LABYRINTTI 1/2018 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami Näyttelijä Pirkko Mannola: Työn tekeminen sopii minulle ja pitää virkeänä Hyvinvointiaakkosissa Elämänkokemuksesta H -kirjain kompassi on harrastukset arjen poluille Tietoa ja tukea ikääntyneille omaisille

ILMOITUS Kotihoito Terveyspalvelut Turvapuhelin Kotisiivous Jotta omaishoitajakin saa levätä – Stellan kotihoidon palvelut S ujuva arki omassa kodissa syntyy jokaiselle erilaisista asioista. Siksi suunnittelemme koti- ja sairaanhoitopalvelumme aina henkilökohtaisesti, myös asiakkaamme puolison ja omaisten toiveita ja tarpeita kuunnellen. Olemme tukena juuri siinä, missä tukea tarvitaan, myös omaishoitajan taakkaa jakamassa. Voimme auttaa esimerkiksi ruoanlaitossa, ulkoilussa, kuntoutuksessa, kaupungilla asioimisessa ja siivoamisessa. Hoidammehan ihmisen ja kodin. Kokeneet ja koulutetut Stellan hoitotyön ammattilaiset ovat vain yhden puhelinsoiton päässä. Maksuttomalla suunnittelukäynnillä tutustumme asiakkaaseen ja hänen läheisiinsä ja suunnittelemme onnellisempaan kotiasumiseen tarvittavan hoidon ja turvan. Ota yhteyttä! ■ � Stella on hyväksytty palvelusetelituottaja useissa kunnissa. Oman kuntasi tilanteen näet osoitteessa stella.fi/palveluseteli � Palvelusetelillä voi maksaa esimerkiksi kotisiivousta, koti­ hoitoa, kotipalvelua, omaishoidon tukea tai turvapuhelimen Varaa maksuton suunnittelukäynti! 010 633 8585 tai stella.fi Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min

LABYRINTTI 1/2018 KUVA: MARIKA FINNE Teema: Ikääntyneiden mielenterveysomaisten tukeminen 5 Pääkirjoitus: Ihmisten tuki kantaa vaikeiden aikojen yli 6 Myötätuntoa omaa itseä kohtaan 10 Psykiatrisesta hoitotahdosta hyötyvät sairastuneet, omaiset ja hoitavat henkilöt 11 Omaisen ääni: Puoli vuosisataa aviopuolison tukena 12 Hyvinvointiaakkosissa H -kirjain on harrastukset 16 Elämänkokemuksesta kompassi arjen poluille 18 Kolumni: Miten auttaa masentunutta ikäihmistä? 20 Puheenjohtaja: Ikääntyneet omaiset tarvitsevat tukea 22 Tietoa ja tukea ikääntyneille omaisille 24 Prospect opettaa elämänhallintaa ja vaikeiden tunteiden kohtaamista 26 Kolumni: Ikiomat Ikinuoret 27 Mielenterveys – ja päihdepalvelujen asiakasraativerkosto kokoontui joulukuussa 28 Kolumni: Ikääntyneen, maahanmuuttajataustaisen omaisen kengissä 29 Maahanmuuttajatyttöjen graffitityöpajassa oli luomisen iloa 30 Kolumni: Vuodet vierivät – ja ne vaativat ikääntyvältä omaiselta yhä enemmän 31 Suora puhe ja läheisen jaksamisen tukeminen voivat selättää rahapeliongelman 34 Kolumni: Mitä jos särö itsessäni voisikin muodostua väyläksi kohti muita ihmisiä? – YKSINÄISYYDEN EDESSÄ EI PIDÄ LUOVUTTAA, VAAN TÄYTYY YRITTÄÄ TOIMIA AKTIIVISESTI. LUKIJAN KUVA. Labyrintti 2/2018 Isovanhemmuus Seuraavaan lehteen tarkoitettujen aineistojen tulee olla 7.5.2018 osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai marika.finne@finfami.fi. KANSIKUVA: MARIKA FINNE Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Pia Hytönen ● Toimituspäällikkö Marika Finne ● Toimituksen osoite Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, fax (09) 673 661 jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jukka Eriksson/ Je-Mark Ky p. 09 5489 3630, 441 612 Painotuote 050 339 6137 je-mark.oy@netlife.fi info@je-mark.fi www.je-mark.fi ● Taitto Forssa Print/Taittopalvelu ● Painopaikka Forssa Print ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. 1/2018 3

PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA JA TUKIASUNTOPALVELUJA NUORILLE AIKUISILLE Sydämellä Hoitokoti Vilppulan Soilun kartanomainen ympäristö tarjoaa tehostettua asumispalvelua ja kuntoutumisjaksoja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Toimintamme perustuu yhteisöllisyyden toimintamalliin, jossa asiakkaan oman toimintakyvyn mukaan osallistutaan arjen ja juhlan aktiviteetteihin. Luonto on tärkeä osa toimintaamme puutarhoineen, metsineen ja järvineen. Soilussa löytyy myös useita eri vaihtoehtoja kuntoutumiseen ja hyvinvoinnin ylläpitoon erityisryhmille ja omaishoitajille sekä hoidettaville. Tulevaisuuden Portti on ammatillinen psykiatrinen hoitokoti, joka tarjoaa psykoterapiaa ja erilaisia terapiahoitoja. Pidämme tärkeänä, että nuoret mielenterveyskuntoutujat eivät jää ns. eläkeputkeen, vaan haluamme satsata ammatilliseen kuntoutukseen ja itsenäistymisen tukemiseen. Tiiviin omahoitajasuhteen tärkeys, prosessinomainen työskentely, henkilöstön ammattitaito ja sitoutuneisuus hoitosuhde työskentelyyn yksilöllisin tavoittein ovat tuottaneet erinomaisia hoitotuloksia. Tulevaisuuden Portti Ehdatoksentie 6 46930 Huruksela Puh. 050 913 2990 tulevaisuudenportti@hotmail.com www.tulevaisuudenportti.com Vilppulan Soilu Oy Soiluntie 62, 35700 VILPPULA Puh. 03-471 8623 www.soilu.fi Vilppulan Soilu _105x147,5_vedos.indd 1

PÄÄKIRJOITUS Marika Finne, viestintävastaava, FinFami ry Ihmisten tuki kantaa vaikeiden aikojen yli N KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ aapuritalossamme asuu iäkäs pariskunta, joihin taan. Joskus kotoa poistuminen voi tuntua lähes mahdottotörmään aina aika ajoin. He kulkevat poikmalta. Oman jaksamisen ja toimintakyvyn heikkeneminen keuksetta käsi kädessä lempeät ilmeet kasvoilvaikuttaa huolenpitokykyyn ja voi ahdistaa omaista hyvin laan. Samaan suuntaan kaartuva ryhti, toista paljon. Häpeä, syyllisyys ja yksin pärjäämisen kulttuuri saattavat tukeva ote ja samankaltainen tyyli kertonevat kuitenkin estää avun hakemisen. siitä, että he ovat vuosien saatossa hitsautuneet yhteen. Noihin Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää uskaltaa puhua, pitää yhdessä elettyihin vuosiin on varmasti kuulunut niin hyviä huolta itsestään ja ottaa apua vastaan. Vertaistuki ja vertaisaikoja kuin vastoinkäymisiäkin, mutta ryhmät, sekä keskustelu omaisneuvojan kaikesta on selvitty. kanssa auttavat huomaamaan, ettei ole Koska en ole kertaakaan nähnyt heitä tilanteessa yksin. liikkeellä ilman toista, on mieleeni tullut Puhumisen ja avoimuuden merkimyös ajatus siitä, mitä tapahtuu, kun tystä painottaa kolumnissaan myös yli puolisosta aika jättää. Miltä tuntuu elää puoli vuosisataa sairastuneen puolisonsa arkea ilman sitä ihmistä, jonka otteeseen rinnalla elänyt Riitta-Liisa Suvanto. on aina voinut tukeutua? Olo voi olla Hän kehottaa kertomaan mahdollihyvin yksinäinen. simman avoimesti ja rehellisesti perheenKun vuosikymmenien mittainen jäsenen sairaudesta, sillä sairauden oireilelämänkumppani on poissa, menetyksen lessa pahimmillaan perhe tarvitsee tukea. ja yksinäisyyden tunteet ovat moninaisia. Avoimuus vaikuttaa myös asenteiseen. Näin ajattelee näyttelijä Pirkko Mannola, Kun asenteet muuttuvat ja ennakkoluulot joka puhuu lehdessämme muun muassa vähenevät, voidaan pikkuhiljaa päästä yksinäisyyden hetkistään puolison poistilanteeseen, jossa mielen sairaudet ovat menon jälkeen. Edesmennyttä jää kaipaatasa-arvoisia muiden sairauksien rinnalla. maan, ja ottaa oman aikansa ennen kuin Vuonna 2018 FinFami viettää ikäänon valmis hakeutumaan toisten ihmisten tyneiden mielenterveysomaisten teemapariin. Yksinäisyyden edessä ei pidä vuotta ja järjestö painottaa edunvalvonluovuttaa, vaan on hyvä nassaan erityisesti ikäänyrittää toimia aktiivisesti. tyneiden tuen tarpeita. HYVINVOINNIN KANNALTA ON TÄRKEÄÄ Elämä voi yllättää vielä Aihetta käsitellään eri USKALTAA PUHUA, PITÄÄ HUOLTA ITSESTÄ vanhempanakin: uusia näkökulmista myös JA OTTAA APUA VASTAAN. ystäviä tai jopa sieluntämän vuoden Labykumppanuus ja uusi rintti-lehdissä. FinFamirakkaus voi löytyä. Näin kävi Mannolalle itselleen. yhdistyksissä ympäri Suomen tarjotaan tukea ja neuvontaa Työ, jota Mannola kuvailee rakkaaksi harrastuksekseen, mielenterveysomaisille. Yhdistyksissä on myös paljon erityija aktiivinen ote elämää kohtaan ovat hänelle tärkeitä enersesti ikääntyneille suunnattua toimintaa. Näistä voit lukea tästä gian lähteitä. Mannola haluaakin viedä eteenpäin viestiä, jonka lehdestä. mukaan ihminen kykenee tekemään asioita, vaikka ikää tulee. Vuoden teema laittaa ajattelemaan omaa ikääntymistä. Aktiivisuuden ja hyvinvointia tukevien harrastusten merkiTietenkin toivon, että elämä kohtelisi minua mahdollisimman tystä korostaa myös pitkään mielenterveysomaisena elänyt lempeästi. Jokaisen polkuun kuuluu kuitenkin väistämättä myös Seija Peltonen. Harrastusten avulla sairastuneen läheinen voi vaikeuksia. Kun elämä kolhii ja omat voimavarat eivät riitä, huolehtia omasta kunnostaan ja jaksamisestaan sekä päästä tarvitaan uskoa tulevaan, itsemyötätuntoa ja muiden tukea. hetkeksi irrottautumaan kuormittavasta elämäntilanteestaan. Haluan loppuun asti säilyttää luottamuksen siihen, että elämä Ikääntyneet mielenterveysomaiset kantavat monesti yksin kantaa ja aina on ympärillä ihmisiä, jotka tukevat vaikeiden huolta psyykkisesti sairaasta läheisestään ja omasta tilanteesaikojen yli. 1/2018 5

Myötätuntoa omaa itseä kohtaan Tänä vuonna 80-vuotisjuhliaan viettävä laulaja ja näyttelijä Pirkko Mannola saa energiaa vuorovaikutuksesta toisten ihmisten kanssa. Työelämää hän ei aio jättää. –T äytän joulukuussa 80 vuotta, mutta en aio jäädä eläkeläiseksi enkä kotiin. Työ sopii minulle ja pitää virkeänä, sanoo monen alan lahjakkuus Pirkko Mannola. Mannola tunnetaan monen vuosikymmenen ajalta missinä, laulajana ja näyttelijänä. Vaikka Mannola on suomalaisen viihteen tähtitaivaan eräs kirkkaimpia ja pitkäikäisimpiä kiintotähtiä, hän itse suhtautuu lahjakkuuteen vaatimattomasti. – En ole mikään monilahjakkuus, olen vain sattunut tekemään vähän kaikenlaista. Itse kutsun itseäni näyttelijäksi tai joskus viihteen sekatyöläiseksi. Mannolan ura julkisuudessa alkoi vuonna 1958, kun hänet valittiin Miss Suomeksi. Hän edusti Suomea samana vuonna myös Miss Eurooppa -kilpailussa, jossa sijoittui neljänneksi perintöprinsessaksi. Pian missin ura jäi taakse Mannolan siirtyessä iskelmälaulajaksi, jonka uran tunnetuimpiin hitteihin kuuluvat muun muassa Kuinka rakkaus alkoi, Kumipallo, 6 Pikku pikku bikinissä ja Maailman paras levy. Vuosina 1958-1964 Mannola oli erittäin ahkera levyttäjä ja esiintyjä. 1960luvulla hän esiintyi peräti 17 elokuvassa, ja on jatkanut näyttelijän työtään elokuvissa ja näyttämöillä tähän päivän saakka. Vaikka Mannola itse on viihtynyt urallaan viihteen sekatyöläisenä enimmäkseen freelancerina ja pätkätyöläisenä, on hän kiinnittänyt huomiota siihen, että nykyään kaikilla muillakin kuin kulttuurialalla tuntuu olevan tarjolla lähinnä pätkätöitä. Se vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua. – Ennen oli kunnon pitkiä työsuhteita. Nyt nuorilla on vaikeuksia, kun kaikki työt tuntuvat olevan pätkätöitä. Ennen jos sai jonkun työn, sitä sai halutessaan tehdä melkein lopun elämäänsä. Nyt kaikilla on epävarma tulevaisuus. Nyky-yhteiskunta ei huoleta Mannolaa niinkään itsensä puolesta, mutta hän sanoo miettivänsä usein nuorten jaksamiskykyä. – Ihmettelen, että miten nuoret löytävät paikkansa ja jaksavat sitä epävarmuutta. Näyttää siltä, että nuorten pahoinvointi ja mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet. Kun lehtiä lukee, niin pahoinvointia näyttää olevan jo aivan nuorissa koululaisissa. Mannola kokee yhteiskunnan antavan koko ajan nuorille painetta pärjäämisestä. – Vaatimukset ovat kasvaneet valtavasti ja yhä nuorempina pitäisi tehdä tärkeitä päätöksiä elämänsä suhteen. Olen monta kertaa miettinyt, että pysyykö mukana lainkaan, jos on vaikka pikkaisen hitaampi. Kiireisessä ajassa kaivataan myötätuntoa. Sekä muita ihmisiä, että omaa itseä kohtaan, sanoo Mannola. – Totta kai pitää olla myötätuntoa muita kohtaan, mutta samalla olisi hyvä, ettei ihminen olisi niin ankara itseäänkään kohtaan. Pitäisi olla lupa epäonnistua. Myötätunto omaa itseä kohtaan on tärkeää, että voi hyväksyä itsensä. On energian tuhlausta syytellä itseään, se ei johda mihinkään. Mannola tekee edelleen laulukeikkoja sekä esiintyy myös luennoitsijana. Mannola on kysytty puhuja, ja käy vetämässä ryhmille luentoja muun muassa hyvinvoinnista ja jaksamisesta. 1/2018

1/2018 7

– Ihminen kykenee tekemään asioita, vaikka ikää tulee, toteaa edelleen töitä tekevä näyttelijälaulaja ja kahden lapsen isoäiti Pirkko Mannola. – Uskallan nykyään enemmän kuin ennen. En ennen osannut kuvitella, että menisin itsekseni puhumaan ihmisille tunniksi. Puhun muun muassa elämästä, mielestä, kehosta ja muistista. Haluan viedä eteenpäin sitä viestiä, että ihminen kykenee tekemään asioita, vaikka ikää tulee. Uskallus on vähitellen kasvanut onnistumisten kautta. – Koen, että olen aika hyvät näytöt työelämässä antanut. Urallani on tietysti myös epäonnistumisia, mutta ei niitä nykyään koe enää katastrofina, kuten nuorena koki. Mannolan mukaan halu työskentelyyn tuntuu olevan kuin sisäänrakennettu. – Minulta kysellään, että kuinka yhä jaksan tehdä työtä. Aika paljon siinä on kuitenkin kyse vuorovaikutuksesta, eli saan itsekin hirveästi energiaa siitä, kun pääsen esiintymään ja puhumaan ihmisten kanssa. Mannola kertoo esimerkin. – Olin tammikuussa Klaukkalan kirjastossa esiintymässä. Siellä oli noin sata ihmistä, eli paikka oli aivan täysi. Sain siitä kovan energiapiikin, tuntui kuin olisin hyvin jaksanut vetää heti perään toisen samanlaisen tilaisuuden. Mannola jäi leskeksi vuonna 2009, kun hänen aviomiehensä, elokuvaohjaaja Åke Lindman kuoli. Lindman tunnettiin hyvin myös näyttelijänä ja jalkapalloilijana. Naimisissa pari oli ollut vuodesta 1968 saakka. Lindman kuoli pitkäaikaiseen sairauteen, ja Mannola kuvaa puolisonsa poismenoa vaikeaksi. Miehensä kuoleman aikaan Mannola oli täysin työllistetty. Hän sanoo, että – JOS IHMISELLÄ ON TERVEYTTÄ, HALUA JA INTOA, NIIN IHMISTEN PARIIN PITÄÄ MENNÄ ITSE. EI KUKAAN TULE KOTOA HAKEMAAN. työkiireet eivät juuri antaneet surulle aikaa. – Työskentelin teatterissa ja esiinnyin Tanssii tähtien kanssa -televisio-ohjelmassa koko sen kevään. Työ tavallaan auttoi minut surun yli, kun olin koko ajan ihmisten parissa. Työkiireiden hellitettyä tuli kuitenkin romahdus. – Kun työt olivat keväältä ohi, silloin 8 1/2018

lopulta ymmärsin, että mikä on tilanne. Se oli kova paikka. Kun vuosikymmenien mittainen elämänkumppani on poissa, ovat menetyksen ja yksinäisyyden tunteet hyvin moninaisia. – Koin yksinäisyyden hetkiä. Ei se tietenkään kivaa ole. Edesmennyttä kohtaan jää kaipaus, ja ottaa oman aikansa ennen kuin on valmis hakeutumaan toisten ihmisten pariin. Yksinäisyys on Suomessa yhteiskunnallinen ongelma, ja epäkohta korostuu usein silloin, kun ihminen ikääntyy. Etenkin leskeksi jäätyään moni huomaa olevansa hyvin yksin. Mannolan mukaan yksinäisyyden edessä ei pidä luovuttaa, vaan yrittää toimia aktiivisesti. – Ei pidä jäädä yksin kotiin. Jos ihmisellä on terveyttä, halua ja intoa, niin kokenut saavansa työskennellä ikään kuin rakkaan harrastuksensa parissa. – On erilaisia töitä. Toisista jäädään mielellään mahdollisimman pian eläkkeelle, toisista ei malttaisi millään luopua. Näyttelijän ammatti tuntuu kyllä aika yleisesti olevan sellainen, että niin kauan kuin muisti pelaa, tehdään työtä. Rakkauden lisäksi Mannola puhuu myös ystävyydestä voimaa antavana tekijänä. Hyvä ystävä on voimavara, jonkalaisen Mannola soisi mielellään jokaiselle ihmiselle. – Tunnen paljon ihmisiä, mutta varsinaisia oikein hyviä sydänystäviä minulla on vain muutama. Hyvät ystävät voivat jutella mistä tahansa. Hyvän ystävän tunnistaa esimerkiksi siitä, että hänen ajattelemisensa saa hyvälle mielelle. – Kyllä todellisen ystävän tunnistaa. Hän on sellainen, – HYVÄ YSTÄVÄ ON VOIMAVARA, jonka kanssa ajattelette toisisJOLLAISEN SOISI MIELELLÄÄN tanne aina hyvää. Ystävyyteen JOKAISELLE IHMISELLE. ei oikein mahdu esimerkiksi kateus, vaan siinä ollaan iloisia ihmisten pariin pitää mennä itse. Ei toisen menestyksestä. kukaan tule kotoa hakemaan. Tietenkin Mannolan mukaan ystävyyden tulisi jokaisella on oma tapansa toimia, mutta olla sellaista, joka antaa molemmin minun mielestäni on hirveän tärkeätä itse puolin energiaa. Jos kokee, että joutuu hakeutua sinne, missä ihmisiä on. itse vain aina antamaan, voi punnita, Etenkin pääkaupunkiseudulla on lukeonko sellaisen ystävyyssuhteen jatkamattomasti mahdollisuuksia tavata muita. minen mielekästä. – Eläkeläisille on paljon erilaisia – Jos kaveri vain syö sinun energiaasi ja seuroja kerhoja. Lisäksi on runsaasti tuo tilalle negatiivista energiaa, ei sellaierilaisia järjestöjä, joihin voi mennä tekeseen suhteeseen ole velvollisuutta kenelmään vapaaehtoistyötä. Ja liikuntaakin läkään. voi harrastaa, oli se oma laji sitten vaikKuten pitkiin rakkaussuhteisiinkin, kapa golf tai sauvakävely. Kyllä niiden myös pitkiin, vuosikymmeniä kestäviin parista saa ystäviä. ystävyyssuhteisiin kuuluu muuttuminen Aktiivinen leskirouva löysi elämäänsä ja uudistuminen. Ystävyyden molempien uuden rakkauden. Mannola ja jääkiekosapuolten tulisi pystyä käsittelemään kovaikuttaja Göran Stubb kihlautuivat muun muassa perheen, työn ja ikääntyvuonna 2017. misen mukanaan tuomia muutoksia. – Rakkaus on aina rakkautta. Se on – Ystävyyssuhteessakin täytyy olla kemiaa ja se on jonkinlainen yhteinen muuntautumiskykyinen ja ymmärtää magneettikenttä. On ehkä naiivia puhua muutosta. Tekee varmasti hyvää tietoisielunkumppanista, mutta kyllä minä niin sestikin muuttaa vanhoja käyttäytymistunnen. malleja, joissa aina esimerkiksi juhlitaan Mannolan mielestä on tärkeää, että samalla tavalla. myös Stubb on edelleen kiinni työeläMentorikseen Mannola mainitsee näytmässä. telijälegenda Seela Sellan, jonka kanssa – Hän tekee jatkuvasti töitä urheilukulttuurin parissa. – KIIREISESSÄ AJASSA Vaikutamme toisiimme positiivisesti. Hän sanoo, että työnKAIVATAAN MYÖTÄTUNTOA. teko sopii minulle. SEKÄ MUITA IHMISIÄ, Työelämässä Mannola ETTÄ OMAA ITSEÄ KOHTAAN. viihtyy osittain siksi, että on 1/2018 – UUDELLE SUKUPOLVELLE TULISI JÄTTÄÄ MAHDOLLISIMMAN HYVÄ MAAILMA. he tapasivat ensimmäisiä kertoja ja lyseoaikoinaan. – Edelleen soitan toisinaan Seelalle, ja kysyn hänen mielipidettään työasioihin. Hän tekee itse paljon töitä, ja kannustaa yleensä minuakin ottamaan vastaan tarjotut työt. Hänellä on ihana suhtautuminen sekä elämään että työhön. Ihailen häntä valtavasti, olen taas menossa lastenlapseni kanssa katsomaan Seelaa Kansallisteatteriin. Lastenlasten kanssa vietetty aika onkin Mannolalle erittäin merkityksellistä. – Olen äiti ja mummi. Minulla on kaksi lastenlasta ja olen siitä ylpeä. Mannolan tytär Heidi ja alle kouluikäiset lapsenlapset ovat nyt asuneet muutaman vuoden Ruotsissa. – He muuttivat sinne tyttäreni miehen työn perässä. Heidi on sitä mieltä, että minun pitäisi käydä useammin kylässä, mutta töideni vuoksi en pääse aivan niin usein kuin hän haluaisi. Isoäitiys on Mannolalle hyvin tärkeää, ja ikävä lastenlasten kanssa on molemminpuolista. – On hienoa olla isoäiti ja olen onnellinen myös Heidin puolesta, että hän on saanut kaksi tytärtä. Kun he asuivat vielä Suomessa, olin tietysti enemmän apuna. Nyt Örebrohon ei lennä ihan tuosta noin vain. Lasten kanssa olemiseen tarvitaan keskittymistä ja energiaa. – Ihania lapset tietenkin ovat, mutta kyllä mummin kaikki voimat aina tarvitaan lasten kanssa. Lastenlasten myötä heräsi myös huoli yhteiskunnan ja planeetan tulevaisuudesta. – Heidän puolestaan huolestuttaa, että mihin maailma on menossa. Jatkuvat sodat, saastuneet vedet ja ilmastonmuutos. Minun sukupolveni eli ihan erilaisen lapsuuden ja nuoruuden, ei silloin puhuttu saasteista ja ympäristön pilaantumisesta lainkaan. Tälle uudelle sukupolvelle tulisi jättää mahdollisimman hyvä maailma. Teksti: Jukka Vuorio Kuvat: Marika Finne 9

Psykiatrisesta hoitotahdosta hyötyvät sairastuneet, omaiset ja hoitavat henkilöt Psykiatrisen hoitotahdon käyttö parantaa sekä perhekeskeisen työn asemaa että omaisten asemaa tiedonsaantitilanteissa. Hoitotahto vahvistaa myös potilaan itsemääräämisoikeutta. L apin sairaanhoitopiirissä otetHoitotahtolomakkeessa potilas vahva epäilys siitä, että hoito perustuu tiin käyttöön psykiatrinen hoitovoi nimetä jonkun omaisen tai muun potilaan virheelliseen käsitykseen esimertahto vuonna 2011. Nyt hoitoläheisen henkilön, joka voi osallistua kiksi todellisuudentajun ollessa järkkynyt. tahtoa käyttävät ainakin Varsinais- hänen hoitoaan koskeviin ratkaisuihin. Psykiatristen potilaiden omaiset Suomen, Helsingin ja UudenKun hoitohenkilöstö tietää, kenet potilas toivovat hoitotahtojen yleistyvän. Hoitomaan, Pirkanmaan sekä Kanta-Hämeen on nimennyt, heidän on helpompi tahdon ilmaiseminen vahvistaa sekä potisairaanhoitopiirit. Toivottavaa on, että rakentaa yhteistyötä tämän potilaalle laan että omaisten asemaa. Omaisten psykiatrinen hoitotahto otetaan käyttöön läheisen henkilön kanssa. näkökulmasta psykiatrisen hoitotahdon koko Suomessa ja yhä useampi psykiPätevän psykiatrisen hoitotahdon käyttö parantaa sekä yleisesti perhekesatrisessa hoidossa oleva potilas täyttää tekeminen edellyttää, että sen tekijä keisen työn asemaa että omaisten asemaa hoitotahtolomakkeen. ymmärtää riittävästi hoitotahdon merkitiedonsaantitilanteissa. Omaisen tiedonPsykiatrisessa hoitotahdossa ihminen tyksen ja sisällön. Tämän vuoksi hoitosaantimahdollisuus paranee, kun se tuo esille hoitoa koskevia toiveitaan tuletahto on hyvä tehdä mahdollisimman on kirjattu hoitotahtoon ja potilas on vaisuuden varalle. Etukäteen esitetyt terveenä. Hoitotahdon voi ottaa ilmaissut, että hänen omaisensa kuuluu toiveet ovat tärkeitä tilanteessa, jossa puheeksi omahoitajan tai lääkärin kanssa. saada tietoa hoidosta ja olla osallinen potilas ei itse kykene päättämään hoidosPsykiatrinen hoitotahto on potilaan siinä. taan. Hoitotahdon avulla psykiatrisessa omassa hallinnassa. Varmimmin hoitoOn olemassa tilanteita, joissa hoidossa oleva potilas voi esimerkiksi tahto toteutuu, kun lomakkeen ottaa potilas saattaa hoitotahtonsa vastaikertoa, mikä häntä rauhoittaa akuutin mukaansa sairaalaan ja muihin psykiatsesti sairauden akuutissa vaiheessa tilanteen sattuessa. risiin hoitopaikkoihin. Potilaan luvalla kieltää tietojen antamisen omaiselleen. Hoitotahtolomakkeessa potilas voi hoitotahdosta voidaan ottaa kopio hoita- Kun omaisen nimi on kirjattu hoitotuoda esiin myös elämänarvojaan, vien tahojen sairauskertomuskansioihin, tahtoon, voi henkilökunta kuitenkin jolloin hoitohenkuunnella omaista. kilökunnalla on Perhekeskeinen parempi mahdolPSYKIATRISEN HOITOTAHDON ILMAISEMINEN VAHVISTAA työote vahvistuu, lisuus huomioida kun henkilökunSEKÄ POTILAAN ETTÄ OMAISTEN ASEMAA. hoidossa kullekin nalla on tieto potipotilaalle tärkeät laan tahdosta, joka asiat. Hoitotahto vahvistaa potilaan itsejonka lisäksi hoitotahdon sisältö voidaan liittyy hänen omaisensa tiedon saantiin ja määräämisoikeutta, koska sen avulla kirjata sähköiseen sairauskertomukseen. joka on ilmaistu sairauden terveemmässä terveydenhuollon ammattilaiset kunnioitPsykiatrinen hoitotahto ei sisälly vaiheessa. tavat hänen tahdonilmaisujaan. tällä hetkellä kansalliseen lainsäädänTärkeää olisi, että hoitotahtolomakHoitotahtoon kirjatut asiat ovat saattöömme ja siksi se on tulkittava osaksi keesta tulisi käyttökelpoinen arjen työvätaneet yllättää hoitohenkilöstöä. Potilaan potilaan hyvää hoitoa. Kyseessä ei ole line valtakunnalliseen käyttöön. toiveet ovat ehkä poikenneet siitä, mitä juridisesti pätevä asiakirja, joten mielenhoitava taho on olettanut. Potilas on terveyslakiin liittyvät tahdosta riippumat- Teksti on julkaistu aikaisemmin 1/2015 saattanut esimerkiksi ilmaista hoitotahtomat hoitotoimenpiteet ohittavat hoito- Labyrintissa. Tämä on päivitetty versio. dossa, ettei hankalana hetkenä haluakaan tahdon. Hoitotahdosta voidaan poiketa hoitajaa viereensä, vaan on mieluummin myös silloin, kun potilaan tahto on Teksti: Oili Huhtala ja Silja Lampinen, yksin. muuttunut tai kun henkilökunnalla on Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry 10 1/2018

OMAISEN ÄÄNI Riitta-Liisa Suvanto Puoli vuosisataa aviopuolison tukena O KUVA: MARIKA FINNE lin 57 vuotta avioperheenä elää ja valitsimme pitkän puolisoni läheisenä harkinnan jälkeen avoimuuden ja hoitajana, ja sinä sukulaisten ja tuttavien kesken. aikana sain seurata Kerroimme, mikä puolisollani oli, aitiopaikalta mielenkun hän muuttui ajoittain epäsosiaaterveyshoitojen muuttumista. Kehiliseksi. Perhe kantoi suuren vastuun tystä on tapahtunut hyvin paljon. siitä, että isä sai olla rauhassa ja Esimerkiksi lääkehoito on kehittynyt purkaa ahdistustaan kotona. Koti huimasti ja antanut mahdollisuuden oli hänelle turvasatama. purkaa raskasta laitoshoitoa. Silti Suosittelenkin kertomaan vielä on tehtävää. mahdollisimman avoimesti ja rehelIkääntyneet sairastuneet ja heidän lisesti sairaudesta, sillä sairauden ikääntyneet läheisensä ovat kokeoireillessa pahimmillaan perhe on neet paljon, eivätkä välttämättä hyviä kuin vuoristoradalla, jossa pettymys asioita. Aikaisemmin mielenterveja toivo vaihtelevat, kunnes asiat ysongelmien salailu perheenjäsetaas normalisoituvat. niltä, sukulaisilta, ystäviltä ja työtoveKaiken kokemani jälkeen olen reilta oli tuskallista, raskasta ja kulutmyös sitä mieltä, että mielentervetavaa. Ympäristön suhtautuminen oli yden ongelmista kärsivän henkilön ennakkoluuloista ja pelokasta, usein pitäisi kuulua saman lainsäädännön KUNPA MIELEN asiatontakin. piirin kuin syöpää tai mitä tahansa SAIRASTUMISEEN Tutustuimme puolisoni kanssa muuta sairautta sairastavan. Nyt lukioaikana ja jo silloin hän kärsi esimerkiksi mielenterveyspotiSUHTAUDUTTAISIIN KUIN ajoittain unettomuudesta ja masenlaan tiedot ovat paljon tiukemman MIHIN TAHANSA SAIRAUTEEN. nuksesta. Nuorena molemmat oireet säätelyn kohteena. Potilaan antatoistuivat epäsäännöllisesti, mutta vuosien saatossa sairastumalla luvallakaan ei aina ole merkitystä ja sairastuneen läheiset misjaksot tulivat säännöllisin väliajoin. Aluksi diagnoosi oli pidetään monesti hoitosuunnittelun ulkopuolella. lievähkö kaksisuuntainen mielialahäiriö. Usein sairastunut tulee kotiin perheen luo ilman, että läheiNaimisiin menimme 23-vuotiaina juuri ennen vuodenvaihselle on kerrottu lääkkeistä tai muusta hoitoon liittyvästä. detta 1963. Häitä edeltävänä päivänä sulhanen pääsi pois Lapin- Mielenterveyspotilas on huonona kautena kykenemätön välitlahden sairaalasta raskaiden psykoosihoitojen jälkeen. Sähkötämään tietoa eteenpäin läheiselle, jolle usein jää hoitovastuu ja hoidot olivat 1960-luvulla jotain ihan muuta kuin nykyään. tuen tarjoaminen potilaalle. Tilanne on tällöin vaikea. Puolisoni oli työelämässä mukana nelisenkymmentä vuotta. Mielenterveyspotilaan hoito onnistuisi paremmin, jos mielen Se onnistui, koska perhe jousti sairausjaksojen aikana ja tarjosi sairastumiseen suhtauduttaisiin kuin mihin tahansa sairauteen. suojaa ja ymmärrystä. Lapset joutuivat joustamaan ja hyväkTällainen muutos toisi suurimman helpotuksen sairastuneen symään, että isä oli ajoittain se, joka tarvitsi eniten hoitoa ja läheisten jaksamiselle sekä johtaisi sairastuneen parempaan ja huomiota. Voin vakuuttaa, että aina ei ollut helppoa kenellänopeampaan kuntoutumiseen. kään meistä. Vaikka minulla on sairaanhoidollinen koulutus ja pitkä Unettomuus- ja masennuskaudet toistuivat vähitellen säänkokemus sairaan läheisen hoitovastuusta, tunsin itseni ulkopuonöllisesti kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja jouluisin, kestäen liseksi sekä oman jaksamisen äärirajoille ajetuksi ja avuttomaksi. 4-6 viikkoa. Pahin vaihe oli eläkkeelle jäämisen jälkeen, kun Toivonkin, että perhe ja sairastuneen läheiset otettaisiin yhä arjen normaalirytmi muuttui. Tilalle tuli jatkuva krooninen paremmin osaksi hoitotiimiä. Tällä tavoin hoidon tulokset sekä masennus, jota kesti yli kymmenen vuotta. tyytyväisyys puolin ja toisin paranisi. Jouduimme jo kauan aikaa sitten miettimään, miten aiomme 1/2018 11

Hyvinvointiaakko H on harrastukset -kirjain Seija Peltosella on vuosikymmenten kokemus mielenterveysomaisena olemisesta. Vuosien aikana hän on huomannut, miten tärkeää on huolehtia omasta hyvinvoinnista. Iloa tuottavat harrastukset auttavat kohti hyvää oloa ja onnellisuutta. S eija Peltosella, kuten useimmilla tämän lehden lukijoista, on mielenterveysongelmista kärsivä läheinen. Seijan tytär sairastui yli 25 vuotta sitten. Vaikka tytär on kuntoutunut kiitettävästi, sairaus nostaa päätään 1-2 kertaa vuodessa. Seijan tytär on onneksi oppinut tunnistamaan oireet ja selviytyy vaikeiden vaiheiden yli tilanteeseen tarkoitetulla lisälääkkeellä. Vaikka joskus käy niin, ettei sairaudentuntoa tule, tytär kuulee kuitenkin äänen, joka käskee häntä ottamaan lääkkeen. Pääasiallisesti Seijan ei enää tarvitse huolehtia päivittäin tyttärestään. On vain hyväksyttävä, että näin on käynyt. Nykyisin Seija kokee, että tytär jopa huolehtii hänestä melkein enemmän kuin hän tyttärestä. Voimavaroja Seija saa omista harrastuksistaan ja poikansa perheestä. 12 Hänellä on ilo seurata 15- ja 17-vuotiaiden pojanpoikien menestystä jalkapallokentillä. Vanhempi pojista ohjaa omien peliensä ohella myös pienempien pelejä ja nuorempi lapsenlapsista tuomaroi niitä. Aikoinaan Seija sai apua omaan omais- SAIRASTUNEEN LÄHEISEN ON TÄRKEÄ HUOLEHTIA OMASTA HYVINVOINNISTAAN. tilanteeseensa FinFami-järjestöstä. Hän on tyytyväinen, että löysi järjestön toiminnan pariin jo kohtalaisen varhaisessa vaiheessa. Seija on ollut mukana FinFamin toiminnassa nyt parikymmentä vuotta. Aluksi hän osallistui järjestön toimintaan, jotta saisi tarvitsemaansa tietoa. Viime vuosina hän on 1/2018

osissa 1/2018 13

A B C D E F H I J K L M N O P R S T U V Y 14 = Armo. Annan armoa itselleni. En voi tehdä muuta, kuin parhaani. Kaikki töppäävät joskus. = Bach J. S. 2. viulukonsertto. Musiikki auttaa rentoutumaan. Otan omaa aikaa ja kuuntelen musiikkia rauhassa, kun siltä tuntuu. = Lämpömittarin celcius-lukemat. Nautin vuodenaikojen vaihtelusta, kunnon pakkasista talvella ja aurinkoisista kesäpäivistä kesällä. = Daamina tanssin pyörteissä. On nautinto olla taitavan viejän vietävänä. = Enkelit. Uskon enkeleihin ja niiden johdatukseen monessa tilanteessa. = FinFami. Mielenterveysomaisten tukiranka, myös minun. FinFami on järjestö mielenterveysomaisia varten. = Harrastukset. Harrastukset antavat lepotauon päässä pyörivistä raskaista ajatuksista. = Ihmeet. Haluan uskoa ihmeisiin. Niitä tapahtuu, mutta ne pitää osata huomata. = Juhla. Aina, kun löytyy tilaisuus juhlaan, en jätä sitä käyttämättä. Suremista riittää kyllä. = Kiitos. Aina löytyy aihetta kiitokselle. Kiitän päivittäin. = Laulu. Jokaiseen tilanteeseen löytyy sopiva laulunpätkä. Sen opin jo omalta äidiltäni. Saatan laulaa vaikkapa imuroidessani. Laulan myös eläkejärjestön paikallisessa kuorossa ja joskus myös karaokessa. = Metsä. Metsässä on rauhallista ja upeita metsän antimia: mustikoita, puolukoita vadelmia, kantarelleja, suppilovahveroita, rouskuja. = Nauru. Minut saa nauramaan hyvä sanallinen repäisy tai hassu tilanne. Kunnon nauru vatsa kippurassa on aina paikallaan. = Onnellisuus. Onnellisuus syntyy pienistä onnenpisaroista. Ne kannattaa painaa mieleen ja muistella niitä silloin, kun elämä kolhii. = Pihapuutarha. Puutarhatöistä saan hyötyliikuntaa ja ne elvyttävät sisintäni. Pihapuutarha on minulle erityinen paikka. = Rakkaus. Varsinainen voimavara. Jokaisen on tärkeää saada ja antaa rakkautta. = Sanat. Kauniilla sanoilla, oikeaan aikaan, oikealta henkilöltä ja oikeassa paikassa sanottuina, on uskomaton voima. = Tanssi. Saan iloa tanssista, eri rytmien tahdissa liikkumisesta. Tanssi tarjoaa myös sosiaalisia tilanteita ja oppimisen mahdollisuuksia. Tanssin 7-10 tuntia viikoittain. Se on tällä hetkellä paras harrastukseni. = Ulkoilu. Raitis ilma, reipas sauvakävely tai hiihto. Mistä voisi tulla parempi olo? = Vanhuus. Joskus mietin, vanhenenko tarpeeksi viisaasti. Toisaalta on ihanaa, että sama tytönhupakko pilkistää silmäkulmasta, aivan kuin joskus vuosikymmeniä sitten. = Ystävyys. Ystävät ovat parhaita voimien antajia. Oiva keino myös kuntoutujaomaisen kanssa yhdessä. Ystävyyden on oltava molemminpuolista hyvien hetkien jakamista. 1/2018

Seija Peltonen saa voimavaroja omista harrastuksistaan ja poikansa perheestä. toiminut vapaaehtoistoimijana, kokemus- samojen asioiden kanssa. ”Vanhat kouluttajana ja vertaisryhmässä. vertaiset” voivatkin kertoa hyviksi Vaikka vuodet ovat kuluneet, vertaiskoetuista selviytymiskeinoista uusille ryhmään tulevat uudet omaiset kamptulokkaille. Jokainen ihminen on pailevat edelkuitenkin vapaa leen samanlaisten valitsemaan, JOKAISELLA TULISI OLLA tilanteiden kanssa mitä itse haluaa kuin Seija aikoikokeilla. Jokainen AINAKIN YKSI MIELUINEN naan. Sairastuneen valitsee itselHARRASTUS. läheiset haluavat leen sopivimman saada tietoa siitä, tavan selviytyä. miten tulisi toimia. Heillä on myös usein Erilaisten harrastusten avulla sairasongelmia saada sairastunut hoitoon sekä tuneen läheinen voi huolehtia omasta pitkiä välimatkoja ja loppuun palamista. kunnostaan ja jaksamisestaan. Niiden Seija muistaa kamppailleensa itse kautta mielenterveysomainen pääsee 1/2018 myös irrottautumaan edes vähäksi aikaa oravanpyörästä. Seija on ottanut tavakseen painottaa, että jokaisella tulisi olla ainakin yksi mieluinen harrastus. Tätä viestiä hän vie myös uusille ryhmäläisille sekä puhuessaan oppilaitoksissa tai työpaikoilla. Seija Peltosen koko tarinan voit lukea aikaisemmin ilmestyneestä Labyrintista (3/2015), joka löytyy näköisversiona myös FinFamin verkkosivuilta. Teksti ja kuvat: Marika Finne 15

Elämänkokemuksesta KOMPASSI arjen poluille Mielen hyvinvointi on tärkeä voimavara arjessa ja elämän haasteissa. Elämänkokemuksesta voi ammentaa eväitä mielen hyvinvoinnille. I än myötä kertyvä elämänkokemus vahvuudet kannattelivat aikaisemmin Ihmissuhteet ovat tärkeitä. Soitto tai rakentaa avarakatseisuutta ja auttaa siinä tilanteessa, kun oli vaikeaa. Tai voi viesti tutulle saa ajatukset uusille urille. sietämään epävarmuutta. Iän kokeeksi luopua jostain arjen rutiinista ja Voi sopia tapaamisen – vaikka ihan lyhyvarrella ihminen on myös ehtinyt tehdä näin tilaa uusille tavoille toimia. enkin – sellaisen ihmisen kanssa, jonka kohdata monia vastoinkäymisiä. seurassa on mukava olla. Jo tapaaNiistä opittu tekee usein vahvemmaksi MITÄ JOS PEILISTÄ LÖYTYISI hankamisen odottaminen tuo keveyttä ja hyvää uusien haasteiden edessä. lassa tilanteessa uudenlainen, ymmärtämieltä arkeen ja jälkeenpäin sen muistelu Monenlaisissa ihmissuhteissa saadut vä ja lempeä katse? Sellainen, joka tarjoaa kannattelee. Pelkästään tieto siitä, että kokemukset auttavat luovimaan uusissa lohtua. Yhtenä mielen hyvinvoinnin tukuuntelija tai viestisi lukija on saatavilla, tilanteissa, kun on jo pohjaa, mihin uutta kipilareista pidetään myötätuntoista suhhelpottaa, vaikket häneen aina tukeutuivoi verrata. Ikääntyessä opimme usein tautumista itseen, itsemyötätuntoa. Se on sikaan. myös ajattelemaan asioiden myönteisiä itsensä arvostamista ja oman hyvinvoinKun on itselleen lempeä, on helpompi puolia kielteisten sijaan. Aina ei kaikki nin rakentamista, joka heijastuu myös ottaa vastaan muiltakin välittämistä ja suju suunnitellusti, ja jokaisen elämään ympäristöön. huolenpitoa. Tätä kullanarvoista taitoa kuuluu väisItsemyö- tarvitsemme jokainen aina silloin, kun tämättä myös tätunnon omat voimavarat eivät riitä. Myönteinen YHTENÄ MIELEN HYVINVOINNIN vaikeuksia. taitoja voi suhtautuminen omaan jaksamiseen antaa TUKIPILAREISTA PIDETÄÄN Niistä oppia ja voimia myös silloin, kun läheiset tarvitpalautumikehittää, ja sevat tukea. Omaa väsymistään voi MYÖTÄTUNTOISTA SUHTAUTUMISTA sessa on kun näille vähentää ottamalla välillä etäisyyttä tilanITSEEN, ITSEMYÖTÄTUNTOA. hyvänä apuna taidoille teeseen ja tekemällä jotain rentouttavaa. resilienssi antaa aikaa Se ei ole vastuun pakoilua, vaan vastuun eli mielen kimmoisuus. Se ei ole yksikypsyä rauhassa, niistä myös tulee pysyottamista omasta hyvinvoinnista. Voi nään selviytymistä, vaan kykyä hyödyntää vämpiä. Vaikeassa tilanteessa voi suunvaikkapa kirjoittaa, mikä aiemmin auttoi omia ja ympäristön voimavaroja sekä nata itselleen lempeitä sanoja kuten ”Nyt uuteen elämänvaiheeseen sopeutumihakea tukea ja apua tarvittaessa. Mielen en osannut tai jaksanut, mutta toisella sessa. Mitä ovat ne omat voimavarani, kimmoisuus on myös taitoa ylläpitää tai kerralla onnistun paremmin.” Voi myös joiden varassa jaksoin? palauttaa hyvinvointia haasteissa, ja se ajatella, että on muitakin, jotka kokevat Itsensä paras kaveri voi myös olla tuleekin esiin vasta vaikeuksia kohdattasamantyyppisessä tilanteessa samankalpysähtymällä tilanteisiin, joissa kokee essa. Mielen kimmoisuus on voimavara taisia asioita. levon tuntua. On hyvä hengitellä syvään silloinkin, kun perheeseen tulee uusia Kun vaikeana päivänä pysähtyy päästäen ulos huolta ja hankaluutta sekä ratkaistavia asioita sairauden myötä ja kuulostelemaan, mitä juuri nyt jotkut suunnitelmat menevät uusiksi. tarvitsen, että selviydyn eteenMielen kimmoisuutta voimme itse päin, saa kosketusta omaan KUN ON ITSELLEEN LEMPEÄ, vahvistaa esimerkiksi luomalla yhtejaksamiseen. Näin aukeaa ON HELPOMPI OTTAA VASTAAN yksiä muihin. Osallistuminen johonkin uusia näköaloja ja rohkeMUILTAKIN VÄLITTÄMISTÄ JA itseä kiinnostavaan ryhmään tuo usein utta tehdä jokin asia toisin tai HUOLENPITOA. uusia näkökulmia ja toivoa. Hankalassa luopua jostain, joka ei ehkä tilanteessa voi muistella, mitkä omat enää olekaan välttämätöntä. 16 1/2018

MIELEN KIMMOISUUTTA VOI VAHVISTAA ESIMERKIKSI LUOMALLA YHTEYKSIÄ MUIHIN. Omaa väsymistään voi vähentää ottamalla välillä etäisyyttä tilanteeseen ja tekemällä jotain rentouttavaa. Se ei ole vastuun pakoilua, vaan vastuun ottamista omasta hyvinvoinnista. sisään uutta voimaa kuin valoa. Mielessä pienen askeleen voit itse ottaa, että saisit pyörivät ajatukset voi hyväksyä vain vähän enemmän toimia tuossa mieluiajatuksina, jotka tulevat ja menevät. sassa roolissa? Millaisin eri tavoin omat Asiat saavat hetken olla ihan niin kuin vahvuutesi näkyvät arjessa ja elämäsi eri ne ovat. On oikeus vain olla ja keskittyä hengitykTAITO HUOMATA HYVÄÄ seen sekä sen tuomaan RAKENTAA MIELEN HYVINVOINTIA. rauhoittumiseen. Mielen hyvinvointia tukee myös sen huomaaminen, mitä rooleissa? Omia vahvuuksia kannattaa kaikkea omaan elämään kuuluu. Kenties arvostaa ja kehittää käyttämällä niitä olet äiti tai isä, isovanhempi, harrastaja, monipuolisesti. ystävä, naapuri tai jonkin alan asiantuntija. Mitä näistä rooleista haluat omalla TAITO HUOMATA HYVÄÄ RAKENkohdallasi erityisesti toteuttaa? Minkä TAA mielen hyvinvointia. Pieniä muka1/2018 via hetkiä voi ajatella kuin puroina, jotka solisten avaavat uomaa hyvälle mielelle – joskus raskaankin arjen keskellä. Myönteiset tunteet avartavat ajattelua, virittävät luovuutta, tukevat oppimista ja ongelmanratkaisua sekä lieventävät stressiä. Ne auttavat ihmissuhteissa ja vaikuttavat suotuisasti myös fyysiseen terveyteen ja vastustuskykyyn. Elämänkokemus auttaa myös tässä: Ikääntyvillä on todettu olevan usein taito kokea iloa pienistäkin arjen asioista. Usein se, mihin kiinnitämme huomiota, kasvaa. Siksi pieniinkin mukavilta tuntuviin hetkiin kannattaa hetkeksi pysähtyä. Jo yksi parempi tovi arjen keskellä ylläpitää hyvää mieltä, ja tällaista oloa voi vahvistaa kertomalla siitä muillekin. Voi myös esimerkiksi hakeutua tietoisesti – vaikkapa viikon ajan – itseä ilahduttaviin tilanteisiin ja kiinnittää erityistä huomiota niistä saatuihin mieluisiin tuntemuksiin, nauttia niiden kokemisesta. On tärkeää tunnistaa, mistä voi ammentaa voimaa. Valokuvien katselu ja antoisien kohtaamisten tai hauskojen tapahtumien muistelu vahvistaa omaa oloa silloin, kun on hankalaa. Mielen hyvinvointia tukee sekin, että erityisesti haastavissa tilanteissa teemme omilta tuntuvia asioita, vaikka yhden päivässä. Tekemisen aikana kannattaa pysähtyä hetkeksi kokemukseen, joka sen myötä syntyi. Usein mieluisat arkiset puuhat – jollekin pyykin silitys, toiselle juoksulenkki tai lempisarjan katselu TV:stä – tuovat oloa, jossa ajatukset avartuvat ja mieli saa tarvittavaa lepoa. Omien taitojen käyttäminen kannattelee jaksamista. Ja kun ilahduttaa taidoillaan jotakuta toista, se kerryttää kaksinkertaista hyvää. Teksti: Stina Fågel, KM, ratkaisukeskeinen valmentaja, Mielen hyvinvointi voimaksi ikäihmisten elämänhaasteisiin (2017–18, STM/ THL) -hankkeen suunnittelija, Ikäinstituutti Sirkkaliisa Heimonen, psykologi, PsT, ratkaisukeskeinen valmentaja, toimialapäällikkö, Ikäinstituutti Kuva: Ossi Gustafsson, Ikäinstituutti 17

KOLUMNI Maija-Riitta Koskinen, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry Miten auttaa masentunutta ikäihmistä? S ota vei ihmisiltä uskon turvallisuuteen. Anoppini lisia, edes lapsenlapset eivät tuoneet iloa. Hän kuoli psykiatrikohdalla evakkomatka, ennenaikainen synnytys ja sessa sairaalassa. epävarmuus puolison kohtalosta veivät pitkäksi Tästä kaikesta on jo vuosikymmeniä, mutta vanhusten aikaa uskon elämään. Kokemukset vaikuttivat koko masennus ja yksinäisyys ovat edelleen ajankohtaisia. Meillä on elämän ajan ja ennakoivat myöhempää taipumusta mahdollisuus ja tietoa auttaa ikäihmisiä ja heidän läheisiään masennuskausiin. Elämä jatkui rankkana useita vuosia vielä kohtaamaan ikääntymiseen liittyvät ongelmat, myös masensodan loppumisen jälkeenkin. nuksen. Se vaatii avun vastaanottamista ja puhumista vaikeista Tutustuin tulevaan anoppiini nuorena vailla mitään eväitä asioista. kohdata ikäihmisen masennuskausia. Olisinpa silloin tiennyt Myös ikäihmisten omat tarpeet tulee huomioida. Ihmisten elämästä ja psyykkisistä sairauksista tarve kohdata toisiaan ja olla yhteysen, mitä tiedän tällä hetkellä. Mutta dessä ei ole kadonnut minnekään. YHTEISÖLLISYYS AUTTAA eihän nuorella parilla ole näitä Tänä yksilökeskeisenä aikana tarvittaitoja. Itsekin vasta harjoittelimme semme entistä enemmän toistemme KAIKENIKÄISIÄ, yhdessä elämistä perheenä. Emme tukea. MUTTA VARSINKIN IKÄIHMISILLE nähneet kiukunpuuskiin, puhumatIkäihmisten masennus piiloutuu ON TÄRKEÄÄ OLLA tomuuteen ja alkoholin liikakäytusein muiden ikääntymiseen liittyVERTAISTENSA JOUKOSSA. töön liittyviä käytöksen muutoksia. vien vaivojen joukkoon. Onneksi Nuo asiat olivat silloin vaiettuja, meillä on apuna ammattilaiset, jotka jopa hävettäviä. tunnistavat nämä oireet. YhteisölliAnoppini ei osannut pukea sanoiksi pahaa oloaan, emmekä syys auttaa kaikenikäisiä, mutta varsinkin ikäihmisille on tärkeää osanneet hakea hänelle apua. Kun anoppi sai uuden asunnon, olla vertaistensa joukossa. Kerhot, harrastuspiirit ja kaikki tuttu ympäristö katosi. Samalla hän vetäytyi entistä enemmän muu aktiivisuus ehkäisevät syrjään vetäytymistä ja masennusta. kuoreensa. Uusien ystävyyssuhteiden solmiminen oli vaikeaa. Hyvinvoiva ja virkeä ikäihminen on voimavara myös perheille. Sosiaaliset suhteet jäivät taakse siihen tuttuun ympäristöön, Omaiset voivat keskittyä omaan elämäänsä, jos heidän ikäänmissä koti oli ollut vuosikymmenet. tynyt omaisensa voi hyvin. Tunnemme surua ja syyllisyyttäkin, koska emme ymmärtäEipä käperrytä itseemme siileiksi, vaan annetaan itsestämme neet asian vakavuutta. Anopin viimeiset elinvuodet olivat surul- muille. Meillä kaikilla on oma tarina kerrottavana. 18 1/2018

LIIRUMLAARUM-LEIRI NUORILLE Järjestämme jälleen leirin noin 13–17 -vuotiaille nuorille, joiden vanhemmalla, sisaruksella, isovanhemmalla, ystävällä tai muulla läheisellä on mielenterveys- ja /tai päihdeongelmia. Huolikin läheisen hyvinvoinnista riittää, diagnooseja ei tarvita! Leiri pidetään 18.–20.5.2018 Kokemäellä, Ali-Ketolan tilalla. Mukaan mahtuu 7 nuorta ja meitä ohjaajia lähtee mukaan kaksi: Sari ja Juho. Leiri on osallistujille maksuton ja sisältää majoituksen, ruokailut ja harrasteet. Lisätietoja ja ilmoittautuminen 4.5.2018 mennessä: Sari Nurminen puh: 040 544 3139 tai sari.nurminen@finfamipirkanmaa.fi 1/2018 19

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Ikääntyneet omaiset tarvitsevat tukea K KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ aikki me ikäännymme aikanaan. Vaikka Tuntuu siltä, että nykyinen kehitys vaikeuttaa ikääntyneiden 20–30-vuotiaana saattaa tuntua siltä, että tästä omatoimista selviytymistä esimerkiksi niinkin tärkeissä asioissa aiheesta puhuminen ei koske minua vielä aikoihin, kuin raha-asioiden hoidossa. Pankit ovat vähentäneet toimintovuosia kertyy kuin huomaajaan ja sulkeneet konttoreitaan syrjäseumatta. Ei ole nimittäin duilta. Jos et hallitse pankkiautomaatin pitkä aika siitä, kun itsekin ajattelin, että ja internetin käyttöä, joudut väistämätvanhuus on jossain kaukana, ehkä saavuttömästi turvautumaan ulkopuolisen tamattomissa. Tänään huomaan, että se henkilön apuun. Syrjäseudulla asuvien on läsnä. henkilöiden on lisäksi vaikea päästä Ikääntyvä omainen tarvitsee juuri palveluiden käyttäjiksi, ellei heillä ole samoja asioita kuin kuka tahansa ikäänomaa autoa ja ajokorttia. Julkista liikentyvä henkilö. Muista meidät erottaa se, nettä kun ei ole nimeksikään. Usein että mietimme paljon, miten kuntoutuja ikäihmiset myös menettävät auton ajopärjää, kun meistä läheisistä aika jättää. oikeuden monista eri syistä, mikä hankaIkääntyvän mielenterveysomaisen onkin loittaa liikkumista palveluiden äärelle. hyvä pitää mielessä se tosiasia, että mitä Ajattelen paljon niitä ikäihmisiä, aikaisemmin keskustelemme kuntoutujan jotka ovat omaishoitajina läheiselleen. kanssa tilanteesta, jossa meitä ei enää ole, Joskus heillä saattaa olla useampikin sen helpommaksi asia muodostuu. apua tarvitseva läheinen. Tunnettu tosiMeitä ikääntyviä on monenlaisia ja asia on, että mielenterveysomaiset saavat perhesuhteet voivat olla hyvinkin erilaisia. hyvin harvoin omaishoitaja-statuksen. Myös oma kunto ja Huolimatta siitä, että he henkinen vire ovat yksilöltekevät juuri sitä työtä. SAIRASTUNEEN LÄHEISELLE PITÄISI PYSTYÄ lisiä. Hartain toiveeni olisi, Monesti hoitaja voi olla TARJOAMAAN APUA, JOTTA HOITAJA SAA että meitä kaikkia ei laitettodella uupunut ja jaksaEDES PIENEN HETKEN LEVÄTÄ taisi iän perusteella samaan misen äärirajoilla, koska nippuun, vaan huomioitaihoidettava saattaa olla JA HOITAA OMIA ASIOITAAN. siin yksilölliset erot. hyvin levoton, eikä pääse Mielestäni me kaikki ikääntyvät henkilöt tarvitsemme ennen tarpeesta huolimatta sairaalahoitoon. Olisi hyvä, jos tällaisessa kaikkea turvallisuutta ja sitä, että voimme huoletta jatkaa tilanteessa sairastuneen läheiselle pystyttäisiin tarjoamaan apua, elämäämme niin kauan kuin meille sitä annetaan. Mutta miten jotta hoitaja saisi edes pienen hetken levätä ja hoitaa omia asioivoisimme saada turvallisen vanhuuden, kun kaikki on tänä taan. päivänä epätietoisia siitä, mitä huominen tuo tullessaan? Turvallisuuteen vaikuttaa hyvin paljon ihmissuhteet. HaluYhteiskunnassamme tapahtuu paljon uusia asioita, jotka aisin, että kenenkään ei tarvitsisi kokea yksinäisyyttä, vaan vaikuttavat meidän jokaisen elämään. Esimerkkinä sotemeillä jokaisella olisi lähipiirissämme ihmisiä, joilta saamme uudistus, jota lainlaatijat yrittävät saada vimmatusti valmiiksi. apua tarvittaessa. Sillä kuten tiedämme, yksinäisyys johtaa hyvin Tuntuu kuitenkin, että asiassa on vielä monta kantoa kaskessa helposti syrjäytymiseen. ennen kuin se saadaan maaliin. Toivon, että jokaisella meistä on ystäviä ja luotettavia läheisiä Myös tiedonsaanti voi olla haastavaa, kun suurin osa palveluista apuna. Ei kannata jäädä yksin miettimään huolta herättäviä on siirtynyt verkkoon. On paljon ikäihmisiä, jotka eivät hallitse asioita, vaan ne kannattaa jakaa lähimmäisten kanssa. Yhdessä netin tai muidenkaan sähköisten välineiden käyttöä. Tämän olosta saa voimia. vuoksi he voivat jäädä ulos monista palveluista, joita on tarjolla. Hyvää kevään odotusta. 20 1/2018

OLEN VIERELLÄSI -VALOKUVANÄYTTELY Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto esittelevät Satu Kemppaisen kuvia omaishoitajuudesta. Valokuvanäyttely kertoo omaishoitajien ja heidän hoitamiensa läheisten arjesta. Haluaisitko nähdä valokuvanäyttelyn omalla kotipaikkakunnallasi? Ota yhteyttä: viestintävastaava Marika Finne, marika.finne@finfami.fi tai p. 045 844 0135 1/2018 21

Tietoa ja tukea ikääntyneille omaisille Moni ikäihminen kantaa huolta psyykkisesti sairaasta läheisestään. Läheisen tilanteen lisäksi ikääntyneitä voi kuormittaa myös huoli omien voimavarojen heikkenemisestä tai lastenlasten tilanteesta. Tilanteeseen ei kuitenkaan tarvitse jäädä yksin, sillä tukea on tarjolla. M oni ikääntynyt omainen pitää huolta läheisestään ja iän karttuessa huolenpitotehtävästä tulee usein elämänpituinen tehtävä. Ikääntyneet omaiset kantavat monesti yksin huolta psyykkisesti sairaasta läheisestään ja omasta tilanteestaan. Häpeä, syyllisyys ja yksin pärjäämisen kulttuuri saattavat estää heitä hakemasta apua. Oman jaksamisen ja toimintakyvyn heikkeneminen vaikuttaa huolenpitotehtävään ja voi ahdistaa omaista. Hyvin22 voinnin kannalta on kuitenkin tärkeää uskaltaa puhua, pitää huolta itsestään ja ottaa apua vastaan. Vertaistuki ja vertaisryhmät, sekä keskustelu omaisneuvojan kanssa auttavat huomaamaan, ettei ole tilanteessa yksin. Myös ammattilaisten tulisi tunnistaa omaistilanteet ja niiden kuormittavuus. Ikääntymisessä ei ole kuitenkaan kyse pelkästään haasteista. Iän karttuessa elämänkokemus tuo vahvuutta ja turvaa kriisitilanteisiin. Ikäihmiset ovatkin järjestötyössä valtava voimavara. He toimivat muun muassa vertaistuki- henkilöinä, erilaisten ryhmien vetäjinä sekä aktiivisina osallistujina kulttuuri- ja virkistystoiminnoissa. FINFAMI-YHDISTYKSET YMPÄRI SUOMEN tarjoavat monipuolista tukea ja toimintaa mielenterveysomaisille. Suurin osa yhdistysten toiminnasta on avointa kaikenikäisille, mutta yhdistyksissä on myös erityisesti ikäihmisille suunnattua toimintaa, jossa on huomioitu juuri tämän ikäryhmän toiveet. Vuonna 2018 FinFami viettää ikääntyneiden mielenterveysomaisten teema1/2018

vuotta. Vuoden aikana järjestö nostaa Tärkeintä on kiinnostus yhdistyksen toimintansa aloittanut isovanhempien vahvasti esiin erityisesti ikääntyneiden toimintaa kohtaan ja halu tavata muita ryhmä on ollut suosittu. tilannetta ja tätä aihetta käsitellään eri samassa tilanteessa olevia. Toiminnoissa – Osallistujat ovat kokeneet ryhmän näkökulmista muun muassa vuoden on kuitenkin huomioitu eri-ikäisten hyödylliseksi ja toivovat toiminnan Labyrintti-lehdissä. Teemavuotta jatkuvan, toteaa Turunen. varten on myös kartoitettu, minkäSeuraavassa esitellään muutamia IKÄIHMISET OVAT JÄRJESTÖTYÖSSÄ FinFami-yhdistysten tarjoamia laista toimintaa FinFami-yhdisVALTAVA VOIMAVARA. tykset tarjoavat erityisesti ikäihomaisten tukimuotoja, joihin misille ja sitä, mitä ikääntyneet jokainen voi halutessaan tulla omaiset ovat itse toivoneet. omaisten tilanteet ja ikääntyneitä kiinmukaan. Mikäli kiinnostuit, ole rohkeasti FinFamin jäsenyhdistyksillä on nostavaa toimintaa järjestetäänkin myös yhteydessä oman alueesi FinFami-yhdisrunsaasti erilaista toimintaa vertaistukipäiväaikaan. tykseen ja tiedustele itselle sopivinta ryhmistä luentoihin ja retkiin. IkääntyErityispiirteenä ikääntyneille omaisille toiminta- ja tukimuotoa. Jokaiselle löytyy neiden toiveet eivät juurikaan eroa muun on huoli lapsenlapsista, kun eletään tilan- yhdistyksistä jotakin. ikäisten mielenterveysomaisten toiveista. teessa, jossa oma lapsi sairastaa. IsovanKaikkien FinFami -yhdistysten yhteTärkeimpänä koetaan kohtaaminen ja hempien tapaamisia onkin toivottu ystiedot löydät tämän lehden taka-aukevertaistuki. ympäri Suomen. amalta. Yhdistysten tukitoiminta pyritään Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset järjestämään niin, että jokainen pystyy – FinFamin toiminnanjohtaja Minna Teksti: Riika Hagman-Kiuru ja Jaana Humalto osallistumaan niihin iästä riippumatta. Turunen kertoo, että viime syksynä Kuva: Marika Finne Maksuton ja luottamuksellinen omaisneuvonta/ kaikki FinFami-yhdistykset Yhdistykset tarjoavat maksutonta ja luottamuksellista omaisneuvontaa. Neuvontaan voi ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse. Ajan voi myös varata kasvotusten. Voit tiedustella neuvontaa suoraan FinFami-yhdistyksistä, joiden yhteystiedot löytyvät lehden taka-aukeamalta. Kulttuurikaverit/ Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami Ryhmä on tarkoitettu omaisille, jotka haluavat lisää kulttuurin tuomaa hyvinvointia elämäänsä. Ryhmän ajatuksena on käydä porukalla yhdessä tutustumassa eri kulttuurikohteisiin. Katso lisätietoa https://www.vsfinfami.fi/ryhmat/ Juttutupa (60+)/ Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami Ryhmä on tarkoitettu senioreiden yhteiseen keskusteluun elämästä ja iän mukanaan tuomista muutoksista. Kysy lisää yhdistyksestä Lea Härö puh. 0400 871 481, lea.haro@finfamipirkanmaa.fi Isovanhempien ryhmä/ Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry Ryhmä on tarkoitettu isovanhemmille, joiden aikuisten lasten tai heidän puolisonsa mielenterveys- ja päihdehaasteet vaikuttavat yhteydenpitoon lastenlasten kanssa. Lisätietoja: Sari Nurminen puh. 040 544 3139, sari.nurminen@finfamipirkanmaa.fi Avoin vertaisryhmä ikäomaisille/ Savon mielenterveysomaiset – FinFami Ryhmä on tarkoitettu ikääntyneille omaisille, joiden läheinen oireilee tai sairastaa psyykkisesti. 1/2018 Lisätietoja ryhmästä antaa: Savon mielenterveysomaiset – FinFamin vastaava omaistyöntekijä Tiina Puranen p. 040 556 4292 tai tiina.puranen@omary.fi Ikääntyvien omaisten vertaistukiryhmä/ FinFami Satakunta ry Ryhmä on tarkoitettu yli 60-vuotiaille mielenterveysomaisille. Lisätietoa FinFami Satakunnasta www.finfamisatakunta.fi Omaisen ABC-kurssi/ Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset – FinFami Kurssi on tarkoitettu omaisille, joiden läheisen sairastumisesta on kulunut alle kaksi vuotta. Kurssille otetaan myös omaisia, joiden läheisen sairastumisesta on kulunut pidempi aika, mutta läheisen sairastumisen myötä tulleita tunteita ja kysymyksiä ei ole vielä käsitelty. Kysy lisää 23.3 mennessä: Katja Grönberg p. 040 455 2162 / katja.gronberg@omaisyhdistys.com Avoin ryhmä senioreille/FinFami Uusimaa ry Vertaistukiryhmä on tarkoitettu yli 65-vuotiaille omaisille. Ryhmä kokoontuu joka toinen viikko. Lisätietoja ryhmästä FinFami Uusimaan numerosta 09 686 0260 ma – to klo 9 – 15 välillä. Muut ikäihmisille soveltuvat tilaisuudet/ kaikki FinFami-yhdistykset Luennot, virkistystoiminta, kurssit, retket, vertaistukiryhmät, vapaaehtoistoiminta, Prospect-vertaistukiryhmä, omaiskahvila, harrastepiirit, tuetut lomat, ensitietopäivät, suunnitteluryhmät, kehittämistyöryhmä ja arviointityöryhmä. Toimintaa järjestetään monipuolisesti FinFami-yhdistyksissä ja itselle sopivaa toimintaa kannattaa tiedustella suoraan oman alueen yhdistyksestä. 23

Prospect opettaa elämänhallintaa ja vaikeiden tunteiden kohtaamista Prospectissa työskennellään omien tunteiden ja kokemusten äärellä. Psykoedukatiiviseen malliin ja vertaistukeen perustuva Prospect on eiterapeuttinen menetelmä, joka mahdollistaa syvällisten ja usein tunnistamattomienkin asioiden ja tunteiden käsittelyn. M ARJA-LEENA KARINEN toteaa Labyrintti-lehdessä (3/2014) ilmestyneessä kolumnissaan, että ehkä pahinta, mitä omainen voi itselleen tehdä, on jäädä yksin tunteidensa kanssa. Prospect-ohjaajana ja omaisena PirjoRiitta Viinikka tunnistaa tämän tunneturvattomuuden. Se vaikeuttaa päivittäistä arkea ja vaikuttaa koko elämän hallintaan. – Ennen kurssia tuntui, että asiat ja ajatukset ovat ympärilläni epämääräisenä ”pilvenä” ja nyt tuntuu, että ne ovat järjestyksessä yhdessä paketissa. Ryhmätyöskentelyn alussa rakennetaan yhteiset pelisäännöt. Ne sisältävät lähes aina luottamuksen, kunnioituksen ja vertaistuen teemat. Luottamus on ryhmän peruspilari, joka takaa turvallisuudentunteen muun muassa vaitioloja salassapitovelvoitteiden muodossa. Kunnioitus taas määrittää ryhmän tasa- PROSPECT-KURSSIN KESKEISENÄ TAVOITTEENA ON VOIMAANNUTTAA OMAISIA. Viinikalla on kuuden vuoden ohjaajakokemus ja hänen mielestään Prospect on ylivertainen malli omaisten hyvinvoinnin parantamiseksi. Prospectin avulla sairastuneen läheinen voi käsitellä rankkojakin kokemuksia ilman terapeuttisia menetelmiä. Prospect-kurssin keskeisenä tavoitteena on voimaannuttaa omaisia. Kurssi muodostaa prosessin, joka alkaa tutustumisesta ja tunteiden tunnistamisesta. Tästä jatketaan etsinnän ja erilaisten määrittelyiden kautta syvempiin pohdintoihin. Eheytyminen tapahtuu matkan edetessä oivallusten, uusien keinojen ja menetelmien oppimisen kautta. Kaaren loppupäässä katse luodaan tulevaisuuteen: uskalletaan miettiä toiveita, unelmoida ja löytää uusiakin voimavaroja arjen hallintaan. 24 vertaisuuden, oikeudenmukaisuuden sekä sen, että jokainen saa toimia omista lähtökohdistaan käsin. Ohjaajan tärkein viesti ryhmäläisille on, että jokaisen tarina ja jokainen kokemus on yhtä tärkeä. OMAISEN ARKI EROAA PERUSARJESTA sillä, että asiat näyttäytyvät usein epäselvempinä ja epävarmempina. Elämä on täynnä täyttymättömiä toiveita, pettymyksiä, tulkintoja, odotusta ja aika ajoin voimattomuuttakin. Silti omaisen arki sisältää myös toivoa, ainakin seesteisimpinä ja parempina aikoina. Syyllisyyden tunne kaikissa muodoissaan ja asteissaan on omaisen tunnekirjosta monesti vahvin ja yleisimmin esiintyvä. Se on myös yleensä tunteista vaikeimmin kohdattava. Syyllisyyden tunnetta käsitellään peruskurssilla useaan otteeseen. Prospect Plus -jatkokurssilla syyllisyydelle on lisäksi aivan oma osionsa. – Syyllistymisestä on läheisen sairastuessa ollut kaikista vaikeinta päästä yli. Kurssilla onneksi alkoi helpottaa. Tärkeää on oivaltaa tilan antaminen omille tunteille syyllistämisen sijaan: olenhan vain ihminen. Myös häpeä, suru ja viha liittyvät omaisen kokemusmaailmaan. Menetyksen kokemus seuraa usein mukana läpi koko elämän. Se saa kuitenkin uusia ja lohduttavia muotoja hyväksynnän ja ymmärryksen kautta. Ei ole poikkeuksellista, että erilaiset tapahtumat saavat tunteet palaamaan takaisin pintaan, vaikka ne olisi kertaalleen käsiteltykin. Sairauden mukanaan tuomaa menetyksen tunnetta on vaikea kantaa, sillä siihen sekoittuu usein tunnistamatonta häpeää ja joskus vihaakin. JOKAISEN TARINA JA JOKAINEN KOKEMUS ON YHTÄ TÄRKEÄ. Prospect tarjoaa mahdollisuuden uusien oivallusten syntymiseen ja taitojen kehittymiseen. Yksi taidoista on terve erillisyys. Kun kohtaamme sairastuneen, kohtaamme aina myös sairauden. Ihminen sairauden takana on tuttu läheinen, jonka olemme aiemmin oppi1/2018

– Parasta oli runsas vuorovaikutus, kokemusten jakaminen, voimavarakeskeisyys ja rento ilmapiiri. Kurssi oli merkityksellinen, tarpeellinen ja looginen kokonaisuus. Hyvät teemat läpi kurssin. Syvällinen, mutta käytännönläheinen. Mihin olisin eksynyt ilman Prospectia? neet tuntemaan. Prospectin aikana pohditaan sitä, miten omainen pystyisi näkemään sairauden erillisenä sekä itsestään että läheisestään. Eriyttäminen on ehkä haasteellisin asia, jota Prospectissa käsitellään. Tommy Hellsten määrittelee erillisyyden terveeksi omien rajojen tiedostamiseksi. Hän toteaa, että se on oman yksinäisyyden positiivista oivaltamista. Erillisyys on oman yksilöllisyyden arvostamista ja sen näkemistä, että oma elämä täytyy elää itse. – Olen oppinut elämän hallintaa – itseeni keskittymistä! Kokemuksesta tulee luonnollinen osa elämää, toteaa ryhmään osallistunut. PROSPECTISSA OPETELLAAN SANOMAAN ei ja kohtaamaan harhaisuutta. Siinä myös käsitellään selviytymistä, haetaan minätilaa ja tarkastellaan tukiverkostoja. Kurssilla pohditaan elämänhallintaa ja asetetaan toiveita tulevaisuudelle. Kaiken ei kuitenkaan tarvitse olla suurta. – Kun opin sen, että minun ei aina tarvitse olla sairastuneen tavoitettavissa, vapautti se minulle energiaa ja omaa tilaa. Omaisen ja sairastuneen suhde on usein tiivis. Tämän aihepiirin käsitteleminen on usein haasteellista niin ohjaajille kuin osallistujillekin. On vaikeaa elää todeksi sitä, että perheessä usein kaksi jäsentä muodostaa tietynlaisen symbioosisuhteen, johon muiden on vaikea tulla mukaan. Muut perheenjäsenet jäävät helposti ulkopuolisiksi omine pelon ja ahdistuksen tunteineen. – Nyt ymmärrän vasta, miksi sisarukset kiukuttelivat ja yrittivät saada itse huomiota. Olinhan elänyt täysin vain sairastunutta poikaani huomioiden ja tukien. Loppuarvioinneissa käy ilmi Prospectin oiva tapa olla ohjaava ja käytäntöön kytkeytyvä kokonaisuus. Osallistujat kertoivat oppineensa keinoja arjen haastavien tilanteiden kohtaamiseen. Prospectin avulla he myös kykenivät muuttamaan omaa ajatteluaan ja asennoitumistaan sekä saivat kerättyä voimavaroja oman arvokkaan elämänsä eheyttämiseksi. Prospect-ryhmiä toteutetaan seuraavissa FinFami-yhdistyksissä. Kysy lisää: Pohjanmaa/ Vaasa: Marja Österberg p. 044 0334 280 Uusimaa/ Helsinki: Taru Nyström p. 040 483 7983 Pirkanmaa/ Tampere: Juho Soukka p. 040 547 7619 Keski-Suomi / Jyväskylä: Pirjo-Riitta Viinikka p. 050 528 0030 Varsinais-Suomi/ Turku: Samuli Koskinen p. 044 793 9581 Kanta-Häme/ Hämeenlinna: Katja Grönberg p.040 455 2162 Satakunta/ Pori: Elina Uusivirta p. 044 5454 628 1/2018 TOIVO JA TULEVAISUUS OVAT VAHVASTI LÄSNÄ Prospectissa. Myös ohjaajan on hyvä tuoda esiin oman elämänsä tavoitteita ja unelmia. Hieman samoja teemoja sisältyy Prospect Plussassa käsiteltäviin omaisten oikeuksiin. Oikeuksissa muotoillaan seuraavasti: minulla on oikeus haluta, haaveilla, unelmoida ja kaivata. Tärkeitä omaisen tukiajatuksia ovat myös seuraavat: Minulla on oikeus olla ottamatta vastuuta toisten tunteista, tarpeista, arvoista, valinnoista tai käytöksestä. Minulla on myös oikeus olla syyl- TOIVO JA TULEVAISUUS – PROSPECT EDUSTAA MYÖS NÄITÄ NÄKYMIÄ. listämättä itseäni siitä, mitä toinen tuntee, ajattelee, valitsee tai tekee. Oman Prospect-matkansa alussa Viinikka oli ihmeissään. Päässä pyöri ajatuksia siitä, miten kurssi etenee ja mitä siellä voi puhua. Viinikka kertoo tunteneensa välillä helpotusta saatuaan vaikean asian kerrottua ja kuultuaan ratkaisuehdotuksia siihen. Ulospääsyn näkeminen ja hyväksynnän kokeminen olivat tärkeitä tekijöitä. Viinikka on saanut ryhmästä paljon ja toivoo, että on voinut omalta osaltaan auttaa muita. Omien kokemusten jakaminen ja toisten ajatusten kuuleminen olivat ryhmän suurta antia. Vaikka välillä omat ongelmat tuntuivat kovin monimutkaisilta, Viinikka on iloinen, että jatkoi kurssin loppuun asti. Parasta hänen mielestään oli kuitenkin itse ryhmä, jossa kaikki tunsivat toisensa ja pystyivät yhdessä pohtimaan asioita ja ajatuksia. Lainaukset on otettu Prospect-kurssien omaispalautteista. Teksti: Pirjo-Riitta Viinikka, Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry Kuva: Milka Alanen 25

KOLUMNI Anne Alakiuttu, projektikoordinaattori, FinFami Uusimaa ry Ikiomat Ikinuoret M KUVA: MARIKA FINNE inua pyydettiin kirjoittamaan kolumni jossa on sekä yhdistyksessä pitkään mukana olleita jäseniä että liittyen ikääntyvien kanssa tehtävään uusia mielenterveysomaisia. Haastavien elämäntilanteiden ja omaistyöhön. Ironista kyllä, kirjoitan huolien jakamisen lisäksi en voi olla mainitsematta sitä naurua tätä kolumnia Hullu ja iloa mitä tuo ryhmä tuo tullessaan Nuoruus -seminaatoimistolle. Erityiskiitos kiitos ryhmän rissa. Päivän puheenohjaajalle Railalle! aiheena on kohtaaminen. Omassa puheenResurssit ovat rajallisia ja tarvitsemme vuorossaan Helsingin kaupungin kulttoisia vertaiseksi myös yhteisön näkötuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi kulmasta. Ikääntyvien omaisten tukemiLaitio nosti esiin nuorten hyvään mielenseksi perustimme vuoden 2014 lopussa terveyteen liittyviä edellytyksiä. Hyvään Ikiomat-verkoston, joka kokoontuu elämään nuori tarvitsee kavereita, miele1-2 kertaa vuodessa. Sen tavoitteena kästä tekemistä ja kokemuksen siitä, että on vahvistaa ikääntyvien (60+) mielenon muille ihmisille tärkeä. Lisäksi hän terveysomaisten osallisuutta ja hyvintarvitsee kykyä asettautua toisen ihmisen vointia. Yhdessä koko FinFami-järjestön asemaan. FinFamin tehtävänä on mahdoltyöntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa listaa näiden tekijöiden toteutuminen iästä ideoimme uusia ja keräämme yhteen jo riippumatta. olemassa olevia ikääntyvien mielenterveMonessa yhdistyksessä ysomaisten tukemiseen suuntavoitteena on lisätä nuorten nattuja toimintamuotoja. MONET IKÄÄNTYVÄT OMAISET kohtaamisia osana yhdistyksen Tähän mennessä verkoston OVAT TOIVONEET VIRKISTYSTÄ JA toimintaa. Kuitenkin yhdissuurin anti on ollut yhdessä tyksemme kävijöistä suuri osa tekeminen ja hyvien toimintaVOIMAANNUTTAVAA YHDESSÄOLOA. on yli 60-vuotiaita. Tarvitsemmallien jakaminen. Esimerkiksi meko kohdennettua toimintaa ikääntyneiden lounastreffit ovat muun muassa nuorille, ikääntyville, miehille, naisille? Kyllä, jalkautuneet Uudenmaan lisäksi muihin FinFami-yhdistyksiin. tarvitsemme avointa, kaikille mielenterveysomaisille suunOlemme olleet mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa nattua toimintaa sekä kohdennettua toimintaa esimerkiksi valtakunnallisia omaispäiviä jo kahtena vuonna ja itse olen ikääntyville omaisille. saanut olla toteuttamassa kuvatyöpajaa yhdessä Pirkanmaan Olemme kysyneet jäsenistöltä toiveita toiminnan suhteen. vapaaehtoisten kanssa. Verkoston kautta olemme saaneet Monet ikääntyvät omaiset ovat toivoneet virkistystä ja myös koulutusta. Pirkanmaalla toteutettiin ikääntyvien hyvinvoimaannuttavaa yhdessäoloa. Tähän on pyritty vastaamaan vointitreenit yhdessä Suomen mielenterveysseuran kanssa. järjestämällä muun muassa retkiä, kursseja ja lounastrefKoulutukseen osallistui sekä vapaaehtoisia, että työntekijöitä. fejä. Uutena, tänä keväänä alkavana toimintana on IkinuorTulevaisuudessa toivomme lisää kumppaneita Ikiomattenpäivä, jossa tutkitaan yhdessä, mitä ikinuoruus on ja mitä verkostoomme! nuoruus on itsessä tänä päivänä. Lisää tietoa saat allekirjoittaneelta tai omasta yhdistyksesUudellamaalla on toiminut jo vuosien ajan senioriryhmä, täsi. 26 1/2018

Mielenterveys – ja päihdepalvelujen asiakasraativerkosto kokoontui joulukuussa Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasraativerkoston kokoontumisessa vaihdettiin ajatuksia raatityöskentelystä. T ampereella kokoontui viime vuoden joulukuussa mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasraativerkosto. Verkoston kokouksessa työryhmät käsittelivät asiakasraatien työskentelyn käytännön toteutusta, raatien tapaamisten sisältöä sekä raatien vaikuttavuutta ja sen arviointia. Verkostoon kuuluu jäseniä seitsemästä FinFamin jäsenyhdistyksestä. Lisäksi verkoston tapaamiseen osallistui muiden yhdistysten edustajia sekä Tampereen kaupungin edustaja. Raativerkoston kokoontumiseen joulukuussa osallistunut FinFami EteläPohjanmaan toiminnanjohtaja Päivi Penttilä kertoo, että raativerkoston kokoontuminen toi uusia ideoita ja ajatuksia asiakasraatityöskentelyyn. FinFami Etelä-Pohjanmaa on osallistunut Seinäjoella toimivan asiakasraadin työskentelyyn alusta alkaen. – Raativerkoston kokoontumisessa oli kiinnostava kuulla muiden paikkakuntien asiakasraatien edustajien kokemuksia ja ajatuksia raatityöskentelystä, Penttilä kertoo. Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami on perustanut seitsemän asiakasraatia ympäri Suomea. Mallina raadeille toimii keskusliiton ja Omaishoitaja ja läheiset -liiton Opastava-hankkeen Turun omaishoidon asiakasraati ja Tampereen kaupungin perustama mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasraati. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakasraadeissa idea on, että päihde- ja mielenterveyspalvelujen käyttäjät ja heidän omaisensa osallistuvat heille suunnattujen palvelujen kehittämiseen. Tämä mahdollistaa suoran keskustelun palveluntarjoajien ja käyttäjien välillä. Raatien jäsenistössä on edustettuna alan järjestöjä, palveluntarjoajia ja kaupungin päätöksentekijöitä. Raatitoiminnan perusteella raadit tekevät kehittämisehdotuksia palveluihin. Asiakasraadin tarkoituksena on kuunnella asiakkaiden kokemuksia ja tuoda näin heidän näkökulmansa palveluiden kehittämiseen. – Muilla paikkakunnilla toimivien asiakasraatien kokoonpanoa, työskentelytapoja ja käytännön asioiden järjestelyä on kiinnostavaa peilata oman paikkakunnan työskentelyyn. Tämä luo uusia ideoita ja ajatuksia oman työskentelyn tueksi, hän jatkaa. Seinäjoelle vuonna 2016 perustetun asiakasraadin kokoontumisissa on pohdittu keinoja muun muassa siihen, miten ammattilaiset voivat kohdata mielenterveyskuntoutujan ja tämän omaisen. Asiakasraativerkoston tapaamisen pohjalta ollaan kokoamassa asiakasraatien työkalupakkia. Työkalupakin suunnittelusta vastaa palvelumuotoilija Markku Nurminen yhdessä keskusliiton asiantuntija Erkka Öörnin kanssa. Asiakasraadeille suunnattu työkalupakki on kolmiosainen: ensimmäinen osa koostuu käytännön raatioppaasta, jossa neuvotaan, miten asiakasraati perustetaan ja miten sen toimintaa pyöritetään. Toinen osa sisältää käytännön työkaluja raatityöskentelyn tueksi. Kolmanteen osaan kootaan konkreettisia ideoita ja toimintamalleja, joita asiakasraadissa voidaan ideoida ja työstää eteenpäin. FinFami Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Päivi Penttilä toivoo asiakasraatien työkalupakin auttavan raatityöskentelyä. Työkalupakin on tarkoitus valmistua kevään aikana. Teksti: Johanna Jussila 1/2018 27

KOLUMNI Johanna Warius, asiantuntija, maahanmuuttajatyö/FinFami ry Ikääntyneen, maahanmuuttajataustaisen omaisen kengissä K KUVA: MARIKA FINNE uvittele, että olet eläkeiässä oleva insinööri, joka ollut halu turvata lapsille paremmat tulevaisuudenmahdollion asunut Kiinassa parikymmentä vuotta. Muutit suudet kuin mitä itsellä on ollut. Jos lapsi sitten sairastuukin sinne töiden perässä kumppanisi ja kolmen mielen sairauteen, voivat tämänkaltaiset odotukset merkitä lapsenne kanssa, jotka ovat jo aikuistuneet. Olette erityisen suurta surua ja huolta vanhemmalle. rakentaneet elämän Kiinaan, eikä Suomeen paluu Jos lähtökohta on se, että lapsissa on tulevaisuus ja oma ole ajankohtainen. tilanne on vähemmän tärkeä, niin on Nuorin lapsistasi on pidemmän aikaa selvä, että omainen ei ole ensi sijassa voinut psyykkisesti huonosti ja vasthakemassa tukea omaan jaksamiikään paikallinen lääkäri on päätynyt seensa. Lisäksi tarjolla olevien palvediagnoosiin, joka vastaa vaikeaa luiden tuntemus on maahanmuuttamasennusta länsimaisessa lääketiejilla keskivertoa heikompaa. Vaikka teessä. Hoitomuodoiksi tarjotaan tietoa olisikin, niin monessa maahanakupunktiota ja ruokavaliota, joka muuttajayhteisössä mielenterveyden tasapainottaa chi-energian virtausta haasteisiin liittyvät tabut ja stigmat kehossa. Miten reagoit? Tekeekö mieli estävät avun hakemisen sekä kuntouottaa puhelin käteen ja soittaa lähimtujalle että omaiselle. Omaisjärjestöjen pään länsimaiseen klinikkaan? Tai jopa olisikin tärkeä pyrkiä tavoittamaan viedä lapsi Suomeen saamaan hoitoa? ja tarjoamaan tukea kaikenikäisille Vastaavan tilanteen edessä on moni maahanmuuttajataustaisille omaisille. Suomessa asuva maahanmuuttajatausTutkimukset osoittavat, että niin taisen mielenterveyspotilaan omainen. ikäihmiset kuin maahanmuuttajatkin Uuden kotimaan hoitomuodot kokevat muuta väestöä enemmän tuntuvat vierailta, eikä niiden tehoon yksinäisyyttä. Ihmisellä, joka kuuluu luoteta. Jos sairastuneen läheinen näihin molempiin ryhmiin, on vielä on lisäksi ikääntynyt ja viettänyt todennäköisemmin heikot sosiaaliset suuren osan elämäsverkostot. Kun tähän tään edellisessä kotilisästään omaistilanne, OMAISJÄRJESTÖJEN OLISI TÄRKEÄ PYRKIÄ TAVOITmaassa, on omat käsipiirtyy kuva kuormitTAMAAN JA TARJOAMAAN TUKEA KAIKENIKÄISILLE tykset mielenterveytavasta ja yksinäisestä MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE OMAISILLE. destä todennäköisesti elämäntilanteesta. vahvasti kytköksissä Tiedämme, että lähtömaan kulttuuriin. Ei ole helppoa luottaa itselleen rakasta vertaistuessa on valtava voima, mutta se ei lämmitä henkilöä, ihmistä vieraan järjestelmän hoiviin. joka ei ole ikinä kuullutkaan vertaistuen mahdollisuudesta – Ikääntynyt, maahanmuuttajataustainen mielenterveystai jolle sitä ei ole tarjolla kielellä, jonka hän hallitsee. Mitä omainen kokee luonnollisesti monia samoja haasteita kuin vähemmän sosiaalisia kontakteja, sen pienempi on todennäköivaltaväestöön kuuluva ikääntynyt omainen. Häpeä, syyllisyyden syys saada tietoa tarjolla olevista palveluista. tunteet, huoli omasta jaksamisesta sekä murheet sairastuneen Tarvitaan väyliä, joiden kautta tavoitetaan ikääntyneitä, läheisen pärjäämisestä oman poismenon jälkeen koskevat yhtä maahanmuuttajataustaisia omaisia. Kuulin ilokseni vastikään, lailla maahanmuuttajataustaisia omaisia. että Käpyrinne ry on saanut rahoituksen, jonka avulla voidaan On myös tekijöitä, jotka koskettavat erityisen paljon juuri perustaa Helsinkiin toimintakeskus ikääntyneille maahanmuutikääntyneitä, maahanmuuttajataustaisia mielenterveysomaisia. tajille. FinFamin olisi mielekästä tehdä tämän keskuksen kanssa Usein maahanmuuttajaperheissä laitetaan toivo perheen lapsiin. yhteistyötä ikääntyneiden, maahanmuuttajataustaisten mielenHeillä on paremmat edellytykset oppia uusi kieli, kouluttautua terveysomaisten tukemiseksi. ja työllistyä kuin iäkkäimmillä maahanmuuttajilla. Monesti Pidetään huolta, että kukaan omainen ei jää huoliensa kanssa kuulee kerrottavan, että keskeinen syy kotimaasta lähtöön on yksin. 28 1/2018

Maahanmuuttajatyttöjen graffitityöpajassa oli luomisen iloa Maahanmuuttajataustaisille tytöille suunnattu graffitityöpaja toteutettiin hiihtolomalla helmikuun lopussa. Luovaa toimintaa painottaneen, kaksiosaisen työpajan aikana keskityttiin oman äänen löytämiseen ja ilmaisemiseen graffititaiteen kautta. F inFamissa viime syksynä käynVierinen kertoi graffititaiteen historiteosta. Tämä osio toteutettiin nuorten nistyneen AGORA-projektin asta ja nykytilasta sekä opasti osallistujia toimintakeskus Hapessa, joka tarjosi tilat tavoitteena on tukea pakooman graffitinimimerkin valitsemiseen ja ulkoseinän yhteisen teoksen maalaalais- ja maahanmuuttajatausja luonnostelemiseen. Lisäksi työpajassa mista varten. taisten henkilöiden ja heidän esiteltiin FinFamin toimintaa. – Osallistujat saivat itse valita, mikä perheidensä hyvinvointia taiteen ja Hauska bonus ja huikea yllätys oli, kun viesti seinälle maalattaisiin ja voittajaksi luovuuden keinoin. Helmikuun lopussa taiteilija itse vieraili ryhmän luona. EGS nousi rasisminvastainen viesti #noraprojekti toteutti yhdessä Helsingin ei esiinny julkisuudessa oikealla nimelsism. Kirjoitusmuodoksi valikoitui Taidehallin kanssa graffititaidetyöpajan lään tai kasvoillaan, vaan pitää henkitarkoituksella rasism (yleisemmin englan12–18-vuotiaille maahanmuuttajataustailöllisyytensä salassa. Tällä kertaa taiteiniksi racism), koska tytöt maalasivat sille tytöille. mieluummin kiekurakirAGORA-projekti jaimen S kuin C:n, kertoo tekee yhteistyötä eri työpajan suunnitellut ja kulttuuritoimijoiden ohjannut Viivi Vierinen. kanssa taide-elämysten – Yksi graffititaiteen tarjoamiseksi kohdemonista vahvuuksista on ryhmälle. tällainen luova vapaus, – Taidehalli haluaa Vierinen jatkaa. tarjota mahdollisuuksia Graffitityöpaja oli usean taiteen kokemiseksi osallistujan hiihtoloman ryhmille, jotka perinkohokohta. Runsaista teisesti käyttävät kultmiinusasteista huolimatta tuuripalveluita vain tytöt työskentelivät sisukvähän. Kun AGORAkaasti ulkoilmassa tehdyn projektin työntemaalauksen parissa. kijä Johanna Warius – Unelmanani on ollut otti yhteyttä ja ehdotti päästä tekemään graffiteja, yhteistyötä FinFamin joten tämä työpaja oli minusta OSALLISTUJAT SAIVAT ITSE VALITA, kanssa, halusimme heti aivan super, kertoi yksi osalMIKÄ VIESTI SEINÄLLE MAALATTAISIIN mukaan, kertoo Taidehallin listujista. tuottaja Birgitta Orava. – Aion seuraavaksi kokeilla JA VOITTAJAKSI NOUSI Työpajan ensimmäinen maalaamista yksin tai kaveRASISMINVASTAINEN VIESTI päivä alkoi räätälöidyllä reiden kanssa. Sain Viiviltä #NORASISM. opastuksella Suomen kartan, johon on merkitty tunnetuimman graffititaiHelsingin luvalliset graffiteilijan EGSin Writing My Diary -näytte- lija halusi kuitenkin tulla paikan päälle tipaikat. Haluan olla varma, etten tee lyssä. Näyttely oli yksi Taidehallin viime tervehtimään kasvotusten tulevia taiteilimitään sääntöjenvastaista. aikojen suosituimpia. joita ja vastaamaan heidän kysymyksiinsä. Tämän jälkeen taidekonservaattori, Toisena työpajapäivänä osallistujat Teksti: Johanna Warius graffititaiteilija ja työpajan ohjaaja Viivi pääsivät maalaamaan spraymaaleilla omaa Kuva: Marika Finne 1/2018 29

KOLUMNI Marja-Leena Virkki, Prospect-kouluttaja, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry Vuodet vierivät – ja ne vaativat ikääntyvältä omaiselta yhä enemmän M KUVA: EMILIA AAKKO e vanhenevat Australiassa asuessani toimin omaiset olemme Silver Chain -ketjussa, jossa yleensä huolisapu läheiselle annettiin ketjussa: samme siitä, omaishoitaja pääsi virkistäytymään mitä tapahtuu esimerkiksi kauppaan, kampaaläheisillemme moon, kylpylään tai omien harrassen jälkeen, kun emme enää jaksa tusten pariin, vaikka vain päivän tai kykene heitä auttamaan. Monet ajaksi. Vapaaehtoinen oli kotona huolehtivat puolisoistaan tai aikuipotilaan kanssa ja puhelinyhteys sista lapsistaan. On suunnattoman toimi, jos tarvittiin esimerkiksi vaikeaa löytää tapaa, jolla voi tätä sairaanhoitajaa. Sairaanhoitaja tuli huolten sumaa vähentää. Hän, joka paikalle viidessä minuutissa. Loistähän ratkaisun kehittää, on kyllä aikatavaa toimintaa. moinen mestari. Myös erilaiset päivätoiminnan Haastan kaikki yhdistyksissä keksikeskukset voisivat tukea mielentermään keinoja siihen, mitä apua ja veysomaisen omaa aikaa. Mielestukea me ikääntyvät omaiset voisimme täni olisikin hyvä kehittää yhteistyötä saada. Vanhenevilla omaisilla on usein potilasjärjestöjen kanssa. Olisiko itsellään monia eri sairauksia ja lääkisiinä mitään ideaa? tyksiä. Jo arjen askareista kuten siivoaTässä muutamia ideoita tulevaan. misesta, taloustöistä tai pyykinpesusta Ikääntyminen vaatii yhä enemmän selviäminen on rasittavaa. omaiselta itseltään, eikä Samaan aikaan myös huoli läheisestä suinsairastunut läheinen kaan paranna tilannetta. haluaa huomiomme. Toivon teille kaikille Emme osaa tai halua vuosiin valoa, kevätHAASTAN KAIKKI YHDISTYKSISSÄ KEKSIMÄÄN päästää irti "hoitotyöstä", talven iloa ja riemua, KEINOJA SIIHEN, MITÄ APUA JA TUKEA ME sillä koemme olevamme hyvää terveyttä sekä IKÄÄNTYVÄT OMAISET VOISIMME SAADA. tärkeitä. Totta kai sitä tasapainoa elämän myös olemme, mutta karikkojen keskelle. itsemme kustannuksella. Kehittäkää keinoja, Esimerkiksi uskalsin vasta tammikuussa mennä jalkahoitoon, joilla teitä voisi auttaa ja tukea. Vinkkejä voi aina antaa oman vaikka olin siitä unelmoinut jo pitkään. Kaiken jälkeen talous yhdistyksen työntekijöille, rohkeasti vain. Tiedän, että ideoita on usein niin retuperällä, että se estää monet hyvät, oman on. hyvinvoinnin edistämiseksi tarkoitetut aikeet. 30 1/2018

Suora puhe ja läheisen jaksamisen tukeminen voivat selättää rahapeliongelman Julkinen, ongelmalliseen rahapelaamiseen liittyvä keskustelu on lisääntynyt viimeisen vuoden aikana. Keskustelun lisääminen perheissä ja läheistyössä on kuitenkin vasta alkamassa. Tärkeää on tieto siitä, että tämän vaietun, koko perhettä koskevan ongelman voi peitota. M ielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami sekä ongelmallisesti rahapelaavia ja heidän läheisiään tukeva Sosped säätiön Pelirajat’on aloittivat yhteistyön kesällä 2017, kun FinFamin edustaja toimi ohjausryhmän jäsenenä Pelirajat’on -toiminnan tutkimuksessa, joka on yksi Suomen tähän asti laajimpia laadullisia rahapelaamista käsitteleviä tutkimuksia. Tutkimuksessa tutkittiin sellaisia merkityksellisiä kohtaamisia, jotka ovat auttaneet ongelmallisesti rahapelaavia joko vähentämään rahapelaamista tai hakeutumaan avun piiriin. Läheiset olivat selvästi näiden kohtaamisten pääosassa. Ongelmallinen rahapelaaminen: Vuoden 2015 tietojen mukaan noin 80% suomalaisista on pelannut rahapelejä viimeisen vuoden aikana. Ongelmallisesti rahapelaavia on tällä hetkellä yli 3 % aikuisväestöstä. Rahapelaaminen on siis ongelmallista noin 130 000 henkilölle. Vuoden 2017 ja tammikuun 2018 histä 38%). Haastateltavat edustivat kaikaikana haastateltiin Pelirajat’on -vertaiskia yhteiskuntaluokkia, ääripäät mukaan ryhmien osallistujia 17 eri paikkakunlukien. nalla. Ryhmähaastatteluihin osallistui Ongelmallisen rahapelaamisen yksi yhteensä viisi läheistä ja 124 rahapelaajaa. haaste on sen kokonaisvaltaisuudessa. Peleinä olivat erilaiset rahapelit kuten kolikko-, netti-, PELAAMISEEN LIITTYY USEIN kasino- ja vedonlyöntipelit. Valtaosassa tapauksista rahapelaaja ja läheinen kärsivät jonkinlaisista mielenterveyden ongelmista, joita mm. stressi, huoli, velat ja puhumattomuus aiheuttavat. Ongelmallinen rahapelaaminen vaikuttaa lievimpien arvioiden mukaan 3-7 henkilöön. VASTAAJIEN PROFIILI ANTAA SELKEÄN kuvan siitä, ettei ongelmallinen rahapelaaminen katso ikää, sukupuolta tai yhteiskuntaluokkaa. Rahapelaajista noin kolme neljästä oli miehiä ja kaikista vastaajista runsas 40% oli iältään yli 45-vuotiaita (naisista 54%, mie- 1/2018 MIELENTERVEYSONGELMIA, LIIALLISTA ALKOHOLIN KÄYTTÖÄ JA PELAAMISEN KESTON MYÖTÄ LISÄÄNTYVIÄ TALOUDELLISIA ONGELMIA. Pelaamiseen liittyy usein mielenterveysongelmia, liiallista alkoholin käyttöä ja pelaamisen keston myötä lisääntyviä taloudellisia ongelmia. Pelaajista 76%:lla 31

TUNNISTA JA PUHU • Mahdolliseen rahapeliongel- maan liittyvien oireiden tunnistaminen: Stressi, unettomuus, ahdistus, ärtyneisyys, pelaamista puhumisen välttely, valehtelu pelaamisesta, summien vähättely, rahan puute, laskujen salailu, poikkeukselliset menot ja rahaan liittyvä selittelevä käytös. • Keinoja käsitellä pelaamista (tieto, ratkaisukeskeisyys ja syyttelyn välttely): Jos epäilet omaa tai läheisesi peliongelmaa, hae ensin tietoa. Kysy tämän jälkeen pelaajalta mahdollisimman suoraan asiasta eri tavoin. Uskalla myös kertoa, miltä sinusta itsestäsi tuntuu. Varaudu konfliktiin ja selittelyyn, koita ymmärtää pelaajaa, mutta älä usko kaikkia oudolta tuntuvia selityksiä. Vältä miksi-kysymyksiä tai syyttelyä, koska ne voivat vain ruokkia pelaajan valehtelua ja totuuden myöntämistä. Uskalla pyytää tiliotteita tai todisteita rahan käytöstä. Älä lainaa rahaa ja varmista, että pelaaja ei pysty pelaamaan lisää. Luottotietojen menettäminen voi olla positiivinen asia, koska pelaaja ei voi näin lainata lisää. Pidä läheisenä huoli omasta jaksamisestasi. Lisätietoa rahapeliongelmasta: www.pelirajaton.fi, www.peluuri.fi sekä www.peliklinikka.fi Pelirajat’on järjestää kevään aikana Oulussa, Tampereella ja Turussa kolmen illan keskustelusarjan läheisille. Illoissa pohditaan rahapeliongelmaa ilmiönä, sen vaikutuksia ihmissuhteisiin sekä tuki- ja apukeinoja läheisille. Lue lisää ja ilmoittaudu: http://pelirajaton.fi/ vertaistuki/tilaisuudet/. 32 oli ollut pelaamiseen liittyviä itsetuhoisia ajatuksia ja 12% oli yrittänyt itsemurhaa pelaamisen takia. Vastaajien ongelmallinen pelaaminen oli kestänyt useimmiten runsaat kahdeksan vuotta. Vastaajilla oli kertoi, miten lähipiiri oli saattanut ”aavistella jotakin”. Silti he olivat vaienneet asiasta joko täysin tai antaneet pelaamiseen liittyviä pieniä huomautuksia, kuten ”pelaat aika paljon”. Näissä tapauksissa pelaaminen ei vähentynyt, RAHAPELIONGELMASTA TOIPUMINEN koska asioiden todellinen mittakaava ei missään JA IHMISSUHTEIDEN PARANTUMINEN vaiheessa paljastunut. VOI TAPAHTUA VAIN PELAAMISESTA Nyrkkisääntö on, että PUHUMALLA, HÄPEÄSTÄ HUOLIMATTA. vaikka läheinen olisi nähnyt ongelmallisesti keskimäärin 41 000 euroa pelivelkaa, ja pelaavan henkilön pelaavan, hän on lähes useat parisuhteet sekä avioliitot olivat varmasti nähnyt vain jäävuoren huipun. päättyneet pelaamisen ongelmallisuuden Ongelmallisesti rahapelaava ei puhu paljastuttua. Toisaalta monet suhteet tappioistaan, eikä paljasta tai edes välttämyös säilyivät. Avaintekijänä oli tällöin mättä tunnista, miten laajasti pelaaminen suoruus, empatia ja ratkaisukeskeisyys. hallitsee hänen ajatuksiaan ja toiminYhtä tärkeää kuin ongelmallisen pelaa- taansa. misen ja sen seurausten ymmärtäminen, Ongelmasta puhuminen vaikutti on puhumisen kulttuurin muuttaminen. olevan vaikeinta iäkkäimmille henkiKaikille vastaajille yhteistä oli se, että löille. Kuitenkin heitä ja nuorempia olisi kukaan, pelaaja mukaan lukien, ei tiennyt tärkeää rohkaista puhumaan. Se, että tai ymmärtänyt pelaamisen vakavuutta ”ei ole koskaan ollut hyvä puhumaan” pelaamisen aikana. Häpeä ja kasvava tai ”toinen äksyilee”, eivät ole syitä olla velkataakka ruokkivat tarinoissa kaksoispuuttumatta selvään ongelmaan. elämän kulttuuria, jossa pelaajat saatTotuuden puhuminen omasta huolesta toivat salailla, valehdella ja vältellä pelaasuoraan, empaattisesti ja tarpeen tullen misesta puhumista kaikin keinoin. lujasti, voi pelastaa hyvinkin paljon. Kun pelaaminen sitten alkoi paljastua, Kun ongelma on kartoitettu kokonaan, se tapahtui useimmiten kiinni jäämisen pelaaja saanut apua ja mahdollinen pelaakuten maksamattoman vuokran tai yllätmisen jatkaminen ehkäisty, läheisen olisi tävän ulosottotoimiston kirjeen kautta. tärkeää keskittyä omaan jaksamiseen ja Välillä paljastuminen tapahtui myös hyvinvointiin. pelaajan itsensä puheeksi ottamana. SEKÄ HAASTATELLUT LÄHEISET ETKOSKA RAHAPELAAMISEEN LIITTÄ PELAAJAT KEHOTTIVAT läheisiä TYVÄT ONGELMAT kuten velka, pika- pitämään huolta omasta jaksamisestaan. vipit ja mielenterveysongelmat eivät ole Lisäksi läheiset olisivat toivoneet saavansosiaalisesti hyväksyttyjä ja ilmiöstä tiede- sa tukea, ymmärrystä ja tietoa rahapelaatään yleisesti melko vähän, aiheeseen liit- misesta. tyy paljon häpeää. Tutkimusaineisto kuTietoa on kuitenkin tarjolla vaihtelevaa selvästi pelaajan omaa häpeää suhvasti. Mielenterveysomaisten keskusliitto teessa muihin ja itseensä, mutta myös lähipiirin häLÄHEISEN JAKSAMISEN TUKEMINEN peää suhteessa pelaajaan. OLISI OLTAVA YHTÄ TÄRKEÄÄ KUIN ITSE Olipa kyse sitten pelaajasta itsestään tai läheisesPELIONGELMAN KATKAISEMINEN. tä, ongelmallisesta rahapelaamisesta toipuminen ja ihmissuhteiden – FinFamin jäsenyhdistysten ammattiparantuminen voi tapahtua vain pelaami- laisille tekemässä kyselyyn osallistui 24 sesta puhumalla. vastaajaa. Heistä vain joka viides kertoi Pelaamisesta puhumiseen liittyvä häpeä saaneensa rahapelaamiseen liittyvää ilmenee kahdella tasolla: täytenä puhuperehdytystä. Sen sijaan 70% vastaajista mattomuutena ja totuuden välttelynä kertoi, että heidän yksikössään on rahatai kyvyttömyytenä puhua pelaamisesta pelaamiseen liittyvää materiaalia. Rahasuoraan. Usein pelaaja on valehdellut pelaamiseen liittyvät esitteet eivät kuitentai systemaattisesti vältellyt puhumista. kaan yksin auta. Melkein 60% vastaajista Kuitenkin noin kolmannes vastaajista sanoi, etteivät he olleet varmoja, osaisi1/2018

Teksti: Miikka Vuorinen, Sosped Säätiö Kuva:Pixabay Hullu Nuoruus 2.0 -kehittämispäivillä puhuttiin nuorten kohtaamisesta KUVA: MARIKA FINNE vatko auttaa/ eivät osanneet auttaa rahapelaajaa. Kun kyse oli rahapelaajan läheisestä, suhdeluku oli päinvastainen. Jopa 75% ammattilaisista kertoi tietävänsä, miten ongelmallisesti rahapelaavan henkilön läheistä tulisi tukea. Neljä viidestä vastaajasta kertoi tietävänsä, mihin ohjata ongelmallisesti rahapelaavan henkilön. Läheistyöntekijöiden vastaukset ovat linjassa rahapelaajien haastattelujen kanssa. Vaikka pelaamiseen liittyvää materiaalia on tarjolla, ymmärrystä ongelmallisen pelaamisen problematiikasta ei ole riittävästi. Lisäksi ammattilaiset ohjaavat rahapelaajan usein herkemmin eteenpäin sen sijaan, että yrittäisivät ensin itse auttaa heitä. Myös rahapelaajien läheiset kertoivat enimmäkseen vastaavanlaisista kohtaamisista hakiessaan apua itselleen. Ammattilainen voi tukea pelaajaa ja läheistä parhaiten empatialla, ymmärryksellä ja tarjoamalla tietoa. Miksi-kysymysten sijaan ammattilainen voi tukea pelaajaa empatialla, rohkaisemalla häntä puhumaan mahdollisimman avoimesti ja varmistamalla avun katkeamattomuuden. Ilman tukea pelaamisen jatkumisen riski kasvaa. Rahapeliongelmaan liittyvä keskustelu muuttuu samaan aikaan asenteidemme ja kasvavan ymmärryksen kanssa. Olennaista on, että rahapeliongelmaa on hyvin vaikeata lopettaa ilman lähipiirin tukea. Läheisen jaksamisen tukeminen olisikin oltava yhtä tärkeää, kuin itse peliongelman katkaiseminen. FinFami kokosi yhteen nuorisotyön ammattilaisia Hullu Nuoruus - nuorisotyön kehittämispäiville. Jo toisen kerran järjestetyt päivät pidettiin 15.16.2.201 Kulttuuriareena Gloriassa. Päivien aiheena oli nuorten kohtaaminen. M iksi nuoret eivät koe tulevansa kohdatuiksi? Missä kohtaamisissa mennään pieleen? Miksi nuoruutta on niin vaikea kohdata? Mitä on inhimillinen kohtaaminen? Näitä kysymyksiä pohtimassa oli laaja kirjo nuorisotyön ammattilaisia. Päivien pääpuhujina olivat psykoterapeutti Maaret Kallio, filosofi Markus Neuvonen, tutkija Sanna Aaltonen sekä yksinäisyystutkija Nina Junttila. Lisäksi päivät pitivät sisällään työpajoja, verkostoitumista ja kohtaamisia sekä Mental Beauty Recordsin artistien esityksiä ja Narrin näyttämön nuorten teatteri-/tanssiesityksen Mistä sinä et puhu? Päiville osallistui yhteensä noin 150 henkeä. Päivien pääjärjestäjinä olivat Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin Mieletön Mahdollisuus -projekti ja Agora-projekti, FinFami Uusimaan Space!projekti sekä Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFamin Moip!-projekti. Tapahtuman pääyhteistyökumppanina oli Helsingin nuorisoasiainkeskus. 1/2018 33 Labyrintti 1/8 ilmo 18b.indd 1 7.2.2018 21.24

KOLUMNI Jani Toivola, kansanedustaja Mitä jos särö itsessäni voisikin muodostua väyläksi kohti muita ihmisiä? O KUVA: VEIKKO KÄHKÖNEN lin jo useamman kuukauden pyörittänyt ympärilläni ajattelevat uupumuksestani ja masennuksestani. mielessäni yhtä ja samaa kysymystä: mistä En joutunut kannattelemaan sen suhteen ylimääräistä häpeää. tietää, ettei enää jaksa? Maailman yksinEn joutunut tekemään valintaa vaikenemisesta ja kaiken kertaisin kysymys, johon en kuitenkaan kantamisesta yksin. osannut vastata. Tätä kaikkea tapahtuu edelleen Järjellä ajatelmonille. Siksi puhuminen on niin tuna kaikki merkit viittasivat siihen, valtavan tärkeää. etteivät asiat olleet kunnossa. Ei Puhumiseen liittyy myös toipuelämän tältä kuulunut tuntua. Ei edes miseni isoimmat opit. Kun kerroin ruuhkavuosien. julkisesti jääneeni sairauslomalle, Milloin on uskallettava katsoa sain valtavasti viestejä ihmisiltä, todellisuutta silmiin, sen sijaan, että jotka olivat käyneet läpi vastaavaa yrittäisi todistella itselleen tai ympätai elivät tuon kaiken keskellä juuri ristölle kaiken olevan mahdollista? nyt. He jakoivat rohkeasti ja avoiHaluammeko tosiaan elää niin äärimmesti omia tarinoitaan ja samalla milleen viritetyssä yhteiskunnassa, sanoittivat minulle, mistä oli kyse ja että kynnys astua sivuun muodostuu mitä olisi mahdollisesti edessä. kohtuuttoman korkeaksi? Muiden ihmisten kokemusten Lopulta päätin, että en halua enää kautta opin, miten pitkän ajan odottaa huomiseen ja katsoa päästoipuminen voi viedä ja että tuo enkö vielä sängystä ylös. Riski oman aika kannattaa ottaa ja hoitaa elämäni ja perheeni hyvinvoinnin itsensä kuntoon. Opin myös, ettei suhteen oli liian suuri. Vaikka minulla ollut hätää ja että en ollut voimani olivat loppumaisillaan, yksin. Opin, että kirkkaampia AVOIMUUS JA TOISTA jostain löytyi vielä kirkas oivallus päiviä olisi vielä tulossa. Opin, IHMISTÄ KOHTI KULKEMINEN siitä, että minun täytyy itse puolustaa etten ollut huono vanhempi ja perheeni hyvinvointia. että oli arvokasta uskaltaa asettaa KANNATTAVAT AINA. Menin lääkäriin ja jäin välittömästi oma ja tyttäreni hyvinvointi kaiken sairauslomalle. Päätin olla asiasta avoin työni julkisen luonmuun edelle. teen vuoksi. Salailu tai peittely ei tuntunut oikealta. Omaan Opin myös, että töihin paluun kanssa pitää olla varovainen korvaani se heijasteli kaikuja vanhasta maailmasta, jossa valta ja että omia tapojaan kannattaa tarkastella. Kannattaa miettiä, ja uskottavuus ovat loputonta kestävyysjuoksua hinnasta riipmitä voin tulevaisuudessa tehdä toisin, jotta en sairastuisi pumatta. Vallan kulttuuria, jossa säröt ja kaatumiset paljasteuudestaan. taan korkeintaan vuosikymmeniä myöhemmin muistelmissa. Kun syksyllä 2017 palasin takaisin töihin, kannoin mukaOlin lopulta sivussa puoli vuotta. Huomattavasti pidemnani kaikkia saamiani tarinoita. Ne auttavat minua myös pään kuin olisin ikinä osannut ajatella tuona joulukuisena tänään asettamaan itselleni lempeitä rajoja. Ne muistuttavat, päivänä kävellessäni lääkäriin. että oma hyvinvointi on tärkeintä. Ennen kaikkea ne muistutTänään voin todella hyvin. Olen omassa tilanteessani tavat siitä, että avoimuus ja toista ihmistä kohti kulkeminen monella tavalla etuoikeutettu. Pääsin hoitoon heti. Sain sairakannattavat aina. Siellä ovat tuki ja kanssakulkijuus. Irtaantuuslomaa niin paljon kuin tarvitsin. Sain toipua rauhassa. Olen minen häpeästä. etuoikeutettu myös siinä suhteessa, että omassa elinpiirisTarinan ei aina tarvitse olla julkinen. Samaa avoimuutta säni olemme opetelleet olemaan avoimia omista kokemuksisvoimme harjoitella joka päivä omassa yhteisössämme. Kohti tamme ja tunteistamme niin hyvässä kuin pahassa. kulkemisessa on inhimillisyyttä. Se mikä näyttää säröltä, En joutunut pelkäämään tai puntaroimaan, mitä ihmiset voikin muodostua väyläksi kohti muita ihmisiä. 34 1/2018

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: Meritullinkatu 4 B 10 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen puh. 040 776 5911 pia.hytonen@finfami.fi Kehittämispäällikkö Riika Hagman-Kiuru puh. 045 800 4903 riika.hagman-kiuru@finfami.fi Viestintävastaava Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Asiantuntija, vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen Vaula Ollonen puh. 0400 274 624 vaula.ollonen@finfami.fi Asiantuntija, yhdistyshallinto Arto Bäckström puh. 045 642 8510 arto.backstrom@finfami.fi Asiantuntija Erkka Öörni puh. 045 844 0150 erkka.oorni@finfami.fi Asiantuntija, Lapset ja nuoret Sanna Huhtonen puh. 045 184 7009 sanna.huhtonen@finfami.fi HELSINKI: www.finfamiuusimaa.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 info@finfamiuusimaa.fi PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry. Isolinnankatu 16 (Satakunnan Yhteisökeskus), 28100 Pori puh. 044 303 6282 toimisto@finfamisatakunta.fi PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com SALO: www.finfamisalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 toimisto@finfamisalo.fi HÄMEENLINNA: www.omaisyhdistys.com FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rak. 2, h. 117 13100 Hämeenlinna SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Kauppakatu 11 A 4, 2. krs, 60100 Seinäjoki puh. (06) 414 8994 toimisto@finfamiep.fi JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050-528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Microkatu 1 G-osa 4.krs., 70210 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 MIKKELI (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi LAHTI: www.omaiset.fi Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry Rauhankatu 3, 15110 LAHTI S-posti: toimisto@omaiset.fi www.omaiset.fi p. 040 704 9913 Mielen ry www.mielen.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@mielen.fi TURKU: www.vsfinfami.fi/ Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 puh. 044 793 05 82 ark.10-14 (neuvonta) omtls@vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Isokatu 15 B 4.krs, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening, co Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Asiantuntija, maahanmuuttajatyö Johanna Warius puh. 045-119 2533 johanna.warius@finfami.fi 1/2018 Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen. 35

Kun yksi Kun yksi Kun yksi Kun yksi Kun yksi sairastuu sairastuu sairastuu sairastuu sairastuu monen maailma monen maailma monen maailma monenmonen maailma maailm muuttuu. muuttuu. muuttuu. muuttuu. muuttuu. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin.