Vuosikertomus 2017 ProAgria ProAgria Keskusten Liitto 77

Sisällys Avaintiedot 2017 1 Missio, visio, arvot, toiminta-ajatus 2 Toimitusjohtajan katsaus 3 Hallituksen näkökulma 4 Hallinto ja organisaatio 5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 7 ProAgria 220 8 Kansainvälinen toiminta 10 Hanketoiminta 10 Osaamisen johtaminen ja henkilöstö 11 Liiketoiminnan kehittäminen 12 Johtamispalvelut 13 Talous ja yrityspalvelut 14 Tuotanto 15 Talouden tunnusluvut 24 Yhteystiedot 25 78

Avaintiedot 2017 • Juhlavuosi 220 vuotta näkyi koko vuoden erilaisilla teemoilla toiminnassa • Leanin ensiaskelina tulivat viikkopalaverit ja arvovirtakuvaukset • BISNES+ ensiesiteltiin Farmarissa ja KoneAgriassa, avautuu asiakkaille keväällä 2018 • KPI-Avain saavutti maitotiloilla heti suuren suosion, 62 % valiolaisista tiloista käytti palvelua • Tili- ja talousjohtamisessa painotettiin verkostomaista toimintamallia ProAgria Onnistumme yhdessä! 1

Toiminnan perusteet Missio, visio, arvot, toiminta-ajatus Missio ProAgria – Onnistumme yhdessä Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme maaseudun kestävää kehitystä ja hyvinvointia. Visio • Asiakasvisio • Palveluvisio • Volyymivisio • Kyvykkyysvisio • Tulosvisio • Resurssi- ja kumppanuusvisio Arvot • Asiakkaan menestyminen • Maaseudun puolesta • Osaaminen ja innostus • Riippumattomuus • Kestävä kehitys Toiminta-ajatus Yhteinen toiminta-ajatuksemme Tarjoamme maatila- ja maaseutuyrittäjille kilpailukykyä ja kannattavuutta parantavia asiantuntijapalveluja tukeutuen sekä omaan henkilöstöön että muiden asiantuntijaorganisaatioiden osaamiseen. Lisäksi Liitossa Liitto tukee ja kehittää ProAgria keskusten toimintaa keskusten kumppanina yhteisten tavoitteiden mukaisesti osana ProMaatalous-yhteistyöryhmää. Ydinosaaminen Meille tärkeää on asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kilpailukyky ja kannattavuus. Panostamme­ siihen palveluillamme ja osaamisellamme. Ydinosaamistamme ovat maatilojen ja maaseutuyritysten päivittäiseen toimintaan, kehittämiseen ja johtamiseen kuuluvat asiantuntijapalvelut. Näkökulminamme ovat johtaminen, talous ja tuotanto. Ydinosaamistamme tukevat jäsen- ja asiakassuhteen ylläpito ja kehittäminen. Sidosryhmä- ja kumppaniverkostomme täydentävät ydinosaamistamme. ProAgria Keskusten Liittona ydinosaamistamme ovat asiantuntijapalvelujen ja tuotteiden tuotekehitys. Palvelut sovellamme käytäntöön yhdessä ProAgria keskusten ja yrittäjäasiakkaiden kanssa. Ydinosaamistamme tukevat yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Olemme ProMaatalous-yhteistyöryhmän jäsen sekä maaseutuneuvonnan valtakunnallinen keskusorganisaatio. Jäseniämme ovat 11 alueellista, asiakkaitaan ja jäseniään palvelevaa ProAgria keskusta. Kokonaisuutta täydentävät 14 neuvonta-alan erikoisyhdistystä. Liikevaihtomme oli 3,7 miljoonaa euroa. Se muodostui palvelu- ja projektituotoista sekä vuosittain maa- ja metsätalousministeriön kanssa tehtävästä tulossopimukseen liittyvästä rahoituksesta. Organisaatiossamme työskenteli 28 alan ammattilaista. Palvelujemme tarjonnassa painotamme palvelun saannin helppoutta, palvelun tuottamaa hyötyä sekä näistä johdettuna asiakkaalle syntyvää positiivista kokemusta palveluista. 2

Toiminnassamme korostuivat palvelujen kehitys yhdessä ProAgria keskusten kanssa sekä sähköiset palvelut. Keskusten kanssa jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua tulevaisuuskeskustelua. Toimintaympäristömme muuttuessa voimakkaasti korostuvat palvelumme laatu ja kykymme vastata asiakkaiden muuttuviin odotuksiin tulevaisuudessa. Tarkoituksemme on parantaa asiakkaidemme ja kumppaneidemme kilpailukykyä ja kannattavuutta­ sekä edistää maaseudun elinvoimaisuutta. Meidän asiantuntijoiden tehtävä on löytää yhdessä asiakkaiden kanssa kullekin maatilalle tai yritykselle parhaat ratkaisut tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseen. Vaikutamme asiakkaiden tuloksiin Panostimme erityisesti vaikuttavuutemme esille tuontiin tuloksina ja asiakkaidemme onnistumisina. Voimme olla syystä ylpeitä asiakkaille tuottamastamme hyödystä. Liiton omaa kehitystyötä teimme sähköisissä palveluissa. Kehitimme eteenpäin BISNES+:aa, eli asiak­kaan sähköistä työpöytää, yhdessä kumppaneidemme kanssa. BISNES+ esitellään keväällä maito­ tiloille. Se tarjoaa uudenlaisia työvälineitä tilan johtamiseen. Biocode-ympäristövaikutuslaskenta oli toinen merkittävä kehityskohde. Siinä tuotamme maatiloille ja elintarviketeollisuudelle uuden välineen mitata ja seurata tuotannon ympäristövaikutuksia ja vertailla eri vaihtoehtoja. Lisäksi olimme mukana kehittämässä energiatehokkuutta ja kiertotaloutta­ hanketoimijana. Liiton julkaisu- ja kustannustoiminnassa kehitettiin toimintaa aktiivisesti osaksi asiakkaille tarjottavaa kokonaispalvelua. Toimitusjohtajan katsaus Tarjoamme parhaita ratkaisuja tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseen Tulevaisuuden näkymät Digitalisaation eteneminen tuo meille monia uusia mahdollisuuksia tuottaa tehokkaasti asiakkaillemme uudenlaisia palveluja. Yhdistämme sähköiset palvelut tukemaan henkilökohtaista asiantuntijapalveluamme. Meidän asiantuntijoiden tehtävä on muuttumassa tiedon tuottamisesta tiedon analysointiin. Liiton hallituksen toimeksianto tulevaisuuden toimintamalleistamme ja rakenteista eteni. Lähtökohtana oli asiakaspalvelun laatu ja sisäinen tehokkuus. Osana tulevaisuuden suunnittelua pidettiin keskusten hallitusten kanssa tulevaisuuskeskustelut. Johtopäätöksenä oli, että tulevaisuutta kehitetään nykyisen verkostomaisen rakenteen pohjalta. Toimintatapavertailujen pohjalta johtaviin valtakunnallisiin verkostomaisella rakenteella toimiviin asiakaspalveluyrityksiin, tunnistettiin kolme yhteistä menestystekijää: luottamus verkosto-organisaation perustana, yhteisten päätöksentekotavat ja toimeenpano ja jäsenyysstrategia – jäsenyys voimavarana. Näistä tekijöistä jatkamme yhdessä toimintamme kehittämistä. Liiton taloudenpito oli tarkkaa. Aikaansaadut kustannussäästöt olivat merkittävät, mutta kertaluontoinen erä veti tuloksen alijäämäiseksi. Kiitän Liiton henkilöstöä erinomaisen hyvästä ja innostuneesta panoksesta. Samalla kiitän hallintoa ja sidosryhmiä antoisasta vuodesta. ProAgria Keskusten Liitto Juha Nuutila toimitusjohtaja 3

