistä tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä oman tuotannon suojaamiseksi. VR ON OMALTA osaltaan heikentänyt kaupunkimme elinvoimaisuutta. Kun junayhteyksiä nopeutettiin, piti Hämeenlinna jättää hidasteena väliin. Nyt kun yhteyksiä hidastetaan, taas kaupunkimme jätetään väliin – hidastamme kuulemma liikaa. KAUPUNKIMME ON saanut kutsun 21 suurimman kaupungin keskustelukerhoon. Viimeisten selvitysten mukaan kolmannes kyseisen kerhon jäsenistä taantuu väkimäärältään, kolmannes kitkuttelee nykyisellään ja kolmannes kasvaa. Kaupungit ovat kuitenkin keskenään toistensa pahimpia kilpailijoita. MITEN HÄMEENLINNA aikoo sopeuttaa taloutensa, jos sote- ja maakuntauudistus vievät lähes 60 % kaupungin tulopuolen rahoista, mutta vain alle 50 % henkilöstöstä siirtyy maakunnan leipiin. Kuntaverojen korotukselle tullee pariksi vuodeksi katto, mutta kiinteistöveroa ja taksoja voi vielä korottaa. Asumiskustannuksiltaan Hämeenlinna on jo nyt kyseenalaisen tilaston kärkisijoilla. Ahdingosta voimme selvitä kaupunkimme elinvoimaa kohottamalla. Kaikkien päätösten pitää tukea valtuuston hyväksymää strategiaa: elinvoimainen asumiskaupunki. TIISTAINA 6. MAALISKUUTA 2018
Yrittäjien aamukahvi: Palvelumuotoilua Oletko miettinyt, miten voisit uudistaa liiketoimintaasi? Haluaisitko ymmärtää asiakkaitasi vieläkin paremmin? Oletko miettinyt mitä palvelumuotoilu tarkoittaa? Tervetuloa Yrittäjän aamukahvi -tilaisuuteemme torstaina 8.3.2018 klo 8–10 Raatihuoneelle. Tällä kertaa aamukahvitilaisuudessa käsitellään palvelumuotoilua. Tilaisuus toimii jatkumona viime helmikuussa pidetylle Asiakaskokemuksen parantaminen -aamukahvitilaisuudelle ja vie liiketoiminnan asiakaslähtöistä kehittämistä entistäkin pidemmälle. Palvelumuotoilu on muotoiluajattelua hyödyntävä ja asiakaslähtöinen tulevaisuu- teen suuntaava työtapa, joka yhdistää asiakkaan ja liiketoiminnan tarpeet. Tilaisuuden jälkeen sinulla on käsitystä siitä, mitä on palvelumuotoilu, miksi palvelumuotoiluun tulee panostaa ja mihin palvelumuotoilua voi hyödyntää. Saat myös joitakin vinkkejä, miten voit hyödyntää palvelumuotoilua oman liiketoimintasi uudistamiseen. Tilaisuuden järjestää Linnan Kehitys Oy yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Yrittäjän aamukahvi on hämeenlinnalaisille yrittäjille ja yrityksille suunnattu maksuton tilaisuus. Lisätietoja Hanna Willner, puh. 050 441 9204, hanna. willner@linnan.fi IsoTYHY 2018 Tästä ei TYHY-päivän järjestäminen enää helpotu. Kaikille työyhteisöille avoimessa TYHY-päivässä yhdellä tapahtumarannekkeella monia aktiviteetteja ja keittolounas. Rannekkeella pääsee kylpylään, hohtokeilaamaan, suplautailemaan, kiipeilemään seikkailupuistoon, urheilusi- mulaattoriin pelailemaan ja laserampumaan, frisbeegolfaamaan ja minigolfaamaan. Aktiviteetit ovat käytössä 9.5. klo 10–18. Työyhteisö voi itse valita milloin saapuu Aulangolle ja liikkuuko alueella ryhmässä vai pienemmissä tiimeissä. Lue lisää: www.isotyhy.fi HämeHACK tarjoaa kasvualustan innovatiivisille liikeideoille Hämeenlinnassa HämeHACK on kevään 2018 aikana toteutettava alueellisten innovaatioiden hanke, joka tarjoaa kasvualustan niin uusille kuin jo olemassa oleville, mutta kehittämistä vaativille liikeideoille. Se on tarkoitettu Hämeenlinnan alueen