www.ampumaurheiluliitto.fi Suomen Ampumaurheiluliiton jäsenlehti 4/2018 Aleksi Lepälle kaksi MMkultaa Mxca: CHANGWONIN KIVÄÄRIKUNKKU! Suomi rohmusi arvokisamitaleja → 15, 24–25 ja 40 Tomi-Pekka Heikkilä päätti kv. uransa komeasti → 6–10 Urheilija arjessa: pistooliampuja Klaus Tupi → 18–19 UA_4_2018.indd 1 17/09/18 08:24

Lapua Naturalis A42Urheiluampuja 3 2018.indd 1 UA_4_2018.indd 13.6.2018 13.46.25 17/09/18 08:24

.46.25 PERUSTETTU 1927 90. vuosikerta. Viisi numeroa/vuosi. ISSN 0789-516X JULKAISIJA Suomen Ampumaurheiluliitto ry PÄÄTOIMITTAJA Lassi Palo, puh. 050 339 0644 lassi.palo@ampumaurheiluliitto.fi OSOITTEENMUUTOKSET Kirsi Kankaanmäki, puh. 0400 930 527 kirsi.kankaanmaki@ampumaurheiluliitto.fi Tilaushinta 50 euroa/kalenterivuosi. MAINOSTILAN MYYNTI OS-Media Oy, puh. +358 (0) 40 413 0730 ilmo@os-media.fi ULKOASU Rauno Hietanen, Sanatakomo Oy PAINOPAIKKA Forssa Print 2018 ARTIKKELIVASTUU Jutut edustavat kirjoittajansa henkilö­ kohtaista mielipidettä lukuunottamatta SAL:n virallisia tiedotuksia. TEKSTIN LAINAAMINEN Sallittu julkaisijan luvalla, julkaisija mainiten. SUORAMARKKINOINTI Lehden osoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinointiin. SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO RY Osoite: Valimotie 10, 00380 Helsinki Puhelin: 0400 930 527 Faksi: (09) 147 764 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ ampumaurheiluliitto.fi SAL:N HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Anne Lantee Taloussihteeri Sanna Hellgren Kilpailu- ja palvelusihteeri Kirsi Kankaanmäki Viestintäpäällikkö Lassi Palo Nuoriso- ja koulutuspäällikkö Timo Rautio Valmennuksen johtaja Per-Ole Lindell Ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Jaakkola K A N N E N K U VA : L A S S I PA LO Changwon kattoi pöydän koreaksi CHANGWON KATTOI pöydän todella koreaksi Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) 52. kaikkien lajien MM-kilpaiChangwonin MM-kilpailuihin osallistui luissa syyskuun alussa. Seuraavaa kisojen 90 maata. isäntäkaupunkia ei ole vielä päätetty, mutta se on kuitenkin nyt varma, että Changwon asetti riman korkealle. Kisojen aikana todettiinkin monesti, että Changwon näytti, millaiset ampumaurheilun MM-kisojen pitää olla. Kisajärjestelyt keräsivät vilpittömiä kehuja niin urheilijoilta, valmentajilta kuin toimittajiltakin. Kaikki yksityiskohdat oli hiottu viimeisen päälle kuntoon, aikataulut pitivät, kuljetukset ja nettiyhteydet toimivat. Turvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota: useita poliiseja liikkui radalla koko ajan, ja turvatarkastuksen läpi kuljettiin aina, kun radalle tultiin ja sieltä lähdettiin pois. Kisajärjestelyissä oli mukana myös 300 vapaaehtoista, jotka pitivät kisavieraat tyytyväisinä avuliaalla ja iloisella asenteellaan. MILJOONAKAUPUNGIN AMPUMAURHEILUKESKUS on upea, toimiva kokonaisuus. Etelä-Korean pääministeri Lee Nak-yon sanoi avajaisten tervehdyspuheessaan, että Changwonin ampumarata on suunniteltu urheilijoita ajatellen eli mahdollisimman tiiviiksi ja toimivaksi lyhyine etäisyyksineen. Suomen kahden kultamitalin lajit eli 300m kiväärilajit käytiin vajaan tunnin ajomatkan päässä sijaitsevalla radalla, joka oli rakennettu MM-kisoja varten. – Etelä-Korea on ainoa Aasian maa, joka on isännöinyt ISSF:n MM-kilpailuja. Maan hallitus tukee Changwonin pyrkimyksiä säilyä edelleen eteläkorealaisen ampumaurheilun keskuksena, Lee Nak-yon sanoi. Changwonin MM-kilpailuista lisää sivuilla 5–10. LASSI PALO SISÄLTÖ LEHDESSÄ 4/2018 4 Pääkirjoitus: Yhteistyö on voimaa 5 Ajankohtaista: Jussi Niinistö tutustui ampumaurheiluun. 6 MM-Changwonin yhteenveto. 10 Valmennuksen johtajan kolumni. 11 Marika Salmi ja MM-Moskovan oppi. 12 Puolustusministeri SAL:n vieraana. 13 Suomalainen asealan yrittäjä USA:ssa. 14 Tatu Vartiaisen kohti kärkeä. 15 Kasa-ampujille tukku EM-mitaleja. 16 Practicalin kehittämiskohteet. 18 Urheilija arjessa: Klaus Tupi. 20 Noin 20 kysymystä: Pirjo Peltola. 22 Seuraesittely: MeSA. 24 Raportti MM-siluetista. 26 Hyvinkään Kultahippufinaaleissa viihdyttiin. 27 Esittelyssä tehoryhmäampuja ja Kultahippuampujia. 30 Mikä on Tähtiseura? 31 9 kysymystä Lounais-Suomen alueelle. 32 ASE-ESITTELY: Walther LP500 ja Sako Custom. 36 SAL100. uku hakuammuntaa l KIVÄÄRIVALMENTAJA PIRJO PELTOLA saavutti urheilijana SM-mitaleja peräti neljällä vuosikymmenellä – ensimmäisen vuonna 1979 ja viimeisen 2000.” i sivut 20–21 4041 0428 PEFC/02-31-162 L A S S I PA LO 32 37 Kihun kivääritutkimus. 38 Ampumaratojen hyvät puolet luonnolle. 40 i Tiedotuksia i tapahtumia 44 Svenska sidor. 46 i Radoilta kerättyä i10 napakkaa: Jimi Lång. 47 Finaali: Juho Mäkelä. 4 4/2018   URHEILUAMPUJA UA_4_2018.indd 3 3 17/09/18 08:24

PÄÄKIRJOITUS • LEDARE • 24.9.2018 Yhteistyössä on voimaa Samarbete är styrka S T uomalaiseen kansanluonteeseen kuuluu perinteisesti se, että ”ei ill det finska nationallynnet (mitt eget medräknat) hör traditiotartte auttaa”, ja omillaan on pystyttävä pärjäämään. Tietynnellt ”jag behöver ingen hjälp” och det att man måste kunna klara sig själv. Detta torde delvis kunna förklaras av en sorts belainen itsenäisyyden ja omaehtoisuuden tarve lienee tähän yhtenä selittävänä tekijänä. Historiakin on meitä tässä opettanut. hov av självständighet och självbestämmande. Historien har fungerat Ajat ovat kuitenkin muuttuneet. Huomaamme nyt, että useimsom vår lärare. Tiderna har dock förändrats. Vi lägger nu märke till att man inom de milla yhteiskuntamme alueilla hakeudutaan aktiivisesti yhteistoiflesta av vårt samhälles olika områden aktivt strävar till samarbete, även mintaan, myös kansainvälisesti. Selityskin on yksinkertainen: jos internationellt. Förklaringen är enkel: samarbete som gynnar alla parter yhteistoiminta hyödyttää sen kaikkia osapuolia, syntyy lisäarvoa ja leder till mervärde och effektivitet. vaikuttavuutta. För att bli starkare behöver sportskyttet i Finland Suomalainen ampumaurheilu tarvitsee vahvismera samarbete på alla nivåer. Samarbete mellan tuakseen lisää yhteistoimintaa kaikilla tasoilla. Aivan skytteföreningar innebär enastående möjligheter i erityiset mahdollisuudet sisältyvät ampumaseurosynnerhet om de samarbetande föreningarna geojen väliseen yhteistyöhön varsinkin, jos yhteistyöhön lähtevät seurat ovat maantieteellisesti suhteelgrafiskt sett ligger relativt nära varandra. Förenandet av resurser skulle medföra en ny sorts energi både när lisen lähellä toisiaan. Voimavarojen yhdistäminen det gäller tävlingsverksamheten på regional nivå och toisi uudenlaista puhtia aluetason kilpailutoiminfärdigheterna att arrangera dessa tävlingar. taan ja kykyyn näiden kilpailujen järjestämisessä. Specialiseringen kunde leda till att föreningarnas Erikoistuminen voisi johtaa siihen, että seurojen kunnande fördjupas på ett gemensamt överenskomosaaminen syvenee yhdessä sovitulla tavalla, vaikkapa ampumakoulu-, ohjaaja- ja valmennustoiminmet sätt, t.ex. inom olika områden av skytteskols-, instruktörs- och träningsverksamhet. I användningen nan eri alueilla. Voimavarojen käytössä päästäisiin VESA NISSINEN av resurser skulle vi inom loppet av några år lätt stiga helposti muutamassa vuodessa uudelle tasolle. SAL:n puheenjohtaja / till en ny nivå. Esimerkkinä edellisestä voisi ottaa juuri nyt ajanSportskytteförbundets Som exempel kan vi ta ett aktuellt tema: skolornas ordförande kohtaisen teeman eli koulujen harrastusviikon. Sen hobbyvecka. Meningen med hobbyveckan är att göra tarkoituksena on mahdollistaa lapsille ja nuorille det lättare för barn och ungdomar att bekanta sig med matalan kynnyksen tutustumismahdollisuus erilaiolika hobbyer i en trygg och bekant miljö. Man kunde kanske prata om siin harrastuksiin tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Voitaisiin kai en sorts minimässa på skolans område. puhua jopa eräänlaisista pienoismessuista koulujen kampuksilla. Genom samarbete mellan lokala idrottsföreningar kunde man en Jo pelkästään paikallisten urheiluseurojen yhteisenä ponnistuksegång om året i skolans gymnastiksal arrangera en väldigt intressant och na voisi koulun jumppasaliin rakentua kerran vuodessa erinomaisen mångsidig uppgiftsbana – inkluderande sportskytte med vissa grenar kiinnostava ja monipuolinen rastirata – ampumaurheilu siinä mukamed hjälp av simulator. Det skulle i alla fall dra in en hel del nykomlingar na eri lajeineen, simulaattoriavusteisesti. Ainakin ampumakouluihin till skytteskolorna. riittäisi sen jälkeen tulijoita. Som ett centralt utvecklingsobjekt ser jag träningskunnandet på föAivan keskeisenä kehittämiskohteena näen seuratason valmennusosaamisen kehittämisen. Yhteistyön mahdollistama erikoistuminen reningsnivå. Specialisering som möjliggjorts av samarbete kunde hjälpa voisi auttaa tässäkin asiassa: jos teidän seuranne panostaa erityisesti även här: om er förening satsar ordentligt på den här grenen så kan vår tähän lajiin, me voisimme keskittyä puolestamme tuohon lajiin. förening fokusera på den där grenen. Ampumaurheilussa on olennaisen tärkeää, että lahjakkaalla ja Med sportskytte är det av största vikt att begåvade och motiverade motivoituneella aloittelijalla on hyvä valmentaja, koska myöhemmin nybörjare har en bra tränare, då det är svårt att längre fram i sin karriär uralla väärin opituista asioista ja virheellisistä tekniikoista on vaikea bli kvitt felaktiga tekniker och sådant man lärt sig fel. Det här är något päästä eroon. Meistä monella lienee tästä omakohtaista kokemusta. som jag tror att många av oss har personliga erfarenheter av. Panostamme liittona myös siihen, että yhteistoimintamme Förbundet arbetar även för ett förbättrat samarbete på myndighetviranomaistasolla paranee, olipa kyse sitten puolustusvoimista, snivån om det så gäller försvarsmakten, polisförvaltningen, regionala poliisihallinnosta, aluehallintoviranomaisista tai kuntien päättäjistä. myndigheter eller kommunala beslutsfattare. Vi strävar efter att påverka Pyrimme vaikuttamaan valtakunnan tasolta alaspäin oikean tiedon från riksnivån neråt genom att erbjuda sanningsenlig information ja myönteisten kokemusten kautta. Toki asiat usein käytännössä och positiva upplevelser. I praktiken sker saker ofta på en lägre nivå, tapahtuvat alemmalla tasolla, ja siksi kannustamme sekä alueita että och därför uppmanar vi både regioner och föreningsgemenskaper seurayhteisöjä järjestämään informatiivisia ja innostavia ampumaatt arrangera informativa och inspirerande skytteevenemang för sina samarbetsinstanser. Våra erfarenheter av denna sorts uppbyggande tapahtumia yhteistyötahoilleen. Saamamme kokemukset tällaisesta av samarbete har varit väldigt positiva. yhteistyön rakentamisesta ovat varsin myönteisiä. YHTEISTYÖSSÄ: 4 URHEILUAMPUJA  4/2018 UA_4_2018.indd 4 17/09/18 08:24

AJANKOHTAISTA Puolustusministeri Niinistö: ”Silmiä avaava päivä” "Nyt olen tutustunut lajiin sen todellisten harrastajien johdolla." Teksti & kuva LASSI PALO P uolustusministeri Jussi Niinistö (sin) tutustui ampumaurheiluun ja sen aktiivitoimijoihin elokuun lopussa Helsingin Santahaminassa. – Tämä oli informatiivinen päivä, hän sanoi Ampumaurheiluliiton isännöimässä tapahtumassa. Niinistön tapaaminen oli järjestyksessään toinen Ampumaurheiluliiton niin sanottu vaikuttamispäivä. Sitä isännöi viime vuoden tavoin liiton puheenjohtaja Vesa Nissinen. Vuosi sitten urheiluministeri Sampo Terho tutustui rataolosuhteisiin, ampumaurheiluun ja -harrastajiin sekä pääsi kokeilemaan itsekin millaista ampuminen on. OHJELMA OLI tänä vuonna pääpiirteissään samanlainen. – Nissinen piti hyvän avauksen, ja nyt olen tutustunut lajiin sen todellisten harrasta­ jien johdolla. Tämä on ollut silmiä avaavaa, Niinistö sanoi aurinkoisen Santahaminan pistooliradalla. Niinistö on ollut kansanedustaja vuodesta 2011 lähtien ja Sipilän hallituksen puolustusministeri toukokuusta 2015 lähtien. Hän nautti päivästä ja kokeili innostuneena miltä ampuminen eri aseilla tuntuu. Edellisestä kerrasta oli vierähtänyt Terhon tavoin jo tovi. – Harrastin ampumaurheilua, kun olin nuori mies. Kävin ampumassa Viikin radalla viikoittain. Kun se suljettiin, ei oikein ollut Puolustusministeri Jussi Niinistö kokeili ilmakivääriammuntaa Juha Rutosen kilpa-aseella. enää paikkaa, missä käydä ampumassa, ja harrastus jäi. Ammunta on mainio tapa rentoutua, ja se rauhoittaa mieltä. Ehkä pitäisi alkaa taas harrastaa, kun elämä poliitikkona on niin hektistä, Niinistö naurahti. NIINISTÖN ja Nissisen lisäksi paikalla olivat adjutantti Lari Pietiläinen, Puolustusvoimien koulutuspäällikkö Jukka Sonninen, Metsähallituksen Perttu Finne ja Tuomas Hallenberg sekä Oili Rahnasto ja Anneli Karjalainen ympäristöministeriöstä. Paikalla olivat myös muun muassa Nam- 6 kiperää  L A S S I PA LO Vastaajana Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja PER-OLE LINDELL, joka toimi Changwonin MM-kilpailuissa Suomen joukkueen­johtajana.  Mikä on päällimmäinen tunne MM-kilpailujen jälkeen? Mitalitavoite täyttyi määrällisesti, mutta olympiapaikka jäi saavuttamatta ((haastattelu tehtiin kotimatkalla Suomeen). Mikä oli kisoissa parasta? (ISSF:n väistyvän puheenjohtajan Olegario Vazquez) Ranan juhlat! Tietysti myös suomalaisten mitalit ja varsinkin kultamitalit. Entä missä oli parannettavaa? mo-Lapuan markkinointipäällikkö Erkki Seikkula, joka toimi tapahtuman pääsponsorina, Ampumaharrastusfoorumin puheenjohtaja Saku Liehu ja Ampumaurheiluliiton hallituksen jäsen Jaakko Hyvätti, toiminnanjohtaja Anne Lantee ja ympäristöpäällikkö Lotta Jaakkola. Ampumaurheilupäivän lajiesittelyistä vastasivat Marko Leppä ja Aleksi Pirttimäki (pistooli), Juha Rutonen (ilmakivääri) sekä Mikael Kaislaranta, Jere Hakanen ja Niklas Laurin (practical). Aiheesta lisää sivulla 12. Edelleen kisoihin valmistautumisessa ja viimeistelyssä. Minkä arvosanan annat Suomen joukkueelle?Kasin. Asettiko Changwon kisajärjes- telyissä riman nyt korkealle? Nämä olivat hienoimmat kisat, joissa olen ollut! Kaikki oli viimeisen päälle. MMitä odotat ensi vuodel- ta? Kolmea olympiamaapaikkaa Suomelle. LASSI PALO 4/2018   URHEILUAMPUJA UA_4_2018.indd 5 5 17/09/18 08:24

”Ensi kauden tavoitteena on ampua olympiapaikka, ja tarkoituksena on kiertää kaikki maailmancupit ja EM-kilpailut”, Aleksi Leppä sanoi pari päivää kisojen päättymisen jälkeen. Changwonin MM-kilpailuje MM-kilpailut Etelä-Korean Changwonissa päättyivät upeisiin tunnelmiin, kun Suomi saavutti viimeisten neljän kisapäivän aikana kolme kultamitalia. Onneksi olkoon, Aleksi Leppä ja Tomi-Pekka Heikkilä! Teksti & kuvat LASSI PALO A mpumaurheilun MM-kilpailut oli järjestetty edellisen kerran Etelä-Koreassa vuonna 1978. Kisaisäntänä toimi tuolloin Soul. Changwonissa on järjestetty Kansainvälisen ampumaurheiluliiton ISSF:n maailmancup kaikkiaan kahdeksan kertaa sitten vuoden 2003. Syyskuun alussa alkaneisiin ja 14. päivänä päättyneisiin Changwonin MM-kilpailuihin osallistui 1804 urheilijaa, jotka edustivat 90 maata. Kisoissa olivat mukana miehet ja naiset sekä pojat ja tytöt. Kisoihin osallistui 30 suomalaista urheiluampujaa. 6 Suomen MM-mitalit Changwonissa ´´ KULTAA 10m liikkuvan maalin sekajuoksut: Tomi-Pekka Heikkilä (Kymppi 64) 300m vakiokivääri: Aleksi Leppä (Haminan Ampumaseura) 300m kivääri 3x40 ls: Aleksi Leppä (Haminan Ampumaseura) ´´ PRONSSIA 50m liikkuvan maalin normaalijuoksut: Tomi-Pekka Heikkilä (Kymppi 64) Kisaisäntien mukaan MM-kisoihin oli akkreditoitunut runsaat 200 toimittajaa. Se näkyi ja kuului, sillä esimerkiksi tv-kameroita näkyi paitsi radalla myös lehdistötilaisuuksissa ja palkintojenjaoissa viimeisiin mitaleihin asti. HISTORIAA TEHTIIN siinä, että yksi Changwonissa mukana olleista maista oli Pohjois-Korea. Sen joukkueessa oli kaksitoista urheilijaa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun maa osallistui ISSF:n Etelä-Koreassa järjestämään ampumaurheilukilpailuun. Pohjoiskorealaiset urheilijat saivat kisoissa suurta huomiota osakseen avajaisista lähtien. Pohjois-Korea oli voittanut aiemmin ISSF:n MM-kisoissa kaikkiaan 26 mitalia. Nyt se saavutti neljä mitalia eli kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. Kisojen näyttävät avajaiset järjestettiin paikallisessa urheiluhallissa, jossa oli lauantai-iltana paikan päällä tuhansia katsojia. ISSF:n puheenjohtaja, meksikolainen Olegario Vazquez Rana avasi MM-kilpailut viimeisen kerran, sillä hän luopuu puheenjohtajuudestaan tämän vuoden jälkeen. Hän on ollut ISSF:n johdossa kaikkiaan 38 vuoden ajan. Rana järjestikin kisojen aikana illallisen kansainvälisille vierailleen. Etelä-Korean pääministeri Lee Nak-yon piti avajaisissa tervehdyspuheen, joka oli varsin merkittävä arvonosoitus ampumaurheilulle. CHANGWONISSA OLIVAT maailmanmestaruuksien lisäksi jaossa ensimmäiset olympiamaapaikat Tokioon 2020. Jaossa oli neljä paikkaa jokaisessa henkilökohtaisessa olympialajissa eli 48 paikkaa. Parikilpailuissa olivat jaossa paikat kunkin lajin kahdelle URHEILUAMPUJA  4/2018 UA_4_2018.indd 6 17/09/18 08:24

Tomi-Pekka Heikkilä MM-mitaleineen Changwonin keskustassa. ujen suomalaissankarit! parhaalle (ilmakivääri, ilmapistooli, trap). Suomi ei saanut kisoista olympiamaapaikkaa, mutta saavutti mitalitavoitteensa eli komeat neljä mitalia kahden urheilijan toimesta. Suomalaissankarit olivat Aleksi Leppä (Haminan Ampumaseura) ja Tomi-Pekka Heikkilä (Kymppi 64). HEIKKILÄ VOITTI Suomen ensimmäisen mitalin ampumalla pronssia 50m liikkuvan maalin normaalijuoksuissa. Toinen kisaviikko olikin sitten melkoista ”suomalaistykitystä” ja kisariemua, sillä kultamitaleja tuli niin tiistaina, keskiviikkona kuin viimeisenäkin kisapäivänä perjantaina. Heikkilä tähtäsi toisen mitalinsa eli kultaisen sellaisen 10m liikkuvan maalin sekajuoksuissa. Kun Heikkilä oli lopettanut kisaurakkansa – ja samalla kansainvälisen kilpailu-uransa – oli Lepän vuoro astua kirkkaisiin valoihin. Ensin tuli kultaa 300m vakiokiväärissä ja sitten 300m kiväärin asentokilpailussa (3x40 ls). Changwonin MM-kilpailut olikin upeaa päättää kolmannen kerran kuultuun Maamme-lauluun. Suomi MM-mitalitaulukon 12:s ´´ Suomi saavutti Changwonin MM-kilpailuissa siis neljä mitalia, joista kolme oli kultaisia ja yksi pronssinen. Mitalisaldo on niin hieno, että Suomi sijoittui kisojen mitalitaulukossa 12:nneksi. Kisoihin osallistui 90 maata, joista 36 sai mitalin. ´´ Kiina oli MM-kisojen paras maa 43 mitalillaan, joista peräti 20 oli kultamitaleja. Isäntämaa Etelä-Korea oli toinen ja Intia kolmas. Changwonin MM-kilpailujen mitalitaulukko MAA KULTAA HOPEAA PRONSSIA YHTEENSÄ 1. Kiina 2. Etelä-Korea 3. Intia 4. Venäjä 5. Saksa 6. Italia 7. Ruotsi 8. Ranska 9. Yhdysvallat 10. Ukraina 11. Norja 12. Suomi 18. Tanska 31. Pohjois-Korea 20 11 11 9 7 7 4 4 3 3 3 3 1 - 15 14 9 9 7 3 2 2 9 4 2 - 2 2 8 11 7 19 3 6 4 2 7 5 3 1 - 2 43 36 27 37 17 16 10 8 19 12 8 4 3 4 Changwonin MM-kilpailuista lisää sivuilla 8–10. 4/2018   URHEILUAMPUJA UA_4_2018.indd 7 7 17/09/18 08:24

”Viimeinen kilpailu kruuna Ampumaurheilun MM-kilpailuissa EteläKorean Changwonissa nähtiin kahden viikon aikana riemukkaita, tyytyväisiä ja pettyneitä suomalaisilmeitä. K ivääriampuja Aleksi Leppä ja liikkuvan maalin erikoismies Tomi-Pekka Heikkilä riemuitsivat kaikkiaan neljä kertaa palkintokorokkeella asti, ja Maamme-laulu soitettiin Changwonin upean ampumaurheilukeskuksen valtavassa aulassa kolme kertaa. Suomen MM-joukkueen johtaja, Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja PerOle Lindell uskoi kisoista tulevan upeat: – Olosuhteet ovat hienot, ja kisat on hyvin järjestetty ja huolella valmisteltu. Nyt alamme olla sitä tasoa, mitä ampumaurheilun MM-kisojen pitää olla, Lindell sanoi hetki ennen avajaisten alkua. – Changwoniin oli hieno tulla hyvien suomalaisurheilijoiden kanssa. Kausi on ollut hieno, ja urheilijat ovat läpäisseet tiukan seulan. Nyt he vain tekevät sen, minkä he osaavat. Virallinen tavoitteemme on neljä mitalia, joista 1–2 on olympiamaapaikkoja. – Täällä näkee selkeästi sen, että nyt on ensimmäinen tosi kisa kyseessä. Kaikki parhaat ovat paikan päällä. Suomella on hyvät mahdollisuudet. LINDELL OLI OIKEASSA. Nyt oli tosi kyseessä, sillä Changwonissa jaettiin MM-mitalien lisäksi ensimmäisen olympiamaapaikat Tokioon 2020, ja kaikki urheilijat halusivat myös niitä. Kisoissa syntyi lukuisia maailmanennätyksiä, ja taso oli useissa lajeissa odotetun kova. Kaksi MM-mitalia – kultaa ja pronssia – voittanut liikkuvan maalin ampuja Tomi-Pekka Heikkilä sanoi kisojen jälkeen, että hänen alkukautensa oli ”hieman hankala”, eikä tulostaso ollut sitä, mitä hän halusi. – Kevään treenijaksolla homma alkoi kuitenkin toimia, ja ammuin kokonaisuutena parhaan kesäni ikinä. Varsinkin pienoiskiväärillä olin erittäin hyvässä kunnossa koko kesän ajan. Kokonaisuutena kausi oli siis haastava, mutta kuitenkin erittäin antoisa ja tuloksekas, hän kertasi. Changwonin MM-kilpailut olivatkin sitten unohtumaton kokemus: – Unelma MM-kullasta toteutui vihdoin parhaalla mahdollisella tavalla! Se viimeinen kisa kruunasi koko kauden ja urani. Heikkilä ampui kultalajissaan 388 pis8 Tomi-Pekka Heikkilä kävi onnittelemassa Annika Sihvosta tämän hyvän pienoiskiväärin makuun kisan Liikkuvan maalin joukkue onnittelee Heikki Lähdekorpea, kun tämä oli päässyt pronssimitaliuusintaan. Onnittelijoina Krister Holmberg (oranssi paita), valmentaja Ville Häyrinen ja Tomi-Pekka Heikkilä. URHEILUAMPUJA  4/2018 UA_4_2018.indd 8 17/09/18 08:24

unasi koko urani!" Vili Kopra. kuun kisan jälkeen. Matias Kiuru. tettä, joka oli hänen paras ”sekareiden” tuloksensa kahteen vuoteen ja jäi vain pisteen hänen ennätyksestään. Tämä oli siis hänen viimeinen maajoukkuekilpailunsa, josta hän jo aiemmin tänä puhui. ALEKSI LEPPÄ oli Changwonissa kisareissulla kolmen viikon ajan. Urakkaan mahtuivat kaikki kiväärilajit eli peräti seitsemän kilpailua, joista kaksi viimeistä tuotti parhaan mahdollisen tuloksen: kaksi kultamitalia! 300m vakiokiväärissä hän paukutti taululle 580 pistettä, jotka veivät hänet ylivoimaiseen maailmanmestaruuteen. – En kuvitellut pärjääväni näin hyvin. Yllätyin itsekin siitä, miten hyvin kilpailu meni. Tiedostin toki, että se meni hyvin, ja kun kilpailu päättyi, olin tyytyväinen tulokseeni. Mutta että noin paljon parempi kuin kin onnistui erinomaisesti, ja Leppä pääsi tuulettamaan jo toista maailmanmestaruuttaan. Hän teki tuloksen 1172, joka on hänen uusi ennätyksensä. Entinen ennätys koheni neljällä pisteellä. Leppä täytti vasta 24 vuotta syyskuun 2. päivänä. Satu Mäkelä-Nummela. muut, Leppä hämmästeli neljän pisteen voittomarginaaliaan. – On tämä vaan upea juttu, mieletön setti! Yksi MM-startti oli vielä jäljellä kahden päivän kuluttua, kisojen päätöspäivänä. Se- ANNIKA SIHVONEN (Savonlinnan Metsästys- ja Ampumaseura) ampui hänkin hyvin MM-areenalla. Hän kohensi ilmakiväärin ennätystään kahdella pisteellä lukemiin 624,7 ja taisteli makuun kilpailussa loppuun asti MM-mitalista. Pronssi jäi lopulta vain 1,3 pisteen päähän, ja maailmanmestajatkuu ruuden voittaneen Ison-Britannian Seonaid McIntoshin tulos 4/2018   URHEILUAMPUJA UA_4_2018.indd 9 9 17/09/18 08:24

oli 1,9 pistettä parempi kuin yhdeksänneksi sijoittuneen Sihvosen. Se on suomalaisen uran paras arvokisasijoitus. Sihvosen tulos oli 622,0, joka jäi vain pisteen hänen ennätyksestään. SEBASTIAN LÅNGSTRÖM (Kyrkslätt Skytteförening) sanoi MM-kisojen päätyttyä, että kausi on ollut ”tosi eteenpäinvievä”. – Oikeastaan puolet ajastani olen treenannut ja toisen puoliskon käyttänyt siihen, että on mahdollista kisata ja treenata. Kauden suurin saavutukseni oli tietenkin junioreiden maailmancupin hopea Sydneyssä, Seba sanoi. Långström teki MM-ilmakiväärissä kauden parhaan tuloksensa 624,0 ja sijoittui 12:nneksi. Hän oli neljänneksi paras eurooppalainen, sillä edellä oli kaksi venäläistä ja yksi italialainen. ”Piekkarin” asentokilpailussa Långström oli 15:s tuloksellaan 1150. – Tärkeintä oli se tunne ja tekeminen, joka minulla nyt kisoissa oli. Osaaminen on siellä. MM-kilpailut antoivat todella tärkeää kokemusta. Nyt alkaa lähiaikoina intti, joten täysillä eteenpäin! POIKIEN ILMAKIVÄÄRISSÄ ennätyksensä tehnyt ja ”piekkarin” makuun kilpailussa kymmenenneksi sijoittunut Matias Kiuru (Poliisien Ampumaseura) päätti viimeisen junioreiden arvokilpailunsa mallikkaasti: asentokilpailun peruskilpailun kahdeksas sija, mikä merkitsi pääsyä finaaliin. Finaalissa hän sijoittui lopulta seitsemänneksi. – Peruskilpailuni tulos (1153) oli keliin nähden tosi hyvä – ja kauden toiseksi parhaani. Tasoni ei juurikaan heilahdellut eikä yksikään asento notkahtanut, Kiuru kertasi peruskisaansa. Kisan jälkeen hänellä oli ”ihan hyvä fiilis”: – Tämä oli eka kansainvälisten arvokisojen finaalini. Se on nyt saatu alta pois, ja seuraavalla kerralla voin keskittyä voittamiseen. Olen MM-kisojen kokonaisuuteen tyytyväinen, hän hymyili. Helsingin Herttoniemenrannassa asuva nuorukainen aloittaa varusmiespalveluksensa Santahaminassa sijaitsevassa Urheilukoulussa lokakuun 15. päivänä. VILI KOPRA (Orimattilan Seudun Urheiluampujat) teki poikien trapin peruskilpailussa kauden parhaan tuloksensa 118 (24+22+24+23+25) ja pääsi finaaliuusintaan. Uusinnassa oli mukana viisi ampujaa ja finaalipaikkoja jaossa kolme. Harmittavasti Kopra ampui uusinnassa ensimmäisen ohi ja putosi kuuden parhaan finaalista. Hän sijoittui lopulta seitsemänneksi, mikä ei nuorukaista tyydyttänyt: – Viimeinen junnukisa, ja se päättyy tällä tavalla. Peruskisassa oli kyllä hyvä lopetus, mutta shoot off (uusinta) jäi lyhyeen. Siinä jännitys lähti ehkä vähän käsistä, mikä näkyi lopputuloksessa, viime vuonna poikien Euroopan mestaruuden voittanut Kopra sanoi. 10 ”Ei olisi olympialajien jälkeen välttämättä uskonut, jos joku olisi väittänyt, että voitan vielä kaksi MM-kultaa”, Aleksi Leppä – numero 1 – sanoi. SATAKUNNAN AMPUJIEN Heikki Lähdekorpi teki 50m liikkuvan maalin sekajuoksuissa tuloksen 391 (193+198), jolla hän pääsi uusimaan pronssimitalista saman tuloksen tehneen Ruotsin Jesper Nybergin kanssa. Niin vain kävi, että Ruotsi voitti tiukan maaottelun pistein 19-18. – Harmittaa, kuuluu neljänneksi jääneen Lähdekorven siistitty versio hänen alkuperäisestä kommentistaan. SUOMALAISET TRAP-AMPUJAT olivat menestyneet kauden aikana erinomaisesti. He saavuttivat kahdeksan maailmancupin finaalipaikkaa ja kaikkiaan neljä voittoa. Satu Mäkelä-Nummela (Orimattilan Seudun Urheiluampujat) otti kaksi voittoa naisten trapissa ja Marika Salmi (OSU) yhden. Lisäksi tuli parikilpailun voitto ja yksi pronssi, jonka saavutti Vesa Törnroos (Lahden Ampumaseura). Parikilpailun voiton ottivat Törnroos ja Mäkelä-Nummela. Changwonin ei kuitenkaan tullut MM-mitaleja eikä maapaikkoja Tokioon. Naisten trapissa paras suomalainen oli Mäkelä-Nummela, joka sijoittui 17:nneksi. – Olin tuolla kuin se vanha aavelaiva seilaamassa merellä eikä osu mihinkään satamaan, Mäkelä-Nummela kuvaili tuntojaan kilpailun jälkeen. Miesten trapissa Jukka Laakso (OSU) oli parhaana suomalaisena 49:s (116). Miesten skeetissä Oskari Kössi (Sibbo Skyttegille) jäi kahden kiekon päähän finaaliuusinnasta (120) ja sijoittui 26:nneksi. Eetu Kallioinen (Ala-Hämeen Ampujat) oli viimeisessä poikien skeetin junnukilpailussaan kymmenes. KUN OLYMPIALAJEISTA puhutaan, Mäkelä-Nummela tiivisti asian viiteen sanaan: – Ensi vuodelle jää paljon töitä, hän viittasi olympiamaapaikkoihin. URHEILUAMPUJA  4/2018 UA_4_2018.indd 10 17/09/18 08:24

Moskovan opein maailman­cupin voittoon "Tuntuu uskomattomalta", sanoo Marika Salmi. Teksti & kuva LASSI PALO S uomalaisnaisilla oli upea trap-päivä haulikkolajien maailmancupissa Yhdysvaltain Tucsonissa heinäkuun 16. päivänä: Marika Salmi otti uransa ensimmäisen maailmancupin voiton ja Noora Antikainen oli neljäs Hienon päivän kaikki yksityiskohdat eivät ole vieläkään oikein jäsentyneet Marika Salmen mielessä. Kuten eivät olleet heti tuoreeltaan kisan jälkeenkään. Orimattilan Seudun Urheiluampujia edustava Salmi ampui maailmancupin finaalissa voitosta Espanjan Fatima Galvezia vastaan uusinnassa, kun molemmat ampuivat tuloksen 41. Salmi vei uusinnan ja sai tuulettaa voittoa. Tätä ennen hänen paras sijoituksensa oli viides sija vuodelta 2012 Lontoon maailmancupista. – Ihan uskomattomalta tuntuu kaiken kaikkiaan! Pää on aivan tyhjä ja naurattaa vaan. Radat olivat haastavat, joka näkyi tulostasossakin, ja voitto tuntuu vielä makeammalta uusinnan kautta.  Uusinnassa olen yleensä aina ollut putoaja, joten siinä kohtaa en ajatellut oikeastaan mitään, Salmi, 30, sanoi heti kisan jäälkeen. Kari Kopran valmennettava oli peruskilpailussa kuudes tuloksella 105. Hän sanoi sen olleen ”rämpimistä ja vaikeaa”, eikä hän olisi ikinä uskonut, että ”tuollaisella tuloksella” on mukana finaalissa. – Oli varmasti historiallinen tapahtuma, kun kaksi suomalaisnaista oli samassa finaalissa, Salmi sanoi. Antikaiselle finaalipaikka trapissa oli maailmancupissa ensimmäinen. Kaksoistrapissa hänellä on yksi maailmancup-voitto vuodelta 2004. KUN VOITOSTA oli kulunut aikaa reilu kuukausi, Salmi sanoi, ettei pysty voittoaan vieläkään oikein käsittämään. – Se oli iso yllätys, mutta hieno juttu. Eivät kaikki maailmancupin voittoja noin vain napsi, hän naurahti. – Kun tulostasoa katsoo, oli yllätys, että ylipäätään pääsin finaaliin. Finaalissa alkoi uusi peli, ja kaikilla oli yhtäläiset mahdollisuudet menestyä. Ajattelin, että mitali sieltä voisi tulla, mutta se olikin suoraan kirkkaimman värinen! Lontoon maailmancupin viidennestä sijasta on kulunut jo jonkin aikaa, ja paljon on tapahtunut sen jälkeen. Viime vuonna Moskovassa järjestetyissä haulikkolajien Marika Salmi voitti heinäkuussa upeasti Tucsonin maailmancupin. MM-kilpailuissa Salmi pääsi finaaliin, mutta jäi – kuten Lontoossakin – viidenneksi. – Moskova oli hyvä koulu. Siellä selvisi, että finaaliin voi päästä, eikä siitä mene enää sekaisin. En pitänyt finaalipaikkaa nyt Tucsonissa minään. Se oli tärkein oppi, ettei paikka finaalissa ole vielä juhlafiiliksen aika. Salmi myöntää, että Moskovassa jännitys oli hallitsematonta. – Se pilasi suorituksen, mutta nyt Tucsonissa tiesin, mitä on edessä. En fiilistellyt, vaan katsoin tilanteen loppuun asti enkä ajatellut mitään ylimääräistä. MAAILMANCUPIN voitostaan huolimatta Salmella jäivät niin Itävallan EM-kilpailut kuin Etelä-Korean MM-kilpailutkin. Salmi on käsitellyt asian eikä se ole jäänyt vaivaamaan häntä: – EM- ja MM-valinnat piti vain hyväksyä, koska en ampunut riittävän hyvin tänä vuonna. Maailmancupin voitto oli loppukauden piristys. Kaudesta ei jäänyt siksi huono mieli. Sillain harmitti tietysti, että arvokisavalinnat oli jo tehty. – Totta kai MM-kilpailut olivat keväällä kirkkaana mielessäni. Mopsi (Veromaa) ja Satu (Mäkelä-Nummela) varmistivat arvokisapaikkansa jo maailmancupin suorituksillaan, ja Noora ampui hyvän kauden. Kova kilpailu kisapaikoista on tietysti hyvä asia. Meillä on neljä hyvää ampujaa, joista on vara valita. Heistä sitten parhaat lähtevät kisoihin. – Olen asian hyväksynyt ja käsitellyt, eikä se jäänyt pyörimään mieleeni. En vain pystynyt täyttämään valintakriteerejä, eikä jokainen kausi voi onnistua ihan putkeen. SALMEN JA KOPRAN KATSEET ovatkin jo siirtyneet ensi kauteen, jolloin on mielenkiintoisia tapahtumia, kuten Eurooppa-kisat ja Lahden maailmancup. Salmi odottaa uutta kautta mielenkiinnolla. Tarkkoja suunnitelmia ei kuitenkaan vielä tehty. Niiden aika alkaa olla pian käsillä. – Olisi hienoa päästä edustamaan Suomea Lahden maailmancupiin. Olisi kiva olla mukana, mutta en ota siitä paineita. Kulkisinko kisoihin kotoa? En ole sitä ajatellut. Matka ei ainakaan olisi pitkä, mutta sen näkee sitten, mitä tapahtuu. Ensi kautena Salmi etenee suurin piirtein samalla tavalla kuin tänäkin vuonna. Harjoitusten määrää pyritään toki lisäämään. Muutoksia ei ole tulossa myöskään teknisesti: – Asekin pysyy samana. Olen ampunut sillä nyt kahden vuoden ajan. Se on todettu hyväksi ja toimivaksi. SALMI ON TYÖSKENNELLYT toimistosihteerinä Lahdessa työterveysasema Wellamossa nyt kahden vuoden ajan. Työn ja urheilun yhdistäminen on onnistunut hyvin. Hän saanut vapaata, kun on sitä tarvinnut, eikä ongelmia ole ollut. – Työpaikallani ollaan tietoisia urheilustani, ja työkaverit seuraavat minua. Kun voitin maailmancupin, toimitusjohtaja toi minulle onnittelukukkaset. Meillä oli pienimuotoinen tilaisuus, joka lämmitti mieltäni. He ovat hyvin hengessä mukana. Salmi tekee normaalia toimistopäivää eli kello 8–16. Hän ole vielä vienyt työkavereitaan, joita on kaikkiaan kolmisekymmentä, kokeilemaan ammuntaa, mutta siitä on puhuttu. SALMI ON LEVOLLISIN MIELIN, koska paineet ja odotukset eivät johda mihinkään. – Etukäteen ei voi panikoida. Katsotaan rauhassa, mitä sieltä tulee vastaan. Yliyrittäminen ei johda mihinkään. Mennään leppoisalla asenteella! 4/2018   URHEILUAMPUJA UA_4_2018.indd 11 11 17/09/18 08:24

Mikael Kaislaranta kertoi practicalista puolustusministeri Jussi Niinistölle. Niinistön toivelistalla ampumaurheilukeskus Etelä-Suomeen Teksti & kuva LASSI PALO P uolustusministeri Jussi Niinistö (sin) toivoo, että Etelä-Suomeen saataisiin kansainväliset mitat täyttävä ampumaurheilukeskus. – Tiedän, että pääkaupunkiseudun ratatilanne on heikko ja että Ampumaharrastusfoorumi on tehnyt töitä sen kohentamiseksi. Ampumaurheilukeskukselle olisi tarvetta, koska alueella on paljon ammunnan harrastajia, Niinistö sanoi Helsingin Santahaminassa elokuun lopussa järjestetyssä tapahtumassa, jota Ampumaurheiluliitto isännöi puheenjohtaja Vesa Nissisen johdolla. Niinistö harrasti nuorena ampumaurheilua. Hän sai ensimmäisen aseensa 16-vuotiaana ja omisti lopulta kaksi pistoolia, mutta harrastus jäi, kun Viikin rata suljettiin. – Kävin Viikissä ampumassa viikoittain ihan harrastusmielessä. Minä en ollut kilpa-ampuja, Niinistö kertoi. Niinistö kokeili Santahaminassa vuosien tauon jälkeen, miltä ampuminen tuntuu ja maistuu. – Kun ammuin, huomasin nykäiseväni, enkä keskittynyt. Oli myös hieman vaikea 12 ampua, koska minulla on nykyään kaksiteholinssit. Nuorena oli helpompaa, hän hymyili pistooliammunnan jälkeen. Niinistö kokeili myös ilmakivääriä Juha Rutosen kilpa-aseella. – Vitoseen osuin, jesss, Niinistö huudahti ensimmäisen laukauksensa jälkeen. – Katsotaan, osunko nyt paremmin, hän sanoi valmistautuessaan toiseen laukaukseensa. Se ei ollut ihan yhtä hyvä kuin ensimmäinen. – Eii… Olen liian levoton tähän lajiin, ministeri naurahti. AMPUMAURHEILULIITON puheenjohtaja Vesa Nissinen kertoi tervehdyspuheessaan, että häntä hymyilytti jo tapahtumapäivän aamuna. Syynkin hän kertoi leveä hymy kasvoillaan: – Näin hieno päivä ja ammunnan parissa! Nissinen sanoi, että hän haluaa järjestää niin sanottuja vaikuttamispäiviä, koska Ampumaurheiluliitto haluaa antaa mahdollisuuden tutustua lajiin kokeilemalla ammuntaa ja tutustua sen aktiiveihin. – Ampumaurheilu on iso asia Suomessa. Kun kaikki lasketaan mukaan, harrastajia on noin 600 000. Heitä varten tarvitsemme ratoja – ympäristöystävällisiä ja elektronisilla taululaitteilla varustettuja, Nissinen linjasi. Myös Niinistö piti toimivaa rataverkostoa erittäin tarpeellisena. Puolustusministeri korosti sen ”isoa merkitystä” puolustusvoimille: – Ampumaurheilu ja puolustusvoimat kulkevat käsi kädessä – unohtamatta reserviläistoimintaa. NIINISTÖN MUKAAN suomalaiset suhtautuvat ampumaurheiluun hyvin. – Suhtautuminen on mielestäni terveellä pohjalla. Minkäänlaista leimaa ei ole tullut, vaan ampumaurheilu on säilynyt suomalaisten mielissä urheiluna. Hyvä niin, Niinistö totesi. Niinistö pitää ampumaurheilun mitalia mahdollisena Tokion olympialaisissa 2020. – Se on yksi Suomen mitalitoivolajeista. Ampumaurheilulla on maassamme pitkät ja menestyksekkäät perinteet, jotka toivottavasti jatkuvat edelleen – hirvittävän kovasta kansainvälisestä kilpailusta huolimatta. – Toivottavasti Tokiosta tulee siis mitali, joka on varmasti tavoitteena. URHEILUAMPUJA  4/2018 UA_4_2018.indd 12 17/09/18 08:24

Nivalasta asealan yrittäjäksi Yhdysvaltoihin Nivalalainen Jarmo Kumpula on toiminut vuosia asealalla Minnesotassa. TekstiLASSI PALO Kuvat LASSI PALO JA JARMO KUMPULAN KOTIARKOSTO J armo Kumpula, 44, oli elokuussa vuotuisella käynnillään Suomessa – ensin pääkaupunkiseudulla ja sitten vanhoilla kotikonnuillaan Nivalassa, missä hän oli pienestä pitäen koneiden ja aseiden kanssa tekemisissä. Vierailun ajankohdalle oli hyvä syy: hänen isänsä täytti juuri 80 vuotta. Koska uravalinta alkoi hahmottua jo varhain, Kumpula kävi Nivalassa peruskoulun jälkeen ammattikoulun koneistajalinjan. – Mekaaninen osaamiseni on peräisin maatilalta, missä korjasin kaikki, hän sanoo. KUMPULA MUUTTI vuonna 1997 Yhdysvaltoihin silloisen työnantajansa Megatyöstö Oy:n kanssa. Nokian menestyksen varjolla, hän kertoo. Uusi osoite oli Hutchinson, Minnesota. Hän osti sikäläisen Nordic Aluminium -nimisen yrityksen vuonna 2005. Nykyään se tunnetaan asealan tuotteita suunnittelevana ja valmistavana Nordic Componentsina, jonka pääomistaja Kumpula on. Nordic Componentsissa on viisitoista työntekijää, ja se myi viime vuonna tuotteitaan noin neljän miljoonan dollarin arvosta. – Kaikkialle Yhdysvaltoihin ja vientiin esimerkiksi Indonesiaan asti. Tänä vuonna tavoitteenamme on kasvattaa myyntiä Euroopassa. Alamme tuoda tuotteita paitsi Suomeen myös Puolaan ja Saksaan. Kumpulan yritys muutti kolme vuotta sitten uusiin ja parempiin tiloihin Waconiassa. – Kun tulin tänne, suunnittelin olevani täällä pitkään ja halusin pysyä täällä. Ensimmäinen vuosi oli hankala, koska minulla ei ollut mitään aiempia kontakteja Yhdysvaltoihin eikä sujuvaa kielitaitoa. Pakko oli alkaa puhua, jos meinasi syödä! NYT ELÄMÄ soljuu eteenpäin amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Yrittäjänä toimiminen on Kumpulan mukaan tiukkaa, koska asealalla toimijoita on paljon ja kilpailu kovaa. – Laadulla kuitenkin pärjää, ja siitä meidät tunnetaan, Kumpula hymyilee helsinkiläisen hotellin aulassa. – Kasvuvaraakin on. Yhdysvaltain poliittisten tilanteiden vuoksi liikevaihdot vaihtelevat. Juuri nyt on vaisua, mutta demokraattien ollessa vallassa myynti on pa- Jarmo Kumpula on aktiivinen 3-Gun -harrastaja. Jarmo Kumpula Suomessa elokuussa. Tehdas sijaitsee Minnesotan Waconiassa. rasta. Myynti kasvaa, jos on pelkoa aseiden kieltämisestä, hän perustelee. – Juuri nyt, kun republikaanit ovat vallassa, tätä pelkoa ei ole. Kilpailuissa on usein palkintopöytä – prize table – josta kilpailijat voivat ottaa tuotteita sijoituksensa mukaan. Tuotteita voi olla pöydällä noin 100 000 dollarin arvosta. – Suomalaisittain puhutaan siis varsin isoista summista, Kumpula sanoo rauhalliseen tyyliinsä. – Jonkinlaisia kisoja löytyy joka viikko. Iso juttu 3-Gun siis täällä on. Minulla on tunnin ajomatkan päässä viisi rataa, joissa voin käydä ampumassa. Kumpula ei harrastanut ampumaurheilua juurikaan ennen muuttoaan Yhdysvaltoihin. KUMPULALLA on amerikkalainen vaimo ja kaksi tytärtä, jotka ovat 16- ja 12-vuotiaita. Tyttäret osaavat jonkin verran suomea. – Aikani kuluu paljon töitä tehdessä. Teen noin kymmenen tunnin työpäiviä, ja käytän yhden päivän viikossa tuotesuunnitteluun, koska nautin aseiden visuaalisuudesta. Se on tärkeä osa kokonaisuutta, ja minulle aseet ovat kuin taidetta. – Kun minulla on vapaa-aikaa, vietän sen perheeni ja ampumaharrastukseni parissa. Pidän Tri Gun -ammunnasta. Osallistuin ensimmäisen kerran kisoihin vuonna 2004. WACONIASSA on kymmenentuhatta asukasta, ja se sijaitsee Minneapoliksen esikaupunkialueella. Keskustaan on tunnin ajomatka, ja lentokentälle pääsee 40 minuutissa. Yhteydet ovat siis hyvät, ja se on tärkeää myös Kumpulan ampumaharrastuksen takia. Hän käy usein ampumassa Arizonassa ja Uudessa-Meksikossa. Kumpulan yrityksellä on oma 3-Gun -kilpailunsakin, joka pidetään yleensä kesäkuun lopussa. KUMPULA haluaa lopuksi kumota varsin yleisen käsityksen amerikkalaisista: – Ei tämä mikään asehullu maa ole. Ei tilanne sellainen ole, vaan aseiden omistajat ovat suurimmalta osin ihan normaalia porukkaa, kuten Suomessakin, hän sanoo. – Jokaiselle aseenostajalle tehdään myös background check eli sekään ei ole niin vapaata kuin Suomessa luullaan sen olevan. Jos haluat ostaa pistoolin, siihen vaaditaan poliisin lupa. Osavaltiosta riippuen odotusajat toki vaihtelevat. On myös muistettava se, että Yhdysvallat on 300 miljoonan asukkaan iso maa, jossa sattuu ja tapahtuu. 4/2018   URHEILUAMPUJA UA_4_2018.indd 13 13 17/09/18 08:24

Tatu Vartiainen on ampunut vuoden sisään kolme SE-tulosta ja haluaa kehittyä jatkossa yhä paremmaksi trap-ampujaksi. Tatu Vartiainen hivuttautuu kohti trapin kansallista kärkeä ”Faija löi vedon, että jos ammun täydet jossain lajissa, hän ostaa Perazzin” Teksti HEIDI LEHIKOINEN Kuva JUHA YLILUOMA N urmijärveläinen Tatu Vartiainen on perheensä tuella kulkenut pitkän matkan siitä, kun hän ampui isänsä kanssa skeetiä rihlakolla. Nyt 21-vuotiaalla Tatu Vartiaisella on nimissään kaksi 20-vuotiaiden SE-tulosta sekä tuore miesten 1-trapin Suomen ennätys. Ennen kaikkea hänellä on halu kehittyä trap-ampujana vuosi vuodelta. Molemmat SE-tuloksensa Vartiainen ampui viime vuonna. Ensin tuli SE-tulos automaattitrapissa (88) ja sittemmin kansallisessa trapissa (95). Tällä kaudella hän ampui vastikään 1-trapissa miesten SE:n (98) ja on hivuttautunut olympiatrapissa miesten kansallisen kärjen tuntumaan. – Viime vuosi oli 20:ssä aika helppo, kun ei ollut juuri vastustajia, ei pystynyt hirveästi vertaamaan, Vartiainen sanoo. TÄLLE KAUDELLE hän sai potkua tammi14 kuussa Malagasta, jossa vajaan parin viikon leiri loi hyvän pohjan. – Pekka Maunula oli valmentamassa omaa porukkaansa ja antoi siinä sivussa vähän esimerkkejä mitä kannattaa parantaa ja muuttaa. Niillä opeilla on nyt koitettu mennä, ampujana pitkälti itseoppinut Vartiainen sanoo. Vartiaisille ampumaurheilu on ollut perheasia. Kun Tatu Vartainen kävi isänsä kanssa rihlakolla ampumassa skeetiä, oli hieman sen jälkeen äitikin hommassa mukana. Äiti hankki haulikon, jolla koko perhe harrasti ampumaurheilua. Ensimmäisen oman aseensa Vartiainen sai vuonna 2012. – Se oli sekä metsästykseen että radalle. Sitten vaihdettiin ratahaulikkoon. Faija löi vedon, että jos ammun täydet jossain lajissa, hän ostaa Perazzin. Muutaman vuoden paukuttelin eri lajeja, kunnes metsästystrapissa ammuin täydet. Soittelin iskälle, että nyt olisi Perazzin paikka, Vartiainen muistelee hymyillen. SE OLI VUOSI 2016. Tuolloin hän ampui pelkästään 1-trapia, kunnes viime vuonna alkoi olympiatrap kiinnostaa. Armeija vaikutti kuitenkin harjoitteluun. – Puoleen vuoteen en ehtinyt juurikaan harjoitella, kävin vain kilpailuja ampumassa. Kun palveluspaikka vaihtui Rissalaan, pää- sin Raasion ampumaradalla vapaalla olympiatrapia harjoittelemaan, hän kertoo. AMPUMAURHEILUN lisäksi Vartiainen on urheilun saralla ”kokeillut vähän kaikenlaista”, yksi mieluisista harrastuksista tänäkin kesänä oli tennis. Sähköasentajana Helsingissä toimivan Vartiaisen tavoitteet ovat selvät ja realistiset. Trapin harjoittelu on tuonut toivottua tuloskehitystä, ja sitä olisi tarkoitus jatkaa. – Tulokset ovat menneet parempaan suuntaan. Yleensä miehet ampuvat 117–118. Siihen on vielä vuosi tai kaksi matkaa, mutta onhan tässä aikaa. Ensi vuonna tavoitteena on nousta ainakin top vitoseen. Jos nyt saisin jonkun valmentajan, yhden ohjeistajan, Vartiainen sanoo. VAUHTIA ENSI KAUTEEN hän hakee jälleen Malagasta, jossa tällä kertaa on tammikuussa aikomus harjoitella reilut kaksi viikkoa. Urheilu yhdistyy tällä hetkellä töihin aika mukavasti. – Tosi aikaisin aamulla aloitan ja pääsen ennen ruuhkia pois ja aika lailla suoraan radalle. Ainoa ongelma ovat ammattitaudit, kun työ ottaa käsiin. Olkapää meni kesällä, mutta se alkaa olla melko kuosissa, Vartiainen sanoo ja toivoo monen muun tavoin löytävänsä yhteistyökumppaneita harrastuksensa kulujen kattamiseen. URHEILUAMPUJA  4/2018 UA_4_2018.indd 14 17/09/18 08:24

Kasa-ampujille 11 mitalia EM-kisoista Lohtajalta Teksti MATTI ERKKILÄ Kuvat JOHANNES KARHULA K asa-ampujien tämäkin kilpailukausi oli saavutuksiltaan erinomainen. Lohtajalla hienosti järjestetyt EM-kilpailut olivat keskisytytteisten lajien suurta juhlaa. Pieni varjo menestyvällä lajilla on: harrastajien määrää ei saada nousuun ja nuorten osuus on vähäinen. Lajijaoston puheenjohtaja Tomi Korpi tietää menestykseen monta ”syytä”. – Meiltä löytyy tietotaitoa ja väsymätöntä halua parantaa kalustoamme ja ampumataitoamme. Yksityiskohdat hiotaan huolella. Fakta on se, että jo kotimaassa vastus on kova.  Pääseehän täällä mittelemään taitojaan moninkertaisia arvokisamitalisteja vastaan. Tietoja jaetaan, ja suurena etunamme ovat myös kotimaiset Lapuan latauskomponentit sekä patruunat.  Ne ovat laadultaan ehdotonta huippua maailmassa. SUOMI PYSTYY tasaväkiseen kilpailuun kärkimaita, kuten Australiaa, Etelä-Afrikkaa, Italiaa, Ranskaa ja jopa lajin mahtimaata Yhdysvaltoja vastaan. Kasa-ampujan on oltava moniosaaja. Hänen tulee muokata jokainen patruuna aseeseensa sopivaksi. Osumien erot ovat tauluissa vain millimetrin osia. Siksi ampujan on hallittava myös muuttuvien sääolojen vaikutus ja se, että kilpailut kestävät koko päivän. NELIPÄIVÄISET kasa-ammunnan EM-kil- pailut pidettiin Lohtajalla elokuun alussa. Suomalaiset kasa-ampujat menestyivät EM-kilpailuissa hienosti. Järjestelyt sujuivat mainiosti, ja ampujamme palkitsivat ne upealla yhdentoista mitalin menestyksellään. Ahvenanmaanlainen Rune Fagerström oli varsinainen mitalien kerääjä. Hän voitti kaksi lajia (HV 100m 5x5 ls sekä HV100 + HV 200), Jari Laulumaa yhden. Hopeaan osuivat Fagerström, Janne Juntunen, Risto Murisoja ja joukkue (Fagerström, Marko Kallio, Jari Laulumaa ja Mauri Mukari). Pronssimitalin arvoisesti liipaisivat Fagerström, Jussi Kahelin, Jari Laulumaa ja Marko Tanskanen. VAIKKA MENESTYSMITTARI on vahvasti plussalla, puheenjohtaja Korpi kaipaa valmennusta ja nykyistä useampia kilpailujen järjestäjiä. Komponenttien tuonti Yhdysvalloista takkuaa ja on suhteellisen kallista sekä hankalaa monimutkaisten vientimääräysten myötä. Suomen parhaat radat ovat Lohtajalla, Haapajärvellä, Karttulassa Keiteleellä  ja Nurmeksessa. Pohjanmaa on lajin kotimainen kehto, mutta ampujia löytyy laajalta alueelta Suomessa. – Kasa-ampumakouluissa  käy muidenkin lajien ampujia. He saavat jälleenlataamiseen ja käynnin parantamiseen uusia niksejä. Huippuampujista ja osaajista kerätty pienoiskiväärin kehitysryhmä tekee koko ajan työtä tulevaisuuden menestymisen eteen. Toivottavasti tätäkin voimavaraa hyödynnetään, Korpi toivoo. Rune Fagerströmin parhaat muistot Lohtajalta L ohtajan ampumaradalta ahvenanmaalaisella Rune Fagerstömillä ovat rakkaimmat urheilumuistot. Tämän vuoden heinäkuuhun saakka mieluisin oli hänen saamansa vuoden 1993 järjestetyn MM-kilpailun pronssimitali. Nyt se on elokuussa järjestetty EM-kilpailu. – Kaksi EM-voittoa kotimaan kisoissa menee mielessäni MM-pronssin edelle. Lajissa kiehtoo minua sen monipuolisuus. Kilpailua edeltävät aseen ja patruunan saaminen yhteistyökykyisiksi ja ampumakelin mahdollisten muutosten huomioiminen koko päivän kestävässä kilpailussa. On tämä hieno laji! Pidän myös siitä, että kaikki kilpailevat yhdessä sarjassa. Ei eroteta osallistujia sukupuolen tai iän mukaan. ENSI VUONNA MM-KILPAILUT järjestetään Kanadan Calgaryssä. Jos liitolta tulisi lajeista, mutta siirtyi kasa-ampujaksi 1988. Se on vienyt äskettäin eläkkeelle siirtyneen miehen mukanaan, eikä muihin lajeihin ole ollut kaipuuta. Tulos on jo nyt mainio: yksi MM-pronssi, neljä EM-kultaa, neljä EM-hopeaa ja viisi EM-pronssia. Rune Fagerström oli varsinainen mitalien kerääjä. Hän voitti kaksi lajia. kutsu lähteä, Fagerström tuntee hieman mielenkiintoa kalliille kisamatkalle. Liiton matka-avustus kattanee vain osan kuluista. Hän aloitti ampumaharrastuksen hirvi- AHVENANMAALLA on ja on ollut monia menestyneitä kilpa-ampujia. Fagerström nimeää vain Sune Abrahamssonin, kahteen MM-voittoon yltäneen tekijän. ”Ei muita nimiä, niin kukaan ei ole unohtunut!” – Minä haluan kiittää Lohtajan Metsästysseuraa hienosti järjestetyistä EM-kilpailusta ja Ampumaurheiluliittoa siitä, kun se tiedottaa meidänkin lajistamme – tosin voisi vieläkin useammin. Ehkä mekin voisimme olla aktiivisempia. 4/2018   URHEILUAMPUJA UA_4_2018.indd 15 15 17/09/18 08:24

Practical-jaoston puheenjohtaja Mikael Ekberg mitalijahdissa IPSC-haulikon SM-kilpailuissa syyskuun alussa Loimaalla. Ekberg on harrastanut ammuntaa koko ikänsä ja practicalia viidentoista vuoden ajan. Lajissa jaoston puheenjohtajaa viehättävät monipuolisuus ja mahdollisuus kehittyä jatkuvasti. ”Practicalin valmennukseen pitäisi saada resursseja” Teksti MIKA VUOLLE Kuva WALTER KITZINGER A mpumaurheiluliiton practical-jaoston puheenjohtaja Mikael Ekberg on saanut ilolla seurata tämän vuosikymmenen ajan suomalaisten vahvaa menestystä practicalissa. Pitkillä aseilla, haulikolla ja kiväärillä, mitalisuoni on pysynyt runsaana ja ehtymättömänä. Pitkillä aseilla Suomi on practicalissa kiistatta maailman paras maa ja kiväärin maailmanmestari Teemu Rintalan valinta vuoden ampumaurheilijaksi niin Ampumaurheiluliiton kuin urheilutoimittajienkin toimesta toi lajille laajempaa näkyvyyttä. Pistoolipuolellakin tilanne on hyvä. Simo Partasen nuorten maailmanmestaruus open-pistoolissa vuonna 2014 osoitti, että mahdollisuuksia huipulle meikäläisillä on. Regional director on myös seurannut mielenkiinnolla Tero Heinosen tietä kohti maailman huippua production-luokassa. MENESTYKSEN avaimena Ekberg pitää ampujien kovaa tahtoa. Suomalaishuipuilta on löytynyt halua ottaa selvää mitä pitää tehdä, ja he ovat tehneet tinkimättömästi työtä sen mukaisesti. Tärkeää on myös, että monet huippuampujat harjoittelevat yhdessä. Menestyksestä huolimatta parantamisenkin varaa löytyy. – Kärkiampujamme ovat maailman huip16 pua, mutta ryhmä ei kuitenkaan ole hirveän suuri ja ampujat muuallakin tekevät kaikkensa tullakseen paremmiksi. Valmennukseen pitäisi pystyä satsaamaan enemmän, että saataisiin uusia kykyjä pinnalle, Ekberg sanoo. Osaamista Suomesta löytyisi riittävästi ja IPSC-jaostolla on vireillä hankkeita valmennuksen kehittämiseksi. Ongelma on vanha tuttu: raha. – Ihmisillä on omat menonsa ja omat työnsä. On vaikea saada väkeä sitoutumaan pitkäjänteiseen ja vaativaan työhön, jos siitä ei pysty maksamaan minkäänlaista korvausta, edes kulukorvauksia. EKBERG MUISTUTTAA, että ammunta on oikeasti aika halpa laji moneen muuhun harrastukseen verrattuna. Jäsenmaksut ovat kymppejä, samoin ratamaksut. Lajissa liikkuvat pienet rahat, joten seuroilla on valitettavan vähän taloudellista liikkumavaraa. Sama pätee practical-jaostoon. IPSC:n harrastajamäärät ovat tasaisessa kasvussa. Noin kolmasosa SAL:n kilpailijalisenssin haltijoista ampuu practicalia. Ruutiaseiden puolella on kuitenkin pulaa junioreista, sillä nuorten on hankala tulla lajiin mukaan. Tiukat aselait aiheuttavat ongelman, samoin harjoittelun järjestäminen ja treenimatkojen hoitaminen, mikä vaatii vanhemmilta paljon panostamista ja sitoutumista. NUORTEN AKTIVOIMISEKSI Ekberg toi- voo, että pienoiskiväärillä ammuttava minirifle ja muovikuulapistooleilla ammuttava action air nostaisivat suosiotaan. Molempia hän pitää erinomaisina aloituslajeina, joilla pääsee sisään practicaliin edullisesti. Action airin parhaana puolena hän pitää sitä, että lajin kalusto ei edellytä lupia eikä varsinaisia ampumaratoja. – Minirifle sopisi hyvin kaikille, ja siinä kilpailuja olisi kohtuullisen helppo järjestää, mutta se ei ole vielä oikein saanut tuulta alleen. Suomessa sitä on myös ajateltu vähän toisin kuin maailmalla. Meillä se on ollut kalustonkin puolesta oikeastaan ison kiväärin harjoittelua, kun muualla se on kehittynyt selkeästi omaksi lajikseen. OMAN ONGELMANSA practicalillekin aiheuttaa huono ampumaratatilanne, joka tekee harrastamisesta vaikeaa varsinkin Etelä-Suomessa. – Olisi helppoa kasvattaa lajia ja saada lisää harrastajia, jos olisi paikkoja missä harrastaa. Oulu nyt sentään on saamassa kunnon radat. MIKAEL EKBERGIN mielestä pistoolissa on vuosittain riittävästi kilpailuja, mutta haulikko- ja kiväärikisoja saisi olla enemmän. Hän toivookin, että ampumaseurat ottaisivat enemmän yhteisvastuullista asennetta lajin kehittämiseksi ja olisivat valmiita järjestämään kilpailuja vaikka niistä ei olisikaan luvassa suuria tuloja. URHEILUAMPUJA  4/2018 UA_4_2018.indd 16 17/09/18 08:24

OCHP-supistajat Kiinteät supistajat Steelium PRO PRO Steelium PLUS PLUS Steelium Hiilikuitukisko 10 x1 0 10 x1 0 Matta piipun viimeistely Säädettävä poskipakka m m m m +2 ,6 Leveämpi lukkokehys +1 ,3 +1 ,3 m m Black Edition lukkokehys Hiilikuituinen laukaisukoneiston runko Irroitettava laukaisukoneisto Säädettävä liipaisin Polymeeripinnoitettu avaussalpa V al m iu s Saatavana säätöperällä Säädettävä tukki Microcore-perälevy Saatavilla myös tehdasmittaperä malleihin 692 ja DT11. Sako Oy | PL 149, 11101 Riihimäki | Puh. 010 830 5200 | www.sakosuomi.f i 4/2018   URHEILUAMPUJA UA_4_2018.indd 17 17 17/09/18 08:24

URHEILIJA ARJESSA Urheiluampuja, valmentaja ja opiskelija Klaus Tupi on paitsi pistooliampuja nykyään myös valmentaja. Hänellä on yksi valmennettava: Klaus Tupi. eikä muuta. Aikaa seuraan itse. Ei se sen ihmeellisempää ole, Tupi kertoo. Viime vuonna hän saavutti kuurojen olympialaisissa hienosti pronssia. Kun tulkilta kysyy, kuinka monessa ampumaurheilukilpailussa hän on ollut mukana, hän nauraa: – Monissa! En ole edes laskenut. Teksti & kuvat LASSI PALO KILPAILUMATKOJA TULEE lisää tulevaisuudessakin, sillä Tupi on asettanut itselleen tavoitteita sekä ensi vuodelle että pidemmälle tulevaisuuteen. Tupin peruskuntokausi alkoi kesän SM-kilpailujen jälkeen, eikä hän ollut ampunut haastattelua tehtäessä muutamaan viikkoon yhtään laukausta, vaan oli tehnyt lihaskuntotreenejä ja kohentanut peruskuntoaan muun muassa pyöräilemällä. – Kaikkea muuta kuin ammuntaa siis, Tupi sanoi. – Ensi kauden tavoitteenani on ampua näyttörajat rikki ja tehdä parhaani. Päätavoitteeni on voittaa SM-kulta kaikissa lajeissa, joissa ammun. Haluan päästä ilma-aseiden EM-kilpailuihin Osijekiin ja Italiaan kesän EM-kisoihin. Niihin pääseminen vaatii töitä. Isot pojat sanovat, että treenaamalla pääsee mestariksi, Tupi nauroi. Tupin pitkän tähtäimen tavoitteena ovat MM-kilpailut. – Periaatteessa missä tahansa lajissa, mutta iso- ja vakiopistoolissa minulla on ehkä parhaat mahdollisuudet. Tokion olympialaiset eivät ole realistinen tavoite, mutta seuraaviin (2024) voisi olla mahdollisuus päästä. En osaa ennustaa sitä, onko Tokiossa suomalaista pistooliampujaa mukana. Minulla ei ole siihen kantaa. Toki toivon, että olisi. Kaikki on mahdollista. Vakiopistoolissa Tupi on ampunut 562 pistettä. Tulos syntyi tänä vuonna Tšekissä. Isopistooliennätys 573 on myös tältä vuodelta. – Ennätykseni ovat nousseet, joten siinä suhteessa ne ovat ookoo. Ilma- ja vapaapistoolin kanssa on enemmän tekemistä. Tavoitteenani on nostaa ennätyksiäni viisi pistettä joka lajissa. P istooliampuja Klaus Tupi, 24, saapui kotikaupungissaan sijaitsevalle Turun Kupittaan ampumaradalle kesätyöpaikastaan pyörällä. Työpaikka sijaitsi Runosmäessä, noin viidentoista minuutin ajomatkan päässä. Tupi oli kesätöissä Sandvikissa varaosakokoonpanijana, ja töiden jälkeen oli alkuilta aikaa Urheiluampujalehdelle. – Olen kesätöissä vielä ensi viikon ajan, ja sitten palaan koulunpenkille. Minulla alkaa viimeinen vuosi Turun AMK:ssa, missä olen opiskellut konetekniikkaa nyt kolmen vuoden ajan, hän kertoi elokuun puolivälissä. Tupi valmistuu insinööriksi ja toivoo saavansa alan töitä. – Olen avoin kaikelle ja avoimin mielin. Insinööriksi siksi, koska lapsuuteni meni koneiden kanssa. Joten miksi ei, hän hymyili. TUPI MUUTTI Harjavallasta Turkuun opiskelujensa takia kolme vuotta sitten ja alkoi samaan aikaan harjoitella ampumaurheilua ”kunnolla”. Hänen ampumaharrastuksensa alkoi vajaat kymmenen vuotta sitten. – Kunnolla treenaaminen tarkoittaa sitä, että aloin harjoitella useammin kuin kerran viikossa. En oikein edes muista, miten harrastus alkoi, mutta ampuminen tuntui heti kivalta. Kiinnostuin siitä itse, kokeilin ja se vei mukanaan. – Ampumaharrastus on ehkä kuitenkin verissä, koska isäni, serkkuni ja setäni sekä molemmat isoisäni ovat ammuntaa harrastaneet. Aseet ovat siis olleet minulle tuttuja jo entuudestaan. HAASTATTELU TEHDÄÄN viittomakielen tulkin avustuksella, koska Tupi on kuuro. Tulkki seuraa häntä myös kisamatkoille. – Yhteistyömme on toiminut hyvin. Kilpailutilanteessa tulkki tulkkaa komennot 18 TUPI VALMENTAA nykyään itse itseään. Timo McKeown toimi hänen valmentajanaan vuoden 2018 kesään asti, mutta ny- Klaus Tupi ajaa polkupyörällä ympäri vuoden ja talvisin "Päätavoitteeni on voittaa SM-kulta kaikissa lajeissa, joissa ammun. Haluan päästä ilma-aseiden EM-kilpailuihin Osijekiin ja Italiaan kesän EM-kisoihin." Klaus Tupi kyään hän on Tupin neuvonantaja. – Hän valmensi minua hyvin, ja sain häneltä hyviä ”työkaluja”, joita käytän nyt perustana ja pohjana. Olen tehnyt niihin nyt muutoksia, ja tarkoituksenani on jatkaa näin pidempäänkin. Teen harjoitusohjelmani itse, ja ihan hyvin on mennyt. Tämän vuoden paras saavutukseni oli vakiopistoolin ennätykseni. – Maajoukkuetoiminnassa minulle tulee nyt vuosi täyteen. Olen tykännyt siitä, ja olen kehittynyt urheiluampujana. Siinä on ollut parasta patruunatuki – olenhan minä opiskelija! URHEILUAMPUJA  4/2018 UA_4_2018.indd 18 17/09/18 08:24

Mikä iso- ja vakiopistoolissa sinua kiehtoo? – En tiedä, niitä tekee vain mieli ampua. Jokaisessa lajissa on omat haasteensa, mutta iso- ja vakiopistoolin haasteet kiinnostavat minua eniten. Minun on saatava tekemisen tasoa paremmaksi. Entä sitten ruudintuoksu, josta esimerkiksi Teemu Lahti on puhunut? – Ruuti tuoksuu aina hyvältä, mutta pitää huomioida myös ilmapistoolia, sillä se tukee myös muita lajeja. n ja talvisin ilman nastarenkaita. Kuvassa hän on kotiratansa Kupittaan edessä. KUN VALMENTAJA Klaus Tupilta kysyy mitkä ovat urheilija Klaus Tupin tärkeimmät kehityskohteet, vastaus kuuluu: – Fyysisen kunnon kohentaminen ja laatutason nostaminen. Tupi on ampunut tammikuusta lähtien noin 8000 laukausta. Lapalihaksen tulehdus on tosin vaikuttanut määriin, sillä Tupi pääsi kunnolla vauhtiin vasta, kun ruutikausi alkoi. – Treenasin liikaa, ja siksi lapalihakseni tulehtui. Nyt osaan ottaa rauhallisemmin ja kuunnella kehoani entistä paremmin. Edellisellä kaudella ammuin yli 15 000 laukausta. Nyt yritän keskittyä laatuun, määrillä ei ole niin suurta merkitystä. Entä yksin asuvan Tupin ruokailu ja ravinto? Opiskelijaruoka riittää hänelle hyvin: – Minun ei kannata tehdä ruokaa juurikaan itse, koska opiskelijaruoka maksaa minulle 2,60 euroa. Voin syödä sitä kaksi kertaa päivässä. Se on halpaa, ja se menee hyvin alas. Teen itse ruokaa viikonloppuisin. Sekin menee hyvin alas – eikä tule ylös, Tupi naurahtaa. – Perheeni asuu Satakunnassa, joten en käy äitini jääkaapilla kovinkaan usein. TUPIN SYKSYN määräävä asia on tiedossa: hän alkaa tehdä opinnäytetyötään. Tarkemmat aikataulut sen sijaan eivät ole vielä tiedossa. – Joitakin kursseja vielä on, mutta opinnäytetyöni aihetta en ole päättänyt. Niitä on varmasti, ja joku mieluinen sieltä löytyy. Entä sitten urasi tähänastinen paras saavutus? – Sitä ei ole vielä tullut. Sitä jäämme vielä odottamaan. Klaus Tupi ilma-aseiden SM-kisojen ilmapistoolin finaaliesittelyssä. 4/2018   URHEILUAMPUJA UA_4_2018.indd 19 19 17/09/18 08:24

NOIN 20 KYSYMYSTÄ PIRJO PELTOLA: ”Urheilijoiden onnistumiset säväyttävät aina!” Teksti & kuvat LASSI PALO "V aikka olen ollut ampumaurheilun parissa koko ikäni, urheilijoiden kehittyminen ja onnistumiset säväyttävät aina. Niihin ei totu eikä leipäänny.” Näin sanoo entinen huippuampuja, nykyinen Ampumaurheiluliiton kiväärilajien päävalmentaja Pirjo Peltola. Peltola, 57, on kotoisin Karstulasta, mistä hän muutti parikymppisenä Joensuuhun opiskelemaan paikalliseen kauppaopistoon. Hän on asunut nyt vajaan kahden vuoden ajan Naantalissa ja toiminut Turun urheiluakatemiassa kiväärivalmentajana. – Asuin Joensuussa melkein kolmenkymmnta vuotta. Valmistuin kauppaopistosta markkinointimerkonomiksi, mutten ole tehnyt sen alan töitä koskaan. Olen työskennellyt Joensuun liikuntatoimessa, poliisin lupakansliassa ja perhepäivähoidon toimistossa. – Kiinnostuin valmentamisesta, kun aloin vetää Joensuun Ampujien ampumaurheilukoulua. Minua pyydettiin mukaan nuorten kisoihin Saksan Suhliin vuonna 1999, jonka jälkeen aloitin ammattivalmentajatutkinnon suorittamisen. Sitä ennen olin käynyt SAL:n valmentajakoulutukset. En kuitenkaan koskaan kuvitellut, että valmentamisesta lohkeaisi minulle ammatti! NÄIN KUITENKIN tapahtui, ja Peltola toimii Turun akatemian ohella Ampumaurheiluliiton kiväärilajien päävalmentajana. Hän on entinen huippuampuja, jonka parhaisiin saavutuksiin kuuluvat Soulin olympialaisten ilmakiväärin viides sija ja vuoden 1986 MM-joukkuekulta. Peltola voitti uransa aikana kaksitoista henkilökohtaista SM-kultamitalia. Merkittävä saavutus sekin, että Peltola saavutti SM-mitaleja peräti neljällä vuosikymmenellä – ensimmäisen vuonna 1979 ja viimeisen 2000. 1 Millainen ampumaurheiluvuosi on ollut tähän mennessä? Se on ollut hyvä! Menestys on ollut haulikkolajeissa parasta, mutta kiväärissäkin on ollut noususuhdanne. Tytöt saivat ilmakiväärissä EM-joukkuehopeaa, Cristian Friman oli neljäs ja Juho Kurki oli maailmancupissa toinen. 2 Mikä on ollut tämän vuoden kohokohta ja miksi? Mitalisijat ovat aina kohokohtia. On kiva seurata, kun kuka tahansa nostaa tulostasoaan. Turun akatemiaurheilijat ovat edistyneet myös opiskeluissaan, esimerkkeinä mainittakoon Joni Stenströmin kandintyöt ja Annika Sihvosen opiskelupaikka Helsingin oikeustieteellisessä. 3 Kuinka pitkällä katseesi ja suunnitelmasi jo ovat, kun puhutaan ensi syksystä ja ensi vuodesta? Kalenteria on päivitetty ja mietitty, ja se alkaa olla täynnä. Ensi vuosi on suunniteltava tarkasti hajallaan olevien maailmancupien, EM-kisojen ja Euroopan kisojen takia. Alamme olla jo tiellä Tokioon. 4 Mitkä ovat ensi vuoden päätavoitteet? Joukkueen valmistaminen edellä mainittuihin kisoihin ja päivittäisen harjoitustoiminnan kehittäminen edelleen. 20 Pirjo Peltola Changwonin MM-kilpailuissa syyskuussa. Kuvassa myös Juho Kurki (oranssi paita), Aleksi Leppä ja Mikko Mattila. 5 Olen kuullut sanottavan, että olet valmentajana avoin ja keskusteleva, mutta voisit olla tiukempikin. Kommenttisi? Ehkä voisinkin olla, koska joskus saatan olla turhan ymmärtäväinen, mutta joskus pelkään olevani liian tiukka. Riippuu varmasti myös siitä, keneltä kysytään. Jonkun mielestä voin olla ”justiina ja pirttihirmu”. Lopputuloksen pitäisi olla se kultainen keskitie. 6 Kuulemma sanot urheilijan ”mokan” jälkeen ”piekseväsi tämän”. Sitä ei kuitenkaan – onneksi! – ole koskaan tapahtunut. Minua pyydettiin kysymään, onko kyseessä siis ”tyhjä uhkailu”? Joo-o (naurua). Joni (Stenström) on varmasti tämän kysymyksen takana? Kyllä se varmasti on tyhjä uhkailu. Urheilijat tietävät, etten sitä koskaan toteuta! 7 8 Millainen urheiluampuja itse olit? On vaikea sanoa ja arvioida itseään, mutta ainakin olin määrätietoinen. Miten ja kuinka paljon seuraat kotimaista ja kansainvälistä ampumaurheilua? Seuraan paljon, ja niin minun pitääkin tehdä, koska valmentajan pitää olla koko ajan niin sanotusti askeleen edellä – lajissa kuin lajissa. En kuulu niiden valmentajien joukkoon, jotka sanovat, että tehkää niin kuin minä aikoinaan tein. Ei, nyt elämme niin erilaista aikaa. 9 Millaista ja kuinka tärkeää Ampumaurheiluliiton akatemiatoiminta on? Se on meidän ykkösasiamme. Eli miten urheilu ja opinnot saadaan yhdistettyä, miten parhaat ampujamme pystyvät satsaamaan lajiin täysillä ja viemään opiskelujaan samaan aikaan eteenpäin. Turun akatemiatoiminta on osoittanut tarpeellisuutensa. URHEILUAMPUJA  4/2018 UA_4_2018.indd 20 17/09/18 08:24

Pirjo Peltola elokuussa työpaikkansa Kerttulin lukion vieressä sijaitsevalla historiallisella hirttokalliolla. Koulu tunnetaan muun muassa siitä, että Mauno Koivisto oli Kerttulin kasvatteja. 10 Millaisena näet kivääriammunnan kehityksen? Olen huolestunut harrastajamääristämme, sillä maailmalla tulee koko ajan uusia urheilijoita ja maita mukaan. Minulla ei ole mitään viisastenkiveä siihen, miten kultahippuikäiset saataisiin jatkamaan harrastustaan. Kärki on siis kova mutta kapea. Meillä on hyviä tyyppejä, mutta heitä saisi olla nykyistä monin verroin enemmän. 11 Mitkä ovat kolme vahvinta ja kolme eniten kehitettävää asiaa suomalaisessa ampumaurheilussa? Vahvuuksia ovat menestyksekkäät perinteet, akatemiatoiminta ja kunnianhimoiset yksilöt, joita meillä on. Valmennusjärjestelmässä on aina kehitettävää, koska se ei ole koskaan valmis. Harrastajamäärät pitäisi saada nousuun, ja yhteen hiileen pitäisi puhaltaa nykyistä enemmän. Yhteisöllisyys pitäisi nähdä yli lajirajojen, sillä olemme samaa ampumaurheiluperhettä. 12 Millainen on suomalainen ”ampumaurheiluperhe”? Se pitää kriisitilanteissa huolta toisistaan, mutta usein ollaan tukkanuottasilla kuin pikkulapset. Palautetta lähettäessä joskus kannattaisi laskea ainakin sataan ennen kuin painaa lähetä-nappulaa. Välillä tuntuu myös siltä, että somessa voi sanoa mitä vain, ja tapa alkaa siirtyä normaalikäytökseen. 13 Kuinka paljon ampumaurheilu vie sinulta aikaa? Joskus turhankin paljon. Vastaan aina, kun urheilija ottaa minuun yhteyttä. En siis voi sulkea puhelintani tai sähköpostiani. Tiedän, että omasta vapaa-ajasta on pidettävä huolta, mutta joskus kohtelen itseäni tässä mielessä huonosti. Olin kesälomalla puolentoista viikon ajan, mutta joka päivä tuli tehtyä töitä. Toivon, että voin olla lomalla loppuvuoden aikana. 14 Millaisia ohjeita haluat antaa nuorelle kivääriampujalle? Kannattaa liikkua monipuolisesti ja tehdä keskivartaloa vahvistavia harjoitteita. Lajitekniikkaa on myös syytä harjoitella monipuolisesti. Jos oikeasti haluaa maailman huipulle, pitää miettiä miten rakentaa opintopolku urheilun ohella. 15 Millaisena näet ampumaurheilun aseman ja arvostuksen suomalaisessa urheiluelämässä? Olen toiminut nyt pari vuotta akatemiaympäristössä, enkä ole kertaakaan törmännyt minkäänlaiseen vähättelyyn. Lajia pidetään vaikeana ja vaativana. Suuren yleisön suosioon on vaikea päästä. 16 Millaisin ajatuksin kohti Tokion olympialaisia? Vaikka peli kovenee koko ajan, kuusi suomalaista ampumaurheilijaa Tokiossa pitää olla lähtökohta. Eli kaksi kiväärissä ja neljä haulikossa. Ja pistooli on yllätysvalmis. 17 Mikä sinua innostaa toimimaan ampumaurheilun parissa? Vaikka olen ollut ampumaurheilun parissa koko ikäni, urheilijoiden kehittyminen ja onnistumiset säväyttävät aina. Niihin ei totu eikä leipäänny. Ja jos kaikki ei mene niin kuin pitäisi, sekin on osa elämää. Eteenpäin pääsee aina, ja uusi päivä tulee huomenna. 18 Kiehtovin asia ampumaurheilussa ja kivääriammunnassa? Taito- ja tarkkuuslajeissa täydellisen onnistumisen ja osuman hakeminen. Ne voi harrastajakin kokea, mutta huippu-urheilussa se on taistelua jokaisella laukauksella itsensä kanssa. Kun tässä tilanteessa on olympialaisissa koko maailman katseen alla, se on kiehtova yhtälö! 19 Miten vietät mieluiten vapaa-aikaasi? Lähden kävelemään Naantalissa sijaitsevan Kailon saaren kallioille ja katselen merelle. 4/2018   URHEILUAMPUJA UA_4_2018.indd 21 21 17/09/18 08:24

SEURAESITTELY Merikarvian ampumaurheilu uudessa ja iloisessa nosteessa MeSA Opinnäytetyöstä puhtia toiminnan elvyttämiseen ja kehittämiseen. Tekstit & kuvat HEIDI LEHIKOINEN M erikarvian Seudun Ampujien toiminta käynnistettiin kunnolla uudestaan nelisen vuotta sitten. Puhtia toiminnan aktivoimiselle antoi Noora-Mari Iisakkala, joka teki kasvattajaseuransa toiminnan kehittämisestä opinnäytetyön. Pienen paikkakunnan seuraksi Merikarvian Seudun Ampujilla on kunniakas historia, sillä muun muassa olympiaedustajat Osmo Ala-Honkola ja Mauri Röppänen ovat edustaneet seuraa. Sittemmin pieni seura kohtasi samoja haasteita kuin niin moni muukin: vapaaehtoiset toimijat ja harrastajat kävivät vähiin. Iisakkalan opinnäytetyön teon aikana toiminta suunniteltiin ja käynnistettiin uudestaan. – Olin monta vuotta miettinyt, että tarttisi auttaa seuraa, että saisimme toiminnan uudelleen liikkeelle. Kun suoritin trade­ nomin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, siihen tarvittiin opinnäytetyön aihetta, Iisakkala kertaa alkua. IISAKKALA on nähnyt läheltä seuratoimintaa monesta vinkkelistä. Hänen isänsä Raimo Syväluoma on pitkän linjan seuratoimija, joka on hoitanut pitkään useampaa tehtävää seurassa. Iisakkala aloitti ampumakerhon vetäjänä, mutta siirtyi viime kaudeksi valmennusryhmän vetäjäksi ja hoitaa edelleen seuran tiedotusta. Hän on iloinen, että seuratoimintaan on tullut mukaan useampi perhe, joiden lapset harrastavat lajia ja jotka ovat hankkineet varusteita. 22 – Viime keväänä ampujiamme oli ensimmäistä kertaa moneen vuoteen SM-kisoissa ja Kultahippufinaaleissa, Iisakkala sanoo. PORUKAN ILOINEN yhdessä tekemisen henki näkyy myös siinä, että yhteistä tekemistä järjestetään radan ulkopuolellakin. Kultahippufinaaleiden jälkeen kausi päätettiin kodalla makkaraa paistaen ja värikuulapyssyillä tähtäillen. – Meillä on myös ollut yhden yön leiri ampumaradalla. Ampumisen lisäksi kävimme uimassa ja pidimme leffaillan, Iisakkala kertoo yhden esimerkin yhteisestä tekemisestä kisojen ulkopuolella. Ryhmällä on myös ollut ampumaradalla pääsiäisbingo suklaamunapalkinnoin. Se on ollut yksi esimerkki nuoremmille myös leikin kautta tehtävästä toiminnasta. Seuratoiminnassakin on menty eteenpäin. – Viime kaudella kolme henkilöä kävi ohjaajakurssin. Nyt olemme siinä kohdassa, että meillä olisi työkalut kehittää toimintaa ja miettiä sitä pitkäjänteisemmin, mutta ehkä edelleen aktiiviset tekijät puuttuvat, Iisakkala sanoo. MESA ON OLLUT viime vuosina mukana Merikarvian Yrittäjämarkkinoilla elokuun lopussa. Konttiin rakennettu ammuntapiste on osoittautunut hyväksi tavaksi tutustuttaa lajiin. – Koulut meidän pitäisi myös ottaa paremmin haltuun. Sitä kautta väkeä tulisi. Olosuhteiden puolesta MeSA:lla on ilma-aseradan osalta asiat enemmän kuin hyvin: Merikarvian Vapaa-aikakeskuksen alakerrassa seuralla on 32-paikkainen rata, jossa elektronisia taululaitteita on kaksitoista. Siellä kelpaa järjestää myös kilpailutoimintaa. Kunnollista ulkorataa sen sijaan ei ole. Lähin pienoiskiväärirata on Porissa. – Suuri etu on, että ilma-aserata on kunnan kiinteistössä, jossa saamme olla ilman vuokraa, hän kiittää pienen kunnan merkittävää etua. Merikarvian Seudun Ampujissa tehdään yhdessä paljon MeSA haluaa myös, että kaikilla olisi mahdollisuus harrastaa, eikä rahasta tulisi kynnyskysymystä. SEURATOIMINNAN uudelleen elpymisen jälkeen Iisakkalan kaipaamia aikuisiakin on toimintaan saatu mukaan. Heini Valtanen tuli toimintaan mukaan Lauri-poikansa innostuttua lajista. Kun pojan harrastus jatkui ja Iisakkala siirtyi ampumakerhosta valmennusryhmän vetäjäksi, aloitti Valtanen ampumakerhon vetäjänä. Hänellä itsellään ei ole aiempaa ampumaurheilutaustaa, mutta seuratoiminta on ollut mielekästä. – Kerhon vetäminen on ollut ihan mielenkiintoista. Lasten kanssa on kiva touhuta, ja kun he oppivat, sitä on kiva katsoa, Valtanen sanoo hymyillen. Hän on seurannut mielenkiinnolla myös poikansa harrastusta. – Koko ajan mennään eteenpäin, hän sanoo myös ratsastusta ja taekwondoa harrastavasta Laurista. Mitä itse olet oppinut ampumaurheilusta? URHEILUAMPUJA  4/2018 UA_4_2018.indd 22 17/09/18 08:24

essä paljon harjoitusten ulkopuolellakin. Maarit Nurmi on innoissaan, kun mieluisa harrastus saa jatkua kotiseuran toiminnan elvyttyä. – Sen keskittymisen. Täytyy tarkkaan keskittyä siihen, mitä on tekemässä. Kaikki muu pitää blokata ulos. Seuraansa Heini Valtanen kehuu hyvin lämminhenkiseksi. – Kaikki tulevat toimeen kaikkien kanssa. Täällä ollaan kaikki yhdessä ja tehdään yhdessä. MAARIT NURMI ehti aloittaa ampumaurheilun jo ennen seuratoiminnan hiipumista, kunnes tanssiharrastus vei ajan ampumiselta. – Innostuin tulemaan kokeiluiltaan vuoden 2017 hiihtolomalla. Silloin päädyin tulemaan uudestaan, ja alusta asti oli heti se tunne, että tämä on mun juttu, Nurmi sanoo iloisena. Hän pyrkii käymään harjoittelemassa kaksi kertaa viikossa. Muina harrastuksina ovat edelleen mukana tanssi sekä yleisurheilu. Ampumaurheilu on jo ”toisen alun” jälkeen tuonut hienoja muistoja. – Aika vähän aikaa olen harrastanut, mutta kevään SM-kisat olivat hieno muisto. Yllättävän nopeasti olen kehittynyt. Kun sain paremman aseen ja vaatteet, se näkyy tuloksissakin. Tavoitteena on parantaa omia tuloksia koko ajan. Nurmi viihtyy harrastusporukassaan ja iloitsee siitä, että toiminta muutama vuosi sitten elpyi. – Parasta on, että saa apua aina, jos on kysyttävää. Se on positiivista, hän kehuu seuraansa. 4/2018   URHEILUAMPUJA UA_4_2018.indd 23 23 17/09/18 08:24

Suomalaisampujat rohmusiva siluetin MM-mitaleja kunto oli vielä tallella. Täsmäharjoittelua on tehty pääasiassa omalla kotiradalla, ja hermotkin olivat ihan hyvin kunnossa. Yllätys oli se, ettei tullut yhtään epäonnistumista. Nyt sattui kaikki kohdilleen, Viitakoski kertaili MM-päätöspäivänä ja arveli olevansa mukana myös seuraavissa MM-kisoissa. Teksti & kuvat HEIDI LEHIKOINEN S ipoossa heinäkuussa järjestetyt siluettiammunnan MM-kilpailut toivat suomalaisille hulppean mitalisaaliin: Jyrki Viitakoski vei peräti kahdeksan mestaruutta, Marko Nikko kasvatti komeaa henkilökohtaisten MM-kultamitaleidensa ketjua uudelle kymmenluvulle ja 16-vuotias Tia Bäcker osoitti, että Suomesta löytyy lajiin myös hyviä junioreita. Porilainen Viitakoski voitti neljässä lajissaan kaiken mahdollisen. – Jaa-a, hyvä kysymys, hän naurahti kysymykseen miten tällainen saalis tuli. Viitakoski teki paluun MM-tasolle kymmenen vuoden tauon jälkeen, sillä vuoden 2008 jälkeen siluettiammunta sai tehdä tilaa elämän muille kiireille. – Viime vuonna aloittelin uudestaan kotimaan kisoissa. Täytyi kartoittaa, onko vielä ampumakunnossa, hän kertaa uutta 24 Tia Bäcker nautti ensimmäisistä MM-kisoistaan. alkuaan. Olihan hän, ainakin Sipoossa. Harjoitellut hän oli, vaikkei kilpailurutiinia turhan paljon ollutkaan. – Se hiukan haittasi. Kuitenkin perus- LAPPEENRANTALAINEN Tia Bäcker, 16, oli yksi MM-kilpailuiden ensikertalaisista. Vasta pari vuotta lajia harrastanut Bäcker on aiemmin harrastanut karatea ja harrastaa yhä tanssia. – Halusin harrastaa jotain, ja ajattelin, että ammunta olisi siisti ja harvinaisempi laji. Netistä etsin ja löysin Lappeenrannan Siluettiampujien sivut ja soitin sinne, että olisiko mahdollisuutta päästä harrastamaan, hän sanoo. Bäcker kokeili myös toisessa seurassa ilma-aseammuntaa, mutta siluettiammuntaan ja sen hauskuuteen hän jäi koukkuun. – Ehkä se, että jokainen laukaus erikseen URHEILUAMPUJA  4/2018 UA_4_2018.indd 24 17/09/18 08:24

Suomalaismitalistit ´´ BBPR (isopistooli, vakiorevolver) ´´ Hopeaa: Esko Lempola Pronssia: Juha-Matti Saari ´´ BBPP (isopistooli, vakiopistooli) ´´ Kultaa: Veikko Huotari ´´ BBPS (isopistooli, seisten) ´´ Kultaa: Jyrki Viitakoski ´´ Hopeaa: Petri Savinainen ´´ BBPU (isopistooli, vapaapistooli) ´´ Kultaa: Rauno Ärväs ´´ Pronssi Harri Lautiainen ´´ Isopistooli, yhteistulokset: ´´ Pronssia: Petri Savinainen ´´ SBPR (pienoispistooli, vakiorevolver) ´´ Hopeaa: Allan Granlund ´´ Pronssia: Aki Tanninen ´´ SBPP (pienoispistooli, vakiopistooli) ´´ Hopeaa: Toni Kelo ´´ Pronssia: Allan Granlund ´´ SBPS (pienoispistooli, vakiopistooli) ´´ Kultaa: Jyrki Viitakoski ´´ SBPU (pienoispistooli, vapaapistooli) Hopeaa: Tia Bäcker ´´ FPP (ratapistooli, vakioase) ´´ Kultaa: Jyrki Viitakoski ´´ FPPAS (ratapistooli, vakioase vapaatähtäin) ´´ Kultaa: Jyrki Viitakoski ´´ Ratapistoolin yhteistulokset: ´´ Kultaa: Jyrki Viitakoski ´´ Hopeaa: Antti Peltola ´´ Pistooli seisten, yhteistulokset: ´´ Kultaa: Jyrki Viitakoski ´´ Ratapistooli, joukkue: ´´ Kultaa: Suomi (Antti Peltola, ´´ Petri Savinainen, Jyrki Viitakoski) ´´ Isopistooli, joukkue: ´´ Pronssia: Suomi (Jorma Juntunen, ´´ Aki Tanninen, Rauno Ärväs) ´´ Pienoispistooli, junioreiden yhteistulokset: ´´ Kultaa: Tia Bäcker ´´ SBRS (pienoiskivääri, siluettikivääri) ´´ Pronssia: Marko Nikko ´´ SBRL (pienoiskivääri, kevytkivääri) ´´ Kultaa: Marko Nikko Tulokset kokonaisuudessaan: www.imssu2018.fi/results/ ivat on oma suorituksensa. Se joko osuu tai ei. Jos taulu kaatuu, se on piste, hän mietti lajin kiehtovuutta. Aiemmin parit SM-kilpailut käynyt Bäcker viihtyi ensimmäisissä MM-kisoissaan. – Tämä on ollut aika hauska kokemus, jännitti vähemmän kuin ajattelin että jännittäisi. Tietää, että harjoitus toimii. Nuori ampuja on otettu lajipiireissä hyvin vastaan. Erityisiä esikuvia hänellä ei ole, mutta valmentajaansa Heikki Santajärveä Bäcker kehuu. – Hän on sellainen rauhallinen ja kannustava. Yritän itsekin olla rauhallinen ja pitää ajatukset koossa ja olla hätiköimättä. Syksyllä 17 vuotta täyttävä Bäcker ei tykkää asettaa tarkempia tavoitteita itselleen, mutta harrastaminen jatkuu ilon kautta: – Oman fiiliksen mukaan aion panostaa – niin kauan kuin on hauskaa ja mukavaa. JOS OLI BÄCKER ensimmäisissä MM-kisoissaan, on Sibbo Skyttegillen Marko Jyrki Viitakoski palasi MM-kisoihin tauon jälkeen ja voitti kaiken mahdollisen. Marko Nikko jatkoi komeaa mitaliputkeaan myös kotikisoissaan. Nikolla kokemusta vähintäänkin riittävästi. Nikko oli ennen kotikisoja saavuttanut yhdeksäntoista henkilökohtaista MM-kultaa. Sipoossa siihen saldoon tuli kolme lisää. – Yllättävän raskaat kisat kelin takia. Oletin, että olisi hyvinkin leppoisat. Olen tottunut harjoittelemaan huomattavasti viileämmässä kelissä. Patruunat ja ase käyttäytyvät pikkuisen eri tavalla. Isokivääriin piti tehdä miedompia patruunoita, Nikko mietti kisoja yleisesti. Tuloksiinsa hän ei ollut oikein tyytyväinen, mutta totesi kaikkien ampuneen kuumissa keleissä matalampia tuloksia. Kultasaldostaan ja siirtymisestään uudelle kymmenluvulle Nikko ei sen kummemmin riehaantunut. – Tämä on harrastus, ei mitali aina niin tärkeä ole. Ihan hyvä, jos tulokset ovat sitä luokkaa, että pärjää. Tässä on näitä pitkäaikaisia kavereita ja muutakin. Jos konkari jostain iloitsi, niin Sipoossa- kin nähdyistä junioreista. Nuoria ampujia oli muutamista maista. – Junioreille tämä on aika haastava laji, jos meinaa yksin aloittaa. On kuitenkin tulevaisuutta, se ei ole aina erikoisemmissa lajeissa niin sanottua. Jos (vaikka suomalaisjuniorit) vaan haluavat jotain vinkkejä, mielellään kerron. Ei se ole keneltäkään pois, Nikko sanoi Bäckerille ja muille. SIBBO SKYTTEGILLELLE puolitoista viikkoa kestäneet kilpailut olivat kova urakka. Ponnistus kannatti, sillä ulkomaalaisvieraat kehuivat järjestelyjä. – Hyvin meni. Tulostaso oli vähän huonompi kuin voisi olla, mutta kaikki ovat näyttäneet viihtyvän täällä. Seuralle tämä on ollut iso ponnistus. Saimme radan kunnostettua, se aina vaatii jotain tällaisia erikoistilaisuuksia. Ampumakatoksen saimme fiksattua, pääsihteeri Curt Sjöblom sanoi. Seuraavat MM-kilpailut järjestetään Ruotsissa 2020. 4/2018   URHEILUAMPUJA UA_4_2018.indd 25 25 17/09/18 08:24

Kultahippufinaaleissa viih ja kartutettiin lajioppia ”Kannattaa olla rauhallinen ja keskittyä.” Teksti & kuvat HEIDI LEHIKOINEN H yvinkään ampumaradalla Hausjärvellä oli heinäkuun viimeisenä lauantaina tunnelma kohdillaan, kun nuoret ampumaurheilijat kokoontuivat ruutiaseiden Kultahippufinaaleihin. Helteisessä säässä keskityttiin tarkasti omiin suorituksiin ja saatiin hyviä vinkkejä yhä parempiin osumiin. Mikkelin Ampujista Hyvinkäälle olivat saapuneet Aleksi Himanen ja Patrik Peltoranta. Aleksi oli aloittanut harrastuksen ukkinsa innoittamana, Patrik Aleksin innoittamana. – Mukavaa kun on kaveri. Tämä on vaan kivaa, pojat tuumivat. Pojilla oli harrastuksen parissa hauskaa, mutta oppejakin oli tarttunut matkaan. – Kannattaa olla rauhallinen ja keskittyä, ampumaurheilun lisäksi partiota harrastava Patrik sanoi. Ukilla oli innoittajan rooli myös Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseuraa edustavien Riihimäen sisarusten harrastuksessa. – Aloitin 2014. Paapan kanssa käytiin ensin haulikolla, sitten minäkin innostuin ilma-aseista. Pienoiskivääri oli isän vanha, Jesse Riihimäki kertoo. ISOVELJENSÄ perässä radalle päätyi Tuuli Riihimäki, mutta hänkin on jo kultahippukonkari. Siinä missä Jesse laskeskeli olleensa Kultahippufinaaleissa nyt viidettä kertaa, oli Tuulillakin jo kolmas. – Kivointa on se, että saa rauhassa ampua ja keskittyä, sanoi Jesse. – Sama, sanoi Tuuli vieressä hymyillen. Sisarukset olivat yhtä mieltä myös siitä, että kivääriammunta on pistoolia kivempaa, mutta harrastusvalikoimassa oli eroja: Tuuli harrastaa lisäksi jumppaa, Jesse käy lenkillä. KUUSANKOSKEN Ampujien Joonas Oksanen on harrastanut urheiluammuntaa jo neljä vuotta. – Kaveri harrasti ja teki mieli kokeilla. Kisat ovat kaikista kivointa, ainoastaan kiväärillä ampuva nuorukainen sanoi. Hän oli tyytyväinen päiväänsä kiväärin makuukilpailussa 14T-sarjassa. – Ihan hyvin meni, ei tullut ennätystä, tapahtumassa viihtynyt Joonas sanoi. HÄMEENLINNAN Ampumaseuran Janita Piilola laski olleensa Kultahippufinaaleissa 26 Kultahippufinaaleissa tähdättiin tarkasti ja iloittiin onnistumisista. kolmatta tai neljättä kertaa. Hän oli yhtä hymyä. – Aika hyvin meni, tuli uusi ennätys, Janita kertoi. Myös hänelle harrastukseen innoittaja löytyy perhepiiristä: veli harrasti ensin, Janita pääsi kokeilemaan ja alkoi harrastaa. Nyt harrastusta on pari vuotta takana. – Ammunta ja kisaaminen on kivaa. Yleensä tavoitteena on aina uusi ennätys, mutta muuten sillä tavalla, että omasta mielestä menee hyvin, aiemmin myös ratsastusta ja voimistelua harrastanut Janita sanoi. Aatu Grenfors voitti 12T-sarjan pistoolin ja pääsi juhlimaan myös joukkuemestaruutta. TÄLLÄ KERTAA kaikkien henkilökohtaisten sarjojen voitot menivät eri seuroille. Kiväärin makuukilpailun 10T-sarjassa Härmän Seudun Ampujien Jone ja Sini Ojanperä kävivät voittotaiston, joka päättyi kahdella URHEILUAMPUJA  4/2018 UA_4_2018.indd 26 17/09/18 08:24

iihdyttiin Tuuli ja Jesse Riihimäen harrastuksessa ukilla on ollut merkittävä rooli. pisteellä Jonen eduksi (186). 12T-sarjassa puolestaan Myllykosken Ampujien Ursula Finne vei voiton tuloksella 194 vain pisteen erolla ennen seurakaveriaan Lili Kemppiä. Kauhavan Ampujien Tiia Koivisto voitti 14T-sarjan makuukilpailun pistein 288. Pistoolissa Koillis-Savon Metsästysja Ampumaseuran Aatu Grenfors voitti 12T-sarjan (178) ja Mikkelin Ampujien Sulo Vaheristo 14T-sarjan (234). KULTAHIPPUFINAALIT järjestivät yhteistyössä Hyvinkään Metsästys- ja Ampumaseura, Keski-Uusimaan Ampumaseura ja Mäntsälän Urheilijat, jotka saavat toivottaa iloiset nuoret ampujat taustajoukkoineen samoihin maisemiin myös vuoden päästä. 12T-sarjan pistoolin joukkue­ kilpailun voitti Koillis-Savon Metsästysja Ampumaseura ennen Isonkyrön Metsästysja Ampumaseuraa. 4/2018   URHEILUAMPUJA UA_4_2018.indd 27 27 17/09/18 08:24

”Koulussa ysin, ammunnassa kympin keskiarvolla!” eilija Esittelyssä tehoryhmäurh TUULEVI SUOMUS Teksti & kuva LASSI PALO SEURA: VIHDIN AMPUJAT V ihdin Ampujia edustavan Tuulevi Suomuksen koulu ja harrastus ovat mallillaan: koulussa hän etenee ysin keskiarvolla ja ampumaurheilussa kympin keskiarvolla. – Haluan päästä ammunnassa niin pitkälle kuin mahdollista, Ampumaurheiluliiton tehoryhmään kuuluva nuori kivääriampuja määrittelee pitkän tähtäimen tavoitteensa. Kiire ei ole, ja sen tietää myös Tuulevin valmentajaisä Eero Suomus. – Tuulevi on innokas kilpailija, ja hänellä on kova kilpailuvietti. Emme ole halunneet viedä iloa harrastuksesta, vaan etenemme rauhallisesti. Tulokset ovat parantuneet koko ajan, isä sanoo. ISÄ JA TYTÄR ovat tulleet elokuisena iltana harjoittelemaan ja kertomaan kuulumisiaan Inkoon radalle Vihdin Nummelasta, missä he asuvat. Isä on maanviljelijä, minkä lisäksi hän kasvattaa koiria. Hän on ammatiltaan myös eläintentäyttäjä. – Meillä koiria vähän joka lähtöön, isä naurahtaa. Tuulevilla, 15, on yksi niistä. Se on nelivuotias staffordshirenbullterrieri Laila, jonka kanssa tyttö käy lenkeillä. Niiden lisäksi hän pitää huolta kunnostaan tekemällä lihaskuntoharjoituksia. Kuntosaliharjoittelun aloittamista mietitään parhaillaan. – Minä käyn ampumassa kaksi, kolme kertaa viikossa. Teen myös kuivaharjoittelua melkein joka ilta. – Muita harrastuksia kuin ampumaurheilu minulla ei ole, koska se vie treeneineen, leireineen ja kisoineen niin paljon aikaa. Oman lisänsä tuo myös se, että Tuulevi aloitti nyt yhdeksännen luokan Kuoppanummen koulukeskuksessa. Tavoitteena on aloittaa lukio vuoden kuluttua. TUULEVI SUOMUS on ampunut nyt viiden vuoden ajan. – Näin paikallislehdessä ilmoituksen ampumaurheilukoulusta. Innostuin, ja tässä sitä nyt ollaan. Isäni on ampunut ja metsästänyt, joten aseet eivät olleet minulle vieraita. Aloin käydä harjoituksissa kerran viikossa, ja vähitellen tämä on muuttunut 28 Tuulevi Suomus ja elokuinen Inkoon radan iltaaurinko. vakavammaksi harrastukseksi. Eero-isä painottaa koko ajan kuitenkin sitä, ettei kiire ole mihinkään. – Tuulevi oli viime talvena Tanhuvaaran yläkouluakatemiassa, mistä hän tykkäsi todella paljon. Hän menee sinne nyt uudestaan. Ammunta on pitkän linjan laji. Pääasia on, että into säilyy. Jos se loppuu, ei hommasta tulee mitään. Tahtoa ja motivaatiota tällä tytöllä kyllä on! Tytär nyökyttelee isänsä vieressä: – Olen päässyt kokeilemaan Tanhuvaarassa sitä, millaista on opiskella ja ampua. Olen saanut arvokasta kokemusta, ilmakiväärillä yli 400 pisteen tuloksia nakutellut nuori ampuja sanoo. EERO SUOMUKSEN mukaan Tuulevi tarvitsee rutkasti lisää kisakokemusta. Sitä hankitaan, muttei sitäkään kiirehtimällä: – Määriä lisätään pikkuhiljaa. Emme ole rynnänneet ihan joka kisaan, hän naurahtaa. Tuulevi ampui elokuussa ensimmäisen kilpailunsa pienoiskiväärillä ja sijoittui omassa ikäluokassaan SM-neloseksi. – Olemme miettineet jo ensi vuoden kalenteria. Osallistun tammikuussa ehkä Swedish cupiin, missä en ole vielä ollut. Sitten tulevat tietysti SM-kilpailut. Eero-isä sanoo Tuulevin olevan erittäin motivoitunut nuori urheilija, jota ei kuulemma ”tarvitse patistella”. – Hän on ainoa meidän viidestä lapsestamme, joka asuu vielä kotona. Vanhemmista sisaruksista kaikilla on ollut mahdollisuus harrastaa ampumista, mutta eivät ole siitä innostuneet Tuulevin lailla. Piti nuorimpaan asti odotella, isä nauraa. – On kuitenkin vain ja ainoastaan Tuulevin ansiota, että hän on päässyt jo näin pitkälle. Ei tämä mikään isän päiväuni ole. Pitää myös kiittää seuraamme saamastamme hyvästä tuesta. VihdA täyttää ensi vuonna 60 vuotta. Seuran pitkäaikainen – 34 vuotta! – puheenjohtaja Taisto Rättö ottaa kiitokset vastaan. Hän tietää ja tuntee nuoren ampujan hyvin: – Tuulevi on hyvä tyttö, Rättö kehuu. URHEILUAMPUJA  4/2018 UA_4_2018.indd 28 17/09/18 08:24

Wilkmanin veljekset William (vas.), Walter ja Wilmer koti­r adallaan Inkoossa. Wilkmanin veljekset Inkoosta Esittelyssä kultahippuampujat WILLIAM, WALTER JA WILMER SEURA: RASEBORGS SKYTTAR Teksti & kuva LASSI PALO E lokuisena keskiviikkoiltana Inkoon ampumaradalle saapuu ensimmäisenä isä Anders Wilkman. Pojat William, 11, Walter, 10, ja Wilmer, 8, tulevat hivenen isänsä jäljessä – hivenen ujosti ja ruotsin kielellä tervehtien. – Tänne on kiva tulla, koska radat ja ihmiset ovat tuttuja, isä hymyilee perheen kotiradalla. Wilkmanien koti sijaitsee kuuloetäisyyden päässä. Pyörällä matkaa kertyy pari kilometriä, autolla viisi kilometriä. Veljeksistä vanhin eli William aloitti ampumaharrastuksensa noin seitsemänvuotiaana, Walter ja Wilmer pari vuotta sitten. – Eli jo vuosia sitten. Olen itsekin ampunut, ja William on ollut kiinnostunut metsästämisestä. Ampumaharrastus on tullut sitä ”kautta” perheeseemme. Aseet ovat olleet pojille siis tuttuja pitkään. LIIKKUVAN MAALIN lajit ovat Inkoon ykköslaji, ja Raseborgs Skyttaressa ammutaan paljon ilmakiväärillä, Anders toteaa. – Pojat ovat kuitenkin ampuneet melkein kaikkea eli kivääriä, pistoolia ja haulikkoa. Wilmerin viime keväiset Kultahippufinaalit RS:n joukkueessa ovat olleet toistaiseksi perheemme ainoa iso kilpailu. Olemme olleet mukana esimerkiksi seuramme joulukilpailuissa. Olemme olleet kivan puolella! Niin, mitä mieltä pojat ovat? Onko ampumaharrastuksen parissa ollut kivaa? – Joo, vastaa William. – Joo, vastaa Walter. – Joo, Wilmer peesaa isoveljiään. Miksi? – On kiva ampua, William vastaa. Walter ei vastaa tähän kysymykseen mitään, vaan katsoo napakasti toimittajaa silmiin. – Det är roligt att skjuta, Wilmer sanoo reippaasti. Veljeksillä ei ole idoleita urheiluammunnan parissa. Suomen kiväärimaajoukkueeseen kuuluvan Joni Stenströmin (RS) he kertovat nähneensä. AMMUNNAN LISÄKSI pojat harrastavat aktiivisesti salibandyä ja hiihtoa. Walterin harrastuksiin kuuluu myös kitaransoitto. Anders-isän mukaan pojat ovat hiihtäneet ”aina”. Hiihtoonkin on ollut niin sanotusti matala kynnys, koska poikien isoäiti on toiminut vuosien ajan Inkoon hiihtojaoston puheenjohtajana. Wilkmanien perheessä on myös viisivuotias tytär, jonka ei ainakaan vielä voi sanoa harrastavan ampumaurheilua, mutta on hän käynyt jo radalla kokeilemassa ammuntaa. – Äiti ei ehdi enää harrastaa mitään, Anders-isä naurahtaa. Anders vetää poikien salibandyharjoituksia Inkoo Areenalla, ja ampumaharrastus on taas alkanut lyhyen kesätauon jälkeen. Radalla käydään noin kerran viikossa, mutta kaikkiaan harrastusten parissa vietetään aikaa kolme, neljä päivää viikossa. – Kävimme kesällä kalastamassa ja uimassa, ja vietimme aikaa mummolassa Bromarvissa. KUULOSTAA SIIS ihan perinteiseltä poikien tavalta viettää kesää. Kun tähän lisätään vielä se, että pojista vanhin oli haastattelua edeltävänä iltana ollut hanhipassissa isänsä kanssa, alkaa Wilkmanien poikien tarina olla valmis. Asiaan palattaneen näissä merkeissä lähivuosina, sillä niin isä kuin pojatkin vakuuttavat ampumaharrastuksen jatkuvan. 4/2018   URHEILUAMPUJA UA_4_2018.indd 29 29 17/09/18 08:24

Ampumaurheiluseuroille kutsu Tähtiseura-laatuohjelmaan Tähtiseura on Olympiakomitean, lajiliittojen ja aluejärjestöjen uusi seurojen laatuohjelma, joka tukee suomalaisen urheilun keskeistä vahvuutta: seuratoimintaa. Laatuohjelma auttaa seuroja kehittämään sen itse valitsemia osa-alueita modernien työkalujen ja toimintatapojen avulla yhdessä muiden laatuseurojen kanssa. O lympiakomitea, lajiliitot ja aluejärjestöt ovat yhdessä luoneet Tähtiseura-laatuohjelman, jonka tavoitteena on suomalaisen urheiluseuratoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen. Ohjelman tunnuksena on Tähtimerkki, joka viestii siitä, että seura täyttää kohderyhmäkohtaiset (lapset ja nuoret, aikuiset sekä huippu-urheilijat) sisältövaatimukset ja kaikille yhteiset johtamisen laatutekijät. Tähtimerkin saaneet seurat toimivat osana maanlaajuista Tähtikuviota – jatkuvan kehittämisen verkostoa, jossa seurat saavat tukea omaan toimintaansa ja jakavat hyviä käytäntöjään. Tähtikuvio tarjoaa sähköisen alustan, jonka kautta seuroille aukeaa yhteys myös muiden alueiden ja lajien toimijoihin. SEURALLE MYÖNNETTY Tähtimerkki on myös lupaus laadusta nykyisille ja uusille seuran jäsenille sekä heidän lähipiirilleen ja tukijoille. Tähtimerkki on osoitus modernista, ketterästä ja inhimillisestä toimintatavasta, joka sopii kaikille liikkujille ja urheilijoille. Se vastaa erilaisten yksilöiden tarpeisiin, mutta myös kehittyy heidän mukanaan. Lasten ja nuorten osa-alueella Tähtimerkki tarkoittaa ennen kaikkea kehittävää ja innostavaa ympäristöä harrastamiseen ja urheiluun. Aikuiset-tähtimerkin saanut seura kiinnittää puolestaan huomiota sekä joustaviin harrastusmahdollisuuksiin että laajempaan osallistumismahdollisuuteen seuran toiminnassa. Huippu-urheilijoille Tähtiseura luo entistä paremmat edellytyk30 Ampumaurheiluliiton Tähtiseurat esittäytyivät Kultahippufinaaleissa elokuussa. set harjoitella ja menestyä ohjaamalla resursseja urheilijoidensa tukemiseen. Tähtiseura-yhteisöön liittymällä seura saa apua ja työkaluja toiminnan kehittämiseen ja uudistumiseen, vuorovaikutuksessa yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Seurojen yhdessä muodostama Tähtikuvio loistaa kirkkaampana kuin tähdet yksinään. SEURATOIMINNAN UUTEEN laatuohjelmaan eli Tähtiseura-ohjelmaan voivat ilmoittautua kaikki laadun kehittämisestä kiinnostuneet Ampumaurheiluliiton jäsenseurat. AMPUMAURHEILULIITON entisistä Sinettiseuroista on seuraavat seurat auditoitu lasten ja nuorten osa-alueen tähtiseuroiksi: Haapajärven Ampumaseura, Hämeenlinnan Ampumaseura, Härmän Seudun Ampujat, Kyrkslätt Skytteförening, Orimattilan Seudun Urheiluampujat, Pieksämäen Seudun Ampujat, Siilinjärven Luotiampujat, Tornionseudun Ampujat ja Turun Seudun Ampujat. TÄHTISEURA-OHJELMAAN kuuluu kolme eri osa-aluetta, joita seura voi kehittää: lapset/nuoret, aikuiset ja huippu-urheilu. Lisäksi kaikilla osa-alueilla on yhteisiä laatutekijöitä, joiden laatutekijät tulee täyttää saavuttaakseen Tähtimerkin. Seura voi lähteä itsenäisesti kehittämään lasten ja nuorten sekä aikuisten seuratoimintaa kohti Tähtimerkkiä. Huippu-urheilun laatuseuratoimintaan mukaan pääseminen edellyttää, että lajiliitto on valinnut seuran mukaan ohjelmaan. TÄHTIMERKIN SAAMINEN edellyttää auditointia, joka on lajiliiton vastuulla. Lasten ja nuorten toiminnan osalta auditointivalmius on lähtökohtaisesti kaikilla lajiliitoilla. Aikuisten liikuntatoiminnan osalta voit tarkistaa mukana olevien lajiliittojen valmiuden auditoida aikuisliikuntatoimintaa.  Aikuisliikunnan osalta monet lajiliitot (ml. ampumaurheilu) ottavat aikuisliikunnan auditoinnit ohjelmaan vuonna 2019, joten seurat voivat käynnistää osa-alueen kehittämisen heti. Huippu-urheilu osalta auditointi tulee automaattisesti seuroille, jotka valitaan huippu-urheiluseurojen kehittämisohjelmaan. Kehittämisestä innostunut seura voi ohjelmaan ilmoittauduttuaan lähteä välittömästi kehittämään toimintaansa. Seurat voivat kehittää toimintaa omaa tahtia. Vaadittavan laatutason saavuttaminen kestää yleensä muutamasta kuukaudesta vuoteen. Tähtiseura-tunnustus on aina laji- ja osa-aluekohtainen eli seurassa voi olla useita eri Tähtimerkkejä. Suosittelemme, että yleisseuroissa seuran eri lajijaostot käynnistävät kehittämistoiminnan yhdessä, jos monta jaostoa on kiinnostunut asiasta.  Auditointi tapahtuu tässä tapauksessa lajikohtaisesti, mutta esim. yhteisten alueiden laatutekijät voidaan tällöin auditoida yhdellä kertaa. SYKSYLLÄ 2018 kehittämistyön tueksi on tulossa uusi sähköinen alusta, jossa seura URHEILUAMPUJA  4/2018 UA_4_2018.indd 30 17/09/18 08:24

u Mitä hyötyä Tähtiseura­ ohjelmasta on seuralle? ´´ Yhteinen vahva brändi tuo esille seuran laadukkaan toiminnan. ´´ Seura saa tukea seuran kehittämiseen, joka mahdollistaa entistä parempaa seuratoimintaa. ´´ Sähköinen kehittämistyökalu seurojen käyttöön, tietoa, viestintää, hyviä malleja, koulutusta. ´´ Seuratoiminnan eri osa-alueiden tarkastelu yhtenä kokonaisuutena helpottaa seuran kehittämistyötä. ´´ Helpottaa yhteistyötä ja verkostoitumista seurojen välillä sekä lajiliittojen että aluejärjestöjen kanssa. ´´ Mahdollisuus tuoda seuran upeita toimintoja laajemmin näkyväksi ja parantaa seuran imagoa. 9 Ilma-aseiden Kultahippufinaalit olivat huhtikuussa Salossa ja ensi vuonna uudestaan. aluetta kysymystä Ampumaurheiluliiton aluetoiminta jaetaan yhdeksään aluejaostoon. Toiminnan tarkoituksena on edistää ja kehittää ampumaurheilua alueellaan ja toimia SAL:n organisaation osana yhteistoiminnassa lajijaostojen ja alueen seurojen kanssa. Teksti & kuva LASSI PALO Näin seuranne pääsee mukaan Tähtiseuraohjelmaan ´´ Valitkaa osa-alue(et), jota haluatte lähteä kehittämään (lapset ja nuoret, aikuiset) ja tarkistakaa, onko lajiliitolla osa-alueeseen auditointivalmius. ´´ Kootkaa seurastanne tiimi, joka tutustuu laatutekijöihin ja tekee suunnitelman sekä aikataulun kehittämisprosessista. ´´ Kehittämistyö sisältää itsearviointia. Kehittämistyöhön voitte lajiliiton lisäksi saada apua liikunnan aluejärjestöiltä. voi tehdä omaa kehittämistyötään itsenäisesti ja/tai vuorovaikutteisesti lajiliiton tai aluejärjestön seurakehittäjän kanssa. Tiedustelut Timo Rautio timo.rautio@ampumaurheiluliitto U rheiluampuja-lehden alueita esittelevä juttusarja alkoi Urheiluampujan numerossa 2/2018. Häme sai kunnian aloittaa, ja se haastoi Lounais-Suomen vastaamaan kysymyksiin tässä numerossa. 1 Millaisena näette alueen roolin Ampumaurheiluliiton toiminnassa? Tärkeänä alueellisena organisaation osana, jota voisi hyödyntää enemmänkin. Millaista toimintaa teillä on nyt ja tulevaisuudessa ja millainen alue Lounais-Suomi on ampumaurheilun kannalta? Esimerkiksi koulutusta, valmennusta, ohjeistamista ja kilpailujärjestelyä. Ampumaurheilun kannalta Lounais-Suomi on hyvä ja aktiivinen alue. Tämä on alueenne 23:s toimintavuosi. Alueellanne on 34 seuraa ja 4818 jäsentä. Miten luvut ovat kehittyneet? Luvut eivät muutu suurin muutoksin, mutta valitettavasti kehitys on samanlaista kuin koko ampumaurheilunkin luvut eli laskua on valitettavasti. Mitkä ovat alueenne suurimmat vahvuudet ja mitä voisi ja pitäisi kehittää? Aktiivisuus sekä halu kehittyä ja kasvaa. Ampumakoulutoimintakin on aktiivista, mutta siinä on kuitenkin myös jatkuvasti tarvetta ja mahdollisuutta kehittää lisää. 2 3 4 5 6 Millä tavoin SAL 100-juhlavuosi näkyy alueellanne? Toivottavasti positiivisesti ja arvostavasti. Millaista yhteistyötä naapurialueen kanssa voisi esimerkiksi olla? Lounais-Suomen alue haluaa kehittää yhteistoimintaa esimerkiksi Hämeen alueen kanssa, jättäen huomioimatta edesmenneen MEY-projektin. Haluamme edelleen kehittää nykyisin käytössä olevien Suvisarjan ja maakunnallisen makuun tyyppisiä kilpailutapahtumia. Seuraava kehitysaskel voisi olla kokeiluluontoisena yhteisten AM-kisojen järjestäminen. Erityisesti haluaisimme edelleen kehittää omaa ja yhteistä nuorten valmennus- ja leiritystoimintaa. Alueiden rajat eivät saa olla esteenä urheilijoiden ja seurojen harrastuneisuudessa ja urheiluammunnassa. Alueellanne on yksi Tähtiseura (Turun Seudun Ampujat). Onko tulossa lisää? Toivottavasti niitä tulee lisää Kilpailutoiminta on alueellanne erittäin aktiivista. Onko tämä resurssienne ylärajoilla? Uskon, että emme ole vielä ylärajalla, jos onnistumme aktivoimaan harrastajia enemmän ja toimimaan enemmän yhteistyössä talkoohengessä. Nykytoiminnoilla olemme aika lähellä ylärajaa. Minkä alueen haastatte ja minkä kysymyksen haluatte sille esittää? Naapurialue Pohjanmaa. Miten liiton pitäisi kehittää ja hyödyntää alueita ja niiden toimintoja? 7 8 9 4/2018   URHEILUAMPUJA UA_4_2018.indd 31 31 17/09/18 08:24

ASEESITTELY Walther LP500 – uusin kilpailuilmapistooli Teksti ja mittaukset PEKKA SUURONEN Kuvat PEKKA SUURONEN, MATTI ERKKILÄ & WALTHER Koeammunta PAULA VIITASAARI Koeampuja Paula Viitasaari vakuuttui uudesta ilmapistoolista. W alther LP500 on kuuluisan saksalaistehtaan (perustettu 1886) uusin kilpailuluokan paineilmapistooli. Se esiteltiin kansainvälisillä IWA-messuilla maaliskuussa. Toimintatapa on PCP (Pre-Charged Pneumatic) eli paineilma-ase. Tämä on nykyään kilpailuilma-aseissa ainoa käytetty. Säiliön täyttöä varten tarvitaan kompressori tai paineilmapullo. Oikein kuntohirmut saattavat käyttää jopa käsipumppua. Pistooli on "tavanomaisen" näköinen kilpailuase. Tämä on luonnollista, sillä ISSF:n säännöt sanelevat pitkälti aseen mitoituksen. Koease oli mustanpuhuva, mutta tehdas lupaa kuutta eri väriä mustan lisäksi. Väriä löytyy (lisähintaan) piippuvaipoista, kompensaattorista ja liipaisimesta. Koeaseen laukaisulaite oli mekaaninen, mutta elektroninenkin versio on olemassa vaan ei vielä Suomessa. Ohjekirja mainitsee painoksi mallista ja varusteista riippuen 870-1120 g. Koease painoi 912 g. Paineilmasäiliö on hiilikuidulla vahvistettua alumiinia. Sen käyttöikä on kymmenen vuotta. Loppupää on ilmoitettu selkokielisesti, esim. 03/2028. Tehtaan suorittaman tarkastuksen jälkeen kunnossa olevalle säiliölle voi saada kymmenen vuoden lisäajan, siis maksimissaan 20 vuotta. Max. täyttöpaine on 200 baria. Painemittari on kellomallinen. Vihreä alue kattaa 70-200 baria. Nettisivujen mukaan täydellä säiliöllä voi ampua 150 kilpailulaukausta. PISTOOLI ON "F"-merkitty eli sen luodin lähtöenergia on alle 7,5 joulea. Tämä merkintä takaa aselupavapauden useissa EU-maissa. Kun kaliiperi on ISSF-sääntömääräinen 4,5 mm (.177"), ei Suomessa tarvitse aseluvista murehtia. Ainoa ehto ostajalle on 18 vuoden ikä. Käyttöohjekirjan mukaan (saksa, englanti, espanja ja ranska) pistoolin mitat ovat P 411 x L 55 x K 138 mm. Piipun pituus on 221 mm. Tähtäinväli on säädettävissä 331-395 mm. Hahlon leveys on säädettävissä 2,0-5,3 mm. Pyöriteltävän etutähtäimen leveys on 3,8/4,4/4,7 mm. Lisävarusteena on saatavana leveämpi 4,0/4,5/4,9 mm jyvä. MUITA LISÄVARUSTEITA ovat alumiinilaukku, luksuslaukku samettivuorauksella, selkäreppu, nimikilpi kahvaan, monenlaisia kahvoja sekä erilaisia lisäpainoja kiinnitystankoineen. Kyljen tekstejä saa eri värisinä. 32 Kynän kärki osoittaa kuivalaukauskytkintä/varmistinta. Asennot on selkeästi merkitty. Liipaisin on monipuolisesti säädettävissä, mutta koneisto on avoinna "alastomana". TOIMITUKSEEN KUULUU itse pistoolin lisäksi kova, osastoitu ja pehmustettu laukku, jonka ulkomitat ovat 460x230x100 mm. Laukussa on kaksi liukusalpaa, mutta ei lukkoa. Ohjekirja on peräti 160-sivuinen neljällä kielellä (DE, EN, ES, FR). Suomenkielistä käännöstä ei kirjoitushetkellä ollut. Kuvitus on valokuvia, joissa esimerkiksi säätöruuvit on korostettu väreillä. Käyttöohje on ehdottomasti alan parem- URHEILUAMPUJA  4/2018 UA_4_2018.indd 32 17/09/18 08:24

Takatähtäimen säädön symbolit ovat selkeät, mutta avaimia tarvitaan kaikkeen. Luodinasetus on helppoa molemmilta puolilta. Viritysvipu/latausportti nousee 90° ja sitä voidaan käyttää samoin molemmilta puolilta. Walther LP500 toimitetaan kovassa ja osastoidussa laukussa. Paineilmasäiliö on hiilikuidulla vahvistettua alumiinia. Sen käyttöikä on kymmenen vuotta. masta päästä, jos kielet luonnistuvat. Käyttöohjeen mukana tulee kaksikielinen (DE, EN) huomautus paineilmasäiliön käyttöiästä (10 v., paitsi siis LP500:n tapauksessa tarkastuksen jälkeen 20 v.). Schussbildissa eli koetaulussa on ammuttu viisi laukausta 10 metriin 4,49 mm luodilla. Osumakuvio on yhtä luodin kokoista reikää. Turvallisen aseen indikaattoria ei ole, joten kilvanampujan on sellainen hankittava itse. LISÄKSI LÖYTYVÄT yleismallinen paineil- masäiliön täyttöadapteri, 500 kpl Walther Finale Match luoteja 0,51 g 4,50 mm, noin 3 mm halkaisijainen jäykkä muovikieppi piipun esteettömyyden varmistamiseen (Walther käyttää nimitystä "Sicherheitsschnur; Safety Line") sekä vetopuhdistussetti. Puhdistusvaijeri on noin 900 mm pitkä. Mukana tulee kaksi nippua puhdistuslankoja tyyppiä "öljylampunsydän". Waltherin mukaan puhdistussettiä voi käyttää niin ilma- kuin ruutiaseissakin, pistooleissa kuin kivääreissäkin. Vetopuhdistuksen etuna on, Walther LP500 ensiesiteltiin tämän vuoden IWAssa. Waltherin Stephanie Baur kertoo aseesta Urheiluampujan toimittajalle. että asetta ei tarvitse purkaa piipun puhdistusta varten. Ohjeen mukaan vetopuhdistuskaapeliin pujotetaan viisi lankaa 4,5 mm ilma-aseeseen, seitsemän lankaa 22-aseeseen ja yhdeksän lankaa 32-aseeseen. LAST BUT not least, Waltherin yleistyökalu, joka näyttää ja toimii niin kuin sveitsiläinen linkkari. Siinä on kuusiokoloavaimet AV 1,5; 2,0; 2,5: 3,0; 4,0 ja 5,0 mm. Sillä hoituvat kaikki LP500:n kahvan, laukaisulaitteen ja tähtäinten säädöt. Kaikkeen tarvitaankin työkalu, sillä mitään sormipyöriä ei ole. Ruuvinkantoja on tämän vuoksi leegio, joista kuusiokolo rupeaa käymään vanhahtavaksi. Konservatiivinen Walther ei ole uskaltanut lähteä uudemman Torxin käyttöön. Mutta toki kuusiokolokin (inhex tai Allen) on turvallisempi kuin Pozidrive tai Phillips, urakannasta nyt puhumattakaan. PIIPPU ON peitetty kulmikkaaseen vaippaan, jossa näkyvät reklaamin vuoksi jatkuu 4/2018   URHEILUAMPUJA UA_4_2018.indd 33 33 17/09/18 08:24

kromatut tekstit "Walther" ja "LP500". Piippuvaipan päällä on kolme paineenpoistoreikää, joita ei Basis-mallissa ole käytetty, eli piippua ei ole vastaavasti rei'itetty. Sen sijaan piipun suussa on vakiona "kompensaattori". Siinä on ensin välikammio, jossa luoti hyppää piipusta eräänlaiseen kartiokammioon. Tästä paineet purkautuvat lyhyen vapaalennon aikana sekä sivulle että piippuvaipan päälle ja pistoolin eteen suuntautuviin aukkoihin ja reikiin, yhteensä 16 kappaletta. Ideana on taata luodille piipunsuun jälkeen mahdollisimman vapaa lento ilman takaa tulevia paineita. Vaikka ruutipistoolilla ampuvien mielestä PCP-pistoolissa ei ole juuri mitään rekyyliä, Walther on huolellisesti pyrkinyt poistamaan ne olemattomatkin jäänteet. LP500 VIRITETÄÄN ja ladataan nostamalla lukonkehyksen päällä oleva läppä. Se on symmetrinen eli yhtä helppo käyttää oikealla tai vasemmalla kädellä. Liipaisinta voi Piippuvaippa on rei'itetty piipun hyppäystä ehkäisemään, tosin vastaavasti rei'itetty piippu on valinnaisvaruste. Waltherin vetopuhdistussetti on toimiva, näppärä ja kompakti. säätää yhtä hyvin oikea- kun vasenkätisellekin. Luoti asetetaan kouruun, kummalta puolelta tahansa. Lukon tappi ohjaa sen patruunapesään. Tämän voi arvioida helpoksi tavaksi asettaa luoti. Kuivalaukauskytkin löytyy liipaisimen yläpuolelta. Poikkitappi on merkitty "T" (Trocken, Training, kuivalaukaus) ja "F" (Feuer, Fire, ampuma-asento). Mekaanisen laukauslaitteen johdosta pistooli on viritettävä läpästä jokaista laukausta varten. Toisaalta, se opettaa ampumisen rytmitystä. Varsinaista varmistinta ei kilpailuaseiden tapaan ole, paitsi "T"-asentoa voidaan ajatella sellaiseksi. KOEASE TOIMITETTIIN pähkinäpuisella 3D-peruskahvalla, jonka voi rakentaa oikeankätisestä vasuriksi ilman lisäpalikoita. Peruskahvan koko on M. Walther on ostanut erään saksalaisen kahvatehtaan, joten tämä on todennäköisesti talon omaa tekoa. "Asetta on suunniteltu ampujien kanssa ja sen huomaa" KOEAMPUJAN TODISTUS toimii hienosti, ja rekyyli on olematon. Liipaisintuntuma säilyi hyvin koeammunnan ajan eikä se vaatinut korjaamista. Säiliön ja piipun välissä etuosassa on tukinasta, ja säiliö on kiinni aseessa tietyltä matkalta. Tällä saattaa olla pieni vaikutus tasapainon tunteeseen ja rekyylittömyyteen. Tuota mahdollista välivärähtelyä olisi kiva tutkia suurnopeuskameralla. Säiliön päässä on ilman määrää osoittava mittari. W alther LP500 -ilmapistooli on hyvin tyylikäs ja ajateltu selvästi televisioon finaalitaistoon. Asetta on suunniteltu ampujien kanssa ja toiveiden mukaisesti, ja sen huomaa. Tähtäimien säätökuvaukset ovat hyvin selkeät ja helpot, eikä ohjekirjaa tarvita näiden lukemiseen. Kaikissa aseissa ei ole sekä takatähtäimen syvyyden että leveyden säätömahdollisuutta, mutta tästä ne löytyvät. Jyvä on Waltherin tuttu kolmikulmainen ja käännettävissä sopivan levyiseksi. Jyvää voi tuoda reilusti lähemmäksi takahahloa ja siten muuttaa näkymää tähtäyksessä. Vedinkin sitä koemielessä hyvin taakse, ja sain siten jyvästä vielä leveämmän näköisen. Lyhyt tähtäinväli antaa myös vakauden tunnun. Näihin säätöihin tarvitaan kuitenkin työkalu. Aseen mukana tuleekin sellainen, jossa on kaikki erikokoiset kuusiokoloavaimet kätevästi.  ASE ON KEVEÄN TUNTUINEN ja keula keveä. Se on kuitenkin helposti hallittavissa ilman voimakasta puristusta, joten tasapainotus on onnistunut. Latausvipu on herkästi liikkuva, ja sitä voi käyttää molemminpuolisesti. Ase sopii siis myös vasenkätisille. Kuivalaukauksen valinta on myös merkitty selkeästi ja on helppokäyttöinen.  LIIPAISUN SÄÄDÖT ovat myös hyvin esillä ja ulottuvilla, sillä ne eivät ole peitinlevyjen 34 Koeampuja arvioi kompensaattorin toimivaksi. Etutähtäimen etäisyys on säädettävissä. Hiilikuidulla vahvistetun alumiinisäiliön käyttöikä on selkokielisesti ilmoitettu. tai kahvan alla. Siksi asetta pitää käsitellä huolellisesti suojaten. Liipaisimen voi kääntää mieleiseen asentoon, ja sen korkeutta ja etäisyyttä on helppo säätää. Minulle uutta tässä aseessa on takatähtäimen kallistuksen mahdollisuus. Tavallisesti tämä on pitänyt tehdä kahvan säädöillä, jotka ovat joskus todella vaikeita. Kallistuksesta on myös merkit aseen päällä, joten säätö on helppo ottaa takaisin tarvittaessa. Kallistuskulmaa voi säätää +/- 10°.   LIIPAISIMEN VASTUS tehtaan jäljiltä oli sellainen, ettei laukauksen lähtöä edes huomannut. Punnitsin vastuksen, ja se kyllä kesti 500 g. Säädin sitten itselleni mieleisen kynnyksen, että pystyin paremmin tuntemaan ja ennakoimaan laukauksen hetken. Kompensaattori VAIKUTELMA ASEESTA ON, että jokaista kohtaa on harkittu ja viimeistelty. Kaikki turha on karsittu. Ase sopii mielestäni kaikille, erityisesti naisille ja nuorille, kun vain kahva on sopiva. Kahvakoot ovat S-L normaaliversiona. Kapeampaa versiota on saatavilla koissa XXS-XL. Testiaseessa oli kiinni pähkinäpuinen M-koon kahva. Se oli hivenen liian pitkä minulle eikä kämmenen sivutuen säätö riittänyt.  Epäilen, että miehet saattaisivat kaivata lisäpainoja, mutta niitähän saa. Lisäpainojen paikka on piipun alla ja piipun ja säiliön välissä. Monipuoliset säädöt mahdollistavat myös ikääntyneemmälle ampujalle miellyttävän tähtäinnäkymän. Tähtäinvälin säätäminen lyhemmäksi tuo vakauden tuntua, vaikka pito olisi hieman eläväinen. OLEN HYVIN VAIKUTTUNUT tämän aseen laadukkuudesta ja tuntumasta. Aselaukku on käyttökelpoinen ja konstailematon. Varasäiliölle ei ole erityistä paikkaa, mutta se mahtuisi tarvikekoloon. Käyttöohjekirjan kuvat ovat selkeät.  Paula Viitasaari URHEILUAMPUJA  4/2018 UA_4_2018.indd 34 17/09/18 08:24

Sako Custom – räätälöityjä luksuskivääreitä kiikarikivääri, koska näkö on jo iän mukana huonontunut. Seuraavaksi on mahdollisuus valita yhden liipaisimen herkistinlaukaisu, mutta sitä en halua. Kivääriä saatetaan käyttää hirvestykseen, jossa tuo ominaisuus ei ole haluttu. Aseen voi räätälöidä itse nettisivuilla. Teksti PEKKA SUURONEN Kuvat SAKO K esäkuussa Riihimäellä järjestetyillä Erämessuilla esiteltiin uusi konsepti: Sako Custom eli asiakkaan toiveiden mukaan räätälöity luksusase. Tällaisiahan ovat monet asevalmistajat tarjonneet vuosien saatossa. Sakollakin on tehty erikoisia aseita, mutta ei systemaattisesti. Nyt asia on virallistettu. On tehty sekä esite että useita tietokonesovelluksia, joilla potentiaalinen asiakas voi kotona tietokoneella suunnitella itselleen haluamansa aseen. SAKON VALMISTAMAT aseet ovat pääsääntöisesti metsästyskivääreitä. Rata-aseita Sako ei paria poikkeusta lukuun ottamatta ole viime vuosina rakentanut. Custom-linja perustuu aina Sako 85 -aktioon. Perusmallit ovat Bavarian Carbine (ainoa täystukkinen), Bavarian, DeLuxe, Prestige ja Grizzly. Tämä perusase valitaan "konfiguraattorista" osoitteesta custom.sako.fi. Systeemi on sama kuin monella autotehtaalla on (esim. "Build your own Volvo"). LÄHDETÄÄN leikisti rakentamaan vaikka paremman luokan yleiskivääriä minun makuni mukaan. Ensin kaliiperi (22 mahdollisuutta). Klikataan 30-06, monen muunkin valinta. Tämä pudottaa valinnoista pois Bavaria-mallit. Klikataan DeLuxe-malli, koska en halua rautatähtäimiä. Sitten tukkipuun aste (3 vaihtoehtoa), otan High Graden. Seuraavaksi tulee kaiverrusvaihtoehto (4 vaihtoehtoa). Minä olen omituinen ja valitsen "ei kaiverruksia" eli sileät posket kiväärille. Kaiverrusvaihtoehtoja on kolme. Ne on suunnitellut kouvolalainen taiteilija ja asekaivertaja Helena Suhonen. Hänen taiteensa on siirretty Saloon Jetlaser-nimiseen yritykseen, joka digitoi taiteen ja siirtää sen laserin avulla kiväärin eri osiin tilauksen mukaan. Lukonkehyksen kyljet ovat tavallisin paikka taiteelle. SEURAAVAKSI valitaan aseen ulkonäköön suuresti vaikuttava metalli. Valita voi mustatun hiiliteräksen ja ruostumattoman kirkkaan kromiteräksen välillä. Rosteria minulle, kiitos. Piipunpituuteen on kuusi vaihtoehtoa, mutta kun olen valinnut näin pitkälle, niin minulle tulee ainoaksi piipunpituudeksi 569 mm (~ 22,5"). Sitten valitaan rautatähtäimet, mutta niitähän en halunnut. Tämä tulee olemaan RUUDULLE TULEE luettelo valitun aseen ominaisuuksista. Painoa tuli 3,3 kg ja kokonaispituutta 1085 mm. Patruunakapasiteetti on 5+1, mikä on tavanomaista metsästysaseessa. Rihlan nousu on 1:11". Mutta hintaa ei löytynyt! Sanottiin, että ota yhteyttä Sako-kauppiaaseesi saadaksesi selville hinnan ja saatavuuden (käytännössä siis toimitusajan). Tässä vaiheessa voit lähettää speksit e-maililla tai Facebookilla myös kavereillesi. Vaikkapa kysyäksesi, että "mitäs tykkäisit tästä?" Tämä tarjouspyyntö on tehtävä Sako Elite-kauppiaalle. Ne löytyvät Sakon sivuilta ja niitä on Suomessa kymmenkunta. RIIHIMÄEN ERÄMESSUILLA oli Sako Custom-aseita näytillä. Niillä oli noin 6000 euron hintalappu. Mutta kuten sanottu, täytyy ensin syöttää omat speksit konfiguraattoriin. Ai et saa näin tarpeeksi yksilöllistä metsästyskivääriä? Koetapa seuraavaa osoitetta: www.sako.fi/rifles/sako-premium 4/2018   URHEILUAMPUJA UA_4_2018.indd 35 35 17/09/18 08:24

SAL 100 Naiset menestyvät ampumaradoilla, Pia Nybäck valitsi työuran HKSCAN Pia Nybäck nousi tyttönimellään Julin nopeasti maailman huipulle ja katosi vielä nopeammin arvokisojen tulosluetteloista. Teksti KALLE VIRTAPOHJA P ekingin 2008 olympiasankari Satu Mäkelä-Nummela on tuorein kesälajien olympiavoittaja, jonka ura maailman huipulla jatkuu edelleen. Toinen näkyvä huippuampuja on Pia Nybäck, joka päätti siirtyä työelämään jo 2000-luvun alussa. Molemmat ovat luoneet hienot urat, jotka kehittyvät tahoillaan. Nybäck, 48, kertoo, että ammunnasta tuli vahingossa hänen lajinsa. – Lopetin taitoluistelun 17-vuotiaana. Se on laji, jota harjoitellaan kymmenen kertaa viikossa jo ihan juniorina. Valmensin sitten pitkään junnutaitoluistelijoita. Se oli opiskelijalle hyvä duuni. Kävin Vierumäellä A-tason valmentajakursseja, nopeus-voima- ja taito-osat. Kopran Kari ja Nummelan Matti olivat samalla kurssilla. Harjoitustyönä kuvasimme toisen taitoluistelijan kanssa Hälvälän radalla Matin ja Karin ampumista. Kun homma oli ohi, Matti kysyi, kumpi tytöistä ampuu seuraavaksi. Kaverini oli nopeampi ja työnsi minut eteen ja sanoi, että Pia! LAJIKOKEILU onnistui heti. Niinpä Pia ilmestyi hyvin pian kyselemään Sipoon ampumaradalle, voisiko päästä kokeilemaan ampumista. – Onneksi siellä oli ymmärtävä valvoja, joka lainasi asettaan. Näin aloin käydä Sipoossa ampumassa, säällä kuin säällä, Nybäck muistelee. Teknisessä korkeakoulussa opiskellut neito oli säästänyt omaa kotitietokonetta varten, mutta nyt hän päätti käyttää säästönsä omaan haulikkoon. Ja tulosta alkoi Pia Nybäck syntyä: kaksoistrapin Euroopan mestaruus 1998, maailmanmestaruus 1999 ja sitten Sydneyn olympiakisat 2000. OLYMPIAKISOIHIN hän lähti suurin toivein. Jaettu 13. sija ensimmäisissä olympialaisissa oli suuri pettymys. – Lopetin Sydneyn jälkeen, olin ihan kypsä, Nybäck muistelee. – Seuraavana vuonna en varmaan koskenut aseeseen kertaakaan. Sitten hän aloitti työt Lääkelaitoksella, ja kesällä 2002 olivat edessä MM-kotikisat Lahdessa (Hälvälässä). Hän päätti vielä yrittää. – Saavutin kyllä EM-hopeaa 2002, mutta MM-kisoissa en saanut mitään järkevää suoritusta. Ehkä polte ei ollut samanlainen kuin ennen. – Pohdin, että haluanko täysillä panostaa urheilu-uraan ja tehdä töitä siinä sivussa. Viimeiset vuodet tein vaativia töitä ja urheilin samalla. Itse koin, että ei sitä pysty pitkään tekemään, polttaa vaan kynttilää molemmista päistä. PIA NYBÄCK kritisoi, että suomalainen sys- teemi mahdollistaa täysipainoisen urheilemisen vain muutamissa lajeissa. Tähän on viime vuosina tehdyssä huippu-urheilun kehitystyössä kiinnitetty paljon huomiota ja tilannetta on pyritty helpottamaan, mutta aika pitkä matka on vielä siihen, että urheilu olisi todellinen uravaihtoehto. – Meillä ajatellaan usein, että urheilu on vain välivaihe ennen oikeaa elämää, hän sanoo. – Näin jälkeenpäin ajateltuna oma urapolkuni on minulle ollut juuri se oikea, sopivassa suhteessa huippu-urheilua ja työelämää, jossa olen voinut hyödyntää urheilussa opittuja asioita. PIA NYBÄCKIN aktiiviurheilu vaihtui urheilujohtamiseen. Hänet valittiin Suomen Olympiakomitean hallitukseen, jossa hän vaikutti kahdentoista vuoden ajan. Suomen Ampumaurheiluliiton puheenjohtajana hän toimi 2013–2016 ennen nykyistä Vesa Nissisen puheenjohtajuutta. Työssään HKScanin johtajana Nybäck on pystynyt ammentamaan paljon urheilussa opittua. – Olen tavoitekeskeinen ja tuloshakuinen. Tämä ei varmaan ole yllättävää, kun on kyse entisestä urheilijasta, hän naurahtaa. – Yksin ei kukaan tee mitään, oma tiimi on saatava mukaan. Olen hyvin delegoiva. Jos hommat hoituvat, en varmasti mikromanageeraa. Pyrin hyödyntämään sitä osaamista, joka porukassa on. – Olen tavoitehakuinen, ja tiedän, miten asiat pilkotaan pieniksi palasiksi. Olen myös periksiantamaton. Harjoittelijanakin olin sitkeä, en luovuta helpolla. – Ammunta huipputasolla kasvattaa stressinsietoa. Ei niin tiukkaa paikkaa ole kuin olympialaiset tai MM-finaali. Pitää pystyä sulkemaan kaikki ulkopuolelle. Jos on tiukkoja neuvotteluja, suljen vain kaiken muun pois. Kaikki muu saa odottaa. Ilman muuta se taito on urheiluajoilta peräisin. AMPUMINEN ON nykyisin Nybäckille rakas mutta satunnainen harrastus. Kesällä 2018 hän ampui kansallisen trapin SM-kisoissa SM-pronssia ja kaksoistrapissa SM-hopeaa. Vanhasta muistista. Sigrid Rosenqvist ampui I luokan vuonna 1920 E nsimmäinen nainen, joka ampui I luokan, oli opettaja Oscar Rosenqvistin tytär Sigrid. Vuosi oli 1920. Rhea Wasastjerna ampui kultamerkin Helsingin maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 1937. Naisille alettiin järjestää SM-kilpailuja 36 vasta 1960-luvulla. Ensimmäinen maailmanmestaruuden ampunut nainen oli kivääriampuja Sirpa Ylönen, jonka täysosuma tuli vuonna 1982. Haulikosta tuli 1990-luvulla naisten menestyslaji. Satu Pusila ampui neljä henkilökohtaista maailmanmestaruutta kaksoistrapissa. Kun haulikon MM-kilpailut järjestettiin Tampereella (Lempäälässä) vuonna 1999, ampui Pia Nybäck, silloin vielä tyttönimellään Julin, maailmanmestariksi. URHEILUAMPUJA  4/2018 UA_4_2018.indd 36 17/09/18 08:24

Kilpailunomaisia tutkimuksia on tehty maajoukkueiden leiritapahtumisen yhteydessä muun muassa Inkoossa. Mikko Mattila: ”Väitöksestä konkreettista tutkimustietoa ja vahvistusta” Teksti LASSI PALO Kuvat MIKKO MATTILA ”S imo Ihalaisen tutkimus antoi siinä mukana olleille välitöntä palautetta laukaustilanteesta urheilijoille. Tämän seurauksena ehkä jo aiemminkin tiedossa olleet niin hyvät kuin kehitettävätkin osa-alueet saivat tutkimuksen seurauksena konkreettista tutkimustietoa ja vahvistusta.” Näin kommentoi kiväärivalmentaja Mikko Mattila heinäkuussa hyväksyttyä Simo Ihalaisen väitöstutkimusta ampumaurheilijoiden ammuntatekniikasta. Mattila sanoo, että tietojen pohjalta urheilija voi kehittää omaa ampumatekniikkaansa ja toimintaansa nimenomaan kilpailutilanteeseen valmistavissa harjoituksissa. – Tähän kyllä antaa oman haasteensa saada aikaan oikeanlainen psyykkinen tilanne mielen syövereihin, jotta se vastaisi ja palvelisi kilpailutapahtumaa. Tällöin kilpailutapahtumasta tulisi muodostua se tarvittava normaalitilanne ja muun tyyppinen harjoittelu on poikkeustilanne. Tutkimuksen perusteella tilanne on ollut päinvastainen, koska kilpailutilanteessa tulokset toisilla hieman tippuvat enemmän kuin toisilla eli tällöin urheilija ei ole harjoitellut oikeassa psyykkisessä mielentilassa taidon osa-alueita riittävän perusteellisesti ja määrällisesti riittävästi. – Tähän antaa vielä lisämausteensa kilpailutilanteen hallinta, joka tulee tutuksi, kun käy riittävästi kovatasoisia kilpailuja, joihin on itse asettanut riittävän kovat tavoitteet, koska pelkästään matkustaminen kilpailemaan ei riitä menestyksen saavuttamiseen! SIMO IHALAISEN väitöstutkimuksen mukaan ampumaurheilijoiden ammuntatekniikka heikkenee kilpailutilanteessa lähes kaikilla tutkituilla osa-alueilla. Kilpailutilanteessa psyykkinen kuormitus ja stressi vaikuttavat merkittävästi suoritukseen. Iha- laisen väitöstutkimuksessa päästiin ensimmäistä kertaa tekemään suoritustekniikan mittauksia todellisessa kilpailutilanteessa. – Vaikka kilpailutilanne heikensi suoritusta, sen hallinnassa oli kuitenkin suuria yksilöllisiä eroja. Osa ampujista pystyi säilyttämään ammuntatekniikan lähempänä harjoitustilanteen tasoa, jolloin myös tulokset olivat parempia, Ihalainen kertoo. KESKEISIMMÄT osumatarkkuuteen vaikuttavat osatekijät oli mahdollista löytää tutkimuksessa käytetyn laajan testiaineiston avulla, joka koostui huippuampujien noin 20 000 laukauksesta. – Mallissa tärkeimmät ammuntatekniset osa-alueet olivat pidon vakaus, tähtäyksen tarkkuus, liipaisun ajoitus ja liipaisun puhtaus. Ampumahiihdossa liipaisun puhtauden merkitys korostui ilmakivääriammuntaan verrattuna. Ampumahiihdossa liipaisun puhtaus selitti jopa 60 prosenttia osumatarkkuudesta, Ihalainen toteaa. Liipaisun puhtaudelle tarkoitetaan tähtäyspisteen liikkumista liipaisuvaiheen viimeisillä hetkillä. – Jos liike on pieni, liipaisu on puhdas, ja jos liike on suuri, liipaisu on epäpuhdas. Käytännössä epäpuhtaassa liipaisussa ase nykäistään liipaisun aikana pois taulun keskeltä. Epäpuhdas liipaisu voi syntyä joko suoraan liipaisusormen huonosta tekniikasta tai tasapainossa tapahtuvasta heilahduksesta liipaisuvaiheen aikana, Ihalainen selittää. TUTKIMUKSEN TULOKSENA muodostui ilmakiväärin ammuntatekniikan malli, joka selitti 81 prosenttia osumatarkkuudesta. Ammuntatestien tuloksilla oli myös selkeä yhteys kaudella ammuttuihin kilpailutuloksiin. Testitilanteessa mitattu pidon vakaus selitti noin 50 prosenttia kauden parhaasta kilpailutuloksesta. Valmentajat ja ampumaurheilijat voivat mitata tärkeimpiä tässä tutkimuksessa esitettyjä ammuntatekniikan muuttujia käyt- tämällä kaupallisia ammunnanharjoittelulaitteistoja. Systemaattisella harjoittelulla voidaan kehittää kaikkia tutkimuksessa havaittuja ammuntatekniikan osa-alueita. – Ampujat ja valmentajat voivat käyttää tämän tutkimuksen tuloksia ammuntatekniikan heikkouksien ja vahvuuksien tunnistamiseen ja harjoittelun painopisteiden valintaan. Säännöllisillä ammuntatekniikan testeillä voidaan myös seurata harjoittelun aikaansaamia muutoksia ammuntatekniikassa, mikä on tärkeä osa huippu-urheilijan harjoittelun optimointia, Ihalainen pohtii. Ammuntatekniikan harjoittelun lisäksi Ihalainen kannustaa panostamaan harjoittelussa psyykkisten taitojen kehittämiseen. MATTILA ON OLLUT runsaan puolen vuoden ajan maajoukkueen mukana kiväärilajien lajivalmentajana. – Näiden tulosten pohjalta tiedän maajoukkueeseen kuuluvien tärkeimmät vahvuuden ja kehitysalueet, jotta heistä voi tulla nykyistä parempia ja vahvempia kilpailijoita. Urheilijat ovat yksilöitä ja kaikilla on omat vahvuutensa sekä kehityskohteensa, joita he yhdessä henkilökohtaisten valmentajiensa kanssa vahvistavat ja kehittävät edelleen. Mattila sanoo tehtäväkseen tukea ja kannustaa heitä tässä työssä sekä tarvittaessa auttaa, mikäli he eivät siinä pääse eteenpäin. – Näitä kilpailunomaisia tutkimuksia on tehty ainakin kolmena vuonna Tanhuvaarassa pidettyjen Leppä GP -ilma-asekisojen yhteydessä sekä harjoitustilanteissa maajoukkueiden leiritapahtumisen yhteydessä Tanhuvaarassa, Turun Kupittaalla sekä Inkoossa harjoitusleirien yhteydessä. Jotkut ovat käyneet testeissä myös Jyväskylässä KiHun tiloissa. LitM Simo Ihalaisen biomekaniikan väitöskirjan “Technical determinants of competitive rifle shooting performance” tarkastustilaisuus pidettiin 9. heinäkuuta. Lähde: Jyväskylän yliopiston tiedote 4/2018   URHEILUAMPUJA UA_4_2018.indd 37 37 17/09/18 08:24

Ampumaradoilla myös hyv Ampumaradat saattaisivat olla tärkeitä paahdeympäristöstä riippuvaisten lajien suojelussa. Teksti & kuva LOTTA JAAKKOLA A mpumaratojen keskeisinä ympäristövaikutuksina on pitkään korostettu vain ampumamelun leviämiseen, mahdolliseen maaperän pilaantumiseen sekä pinta- ja pohjavesien laadun heikkenemiseen liittyviä vaikutuksia. Tosiasiassa ympäristövaikutusten minimoimiseksi ampumaharjoittelu on parasta keskittää ampumaradoille, jolloin minimoidaan yksityismailla tapahtuva harjoittelu ja missä mahdollisia ympäristöriskejä voidaan kontrolloida tai tarvittaessa vähentää. AMPUMARATATOIMINNAN erityispiirteet tekevät toisaalta itse radoista ja suhteellisen laajoista alueista niiden ympäristössä mielenkiintoisia myös elinympäristöinä. Monilla toiminnassa olevilla ampumaradoilla on tai voisi hoidettuna olla erityistä merkitystä useiden uhanalaisten tai harvinaistuneiden lajien elinympäristöinä. Myös ratojen ympäristössä maankäyttö on rajoitettua, mikä vähentää rakentamisesta johtuvaa elinympäristöjen pirstaloitumista säilyttäen näin monille lajeille tärkeitä ekologisia yhteyksiä. SOTILAALLISEN toiminnan ympäristövaikutuksia on tutkittu pro gradu -tutkielmassa kansainvälisestä ja Suomen puolustusvoi­ mien näkökulmasta, ja tutkimusten mukaan tavallisimmat eläimiä häiritsevät sotilaallisen harjoitustoiminnan vaikutukset tulevat ampuma- ja lentoharjoittelusta sekä ihmisten läsnäolosta. Eläimet voivat säikähtää äkillistä melua, mutta tutkimusten mukaan ne palaavat melko nopeasti normaaliksi ja sopeutuvat toimintaan etenkin, jos se on säännöllistä, pitkäaikaista ja yleistä. Useimmiten vanhemmat yksilöt reagoivat meluun todennäköisesti maltillisemmin kuin nuoret yksilöt. MYÖS MUU TOTTUMINEN ihmisten läsnäoloon näyttää kasvattavan eläinten sietokykyä myös sotilaallisen harjoitustoiminnan suhteen. Monissa tutkimuksissa sotilaallisen toiminnan ei ole todettu merkittävästi vaikuttaneen eläinten lisääntymisen onnistumiseen. Sen sijaan toiminnan on jopa havaittu hyödyttävän muun muassa varpuslintuja ja liito-oravia, sillä melun on todettu karkottaneen petolintuja ja -eläimiä. 38 Haulikkoratojen läheisyydessä on usein vaurioituneita ja pystyyn kuolevia tai kuolleita puita, jotka ovat omiaan lisäämään alueen biodiversiteettiarvoa. Helpoimmin eläinten on havaittu häiriintyvän ravintoa etsiessään ja todennäköisesti päättävän toimintansa ennenaikaisesti. Häiriintymisen voimakkuus on kuitenkin riippuvaista myös tarjolla olevien resurssien määrästä. Kaiken kaikkiaan vaikka ihmisten kokemus ampumaratamelusta voi olla negatiivinen, on vaikutus eläimiin tutkimusten mukaan joko melko neutraali niin yksilö- kuin populaatiotasoillakin. YKSI LAJIRYHMÄ, jota elinympäristöjen muuttuminen uhkaa, ovat paahdeympäristöstä riippuvaiset lajit. Paahdeympäristöjen kasvit ja eläimet ovat sopeutuneet kuivuuteen, kovaan auringon säteilyyn, korkeaan lämpötilaan ja jyrkkiin lämpötilanvaihteluihin sekä niukkaravinteisuuteen. Metsäpalojen tehokas torjuminen ja aiemmin laajamittaisen metsälaidunnuksen loppuminen ovat kuitenkin aiheuttaneet paahdeympäristöjen harvinaistumisen. Osa paahdelajistoa on säilynyt ihmisen luomissa usein tilapäisissä avoimissa ympäristöissä. Tällaisia ovat mm. hiekkakuopat, louhokset, kaatopaikat, sähkölinjat, tienvieret ja tieleikkaukset, ratapenkat, armeijan ampuma-alueet, pienlentokentät, lastauspaikat sekä satamien ja teollisuuden joutomaa-alueet. Tutkimuksissa on havaittu monien selkärangattomien, kuten ampiaisten sekä sammalien, hyötyvän kohtuullisen käyttöpaineen aiheuttaman maanpinnan rikkoutuminen myötä mm. raskaan kaluston urien reunoihin muodostuneista avoimista olosuhteista. Ampumaradat tyypillisesti avoimina usein hiekkamailla sijaitsevina ympäristöinä saattaisivat olla tärkeitä paahdeympäristöstä riippuvaisten lajien suojelussa. Ampumaratojen ympäristöä hoidetaan, raivataan ja pidetään avoimena joka tapauksessa, jolloin tietyn luonnonhoitosuunnitelman seuraaminen ei aiheuttaisi ratojen ylläpitäjille juurikaan ylimääräistä työtä, mutta toisi radalle arvoa luonnonsuojelullisesta näkökulmasta ja sitäkin enemmän yleistä hyväksyttävyyttä. RUOTSISSA MOOTTORILIITTO (Svenska motorcykel- och snöskoterförbundet) on laatinut ohjeet luonnonhoitosuunnitel­mien laatimiseksi enduroradoille, ja vastaavia ohjeita voitaisiin laatia myös maamme ampumaradoille erityislaatuisten elinympäristöjen ylläpitämiseksi. Suomi on sitoutunut YK:n biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen päätavoitteisiin, joita ovat biologisen monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelman (2013–2020) tavoitteena on, että luonnon monimuotoisuuden turvaaminen otetaan huomioon muun muassa maankäytön suunnittelussa. Kaavoituksessa tulee huomioida myös kaava-alueen ulkopuolinen luonto ja ekosysteemien toiminta. Samalla tulee ehkäistä tai vähentää yhtenäisten luonnonalueiden pirstoutumisesta. Lisäksi monimuotoisuuden turvaamisen kannalta keskeistä on uhanalaisten lajien ja luontotyyppien sekä arvokkaiden lajistokeskittymien huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. MYÖS AMPUMARATOJEN toiminnan turvaamiseksi tulisi kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa edistää valta- URHEILUAMPUJA  4/2018 UA_4_2018.indd 38 17/09/18 08:24

hyviä puolia luonnolle Hälvälän ampumaradalla ja harjoitusalueella on tärkeä merkitys ekologisten yhteyksien säilyttämisen kannalta. Hollolan alue kuuluu maakunnalliseen ekologisen verkoston ydinalueisiin, joka on osa Tiirismaan ja Salpausselän metsäaluetta. Taajaan rakennettu alue Suojelualueet ja ohjelma-alueet PARHAASSA TAPAUKSESSA myös siviiliampumaradat olisivat osa elinympäristöverkostoa esimerkiksi paahdeympäristöstä riippuvaisille lajeille ja ratoja ympäröivät suojavyöhykkeet tarjoaisivat yhtenäisiä alueita, jotka olisivat yhteiskunnan käyttöpaineiden ulkopuolella. Näin kaavoituksellisin ratkaisuin turvattaisiin ampumaratatoiminnan jatkuminen sekä biodiversiteetin suojelun kannalta lisättäisiin arvokkaampien elinympäristöjen määrää. kunnallisia alueiden käyttötavoitteita, jossa on erityistavoitteita melusta johtuvien haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Erityistavoitteiden mukaan alueiden käytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa hait- taa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille ilman, että riittävä meluntorjunta varmistetaan. Grande Finale Lohjan Kisakalliossa 27.–28.10. P erinteinen Grande Finale -viikonloppu järjestetään Kisakallion urheiluopistolla Lohjalla 27.–28.10. 2018. Lauantaina aloitetaan yhteisesti klo 9, jonka jälkeen siirrytään lajiparlamentteihin. Lauantaina on luvassa myös kiinnostavia puheenvuoroja ennen illan huipentavaa Grande Finale -gaalaillallista. Sunnuntaina Minna Uusitalo saapuu kouluttamaan harrastajia ja huippu-urheilijoita itsensä tai oman seuran markkinoimisessa yhteistyökumppaneiden ja median suuntaan sekä sosiaalisen median hyödyntämisessä. Uusitalolla on aiheesta monipuolinen osaaminen toimittajan, tiedottajan, urheilumanagerin ja urheilijan kokemuksella. Ilmoittautuminen tapahtuu Suomisportin kautta, ilmoittautumislinkki ja hinnat löytyvät liiton nettisivuilta. Jos et pysty käyttämään internetiä, voit ilmoittautua myös soittamalla liiton toimistoon: Sanna Hellgrén 040 5633 554. Tule mukaan! Grande Finalen ohjelma ´´ Lauantai 27.10. 8.00 Ilmoittautuminen alkaa 9.00 Yhteinen avaus 9.30 Lajiparlamentit alkavat 16.00 Suomisport seura­ palveluna (Juha Saapunki) 16.30 Ampumarata uudesta näkökulmasta (Lotta Jaakkola) 19.15 Grande Finale -gaala ´´ Sunnuntai 28.10. 9.30 Urheilijan markkinointi, mediasuhteet ja sosiaalisen median hyödyntäminen (Minna Uusitalo) 12.30 Lounas ja kotiinlähtö Ohjelmamuutokset mahdollisia. Lisää aiheesta muun muassa Immonen, A. (2014). Sotilaallisen toiminnan ympäristövaikutukset kansainvälisestä ja Suomen Puolustusvoimien näkökulmasta tarkasteltuna. Pro gradu -tutkielma, Maantiede. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/ bitstream/handle/10138/153139/sotilaal.pdf?sequence=1 Suomen Ampuma­ urheiluliiton kokous 24.11. Jyväskylässä S uomen Ampumaurheiluliiton kokous järjestetään sääntöjen mukaisesti kahden vuoden välein. Seuraava kokous pidetään lauantaina 24.11.2018 klo 10 alkaen Jyväskylässä Scandic Jyväskylä City -hotellissa (Väinönkatu 3). Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat eli muun muassa valitaan liittohallituksen puheenjohtaja ja liittovaltuuston jäsenet kahdeksi seuraavaksi kalenterivuodeksi ja päätetään toiminnan ja talouden suuntaviivoista seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Lisäksi ylimääräisenä asiana kokouksessa päätetään liiton sääntöjen muuttamisesta. SAL:N JÄSENYHDISTYKSET voivat lähettää kokoukseen yhden äänivaltaisen edustajan ja enintään yhden lisäedustajan. Jäsenyhdistyksille lähetetään kutsu kokoukseen viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta. Liittovaltuuston syyskokous 24.11. L iittovaltuuston syyskokous pidetään lauantaina 24.11.2018 klo 14 alkaen Jyväskylässä Scandic Jyväskylä City -hotellissa. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouskutsu lähetetään liittovaltuuston jäsenille viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta. 4/2018   URHEILUAMPUJA UA_4_2018.indd 39 39 17/09/18 08:24

TIEDOTUKSIA, TAPAHTUMIA JA KILPAILUKUTSUJA Ampumaurheilijat ja yhteistyökumppanit tarkkoina Kymppigolfissa S uomen Ampumaurheiluliiton perinteinen Kymppigolf järjestettiin tänä vuonna Messilä Golfissa Hollolassa heinäkuun viimeisenä maanantaina. Hellesää ja paahteinen kenttä koettelivat kilpailijoiden kuntoa golfkisassa, jossa pelattiin 18 reiän pistebogey. Tiukkaakin tiukemman kisan voittoon selvisi kotikentällään pelannut Harri Honkanen tuloksella 39. Kakkoseksi samalla pistemäärällä ylsi viime vuoden voittaja Paavo Palokangas, joka palkittiin myös pisimmästä avauslyönnistä. Kolmanneksi tuloksella 38 pelasi Maarit Lepomäki, joka voitti myös lähimmäs lippua -kisan. KUTSUVIERAIDEN parhaana palkittiin OP:n Ari Koski ja naisten parhaana Maarit Lepomäki. Scratchin paras eli vähiten lyöntejä kentällä käyttänyt oli Rami Wessman 84 lyönnillä ennen Tero Hovilaa (87) ja Maarit Lepomäkeä (88). Kymppigolfin perinteiden mukaisesti kenenkään ei tarvinnut lähteä paikalta ilman palkintoa, sillä jokainen osallistuja toi tullessaan pienen palkinnon, ja kisan paremmuusjärjestyksessä jokainen sai valita palkintopöydältä mieleisensä palkinnon. Ari Koski (vas.) palkittiin kutsuvieraiden parhaana, Rami Wessman scramblen ykkösenä, Maarit Lepomäki keräsi pronssin lisäksi lähimmäs lippua -palkinnon ja oli naisten paras. Viime vuoden voittaja Paavo Palokangas oli tällä kertaa hopealla ja vei nimiinsä pisimmän avauslyönnin, kiertopalkinnon ja voiton nappasi Harri Honkanen. Ari Koski (vas.) OP:sta matkalla kutsuvieraiden sarjan voittoon. Rami Wessman puolestaan käytti kentän kiertämiseen vähiten lyöntejä. ENSI VUONNA KYMPPIGOLF pelataan Porissa PGK Kalaforniassa maanantaina 5. elokuuta. Laita päivämäärä jo kalenteriisi! Suomalaisilla viiden mitalin MM-kisat mustaruudissa S uomen 14 ampujan joukkue saavutti seitsemän mitalia mustaruudin MM-kilpailuissa Itävallan Eisenstadtissa. Cominazzo replikalla kultaa ampui Tarmo Ansamaa. Muita henkilökohtaisia mitaleita tuli neljä: Sakari Viertola ampui Miquelet R:llä hopeaa, pronssia kaulaansa saivat Ari Salin (Miquelet R), Viertola (Lamarmora R) ja Timo Näätänen-Lihavainen (Maximilian R). Haulikon (Miquelet R) joukkuehopeaa kaulaansa saivat Reijo Näätänen, Viertola ja Näätänen-Lihavainen. Wogdonin (Cominazzo R) joukkuepronssia puolestaan ampuivat Jukka Päärnilä, Pekka Paatinen ja Ansamaa. 40 Halikon (Miquelet R) joukkuehopeaa kaulaansa saivat Timo Näätänen-Lihavainen, Sakari Viertola ja Reijo Näätänen. – Mitalia lähdin hakemaan, ja se onnistui taas. Oli hyvä päivä. Piilukkopistooli on ollut minulle vahva laji monta vuotta. Neljissä viimeisissä EM-kisoissa olen saanut mitalin, viisi vuotta sitten voitin tällä samalla radalla Euroopan mestaruuden tällä samalla aseella, kultamitalisti Ansamaa kertoo MM-menestyslajistaan. Suomen joukkue teki MM-kilpailuissa kaikkiaan 53 suoritusta. Hienon mitalisateen lisäksi suomalaiset rohmusivat myös tukun pistesijoja: neljänneksi ylsivät Helene Janhunen (Walkyrie O) ja Antero Mustamäki (Minié R), kuudenneksi Näätänen-Lihavainen (Miquelet R), seitsemänneksi Näätänen-Lihavainen (Pennsylvania R) ja kahdeksanneksi Jari Janhunen (Miquelet R). – Tosi hienostihan se taas meni. Vuodesta 2002 alkaen olemme joka vuosi saaneet yhden tai useamman mitalin Suomeen, Ansamaa sanoo maailmallakin hämmästystä aiheuttavasta menestyksestä. Suomalaiset ovat erityisen vahvoja piilukkoaseilla. Ensi vuonna EM-kilpailut käydään Unkarissa. URHEILUAMPUJA  4/2018 UA_4_2018.indd 40 17/09/18 08:24

Yksitoista ampumaurheilijaa Urheilukouluun P uolustusvoimien urheilukoulun kesälajien saapumiserän IV/18 urheilijat on valittu. Santahaminassa aloittaa lokakuussa varusmiespalveluksensa yksitoista urheiluampujaa. Kesälajien saapumiserä aloittaa palveluksensa 15. lokakuuta Kaartin jääkärirykmentissä Helsingin Santahaminassa. Yhteensä Urheilukouluun valittiin 80 urheilijaa neljästätoista lajiryhmästä. Saapumiserään kuuluu 74 miesurheilijaa ja kuusi naisurheilijaa. Naisista viisi on urheiluampujia. Kaartin jääkärirykmenttiin IV/18 valitut urheiluampujat ´´ Sami Aaltonen (Rauman Seudun Urheiluampujat) ´´ Heidi Hämäläinen (Sibbo Skyttegille) ´´ Matias Kiuru (Poliisien Ampumaseura) ´´ Matias Koivu (Orimattilan Seudun Urheiluampujat). ´´ Jenna Kuisma (Kyrslätt Skytteförening) ´´ Otto-Ilmari Kutila (Lounais-Hämeen Ampujat) ´´ Liina Laine (Salon Seudun Ampujat) ´´ Sebastian Långström (Kyrslätt Skytteförening) ´´ Teemu Ruutana (Längelmäen Seudun Amp). ´´ Sonja Siitonen (Simpeleen Hahlo) ´´ Henna Viljanen (Kyrslätt Skytteförening) Ehdota Kultahippu­ palkittavia 3. lokakuuta mennessä N yt on aika ehdottaa Kultahippupalkittavia! SAL:n nuorisovaliokunta valitsee vuosittain vuoden Kultahippuampujan, -ohjaajan ja -seuran. Kultahippuhuomionosoituksia ei jaeta vain menestyksen perusteella, vaan huomionosoituksensaajat ovat aktiivisia ja reiluja Kultahipputoiminnassa. Toivomme, että ehdotettu nuori/ohjaaja/seura on aktiivisesti toiminnassa mukana oleva, on osoittanut reilua kilpailu- ja urheiluhenkeä ja omaa hyvät sosiaaliset taidot. Nuorisovaliokunta kiinnittää palkittavia valitessaan huomiota kilpailumenestyksen ohessa suuresti muihinkin osa-alueisiin. Palkittavaksi voi siis hyvinkin ehdottaa myös henkilöä/seuraa, jonka mitalisaalis ei ole kummoinen, mutta joka muuten loistaa lajin muissa osa-alueissa kirkkaimmin. TOIVOMME MYÖS, että seuraväki uskaltaa ehdottaa palkittavaksi vaikkapa naapuriseuran jäsentä tai naapuriseuraa, tai kauempanakin asuvaa henkilöä tai seuraa, kun kokee palkinnon ansaituksi. Vuoden 2018 tunnustukset jaetaan Grande Finalen yhteydessä 27.10. Kisakallion urheiluopistolla. Ehdotukset uusista palkittavista perusteluineen tulee lähettää 3. lokakuuta mennessä Ampumaurheiluliiton netistä löytyvällä ”Ehdota Kultahippupalkittavia” -lomakkeella. Grande Finale Kisakallio 27.–28.10. Päätä ampumavuosi perinteikkäässä juhlassa! Ilmoittautumiset: ampumaurheiluliitto.fi tai Sanna Hellgrén 040 5633 554 PALVELUHAKEMISTO Vakio- ja irtovuoroja Pienoispistoolirata 25 m: ampumapaikkoja 5 kpl, maksimikaliperi 22 50 m rata: ampumapaikkoja 3 kpl, ampua voi 9 mm aseella, kohdistuspöytä Ampumaratoja voi käyttää vain, jos on oma ase ja siihen hallussapitolupa. Helsingin Urheilutalo Helsinginkatu 25, puh. 09 3488 6419 urheiluhallit.fi/kallio VIRKISTÄVÄN MUKAVA. ASEET JA AMPUMATARVIKKEET Liikkeemme avoinna ma-pe 9.00-17.00 la sopimuksen mukaan Maahantuonti-, tukku- ja vähittäismyyntiliike Keskustie 5, 34800 VIRRAT Puh. 03-4755371 Kotisivumme: www.asetalo.com Sähköposti: asetalo@asetalo.fi Kotisivut: www.asetalo.com Sähköposti: asetalo@asetalo.fi www.ampumaurheiluliitto.fi Vuoden 2018 viides Urheiluampuja ilmestyy 13.12. 4/2018   URHEILUAMPUJA UA_4_2018.indd 41 41 17/09/18 08:24

TIEDOTUKSIA, TAPAHTUMIA JA KILPAILUKUTSUJA TAVARAPÖRSSI ONNITTELUT MYYDÄÄN KÄYTETTY, HYVÄKUNTOINEN JA KÄYNTINEN ILMAKIVÄÄRI tarpeettomana pois. Hinta 1000 e. Lisätietoja saa soittamalla. Yhteydenotot vain puhelimitse! Markku Toikka, juha.talvala@gmail.com, 050 3576296. Ilmoitus jätetty: 24.08.2018 80 VUOTTA MYYDÄÄN OLYMPIAPISTOOLI Pardini .022LR. Uusi, ei laukaustakaan, Veikko Ylitalo Raimo Novari Kari Tiitinen Laukku. Ostettu Matti Kauppi Oy:ltä. Tarjoukset 0400 905478. Markku Laakso, markku.laakso@ppa.inet.fi, 0400 905 478 Ilmoitus jätetty: 7.8.2018 MYYDÄÄN UUTTA VASTAAVA ILMAKIVÄÄRI Feinwerkbau 800X lisävarusteilla. Ostettu keväällä 2014. Aseessa Centra Spy takatähtäin, säädettävä iiris värein (Centra 3,0 combi optic) ja säädettävä etutähtäin (Centra). Paineilmasäiliön päiväys 1/2014. Pakettihinta 2500 euroa. Jouni Liuska, liuska@kotinet.com, 0400747126 Ilmoitus jätetty: 26.8.2018 MYYDÄÄN PIENOISPISTOOLI JA MUSTARUUTIREVOLVERIT. Sako 22LR, puu- ja muovikahva, varajousia ja jyviä, kuljetuslaukku, kaksi lipasta. H. 300 €. Mr-revolverit Pietta .44 (Remington 1858), Armi San Marco .44 (Colt 1861). Mukaan luodinvalupihdit. Kummankin hinta 200 €. Kuvia pyydettäessä. Hannu Karjalainen, hannu.karjalainen@ppg.inet.fi, 040-1855795 Ilmoitus jätetty: 03.08.2018 MYYDÄÄN FEINWERKBAU ILMAKKO JA PIEKKARI Oikeakätinen ilmakko FWB 800 X, jossa säiliö käy 2023 asti. Vasenkätinen piekkari 2700. molemmissa alkuperäset tähtäimet mukaan. ilmakossa poskipakka menny hajalle, jonka olen korvannu itse tehdyllä. 1800e ilmakko, 1000e piekkari. neuvotteluja voidaan käydä jos hinta ei miellytä. Timo Keskisimonen, keskisimonen@hotmail.com, 044-0102655. Ilmoitus jätetty: 17.04.2018 MYYDÄÄN ANSCHUTZ AMMUNTA-ASU Kokoa 48 oleva asu (takki+housut) myynnissä, melko vähän käytetty. Myös kengät, samaa merkkiä, kokoa 45. Ollut 43–44-kokoisessa jalassa ja ihan passelit. Hp. Tarjoa Joonas Kosloff, joonas_kosloff@hotmail.com, 0504042614. Ilmoitus jätetty: 23.04.2018 MYYDÄÄN BERETTA 686, SILVER PIGEON TRAP-HAULIKKO (OSTETTU 2015). Hyväkuntoinen, juuri huollettu (jouset vaihdettu). Kaliiperi 12 / 70. Piipunpituus 30” = 76cm. Mukana alkuperäinen etu- ja takatukki säädettävällä poskipakalla sekä asesalkku. Hinta 1450 euroa. Myydään lisäksi pistoolikahvallinen perä säädettävällä poskipakalla hinta 450 euroa. Topi Kotti, topi.kotti@outlook.com, 040 183 6575. Ilmoitus jätetty: 16.04.2018 OSTETAAN PISTOOLIN LUOTEJA 32 cal 5,35 grammaa WAD CUTTER Juhani Heinemaa, rokkala3@gmail.com, 050-5750111. Ilmoitus jätetty: 05.09.2018 OSTETAAN FEINWERKBAU PURISTEILMAPISTOOLI. Hyväkuntoinen , oikeakätinen kahva. Kari Salo, kasaloa@japo.fi, 046 655 0224. Ilmoitus jätetty: 13.07.2018 Tavarapörssi on tarkoitettu yksityishenkilöille ja ­ampumaseuroille. Kerro ilmoituksessasi, onko kyseessä myynti, osto vai vaihto. Esittele lyhyesti tuote, sen kunto, hinta ja yhteystietosi. Voit täyttää sähköisen ilmoituspohjan osoitteessa: www.ampumaurheiluliitto.fi/ myy-ja-osta/ilmoitukset/lisaa-ilmoitus Ilmoituksen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. Julkaisemme ilmoituksen Urheiluampuja-lehdessä ja Ampuma­ urheiluliiton nettisivulla, kun olet maksanut 10 euroa Ampumaurheilu­liiton tilille Nordea FI41 1328 3000 0421 57. 42 Esko Sandell Eero Trygg Matti Saarelainen 75 VUOTTA TSA 28.9. TSA 25.10. LL 14.11. NorA 30.9. TSA 24.10. HVA 17.11. 70 VUOTTA Karl Weurlander NoSA 27.9. Martti Kuitunen TSA 7.11. Hannu Lappalainen TSA 9.11. 60 VUOTTA Matti Yli-Paunu Mika Kestilä TSA 18.9. LL 29.9. Raimo Jykelä PMS 1.10. Esa Särkkä ESF 8.10. Ilkka Kervinen PorkkA 17.10. Jorma Lindström HVA 22.10. Jari Lahdenvesi 12.11. Aarne Rantala ESF 15.11. 55 VUOTTA Harri Saloranta Tapio Nyyssönen 50 VUOTTA Reini Karppinen Sami Tyven Jarmo Puranen Tero Kokkola Mika Mannelin VarkA 1.11. VarkA 11.12. NoSA 18.9. NoSA 1.11. ESF 6.11. NoSA 1.11. TSA 26.11. Urheiluampuja-lehti julkaisee vain ne syntymäpäiväonnittelut, jotka seurat toimittavat Ampumaurheiluliittoon LEHDEN AINEISTOPÄIVÄÄN MENNESSÄ. Seurojen pitää varmistaa, että syntymäpäiväsankarit suostuvat merkkipäivätietojensa julkaisemiseen. Merkkipäivätiedot voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. "”Tämä oli viimeinen maajoukkuekilpailuni, ellen sitten kotona tule jollain ihmeen kaupalla toisiin ajatuksiin”, (liikkuvaan maalin maailmanmestari) Tomi-Pekka Heikkilä kertoi Ampumaurheiluliiton tiedotteessa. Tähän oli siis hyvä lopettaa? ”Eiks se vähän niin ole”, Heikkilä nauroi, kun otti kilpakumppaneiltaan onnitteluja vastaan.” i Aamulehti 11.9. Kultahippujen ruutifinaalin 2020–2021 järjestäjää haetaan S AL:n nuorisovaliokunta hakee seuraavan ruutiaseiden Kultahippufinaalin järjestäjää vuosille 2020–2021. Yksipäiväiset finaalit järjestetään heinä-/elokuun vaihteessa. Viime kesänä Hyvinkäällä pidettyyn finaaliin osallistui 83 ampujaa 19 seurasta. Joukkuekilpailuissa oli mukana 18 kolmehenkistä joukkuetta. Vuoden 2019 Kultahippufinaali järjestetään Hyvinkäällä heinä-elokuun vaihteessa. Hakemukset seuraavaksi ruutiaseiden Kultahippufinaalin 2020– 2021 järjestäjäksi on jätettävä 31. lokakuuta mennessä sähköpostitse Timo Rautiolle Suomen Ampumaurheiluliittoon timo.rautio@ampumaurheiluliitto.fi Tiedustelut ruutiaseiden Kultahippufinaalien 2020–2021 järjestelyistä myös puhelimitse Timo Rautiolta (040 820 2300). URHEILUAMPUJA  4/2018 UA_4_2018.indd 42 17/09/18 08:24

Ilma-aseiden Kultahippufinaalin 2020–2021 järjestäjää haetaan S AL:n nuorisovaliokunta hakee seuraavaa ilma-aseiden Kultahippufinaalin järjestäjää vuosille 2020–2021. Kaksipäiväiset ilma-aseiden Kultahippufinaalit järjestetään maalis-/huhtikuussa Salossa sijaitsevassa Salohallissa pidettyihin 2018 finaaleihin osallistui 44 seuraa ja 301 ampujaa, jotka ampuivat 350 kilpailusuoritusta. Huoltajat ja tukijoukot mukaan luettuna kisapaikalla oli noin 600 kisavierasta. Vuoden 2019 Kultahippufinaalit järjestetään Salohallissa 27.-28. huhtikuuta. KULTAHIPPUFINAALIEN SARJAT ovat (IT istumatuki, VT vastapainotuki, HT hihnatuki) Lääkkeiden doping­ luokituksissa syytä olla tarkkana Ilmakivääri: 8 IT, 10 IT, 12 VT, 12 HT, 14 VT ja 14 HT Ilmapistooli: 8 IT, 10 IT, 12 VT ja 14 VT Valtakunnallisia ilma-aseiden Kultahippufinaaleja on järjestetty vuodesta 1994 lähtien. Ensimmäiset finaalit järjestettiin Pieksämäellä. Hakemukset seuraavaksi ilma-aseiden Kultahippufinaalien 2020–2021 järjestäjäksi on jätettävä 31. lokakuuta mennessä sähköpostitse Timo Rautiolle Suomen Ampumaurheiluliittoon timo.rautio@ampumaurheiluliitto.fi Tiedustelut ilma-aseiden Kultahippufinaalien järjestelyistä myös puhelimitse Timo Rautiolta (040 820 2300). K AMU-lääkehaussa voi tarkistaa vain Suomesta saatavia resepti- ja itsehoitolääkevalmisteita. Lääkehaku ei sisällä erityislupavalmisteita. Mikäli haettua lääkevalmistetta ei löydy, käyttäjän tulee olla yhteydessä SUEKiin. Valmistetta tarkistaessa pitää ottaa huomioon, että antotapa täsmää etsimääsi valmisteeseen. Lääkehaussa on samannimisiä valmisteita, joiden antotapa vaihtelee esimerkiksi tabletista voiteeseen. Näistä toinen voi olla sallittu ja toinen kielletty. Lääkevalmiste voi sisältää useita vaikuttavia aineita, joilla on eri dopingluokitus. Mikäli lääkevalmiste sisältää yhdenkin kielletyn vaikuttavan aineen, on valmiste kielletty. Tarkentavissa viitteissä on täsmennyksiä. Puhtaasti paras -verkkokoulutuksella varmistat tietosi antidopingasioissa P uhtaasti paras on verkkokoulutus, jonka avulla urheilijat ja heidän tukihenkilönsä voivat oppia ja varmistaa tietonsa antidopingasioista. Koulutuksen sisältö perustuu antidopingsäännöstöihin. Puhtaasti paras -verkkokoulutukseen kuuluu seitsemän moduulia, joissa on tietoa antidopingasioista. Kunkin moduulin suorittamiseen kuluu 3–4 minuuttia. Verkkokoulutus sopii myös oppitunnin mittaiseksi kokonaisuudeksi. Moduuleissa on videoita ja harjoituksia. Kaikkia moduuleja ei tarvitse suorittaa kerralla, koska suoritukset tallentuvat ohjelmaan. Kun kaikki moduulit on suoritettu, koulutuksesta saa sähköpostitse diplomin. Jokaisen moduulin jälkeen koulutuksen läpikäynyt saa ilmoittamaansa sähköpostiin yhteenvedon moduulin tärkeimmistä asioista. tämään verkkokoulutusta itsenäisesti omissa urheilija- ja valmentajakoulutuksissaan. Se tukee ja täydentää jo olemassa olevia koulutusmalleja eikä ole tarkoitettu korvaamaan perinteisiä koulutustapoja. Verkkokoulutuksen avulla pystytään esimerkiksi varmistamaan kisoihin lähtevän joukkueen tietämys antidopingasioista tai sitä voidaan käyttää osana valmentajakoulutusta. Lajiliitto voi pyytää SUEKilta listan kaikista oman lajinsa koulutuksen suorittaneista urheilijoista tai valmentajista. Urheilijat voivat esimerkiksi ottaa kuvan suoritetusta diplomista ja jakaa kuvan sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #puhtaastiparas. SUOMESSA JA ULKOMAILLA saattaa olla samannimisiä lääkevalmisteita, jotka sisältävät eri lääkeaineita. KAMU-lääkehausta ei siksi tule tarkistaa ulkomailta hankittujen lääkkeiden sallittavuutta. Teknokemiallisia tuotteita, homeopaattisia valmisteita, ravintolisiä ja niin sanottuja luontaistuotteita ei haussa ole. Niiden koostumusta tulee tiedustella myyjältä tai maahantuojalta. Joskus ravintolisät saattavat sisältää kiellettyjä aineita, vaikka niitä ei ole mainittu tuoteselosteessa. On hyvä muistaa, että urheilija on aina itse vastuussa käyttämistään valmisteista. VERKKOKOULUTUKSEEN pystyt kirjautumaan SUEKin internetsivujen kautta tai osoitteesta http://puhtaastiparas.fi. LAJILIITOT ja oppilaitokset pystyvät käyt- lauottua ”Niin, mitä mieltä pojat ovat? Onko ampumaharrastuksen parissa ollut kivaa? – Joo, vastaa William. – Joo, vastaa Walter. – Joo, Wilmer peesaa isoveljiään.” Miksi? – Det är roligt att skuta, Wilmer sanoo reippaasti. sivu 30 Urheiluampuja 2018 Lehden numero Varauspäivä Aineistopäivä Ilmestymispäivä 5/2018 2.11. 19.11. 13.12. 4/2018   URHEILUAMPUJA UA_4_2018.indd 43 43 17/09/18 08:24

SVENSKA SIDOR SFSM Under sommaren har SFS mästerskapen ordnats runt om i Svenskfinland. Här får ni ta del av resultaten, en hel del nya mästerskapsrekord har skjutits. N-TRAP, 100 LERDUVOR A17: 1) Anton Selen SSG 77, 2) Tomas Gouk SSG 47. A20: 1) Mattias Blomster SSG 71. D-klass: 1) Wendy Jansson PSF 76, 2) Johanna Björkroth SSG 75, 3) Nea Tukia SSG 65, 4) Minna Gräsbeck 48. A-klass: 1) Marcus Bäckman RS 92, 2) Jesse Mustonen ESF 87, 3) Marko Tikkanen SSG 83, 4) Tom Åbonde PSF 82, 5) Sebastian Jansson PSF 80, 6) Christian Roslund SSG 75, 7) Tuomas Tähtinen SSG 70, 8) Fredrik Åkerlund RS 68, 9) Jonny Martin PSF 62, 10) Markus Andersson ÅSSF 56, 11) Dimitri Gouk SSG 55, 12) Kalle Andersson ÅSSF 53. A50: 1) Mikael Martin PSF 82, 2) Jörgen LillSmeds SSG 82, 3) Carl-Olof Åbonde PSF 78, 4) Michael Engård SSG 77, 5) Janne Tulokas SSG 75, 6) Matti Majala ESF 72, 7) Jarmo Rosqvist SSG 66, 8) Raimo Selenius ESF 60. A60: 1) Matti Mannonen SSG 85, 2) Magnus Backman 81, 3) Matti Haimi ESF 81, 4) Matti Nurmi SSG 79, 5) Ulf Silfvast SSG 74, 6) Seppo Valli SSG 49. A70: 1) Jarl Österman 89, 2) Rolf Hellgren RS 86, 3) Börje Brännbacka PSF 79, 4) Markku Nikkanen SSG 74, 5) Martti Teini 70, 6) Heikki Autio VS-VA 70, 7) Guy Finnberg RS 69, 8) Kaj Henriksson ESF 62, 9) Rainer Stellberg SSG 59, 10) Raine Mooliis FSK 52. Lagtävlingar: A: 1) RS 242, 2) SSG 233, 3) ESF 227. A50: 1) RS 239, 2) PSF 197. RÖRLIGT MÅL, INGÅ 50 meter blandlopp, 40 skott: D-klass: 1) Oona Tenhunen BSPA 315. H-klass: 1) Niklas Hyvärinen RS 391, 2) Henrik Holmberg RS 386, 3) Krister Holmberg RS 382, 4) Roni Tenhunen BSPA 373. D50: 1) Tiina Aalto ESF 315. H50: 1) Jan Malmberg ÅSSF 362, 2) Juhana Niku-Paavola SSG 357, 3) J-P Tissarinen SSG 346, 4) Tom Sved SSG 324, 5) Kristian Torsell SSG 307. A60: 1) Tapani Koskela BSPA 365, 2) Bror Skogster SSG 327, 3) Bertel Holmström RS 320. A70: 1) Jouko Mutka RS 342 SFSMrek., 2) Anders Holmberg 336, 3) Erkki Mäkiniemi BSPA 292, 4) L-E Backman SSG 264. A80: 1) Boris Stjernberg BSPA 114. Lagtävlingar: A: 1) RS 1159 A50: 1) SSG I 1027, 2) RS 998, 3) SSG II 898. 50m Normallopp: D-klass, 60sk.: 1) Oona Tenhunen BSPA 504. H-klass, 60sk.: 1) Krister Holmberg RS 588, 2) 44 Niklas Hyvärinen RS 583, 3) Roni Tenhunen BSPA 561, 4) Henrik Holmberg RS 558. H50, 40sk.: 1) J-P Tissarinen SSG 360, 2) Juhana Niku-Paavola SSG 355, 3) Jan Malmberg ÅSSF 339, 4) Tom Sved SSG 329, 5) Kristian Torsell SSG 279. A60, 40sk.: 1) Tapani Koskela BSPA 379, 2) Bertel Holmström RS 341, 3) Bror Skogster SSG 334, 4) Tryggve Henriksson RS 292. A70: 1) Jouko Mutka RS 351 SFSMrek., 2) Anders Holmberg RS 309, 3) Erkki Mäkiniemi BSPA 309, 4) L-E Backman SSG 235. A80: 1) Boris Stjernberg BSPA 166 SFSMrek. Lagtävlingar: A: 1) RS 1729. A50: 1) SSG I 1044, 2) RS 984, 3) BSPA 854. 100m älg enkelskott, 40sk.: D-klass: 1) Oona Tenhunen BSPA 323, 2) Leena Peltonen SSG 191. H-klass: 1) Henrik Holmberg RS 372, 2) Niklas Hyvärinen RS 370, 3) Krister Holmberg RS 366, 4) Roni Tenhunen BSPA 356. H50: 1) Juhana Niku-Paavola SSG 332, 2) J-P Tissarinen SSG 328, 3) Jan Malmberg ÅSSF 325, 4) Tom Sved SSG 321, 5) Jukka Nironen SSG 314, 6) Kristian Torsell SSG 282. A60: 1) Tapani Koskela BSPA 370, 2) Bertel Holmström RS 313, 3) Bror Skogster SSG 297, 4) Seppo Laine BSPA 272. A70: 1) Jouko Mutka RS 341 SFSMrek., 2) Anders Holmberg RS 307, 3) Erkki Mäkiniemi BSPA 293, 4) L-E Backman SSG 278. A80: 1) Boris Stjernberg BSPA 124 SFSMrek. Lagtävlingar: A: 1) RS 543 A50: 1) BSPA 470, 2) RS 470, 3) SSG I 470. Älg dubbelskott, 40sk.: H-klass: 1) Roni Tenhunen BSPA 369, 2) Krister Holmberg RS 356, 3) Henrik Holmberg RS 338, 4) Niklas Hyvärinen RS 320. H50: 1) Tom Sved SSG 301, 2) J-P Tissarinen SSG 276, 3) Jan Malmberg ÅSSF 271, 4) Kristian Torsell SSG 271, 5) Juhana Niku-Paavola 252. A60: 1) Tapani Koskela BSPA 355, 2) Bertel Holmström RS 292. A70: 1) Jouko Mutka RS 329 SFSMrek., 2) Erkki Mäkiniemi BSPA 257, 3) Anders Holmberg RS 250, 4) L-E Backman SSG 208. Lagtävlingar: A: 1) BSPA 496, 2) RS 492. A50: 1) RS 437, 2) SSG 363. PISTOL OCH GEVÄR, VASA Olympiapistol, 60sk.: H: 1) Thomas Ågren Vs-Va 460. H50: 1) Jan Malmberg ÅSSF 489, 2) Jörgen Carlsson ÅSSF 482. H60: 1) Kenneth Mariani-Cerati RS 513. A70: 1) Rune Karlsson ÅSSF 393, 2) Ulf Fagerström RS 363, 3) Pauli Glader Vs-Va 287. Lagtävling: H: 1) Vs-Va 1006 H50: 1) ÅSSF 1365. Grovpistol, 60sk.: H: 1) Thomas Ågren Vs-Va 489, 2) Tomas Högbäck Vs-Va 324. H60: 1) Kenneth Mariani-Cerati RS 543, 2) Bernt Björqvist Vs-Va 539, 3) Olavi Iso-Oja Vs-Va 502. A70: 1) Per-Erik Gammelgård NSK 534, 2) Petter Eskills ÅSSF 518, 3) Vidar Fagerström RS 510, 4) Ralf Lindholm ÅSSF 440, 5) Heikki Autio Vs-Va 375. A75: 1) Rune Karlsson ÅSSF 492, 2) Bengt Kamis Vs-Va 491, 3) Ulf Fagerström RS 435, 4) Pauli Glader Vs-Va 424. Lagtävlingar: H50: 1) Vs-Va I 1574, 2) ÅSSF 1505, 3) RS 1488, 4) Vs-Va II 1290. Klen/sportpistol, 60sk.: H: 1) Thomas Ågren Vs-Va 528, 2) Tomas Högbäck Vs-Va 526. H50: 1) Arto Jussila Vs-Va 561, 2) Ari Sundman Vs-Va 529, 3) Jörgen Carlsson ÅSSF 528. H60: 1) Bernt Björqvist Vs-Va 556, 2) Kenneth Mariani-Cerati RS 541, 3) Olavi Iso-Oja 520. D60: 1) Päivi Mariani-Cerati RS 527 SFSM rek. A70: 1) Per-Erik Gammelgård NSK 532, 2 Petter Eskills ÅSSF 501, 3) Vidar Fagerström RS 486, 4) Ralf Lindholm ÅSSF 484, 5) Heikki Autio Vs-Va 390. A75: 1) Bengt Kamis Vs-Va 548 SFSM rek., 2) Tor Prest SKB 480, 3) Rune Karlsson ÅSSF 476, 4) Pauli Glader Vs-Va 436, 5) Ulf Fagerström RS 271. Lagtävlingar: H: 1) Vs-Va 1615. H50: 1) Vs-Va I 1605, 2) ÅSSF 1505, 3) Vs-Va II 1374, 4) RS 1298. Standardpistol: H: 1) Thomas Ågren Vs-Va 512, 2) Tomas Högbäck Vs-Va 511. H50: 1) Ari Sundman Vs-Va 519, 2) Jörgen Carlsson ÅSSF 503. H60: 1) Bernt Björqvist Vs-Va 546, 2) Kenneth Mariani-Cerati RS 504, 3) Olavi Iso-Oja Vs-Va 455. D60: 1) Päivi Mariani-Cerati ESF 486. A70: 1) Per-Erik Gammelgård NSK 539 SFSM rek., 2) Vidar Fagerström RS 498, 3) Petter Eskills ÅSSF 446, 4) Ralf Lindholm ÅSSF 410. A75: 1) Rune Karlsson ÅSSF 463, 2) Bengt Kamis Vs-Va 459, 3) Ulf Fagerström RS 313. Lagtävlingar: H: 1) Vs-Va 1482. H50: 1) Vs-Va 1520, 2) ÅSSF 1412, 3) RS 1315. Fripistol, 50m, 60sk.: H: 1) Thomas Ågren 482, 2) Tomas Högbäck 430. H50: 1) Arto Jussila Vs-Va 489, 2) Jörgen Carlsson ÅSSF 384. A70: 1) Per-Erik Gammelgård NSK 511 SFSM rek., 2) Petter Eskills ÅSSF 467, 3) Ralf Lindholm ÅSSF 353, 4) Heikki Autio Vs-Va 279. A75: 1) Rune Karlsson ÅSSF 371, 2) Bengt Kamis Vs-Va 364. Lagtävlingar: H50: 1) ÅSSF 1191, 2) Vs-Va 1132. Miniatyrgevär: Liggande, 60sk.: H50: 1) Raimo Keski-Hannula 563. 3x20sk.: H50: 1) Raimo Keski-Hannula Vs-Va 521. URHEILUAMPUJA  4/2018 UA_4_2018.indd 44 17/09/18 08:24

Kössi nionde i Tucson I L A S S I PA LO början av juli sköt man en världscup i hagelgrenarna i Tucson, USA. Sibbo skyttegilles Oskari Kössi deltog och var fint nionde i herrarnas skeet. Kössis klubbkamrat Timo Laitinen var också väl framme. Kössi träffade 121 en av 125 lerduvor. Det gav honom alltså en nionde plats, Kössi var endast en träff i från att nå finalen. Timo Laitinen träffade i sin tur 120 lerduvor och var med det tolfte i resultatlistan. Jongjun Lee från Sydkorea segrade både i grundserien och finalen, i grundserien sköt han 123 träffar. Veromaa 12:e i EM MOPSI VEROMAA träffade 116 lerduvor i damernas trap när Europeiskamästerskapen avgjordes i Österrikiska Leobersdorf i början av augusti. Med det kom Veromaa in på en tolfte plats, endast en träff ifrån att komma med i en omskjutning om en finalplats. Segrade gjorde Melanie Couzy från Frankrike. I lagtävlingen var Veromaa med om att ta ett brons. Veromaa tävlade tillsammans med Noora Antikainen och Satu Mäkelä-Nummela. SSG:s Oskari Kössi träffade 119 lerduvor i herrarnas skeet i EM. Med det var Kössi 25:e och tre träffar ifrån att nå en finalplats. Segrade efter finalen gjorde Danmarks Jesper Hansen. Oskari Kössi Changwonin MM-kisoissa. JONI STENSTRÖM Kuisma fjärde i Suhl VID MIDSOMMARTIDER ordnades det en juniorvärldscup i Suhl, Tyskland. Kyrkslätt Skytteförenings Jenna Kuisma knep en fin fjärde plats i damjuniorernas luftgevär. Kuisma var alltså fjärde efter finalen. I grundserien var Kuisma sjunde med nytt finländskt rekord, 626,2 poäng. Bäst i grundserien var Elavenil Valarivan från Indien på 630,5 poäng, hon segrade också i finalen. Kuismas klubbkamrat Henna Viljanen var 44:e i samma tävling på 620,8 poäng. På 3x40 skott var Kuisma 31:a och Viljanen 46:e med 1154 respektive 1148 poäng. På liggande var Viljanen 22:a och Kuisma 50:e med 616,2 respektive 609,6 poäng. S F S Jenna Kuisma Changwonin MM-kilpailuissa. Långström 13:e KSF:S SEBASTIAN LÅNGSTRÖM var 13:e i herrjuniorernas 3x40 skott med miniatyrgevär. Långström sköt 1156 och var endast två poäng från final. Esbo Skytteförenings Cris- tian Friman sköt 1144 poäng och var med det 40:e. På luftgevär var Friman 17:e när han sköt 623,0 poäng, Långström var 28:e i samma tävling med 620,1 poäng. På liggande var Friman 21:a och Långström 45:e, de sköt 616,3 respektive 610,4 poäng. SVENSKA FINLANDS SPORTSKYTTEFÖRBUND.R.F (SFS) Petra Liljeberg Joni Stenström SFS:s hemsida 0500 872 045 Svenska sidor skribent www.sfs.idrott.fi petra_liljeberg92@hotmail.com joni.stenstrom@gmail.com 4/2018   URHEILUAMPUJA UA_4_2018.indd 45 45 17/09/18 08:24

RADOILTA KERÄTTYÄ 40 VUOTTA SITTEN... Muistuuko mieleen? Seuraamme historiasarjassa Urheiluampujan vaiheita eri vuosikymmeniltä. V uonna 1979 ilmestyneessä Ampujainlehdessä käsitellään Moskovan olympialaisiin tähtäävää valmennussuunnitelmaa ja aikaa siitä eteenpäin eli olympiadia kohti Los Angelesin olympialaisia 1984. Valmennuspäällikkö Olavi Eronen kirjoitti erityisvalmennuksen aloittamisesta, joka tarkoitti ”kyvykkäitten nuorten” kokoamista ryhmäksi. – Tästä harjoittelusta on hyvinkin voinut vielä puuttua järkevä suunnitelmallisuus tarvittavan ohjauksen ja valmentajan puuttuessa, Eronen kirjoitti. – Tarkoituksena on löytää sellaiset teknisesti lahjakkaat, joilla on myös henkistä tahtoa, innostusta ja myönteinen asenne valmentautumista kohtaan yleensäkin. Terveet elämäntavat ovat luonnollisesti vaadittava lähtökohta, joten esimerkiksi tupakointia ei voida hyväksyä. ERONEN KIRJOITTI myös, että ”nuorisotoiminnan painopistehän on seuroissa, joissa varsinainen työ tehdään”. Liitto oli tehnyt nuorten koulutuksen tehostamiseksi vihkosen ”Ampumakoulujen ohjelmat”. Valmentajille haluttiin antaa yhdenmukaiset perusteet siitä, mitä ja miten ampumakoulutusta voitaisiin viedä seuroissa eteenpäin. Eronen painotti sitä, että ampumavalmennus ei ole vain ammuskelua yrityksen L A S S I PA LO 10 napakkaa Kankaanpään Ampumaurheilijoiden (KaA) kivääriampuja Jimi Lång, 19, edusti Suomea ampumaurheilun MM-kilpailujen poikien pienoiskiväärin makuun kisassa. 46 ja erehdyksen kautta, vaan se edellyttää yksityiskohtaista perusteiden oppimista ja opitun taidon järkevää vahvistamista. – On kovin tärkeää muistaa, että tuo edullisin oppimisikä (12–15 vuotta) tulee oikein käytettyä. Oikein ja hyvin opittuna luodaan silloin vankka pohja myöhemmälle ampumataidolle.  EKA ENNAKOIVA: Miten ja milloin ampumaurheilusi alkoi? Isä vei ampumakouluun ollessani 7-vuotias.  TOKA TUNKEILEVA: Mitä muuta elämääsi kuuluu? Koneiden ja vempaiten rakentelua, metsätöitä, ja tällä hetkellä myös varusmiespalvelus urheilukoulussa.  KOLMAS KOVISTELU: Millainen kokemus Changwonin MM-kilpailut olivat? Hieno kokemus, oli silmiä avaavaa nähdä “isommat kisat”. Olisi tietysti ollut vielä hienompi kokemus jos olisi ampunut paremmin.  NELJÄS NALLITUS: Millä aseilla ammut? Ilma- ja pienoiskiväärillä. Intin aikana tullut ammuttua myös 300m lajeja.  VIIDES VARMISTAVA: Mitä muuta harrastat? Metsästystä, kalastusta ja kuntoliikuntaa. – Tehokkaasti väärin opittua on erittäin työlästä parantaa ja oikein ”luontaista” taitoa enää on tuskin saavutettavissakaan. Painokkaita sanoja, jotka pätevät edelleen – tälläkin olympiadilla eli matkalla kohti Tokiota ja vuotta 2020. LASSI PALO  KUUDES KUJEILEVA: Seuraajat Instagramissa? Ei ole instagramia.  SEITSEMÄS SIHTAUS: Millainen urheiluampuja ja urheilija olet? Melko kilpailuhenkinen ja itsekriittinen, ulkopuolelta huomaa jos olen ampunut huonon kisan.  KAHDEKSAS KULTAHIPPU: Mitkä ovat ennätyksesi? Ilmakiväärillä 617,5, pienoiskivääri makuu 621,8 ja 3x40 1145.  YHDEKSÄS YRITYS: Millaisia tulevaisuudensuunnitelmia sinulla on nyt lajin parissa? Treenata paljon impparia ja saada tulostasoa tasaisemmaksi.  NAPAKYMPPI: Tämän ja mikä ensi vuoden napakympit? Pääsy MM-kisoihin, ensi vuonna se voisi olla ilmakivääritulosten kohottaminen. LASSI PALO URHEILUAMPUJA  4/2018 UA_4_2018.indd 46 17/09/18 08:24

FINAALI ”Haluan jatkossakin arvokisoihin!” Teksti & kuva LASSI PALO J uho Mäkelä, 16, oli Suomen joukkueen kuopus Etelä-Korean Changwonissa järjestetyissä ampumaurheilun MM-kilpailuissa. Hän on kohentanut trapin ennätystään tällä kaudella kolme kertaa. Ennen tätä kautta hänen ennätyksensä oli 112, nyt se kirjataan numeroin 118. – Jos MM-finaalipaikka tulisi, se olisi kiva. Lähden kisoihin hyvillä mielin, hän sanoi kotiradallaan ennen kisoja. Orimattilan Seudun Urheiluampujia edustava nuorukainen teki MM-kisoissa lopulta tuloksen 108 ja sijoittui 30:nneksi. Mäkelän sarjat olivat 20+19+24+23+22. – Ekan päivän kaksi ensimmäistä sarjaa oli tosi huonoja, enkä osaa sanoa syytä. Toinen päivä oli vähän parempi, totesi Mäkelä, joka on Satu Mäkelä-Nummelan veljenpoika ja kummipoika. Juho pääsi harrastukseensa mukaan oltuaan isänsä Anssin mukana metsällä ja keväällä riistapolulla. Serkutkin toimivat in- noittajina. Hän harrastanut ampumaurheilua nyt noin viiden vuoden ajan. Mäkelä asuu Mallusjoella, mutta käy ammattikoulua Mäntsälässä Saaren ammattioppilaitoksessa. Hänen isänsä toimii valmentajana. TRAP-AMPUJANA MINUN PITÄÄ panostaa ja keskittyä treenaamiseen varsinkin kesäisin, koska talvisin harjoittelu on haastavaa. TÄMÄ VUOSI OLI hyvä kaikin puolin, sillä paransin kolme kertaa omaa ennätystäni. Olen tyytyväinen menneeseen kauteen. AMPUMAURHEILUN LISÄKSI opiskelen Mäntsälässä maarakennusalaa eli opiskelen kaivinkonekuskiksi. ENNÄTYKSENI 118 ammuin Orimattilassa Junior cupissa heinäkuussa, ja olen siihen hyvin tyytyväinen. CHANGWONIN MM-KILPAILUT OLIVAT hyvät kisat kahta ensimmäistä sarjaa lukuun ottamatta. MM-kisoihin oli hyvä lopettaa kausi. URHEILUAMPUJANA HALUAN päästä edustamaan Suomea arvokisoihin myös tulevaisuudessa. KUMMITÄTINI ON OLLUT MINULLE hyvä esikuva ja neuvonut minua myös silloin tällöin ammuntaan liittyvissä asioissa. OLEN URHEILIJANA tavoitteellinen ja rauhallinen. SUOMEN MM-JOUKKUEESSA OLI hienoa olla mukana! TAVOITTEENANI OVAT ensi vuonna EM-kisat Italian Lonatossa ja ampua ensi kausi tasaisesti melkohyvää ammuntaa. 4/2018   URHEILUAMPUJA UA_4_2018.indd 47 47 17/09/18 08:24

Fully adjustable. Powerful, unstoppable and black. S, M, L 0mm - 25mm 0° - 20° dx - sx 82° - 92° 0mm - 20mm 0mm - 10mm 0mm - 20mm DT11 BLACK PRO. SINULLE RÄÄTÄLÖITY HAULIKKO, SUORAAN PAKETISTA. DT11 Black Pro on kehitetty yhdessä Beretta Shooting Teamin mestariampujien kanssa. Hiilikuidusta valmistettu kisko ja liipasinlevy täydentyvät kaikkien aikojen monipuolisimmalla B-Fast järjestelmällä, jolla säädät piipun ja tukin tasapainoa asteittain. Trap-, Skeet- ja Sporting -ammuntaan soveltuva, täysin säädettävä Beretta TSK® -tukki mukautuu täydellisesti jokaisen ampujan anatomiaan. DT11 Black Pro on erittäin helppo ja nopea säätää sopivaksi ilman pysyviä muutoksia. Sako Oy UA_4_2018.indd 48 | PL 149, 11101 Riihimäki | Puh. 010 830 5200 | www.sakosuomi.f i 17/09/18 08:24