ELINVOIMAINEN SUOMI kehityksen tärkeimpiä työkaluja ovat innovatiiviset BUSINESSRATKAISUT MEHILÄINEN LÄNSI-POHJA 18 Terveysalan yhteisyritys turvaa palvelut ja tuo säästöjä TREVIAN 3 Innovatiivinen työympäristö tukee työhyvinvointia GIGANTTI 6 Hankintojen helpottuminen muutaman klikkauksen päässä TJÄREBORG 16 Ainutlaatuista ryhmähenkeä kokemuksella LUJATALO TAIDEYLIOPISTON SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ Kasvukäytävä on Suomen 9 uusi tilaohjelma tehtiin käyttäjien kanssa Lujatalon luomalla prosessilla 14 kilpailukyvyn ytimessä MAINOSLIITE MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 1

Jos tahdot tietää missä on hyvä asua. Vaikka asiakkaamme eivät ole itse valinneet elämäänsä, he voivat valita missä ja miten he sitä elävät. Palvelulupauksemme, arvokas elämä, toteutuu henkilöstömme osaamisen kautta. Kotimainen Validia Asuminen toteuttaa laadukkaita asumispalveluja fyysisesti vammaisille, kehitysvammaisille ja muun vamman tai sairauden vuoksi apua tarvitseville. Lue lisää validia.fi 2 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Arvokas elämä. MAINOSLIITE

INNOVATIIVINEN TYÖYMPÄRISTÖ TUKEE TYÖHYVINVOINTIA On aika murskata vanhanaikainen uskomus, että toimistoympäristön innovatiivisuutta voitaisiin kehittää vain teknisten ratkaisujen kautta. N ykyihminen etsii hyvinvointia ja positiivisia kokemuksia. Samanaikaisesti työn luonne muuttuu. Digiympäristön myötä työ on vapautunut ajasta ja paikasta, mikä muuttaa myös toimistotiloille asetettuja odotuksia. Työympäristön innovatiivisuutta voidaan kehittää työnteon funktionaalisen tehostamisen sijaan myös panostamalla työntekijöiden hyvinvointia tukevaan sosiaaliseen ja psykologiseen sekä fyysistä terveyttä edistävään ulottuvuuteen. Työympäristön tarjoama hyvinvointi riippuu paljolti myös tarjottujen oheispalveluiden laadusta. Työhyvinvoinnin yhteydessä kyse ei ole vain fitnesskulttuurin noususta vaan liikkumista ja rentoutumista työtehtävien keskellä kaivataan myös digistressin vastapainoksi. Tämän huomioimisessa esimerkkeinä toimivat uudenlaiset toimistokonseptit, joissa palveluihin voivat kuulua ryhmäliikuntatunnit, hieronta, personal trainer -palvelu, kosmetologi ja parturi-kampaamo – tai jopa videopelit. Yksilöllisen työhyvinvoinnin lisäksi tärkeä on huomioida koko työyhteisön hyvinvointi. Hyvinvoivassa työyhteisössä yhteisöllisyys, luovuus ja tehokkuus kulkevat käsi kädessä. Yhteisöllisyys palvelee työelämän muuttuvia tarpeita ja kerää yrityksiä yhteisiin ekosys- MAINOSLIITE teemeihin. Tämä on yksi työelämän muutoksista, joka toimiessaan lisää luovuutta, kriittistä ajattelua sekä kokemuksiin pohjautuvaa ongelmanratkaisukykyä. Yrityksille modernit ja työhyvinvointia tukevat tilat ovat iso apu myös yrityskuvan luomisessa. Yritykset voivat tuoda esiin arvojaan toimitilavalinnoillaan kannattamalla esimerkiksi ympäristö- ja hyvinvointisertifioituja ratkaisuja. Säterinportissa haetaan innovatiivisia työhyvinvointiratkaisuja Leppävaarassa Nordikan omistama Säterinportin suuri toimistokampus vastaa työnteon muutoksen haasteisiin luomalla yrityksille ja ennen kaikkea niissä työskenteleville ihmisille hyvinvointia tukevan ympäristön. Kun Säterinportissa toteutettiin mittava uudistusprojekti, lähdettiin suunnittelussa etsimään ratkaisuja ihminen edellä. Säterinportin ydin on yritysten työntekijöille suunnattu yli tuhannen neliön laajuinen Mukavuusalue, joka on pohjoismaisellakin tasolla ainutlaatuinen viihtymis- ja hyvinvointikeskus. Panostus työntekijöiden hyvinvointiin näkyy Mukavuusalueen lisäksi yritysten omissa toimitiloissa: hyvinvoivia edistäviä olosuhteita tuetaan teknisesti Antti Venermo, Business Director, Trevian Asset Management Oy varmistamalla toimistoolosuhteisiin optimoitu sisäilman määrä ja lämpötila, valaistus ja akustiikka. Tulevaisuuden työntekoa ennakoidessa voi hyvin nähdä työympäristön kasvavan merkityksen. Toimitilojen hyvinvointikeskeisyys tullee olemaan ympäristöystävällisyyden vanavedessä seuraava megatrendi. Säterinportille haetaankin jo saadun BREEAM-ympäristösertifikaatin lisäksi myös kansainvälistä WELL-hyvinvointisertifikaattia, joka on ensimmäisiä laatuaan Suomessa. ■ www.saterinportti.fi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 3

Yhteistyössä Myy, kasva, kehity 4.–5.9. Messukeskus Helsinki Tapahtuma yrittäjille ja yritystoimintaa harkitseville Osallistuminen ja rekisteröityminen on maksutonta – tule mukaan: yritys.messukeskus.com Samaan aikaan Messukeskuksessa Viiden ammattitapahtuman kokonaisuus tuo yrittäjille ja yrityspäättäjille ainutlaatuisen tilaisuuden hakea uusia ideoita ja kilpailuttaa oikeat kumppanit liiketoiminnan ja brändäyksen näkökulmasta aina suunnittelusta tuotantoon saakka. Pääset kaikkiin tapahtumiin yhdellä rekisteröitymisellä. Markkinoinnin viikko Markkinointipäättäjien ammattitapahtuma Esimies&Henkilöstö Ratkaisuja johtamisen ja HR-työnhaasteisiin PromoExpo Markkinoinnin, brändayksen ja toimistoalan ammattilaisille Meetings&Events Placefor event and meeting professionals 4 Avoinna: ti 4.9. klo 9–17, ke 5.9. klo 9–16 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Lataa Messukeskuksen sovellus iOS- tai Android-laitteellesi ja tutustu messuihin! MAINOSLIITE

TÄSSÄ LEHDESSÄ Trevian: Innovatiivinen työympäristö tukee työnhyvinvointia................. 3 Gigantti: Hankintojen helpottuminen muutaman klikkauksen päässä......................................................................... 6 Tulevaisuuden kunta: Vahvat visiot ovat pienten kuntien suuri valtti................................................................................................ 8 Kasvukäytävä on Suomen kilpailukyvyn ytimessä.................................... 9 Järvenpää: Ole osa Järvenpään tarinaa!..................................................... 10 Iisalmi – monen osaamisen paikka.............................................................. 11 Viherympäristöliitto: Kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli........................................................................................................ 11 Parmaco: Rakennusten lainaaminen on modernia ja fiksua kuntapolitiikkaa................................................................................................... 12 Saku Tuominen: Koulu ei saa muuttua...................................................... 13 Crescendo Consulting and Management: Työhyvinvoinnin johtaminen luo positiivista yrityskulttuuria................... 13 Lujatalo: Oppimisen murros haastaa opetusrakentamisen.................. 14 Maanmittauslaitos: Parempaa päätöksentekoa ja toimintaedellytyksiä Paikkatietoalustan avulla............................................ 15 Tjäreborg: Ainutlaatuista ryhmähenkeä kokemuksella........................... 16 Mehiläinen Länsi-Pohja: Terveysalan yhteisyritys turvaa palvelut ja tuo säästöjä......................................................................... 18 Lastensuojelun Keskusliitto: Lastensuojelu – yhteinen asiamme... 20 Annika Saarikko: Tuleeko siitä sotesta valmista?................................... 20 LAPE-hanke: Lasten hyvää arkea on tehtävä yhdessä............................ 21 OSSI-hanke: Kynnyksetön kohtaamispaikka, keskitetyt palvelut.......... 22 Vanhustyön keskusliitto: Arkiteknologiaa ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen tueksi................................................................... 22 Hyvinvointialan liitto: Kohti maakuntajärjestäjiä suunnitelmallisella yhteistyöllä ja reilulla pelillä.......................................... 23 Majatalo Onnela: Suurille ajatuksille.......................................................... 24 Rinnekoti on johtava kehitysvammaisten sotepalveluiden tuottaja Suomessa............................................................................................. 24 Miessakit ry: Apua isille masennusoireisiin.............................................. 25 SuPer: Kuntayhtymämalli on toimiva sote-malli........................................ 26 Kohtaamo-hanke: Ohjaamot auttavat nuoria työllistymään ............... 27 Solaforce: HR ja digitalisaatio: Pelottava peikko vai todellisuutta?....... 28 Integro: Peili-työkalulla tehoa työyhteisön vuorovaikutukseen............. 29 EmCe Solution Partner: Onko räätälöityjen ERP-ratkaisujen aikakausi ohi?....................................................................................................... 30 Peurunka: Kun työ ja rentoutuminen lyövät kättä................................... 31 Merit Software: Edullista ja sujuvaa kirjanpitoa...................................... 32 Juhana Helmenkalastaja: Kiitä, kehu, kannusta ................................... 32 Scandic: Asiakas on keskipisteessä Scandicin uudessa kokouskonseptissa............................................................................................. 33 Kuntalehti: Mikä päätöksentekijää kiinnostaa ......................................... 34 PÄÄTOIMITTAJA Ville Leppäaho AD / LAYOUT Silja Lavonen MAINOSLIITE TOIMITTAJAT Suvi Huttunen Laura Sulkava Aurinna Weisman Päivi Remes Anne Kytölä Kai Lintinen Tuomas Lehtonen Jarmo Seppälä Matti Nikkilä Akseli Kemppainen KUVAAJAT Silja Lavonen Suvi Huttunen Päivi Remes Aleksi Friman Heikki Tanskanen Pasi Hakala Jarmo Seppälä Matti Nikkilä TULEVAISUUDEN KUNTA S uomalaisella kunnallishallinnolla on noin 150-vuotiset perinteet. Ihmisten palveluja on hoidettu paikalliseen demokratiaan pohjautuen. Sillä on varmasti ollut vaikutusta maamme kehittymisessä. Valmisteilla oleva sote-maakuntauudistus tulee muuttamaan kuntien tehtäviä olennaisesti. Siksi on tärkeätä miettiä sitä, mikä on tulevaisuuden kunnan rooli. Me Kuntaliitossa olemme hahmottaneet tulevaisuuden kunnan roolit karkeasti neljään eri alueeseen. Ensimmäinen on sivistysrooli. Siihen kuuluu opetus varhaiskasvatuksesta lukioon ja ammattikouluihin. Tähän kuuluu myös vapaa-aika liikunnasta monipuoliseen kulttuuriin. Toinen tehtäväalue on infrastruktuuri. Vettä pitää tulla ja mennä, katujen pitää olla kunnossa ja aurattuna. Arkisia, mutta tärkeitä asioita. Kolmas rooli on elinvoimatehtävä. Miten auttaa työpaikkojen syntymisessä, miten tehdä viihtyisiä asuinalueita ja synnyttää positiivista pöhinää. Neljäs tehtävä on paikallinen demokratia. Vaalien lisäksi ihmiset on saatava mukaan osallistumaan oman kuntansa päätöksentekoon ja kehittämiseen. Vaativa, mutta äärimmäisen tärkeä haaste. Jari Koskinen Toimitusjohtaja, Suomen Kuntaliitto JULKAISIJA Calcus.com Oy Fredrikinkatu 47, 7. krs, 00100 HELSINKI www.calcus.com Jaellaan Talouselämän yhteydessä kiinteänä liitteenä 31.8.2018 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 5

HANKINTOJEN HELPOTTUMINEN MUUTAMAN KLIKKAUKSEN PÄÄSSÄ Gigantin uusi verkkokauppa yrityksille on helppokäyttöinen sekä hankintoja hallinnoivalle että niitä tekeville. Tilaukset voi tehdä laskulla ja myös niiden hallinnointi onnistuu muutamalla klikkauksella. 6 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

G igantin kilpailukykyiset hinnat, monipuolinen tuotevalikoima ja asiantunteva palvelu ovat tuttua kuluttajille. Sama menestysresepti toimii myös yrityspuolella. Räätälöidyt kokonaisratkaisut ja monikanavainen palvelu Yrityksen koosta riippumatta, Gigantista saa räätälöidysti kaikki teknologiaratkaisut ja –laitteet toimiston ja keittiötilojen työvälineistä neuvottelutilojen uusimpiin ratkaisuihin sekä virtuaalitodellisuutta hyödyntäviin myynti- ja suunnittelutyökaluihin. “ Asiakkaaksi kahdessa minuutissa, muutamalla klikkauksella! Myös asennus ja huolto hoituvat Gigantin yritysasiakkaana. Gigantissa on aina panostettu sujuvaan, monikanavaiseen palveluun. Näin on myös yritysmyyntipuolella. ”Uusi, moderni verkkokauppamme täydentää hienosti henkilökohtaista paikan päällä tapahtuvaa tai puhelimitse antamaamme palvelua”, Gigantin yritysmyynnin eCommerce Manager Janne Fasta painottaa. Helppokäyttöinen verkkokauppa Fasta kertoo, että uuden verkkokaupan kehitystyössä huomioitiin toimivuuden ja turvallisuuden lisäksi erityisesti helppokäyttöisyys: ”SAP Hybris-verkkokauppa-alusta osoittautui toimivaksi ratkaisuksi, kun halusimme tarjota myös yritysasiakkaillemme mahdollisimman helppokäyttöisen palvelun”. Laajasta Gigantin valikoimasta voi nyt myös yritysverkkokaupassa tehdä hankintoja muutamalla klikkauksella. ”Mikä tärkeintä, useiden tilaajien hallinnointi on tehty vaivattomaksi: niin sanotun puurakenteen luonti sujuu helposti, samoin budjetointi, kustannuspaikkaseuranta, tilausten hyväksyntä ja -historia”, Fasta iloitsee onnistumisesta. Tilaukset laskulla, nopeat toimitukset Verkkokauppaostosten teko hidastuu, jos tilausvaiheessa kysytään luottokorttinumeroa tai pankkiavainta. ”Meillä yritysasiakas voi tilata laskulla. Voimme myös rakentaa asiakaskohtaisia valikoimia. Verkkokaupassa on mahdollista saada palvelua omalta, yritysmyyntiyksiköstä tutulta yhteyshenkilöltä. Toimitukset hoituvat joustavasti kuten aikaisemminkin, joko haluttaessa noutamalla tai muutaman päivän toimituksella.” Jatkuva kehitystyö on Gigantin menestyksen kulmakivistä. ”Kuuntelemme asiakaspalautetta ja kehitämme jatkuvasti palveluamme. Yritysverkkokauppaamme on tulossa jo lähiaikoina lisää ominaisuuksia ja myös mobiilisovellus on kehitteillä”, Fasta kertoo. ■ Gigantti yritysmyynti pähkinänkuoressa: • Palvelee kaikenkokoisia yrityksiä ympäri Suomen kaikissa 39 myymälässä ja 18 yritysmyyntipisteessä sekä puhelinmyyntikeskuksessa. • Palvelee myymälöissä joustavasti arkipäivisin ja viikonloppuisin jopa klo 21 saakka sekä puhelinmyynnissä (020 500 5500) arkisin klo 9–20 ja lauantaisin klo 10–16. • Asiantuntija parhaiden ratkaisujen valitsemisessa juuri sinun yrityksesi tarpeisiin. • Erilaisia ratkaisukokonaisuuksia: neuvottelulilat, ICT-työvälineet, infonäytöt, virtuaalitodellisuusratkaisut, kodinkoneet rakennuttajille ja kiinteistöyrityksille, taukotilat, pelimaailma. • Gigantti on alansa Pohjoismaiden markkinajohtaja, mikä takaa laadukkaan palvelun ja kilpailukykyiset hinnat. gigantti.fi/yritysmyynti Yritysmyyntipalvelu puh. 020 500 5500 Gigantin eCommerce Manager B2B, Janne Fasta Gigantilla on 18 yritysmyyntipistettä eri puolilla Suomea. Palvelua voi tarpeen mukaan valita paikan päällä, puhelimella, sähköpostilla, chatissa tai verkkokaupassa. Kuva Vantaan Tammiston Gigantista. MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 7

TULEVAISUUDEN KUNTA Vahvat visiot ovat pienten kuntien suuri valtti T Kuva: Aki Palomäki Kuva: Rautalampilehti Nauti, elä, rakasta – ja menesty Merikarvialla! Suomen kiinnostavin kansallispuisto löytyy Rautalammilta arina kertoo, että meri toi jotain outoa rantaan. Syntyi Merikarvia – itsevarma, yritteliäs, kulttuuria luova osaamiskeskittymä Satakunnan pohjoislaidalle. Täällä vauvojen tuutulauluina olivat rantaa piiskaavat aallot. Täällä kasvoi kansa, joka oli tottunut meren mahtavimpiinkin myrskyihin. Täältä lähdettiin tekemään kauppaa vieraisiin maihin. Värikkään historian vastapainoksi rakentui suorastaan ihanan idyllinen yhteisö, joka pitää huolen omistaan ja toivottaa vieraat avosylin tervetulleeksi. Täällä on hyvä yrittää ja täällä on hyvä asua! Viesti ei ole pelkkää markkinoinnin sananhelinää, vaan sitä on mitattu. Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittisen mittariston mukaan Merikarvia on Satakunnan yrittäjäystävällisin kunta ja pienten kuntien sarjassa toiseksi paras koko Suomessa. Jokainen yritys on meille tärkeä. Skaalaa löytyy kansainvälisestä puunjalostuksesta elämysmatkailuun, valimoteollisuudesta ja huippuluokan työkaluvalmistuksesta muoviteollisuuden markkinajohtajabrändeihin. Kun tarvitset yhteistyökumppaneita, toimitiloja tai työvoimaa, jonka asenne työn tekemiseen on oikea, ota yhteyttä. Bonuksena tarjoan kodikkaan ja edullisen asumisympäristön ja huikeat harrastusmahdollisuudet – kalastusta, veneilyä, jääkiekkoa, uintia, musiikkia, teatteria. Ja perheen pienille, polun päiväkodista lukioon. Kimmo Puolitaival Kunnanjohtaja, Merikarvian kunta 8 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU T iedätkö mikä on Suomen kiinnostavin kansallispuisto? Jos kiinnostavuuden mittarina pidetään kävijämäärien vuosittaista kasvua, on oikea vastaus aivan keskellä Suomea sijaitseva Etelä-Konneveden kansallispuisto. Rautalammin ja Konneveden kuntien alueella sijaitseva kansallispuisto kehittyy tällä hetkellä jättiharppauksin myös muiden tekijöiden osalta. Ainutlaatuinen, lähes lappimainen erämaa keskellä Suomea tarjoaa mielenkiintoisen alustan uudenlaisille matkailutuotteille. Haluamme toivottaa mielenkiintoiset liikeideat, rohkeat yrittäjät sekä investorit tervetulleeksi Rautalammille, mukaan kehittämään. Me Rautalammilla uskomme luontomatkailun kasvun jatkuvan vahvana myös tulevaisuudessa. Suunnittelemme esimerkiksi Konnekosken ohittavaa kanavaa, joka toteutuessaan avaisi vesireitin kansallispuistoa ympäröivästä vesistöstä Rautalammin keskustaan saakka. Rautalampi sijaitsee Pohjois-Savon ja Keski-Suomen rajalla, aivan keskellä Suomea ja mainioiden kulkuyhteyksien päässä kaikkialta. Asukkaita meillä on reilut kolme tuhatta, mutta kesäaikaan määrä kaksinkertaistuu. Meille pienuus tarkoittaa ketteryyttä. Historiamme ulottuu aina vuoteen 1561, joten myös kulttuuriperimämme on vahva. Kansallispuistomme on siis Suomen kiinnostavin. Onko sinulla ideoita, joilla teemme siitä Euroopan kiinnostavimman? Toivakka: hyvä sijainti ja kasvava yrittäjien kunta T oivakka on lähes 2 500 asukkaan luonnonkaunis kunta Jyväskylän seudulla. Kunnan väkiluku on ollut viime vuosiin saakka kasvava, talous on kunnossa ja palvelut pelaavat. Toivakassa ajatellaan, että kunnan elinvoimaa kasvattavat yritykset. Siksipä kuntaan saatiin valmiiksi uusi seitsemän hehtaarin yritysalue aivan E4-tien tuntumaan. Alueella on valmis infra ja valokuitu. Yritysalueelle olisi mahdollista rakentaa useita pienempiä yrityksiä tai jokin iso tuotantolaitos, vaikkapa talotehdas. Työvoiman saannissa kunta on tukena. Myös työvoiman kouluttamisessa yritysten tarpeisiin kunta toimii yhteystahona paikallisiin oppilaitoksiin. Yhteistyö yrittäjien kanssa on lisäksi kunnan kustantamien erityisasiantuntijapalvelujen tarjoamista niitä tarvitseville. Kunnan tulevaisuus näyttää tällä hetkellä toiveikkaalta. Itsenäinen pieni kunta järjestää jo tällä hetkellä joustavat hyvät palvelut, joita edelleen kehitetään paremmiksi. Harrastusmahdollisuudet metsästyksestä frisbeegolfiin ja salibandyyn ovat hyvät. Jyväskylän läheisyys tarjoaa lisää mahdollisuuksia harrastaa. Kuntalaisten hyvinvointi on tärkeää ja yrittäjiä pyritään tukemaan kaikin mahdollisin keinoin. Pirkko-Liisa Vesterinen Kunnanjohtaja, Toivakan kunta Anu Sepponen Vt. kunnanjohtaja, Rautalammin kunta MAINOSLIITE

KASVUKÄYTÄVÄ on Suomen kilpailukyvyn ytimessä Kasvukäytävä on pääkaupunkiseudulta Hämeenlinnan ja Tampereen kautta Seinäjoelle ulottuva tiiviisti asuttu nauhakaupunkimainen, jolla sijaitsee lähes puolet Suomen työpaikoista. Suomen kasvukäytävä -verkosto tukee alueen pitkäjänteistä kehittämistä. Verkoston hallitukselle laatima esitys pyrkii kasvukäytävän saavutettavuuden tukemiseen ja edistämiseen. S uomen kasvukäytävä -verkostossa on mukana kahdenkymmenen kaupungin ja kunnan, neljän ministeriön, neljän kauppakamarin, kolmen maakunnan liiton sekä Suomen Yrittäjien edustajat. Kehittämistä tehdään yritysten ja koulutustutkimustoimijoiden kanssa. ”Yhteistyö tässä laajuudessa ja toimijoiden sitoutuminen yhteiskehittämiseen on todella merkittävää”, sanoo Suomen kasvukäytävä -verkoston johtaja Anne Horila. Hallitukselta tukea sujuvampaan liikkumiseen Verkosto on laatinut hallitukselle esityksen, jonka ytimessä on liikkumisen sujuvoittaminen Etelä-Suomen työssäkäynti- ja asiointialueella. ”Tämä mahdollistaa joustavat ratkaisut asumiseen, työssäkäyntiin, opiskeluun ja palveluihin”, summaa Suomen kasvukäytävän ohjausryhmän puheenjohtaja Pasi Laitala. ”Nykyistä pääradan kapasiteettia Helsingin ja Tampereen välillä tulisi parantaa tukemaan nopeita junia ja Helsinki-Vantaan lentoaseman pitäisi kytkeytyä suoraan päärataan. Uudet raideparit parantavat myös väliasemien palvelutasoa ja mahdollistavat aidon raideliikenteen kilpailutuksen”, Laitala toteaa. Raideliikenteen ohella myös valtatie 3 on keskeisessä roolissa alueen kehityksessä. ”Esityksessä toivomme lisäksi panostuksia matkaketjuihin, logistiikan edistämiseen, tietoliikenneinfraan, tiedon ja osaamisen liikkumiseen sekä 5G-verkkoon”, Horila kertoo. MAINOSLIITE Suomen kasvukäytävä -verkoston johtaja Anne Horila Aktiivista kehitystyötä myös tulevaisuudessa Kasvukäytävä kehittää aluetta aktiivisesti yhteistyössä yritysten kanssa. ”On tärkeää, että uusia ratkaisuja kehitetään ja otetaan käyttöön myös seuraavalla hallituskaudella”, Laitala painottaa. ”Erityisesti haluamme jatkossa kehittää uusia liikkumisratkaisuja, liikkumisen vähäpäästöisyyttä sekä älykästä liikennejärjestelmää.” ”Tärkeää on myös yhteinen viestiminen kokeiluiden tuloksista sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien esiin nostaminen”, lisää viestintä- ja kehittämisasiantuntija Outi Myllymaa. ■ Suomen kasvukäytävä -verkoston viestintä- ja kehittämisasiantuntija Outi Myllymaa Suomen kasvukäytävän ohjausryhmän puheenjohtaja Pasi Laitala CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 9

Kuvat: Petri Kauppi, Sanna Rasku ja Järvenpään kaupunki Mahtavat ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet tarjoava Tuusulanjärvi sijaitsee aivan Järvenpään keskustan vieressä. OLE OSA JÄRVENPÄÄN TARINAA! Järvenpää: • keskeinen sijainti ja hyvä saavutettavuus Järvenpää on merkittävä kaupallinen keskus Keski-Uudellamaalla. Kaupungin vahva kehitysdraivi kutsuu uusia asukkaita ja yrityksiä osaksi Järvenpään tarinaa! • kymmeniä tapahtumia kävelykadulla ja torilla vuosittain 53 59 66 74 61 56 53 65.1 55 62.2 57 65 53 77 76.8 63.8 75 73.8 76 67 65 63 75.7 58.4 58.4 70 55.7 64.8 72 42 59.8 64.5 57.8 52.1 64 73 20 64.2 70.1 69 63.8 63.0 kV 61.4 62.8 60.5 53 68 59.8 53.6 62.9 58.4 66 67.7 61.7 61 65.0 54 69.8 62 65.4 63.2 65.2 66.9 60.6 12 73.3 67 64.9 65.1 64.4 50.8 11:57 64 51.0 65.6 64 tie lvaaran 65.7 60 Kittiläntie 20 kV 13 62.7 14 65.0 9 51.7 53.9 51 67 Kuusamontie 62.0 66 69 66 11 14 62.9 Yht. 50.7 61 63 62 57 62.6 10 62.1 53 58 69 69.0 61.7 61 60.2 64.5 Samma 62 60.9 60.2 kh 63.7 63 62.5 61.4 57.8 878:12 70.6 53 62 59 65 63.6 62.0 61.6 56.9 57.2 52 Laadukasta asumista 65.7 M603 63 53 63.1 50.5 21 63.3 63.5 59.6 52 68 60.4 63.3 71 30 57.4 65.8 60.2 69.8 58.7 kt 69 75 11:11 63.5 68 53.8 52.5 8 58.7 60.4 58.1 68.5 67.7 kt 70.6 11:57 69.6 60 63.6 65 59 11:55 70 58.0 57.2 53 59 57.7 57.5 kh 60 55 58.8 kr 4 53 70 69 67.9 60.1 60 57.2 15 15 M603 63.7 11:11 69 64.7 27 71 63.8 kh 69.2 74.1 53 59 kV 30 69.8 69 58 20 35 11 79 63.8 50.5 53 58.2 57.6 58.6 10 82 m 84 71 72 72 72 11:57 60 61 70.7 64 81.0 M603 73.5 27 80 73 52.8 75 67 58.1 13:223 58.8 54.9 79.8 53.9 69.8 71.2 11:65 70.8 80.0 64.1 25 70 30 51 68 34 82 71 Kittilän tie 11:67 80.0 71.4 74 70 61 18 54 59.7 59.6 52 71 82.7 64 80 61.5 54 68.0 5 73 60 4 23 63.8 70 69 57.5 57.1 67 57.9 71 11:63 57.7 53 71 78 63.8 68 58 kt K40293/2 56.9 47 871-1:1 94 70.5 63.7 57.3 57.0 13:224 48 4m ras. 10 13:217 15 68.5 4m ras. 2 3 6 8 kt 75.1 64.7 59.4 13 58.0 9m ras. 56 35 59.4 11:95 76 61.9 77 66 67 67 24:1 82.1 54.9 55.6 63 56 56.9 kt 60.0 70 63.5 66 81 24:2 57.8 65.4 52.5 63.4 63.6 68.1 11:26 60 kt 2 79 79 69.0 67.4 22 22 66.5 68 67 63.6 67 1923 2139 63.8 57 68.3 1925 kt 65 20 57.8 1924 66 71 ts 57.6 62.3 11:25 63.4 Kuusa 59.2 21 67.3 montie 21 62.0 Halkiantie 48 65.3 54.0 65.7 19 55.1 63.7 66.9 4 66 13:339 63.5 70 63.2 139 52.9 65 57.9 58.4 kt kt kt 64.6 63.4 63 66 65 kt 64 64.6 57 61.8 64 65 58 53 55 68 66 59 57 72 66 Tieoikeus 54 57 65 54 Helsinki-Lahti moottoritie 55 66 62 66 63 61 65 68 66 67 61 61 60 64 62 55 68 56 65 63 65 64 65 65 63 60 62 55 63 56 60 62 57 61 61 62 61 58 63 58 64 59 58 58 63 56 63 55 62 62 63 58 61 59 57 57 10 62 62 56.8 56 20 rp96 63 57 63 96 62.0 64 11:80 5 66.0 56.9 70 66 61.8 56 11:140 64.8 58 274 256 61 54 61.9 64.4 56.8 63 60.9 64.9 52 58 61.7 64 60.9 61.0 77 61 60.2 1 57 61 56.2 57 62 56 63 59 56 59.1 57.5 56.6 62.5 11:125 275 61.0 3 56 ntie Kitee 59 63 60 66 60 60 60 60 59 58 64 56 63 46 62 20 kV 55 75 73 64 65 63 61 60 60 57 63 57 57 60 58 56 56 63.7 65.3 62.2 257 61.1 64.0 60 76 57 61 61.5 61.7 64 56.6 39 K21152/2 64.5 67.1 61.1 277 276 19 60 60.5 62.0 61.9 63 63 59 59 65 58 55 Oulaistentie 54 55 60 88 63.6 63.6 K21152/1 17 61.2 60.2 kt 11:127 59.9 59.2 64 65.7 65 60 60.6 10 K2022 kt kt 78 Lauril 62.3 60.6 89 60.6 60.4 kt 61.0 11:115 61.2 61.4 77 59.0 58.9 56 61 108 60.3 60.6 11:143 60.3 63.0 63.5 58.4 2 16 63 64.5 antie 60.1 K32793 61.1 6 59.1 11:46 ras. kt 56.4 61.2 11:126 63.4 64 63.4 60.7 60.3 61.1 59.0 59.1 58.8 59.0 120 6m 58.3 32 61.4 59.1 10 58.9 ar 58.4 68 55.8 61 8 58.8 58.6 58.6 ar 58 56.4 59.6 11:141 p12 62.8 62 59.1 58.8 11:75 58.6 58.5 58.2 56 58.2 58.0 Tieoik. 55 58 11:76 58.8 58.5 kr 58.3 38:1 58.5 ie 74 60.9 11:114 60.6 6 58.8 allas kh 58.1 8 tennis Kiteent 58 60.5 59 58.8 58.1 11 58.3 112 107 59.2 11:79 58.9 11:79 58 57.9 K2019 55.1 56.1 21 64.4 p21 27 p19 106 60.4 K36673 60.4 60.5 58.0 58.0 111 kV 61.8 64.1 p23 19 60.2 60.2 58.9 95 35 57.9 57.8 110 110 55.5 62.6 62.8 56.3 93 62 21 rp14 105 9904460.6 60.7 kV 57.4 56 1 63.4 p25 rp29 104 21 60.5 11:71 32 antie 95 60.4 64.5 352 33 58 31 124 29 20 57.4 62.1 61.8 65 62.1 63.4 98 31 62 Lieks 11:47 10 59.6 4 352 58.8 27 kV 54.8 55 63 31 27 40:2 40 103 K36677 61 60.7 60.4 59.7 351 58.6 58 110 112 33 16 61.6 57 895-2:4 58.4 58.7 57.3 55.1 62.9 64.0 56.3 22 63.5 42 62 61.9 60.6 40:2 59.4 1 ar 58.9 58.7 58.9 58.7 kV 57.4 64 23 29 44 62.7 63.8 61.9 60.5 59 110 79 57.4 2173 2135 59 2165 58.3 59.2 77 55.6 66 64.1 46 62.8 kh 62 3 60.5 60.6 60.4 59.8 59.9 11:78 58.9 11:77 5 7 Ras. 2174 64.9 48 62.9 35 63.9 64.3 64 61.0 60.5 60.0 60.4 3 97 59.0 58.5 64 64 59 59 59.3 59.5 58 59.6 60.2 59.3 60.1 59 p24 p22 90 11:121 60.4 59.4 58.7 58.6 59.6 58 201 59 64 65.0 64.2 60.9 60.3 11:47 59.5 59.2 2164 26 60 kt rp11 91 K40290 78 60.8 2 60.2 58.9 58.7 7 93 58.7 kt 58.6 87 63 Nilsiäntie kt 13:208 58.6 58.7 58.8 92 20 kV 58.4 66 64.7 61.0 61.0 60 61.0 59.9 59.1 59.1 59.0 58.6 58.7 57.9 86 55.3 60 67 64.8 63 61 13 59.7 60.9 37 60 99 58.8 58.5 58.8 13:211 42:1 103 69.0 66.9 64.8 64.0 62.7 60.2 62 60.9 6 13:209 4 13 57.9 rp14 88 57.5 80 56.1 72 65.2 63 11:68 5 59.9 60 60.1 59.0 58.7 58.2 13:212 57.8 57.3 ras. 62 4 71 4 60 59.4 59.1 59.2 58.1 57.5 kt 13:198 57.5 7 9m 31 63 39 100 6 60.5 59.0 59 60.7 57.1 8 57.5 57.6 10 65.8 64 59.9 28 23 kt 60 Tieoik. 59.2 3 58 58.6 57.5 13:199 57.7 ras. 58.4 Vähänummentie 60.5 61.0 61.3 K1994/4 5 13:186 59 96 94 58.1 57.6 57.7 58.0 7 58.0 57.9 11 13:296 33 65.5 66.0 Kartanoväylä 61.1 62.1 11:120 58 6 35 35 61.7 5 kt 59.0 57.4 58.4 58.2 14 58.5 54.7 76 65.5 Ras. 63 64 65 49 61.7 61 kt 61 58.8 57.6 15 58.9 58.6 58.5 58.3 78 64.9 62 58.8 58.9 2 13:200 58.2 59 kt 58.9 33 2162 65 3 61.8 62.8 65 63 65 66.0 65.5 63 60 59 58.8 13:185 57.1 58 59.2 59.3 59.3 13:196 13:10 58.9 58.9 69.2 56.0 24 35 64 67 65 64 57.6 59.3 1 kt 58.4 59.5 13:195 59.7 59.6 kr 58.8 11 66 65.7 37 46 64.9 47 62 64 4 59.6 59.8 16 13 12 39 59 67.8 66.1 63.0 63.0 63 61.1 2 61.1 59 62 kt 59.9 59 11:139 Vähänummentie 64.6 63 45 41 61.1 64 64 63.6 62 43 61.3 61 44 63.7 62.3 30 60.2 60.9 61.0 kt 42 63 63.2 62 61.6 61.2 K32937 kt 55 40 63 62.2 2163 61.0 61.2 38 61.8 36 34 32 19 61.1 19 61.4 61.0 K519 66.5 68.9 66 66 60.7 kt allas 11:137 61.2 K32938 61.1 60.8 58 63.6 62.1 44 62 62.0 21 11:137 61 63 61 62.0 11:144 9 6 184 kt 59.1 61.1 54.8 69 62.5 63.4 63.4 63 59.6 59.9 11:73 29 58.9 54.1 55.8 65.3 62 59.4 19 71 2136 62.6 11:138 61.5 60.0 59.2 59.3 ras. 68 Oulaistentie 1 61.4 59.3 kt Nilsiän kuja 11:92 kr lev. 65.3 64 61 60 56 60 ras. 64.7 4 61.5 58.9 58.8 4m 4m lev. lev. ras. ras. 6m 68.5 64 8 58.1 60 69 76 66.6 kt 14 60.2 60.1 kr 54.3 58.9 32 77.1 ntie 62.4 60 58 Halkia Nilsiäntie 64.0 61.6 64 59 ras. 61.6 64 8m lev. 8m lev. 2 kh 15 20 17 11:94 68.3 77.0 62.4 62.6 3 61.7 61.6 61.6 61.9 kt 60 60.6 55.8 17 66 11:94 13 62 65 46 55.4 63.0 Y1998-20426 kr ar 11:132 61.9 66.0 76.7 61.3 61.4 60.2 46 5 65.0 2137 60.9 41 35 62 61 20 kV 61 61 66 64 62.4 62 58 11:41 84 59.3 11:91 53.9 13 74.1 61.8 62.1 62.2 60.7 60.1 9 3 59.0 61.1 75.7 Uusi Svengin yritysalue yritystonttimyynnin painopisteeksi (korttelialueita KTY, T 24,2 ha) 66.0 62.3 62.5 62.7 11:131 60.3 59.9 59.7 59.0 57.9 53 65 12 11:51 kt 65.6 62.8 11 60.6 6 59.7 11:68 62 10 60.3 59.9 59.2 59 11:93 47 57.9 59.0 20 75.4 75.6 54 63 59 60.4 59.6 kr K1994/3 1 56.9 55.4 75.5 66.0 66.1 kt 59.6 59.4 58.1 59.8 71 56.9 61 63.1 66 59.0 1 57.3 13:329 74 70 64.5 65 10 59.1 46 58.0 allas 59.9 60.0 67 61 1921 2 1 kt 4 59.9 kt 35 58 19 62 62 57 58.3 58.7 13:308 59.6 59.7 60.1 60.2 kt kr 67.6 11:50 62.9 62.1 4 45 59.6 1 63.0 5 185 3 34 60 60.3 70 62.9 2 11:101 59.7 59.1 58.5 59.6 kr K39024 K39021 54 60 62.4 58.0 59.1 59.6 59.8 60.0 60.6 47 54 62.4 ntie 59.7 56 11 64.7 59 Kuhmo 3 63 66 tie Sallan 13:91 4 61.0 60.7 60.6 13:172 53.5 63 ras. ras. 18 62.4 60.9 61.1 53.7 64 lev. 65.2 62.5 57 13:341 Y2003-14862 11:104 60.6 61.3 11:95 64 6m 6m 6 52 63 58 15 60 8 13:7 13 kr 60.9 61.0 55 25 55.3 69.1 59.7 60.8 12 rp19 53.8 64.5 64.2 62.6 62.5 62.4 60.3 57.6 59.0 59.6 64.0 62.6 62 11:134 27 92 75 29 kt 61 2138 63.0 5 61 57.6 13:352 58.6 13:353 13:338 64.0 kt 62.8 1922 63.0 K1994/1 12 58 58.7 59.9 kt 11:105 63 1 62.0 86 25 5 67 61 60 ts 58.2 63.8 63.4 62 58.3 58.6 59 53 63.5 59 13:25 57.7 ts 27 26 63.8 63 61.9 57.9 kt 58.9 kt 54.7 69.1 11:133 K1994/2 57.4 58.7 59.2 59.7 Helsinki-Lahti moottoritie 4 58.8 66 13:289 7676 52 66.1 62.8 62 kt 54 57.4 98 53.5 60.4 ts 59 Järvenpää on muuttovoittokunta, jonka asukasluku on yli 42 000. Asuntorakentaminen on vilkasta. Sama trendi jatkuu lähivuosina. Monipuolinen ja laadukas asuntorakentaminen huomioi yhteisöllisyyden ja asumisen uudet innovaatiot. Erityisasiantuntija Mari Karsion mukaan Järvenpäässä panostetaan yhä enemmän olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja täydennysrakentamiseen. Painopiste on myös korkeassa rakentamisessa. Tervetuloa asumaan ja yrittämään Järvenpäähän! ■ 53.9 74.1 59.1 124 58.2 9m ras. 57.7 60 57 57.5 7 57.7 kt 58.3 80 13:343K40293/1 9 57.2 73.7 70.4 58.9 kt 59.0 58.3 57.9 57.4 kt kt 63.8 59.2 kt 58.0 kt 56.9 kt 79 kt 56.9 56.7 13:222 64 35:0 58.1 57 kt 11 69 11:57 58.0 13:342 11 60 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU • ihmisten kohtaamispaikka 58 10 • kaunis Tuusulanjärvi ympäristöineen kaikkien käytössä 57 Pohjoisen liittymän viereen tulevan uuden Svengin yritysalueen infran rakentaminen si- joittuu vuosille 2018–2020. Tonttien myynti aloitetaan kuitenkin jo syksyllä 2018. Tutustu uusiin yritystontteihin onnistumisenpaikka.fi –osoitteessa. Jarvenpaantoimitilat.info -sivulta löytyy yksityisten omistamia toimitiloja, joiden vuokraamisesta tai myymisestä vastaavat toimitilan omistajat itse. 58 Uusi Svengin yritysalue tulossa • ekokaupunki, jossa on KeskiUudenmaan alhaisimmat CO2-päästöt 55 Erinomainen sijainti, kompakti koko ja monipuoliset palvelut luovat pohjan Järvenpään elinkeinoelämälle. Kulkuyhteydet toimivat joka suuntaan pääradan ja E75-moottoritien ansiosta. Helsingin keskustaan on 38 kilometriä, lentokentälle vain 23 km. Järvenpään keskustan kehittyminen tuo elinvoimaa ja luo pohjan menestyvälle liiketoiminnalle. Yrityspalvelupäällikkö Susanna Aramo toteaa, että yritysten sijaintipaikaksi Järvenpää on optimaalinen. Yritystonttien hinnat ovat kilpailukykyisiä ja toimitilojen vuokrat edullisempia kuin Kehä III:n sisäpuolella. ”Kaupunkia rakennetaan yhteistyöllä eri osapuolten kesken – niin yrittäjien, asukkaiden, virkamiesten kuin päättäjien kesken. Etsimme koko ajan parannuskeinoja elinkeinoelämälle ja kilpailukyvylle”, Aramo jatkaa. • asukkaita yli 42 000, yrityksiä noin 2 500 66 Elinvoimaa Keski-Uudenmaan ytimessä • kaupunki kehittyy jatkuvasti 56.6 57.1 jarvenpaa.fi Maankäyttöinsinööri Tarja Kariniemi ja yrityspalvelupäällikkö Susanna Aramo toivottavat yritykset lämpimästi tervetulleiksi yritystonttikaupoille. MAINOSLIITE

“ Iisalmen tavoite on olla Suomen houkuttelevin seutukaupunki vuonna 2030. Kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli Viherympäristöliitto ry on julkaissut Kestävän ympäristörakentamisen toimintamallin. Se sisältää toimintaperiaatteet kestävän kehityksen toteuttamiseksi ympäristörakentamisessa. Iisalmi – monen osaamisen paikka Iisalmi on kiinnostava toimintaympäristö yrityksen perustajille, yrityksen toiminnan laajentajille ja eri alojen ammattilaisille. Kaupungissa on hyvä dynamiikka ja eteenpäin tähtäävä, myönteinen ilmapiiri. I isalmen seudun suuret vientiyritykset, kuten Normet, Profile Vehicles, Genelec, Suomivalimo, Lunawood, Olvi ja Ponsse, tarjoavat yhteistyökumppanuuksia alihankkijoilleen ja työllistävät eri alojen ammattilaisia. Toiminnan taustalla on Technogrowth.fi -verkosto. ”Iisalmeen on uuden yrityksen helppo tulla, sillä täällä on aktiiviset yhteistyöverkostot ja erinomaiset yrityspalvelut”, Iisalmen elinkeinojohtaja Terho Savolainen kertoo. Vapaat teollisuus- ja liiketontit ovat hyvien yhteyksien äärellä 5-tien ja rautatien varressa. Iisalmen Teollisuuskylä rakentaa ja vuokraa toimitiloja, yritysten investointeihin on myös hyvin tarjolla ELY-keskuksen avustuksia jopa 35–50 prosenttia. Iisalmeen perustetaan vuosittain 80 ja koko Ylä-Savoon 250 uutta yritystä. Ylä-Savossa on lähes 55 000 asukasta, joista Iisalmessa noin 22 000. Mieluisia asuntoja ja omakotitontteja on tarjolla hyviltä paikoilta veden ääreltä, palvelut ovat lähellä, kaupungissa on hyvät liikuntapaikat ja myös kulttuuritarjontaa on moneen makuun. ”Olemme parin vuoden ajan toteuttaneet pääasiassa digitaalisesti By Iisalmi -markkinointikampanjaa videoineen. Sillä on herätelty kiinnostusta alueeseen ja tuotu esille kaupungin monipuolisia mahdollisuuksia yrittämis-, työ- ja asuinseutuna. Tavoitteemme on olla Suomen houkuttelevin seutukaupunki vuonna 2030.” ■ ”Iisalmen seudulla on erityisesti metalli- ja puuteollisuuden vahvoja yrityksiä”, elinkeinojohtaja Terho Savolainen esittelee. MAINOSLIITE K estävän ympäristörakentamisen tarkoituksena on suunnitella, rakentaa ja kunnossapitää ympäristöä siten, että vältetään, lievennetään tai estetään rakentamisen haitallisia vaikutuksia. Rakentamisessa muokataan luonnonprosesseja: veden kiertokulkua, maaperää, kasvillisuusalueita. Toimintaohjelma ohjaa vaalimaan näiden prosessien elinvoimaisuutta ja jatkuvuutta. KESY-toimintamalli esittää, millä tavoin tilaaja, suunnittelija, rakentaja ja kunnossapitäjä voi kussakin hankkeessa ottaa huomioon kestävän ympäristörakentamisen mukaisen toiminnan. KESY-toimintamalli ohjeistaa, miten voimme vastata kasvaviin isoihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutos, resurssien tehokkaampi käyttö, materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys ja energiankulutuksen vähentäminen, saastumisen ehkäisy, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ihmisten osallistaminen ja viihtyisien elinympäristöjen saavutettavuus ja monipuolisuus – tai vähentää vaikka kaupunkitulvia. ■ Seppo Närhi Pääsihteeri, Viherympäristöliitto ry Tausta-aineisto: amerikkalainen SITES (Sustainable Sites Initiative), www.sustainablesites.org Toimintamalli: www.vyl.fi/site/assets/files/2319/kesy_toimintamalli_web_1_26_4_2018.pdf www.vyl.fi/alan-kehittaminen/hankkeet-ja-selvitykset/kesy-hanke/ CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 11

RAKENNUSTEN LAINAAMINEN on modernia ja fiksua kuntapolitiikkaa Pysyvä rakentaminen ei ole aina paras ratkaisu. Kuntien resursseja tulisi ohjata nykyistä paremmin tärkeimpään pääomaamme, koulutukseen. Uudenlainen ajattelu on saamassa myös rakentamisessa ilahduttavasti jalansijaa; kaikkea ei ole pakko omistaa. T amperelaisen Parmacon konsepti tarjoaa kunnille tarpeiden mukaan joustavia oikeita rakennuksia. Lainattava rakennus ei kasvata kunnan korjausvelkaa tai turhia ylläpitokustannuksia. Tilat myös räätälöidään tarpeiden mukaan. ”Olemme toteuttaneet useille kunnille moderneja ja joustavia oppimisympäristöjä, joissa tiloja on mahdollista jakaa ja avata ryhmän tarpeiden mukaan. Saamme myös paljon kiitosta avarista, valoisista ja kaikumattomista tiloista. Rakennukset valmistetaan lämpimissä ja kuivissa sisätiloissa pääsääntöisesti omilla tehtaillamme Leppävirralla tai Pyhäjoella”, kertoo Parmacon myyntijohtaja Mikko Ruopio. Lahteen valmistui syksyllä 2017 Euroopan suurin lainattava rakennus. ”Lahti teki viisaan päätöksen ja otti aikalisän korjaamisen ja uuden koulun rakentamisen kanssa. Usein tällaisten kohteiden korjaaminen tulee kalliiksi eikä takeita remontin onnistumisesta ole. Kaupungille on edullisempaa edetä joustavasti rakennuksia lainaamalla, jolloin käytössä on aina oikea määrä oikeanlaisia tiloja”, Ruopio selvittää. Parhaillaan Parmaco toteuttaa kuuttatoista päiväkotia pääkaupunkiseudun kuntiin. Lisäksi Helsinkiin on rakenteilla yksi koulu. 12 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ”Pysyvä rakentaminen ei ole aina paras ratkaisu”, muistuttavat Parmacon toimitusjohtaja Ossi Alastalo ja myyntijohtaja Mikko Ruopio. “ Kaupungille on edullisempaa edetä joustavasti rakennuksia lainaamalla, jolloin käytössä on aina oikea määrä oikeanlaisia tiloja. Lainattavilla rakennuksilla puretaan laajenevan varhaiskasvatuksen, väestönkasvun ja nousukauden aiheuttamaa päiväkotiruuhkaa. Tilantarve vaihtelee ajan myötä Kaupunginosien ikärakenne muuttuu ajan myötä. Vastarakennetuille alueille muuttaa paljon lapsiperheitä, mutta ajan myötä väki vanhenee ja lasten määrä kääntyy laskuun. Käyttämättömät tilat ja niiden tuomat ylläpitokustannukset ovat iso kysymysmerkki kuntien tilainvestointien hallinnassa. Toinen on massiiviseksi paisunut korjaus- velka. Lainattavat rakennukset tarjoavat kustannustehokkaan ratkaisun vaihtelevien tilatarpeiden asettamiin haasteisiin. ”Tavoitteenamme on saada rakennusten lainaaminen pysyväksi vaihtoehdoksi kuntien strategiaan”, kertoo Parmacon toimitusjohtaja Ossi Alastalo. Lainaaminen on lisäksi riskitöntä ”Meillä on vahva tahto pitää rakennuksista huolta, koska rakennukset on tarkoitus siirtää uuteen paikkaan käyttökuntoisina sen jälkeen, kun kunnalla ei ole niille enää tarvetta”, painottaa Alastalo. ■ MAINOSLIITE

ASIANTUNTIJA TYÖHYVINVOINNIN johtaminen luo positiivista yrityskulttuuria “ Pienilläkin teoilla voidaan saavuttaa näkyviä tuloksia. ”K Koulu ei saa muuttua oulun pitää muuttua!” Lause ärsyttää monia ja ymmärrän miksi. Sillä mitään pakkoa ei ole, etenkään Suomessa. Meillä on maailman mittakaavassa oikein hyvä koulu, ainakin keskimäärin. Eikä unohtaa kannata sitäkään, että muutosta tapahtuu koko ajan, luokkahuoneissa ympäri maan. Mutta käännetään lause päälaelleen ja sanotaan, että ”koulun ei tarvitse muuttua” tai tiukemmin, että ”koulua ei saa muuttaa”. Väheneekö ärsytys, tuntuuko helpommalta hyväksyä? Tuskin. Olen seurannut koulukeskustelua eri maissa ja hämmentävämpää maailmaa on vaikea löytää. Osa sanoo, että pitää muuttua mihin osa vastaa, että näpit irti. Osa muistuttaa, että sehän muuttuu jo nyt, mutta osan mielestä liian vähän ja väärään suuntaan. Miten tähän on päädytty? Miten olemme päätyneet innostuksesta keskusteluun, joka uuvuttaa kaikki, sekä uudistajat että vastaanharaajat? Voisiko se johtua siitä, että keskustelun ulkopuolelle on kaikkialla maailmassa rajattu yksi taho? Se, jota varten koulu on olemassa – nimittäin nuoret. Päätimme kysyä HundrEDissa 19 maan nuorilta mitä he haluavat huomisen koululta. 83 % kaikista haastatteluista esitti päättäjille yhden selkeän toiveen. Olisi hienoa, jos koulu valmistaisi heitä nykyistä paremmin huomisen työelämään. Toive ei ole kohtuuton. Itse asiassa se on jopa aika innostava. Tyypillinen tapa reagoida tähän toiveeseen on väittää vastaan ja sanoa, että juuri niinhän se tekee. Mutta voisiko joku, esimerkiksi Suomi, olla hetken hiljaa ja kysyä, että miksi teistä tuntuu, että juuri niin se ei tee. Nuoria kuuntelemalla voisi oppia. Ainakin keskustelun sävy muuttuisi. Saku Tuominen CEO & Founder, HundrED MAINOSLIITE Systemaattisesti työhyvinvointia johtamalla saavutetaan euromääräisiä tuloksia ja rakennetaan yrityksen toimintakulttuuria. Crescendo Consulting and Management Oy auttaa tekemään työhyvinvoinnista luontevan osan organisaation toimintaa. T oimitusjohtaja Johanna Jussila korostaa, että Crescendon palvelut tukevat asiakasyritysten tavoitteita. ”Olemme täysin sitoutumaton taho ja etsimme asiakkaalle parhaiten sopivia ratkaisuja työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamiseen.” ”Asiakkaissamme on yrityksiä, joilla on rajatut HR-resurssit. Roolimme HR Business Partnerina on auttaa työhyvinvoinnin johtamisessa, antaa keinoja työssä viihtymiseen sekä sparrata johtoa erilaisten valmennusten, koulutuksen ja coachauksen menetelmin. Crescendo auttaa yrityksiä myös luomaan toimivaa yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tai kilpailuttamaan palveluntarjoajan.” Työhyvinvointiin panostaminen on yritykseltä selkeä strateginen valinta. ”Sen avulla saavutetaan aitoa vaikuttavuutta niin taloudellisten tulosten kuin työmotivaation osalta. Tärkeää on huomata, että työhyvinvoinnin parantamiseen ei välttämättä tarvita suuria muutoksia. Pienilläkin teoilla voidaan saavuttaa näkyviä tuloksia”, Jussila korostaa. Jussila muistuttaa myös, että muuttuva työelämä ja työn murros tuovat omat haasteensa. Näiden huomioiminen työhyvinvoinnin näkökulmasta kasvattaa merkitystään tulevaisuutta kohti suunnattaessa. ■ CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 13

Kuva: JKMM Oy OPPIMISEN MURROS HAASTAA OPETUSRAKENTAMISEN Ilmiöpohjainen oppiminen vaatii koulurakennuksilta uudenlaista joustavuutta. Hyvä esimerkki tulevaisuuden muuntojoustavista opetustiloista on Taideyliopiston tuleva uudisrakennus. T aideyliopiston uudet opetustilat rakentuvat parhaillaan Sörnäisten rantatielle Helsinkiin aivan Teatterikorkeakoulun viereen. Lujatalon rakentama Kuva+ avaa ovensa näillä näkymin parin vuoden päästä. Uuden rakennuksen integrointi naapurikiinteistössä sijaitsevaan Taideyliopiston teatterikorkeakouluun tuo synergiaetuja, mutta myös haasteita. ”Samalla kun olemme ratkoneet asioita suunnittelijoiden ja rakennusosaamisen kanssa, olemme saaneet paljon vahvuuksia nykyaikaiseen opetusrakentamiseen. Nyt syntyneestä tietotaidosta ja hioutuneesta suunnitteluprosessista on varmasti hyötyä myös muissa hankkeissa”, hankekehityspäällikkö Niila Aunio uskoo. Taideyliopiston uudisrakennus on hyvä esimerkki siitä, mihin koulurakentaminen on menossa. Kuvataiteiden opetuspaikalta vaaditaan ennen kaikkea muuntojoustavuutta, koska eri toimintojen vaatimat tilantarpeet muuttuvat koulutusohjelmien mukaan. Tämä on huomioitu jo suunnit- 14 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU telussa ja rakentamisessa. Rakennukseen sijoitetaan myös perinteistä opetus- ja tutkijantilaa toimintojen siirtyessä yhteen eri toimipisteistä. Myös peruskoulun uusi opetussuunnitelma projektipohjaisen oppimisen kautta tuo koulurakentamiseen paljon uutta. Se heijastuu suoraan tilajakoon ja siihen, miten rakennus on suunniteltava. Opetustiloilta vaaditaan hyvää kulutuskestävyyttä, ja talotekniikassa korostuvat hyvä ilmanvaihto, valaistus ja luonnonvalon tarve sekä kosteudenhallinta. ”Kun tiedetään mitä rakennuksessa tullaan tekemään, siihen löytyy oikeat tekniset ratkaisut. Kouluissa on talotekniikan osalta yleensä selkeä hiljainen vaihe ja aktiivinen vaihe ja tämä huomioidaan etukäteen”, Aunio kertoo. Taideyliopiston hankkeessa on Lujatalo suunnittelutiiminsä JKMM Oy:n ja KVA Arkkitehdit Oy:n kanssa käynyt läpi rakennuksen käyttötarpeita yhdessä tulevan käyttäjän, Taideyliopisto, kanssa tiiviissä pro- “ Nyt syntyneestä tietotaidosta ja hioutuneesta suunnitteluprosessista on varmasti hyötyä myös muissa hankkeissa. Taideyliopiston uusissa opetustiloissa tullaan opiskelemaan perinteisten kuvataiteiden lisäksi muun muassa valo- ja äänisuunnittelua. Rakennuksen omistaa Veritas Eläkevakuutus ja Taideyliopisto muuttaa tiloihin vuokralle. sessissa. Näin on saatu faktaa suunnittelun pohjaksi. Taideyliopiston toiminnot tuodaan yhteen nyt erillään ympäri kaupunkia sijaitsevista toimipisteistä, jolloin isossa roolissa on ollut myös näiden yhteensovitus ja tilojen optimointi uuteen rakennukseen. ”Tulevan käyttäjän toiminta ja se, millaiset tilat he tarvitsevat, on selvitetty tarkasti. Käyttäjä on ollut vahvasti mukana, jotta tilat palvelisivat heitä mahdollisimman hyvin”, projektipäällikkö Mika Mustonen sanoo. Ympäristö ja elinkaariajattelu on huomioitu kaikessa rakentamisessa ja suunnittelussa alusta alkaen. Taideyliopiston uudisrakennus tuleekin täyttämään valmistuttuaan LEED Gold- ympäristösertifikaatin kriteerit. ■ MAINOSLIITE

Parempaa päätöksentekoa ja toimintaedellytyksiä Paikkatietoalustan avulla Kunnat tuottavat merkittävän osan erityisesti rakennetun ympäristön paikkatiedoista ja kunnat ovat samalla myös merkittäviä paikkatietoalustan tietopalveluiden hyödyntäjiä. ”S uuri muutos on tapahtumassa: kun aiemmin Maanmittauslaitos ja kunnat keräsivät tietoja vain omiin tarpeisiinsa, nyt paikkatietovaranto halutaan muuttaa kansalliseksi eri toimijoiden yhteistyöllä”, Paikkatietoalusta-hankkeen päällikkö Antti Jakobsson Maanmittauslaitokselta kertoo. Tampereen seutu on yksi Suomen kasvukeskuksia, missä kaupunkikehitystä halutaan tehdä kestävällä tavalla. ”Yksi keino siihen on digitalisaatio, ja paikkatietoalustahanke on keskeisenä tekijänä niin viranomaisprosessien parantamisessa kuin myös MAINOSLIITE kuntalaisten osallistamisessa ja liiketoimintamahdollisuuksien luomisessa yrityksille”, Tampereen kehittämispäällikkö Matias Ansaharju ja kaupungingeodeetti Anna Mustajoki kertovat. Turun kaupungin kiinteistökehitysjohtaja Jouko Turto näkee tavoitetilana olevan yhden perusdatan, jota kaikki käyttävät. ”Siihen johtavaa tiedon standardisointia on tehty jo aktiivisesti; ei vain kuntien ja muiden paikkatietoa tuottavien tahojen kesken vaan myös esimerkiksi teknisten järjestelmätoimittajien kanssa”, Turto muistuttaa yhteistyön merkityksestä. Kansallisesta paikkatietovarannosta hyötyvät sekä kunnat että koko yhteiskunta. Ajantasaisten ja standardinmukaisten paikkatietojen avulla kuntien päätöksenteko on perustellumpaa. Samalla yhteistyö yli kuntarajojen helpottuu, mikä johtaa parempiin palveluihin kansalaisten näkökulmasta. Prosessien digitalisointi ja automatisointi “ Paikkatietovaranto halutaan muuttaa kansalliseksi eri toimijoiden yhteistyöllä. säästävät myös aikaa ja rahaa. ”Pienemmille kunnille tämä on myös resurssikysymys. Heille tarjotaan eväitä, joilla he itse voivat luoda parempia palveluita tai olla mahdollistajina yritysten luomille palveluille”, Jakobsson summaa. ■ Paikkatietoalusta yhtenäistää eri tahojen tuottamat paikkatiedot ja tarjoaa ne digitaalisina, laadukkaina ja yhteensopivina julkishallinnon, kuntien ja yritysten hyödynnettäväksi. Paikkatietojen käytön tehostamisella on laskettu olevan peräti 4,6 miljardin euron vuosittainen säästöpotentiaali Suomessa, mistä alustan avulla on saavutettavissa osa. Kunnat voivat osallistua Paikkatietoalusta-hankkeen toimintaan Kuntafoorumin kautta tai osallistumalla pilotteihin, joissa selvitetään esimerkiksi parhaita käytäntöjä rakennustietojen päivittämiseen, osoitetietojen perusparannukseen tai kaavoituksen digitalisointiin. Lue lisää osoitteesta www.paikkatietoalusta.fi. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 15

AINUTLAATUISTA RYHMÄHENKEÄ KOKEMUKSELLA Tjäreborg on suuri, kokenut ja luotettava matkanjärjestäjä, joka tarjoaa monipuolisia ryhmämatkapalveluita erittäin kilpailukykyisin hinnoin. M aailmanlaajuisesti iso, tehokas organisaatio ja innostuneet, osaavat ihmiset – näillä peruseväillä Tjäreborgilla tarjotaan palveluita lukuisille erilaisille asiakasryhmille, joita on suuryrityksistä pieniin eläkeläisyhdistyksiin. ”Reagoimme nopeasti tarjouspyyntöihin räätälöimällä laadukkaita ja ainutlaatuisia matkapaketteja mitä erilaisimpiin tarpeisiin ja tilanteisiin”, vahvistaa Team Leader Mira Savolainen. Hän on itse viihtynyt Tjäreborgilla jo 12 vuotta ja työskennellyt myös matkaoppaana ja kohdepäällikkönä. ”Ryhmäosastomme palvelee vuosikymmenten monipuolisella kokemuksella. Kokoamme valmiin matkapaketin asiakkaan toiveiden mukaan. Omat Sunprime- ja Sunwing-hotellikonseptimme ovat erityisen suosittuja. Tarjolla on mitä erilaisimpia matkoja, henkiseen hyvinvointiin suunnitelluista aktiivilomista team building –leireihin. Kymmenen aikuisen ryhmällä saa jo ryhmäetujamme.” 16 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Luotettavuus, laatu, palvelu Ryhmämatkan suunnittelu ja järjestäminen vaativat työtä ja edellyttävät yllättävän monen asian huomioimista. ”Kokeneet ammattialaiset pystyvät ennakoimaan paljon erilaisia asioita ja luomaan parhaat puitteet onnistuneelle matkalle”, Savolainen sanoo. ”Yhteistyöverkostot, vastuullinen matkanjärjestäjästatus ja tehokas koneisto ovat suuria voimavarojamme, joiden avulla voimme taata tasaisen laadun ja tarvittaessa reagoida hyvin nopeasti kohteissa jatkuvasti seuraamamme asiakaspalautteen pohjalta.” Asiakastyytyväisyys on korkea. ”Osa kokeilee ottaa pelkät lennot, mutta seuraavalla kerralla hyödyntää taas majoituksen, kuljetusten ja matkaturvan osalta koko pakettiamme, jonka tarjoamme erittäin kilpailukykyiseen hintaan”, Savolainen kertoo. MAINOSLIITE

Minne matkustetaan nyt? Kaupunkikohteet: Berliini, Budapest, München, Lissabon, Gdansk, Praha, Malaga, Rooma, Pariisi, Vilna Aktiivilomat: Kanariansaaret, Madeira, Kreikka, Gambia Lisää virtaa hyvinvointimatkalta Aktiivilomat ja hyvinvointimatkat ovat nostaneet viime aikoina suosiotaan, mikä näkyy myös Tjäreborgilla ja nousee esille asiakaspaneeleissa. Lentoyhteydet, majoitusvaihtoehdot ja hintataso vaikuttavat kohteiden suosioon. ”Kaupunkikohteistamme nostaisin esille muutaman kestosuosikin ja uutuuden. Monipuolinen Berliini ja Budapest ovat ryhmäläisten kestosuosikkeja, ja vastaavasti Lissabon ja Gdansk ovat nyt in, Mira Savolainen mainitsee. Ryhmähengen tiivistämistä ja rentoutumista Työtä ja rentoutumista ryhmähengen nostattamisen ohessa paketoidaan nykyisin yhteen yhä useammassa yrityksessä. ”Osa ryhmämatkakohteistamme on suosittuja siksi, että niissä on helppo yhdistää yritysvierailut ja kokoustaminen muutaman päivän rentoutumiseen mielenkiintoisen ohjelman parissa ammattiohjaajan vetämänä.” Myös erilaiset kaukokohteet ovat virkistyskerhojen ja harrastustoiminnan pakettimatkojen kohteina. ”Aktiivilomakohteista nousussa ovat Kap Verde ja Gambia. Aktiivilomalla yksi voi pyöräillä tai sukeltaa, toinen salsata, patikoida ja joogata: tästä saamme paljon hyvää palautetta.” Lopuksi Savolainen antaa tärkeimmän vinkin. ”Mitä aikaisemmin matkan suunnittelu aloitetaan, sitä enemmän meillä on tarjota vaihtoehtoja ja erityisesti lentopaikat kaikille ryhmäläisille.” ■ Oy Tjäreborg Ab on osa Thomas Cook Group –konsernia. MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 17

TERVEYSALAN YHTEISYRITYS TURVAA PALVELUT JA TUO SÄÄSTÖJÄ Kun nykyisen hallituksen remontit jättivät terveydenhuollon tulevaisuuden Kemi-Tornion alueella epäselväksi ja epävarmaksi, päättivät alueen kunnat ottaa aloitteen omiin käsiinsä. Alueen terveydenhuolto turvattiin luomalla yhteisyritys Mehiläisen ja Kemin, Tornion, Keminmaan sekä Simon kuntien kesken. 18 M CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ehiläinen Länsi-Pohja Oy alkoi kesäkuussa tuottaa keskeiset Länsi-Pohjan keskussairaalan palvelut sekä perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon palvelut Kemin ja Tornion kaupunkien asukkaille. Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen ja Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen ovat peittelemättömän tyytyväisiä ratkaisuun jo reilu viikko Mehiläinen Länsi-Pohjan toiminnan alkamisen jälkeen. He puhuvat ennakkoluulottomuudesta ja edelläkävijyydestä alueella. ”Alueen päättäjät eivät jääneet odottamaan, milloin maakunta tulee ja sammuttaa valot”, Nousiainen toteaa. ”Ratkaisumme voi nähdä pienen maakuntatason benchmarkina sen suhteen, kuinka sote-palvelut voidaan tulevaisuudessa ratkaista”, Nissinen kuvailee. Kemi-Tornion alueen kuntien ratkaisua saatteli valtakunnallinen kohu ja sen seurauksena hallitus sääti rajoittamislain vastaavanlaajuisia ulkoistamisia estämään. MAINOSLIITE

Hanke sai runsaasti kritiikkiä. Alueella ratkaisu kuitenkin nähdään positiiviseksi yksinkertaisista syistä. ”Näin pystymme turvaamaan lähipalvelutuotantomme, säilytämme työpaikat alueellamme sekä olemme osoittaneet, että alueen kunnilla on yhteinen henki”, Nissinen toteaa. Nousiainen lisää luetteloon innovatiivisuuden. Kemi-Tornioon on saatu kansallisesti tunnettu toimija kehittämään palveluita. Yhteisyritys on arvokas myös paikalliselle elinkeinopolitiikalle. Mehiläinen LänsiPohja on nyt yksi suurimmista alueen yksityisistä työnantajista. ”Yhteisyrityksen perustaminen kertoo dynaamisesta alueesta. Itse asiassa koko hanke sopii hyvin nykyiseen hallitusohjelmaan kirjattuun kokeilukulttuuriin”, Nissinen sanoo. Yhteisyrityksellä on myös selkeä kehittämisen tehtävä. Yksi tavoite on päästä eroon niin sanotusta osaoptimoinnista. Yhteisyrityksessä integroidaan perus- ja erikoissairaanhoito saman katon alle ja yritys ottaa niiden kehittämisestä kokonaisvastuun. Tavoite on, että ihmisiä ei pompotella palvelusta toiseen, vaan he pysyvät samassa ketjussa alusta alkaen. Toiminnalla on uutuusarvoa koko sotealalle. Tämän lisäksi yhteisyrityksen kautta oletetaan löytyvän selkeää säästöä kunnille. Julkisen erikoissairaanhoidon kustannukset ovat tavanneet nousta Suomessa 5–6 prosenttia vuodessa. Yhteisyrityksessä on otettu lähdökohdaksi vuoden 2016 toteutuneet kustannukset, ja palvelut tulee tuottaa kaksi prosenttia halvemmalla kuin ne olivat tuolloin. Kaupunginjohtajien mielestä yhteistyö Mehiläisen kanssa on ollut sujuvaa. Alussa piti käyttää hieman aikaa yhteisen termistön löytämiseen, mutta he pitävät sitä normaalina keskustelun ”kalibroimisena”. ”Mehiläinen on toiminut koko ajan ammattimaisesti sekä joustavasti. Asian toimeenpano on ollut jämäkkää”, Nousiainen kertoo. ■ MAINOSLIITE “ Ratkaisumme voi nähdä pienen maakuntatason benchmarkina sen suhteen, kuinka sotepalvelut voidaan tulevaisuudessa ratkaista. Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen (vas.) ja Tornion kaupunginjohtaja Timo Nousiainen (toinen oik.) ovat tyytyväisiä Mehiläinen Länsi-Pohjan aloitukseen. Mehiläinen Oy:n toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää, Mehiläinen Länsi-Pohjan sairaanhoidon palvelulinjajohtaja Pekka Taipale, sairaanhoidon tukipalvelujen palvelulinjajohtaja Eija Mattila, vastaanottopalveluiden palvelulinjajohtaja Seija Parviainen, lääketieteellinen johtaja Paavo Uusimaa sekä kiireellisen hoidon palvelulinjajohtaja Outi Nyberg aikovat tehdä yksiköstä Suomen parhaan integraatiokokonaisuuden. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 19

ASIANTUNTIJA LASTENSUOJELU – YHTEINEN ASIAMME Lastensuojelun Keskusliitto muistuttaa pitkäjänteisen, systemaattisen lapsipolitiikan ja perheiden tukemisen kauaskantoisesta merkityksestä. Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen. L astensuojelun Keskusliitto on toiminut 80 vuotta. Liiton tavoitteet ovat samat kuin sen alkutaipaleella: se haluaa yhdistää voimia lapsen edun puolesta ja vaikuttaa lapsen oikeuksien toteutumiseen yhteiskunnassa. Sote-, maakunta- ja valinnanvapausuudistuksen vaikutukset lapsiperheisiin mietityttävät. Vaikka hyvää kehittämistyötä tehdään, joudutaan samalla tasapainottelemaan varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja sosiaaliturvan leikkausvaikutusten kanssa. Lastensuojelun resurssitkin ovat edelleen riittämättömät. Yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia lapsiin ei oteta huomioon eikä niitä edes usein selvitetä riittävästi, vaikka lapsivaikutusten arviointi on ollut mukana hallitusohjelmissa jo vuodesta 2011. ”Lapset ja nuoret ovat entistä useammin osallisina itseään koskevassa päätöksenteossa, mutta pidän isona ongelmana sitä, että lasten hyvinvoinnin painoarvo on yhteiskunnassamme edelleen liian vähäinen. Lapsivaikutusten arviointia tulisikin lisätä, sillä monien päätösten vaikutukset koskevat suoraan tai välillisesti myös lapsia”, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen. ”Lapsivaikutusten arviointi ei ole vain ennakointia vaan jatkuva prosessi. Se on otettava päätöksenteossa huomioon konkreettisesti ja kokonaisvaltaisesti, mitä ei tapahtunut esimerkiksi alkoholilainsäädännön uudistuksen kohdalla”, Heinonen painottaa. ”Meiltä aiheesta saa tietoa Lapsen maailma -lehdestä ja kaikille avoimesta kirjastostamme”, Heinonen vinkkaa. Keskusliiton verkkosivuilta löytyy myös helppotajuinen malli lapsivaikutusten arvion tekemisen pohjaksi. ■ 20 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Tuleeko siitä sotesta valmista? T ämän kesän kuumin kysymys oli, että tuleeko siitä sotesta valmista? Olen vastannut rehellisesti ja realistisesti, että teen täysillä työtä sen puolesta, että valmista tulee mutta varmuutta siitä ei voi olla kenelläkään. Prosessikeskustelu on ottanut niskalenkin sisällöstä. Sisältö ansaitsisi kaiken huomion. Uudistus tehdään siksi, että myös ikääntyneessä Suomessa olisi laadukkaat sosiaalija terveyspalvelut saatavilla kaikille koko maassa. Jos uudistuksen kehittymisestä piirrettäisiin prosessikaavio, olisi se aika mutkainen. Vielä monipolvisemmaksi kuvio tulisi, jos siihen liitettäisiin edellisten hallitusten yritykset. Sote-uudistuksen kimpussa on jo kuudes hallitus ja viides malli on työn alla. Melkoisen lautapelin ainekset kasassa! Paluu lähtöruutuun voisi kuulostaa helpolta ratkaisulta. Se ei ole kuitenkaan vaihtoehto niille sadoille sote-työntekijöille ja muutoksen valmistelijoille, jotka palavat halusta siirtyä suunnittelusta toimeenpanoon. Heidän viestinsä on jo kauan ollut: haluamme päästä eteenpäin, hoitakaa te hallituksen ja eduskunnan päässä asia valmiiksi. Huoleni tällä hetkellä on se, lyökö pelko uskallusta korville. Suunnitteluvaiheen turvaan ei voi jäädä ikuisesti. Toivottakaamme siis itsellemme rohkeutta reformiin, uskallusta uudistukseen. Annika Saarikko Perhe- ja peruspalveluministeri MAINOSLIITE

LASTEN HYVÄÄ ARKEA ON TEHTÄVÄ YHDESSÄ Lasten ja perheiden ongelmien kasautuminen vältetään panostamalla ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä ammattilaisten tiiviiseen yhteistyöhön. K unnan ja tulevien maakuntien yhteistyö on välttämätöntä, kun halutaan sekä lisätä lasten hyvinvointia että hillitä sote-kustannusten kasvua. Pohjois-Pohjanmaalla on arvioitu, että alueen yhteinen budjetti lasten ja nuorten palveluihin on vuositasolla noin miljardi. Tästä 840 miljoonaa on sivistystoimen kustannuksia ja vain 160 miljoonaa soten osuus. ”Noin puolet lasten sote-kustannuksista syntyy lastensuojelusta”, tiivistää Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) hankejohtaja Maria Kaisa Aula. Kun ennakoidaan ja tuetaan hyvinvointia arjessa eli kotona, päiväkodissa ja koulussa, lastensuojelun tarpeet ja samalla kustannukset vähenevät. Siihen vaaditaan sivistystoimen ja soten ammattilaisten yhteistyötä, lapsen hyvää kohtaamista sekä vanhempien tukemista. ”Onnistumme jos keskiössä on lapsi, jota autetaan, eikä erikseen oppilas, lastensuojelun asiakas, potilas tai kuntoutettava.” Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma eli LAPE tavoittelee win-win tilannetta eli sekä lasten ja nuorten parempaa hyvinvointia että kustannusten pysymistä aisoissa. Tähän päästään muotoilemalla nyt liian hajanaisesti toimivia palveluita lapsilähtöisiksi ja helpottamalla tiedonkulkua. Muutoksen on mentävä yli ammattikuntien ja hallinnonalojen rajojen. STM ja OKM ohjaavatkin LAPE-muutosta yhteisvoimin. Sen lisäksi, että palvelut ja ammattilaiset toimivat yhdessä, niiden pitää tunnistaa lapsen, nuoren ja vanhempien tarpeet. ”Lapsen kannalta ei usein ole merkittä- MAINOSLIITE “ On lapsi, jota autetaan, eikä erikseen oppilas, lastensuojelun asiakas tai kuntoutettava. LAPE-hankejohtaja Maria Kaisa Aula. vintä, mikä spesialisti hänet ottaa vastaan vaan se, syntyykö luottamus ja kuullaanko häntä aidosti. Ilman kohtaamista ei synny vaikuttavuutta.” Tukemalla hyvää lapsuutta ja nuoruutta ja vanhemmuutta sekä ehkäisemällä parisuhdeongelmia ja koulukiusaamista pystytään säästämään pitkä penni tulevaisuudes- sa. Näin kasvaa työkykyisiä ja elämäänsä tyytyväisiä ihmisiä. ”Ihmissuhdeongelmat lapsuudessa kumpuavat ulos aikuisena. Pahimmillaan ne näkyvät esimerkiksi mielenterveysongelman kanssa kamppailevan varhaiseläkkeenä”, muistuttaa Maria Kaisa Aula. ■ CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 21

Kuva: Antti Kääriäinen/Essote ARKITEKNOLOGIAA ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen tueksi Kynnyksetön kohtaamispaikka, keskitetyt palvelut Monitoimijakeskus Omatori avautui toukokuussa Mikkelissä. Entinen tavaratalo muuntui tilaksi täynnä elämää, kun Essote, yhdistykset ja yritykset palvelevat asiakkaita yhdessä. ”T ervetuloa. Voinko auttaa?” kysytään Omatorin infopisteessä. Asiakas on huomannut ilmoituksen tapahtumasta vapaaehtoisten kahvipisteellä. Samalla mieleen tulee kysyä ompeleiden poistosta. Se sujuukin heti ikäihmisten sairaanhoitajan vastaanotolla. Toinen asiakas saa neuvontaa kotipalveluista ja kuntoutustarpeesta. Kulman takana kokoontuu omaishoitajaryhmä. Jokaiselle muodostuu oma palvelupolku. Omatorille on keskitetty erityisesti ikäihmisten, vammaisten henkilöiden ja kaikenikäisten omaishoitoperheiden palveluja. Samalla se palvelee muita kuntalaisia. I&O-kärkihankkeen Etelä-Savon OSSI-hankkeessa on kehitetty omais- ja perhehoitoa eri toimijoiden kanssa. Siinä huomattiin tarve laajemmalle yhteistyölle. ”Tässä laajuudessa ei ole Suomessa vastaavaa. Olemme onnistuneet luomaan uutta”, iloitsee hankepäällikkö Jaana Koinsaari. ■ Hienointa Omatorissa? Vanhustyön keskusliiton Kotiturvahankkeessa tuetaan ikääntyneiden ihmisten turvallista kotona asumista helppokäyttöisen arkiteknologian avulla. E simerkkinä arkiteknologiasta ovat paloturvallisuuteen, kuulemiseen, kodin valaisuun ja muistamiseen liittyvät välineet. Hankkeessa luotiin arkiteknologiasalkku, jonka avulla Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojat opastavat yli 65-vuotiaita ikääntyneitä ihmisiä arkiteknologian käytössä maksuttomasti. Hankkeessa luotiin näitä matalan kynnyksen arkiteknologian tutustumispisteitä liki 20. Korjausneuvojien päätyö on avustaa asiakkaitaan asuntojen korjausten suunnittelussa. Mm. sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat lainata salkkua esitelläkseen sitä asiakkailleen. Arkiteknologiavälineistä tehtiin myös opastusvideoita, joiden avulla kuka tahansa voi opetella laitteiden käyttöä myös itsenäisesti. Lisäksi työstetään valmennusmateriaali ikääntyneen ihmisen ohjaamisesta arkiteknologian käyttöön ikääntyneiden parissa työskenteleville. Suvanto ry:n kanssa tehdyssä oppaassa ”Tietoa ikäihmisille kotona asumisen turvaksi” esitetään ratkaisuja erilaisiin ongelmatilanteisiin esimerkkinä pakkomyynti ja asuntomurrot. ■ www.vtkl.fi/ kotiturva “ Helppo saavutettavuus ja yhteistyö mahdollistavat asiakkaalle kokonaisvaltaisen ja ihmisläheisen palvelun. Arja Tiensuu, Mikkelin Kuntopalvelu Oy “ Omaishoitajat saavat vertaistuen, valmennuksen, ohjauksen ja neuvonnan samasta paikasta. Maarit Väisänen, Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 22 “ Valtavasti asiantuntijuutta. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Sari Kärkkäinen, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen ky (Essote) Arkiteknologiasalkku MAINOSLIITE

KOHTI MAAKUNTAJÄRJESTÄJIÄ suunnitelmallisella yhteistyöllä ja reilulla pelillä “ Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu on johtanut vaivihkaa lähihistoriasta tuttuun kehityskulkuun. Muutostilanteessa kunnat ja kuntayhtymät toteuttavat ja valmistelevat toimenpiteitä, jotka supistavat yhteistyötä yksityisten tuottajien kanssa ja lisäävät julkista tuotantoa ja tuotantokapasiteettia. H yvä esimerkki on kuntoutustoimiala, jolta löytyy valtakunnan kattavasti laadukasta ja kustannustehokasta yksityistä palvelutuotantoa. ”Kuntien ja kuntayhtymien lähetteet ovat monin paikoin supistuneet selvästi jo muutaman vuoden ajan. Samainen kehitys on nähtävissä myös mm. joissain muissa palveluissa”, kertoo asiantuntija Jarno Talvitie Hyvinvointialan liitosta. Erikoistason palveluja keskitettäessä kunnille jää tyhjiä rakennuksia, joihin ne investoivat omia kuntoutussairaaloita ja kuntouttavia yksiköitä. Myös uusia yksiköitä perustetaan. ”Tämä muutosprosessi antaa kaikki mahdollisuudet uudistaa myös totuttua tapaa toteuttaa järjestämisvastuuta ensisijaisesti oman palveluntuotannon kautta.” Talvitie toivoo myös etupainotteista keskustelua tulevien järjestäjien toiminnasta markkinoilla. ”Vaikka toiminnan rakenteet mahdollistaisivat oman palvelutuotannon suosimisen tai kilpailun keinotekoisen rajoittamisen, tähän ei pidä sortua. On yhteisten varojen käytön kannalta ensiarvoista, että ratkaisut tuottajasta tehdään talouden, tehokkuuden ja laadun perusteella.” nosta. Valmistelussa on tärkeää keskittyä palvelujen järjestäjän roolin vahvistamiseen ja organisointiin sekä tilaajaosaamisen kehittämiseen.” Maakuntien tulisi Talvitien mukaan luoda selvä kuva niistä markkinoista, jotka kunkin maakunnan alueelle syntyvät. ”Julkisen sektorin oman tuotannon turvaamisen tai kasvattamisen ei pidä olla lähtökohtana, vaan ihmisten ja yhteiskunnan kannalta parhaiden palveluntuotantoratkaisujen löytäminen. Valmistelussa pitäisi korostua luottamukseen perustuva yhteistyö. Höytyjä syntyy, kun tuottajilla on hyvissä ajoin tiedossa suunnitelmat ostopalveluista ja asiakassetelien käyttöönotosta. Asiakassetelien käyttöönotto on maakunnalle mainio keino laajentaa ihmisten mahdollisuuksia tehdä valintoja.” ■ On yhteisten varojen käytön kannalta ensiarvoista, että ratkaisut tuottajasta tehdään talouden, tehokkuuden ja laadun perusteella. Onnistumisen avaimet maakunnille Hyvinvointialan liitto haluaa herätellä maakuntien valmistelijoita. ”Viimeistään nyt kannattaa aloittaa tiivis vuoropuhelu yksityisten tuottajien kanssa tulevien maakuntien palvelutuotan- MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 23

SUURILLE AJATUKSILLE Majatalo Onnela sijaitsee Tuusulanjärven rannalla. Se tarjoaa kattavat kokous- ja kongressipalvelut keskellä kulttuurihistoriallista ympäristöä. Persoonalliset tilat ja luonnon rauha luovat tilaa uusille ajatuksille. “ Hinnoittelemme riittävät ja oikeaaikaiset palvelut kohtuullisesti, jolloin kannamme vastuuta myös kuntataloudesta. Rinnekoti-säätiön toimitusjohtaja Anu Kallio kuvattiin Helsingin Alppikadulla, jonne on juuri avattu palveluyksiköt niin lapsille kuin aikuisille. Rinnekoti on johtava kehitysvammaisten sotepalveluiden tuottaja Suomessa “ Kokouksen jälkeen voi vaikka katsella hienoa järvimaisemaa suoraan Elvilän saunan lauteilta. H istoriallisen kaunis Onnela kutsuu kokemaan sen ainutkertaisen ympäristön. Alue on ollut jo 1900-luvun alussa useiden kansallistaiteilijoidemme suosiossa upean Tuusulanjärven ja sitä ympäröivän luonnon vuoksi. Nykyisin Onnela tarjoaa yrityksille laaja-alaiset mahdollisuudet järjestää tilaisuuksia ja majoittua laadukkaasti. Onnela on vain viidentoista minuutin ajomatkan päässä Helsinki-Vantaan lentoasemalta, mutta silti keskellä kauneinta luontoa. Majatalo Onnelassa palvelun laatu on huipputasoa. ”Olemme täällä asiakasta varten. Haluamme tehdä tämän asiakkaalle helpoksi, jotta asiat selviävät jo yhdellä puhelinsoitolla”, kertoo asiakkuusvastaava Saija Narinen. Tilaisuuksia voidaan järjestää hyvin erilaisissa ympäristöissä. Hirsimökissä, vanhassa huvilassa ja modernissa kokoussalissa on jokaisessa erilainen tunnelma. ”Meillä on useita uniikkeja tiloja, jotka tekevät tilaisuuksista merkityksellisiä ja muistettavia. Kokouksen jälkeen voi vaikka katsella hienoa järvimaisemaa suoraan Elvilän saunan lauteilta”, vinkkaa Narinen. ■ onnela.com 24 Yksinomaan kehitysvammaisille tarjottaviin sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin erikoistunut Rinnekoti-Säätiö on Suomen 4. suurin hoivapalveluja tarjoava yritys. Majatalo Onnelan asiakkuusvastaava Saija Narinen toivottaa liikematkaajat tervetulleeksi. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU R innekoti tarjoaa asumisen tuen palveluita kehitysvammaisille niin aina läsnäoloa vaativaa ympärivuorokautista tukea kuin kotiin vietävää palvelua, aktivoivaa ja työllistymistä tukevaa päivätoimintaa sekä erikoislääkäritasoista terveydenhuoltoa ja kuntoutusta. ”Erikoistumisen ja kokomme vuoksi olemme kehitysvammaisille suunnattujen palveluiden kehittäjä ja kirittäjä, mikä tukee kuntien omaa palveluntuotantoa tälle kohderyhmälle”, toimitusjohtaja Anu Kallio Rinnekodista kertoo. Rinnekoti ohjaa yhteiskunnallisen yrityksen periaatteiden mukaisesti tuottonsa toimintansa kehittämiseen, mm. henkilökunnan koulutukseen ja digitaalisiin työkaluihin. ”Näin työvoimavaltaisessa palvelussa korkea laatu syntyy henkilökunnan ammattitaidosta. Kaikki palvelumme ovat olleet jo vuosia laatuserfioituja. Nyt laadun kehittämisessä painottuu teknologia ja digitalisaatio. Ne mahdollistavat paremman palvelun ja asiakaskokemuksen uudella tavalla. Ne antavat myös välineitä parempaan vuorovaikutukseen.” Rinnekoti on antanut monille mahdollisuuden parempaan elämään. ”Viimeisen parin vuoden aikana noin 10 prosenttia asiakkaistamme on asumisvalmennuksen myötä kuntoutunut ja kyennyt siirtymään kevyempiin palveluihin. Hinnoittelemme riittävät ja oikea-aikaiset palvelut kohtuullisesti, jolloin kannamme vastuuta myös kuntataloudesta”, Kallio summaa. ■ MAINOSLIITE

APUA ISILLE masennusoireisiin Isän tai äidin masennusoireet vaikuttavat kaikkiin perheenjäseniin. Isille tarkoitettu keskustelu- ja vertaistuki auttaa koko perhettä. “ Sain selkeyttä ja vahvistusta omiin ajatuksiin isyydestä. Sain uusia näkökulmia isyyteen sekä rohkeutta ja tukea toimia paremmin isänä. Hankkeeseen osallistunut isä “ Sain ulkopuolista, objektiivista näkemystä omaan tilanteeseen, ajattelun ja jäsentämisen työkaluja. Miessakkien hankekoordinaattori Henri Hyttinen sekä Isätyöntekijä Ilmo Saneri. T arkastellessaan omaa asiakaskuntaa, havahtui Isätyöntekijä Ilmo Saneri huomatessaan, että 70 prosenttia asiakkaista kertoi masennusoireiluista omassa perheessään. Tästä havainnosta alkoi ideointi uudelle hankkeelle, jonka nimeksi muotoutui MASI-hanke. MASI on tarkoitettu isille, joilla on ongelmia jaksamisen kanssa, ja jotka kokevat esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamisen haastavaksi. Myös uuteen roolin mukautuminen lapsen syntyessä ja muutokset parisuhteessa voivat aiheuttaa ongelmia, joihin on hyvä hakea apua varhaisessa vaiheessa. ”Monet miehet kuvailevat, että heillä on epämääräinen olo eivätkä he oikein hahmota missä mennään. Heillä on riittämättömyyden tunnetta ja he pelkäävät palavansa loppuun”, Saneri kuvailee. Apua voi saada maksutta henkilökohtaisissa keskusteluissa, vertaisryhmissä tai pu- MAINOSLIITE Hankkeeseen osallistunut isä helimen ja sähköpostin kautta. ”Yksilövastaanotolla pääsee keskustelemaan luottamuksellisesti omasta tilanteesta. Vertaisryhmissä kuulee muiden tarinoita ja huomaa, ettei ole yksin asian kanssa”, Saneri kertoo. ”Miehet kokevat saaneensa apua ja jaksavat paremmin töissä. Perheiden vuorovaikutus on mennyt avoimempaan suuntaan. Miehet ovat päässeet puhumaan ja saaneet myös keinoja keskustella kotona”, hankekoordinaattori Henri Hyttinen jatkaa. MASI on osa valtakunnallista Toimintakyky kuntoon -ohjelmaa, jossa se pyrkii turvaamaan työikäisten isien toimintakyvyn. Tavoitteena on myös tiedon keruu ja sen jakaminen eteenpäin. ”Työllä on eniten vaikuttavuutta, kun tullaan varhaisessa vaiheessa palvelujen piiriin. Silloin voidaan ennaltaehkäistä isojakin ongelmia. Meidän tavoitteenamme on tukea vuorovaikutusta vanhempien kesken sekä sitä, että isät puhuisivat keskenään”, Hyttinen sanoo Miessakit tukee isyyttä myös muutoin kuin MASI-hankkeen kautta. Isyyden Tueksi -hankkeessa isyys pyritään saamaan kuulluksi, nähdyksi ja osallistuvaksi. Sitä varten Miessakit tarjoaa keskustelu- ja vertaistukea isille sekä koulutusta isien kanssa toimiville.■ www.miessakit.fi Miessakit ry • Tukee miesten ja perheiden hyvinvointia • Toimintaa valtakunnallisesti, toimipisteet Helsingissä, Tampereella, Lahdessa ja Kuopiossa • Toimintamuotoina tuki- ja vertaistoiminta, koulutus ja kehittäminen sekä vaikuttaminen • Isyyttä tuetaan myös Isän Näköinen -hankkeessa (Setlementtiliiton kanssa yhteistyössä, ESR-rahoitteinen) • Toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 25

Kirjoittaja: Silja Paavola, puheenjohtaja, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer Kuntayhtymämalli on toimiva sote-malli Nykyisen sote-mallin valmistelua ovat leimanneet kiire, voimakas elinkeinoelämän etujärjestöjen ohjaus, perustuslailliset ongelmat ja piittaamattomuus useiden asiantuntijoiden varoituksille. S ote-uudistuksessa on haettava yksinkertainen ja toimiva vaihtoehto. Sellainen meillä on käytössä erikoissairaanhoidossa, jossa jokaisen kunnan on oltava mukana suuressa kuntayhtymässä. Malli on ollut käytössä jo vuosikymmeniä. Maailmanlaajuisessa vertailussa erikoissairaanhoitomme on laadultaan ja kustannuksiltaan kärkipäätä. Perusterveydenhuolto ja muu sosiaalihuolto on järjestettävä saman mallin mukaisesti. Lainsäädäntökin siihen on pääosin valmis. Oleellista maakunnan kokoisten sote-kuntayhtymien kohdalla on se, että jokaisella kunnalla on oltava edustus korkeimmassa päätöksentekoelimessä eli valtuustossa. Sellainen malli ei ole perustuslain vastainen erikoissairaanhoidossa. Se ei myöskään muutu laittomaksi, jos siihen lisätään mukaan perusterveydenhuolto ja muu sosiaalihuolto. Kuntayhtymämallissa julkinen sektori pitää ohjakset käsissään. Maksajana se myös päättää, mitä palveluja yksityiset voivat tuottaa. Tätä kuntayhtymälle kuuluvaa päätösvaltaa ei saa lainsäädännöllä rajoittaa. Jo nyt lainsäädäntömme mahdollistaa asiakkaille erittäin suuren valinnanvapauden, ja siinä on vielä parannusmahdollisuuksia esimerkiksi palvelusetelijärjestelmää kehittämällä. Maakunnan kokoisissa kuntayhtymissä saadaan palvelujen järjestämisen osalta leveät hartiat. Nykyistä valtionosuusjärjes- telmää kehittämällä on mahdollista turvata myös rahoitus. Joissakin tapauksissa kunnalle voidaan maksaa korotettua valtionosuutta sotepalvelujen turvaamiseksi. Kaikki soterahoitus kunnille on myös korvamerkittävä. Suurten kaupunkien kohdalla PARAS-hankkeesta voisi ottaa esimerkkiä tähän uuteen järjestelmään. Yli 200 000 asukkaan kaupungeille voisi antaa oikeuden järjestää itse perusterveydenhuollon ja muun sosiaalihuollon. Järjestelmä voisi tällöin olla helpommin hallittavissa. Erikoissairaanhoidon osalta suurtenkin kaupunkien on oltava mukana yhteisessä rintamassa, kuten ne ovat tälläkin hetkellä. PARAS-hankkeessa 20 000 asukkaan yhteistoimintavelvoite ei ollut perustuslain vastainen malli ja se tuskin kohtaisi suurempaa vastusta nytkään, mikäli numerosarjassa siirretään pilkkua suurten kaupunkien kohdalla. ■ www.superliitto.fi Kuva: Marjo Koivumäki 26 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

Ohjaamot auttavat nuoria työllistymään O hjaamot tarjoavat matalankynnyksen ohjausta alle 30-vuotiaille työnhakuun, koulutukseen, asumiseen tai muihin arjen asioihin. Toiminnan kärkenä on kuitenkin työllistyminen ja koulutus. Nuoret voivat tulla Ohjaamoon milloin vain sen aukioloaikoina. Yksi pääkaupunkiseudun Ohjaamojen toimintamuodoista on työnantajatreffit, joita järjestetään viikoittain. Ideana on, että parin tunnin aikana nuorilla on mahdollisuus päästä työhaastatteluun yrityksen edustajien kanssa. Alkuvuodesta Vantaalla järjestettiin työnantajatreffit yhdessä Fazerin rekrytoinnin ja esimiesten kanssa. ”Työnantajatreffeillä on suuri merkitys nuorille. Todella hienoa, että on Fazerin kaltaisia toimijoita, jotka lähtevät tähän mukaan. Keskimäärin joka viides nuori työllistyy suoraan näistä tapahtumista”, palvelupäällikkö Anne Matilainen Vantaan kaupungilta kertoo. Työnantajatreffit madaltavat selvästi kynnystä kohdata työnantaja ja tuovat nuorille varmuutta työhaastatteluihin. Fazerille tämä oli ensimmäinen kerta, kun he olivat mukana työnantajatreffeillä. Kokemus oli hyvä. Ensimmäiset työsopimukset allekirjoitettiinkin jo seuraavalla viikolla. ”Hakijat olivat innostuneita, motivoituneita ja heillä oli vahva halu oppia. Saamme yhteistyön kautta varmasti työntekijöitä lyhyemmällä ja pidemmällä aikavälillä”, rekrytointipäällikkö Piia Rajakallio Fazerilta uskoo. Fazerilla on tavoite, että työnantajatreffejä järjestetään jatkossakin, sillä työntekijöitä tarvitaan koko ajan erilaisiin tehtäviin. MAINOSLIITE Ohjaamot tarjoavat nuorille apua työnhakuun esimerkiksi työnantajatreffien avulla. Ohjaamon avulla moni nuori on löytänyt työpaikan ja yritys hyviä työntekijöitä. “ Ohjaamo-toiminta voi ottaa oman osansa nuorten työllistämisestä. Ohjaamo-toiminta on ollut tärkeää paitsi nuorten työllistymiselle myös kaupungeille. Pääkaupunkiseudulla se on tiivistänyt kaupunkien monialaista verkostoyhteistyötä. TE-toimisto on ollut tärkeä kumppani, sillä moni nuori tavoitetaan sitä kautta. ”Ohjaamo-toiminta voi ottaa oman osansa nuorten työllistymisen paranemisesta. Tämä on viime vuosien merkittävin konkreettinen edistysaskel nuorten monialaisessa ohjauksessa”, Kohtaamo-hankkeen projektipäällikkö Pasi Savonmäki sanoo. ■ Lisätietoja: ohjaamot.fi kohtaamo.info CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 27

HR ja digitalisaatio: PELOTTAVA PEIKKO VAI TODELLISUUTTA? Y ritysten digitalisaatio- ja transformaatiojohto miettii ydinliiketoimintojen digitalisaatiota toimintojen sujuvoittamiseksi ja kustannustehokkuuden nostamiseksi. HR-yksikkö liittyy digitalisaation kahdella tavalla. Ensiksi, HR-johtamisen pitää luoda edellytykset organisaation digitalisaatiolle ja sen tuomille uusille toimintamuodoille. HR-yksikön on ymmärrettävä digitalisaation tuomat muutokset, mahdollisuudet ja haasteet liiketoimintamalleihin sekä tarvittaviin osaamisiin, resursseihin ja kehityspolkuihin. HR tehtävänä on varmistaa henkilöstön, esimiesten ja johdon digitaalinen osaaminen. Toiseksi, HR:n omien prosessien ja toimintojen on kyettävä vastaamaan ja tukemaan liiketoimintojen digitalisoitumista. Perinteiset excelit ja paperilomakkeet eivät enää riitä vaan tarvitaan ketteriä digitaalisia järjestelmiä automatisoimaan toimintoja. Rekrytointi, suorituksen arviointi ja palkitseminen, perinteinen raportointi ja itsepalvelu sisältyvät jo järjestelmien perustoimintoihin. Edistyksellisiin järjestelmiin kuuluvat esimerkiksi esimiesten ja HR:n dashboard-näkymät työn tueksi, automaattiset hälytykset, esittelyvideot, fiilismittarit, ennustava raportointi ja analytiikka. Työelämään astuvien uusien sukupolvien ja 28 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Teksti: Jaana Sirkiä Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Digitalisaatio on tullut työelämän arkeemme jäädäkseen. Mitä tämä todellisuudessa tarkoittaa HR-yksikölle ja sen toiminnalle? Onko se sanahelinää, pelottava peikko vai todellinen apu? diginatiivien myötä mobiilikäyttö ja täysin itsepalveluna joustavasti toimivat järjestelmät ovat itsestäänselvyyksiä. HR tarvitsee osaamista datan analysoimiseen ja analytiikkaa syy-seuraus -yhteyksien ymmärtämiseen. Näin HR-yksikkö pystyy aidosti luomaan lisäarvoa, tukemaan liiketoimintoja ja miettimään niiden tarvitsemia kompetensseja ja resursseja yrityksen strategian ja suuntaviivojen mukaisesti. Onko nykyisen HR-yksikkösi prosessit ja järjestelmät toimintakykyisiä nyt ja nykyaikaisia vielä 5 vuoden kuluttua? ■ Solaforce Oy on suomalainen yritys, joka kehittää ja tarjoaa ketterää sekä skaalautuvaa HR-järjestelmää pilvipalveluna 24/7. Koko työsuhteen elinkaaren kattava Solaforce HCM (Human Capital Management) -järjestelmä digitalisoi HR-prosesseja ja tuo sujuvan työtekijäsekä käyttäjäkokemuksen vastaamaan modernin liiketoiminnan tarpeita. www.solaforce.fi Modulaarinen Solaforce HCM soveltuu kaikille toimialoille. MAINOSLIITE

“ Kun esimiehet ymmärtävät ja hyödyntävät erilaisuutta, se näkyy työtyytyväisyysmittareissa. Peili-työkalulla tehoa TYÖYHTEISÖN VUOROVAIKUTUKSEEN H yvinvoiva työyhteisö on tuottelias ja motivoitunut, ja sen taustalla on rakentava vuorovaikutus. S-ryhmän sisäinen valmennusorganisaatio Jollas Instituutti käyttää esimerkiksi HOK-Elannon Virettä Duuniin -hankkeessa suomalaisyritys Integron Peilikäyttäytymisprofiilia. Jollaksen sertifioiduilla Peili-valmentajilla, Heidi Maisosella ja Susanna Vinkalla, on kokemusta useista työkaluista. ”Peili on simppeli, turvallinen ja tuo kaikille hyviä uutisia. Se saa miettimään omaa toimintaa: Jos muut kokevat käytöksen erilaisena kuin itse, mistä se johtuu?” Kun ihminen tulee kuulluksi, nähdyksi ja kohdelluksi omana itsenään, hänet saa helpommin tekemään asioita yhteisen tavoitteen eteen. Valmentajien mukaan Peili on hyvä viitekehys kehittämään erilaisten ihmisten johtamista sekä vuorovaikutusta. ”Juju on, että Peilin kautta saa myös muiden MAINOSLIITE Sertifioitujen Peili-valmentajien, Heidi Maisosen ja Susanna Vinkan, mielestä Peili-työkalun vahvuus on sen helpostiymmärrettävyys. Oppeja voi alkaa hyödyntämään työelämässä samantien. Taitava esimies tunnistaa alaistensa vahvuudet sekä potentiaalin ja saa sen myös käyttöön. Hän osaa sitouttaa työntekijöitä ja antaa heille oikeanlaista palautetta. palautteen.” Muiden antama palaute perustuu heidän todelliseen kokemukseensa, vaikka palautteen saaja itse olisikin eri mieltä. Maisonen ja Vinkka painottavat, että valmennus on toiminnallinen ja palautteiden mukaan positiivinen kokemus, jokaisen käyttäytymisprofiilin tulokset ovat yhtä arvokkaita. Omaa käyttäytymistyyliä ei kannata eikä oikein voikaan muuttaa, mutta omaa tapaa toimia erilaisten ihmisten kanssa eri tilanteissa sen sijaan voi. ”Kun esimiehet ymmärtävät ja hyödyntävät erilaisuutta, se näkyy työtyytyväisyysmittareissa.” Arjen vuorovaikutustilanteissa syntyy joskus väärinkäsityksiä. Esimerkiksi esimies pitää työntekijää laiskana, mutta alisuoriutuminen johtuukin virheiden tekemisen pelosta. Peilin kautta löydetään yksinkertaisia ratkaisunavaimia tälläisiin tilanteisiin. Siitä syntyy tuloksellista tekemistä. ■ Peili-käyttäytymisprofiili pähkinänkuoressa • Yli 200 valmentajaa Suomessa. • Kielet: suomi, ruotsi, englanti, saksa, kiina. • Kolme palauteosiota: käyttäytymistyyli, kohtaamiskyky ja luottamuksen rakenne. • Peili-palaute on käytännönläheinen ja helppo soveltaa arjessa. • Perustuu itsearvioon ja muiden antamaan palautteeseen. • Yleisimmät käyttöalueet: esimiestyö, tiimityö, johtoryhmätyöskentely, asiakaspalvelu, projektityö sekä yhteistyö ja vuorovaikutustaidot työyhteisössä. Lisää tietoa Peili-käyttäytymisprofiilista: www.peiliconsulting.fi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 29

Harri Lukkari ja Jarno Kippo ovat yhtä mieltä siitä, että yrityksen ydinbisneksen osat tulee räätälöidä ERPjärjestelmässä, millä on mahdollista saavuttaa myös kilpailuetua. ONKO RÄÄTÄLÖITYJEN ERP-RATKAISUJEN AIKAKAUSI OHI? EmCe on tuottanut jo yli sata vaativaa toiminnanohjaushanketta Suomessa sekä ulkomailla. Yrityksellä on selkeä ajatus myös siitä, mikä on alan tulevaisuus. E mCe Solution Partner on liiketoimintajärjestelmien ja talousohjelmistojen toimittaja, jonka vahvuuksiin kuuluu asiakasyritysten tarpeiden ymmärtäminen sekä ennakoiminen. Yrityksen pitkän linjan ammattilaiset eivät usko räätälöityjen ERP-ratkaisuiden jäävän historiaan. ”Jos järjestelmä ei jousta, käyttäjä joutuu joustamaan työssään”, huomauttaa EmCen NAV -yksikön vetäjä Harri Lukkari. Järjestelmän tarkoitus on tuoda helpotusta työhön ja automatisoida asioita. EmCellä ollaan vahvasti sitä mieltä, että keskisuurten ja suurten yritysten ydinliiketoiminnanosat kannattaa ERP:ssa aina sopeuttaa omaan liiketoimintamalliin mukaan. ”Vaikka järjestelmä on käyttökelpoinen ilman räätälöintejä, tehokkuus haetaan perusjärjestelmää muokkaamalla. Etenkin pienikatteisilla aloilla, joilla prosessien tehokkuus ratkaisee yhtiön tuloksen, olisi 30 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU hullua olla käyttämättä järjestelmää kilpailuetuna!” ERP hankkeista vastaava johtaja Jarno Kippo jatkaa. “ Jos ERP-järjestelmä ei jousta, käyttäjä joutuu joustamaan työssään. EmCe ennakoi Balmuirin tarpeet Ennen Microsoft Dynamics NAV -nimellä tunnettu Dynamics 365 Business Central -toiminnanohjausjärjestelmä on lifestyle brändi Balmuirin valinta. Vauhdilla kasvanut liiketoiminta toi haasteita yrityksen toiminnan ohjattavuuteen. ”Halusimme eroon turhasta manuaalisesta työstä sekä selkeitä prosesseja ohjaamaan yrityksen tapaa toimia”, taustoittaa Balmuirin toimitusjohtaja Heidi Jaara. Järjestelmän vaatimuksena oli toimia usealla kielellä, eri valuutoissa, hallinnoida logistista ketjua ja skaalautua liiketoiminnan muutosten mukana. Globaalin, moniyritysympäristöön muokkautuvan Dynamics 365 Business Centralin ominaisuudet vastasivat parhaiten Balmuirin vaatimuksiin. EmCe valikoitui suositusten perusteella järjestelmän toimittajaksi, ja lopputuloksena oli Balmuirin ensimmäinen odotukset ylittänyt järjestelmähanke. ”Erityisen hienoa oli, että EmCellä mietittiin tulevaisuutta. Meitä osattiin ohjata miettimään millaisia päätöksiä ja ratkaisuja meidän tulisi tehdä, kun liiketoimintamme tulee todennäköisesti kasvamaan tässä ja tässä vaiheessa”, Jaara kiteyttää. ■ MAINOSLIITE

KUN TYÖ JA RENTOUTUMINEN LYÖVÄT KÄTTÄ Seppo Virta pitää Kylpylähotelli Peurungan vahvuutena monipuolista ja tasokasta palvelutarjontaa sekä upeaa luontoympäristöä. Työporukka pysyy hyvin kasassa, kun kaikki palvelut majoituksesta lähtien sijoittuvat saman katon alle. Keskisuomalaisen luonnon helmassa sijaitseva Kylpylähotelli Peurunka nauttii yritysvieraiden suosiota. Yritys tarjoaa oivalliset puitteet erilaisten businesstapahtumien järjestämiseen, mutta myös kattavan valikoiman vaihtoehtoja työpäivän jälkeiseen rentoutumiseen ja virkistäytymiseen. P eurungan toimitusjohtajan Seppo Virran mukaan kylpylähotellissa on järjestetty monenlaisia tapahtumia kokouksista näyttelyihin ja seminaareista messuihin. Ja mikä on järjestäessä, kun valittavana on 27 erikokoista kokoustilaa, 155 hengen auditorio ja jättimäinen Peurunka Areena. Tilojen ohella tarjolla on luonnollisesti kaikki tarvittavat kokouspalvelut AV-tekniikasta juoma- ja ruokatarjoiluihin. ”Saatavana on erikokoisia tiloja 10 hengen ryhmätyötilasta ja saunakabinetista lähtien. Areenalle mahtuu seisomaan 1000 henkilöä ja pöytäpaikkoja tilaan sopii 550. Areena voidaan tarvittaessa jakaa kahteen osaan. Tilassa on esitelty Valtran traktoreita ja pidetty Aidaoopperanäytös”, Virta kertoo hymyillen. Virta mainitsee Peurungan valteiksi laajan palvelutarjonnan sekä upean Peurunka-järven luontoympäristön humisevine havupuineen. Työpäivän päätyttyä aikaa voi viettää isommallakin porukalla erilaisten aktiviteettien, seurustelun tai rentoutumisen merkeissä. Siirtymistä majapaikkaan ei tarvitse illan kuluessa suuremmin suunnitella, koska Peurungassa vuodepaikkoja riittää 740 vierailijalle. ”Muutamia vuosia sitten remontoitu ylellinen kylpyläosastomme on kaikkien majoittujien vapaassa käytössä. Lisäksi ryhmille voidaan räätälöidä aktiviteetteja sekä liikunta-, MAINOSLIITE hemmottelu- ja elämyspaketteja tai vaikkapa asiantuntijaluentoja toiveiden mukaan. Asiakkaidemme käytössä ovat myös yhteistyöverkostomme palvelut, esimerkiksi mönkijä- ja moottorikelkkasafarit.” Virta muistuttaa myös laajasta ravintola- ja viihdekattauksesta. Peurungan viisi ravintolaa tarjoavat herkkuja moneen makuun. Valita voi vaikkapa bistron pizzan tai Rotisseur-kilpisen Á la carte -ravintolan pihviannoksen. Elävää musiikkia on tarjolla lähes päivittäin. Monesti Peurungassa nähdään maamme eturivin artisteja ja jopa kansainvälisiä tähtiä. ■ “ Peurungassa on valittavana 27 erikokoista kokoustilaa, 155 hengen auditorio ja jättimäinen Peurunka Areena. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 31

Edullista ja sujuvaa kirjanpitoa ASIANTUNTIJA Merit Aktiva on helppokäyttöinen ja edullinen kirjanpito-ohjelma, johon sisältyy yrittäjien arvostama veloitukseton kirjanpitoneuvonta. Kirjanpitäjät hyötyvät siitä, että yhdellä lisenssimaksulla voi hoitaa usean yrityksen kirjanpidon. Kirjanpito- ja ohjelmistokonsultti Annamari Havukainen avasi vuoden alussa Merit Software Oy:lle toimiston Hyvinkään Wanhalle Villatehtaalle. S elainpohjainen Merit Aktiva –kirjanpito-ohjelma helpottaa ja nopeuttaa kirjanpitoa niin merkittävästi, että monet yrittäjät ovat ohjelmaa kokeiltuaan päättäneet hoitaa yrityksensä kirjanpidon kokonaan itse. ”Ohjelma on helppokäyttöinen, selkeä ja sopii erityisesti toiminimille ja pk-yrityksille”, vahvistaa kirjanpito- ja ohjelmistokonsultti Annamari Havukainen. Ohjelma toimii kaikissa internettiin kytketyissä laitteissa. ”Ohjelmallamme tehdään yli 50 000 yrityksen kirjanpito Suomessa, Virossa ja Puolassa”, Havukainen hymyilee. Merit Softwaren Virossa vuodesta 1991 toiminut emoyhtiö on valloittanut ohjelmalla Viron markkinat. Suomessa vuodesta 2010 toiminut tytäryhtiö muutti vuoden alussa Hyvinkäälle ja on hyvää vauhtia kasvattamassa tunnettuuttaan. ”Toimivaa palvelukonseptia kehitetään jatkuvasti asiakaspalautteen pohjalta. On nykypäivää, että yrittäjä voi itse hoitaa samalla ohjelmalla laskutuksen ja koko kirjanpidon sähköisesti, tai halutessaan myös perinteisin menetelmin”. Siirtyminen Merit Aktivan käyttöön on tehty helpoksi ja yksi houkutin on, että samalla lisenssimaksulla voi hoitaa usean yrityksen kirjanpidon. ”Meillä on kolmen eri hintaluokan lisenssejä sen mukaan, mitä toimintoja asiakas tarvitsee. Kirjanpitoon ja ohjelmaan liittyvä neuvonta tulee kaupan päälle. Ohjelmaa voi kokeilla veloituksetta ilman aikarajaa”, Havukainen lupaa. ■ meritaktiva.fi P Kiitä, kehu, kannusta idin erään yrityksen työntekijöille Keskinäisen kehumisen kerho -työhyvinvointivalmennuksen, jossa työntekijät ja esimiehet lausuivat toisilleen ääneen yli 1200 kehua kolmessa tunnissa. Erityisesti mieleeni jäi yrityksen osakkaiden sanat toisilleen liikutuksen kyynelien saattelemana: ”Kaiken kasvun keskellä olen sinua todella paljon arvostanut. Anteeksi, etten ole sanonut sitä riittävän usein ääneen.” Osoita arvostusta, älä arvostele Työhyvinvointikyselyt kertovat henkilöstön pitävän saamaansa palautetta usein riittämättömänä. Kerta vuodessa palautetta kehityskeskusteluissa ei todellakaan riitä. Tehokkain tapa lisätä tuottavuutta, työmotivaatiota ja ylläpitää toimivaa työsuhdetta, on pysähtyä arjen kohtaamisissa aidosti kuuntelemaan ja kannustamaan. Osoita arvostusta, älä arvostele, niin jokainen haluaa tehdä taatusti oman parhaansa. Ota kehuminen osaksi päivittäistä tekemistä Eräällä Helmenkalastajalla on hälytys puhelimessään klo 13.00. Se muistuttaa häntä viikon jokaisena päivänä seuraavasta: kiitä, kehu, kannusta. Työntekijöitä, asiakkaita, yhteistyökumppaneita, perheenjäseniä ja ystäviä. Vuoden kuluessa yli tuhat ääneen sanottua kiitosta, kehua ja kannustavaa sanaa saa ihmisissä ihmeitä aikaan. Muista kehua säännöllisesti myös itseäsi, olet omat kehusi ansainnut. Juhana Helmenkalastaja Myynti- ja asiakaspalveluvalmentaja www.helmenkalastaja.fi 32 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

Asiakas on keskipisteessä SCANDICIN UUDESSA KOKOUSKONSEPTISSA Scandicin 500 kokousasiantuntijalla on yhteinen tavoite: kokous Scandicissa ei ole vain palaveri, vaan kokemus, joka antaa intoa ja energiaa. P ohjoismaiden suurimmassa hotelliketjussa Scandicissa käy vuosittain yli 5 miljoonaa kokousvierasta. Scandic lähti luomaan uutta kokouskonseptiaan kuuntelemalla yli 2 000 kokousvierasta ja -järjestäjää: mitä he odottavat kokoukselta? ”Selvisi, että kokousten toivotaan antavan energiaa. Niiden järjestämisen pitää olla helppoa ja turvallista, ja lisäksi ihmiset haluavat, että heistä pidetään huolta”, Bianca Eklundh Scandicista kertoo. Keskustelujen tärkein oppi Scandicille oli se, että jokainen tilaisuus on omanlaisensa. Täydellistä kokouskokemusta ei saada aikaan sillä, että tarjotaan kaikille samanlaisia kokouspaketteja. Siksi Scandic koulutti Norjassa ja Ruotsissa 500 kokousasiantuntijaa, meeting advisoria. Eklundh on yksi heistä. ”Me kuuntelemme ja otamme oikeanlaisilla kysymyksillä selvää, mikä on asiakkaalle tärkeintä. Sitten rakennamme juuri hänen ryhmänsä tarpeisiin soveltuvan tilaisuuden.” Scandic on kehittänyt myös tuotteita ko- MAINOSLIITE kousjärjestäjien avuksi. ”Esimerkiksi Magic Boxista löytyy ideoita ja tehtäviä, joilla kokousta voi viedä eteenpäin”, Eklundh kertoo. Ruoka yhdistää ja ilahduttaa Ruoan rooli kokouksissa on keskeinen. Se pitää aivot virkeinä, yhdistää ja piristää. Ruoka luo myös mukavia muistoja ja yllättää, kuten Scandicin Pop up bike. Polkupyörän ilmaantuminen kokoustilaan herättää varmasti keskustelua. Pyörän etuosassa olevalle lavalle on katettu vaikkapa myslipatukoita ja virvokkeita välipalaksi. ”Scandicilla on tuotteita laidasta laitaan. Niiden avulla voimme räätälöidä täydellisen kokouskokemuksen”, Eklundh sanoo. Kokousjärjestäjät saavat keskittyä kokoukseen, kun Scandic pitää huolta siitä, että tarjottava sopii myös allergisille ja erikoisruokavalioita noudattaville.” ■ Tutustu Scandicin uuteen kokouskonseptiin ja kysy lisätietoa: www.scandichotels.fi meeting.fi@scandichotels.fi +358 9 4739 9955 Puhelinparkkiin jätetyt puhelimet eivät häiritse kokoukseen keskittymistä. Scandicin lähes 280 hotellissa ja yli 2 000 kokoustilassa käy vuosittain yli 5 miljoonaa kokousvierasta. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 33

Kuntalehti on päättäjän aikakauslehti, joka ilmestyy printtinä 12 kertaa vuodessa sekä päivittäisenä uutisvirtana verkossa. Mikä päätöksentekijää kiinnostaa? S uomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu nyt paljon ja vauhdilla. Viranhaltijat, luottamushenkilöt ja yritysmaailma tekevät kaikki työtä elinvoiman vahvistamiseksi, vaikka tulevaisuus on epävarma. Johtamista haastavat massiiviset reformit, epävarmuus ja kevään monien vaalien jälkeiset uudet haasteet. Sote- ja maakuntauudistus, koulutus, varhaiskasvatus, työ- ja elinkeinopolitiikka sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamat ympäristöhaasteet vaikuttavat päättäjien arkeen. Kuntalehden yli satavuotisessa historiassa tämä ei kuitenkaan ole täysin poikkeuksellinen vaihe. Vain muutos on pysyvää – ja sote. Kevään sote-numerossa kerroimme Pepperrobotin työstä hyvinvointikeskuksessa ja 34 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU siitä, kuinka kuntasektori tarvitsee robotisaatiosuunnitelman sekä tiiviimpää yritysyhteistyötä. 100 vuotta sitten Kuntalehdessä kirjoitettiin, kuinka sisällissodassa kärsineiden hädän lievittämiseksi kaupunkien on täytynyt lähteä laajamittaiseen avustustoiminaan, mikä on lisännyt köyhäinhoitomenoja tavattomasti. Hyviä päätöksiä syntyy vain tiedolla johtamisella. Oikean ja riippumattoman faktatiedon saaminen vaatii tänä päivänä poikkeuksellista keskittymistä sekä aikaa ja kykyä poimia sisältötulvasta olennainen. Selkeä ja paikkansa pitävä sisältö edellyttää myös meiltä toimittajilta laaja-alaista ymmärrystä, vahvaa yleissivistystä ja kunta-alalla sellaista erikoisosaamista, jota löytyy yhä Kirjoittaja: Marja Honkakorpi, Kuntalehden päätoimittaja Suomalaista yhteiskuntaa myllerretään voimalla uuteen uskoon. Kuntalehden satavuotisessa historiassa tämä ei kuitenkaan ole poikkeuksellinen vaihe. harvemmin. ”Kuntalehti on ainoa media, joka seuraa sote- ja maakuntauudistusta neutraalisti ja säännöllisesti”, sanoi eräs poliitikko taannoin. Ministeri puolestaan tokaisi, että ”Kuntalehti kirittää hallitusta sopivissa kohdissa”. Meille toimitukselle tärkein palaute tulee kuitenkin lukijoiltamme kentältä: ”Kuntalehti on monipuolinen ja yhteiskunnallisesti merkittävä. Meitä on paljon eri puolella Suomea hyvin erilaisissa haastavissa tehtävissä ja jokainen vuosi on erilainen. Kuntalehti on tukenut ammattitaitoa ja tehnyt päätöksentekoa ymmärrettävämmäksi.” ■ MAINOSLIITE

SIJOITUKSESI KASVAA TÄSTÄ MAASTA Meillä on halu tukea yritysten menestystä. Voimme räätälöidä kiinteistön tontin kaavan niin, että se vastaa asiakkaan tarpeita. Tuomas Hallenberg Johtaja, Vantaa Saariselän rinnealueille saa rakennettua upean hotellin, joka kurkottaa suoraan revontulia kohti. Ulla-Maija Kaltiokumpu Myyntineuvottelija, Rovaniemi Juuri nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä rakentamaan uutta matkailukylää Rukalle alusta alkaen. Tauno Kandelin Kiinteistökauppapäällikkö, Kuopio Kun kuningasajatus liiketoiminnasta tarvitsee tonttia ja tilaa ympärilleen, kannattaa kysyä Metsähallituksesta. Metsähallitus tekee kiinteistöjalostusta Suomen tuntureilla, rannoilla, metsissä ja taajamissa. Etsimme juuri sinun tarpeeseesi parhaan kohteen ja räätälöimme tarvittaessa Laatumaa-tontillesi toimivan kaavan. Tutustu koko tonttitarjontaamme sivuillamme www.laatumaa.fi. MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 35

Laptin koulut ja päiväkodit Rakennamme aina kuin omille lapsillemme Maailmassa on monta tapaa rakentaa kouluja ja päiväkoteja. Meillä Laptilla on vain yksi: huolellinen. Se on nimittäin mielestämme ainoa keino taata tilojen toimivuus, turvallisuus ja terveellisyys. Kun ne ovat kunnossa, arki sujuu ja kaikki voivat olla rauhallisin mielin. Konseptimme mahdollistaa kustannustehokkaat, joustavat ja aina asiakkaan tarpeen mukaan suunnitellut tilaratkaisut. Ota yhteyttä niin mietitään yhdessä, millainen koulu tai päiväkoti on juuri teille paras. Sen jälkeen me kannamme kokonaisvastuun hankkeen toteutuksesta. Koulurakentaminen Elina Aine-Simonen 040 508 1616 Vesa Linnanmäki 050 533 4830 Päivä- ja hoivakotirakentaminen Mikko Lohi 045 631 2946 Sami Selander 045 128 0399 Tavataan Kuntamarkkinoilla 12.-13.9. Esittelemme koulu- ja päiväkotirakentamistamme osastolla 2.04 – tervetuloa! Katso lisää lapti.fi/koulut ja lapti.fi/paivakodit 36 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE