Sotainvalidien Veljesliitto Krigsinvalidernas Brödraförbund ry. Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017
Kuvat: Johannes Wiehn Marja Kivilompolo Jyrki Vesa Raimo Korkala Lassi Häkkinen / Lahden kaupunki Paino: Hämeen kirjapaino 2018
Sisällys 1. Sotainvalidien Veljesliitto vuonna 2017...................................................... 4 Sotainvalidi- ja puolisojäsenet Tukijäsenet 2. Monipuolista huoltoa ja tukea.................................................................. 5 Valtiolla ensisijainen vastuu Arjen tukeminen Avustajatoiminta Sotainvalidien veljeskodit ja sairaalat 3. Edunvalvonta........................................................................................7 Avopalveluja 10 prosentin sotainvalideille Sotainvalidien neuvontapalvelu ja korjausneuvonta 4. Veljesjärjestö....................................................................................... 9 Vertaistuki Suomi 100 – Veljeä ei jätetä Hengellinen työ Yhteiset tapahtumat 5. Järjestö.............................................................................................. 12 Säilytettävä toimiva organisaatio 65. liittokokous Helsingissä Veljesliiton viestintä Sotainvalidi-lehti Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa Muut yhteistyökumppanit Asiantuntijakollegio Kansainvälinen toiminta Liiton talous 6. Liitteet............................................................................................... 17
1. Sotainvalidien Veljesliitto vuonna 2017 Sotainvalidien Veljesliitto on sotainvalidien 18.8.1940 perustama huolto-, etu- ja veljesjärjestö. Liiton jäsenpohja ja aatteellinen tausta ovat pysyneet samoina yli 75 vuotta. Nyt Veljesliiton tehtävänä on tukea ikääntyneitä jäseniään selviytymään arjessa. Sotainvalidien, heidän puolisoidensa ja leskiensä edunvalvonta jatkuu täysipainoisena niin kauan kuin heitä keskuudessamme elää – ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Sotainvalidi- ja puolisojäsenet Sotainvalidien Veljesliiton sotainvalidijäsenten määrä oli vuoden 2017 alussa 2 517 ja vuoden päättyessä 1 958. Kertomusvuonna poistui joukostamme 578 sotainvalidia. Sotainvalidien keski-ikä oli yli 94 vuotta. Huomattava osa sotainvalideista asuu kotona edelleen. Kotona selviytyminen on mahdollista vain, kun sotainvalidi saa kotiinsa erilaista tukea ja palveluja. Veljesliiton huoltovastuuseen kuuluvat myös sotainvalidien puolisot ja lesket. Puoliso jäsenten määrä oli vuoden alussa 8 402 ja vuoden lopussa 7 246. Puolisojäsenistä oli vuoden lopussa elossa olevien sotainvalidien puolisoita 651 ja sotainvalidien leskiä 6 595. Tukijäsenet Osastoissa oli vuoden 2017 alussa yhteensä 3 693 tukijäsentä ja vuoden päättyessä 3 522. Tukijäsenet ovat välttämättömiä Veljesliiton toiminnalle. Nuorempien panosta tarvitaan osastojen ja piirien käytännön toimien hoitamiseen ja iäkkäiden sotainvalidien ja puolisoiden ja leskien auttamiseen. Tukijäseniä motivoitiin eri tavoin tärkeään tehtäväänsä. Tukijäsenten koulutuksesta huolehtivat sotainvalidipiirien ohella alueelliset Sotainvalidien Perinneyhdistykset, joiden jäseniksi tukijäsenten toivotaan liittyvän. 4 Vapaaehtoiset tukijäsenet tekevät arvokasta työtä sotainvalidien ja puolisojäsenten parissa.