Hallituksen näkökulma Yhteistyöllä eteenpäin Kulunut vuosi oli järjestömme 220-vuotisen toiminnan juhlavuosi, jota juhlistimme Syödään yhdessä­ -teemalla eri tilaisuuksissa. Kohdistimme katseemme tulevaisuuteen tuoden siihen näkökulmaa kuluneiden vuosisatojen aikana tapahtuneista muutoksista järjestössä ja ympäröivässä yhteiskunnassa. Mietimme tulevaisuuden maaseudun tarpeita ja miten vastata niihin palvelukehityksellä. Haluamme pysyä aallon harjalla myös sähköisten palvelujen tarjoajana. Olemme samalla miettineet mahdollisimman tehokasta ja kilpailukykyistä tapaa toimia maaseudun puolesta. Ryhmäohjaushallitus, joka kostuu ProAgria Keskusten ja Liiton hallitusten puheenjohtajista ja johtajista, on pohtinut pitkälle tulevaisuuteen kantavaa organisaatiorakennetta ja toimintamallia. Malliksi valikoitui verkostomainen toimintatapa, jolla pystytään tarjoamaan kaikki palvelut asiakkaille kattavasti koko Suomessa. Jos asiakkaan oma ProAgria keskus ei voi tuottaa asiakkaan tarpeiden mukaista palvelua, sen tuottaa joku muu keskus. Näin keskukset voivat tulevaisuudessa yhä enemmän erikoistua ja syventää osaamistaan tietyillä aloilla eikä niiden tarvitse hajaannuttaa niukkoja resursseja. Asiakkaalle tämä merkitsee osaavia ja korkeatasoisia ratkaisuja tarjoavia asiantuntijoita, jotka ovat saatavilla asiakkaan halutessa vaikka nettipalavereissa, jolloin ei ole merkitystä missä asiantuntija ja asiakas ovat. Lähi­ asiantuntijan kautta on mahdollisuus hyödyntää koko verkoston huippuasiantuntemusta ja käyttää moniosaajatiimejä parhaiden ratkaisujen löytämiseksi. Tämän mallin valintaa edelsi viime syksynä tehty keskuskierros, jonka aikana vierailimme Liiton toimitusjohtajan kanssa kanssa suomenkielisessä keskuksessa keskustellen vaihtoehtoisista toimintamalleista ja rakenteista. Kierros oli hyvin avartava ja ilmeisen tarpeellinen saamastamme palautteesta päätellen. Tällainen vuoropuhelu on selvästi tarpeen tulevaisuudessakin. Jotta pystyisimme toimimaan valitun mallin mukaan mahdollisimman tuloksekkaasti, teimme vertailua valtakunnallisiin asiakaspalveluyrityksiin, joiden toimintatapa on verkostomainen. Vertailussa nousi esiin tärkeänä tekijänä verkoston toimivuuden kannalta luottamus verkoston toimijoiden kesken. Koska koimme tämän olevan keskeinen tekijä tulevaisuuden toimintamme kannalta, päätimme keskittyä luottamuksen rakentamiseen keskustelemalla luottamuksen mahdollisista esteistä. Käydyissä keskusteluissa on noussut esille myös tarve tarkastella ja selkeyttää yhteisten asioiden päätöksen­ tekotapoja ja tehtyjen päätösten toimeenpanoa. Verkostomainen tapa toimia vaatii vahvaa yhteistä tahtotilaa, tehokasta tiedottamista, selkeää työnjakoa, nopeaa ja kattavaa päätöksentekoa sekä luottamusta siihen, että verkosto toimii kaikkien parhaaksi. Pystyäksemme keskustelemaan avoimesti ja kattavasti kulloinkin esille nousevista asioista tarvitsemme tällaisille keskusteluille foorumin, jossa jokaisella keskuksella on mahdollisuus esittää kantansa­ päätösten pohjaksi. Ryhmäohjaushallitus voi toimia tällaisena foorumina mutta tarvitsee taustatyötä ja -keskusteluja, jotta asiat myös etenevät päätökseen. Täytyy myös huolehtia tiedottamisesta, jotta kaikilla on käytettävissä sama pohjatieto ryhmäohjaushallituksen kokouksissa. Ryhmäohjaushallitukseen on hyvä uskaltaa tuoda yhä merkittävämpiä asioita­sekä­lähetekeskusteluun että päätettäväksi. Jäsenyysstrategian pohdinta on järjestössämme jäänyt teknisten kehitystarpeiden jalkoihin. Onkin syytä selvittää, kuinka voisimme tuottaa lisäarvoa jäsenyydestämme ja miten saisimme siihen kytkeytyvää asiakkuutta voimavaraksi kehittäessämme järjestöä tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Muuttuvassa maailmassa on aina keskeneräisiä asioita­ ja riittämättömyyden tunne matkakumppanina. Kuitenkin keräämämme vaikuttavuusaineiston perusteella olemme maaseudun elinkeinojen tärkeä mahdollistaja. Siitä voi olla hetken ylpeä ja jatkaa työtä hyvillä mielin. Merja Keisala hallituksen puheenjohtaja 4

Hallinto ja organisaatio Tilintarkastajat ProAgria Keskusten Liiton ylintä päätäntävaltaa käytti edustajakokouksen 25.4.2017 valitsema hallitus. Jari Havukainen, KHT ja Otto Joki, KHT, Ernest & Young Oy Puheenjohtajat Maitotilavaliokunta Sihteeri Puheenjohtaja Päivi Piironen maitoyrittäjä, Nurmes Puheenjohtaja Merja Keisala maitoyrittäjä Alavus  2019 Varapuheenjohtaja Mikko Vilkki maitoyrittäjä, Virolahti Varapuheenjohtaja Olli Alikärri maanviljelijä Koski Tl  2019 Hallituksen sihteeri Juha Nuutila toimitusjohtaja ProAgria Keskusten Liitto, Vantaa Jyrki Halonen maanviljelijä Reisjärvi  2019 Heikki Pahkasalo johtaja, ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli  2020 Juha Eskelinen maitoyrittäjä Vieremä  2020 Pirjo Luotola maa- ja metsätalousyrittäjä Saarijärvi  2018 Vesa Nuolioja johtaja, ProAgria Oulu, Oulu  2019 Ari Toivonen toimitusjohtaja ProAgria Etelä-Suomi Järvenpää  2018 Jäsenet Heini Hakkarainen maitoyrittäjä, Viitasaari Merja Karjalainen maitoyrittäjä, Vuolijoki Jari Loponen maitoyrittäjä, Ylöjärvi Kari Rauma maitoyrittäjä, Kaustinen Jäsenet Hallinto ja organisaatio Hallinto ja organisaatio Faban edustaja Juha Kantoniemi maitoyrittäjä, Peränne Asiantuntijajäsenet Jaana Kiljunen kehityspäällikkö Valio Alkutuotanto Helsinki Sanna Nokka johtava asiantuntija ProAgria Keskusten Liitto Vantaa Olemme osa ProMaatalous-yhteistyöryhmää ProMaatalous-yhteistyöryhmä jatkaa uudella nimellä ja uudella toimintatavalla ProAgria-ryhmän työtä Suomen maatalouden, ja siinä erityisesti maito- ja kasvitilojen kilpailukyvyn ja kannattavuuden tukemisessa. Tarve uudistaa ryhmän toimintaa syntyi toiminnan tiivistämisestä ja uuden toimintatavan aikaan saamisesta. Myös ryhmän hallintoa haluttiin karsia ja virtaviivaistaa ja nimellä­kuvata­ enemmän yhteistä tekemistä. ProMaatalousyhteistyöryhmään kuuluvat Faba, ProAgria Keskusten Liitto ja 11 ProAgria Keskusta, Suomen ruotsinkielinen neuvontajärjestö ProAgria Svenska Lantbrukssällskapens Förbund sekä Valio Oy. ProMaatalous-yhteistyöryhmän hallituksessa ovat alarivissä vasemmalta Vesa Kaunisto Valio Oy, Tiina Mitikka Faba osk, Mikael Söderholm Svenska Lantbrukssällskapens Förbund. Ylärivissä vasemmalta Juha Nuutila ProAgria Keskusten Liitto, Antti Latva-Rasku Faba osk ja Juha Nousiainen Valio Oy. Kuvasta puuttuvat Merja Keisala ProAgria Keskusten Liitto ja Kim Nordling Svenska Lantbrukssällskapens Förbund. 5

Hallinto ja organisaatio ProAgria Keskusten Liiton organisaatio 1.4.2017 Edustajakokous Hallitus Toimitusjohtaja Nuutila SRATEGINEN JOHTAMINEN JA SIDOSRYHMÄT Nuutila LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN MUU LIIKETOIMINTA Asiakkaina keskukset Asiakkaina keskukset ja ulkoiset asiakkaat ARVONTUOTTO KESKUKSILLE ARVONTUOTTO LIITOLLE JA KESKUKSILLE Ilvesluoto TIETOHALLINTO Juhola VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Anttila TALOUS, HR JA CONTROLLER Kivinen Maitotilavaliokunta ProAgria Keskusten Liitto omistaa Arac Consulting Oy:n ja on osakkaana Mtech Digital Solutions Oy:ssä (ent. ProAgria Maatalouden Laskentakeskus Oy) ja jäsenenä ProEventus Oy:ssä (ent. Osuuskunta ProAgria Palvelukeskus). Lisäksi Liitossa toimii valtakunnallinen ProAgria Liha Osaamiskeskus. Jäsenet 2017 ProAgria Etelä-Pohjanmaa (15) ProAgria Etelä-Savo (11) ProAgria Etelä-Suomi (01) ProAgria Kainuu (19) ProAgria Keski-Pohjanmaa (17) ProAgria Keski-Suomi (14) ProAgria Lappi (20) ProAgria Länsi-Suomi (03) ProAgria Oulu (18) ProAgria Pohjois-Karjala (13) ProAgria Pohjois-Savo (12) 20 18 19 17 12 15 13 14 11 03 01 Muut jäsenyhteisöt Faba osk, Hevostietokeskus, Kalatalouden Keskusliitto, Luomuliitto, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Puutarhaliitto, Ruokatieto Yhdistys, Salaojayhdistys, Suomen Hippos, Suomen Mehiläishoitajain Liitto, Suomen Siipikarjaliitto, Suomen Turkiseläinten Kasvattajien Liitto ja Työtehoseura TTS. 6

Vietimme 220-juhlavuotta työn merkeissä. Pitkä taival, nimi on vaihdellut, mutta perustehtävä on säilynyt ennallaan: suomalaisen maatalouden tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen. Teemme merkittävää työtä suomalaisen maaseudun puolesta. Tänään olemme vahva, viljelijöiden omistama, riippumaton toimija maatalouden ja maaseudun kehittämisessä. Pitkäjänteinen toimija, johon luotetaan ja jonka vahvuutena ovat osaavat asiantuntijat, kyky muuntua, vastata ajan haasteisiin ja jolla on rohkeutta kehittää uusia asioita. Tarvitaan myös kykyä kuunnella asiakkaita ja oppia siitä mahdollisimman nopeasti. Vaikuttavuuttamme ovat asiakkaiden saavuttamat hyvät tulokset ja onnistumiset: tuotosten ja satojen kasvu, eläinten hyvinvointi, tuotantokustannusten pieneneminen, lisääntynyt kate ja kannattavuus. Yhtä tärkeää on, että yrittäjillä on ilo yrittää ja he voivat hyvin. Mitatusti voidaan todeta, että viljelijät, jotka käyttävät asiantuntemustamme ja palvelujamme, saavuttavat parempia tuloksia ja kannattavuutta kuin ne jotka käyttävät vähemmän. Monialaisia asiantuntijatiimejä asiakkaiden avuksi Toiminnan keskiössä ovat asiantuntijamme, joilla on palo tehdä työnsä hyvin, onnistua yhteistyössä asiakastiimeissä, kehittää jatkuvasti osaamistaan ja tuottaa asiakkaille uusia ratkaisuja. Esimerkiksi yksi Suomen suurimmista viljanviljelijöistä luottaa ProAgrian asiantuntijatiimiin. – Kaikkea ei kannata tehdä itse, vaan jakaa vastuuta toisille ja hankkia alan osaamista. Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti helmikuussa Puolangalta: Neuvontapalveluiden suurkuluttajat ovat tyytyväisiä uuteen navettaan – ja niin ovat naudatkin. Isoissa investoinneissa osaavien asiantuntijoiden tuki ja tiimityö ovat korvaamattomia ja säästävät sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Talouden hallintaa erityisesti kiristyneessä taloudellisessa tilanteessa arvostetaan. Kassabudjetointi­ ja seuranta on saanut paljon kiitosta. Kassabudjetti avaa silmät ja auttaa ennakoimaan, sanovat haapaveteläiset ProAgrian asiakkaat. – Parasta budjetoinnissa on turvallinen olo, sanovat taasen sonkajärveläiset maitoyrittäjät. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Toimivia ratkaisuja yhdessä yrittäjien kanssa Mahdollisuuksien digiaika Mikä digitalisoituu?, kysyimme vuoden alussa yhdeltä Suomen arvostetummalta digimuutoksen asiantuntijalta Esko Kilveltä. Hänen vastauksensa oli lyhyt ja kuvaava: Kaikki digitalisoituu. Kesäkuussa maakuntalehti Ilkka kirjoitti laajasti ProAgrian uusista digipalveluista otsikolla Neuvonnan pitkä digiloikka. Lyhyessä ajassa olemme tuoneet asiakkaillemme monia hyödyllisiä mobiili­ palveluja, laajaan dataan perustuvia mittaristoja ja innovatiivisen sähköisiä ratkaisuja. Innovatiivinen uusi sähköinen palvelu on BISNES+. Se kokoaa kaiken olennaisen yhteen sähköiseen näkymään, tulokset, dokumentit, yhteydet asiantuntijaan ja keskeiset vuosittaiset tehtävät sähköiseen kalenteriin. Digitaalisuus on mahdollisuuksia ja tehokkuutta. Se avulla jäsennetään tietotulvaa, keskitytään olennaiseen ja johdetaan tiedolla. Johtamisessa saa jalansijaa olennaiseen keskittyvä lean, jota digitaalisuus tukee mitä parhaiten. Digiloikkaa ei tehdä yksin. Siksi tarvitaan laajaa ja tiivistä yhteistyötä ja eteenpäin vieviä kumppanuuksia. Asiakaspaneelissa Toiminnan Suunnassa Marianne Mänki, Vesa Lapatto, Eliisa Peltomäki ja Niko Ahlqvist antoivat kehitysehdotuksia, ideoita ja palautetta palvelujemme kehittmäisen tueksi. Paikalla olivat keskusten palvelupäälliköt ja johtajat. 7

ProAgria 220 Tarvitaan juuret ja siivet – ProAgria 220 vuotta Elettiin vuotta 1797, marraskuun 1. päivää. Joukko Suomen kansalaisia kokoontui piispa Jakob Gadolinin kotiin. Oltiin tekemässä isoja asioita. Kuninkaalta oli tullut käsky perustaa Suomen Talousseura. Tarvittiin voimaa Suomen maatalouden, elinkeinojen ja kaupan kehittämiseksi ja Suomen vaurastuttamiseksi. Into ja innostus leimasi osallistujia. Ensimmäinen tehtävä oli katovuoden jälkeisen nälänhädän taltuttaminen. Miten tehdä hätäravintoa jäkälistä ja miten viljellä perunaa? Tästä lähti eteenpäin talousseurojen perustaminen eri puolille Suomea ensin Etelä-Pohjanmaalle Ilmajoelle ja sitten Ouluun. ProAgrian jalanjäljet suomalaisessa yhteiskunnassa ovat monet. Matkalla on ollut isoja yhteiskunnallisia tehtäviä ja organisaation aloitteista on perustettu pankit, sähköyhtiöt, merkittävät teollisuuden haarat ja monet muut yhteiskunnalliset toimijat. Suomen itsenäistymisen aikaan tuettiin maatalouden ja pienviljelyksen kehitystä. Sota-aikana varmistettiin elintarvikehuolto ja sen jälkeen toteutettiin asutustoiminta. Maatalouden koneistuessa koulutettiin menetelmiä ja vahvistettiin osaamista. Seuraavaksi panostettiin toiminnan tehokkuuteen, suunnitelmallisuusteen ja kannattavuuteen. EU toi mukanaan viljelijöiden tukemisen monissa asioissa­ muun muassa kannattavuuden kehittämisessä ja tukihaussa. Tällä hetkellä keskitymme maatalouden tuottavuuden ja kannattavuuden parantamiseen, johtamiseen ja mittaamiseen, uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja osaamisen kehittämiseen. ProAgria Farmarissa Seinäjoella ja muissa vuoden tapahtumissamme syötiin isosti yhdessä. Suurin ikinä oli osa juhlavuottamme, jolloin juhlimme 100-vuotiasta Suomea ja 220-vuotista ProAgriaa. Suurin ikinä oli myös osa alan onnistunutta yhteistä teemaa Syödään yhdessä, jossa olimme aktiivisesti mukana. Juhlalehti ProAgria 220 vuotta tavoitti syyskuussa kaikkiaan 65 000 viljelijää ja yrittäjää ja oli vaikuttava kooste asiakkaidemme onnistumisia ja palveluistamme saatavista hyödyistä. www.proagria.fi/220lehti 1797 Maatalous suurin elinkeino. Isojako ollut voimassa jonkin aikaa. Suomen Talousseura perustettiin kehittämään elinkeinoja. Elettiin agraariyhteiskunnassa. 8 1809 1840 1860 Suomenkielisiä Nälkävuodet. sanomalehtiä Vahva kansallialkoi ilmestyä. nen herääminen. Koulutuslaitos perustettiin. Seitsemän Talouskasvu maanviljelyskoulua perus- käynnistyi ja saimme tettiin maaoman rahan. Siemenperutalousnaa jaettiin osaamisen ilmaiseksi nostamiseksi. Katovuodet veivät sadon perunanviljelyn useana vuonna. juurruttamiseksi Metsien arvo Suomeen. alkoi nousta. Solmittiin Haminan rauha ja Suomesta suurruhtinaskunta. Ruukkiteollisuus alkoi kehittyä. 1870 Innovaatioita otettiin teollisuudessa käyttöön. Voin vienti käynnistyi. Sahateollisuus kasvoi. Siirryttiin viljanviljelystä karjatalouteen. Maanviljelijät alkoivat perustaa maamiesseuroja. 1890 Kansallisuusaate heräsi. Perustetaan yhdistyksiä ja puolueita. Yhteiskunta aktivoitui. Meijerit syntyivät ja voi tuotettiin teollisesti. Osuustoiminnallisia verkostoja syntyi hankintaan, jalostukseen, kauppaan ja rahoitukseen. 1898 1910 1920 1930 Kansanvalistuksen aikaa, teollistuminen ja energiahuolto käynnistyvät. Suomi itsenäistyy, osuustoiminta nousee ja maamiesseuroja perustetaan. Torppareista itsenäisiä viljelijöitä, joilla omat tilat ja pellot. Maatalouden kultaaikaa. Maataloustuotanto kasvaa ja Suomi vaurastuu vähitellen. Neuvonta panosti erityisesti kyntöauran tutuksi tekemiseen ja käyttöön. Karjantarkkailu aloitettiin neljäntenä maailmassa. Maatalousseurojen Keskusliitto perustettiin. Neuvojat ja kansakoulun opettajat toimivat tiedon välittäjinä. Maataloustuotanto kehittyi nopeasti. Poliittiset laineet heilauttivat myös neuvontaa. Kaksi uutta järjestöä tarjoamaan neuvontaa pientilallisille ja itsenäistyneille torppareille. Ammattitieto levisi maamiesseuroissa ja pienviljelijäyhdistyksissä. Tavoitteeksi asetettu omavaraisuus saavutettiin tuottavuutta lisäämällä ja peltoja raivaamalla.

