Kasvua ja kansainvälisyyttä mikroyrityksiin

MicroENTRE - Kasvua ja kansainvälisyyttä mikroyrityksiin 2 Tässä lehdessä: Pääkirjoitus Monta ulottuvuutta Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE on iso ponnistus alle kymmenen henkilöä työllistävien mikroyritysten saattamiseksi kasvuun ja kansainvälistymiseen. Pohjois-Pohjanmaan eteläisissä seutukunnissa Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin suojissa synnytetty toimintamalli on tullut vaiheeseen, jossa sen alle puhalletaan nostetta kohti valtakunnallista vaikuttavuutta. Vinkka käy jo, ja puhuria odotellaan. Mahdollisuuksia on vaikka mihin. Lähes puolet vuosien 2001–2015 nettotyöpaikkalisäyksestä Suomessa syntyi mikroyrityksiin. Niiden henkilöstömäärä kasvoi yli 33 000 hengellä samaan aikaan, kun suurten yritysten henkilöstömäärä väheni lähes 46 000:lla. Sen lisäksi, että löydetään kasvuun halukkaat ja kyvykkäät yritykset ja niitä autetaan monin konstein eteenpäin, MicroENTRE-mallissa on muitakin kohderyhmiä. Keskeisessä asemassa ovat eri taustayhteisöjen ylläpitämät alueelliset ja paikalliset elinkeinojen kehittämisorganisaatiot. Myös ne pitää saada näkemään mikroyritysten mahdollisuudet ja tar- jota niille työkalut yritysten ponnistelujen tukemiseen. Kolmas merkittävä osapuoli on koulutus ja siihen liittyvä tutkimus. Kun koulutus yhä tiiviimmin nojaa yhteistyöhön yrityselämän kanssa, pitää löytää toimiva yhteys mikroyrityksiin. Tutkittavaa, kehitettävää ja koulutustarpeita löytyy aivan varmasti ja paljon. Pienessä yrityksessä olennaista on mennä suoraan asiaan ja käytännön kautta. MicroENTRE:n lonkerot luikertelevat siis moneen suuntaan. Ytimessä ovat kuitenkin yritykset ja ennen kaikkea vastuulliset yrittäjät. Pienessä yrityksessä olennaista on mennä suoraan asiaan ja käytännön kautta. Tavoitteettomaan tuumailuun ei ole aikaa eikä rahaa. Näin asia nähdään myös MicroENTRE:n tutkijaryhmässä. Seppo Kangas YDINRYHMÄ KOKOONTUU KOKOONTUU. O Oulun l yliopiston li i t ttutkijatohtori tkij t ht i K Kaii Hä Hänninen i puhumassa h yrittäjille ittäjill yrittäjätapaamisessa 3 E Building Oy:n tiloissa Kokkolassa. Keski-Pohjanmaan ryhmä on uusimpia MicroENTRE-ydinryhmiä. CLAS-OLAV SLOTTE Kolumni Mikroyrittäjä tarvitsee käytännön esimerkkejä Digitalisaatio on madaltanut mikroyritysten kasvun ja kansainvälistymisen kynnyksiä merkittävästi. Digitaaliset ratkaisut antavat erinomaisen mahdollisuuden myös väljästi asuttujen alueiden yritysten viennin edistämiseen. Kasvua käytännössä tukevien digiratkaisujen käyttöönottamisella on kuitenkin kiire. Tässäkin mennään meillä vielä kehittäminen edellä. Suomi on kansainvälisissä vertailuissa vahva uusien innovaatioiden kehittämisessä, mutta meillä on paljon opittavaa muualla kehitettyjen ratkaisujen nopeassa käyttöönotossa. Mikroyrittäjä tarvitsee vertaistukea ja käytännön esimerkkejä kasvuun ja vientiin. Mikroyritys ei ole ainoastaan pieni versio suuresta yrityksestä. Suurten yritysten kasvu- ja vientistrategiat eivät usein toimi mikroyrityksissä. Mikroyrityksissä onnistumiseen tarvitaan nopeita, keveitä ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Näitä voivat olla esimerkiksi valmiit verkkokaupat, nopeat tuote- ja palvelukokeilut maksavien asiakkaiden kanssa, joukkorahoitus, globaali resursointi (esim. www. freelancer.com), jakamistalous sekä kasvu verkostossa. Oulun yliopiston Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE on tarttunut tähän haasteeseen yhteistyössä pohjoisen Suomen mikroyritysten ja niitä tukevien tutkimus-, kehitys ja koulutustoimijoiden kanssa. Keskuksen johdolla käynnistetty mikroyritysten kasvu- ja vientiverkosto laajenee nopeasti tavoitteenaan kansallisesti vaikuttava verkosto, jolla on vahvat kansainväliset yhteydet. Toimintamalli on rakennettu rohkeiden kokeilujen kautta yritysvetoisesti. Vertaisverkostoissa Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa, Pohjois-Savossa ja Keski-Pohjanmaalla on onnistuneesti tehty vienti- ja kasvukokeiluja ja löy- detty toimivia malleja kasvu- ja vientihanojen aukaisemiseksi mikroyrityksissä. Toiminnan ytimessä on mikroyritysten ja yritysrajapinnan tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimijoiden (TKK-toimijat) kokeiluperusteinen kasvu- ja vientikokeiluverkosto, jossa puretaan tehokkaasti erityisesti pienimpien yritysten kasvun esteitä. Suurten yritysten kasvu- ja vientistrategiat eivät usein toimi mikroyrityksissä. Kuukausittain yrityksissä ilta-aikaan ja kiertävällä periaatteella kokoontuva mikroyritysten vertaisverkosto tekee vientiä ja kasvua edistäviä nopeita kokeiluja ja levittää tietoa onnistumisista kasvavassa verkostossa ja sen ulkopuolella. Verkoston kautta yrittäjät voivat osallistua myös muissa maakunnissa toimivien vastaavien mikroyritysverkostojen toimintaan. PohjoisSuomen mikroyritysten vertaisverkoston keskiössä ovat kasvuja/tai vientihakuiset mikroyritykset toiMatti Muhos mialasta Tutkimusjohtaja riippuOulun yliopisto matta. KANSAINVÄLISYYS TAVOITTEENA. Pyhäjokinen mikroryritys Kulkukoira Oy valmistaa muun muassa koiran kuljetukseen tarvittavia turvalaitteita, joita viedään jo esimerkiksi Ruotsiin. JONNA ALAHAUTALA MicroENTRE - kasvua ja kansainvälisyyttä mikroyrityksiin Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE:n tiedotuslehti Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj Kustantaja: Mikroyritysten kasvualusta –hanke (EAKR) Tuottaja ja vastaava toimittaja: Seppo Kangas Ulkoasu: Pasi Parhaniemi Painopaikka: Botnia-Print Oy, Kokkola Kannen kuva: Ovet auki maailmaan, kuvaaja Clas-Olav Slotte Kuvassa Oulun yliopiston tutkijatohtori Kai Hänninen, 3 E Building Oy:n toimitusjohtaja Jyri Olkkola ja Kokkolan aluevastaava, Kosek:n projektipäällikkö Reijo Kinnunen. 3 E Building muun muassa varustelee laivakontteja erilaisiin käyttötarkoituksiin. www.microentre.fi

MicroENTRE - Kasvua ja kansainvälisyyttä mikroyrityksiin 3 Tieto ja kokemukset kiertävät ydinryhmissä Yrittäjien kokemuksia mikroyritysten ydinryhmätoiminnasta Pekka Vinkki, Demeca Oy Haapavetisen Demeca Oy:n yrittäjä Pekka Vinkki on ollut MicroENTRE:n ydinryhmässä mukana lähes sen alkumetreiltä lähtien. – Kokoontumisia on ollut paljon, vaikka kovin moneen niistä en ole ehtinyt mukaan, Vinkki kertoo. Ajan puute onkin Vinkin mielestä ydinryhmien ainoa ongelma. – Parasta ryhmissä on ollut kokemusten jakaminen ja toisten yrittäjien kanssa keskustelu. Vinkki kertoo tutustuneensa ydinryhmissä uusiin yrittäjiin ja verkostoituneensa heidän kanssaan yhä paremmin. – Uudet näkökulmat eri asioihin ovat aina tervetulleita ja voisin ajatella jatkavani yhteistyötä MicroENTRE:n ydinryhmän kanssa jatkossakin. Timo Kiviniemi, FysioMotion Oy Ylivieskalaisen FysioMotion Oy:n yrittäjä Timo Kiviniemi kertoo saaneensa ryhmästä paljon uusia ideoita ja apua yritystoimintansa laajentamiseen. – Etenkin projektitutkija Martti Saarelasta on ollut meille iso apu muun muassa erilaisten avustusten haussa. Kiviniemi ei näe ydinryhmien toiminnassa mitään negatiivista, päinvastoin. – Koulutuksista on tullut hyviä ideoita, samoin muiden yrittäjien kanssa juttelusta. Sellaisia arjen pieniä jippoja, millä asiat saadaan sujumaan helpommin. Kiviniemen liiketiloissa on pidetty yksi ydinryhmän tapaaminen, missä esiteltiin FysioMotionin toimintaa tyky-päivän hengessä. Juha Koski, Iver Oy Nivalalainen yrittäjä Juha Koski on käynyt ydinryhmien kokoontumisissa usein. – Toisten yrittäjien tarinat ovat mielenkiintoisia, niistä oppii aina jotain uutta. Yrittäjätarinat saavat minut pohtimaan, miten yrittäjämäistä mikroyrittäjien työ lopulta on, vai onko se heille elämäntapa. Ansainnan riittävyys voi olla heille välillä todella vaikeaa, Koski pohtii. Koski pahoittelee myös rahoituksen saamisen vaikeutta. – Yrittäjillä on ideoita ja tarmoa, mutta rahoitus pitäisi käytännössä löytyä omasta pussista. Ydinryhmätoiminnan toinen haaste Kosken mukaan on saada ihmiset innostumaan kokoontumisista. – Kaikilla on omat kiireensä, minkä vuoksi tapahtumien täytyy olla todella houkuttelevia kerätäkseen kävijöitä. Tässä Nihakin väki on kyllä toiminut esimerkillisesti, he ovat kysyneet aina yrittäjien mielipiteitä ja toiveita ennen uuteen hankkeeseen ryhtymistä. kinatutkimuksen meille Ruotsissa ja käänsi paljon tekstiä puolestamme. Pehkonen arvostaa ryhmissä jaettuja yrittäjäkokemuksia, sillä ”vain yrittäjä voi todella ymmärtää toista yrittäjää”. – Kun aihe vaihtuu joka tapaamisella, joka kerta oppii jotain uutta, välillä isoja ja välillä vähän pienempiä asioita. Tärkeitä kaikki tyynni. Anne Mattila, AM Bonus Vain yrittäjä voi todella ymmärtää toista yrittäjää. Teemu Pehkonen, Kulkukoira Oy Pyhäjokinen Kulkukoira Oy:n yrittäjä Teemu Pehkonen on ollut MicroENTRE:n ydinryhmätoiminnassa mukana ihan sen alkumetreiltä saakka. – Se on todella hyvä juttu ja aion jatkaa ydinryhmätoimintaa jatkossakin. Sekaan mahtuu vielä lisää yrittäjiä, joten tervetuloa mukaan. Näiden tapaamisten kynnys on matalalla, Pehkonen kiittelee. Pehkosella on eläintarvikkeita myyvä verkkokauppa, jonka Ruotsiin laajentamiseen hän sai paljon apua juuri ydinryhmän kautta. – Löysimme Oulun yliopiston opiskelijan Linda Tuomelan, joka teki mark- Oulaistelaiselle yrittäjäparille, Anne ja Ari Mattilalle MicroENTRE:n ydinryhmä on ollut erittäin tärkeä vertaistuen lähde. –Tapaamisissa käy paljon samassa tilanteessa olevia yrittäjiä, vaikka toimialamme ovatkin ihan erilaisia. Olemme saaneet ryhmästä uusia ystäviä ja hurjasti kannustusta, Anne Mattila kiittelee. Koska ydinryhmä on tehnyt koko ajan yliopistoyhteistyötä, ryhmän jäsenet ovat päässeet kurkistamaan yrittäjyyteen myös tieteen näkökulmasta. – Se on avannut meille asioita ihan uudella tavalla. Ydinryhmä on vahvistanut Mattiloiden käsitystä siitä, että he toimivat yrityksensä kanssa oikein. – Meillä on kova halu kasvaa, ja välillä kaikki tuntuu junnaavan paikoillaan. Ryhmä on antanut meille uskoa tulevaan. Satu Kangas-Viljamäki Nivalalainen yrittäjä Juha Koski oppii toisten yrittäjien tarinoista. Teemu Pehkonen kuuluu ydinryhmätoiminnan pioneereihin. JON- EETU KUPULISOJA NA ALAHAUTALA Pekka Vinkki hakee ydinryhmätoiminnasta uusia näkökulmia yrittäjyyteen. KATARIINA ANTTILA Anne Mattila arvostaa sitä, että tieteellinen puoli on ydinryhmätyössä mukana. JONNA ALAHAUTALA Kuntosaliyrittäjä Timo Kiviniemi kertoo saaneensa toiminnasta myös yrittäjän arkeen pieniä apuja. HANNU VERRONEN Ytimessä ydinryhmätoiminta Alueelliset ja monialaiset mikroyritysten ydinryhmät muodostavat MicroENTREN selkärangan. Ryhmä kokoontuu kuukausittain vuorotellen yhden yrityksen tiloihin. Isäntäyritys valitsee käsiteltävät aiheet. Osallistua voi myös etänä. Ryhmiin tulee mukaan yrityksiä eri yhteyksien kautta. Esimerkiksi paikal- liset ja alueelliset yrityspalvelut suosittelevat ryhmiä yrityksille. Usein tieto kulkee suoraan yritykseltä toiselle. Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE koordinoi ydinryhmiä. Mikroyritykset ohjaavat keskuksen tutkimusta, kehitystä ja koulutusta, mikä varmistaa konkreettiset yritysvaikutukset. Nopeat, oikeiden asiakkaiden kanssa toteutettavat kokeilut ovat tärkeä osa ydinryhmien toimintaa. Verkostossa luodaan uusia liiketoimintamalleja ja sähköisiä ratkaisuja. Yritys saa viimeisintä tutkittua tietoa, vertaistukea, sparrausta ja kehittämisideoita ydinryhmän muilta yrittäjiltä sekä asiantuntijoilta. Ydinryhmätoiminnan pelisäännöt Toiminta perustuu keskinäiseen luottamukseen. Mikroyritykset ohjaavat toimintaa. ● Ydinryhmä edistää mikroyritysten kehittymistä, kasvua ja vientiä sekä levittää tietoa kokemuksista. ● Ydinryhmästä etsitään vertaistukea, kehittämisideoita ja kumppaneita. ● Ydinryhmän toiminta on epämuodollista ja avointa. ● Tapaamme kuukausittain, yrityksissä, ilta-aikaan. ● Kuukauden isäntäyritys valitsee ydinryhmän teeman ja ajankohdan. ● Ydinryhmätapaamiseen tarjotaan etäyhteys. ● Ydinryhmän jäsen voi osallistua kaikkien verkoston ydinryhmien toimintaan. ● Autan muita, saan apua. ● ●

MicroENTRE - Kasvua ja kansainvälisyyttä mikroyrityksiin 4 Valtakunnallinen mikroyrittä MicroENTRE rakentaa ainutlaatuista polkua mikroyritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin johdolla Suomeen rakentuu uusi yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen keskittyvä Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE. Se poikkeaa muista siksi, että sen asiakkaat ovat alle kymmenen työntekijän mikroyrityksiä. Eikä se olekaan pieni porukka, sillä noin 95 prosenttia yrityskannastamme kuuluu tähän joukkoon – MicroENTRE on sateenvarjo tällä hetkellä yli kymmenelle mikroyrityksiin keskittyvälle tutkimus- ja kehityshankkeelle. Tavoite on löytää sellaiset yritykset, joilla on tahtoa ja edellytyksiä kasvaa ja kansainvälistyä. Niille rakennamme kokeiluperusteisesti kasvun ja viennin työkalupakkia ja tarjoamme vertaistukea, tutkimusjohtaja Matti Muhos tiivistää laajan kokonaisuuden. Muitakin tärkeitä näkökulmia Mikroyrittäjyyskeskuksessa on. Esimerkiksi se, että kehittämistyö perustuu tutkittuun tietoon. – Mikroyritykset ovat jääneet varjoon kansallisessa kehittämisjärjestelmässä samoin kuin tutkimuksessakin. Meidän tutkimusryhmämme on ainoa mikroyrittäjyyteen keskittyvä ryhmä Pohjoismaissa, Matti Muhos kertoo. Kiinniotettavaa Suomella on myös kansainvälisessä vertailussa. Viennin kokonaisarvosta mikroyritysten osuus on Suomessa alle 4 prosenttia. Tanskassa se on 6, Ruotsissa 12 ja Virossa peräti 18 prosenttia. Norjassa vientiä harjoittavia mikroyrityksiä on vähemmän kuin Suomessa, mutta niiden viennin kokonaisarvo on viisinkertainen Suomeen verrattuna. Myös yrityksiä tukevat toimijat on saatava uusiutumaan mikroyrityslähtöisiksi. TOIMINTAMALLI kehittämis- työssä perustuu alueellisiin yrittäjien ydinryhmiin, joissa yrittäjät mikroyrittäjyyskeskuksen sparraaman valmentajan johdolla pohtivat kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyviä ongelmia, ratkaisevat niitä nopeiden kokeilujen avulla ja jakavat osaamistaan. Kuukausittaisista tapaamisista esiin nousevista aiheista paljastuu jatkuvasti uusia tutkimus-, kehitys- ja koulutustarpeita. – Tärkeintä on olla kiinni tässä päivässä ja tulevaisuudessa. Menneisyydestä toki voi ottaa oppia, mutta pelkillä vanhoilla konsteilla ei luoda uutta menestystä jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä, Matti Muhos toteaa. Projektitukija Hannu Savela korostaa ydinryhmätyössä rohkeiden kokeilujen merkitystä. Suuressa ryhmässä kokeilut eivät ole yksittäiselle yritykselle kohtuuton riski. – Kokeilut ovat pieniä ja halpoja ja ehdottomasti sellaisia, että ne tehdään oikeiden asiakkaiden kanssa. Ideoita testataan myös ryhmän sisällä, hän kertoo. – Ydinryhmätoiminnassa yhdistyvät idän ja lännen vahvuudet: Aasiasta tulee verkoston tuen hyödyntäminen ja lännestä nopeat kaupalliset kokeilut, Matti Muhos täsmentää. Ryhmän tuki on kokeiluissa korvaamaton. Toisten kokemukset auttavat välttämään ilmeisimmät karikot. – Se, että ryhmissä ei ole toimialarajauksia, on osoittautunut erittäin toimivaksi. Tosi yllättäviä yhteistyökumppanuuksia on tämän ansiosta löytynyt, Hannu Savela kertoo. Kynnys osallistua ryhmään on matala. Esimerkiksi osallistumismaksu on vain sata euroa vuodessa yritystä kohti. 15–30 yrittäjän ryhmistä seuloutuvat luonnostaan sellaiset yrittäjät, joilla on voimakas tahto kasvuun ja myös muita edellytyksiä siihen. Yritykset voivat edetä täysin omaan tahtiinsa, eikä kaikilla tarvitse olla tietoista kasvusuunnitelmaa. – Nämä asiat riippuvat monista asioista, esimerkiksi yrityksen vaiheesta tai yrittäjäperheen elämäntilanteesta. Yrittäjän sisäinen palo kehittämiseen on onnistumisen tärkein edellytys, Hannu Savela mainitsee. YRITYSTEN KEHITTÄMISEN rin- nalla keskus vahvistaa myös ryhmiä vetävien valmentajien sekä paikallisten yrityspalveluorganisaatioiden osaamista ja valmiuksia tukea yritysten kasvuponnisteluja. MicroENTRE tekee aktiivista, kiinteää yhteistyötä eri alueiden ja paikkakuntien yrityspalveluorganisaatioiden kanssa ja täydentää niiden palveluja. Yrittäjän sisäinen palo kehittämiseen on onnistumisen tärkein edellytys. – Tämä on erittäin tärkeä osa hanketta. Kuntien yrityspalveluväki on kautta aikain miettinyt, miten saisi kohdistettua palveluja ja rahoitusta pienimmille yrityksille. Siihen ei vanha järjestelmä tarjoa valmiita kanavia, Matti Muhos toteaa. Suomeksi sanottuna myös yrityksiä tukevat toimijat on saatava uusiutumaan mikroyrityslähtöisiksi. Neljäs oppiva osapuoli löytyy vielä koulutusorganisaatioista, erityisesti korkeakouluista. Siinä on paljon parantamista, miten mikroyritykset voisivat hyötyä oppilaitosyhteistyöstä. – Nyt mukana olevat toimijat ovat sitoutuneet uudistumiseen. Keskuksen tehtävä on tukea niiden oppimispolkua, Muhos sanoo. Käytännössä se tarkoittaa, että yrityksiä autetaan löytämään niiden tarvitsemia kehittämisympäristöjä, joita valitettavasti aina ei suunnitella kovin yrityslähtöisiksi. – Opiskelijaresurssit ovat vielä oma lukunsa. Siellä on valtavasti edullista osaamisresurssia ja jopa kansainvälistä sellaista, Matti Muhos mainitsee. Seppo Kangas Mikroyritys on alle 10 työntekijän yritys, jonka vuosiliikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 2 miljoonaa euroa ja joka täyttää alla määritellyn perusteen riippumattomuudesta. Riippumattomia yrityksiä ovat ne yritykset, joiden pääomasta tai äänivaltaisista osakkeista 25 prosenttia tai enemmän ei ole yhden sellaisen yrityksen omistuksessa tai sellaisten yritysten yhteisomistuksessa, joihin ei voida soveltaa tilanteen mukaan joko pk-yrityksen tai pienen yrityksen määritelmää. Tilastokeskus Tutkimusjohtaja Matti Muhos ja projektit Ydinryhmissä jo noin 300 yritystä MicroENTRE-verkoston ydinryhmissä toimii jo noin 300 yritystä. Ryhmiä on Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Lapissa. Seuraavat ovat käynnistymässä Keski-Suomessa. ● Toiminta alkoi Oulun eteläisen alueelta vuonna 2015. Alueen ryhmä on kasvanut niin, että se on jaettu kolmeksi ryhmäksi. ● Ryhmiä pyörittävät aluevastaavat, jotka yleensä ovat kunnallisten tai alueellisten yrityspalvelujen osaajia. Tieto ryhmistä leviää yrittäjäjärjestöjen ja aluevastaavien kautta sekä suoraan yrittäjältä toiselle. ● Ryhmissä ei ole toimialarajoituksia. Toiminta on epämuodollista, avointa ja luottamuksellista. Tapaamisia on kuukausittain ja aihepiirit käytännöllisiä sekä yrittäjälähtöisiä. Osallistua voi myös etäyhteydellä. ● Kasvu- ja gaselliryhmät seuraavaksi Ydinryhmätoiminta on avointa kaikille mikroyrityksille. Tavoitteena on seuloa suuresta yritysmäärästä kasvuhakuisimmat, joiden kehittämiseen luodaan kasvu- ja gaselliryhmät. ● Kasvuryhmiin valikoituu noin viiden yrityksen yritysryppäitä. Niitä ei vielä ole perustettu, mutta tavoitteena on kiinnittää niihin 60 yritystä tulevan kolmen vuoden aikana. ● Syvällisempiä ja systemaattisempia kasvuun ja kansainvälistymiseen aidosti haluavien yritysten ryhmittymiä. ● Niihin voidaan kanavoida osaamista, resursseja ja tutkimustyötä korkeakoulujen ja oppilaitosten piiristä. ● Gaselliryhmät ovat seuraava kehitysvaihe. Myös niihin tavoitellaan 60 yritystä kolmessa vuodessa. ● Nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen haluavien ja kykenevien yritysten ryhmä, joka toimii kiihdyttämötyyppisesti ja tukee aktiivisesti yrityksen kasvutavoitteita. ● Niille tarjotaan osaamisen, tutkimuksen ja rahoituksen lisäksi myös toimintaympäristöjä.

MicroENTRE - Kasvua ja kansainvälisyyttä mikroyrityksiin 5 äjyyden keskus on syntynyt tutkija Hannu Savela näkevät mikroyrittäjyydessä todella suuret mahdollisuudet työllisyyden edistämiseen. SEPPO KANGAS Kehityspolku valmentajille – Tehtävämme on luoda koko maan kattava keskus, joka rakentaa mikroyritysvetoisesti tietoon perustuvan toimintamallin kasvuun ja kansainvälistymiseen, tutkimusjohtaja Matti Muhos tiivistää MicroENTRE-keskuksen idean. Jotta se onnistuu, yksi kriittinen tekijä on löytää riittävästi innostuneita ”kasvuvalmentajia” ja rakentaa heille koulutus- ja kehityspolku aina eMBA-tutkintoon saakka. Käytännössä puhutaan alueellisten yrityspalveluorganisaatioiden henkilöistä. – Suomessa ei ole tahoa, joka tällaista koulutusta toteuttaa. Tarvitaan koulutuspolku, jonka voi skaalata minne tahansa, Matti Muhos lisää. Myös lisää tutkimusta tarvitaan. Yritysten kasvun merkit tunnistetaan jo, mutta esimerkiksi kasvun ennustami- seen ja kasvun mekanismeihin olisi saatava syvempää tutkimustietoa. – Samat lääkkeet eivät toimi koko pk-yrityskentässä. Samalla on muokattava maaperää mikroyrittäjyyden merkityksen ja potentiaalin ymmärtämiseen. Sana mikroyrittäjyys toki jo kuullaan entistä useammin valtakunnan päättäjien suusta. – Mikroyrittäjyyttä vahvistamalla luodaan laajempaa ja lujempaa pohjaa kansallisiin elinkeinoelämän tukijalkoihin, Matti Muhos toteaa. Suomessa ei ole tahoa, joka tällaista koulutusta toteuttaa. MicroENTRE asemoituu yrityskehittämisen työkenttään uudelle alueelle.

MicroENTRE - Kasvua ja kansainvälisyyttä mikroyrityksiin 6 Kasvua hakevan yrittäjän on osattava luopua ja delegoida Ylivieskalainen Projant ja kalajokinen Valmennuskumppani auttavat yrityksiä kehittymään Ylivieskalainen Projant Oy:n yrittäjä Jouni Anttila on kuulunut mikroyrittäjyyskeskuksen MicroENTRE:n ydinryhmään aivan sen alusta saakka. – Kun lähdimme ydinryhmään mukaan, yrityksemme työllisti kaksi ihmistä. Nyt meitä on jo 35, Anttila kertoo. Projantin kasvu on ollut huikeaa jo ihan valtakunnankin tasolla, mistä kertoo sekin, että yrityksen edustajat kutsuttiin Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon jakotilaisuuteen muuan vuosi sitten. – Yksi asia kasvumme taustalla on ollut, että olemme uskaltaneet tehdä nopeita kokeiluja. Kun tunnistamme useita samankaltaisia asiakastarpeita, koemyymme niihin valmiiksi paketoituja ratkaisuja. Jos kysyntää on, palvelu otetaan jatkokehitykseen, jos kysyntää ei ole, palvelu laitetaan roskiin. Mehän tarjoamme heille apua heidän myyntinsä ja markkinointinsa kehittämiseen ja tehtävänämme on löytää ratkaisuja heidän avukseen. Nopean kokeilun idea on kehittää tuote ja/tai palvelu, kokeilla sen toimivuutta ja joko ottaa se jatkuvaan käyttöön tai hylätä se surutta toimimattomana. – Päätään ei kannata syyttä suotta hakata seinään, vaan yrittäjän on mentävä rohkeasti eteenpäin. Jos yrittäjällä on rohkeutta aloittaa jokin toiminta, hänellä täytyy olla myös rohkeutta lopettaa se tarvittaessa. Anttila painottaa myös yrittäjän luottamusta työntekijöihinsä. – Kun yritys palkkaa ensimmäisen työntekijänsä, yrittäjän on uskallettava luovuttaa hänelle vastuitaan ja vapauttaa näin omia resurssejaan uusien ideoiden miettimiseen. Pitää delegoida, ei telakoida. Jos yrittäjällä on rohkeutta aloittaa jokin toiminta, hänellä täytyy olla myös rohkeutta lopettaa se tarvittaessa. MICROENTRE:N ydinryhmiä Anttila kiittelee niin vertaistuesta, kannustuksesta kuin tiedon jakamisestakin. – Säästin eräässä tapaamisessa 80 000 euroa, kun kuuntelin yrittäjätarinaa, missä puhuttiin samasta asiasta, jonka kanssa itse painiskelin siihen aikaan. Sitä voi jo sanoa kovaksi reissuksi. Anttilan kanssa samoilla linjoilla on myös kalajokinen Valmennuskumppani Oy:n yrittäjä Heini Salmu. – Erilaisten yritystarinoiden kuuleminen on antanut minulle uusia ideoita oman yritykseni kehittämiseen ja uusien palvelupakettien kehittämiseen. Olen löytänyt ydinryhmästä myös uusia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita, Salmu kertoo. Salmu arvostaa ydinryhmätoiminnassa sen avointa ilmapiiriä, minkä ansiosta tapaamisiin on aina ollut helppo mennä. – Ryhmän kautta myös oman alan ulkopuolella olevat yritykset ovat tulleet minulle tutuiksi. Mielestäni ydinryhmät ovat todella hyvä juttu, koska niissä käsitellään yrittäjien tarpeista lähteviä asioita. On tutkittu tosiasia, että pienissä ryhmissä toimivalla valmennuksella saadaan isoja aikaan. SALMUN TYÖ painottuu mik- MicroENTRE:n ydinryhmissä kerrotut yritystarinat saivat Heini Salmun miettimään, kuinka hän voisi omalta osaltaan auttaa mikro- ja pk-yrittäjiä paremmin. Nopeilla kokeilulla tuloksiin Nopeat kokeilut ovat ydinryhmätoiminnan yksi tärkeä toimintapa. Niiden tarkoituksena on selvittää nopeasti, edullisesti ja kohtuullisin riskein erilaisia yritysten kehittämisideoita. ● Kokeilut tehdään oikeilla hankkeilla oikeiden asiakkaiden kanssa. Ydinryhmän muut yritykset sparraavat kokeilun tekijää. Kokeiluja voidaan tehdä myös ydinryhmän yritysten kesken. ● Jo tähän mennessä nopeat kokeilut ovat tuottaneet ydinryhmäyrityksille useita onnistumisia ja edistäneet niiden kasvua ja kansainvälistymistä. ● Suomessa on Jouni Anttilan mielestä jo riittävästi yrityksiä. Nyt pitäisi miettiä sitä, miten me saamme kasvatettua niistä vähintään kolmen hengen yrityksiä. SATU KANGAS-VILJAMÄKI Mallia maailmalta Mikroyrityksiä oli vuonna 2016 Suomessa 337 342 kappaletta ja ne edustivat 94,6 prosenttia yrityskannasta. Vuosina 2001–2015 noin 47 prosenttia yritysten nettotyöpaikkalisäyksestä syntyi mikroyrityksiin. Tuona aikana mikroyritysten henkilöstömäärän muutos oli positiivinen 33 056 henkilöä. Samanaikaisesti henkilöstö- määrän muutos suurissa yrityksissä oli 45 892 henkilöä negatiivinen. Suomen noin 54 miljardin euron kokonaisviennistä vain 2 miljardia (3,8 %) on mikroyritysten tuottamaa, kun vastaava osuus on Ruotsissa 12,1 prosenttia. Ruotsin viennin kokonaisarvo euroissa on n. 2,5 kertainen Suomen viennin ko- konaisarvoon verrattuna. Suomi on pahasti jäljessä naapurimaihin Ruotsiin, Norjaan ja Viroon verrattuna nimenomaan mikroyritysten viennissä Mikroyritykset voivat hyödyntää sekä idän että lännen kasvuoppeja. Lännessä esimerkiksi kalifornialaisiin kasvuoppeihin kuuluu, että yritys tekee kokeiluja pienillä kustannuksilla, maksavan asiakkaan kanssa, kunnes löytyy tuote tai palvelu, joka on skaalattavissa. Idästä voidaan oppia verkostoon perustuvasta kasvusta. Esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa yritykset turvaavat kasvun verkostoissa. Meillä yrittäjä on usein liian yksin. ro- ja pk-yrittäjien puolella henkilökohtaiseen coachingiin ja tiimivalmennukseen. – Henkilötasolla oleva valmennus liittyy yleensä johonkin yrityksen muutostilanteeseen, kuten työntekijän palkkaamiseen, missä yksinyrittäjän rooli muuttuu. Työtapani on keskusteleva ja valmennuksessa mietimme yrittäjän kanssa yhdessä muun muassa uusia toimintamalleja, omaa jaksamista ja ajankäytön hallintaa. Tiimivalmennuksessa yritys yleensä on jo kasvamassa ja henkilöstöä enemmän. – Silloin tarvitaan ohjausta näkemysten, arvojen ja toimintatapojen yhtenäistämiseen. Ylipäätään kaikkeen sellaiseen, mitä arjessa ei välttämättä ehditä käsitellä. Tule Oulun yliopiston Mikroyrittäjyyskeskus MicroENTRE:n kummiksi! Kerttu Saalasti Säätiön Mikroyrittäjyysrahasto kanavoi lahjoituksia mikroyrityksiin kohdistuvaan tutkimus-, kehitys- ja koulutustoimintaan. Lahjoittamalla Mikroyrittäjyysrahastoon (FI45 5291 0861 9092 13) edistät konkreettisesti mikroyritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä alueesi elinvoimaisuutta. Lisätietoa: www.kerttusaalastisaatio.fi

MicroENTRE - Kasvua ja kansainvälisyyttä mikroyrityksiin 7 Aluevastaavat innostavat ja sitouttavat Yrittäjän ajankäyttö on suurin haaste toimintaan mukaan lähtemiselle Oulun yliopiston kehittämä MicroENTRE-malli on vuoden alussa jalkautettu Pohjois-Pohjanmaan eteläosan seutukuntien alueella omaksi ryhmäkseen. Yrityskehittäjä Mari Autio YTEK Yrityspalveluista sanoo, että uudenlainen yrityslähtöinen toimintamalli on tärkeä vertaistukimuoto pienille yrityksille. Autio näkee tärkeänä, että mukaan tuleva yrittäjä asettaisi tavoitteen myös itselleen ja määrittelisi sen mitä verkostolta hakee, koska se ohjaa myös omaa toimintaa. – Kun miettii valmiiksi hakeeko verkostoitumista, yhteistyökumppania vai tietoa työhyvinvoinnista, aktivoituminen niiden asioiden puitteissa on helpompaa. Jos on itse aktiivinen, toiminta myös antaa enemmän. Vaikka MicroENTRE-malli on ollut käytössä jo kolmen vuoden ajan, tietoisuus toiminnasta on yrittäjien keskuudessa vielä Aution mukaan vähäistä. – Lähestymme yrityksiä ja yritämme saada heidät mukaan toimintaan. Innostamme mukaan yrittäjiä, joille mukana olemisesta voisi olla apua. Ydinryhmä on tavallaan kiinteä, mutta koska kaikki eivät ole aina mukana, tapaamiset ovat joka kerta erilaisia. Tuleviin yritystapaamisiin on tulossa teemana asiakaskokemukset ja asiakaspalvelutilanteet, myyntiin ja markkinointiin liittyvät asiat sekä pienyrittäjän tietosuojaan liittyvät asiat. Autio sanoo, että vahva pohja, jonka Oulun yliopisto on MicroENTRE-hankkeessa luonut, antaa tukea myös yrityspalveluille. – Tutkittuun tietoon perustuva osaaminen, ydinryhmien tapaamien verkon kautta ja verkostoituminen yli kuntarajojen luo mahdollisuuksia, joita kannustan yrityksiä käyttämään hyödyksi. Esimerkiksi aloittava yrittäjä saa toimintaan mukaan lähtiessään vahvan tuen. HAAPAVEDEN kaupungin kehi- tysjohtaja Tarmo Pallari sanoo, että yritystapaamiset eivät ole Haapavedellä MicroENTRE-hankkeen myötä lähteneet vielä alkuun. – Lähtökohtaisesti toimintaperiaate on ollut hyvä, mutta uskon, että hankkeen alussa olisi pitänyt tehdä enemmän jalkatyötä, että toiminta olisi saatu yritysten tietoisuuteen. Haasteena on tietysti pitkät etäisyydet yritysten välillä ja aika, jota yrittäjillä ei ole koskaan liikaa. Haapavesi on yhteistyössä Ylivieskan kanssa käynnistänyt Yrittäjärinki 2.0 -hankkeen, joka sisältää MicroENTRE-toimintatavan. Kun aikaa ei ole liikaa, yrittäjä haluaa olla varma, että asialle uhrattu aika on järkevästi käytetty. – Tavoitteena on saada vuoden loppuun mennessä muodostettua ryhmät ja käynnistettyä toiminta. Toiminnan keskeisimmät osa-alueet ovat mikroyritysten vertaistuki ryhmäcoatsingin kautta ja yhteistoiminnan aktivointi MicroENTRE-mallin avulla. Pallari toivoo yritysten löytävän yrityskehittämisen näkökulmaan liittyvän yhteisen asian tai asioita, ikään kuin punaisen langan, jota vietäisiin systemaattisesti eteenpäin. – Yrittäjien väliset keskustelut ovat hyvä asia ja ne voivat auttaa, mutta jos haetaan kehittymistä yritykselle, pelkkä avoin keskustelu ei riitä. On tärkeää päästä ongelmien ytimeen ja saada tietoon haasteet, joita yrityksillä on, että pystytään tarjoamaan oikeanlaista tukea ja työvälineitä eteenpäin pääsemiseen. Hankkeen ensimmäinen tehtävä hänen mielestään on saada yritykset verkostoitumaan ja löytämään aiheita ryhmäcoatsing-tapaamisiin. Aiheet voivat olla hyvinkin erilaisia, koska isäntäyritys päättää aiheen. ta ja sisältö myös uudistuu koko ajan. Myös Junno näkee haasteena mikroyrittäjien kokoontumiselle ajankäytön. – Kun aikaa ei ole liikaa, yrittäjä haluaa olla varma, että asialle uhrattu aika on järkevästi käytetty. Toisaalta yritykset voivat valita heitä kiinnostavat aiheet, eikä kaikissa välttämättä tarvitse olla mukana. Kun verkosto tulee tutuksi, sen toiminta on kaikin puolin luontevaa. Luottamus arkojenkin aiheiden ja ongelmien avaamiseen on helpompaa tutussa porukassa. – Kun joku aukaisee keskustelun, muiden on helpompi tulla mukaan. Se on vertaistukea parhaimmillaan. Nivalassa on mietitty myös mahdollisuutta järjestää tapaaminen jossain isommassa yrityksessä, joka ei ole verkostossa mukana. Se tarjoaisi mikroyrittäjille mahdollisuuden päästä kontaktiin isompien toimijoiden kanssa. Tuovi Pulkkanen Aluevastaavat vetureina Aluevastaavat toimivat ydinryhmien vetureina ja toiminnan koordinaattoreina. Useimmat heistä ovat paikallisten tai alueellisten yrityspalveluorganisaatioiden palveluksessa. ● Aluevastaava huolehtii kuukausittaisten yrittäjätapaamisten käytännön järjestelyistä yhteistyössä kulloisenkin isäntäyrityksen kanssa. ● Isäntäyritys ja aluevastaava päättävät yhdessä tapaamisten aiheet. Tarvittaessa aluevastaava hankkii tilaisuuteen ulkopuolisia asiantuntijoita alustamaan illan aiheesta. ● Aluevastaava kirjaa ja raportoi tapaamisten sisällön ja tulokset MicroENTER-keskuksen käyttöön. ● Alueellisia, aluevastaavien vetämiä ydinryhmiä on toiminnassa tai alkamassa jo viiden maakunnan alueella. NIHAKIN yrityspalvelupääl- likkö Arto Junno näkee positiivisena asiana yritysten väliset tapaamiset, joita Nivalassa on ollut jo kaksi alkuvuoden aikana. Kun tapaamiset ovat yrityksissä, yrittäjien kynnys lähteä mukaan on matalampi. Myös tilaisuuksien vapaamuotoisuus ja se, että esityksille ei ole formaattia helpottaa isäntäyrityksen haastetta toimia vuorollaan vetäjänä. – Yritysten sitouttamistyötä tehdään koko ajan ja on tärkeää, että mukaan saadaan uusia yrityksiä, jolloin toimin- Arto Junno kertoo, että Nivalassa harkitaan tapaamista myös isommassa yrityksessä. Mari Autio toimii aluevastaavana Ylivieskan seutukunnassa, missä toiminnassa on mukana 22 yritystä. Hankkeen ensimmäinen tehtävä on saada yritykset verkostoitumaan, sanooTimo Pallari.

MicroENTRE - Kasvua ja kansainvälisyyttä mikroyrityksiin 8 Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä Kansainvälisesti tunnettu pohjoisten harvaan asuttujen alueiden mikroyrittäjyyden asiantuntijaryhmä. Tutkimustulokset julkaistaan arvostetuilla tieteellisillä Tutkimusjohtaja Matti Muhos, tutkimusprofessori, dosentti, TkT foorumeilla. Tutkimusryhmä on ainoa laatuaan Pohjoismaissa. Ryhmän toiminta tukee pohjoisten alueiden profiloitumista mikroyritysten kasvualustana. Tutki- Tutkijatohtori Katariina Ala-Rämi, FT (suunnittelumaantiede) Projektitutkija Projektitutkija Martti Saarela, OTM, KTM, Kati Vehmas, TaM, YTM, tohtoriopiskelija (tuotantotalous) tohtoriopiskelija muksen kohderyhmä on pohjoisilla alueilla toimivat mikroyritykset ja niiden kehittämisen kannalta keskeiset tutkimus, kehitys- ja koulutustoimijat. MicroENTREn tutkimusryhmän fokusalueet ovat mikroyritysten kasvu- ja kansainvälistymis- sekä rahoitus- ja kannustemekanismit, innovaatioprosessit sekä pohjois- ten harvaan asuttujen alueiden yrittäjyysympäristö ja yrittäjyyskasvatus. Oulun yliopiston MicroENTREtutkijaryhmään kuuluu 13 jäsentä. Tutkijatohtori Kai Hänninen, TkT Tutkijatohtori Anna-Mari Simunaniemi, FT, TtM (kliininen ravitsemustiede) Tutkijatohtori Kyllikki Taipale-Erävala, TkT (tuotantotalous) Projektitutkija Riitta Forsten-Astikainen, KTM, yMBA, tohtoriopiskelija Projektitutkija Leena Eskola, tradenomi (YAMK) Projektitutkija Hannu Savela, DI (tuotantotalous) Projektisihteeri Eija Kehityspäällikkö Korjonen, yo-merkonomi, Eija-Riitta Niinikoski, tradenomi (AMK)-opiskelija TM Projektitutkija Heli Kurikkala, KM, tohtoriopiskelija www.microentre.fi