2. Monipuolista huoltoa ja tukea Valtiolla ensisijainen vastuu Ensisijainen vastuu maamme sotainvalidien hoidosta ja huollosta on edelleen valtiolla. Kertomusvuonna toteutui Veljesliiton pitkäaikainen tavoite kaikkien sotainvalidien saamisesta sotilasvammalain nojalla korvattavien kuntien järjestämien avopalvelujen piiriin. Liitto jatkoi ponnisteluja lievemmin vammautuneiden saamiseksi myös kodinomaisten laitoshoidon palvelujen piiriin. Arjen tukeminen Sotainvalidit sekä puolisot ja lesket tarvitsevat arjessa selviytyäkseen kotiinsa erilaisia palveluja ja ulkopuolista apua. Korkea ikä heikentää toimintakykyä ja yhä useampi liiton sotainvalidi- ja puolisojäsenistä on leski. Kotona asuminen kuitenkin onnistuu, jos sinne on saatavissa riittävästi apua ja tukea. Mahdollisuus turvautua tarvittaessa jaksottaiseen laitoshoitoon ja kuntoutukseen helpottaa kotona pärjäämistä. Liiton omaisuutta on käytetty vuodesta 2008 lähtien liittokokousten päätösten mukaisesti etupainotteisesti tukeen jäsenkunnalle. Tukea on jaettu sotainvalidipiirien kautta niiden jäsenmäärän ja varallisuuden mukaan. Sitä on voitu käyttää puolisoiden ja leskien kuntoutukseen, apuun jäsenten arjessa selviytymiseen, yksinäisyyden ehkäisyyn, viriketoimintaan ja muuhun henkiseen huoltoon sekä kuljetuspalveluihin. Liiton omaisuuden tultua jo pääosin käytetyksi jouduttiin kentälle jaettavaa tukea pienentämään noin 30 prosentilla. Sotainvalidien ja puolisojäsenten kotona asumista tukevat lisäksi muun muassa avustajatoiminta-, asuntojen korjausneuvonta- ja Palvelu-tv-hankkeet. Sotainvalidipiirit ja -osastot myönsivät keräys- ja lahjoitusvarojen sekä liiton tuen turvin edelleen myös avustuksia taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville sotainvalidiperheille muun muassa sairaus- ja lääkekulujen sekä kotiavun kustannuksiin. Avustajatoiminta Avustajatoiminta on osa sotainvalidihuoltoa ja jäsenpalvelua. Sillä tuetaan sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien kotona pärjäämistä tarjoamalla heille lähinnä kodinhoidollisia tukipalveluja. Vuonna 1998 käynnistyneestä avustajahankkeesta valmistui kesällä 2017 kirja Apua ja työtä, joka kertoo avustajatoiminnan vaiheista ja merkityksestä. Työllistämishankkeena avustajatoiminta on tarjonnut työttömille ja vajaakuntoisille motivoivaa työtä ja sen ohessa mahdollisuuksia kouluttautua. Vuoden 2017 aikana avustajina työskenteli keskimäärin samanaikaisesti 228 avustajaa, työsuhteita oli yhteensä 401. Työllistämiseen saadulla palkkatuella katettiin osa työvoimakustannuksista, mikä auttoi pitämään asiakasmaksut kohtuullisina. Liitto tuki lisäksi kolmella eurolla tunnilta sotainvaliditalouksissa tehtyä työtä. Asiakkaita avustajatoiminnan piirissä oli vuoden 2017 aikana yhteensä 4 077. Heistä 196 oli sotainvalideja ja 1 427 sotainvalidien puolisoita ja leskiä. Vuoden mittaan avustajatoi- 5