ProAgria 220 ProAgrian 220 vuotta julistettiin kesällä Farmarissa näyttävällä Neuvojamarssilla. Kaikkiaan kaksisataa proagrialaista saapui eri puolilta Suomea marssimaan. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä onnitteli ProAgriaa Farmarin pääjuhlassa. - Neuvonnalla on tärkeä rooli ja taito löytää oikea tieto yrittäjän avuksi ja tukea tiedon hyödyntämisessä. Kyse on ennen kaikkea oikeanlaisen tahtotilan löytämisestä ja siinä ProAgrian rooli on alalla korvaamaton. 1940 Tuotantotaistelu ja elintarvikehuolto naisten käsissä. Neuvojat ohjasivat tuotantoa, tekivät viljelysuunnitelmat ja vastasivat työvoiman järjestelyistä. 1950 Asutustoiminnalla uutta peltoa ja uusia tiloja. 420 000 siirtolaista tarvitsee uuden kodin. Sotakorvaukset maksettavana. Yhteistoiminta korostui maamiesseuroissa. Uudisrakentamisen pohjana käytettiin neuvontajärjestön tyyppipiirustuksia. Neuvojat ohjasivat ja valvoivat asutustilojen rakentamista. 1960 1970 Maatalous koneistuu. Murrosaikana osallistutaan ja otetaan kantaa. Teollistuminen lisääntyy. Maalta muutto voimistuu, pientilat pakettiin. Tuotannon rajoitusten aikaa. Yhteiskoneita hankittiin ja konekonsulentit kiersivät tilaisuuksissa. Neuvontaa tarvittiin opastamaan koneiden valinnassa ja peltojen saattamisessa koneilla ajettavaan kuntoon. Talousneuvonta tärkeäksi osaksi neuvontaa. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmät laajennettiin kasvintuotantoon. Neuvonta yhdisti voimansa Maatalouskeskusten Liitoksi. 1980 1990 2000 Hyvinvointivaltion aikaa taloudellisessa nousukaudessa. Voimakas lama vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Suomi liittyy EU:hun. Internet, ilmastonmuutos ja yhteisöllisyys vaikuttavat. Isännyyden ja emännyyden vaihdokset ja IEVA rohkeasti esille. Neuvonta edelläkävijänä­ teemalla yhtei­nen ympäristömme. Tietotekniikka matkasi neuvojien mukana tiloille. Maaseudun elinkeinotoiminta monipuolistui. Neuvonta luotsasi Suomen maatilat EU-aikaan ja alkoi tarjota palveluja myös liitännäiselinkeinojen kehittämiseen. Elintarvikeketjun kilpailukyvyn kokonaisuus hahmottui neuvonnassa. Tilakokonaisuuden johtaminen ja kilpailukyky korostuvat. Kansainvälisyys ja uudet teknologiat nousivat neuvontaan. ProAgria perustettiin verkottamaan neuvontaa asiakkaan hyödyksi. 2010 Talouskasvu hiipui ja aiheuttaa yhteiskunnallisia ongelmia. Sosiaalinen media jatkoi kasvuaan. Digitaalisuus alkoi. Yksikkökoot kasvoivat, yritykset monialaistuivat, johtaminen korostui. Asiantuntijat erikoistuvat ja talousasiat painottuivat neuvonnassa. 2020 Digitaalisuus vauhdittaa voimakkaasti yhteiskunnan muutosta. Rakennemuutos kiihtyy. Kiertotalous voimistuu. Haetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. ProAgria panostaa digitaalisiin palveluihin ja alkaa tuottaa tietoa hiilijalanjäljestä. 9

Kansainvälinen toiminta Kansainvälinen toiminta Kansainvälisen toiminnan painopisteinä olivat oppiminen ja kumppanuudet. Kansainväliset yhteistyömahdollisuudet selvitetään jatkossa myös tulevissa järjestelmähankinnoissa yhtenä vaihtoehtona. Esimerkkinä vuoden lopussa aloitettu lammassektorin tuotosseurantaohjelman WebLampaan uudistus, jossa avattiin kansainvälisiä keskusteluja soveltuvan ohjelmiston saamiseksi. Euroopan neuvontaorganisaatioiden yhteisfoorumilla EUFRAS-verkostossa teemoina olivat digitalisaatio ja neuvonnan uudet ratkaisut. Aiheet olivat esillä järjestön vuosikokouksessa Bulgarian Plovdivissa ja kesän seminaarissa Münsterissä Saksassa. Digitalisaatioteemassa käsiteltiin yksityisyydensuojaa ja tilan tietojen käyttöön liittyviä asioita. Euroopan viljelijöiden etujärjestö Copa Cogeca julkaisi mietintönsä asiasta ja lähti olettamuksesta, että kaikki tilatasolla syntyvä tieto on viljelijän omaisuutta ja viljelijä päättää, missä tietoja käytetään ja kenelle niitä luovutetaan. Linjaus otettiin käyttöön ProAgriassa. Kansainvälisenä yhteistyöprojektina jatkui Tansaniassa FFD:n rahoittama perunantuotannon kehitysprojekti, jossa olivat mukana ProAgrioista Oulu ja Etelä-Pohjanmaa. Verkkoluentosarja Moskovan Akatemian kanssa jatkui maatalouden ajankohtaisista asioista ja uusista teknologioista. Hanketoiminta Hankkeiden avulla on mahdollistettu merkittäviä uusia avauksia ja kokeiluja toimialan kehittämiseen. Uusien kehitysteemojen tuottamisessa ja ratkaisujen etsimessä myös yrittäjät ovat olleet innolla mukana. Hanketoiminta oli vilkasta ja hankkeita toteutettiin yhteensä 17. Liiton hallinnoimia ja vetovastuulla oli niistä yhteensä 5. Muissa hankkeissa olimme osatoteuttajana. Sisällöt painottuivat tiiviisti asiakkaiden tarpeisiin, alkutuotannon ympäristövaikutusten pienentämiseen ja digitaalisuuden hyödyntämiseen. Tulevaisuuteen tähtäävänä uutena teemana käynnistettiin Biocode-hanke. Siinä pilotoidaan maidontuotannon ja leivän valmistuksen hiilijalanjäljen laskentaa. Tavoitteena on mallintaa ja rakentaa järjestelmä, jonka avulla yrittäjät pystyvät laskemaan oman tuotannon hiilijalanjäljen oman tuotannon tietoihin perustuen. Laajempaan käyttöön soveltuva sovellus rakennetaan myöhemmin. Energiatehokkuus-koordinaatiohanke toimi aktiivisesti yhteistyössä eri puolilla maata toimivien energiasektorin hankkeiden kanssa. Kansainvälisissä hankkeissa oltiin mukana partnerina neljässä hankkeessa. Niiden sisältö painottui uusiin ratkaisuihin lannan ympäristövaikutusten vähentämisessä ja lammastalouden kehittämisessä. Maatalouskalenteri 70 vuotta maatilayrittäjän kumppanina Maatalouskalenteriin tutustuu vuosittain lähes joka toinen maatilayrittäjä. Digitalisaatio ei ole horjuttanut Maatalouskalenterin suosiota. Erityistä kiitosta kalenteri saa selkeydestä sekä ammattisisällöstä, jossa kaikki perustieto on koottuna helposti luettavaksi. Kalenteri myös muistuttaa tärkeistä päivämääristä. www.proagriaverkkokauppa.fi 10

Liiton henkilöstö on jakautunut maantieteellisesti laajalle alueelle, jonka vuoksi säännölliset, koko­ henkilöstön kokoavat yhteiset tapahtumat ovat tarpeellisia. Kuukausittaiset ajankohtaisia asioita­ käsit­televät ja työstävät Treeni-iltapäivät sekä vuosittainen koko henkilöstön kesäretki vahvistavat organisaation hyvinvointia. Tänä vuonna kesäretki toteutui kesäkuussa, kun matkustettiin Seinäjoelle­ Farmariin ja Neuvojamarssille. Yhteiset joulukahvit eläkkeelle jääneiden työntekijöiden kanssa ovat olleet antoisia ja pidettyjä. Tiimityöllä lisäarvoa asiakkaalle Henkilöstön osaamisen kehittämisen painopisteinä olivat verkosto-osaaminen, tiimityöskentelytaitojen kehittäminen ja vakuuttavat puhe- ja viestintätaidot. Puhe- ja viestintätaitoihin syvennyttiin Juhana Torkin johdolla. Verkosto-osaamisen kehittämiseen voimaannuttiin koko ProAgrian esimiesten ja johtajien koulutuksessa Timo Järvensivun kanssa. Liiton henkilöstö osallistui henkilökohtaisten kehittymissuunnitelmien mukaisesti lukuisiin omaa osaamista kehittäviin koulutuksiin ja seminaareihin kotimaassa ja ulkomailla. Digitaalisuus ja sähköisten palveluiden mahdollisuudet asiakastyössä nähdään edelleen yhtenä merkittävänä alueena osaamisen kehittämisessä. Liittoon rekrytoitiin vuoden lopulla sähköisten palvelujen ja digitalisaation johtavaksi asiantuntijaksi Martina Candolin. ProAgria Valmennus ProAgria Valmennuksessa toteutettiin ensimmäiset asiakaswebinaarit, jotka saavuttivat heti hyvän suosion viljelijöiden keskuudessa. Uutuusvalmennus oli Lean ja tuotannon johtaminen, jossa perehdyttiin parannustauluihin ja arvovirtakuvauksiin. Kaikista valmennuksista lähes 60 % oli nettipalaverina järjestettyjä klinikoita tai valmennuksia. Nettipalaverit ovat kasvattaneet suosiotaan kustannustehokkaana ja nopeana valmennusmuotona. Vuosittain järjestettävä isot valmennukset keräsivät asiantuntijoita yhteen keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia. Osaamisen johtaminen ja henkilöstö Osaamisen johtaminen ja henkilöstö Liiton henkilöstö kokoontui lokakuussa kehittämään puheviestinnän taitoja Juha Torkin johdolla. 11

Liiketoiminnan kehittäminen 12 Liiton toimintojen uudelleen järjestelyssä uudeksi­toiminnoksi kiinnitettiin liiketoiminnan kehittäminen, jossa näkökulmina palvelukehitykseen ovat johtaminen, talous ja tuotanto sekä toimialakohtaisuus.

Johtamispalvelujen kokonaisuus rakentui voimakkaasti eteenpäin verkoston yhteisenä tekemisenä säännöllisissä kokoontumisissa kasvotusten ja etänä. Samalla saavutettiin hyvä yhteinen ymmärrys asiassa. Teemaksi nousivat lean-johtaminen, viikkopalaverit ja arvovirtakuvaukset, joista järjestettiin asiantuntijoille valmennuksia. Viikkopalaveri-palvelu lanseerattiin syksyllä KoneAgriassa. Lisäksi valmisteltiin loppuvuodesta Lean maataloudessa -kirjaa ja siihen kuuluvaa Lean suomalaisella maatilalla -liitettä. BISNES+ ja KPI-Avain kiinnostivat ja hyödyttivät maitotiloja ProAgrian, Faban ja Mtech Oy:n kehittämä BISNES+ syntyi yrittäjien tarpeista johtaa maatilaansa ja saada kaikki käytettävissä oleva pirstaleinen tieto ja monet ohjelmat nopeasti käyttöönsä. BISNES+:ssa ovat yrittäjän tarvitsemat ja määrittelemät tiedot ja tulokset helposti saatavilla ja katsottavissa kertakirjautumalla ja yhdessä näkymässä hyvin jäsenneltynä ja selkeänä. Palvelu on käytössä 24/7 ja käytettävissä kaikilla päätelaitteilla. Palvelu tuo myös helpotusta tilan dokumenttien, suunnitelmien ja asiakirjojen hallintaan. Jatkossa ne ovat yhdessä tietoturvallisessa paikassa. BISNES+ ensiesiteltiin Farmarissa ja KoneAgriassa ja se otetaan ensimmäisenä käyttöön maitotiloilla keväällä 2018. ProAgria kehitti yhteistyössä Valion, Faban ja Mtech Oy:n kanssa valiolaisille maitotilayrityksille KPI-Avaimen. Sen avulla voi seurata tuotannon avaintunnuslukuja reaaliaikaisesti. Työkalu julkaistiin syyskuussa ja vuoden loppuun mennessä sen oli ottanut käyttöön jo 62 % valiolaisista tiloista. Määrä ylitti asetetut tavoitteet, mikä kertoo, että KPI-Avain on koettu hyödylliseksi. Maitotilayrittäjät olivat vahvasti koko ajan mukana KPI-Avaimen kehittämisessä. Johtaminen Johtamispalvelut BISNES+ oli ensiesittelyssä KoneAgriassa Tampereella. Se sai hyvät arviot myös maa- ja metsätalousministeriltä Jari Lepältä, joka heti näki hyödyt omalle maitotilalleen. Kuvassa BISNES+:sta keskustelevat vasemmalta Juha Nuutila ProAgria Keskusten Liitosta, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä, Leena Ilvesluoto ProAgria Keskusten Liitosta sekä Minna Toivonen Fabasta. 13

Talous Talous-, yritys- ja tilipalvelut Maatilojen talouden hallinnan tueksi tehtiin kassabudjetteja, seurattiin toteutumista sekä tarkennettiin budjetteja tarpeen mukaan. Maatilojen investointien ja omistajanvaihdosten suunnittelun tueksi­ tehtiin liiketoimintasuunnitelmia, jotka sisältävät pitkän aikavälin investointisuunnitelmat, kannattavuus- ja maksuvalmiuslaskelmat sekä riskien analysoinnin. Liiketoimintasuunnitelmia tehtiin 960 asiakkaalle ja omistajanvaihdoksiin liittyviä palveluita 1 094 asiakkaalle. Neuvo 2020 -järjestelmän uusi osuus, maatilojen nykyaikaistamisen ja kilpailukyvyn parantaminen, otettiin käyttöön elokuussa. Loppuvuoden aikana kilpailukyky-osion palveluita halusi 1 135 asiakasta. Kaikkiaan Neuvo 2020 -palveluja tehtiin 6 692 asiakkaalle vuoden aikana. Yhtiöittämispalvelujen kysyntä kasvoi ennakoiden vuonna 2018 voimaan tullutta varainsiirtovero-vapautta. Kysynnän kasvuun varauduttiin kouluttamalla lisää maatilojen yhtiöittämisen asiantuntijoita. Tilipalveluissa sähköiseen toimintamalliin Tili- ja talousjohtamisen projektissa sähköisen taloushallinnon, HR- sekä liiketoiminnan palveluiden osalta kehittäminen painottui ProAgria Keskuksista muodostuvan verkoston toimintamalliin osakeyhtiömuotoisille maatiloille. Lisäksi selvitettiin yhteistyötä sähköisen taloushallinnon edelläkävijäyhteistyökumppaneiden kanssa. Projektissa selvitettiin myös taloushallintotyökaluihin liittyvän raportoinnin kehittämistä. Vertailujen ja testauksien jälkeen valittiin kilpailukykyinen sovellus raportoinnin toteutukseen. Yritysryhmä-hankkeita käynnistyi Neuvo 2020:n Maatilojen nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen loi uusia mahdollisuuksia monialaisten maatilojen liiketoiminnan suunnittelulle. Kehittämishankkeilla vaikutettiin uusien maaseutuelinkeinojen syntymiseen sekä investointi- ja kehittämishalukkuuteen, mikä oli vielä maltillista. Yrittäjät ottivat käyttöönsä yritysryhmä-hankkeita, joista osassa ProAgria toimii veturina. Yrityspalvelut ovat aluekohtaisesti mukana maakunnan uudistamisessa ja yritysten kehittämispalvelujen tuottamisessa. Maaseudun Kasvupolkuun liittyvä Kasvu Open on Suomen suurin yritysten kasvun sparrauskilpailu. ProAgrian yritysasiantuntijat olivat mukana tilaisuuksissa yritysten ja yrittäjien sparraajina. Yritysasiantuntijat ovat vahvemmin mukana strategisessa johtamisessa ja panostavat osaamisessa myös hallitustyöskentelyyn asiakasyrityksissä. Energiayrittäjyyden neuvonnassa ja kehittämisprojekteissa mahdollistui maatilojen lisäksi muiden yritysten liiketoimintaratkaisujen kehittäminen. Rakennusten energiatehokkaiden ratkaisujen tarkastelu sekä Neuvo 2020 -palvelut tukivat tekemistä. Valtakunnallisessa koordinaatiohankkeessa, Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla, tehtiin aktiivista viestintää eri kohderyhmille www.energiatehokkaasti.fi -kotisivulla, Facebook-ryhmässä ja uutiskirjeillä. Suosittu Hevosen ruokinta ja hoito -kirja on saanut jatkoa Hevosten määrä ja suosio kasvaa vuosi vuodelta. Hevosen ruokinta ja hoito -kirjassa käsitellään monipuolisesti hevosen hyvinvointia, ravitsemusta ja hevosyrittäjyyttä. Kirja perustuu tutkittuun tietoon ja sen ovat kirjoittaneet alan arvostetut asiantuntijat. www.proagriaverkkokauppa.fi 14

Lypsykarjan tuotosseurannassa kerätään systemaattisesti tietoa karjojen ja yksittäisten eläinten tuotoksista. Tuotosseurantaan kuului 81 % suomen lypsylehmistä. Keskituotos nousi 133 kiloa, ollen 9 675 kg. Energiakorjattua maitoa lehmät tuottivat keskimäärin 10 129 kg EKM/lehmä. Tuotosseurantakarjoissa oli keskimäärin 43,8 lehmää, joka on 2,3 lehmää enemmän, kuin vuonna 2016. Vuoden aikana poistettujen lehmien elinikäistuotos oli 27 610 kg ja poistetut lehmät olivat poikineet keskimäärin 3,05 kertaa elämänsä aikana. Tuotanto Maito Tuotosseurannan asiakaspalvelu keskittyi Tuotosseurannan toimintoja uudistettiin kahdesta näkökulmasta: kerätyn tiedon lisäarvon kasvattaminen asiakkaille ja tuotosseurannan palvelun laadun ja kustannustehokkuuden parantaminen. Ryhmänohjaushallitus teki marraskuussa päätöksen tuotosseurannan asiakaspalvelun keskittämisestä keskuksista Liittoon. Tuotosseurannan uusi asiakaspalvelu aloitti toimintansa helmikuussa 2018. Koelypsypalvelut ja tietojen tallennuspalvelut tarjoaa edelleen alueellinen ProAgria Keskus lähellä asiakasta. Uusi asiakaspalvelu pitää yhteyttä ProAgrian tuotosseurannan jäseniin ja kehittää tuotosseurantatiedon laatua. Säilörehun märkyys ja vaihteleva laatu lisäsivät Ruokinnan ohjaus -palvelujen kysyntää Ruokinnan ohjaus -palvelut vakiinnuttivat paikkansa maitoyrittäjien arjessa, erityisesti kun tavoitteena on kannattava tuotanto. Ruokintasuunnitelmia tehtiin 66 %:lle tuotosseurantatiloista. Kiinnostusta suunnitelmiin lisäsi sateisena kesänä korjatun säilörehun märkyys ja vaihteleva laatu. Ruokintasuunnitelmia tehtiin keskimäärin 4,6 tilaa kohti eli hieman enemmän kuin edellisvuonna. Ruokintapalveluissa jatkui asiantuntijoiden erikoistuminen eri osaamisalueisiin. Seosrehuruokinnan ja automaattilypsytilan ruokinnan erityispiirteisiin valmennettiin uusia erityisosaajia. Työ ruokinnan suunnitteluun ja seurantaan kehitetyn ohjelman, KarjaKompassin, uudistamiseksi­ jatkui. Keskusten ruokinnan asiantuntijoiden, muutamien viljelijöiden ja Mtechin it-asiantuntijoiden kanssa työstettiin uutta ohjelmaa, joka mahdollistaa aiempaa paremmin digitaalisen vuorovaikutuksen asiakkaiden kanssa sekä täyttää nykyaikaiselle ruokinnan suunnittelulle asetetut vaatimukset. KarjaKompassi-projekti valmistuu vuonna 2019. Ruokinnan ohjaus -palveluissa syntyvät ruokinnan seurantalaskelmat palvelevat asiakkaita, mutta ovat myös suosittu tutkimushankkeiden aineisto. Tietoja hyödynnettiin tutkittaessa esimerkiksi kannattavinta poikimaväliä, ennen aikaisen poiston kustannuksia ja suomalaisten karjojen valkuaisruokinnan tasoa. Liiton liiketoiminnan kehitystiimi käy säännöllisesti kuuntelemassa asiakkaiden palautteita ja kommentteja. Viime vuonna yksi vierailuista suuntautui Keisalan maitotilalle Alavudelle. 15

Tuotanto Tilakohtaisen maitomäärän kehitys 2011–2017 Tilakohtaisen lehmämäärän kehitys 2011–2017 maitoa, kg/vuosi 450 000 lehmiä keskimäärin/tila 45 400 000 40 350 000 35 300 000 30 250 000 200 000 25 150 000 20 100 000 50 000 2011 2012 2013 2014 2015 Tuotosseurantakarjat Kaikki Ei Tuotosseurantakarjat 2016 15 2017 Lähde: Tuotosseuranta 2017. Lähde: Tuotosseuranta 2017. Maidon nettotuotantokustannukset ja tuottajahinnat 2013–2017 Maitotilojen kannattavuuskerroin eri tilakokoluokissa 2017 kannattavuuskerroin 1,6 snt/litra 50 snt/litra 50 40 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 25–50 lehmää 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Tuotosseurantakarjat Kaikki Ei Tuotosseurantakarjat 50–100 lehmää 100–200 lehmää Heikoin neljännes 2. heikoin neljännes 2. paras neljännes Paras neljännes Kaikki kokoluokat 40 30 30 20 20 10 10 0 0 Keskiarvo 2013 2014 2015 2013Myyntitulot 2014 2015 Myyntitulot Nettokustannukset Nettokustannukset Lähde: ProAgria Taloustietopankki 13.4.2017. Lähde: ProAgria Tilakunto 13.4.2017. Elinikäistuotoksen kehitys tuotosseurantakarjoissa 2007–2017 maitoa, kg 30 000 28 000 26 000 24 000 22 000 20 000 18 000 16 000 14 000 2007 2008 2009 Elävät Poistetut Lähde: Tuotosseuranta 2017. 16 2016 2016 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2017 2017

Tuotanto Maitovalmennus kokosi yli 200 alan toimijaa Helsinkiin syyskuussa. Myös tuottajia oli paikalla aiempaa enemmän. Vastuullista tuottavuutta -teemavuonna korostettiin johtamista ja Leaniä Maitovalmennus kokosi 220-juhlavuonna yli 200 henkilöä Helsinkiin ajankohtaisten maitoasioiden äärelle. Uutta oli nurmentuotannon ajankohtaisiin teemoihin keskittyvä rinnakkaisseminaari, mikä innosti sekä viljelijöitä että sidosryhmän henkilöitä mukaan. Maito-osioissa pohdittiin vastuullista maidon tuottamista sekä ympäristön, tuotannontalouden että ihmisten johtamisen ja jaksamisen näkökulmista. Valmennuksessa oli tuottajia sekä puhujina että osallistujina aiempaa enemmän. Tietosisällöiltään napakat, lehmien ruokintaa ja terveyttä käsittelevät webinaarit alkoivat. Hyvän palautteen innoittamina valikoimaa laajennetaan ja samalla kehitetään järjestelmiä webinaarien pitämisen sujuvoittamiseksi kuluvana vuonna. Maidontuotannon kansainvälisiä vertailuja Keskituotos 2017 Karjakoko 2017 Suomi 43,4 Suomi 9 675 Ruotsi 89,1 Ruotsi 9 801 Tanska 197,0 Tanska 10 106 Viro* 142,4 Viro* 9 294 Puola* 36,8 Puola* 7 865 Saksa* 78,3 Saksa* 8 599 Ranska* 57,8 Ranska* 8 520 Englanti, Wales 188,0 Hollanti 93,8 0 Englanti, Wales 9 380 50 100 kpl 150 * Tiedot vuodelta 2016 Lähde: ICARin kansainväliset vertailut. 200 Hollanti 9 539 0 2 000 4 000 6 000 8 000 10 000 maitoa, kg/lehmä * Tuotostiedot vuodelta 2016 Lähde: ICARin kansainväliset vertailut. 17

Tuotanto 18 Kasvi ja puutarha Viljelyä leimasi viileä sää ja hitaasti kertynyt lämpösumma, mikä hidasti viljelykasvien valmistumista ajoissa. Satoa jäi korjaamatta 130 000 hehtaaria. Se vastasi noin 440 miljoona kiloa ja arvoltaan 70 miljoonaa euroa. Vaihtelu oli kuitenkin suurta alueittain. Esille nousivat maan rakennekysymykset ja toimiva vesitalous. Viljasato oli Suomessa 3,4 miljardia kiloa eli 5 % edellisvuotta pienempi. Pääosin heikentynyt sato­ määrä johtui pienentyneestä kylvöalasta ja suuresta katoalasta. Eniten väheni ohrasato, noin 8 %. Rukiin sato oli suurin sitten vuoden 1990. 114 miljoonaa kiloa riitti kattamaan kolmatta kertaa 2000-luvulla rukiin kotimaisen kulutuksen. Härkäpapua viljeltiin yli 20 000 hehtaarilla ja ensimmäistä­ kertaa lähes yhtä paljon kuin perunaa. Korjattu sato jäi sääolosuhteiden takia edellisvuotta pienemmäksi. Kasvintuotannon kannattavuus oli haasteellinen jo neljättä vuotta peräkkäin jatkuneen tappiollisen tuloksen takia. Sadon markkinahintojen heikko taso suhteessa tuotantokustannuksiin sekä lähes kaksinkertaistuneet kuivauskulut märän korjuukauden takia heikensivät entisestään tiukkaa tilannetta­ kasvintuotannon kannattavuudessa. Luomutuotanto sen sijaan vahvisti asemiaan kannattavana tuotantosuuntana. Luomuviljatilojen tulos on ollut viime vuosina selvästi tavanomaista parempi. Luomun hyvä kysyntä ja sen myötä nousujohteiset hinnat ovat tukeneet hyvää tulosta. Tämä on myös näkynyt luomuun siirtyvien tilojen kasvavina määrinä. Luomu nähdään kannattavana vaihtoehtona ja tehty työ palkitsee viljelijää. Luonnonmukaiseen tuotannon pinta-alat jatkoivat tasaista kasvuaan ja ala kasvoi 10 % edellisvuodesta ollen 263 000 ha. Tilojen määrä kasvoi vastaavasti 4 600 tilaan. Vuoden 2017 luomuviljasato oli 90 miljoonaa kiloa ja kasvua oli 12 % vuoteen 2017 verrattuna. Luomuviljasadon määrä vastasi 2,6 % Suomen koko viljantuotannosta. Puutarhatuotannossa tilojen koot jatkoivat kasvuaan ja palkattava henkilöstö lisääntyi. Osaaminen henkilöstöjohtamisessa korostui tiloilla. Viljelytekniikan kehittymisessä esille nousivat tunneliviljely ja kasvihuoneviljelyssä led-valotekniikan hyödyntäminen. Kuluttajien keskuudessa ruoka puhutti enemmän kuin koskaan. Tähän vaikuttivat uusien kasviperäisten proteiinilähteiden, kuten kaura- ja härkäpaputuotteiden tulo markkinoille sekä käynnistynyt hyönteisproteiinin tuotanto elintarvikekäyttöön.

Tuotanto Peltojen kunnostus ja kasvintuotannon kannattavuuden perantaminen kiinnosti ja herätti keskustelua messuilla. Viljan tuotantokustannus 2017 5% Kylvösiemen 11 % 29 % 3% 11 % Lannoitus Kasvinsuojelu Muut muuttuvat kulut Työkustannus Konekustannus 3% 5% Rakennuskustannus Yleiskustannukset 13 % 21 % Pellon ja ojituksen kustannukset Lähde: ProAgria Lohkotietopankki. Viljojen ja öljykasvien taloudellinen tulos, nettovoitto 2013–2017 nettovoitto, €/ha 150 100 50 0 -50 rapsi rypsi -100 -150 kaura -200 rehuohra -250 mallasohra kevätvehnä -300 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: ProAgria Lohkotietopankki. 19

Tuotanto Viljatilojen kannattavuuden kehitys 2007–2016 kannattavuuskerroin 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 ProAgria Taloustietopankki. Lähde:Lähde: ProAgria Taloustietopankki. Kevätvehnän muuttuvat kustannukset 2013–2017e €/ha 500 400 300 2017e 2016 2015 2014 2013 200 100 0 kylvösiemen lannoitus kasvinmuut yhteensä suojelu muuttuvat Lähde: ProAgria Lohkotietopankki. Kevätvehnän tuotot ja kustannukset yhteensä 2008–2017e €/ha 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 kustannukset satotuotot 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017e Lähde: ProAgria Lohkotietopankki. 20 tukituotot

Asiantuntijapalveluissa painotettiin tuotannon kannattavuuden parantamista, yritysten tulevaisuuden tarpeisiin vastaamista, kuten uusien liiketoimintamahdollisuuksien hakua, sekä edelläkävijätiedon tarjoamista ja asiakkaan saamaa hyötyä. Lisäksi toiminnassamme korostui tuotannon edellytyksien turvaaminen ympäristö huomioiden. ProAgrian kasvintuotannon palvelut olivat monipuolisesti esillä Farmari, Peltopäivä ja KoneAgria-näyttelyissä. Viljelyn kehittämiseen haettiin ViljelyKasvu-ryhmissä parhaita käytäntöjä ja ratkaisuja. Pienryhmätoiminnassa vilja- ja nurmiviljelyssä syntyi uudella tavalla tilojen välistä verkostoitumista. Maatilojen neuvontajärjestelmässä, Neuvo 2020:ssä, tarjottiin aktiivisesti palveluita, kartoituksia ja selvityksiä ympäristön, maan rakenteen ja ilmaston näkökulmista, luomutuotantoon siirtymiseen, energiaratkaisuihin, eläinten hyvinvointitoimenpiteisiin sekä uutena osiona maatilan nykyaikaistamisen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Neuvo 2020 palveluja tehtiin vuoden aikana lähes 6 000 tilalle. Asiakasmää-rissä oli kasvua 30 % edelliseen vuoteen verrattuna. Viljelysuunnittelussa ja kasvukauden aikaisissa asiantuntijapalveluissa otettiin käyttöön palvelun tehokkuutta parantavia sähköisiä mobiilipalveluja ajankohtaisviestien välitykseen Peltopisteet-kasvustokäyntisovelluksella. Viljelysuunnittelupalvelua tehtiin 8 100 tilalle. WebWisulla tehtyjen viljelysuunnitelmien määrä kattoi lähes miljoona peltohehtaaria. Kasvukauden aikaisissa asiantuntijapalveluissa­ hyödynnettiin droneja ja satelliittikuvia kasvuston tasaisuuden ja biomassan arvioimiseksi sekä WebWisun tarjoamaa lämpösumman tilakohtaista kertymisen laskentaan kasvustojen valmistumisen arvioinnissa. Asiantuntijoiden tiedonvaihtoa lisättiin kasvukauden aikaisten ja markkinatilannetta selvittävien katsausten avulla. Koulutuksissa painotettiin liiketoiminnan ja tuotantotalouden osaamisen yhdistämistä. Tärkeitä aihealueita olivat myös ilmastokysymykset, maaperän hiili ja kiertotalousosaaminen. Kasvutilanneraportointi tarttui kasvukauden ajankohtaisiin aiheisiin ja oli esillä monissa tiedotuskanavissa. Vuoden aikana julkaistiin Peltokasvien kasvinsuojelu -kirja ja TietoTuottamaan -sarjassa ilmestynyt Peltojen kunnostus -kirja. Tuotanto Uusia sähköisiä toimintamalleja käyttöön Pellon kasvukunto korostuu haastavina kasvukausina Pellon hyvä kasvukunto on tuottavan viljelyn edellytys. Toimiva vesitalous ja maan rakenne parantavat viljelyvarmuutta ja ravinteiden hyväksikäyttöä yhä yleistyvissä äärevissä olosuhteissa. Peltojen kunnostus -kirja auttaa valitsemaan oikeat ja kannattavimmat toimenpiteet kullekin peltolohkolle. Kirja on kirjoitettu yhteistyössä alan parhaiden asiantuntijoiden kanssa. Vaihtoehtojen vertailu säästää kasvinsuojelun kustannuksia Peltokasvien kasvinsuojelu -kirja on alan perusteos, joka sisältää markkinoiden kaikki kavinsuojeluaineet, niiden käyttösuositukset sekä kasvinsuojelun ajankohdan määrittämisen keinot. Kirjan taustalla on ProAgrian vahva ja arvostettu kasvinsuojeluosaaminen. www.proagriaverkkokauppa.fi 21

Tuotanto Sika Sianlihan tuotanto väheni 5 % edelliseen vuoteen verrattuna ja kulutus laski 3 %. Tuottavuuden kehitys jatkui edelleen. Parhaat tilat ovat tuottavuudessa jo Euroopan huippumaiden tasolla. Porsaan ja lihan hinnat olivat korkeammat edelliseen vuoteen verrattuna, mutta edelleen tilojen maksuvalmius jatkui tiukkana. Positiivista virettä oli investoinneissa, etenkin peruskorjausinvestoinneissa. Vieroitettujen porsaiden ja lihasikojen tilavaatimuksille saatiin olemassa oleville sikaloille siirtymäaikaa 1.1.2025 saakka. Isoimmat teurastamot nostivat esille antibioottivapaan sianlihan kasvatusmallin. Myös saparollisten sikojen kasvattamisessa Suomi on ollut positiivisesti esillä EU-maissa. Sektorille merkittäviä uusia avauksia olivat Atrian ja HKScanin sianlihan viennin avautuminen Kiinan markkinoille. ProAgria Liha Osaamiskeskus oli mukana asiantuntijatehtävissä Eläinten terveys ETT ry:n ylläpitämän Sikavan laatujärjestelmän kehitystehtävissä, sika-asiantuntijaryhmässä ja lihaketjun laatujärjestelmien kehityshankkeessa. Welfare Quality eli sikojen hyvinvoinnin arviointiin liittyvää yhteistyötä­ jatkettiin Snellman Lihanjalostus Oy:n kanssa. Sikatilat käyttivät Neuvo 2020 -palveluja sikatilan täydentävien ehtojen ja eläinten hyvinvointikorvauksen ehtojen toteutumisen läpikäyntiin ja selvittämiseen. Uutta Neuvo 2020 kilpailukykyosiota sikatilat hyödynsivät aktiivisesti. Niiden avulla kyettiin usean tilan osalta saamaan talouteen sekä yrityksen kehittämiseen ja investointeihin liittyvät kokonaisuudet lähtötilannetta parempaan asemaan. Liha Osaamiskeskus toimi asiantuntijatehtävissä myös ProAgria Etelä-Suomen elinvoimainen maaseutu eli Elina-hankkeessa ja oli mukana Helsingin yliopiston toteuttamassa Emakoiden tuotantokestävyys ja Farewelldock, hännänpurenta Makera-hankkeen ohjausryhmässä. Hankkeiden tuloksista kerrottiin Sikatalouden tulosseminaarissa Tampereella. Farmarissa Siantuntijat-osasto kokosi yhteen asiantuntijoita sikakarsinoiden laidalle kertomaan siasta ja siantuotannosta kiinnostuneille näyttelykävijöille. Lammas Lammastuotosseurantaan kuului 360 lammastilan 21 322 uuhta ja 13 vuohitilan 2 605 kuttua. Hyvinvointikorvauksia haki 21 % lammastiloista. Tuotosseurannan ohjelmistouudistuksen esiselvitysprojekti aloitettiin. Lampaiden kantakirjausluokitukseen tehtiin mobiilisovellus. Lisäksi kantakirja- ja sukutodistusta päivitettiin. Vuohien kantakirjaohjesäännön uudistustyö aloitettiin. Pässihuutokauppa pidettiin ProAgria Etelä-Savon Katras-hankkeen järjestämänä. Eläinvientiä tehtiin yhteistyössä Suomen Lammasyhdistyksen kanssa ja uutta jalostuseläinainesta tuotiin maahan HH-Embryon kautta. Lammaspäivät pidettiin keväällä Lappeenrannassa aiheena kivennäiset ja syksyllä Vaasassa aiheena­ lammasketjun toiminnan kehittäminen. Farmarissa Seinäjoella oli iso lammasosasto, jossa myös vuohet olivat esillä. Lisäksi pidettiin kerinnän Pohjoismaiden- ja Suomenmestaruuskisat Pohjois-Eurooppalainen Nordic Periphery The Best place for sheep -yhteistyöhanke aloitettiin Savonian AMK kanssa esiselvityksellä. Ensimmäinen partneritapaaminen pidettiin Helsingissä joulukuussa. Eurooppalainen lammashanke iSAGE jatkui yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen Luken kanssa. Sen tavoitteena on innovatiivinen ja kestävän kehityksen mukainen lammas- ja vuohituotanto. Lisäksi osallistuttiin EAAP-kokoukseen Tallinnassa. Nettisivuille tuotettiin tuotosseurannan yhteenvedot ja lampaiden hittilistat. Lammasnetti toimii jalostuseläinten myyntikanavana. 22

Tuotanto Luomu Luomuelintarvikkeiden myynti kasvoi Suomessa 15 % aikavälillä 1.7.2016–30.6.2017 verrattuna aikaisempiin ajanjaksoihin. Samalla aikavälillä päivittäistavaroiden kokonaismyynti lisääntyi vain prosentin. Luomun markkinaosuus Suomessa on noussut 2,1 %:iin. Luomua ostavien kuluttajien määrä­ on kasvussa. Luomukanaloissa tuotettujen kanamunien määrä kasvoi 16 %. A-luokan kananmunista tuotettiin 6 % luomukanaloissa. Luomulla on korkein markkinaosuus kananmunien tuoteryhmässä, jossa yli 15 % myynnin arvosta tulee luomumunista. Luomumaidon tuotanto lisääntyi 14 % ja oli 63 miljoonaa litraa. Luomumaitotiloja on 154. Luomu­ maidon myynti lisääntyi samaan aikaan kun maidon kokonaismyynti laski. 23

Talouden tunnuslukuja Talouden tunnusluvut TULOSLASKELMA 1 000  Tuotot Valtion määräraha Hanketoiminta Palvelumaksut Muut toiminnan tuotot Tuotot yhteensä Kulut Henkilöstökulut Muut kulut Kulut yhteensä Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tilinpäätössiirrot, verot Tilikauden ylijäämä TASE 1 000  VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma yhteensä VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ 24 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 397 300 2 945 18 3 660 422 264 2 668 10 3 364 -1 727 -2 279 -4 006 -1 660 -1 973 -3 633 71 218 -57 54 217 7 9 31.12.2017 31.12.2016 0 1 894 895 0 1 889 890 35 1 356 1 966 388 3 745 4 640 29 1 100 1 902 739 3 610 4 660 1 696 2 113 -57 3 752 1 696 2 104 9 3 809 888 4 640 850 4 660

Yhteystiedot ProAgrian tulorahoitus 2017, ProAgria keskukset Jäsenmaksut yms. Varainhankinta 1,9 % Muut toiminnan tuotot 0,4 % Valtion tulossopimuksen rahoitus 11,8 % Hankerahoitus 19 % Palvelu- ja myyntituotot 66,9 % Resurssit 2017, ProAgria keskukset Muu palvelutuotanto 30,4 % Johto, yleishallinto 7,4 % Hanketoiminta 15,4 % Maaseutu-, puutarhaja luomuneuvonta 46,8 % ProAgria Keskusten Liiton hallitus 2017 Alikärri Olli, olli.alikarri@koski.fi 044 514 0797, Sorvastontie 225, 31500 Koski TL Eskelinen Juha, juha.eskelinen@koti.luukku.com 040 096 8502, Myllyniementie 53, 74270 Kauppilanmäki Halonen Jyrki, jyrki.halone@gmail.com 0400 509 643, Sievintie 643, 85930 Kangaskylä Keisala Merja, merja.keisala@nic.fi 040 534 6710, Kitulanmäentie 43, 63640 Ritola Luotola Pirjo, pirjo.luotola@gmail.com 050 323 7937, Laihantie 89, 41270 Lannevesi Nuolioja Vesa, vesa.nuolioja@proagria.fi 040 540 4112, Kauppurienkatu 23, PL 106, 90101 Oulu Pahkasalo Heikki, heikki.pahkasalo@proagria.fi 040 583 4890, Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli Toivonen Ari, ari.toivonen@proagria.fi 040 046 1701, Seutulantie 1, 04410 Järvenpää Nuutila Juha, juha.nuutila@proagria.fi 050 070 5060, Urheilutie 6, PL 251, 01301 Vantaa ProAgria Keskusten Liiton henkilöstö 1.4.2018 etunimi.sukunimi@proagria.fi Työajan käyttö 2017, henkilötyövuosia, ProAgria Keskusten Liitto Tuotekehitys ja atk 8,4 Johto (sis. tukipalvelut) 6,7 Projektitoiminta 4,0 Muu (mm. koulutus, julkaisut) 5,2 Yhteensä 24,3 KUVAT: Suvi Anttila (s. 5, 11, 13), iStock.com (s.1, 20, 23), Tuija Huhtamäki (s. 15, 17), Essi Jokela (s. 18), Kuvataivas.com (s. 12), Maija Saanio (s. 9), Pixhill.com (s. 23, 24), Pike Salminen (osa kuvista s. 5, 19), Juha Vääräkangas (s. 3, osa kuvista s. 5) Paino: Grano Oy, Vaasa 2018. Aakula Petteri Aarnio Heidi Ahlskog Kaie Anttila Suvi Candolin Martina Enroth Ari Hellberg Teija Hennola Inkeri Huhtamäki Tuija Ilvesluoto Leena Jaakkola Danuta Jauhiainen Heta Jokimies Päivi Juhola Jussi Kari Maarit Kastinen Kati Kivinen Jaakko Meriläinen Pentti Nokka Sanna Nopanen Ari Nuutila Juha Näyskä Iina Peitsi Eila Peltonen Sari Rinne Paula Röynä Antero Salminen Birgitta Savela Pertti Taulavuori Terhi Tatti Natalia Yliaho Maija 040 544 8877 040 356 1693 0400 731 811 040 560 8551 040 722 7100 040 700 9131 040 589 6202 043 826 8556 040 762 8540 040 673 4636 043 825 0104 045 657 8704 040 809 8635 040 728 0999 040 536 6411 040 192 7448 040 176 5005 040 589 8860 040 167 6363 0400 432 582 0500 705 060 050 353 2384 040 356 1734 050 341 4406 040 356 2486 0400 378 888 040 356 2487 0400 599 948 040 760 6262 040 839 1112 040 529 0832 25

ProAgria Keskusten Liitto Urheilutie 6 D, PL 251, 01301 VANTAA Puh. 020 747 2400 www.proagria.fi www.agronet.fi 26 ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti