nro 3 2018 TIISTAINA 17. HUHTIKUUTA 2018 tettyä ”Ketjumme ei tarkoita ’keski päälle omelettia’, vaan konseptin ta. rakennetaan myös paikallis taja Aki Käyhkö Scandic Suomen toimitusjoh Hämeenlinnan Cumulukset muuttuvat Scandiceiksi. Aulangolla kyltit vaihtuvat tänään. S. 3 sivut 2 ja 4 sivu sivu 6 9 Miten päästä viiden parhaan joukkoon? Kysyimme matkailuvaikuttajilta, mitä pitäisi tehdä, että Hämeenlinna nousisi jälleen matkailukartalle. Lue myös Hahkialan toimitusjohtaja Anne Pekkasen pääkirjoitus aiheesta. Sote-soossiin selkeyttä Sote-yrittäjän pitää olla hereillä alan murroksessa. Soteuttamo auttaa pysymään asioista kärryillä ja verkostoitumaan. Luovan yrittäjyyden linja juhlii Lyseon Luovan yrittäjyyden linja on vakiinnuttanut paikkansa lukiokentällä kymmenen vuoden aikana. Kaikille avoimet juhlamessut ovat osa juhlapäivän ohjelmaa 4. toukokuuta. Kevääksi kodikkaat HUVILA-puuvillamatot useita eri kokoja, esim. 80x150cm 59€ 80x200cm 79€ 80x250cm 99€ 140x200cm 145€ 160x230cm 199€ Nyt eteiset ym. siistiksi! Käytävämattovalikoima parhaimmillaan Mitat mukaan, niin saat sopivan kokoisen maton! MATTO www.mattokortesniemi.fi www.merkkimatot.fi 10–18 KORTESNIEMI ark. la 10–15 Raatihuoneenkatu 5, Hml (03) 6537 559 TIISTAINA 17. HUHTIKUUTA 2018 Tervetuloa! 1

Luovu kiireestä Järvi-Suomen portilla Teräs- ja metallituotteet Temeko Oy Kantolankatu 11, 13110 Hämeenlinna puh. (03) 644 800 Anne Pekkanen temeko@temeko.fi www.temeko.fi tj., Hahkialan Kartano, Uiskola ja Uisko Catering Hämeen kauppakamarin matkailuvaliokunnan pj. MATKAILU ON todellinen kasvuala, ja sen merkitys Suomen kansantaloudelle on suuri. Suurin kasvupotentiaali tulee ulkomailta, joten Suomen tunnettuuden lisääminen ulkomailla on kasvun elinehto. Ja niin kaupungeille kuin maakunnille on elinehto olla osa isompaa kokonaisuutta. Suomi on jaettu matkailumarkkinoinnin näkökulmasta neljään suuralueeseen, ja Häme kuuluu Järvi-Suomeen, jonka yhteistyöprojektiin Kanta-Häme lähti mukaan alkuvuodesta. Loistava päätös.   MUTTA MITEN luoda tunnettuutta ja kysyntää ison sateenvarjon alla? Meidän pitää olla näkyvä, haluttava ja helposti ostettava. Tarvitaan yhteinen päämäärä ja vahva toimijoiden verkosto – yli toimialarajojen. On myös valittava ”oma paikka” suuralueen sisällä. Teoriassa Hämeenlinna on lentokentältä katsoen lähin portti Järvi-Suomen vesille – huimasti lähempänä kuin Lappeenranta. Meidän pitää ottaa Järvi-Suomi omaksemme!   OLLAKSEMME ALUEENA haluttava ei riitä, että meillä on upeita majoitus- ja elämyskohteita sekä palveluntuottajia, ellei alueella ole matkailijoiden näkökulmasta toimivaa infrastruktuuria. Ei riitä, että meillä on todellinen luontokohteiden keskittymä Hämeessä, ellei meillä ole toimivia liikenneyhteyksiä, opasteita ja reittejä, joiden varrella on palveluita. Eikä riitä, että tarjontaa on vain kesällä – tarjonnan tulee olla ympärivuotista. Kehittämällä infraa ja palveluita lisätään myös alueen houkuttelevuutta asuinpaikkana, jolloin kaikki toimialat hyötyvät.   MUTTA MEILLÄ on sisäsyntyinen valttikortti – Hämeen hitaus! Moni matkailun trendi sujahtaisi tämän sateenvarjon alle – luonto, hyvinvointi, paikallisuus, yhteisöllisyys, vastuullisuus, turvallisuus ja kokemuksellisuus. Häme voisi olla uusi Slow Life ”mekka”!   LISÄKSI ON kuitenkin ratkaistava ostamisen helppous asiakkaan näkökulmasta. Asiakkaan täytyy löytää tarjoamamme tuotteet ja palvelut juuri silloin ja juuri sitä kautta, kun hän haluaa. Olisiko se yhteinen kauppapaikka, sovellus, alusta, digimyyjä, digimarkkinoija vai matkanjärjestäjä? Tai nämä kaikki yhdistettynä? Vastaan kyllä. ELÄMÄ ON LIVEÄ. JÄRJESTÄ KOKOUS. TAPAA MUITA IHMISIÄ. A3 297 x 420 mm Lisätiedot ja tarjouspyynnöt: Myyntipäällikkö Rita Kujanpää, 040 868 2158 rita.kujanpaa@verkatehdas.fi Myyntineuvottelija Katri Rissanen, 050 529 2750 katri.rissanen@verkatehdas.fi www.verkatehdas.fi 1. VARAPUHEENJOHTAJA KATRI SELIN-NURMI Valiomies Oy Hallituskatu 24, 13100 HML puh. 050 336 2491 www.valiomies.fi 2 TIISTAINA 17. HUHTIKUUTA 2018

Vielä tiistaiaamuna Aulangon hotellin asiakas lähti ulos Cumuluksesta, mutta kello 14 jälkeen asiakkaat kirjautuvat sisään Scandic Aulangolle. Scandicin Suomen toimitusjohtaja Aki Käyhkö on avoin paikalliselle yritysyhteistyölle. Hämeenlinnan Cumulukset siirtyvät historiaan. Keskustan hotellista tulee Scandic Hämeenlinna City. Teksti Jenni Manninen Kuvat Scandic ja Jenni Manninen Scandic Hotels Oy:llä on meneillään valtava projekti ympäri Suomea. Kaikki Cumulus City ja Resort -hotellit muutetaan Scandiceiksi juhannukseen mennessä, mikä tarkoittaa kolmea hotellia per viikko 15 paikkakunnalla. – Tosi hyvin on mennyt. Tällaista tehdään ensikertaa Suomessa tässä mittakaavassa. Parikymmentä vuotta sitten muutettiin Arctiaketju Scandiciksi, mikä oli sekin iso juttu. Ammennamme oppeja Norjasta, jossa tehtiin vuonna 2015 saman tyyppinen brändiuudistus, kertoo Scandic Suomen toimitusjohtaja Aki Käyhkö.  Scandic osti viime vuonna Restelin hotelliliiketoiminnan. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) hyväksyi kaupan tietyin ehdoin. Scandicin piti myydä hotelli Lahdessa, Porissa ja Kuopiossa. Lisäksi sopimukseen sisältyi ehto, ettei Scandic osallistu tiettyihin hotelliprojekteihin Lappeenrannassa ja Vantaalla. MAINE KIIRII JO EDELLÄ Restelin työntekijät ovat Käyhkön mukaan ottaneet muutoksen hyvin vastaan. Hyvään vastaanottoon vaikuttanee Scandicin maine työnantajana. Scandic on valittu toistamiseen Suomen parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work -tutkimuksen suurten yritysten sarjassa. – Menneen haikailua ei ole aistittavissa. Ainahan muutos tuo epävarmuutta, mutta olen saanut positiivista palautetta, satoja restelläisiä tavannut Käyhkö kertoo. – Fyysiseen muutokseen menee noin viikko, mutta kaikkiaan arvelisin, että muutosprosessi kestää parisen vuotta, Käyhkö sanoo ja viittaa uuden yrityskulttuurin sisäistämiseen. – Ajatuksia ei voi muuttaa, mutta saattaa olla, että muutos menee nopeamminkin, sillä johtamisen tapamme on osallistava ja – kliseistä, mutta totta – voimaannuttava. TIISTAINA 17. HUHTIKUUTA 2018 Scandic saapui Hämeenlinnaan HENKARIT KIERTOON Brändiuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa kaikki ulkoisesti vanhasta muistuttava vaihdetaan uuteen ilmeeseen. Kaikki tuotteet ja materiaalit vaihdetaan Scandic-brändin mukaisiksi, ja vanha irtotavara kierrätetään niin pitkälle kuin mahdollista. Huoneet inventoidaan laatuluokittelun selvittämiseksi ja uusi järjestelmä otetaan käyttöön. Hotelliin tulee myös Scandicin Breakfast for all -aamiainen, jossa on huomioitu erilaiset ruokavaliot. Scandiceilla on oma Scandic Friends -kanta-asiakasohjelma, jonka Cumuluksen kanta-asiakkaat saavat myös käyttöönsä. Kauppaan kuuluvan Intercontinental Hotels Group -ketjun hotellien nimet säilyvät ennallaan. Holiday Inn-, Crowne Plaza- ja Indigo-brändien alla toimivien hotellien nimet eivät muutu. PAIKALLISUUS ON LISÄARVO Scandic-brändin alle siirtyvien hotellien uusien nimien tavoitteena on auttaa asiakasta hotellin valinnassa. City-nimi kertoo keskustahotellista. Klassikkohotellien, kuten Scandic Aulangon, perinteiset nimet säilytetään. Nimien valinnassa painottuvat hotellien historia ja paikalliset eri- tyispiirteet. – Aulanko tunnetaan nimeltä maanlaajuisesti, ja sillä on pitkä historia. Pyrimme korostamaan tällaisia asioita aina, kun sillä on lisäarvoa. Ketjumme ei tarkoita ”keskitettyä omelettia”, vaan konseptin päälle rakennetaan paikallista silloin, kun siitä on hyötyä asiakkaille ja Scandicille, Käyhkö sanoo. – Aulangon suhteen emme ole vielä niin pitkällä, että tietäisimme täsmälleen, miten sitä kehitetään. Viisaus asuu täällä paikallisella tasolla ja se dialogi käydään, kun ensimmäinen vaihe on tehty. Puhun voimakkaasti paikallisuuden puolesta, Käyhkö sanoo. Hämeenlinnan keskustan Cumulus brändätään Scandiciksi vappupäivänä. Sen nimeksi tulee Scandic Hämeenlinna City. useilla paikkakunnilla vilkasta insentiivimatkailua eli palkintomatkoja sekä kokousmatkailua. Toivottavasti pystymme vilkastuttamaan Hämeenlinnan elinkeinoelämää osaltamme, Käyhkö sanoo. Hän myöntää, ettei tunne Hämeenlinnaa kovin hyvin, eikä hänen omaan mieleensä nouse kaupungin turistikohteista Aulangon lisäksi kuin Ahvenisto. – En osaa arvioida, onko Hämeenlinna kansainvälisesti kiinnostava, mutta pitää kysyä miksi ei. Ainakin sinne on äärettömän helppo tulla. KANSAINVÄLISIÄ VIERAITA Scandicilla on yli kaksi miljoonaa kanta-asiakasta pääasiassa Pohjoismaissa. Käytössä on tehokas kansainvälinen myyntijärjestelmä. – Tuomme Hämeenlinnaan brändin mukaisesti ”odotukset ylittäviä vieraanvaraisuuspalveluja”. Toivottavasti pystymme tuomaan myös lisää kansainvälistä asiakaskuntaa. Meillä on Yrittäjät yhteistyöhön – ideat tervetulleita Yhteistyökumppanit ovat tärkeä osa Scandic Friends -ohjelmaa. Scandic tarjoaa kantaasiakkailleen esimerkiksi konserttipaketteja. Yksi yhteistyökumppaneista on autonvuokrausyritys Hertz, jolta kanta-asiakkaat voivat esimerkiksi tilata auton suoraan hotellin ovelle. Käyhkön mukaan paketteja voidaan rakentaa myös paikallisten yritysten kanssa, jos idea vain on tarpeeksi hyvä. – Haluan tukea tätä keskustelua. Meidän tulisi löytää mahdollisuuksia paikallisten yritysten kanssa ja miettiä, mitä voisimme tehdä yhdessä. Scandic on avoin yhteistyökumppani, silloin kun toiminta hyödyttää molempia osapuolia, sillä haluamme olla muutakin kuin huoneita. – Yrittäjien bisnesideat ovat tervetulleita heti, kun savu ei enää kylttien vaihdon jälkeen nouse hotellilta. Toivotan paikalliset yrittäjät tervetulleiksi avaamaan keskustelua yhteistyöstä, Käyhkö sanoo. Scandicin Aki Käyhkö haluaa löytää yhteistyömahdollisuuksia myös paikallisten yrittäjien kanssa. 3

Miten Hämeenlinna nostetaan matkailukartalle? Toimitus ja kuvat Jenni Manninen Hämeenlinnan matkailuohjelma käynnistyi helmikuussa. Mitä alueen matkailutoimijat ja -vaikuttajat ajattelevat tulevasta? Miten Hämeenlinna saadaan nostettua viiden suosituimman matkailukaupungin joukkoon Suomessa? KYSYMYKSET: 1. Miten Hämeenlinna nostetaan suosituksi matkailukaupungiksi? Mihin asioihin tulee keskittyä? Esitä mahdollisimman konkreettisia toimenpiteitä. 2. Mikä on suurin este Hämeenlinnan matkailun kasvulle ja miten se selätetään? Pekka Arvio, valtuutettu (kok.), matkailun ohjausryhmän puheenjohtaja 1. Pystytetään seudullinen matkailun markkinointi- ja myyntiorganisaatio. Tämä on tärkein toimenpide. Tehdään seudullisia matkapaketteja eri kohderyhmille (mm. Iittala, kartanokierros, luonnossa yöpyminen, sotamuseot, kolmen linnan kierros jne.). Luodaan hyvän palvelun käytännöt. Hyödynnetään eri toimijoiden jo olemassa olevia ulkomaisia kontakteja, esim. HAMK. Varmistetaan joustavat ja nopeat yhteydet lentoasemilta ja Helsingin keskustasta. 2. Uhkana ovat kateus, kyräily, epäluottamus ja näköalattomuus. Nämä ehkäistään toimivilla yhteistyökäytännöillä, esimerkiksi vietetään vuosittain matkailutoimijoiden ideointi- ja yhteistyöpäivä. Kaikkien tulee ymmärtää, että tarjolla on niin iso kakku, ja että siitä riittää jaettavaa kaikille. Kaj Järvinen, yrittäjä, Evon Luonto Oy   1. Tarvitaan uusia investointeja uusiin matkailukohteisiin. Pelkillä vanhoilla matkailukohteilla ei enää pääse uusien maksukykyisten matkailijoiden suosioon, vaan pitää tarjota myös uutta. 4 Pitää ymmärtää Hämeenlinnan sijainti ja tarjonnan houkuttelevuus eri kohderyhmien näkökulmasta, esim. onko meillä sittenkään riittävän houkuttelevaa tarjontaa esimerkiksi kiinalaisille vai pitäisikö laittaa paukut neljään miljoonaan suomalaiseen, jotka ovat kahden tunnin ajomatkan päässä. Matkailutoimijoiden yhteistyön lisäksi kunkin matkailuyrityksen tulisi investoida oman tarjontansa kehittämiseen, sen myyntiin ja markkinointiin. 2. Suuri ajankäyttö strategioihin ja suunnitelmiin, joille ei ole arkisen työn tekijöitä, rahoitusta eikä riskinottokykyä. Tunnettuuden puute. Käytännön tekemisen puute matkailun digitaalisissa myyntikanavissa. Ongelman selätykseen tarvitaan 250 000 euroa/vuosi, josta 125 000 euroa käytetään yhteiseen aluemarkkinointiin ja 125 000 euroa kahden matkailun huippuammattilaisen palkkaamiseen, joille molemmille annetaan vahvat bonukset mahdollisesta myynnin kasvusta sekä osoitetaan heille täysipäiväinen assistentti kaupungin nykyisestä organisaatiosta. Juha-Pekka Tuominen, yrittäjä, Petäys Oy 1. Pitää edetä systemaattisesti ja pysähtyä miettimään, mikä on strategia ja mitkä ovat toimenpiteet. Mitä haluamme ja mikä on Hämeen brändi? Missä olemme hyviä ja missä maailman parhaita? Hämeellä on paljon mahdollisuuksia myös kansainvälisesti, mutta meidän pitää keskittyä ja päättää, mihin investoidaan. Kaupungin pitää rakentaa suotuisa ympäristö matkailulle, ei infran rakentaminen ole yrittäjien tehtävä. Kyse ei ole vain matkailusta, sillä tunnettuus vaikuttaa kaikkeen, kuten ihmisten muuttohalukkuuteen ja elinkeinoelämään. Kaikkien on oltava mukana: päättäjien, yritysten, kaupungin, asukkaiden. Yksin ei voi onnistua. Hyvä, että nyt on herätty ja Lakeland on hyvä juttu! 2. Matkailun monimutkainen rakenne. On 13 erilaista matkailuhanketta ja yksittäisiä projekteja ja mainoskampanjoita, joilla ei ole jatkuvuutta, eikä niillä tule tuloksia. Näihin käytetään huomattava summa rahaa. Pitää kartoittaa tilanne ja vertailla mitä muualla tapahtuu. Ympärillämme on hyviä malleja, joista voimme ottaa oppia ja soveltaa niitä Hämeen matkailuun. Karoliina Frank, toimitusjohtaja, Vekka Liikenne Oy 1. Meillä on hyviä matkailutuotteita ja mielenkiintoisia tarinoita. Markkinointiin, elämysten ja kohteiden esille tuontiin ja paketointiin pitää panostaa. Meillä ei ole yhtä massoja kiehtovaa vetonaulaa, tarjonta koostuu monista ”matkai- luhelmistä”. Hämeestä pitää luoda tarinaa ja luonto, kulttuuri sekä historia pitää tuotteistaa nykyistä selkeämmiksi, ostettaviksi elämyksiksi. Pitää keskittyä siihen, missä meillä on aidot mahdollisuudet olla viiden parhaan joukossa: Sibelius, kaupunkipuisto, lasi, Olympiakaupunki, rapumaakunta, vesistö keskellä kaupunkia, huikea luonto kävelymatkan päässä kaupungista sekä kulttuuritapahtumat. Myös helppoa saavutettavuutta tulee nostaa ihmisten tietoisuuteen. Matkailutoimijoiden, kaupungin ja naapurikuntien tulee tehdä markkinointia yhdessä. Tulisi luoda yhteinen tavoite siitä, mitä myydään ja kenelle (strategia ja sen täytäntöönpanosuunnitelma). Ja sen jälkeen kääriä hihat ja ryhtyä hommiin yhdessä. 2. Yhteisen näkemyksen puute ja verkostot (jotka monelta osin ovat viime vuosina hävinneet) ja se, ettei Hämeen helmiä eli tarjontaa tunneta. Meidän pitäisi uskaltaa ja osata pitää meteliä itsestämme positiivisessa mielessä. Digi- ja somemarkkinointi ovat monessa kohdin ns. lapsen kengissä. Nopeimmin homma otetaan haltuun rekrytoimalla matkailumarkkinoinnin kova(t) tekijä(t) ja ryhtymällä ”aggressiiviseen” ja ammattimaiseen markkinointiin – ja vastaamalla sitten laadukkailla palveluilla ja elämyksillä asiakkaiden kysyntään ja tarpeisiin. TIISTAINA 17. HUHTIKUUTA 2018

Kosketus kansainväliseen yrittämiseen Hämeenlinnaa edustivat Riikassa Hämeenlinnan lyseon sekä Koulutuskeskus Tavastian nuoret ohjaajineen. Hämeenlinnan Saara pitchasi voittoon Hämeenlinnan lyseon Luovan yrittäjyyden linjan opiskelijat sekä Koulutuskeskus Tavastian opiskelijat sekä 500 nuorta yrittäjää kolmestatoista eri maasta osallistuivat International Student Company Festival 2018 -tapahtumaan Riikassa huhtikuun alussa. Luovan yrittäjyyden linjaa edustivat Saara Ista, Helmi Peltomaa, Aatu Pulkkinen ja Emilia Salo sekä Tuija Tiala. Saara Ista TIISTAINA 17. HUHTIKUUTA 2018 voitti pitchauskilpailun, jossa hän esitteli oman ryhmänsä NY-yrityksen tuotetta.  Osallistumisen mahdollisti CBEwB-projekti (Central Baltic Enterprise without Borders), jossa suomalaiset, ruotsalaiset, virolaiset ja latvialaiset opiskelijat perustavat yhdessä yrityksiä. Lue kokemuksista lisää viereisestä kolumnista! MILLAISTA ON olla 16-vuotias yrittäjä kansainvälisessä yrityksessä? Tähän kysymykseen minä pääsin etsimään vastauksia, kun sain tilaisuuden osallistua CBEwB-projektiin (Central Baltic Enterprise without Borders). Kyseessä on projekti, jossa nuoret suomalaiset, ruotsalaiset, virolaiset ja latvialaiset perustavat yhdessä yrityksiä ja pyörittävät niitä vajaan vuoden. Siis vähän vastaavalla mallilla kuin Suomessa valtakunnallisesti pyörivä NY-yritysvuosi. Projektissa olemme päässeet matkustamaan näihin neljään maahan messuille ja koulutustapahtumiin. Mukana on ollut paljon ammattitaitosta porukkaa auttamassa.   HYPPY YKSIN täysin tuntemattomaan olisi ainakin minulle ollut vähän liikaa. Siksi olenkin todella iloinen, että myös kaksi parasta kaveriani pääsi mukaan projektiin. Heidän kanssaan jaoimme mietteitä, ja nautimme pienistä vapaa-ajan hetkistä päivän jälkeen hotellihuoneessa. Loppujen lopuksi päädyimme vielä samaan yritykseen, johon kuuluu myös yksi tyttö Latviasta ja kaksi Virosta.   SE ON SANOTTAVA, ettei mikään aivan vastannut oletuksiani, mutta paljon olen oppinut uutta niin yrittämisestä kuin omista kyvyistänikin. Sitä on myös oppinut laittamaan itsensä täysillä likoon epämukavissakin tilanteissa. Ehkä eniten olen kiitollinen juuri kaikesta siitä rohkeudesta, jota tämä kokemus on antanut. Katseeni on avartunut, ja lisäksi olen saanut hurjasti uusia kavereita ja kontakteja.   PELKKÄÄ RUUSUILLA tanssimista tämä ei kuitenkaan ole ollut – niin kuin ei elämä yleensäkään. Lukion ohelle kertyvät tapaamiset, messut ja se järjetön määrä stressiä ovat välillä jättää alleen. Siitä huolimattakaan en kadu, että lähdin mukaan, päinvastoin kehotan kaikkia tarttumaan tilaisuuksiin, joita elämä eteenne heittää. Et tule katumaan.   TEKISINKÖ MINÄ sitten kuitenkin jotain toisin? Todellakin, mutta sitä vartenhan tähän lähdettiin, oppimaan ja yrittämään.   Helmi Peltomaa Hämeenlinnan Lyseon lukio Luovan yrittäjyyden linja 5

Sitran Elina Eerola kertoi Soteuttamon ideasta noin viisikymmenpäiselle osallistujajoukolle. – Sotemurroksen takia yrittäjän on hyvä miettiä omaa tekemistä ja omaa tulevaisuutta. Ja sitä, mitä voitaisiin tehdä yhdessä, hän sanoo. Työpajoissa mietittiin pienryhmissä sitä, minkälaisia hyötyjä, esteitä ja ratkaisuja uuteen valinnanvapauspilottiin liittyy. Pian asiakas valitsee! Oletko valmis? Teksti ja kuvat Jenni Manninen Ne toimijat, jotka pysyvät asioista kartalla, ovat etulyöntiasemassa isossa muutoksessa. Soteuttamossa on tarkoitus mennä verkostoitumisen ja tiedon voimalla eteenpäin. Yrittäjät kutsuttiin koolle myös kuulemaan asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetoinnin maailmasta. Samalla mietittiin ja ideoitiin laajentuvan valinnanvapauden tuomia mahdollisuuksia uudenlaiseen yhteistyöhön yritysten, julkisten toimijoiden ja järjestöjen välillä. – Teemme ennakointityötä, tutkimme tulevaisuuden signaaleja ja megatrendejä sekä toteutamme ja tuemme erilaisia kokeiluja. Mitä pitäisi tehdä, mitkä asiat tulevat muuttumaan – huomioitavia asioita ovat esimerkiksi ikääntyminen, kaupungistuminen ja digitalisaatio, asiantuntija Elina Eerola Sitrasta kertoo. Yrittäjän pitää siis olla hereillä, seurata mitä muualla tapahtuu ja miettiä, mitä itse voi tehdä. Jos sotemuutos menee läpi ja valinnanvapaus toteutuu, otsikon kysymys on enemmän kuin paikallaan. Sote on monelle pienyrittäjälle monimutkainen vyyhti. – Muutostekijät voivat tulla myös toisten toimijoiden ratkaisuista. Esimerkkinä se, että S-ryhmä on siirtynyt myös työterveydenhuollon alalle Mikkelissä ja Posti hoivabisnekseen. Kesko ja Oriola perustavat hyvinvointimyymäläketjun eli haastavat apteekkeja. Vakuutusyhtiöt toimivat start upien kanssa yhteistyössä, Eerola antaa esimerkkejä. Soteuttamossa mietitään juuri näitä asioita, niin sanotusti pop up -verkostossa. Ajatuksena ovat asiakaslähtöisyys ja kilpailukyvyn parantaminen. Uusinta tietoa pohditaan ja jaetaan työpajamuotoisesti. – Kyseessä on matalan kynnyksen tilaisuus yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajille. Ketkä vain, jotka haluavat tulla mukaan, ovat tervetulleita, Eerola korostaa. PILOTTI HAUSSA Nykyisin Oma Hämeen leivissä projektipäällikkönä toimiva Niina Haake kertoi Soteuttamossa valinnanvapauskokeilun mahdollisesta laajentumisesta. – Haimme mukaan pilottiin maaliskuussa. Tästä kokeilusta ovat kaikki maakunnat kiinnostuneet, hän kertoo. Pilotissa kokeillaan mahdollisuutta käyttää asiakasseteliä tai henkilökohtaista budjettia. Mukana on oltava vähintään 80 prosenttia maakunnan asukkaista. – Aikataulu on tiukka, ja saatiin rahaa tai ei, muutokset on tehtävä. Vuoden 2020 alussa on oltava asioita valmiina, jotta nuo välineet saadaan käyttöön, Haake sanoo. Asiakassetelillä asiakas voi hankkia palvelun yksityiseltä tuottajalta, kun palvelun tarve on ensin arvioitu maakunnan liikelaitoksessa. Henkilökohtainen budjetti puolestaan tarkoittaa sitä, että asiakas saa päättää, mistä palvelut ottaa ja minkälaisessa muodossa, tarpeen liikelaitoksen palveluohjaajat ja sosiaalityöntekijät arvioivat tapauskohtaisesti. Kiinnostuitko? Lue lisää: omahame.fi ja www.sitra.fi/soteuttamo/ sekä alueuudistus.fi/valinnanvapaus/pilotit Hämäläiset maut ylpeästi estradille Teksti ja kuva Jenni Manninen Joku saattaa muistaa vielä muutaman vuoden takaisen Häme-menun, joka oli saatavilla joissain paikallisissa ravintoloissa. Nyt ideana oli kehittää Häme-menu, josta jokainen voi ottaa vaikutteita omaan toimintaansa, eikä menua ole välttämätöntä toteuttaa sellaisenaan. Raaka-aineet ovat konstailemattomia, mutta jokaisesta ruokalajista löytyy kuitenkin jokin juju. Rehevät hämäläiset maut tulvivat uudistetussa Häme-menussa, jonka vaikutteita voi imeä hyvin myös kotikeittiöön. Ripaus kardemummaa mehevään kantarellikeittoon, fariinisokerissa paahdetut leipäpalat punajuuren kylkiäisenä tai kaurapasteijat 6 toimivat hienosti. Löysää ”pottulooraa” voi hyvin käyttää myös kastikkeen tapaan peuranpaistin kanssa. Menun viimeistelee mustikkatalkkunajäädyke, joka tuo talkkunan maun sopivasti oikeuksiinsa ja kiehtonee makuun tottumattomankin herkkuhermoja. Makaronisalaatistakin voi tehdä salonkikelpoisen version ja olla siitä ylpeä, sanoo menuta kehittämässä ollut Tarinapata Oy:n keittiömestari ja Lounais-Hämeen Pirtin yrittäjä Kim Palhus. – Haluamme tuoda iloa pöytään. Tämä on vähän kuin Suomi100-jatkumoa, myös juhlavuoden menuta loihtimassa ollut Palhus sanoo. Kehittämistyössä ovat olleet mukana myös Rengon Pitopalvelu Oy, Iloranta oy, Tunnelmakartanot, Pirteeks ja Ammattiopisto Tavastia. Menun kehitystyö on osa EU-rahoitteista ja ELY-keskuksen myöntämää Matkalla kasvuun -hanketta, jota toteuttavat HAMK ja Koulutuskeskus Tavastia. Vuohenjuustovaahto, kuminalla maustetut punajuuret ja äkkimakeat leipäpalat edustavat modernia hämäläistä ruokaa. TIISTAINA 17. HUHTIKUUTA 2018

Pienikin elämys kruunaa palvelukokemuksen Mitä on palvelumuotoilu? Miten pk-yrittäjä voi hyödyntää sitä toiminnassaan? Linnan Kehityksen ja Hämeenlinnan kaupungin palvelumuotoiluaamussa kävi selväksi ainakin se, että asiakaskokemuksen merkitys kilpailutekijänä on kasvussa. Teksti ja kuva Jenni Manninen Palvelumuotoilun määritteleminen on asiaan perehtyneidenkin mukaan monimutkaista ja vaikeaa. Lamia Oy:n Aino Lankia toteaa blogissaan, että määrittely on universaali ongelma, eikä edes ole olemassa yhtä tyhjentävää määritelmää. ”Palvelumuotoilulla tarkoitetaan kokonaisvaltaista suunnittelua, jonka tavoitteena on luoda helppokäyttöisiä ja relevantteja palveluita, tuotteita, tiloja ja prosesseja. Esimerkiksi verkkokaupan suunnittelussa palvelumuotoilun tavoitteena on tuottaa liiketoiminnallisesti menestyvä kaupallinen alusta.” Raatihuoneella puhunut Kreapal Oy:n business- ja palvelumuotoilija Veikko Törrönen puolestaan selventää, että kyseessä on prosessi, jossa palveluja kehitetään muotoilun keinoin. – Siinä muotoillaan sekä palvelua että asiakaskokemusta, mutta yhtä paljon myös palvelukokemuksen tuottamisen tapaa eli prosesseja ja kulttuuria, Törrönen sanoo. KEHITTÄMISTÄ VAI MUOTOILUA? Kyseessä ei ole uusi juttu, vaan palvelumuotoilu keksittiin 1990-luvulla. Tosin monen Raatihuoneella olleen yrittäjän mielestä sitä on tehty aina, termit vain muuttuvat. Palvelumuotoilun ero perinteiseen palvelujen kehittämiseen syntyy kuitenkin juuri prosessista. Kyseisellä tulevaisuuteen katsovalla menetelmällä esimerkiksi parannetaan nykyisiä tai innovoidaan uusia tuotteita tai palveluita. Palvelumuotoilulla voidaan parantaa laadullisia elementtejä sekä karsia merkityksettömiä – Palvelun tunnearvon ja kokemuksellisuuden rakentaminen on halvempaa kuin kehittää teknistä ominaisuutta. Nykyihminen haluaa ostaa kokemuksia, ei tuotteita, sanoo Kreapal Oy:n Veikko Törrönen. Kaisan Kukan yrittäjä Annemari Kuvaja on toteuttanut palvelumuotoilua jo ennen kuin kyseistä sanaa oli edes keksitty. Elämystä tärkeämpiä tekijöitä ovat palvelun helppous ja nopeus – tutkimusten mukaan asiakasta ärsyttää eniten, jos nämä eivät toimi. Palveluhierarkian kivijalkana on se, että palvelu tai tuote ratkaisee asiakkaan ongelman. (Kreapal Oy) asioita. Palvelumuotoilulle tyypillistä on visuaalisuus eli asiat tehdään näkyviksi ja sitä kautta houkutteleviksi. Palvelumuotoilussa palvelua kehitetään asiakaslähtöisesti, mutta kuitenkin niin, että myös organisaatio osallistetaan tekemiseen. Asiakkaan ongelman ratkaisu on kehityksen lähtökohta. Ulkopuolista palvelumuotoilijaa käyttävät useimmiten isommat yritykset, sillä prosessi on hidas ja kallis, mutta myös pienemmät yritykset voivat hyödyntää uusia ketterämpiä toimintamalleja omassa toiminnassaan.   VALJASTA TUNNEMUISTI LIIKETOIMINNAKSI Etenkin isossa yrityksessä asiakkaan palvelupolku saattaa olla ”rikki”. Eri yksiköt toteuttavat omia tulostavoitteitaan siiloissa ja loppukäyttäjä unohtuu. – Yrityksen ulkopuolisen palvelumuotoilijan roolina on olla menetelmän osaaja. Hän ei tiedä yrityksestä, vaan hänen tehtävänään on kerätä tietoa ja fasilitoida prosessia, Törrönen korostaa. Yrityksen tuleekin olla varma siitä, mikä asiakkaan todellinen ongelma on, jotta lähdetään kehittämään oikeaa asiaa. Palvelumuotoilussa kannattaakin noudattaa neljää askelta: tutki, määrittele, kehitä ja toimita. Hyvään palveluun yhdistyy tunteita, ja tunne aiheuttaa sen, että asia myös muistetaan. Kyseessä on silloin elämys, mutta Törrösen mielestä pelkästään tunne edellä ei kannata lähteä palveluita rakentamaan. Nyt viimeistään tietosuoja-asiat kuntoon! Tietosuoja-asetuksesta kohistaan, eikä turhaan, sillä se koskee jokaista yrittäjää, jolla on jonkinlainen henkilötietoja sisältävä rekisteri. Tietosuoja-asetuksen rikkomisesta voi seurata muun muassa sakkoja tai henkilötietojen käsittelykielto. Asetus astuu voimaan 25. toukokuuta kaikissa EU-maissa. Teksti Jenni Manninen Muutoksen tavoitteena on parantaa henkilötietojen suojaa ja rekisteröityjen oikeuksia, vastata uusiin digitalisaatioon ja globalisaatioon liittyviin tietosuojakysymyksiin, yhtenäistää tietosuojasääntelyä EU-maissa sekä edistää digitaalisten sisämarkkinoiden kehittymistä. Tarjolla on paljon tietoa ja koulutuksia. Osuuspankki järjesti aiheesta webinaarin yritysasiakkailleen maaliskuussa. – Asetus tuo mukanaan monia velvoitteita. Asiakkaalla on esimerkiksi oikeus kysyä omia tietojaan sekä oikeus tulla unohdetuksi, jos hän näin haluaa, muistuttaa OP-ryhmän liiketoimintaalueen johtaja Antti Huhtala. Tietosuoja-asetusta (General Data Protection Regulation, GDPR) sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkeen henkilötietojen käsittelyyn. Tietosuoja-asetus tuo mukanaan uusia tietosuojaa ja henkilötietojen käsittelyä koskevia velvoitteita, joihin rekisterinpitäjien ja henkilötietojen käsittelijöiden on valmistauduttava. Jos tiedot jostain syytä joutuisivat vääriin käsiin, on yrityksellä 72 tuntia aikaa tehdä asiasta ilmoitus tietosuojavaltuutetulle. Hän määrittelee. kuinka vakavasta asiasta on kyse, ja pitääkö siitä ilmoittaa asiakkaille. – Jos kyseessä on vaikka verkkokauppa, jolla on satatuhatta TIISTAINA 17. HUHTIKUUTA 2018 asiakasta, se on jo kustannuksena iso asia olla kaikkiin yhteydessä. Rikkomuksesta voidaan lätkäistä sakko, joka on enintään neljä prosenttia liikevaihdosta, Huhtala sanoo. – Kannattaa tutustua asetuksiin ja laittaa asiat kuntoon. On pidettävä huoli siitä, että tiedot eivät ole asiattomien saatavilla ja niitä käsitellään huolellisesti. Silloin ei ole mitään hätää, Huhtala lisää. Perinteen kahleiden sekä nykyajan tarpeiden ristiriita Työehtosopimusten yleissitovuus jäykistää työmarkkinoita. Se sopii huonosti nopeasti muuttuvaan maailmaan. Oikeusoppineiden mukaan se saattaa olla jopa perustuslain vastainen. Minimipalkkakaan ei ole ihanneratkaisu. Ruotsissa ja Tanskassa asia on ratkaistu niin, että niissä ei ole kumpaakaan. KL 11.4.18 Päivi Isotaluksen analyysi Tuori karsastaa ajatusta, että perustuslainmukaisuuden valvonta annettaisiin tuomioistuimille. Perustuslain valvontaan liittyy aina politiikan ja oikeuden välinen jännite. On erittäin tärkeää, että tätä jännitettä hallitaan eduskunnassa. Jos meillä olisi esimerkiksi erillinen perustuslakituomioistuin, niin jännite syntyisi valtiollisen toimielinten välillä. Se olisi erittäin vakava asia. HS 8.4.18 Emeritusprofessori Kaarlo Tuorin 70-vuotishaastattelu Yrittajat.fi-sivulta löydät yrittäjän tietosuojaoppaan, jossa on yksityiskohtaista tietoa uudesta asetuksesta! Kotimaan matkailu saisi melkoista nostetta, kunhan joku purkaisi omaa etuaan matkailumarkkinoinnissa ajavat hallinnolliset organisaatiot. Kaikki kohteet, myös pienemmätkin, saisivat tasapuolista näkyvyyttä, kun markkinointia hoitaisi yksi ja ainoa organisaatio ilman kynnysrahoja. HS 8.4.18 Matkailutoimittaja Hannu Tuominen 7

Hämeenlinnan Yrittäjät toimii 2018 Menoja yrittäjille: HYRRÄ-KLUBI KOKOONTUU seuraavan kerran keskiviikkona 25.4. klo 17 Olutravintola Birgerissä, Raatihuoneenkatu 5. Tervetuloa keskustelemaan vapaamuotoisesti yrittäjyyttä koskevista asioista. HYRRÄ ILMESTYY tänä vuonna viisi kertaa. Seuraava numero ilmestyy 28.8. Ilmoitusmyynnistä vastaa Hämeen Sanomat. Lehti on luettavissa paitsi kotisivuiltamme myös näköislehtenä Hämeen Sanomien verkkosivuilla sekä mobiilisti kännykältä tai tabletilta. UUSIEN JÄSENTEN aamubrunssi tiistaina 5.6. klo 8.30–9.30 erikseen kutsutuille Fennian konttorilla, Hallituskatu 14. Tervetuloa tutustumaan muihin yrittäjiin ja yhdistyksen toimintaan!   ALKUKESÄN KOHOKOHTA on Hämeenlinnan uuden kesäteatterin (HUK) ennakkonäytös torstaina 28.6.2018 klo 18 yhdessä Oma Säästöpankin kanssa. Esityksenä on Juha Tapion musiikkiin perustuva Kaksi puuta. Katsomo on kokonaan katettu. Lisätietoa www.hukteatteri.fi. ELOKUUSSA LAIVA LASTATAAN yrittäjillä 16.8.2018 klo 18–22 yhdessä Linnan Klinikan kanssa. Ruksaa ilta jo kalenteriin ja lähde Vanajavedelle viettämään ihanaa iltaa! Hämeenlinnan Yrittäjien uudet jäsenet 1.3.–9.4.2018 Akaan Pienkaivuu, Asko Salomäki Koneiden ja laitteiden agentuuritoiminta Diginörtti, Lisa-Marie Karvonen Ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Finnmammut Oy, Juhani Leipälä Koneiden ja laitteiden agentuuritoiminta Jani Hassinen Oy, Jani Hassinen Kylpylaitokset, saunat, solariumit yms. Konttorikonehuolto A & A Ky, Arvi Arohonka Tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden korjaus Lumilab Oy, Ismo Järvinen Sähkötekninen suunnittelu Marin kakkukahvila Oy, Mari Partanen Kahvila-ravintolat Muuttopalveluu.fi, Paavo Honkajuuri Muu kuljetusvälitys PlusHäme-Yrityspalvelut, Petri Pohjonen Yhdyskuntasuunnittelu Tähtitarkastus Oy, Marinka Wuorenmaa Muu rakennustekninen palvelu Virva Nurminen Tmi, Virva Nurminen Kauneudenhoitopalvelut Ylöskartano, Janne Näsi Yhdistetty kasvinviljely ja kotieläintalous AMMATTILAISELLE ja HARRASTAJALLE • Kiinnitys- • Terassiruuvit tarvikkeet • RST-kiinnikkeet • Käsityökalut • Bosch -sähkötyökalut • Naulaimet • Hitachi • Kemikaalit -sähkötyökalut • Työvaatteet ja suojaimet • Würth-tuotteet ... ja paljon muuta! Hämeen Palvelupäällikkö Jani Toivonen 050 4544553 ruuvimarket@ruuvimarket.fi www.ruuvimarket.fi RUUVIMARKET Oy Hämeenlinna p. 03 6166 766 Vanajantie 9, Palvelemme ma-to 7-17, pe 7-18 lailla kunnallisessa päätöksenteossa. Nyt kaikki on sekaisin. Ei tiedetä, kuka tekee mitä tekee. KIIREELLISIMPÄNÄ NÄKISIN sellaisen ryhmän perustamisen, jossa ovat mukana esim. Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunginjohtajat. Tämän lisäksi siellä istuisivat seudun julkiset rahoituksen haalijat, kuten HAMK:n, KK Tavastian ja Hämeen liiton johtajat. Siellä sovitaan rahoitushankkeet ja eri maakuntamme seutujen matkailusuuntaukset. TÄMÄN LEHDEN teema on matkailu. Jospa minäkin kannan korteni kekoon. Poliitikkojen suureksi saavutukseksi on katsottava Hämeenlinnan matkailun uudelleen herättäminen. Ymmärrän halun saada nopeasti jotakin aikaiseksi. Miksi he nimeävät itsensä perustamaansa matkailun ohjausryhmään? Se on ammattilaisten hommaa. Työ vaatii osaamista ja intensiivisyyttä. Tulokset eivät heti näy. Poliitikot väsyvät nopeasti. Varsinkin, kun heillä ei ole mitään annettavaa.    HE SAISIVAT hörppiä kahvinsa niissä elimissä, mihin he asemansa perusteella kuuluvat: Kaupunginvaltuusto, hallitus ja lautakunnat. He esittävät virkamiehilleen toiveita, jotka tulevat ao. elimen käsittelyyn valmistelun kautta. Vallan kolmijako pitää toimia yhtä 8 KUNNAN TEHTÄVÄ on panostaa infraan, kaavoitukseen ja byrokratian purkamiseen. Ne tähtäävät haluun investoida. Niillä helpotetaan yrittäjiä ottamaan turistilta raha kuleksimasta. Kunnan perustoiminta on matkailun elinkelpoisuuden edistämisen. Ytimessä pitää olla toimiva elin, joka koordinoi matkailua. Se voisi olla alisteisesti ohjaamassa rahoitusryhmää. Jengiin kuuluisivat matkailusta vastaavat virkamiehet ja matkailun ammattilaiset. Kunnan organisaatiossa sille pitää saada asema. TÄMÄ ELIN laatii strategian, joka tähtää asetetun tavoitteen saavuttamiseen. Turistille täällä on koettavaa, mikä ilmenee tämän lehden haastatteluissa. Otetaan käyttöön alalla yleiset hyväksytyt mittarit, jotka kertovat ollaanko oikealla tiellä. Jos talouden tavoitteet jäävät vajaiksi tai markkinoilla tapahtuu jotakin, korjausliikkeet on voitava tehdä ketterästi. Nyt julkisyhteisö voi sylkeä rahaa vaikka täysin irralliseen häätapahtumaan, kun jonkun tilan vain havaitaan olevan tyhjä. IRWIN WEEKEND, Irwin festarit. Osaavalla toiminnalla meidän pojastamme saa kasvatettua ainakin viikon vuosittaisen tapahtuman huippuartistien ryydittämänä. Sisältö on omissa käsissämme. Irwin täyttää brändi-identiteetin sisältövaatimuksen. Se kiinnostaa suurta yleisöä, eikä siihen muualla pysty samaistumaan. Live Nation voi edelleen värkätä puolen päivän juttujaan. LAPSIA SYNTYY vähemmän kuin koskaan. Lääkkeeksi on esitetty helpotuksia työelämän joustoon eli työnantaja maksaa. Jo Napoleon tiesi, miten asia hoidetaan. Synnyttämisestä ennen 24 vuoden ikää maksetaan mukava rahasumma. Isompi summa maksetaan, jos seuraava synnytys tapahtuu aina 3 vuoden kuluessa. Valtio ottaa synnyttämisestä aiheutuvat kustannukset kontolleen. Keep it simple. Keino toi aikanaan lisää väkeä Ranskaan ja toimii täälläkin. YHTEISKUNTA MUUTTUU, mikä näkyy mm. kirjoittelussa HPK:sta. Muutoksia on tapahtunut niin HäSa:ssa kuin HPK:ssa. Lehti on uuden toimituksen myötä siirtänyt tarkastelua ”tutkivan” journalismin suuntaan. HPK:ssa Lintumäen jälkeen on haettu vastauksia monimutkaistuvan hallintokulttuurin muutoksiin. Kyllä tämä tästä. Kunhan Kerhossa huomataan, että myös viestintä on joukkuepeliä.   PS. LAITETAAN ylös Scandicin saapumispäivä 17.4.2018 kaupunkiin. Sen jälkeen seurataan matkailutilastojen kehitystä: http://www.stat.fi/til/matk/2018/02/ matk_2018_02_2018-04-12_tau_007_fi.html TIISTAINA 17. HUHTIKUUTA 2018

Kymmenen vuotta luovaa ja yrittäjämäistä opiskelua HYK:n lukiosta liikkeelle lähtenyt Luovan yrittäjyyden linja kukoistaa Hämeenlinnan lyseon lukiossa. 10-vuotias YRI on vakiinnuttanut paikkansa opiskelijoiden suosittuna hakukohteena. Teksti ja kuva Jenni Manninen Luovan yrittäjyyden linjan siemeniä kylvettiin Hämeenlinnan yhteiskoulun lukiossa erilaisten kurssien, kuten Rautaruukki-kurssi, muodossa jo ennen kuin varsinaista linjaa oli olemassa. – Esimerkiksi asuntomessukurssi vuonna 2007 oli sellainen, johon opettajat lähtivät mukaan tekemään asioita eri tavalla, muistelee alusta asti mukana ollut lehtori Anne Ahvenharju. Lopulta silloinen opetustoimen johtaja Kirsti Mäensivu ehdotti varsinaisen linjan perustamista. Kehittäjätiimiin liittyi alkuvuosina myös rehtori Pieta Tukkimäki-Hildén. Käynnistymiseen olivat vahvasti vaikuttamassa monet muutkin nimet ja tahot. Myös Hämeenlinnan Yrittäjät on tukenut toimintaa alusta alkaen. – Yritysyhteistyötä on tehty alusta asti muun muassa SSAB:n, Vanajanlinnan ja Laurellin kanssa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat olleet myös Nuori yrittäjyys ry, YES-verkosto ja Taloudellinen tiedotustoimisto, Ahvenharju ja lyseolla toimintaan mukaan tullut lehtori Tuija Tiala mainitsevat.    SISÄISTÄ YRITTÄJYYTTÄ JA VALMIUTTA ELÄMÄÄN YRI-linjan idea on alusta asti ollut lukiolaisten sisäisen yrittäjyyden kasvattaminen täyteen mittaansa, mikä tarkoittaa aloitteellista, vastuullista ja itsenäistä elämänhallintaa. Yrittäjyyttä lähestytään käytännön toimien ja luovuuden keinoin. Luovuus on voimavara niin tieteissä, taiteissa, käytännön töissä kuin ihmissuhteissakin. Yrittäjämäinen toimintatapa on osa kaikkia oppiaineita. Lukiolaiset muun muassa tutustuvat yrittäjien neuvontapalveluihin, yritysten toimintaan käytännössä ja liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. – Itsensä johtaminen, bisnesosaaminen ja luovuus ovat linjan peruspilarit tänä päivänä, Ahvenharju kertoo. Nuori yrittäjyys ry:n ohjelman avulla harjoitellaan oikeaa yritystoimintaa. NY-yrittäjät esittelevät toimintaansa messuilla ja kilpailevat keskenään myös kansallisella tasolla. Erilaiset esiintymiset ovatkin YRI-linjalaisille arkipäivää. – He tottuvat siihen, että milloin vain voi tulla tilanne, että pitää esiintyä. Ulospäinsuuntautuneisuus ei kuitenkaan ole hakemiselle ehdoton edellytys. Siihen harjaantuu. On rikkaus, että tiimeissä toimii erilaisia nuoria, Tiala korostaa. Tiimityötaidot viilautuvat lukioaikana, sillä linjan työskentely tapahtuu pääosin ryhmissä. – Kansainvälisyys on ollut mukana alusta asti ja viime vuosina sen rooli on kasvanut entisestään, Tiala sanoo.   SUOSITTU SUUNTAUS Luovan yrittäjyyden linjalle haetaan yhteishaussa ja pääsykokeiden kautta. Kokeissa arvioidaan muun muassa opiskelijan motivaatiota ja luovuutta. – Meillä on hyvä maine. Linja oli tänä keväänä suosituin erikoislinja Hämeenlinnassa. Sisään otetaan 15 opiskelijaa ja ensisijaisia hakijoita oli 38, Ahvenharju kertoo. – YRI tarjoaa opiskelijalle niin paljon mahdollisuuksia kuin hän vain jaksaa ottaa vastaan. Pieni 15 oppilaan ryhmä tarkoittaa tiivistä tekemistä ja myös opettajat tutustuvat oppilaisiinsa erityisen hyvin. Anne Ahvenharju (vas.) ja Tuija Tiala odottavat innolla juhlapäivän seminaaria toukokuussa, jolloin he tapaavat monta Luovan yrittäjyyden linjan alumnia ja yhteistyökumppania. Osallistumme paljon erilaisiin hankkeisiin ja kilpailuihin, Tiala sanoo. Luovan yrittäjyyden linjalaiset jatkavat usein kaupallisiin opintoihin, ja jotkut ovat päätyneet yrittäjiksikin. Se ei kuitenkaan ole linjan ensimmäinen tavoite, vaan yrittäjämäisen asenteen omaksuminen. – Yrittäjämäisen ajattelun pitäisi läpäistä kaikkien oppilaiden koulutie. Siinä opettajien koulutus on avainasemassa, Tiala muistuttaa. Luovan yrittäjyyden linjan 10-vuotispäivää juhlitaan kaikille avoimin messuin perjantaina 4. toukokuuta. Lyseon vanhassa juhlasalissa valtakunnalliset ja paikalliset yhteistyökumppanit sekä koulun Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa mukana olevat yritykset esittelevät omaa toimintaansa. Yrittäjyys kasvattaa -kutsuvierasseminaariin valtiovallan tervehdyksen tuo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. Seminaarissa luennoivat keksijä ja futuristi Perttu Pölönen sekä toimitusjohtaja Timo Metsola. Iltajuhlaan Raatihuoneelle on lupautunut puhujaksi kansanedustaja, liikemies Hjallis Harkimo. Riittävän suuri jaettavaksi ehti avustaa Brysselissä ja vaati kansanäänestystä euroerosta. Sulkon piruetit eivät miellyttäneet nuoren kepun joukkoja: Sulkkoa ei enää halusta huolimatta valittu uudelleen. Tämä saattoi pelastaa hänet Nuorisosäätiöltä ja värikkäältä rakennusliiketoiminnalta.   POLIITTISTA URAA on seurannut kuntajohtaMeidän kesken -palstalle kutsutaan kirjoittajia nimettöminä, jotta huomio kiinnittyy persoonan sijasta itse asiaan. KANTA-HÄME ON pihvi kasvukäytävällä. Se on pieni mutta ainakin joidenkin riihimäkeläisten mielestä riittävän suuri jaettavaksi. Hajaannusta lietsoo kaupunginjohtaja Sami Sulkko, joka tahtoo etelään. PUUKKO-POHJALAISEN SULKON oppi- isä ei ole sen vähäpätöisempi kuin itse Paavo Väyrynen. Sulkko valittiin yhdeksi kaudeksi keskustanuorten puheenjohtajaksi 2000-luvun alussa. Poliitikkona hän TIISTAINA 17. HUHTIKUUTA 2018 jan polku, joka vie pohjoisesta kohti etelää, noin kolmen vuoden jaksoissa. Taakse on jäänyt fuusioituja kuntia ja paljon hämmennystä. Itseluottamusta Sulkolta ei puutu. Hän haki aikanaan myös Hattulan kunnanjohtajaksi. Työhaastattelussa hän ilmoitti haluavansa johtaa Hattulan liitokseen Hämeenlinnan kanssa. Paikka jäi jostain syystä saamatta.   HÄMEENLINNAN TALOUS kuntoutui kerralla. Kaikki alijäämät pyyhittiin viime vuoden tuloksella pois. Se ottaa erityisen koville Hämeen Sanomien taloustoimittaja Arno Juutilaisella, joka vielä tammikuussa ennakoi tulta ja tulikiveä kaupungin ylle. Häntä oikoi tuoreel- taan entinen hämeenlinnalainen, entinen poliitikko Iisakki Kiemunki, tällä kertaa vahvasti oikeassa.   KIEMUNKI JA demarioppositio ovat myös vakuuttuneita siitä, että Juha Sipilän hallituksella ei ole mitään osuutta Suomen talouden kovaan nousuun. On kuulemma tullut ihan vain maailmalta tuulentuomana tämä kasvu. Kumma juttu, ettei edes valtiovarainministeri Antti Rinteen (sd.) päätös alentaa yhteisöverokantaa nyt kelpaa tovereille. Tämä kapitalistin avokätinen tuki toi sentään kaupungin kassaankin melkein kolme miljoonaa uutta yritysverohyvää.   HÄMEENLINNAN KORKEA rakentaminen on vedossa. Ylöspäin onkin edullisempi mennä kuin alaspäin. Etelärannan maitakin on jo kuljetettu kaatopaikalle kuuden miljoonan euron arvosta. Taivaalla on sen sijaan puhdasta, avaraa ja halpaa. Ja vielä kaavoittamatontakin. Kulttuurimaisemasta ei saisi hävittää kirkon tornia, mutta asia on ratkaistavissa. Ennen Lutheria taivasosuuksia oli tapana ostaa rahalla. Ympyrä voi sulkeutua. 9

Pihlajalinnan digipalvelut Linnan Klinikan asiakkaiden saataville Hämeenlinnalainen Linnan Klinikka siirtyi alkuvuodesta yrityskaupan myötä osaksi Pihlajalinna-konsernia. Linnan Klinikka on merkittävä toimija alueella ja tuttu monille paikallisille yrittäjille. Toimitusjohtaja Tiina Halinen iloitsee yrityskaupasta ja sen mukanaan tuomista uudistuksista: − Pihlajalinnassa rakennetaan palveluita, jotka keskittyvät ihmisen terveenä pysymiseen. Tämä sopii hyvin myös meidän ajatusmaailmaamme. Pihlajalinna on listautunut pörssiin, mutta se on silti lähes kokonaan suomalaisessa omistuksessa ja maksaa kaikki veronsa Suomeen. Kotimaisuuden lisäksi myös paikallisuus on tärkeä voimavara. Lammilla syntynyt ja nykyään Tervakoskella asuva Halinen jatkaa Linnan Klinikan johdossa. Sen lisäksi hänet nimitettiin maaliskuun lopulla koko Kanta-Hämeen aluejohtajaksi. Linnan Klinikan nykyiset toimipisteet Tuuloksessa ja Lopella säilyvät. Aluejohtajana Halinen vastaa oman alueensa yksiköiden johtamisesta, toiminnasta ja kehittämisestä sekä alueellisesta sidosryhmäyhteistyöstä. Linnan Klinikan lisäksi Pihlajalinnalla on tällä hetkellä Kanta-Hämeessä terveyden- huollon ja vuodeosaston ulkoistus Hattulassa, tehostetun palveluasumisen yksikkö Ikipihlaja Maria Rengossa ja juuri toimintaansa aloittava erityisasumispalveluiden yksikkö Uniikki Hämeenlinnassa. Myös Hämeenlinnan Foreverkuntoklubi on osa Pihlajalinnaa. APUA ETÄNÄKIN Erityisen iloinen Halinen on uusista palveluista, jotka tulevat nyt paikallisten asiakkaiden saataville. − Pihlajalinnassa panostetaan paljon digitaalisiin palveluihin. Työterveysasiakkaat ja yksityisasiakkaat voivat käyttää esimerkiksi etälääkäripalvelua mistä vain Suomen rajojen sisäpuolelta, tarvitaan vain nettiyhteys ja Pihlajalinna-sovellus. Etälääkärissä voi hoitaa esimerkiksi akuutteja vaivoja, kuten ylähengitystietulehduksia tai ihottumia. Myös uusia työterveyssopimuksia on solmittu alueelle. − Työterveysasiakkaiden käyttöön tulee Pihlajalinnan myötä hoitajapuhelin. Asiakkaita palvel- − Linnan Klinikan ilme päivittyy Pihlajalinnan ilmeen mukaiseksi kesäkuun alussa. Samalla muuttuu esimerkiksi ajanvarausnumero, Tiina Halinen kertoo. (Kuva Jenni Manninen) laan yhdessä numerossa joka päivä kello 6–22. Hoitaja arvioi puhelimessa hoidon tarpeen ja kiireellisyyden, antaa neuvoja ja ohjeita kotihoitoon sekä varaa tarvittaessa ajan asiantuntijalle Pihlajalinnan etävastaanotolle tai lääkärikeskukseen, Halinen esittelee. − Linnan Klinikan ilme päivittyy Pihlajalinnan ilmeen mukaiseksi kesäkuun alussa. Samalla muuttuu esimerkiksi ajanvarausnumero. Tästä tiedotamme asiakkaitamme tarkemmin toukokuun aikana. Lisäksi on muutenkin tarkoitus kampanjoida seudulla näkyvästi, Halinen kertoo. − Meillä on täällä paljon palveluita ja verkostot olemassa. Tuuloksen toimipiste on valinnanvapauden piirissä jo nyt, joten tässä samalla valmistaudumme tietysti palvelemaan asiakkaita myös sote-uudistuksen toteuduttua, Halinen lupaa. Tarmolta myös tyhyä yrityksille Tarmo liikuttaa joka vuosi kilpailutapahtumissaan paria tuhatta ihmistä. Urheilutapahtumien ja kisojen lisäksi yritykset voivat tilata Tarmon liikuttajia omiin työhyvinvointipäiviinsä. Tarmo järjestää yritysten tyhy-päivien ohjelmaa. Erkki Yrjölä (vas.) lupaa tutustuttaa halukkaat geokätköilyn ihmeelliseen maailmaan. Ari Markkanen ihmettelee mustaa laatikkoa, joka liittyy kätköilyharrastukseen. Teksti ja kuva Jenni Manninen Tulossa on jälleen vilkas kesä tarmolaisille järjestäjille. Kilpailuja löytyy Tarmon nuorisokansallisista perinteisiin kestävyysjuoksutapahtumiin. Aulanko-juoksu juostaan 12. toukokuuta, Tarmon nuorisokansalliset kisataan 9. kesäkuuta ja Hämeen seudun yleisurheilun pm-kisat 17-vuotiaille ovat vuorossa 25. –26. heinäkuuta. 10 Elokuun 4. päivä kisataan Hämeenlinnan Kaupunkimaraton, jossa lajeina ovat maraton, puolimaraton ja kymppi. Tapahtuman keskuspaikkana toimii Kaurialan kenttä. – Kiinnostus juoksutapahtumiin on valitettavasti laskenut viime vuosina ja tapahtumia riittää. Meillä on kuitenkin aito alkuperäinen kaupunkimaraton, ja se on pitänyt hyvin pintansa moneen muuhun tapahtumaan verrattuna. Osallistujia on ollut yleensä noin 500–600, kertoo Tarmon Erkki Yrjölä. Syyskuussa on vuorossa Koululiikuntaliiton yleisurheilun mestaruuskisat 2018. Kisassa on ollut osallistujia viime vuosina ollut 450–550 ja kilpailusuorituksia peräti 650–900. Tänä vuonna KLL-kisat järjestetään Hämeenlinnassa 15.–16.9.2018. – Silloin mukana saattaa olla tulevia tähtiurheilijoita, siellä on todella kovia nuoria nimiä, Tarmon urheilutoiminnan päällikkö Ari Markkanen sanoo. Lisäksi kesä–heinäkuussa Tarmo järjestää omia viikko- ja seurakisojaan. LIIKETTÄ MONIN TAVOIN Tarmo järjestää myös lasten yleisurheilukouluja ja erityisen suosittu on ollut lasten liikuntaleikkikoulu. – Se vetää niin, että mukaan ei meinaa mahtua. Viime vuonna ryhmiä lisättiinkin suuren suosion vuoksi, Markkanen kertoo. Tulossa on myös aikuisten yleisurheilukoulu sekä juoksukoulu, joka on suunnattu aloittelijoille. – Siellä ei oikeasti tarvitse jaksaa juosta, Markkanen vakuuttaa. Tarmo liikuttaa yrityksille räätälöityjä ryhmiä säännöllisesti tai järjestää yksittäisiä räätälöityjä liikuntatapahtumia. – Eräässä yrityksessä meillä on äijäjumppa, joka on tosi suosittu. Kannattaa ottaa yhteyttä, niin voimme yhdessä miettiä, mikä sopii oman yrityksen väen liikkumiseen, Markkanen kannustaa. Yrjölä on hurahtanut geokätköilyyn ja lupaa tutustuttaa myös yritysryhmät lajiin. Esimerkiksi parin tunnin alkeet sopisivat hyvin tyhy-päivän kylkeen. – Se on sellainen laji, että et kätköä etsiessä edes huomaa kävelleesi kymmentä kilometriä, 3  500 kätköä ympäri Suomea kolunnut Yrjölä vakuuttaa.   Seuraa Tarmoa Facebookissa! Lisätietoja: https://hameenlinnantarmo.sporttisaitti.com/ tai hameenlinnantarmo.markkanen@gmail.com TIISTAINA 17. HUHTIKUUTA 2018

Apua pk-yritysten rahoitukseen EIR-takauksesta Paikallisesta Lammin Säästöpankista saat kattavat työkalut ja tukea yrittämiseen Moni aloitteleva pk-yrittäjä miettii, miten turvaisi riittävän rahoituksen ja saisi bisneksensä nopeasti lentoon. Alkutaival on huomattavasti helpompi, jos ottaa avuksi paikallisen asiantuntijan. Lammin Säästöpankin yritystiimi tarjoaa tukea ja kattavia palveluja menestyksen rakentamiseen. Yksi pk-yrittäjille suunnatuista työkaluista on esimerkiksi Euroopan investointirahaston (EIR) takaus, joka madaltaa vakuusvaatimuksia rahoitukselle ja pienentää lainan korkoa. –  Yrittäjän takaus on Euroopan komission, Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan investointirahaston (EIR) yhteinen rahoitusväline. Se on suunniteltu helpottamaan pkyritysten rahoituksen saamista. EIR-takaus on edullinen, ja sillä voi kattaa jopa puolet saadusta rahoituksesta, Lammin Säästöpankin yritystiimin vetäjä, asiakkuusjohtaja Kirsi Sinisilta taustoittaa. SOPIVAT RATKAISUT LÖYTYVÄT YHDESSÄ EIR-takausta voit hakea yrityksen investointien, kauppojen ja käyttöpääoman rahoitukseen. Takauksen kohteena olevan yrityslainan minimisumma on 25 000 euroa. Jos EIR-takaus tai muut rahoitusasiat kiinnostavat, Sinisilta kehottaa yrittäjiä ottamaan rohkeasti yhteyttä Lammin Säästöpankin yritystiimiin. – Tutustumme asiakasyritykseen aina talouslukuja syvemmältä ja etsimme jokaisen tilanteeseen sopivimmat vaihtoehdot. Meillä on käytössämme kattavat verkostot ja Säästöpankkiryhmän laajat yrityspalvelut, joten pystymme varmasti vastaamaan pk-yrittäjien tarpeisiin. KAIKKI PALVELUT PAIKALLISESTA PANKISTA Lammin Säästöpankissa jokaisella alueella on oma yritysasiakaspäällikkö, joka tuntee asiakkaidensa kokonaiskuvan. Yrittäjä saa kaikki tarvitsemansa palvelut tutulta asiantuntijalta, joka kokoaa myös tarvittavat kumppanit saman pöydän äärelle. – Haluamme tehdä pankkiasioinnista mahdollisimman helppoa. Asiantuntijamme liikkuvat asiakkaidensa luokse, joten rahoitus- ja muut pankkiasiat voi hoitaa kuntoon ihan kirjaimellisesti sorvin äärellä, Sinisilta vinkkaa. Paikalliset asiantuntijat tarjoavat kattavat työkalut menestyksen rakentamiseen ja ovat mukana yrittäjän arjessa. Vasemmalta: yritysasiakaspäälliköt Iiris Korhonen, Arja Varjus, Ilkka Mansikka, asiakkuusjohtaja Kirsi Sinisilta ja yritysasiakaspäällikkö Miika Koskinen. Tahdotko lisätietoa EIR-takauksesta tai muista yrityspalveluistamme? Ota yhteyttä asiantuntijoihimme, me tarjoamme yrittäjille parasta paikallista palvelua! Yritysasiakaspäällikkö Miika Koskinen, puh. 040 189 7694 sekä yritysasiakkuuspäällikkö Arja Varjus, puh. 040 763 4908 Häme: Hämeenlinna, Hattula, Janakkala, Lammi, Tuulos Asiakkuusjohtaja Kirsi Sinisilta, puh. 040 484 0699 Häme ja Uusimaa Jakovaraa ei ole SUOMESSA ON jälleen ryhdytty puhumaan jakovarasta. Jakovara julkisessa taloudessa on se vara, josta voidaan jakaa hyvää kaikille joko veronalennuksina tai sosiaalietuuksina. Suomen talouden ripeä kasvu on saanut nämä puheet valloilleen ilman minkäänlaisia perusteita. Suomen julkinen talous velkaantuu yhä kolmen miljardin vuosivauhtia. Toki hyvä työllisyyskehitys voi tehdä yhä useammasta verovaroja kuluttavasta verojen maksajia, mutta plussan puolelle ei päästä. Arvion mukaan velkasumma voi korkeintaan puolittua. Julkisen talouden näkökulmasta pitäisi tehdä lisäsäästöjä. Jos ja kun nyt yli kolmen prosentin talouskasvussa ei saada julkista taloutta ylijäämäiseksi ja lyhennetä velkaa, olemme seuraavan taantuman koittaessa todella vaikeassa tilanteessa. Suomen julkinen velka on yli EU:n asettaman rajan (60 prosenttia bruttokansantuotteesta). Jos talous kasvaa, voimme päästä toki tuon raamin sisään, mutta kokonaisvelkasumma, reippaasti yli 100 miljardia euroa, on joka tapauksessa valtava. TIISTAINA 17. HUHTIKUUTA 2018 Kun julkisen taloutemme lähihistoriaa tarkastelee, on meno ollut hurjaa. Ennen 1990-luvun alun lamaa julkista velkaa ei ollut juuri nimeksikään. 2000-luvulle tultaessa summan nousi jo yli 50 miljardin ja nyt se on siis yli 100 miljardia. Julkista velkaa ei juuri koskaan makseta pois, mutta velan suhdetta bruttokansantuotteeseen pitäisi painaa selvästi EU-rajan alle. Suomen julkista taloutta hämää nyt se, että lainanhoitokulut ovat laskeneet, vaikka velkataakka on kaksinkertaistunut. Tämä johtuu siitä, että vanhoja korkeamman koron lainoja uusitaan nyt nollakorkoisilla luotoilla. Entä sitten, kun korot nousevat? Sekin aika joskus koittaa. Lainanhoitokulut nousevat aikaa myöden miljardeilla. Tuet on niitä myönnettäessä nähty työllisyyttä ja talouskasvua edistäviksi. Sitä ne ovat, ainakin joiltain osin, vieläkin. Aina kun tehdään talouskasvua ja työllisyyttä tukevaa politiikkaa, sosiaalitukia saavat joutuvat kärsimään. Näin siksi, että sosiaalipuolella ovat suurimmat säästökohteet, koska tuen saajia on valtavasti. Jo pelkkä indeksien jäädytys tuo satojen miljoonien vuosisäästöt. Hyvätuloisien palkansaajien veroja pitäisi korottaa monella prosenttisyksiköllä ja silti kertymä jäisi reippaasti pienemmäksi kuin mitä sosiaalitukien indeksijäädytyksellä säästetään. Tuen saajille tämä ei ole reilua eikä oikeudenmukaista. Puhtaalla kamreeriajattelulla päätökset puolustavat paikkaansa. AINA VOIDAAN keskustella siitä, ovatko esimerkiksi sosiaalitukien indeksijäädytykset oikeudenmukaisia. Vaihtoehtoina ovat verojen korotukset tai yritystuista tinkiminen. Yritystuista jopa valtaosa on energiatukea, eli paljon energiaa käyttävän vientiteollisuuden toimintaedellytykset on haluttu pitää kilpailukykyisinä. Ilman tukia syntyisi vaara, ettei uuden tuotantokapasiteetin investointeja tehtäisikään Suomeen vaan rajojen ulkopuolelle. Kansanedustaja Mauri Pekkarisen yritystukien karsimista pohtinut parlamentaarinen työryhmä tuli ulos tyhjin käsin. Ensimmäistäkään tuen alentamista tai poistamista ei saatu aikaiseksi. Kaikki työryhmän jäsenet vasemmistoliitosta kokoomukseen olivat yksimielisiä karsimisen tarpeesta. Mistä karsitaan, miten paljon ja millä aikataululla? Tässä kohtaa menikin sitten ihmetyksen sormi hämmästyksen suuhun. Mielipiteitä karsintakohteista oli niin monta kuin oli miestä ja naista. SUOMEN JULKISELLA taloudella on edessään valtavat haasteet. Kansalaisten ikääntyminen kasvattaa menoja siitäkin huolimatta, että tehdään säästöjä. Joillekin on saattanut jäädä se harhakuvitelma, että sote-uudistus toisi nettosäästöjä eli kulut olisivat jatkossa pienemmät kuin nyt. Jos sote tuo nuo mainitut kolmen miljardin säästöt, niin se merkitsee vain menojen kasvun hillitsemistä kolmella miljardilla. Todellisuudessa menot vain kasvavat. Suomalaisilla onkin edessä niukemmat ajan kuin mitä tähän mennessä on nähty. Jos kuitenkin maltti valtaa alaa ja ymmärretään julkisen talouden realiteetit, suomalaiset voivat elää tulevaisuudessakin kohtalaisen turvattua aineellista elämää ja voimme pitää huolta myös vähempiosaisista. Tällaisen kehityksen aikaansaaminen edellyttää vahvaa poliittista tahtoa ja uudenlaista konsensushenkeä Suomen talouden suurista linjoista. Irtopisteiden kalastelu ei siihen sovi. 11

+Koska kenenkään ei pitäisi joutua odottamaan autonsa mukavaa lämpötilaa – Webasto-lämmittimet. Webaston lisälämmityslaite Thermo Top Evo sis. laite+asennussarja. HUHTIKUUN TARJOUS! OVH hinnasta -20% (voimassa 30.4.2018 asti tai niin kauan kuin erää riittää) Asennuta omasi nyt! kaisankukka.fi Hattelmalantie 16, 13100 Hämeenlinna p. 03 622622 www.hasoy.com Yritysten IT- ja puhelinpalvelut yhdestä paikasta Aina on yritysten ICT-talo. Palvelumme ovat käytössä jo kymmenillä tuhansilla tyytyväisillä yrityskäyttäjillä. www.aina.fi 12 TIISTAINA 17. HUHTIKUUTA 2018