minnassa tehtiin 158 597 työtuntia, joista sotainvalideille, puolisoille ja leskille 66 046, mikä on 41,6 % työtunneista. Muita sotiemme veteraaneja oli asiakkaina 915 ja heidän puolisoitaan ja leskiään 1 539. Avustajien työtä organisoi 12 aluehanketta, joiden hallinnoinnista vastasivat Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Pirkka-Hämeen, Kymen, Pohjois-Savon ja Etelä-Pohjanmaan sotainvalidipiirit sekä Jyväskylän, Porin ja Tornion veljeskodit. KeskiPohjanmaalla toimintaa hoiti sotaveteraanipiiri ja Lohjalla Apuomena ry. VarsinaisSuomea, Pohjois-Savoa ja Etelä-Pohjanmaata lukuun ottamatta aluehankkeet saivat työllisyyspoliittista projektitukea. Avustajatoimintaan luovutettiin Suomi 100 -juhlahengessä 11 leasingautoa eri puolilla Suomea käytettäväksi. Autot luovutettiin kansallisena veteraanipäivänä 27.4. Torniossa Saarenvireessä. Veteraanivastuun keräysvaroja jaettiin toimintavuonna aluehankkeille 150 000 euroa ja sen Me-säätiöltä saamasta 200 000 euron lahjoituksesta noin puolet joulukuussa 2017 avustajien lukumäärän suhteessa. Loppuosa siirtyi jaettavaksi alkuvuoden 2018 tilanteen perusteella. Kaatuneiden Muistosäätiö myönsi avustajatoimintaan 50 000 euron avustuksen, ja rosvopaistitapahtumien tuottona saatiin 58 375 euroa. Veljesliiton kokonaistuki avustajatoiminnalle oli 199 187 euroa. Avustajatoimintaa ja sen aluehankkeiden tukea koordinoivat valtakunnallinen ohjausryhmä ja liiton toimisto. Liitto järjesti projektihenkilöstölle neuvottelupäivät 18.5. ja 16.11.2017. Sotainvalidien veljeskodit ja sairaalat Veljesliiton tehtävä on varmistaa, että sotainvalidit ja muut veteraanit saavat tarvitsemansa laadukkaan hoidon veljeskotien ja kuntoutussairaaloiden tulevissa järjestelyissä. Niiden osaaminen erityisesti kuntoutuksessa on tärkeää hyödyntää sote-ratkaisuissa. Liitto on osallistunut aktiivisesti Hoito- ja kuntoutuslaitosten liiton toimintaan. Kaunialan sairaalassa toiminta jatkui yhdessä kiinteistön omistavan Vantaan kaupungin kanssa. Vuoden 2017 päättyessä liitto omisti Kaunialan Sairaala Oy:n osakkeista 55 % ja Vantaan kaupunki 45 %. Veljesliiton nimeämät edustajat ovat enemmistönä yhtiön hallituksessa. Vuoden 2017 alussa Veljesliiton ilmoittama Vantaan osuus 200 hoitopaikasta oli 180 ja vuoden lopussa 190 hoitopaikkaa. Paikkojen siirtoa Vantaalle on joustavasti viivytetty. Liitto neuvottelee Vantaan kanssa Kaunialan tulevaisuudesta uusissa soteratkaisuissa. 6
Kaunialan Sairaala Oy maksoi takaisin puolet liiton sille vuonna 2013 myöntämästä pääomalainasta. Kyyhkylän kuntoutussairaalan toimintaa ohjaa Veljesliiton ja Mikkelin kaupungin perustama Kyyhkylä-säätiö. Liiton nimeämät edustajat ovat enemmistönä säätiön hallituksessa. Myös Mikkelin kaupungin kanssa käytiin keskusteluja Kyyhkylän tulevaisuudesta ottaen huomioon sote-uudistuksen vaikutukset. Kuntoutussairaalan toiminnasta vastaa Kyyhkylä Oy sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnasta Kyyhkylän Kartano Oy. Kyyhkylän Palvelukeskus Oy ylläpitää Haanojan palvelukeskusta Kouvolassa. 3. Edunvalvonta Avopalveluja 10 prosentin sotainvalideille Liiton edunvalvontatyön tuloksena pääsivät myös 10 prosentin haitta-asteen sotainvalidit sotilasvammalain nojalla korvattavien sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelujen piiriin vuoden 2017 alusta lukien. Uudistus koski noin 600 sotainvalidia, ja sen tuloksena nyt kaikilla Suomessa ja Ruotsissa asuvilla 10–100 prosentin sotainvalideilla on oikeus saada maksutta useimpia kunnan järjestämiä sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluja. Toimintavuonna sotainvalidien leskien kuntoutus laajeni koskemaan 30 ja 35 prosentin sotainvalidien leskiä. Samalla poistui sotainvalidin kuolinvuotta koskenut rajoitus. Veteraaniliittojen valtuuskunta Veva tapasi eduskuntaryhmien edustajat 26.9. Järjestöjen edustajat kertoivat kansanedustajille liittojensa tavoitteista. Sotainvalidien Veljesliiton puheenjohtaja Malla Taipale otti esille pieniprosenttisten sotainvalidien laitoshoidon veljeskodeissa. Kansanedustajat kuuntelivat viestit tarkasti ja kiittivät vuosittaisesta käynnistä. 7
Vuoden 2017 aikana tehtiin koko liiton organisaation tuella useita esityksiä, että myös 10–15 prosentin sotainvalideilla olisi tarvittaessa mahdollisuus päästä jaksottaiseen tai pitkäaikaiseen hoitoon sotainvalidien veljeskoteihin ja muihin Valtiokonttorin hyväksymiin hoitolaitoksiin. Asiaan saatiin myönteinen lausuma eduskunnan hyväksymään valtiovarainvaliokunnan mietintöön, jossa valiokunta piti perusteltuna, että laitoshoidon haitta-asteraja alennetaan nykyisestä 20 prosentista vielä 15–10 prosenttiin. Toteutuakseen uudistus edellyttää kuitenkin, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen tarvittavasta lainmuutoksesta ja että eduskunta sen hyväksyy. Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnalle tehtiin yhdessä veteraanijärjestöjen kanssa valtion budjettia koskevien esitysten lisäksi aloite veteraanikortista. Kela julkisti joulukuussa 2017 rintamalisäkortin, joka lähetetään talven 2018 aikana siihen oikeutetuille. Valtiokonttori kilpailutti sotainvalidien hoito- ja kuntoutuslaitokset vuosille 2018–2022. Tässä yhteydessä nousi huolenaiheeksi sotainvalidien neuvontapalvelun toiminta ja kattavuus jatkossa, mistä toimitettiin kirjelmä Valtiokonttorille. Toimintavuoden aikana seurattiin ja pyrittiin arvioimaan monivaiheisen sote- ja aluehallintouudistuksen vaikutuksia sotainvalidi- ja puolisojäsenten kannalta. Sotainvalidien neuvontapalvelu ja korjausneuvonta Sotainvalidien sairas- ja veljeskotien pääosin hoitaman neuvontapalvelun toimivuus ratkaisee käytännössä, toteutuvatko sotainvalidien ja puolisojäsenten palvelut ja korvaukset. Liitto tuki neuvontaa tiedottamalla ja toimittamalla sotilasvammakorvauksia koskevaa aineistoa. Vanhustyön keskusliiton eri puolilla maata työskentelevät 15 korjausneuvojaa auttoivat sotainvalideja ja veteraaneja sekä heidän leskiään asuntojen korjaamista ja siihen saatavaa yhteiskunnan tukea koskevissa kysymyksissä. Korjausneuvonnan tuella toteutettiin vuoden 2017 aikana 119 sotainvalidin asunnon korjausta. 8
4. Veljesjärjestö Vertaistuki Sotainvalidien Veljesliitossa on aina toimittu veljeshengessä. Vertaistuki on ollut kantavana voimana perustamisesta alkaen. Yhdessä oleminen on helpompaa, kun jäsenillä on yhdistäviä tekijöitä elämässään ja he voivat vaihtaa kokemuksiaan pitkän elämänsä ajalta. Iän karttuessa ja kunnon heiketessä kynnys osallistua yhteisiin tilaisuuksiin nousee. Virkistystilaisuuksilla ja muilla yhteen kokoavilla tapahtumilla on silti ollut tarvetta, sillä yksi jäsenkunnan ongelmista on yksinäisyys. Henkinen ja hengellinen huolto, virkistystoiminta ja yhteydenpito ystävien ja kohtalotovereiden kanssa on tärkeää. Nuoremmat tukijäsenet, toiminnanjohtajat ja osastojen muu väki on innostanut jäseniä mukaan tapaamisiin. Suomi 100 – Veljeä ei jätetä Veljesliitto osallistui itsenäisyyden juhlavuoden viralliseen Suomi 100 -ohjelmaan omalla kampanjallaan Veljeä ei jätetä. Sen myötä tavattiin lähes kaikki liiton jäsenet joko heidän kotonaan, yhteisissä tilaisuuksissa tai laitoksissa. Vierailuilla jäsenet saivat tervehdyskirjeen tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä ja rouva Jenni Haukiolta. Kirjeessä muistettiin sotainvalidien työtä ja kiitettiin erikseen myös heidän rinnallaan olleita puolisoja. Vaasalaiset Gertrud ja Gunnar Norrman ilahtuivat toiminnanjohtajan vierailusta sekä mukana tulleista muistamisista. 9
Jäsenille lahjoitettiin liiton puolesta arkinen apuväline, kotimainen purkinavaaja sekä liiton että virallisella Suomi 100 -logolla varustettuna. Näiden lisäksi piirit hankkivat myös muita lahjoja. Vierailut saivat hyvää palautetta niin jäseniltä kuin vierailuja teke viltäkin. Kampanja oli jonkin verran esillä paikallisissa medioissa, mutta isoimman näkyvyyden se sai syyskuussa, kun liiton lahjavalinta herätti keskustelua sosiaalisessa mediassa ja nousi myös muutaman lehden sivuille. Kentällä oltiin aktiivisesti mukana valtakunnallisessa Villasukat veteraaneille -tempauk sessa, jossa vapaaehtoiset kutoivat kaikille veteraanitunnuksen omaaville samanlaisia villasukkia. Veljeä ei jätetä -kampanjan vierailut meneillään Oulun veljeskodissa keväällä. Hengellinen työ Liiton hengellisen työn toimikunnassa toimi yksi sotainvalidi- ja yksi puolisojäsenten edustaja sekä viisi luottamuspappia. Toimikunta kartoitti kyselyllä luottamuspappien työskentelyä sotainvalidipiireissä ja -osastoissa, yhteistyötä paikallisten seurakuntien ja muiden veteraanijärjestöjen kanssa. Toimikunta ja 12 muuta luottamuspappia kokoontuivat neuvottelupäiville Tampereella loka–marraskuun vaihteessa pohtimaan ajankohtaisia kysymyksiä, vaihtamaan kokemuksia ja kuulumisia eri puolilta maata. Veteraaniliittojen yhteisestä hengellisestä toiminnasta vastaa Veteraanivastuu ry:n hengellisen työn toimikunta, joka on keskittynyt seutukunnallisten kirkkopäivien järjestämiseen. Toimikunnan puheenjohtaja on Seppo Väätäinen. Kuluneen vuoden aikana järjestettiin 28 seutukunnallista sekä alueellista kirkkopäivää eri puolilla maata. Tapahtumat keräsivät reilut 6 200 osallistujaa. Muutamien kirkkopäivien kulut on maksanut muu taho, jolloin niistä ei ole välttämättä tullut tietoa Veteraanivastuulle. Yhteiset tapahtumat 10 Kansallinen veteraanipäivä 27.4.2017 Veteraanipäivän pääjuhlaa vietettiin Lahdessa teemalla Sinun veteraanipäiväsi. – Din veterandag. Televisioituun pääjuhlaan osallistui noin 2 500 henkilöä. Eri puolilla maata sekä veljes- ja sairaskodeissa järjestettiin kuntakohtaisia veteraanipäivän juhlia, jotka keräsivät hyvin lähialueidensa sotiemme veteraaneja.
Kansallinen veteraanipäivä Lahdessa keräsi ison yleisön. Sotainvalidipäivää vietettiin juhlavasti eri puolilla Suomea. Kanta-Hämeen piiri järjesti yhdessä perinneyhdistyksen kanssa Sotainvalidipäivän juhlan Koijärven nuorisoseuran talolla. Paikalla oli noin 140 henkilöä. Kuvassa kunniakerhon jäsenet Arvo Vähä-Pietilä (vas.), Kaisa Maasilta, Veikko Punakallio ja Erkki Ylöstalo. Sotainvalidipäivä 18.8.2017 Sotainvalidipäivänä liiton hallitus kävi laskemassa seppeleet Sankariristille ja marsalkka Mannerheimin haudalle. Tämän jälkeen puolustusministeri Jussi Niinistö jakoi valtakunnalliset sotainvalidien ansioristit Ostrobotnian juhlasalissa. Tilaisuudessa presidentin kultainen kiekko luovutettiin Valtioneuvostolle, ja sen vastaanotti perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko. Sotainvalidipiirit puolestaan kutsuivat oman alueensa kunniakerhon jäsenet sotainvalidipäivänä tai muutoin järjestettyihin tilaisuuksiin. Liitto teki sisäministeriölle esityksen sotainvalidipäivän nimeämisestä liputuspäiväksi, mutta se ei johtanut tässä vaiheessa virallistamiseen. Seminaarit, koulutus- ja neuvottelupäivät Liiton johdon seminaari pidettiin 25.10.2017. Liittovaltuusto kokoontui samassa yhteydessä muun muassa valitsemaan liiton hallituksen kaudelle 2018–2019. Kentän neuvottelupäivät järjestettiin Tampereella 3.–4.5.2017 ja piirien toiminnanjohtajien neuvottelupäivä yhdistettynä Valtiokonttorin neuvontapalvelupäiviin Helsingissä 12.–13.10.2017 11
5. Järjestö Säilytettävä toimiva organisaatio Liiton organisaatio on luotu palvelemaan jäseniä. Heidän lukumääränsä supistuminen ja muuttuvat tarpeensa näkyvät myös muutoksina liiton järjestörakenteessa. Sotainvalidi osastoja purkautui vuoden 2017 aikana 34, ja niiden jäsenet siirtyivät suoraan sotainvalidipiirien henkilöjäseniksi. Osastoja oli vuoden lopussa 157. Maakunnallisia sotainvalidipiirejä oli 18 ja lisäksi Ruotsin piiri. Viiden piirin alueella kaikki sotainvalidit ja puolisot olivat suoraan piirin jäseninä eikä osastoporrasta enää ollut. Muutoksien tarkoituksena on, että liiton ja sen jäsenyhdistysten voimavarat käytetään mahdollisimman tehokkaasti jäsenkunnan hyväksi. Tämä edellyttää kuitenkin jäsensiteen säilyttämistä sotainvalideihin ja puolisojäseniin sekä jatkossakin koko maan kattavaa toimivaa orga nisaatiota. Purkautuneiden osastojen vapaaehtoisista toimijoista iso osa on jatkanut sotainvalidityötä tukijäseninä ja alueensa yhteyshenkilönä. Liiton palkkauksessa oli vuoden lopulla 15 toiminnanjohtajaa, joista 12 oli osa-aikaisia. Yhteinen toiminnanjohtaja oli Kanta-Hämeen ja Lahden piireillä sekä Suur-Savon ja Pohjois-Savon piireillä. Piirien tehtävä on vastata siitä, että jokaisesta sotainvalidi- ja puolisojäsenestä pidetään huolta ja vaikuttaa kuntiin tarvittavien palvelujen järjestämiseksi. Yhdessä neuvontapalvelun kanssa piirien tehtävänä on turvata, että jäsenet saavat lainsäädännön mukaiset korvaukset ja palvelut. Käytännön huoltotyö tehtiin edelleen sotainvalidipiirien ja osastojen voimin. Sotasokeat ry ja Aivoinvalidit ry jatkoivat toimintaansa liiton erikoisjäsenyhdistyksinä. Pääsihteeri ja Sotainvalidi-lehden päätoimittaja osallistuivat piirien neuvottelupäiville ja tekivät piirikäyntejä, joissa käsiteltiin organisaation sopeuttamista ja tulevien vuosien toiminnan ja talouden suunnittelua. Sotainvalidipiirit purkautuvat siinä vaiheessa, kun sotainvalidien lukumäärä lähestyy kahtakymmentä. Tämän jälkeen Sotainvalidien Perinnejärjestön alueyhdistykset huolehtivat viimeisten sotainvalidien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä huollosta ja jatkavat sen jälkeen sotainvalidiperinteen vaalijoina. 65. liittokokous Helsingissä Veljesliiton 65. liittokokous järjestettiin Helsingissä 6.6.2017. Virallisia kokousedustajia oli paikalla 141, joista 25 oli sotainvalideja. Liittokokous oli ensimmäistä kertaa yksipäiväinen. Kokous valitsi liiton uudeksi puheenjohtajaksi oikeustieteen kandidaatti MarjaLiisa Taipaleen. Liittokokouksen jälkeen Veljesliitto sai myös uuden pääsihteerin, kun Markku Honkasalo jäi eläkkeelle ja liiton pitkäaikainen lakimies Seppo Savolainen nimitettiin hänen seuraajakseen. Liittokokouksen kannanotossa vaadittiin kaikille sotainvalideille oikeutta päästä tarvittaessa hoitoon sotainvalidien veljeskoteihin sekä muihin Valtiokonttorin hyväksymiin hoitolaitoksiin. Esille otettiin myös puolisoiden ja leskien kuntoutusmahdollisuuksien parantaminen sekä liitossa alusta asti vallinneen veljesvastuun korostaminen: piirejä ja osastoja kannustettiin tukemaan vähävaraisten huoltotyötä – myös yli piirirajojen. 12 Liittokokouksessa jaettiin Sotainvalidien Perinnejärjestön Vuosien tuki -kiertopalkinto. Tänä vuonna palkinnon vastaanotti Varsinais-Suomen Perinneyhdistys kiitoksena aktiivisuudestaan.
65. liittokokous järjestettiin Helsingissä. Liiton entinen puheenjohtaja Juhani Saari ja uusi puheenjohtaja Marja-Liisa Taipale kukitettiin liittokokouksen yhteydessä. Veljesliiton viestintä Viestinnän lähtökohta on muistuttaa suomalaisia sotainvalidien olemassaolosta ja siitä, miksi he ovat erilaisessa asemassa vammautumattomiin veteraaneihin verrattuna. Suurin osa ihmisistä ymmärtää eron, mutta puhuu silti pelkästään sotaveteraaneista. Sama koskee myös tiedotusvälineitä. Sotainvalidit ovat kuitenkin olleet hyvin esillä paikalli sissa ja valtakunnallisissa medioissa Suomen juhlavuonna. Liitosta on tiedotettu keväällä jäsenmääristä, veteraanipäivän alla paikallismedioita muistutettiin oman alueen sotainvalideista, kesäkuussa julkaistiin liittokokouksen kannanotto ja tiedote muutoksista liiton johdossa. Elokuussa puolestaan tiedotettiin sotainvalidipäivän ansioristien saajista. Itsenäisyyspäivän alla tiedotettiin valtakunnallisesti Veljesliiton osuudesta Suomen juhlavuoden vietossa ja sen hetkisestä sotainvalidijäsenten määrästä. 13
