NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA- Nro 2 • 22.3.2018 • www.nurmijarvenseurakunta.fi Kuinka lievittää vanhusten yksinäisyyttä? 4 Vuosi 1918 haastoi myös Nurmijärven seurakunnan 4 Amandan aamukahvit naisten hengähdyskeitaana 16 Tapio-piispa pohtii pääsiäisen sanomaa ”ARMO ON RAIVOSTUTTAVAN EPÄLOOGISTA” 2

Teksti Saila Keskiaho PÄÄKIRJOITUS Piia Ahtee Ei ole mitään pelättävää ▼ tiedottaja Kerrostumien kertomaa Nurmijärven Iso pappila on suuren peruskorjauksen alla. Pappilassa korjataan aiempien remonttien nykypäivänä toimimattomia rakenteellisia ratkaisuja ja osittain palautetaan vanha arvokas kiinteistö mahdollisimman alkuperäiseen asuunsa. Jotta seurakuntalaisia voidaan palvella mahdollisimman hyvin, rakennetaan Pappilaan mm. toimiva ilmanvaihto, suuremmat ja päivitetyt keittiötilat, pieni kappelitila sekä parannetaan esteettömyyttä. Kävimme katsomassa työmaata purkuvaiheessa, kun hirsiseiniä paljastettiin levytysten ja niiden päälle asennettujen tapettikerrosten alta. Oli huimaa nähdä eri tapettikerrostumien kokoelma. Tapetit kertoivat omaa tarinaansa omista aikakausistaan, vaikka paljon jäikin vielä arvoitukseksi. Miksi seinään oli esimerkiksi liimattu sivu vuoden 1903 Hufvudstadsbladetista? Ja mitä se asukas tai remonttimies tai muu paikalla käynyt on tahtonut myöhemmille sukupolville kertoa piirtäessään entisen pappilan salin oven yläkamanaan tyylipuhtaan alastonkuvan pariskunnasta loikoilemassa sohvalla? Raamatun ydinsanoma on yhtä muuttumaton ja vakaa kuin Ison pappilan jykevä hirsirunko. ▶ Henna Aaltonen Työmaakäynnin jälkeen jäin miettimään, millaisia ker- Kannen kuva ▼ Kuva Jani Laukkanen rostumia itse kannan. Montako kerrosta erilaisia kuva-aiheita elämäni varrelta on omaan kokoelmaani karttunut? Ovatko kaikki kerrokset sellaisia, jotka haluaisin jättää muiden löydettäväksi? Ovatko kerrostumat yllätyksellisiä vai ennalta arvattavia? Erilaisia kerrostumia kantaa myös kristityn käsikirja Raamattu. Vuosisatojen ja jopa -tuhansien aikana ovat kertomukset kulkeneet sukupolvilta toisille ja varmasti muuttuneet ja osin värittyneetkin kertojien tarkoitusperien nimissä. Kerroksia rakennetaan vieläkin, kun Raamattua tutkitaan ja tulkitaan ja sen sanomaa sovelletaan. Raamatun ydinsanoma; se, jonka ympärille eri kerrok- set ovat rakentuneet seittimäiseksi kudokseksi, on kuitenkin yhtä muuttumaton ja vakaa kuin Ison pappilan jykevä hirsirunko. Tuo sanoma armosta ja ylösnousemuksesta on kuultavissa tänäkin pääsiäisenä ympäri koko kristikunnan. ◀ Pääsiäisen ihme on äärimmäinen osoitus ­äärimmäisestä toivosta, kesäkuussa ­arkkipiispaksi vihittävä Tapio Luoma sanoo. S e voisi olla ylösnousemusaamu. Vihreä puistokäytävä hehkuu vastaherännyttä valoa, lehdetkin kuin juuri puhjenneet. Kuva väikkyy Tapio Luoman takana. Istutaan Espoon tuomiokapitulissa, jossa Luoma hiippakunnan piispana pitää työhuonettaan. Tarkoitus on puhua pääsiäisestä, mutta on mielessä muutakin. Luoma näet valittiin maaliskuun alussa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seuraavaksi arkkipiispaksi. Kesäkuussa hänet vihitään virkaansa. Eikö sinua pelota? – Olen seurannut vierestä nykyistä arkkipiispaa. Se on vaativa virka. Välillä mielessä on arkuutta ja kysyn, onko minusta siihen, Luoma sanoo. Paitsi että arkkipiispa kaitsee Turun ja Kaarinan alueen seurakuntia, hän myös johtaa kirkkoa ja sen monia toimielimiä. Ennen kaikkea arkkipiispa antaa kirkolle kasvot: hänen puoleensa käännytään, kun kysytään kirkon kantaa. – Arkkipiispaan kohdistuu hyvin monenlaisia odotuksia. Annetaan odotusten vielä hetken ol- la, sillä edessä on arkkipiispan virkaakin tärkeämpi asia, nimittäin pääsiäinen. Tapio Luoma muistaa varhaisimmista pääsiäisistään erityisesti tunnelman. Äiti huolehti hyvissä ajoin pääsiäiskoristeet paikoilleen. Sekin on jäänyt vahvasti lapsen mieleen, että hiljainen viikko oli lyhyt: pitkäperjantaina ei menty enää kouluun. – Rippikoulun jälkeen lähdin seurakuntanuoriin. Silloin hiljaisen viikon iltakirkot kuuluivat asiaan. Elettiin koko olemuksella todeksi pääsiäisen sanomaa. Sanoman runsaista yksityiskohdis- HERRA TÄMÄN TEKI, HERRA TEKI IHMEEN SILMIEMME EDESSÄ. TÄMÄN PÄIVÄN ON HERRA TEHNYT, ILOITKAA JA RIEMUITKAA SIITÄ! Ps. 118:23-24 2 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 22.3.2018 ta yksi puhuttelee Luomaa erityisesti: se, miten Jeesusta kiusattiin. Häntä nimiteltiin, lyötiin ja halveksuttiin. – Kovin harva meistä välttyy kiusaamiselta päiväkodissa, koulussa tai työpaikalla. Jumala tietää, miltä tuntuu, kun joku tahtoo minulle pahaa. Jeesuksen toiminta osoittaa, että ihmisen todellisuus ei ole Jumalalle vierasta. Jeesus jopa suostui tulemaan Jumalan hylkäämäksi. Seurakunnasta alkoi tie, jonka var- rella Luoma nyt on, kantaen kaulassaan piispanristiä. Risti on kultainen mutta yksinkertainen. – Onhan se merkillistä, että tällaisesta teloitusvälineestä on tullut kristinuskon merkki, voiton ja elämän merkki. Se kertoo, että ihmisen kipu, tuska ja kuolema ovat Jumalalle tuttuja. Se Jumala, johon me uskomme, välittää siitä, mitä ihmiselle kuuluu, Luoma pohtii risti kädessään. – Ristillä kuoli Jumalan Poika ja vielä enemmän, itse Jumala, joka syntyi ihmiseksi ja otti ihmisen osan kannettavaksi. Juuri ristinkuoleman takia meillä on armo ja rakkaus. Kaikki synnit on sovitettu eikä mikään voi erottaa meitä Jumalasta. Hulluahan se on, kun oikein ryhtyy ajattelemaan. – Risti ei vastaa perinteistä logiikkaa. Armo ei ole loogista, Luoma sanoo. Hän muistuttaa Jeesuksen vertauksesta, jossa kaikille työntekijöille maksettiin sama palkka, olivatpa he tehneet täyden työpäivän tai vain muutamien tuntien työn. – Armo on raivostuttavan epäoikeudenmukaista. Armo annetaan hänelle, joka ei sitä missään nimessä ansaitse. Risti ja pitkäperjantai ovat perinteisesti korostuneet luterilaisessa pääsiäisessä. Rukous: Murhe väistyi, ilo voitti: Pääsiäisen aamu koitti. Kiitos, Taivaan Isä, tästä. Kiitos koko elämästä. Murhe väistyi, ilo voitti: Pääsiäisen aamu koitti. (Maisa Savolainen, Lasten virsi 38)

Onhan se merkillistä, että teloitusvälineestä on tullut kristinuskon merkki, ­voiton ja elämän ­merkki. Se kertoo, että ­ihmisen kipu, tuska ja kuolema ovat Jumalalle tuttuja. – Kaikki pitää hallita järjellä ja kuitenkin ihminen tuskailee, kun kohtaa järjenkäyttönsä rajat. Todellisuus yllättää aina valtavuudellaan. Se on pohjimmiltaan mysteeri, jota en pysty mahduttamaan järkeeni. Mutta entä jos yrittäisin mahduttaa järkeni mysteeriin? Toisinaan kristinuskon ihmettä on pyritty tulkitsemaan vain järjen valossa: mysteeri on selitetty ennen kaikkea symboliksi, jonka tehtävä on kutsua elämään parempaa elämää. Se herättää Tapio Luomassa kysymyksiä. – Jos mysteeri tiputetaan pois, mitä meille jää jäljelle? Meille jää moraali ja etiikka, siis laki. Missä ovat evankeliumi ja armo? Laki on jotain, mikä mahtuu aina järkeen. Armo ei mahdu. Pääsiäisen ihme luo valoisaa elämän- asennetta, Tapio Luoma ajattelee. Kristuksen kuolema näytti kaiken lopulta, mutta sen jälkeen koittikin uusi alku. – Tähän kristityt ovat vaikeina aikoina tarranneet kiinni: vaikka Jumala sallii kärsimystä, kipua ja tuskaa, hän myös kantaa. Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti, lauletaan pääsiäisenä niin luterilaisissa kuin ortodoksisissakin kirkoissa. Millaisesta voitosta lyhyt pääsiäistropari todistaa? – Kristuksen ylösnousemus ja kuoleman voittaminen ovat äärimmäinen osoitus siitä, mitä on äärimmäinen toivo. Ihminen pelkää menettämistä, hylätyksi tulemista, luopumista. Kuolemassa kulminoituu kaikki se, mitä ihminen voi pelätä. Mutta jos kuolemalla ei ole enää viimeistä sanaa, onko silloin paljon muutakaan, mitä pitäisi pelätä? Yksi hiljaisen viikon hetkistä on Tapio Tapio Luoma ei silti näe luterilaista kirkkoa pelkkänä ristin kirkkona. – Ylösnousemuksen varaan rakentuu koko kirkko. Jos Jeesus ei olisi noussut kuolleista, kirkolla ei olisi mitään sanottavaa, Luoma toteaa. Risti tuottaa järjelle haasteita, mutta ylösnousemus se vasta kova luu onkin. – Ylösnousemus sotii luonnonlakeja vastaan. Miten kuollut voi herätä eloon? Silti kirkko jääräpäisesti julistaa, että hauta on tyhjä. Luoman mielestä Kristuksen ylösnousemus kutsuu ihmettelyyn. – Tarkoituksena ei ole, että halveksuttaisiin järkeä tai laitettaisiin se narikkaan. Täytyy suostua siihen, että todellisuus on enemmän. Rationaalisessa ajattelussa on puisevatkin puolensa, Luoma pohtii. Pateeni ja kalkki Ennen alttarin kattamista ehtoollisviiniä säilytetään viinikannussa, josta se kattamisen yhteydessä kaadetaan ehtoollismaljaan eli kalkkiin (lat. calix). Ehtoollisleipiä säilytetään leipärasiassa, josta leivät otetaan ehtoollisleipälautaselle eli pateenille. Kalkki ja pateeni peitetään kalkkiliinalla (lat. velum), joka poistetaan ennen ehtoollispöydän kattamista. (www.evl.fi/sanasto) Espoon piispa, teologian tohtori Tapio Luoma asetetaan arkkipiispan virkaan Turussa kesäkuun alussa. Hän on toiminut Espoon piispana helmikuusta 2012. Luoman mielestä erityisen väkevä: kiirastorstain iltamessu. Aivan lopuksi alttari riisutaan ja lauletaan polusta, joka johtaa yrttitarhasta Golgatalle. Jeesuksen opetuslapset eivät tiedä, mitä tuleman pitää. He ovat kynnyksellä, ounastelevat näkemättä pidemmälle. – Kynnyshetkellä Kristus tarjoaa aterian ja vakuuttaa, että mitä tahansa tapahtuu, minä olen teidän kanssanne, Luoma painottaa. Eräänlaisella kynnyksellä seisoo Luomakin, nyt vielä Espoon piispa, pian arkkipiispa. Hiljaisella viikolla ja pääsiäisenä on aikaa vain osallistua jumalanpalveluksiin ja kuulostella, mitä kaikkea viranmuutos tuo mukanaan. – On paljon, mistä en vielä tiedä mitään, Luoma sanoo espoolaisessa nojatuolissa. – Haluaisin etsiä Jumalan tahtoa kyselevää mieltä. On hyvin helppoa väittää tietävänsä, mikä on Jumalan tahto. On paljon vaikeampaa kysyä Jumalan tahtoa, pysyä aidosti avoimena Jumalalle. ◀ Kevätsiivous sydämen temppelissä (Matt 21:12–17) Ystäväni haukkasi ihanaa hedelmää. Siinä samassa hän kirkaisi; hedelmän sisältä kurkisti toukka. Makupala lensi samantien roskiin. Kaunis ulkomuoto ei aina takaa sisältöä. Jeesus etsi valtaisasta Jerusalemin temppelistä rukouksen ilmapiiriä. Sen sijaan vastaan vyöryi markkinahenki. Miten sisäinen temppelini voi? Tavoit- telenko elämäni esipihoille aina enemmän – tavaraa, mainetta, kunniaa, elämyksiä? Ja sisin jää ontoksi. Ihmissuhteet ohuiksi. Jumala etäiseksi. Jeesus, marssi temppeliini, ja auta esiin olennainen. Pirjo Kuula Seurakuntapastori Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 22.3.2018 • 3

Uusia pappeja seurakuntaan Vuoden 2018 alusta saimme kaksi uutta pappia mukaan seurakuntamme työyhteisöön. Seurakuntaviesti haastatteli heitä työn lomassa kysellen heidän ammatillista historiaansa, harrastuksiaan ja ensitunnelmiaan Nurmijärveltä. ”Kinkerit peruutettu toistaiseksi” K evään 1918 tapahtumat vaikuttivat Nurmijärvellä jonkun verran seurakuntaelämään, mutta kokonaan seurakunnan toiminta ei loppunut. Jumalanpalvelukset pidettiin melko säännöllisesti, mutta esimerkiksi helmikuulle pidettäväksi jo päätetyt kinkerit ”peruutettiin toistaiseksi”. Kuulutuskirjaan kinkeriohjelma oli kirjoitettu tarkoituksena lukea se kirkossa 20. tammikuuta. Kirjaan on lyijykynällä tekstin päälle kirjoitettu, että ”peruutetaan toiseen aikaan”. Kiertokoulut aloittivat tammikuussa normaalisti ja hartaustilaisuuksia pidettiin eri puolilla pitäjää. Tästä voisi päätellä, että helmikuussa valtaan nousseet punaiset eivät rajoittaneet seurakunnan toimintaa. Tammikuun 27. päivä kuulutettiin – jälleen kirjaan lyijykynällä kirjoitettuna – että ”hartaushetki tänään k:lo 5 j.p.p. Kunnantalolla”. Kuulutusten kirjassa ilmoitettiin 10. helmikuuta, että lukukinkerit on peruutettu toistaiseksi. Kirjassa ei ole merkintää, että 17. helmikuuta olisi pidetty jumalanpalvelus. Torstaina 21. maaliskuuta ilmoitettiin pidettävän illalla kello 6 kirkossa hartaushetki. Ilmoitus oli jälleen kirjoitettu lyijykynällä kirjaan, mikä viittaisi ilmoitukseen ylimääräisestä tilaisuudesta. Jumalanpalveluksen jälkeen 28. huhtikuuta pidettäväksi suunniteltu kirkonkokous peruutettiin. Samana päivänä pidettiin kyllä kirkon sakastissa kirkkoneuvoston kokous, jossa valittiin uusi urkujen polkija edellisen irtisanouduttua. Merkittävä kuulutus luettiin kirkos- sa rukouspäivänä 9. kesäkuuta. Silloin ilmoitettiin, että ”talvella Perttulassa haudattujen, mutta siunaamatta jääneiden kaatuneitten punakaartilaisten ruumiin- VÄINÖ VALLINKOSKI/NURMIJÄRVEN MUSEO Pirjo Kuula: Olen Pirjo Kuula ja aivan uusi tulokas Nurmijärven seurakunnassa. Olen naimisissa, kahden aikuisen lapsen äiti ja kolmekuukautisen vauvan mumma. Synnyin ja kasvoin Jyväskylän kupeessa, Vesangassa. Olen asunut Hämeenlinnassa, Kerimäellä ja viimeiset 20 vuotta Kuopiossa. Nyt asun puolisoni kanssa Kauniaisissa. Olen ammatiltani sekä sairaanhoitaja että pappi. Pappina olen työskennellyt lähes 22 vuotta. Työskentelen seurakuntapapin viransijaisena Klaukkalassa tämän vuoden loppuun saakka. Erityinen vastuualueeni on sairaalasielunhoito. Vierailen hoivakodeissa ja terveyskeskuksen pitkäaikaisosastoilla – olen käytettävissä potilaita, omaisia ja henkilökuntaa varten. Kesän aikana olen sijaisena Rajamäen piirikappalaisen virassa. Vapaa-ajallani ulkoilen, lähinnä kävelylenkkien merkeissä. Erityisesti nautin metsässä samoilusta. Luen kaunokirjallisuutta ja katson elokuvia. Opiskelen myös venäjän kieltä ja opettelen ukulelen soittoa. Uusin, ihan huippuajanvietteeni on mummoilu! Kohtaamani seurakuntalaiset ovat ottaneet minut lämpimästi vastaan – kiitos siitä! Se helpottaa monenlaisen uuden edessä. Seurakunnan olemus yllättää minut aina uudelleen iloisesti; vaikka ihmiset ovat vieraita, silti voi kokea perheenomaista yhteyttä – täälläkin, Nurmijärvellä! Näin keväällä 1918 Riku Larmala: Nimeni on Riku Larmala ja kotoisin olen Helsingistä ja nykyisin asun Espoossa vaimoni ja lasteni kanssa. Aikaisemmin olen toiminut pappina kristillisessä järjestössä ja uskonnonopettajana Espoossa. Nyt olen seurakuntapastorina Rajamäellä ainakin elokuuhun asti. Töiden ulkopuolella yritän viettää mahdollisimman paljon aikaa poikieni kanssa. Harrastan lintubongausta ja silloin tällöin ehdin myös piirtämään ja maalaamaan. Minulle paras keino rentoutua on lukeminen. Nurmijärvellä olen jo saanut tutustua moniin hienoihin ihmisiin ja haluan aina tutustua paremmin! Tulkaa ihmeessä juttelemaan jos törmäämme! Ja vaikka kirkossa riittää kävijöitä, on penkeillä vielä tilaa… teksti Ritva Hirvonen kuvat Piia Ahtee Martti Muukkonen eläkkeelle Rajamäen piirikappalaisena toimineen Martti ”Mape” Muukkosen viimeinen työpäivä Nurmijärvellä oli 17.2.2018. Mape pakkasi tuolloin autonsa ja suuntasi yhdessä vaimonsa Hilpan kanssa eläkepäivien viettoon Haminan liepeille. Mapen mukaan eläkepäivien suunnitelmissa on sopivassa suhteessa tieteellistä tutkimusta, puutarhan hoitoa ja vaimon silittelyä. Kiitos Martti työvuosistasi Nurmijärvellä ja siunausta tuleviin eläkepäiviin! Talousarviomäärärahoista myönnettävät vuoden 2018 kirkolliset avustukset Seurakunnan toimintaan osallistuvia järjestöjä ja sidosryhmiä pyydetään toimittamaan hakemuksensa ma 30.4.2018 mennessä osoitteella Nurmijärven seurakunnan kirkkoneuvosto, Maria Sairanen, Kirstaantie 5–7, 01900 Nurmijärvi. Myöhemmin jätettyjä hakemuksia ei käsitellä. Hakemuksiin tulee liittää selvitys avustuksen käytöstä, sillä taloussäännön mukaan ”Yhteisöjen toiminta-avustuksissa on syytä aina pyytää selvitys avustuksen käyttämisestä.” Lisätiedot: talousjohtaja Maria Sairanen, maria.sairanen@evl.fi 4 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 22.3.2018 Saksalaisen sotilaan hautamuistomerkin paljastustilaisuus Kirkonkylän hautausmaalla huhtikuussa 1923. Hautakivessä tekstit: ”Dem für finnlands freihett gefallenen deutschen krieger Gystav Zapf” , ”s.24.7.1884 k. 20.4.1918” ja ”Vapautemme puolesta kaatunut saksalainen sotilas”. Seurakunnassa halutaan lievittää ikäihmisten yksinäisyyttä Seurakunnassa etsitään keinoja ikäihmisten yksinäisyyden lievittämiseen. Seurakunnan projektityöntekijä Mari Hämäläinen haastattelee sitä varten kevään aikana kotona yksin asuvia vanhuksia ja syksyllä päätetään, miten haastattelujen pohjalta edetään. ”Tavoitteena on löytää uusi toimintatapa, jolla yksinäisyyttä voidaan lievittää”, kertoo Mari Hämäläinen hankkeen tar- koituksesta. Uutta toimintatapaa on tarkoitus kokeilla aluksi Kirkonkylän alueella. Hänelle voi yhä ilmoittautua haastateltavaksi. Haastattelut on tarkoitus saattaa valmiiksi maalis-huhtikuun aikana. Mariin voi yhteyttä puhelimella nro 044 422 0524 tai sähköpostilla mari.hamalainen@evl.fi. Mari Hämäläinen tekee tänä vuonna

NURMIJÄRVEN MUSEO Ketunnummeen kilometrin verran Lopen tiestä sivuun pystytettiin vuonna 1955 muistomerkki 1918 teloitettujen uhrien muistoksi. Toinen 1946 pystytetty muistomerkki sijaitsee aivan Lopen tien vieressä. siunaus toimitetaan omaisten pyynkesäkuuta merkitty, että valitaan kirknöstä ensi sunnuntaina t.k. 16 pv k:lo koneuvostoon jäsen hänen tilalleen. 4 i.p.” Heinäkuussa kirkossa ilmoitettiin Monin paikoin punakaarteihin kuu- 25. elokuuta vietettävän ”H.P. Ehtoolluneita vainajia ei sodan aikana tai heti lista”, mihin oli liitetty huomautus ”jos sen jälkeen siunattu. Edellä mainittu il- viiniä saadaan”. moitus ja sen tarkoittama tilaisuus viittaavat siihen, että Nurmijärvellä seuKirkko ja punainen puoli ajaurakunnan ja punaisten suhteet eivät tuivat törmäyskurssille kevään 1918 tapahtumissa. Kirkossa iso osa johtoa kärjistyneet. ja papistoa katsoi punaisten toimivan Tapaus kertoo jotain myös punaisen puolen hengellisestä elämästä ja et- laillista esivaltaa, moraalia ja kristillisiä tä sodassa oli kysymys poliittisista ja periaatteita vastaan ja heidät nähtiin yhteiskunnallisista kysymyksistä, ei us- uhkana uskonnolle. Harvat papit tosin konnosta. osallistuivat itse sotatoimiin. Yksi sodan ensimmäistä uhreista On muistettava, että valtaosa myös oli kirkkoneuvoston jäsenenä toimipunaisten puolella olleista oli seuranut maanviljelijä. Kuolinsyyksi on sokuntien jäseniä. tasurmaprojektin nimiluettelossa merKirkollisten piirien kanta pohjautui kitty ”murhattu” ja kuolinpäiväksi 30. apostoli Paavalin esivaltaoppiin, jonka tammikuuta. ydin löytyy kirjeestä roomalaisille. Sen Kirkonkokouksen asialistalle on 23. mukaan ”joka asettuu esivaltaa vastaan, Ihminen tarvitsee toista ihmistä voidakseen hyvin, tietää vanhustyön projektia tekevä Mari Hämäläinen. leita 155 enemmän kuin vuonna 1917 ja 132 enemmän kuin vuonna 1916, jolloin Hyvinkää vielä kuului Nurmijärveen ja väkiluku oli paljon korkeampi. SeuSeurakunnan hallinnossa syksy rakunnan väkiluku oli vuoden 1918 lopussa yhteensä 7972. 1917 ja kevät 1918 näkyvät hiljaiselona. Neljäntenä adventtisunnuntaiToinen joulukuuta 1917 Nurmijärven kirkonkokouksessa keskusteltiin kynt- na joulukuussa 1918 pidettiin kirkossa tilöiden voimakkaasti nousseista hin- ”rauhanjumalanpalvelus sopimusraunoista. Kun kysyttiin seurakuntalaisten han ja yhteiskunnallisen rauhallisuumielipidettä, tarvitseeko kirkko valais- den puolesta”. ta jouluna entiseen tapaan, oli vastaus, Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoi Soettä valaistaan nousseista kustannuksista huolimatta. Kirkossa ei vielä tuol- vinto 2018 -seminaarissa Helsingissä 20.1. loin ollut sähkövaloa. 2018: ”Sisällissota on ollut julma ja ankaSotaan viitataan lokakuussa 1918, kun ra opettaja. Opetus on yksinkertainen: päätettiin ottaa ”kapinaa kukistettaessa” vallan saamista ja voittoa tärkeämpää on kuolleen saksalaisen sotilaan hauta seu- rauha ja sovinto, eikä rauhaa ole ilman rakunnan hoitoon 50 vuodeksi. koettua oikeudenmukaisuutta.” ◀ nousee Jumalan säätämystä vastaan...” ja että esivalta toimii hyvän puolella pahaa vastaan Vuonna 1918 Nurmijärvellä oli seura- kunnan väkilukutietojen mukaan kuol- puoliksi tätä hanketta ja puoliksi hoitaa Anneli Järvisen kanssa vapaaehtoistoiminnan koordinaattorin tehtävää. Ihminen tarvitsee toista ihmistä. ”Ihminen tarvitsee sosiaalisen ympäristön voidakseen hyvin ja pysyäkseen terveenä. Ihmisellä on luonnostaan tarve kuulua sosiaaliseen yhteisöön”, lainaa Mari Hämäläinen professori Juho Saaren toimittamaa kirjaa Yksinäisten Suomi (2016). Yksinäisyys ei ole vain vanhemman väen ongelma, vaan yksinäisyyttä voidaan kokea kaikissa ikäryhmissä. Vanhusten yksinäisyys on ollut viime vuosina paljon esillä ja ajankohtainen aihe, joten tässä projektissa keskitytään vanhempaan väestöön. Yksinäisyyden kokeminen on epämiellyttävä tunne, joka voi ahdistaa ja tarkoit- Markku Jalava Lähde: Kirkkotiellä, Nurmijärven ­seurakunnan vaiheita 1558–2008. taa häpeän tai arvottomuuden tunnetta. Se voi johtaa myös terveyden vaarantumiseen. Ihminen tarvitsee toista ihmistä, vaikka joku voi myös valita vapaaehtoisen yksinäisyyden. Yksi haaste on yksinäisyydestä kärsivien löytäminen kotien ovien takaa. ”Yritämme löytää myös tähän ratkaisun”, kertoo Mari Hämäläinen. Itse kukin voimme vaikuttaa lähimmäisen yksinäisyyteen. Olisiko meillä aikaa piipahtaa oman ikääntyneen sukulaisen luona häntä tervehtimässä? Voisiko naapurissa olla joku yksinäinen vanhus, joka voisi ilahtua siitä, että häntä tervehditään ja häntä tarvittaessa autetaan? On tärkeää olla ihminen ihmiselle, huomata lähimmäinen, Mari kiteyttää. ◀ Markku Jalava Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 22.3.2018 • 5

IKKUNA MAAILMAAN Lähetystä ja kansainvälistä yhteistyötä N urmijärveltä on lähdetty jo kauan ja kauas: Afrikkaan, Aasiaan, Lähi-itään ja Eurooppaan. Kirkon lähetysjärjestöjen työntekijät työalueillaan ovat kuin seurakuntamme etätyöntekijöitä. Kuulemme hyvinkin ajantasaisesti, mitä etäalueilla tapahtuu. Seurakuntana myös rukoilemme heidän puolestaan. Rukous on konkreettinen voimavara arjessa, kertoo moni lähetti. Tuemme työntekijöitä myös taloudellisesti. Tässä yksityisen seurakuntalaisen panos on huomattava: Nurmijärvellä vuoden 2016 vapaaehtoinen tuki ja testamenttitulot lähetykselle (132 103 €) ylittävät seurakunnan myöntämän talousarviomäärärahan (119 400 €). Ilkka ja Päivi Repo Ilkka toimii Lähetysseuran eteläisen Afrikan aluepäällikkönä Namibiassa, Angolassa, Botswanassa, Etelä-Afrikassa ja Zimbabwessa ja on työntekijöiden esimies myös Sambiassa. Päivi toimii Namibian kirkon varhaiskasvatushankkeissa sekä Lähetysseuran eteläisen Afrikan tiedottajan tehtävissä. Pekka Jauhiainen Yhteistyökirkkoni on Inkerin kirko. Toimin Viipurin seurakunnan ja sen kappeliseurakunnan Svetogorskin/Enson pastorina. Tuen myös nuorten mediatyötä. Nykyisin se on osa Pietarin Pyhän Annan kirkon nuorisotoimintaa. Viron ja Venäjän aluekoordinaattorina huolehdin lähettien ja kotimaan asioista sekä yhteyksistä paikallisiin kirkkoihin.Teen myös maahanmuuttajatyötä. Juhani Mäkilä Toimin islam-asiantuntijana ja kouluttajana maahanmuuttajatyötä tekeville seu- rakunnille ja järjestöille. Darinkielisessä työssä kohtaan afgaanitaustaisia maahanmuuttajia. Pidän myös yhteyttä Keski-Aasian yhteistyötahoihin. Ilkka ja Päivi Repo Pekka Jauhiainen Sanna Erelä Olen projektikoordinaattorina Jerusalemissa sijaitsevassa Caspari-keskuksessa. Caspari on messiaanisia seurakuntia varustava ja tukeva opintokeskus. Työhöni kuuluu mm. kansainvälisten kurssien ja avointen luentojen järjestäminen, vapaaehtoisten ohjaaminen sekä käännös- ja kirjoitustehtävät. Elina Braz de Almeida Työskentelen Kroatian evankelisen kirkon pastorina Kutinassa ja kahdessa sen naapuriseurakunnassa. Koordinoin myös kirkon lapsi- ja nuorisotyötä. Toimin yhteistyössä mieheni Thiagon luotsaaman, tanssi- ja mediatyötä tekevän M18 -ryhmän kanssa. Vierailemme säännöllisesti myös Suomessa. Juhani Mäkilä Elina Braz de Almeida Kirsi Salmela Työni Thaimaan luterilaisessa kirkossa jakautuu diakoniatyön, Bangkokin seurakuntien nuorisotyön ja Mukdahanin lasten ja nuorten elämän kehittämisprojektin neuvonantajan tehtäviin. Diakoniatyö on mm. kummilapsityötä yhdessä kirkon kaikkien 40 seurakunnan kanssa. Raamatunkäännöstyö Uusin yhteistyökohteemme on Pipliaseuran ndongan ja kwanjaman kielinen käännöstyö Namibiassa. Sen tavoitteena on luoda nuoren sukupolven käyttöön R ­ aamattu heidän ymmärtämällään ­kielellä. ◀ Sanna Erelä 6 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 22.3.2018 Kirsi Salmela koonnut Eeva Halonen

minun kirkkoni SEURAKUNTAVAALIT ▼ 2018 K minun kirkkoni B I RG I T irkko on yhteisö, joka merkitsee eri ihmisille eri asioita. Minkälainen on sinun kirkkosi? Miten seurakuntasi toimii – mikä on hyvin, minkä toivoisit muuttuvan? Seurakuntavaalit ovat myös arvovaalit. Vaalivuoden aikana herätetään ajatuksia ja keskustelua viiden eri valtakunnallisen vaaliteeman kautta: Minun kirkkoni uskoo, toivoo, rakastaa, on lähellä ja uudistuu. Miten toivoisit, että omassa seurakunnassasi jatkossa toimitaan, miten rahat jaetaan? Ketä autetaan, minkälaista toimintaa järjestetään? Uudet luottamushenkilöt päättävät myös, ketä maallikkojäseniä kirkolliskokoukseen valitaan. Asetu ehdolle ja vaikuta – huomisen kirkkoa tehdään nyt! TO LVA N E N Minkälainen on sinun kirkkosi? Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä, eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia. Viime vaaleissa valituista luottamushenkilöistä alle 30-vuotiaita oli vain 6 %. (lähde: Kirkon tutkimuskeskus) Kuka voi olla ehdokas seurakuntavaaleissa? ▶▶ Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka ▶▶ täyttää 18 vuotta viimeistään 18.11.2018. ▶▶ on seurakunnan jäsen viimeistään 17.9.2018. ▶▶ antaa kirjallisen suostumuksen ehdokkaaksi asettumisesta ▶▶ on kristillisestä vakaumuksestaan tunnettu ▶▶ ei ole vajaavaltainen Kristillisestä vakaumuksesta tunnettu -ilmaisu kertoo siitä, että henkilö kuuluu kirkkoon ja on sitoutunut rakentamaan yhteisön tulevaisuutta. Tämä on tarpeen toimittaessa seurakunnan luottamuselimessä. Käytännössä vakaumusta ei tutkita. Kristil- linen vakaumus ilmenee kullakin ihmisellä omalla tavallaan. Miten pääsee ehdokkaaksi? varmista, että voit olla niiden takana. Oman valitsijayhdistyksen perustaminen Jos et löydä seurakunnastasi itsellesi sopivaa vaalilistaa, oman listan voi perustaa keräämällä vähintään 10 oman seurakunnan äänioikeutettua jäsentä valitsijayhdistykseksi. Ehdokkaaksi voit asettua liittymällä ehdokaslistalle, perustamalla oman valitsijayhdistyksen tai kertomalla kotiseurakunnan kirkkoherranvirastoon kiinnostuksestasi toimia kirkon päättäjänä. Toimi näin Vaaleihin laaditaan useammasta eh- 1) Tulosta perustamisasiakirjat dokkaasta koostuvia ehdokaslistoja. Yhdistyksen perustamisasiakirjat Ehdokkaita voi asettaa valitsijayhdisvoi tulostaa itse info.seurakuntavaalit. tys, johon kuuluu vähintään seurakun- fi –sivustolta tai noutaa kirkkoherrannan 10 äänioikeutettua jäsentä. Ehvirastosta. dokas ei voi olla oman seurakunnan viranhaltija tai työntekijä. 2) Tutustu yksityiskohtiin Kysy seurakuntasi ehdokaslistoista Yhdistyksen listalla voi olla ehdokja yhteyshenkilöistä kirkkoherranviras- kaita tietty määrä suhteessa seuratosta tai nykyisiltä luottamushenkilöil- kunnan luottamushenkilöpaikkoihin. tä ja etsi itsellesi sopiva lista. Monien Tiedot lukumääristä saa kirkkoherranlistojen taustalla on herätysliike tai po- virastosta. Sama ehdokas voi olla vain liittinen puolue, usein myös jokin tee- yhden valitsijayhdistyksen ehdokasma tai ajatusmaailma. Näitä voivat olla listalla. esimerkiksi kirkon uudistaminen, tasaarvon edistäminen tai nuorten aseman 3) Valitse asiamies vahvistaminen kirkossa. Selvitä valitNimeä joku perustamisasiakirsijayhdistyksen teemat ja tavoitteet ja jan allekirjoittajista yhdistyksen asiamieheksi ja joku toinen hänen varamiehekseen. He eivät saa olla valitsijayhdistyksen ehdokkaita eivätkä seurakunnan vaalilautakunnan jäseniä. Muut valitsijayhdistyksen perustajat ja allekirjoittajat saavat itse olla ehdokkaita. Asiamiehen tulee olla 18 vuotta täyttänyt. 4) Määritä teema ja anna listallesi nimi Valitsijayhdistyksen nimen tarkoitus on kertoa äänestäjille, mikä yhteisö on ryhmän taustalla tai mitkä ovat sen tavoitteet. 5) Toimita asiakirjat ajoissa Jos haluat listalle näkyvyyttä ennen ehdokasasettelun päättymistä, toimita perustamisasiakirjat seurakuntaasi ajoissa. Perustamisasiakirja, asiamiehen vakuutus ja jokaisen ehdokkaan allekirjoittama kirjallinen suostumus on toimitettava kirkkoherranvirastoon viimeistään 17.9.2018 klo 16. ◀ Piia Ahtee (lähde: seurakuntavaalit.fi) Piispan paikka avoinna Piispamme Tapio Luoman tultua valituksi arkkipiispaksi Espoon hiippakunnan piispan virka tulee avoimeksi kesäkuun alusta. Voi olla, että piispaehdokkaita ilmaantuu useita. Onhan kyseessä tärkeä virka kirkkomme parhaaksi. Oletko ajatellut kuinka tärkeä juuri sinä olet seurakuntasi parhaaksi Nurmijärven seurakunnan jäsenenä? Omalla paikallasi Jumalan rakkaana lapsena. Esirukoilijana. Ehkä Yhteisvastuukerääjänä. Tai isovanhempana tai vanhempana tai kummina näyttämässä myönteistä mallia aikuisesta kristitystä. Mahdollisesti isosena. Kerhonohjaajana. Kirkkokuorolaisena. Yleensä vapaaehtoisena. Tai jo pelkästään kirkollisveroa maksamalla olet mahdollistamassa vaikkapa perheneuvontaamme tai erityisnuorisotyötämme, kirkkokonsertteja, lähetystyötä tai diakoniatyömme moninaista sarkaa. Olet tärkeä, olet sitten aktiivinen raamattupiiriläinen tai satunnainen kirkossakävijä. Olet tärkeä. Ja ihan omana itsenäsi – seurakunnassamme ei ole vähimmäismittaa, joka tulisi täyttää kelvatakseen joukkoon. Piispoja lopulta tulee ja menee, mutta pysy sinä paikallasi seurakuntamme jäsenenä. Olet niin monella tapaa tärkeä palveltavana ja itse palvelemassa eri tavoin. Ei kaikkien todellakaan siis tarvitse tehdä kaikkea. Kuten mainitsin, rukouskin toisten puolesta on tärkeä asia. Ei kaikkien tarvitse kantaa kolehtia tai kaataa kahvia tai pitää raamattuopetusta. Rohkaisen toki sinua mukaan monipuoliseen toimintaammekin, vaikka messuavustajaksi. Ja tämän vuoden seurakuntavaaleihin tarvitsemme taas paljon hyviä ehdokkaita tarjolle luottamushenkilöiksi – ehkä sinä olet yksi sellainen? Ja tarvitsemme paljon äänestäjiä – tule vaikuttamaan äänelläsi syksyn vaaleissa! Huomaa, että jo 16-vuo- KIRKONMÄELTÄ Ari Tuhkanen ▼ kirkkoherra tiailla seurakuntamme jäsenillä on äänioikeus näissä vaaleissa. Jännitetään yhdessä piispanvaaleja. Iloitaan yhdessä siitä, että sinä olet mukana seurakunnassamme – kiitos mukanaolostasi. Siunattua matkaa sinulle kohti ristin ja ylösnousemuksen pääsiäistä! ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 22.3.2018 • 7

Joulun lähestymistä ei voi olla huomaamatta, vaikka olisi kuinka kristillisyydestä vieraantunut. Joulun kuvamaailma, musiikki ja yleinen olemus läpäisevät kaiken elämänpiirimme. Kuinka sitten on pääsiäisen laita – pääsiäinen kuitenkin on kristikunnan tärkein juhla? Löytyykö pääsiäisviitteitä muualta kuin ruokakauppojen pääsiäismunahyllyistä? Teksti Riku Larmala Pääsiäinen loistaa pois A amunkajo paljastaa haudan, jonka edestä on vieritetty valtava kivi pois. Joukko naisia ei löydäkään liinaan käärittyä ruumista vaan nuoren valkeapukuisen miehen, joka kertoo, että heidän mestarinsa ja opettajansa on poissa. Häntä ei ole viety pois, vaan hän on voittanut kuoleman. Ihmeelliset sanat kaikuvat kirkkojemme holveissa vielä toista vuosituhatta myöhemmin: ”Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi” (virsi 90, ortodoksinen pääsiäistropari). Meillä on käsillämme ihmeellinen sanoma ja ihmeellinen aika. Vähättelemättäkin voisi väittää, että tämä sanoma on maailman ihmeellisin. Kuolemalta, tuolta ihmiskunnan viimeiseltä vihulaiselta on viimein viety valta, ja Jeesuksen ylösnousemus ja hänen tyhjä hautansa todistavat, että kuolema tulee meillekin olemaan vain väliaikainen. Tuo ihmeellinen hetki avonaisen hautaluolan suulla muutti maailmanhistorian. Ylösnousemuksessa on kysymys aivan kristinuskon ydinsisällöstä. Halusimme tai emme, kristinusko läpäisee koko länsimaisen kulttuurin. Juutalaiskristillinen perinne liittyy niin tiiviisti ”länsimaittemme” historiaan, että meidän on mahdotonta kuvitella niitä ilman toisiaan. Tietyssä mielessä juuri tuo perinne loi länsimaisen kulttuurin ja sivistyksen. Siksi voidaan ihan syylläkin olettaa, että kristinus- kon ytimestä löytyvä pääsiäinen olisi valtavassa roolissa myös länsimaisessa populaarikulttuurissa eli niissä televisio-ohjelmissa, viihdelehdissä, musiikissa ja elokuvissa, joita ihmiset katsovat ja lukevat. Viihdepalvelut ovat täynnä joulu- elokuvia. Joulua varten matkustetaan, kokataan ja kokonaisen kuukauden elämä pyörii tuohon juhlaan valmistautuessa. Meillä on olemassa todellinen joulukulttuuri. Kuitenkin, kysyi sitä keneltä tahansa oppineemmalta ihmiseltä, on vastaus itsestään selvä: kristinuskon suurin ja tärkein juhla on pääsiäinen. Piste. Ei joulu. Pääsiäisellä olisi kaikki mahdollisuudet samaan kulttuuri-ilmiöön kuin joululla; sieltä löytyvät valmistautuminen (paasto), ruokakulttuuri (joka korostuu erityisesti herkuttelulla paaston jälkeen) ja onhan meillä muutama päivä vapaata nähdä niitä sukulaisiakin. Kuitenkin juuri joulu on se elementti ja asia kristinuskosta, joka jälkikristillisessä Suomessa murtaa uskonnon ja muun yhteiskunnan välisen kuvitteellisen muurin. En ole koskaan kuullut kenenkään kiistelevän siitä, missä pääsiäistä vietetään, mutta joulunviettopaikan valinta on suosituimpia riidanaiheita perheissä. Ylen Uusi päivä-sarjassa on nähty joulun erikoisjaksonsa, mutta missä viipyy sarjan musikaalinen ja tanssintäyteinen pääsiäisspesiaali? Onneksi suomalaisen kirjallisen si- vistyksen kulmakivi ei petä meitä tässäkään. Aku Ankka ystävineen on aina 8 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 22.3.2018 keväällä vähintään muutaman sarjakuvan voimin jahtaamassa maalattuja munia, vaikka asetelmassa, jossa tämä sarjakuvasorsa syö toisen linnun munia, voi tarkempi lukija havaita jotain aavistuksen epäeettistä (no, Amerikasta meille kotoutunut Aku ystävineen syö aina kiitospäivänä kalkkunaa!). Vaikka en tee kardinaalimunausta ja pidä Aku Ankkaa lastenlehtenä, se on hyvä esimerkki siitä, että nimenomaan ensisijaisesti lapsille suunnatussa viihteessä pääsiäismunat ja -puput sekä noidat vilisevät vapautuneemmin. Virpomisesta puhumattakaan. Lastenohjelmissa askarrellaan vitsoja ja Mel Gibsonin elokuva The Passion of the Christ keskittyy Kristuksen kärsimystiehen pitkänäperjantaina. maalataan munia, ja kauppojen hyllyt täyttyvät yllätysmunista. Kuka voisikaan unohtaa Katti Matikaisen tutkimassa pääsiäisen arvoitusta Korkeasaaren norsupäästäistarhan vierestä (olihan noilla päästäisillä pakko olla jotain tekemistä pääsiäisen kanssa)? Ulkomailta tulevassa lastenviihteessä on mukana lähes säännönomaisesti Easter egg Hunt eli pääsiäismunajahti. Monissa maissa ohjelmissa seikkailee jahtia varten munat piilottava pääsiäispupu, vaikkakin Australiassa asian hoitaa kotoperäinen korvapusseli. Miten sitten pääsiäinen näkyy varttuneemmalle väelle suunnatussa viihteessä (siis muuten kuin Aku Ankassa)? Kovin monessakaan elokuvassa ei pääsiäinen nouse esiin – joskus se saattaa olla jokin sivuteema, mutta tällöinkään ei voi puhua varsinaisesta ”pääsiäiselokuvasta”. Englanninkielisen Wikipedian varsin lyhyttä listaa pääsiäisaiheisista elokuvista hallitsevat lastenanimaatio, hengelliset elokuvat (käytännössä Jeesukseen tai varhaisiin kristittyihin liittyvät) ja (tämän ­koen yllättäväksi) kauhuelokuvat. Mitenkä sitten television säännöllisemmän ohjelmiston puolella? Vaikka suomalaisissa televisio-ohjelmissa pääsiäinen harmi kyllä enemmänkin loistaa poissaolollaan, saamme siihen törmätä viihteen suurvallan eli amerikkalaisen televisiokulttuurin kautta. Siellä mielemme kiinnittyy kuitenkin mielenkiintoiseen ilmiöön: Varsinkin amerikkalaisissa televisio-ohjelmissa pääsiäinen nousee esille nimenomaan osana juutalaista kulttuuria.

©DISNEY Opetus siitä, että uhrautuminen toisen puolesta on suurinta rakkautta on löytänyt tiensä jopa Disneyn julkaisuihin. Disney-elokuvassa Frozen – Huurteinen seikkailu Anna uhrautuu pelastaakseen isosiskonsa, jääkuningatar Elsan. Sarjat, joissa amerikanjuutalainen kulttuuri on läsnä jonkun (tai joskus jopa kaikkien) henkilöhahmojen kautta, usein myös nostavat pääsiäisen – tai siis pesah-juhlan – esiin. Frendit, Simpsonit, South Park, Seinfeld ja Nanny sivuavat kaikki jossakin jaksossa juutalaista pääsiäistä ja sen keskuksena olevaa seder-ateriaa, jollaista evankelistojen mukaan Jeesuskin vietti ylähuoneessa kiirastorstai-iltana. Vaikka juutalainen pääsiäinen oli juuri se juhla, jota Jeesus oli käynyt Jerusalemiin viettämään kun hänet ristiinnaulittiin, on juutalaisen ja kristillisen pääsiäisen sisältö erilainen. Juutalaiset muistelivat esi-isiensä vapautumista Egyptin orjuudesta, kristityille Jeesuksen ristinkuolema vapautti synnin orjuudesta. Kristillisessä pääsiäisessä kasvot eivät ole suuntautuneet menneisyyteen eivätkä vain menneen muistelemiseen vaan niin pääsiäisenä kuin jokaisena sunnuntaina horisontissa siintää viimeinen päivä ja ikuinen pelastus. Onko vika sitten vain länsimaisessa juutalaiskristillisessä kulttuurissa? Ortodoksit osaavat usein pitää pääsiäistä paremmin kristillisen kirkkovuoden keskuksena kuin läntiset kristityt. Mikä on siis pääsiäisen näkyvyys Venäjällä? Soitin ystävälleni Anna Ruhalle, joka on venäjän kielen opettaja ja seikkailee suurikokoisen naapurimaamme kulttuurissa kuin omassaan. Sain kuulla, että pääsiäinen on totta kai itänaapurissa valtava kirkollinen juhla, ja venäläisille rakkaan uudenvuoden ohella maan tärkeimpiä juhla-aikoja. Kuitenkin se on siellä nimenomaan kirkollinen juhla, joka ei sen kummemmin kummittele populaarikulttuurissa tai viihteessä kuin uskonto ja uskonnollisuus ylipäätänsä. Maallista pääsiäis­ kulttuuria ei siis ilmeisemmin ole. Lopputulos on viimekädessä yllättävän samanlainen kuin lännessä. Laulu, musiikki ja radio ovat erityi- sen tärkeässä osassa suomalaista viihdekulttuuria: kun tutkittiin millaiseksi suomalaiset lapset mielsivät keittiön tai olohuoneen valtaosa heistä sijoitti sinne päällä olevan radion. Miten pääsiäinen kulkee radioaalloilla? Heikosti. Joululla on omat laulunsa (ja jopa oma radiokanavansa), joita voi kuulla melkeinpä miltä tahansa radiokanavilta, mutta pääsiäislaulut ovat lähinnä hengellisiä lauluja. Hengellisissä lauluissa, jotka on tehty pääsiäistä varten, ei ole mitään vikaa. Kuitenkaan ne eivät muodosta joululaulujen tapaan mitään omaa erityistä genreään. Edes suurikorvaiselle pääsiäispupulle en tiedä omistetun yhtään kappaletta (koitin selvittää onko australialainen pääsiäiskorvapusseli saanut oman laulunsa, mutta harmikseni tutkimukset eivät tuottaneet tulosta). Poppi ja pääsiäinen eivät oikein taida mahtua samalle radiokanavalle; harvempi radiotoimittaja valitsisi alussa siteeraamaani virttä 90 soittolistalle. Pääsiäinen siis suoraan sanottuna näkyy harmillisen vähän juhlana populaarikulttuurissa ja viihteen maailmassa – ainakin suoranaisesti lapsille ja Pääsiäismunat taitavat olla ­populaareinta pääsiäisenviettoa. lapsenmielisille suunnatun tuotannon ulkopuolella. Juhlana se vilahtaa joskus taustalla, mutta silti vain sivuosassa, esimerkiksi Kansallisaarre-elokuvissa päähenkilöt pääsevät Valkoiseen taloon presidentin puutarhassa järjestettävän pääsiäismunajahdin varjolla. Kun joulukulttuurin olemassaolon voi todeta kuka tahansa, ”pääsiäiskulttuuri” ei ole millään muotoa samalla lailla oma ilmiönsä. Voidaanko kuitenkin pääsiäises- tä löytää jokin syvempi tai syvällisempi jälki viihdekulttuuristamme. Onko sinne jäänyt jotakin pääsiäisen merkityksestä? Otan esimerkiksi yhden viimevuosien suosituimman elokuvan, joka hurmasi sekä aikuiset ja lapset. Se on Frozen – Huurteinen seikkailu. Elokuva ei ole uskonnollinen ja siinä ei ole varsinaisesti mitään ulkoista viitettä pääsiäiseen; jopa tarinan tapahtuma-aika sijoittuu kesään. Elokuvassa löyhästi Norjaan perustuvan Arendelin tuore kuningatar Elsa paljastuu jääkuningattareksi ja tästä sukeutuu seikkailu hänen sisarensa prinsessa Annan yrittäessä pelastaa isosiskonsa. Elsa onnistuu kuitenkin (vahingossa) jäädyttämään Annan sydämen. Joukko kummallisia kivipeikkoja neuvoo Annaa etsimään tosirakkauden tekoa, sillä vain se voisi pelastaa hänet uhkaavalta paleltumis- kuolemalta. Automaattisesti tämä tulkitaan tosirakkauden suudelmaksi. Kuitenkin useita juonenkäänteitä ja yhtä koomista lumiukkoa myöhemmin paljastuu, että tosirakkauden teko saattaa olla muutakin. Anna hylkää oman mahdollisuutensa pelastua ja mieluummin pelastaa isosiskonsa varmalta kuolemalta, mutta näin tehdessään Anna itse menehtyy jäätyessään kokonaan. Tämä uhrautuminen – oman kuo- lema toisen kuoleman estämiseksi – oli kuitenkin se tosirakkauden osoitus, joka sai Annan sulamaan ja virkoamaan. Mutta miten tämä liittyy pääsiäiseen? ”Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta.” ( Joh. 15:13) Nämä ovat Jeesuksen sanat hänen jättäessä jäähyväisiään opetuslapsille vain vähän ennen hänen pidätystään. Hän uhrasi itsensä opetuslastensa puolesta, samoin kuin meidän kaikkien puolestamme. Opetus siitä, että uhrautuminen toisen puolesta on suurinta rakkautta on löytänyt tiensä jopa Disneyn julkaisuihin. Elokuvassa kyse oli siskon rakkaudesta siskoa kohtaan, evankeliumissa kyse on Jumalan Pojan rakkaudesta ihmisiä kohtaan – Jumalan Pojan, joka syntyi tänne veljeksemme ja näin teki meistäkin Jumalan lapsia. Ehkä pääsiäisestä on kuitenkin jäänyt jokin jälki kulttuuriimme ja viihdemaailmaamme. Parasta kuitenkin olisi, jos siitä jäisi jälki sydämiimme. ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 22.3.2018 • 9 MIKAELA LAX / KIRKON KUVAPANKKI ssaolollaan

Haku päiväkerhoihin toimintakaudelle 2018–2019 Päiväkerho on tarkoitettu 3-6-vuotiaille lapsille. Kerhojen kokoontumiskerrat ja -ajat vaihtelevat yhdestä kolmeen kertaan viikossa, kahdesta neljään tuntiin kerrallaan. Kerhopisteet Harjula Herunen Kirkonkylä Klaukkala Lepsämä Metsäkylä Perttula Raala Rajamäki Röykkä Viljelystie 15 Herustentie 248 Kirstaantie 5–7 Ylitilantie 6 Kuusirinteen kerhotalo Herontie 1 VPK-talo Palokunnankuja Kansantalo Nummenpääntie 9 vanha koulu Hynnänkorventie 281 kirkon kerhotilat Patruunantie 7 Toimela Männikönaukiontie 4 kioski seurakuntakeskus kirkon kerhotilat Haku ensisijaisesti sähköisellä lomakkeella www.nurmijarvenseurakunta.fi/lapsille-ja-perheille/päiväkerhot. Varmistaaksesi lapsellesi kerhopaikan, täytä hakemus ma 30.4. mennessä. Lisätiedot: lapsi- ja perhetyön toimisto, 050 356 4881, taina.rauhala@evl.fi Lapset ja perheet, Nurmijärven seurakunta Kesäkerhot eka-tokaluokkalaisille 4.–15.6. Kerhoissa on ohjattua ja vapaata toimintaa pienten koululaisten kahdelle ensimmäiselle kesälomaviikolle. Kerhoissa mm. ulkoillaan, leikitään ja pelataan. Ohjaajina toimivat seurakunnan lastenohjaajat. Kerholaiset on vakuutettu. Kerhopäivä 4 tuntia, klo 9-13: Lapsilla mukana omat eväät. Kerho on maksuton. - Röykkä, Toimela, Männikönaukiontie 4 Kerhopäivä 6 tuntia, klo 9-15: Kerhoissa tarjotaan lämmin ruoka ja välipala. Hinta 60 €/viikko - Kirkonkylä, Seurakuntakeskus, Kirstaantie 5-7 - Klaukkalan kirkko, Ylitilantie 6 - Rajamäen kirkko, Patruunantie 7 Ilmoittautuminen kesätoimintaan on alkanut ja päättyy 6.4.2018. Ilmoittautumislinkki löytyy seurakunnan nettisivuilta www.nurmijarvenseurakunta.fi/lapsille-ja-perheille/koululaisten-kesakerhot Tiedustelut Lapsi- ja perhetyön toimistosta: Taina Rauhala, 050 356 4881, taina.rauhala@evl.fi Helena Saulamo, 050 383 0393, helena.saulamo@evl.fi. Toiminta on tarkoitettu 1–2-luok- kalaisille sekä muiden luokka-asteiden erityisen tuen piirissä oleville oppilaille. Toimintaan haetaan sähköisesti kunnan Helmi-verkkopalvelun kautta. Hakuaika on 3.-30.4.2018. Tarkempi hakulinkki löytyy osoitteesta www.nurmijarvi.fi/perhe_ja_hyvinvointi/opetus_ja_koulutus/koululaisten_aamu-_ja_iltapaivatoiminta. Nurmijärvellä iltapäivätoiminnasta vastaa kunnan nuorisopalvelut. Iltapäivätoiminnan tavoitteena on järjestää ohjattua vapaa-ajantoimintaa välittömästi koulupäivän jälkeen, turvallisessa ympäristössä ammattitaitoisen henkilökunnan toimesta. Nurmijärvellä toimintaa järjestävillä tahoilla on kullakin omassa toiminnassaan erilaisia painotettuja tavoitteitaan. Lapsille tarjotaan välipala. Toimintaa järjestetään koulupäivinä pääsääntöisesti klo 12.00-17.00 välisenä aikana. Toimipisteet Klaukkala ▶▶ Monitoimitalo, Kuntotie 7 ­(Nurmijärven kunta) ▶▶ Seurakuntakeskus 2 ryhmää, Ylitilantie 6 (Nurmijärven seurakunta) ▶▶ Harjula, Viljelystien kerhuohuone, Viljelystie 15 (Iltapäiväkerho ­Huvikumpu) ▶▶ Syrjälän koulu, Syrjäläntie 35 (Iltapäiväkerho Huvikumpu) ▶▶ Haikalan nuorisotila, Professorintie 5, (Iltapäiväkerho Huvikumpu) ▶▶ Vendlaskolan, Syrjäläntie 35 (Katja Salo) Lepsämä ▶▶ Lepsämän koulu, Lepsämäntie 775 (Iltapäiväkerho Huvikumpu) Metsäkylä ▶▶ Metsäkylän koulu, Järventaustantie 163 (Nurmijärven seurakunta) Uotila ▶▶ Uotilan koulu, Uotilan koulutie 81 (Nurmijärven seurakunta) Tervetuloa hoitavaan hiljaisuuteen heräävän luonnon keskelle – hyvän Taivaan Isän kuuloetäisyydelle HILJAISUUDEN RETRIITTI 4.-6.5. Sääksin leiri- ja kurssikeskuksessa Sääksjärventie 144, Rajamäki Alkaa pe klo 18 ja päättyy su n. klo 15. Ohjaajina Erika Kuusilinna ja Eeva Halonen. Etusija ensikertalaisilla. Hinta nurmijärveläiset 80 €, muut 100 €. Vähävaraiset ja opiskelijat saavat maksusta alennuksen. Ilmoittautumiset ti 24.4. mennessä Erika Kuusilinnalle erika.kuusilinna@gmail.com tai tekstiviesti 040 540 5011. Ruokakurssi ”SAFKAA JA SEURUSTELUA” Tutustutaan yhdessä uusiin raaka-aineisiin, valmistetaan hyvää ruokaa ja nautitaan Luojan antimista! Olemme ottaneet ateriavalinnoissa huomioon ekonäkökulman. 6.4. klo 17 Klaukkalan kirkolla ”Pääosassa kotimaan antimet” TIMO SAARINEN 10 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 22.3.2018 Haku koululais­ ten iltapäivä­ toimintaan ­kaudelle 2018-19 Ilmoittautuminen alkaa 26.3. sähköpostilla ida.vartiala@evl.fi tai tekstiviestillä 044 422 0518. Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä mahdollisista ruoka-aineallergioista. Ilmoittautuminen on sitova. Osallistuminen on maksutonta Nurmijärven Kirkonkylä ▶▶ Ahjola, Nahkurintie 6 (Nurmijärven kunta) ▶▶ Kuusela, Malakiaksentie 5 (Nurmijärven seurakunta) Rajamäki ▶▶ Rajamäen nuorisotila, Kievarintie 14 (Nurmijärven kunta) ▶▶ Länsikaaren koulu, Kehätie 37 (Taikakontti) Röykkä ▶▶ Röykän Toimela, Männikönaukiontie 14 (Nurmijärven seurakunta) Karhunkorpi ▶▶ Karhunkorven koulu, Raalantie 309 (Katja Pitkänen)

BAZAR KUSTANNUS KIRJAHYLLYSTÄ Alkaako tekoäly hallita ihmistä? Israelilaisen historioitsijan Yuval Noah Hararin uuden teoksen Homo Deus, Huomisen lyhyt historia (Bazar Kustannus 2017) mukaan ihmisen eli homo sapiensin paikan vie uusi ylivertainen ihmislaji, homo deus, joka on koneen ja biologisen organismin yhdistelmä. Harari piirtää näkyviin kuvan tulevaisuudesta, jossa data (= tietokonekieli) hallitsee ihmistä. Sen mukaan ihmiset ovat vain biokemiallisia algoritmeja, jotka määrittävät hänen käyttäytymisensä. Algoritmi tarkoittaa sarjaa järjestelmällisesti suoritettavia käskyjä jonkin tehtävän suorittamiseksi tai ongelman ratkaisemiseksi. Algoritmi voi syntyä aikaisemman tiedon pohjalta ja toteuttaa itse itseään. Kirjan nimi (deus = jumala) viittaa datauskontoon, dataismiin, joka yhdistää biologian, teknologian ja tietojenkäsittelyn. Jo nyt erilaiset järjestelmät keräävät elämästämme ja käyttäytymisestämme tietoa ja dataa. Tietoa kerätään kaupan kassalla, sosiaalisessa mediassa, lääkärissä, kännykässä ja vaikka missä. Ehkä uudet tiedustelulaitkin ovat samalla asialla. Yksi teoria on, että tuo data voi alkaa ohjata elämistämme meistä riippumatta tai ainakin meidän huomaamattamme. Se tapahtuu kerätyn tiedon pohjalta syntyneiden algoritmien avulla. Harari kutsuu sitä dataismiksi. Data tekee meille sen, mitä me historiamme aikana teimme muille eläimille. Yuval Noah Hararin edellinen menestysteos Sapiens, Ihmisen lyhyt historia kertoi siitä, miten ihmisestä tuli luontoa ja elämää hallitseva ihminen, joka loi käsitteitä, koneita ja aatteita sekä valtioita. Nyt hän on kirjoittanut tulevaisuuden historiaa. Hararin uusi kirja ei ole mitään kuviteltua fantasiahömppää, vaan vakavaa pohdintaa perusteluineen. Kirja antaa paljon ajattelemisen aihetta, Yuval Noah Harari (s. 1976) väitteli historian tohtoriksi Oxfordissa. Hän opettaa historiaa Jerusalemin heprealaisessa yliopistossa. mutta kannattaa pitää sitä lukiessa jalat silti tukevasti maassa. Kirjaa lukiessa voi pohtia, mitä tarkoittaa olla ihminen. Olemmeko henkisiä olentoja vai pelkkää mekaniikkaa? Harari sanoo, ettei tämä ole ennuste, vaan mahdollisuus. Näinkin voi tapahtua. Itse asiassa viime aikoina on jo paljon keskusteltu siitä, kuinka pitkälle tekoäly voi kehittyä ja alkavatko se ja robotit lopulta viedä meitä. Jo Avaruusseikkailu 2001 -elokuvassa (Clarke, Kubrick v. 1968) tietokone Hal ottaa johdon avaruusaluksen miehistöltä itselleen. Tekoälyasiantuntijat vakuuttavat, että tämä ei ole mahdollista. Tietokone ei voi olla tekijäänsä älykkäämpi, eikä sillä voi olla omaa tahtoa. Kuitenkin tietokone voi analysoida tietoa ihmistä nopeammin ja suurempia määriä. Sen perusteella kone voisi olla meitä nokkelampi. Ihminenkin saattaa joskus luulla olevansa Luojaansa viisaampi. Eero Huovinen, Pappi? Joskus ihmisten kuulee miettivän, mitä papit oikein tekevät ja jopa kysymyksen, mitä hyötyä papeista on. Näihin ja moniin muihinkin pap­peut­ta koskeviin kysymyksiin vastaa emerituspiispa Eero Huovinen kirjassaan Pappi ­(Wsoy 2010). Huovisen mukaan pappiskutsumus ei saisi olla hetkessä selvä. Onkin kummallista, että opettajaksi aikovat testataan mutta papiksi aikovia ei. Sisäinen kutsumus virkaan on harvoin kirkas. Huovinen kertoo pikemminkin ajautuneensa pappisuralle kuin valinneensa sen. Pappina oleminen ei ole ollut hänelle helppoa. ”Elämä ja työ ovat olleet ristiriitaista ja välillä armotontakin menoa. Pappeus on ollut vääntöä vastakkaisten voimien kanssa, ankaraa ja Markku Jalava antoisaa, kipeää ja kiehtovaa.” Eero Huovisen mukaan pappi on tietyssä mielessä Jumalan orja. Luterilaisen perinteen mukaan pappi on Jumalan sanan palvelija. Huovisen mielestä vetäytyminen pois ihmisten parista vetoamalla jumalalliseen virkaan on viran väärin ymmärtämistä. ”Tässä kaupungissa on paljon minun kansaani” (Ap.t. 18: 10), ja pappien pitää olla heidän luonaan. Papeilla ei pitäisi olla kovempi kiire kuin Jeesuksella vaan heidän tulisi ehtiä pysähtyä ja kuunnella. ”Papin korvat ovat hänen tärkein työvälineensä.” Pappi on sananpalvelija, ja sellaisena toimiminen on tahdon asia. Jumalan sana taas on itse Kristus, Sana. Raamatun inhimillisyyttä ja jumalallisuutta ei pidä erottaa eikä sekoittaa. Pitää muistaa, että Jumalan sana ei ole toimintaa, hallintoa, kulttuuria, moraalia, politiikkaa eikä tiedettä. Luterilaisille Raamattu on sikäli erehtymätön Jumalan sana, että se opastaa meidät varmasti Kristuksen luokse, anteeksiantamuksen lähteelle, ja se on Jumalan lahja. Harmillisesti saarnaamisella on puhekielessä negatiivinen kaiku. Siitä huolimatta pappi on saarnaaja. Hän saarnaa aina myös itselleen eikä voi asettua saarnatun sanan ulkopuolelle. Papin ei myöskään pidä saarnata ratkaisukeskeistä uskoa, sillä se ei ole luterilaista, Se tekee armosta kehotuksen toimia oikein ja pyyhkii pois sen lahjaluonteen. Armo ei ole palkkio oikeasta valinnasta vaan Jumalan lahja. Pappi on myös liturgi, ja sitäkin käsitettä rasittaa yleiskielen kuva kaavamaisesta toiminnasta ja tyhjästä juhlakielestä. Kuitenkin liturgia on rikas asia, ja sen ansiosta pappi pääsee mukaan moniin hienoihin asioihin, kuten ehtoolliselle ja kastetoimitukseen. Kaste onkin ehtoollisen ohella suurin ihme, missä pappi saa olla mukana. Papin virka on vaativa suhteessa Jumalaan ja ihmisiin mutta se on pohjimmiltaan iloinen ja rikas virka. Huovinen sanoo siitä: ”En vaihtaisi.” ◀ Jouni Vasikainen TIMO SAARINEN Paremman ihmisen arvovalinnat Muovinen kaurajugurttipurkki meni taas sekajätteeseen. Hirvee morkkis. Kenellekään ei kehtaa kertoa, kuinka taisi olla juuri mun syytä, että arktiksesta suli taas vähän lisää jäätä. Tiedän, että omassa kunnassani kaikki sekajäte menee itse asiassa energiajakeen tavoin polttoon, mutta silti. Juuri oli artikkeli siitä, kuinka siitä ei oikeasti pystytä hyödyntämään kuin pieni osa, koska sekajätettä nyt tulee vaan niin paljon. Jos olisin hyvä ihminen, veisin muovit parin sadan metrin päässä olevaan kierrätyspisteeseen. Kuulemma erikseen kierrätetyt muovit pystytään hyödyntämään jätteenpoltossa energiantuotantoon lähes kokonaan. Mutta viitsiikö nyt siitäkin asiasta ruveta nillittämään puolisolle? Koskaan ei tiedä, monesko kierrätysastia on se, joka katkaisee kamelin selän. EKOHIPIN MORAALISAARNA Ida Vartiala ▼ pastori Helpointa olisi, jos jättäisi kaurajugurtin ostamatta. Toisaalta tilanne on vähän sama kuin kuorintavoiteen kanssa: hirvee syyni, onko ne mikrokiteet suolaa vai muovia. Mutta pakko niitä kauratuotteita ja kuorintavoiteita on ostaa. Minkälaisen kuvan muuten antaisin itsestäni? Iho kuivana piimää ryystäen. Hyi. Minä olen parempi ihminen. ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 22.3.2018 • 11

Passioperinne jatkuu Nurmijärvellä Pitkäperjantaina 30.3. Nurmijärven kirkossa esite- tään muutaman vuoden tauon jälkeen suomalaisen säveltäjän Seppo Pänkälaisen Luukas-passio. Luukas-passio on teos vuodelta 1988. Sen pohjana on Jeesuksen kärsimyskertomus Luukkaan evankeliumin vuoden 1933/1938 Raamatun käännöksen mukaan. Myös passion virsiosuudet lauletaan tuon ajan virsikirjan tekstien mukaan. Teoksessa laulavat Nurmijärven Kirkkokuoro sekä Klaukkalan kirkon kuoro. Evankelistana kuullaan Miikka Peltomaata, Pilatuksena laulaa Timo Lankinen ja Jeesuksena Mikko Peltokorpi. Orkesterin korvaa tällä kertaa urut, joita soittaa Satu Ranta. Teoksen johtaa kanttori Julia Hyyrynen. Passion kesto on noin 40 min. ja sinne on vapaa pääsy. Käsiohjelman saa ostaa ovelta, hinta 10 €. Passiot eli Jeesuksen kärsimystarinaa kertovat musiikkiteokset kuuluvat lähtemättömästi suomalaiseen pääsiäisaikaan. Tunnetuin passioteos on varmasti J. S. Bachin Matteus-passio vuodelta 1727, jota edelleen kuulee ympäri maailman vuosi toisensa jälkeen. ◀ MITÄ MEILLE KUULUU - parisuhdeleiri 20.-22.4. Sääksin leirikeskuksessa Tarkoitettu kaikille pareille, jotka haluavat parantaa vuorovaikutus- ja yhteistoimintataitojaan (ei akuutissa kriisissä oleville).  Ohjaajina lapsi- ja perhetyöntekijät Riikka Sarmala ja Tarja Tolppola. Asiantuntija-alustajana ja keskustelijana mukana perheneuvoja Tea Talhola Nurmijärven perheasiain neuvottelukeskuksesta. Veisataan yhdessä 10 x 10 virttä satavuotiaan Suomen kunniaksi! Ohjelmassa myös yhdessäoloa, rentoutumista, saunomista rantasaunassa sekä hyvää ruokaa valmiista pöydästä. Hinta 50 € / hlö, sis. majoituksen ja täysihoidon. Minä tuon virsikirjat, tuo sinä itsesi Ilmoittautuminen ja lisätiedot seurakunnan nettisivujen kautta. Jos huono keli yllättää, pääsemme sisälle suojaan veisaamaan. www.nurmijarvenseurakunta.fi Ke 4.4. klo 12 Nurmijärven kirkon piha, Julia Hyyrynen Pe 18.5. klo 14 Rajamäki, Artturi-salin piha, Satu Ranta Pe 1.6. klo 14 Rajamäki, Artturi-salin piha, Satu Ranta www.nurmijarvenseurakunta.fi Voiko uskottomuudesta toipua? Uskottomuus voi olla suunniteltua tai ennakoi- matonta, kertaluontoista tai pitkäkestoista, henkistä tai fyysistä. Yhteistä on, että se rikkoo pohjan parisuhteelta, syö luottamuksen ja horjuttaa ihmisen perusturvallisuutta. Paljastumattomanakin se jää salaisuutena vaikuttamaan suhteeseen. V. 2010 julkaistussa kirjassa ”Revitty sydän – voiko uskottomuudesta toipua?” on koottu haasteita, joiden työstämistä on tarvittu parisuhteen jatkumiseen uskottomuuden jälkeen. Haasteita on paljon ja niiden käsittelyyn tarvitaan usein ammattiapua. Uskottoman osapuolen ensimmäinen haaste on toisen suhteen lopettaminen ja vastuun ottaminen teostaan. Uskottomuus on aina oma valinta, olkoonpa siihen johtaneet syyt sitten millaisia tahansa. Parisuhteen, samoin kuin omien henkilökohtaistenkin kriisien ratkaisemiseksi on tarjolla paljon rakentavampiakin vaihtoehtoja kuin sivusuhteeseen heittäytyminen. PISAROITA PARISUHTEESTA Tea Talhola ▼ perheneuvoja ton kumppani uudelleen ja uudelleen osoittautuu taas luottamuksen arvoiseksi. Parisuhteen yhteisen tulevaisuuden kannalta erityisen oleelliseksi on osoittautunut se, että pettäjä on valmis astumaan omalle epämukavuusalueelleen rehelliseen itsetutkisteluun. Tästä ja Petetylle osapuolelle vihan tunteen ranäiden ajatusten avaamisesta kumppanille voi pekentava ilmaiseminen on haastavaa tilanteestetylle syntyä tunne, että toinen katuu vilpittömässa, jossa parin koko yhteinen historia näyttäyti tekoaan. Kaiken tämän keskellä petetyn osapuotyy yhtäkkiä aivan uudessa, kalvakassa valossa. len on tärkeää kuunnella koko ajan omia rajojaan Uskottoman osapuolen haasteeksi jää kesja jaksamistaan ja viimeistään nyt parin on opeteltää nämä kumppanin tunnereaktiot ja tehdä tava myös puhumaan omista tarpeistaan. oma osuutensa siinä, että luottamus pystyttäisiin rakentamaan uudelleen. LuottamukPitkän, kivuliaan prosessin jälkeen, joskus, sen rakentuminen on sitä hitaampaa, mianteeksiantokin voi uskottomuuden jälkeen oltä kauemmin uskottomuutta on jatkunut ja la mahdollinen – niin toiselle kuin itselleenkin. Ja mitä enemmän siihen on nivoutunut valheijoskus, kun oikein onnellisesti käy ja aikaa on kuta. Luottamuksen rakentumista ruokkii avoilunut riittävästi, pari voi lopulta todeta kriisin tuomuus ja toistuvat kokemukset siitä, että uskoneen heitä jopa aiempaa lähemmäksi toisiaan. ◀ 12 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 22.3.2018

MENOVINKIT Tule kokemaan TYHJÄN HAUDAN IHME Pääsiäisvaellus valtaa seurakuntakeskuksen jo 21. kerran! N urmijärven seurakunnan iso yhteishanke Ylös Jerusalemiin –pääsiäisvaellus valtaa seurakuntakeskuksen taas hiljaisella viikolla. Esityksiä on palmusunnuntain iltapäivästä aina hiljaisen lauantain iltaan saakka. Ilta-ajat ovat kaikkien seurakuntalaisten vapaassa käytössä, aamun ja päivän ajat ovat varattu ryhmille, joita edelleen mahtuu mukaan. Pääsiäisvaelluksella kuljetaan oppaan johdolla noin puolen tunnin retki Jeesuksen viimeisten päivien ja pääsiäisen tapahtumien jalanjäljissä. Matkalla kohdataan silminnäkijöitä, jotka kertovat tapahtumista, jotka itse ovat kokeneet. Vaellukselle lähdetään noin 20 minuutin välein pienissä ryhmissä. Lähtö vaellukselle on seurakunta- keskuksen pikkusalien luota. Saleihin rakentuu vaelluspäivien ajaksi Basaari, josta voi ostaa pientä syötävä ja juotavaa sekä tehdä ostoksia, esim. käsitöitä ja leivonnaisia kotiin vietäväksi. Näiden myyntikojujen tuotto menee seurakunnan diakonia- ja lähetystyölle. Pääsiäisvaelluksen sekä sen rakentamisen aikana (19.3.–2.4.) ei seurakuntakeskuksella ole diakoniaruokailuja ja osa säännöllisesti kokoontuvista piireistä on joko tauolla, osallistuu vaellukselle tai kokoontuu jossakin toisessa tilassa. Kysy piirin vetäjältä lisää! Lisätiedot ja ryhmävaraukset: ­ nne-Maria Ahlstedt, 050 467 2488, A ­anne-maria.ahlstedt@evl.fi. ◀ Pääsiäisvaelluksen avoimet esitykset Nurmijärven seurakuntakeskuksessa (Kirstaantie 5-7): palmusunnuntaina 25.2. klo 15–19.30, ma–ke 26.–28.3. klo 17–19.30, kiirastorstaina 29.3. klo 16–18, lauantaina 31.1. klo 20–21 KIRKONKYLÄ Seurakuntakeskus Kirstaantie 5–7, Nurmijärvi Maanantairuokailu maanantaisin klo 12–13. Kevyt lounas ja kahvit 1,50 €, saa myös santsata. Tuolijumppa 16.4., 30.4. ja 14.5. klo 11.15. Keskustelua elämästä ja uskosta kappelissa ma 9.4. ja 23.4. klo 13. HUOM. Ma 19.3., 26.3. ja 2.4 ei ruokailua Pääsiäisvaelluksen takia. Ma 7.5. Talkoot Sääksin leirikeskuksessa, ei ruokailua. Kevätkauden viim. ruokailu 21.5. 13. Ke 28.3. osallistumme Pääsiäisvaellukseen. Vartti Raamattua ke klo 17.30 kappelissa. Ei ole 21.3., 28.3. ja 4.4. Kevään viim. 16.5. Miesten raamattupiiri to klo 18.30 kappelissa. Ei ole 29.3. ja 10.5. Kevään viim. 31.5. Hyvän Sanan iltapäivä su 8.4. klo 15, ’Miksi uskomme Jeesuksen ylösnousemukseen?’ Pastori, raamattuopettaja Mika Ebeling. Lastenhoito järj. Yhteistyössä Uudenmaan Kansanlähetyksen kanssa. Seurakuntakerho, ohjelmaa, keskustelua, kahvitarjoilu joka toinen keskiviikko klo 13– 14.30. Kaikki ovat tervetulleita! ▶▶28.3. klo 13 Pääsiäisvaellusvuoro ▶▶11.4. Mitä odotan ja mitä pelkään? Anita Harju ▶▶25.4. Kevätlaulajaiset yhdessä Nurmijärven opiston kanssa, Tuire Grönthal, Arja Virtanen-Haapasalmi, Hanna Alava ja Markus Asunta. Kahviraha ja arpajaiset YV:lle. ▶▶9.5. Ihana kevät, vai onko? ­ Anita Harju ▶▶16.5 Yhteinen kevätjuhla Lähetyspiiri parill. viikon ke klo Ystävyyden Kammari Kuokkalantie 2 Kaikille avoin kohtaamispaikka ti ja to klo 10–12.30. Emännät ja isännät tarjoilevat kahvia, vapaamuotoista keskustelua. Esillä Nurmijärven museon kuvia: ”Onnitteluviesti vuosien takaa”. Ohjelmahetki klo 10.30 ▶▶to 22.3. Ehtoollishetki, Markus Asunta ja Mikko Peltokorpi ▶▶to 29.3. Kiirastorstaina ­ Kammari suljettu ▶▶ti 3.4. Kansanhuumoria, Salme Honkala ▶▶ti 10.4. klo 11 Lukkarin koulun oppilaat laulavat ja jututtavat ▶▶ti 17.4. Kotiseutulauluja, ­Leena Kaarni ▶▶to 19.4. Runoja, Maija ja Maila ▶▶to 26.4. Alpo Vuolteen kevät­ runoja, Erkki Rytkönen ▶▶1.5. ti Vappupäivänä ja to 10.5. Helatorstaina Kammari kiinni ▶▶to 3.5. Kansanhuumoria, Salme Honkala ▶▶ti 8.5. klo 10.30 Älä pelkää pieni lauma, Raija Heinilä ▶▶ti 15.5. Kevätlauluja, Leena Kaarni ▶▶to 17.5. Runoja, Paula, Salme ja Aino ▶▶ti 22.5. Kevätlauluja, Leena Kaarni ▶▶to 31.5. ja 14.6. Kansanhuumoria, Salme Honkala Runopysäkki pe 13.4., 27.4. ja 11.5. klo 13. Luetaan runoja ja harjoitellaan lausumista. Ohjaajana Aune Tarvainen. Kaikille avoin. Toivevirsihetki klo 13 pe 23.3.: Liisa Pirttilehto ja Sisko Myllykoski. Pe 20.4. ja 25.5.: Maija-Liisa Jantunen. Naisten raamattu- ja keskustelupiiri parill. viikon pe klo 18.30. Kevään viim. 1.6. Askarteluilta pe 13.4. Kevätretki Myllykoskelle pe 25.5. vierailijoiden kanssa. Kevätjuhla ti 22.5. Kehitysvammaiset, Kaverikerho Kehitysvammaisten nuorten aikuisten ja aikuisten kohtaamispaikka Heikkarissa (Heikkarinkuja 4B, Nurmijärvi) kerran kuukaudessa maanantaisin klo 17.30–19. Kevään kaverikerhon kokoontumiset 26.3., 23.4. ja 21.5. Lisätietoja diakoni Asta Kahra, p. 050 367 9671 / asta.kahra@evl.fi Rukousklinikka, Healing Rooms Matalan kynnyksen rukouspalvelua sairauden, masennuksen tai muun elämän kriisin kohdanneille. Kaikille avoin. Tervetuloa tutustumaan! Nurmijärven nuorisotila, Pappilantie 1, Nurmijärvi ma 9.4., 14.5. ja 11.6. (kuukauden 2. maanantai) klo 18.30–20.30. Keski-Uudenmaan Viittomakieliset ▶▶Ti 27.3. kello 18 Pääsiäisvaellus seurakuntakeskuksessa, iltapala Ystävyyden Kammarilla. ▶▶Ti 17.4. kello 18 kerhoilta seurakuntakeskuksessa ▶▶Ti 29.5. kello 18 Kevätkirkko Klaukkalan kirkossa ja keväinen iltapala takkahuoneessa. Vieraanamme Lohjan seudun viittomakieliset. Vanhustentalon kerho kerhohuoneella, Puurata 1, parittomien viikkojen ti klo 13–14.30. Mukava yhdessäolon hetki päivän aiheen ympärillä kahvien ja NÄKÖVAMMAISET To 19.4. kello 10–14 Ulkoilu- ja virkistyspäivä Sääksin leirikeskuksessa yhdessä Näkyillään! -kerhon kanssa. To 17.5. kello 13–15 Kevätkirkko Klaukkalan kirkossa ja kahvihetki seurakuntasalissa. JATKUU ▶▶▶ TA R K E M M AT T I E D O T T O I M I N N A S TA V I I KO I T TA I N PA I K A L L I S L E H D E S S Ä J A N E T I S S Ä : www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook ▼ Nurmijärven seurakunta Instagram ▼ @nurmijarvenseurakunta Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 22.3.2018 • 13

▶▶▶ JATKUU MENOVINKIT KLAUKKALA Kirkon tiloissa, Ylitilantie 6 Olotupa takkahuoneessa ma klo 12–14.30. Tervetuloa viettämään aikaa toisten seurassa, tekemään käsitöitä, lukemaan lehtiä. Piipahda tai viivy pidempään. Hartaus / ohjelmatuokio klo 13. Kahvi ja tarjottava 1 €. Voit hakea olotuvalle myös vapaaehtoiseksi emännäksi tai isännäksi – ota yhteys vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreihin. Keväällä useita vierailijoita Olotuvalla: ▶▶19.3. Ikäihmisten palveluohjaaja ▶▶26.3. kanttori Mikko Peltokorpi ▶▶9.4. Silmäasema -optikkoliikkeestä vierailija kertomassa mm. ikäihmisten silmäsairauksista ▶▶16.4. Leena Kaarni laulattaa kotiseutulauluja Puolipäivärukous ma–pe klo 12. Raavaitten miesten rukouspiiri ma klo 18–20, ma 28.5. kevään viim. kerta. Raamattupiiri parill. viikon ti klo 19–20.30. Lisät. Mauri Tolvanen, 044 584 6767. Kevään viim. 29.5. Lähetyksen päiväpiiri parill. viikon ke klo 13.30–15. Ke 16.5. kevään viim. kerta. Klaken keidas ke klo 15–16.30 seurakuntasalissa. Kevyt lounas ja kahvit 1,50 €, saa myös santsata. Hartaushetki klo 16 takkahuoneessa. HUOM. 28.3. ei ruokailua Lisätietoa ruokailusta: diakonissa Anna Handroo, p. 050 343 5093. HUOM. Kevätjuhla ke 16.5, viikkomessu klo 10, ruokailu ja ohjelmatuokio klo 11. Klaukkalan kirkon kuoron harj. to klo 18–20.30, to 31.5. kevään viim. kerta. Miestenpiiri pe klo 17. Kevään viim. 25.5. Rintasyöpäpotilaiden vertaistukiryhmä ti 10.4. ja 8.5. klo 18– 20. Lisät. Leena Sipola, 050 310 1042. Keväinen lauluilta ke 2.5. klo 18, ’Tule Pyhä Henki luoksemme’, Mikko Peltokorpi. Rukousklinikka, Healing Rooms Matalan kynnyksen rukouspalvelua sairauden, masennuksen tai muun elämän kriisin kohdanneille. Kaikille avoin. Tervetuloa tutustumaan! Klaukkalan kirkon nuorisotilassa, Ylitilantie 6, Klaukkala ma 26.3., 23.4. ja 28.5.(kuukauden 4. maanantai) klo 18.30–20.30. Iskelmälauluilta ti 17.4. ja 15.5. klo 19 Ikivihreitä iskelmiä ja iloa lauluilloissa. Kaikki ovat tervetulleita – etukäteisilmoittautumista ei tarvita. Lisätietoja: Pertti Eskelinen 040 506 6565. Löytöretki lauluihin Ke 11.4. ja 9.5. klo 19. ”Laulamme ja soitamme mukavia hengellisiä lauluja Viisikielinen-kirjasta. Kaikki ovat tervetulleita – etukäteisilmoittautumista ei tarvita. Lisätietoja: Pertti Eskelinen 040 506 6565, pertti.eskelinen@mantooki.fi Erityislasten vanhempien ryhmä Klaukkalan kirkon ryhmätilassa Kevään kokoontumiset ke 28.3. ja 25.4. klo 18–20. Jos lapsesi tarvitsee hoitoa, ota yhteys viikkoa ennen ryhmää diakoni Asta Kahraan, p. 050 367 9671. Amandan aamukahvit la 28.4. klo 10–12, ’Naisen elämää kuvin, sanoin ja lauluin’, Amanda-tiimi ja kanttori Satu Ranta. Iltamessu 22.4. klo 18, Torimessu Klaukkalan torilla su 27.5. Luomakunnan sunnuntain perhemessu su 29.4. klo 12. RAJAMÄKI Artturi-salissa, Patruunantie 1 Kohtaamispaikka Ma klo 10–13. Vapaata yhdessäoloa ja seurustelua kahvikupin äärellä, kahvimaksu 1 €. Ohjelmassa: ▶▶Parittomien viikkojen maanantaina tuolijumppa klo 11.30. ▶▶16.4. Kotiseutulauluja Leena Kaarnin säestyksellä klo 11 ▶▶30.4. Ikääntyvien talousasiat, Aulikki Markkanen ▶▶14.5. Tietovisailu ▶▶21.5. Kevätlauluja Leena Kaarnin säestyksellä ▶▶28.5. Kevätkauden päätös, viikkomessu Lisätietoja diakonissa Minna Väänäseltä p. 050 356 4936 tai Tarja Tikkaojalta p. 040 507 5290. Perjantairuokailu pe klo 12–13 Kevyt lounas ja kahvi 1,5 €, saa myös santsata. Diakoniatyöntekijä tavattavissa. Ei ruokailua pitkäpe 30.3. Perjantairuokailuun kaivataan vapaaehtoisia toimijoita mm. yleiseen tarjoiluun ja tiskiin. Lisätietoja diakonissa Minna Väänäseltä p. 050 356 4936. Seurakuntasalissa, Patruunantie 7 Lähetyspiiri ti 27.3., 10.4., 24.4. ja 8.5. klo 12–13.30. Raamattu- ja rukouspiiri pe 6.4., 20.4., 4.5. ja 18.5. klo 18.30. Keskusteluryhmä ’Ankkuri’ kirkon alakerrassa parill. viikkojen su 25.3., 8.4., 22.4., 6.5. ja 20.5. klo 15–17. Keväinen lauluilta ti 4.4. klo 18, ’Jeesuksesta laulan’, Julia Hyyrynen. Tornitien vanhustentalon kerho to 19.4. ja 17.5. klo 13–14.30. Röykkä, Toimela Eläkeikäisten kerho to klo 10–12. Raamattupiiri parittoman viikon ma klo 18.30–20. Virpomisikäisten oma iltapäivä Klaukkalassa Virvon varvon –iltapäivä on virpomisikäisten ja heidän perheidensä oma juttu. Iltapäivä alkaa virpomavitsojen askartelulla. Tuo mukaan omat pajunkissat tai muut vitsat, seurakunta tarjoaa koristeet ja muut härpäkkeet. Kun vitsat on saatu kuntoon, keräännytään kirkkosaliin pääsiäisen sanoman äärelle kirkkohetkeen. Noin puolen tunnin mittaisen hiljentymisen jälkeen emännät kattavat seurakuntasaliin kirkkokahvit ja – mehut pääsiäisherkkujen kera. Tapahtuma on maksuton. Virvon varvon –iltapäivä Klaukkalan kirkolla la 24.4. klo 14-16. Lisätiedot Anni Pesonen, 050 570 8123 Veteraanipäivän perinteinen juhlailta Sotiemme veteraanien kunniaksi vietetään veteraanipäivää perinteisin menoin perjantaina 27.4. Päivän juhlallisuudet alkavat rukoushetkellä Nurmijärven kirkossa klo 17, jossa mukana ovat pastori Jouni Vasikainen ja kanttori Satu Ranta. Rukoushetken jälkeen seppelpartiot sankarihaudoille. Seppeleiden laskun jälkeen siirrytään seurakuntakeskukseen juhlakahveille ja pääjuhlaan. Veteraanipäivän juhlassa jälkeen juhlapuheen pitää Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Ilkka Korkiamäki ja tervehdyssanat lausuu Nurmijärven Rintamaveteraanit ry:n kunniapuheenjohtaja Mauno Tenhovirta. Juhlan musiikista vastaa Nurmijärven Puhallinorkesteri, jota johtaa Tamas Paraczky. Juhlan juontaa Tatu Häkkinen. Veteraanipäivän juhla Nurmijärven kirkossa ja seurakuntakeskuksessa pe 27.4. klo 17 alkaen. Kansainvälinen liikuntakerho naisille ja tytöille Klaukkalassa, Haikalan koulun liikuntasalissa on alkanut uusi maksuton liikuntakerho naisille ja yli 12vuotiaille tytöille. Kerhossa jumpataan, tanssitaan ja pelataan yhdessä ohjaajan johdolla. Kunto kasvaa ja hyvinvointi kohenee! Jos tarvitset kyytiä Haikalaan, laita viestiä Marleenalle, 050 405 1886. In Klaukkala, at the gym hall of Haikala school, there has started international sports club for women and girls over 12 years. The club is free of charge. If you need a ride to Haikala, please contact Marleena, +358 50 405 1886. Naisten ja tyttöjen liikuntakerho sunnuntaisin klo 18-19 Haikalan koululla, Professorintie 5, Klaukkala International sports club for women ja girls every Sunday at 6-7 pm. at Haikala school. KUMMIMESSU sunnuntaina 15.4. klo 14 Nurmijärven kirkossa Tuo kummilapsesi/kummisi kirkkoon, tilaisuus on kaikenikäisille kummeille ja lapsille! Kirkkohetken jälkeen pullakahvit ja mehut seurakuntakeskuksessa. PERTTULAN PERHE 14 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 22.3.2018 Lämpimästi tervetuloa! Lapsi- ja perhetyö

Vappuhupia kaikenikäisille Seurakunta tarjoaa vappuaattoon (ma 30.4.) vappuhupia kaikenikäisille seurakuntalaisille. Rajamäen Artturi-salissa voi ta- vata Riesa-pellen ja nähdä hänen taikuutta ja klovneriaa yhdistelevän esityksensä, maalauttaa kasvoihinsa vappuisen kasvomaalauksen, herkutella simalla ja munkeilla ja viedä vielä kotiin muhkean ilmapallon. Nurmijärven seurakuntakeskuksessa vappua juhlitaan lähetysaiheisen ohjelman merkeissä, vieraaksi saapuu nimikkolähettimme sekä Kansanlähetyksen Uudenmaan piiripastori ­Vili Saarento. Lapsille on omaa puuhaa. Tarjolla vappuherkkuja. Rajamäen vapputapahtuma klo 13–16 (Riesa-pelle esiintyy klo 14 ja klo 15) Nurmijärven seurakuntakeskuksen vappuilta klo 18–20 PALMUSUNNUNTAISTA PÄÄSIÄISEEN PALMUSUNNUNTAI 25.3. ’Kunnian kuninkaan alennustie’ Matt. 21:12–17 Messu ▶▶Nurmijärven kirkossa klo 10 ▶▶Rajamäen kirkossa klo 10 ▶▶Klaukkalan kirkossa klo 12, mukana Cantica-kuoro, joht. Arja VirtanenHaapasalmi Messun jälkeen Klaukkalan Marttojen myyjäiset: vastaleivottua pullaa, piirakoita, kakkuja ym. pääsiäisleivonnaisia. Pääsiäisvaellus, esitykset Nurmijärven seurakuntakeskuksessa klo 15–19.30 HILJAISEN VIIKON MAANANTAI 26.3. Riesa-pelle viihdyttää Rajamäen vapputapahtumassa Artturi-salissa. ’Jeesus Getsemanessa’, Matt. 26:30–56 DIAKONIASTA apua ja tukea elämääsi Soita ja varaa aika, kun Diakoniatyöntekijät: Koko kunnan alue Diakoninen perhetyö Tarja Kolari Kirkonkylä 050 430 8420 Hanna Alava, 040 760 2607 Johtava diakoni Tuula Moström, 050 307 Tero Konttinen, 2982 Apua? Apua! 040 829 3411 Kaipaatko juttukumppania, ulkoilu- Klaukkala seuraa tai lisäkäsiä lastenhoitoon? Asta Kahra, 050 367 9671 Ota yhteyttä seurakunnan ja kunnan Anna Handroo (ke–pe), yhteisiin vapaaehtoistyön koordi050 343 5093 naattoreihin. Mari Hämäläinen (parilliset viikot), 044 422 0524 Anneli Järvinen (parittomat viikot), 050 464 6564 vapaaehtoistyo.fi/nurmijarvi ▶▶tarvitset keskusteluapua ▶▶ihmissuhdeasiat ovat solmussa ▶▶rahasi eivät riitä perustoimeentuloon ▶▶koet olevasi yksin tai masentunut ▶▶päihteet hallitsevat liikaa elämääsi Rajamäki Minna Väänänen, 050 356 4936 Hiljaisen viikon iltakirkko Nurmijärven kirkossa klo 18 Pääsiäisvaellus, esitykset Nurmijärven seurakuntakeskuksessa klo 17–19.30 KIIRASTORSTAI 29.3. ’Pyhä ehtoollinen’, Matt. 26: 17–30 Messu ▶▶Rajamäen kirkossa klo 18 ▶▶Nurmijärven kirkossa klo 19 ▶▶Klaukkalan kirkossa klo 19 Pääsiäisvaellus, esitykset Nurmijärven seurakuntakeskuksessa klo 16–18 PITKÄPERJANTAI 30.3. ’Jumalan karitsa’, Matt. 27: 33–54 Sanajumalanpalvelus ▶▶Nurmijärven kirkossa klo 10 ▶▶Rajamäen kirkossa klo 10 ▶▶Klaukkalan kirkossa klo 12 Luukas-passio Nurmijärven kirkossa klo 15 PÄÄSIÄISYÖ, LAUANTAINA 31.3. ’Kristus on voittanut kuoleman’ Mark. 16: 1–8 HILJAISEN VIIKON TIISTAI 27.3. Pääsiäisvaellus, esitykset Nurmijärven seurakuntakeskuksessa klo 20–21 Pääsiäisyön messu Nurmijärven kirkossa klo 22, jonka jälkeen yöpala seurakuntakeskuksessa ’Jeesus tutkittavana’, Matt. 26: 57 –27:10 1. PÄÄSIÄISPÄIVÄ 1.4. Hiljaisen viikon iltakirkko Nurmijärven kirkossa klo 18 Pääsiäisvaellus, esitykset Nurmijärven seurakuntakeskuksessa klo 17–19.30 HILJAISEN VIIKON KESKIVIIKKO 28.3. ‘Jeesus tuomitaan’, Matt. 27: 11–32 Hiljaisen viikon iltakirkko Nurmijärven kirkossa klo 18 Pääsiäisvaellus, esitykset Nurmijärven seurakuntakeskuksessa klo 17–19.30 ’Kristus on ylösnoussut!’ Matt. 28: 1–8 Perhemessu Nurmijärven kirkossa klo 10 Messu ▶▶Rajamäen kirkossa klo 10 ▶▶Klaukkalan kirkossa klo 12, mukana Klaukkalan kirkon kuoro 2. PÄÄSIÄISPÄIVÄ 2.4. ’Ylösnousseen kohtaaminen’ Matt. 28: 8–15 Messu Nurmijärven kirkossa klo 10 Pääsiäiskyläkirkko Röykän Toimelassa klo 10. (Ei messua Klaukkalassa eikä ­Rajamäellä) TA R K E M M AT T I E D O T T O I M I N N A S TA V I I KO I T TA I N PA I K A L L I S L E H D E S S Ä J A N E T I S S Ä : www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook ▼ Nurmijärven seurakunta Instagram ▼ @nurmijarvenseurakunta Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 22.3.2018 • 15

Amandanaiset Ida Vartiala (vas.), Jaana Jäkälä, Marja-Leena Oirola, Jonna Dmitrieva ja Salme Bergman rohkaisevat muitakin toteuttamaan ideoitaan seurakunnassa. BIRGIT TOLVANEN Amandat aamukahvien takana Ajatus naisten toiminnasta lähti liikkeelle tärkeästä huomiosta Klaukkalan messussa. E räänä sunnuntaipäivänä parisen vuotta sitten kirkon penkissä istuessaan kokenut messussa kävijä Jaana Jäkälä katsoi ympärilleen ja huomasi, kuinka hänen ympärillään oli useita tuttuja naisia, joita hän ei oikeastaan tuntenut. Mielikuva kypsyi Jaanan mielessä ja myöhemmin istuessaan aamukahvilla hän keskusteli asiasta ystäviensä Jonna Dmitrievan ja Marja-Leena Oirolan kanssa. Rukoilemisen avulla heille selkeni hiljalleen ajatus naisten toiminnasta seurakunnassa ja kipinä naisten aamukahveista syttyi. Tapahtuman nimeä Amandan aamu­kahvit ei valittu sattumanvaraisesti. Amanda on latinaa ja tarkoittaa vapaasti käännettynä ”rakastettu”. Toiminnan ajatus on ollut alusta se, että naiset voisivat sen kautta kokea olevansa rakastettuja ja tärkeitä paitsi itsensä, mutta erityisesti Jumalan silmissä – Jumala on henkilökohtaisesti kiinnostunut jokaisesta. Samaa ajatusta kuvaa myös tapah- tuman mainos: ”Rakkaudella katettu, rohkaisulla maustettu, yhdessä jaettu kiireetön hetki aamuusi.” Aamukahvit ovatkin olleet tarkkaan mietitty sekoitus hemmottelua ja painavaa asiaa. Jo heti alkuvaiheessa kolmikko täydentyi viisikoksi kun Salme Bergman ja Ida Vartiala liittyivät amandojen joukkoon. Amandat – kuten järjestäjätiimi itseään kutsuu – ovat monenkirjava joukko. Jokainen tuo porukkaan mukanansa omat elämänkokemuksensa iloineen ja suruineen. Yhteiset tapaamiset ovatkin täynnä hersyvää naurua, mutta myös kyyneliä ja kuulevia korvia. ”On upeaa olla osa tätä porukkaa, vaikka välillä tunnenkin itseni aikamoiseksi junioriksi omalla lyhyellä elämänkokemuksellani. Toisaalta juuri se, että meitä on tässä tiimissä naisia niin eri lähtökohdista, näkyy toivottavasti myös aamukahvien rikkaassa sisällössä.” kertoo Ida Vartiala. Aamukahveilla on panostettu pait- NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Julkaisija: Nurmijärven seurakunta Päätoimittaja: Piia Ahtee Toimituskunta: Ritva Hirvonen, Satu Ranta, Markku Jalava, Tero K ­ onttinen, Jouni Vasikainen, Johanna Mikkola, Helena Saulamo, Eeva Halonen, Arto Kantola Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin talouksiin, n. 16 900 kpl Ilmoitusmyynti: tiedottaja Piia Ahtee, 040 701 3592 Ulkoasu: Timo Saarinen / www.pelagus.fi Paino: Botnia Print Oy, Kokkola. ISSN 1457–795X Seuraava Seurakuntaviesti ilmestyy viikolla 23/2018 16 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 22.3.2018 Se, että meitä on tässä tiimissä naisia niin eri lähtökohdista, näkyy toivottavasti myös aamukahvien rikkaassa sisällössä. teys Jumalan läsnäolossa.” tähdentää ”Amanda-emo” Jaana Jäkälä. Päivän aiheisiin pureudutaan kursailematta, mutta lämmöllä. Kahden vuoden aikana on ehditty käsitellä erilaisia elämäntilanteita ruuhkavuosista rintasyöpään sekä pohdittu esimerkiksi oman identiteetin rakentumista ja haaveisiin tarttumista. Alustuksen jälkeen on aina kahvin aikana ollut myös mahdollisuus rukousapuun, jos aihe on nostanut tunteita pintaan. Naisten toiminnalle on selkeästi ollut kysyntää, koska Amandan aamusi kauneuteen myös laatuun. Koristelut kahvien kävijämäärät ovat koko ajan on aina mietitty sekä emännän loihtiolleet nousussa. Tilaakin on jo kaksi mat tarjoilut ovat herkullisia, ja puhukertaa jouduttu vaihtamaan isompaan javieraat ovat tarkkaan harkittuja. Vaitilaan. Tällä hetkellä naisten toiminta keita asioita ei vältellä, mutta tärkeintä näyttää Amandan aamukahveilta, mutamandoille on, että yhteiset aamukah- ta amandat haluavat rohkaista muivit voivat olla lepohetki arjen keskellä. takin naisia pohtimaan ja tekemään Naisten aamukahvit on rakennettu toimintaa toisilleen. Yhteisestä innosnimenomaan kaikille naisille ikään tai tuksesta ja kutsusta voi rakentua jotain suurta, kuten nyt on jo nähty! ◀ elämäntilanteeseen katsomatta. ”Haluamme välittää naisille, että psalmin 139 sanoma on totta jokaisen elämäsKevään viimeinen Amandan aamukahvit 28.4. klo 10-12 Klaukkalan kirkon srk-salissa. sä. Jumalan silmissä jokainen meisAmanda-tiimi ja kanttori Satu Ranta tä on ihme ja Hän on läsnä kaikissa vastaavat ohjelmasta teemalla: elämämme vaiheissa. Amandan aa”Minä olen Amanda – naisen elämää mukahveissa upeinta on naisten yhkuvin, sanoin, lauluin.” NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Nurmijärven Seurakuntakeskus, Kirstaantie 5–7, 01900 Nurmijärvi nurmijarven.srk@evl.fi Käy kotisivuilla ja anna palautetta: www.nurmijarvenseurakunta.fi Työntekijöiden kännykkänumerot löytyvät nettisivuilta kohdasta yhteystiedot. Tiedottaja Piia Ahtee, 040 701 3592, piia.ahtee@evl.fi Seurakuntatoimisto: Nurmijärven seurakuntakeskus, Kirstaantie 5–7 avoinna ma–pe klo 9–12, puh. 09 8789 9670 ja hautatoimisto: 09 8789 9660, 09 8789 9631, Iltapäivisin ajanvarauksella fax. 09 878 6106, nurmijarven.virasto@evl.fi Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikoittain paikallisessa lehdessä ja nettisivuilla www.nurmijarvenseurakunta.fi