NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA- Nro 4 • 30.8.2018 • www.nurmijarvenseurakunta.fi Rauhanyhdistys saa lisää tilaa 2 Matkakertomuksia 6&16 Haluatko piireihin? Kurkista syksyn menovinkkeihin 13–15 Kuivan kesän jälkeen MITÄ LIIKKUU MAANVILJELIJÄN MIELESSÄ NYT? 8

Teksti ja kuvat Piia Ahtee Kun Jumala johtaa ja innostusta puhaltaa yhteiseen hiileen riittää, ei mikään ole mahdotonta PÄÄKIRJOITUS Piia Ahtee ▼ tiedottaja Elokuun illan opettamaa Istuin tässä muutama ilta sitten parvekkeella. Kuunte- lin ja ihmettelin illan saapumista. Elokuun yö laskeutui hiljalleen ja hämärä kietoi maiseman samettiseen pehmeyteen. Puiden latvat parvekkeeni tasalla tuulettivat päivän helteen jäänteet iholtani. Rakkaimpani, tärkeimpäni, kalleimmat aarteeni nukkuivat ensimmäisen koulu- ja päiväkotipäivän jännitystä pois rauhaisasti omissa huoneissaan. Ei ollut kiire minnekään. Sai vain olla. Siihen hetkeen kiteytyi monta asiaa. Rakkaus, joka ei ole itsestään selvää, vaikka sellaisena sitä helposti päädyn pitämään. Mahdollisuus kokea jotain ainutlaatuista, johon ei tarvittu suuria suunnitelmia tai isoja ihmisjoukkoja havainnoimaan. Läsnäolo hetkessä, joka on ohikiitävä, on tärkeämpää kuin jatkuva eteenpäin meneminen, vaikka harvoin sen muistan. Yli 700 m2 uutta tilaa. Reilun miljoonan euron hanke. ­Toteutusaika yksi vuosi. Talkootyön osuus yli 90 % ­kaikesta tehdystä työstä. Miten tämä kaikki on onnistunut? N urmijärven Rauhanyhdistyksen toimitalon ympäristö Perttulassa on osittain vielä rakennustelineiden, kivikasojen ja rakennusmateriaalien sävyttämä. Kuukauden päästä, syyskuun 16. päivään mennessä kaiken on kuitenkin määrä olla valmista, ympäristö siivottu ja telineet purettu uudisosan ympäriltä. Rauhanyhdistyksen toimitalon laajennus nousi keskusteluun yhdistyksen puheenjohtajan Sampo Päkkilän mukaan ensimmäisen kerran jo melkein heti edellisen remontin jälkeen, joka valmistui vuonna 2004. Silloin rakennettu keittiöja kahvilatila todettiin pian toimimattomaksi ja ahtaaksi silloisille kävijämäärille. Samaan aikaan vanhoillislestadiolaista herätysliikettä edustavan Rauhanyhdistyksen jäsenmäärä on ollut jatkuvasti kasvussa. ”Vuoden 2010 aikoihin laajennushank- Kannen kuva ▶ XX Havaitsin taas eläväni keskellä sellaista hetkeä, jonka arvo on mittaamaton. Hetkeä, jonka vuoksi sydän täyttyy kiitollisuudesta Elämän Antajaa kohtaan. keesta keskusteltiin ensimmäisen kerran vakavasti, mutta aika ei silloin ollut kypsä näin isolle projektille. Viime keväänä, vuonna 2017, rauhanyhdistyksen 12-jäseninen johtokunta päätti. esittää yhdistyksen kokoukselle laajennukseen ryhtymistä. Yksimielisesti päätettiin ryhtyä tähän hankkeeseen ja ottaa siihen tarvittava rakennusaikainen laina”, valottaa puheenjohtaja Sampo laajennusprojektin taustoja. Rakennuksen uuteen osaan sijoittuu iso laitostason keittiötila aputiloineen, muunneltavia tiloja esim. kerhojen ja perhejuhlien käyttöön sekä toinen sisäänkäynti eteis- ja WC-tiloineen. Myös seurasali, rakennuksen keskeinen tila, saa jonkin verran lisää tilaa. Tilat on varustettu modernilla kokous- ja AV-tekniikalla. Työt aloitettiin toukokuussa 2017 toimitalon vanhimman ja alkuperäisen osan Ennen kaikkea havaitsin taas eläväni keskellä sellaista hetkeä, jonka arvo on mittaamaton. Hetkeä, jonka vuoksi sydän täyttyy kiitollisuudesta Elämän Antajaa kohtaan. Hetkeä, jotka voi kätkeä sydämeensä ja jonka voimin jaksan ne harmaammatkin syyskelit. Vaikka pimeys laskeutuikin keravalaisen lähiön ylle, loisti kaiken yllä valo. Vaikka tiedän sen olevan vesitornin säätutka, tuntui se sillä hetkellä suuremmalta. Siltä valolta, joka peittää pimeyden sisimmässämme ja antaa valon sydämeen. Valoisaa ja siunattua syksyä sinulle, hyvä lukija! ◀ Sampo Päkkilä ja Juho Salonpää esittelevät uudisrakennuksen tiloja. TULKAA MINUN LUOKSENI, KAIKKI TE TYÖN JA KUORMIEN UUVUTTAMAT. MINÄ ANNAN TEILLE LEVON. (Matt. 11:28) 2 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 30.8.2018 Rukous Kaikki maat te riemuitkaatte, kansat, Herraa palvelkaa! Hänen luokseen tulla saatte, sydämestä veisatkaa. Kiitosvirsi kohotkoon, riemunhuuto raikukoon! (VK 327:1)

Toimitilojen laajennus on ­viimeistelyä vaille valmis. purkutöillä ja uudisrakennuksen ensimmäiset työt tehtiin elokuussa. Syksy osoittautui tavallista sateisemmaksi ja kosteammaksi, joka osaltaan haastoi projektin johdon heti alkuunsa. ”Kuitenkin heti joulukuun puolella uudisosa saatiin sateilta suojaan vesikaton alle, jolloin työt muuttuivat heti paljon mielekkäämmiksi kaikille, etenkin talkooväelle”, kertoo myös rakennustoimikunnassa yhtenä keskeisenä hahmona ollut Juho Salonpää. Niin, tuo talkootyö. Julkisuudessa on paljon puhuttu talkoo- ja vapaaehtoistyön suosion hiipumisesta ja ihmisen haluttomuudesta sitoutua yhteisen hyvän eteen tehtyyn ilmaiseen työhön. Miten siis on mahdollista toteuttaa näin mittava rakennushanke liki tyystin vapaaehtoisvoimin? ”Meillä vanhoillislestadiolaisuudessa on perinteisesti oltu sitoutuneita omaan rauhanyhdistykseen ja sen eteen tehtävään vapaaehtoistyöhön, koska palkattua henkilökuntaa ei ole. Tässä projektissa Nurmijärven alue jaettiin kahdeksaan talkoopiiriin, joissa kussakin on nimetty vastuuhenkilö. Projektia sitten jaettiin jonkin verran näiden piirien kesken hoidettavaksi. Toki töiden etenemistä helpotti merkittävästi myös se, että jäsenis- tössämme on varsin paljon rakennusalan ammattilaisia”, miehet toteavat. ”Kuitenkin on niin, että jos tähän projektiin ryhtyisi uudelleen, harkitsisimme vakavasti päätoimisen työnjohtajan palkkaamista työmaalle. Hän voisi aina suunnitella päivän työt etukäteen, jolloin hommiin päästäisiin heti talkooväen saapuessa tontille. Illat normaalin työpäivän päälle kun ovat loppujen lopuksi varsin lyhyitä ja jos aikaa menee turhaan säätämiseen, on se aina töiden etenemisestä pois. Vapaaehtoisten ohjaamiseen tarvitaan resursseja ja osaamista”, Salonpää miettii. ”Toisaalta on kuitenkin niin, ettei kukaan tulisi talkoisiin, jos ei täällä viihtyisi. Meillä on oikeasti ollut kivaa näitä hommia tehdessä. Itsekään en juuri pääse käsillä tekemään omien töiden puitteissa, joten on ollut mukavaa vaihtelua latoa pihakiviä paikoilleen 50-päisen talkoojoukon osana ja samalla tutustua sellaisiin yhdistyksen jäseniin, joihin ei aiemmin ole niin tullut tutustuttua”, Sampo hymyilee. Ei kukaan tulisi talkoisiin, jos ei täällä viihtyisi. Meillä on oikeasti ollut kivaa näitä hommia tehdessä. Nurmijärven Rauhanyhdistyksessä on tällä hetkellä noin 460 rippikou- lun käynyttä jäsentä. Lapsia ja nuoria yhdistyksen toiminnassa on suunnilleen saman verran kuin aikuisia jäseniä. Jä- Kirkollisvero senmäärä on ollut viime ajat lievässä kasvussa, johon eniten vaikuttaa muuttoliike. ”Itsekin muutimme Nurmijärvelle 19 vuotta sitten”, oululaissyntyinen Sampo kertoo. ”Oli hienoa löytää oma hengellinen koti tästä liki naapurista ja saada samassa elämäntilanteessa olevia uusia tuttuja, kun pienten lasten kanssa tänne asetuimme”. Yhdistyksen toiminnan keskipiste on jokasunnuntaiset seurat, jotka ovat kaikille avoimia. Lapsille järjestetään kaverikerhoja ja nuorille omia raamattuluokkiaan ja Nuorten Perjantai ‑nimellä kulkevia iltoja. Varttunut väki kokoontuu keskiviikkoisin omaan tapaamiseensa. Oma varainhankinta tapahtuu pitkälti myyjäisten, kolehtien sekä vapaaehtoisten lahjoitusten voimin. ”Uskoa toiminnan jatkuvuuteen ja isojenkin projektien kannattavuuteen luo lasten ja nuorten iso määrä seuroissa ja muussa toiminnassamme”, yhdistystä tällä hetkellä luotsaava Päkkilä toteaa ja toivottaa kaikki nurmijärveläiset tervetulleiksi tutustumaan yhdistyksen toimintaan, seuroihin ja pian uutuuttaan hohtaviin tiloihin. ◀ Nurmijärven Rauhanyhdistyksen laajennettujen toimitilojen avajaisjuhlaa vietetään su 16.9. klo 12 alkaen. Ohjelmassa mm. lasten ja nuorten juhlakantaatti. Tilaisuus on kaikille avoin. Lopentie 25, Perttula. Mitä sinä näet? Kirkkolakiin on kirjattu seurakunnan jäsenten velvollisuus osallistua kirkon tehtävien hoidossa tarvittavien varojen hankkimiseen. Nämä varat kootaan jäseniltä kirkollisverona. Kirkollisveroa kannetaan evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien jäseniltä. Kirkollisveron tuloveroprosentti vaihtelee seurakunnittain 1–2 prosentin välillä. Keskimäärin kirkollisvero oli 1,4 prosenttia vuonna 2015. Seurakuntien kokonaistuloista kirkollisveron osuus on noin 74 prosenttia. www.evl.fi/sanasto Kun Jumala katsoo sinuun, hän näkee ihmeen. Ainutlaatuisen ihmisen, itsensä kuvan. Kun Jumala katsoo sinuun, hän tietää, mitä tarvitset. Armon, levon ja rauhan. Kun Jumala katsoo sinuun, hän näkee Kristuksen sinussa ja armahtaa. Kun Jumala katsoo sinuun, hän uskoo sinuun kuin omaan lapseensa. Kun Jumala katsoo sinuun, hän rakastaa. Kun sinä katsot Jumalaan, mitä sinä näet?◀ Piia Ahtee Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 30.8.2018 • 3

Apua löytyy SUURET KERTOMUKSET Joskus on paha olla. Joskus tuntuu, että koko ajan on paha olla. Silloin ei pidä jäädä yksin, vaan kannattaa hakea apua. Avun hakeminen ja saaminen voi tuntua raskaalta ja työläältä, varsinkin jos ei ole ihan selvää, mistä apua lähtisi hakemaan. Avun hakemista ei myöskään tule hävetä, mielen hoito on yhtä tärkeää kuin muunkin terveyden. Nurmijärven kunta tarjoaa psykiatrisen sairaanhoitajan palveluja numerossa 040 317 3272 arkisin klo 13-14. Nuorisopsykiatrian poliklinikalle pääsee lääkärin lähetteellä. Kriisikeskus Hymise on matalan kynnyksen kriisipalvelu, jonne voi soittaa ma-to klo 9-15 numeroon 0400 755284, muina aikoina voi jättää viestin vastaajaan. Nurmijärven seurakunta tarjoaa myös apua ja tukea. Jos tarvitset apua parisuhteen tai perheen ongelmiin, perheneuvonnasta saat maksutonta keskusteluapua täysin luottamuksellisesti. Ajanvaraus on maanantaisin klo 10–12 numerossa 050 594 6452, muina aikoina voit jättää viestin vastaajaan, niin sinuun otetaan yhteyttä. Papin kanssa voit keskustella messun jälkeen tai sopia tapaamisesta. Pappien yhteystiedot löydät osoitteesta www.nurmijarvenseurakunta.fi/papit. Viikonloppuisin srk:n vaihteessa 09 878 9960 on tiedote, joka kertoo päivystävän papin numeron. Kirkon diakoniatyöntekijät ovat myös sinua varten, heihin voit ottaa yhteyttä kun tarvitset kuuntelijaa, elämä on yllättänyt ikävällä tavalla, ihmissuhdeasioissa on ongelmia, rahasi eivät riitä elämiseen, koet olevasi yksin tai masentunut, päihteet hallitsevat liikaa elämääsi tai tarvitset ystävää tai tahdot auttaa ihmisiä. Ajan voit varata esimerkiksi diakoni Hanna alavalta 040 760 2607 (Kirkonkylä), Asta Kahralta 050 367 9671 (Klaukkala) tai Minna Väänäseltä 050 356 4936 (Rajamäki). Juttuseuraa löydät myös muista seurakunnan työntekijöistä, me olemme täällä sinua varten. www.kirkonkeskusteluapua.fi sivulla on palveleva chat, jossa voit keskustella nimettömänä mieltäsi vaivaavista asioista. Kirkon palveleva puhelin 0400 22 11 80 päivystää iltaisin, alkaen klo 18.00 Tärkeintä on ymmärtää, että tilanteessasi ei ole mitään hävettävää ja apua on saatavilla. Johanna Mikkola Kanttorit kierrossa Nurmijärven seurakunnan johtava kanttori Satu Ranta lähtee turistikanttoriksi Costa Blancaan, Espanjaan talvikaudeksi 2018–2019. Tästä syystä kanttorikuntaan ja heidän virkapaikkoihinsa tulee alkavan lukuvuoden ajaksi muutoksia. Mikko Peltokorpi toimii Sadun poissaolon ajan johtavana kanttorina. Jonna Vartiainen siirtyy syyskuun alusta Klaukkalan kirkkopiiriin ja ottaa johtaakseen myös Klaukkalan kirkon kuoron. Kirkonkylän kirkkopiirin kanttorina toimii Sadun lähdettyä matkaan kanttori Janne Peltokorpi. Janne johtaa vuorotellen Rajamäellä jatkavan Julia Hyyrysen kanssa Nurmijärven Kirkkokuoroa. PALVELUMME - Yksityistilaisuudet, muistotilaisuudet, kastajaiset, syntymäpäiväjuhlat, häät, sukukokoukset, ym. - Pitopalvelu, noutopalvelu, ateriakuljetukset - Kotiruokalounas klo 10.30-14.30(ma-to) / 10.30-13.30(pe) 4 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 30.8.2018 Tässä sarjassa käsitellään Vanhan testamentin suuria kertomuksia. Kadotettu ­ paratiisi ­houkuttelee edelleen Syntiinlankeemuskertomus kuvaa sitä, kuinka Jumalan elämää suojelevien rajojen rikkominen vie ihmisen yksinäiselle tielle. Teksti Anu Heikkinen ▼ Kuva Antti Yrjölä R aamatun alkulehdillä ovat ensin paratiisi, mies ja nainen. Vallitsee vapaus ja avoimuus. Sitten paratiisiin luikertaa pahuus. Käärme houkuttelee naisen syömään hyvän ja pahan tiedon puusta, ja nainen tarjoaa miehellekin. Kielletty hedelmä maistuu makoisalta, mutta sitä seuraavat häpeä, peittely ja karkotus. Ihana elämä paratiisissa on ohi. Vanhan testamentin syntiinlankeemuskertomus selittää suurta mysteeriä: jos Jumala on hyvä ja kaikkivaltias, kuinka maailmassa voi olla niin paljon pahaa. – Vastaus on, että emme tiedä. Raamattu kuitenkin kertoo, kuinka paha tuli maailmaan, sanoo pappi ja teologian tohtori Eero Junkkaala. Keskenään taistelevien hyvien ja pahojen jumalien sijasta Raamatussa on vain yksi Jumala, joka on kaikkivaltias ja hyvä. Persoonallinen paha on selvästi Jumalan alapuolella. – Pahan tulo maailmaan ei ole sattumaa eikä virhe. Pahakin palvelee Jumalan suunnitelmia, vaikka emme sitä ymmärrä. Jumala kääntää lopulta kaiken hyväksi. Kiehtova ja kaunis synti Koko paratiisi annettiin ihmisten nautittavaksi, yhtä puuta lukuun ottamatta. Pahan ensimmäinen repliikki Raamatussa on: ”Onko Jumala todella sanonut: ’Te ette saa syödä mistään puutarhan puusta’?” – Tämä kuvaa hyvin pahan olemusta: se vääristelee Jumalan totuutta ja asettaa sen kyseenalaiseksi. Synnin olemukseen kuulu ihmisen pyrkimys asettua kaiken yläpuolelle ja luoda omat sääntönsä, siis tulla Jumalan kaltaiseksi. Junkkaala näkee syntiinlankeemuskertomuksessa havainto-opetuksen siitä, mitä Jumalan asettamien rajojen rikkomisesta seuraa. Kielletty hedelmä on näiden rajojen symboli. – Jumala asettaa rajat hyvälle elämälle. Niiden ylittäminen rikkoo elämän perusteita vastaan. Syntiinlankeemuksen jälkeen Aadam ja Eeva huomaavat olevansa alasti ja piiloutuvat häpeissään. Tämä kuulostaa tutulta edelleen: tuli tehtyä väärin, omatunto kolkuttaa ja häpeä saa peittelemään tekoa. – Kertomus on puhutteleva kuvaus synnin psykologiasta. Synti ei houkuttele meitä sarvet päässä, vaan näyttää houkuttelevalta ja kiehtovalta. Vasta jälkeenpäin silmät avautuvat.

Jumala asettaa rajat hyvälle elämälle. Niiden ylittäminen rikkoo elämän perusteita vastaan. Toivo näyttää tietä Puhe synnistä saattaa tuntua kiusalliselta vaatimuslistalta: älä tee näin, muuten olet syntinen. Junkkaala muistuttaa, että vaikka synti on myös vääriä tekoja ja asenteita, se on ennen muuta eroa Jumalasta. Synti on samalla tavalla läsnä kaikissa ihmisissä – usko ei varjele synnin tekemiseltä. – Inhimillisesti katsoen siivosti elävä on parempi kuin rötöstelijä, mutta Jumalan edessä olemme kaikki samalla viivalla. Anteeksiantamus Jeesuksen tähden tuo lääkkeen syntiin ja antaa halun hyvään. Syntiinlankeemuskertomuksessa nä- kyy myös toivon välähdys: kerran maailmaan tulee ihminen, joka tekee pahasta lopun. Kristillisen uskon mukaan tässä on ensimmäinen aavistus Jeesuksen sovitustyöstä. – Jotakin kadotetusta paratiisista palautuu, kun ihminen löytää Jeesuksen kautta tien takaisin, vaikka elämä ei silloinkaan tule täysin ehjäksi. Elämänsä merkitystä etsivän ihmisen voi nähdä kurkottavan kaikin voimin kohti alkutilaa, jossa häpeää ei ollut. – Jossakin ihmisen sisimmässä on aavistus siitä, että Jumalan yhteydessä on parempi paratiisi kuin sen ulkopuolella. ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 30.8.2018 • 5

IKKUNA MAAILMAAN teksti ja kuvat Eeva Halonen, Johannes Haapalainen ja Tiina Huovila ”Olin ensimmäistä kertaa Namibian ulkopuolel- la. Näin maan, josta monet opettajamme ovat tulleet. Kerro terveisiä Nurmijärvellä seurakuntalaisille ja työntekijöille: Kiitos, että saimme tulla ja tapasimme!” Näin pastori Wilhelmina Nepaka muistutti minua, kun hyvästelimme hänen palatessaan Suomen vierailulta työtoverinsa Gabriel Ndjingwan kanssa kotiin Namibiaan ja työhönsä pieneen pohjoisnamibialaiseen seurakuntaan. On kulunut 150 vuotta sii- tä, kun ensimmäiset Suomen Lähetysseuran työntekijät lähtivät Namibiaan. Enimmillään työntekijöitä oli kymmeniä, jopa yli sata. Tänään Namibiassa on vahva kirkko ja omat, koulutetut työntekijät. Kesäkuussa sukupolvet kohtasivat Museokahvilassa Nurmijärven kirkonmäellä: Maija oli kätilönä sairaalassa, kun Gabriel syntyi. Meiltä mennään ja meille tullaan Heinäkuun lopulla Nurmi- Elokuulla pääsivät pastorit Ari Tuhkanen ja Johan- järven nuoret matkustivat Tiina- ja Riitta-Leena ‑pappien johdolla Ranskaan, Taizéen tutustumaan maailmanlaajuiseen kristittyjen yhteisöön omakohtaisesti. Yhdessä Vuosaaren seurakunnan porukan kanssa elettiin viikko Taizén yhteisön toiminnan mukana: rukoiltiin, oltiin yhdessä hiljaa, tehtiin työtä, juteltiin, tutustuttiin uusiin ihmisiin eri puolilta maailmaa ja ihmeteltiin Jumalan kutsua eri tavoin. Viikko huipentui nurmijärveläisten omaan ehtoollismessuun Taizén kylän kirkossa. ◀ nes Haapalainen opintomatkalle Namibiaan, jossa tutustuivat Namibian kirkon työhön sekä Windhoekin suurkaupungissa että maaseudulla Pohjois-Namibiassa. DIAKONIASTA APUA JA TUKEA ELÄMÄÄSI Soita ja varaa aika, kun – tarvitset keskusteluapua – ihmissuhdeasiat ovat solmussa – rahasi eivät riitä perustoimeentuloon – koet olevasi yksin tai masentunut – päihteet hallitsevat liikaa elämääsi Diakoniatyöntekijät: Rajamäki Minna Väänänen, 050 356 4936 Kirkonkylä Hanna Alava, 040 760 2607 Tuula Moström, 050 307 2982 6 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 30.8.2018 Klaukkala Asta Kahra, 050 367 9671 Anna Handroo (ke–pe), 050 343 5093 Koko kunnan alue Diakoninen perhetyö Tarja Kolari 050 430 8420 Johtava diakoni Tero Konttinen, 040 829 3411 Apua? Apua! Kaipaatko juttukumppania, ulkoiluseuraa tai lisäkäsiä lastenhoitoon? Ota yhteyttä vapaaehtoistyön koordinaattoriin Mari Hämäläinen, 044 422 0524 vapaaehtoistyo.fi/nurmijarvi

minun kirkkoni SEURAKUNTAVAALIT ▼ 2018 minun kirkkoni Armi Manninen toivoo nuoria ehdolle seurakuntavaaleihin Pitkäaikainen kirkkovaltuutettu ja ahkera vapaaehtoistyöntekijä seurakuntakeskukseen ja tarjoilusta vastaavat nykyään pitopalvelut. Armi Manninen kehottaa nuoria asetVapaaehtoistyöhön hänet kutsui tumaan ehdolle syksyn seurakuntavaa- diakonissa Terttu Virtanen ja niissä leissa ja toivoo heitä tulevan myös vali- tehtävissä hän toimii edelleen. tuksi luottamustehtäviin. ”Me vapaaehtoisiksi kutsutut an”Tarvitaan eri-ikäisiä päättäjiä. Nuo- noimme siihen aikaan hyvin monenret tuovat uusia ideoita ja räväkkyyttä, laista apua ihmisille perunannostosta vanhemmat kokemusta ja jatkuvuutta”, klapien tekemiseen”, muistelee Armi. perustelee Armi Manninen. Nykyään hän käy seurakunnan Syksyllä päättyvä nelivuotinen valtyöntekijöiden kanssa laitoksissa niituustokausi on hänelle jo viides, eikä den asukkaita tapaamassa, ulkoiluttaa hän ei enää itse asetu ehdolle, mutta vanhuksia ja potilaita, on mukana saattohoidossa ja palvelee asioinnissa. Mojatkaa vapaaehtoisena eri tehtävissä. nenlaista avun tarvetta on. Kirkkovaltuustoon Armi valittiin Yhtenä tehtävänä on toimia vuorol1990-luvulla. ”Olikohan se Kostiaisen Martti, joka minua pyysi vaaleihin eh- laan kirkkoväärtinä, joka avustaa jumadolle. Halusin myös päästä ajamaan lanpalvelusten toteuttamisessa. vähävaraisten ja lapsiperheiden asioita.” Armi Manninen veti 15 vuotta Luottamushenkilöt ajavat seurakun- 1990-luvun alun laman yhteydessä petalaisten parasta. ”Ihmiset tuovat meil- rustettua Työttömien yhdistystä. Se tale terveisiä, kertovat toiveistaan ja tar- vallaan poiki myös kirkkovaltuustoon peistaan sekä ehdottavat korjattavia hakeutumisen. asioita. Luottamushenkilö vie toiveita eteenpäin. Kyllä olen voinut vaikuttaa.” Kirkon jäsenyyden hän ei usko olevan niinkään kiinni rahasta, vaan ihArmi Manninen muutti Nurmijärmiset pohtivat, mitä kirkko antaa heilvelle vuonna 1957 Lahdesta, jossa piti le. Ihmisten kutsuminen seurakunnan omaa kauppaa. Nurmijärvellä työpaitoimintaan ei ole helppo tehtävä, kun kaksi tulikin pian Elannon myymälä nuorillakin on nykyään niin paljon Kirkonkylässä. Pian hän tuli mukaan harrastuksia ja heitä vedetään moneen myös seurakunnan toimintoihin. suuntaan. Hän oli järjestämässä muistotilai”Meillä on hyviä pappeja”, hän kiitsuuksia talossa, jota nykyään kutsutaan tää. Nurmijärvenkin seurakunnassa on vanhaksi seurakuntataloksi. Sittemmin jo paljon toimintaa ja monenlaista on muistotilaisuudet siirtyivät uuteen kokeiltu vuosien varrella. Armikin on Armi Mannisella on paljon kokemusta seurakunnassa toimimisesta. ollut niitä seurakuntalaisena toteuttamassa. Kirkolla hän sanoo olevan hyvän viestin. ”Se on armoa ja lähimmäisenrakkautta.” Armi toivoo enemmän nuoria mukaan. Luottamustehtävissä voi vaikuttaa ja toimintaan osallistumalla pääsee perille, mitä kaikkea seurakunnassa jo nyt tapahtuu ja tehdään. Toiminnassa nuoret tulisi hänen mielestään ottaa nykyistä paremmin huomioon. Gospelmusiikkia voisi olla enemmän ja kevätkesän jazzmessun hän mainitsee esimerkkinä suunnasta, joka kiinnostaa eri-ikäisiä. ”Nuoria, vaikkapa isosia, voisi kutsua kirkkoväärteiksi”, hän ehdottaa. Luottamushenkilön ei hänen mielestään pidä vain istua kokouksissa, vaan heidän tulisi ainakin vähän osallistua myös muuhun toimintaan. Näin saa käsityksen, mitä seurakunnassa tehdään. Ehdokkaaksi voi asettua eri valitsijayhdistysten kautta tai voi perustaa omankin. Tietoa niistä saa seurakunnasta tai osoitteesta www.seurakuntavaalit.fi. Ehdokaslistat syksyn vaaleihin on jätettävä viimeistään 17.9.2018. ◀ Pitkä kuuma kesä Moni muistaa vielä Popedan raisun laulun 80-luvulta. Mutta kyllä nyt nuorempienkin mieleen jää kesä 2018 todella kuumana kesänä. Kesänä joka vaan jatkui ja jatkui helteisenä. Popeda lauloi siitä, kuinka aikoi elää, eikä vain olla, pitkän kuuman kesän. Kesän helteessä tänä vuonna on varmasti kansa tuntenut olevansa elossa. Vaikka moni on kyllä kokenut olevansa puolikuollut, jos iän tai terveydentilan takia kuumuus on käynyt jo liiankin kovaksi. Muista elää joka päivä sillä elämä kaikkine mausteineen on valtava Jumalan lahja. Nuorena YK-sotilaana 80-luvun puolivälissä – silloin kuin tuo Popedan biisi oli puhkeamassa hitiksi – Golanilla hellesäätä riitti sielläkin kuukaudesta toiseen. Ja kyllähän sitä tunsi todella elävänsä yhtä aikaa haastavien ja samalla todella mielenkiintoisten ja merkityksellisten tehtävien parissa. Elää me saamme kaikki toki helteiden jälkeenkin ihan arjen askareissa kun syksy koittaa ja ehkä lämpötilat myös ne jo pian kohtuullistuvat. Muistathan myös seurakuntaelämässä tapahtuvat mielenkiintoiset asiat. Seurakuntavaalit kaipaavat paljon erilaisia ehdokkaita ja sitten syystalvella sankat joukot äänestäjiä! Muista elää joka päivä – satoi tai paistoi – sil- lä elämä kaikkine mausteineen on valtava Jumalan lahja. Ja jos kesän kuumuudessa et ole vielä huomannut elämän todellista huippujuttua, niin tutustu myös Elämän Herraan esimerkiksi Evankeliumissa Johanneksen mukaan. Sillä aiothan elää KIRKONMÄELTÄ Ari Tuhkanen ▼ kirkkoherra kesien lisäksi siis ympäri vuoden ja kerran Taivaan kodissa!? Johanneksen evankeliumin lukeminen kannattaa aloittaa vaikka tästä: ”Tämä on kirjoitettu siksi, että te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä, kun uskotte, olisi elämä hänen nimensä tähden.” ( Joh. 20:31) Siunattuja syksyn viileitä, mutta elämäntäytei- siä päiviä! Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 30.8.2018 • 7

Kuiva kesä kuihdutti 8 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 30.8.2018

Petri Rahkonen viljelee maata Tikka-Mannilassa ­kolmannessa polvessa. Leipää perheelle on tienattava myös tilan ulkopuolella. O Teksti Minna Palovaara ▼ kuva Joonas Hartikainen hrapellon tähkäpäät kellertävät. Petri Rahkonen suunnittelee puivansa loputkin viljapellot lähipäivinä. Uusi viljankuivuri ja siilo odottavat valmiina satoa. Rakennus oli viime kesän suuri investointi, ja iso rakennusurakka kesti keväästä syksyyn. Täyteen sitä ei tänä vuonna saada. – Kesä on ollut kuivin miesmuistiin. Viime kesä oli vastaavasti sateinen. Sadosta vaikuttaa tulevan keskinkertaista huonompi – ehkä noin neljännes pienempi kuin yleensä, Petri Rahkonen arvioi. Rahkonen viljelee 120 hehtaarin alalla kuminaa, ohraa, kauraa, ruista, rypsiä ja rapsia. Vuosittain viljelyssä on 4–5 lajia. Osa maasta saa välillä levätä kesannolla. Petri Rahkosen isovanhemmat ostivat tilan maat valtiolta 1930-luvun alussa asutustilaksi. Alkujaan alue on kuulunut Tikka-Mannilan kartanoon. Petrin isä, Jukka Rahkonen, syntyi tilalla ja viljeli sitä oman isänsä jälkeen. Petri Rahkonen on ollut tilan isäntä vuodesta 2015 lähtien, jolloin tehtiin sukupolvenvaihdos. Viljelyala laajeni jonkin verran, kun Petri Rahkonen osti naapuritilan perheelleen kodiksi vuonna 2011. Talojen välillä on lyhyt kävelymatka. Lapset pääsevät kätevästi pellon yli mummolaan. Isovanhemmat ovat yhä mukana talon töissä sen minkä jaksavat, ja pitävät huolta lapsenlapsista silloin kun tarvitaan. Petri Rahkonen voi luottaa vanhempiensa vuosikymmenten kokemukseen maanviljelystä ja tilanhoidosta. Asioita pohditaan myös yhdessä lähiseudun muiden viljelijöiden kanssa. Vanhempien työn jatkaminen kotitilalla on mieluisaa työtä, ja ammatinvalinta tuntuu oikealta vieläkin. – Tässä työssä näkee kättensä jäljen. Työ on monipuolista eikä ole kahta samanlaista päivää. Täytyy osata monenlaista. Koneista täytyy pitää huolta ja myös paperityöt vievät aikaa. Petri Rahkosella on myös toinen ammatti. Hän hommasi armeija-aikana rekkakortin, ja ajaa talviaikaan rekkavuoroja. Parasta kuitenkin olisi, jos maatila antaisi riittä- vän toimeentulon, eikä olisi tarvetta käydä muualla töissä. Maanviljelijä täyttää tukihakemukset keväisin ja syksyisin. Kasvukauden aikana tehdään muistiinpanoja pitkin matkaa. Niiden avulla voidaan osoittaa, että velvoitteet täyttyvät ja asiat tehdään kuten pitää. Kaikki tilanpidon toiminta tulee dokumentoida. Maatila on yritys, johon liittyy kirjanpitoa myös verottajaa varten. Rahkoset ovat saaneet paperitöihin myös neuvoa ja tukea. – Pro Agria auttoi esimerkiksi sukupolvenvaihdokseen liittyvissä asioissa. Aika itsenäisesti ja yksinään tässä saa työtä tehdä. Pieni hengitys tuntuu niskassa, koska on niin paljon sääntelyä. Asiantuntijoiden palvelutkin yleensä maksavat. Petri Rahkonen ajattelee, että palkinto tehdystä työstä ja hyvästä sadosta saisi jäädä viljelijälle. Palkka pitäisi saada tilan tuoton kautta myyntihintana eikä tukina. – Tällä hetkellä vilja pitää antaa lähes ilmaiseksi. Siihen pitäisi saada muutos. Tuotantokustannukset ovat nyt suuremmat kuin tuotteesta saatava hinta. Tulot eivät juuri kasva, vaikka tulisi kuinka hyvä sato, ja tuki on aina sama. Rahat pitäisi kohdentaa aitoon tekemiseen eikä tukea sitä, että ollaan viljelevinään. Maanviljelijä joutuu aina sietämään epävarmuutta. Rahkosen tilalla on tehty isoja investointeja viime vuosina. Viljankuivurin ja siilon lisäksi on hankittu puimuri, toinen traktori ja uusittu kylvökone. Osa on voitu ostaa käytettynä. Tavoite tälläkin tilalla on tehostaa tuotantoa. Usko tulevaan on vahva, vaikka tulevaisuus näyttää epävarmalta. – Maanviljelijä joutuu aina sietämään epävarmuutta. Nyt on ollut kaksi todella huonoa vuotta peräkkäin. Viime vuonna jäi 30 hehtaaria viljasta puimatta, ja se mitä puitiin, piti puida märkänä, Jukka Rahkonen toteaa. – Maanviljelys on aina onnen kauppaa. Säille ei voi mitään. Saa nähdä mitä ilmastonmuutos tuo tullessaan. Lämpötilan kohoaminen voi merkitä viljan kannalta hyvääkin, mutta ääri-ilmiöt ovat pahasta, Petri Rahkonen täydentää. Rahkonen muistaa olleensa jo kolmevuotiaana puimurin kyydissä isän kanssa maatöissä. Nyt oma poika, tokaluokkalainen Samu, on innolla tilan töissä mukana. Ehkä poika jatkaa tilaa aikanaan, jo neljännessä polvessa. Sääolot ja tuotannon heikko kannattavuus kurittavat viljelijää Viljasato on jäämässä heikoksi toisena perättäi- sadon senä vuotena. Etelä-Suomessa ja länsirannikolla menetetään tänä vuonna pahimmillaan 80 prosenttia sadosta. Keski-Suomen tilanne ei onneksi ole yhtä huono. Satotappiot jäävät täällä noin 20–30 prosenttiin, kertoo Antti Waris, MTK Keski-Suomen järjestöagrologi. – Suomi on onneksi pitkä maa. Kaikki ei meillä ole yhden kortin varassa, vaikka tämän kaltainen kesä kurittaa joka puolella. Viljaliikenne todennäköisesti kulkee nyt poikkeuksellisesti idästä muuhun maahan, kun aikaisemmin liike on ollut lähinnä etelästä ylöspäin, Waris ennustaa. Tämän vuoden sato uhkaa jäädä myös heikkolaa- tuiseksi. Siksi satokauden lopulliset tappiot saadaan vasta sitten kun tiedetään, miten teollisuus pystyy hyödyntämään heikompaa viljalaatua. Kasvukauden sadealueet ovat olleet hyvin paikoittaisia. Naapurilla kilometrin päässä on voinut tulla heinäkuussa 90 ml vettä, kun omalla tilalla on jääty jopa alle 10 ml sademääriin. Lisäksi maalajit ja maan kasvukunto ovat olleet tavallista isommassa roolissa. Waris katsoo, että viljelijän keskeisin haaste sääolojen lisäksi on tuotannon heikko kannattavuus. Tuotantokustannukset ovat karanneet tulojen yläpuolelle. – Jos maanviljelijä saisi tuotteistaan paremman hinnan, se ei juuri näkyisi kuluttajalle kaupan hintalapussa, Waris sanoo. Waris kannustaa kuluttajaa arvostamaan suomalaista ruuantuotantoa. – Kannattaa arvostaa maailman parasta ruokaa ja ostaa sitä. Kotimaisesta ruuasta voi olla varma, että se on eettisesti ja ekologisesti tuotettua. Kyseessä on lisäksi 340 000 ruokaketjussa työskentelevän työ. ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 30.8.2018 • 9

ERORYHMÄ Perheasiain neuvottelukeskuksen Kirkonkylän toimipisteessä (Keskustie 2) alkaa eroryhmä lokakuun alussa. Jos olet kiinnostunut tulemaan mukaan, ota yhteyttä ajanvarausnumeroomme 050 594 6452. Haastattelemme kaikki ryhmään halukkaat. UUTTA! Lapset ja aikuiset laulamaan! Koko perheen lauluhetki ­Julia-kanttorin johdolla Nurmijärven seurakuntakeskuksessa ke klo 18.00–18.45 5.9., 3.10., 31.10. ja 28.11. Aino Hyvämäen stipendirahaston avustukset haettavissa Nurmijärveläinen vähävarainen nuori (16–29 v.) voi hakea avustusta opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Hakemuslomakkeita saa seurakuntatoimistosta, Kirstaantie 5–7, Nurmijärvi tai lomakkeen voi tulostaa seurakunnan kotisivuilta: www.nurmijarvenseurakunta.fi/ajankohtaista Täytetty hakemuslomake liitteineen pyy- detään toimittamaan 31.10.2018 klo 12 mennessä os: Nurmijärven seurakunta, Maria Sairanen, Kirstaantie 5–7, 01900 Nurmijärvi. Tiedustelut talousjohtaja Maria Sairanen, puh. 050 310 1049, maria.sairanen@evl.fi Y Haluaisitko auttaa? ksi hyvä mahdollisuus tehdä hyvää on vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistoiminnan merkitys on nousussa ja useat suomalaiset tekevät jo vapaaehtoistyötä. Taloustutkimuksen teettämän tutkimuksen mukaan vuonna 2015 joka kolmas suomalaisista ilmoitti tekevänsä vapaaehtoistyötä. Eniten vapaaehtoistyötä tehdään lasten, kulttuurin ja liikunnan parissa. Kaiken kaikkiaan vapaaehtoistyöntekijöitä oli Suomessa vuonna 2015 1,4 miljoonaa. (Taloustutkimus Oy: Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015). Vapaaehtoistoiminta on merkityksellistä sekä avun saajalle että vapaaehtoiselle. Se tuottaa iloa ja hyvää mieltä molemmille osapuolille. Avun saaja saa arvokasta apua ja tukea arkeen ja mahdollisuuden tavata muita ihmisiä. Vapaaehtoinen saa puolestaan uutta sisältöä ja merkitystä elämäänsä, kun voi olla hyödyksi toiselle. Vapaaehtoistoiminnan kautta myös tutustuu uusiin mielenkiintoisiin ihmisiin ja on mahdollisuus saada uusia ystäviä. Lisäksi vapaaehtoinen voi vapaaehtoistoiminnan kautta kehittää omaa osaamistaan ja oppia jotain ihan uutta. Nurmijärven seurakunnassa teh- dään monipuolisesti ja laaja-alaisesti vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoinen voi –– olla ulkoilu- ja juttukaverina vanhukselle –– saattajana kauppaan, lääkäriin jne. –– omaishoitajan tukena –– olla kuntoutuksen apuna sairaalassa –– auttaa lapsiperheitä –– olla ystävänä mielenterveyskuntoutujalle –– olla ystävänä kehitysvammaiselle –– toimia emäntänä/isäntänä kohtaamispaikoilla tai diakoniaruokailuissa 10 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 30.8.2018 –– avustaa leireillä –– olla järjestämässä musiikkihetkiä ja toimintatuokioita Tällä hetkellä avoimet vapaaehtoistehtävät löytyvät www.vapaaehtoistyo.fi/nurmijarvi. Nurmijärvellä starttaa 2.10. uusi- en vapaaehtoisten koulutus. Koulutuk- Avoimet vapaa‑ ehtoistehtävät ▶▶Ulkoiluystäviä vanhuksille eri puolille kuntaa ▶▶Ulkoiluystäviä vanhuksille Klaukkalaan ▶Avustajia ▶ diakoniaruokailuun Klaken keitaalle Klaukkalaan ▶▶Vapaaehtoinen vaatelahjoitusten organisointiin ▶▶Sähköpostiapua iäkkäälle ▶▶Läksyapua ja seuraa 10-vuotiaalle tytölle Klaukkalaan ▶5. ▶ ja 7. luokkalaisille tytöille tukihenkilöksi ▶▶Ulkoilu- ja juttukaveriksi Kiljavan sairaalalle ▶Tukihenkilö ▶ tai sijaismummo/ vaari lapsiperheeseen ▶Avuksi ▶ perjantairuokailuun Rajamäelle ▶▶Emännäksi Olotuvalle Klaukkalaan ▶▶Sijaismummo tai vaari ▶▶Muuttoapua eri puolilla Nurmijärveä ▶▶Ekaluokkalaiselle hoitaja aamuisin ja mahdollisesti myös viikonloppuisin ▶▶Koululaiselle seuraksi kouluaamuihin ▶AamuMummola ▶ ▶▶Kaveriksi kahville, kukkakauppaan, konserttiin Kirkonkylällä ▶Tukihenkilö ▶ lapsiperheelle ▶▶Ulkoilu ja juttuseuraa Klaukkalan ryhmäkotiin ▶Tule ▶ virkistämään muistisairaiden arkea ▶▶Vapaaehtoisia hoivakoti Aapoon ▶▶Kirkonkylän seurakuntakeskuksen keittiöön kiireapulaisia sessa saa tietoa vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksista ja periaatteista, oppii lisää vuorovaikutuksesta ja voi syventyä ikäihmisten, lapsiperheiden, kehitysvammaisten ja omaisten tukemiseen, mielen hyvinvointiin ja monikulttuurisuuteen ihan oman mielenkiinnon mukaan. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Nurmijärven seurakunnan, kunnan ja järjestöjen kanssa loka–marraskuun aikana Klaukkalassa. Koulutus sisältää: Kaikille yhteiset osiot (Ylitilantie 6, Klaukkalan kirkko): –– Aloitusilta ti 2.10. klo 17.30–20 –– Vapaaehtoistoiminnan periaatteet to 4.10. klo 17.30–20 –– Vuorovaikutus ti 9.10. klo 18–20 –– Päätösilta ti 13.11. klo 17.30–20 Vapaavalintaiset osiot (Klaukkala, tarkempi osoite ilmoitetaan opiston nettisivuilla): –– Lasten ja nuorten perheiden tukeminen ti 23.10. klo 17.30–20 –– Ikäihmisten tukeminen to 25.10. klo 17.30–20 –– Kehitysvammaisten ihmisten tukeminen ti 30.10. klo 17.30–20 –– Mielen hyvinvointi to 1.11. klo 17.30– 20 –– Monikulttuurisuus ti 6.11. klo 17.30–20 –– Omaisten ja läheisten tukeminen elämänmuutostilanteissa to 8.11. klo 17.30–20 Koulutuksesta pidetään infotilaisuus ti 18.9. klo 18–19.30 Klaukkalan kirjastossa. Lisätietoa koulutuksesta antaa Mari Hämäläinen, puh. 044 422 0524, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, Nurmijärven seurakunta. Ilmoittautumiset koulutukseen Nurmijärven opiston kautta ti 25.9. mennessä, www.nurmijarvenopisto.fi tai puh. 040 936 0080. Tervetuloa mukaan! ◀

KIRJAHYLLYSTÄ OTTO VIRTANEN Halu kirjoittaa ja ymmärtää teki Satu Vasantolasta kirjailijan Nurmijärveläisen toimittajan Satu Vasantolan esikoiskirja En palaa koskaan takaisin, luulen (Tammi 2018, 279 sivua) on sukupolviromaani, jossa liikutaan ajassa pitkittäin ja poikittain. Sitä oli mukava lukea. Tarina on – pääosin – uskottava, siihen ja sen ihmisiin jokainen voi joiltakin osin samaistua. Sellaista elämässä tapahtuu. Se ei silti oli liian tuttua, vaan kiinnostava kudelma erään suvun ja siihen liittyvien ihmisten elämästä. Lukija löytää itsensä kirjan sivuilta. Ja onhan siinä monia käänteitä ja melkoista dramatiikkaakin. Tarinassa on vahva isoäiti, vähän kuin Niskavuoressa. Keskushenkilö on Susanna, joka on luokkaloikan tehnyt ja Helsingissä asuva juristi. Hän pitää etelä-pohjalaista sukua koossa. Suvun eri-ikäisillä miehillä ja naisilla on omat roolinsa – ja arvomaailmansa. Susanna poikkeaa myös arvojensa puolesta juuristaan. Mukana on maahan ja maasta muuttajia. Tärkeätä on pohjalaiseen tapaan yrittäminen ja perhesuhteet. Sodan pitkä varjo ulottuu myös tuon suvun elämään. Lähteminen ja muuttaminen kulkevat läpi kirjan. Ajallisesti kirjassa kuljetaan 1930-luvulta nykypäiviin, jopa pidemmällekin, ja käsitellään hyvin ajankohtaisia aiheita. Sitä voi pitää analyysinä suomalaisesta yhteiskunnasta viime vuosikymmenten aikana yhden suvun kautta kuvattuna. Toimittaja-kirjailija ei ole aivan harvinainen yhdistelmä, mieleen tulevat esimerkkeinä Jon Skiftesvik, Matti Rönkä ja Jari Tervo. Helsingin Sanomissa toimittajana työskentelevälle Satu Vasantolalle tämä on esikoiskirja. ”Kirjan kirjoittaminen oli minulle iso ja pitkäaikainenkin haave, muistaakseni ajattelin sitä ensimmäisen kerran 9-vuotiaana”, hän kertoo. ”Teini-ikäisenä ja nuorena aikuisena ajattelin kuitenkin, etteivät taitoni riittäisi kirjan kirjoittamiseen. Sitten sain kolme lasta ja tein yli kymmenen vuotta esimiestyötä. Ei ollut aikaa edes ajatella kirjan kirjoittamista.” Kolme vuotta sitten, kun hän asui stipendiaattina kolmen lapsensa kanssa Oxfordissa, ajatus kirjoittamisesta tuli uudelleen. ”Vieraassa maassa ja uudenlaisessa arjessa tarina alkoi vähitellen syntyä mielessäni.” ”Britannia oli loistava paikka kirjoittaa lähtemisestä ja maahanmuutosta, sillä siellä siirtolaisuus on ollut akuutti kysymys paljon pidempään kuin Suomessa. Oxford on myös aidosti monikulttuurinen kaupunki”, kertoo Satu Vasantola. ”Yksi lapsistani kävi siellä koulua, jonka oppilaista yli puolella oli äidinkielenä joku muu kuin englanti.” Satu Vasantolan esikoiskirja keikkuu kirjastojen varauslistojen kärkipaikoilla. le luontevaa pikkutytöstä asti. Sen lisäksi olen kiinnostunut yhteiskunnasta ja sen muutoksesta.” Toimittajaksi häntä ajoi kaksi Tämä halu ymmärtää vie sekä jour­asiaa. ”Halusin kirjoittaa ja ymmärtää nalismiin että kaunokirjallisuuteen. maailmaa, toisia ihmisiä ja itseänikin. ”Journalismin avulla pystyy kertomaan maailmasta paljon, mutta isojen Halusin kirjoittaa, se on ollut minul- hitaiden muutosten kuvaamisessa fiktio onnistuu usein paremmin.” Esikoiskirjalle Satu ei lupaa jatkoa, mutta toinen romaani on kyllä jo tekeillä. ”Sen kanssa olen tosin vielä hapuiluvaiheessa.” ◀ Markku Jalava Oppia ikä kaikki Kesä on valon, vapauden ja seikkailujen aikaa. Elämän oppitunnit eivät kuitenkaan lopu vapauden alkaessa. Koska oppi on suurempi jaettuna, ajattelin listata teille muutaman asian, jotka tänä kesänä kolahtivat Ekohipin aivokoppaan. Timo Saarinen Muovien kierrättäminen on ihanaa ja hi- velee omaatuntoa. Ei sinänsä uusi tieto minulle, mutta uuden asunnon myötä vihdoin järkevää meilläkin! Äitini opetti kyläillessään, että muovin kierrätyksessä on kuitenkin sääntönsä. Esimerkiksi jos muovipaketissa on kahta eri muovia (kuten leikkelepakettien ”laatikko” ja ”kansi”), ne kannattaa laittaa erillään keräykseen. Lajittelurobotti tunnistaa vain toisen muovin, jos ne ovat yhdessä. Bongasin eräästä somekeskustelusta Prisman edustajan kommentin heidän hintojen halpuutuksesta. Kuulemma halpuutus on tehty tehostamalla ketjua ja tarkemmalla hävikkilaskurilla. Hyvä niin! Pelkäsin, että kuluttajahinnat on halpuutettu tuottajien kustannuksella. Suhtaudun silti edelleen epäilevästi edullisiin kauppaketju­ brändeihin. Mutta ehkä löydän siihenkin poltteeseen jonkin omatuntoa helpottavan seikan. EKOHIPIN MORAALISAARNA Ida Vartiala ▼ pastori Ilmastonmuutos on täällä. Noh, tämäkään ei ollut uutta tietoa, mutta helteinen kesä on tuonut ilmastonmuutoksen konkreettisesti suomalaisten elämään. Jokainen vuosi tekee täällä pohjolassakin uuden lämpöennätyksen, eikä ennätysputkella näytä olevan loppua. Tuulettimet, ilmalämpöpumput ja vissyvedet loppuvat varastoista. Koko kesän mielen päällä ovat olleet maanviljelijät, joiden varassa on Suomen omavarainen ruoantuotanto. Maanviljelijät, jotka opettavat tuleville sukupolville elämää ylläpitävää suhdetta maahan ja sen antimiin. Jaksakaa! On ilo oppia, mutta tieto lisää myös tuskaa. Toi- saalta, seuraava tiedonmurunen voi jo tuoda helpotusta. Joten kurkitaan nurkan taakse tiedonjanoavina! Toivoa nimittäin on. ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 30.8.2018 • 11

Pyhäkoulut 2018 Nurtsin Pyhis (alk. 30.8.) 1.–6.-luokkalaisille to klo 12–15 koulun loppumisen mukaan Nurmijärven seurakuntakeskuksen päiväkerhotiloissa (Aleksis Kiven tie 5, kellotapulin puolelta sisään) Kaakaopyhäkoulu (alk. 28.8.) 1.–6.-luokkalaisille ti klo 12–15 koulun loppumisen mukaan nuorisotila Nurkassa Pyhäkoulu 9.9.–2.12. (ei 30.9., 21.10., 4.11., 11.11.) * su klo 10 Rajamäen kirkon päiväkerhotilassa (Patruunantie 7) * su klo 12 Klaukkalan kirkon AV-tilassa (Ylitilantie 6) (klo 18 iltamessun aikana 23.9. ja 25.11.) Pyhäkoulut ovat maksuttomia eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. Tule mukaan oman aikataulusi mukaan - yhden kerran tai joka viikko! Mikkelinpäivän perhemessut su 30.9. PÄÄJUHLA Klaukkalan kirkossa torstaina 11.10.2018 klo 13.00–15.00 Tämän vuoden teema ”Iloa toimeliaisuudesta – Aktivitet ger glädje” Ohjelmassa mm. (Patruunantie 1, Rajamäki) Lisätiedot: Anne-Maria Ahlstedt, 050 467 2488, anne-maria.ahlstedt@evl.fi Valtakunnallisen vanhustenviikon Nurmijärven Kunnanjohtaja Outi Mäkelä kunnan tervehdys ja puheenvuoro Professori Erkki Vauramo, Aalto yliopisto Musiikkiesityksiä mm. Isoniitun koulun oppilaat Oopperalaulaja Tuire Grönthal ja eläkeläisten kuoro Laserit Tilaisuuden päätteeksi tarjotaan ilmaiset pullakahvit. Kahvien jälkeen kirkossa kaikille ­halukkaille pieni hartaushetki. Kuljetuksista vastaa Korsisaari-yhtiöt kuljettamalla juhliin linja-autoilla ja Kivenkyydillä puoleen hintaan/suunta. Maksettaessa on mainittava että on menossa vanhustenviikon juhlaan. Lions Club Klaukkala opastaa parkkipaikalla Järjestää: Nurmijärven vanhusneuvosto Vapaa pääsy   Nurmijärven kirkko klo 10 Klaukkalan kirkko klo 12 Rajamäen kirkko klo 16 TERVETULOA Ohjelma elää vielä, seuraa Nurmijärven Uutisia Kuinka saada riita poikki Aina välillä riita lähtee lapasesta. Tulee sanot- tua ja tehtyä asioita, joita ei olisi pitänyt. Sen tosin huomaa vasta jälkeenpäin. Näissä tilanteissä itse kärsii, kumppani kärsii, suhde voi huonosti ja lapset alkavat pelkäämään tai muuten voimaan huonosti. Näin vaikka kuinka yritetään toimia niin etteivät lapset tiedä tai kuule, he kyllä tietävät ja kuulevat. Ilmapiirin he ainakin vaistoavat, aikuisten etääntymisen toisistaan. Tähän voi kokeilla niin sanottua Aikalisä-mallia. Kysymys on vastuunotosta ja turvallisuuden lisääntymisestä. Jos, ja toivottavasti kun sovitte tämän käyttöönotosta, niin silloin ei muistella menneitä riitoja, vaan keskitytään tulevaan yhdessä sovitusti ja käydään seuraavat kohdat läpi. Malli menee näin: PISAROITA PARISUHTEESTA ▼ Lauri Anttila johtava perheneuvoja Kun riitoja saadaan vähen- nettyä ja loukkaamiset loppuvat, alkaa turvallisuudentunne lisääntyä ja keskinäiselle luottamukselle saadaan mahdollisuus kasvaa. ◀ 12 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 30.8.2018 TIMO SAARINEN –– Silloin kun ”tilanne ei ole päällä” aikuiset sopivat siitä, että kun jompikumpi huomaa tilanteen kärjistyvän siten, että kohta räjähtää, hän lähtee ulos ennen räjähdystä. Ei siis sano toiselle että ”lähde sinä ulos”, vaan lähtee itse ja mielellään sanoo jotain tauosta tai aikalisästä ja molemmat jättävät viimeisen sanan sanomatta. –– Sovitaan aika, kauanko itse kumpikin tarvitsee rauhoittumiseen. Joku tarvitsee puoli tuntia, joku kolme tuntia. Tärkeää on sopia ja pitää ajasta kiinni, kysymys on turvallisuuden lisäämisestä. –– Kun toinen lähtee ulos, toinen päästää toisen lähtemään eikä asetu eteen seisomaan. –– Kotiin jäänyt huolehtii lapsista ja sanoo, ettei ole mitään hätää. –– Kumpikaan ei huutele toisen perään, ei laita viestejä tai soittele. –– Aikalisän aikana ei soitella kaverille tai sukulaisille, vaan keskitytään itsensä rauhoittamiseen, ”mitä minussa tapahtui kun menetin hermoni?” –– Sen aikana ei oteta mitään päihteitä. –– Jos tuntuu, ettei pysty sovitun ajan puitteissa rauhoittumaan, silloin pitää laittaa toiselle viesti ”menee vielä puolituntia (esim.)” jonka toinen kuittaa ”ok”. Ei kysellä, missä olet, mitä teet, vaan keskitytään rauhoittumaan. –– Mikäli perheessä on lapsia, heille kerrotaan että aikuisilla on tällainen malli käytössä, niin heidän ei tarvitse pelästyä, jos toinen lähtee ovesta ulos. –– Kun toinen tulee ulkoa takaisin, aiheeseen, josta tilanne sai alkunsa, palataan vasta seuraavana päivänä. Vaikka olo on rauhoittunut, se voi silti nopeasti leimahtaa uudestaan. Ja kun siis tästä sovitaan, ei muistella, miten toinen on aiemmin toiminut, vaan keskitytään tähän.

MENOVINKIT Rippikoululauluja muistoista tähän päivään Yhdeksättä kokoontumissyksyään valmisteleva Rajamäen Ankkuriryhmä haluaa aloittaa toimintansa laulamalla. Kaikenikäiset ovat tervetulleita muistelemaan nuoruutta ja laulamaan lohduttavia ja siunaavia rippikoululauluja vuosien varrelta. Tapaamme sunnuntaina 16.9. klo 14-16 Artturisalissa päiväkahvien ja muisteloiden merkeissä. Rajamäen kanttori Julia Hyyrynen huolehtii säestyksestämme. Nuorisotila lapsille leikkipaikkana, jos laulut väsyttävät. Ankkuriryhmä tarjoaa kahvia, teetä, mehua ja kotileivonnaisia vanhan tavan mukaan. Mahdolliset tulot suuntautuvat Kohtaamispaikan retkitoimintaan. Tervetuloa Laulattaako? Kuorotoiminta kutsuu! Nurmijärven Kirkkokuoron syyskausi alkaa to 6.9. klo 17.30 Nurmijärven seurakuntakeskuksessa. Tänä syksynä kuoroa johtavat kanttorit Julia Hyyrynen ja Janne Peltokorpi. Harjoittelemme kahden viikon jaksoissa vuorotellen Nurmijärvellä ja Rajamäellä. Kuoro laulaa seurakunnan messuissa ja muissa tapahtumissa. Uudet ja vanhat laulajat – sydämellisesti tervetuloa mukaan! Ulkoilupäivä perheille Sääksin leirikeskuksessa (Sääksjärventie 144, Rajamäki) ti 18.9. klo 9–14. Päivän aikana on mahdollisuus saunoa, uida, vaeltaa pöllöpolulla, askarrella sekä viettää muka vaa aikaa yhdessä luonnon keskellä. Leirikeskuksessa on tarjolla lounas klo 11–13, hinta aikuisilta 5 €, lapsilta 3,5 €, alle nelivuotiaat syövät ilmaiseksi. Lounaalla on korttimaksumahdollisuus. Nuotiopaikalla on myynnissä lettuja, makkaraa, teetä ja kahvia, maksu käteisenä. Projektikuoro: Mozartin Requiem Tämä hieno teos esitettiin Nurmijärvellä viimeksi viisi vuotta sitten kanttori Jaakko Rättyän muistokonsertissa. Tänä syksynä teos harjoitellaan esitettäväksi Rajamäen kirkon 80-vuotisjuhlaan su 25.11. Harjoitusajat: ke 26.9. klo 18 Klaukkalan kirkko, ke 24.10. klo 18 Nurmijärven kirkko, ke 22.11. Rajamäen kirkko (harjoitus yhdessä orkesterin kanssa), su 25.11. klo 10 Rajamäen kirkko (kenraaliharjoitus), juhlamessu klo 12. ◀ Tule mukaan ulkoilemaan Sääksjärven upeisiin maisemiin! Näistä molemmista kuoroista voit kysyä lisää kanttori Julia Hyyryseltä, julia.hyyrynen@evl.fi, 050 465 8785. KIRKONKYLÄ Messu kirkossa joka pyhä klo 10. Syyskauden avajaismessu su 2.9., messun yhteydessä vapaaehtoisten työhön siunaaminen. Kirkkokahvit seurakuntakeskuksessa. Seurakuntakeskus Kirstaantie 5–7, Nurmijärvi Maanantairuokailu maanantaisin klo 12–13. Kevyt lounas ja kahvit 1,50 €, saa myös santsata. Tuolijumppa parittomilla viikoilla (alkaa jo 10.9. jolloin ei vielä ruokailua) klo 11.15. Ohjelmahetket klo 12.45 ▶▶17.9. lauluhetki ▶▶24.9. lähtö kyläkierrokselle Eero Peltosen johdolla ▶▶1.10. lauluhetki ▶▶8.10. ”Iloa toimeliaisuudesta” Seurakuntakerho, ohjelmaa, keskustelua, kahvitarjoilu 1 € joka toinen keskiviikko klo 13– 14.30. Kaikki ovat tervetulleita! Ohjaajina Anita Harju ja Liisa Paulanto ▶▶12.9. aloitus ▶▶26.9. kokoontuminen Paulannolla, os. Salkolantie 3 B 25 ▶▶10.10. Kehitysvammaiset, Kaverikerho Kehitysvammaisten nuorten aikuisten ja aikuisten kohtaamispaikka Nurmijärven seurakuntakeskuksessa kerran kuukaudessa maanantaisin klo 17–18.30. 27.8., 24.9. Lisätietoja diakoni Asta Kahra, p. 050 367 9671 / asta.kahra@evl.fi Lähetyspiiri parill. viikon ke klo 13 alkaen 5.9. Kehitysvammaisten rovasti­ kunnallinen kirkkopyhä ­Tuusulassa su 23.9. Teemme retken kirkkopyhään Nurmijärveltä. Retken hinta 10 € (sis. kuljetus ja ruokailu, avustajat ja ryhmäkotien ohjaajat ilmaiseksi). Srk ei järjestä avustajia retkelle, joten omat avustajat/ohjaajat/tukihenkilöt mukaan. Lisätied. ja ilm. Asta Kahra 3.9. mennessä (kts. kaverikerho) Hyvän Sanan iltapäivä su 16.9. klo 15, vieraana Jorma Pihkala. Lastenhoito järj. Yhteistyössä Uudenmaan Kansanlähetyksen kanssa. Tarkemmat messutiedot viikoittain keskiviikon Nurmijärven Uutisten seurakunta­palstalla Ystävyyden Kammari Kuokkalantie 2 Lähetyksen Käsityöt ma klo 10–14. Kaikille avoin kohtaamispaikka ti ja to klo 10–12.30. alk. 4.9. Emännät ja isännät tarjoilevat kahvia, vapaamuotoista keskustelua. Esillä Nurmijärven museon kuvia. Ohjelmahetki klo 10.30 ▶▶ti 4.9. Kansanlauluja, Leena Kaarni ▶▶ti 9.10. vanhustenviikon tapahtuma Runopysäkki pe klo 13 7.9., 21.9., 5.10. Luetaan runoja ja harjoitellaan lausumista. Ohjaajana Aune Tarvainen. Kaikille avoin. Toivevirsihetki pe klo 13, 14.9., 12.10. Maija-Liisa Jantunen Rukousklinikka, Healing Rooms Matalan kynnyksen rukouspalvelua sairauden, masennuksen tai muun elämän kriisin kohdanneille. Kaikille avoin. Tervetuloa tutustumaan! Huom! uusi aika ja paikka Ystävyyden kammarilla ti klo 18–20 11.9. ja 9.10. Näkö­ vammaiset Ke 5.9. retki Uspenskin katedraaliin (omakustanteisesti vpl-kyydeillä). Opastus alkaa klo 13. Pieni kahvimaksu. To 25.10. klo 13–15 Nurmijärven seurakuntakeskuksessa Harriet Mäki kertoo äänikirjojen kuuntelulaitteista ja Ritva Heinlampi ICT-asiaa. JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA ▶▶▶ TA R K E M M AT T I E D O T T O I M I N N A S TA V I I KO I T TA I N PA I K A L L I S L E H D E S S Ä J A N E T I S S Ä : www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook ▼ Nurmijärven seurakunta Instagram ▼ @nurmijarvenseurakunta Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 30.8.2018 • 13

▶▶▶ JATKUU MENOVINKIT Vanhustentalo Puurata 1 Kerhohuoneen kerho joka toinen ti klo 13–14.30, alk. 11.9. Mukava yhdessäolon hetki päivän aiheen ympärillä kahvin ja vierailijoiden kanssa. Keski-Uudenmaan Viittomakieliset Ulkoilu- ja saunailta Sääksin lei- rikeskuksessa ti 11.9. klo 18 Vertaistuellinen tapaaminen ti 16.10. klo 19 Nurmijärven seurakuntakeskuksessa. Palveluohjaaja Mervi Nevalainen Kuurojen Liitosta kertoo ajankohtaisista asioista. KLAUKKALA Kirkon tiloissa, Ylitilantie 6 Messu joka pyhä klo 12 (poikkeukset Nurmijärven Uutisten seurakuntapalstalla) Syyskauden avajaiset Klaukkalan kirkossa su 2.9. Luovuutta, yhteyttä, osallisuutta. Mukana Kati Pirttimaa ja Mika Nurmi Espoon tuomiokapitulista klo 10 Tehdään MESSU yhdessä – sellainen johon kaikki ovat tervetulleita, jossa lahjat ovat käytössä ja jossa on hyvä olla. ▶▶klo 12 Messu ▶▶Keittolounas ▶▶klo 14 LUPPO – Mitä seurakuntalaisuus voisi olla Klaukkalassa? Miten seurakunta voi olla paikka erilaisille lahjakkuuksille? Tule mukaan ja tuo ideasi yhteiseen pohdintaan Olotupa Takkahuoneessa ma klo 12–14.30 10.9 alkaen Tervetuloa viettämään aikaa toisten seurassa, tekemään käsitöitä, lukemaan lehtiä. Piipahda tai viivy pidempään. Hartaus / ohjelmatuokio klo 13. Kahvi ja tarjottava 1 €. Voit hakea olotuvalle myös vapaa- ehtoiseksi emännäksi tai isännäksi – ota yhteys vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriin. Raavaitten miesten rukouspiiri ma klo 18–20, 3.9. alk. Einar Arnkil. Raamattupiiri parill. viikon ti klo 19–20.30, 18.9. ja 2.10. Lisät. Mauri Tolvanen, 044 584 6767. Klaukkalan lähetyspiiri kokoontuu kirkolla ja kodeissa, aloitus ke 19.9. klo 18 Tolvasella, Hevontie 19 B. Lähetyksen päiväpiiri parill. viikon ke klo 13.30–15, 26.9. alkaen. Klaken keidas ke klo 15–16.30 seurakuntasalissa 26.9. alk. Kevyt lounas ja kahvit 1,50 €, saa myös santsata. Ruokailun ajan vaatteiden vaihtotori takkahuoneessa. Voit tuoda ja viedä vaatteita ilmaiseksi (kts. erillinen ilmoitus) Lisätietoa ruokailusta: diakonissa Anna Handroo, p. 050 343 5093. Rintasyöpäpotilaiden vertaistukiryhmä ti 11.9. ja 9.10. klo 18– 20. Lisät. Leena Sipola, 050 310 1042. Rukousklinikka, Healing Rooms Matalan kynnyksen rukouspalvelua sairauden, masennuksen tai muun elämän kriisin kohdanneille. Kaikille avoin. Tervetuloa tutustumaan! Kirkon päiväkerhotiloissa ma 24.9. klo 18–20. Erityislasten vanhempien ryhmä Klaukkalan kirkon ryhmätilassa Kokoontumiset ke 29.8., 3.10. Jos lapsesi tarvitsee hoitoa, ota yhteys viikkoa ennen ryhmää diakoni Asta Kahraan, p. 050 367 9671. Kansainvälinen ilta pe 26.10. klo 18–20. Yhteislaulua, yhdessäoloa, pientä purtavaa. Kansainvälinen liikuntakerho tytöille ja naisille Haikalan koulun liikuntasalissa (Professorintie 5) su klo 18–19, 16.9. alk. Kerhossa monipuolista liikuntaa ohjattuna, maksuton. Tied. Anna Handroo, 050 343 5093. RAJAMÄKI Artturi-sali, Patruunantie 1 Kohtaamispaikka Ma klo 10–13, alk. 3.9. Vapaata yhdessäoloa ja seurustelua kahvikupin äärellä, kahvimaksu 1 €. Ohjelmallinen tuokio n. klo 11.15. Ohjelmassa mm. tuolijumppaa, yhteislaulua, tietovisailua. Voit tulla piipahtamaan tai viipyä koko ajan. Lisät. diakonissa Minna Väänänen, 050 356 4936 tai Tarja Tikkaoja, 040 507 5290. Perjantairuokailu pe klo 12–13 kevyt lounas ja kahvi 1,5 €, saa myös santsata. Diakoniatyöntekijä tavattavissa. Perjantairuokailuun kaivataan vapaaehtoisia toimijoita mm. yleiseen tarjoiluun ja tiskiin. Lisät. diakonissa Minna Väänänen, 050 356 4936. Seurakuntasalissa, Patruunantie 7 Lähetyspiiri ke klo 12, 11.9., 25.9., 9.10. Raamattu- ja rukouspiiri pe klo 18.30, 7.9., 21.9. ja 5.10. Röykkä, Toimela Eläkeikäisten kerho to klo 10–12, alk. 30.8. Syödään yhdessä! Diakoniaruokailut alkavat Kirkonkylässä seurakuntakeskuksessa ma 17.9. klo 12, Rajamäellä Artturi-salissa pe 21.9. klo 12 ja Klaukkalassa kirkolla ke 26.9. klo 15. Ruokailut päättyvät Kirkonkylässä su 9.12. joulujuhlaan. Klaukkalassa lounastetaan vielä ke 12.12. ja Rajamäessä pe 14.12. Ruokailun hinta on 1,5 €, alle 4-vuotiaat ruokailevat ilmaiseksi. Hintaan sisältyy soppalounas, leivät ja kahvit. Santsatakin saa samaan hintaan. Ruokailut ovat kaikille avoimia, tervetuloa syömään yhdessä! Menu on kaikissa ruokapaikoissa sama – muutokset ovat mahdollisia: vko 38 broilerikeitto vko 39 nakkikeitto vko 40 kasvissosekeitto vko 41 lihakeitto vko 42 lohikeitto vko 43 makkarakeitto vko 44 jauhelihakeitto vko 45 hernekeitto vko 46 siskonmakkarakeitto vko 47 kaalikeitto Omaishoitajien retki Helsinkiin Nurmijärven kunnan alueella omaishoitajina toimiville järjestetään retki Helsinkiin ke 26.9. Lähtö klo 8.30 Rajamäen linja-autoasemalta Nurmijärven ja Klaukkalan kautta. Helsingissä tutustumme Uspenskin katedraaliin, josta kävelemme Kauppatorin läpi Tuomiokirkkoon ja sieltä lounaalle hotelli Arthuriin. Paluukyyti lähtee klo 14 ja ajaa päinvastaisessa suunnassa takaisin Rajamäkeen. Retken hinta on 10 € ja sen on tarkoitettu ainoastaan omaishoitajille. Lisätied. ja ilm. diakonissa Minna Väänänen, 050 356 4936, 20.9. mennessä. Matkalla yhdessä ‑liikuntatapahtuma Lauantaina 29.9. Sääksin leirikeskuksessa (Sääksjärventie 144, Rajamäki), lähtö klo 10, ilmoittautuminen klo 9.00–9.30. Merkityt reitit latupohjilla ja poluilla 13 km ja 23 km. Oma ajanotto. Osallistumismaksu 10 €, joka ohjataan diakoniatyön kautta vähävaraisten lapsiperheiden liikuntavälineiden hankkimiseen. Keittolounas, rantasaunat lämpiminä. PERTTULAN PERHE 14 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 30.8.2018 Ilmoittautuminen viikoilla 36–38 seurakunnan nettisivuilla olevan linkin kautta.

PIA JAAKKOLA Eka kerta? Älä pelkää, ei se satu Ai mikä? No asettuminen eh- dolle syksyn seurakuntavaalissa. Seurakunta on parhaimmillaan, kun se elää oman yhteisönsä sykkeessä. Siksi myös seurakuntamme asioista tulisi olla päättämässä mahdollisimman monipuolinen edustus ihan tavallisia nurmijärveläisiä. Sinun ei tarvitse etukäteen tietää kaikesta kaikkea. Ehdokkaaksi ryhtyvä ei ole koskaan yksin. Sekä ehdokkaana oloon, että mahdolliseen tulevaan luottamustoimeen saa pitkin matkaa opastusta ja neuvoja. Jokainen kirkkovaltuutettu on joskus ollut ehdolla sen ekan kerran. Jo pelkkä ehdokkuus on jännittävä ja opettavainen kokemus. Luottamushenkilönä toimiminen on yksi vapaaehtoistoiminnan muoto. Srk-vaalissa lapsillakin on valtaa Ehdolle asettuvan on oltava täysi-ikäinen, eli 18 vuotta täyttänyt srk:n jäsen. Äänestää saa jo 16-vuotias, eli määritelmän mukaan lapsi. Valittujen luottamushenkilöiden keskiikä oli viime vaaleissa 54 vuotta. Nuoret ehdokkaat ovat siis erittäin tervetulleita. Tavoitteena on vähintään yksi nuori päättäjä jokaiseen seurakuntaan. Rohkaise mielesi ja ota ratkaiseva askel. Pyydä vaikka kaveri mukaan ja lähtekää yhdessä ehdokkaiksi. Ole vain oma ihana itsesi ja anna virran viedä kohti uusia kokemuksia. Katso peiliin. Hyvältä näyttää. Sinun kasvosi ovat kirkon kasvot. ◀ Pia Jaakkola seurakunnan lapsiasiahenkilö Ehdokasasettelu päättyy 17.9.18. Vaalit ovat 18.11.18. Lisätietoja saat www.nurmijarvenseurakunta.fi Amandan aamukahvit la klo 10–12 Klaukkalan kirkko (Ylitilantie 6) Rakkaudella katettu. Rohkaisulla maustettu. Yhdessä jaettu kiireetön hetki aamuusi. Sinulle nainen! 15.9. seurakuntasali Elämä rakenteilla Outi Rajala, viestintäpäällikkö musiikki Satu Puhakka 27.10. kirkon nuorisotila Myötätunnon voimaa Tarja Vilppola, terapeutti, kouluttaja Musiikki Jonna Vartiainen 24.11. kirkon nuorisotila Valohoitoa Pirjo Kuula, pastori Musiikki Jonna Vartiainen Vapaaehtoinen kahvimaksu 5 € Raamattuluennot DANIELIN KIRJASTA Rajamäen kirkossa ”Elämän haasteita – Tulevaisuuden näkymiä” Tutustumme Babylonian suurvallan merkkimieheen Iltaisin klo 18–20, Luennot pitää piirijohtaja Jari Araneva ▶▶Ke 3.10. 1 Koulutusta, 2 Unet kertovat, vai kertovatko ▶▶To 18.10. 3 Kuolemanrangaistuksen uhka, 4 Diktaattorin suuruudenunelmat ▶▶To 25.10. 5 Juhlien loppu, 6 Selkärankainen valtiomies – hovin juonittelua ▶▶Ke 31.10. 7 Suurvallat nousevat ja kaatuvat, 8 Historia toistaa itseään ▶▶To 1.11. 9 Jumalalla on aikataulu, 10 Jumala vastaa rukouksiin ▶▶To 8.11. 11 Kirjoitettu historia Jumalan todistajana, 12 Iäisyys avautuu Iltateet lopuksi. OLET LÄMPIMÄSTI TERVETULLUT Yhteistyössä Uudenmaan Kansanlähetyksen kanssa TA R K E M M AT T I E D O T T O I M I N N A S TA V I I KO I T TA I N PA I K A L L I S L E H D E S S Ä J A N E T I S S Ä : www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook ▼ Nurmijärven seurakunta Instagram ▼ @nurmijarvenseurakunta Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 30.8.2018 • 15

Mikko Peltokorpi johti kirkon kuoroa Stora Tunan kirkossa Borlängessa. Punamultamaalia ja keskiaikainen kirkko Klaukkalan kirkon kuoro kävi toukokuussa Taalainmaalla Ruotsissa. Teksti Anni Pesonen R oman kanttorijohtajamme Mikko Peltokorven lisäksi. Siksi näytti siltä, että suomalaisen kirkkokuoron riveistä lähtee noin vain yksi ja toinen jäsen säestämään uruilla tai flyygelillä, johtamaan kuoroa tai laulamaan duettoa tai sooloa. Ohjelma oli yhdistelmä kirkkomusiikkia, Suomi-teemaa ja kesäisyyttä. Yleisö otti meidät lämmöllä vastaan ja konsertin jälkeen juttelimme monen kanssa kirkon käytävällä. ytyytimme Tukholmas- Suomalaisyhteisö on edelleen ta noin neljä tuntia bus- vahva ja lämmin, mutta sen vastuunsilla länteen läpi sateisen kantajat alkavat olla eläkeiässä. Meille kuitenkin riitti eläkeläisten joukospeltomaiseman. Määränpäänä oli Falunin bir- ta lämpimästi hymyileviä ja juttelevia gittalaisluostari. Seuraa- emäntiä ja isäntiä oppaiksi ja yleisöksi. vana päivänä olisi konsertti Borlängen Ruotsinsuomalaisen oppaan avulla tu- Yksi oli kuitenkin joukosta poissa. tustuimme Borlängessä Ruotsin maaStora Tuna -kirkossa. Paljon puhuimme Arto Kantolasta, ilmankuulun tenorin, Jussi BjörlinLuostarissa meitä odotti erinomaiuudesta bassostamme, jonka kuoronen ruoka ja kymmenkunta mustahun- gin, kotitaloon, ja opimme senkin, että matkan esti äkkikuolema pari viikkoa tuista birgittalaissisarta, joista suurin Jussi sai suomalaisen kutsumanimensä aikaisemmin. Yhdessä on hyvä työstää osa on kotoisin Intiasta tai Etelä-Ame- suomalaiselta äidinäidiltään. vaikeita asioita. rikasta. Rakennus oli kaunis vanha huLaulaminen Stora Tunan keskiaikaiMatkan suuriin elämyksiin kuuvila kauniilla, mäntymetsäisellä niesessa kirkossa Borlängen laitamilla oli lui Falunin kuparikaivos, yksi suurvalmellä. Sisaret hankkivat elantonsa ta-Ruotsin vaurauden taustatekijöistä. meille kaikille elämys. Samanikäisisvieraskodin pitämisellä ja kokoontuvat tä suomalaiskirkoista vain Turun tuoTaalainmaalla kaikkialla näkyvä punamiokirkko on suurempi. Kirkon koko multamaali on yksi vanhan kaivoksen päivittäin rukoushetkiin ja messuun, kertoo, että seutu oli Falunin kaivoksivutuotteista, kuten myös koko Ruotjoihin sai halutessaan osallistua. Osa sen vuoksi vaurasta jo hyvin varhain. siin levinnyt faluninmakkara. Sitä aletmeistä niissä kävikin ruotsintaitoaan tiin valmistaa siksi, että kaivoksessa Valtavien kiviholvien akustiikka oli verryttämässä. käytettävien nahkaköysien valmistamiupea, ja lempeä illan valo loisti holviEnsimmäisenä aamuna tutustuimme luostariin ja birgittalaisjärjestön en kaarissa. Ääni soi hienommin kuin seksi alueella teurastettiin 10 000 nautaa vuodessa. historiaan ja ajoimme sen jälkeen Bor- ikinä, ja kaikki intoutuivat antamaan längeen. Se on tehdas- ja kaivospaikka- parastaan. Meillä oli riveissämme saKuulimme myös kaljuiksi ajelluiskunta, johon 60-luvulla muutti tuhan- laisena vahvistuksena kaksi kanttoria, ta kaivosmiehistä, jotka laskeutuivat sittain suomalaisia töiden perässä. Linda Isokangas ja Janne Peltokorpi, päivittäin kaivokseen palava soihtu NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Julkaisija: Nurmijärven seurakunta Päätoimittaja: Piia Ahtee Toimituskunta: Satu Ranta, Markku Jalava, Tero ­Konttinen, Jouni Vasikainen, Johanna Mikkola, Helena Saulamo, Eeva Halonen Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin talouksiin, n. 16 900 kpl Ilmoitusmyynti: tiedottaja Piia Ahtee, 040 701 3592 Ulkoasu: Timo Saarinen / www.pelagus.fi Paino: Botnia Print Oy, Kokkola. ISSN 1457–795X Seuraava Seurakuntaviesti ilmestyy viikolla 41/2018 16 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 30.8.2018 hampaissaan – hiusten ja kulmakarvojen ajelu esti tahattomat leimahdukset. Kaivosmiehet työskentelivät yksin, ja oman soihdun pudottaminen kesken päivän merkitsi tuntikausien odottelua yksin pimeässä. Pimeässä odottamistakin pääsimme kokeilemaan, kun opas sammutti näytteen vuoksi lyhtynsä pieneksi hetkeksi. Kaivoksen syvyydessä lauloimme huviksemme Finlandian ja hyvin se sielläkin soi. Viimeisenä iltana ajoimme Amsber- gin kylään suloiseen pieneen puukirkkoon laulamaan ihan keskenämme ja kuuntelemaan Borlängen suomalaispapin Markku Kanniaisen iltahartautta. Miljöö oli kuin kuvakirjasta. Hevoset laidunsivat kylän idyllisen raitin varrella ja tien varsilla näkyi valkovuokkoja, lukemattomia pikkupuroja ja koskia, kukkulaisen Taalainmaan sinisiä etäisyyksiä ja loputtomasti eri ikäisiä punamultataloja aina yhtä kauniine puutarhoineen. Kotiinpaluupäivään mahtui omatoimista aikaa helteisessä Tukholmassa. Yksi porukka pysähtyi Tukholman Suomalaisen seurakunnan messuun Kuninkaanlinnan viereen ja toinen päätyi Santa Claran yhteisön messuun. ◀ NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Nurmijärven Seurakuntakeskus, Kirstaantie 5–7, 01900 Nurmijärvi nurmijarven.srk@evl.fi Käy kotisivuilla ja anna palautetta: www.nurmijarvenseurakunta.fi Työntekijöiden kännykkänumerot löytyvät nettisivuilta kohdasta yhteystiedot. Tiedottaja Piia Ahtee, 040 701 3592, piia.ahtee@evl.fi Seurakuntatoimisto: Nurmijärven seurakuntakeskus, Kirstaantie 5-7 avoinna ma-pe klo 9–12, puh. 09 8789 9670 ja hautatoimisto: 09 8789 9660, 09 8789 9631, Iltapäivisin ajanvarauksella fax. 09 878 6106, nurmijarven.virasto@evl.fi Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikoittain paikallisessa lehdessä ja nettisivuilla www.nurmijarvenseurakunta.fi