asukkaille, opiskelijoille ja yrittäjille. Voi osallistua yksin, kaksin tai joukkueena. Tavoitteina on synnyttää uusia liikeideoita sekä kehittää jo aiemmin syntyneistä, vielä jalostumattomista ideoista uutta liiketoimintaa, lisätä innovaatiohalukkuutta ja -kyvykkyyttä sekä vahvistaa mielikuvaa Hämeenlinnasta innovatiivisena ja elinvoimaisena kaupunkina. Hanke toteutetaan kolmena eri teemaisena ideakilpailukierroksena, joista jokainen huipentuu omaksi Hackathon-tapahtumakseen. Raati valitsee jokaiselta ideakilpailukierrokselta Hackathon-tapahtumaan Yrittäjäyhdistysten jäsenmäärä Hämeenlinnassa 1.1.2018 Hämeenlinnan kaikissa paikallisyhdistyksissä (mukaan lukien Hämeenlinna, Kalvola, Hauho, Renko, Tuulos ja Lammi) on yhteensä 1 080 jäsentä. Hämeenlinnassa on noin 3 300 yritystä, työpaikkoja noin 30 000, joista julkisella sektorilla noin 10 000, työpaikkaomavaraisuus 104 %. Jäsenistä noin 60 % on yksinyrittäjiä ja 93 % enintään 10 henkeä työllistäviä. 1–3 parasta/soveltuvinta idea-aihiota, joita lähdetään joukkueittain työstämään eteenpäin kohti uutta liiketoimintaa. Hämeenlinnan ensimmäinen Hackathon-tapahtuma järjestetään tiistaina 6.3. Hämeen linnassa. Ideakilpailun hedelmiä lähdetään työstämään joukkueina eteenpäin – ehkä jopa uusiksi liiketoimintakonsepteiksi, tuotteiksi, palveluiksi tai toimintamalleiksi. Joukkuetyöt esitellään pitchaus- tilaisuudessa maaliskuun lopussa ja voittajat palkitaan. Voittajajoukkuetta ei suinkaan unohdeta Hackathonin jälkeen, vaan se saa jatkossakin sparrausapua ideansa jatkojalostamiseen ja mahdollisen liiketoimintansa käynnistämiseen. Lisätietoja: Anastasia Kanervisto, Linnan Kehitys Oy, puh. 050 440 0306, anastasia.kanervisto@linnan.fi Kasva ja kansain välisty! 2018 Kasva ja kansainvälisty! -tapahtuma kokoaa kansainvälistymisestä ja kasvusta kiinnostuneet yritykset sekä kansainvälistymispalveluja tarjoavat toimijat Verkatehtaalle 22.3.2018. Tapahtuma koostuu rahoituspajasta, DesignUp-työpajasta, seminaarista ratkaisutoreineen ja illan Viiniä ja vinkkejä -tilaisuudesta. Muista ilmoittautua päivän ohjelmiin 15.3. mennessä. Tapahtuma järjestetään kuudetta kertaa ja vuoden 2018 teemana on suomalainen design. Yritystukia on vaikea poistaa SUOMESSA MAKSETAAN yritystukia kolmisen miljardia euroa. Tuohon summaan kuuluvat myös teollisuuden saamat energiaverojen palautukset. Summaa halutaan karsia. Siihen on laaja poliittinen tahto. Mistä karsitaan, kuinka paljon ja millä aikataululla, sen jälkeen meneekin hämmästyksen sormi ihmetyksen suuhun. Kun energiaverojen palautuksista ryhdyttiin hallitustasolla puhumaan, älähtivät alan pääjohtajat heti: Jos verotusta ryhdytään näpelöimään, on suuri vaara, että tehtaita ulosliputetaan! Tällaiset uhkailut eivät ole mitään sananhelinää, vaan totista totta. Jo pelkät esitykset verorasituksen lisäämisestä energiaintensiiviselle teollisuudelle voivat aiheuttaa suurta haittaa. PITÄÄ MUISTAA, että metsäteollisuus on tehnyt vastaavia investointeja Suomeen ja uusiakin on suunnitteilla. Investointihalut hiipuvat, jos ei ole varmaa tietoa siitä, että tasavertaiset kilpailuedellytykset muiden maiden kanssa toteutuvat jatkossakin. TIISTAINA 6. MAALISKUUTA 2018 Energiaverojen palautukset eivät yhtiön koko tuloksessa ole suuria. Mutta kun hyöty putoaa alimmalle riville, muuttaa se asetelmia. Julkisessa keskustelussa ei useinkaan oteta huomioon kokonaistilannetta, vaan nostetaan esiin se, miksi yritykselle, joka jakaa omistajille satoja miljoonia euroja vuodessa osinkoina, pitää antaa verotukia. Silloin unohdetaan se, että jos tuotannon tekeminen on kannattavampaa muualla, siirtyvät laitokset sinne. Tämä ei ole uhkakuva, vaan todellisuutta jo nyt. Valtaosa metsäteollisuuden investoinneista on viime vuosikymmeninä mennyt rajojemme ulkopuolelle. Halutaan lähemmäs markkinoita ja jos siellä vielä ovat edullisemmat valmistuskustannukset, niin mikä ettei. Globaalisti monet teollisuudenalat ovat siinä mielessä epäterveitä, että valtiot tukevat niitä joko suoraan tai välillisesti muun muassa rahoituksen kautta. ESIMERKKINÄ VOISI käyttää vaikkapa telakoita. Maailmassa ei valmisteta yhtään laivaa, jossa ei tavalla tai toisella käytetäisi valtion tukiaisia. Poikkeusta ei tee Suomikaan. Tuntuu hullunkuriselta, että saksalaisten omistamalle, hyvää tulosta tekevälle tarvitaan valtion tukea takausten ynnä muiden tukien muodossa. Mitalin toiselle puolella ovat sitten tuhannet työpaikat, alihankintaketjuineen ja saatavat verotulot. Kokonaisuus kallistuukin yhteiskuntamme kannalta vahvasti plussan puolelle. Sama tilanne on metsäteollisuuden kohdalla. Kun lasketaan saadut yhteisöverot, työpaikat investointeineen, on helppo todeta, että plussalle jäädään ja vahvasti. Suomessa on paljon energiaintensiivistä teollisuutta jo mainitun metsäteollisuuden lisäksi. Esimerkiksi raskas metalliteollisuus on meille merkittävä ja ilman energiaverojen palautusta eivät ulkomaiset yritykset olisi investoineet Suomeen, kuten nyt on tapahtunut. Suomi on moneen kertaan yrittänyt vaikuttaa kansainvälisessä kauppajärjestössä niin, että telakkatuet poistettaisiin portaittain. Suomalaisten telakoiden kilpailuasema paranisi, jos kaikki tuet poistuisivat kaikilta. Tähän ei kuitenkaan ole mitään realistisia mahdollisuuksia. Tilanne on vähän kuin maataloustuissa. Niiden vähentämisestä puhutaan, mutta tukien maksaminen jatkuu. Kokonaan toinen asia sitten tuotekehitys- ja innovaatiotuet. Kun Suomi nousi 1990-alun lamasta, oli suuri merkitys sillä, että näitä tukia lisättiin rankasti. Tuotekehitys- ja innovaatiotukea Suomi maksoi enemmän kuin mikään muu maa maailmassa valtion budjettiin suhteutettuna. NOKIAN JA YLEENSÄ korkean teknologisen osaamisen nousuun nuo panokset vaikuttivat suuresti. Investointi tuli monisatakertaisena takaisin. Nyt noista tuista on valtion velkaantumisen takia tingitty. Yksi seuraus voi olla sekin, että alan osaajista on nyt krooninen pula, joka vaikuttaa jo tietyillä korkean teknologian aloilla kasvuun. Hallituksella on nyt kova työsarka yritystukien viidakon karsimisessa. Jokainen ehdotus tuen karsimisesta saa täystyrmäyksen ja uhkauksen, että työpaikat katoavat, jos tuki viedään. 11
Betoniperustukset / elementit ja teollisuushallit samasta talosta asennettuna ammattitaidolla! www.asennustaito.com • puh. 020 711 8480 Seuraava Hyrrä ilmestyy ti 17.4. kaisankukka.fi 12 lmoitusmyynti, ilmoitusvaraukset Hämeen Sanomien mediamyynti Puh. (03) 61 511 ilmoitukset@ hameensanomat.fi Palvelupäällikkö Jani Toivonen 050 4544553 TIISTAINA 6. MAALISKUUTA 2018