Viestinnässä jatkettiin yhteistyötä Sotiemme veteraanit -keräyksen kanssa. SOSTE:n Järjestö 100 ‑kampanjassa Veljesliito oli esillä kuntoutuksen aloittajana maassamme. Veljesliitto liittyi syksyllä Twitteriin, jotta keskusteluun voitaisiin osallistua paremmin sekä herättää keskustelua liittoa koskevissa aiheissa. Käytössä on yhä oma Facebooksivu, ja nettisivuja on päivitetty säännöllisesti. Sisäistä viestintää hoidetaan säännöllisesti piirien toiminnanjohtajille ja puheenjohta jille sähköpostitse toimitettavalla piiritiedotteella. Tällä pyritään varmistamaan tarvittaessa nopeakin tiedonkulku. Osastoille lähetettiin kesä- ja joulukuussa jäsenkirje ajankohtaisine liitteineen. Sotainvalidi-lehti Sotainvalidi-lehti ilmestyi viisi kertaa, ja se oli yksi tärkeimmistä viestintäkanavista, joka tavoittaa jäsenet ja heidän asioitaan hoitavat omaiset. Vuoden viimeisen lehden painosmäärä oli 16 614. Lehden teemoina olivat Yhdessä (Suomi 100), kansallinen veteraanipäivä, liittokokous, sotainvalidipäivä sekä Suomi 100. Muutoin sisällössä on huomioitu ikäihmisten arjen tukeminen, sotainvalidien ja puolisojen haastattelut, hyvinvointi sekä edunvalvonta ja ajankohtaiset asiat. Piireille on varattu kullekin sivu omaan käyttöön. Lisäksi lehdessä on ollut luottamuspappien kirjoittama hengellinen aukeama. Lehden tärkeimmät tekstit olivat myös ruotsiksi. Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa Yhteistyötä veteraanijärjestöjen kanssa jatkettiin veteraaniliittojen vuonna 1999 perustaman Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnan (VEVA) johtamana kunkin järjestön itsenäisyyttä ja omaehtoista päätöksentekoa kunnioittaen. Veteraanijärjestöjen yhteistä varainhankintaa hoitaa veteraaniliittojen ja Kaatuneitten Omaisten Liiton perustama Veteraanivastuu ry ja sen Sotiemme veteraanit -keräys. Keräys on ollut hyvin esillä Suomi 100 -juhlavuonna, ja se on omalta osaltaan oikaissut vääriä käsityksiä liittojen omaisuudesta. Näkyvyyttä on lisännyt mm. Tuntematon sotilas -elokuvan näyttelijöiden osallistuminen keräyskampanjaan. Sotiemme veteraanit onnistui loppuvuodesta merkittävällä tavalla, kun se sai Me-säätiöltä 400 000 euron lahjoituksen sotiemme veteraanien tukemiseen. Osa lahjoituksesta kohdistetaan avustajatoiminnan asiakasmaksuihin. Muut yhteistyökumppanit Sotainvalidien Veljesliitto jatkoi yhteistyötä Valtiokonttorin, Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, sosiaali- ja terveysministeriön, seurakuntien, Vanhustyön keskusliiton, Invalidisäätiön, Tammenlehvän Perinneliiton ja Sotainvalidien Perinnejärjestön sekä muiden sotainvalidien kannalta tärkeiden yhteisöjen kanssa. Yhteiskunnan sekä Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n tuen lisäksi Suomen kansan aineellinen ja henkinen tuki sotainvalideille on edelleen ollut tarpeen. 14
Asiantuntijakollegio Kollegio kokoontui vuoden aikana kahdesti arvioimaan ja keskustelemaan muun muassa maakunta- ja sote-uudistuksen vaikutuksista sotainvalidihuoltoon ja sotainvalidien veljeskotien tulevaisuuteen. Tärkeänä aiheena olivat myös sotainvalidien ja puolisojäsenten tarvitsemat palvelut ja niiden kehittämismahdollisuudet. Kansainvälinen toiminta Maailman Veteraanijärjestön (World Veterans Federation) toimintaan osallistumisesta veteraanijärjestöjen puolesta vastaa Suomen Rauhanturvaajaliitto. Yhteydenpitoa ruotsalaisten veteraanien kanssa jatkettiin vuoden aikana, samoin yhteistyötä ruotsalaisen Kungafonden-säätiön kanssa. Se muun muassa tukee Ruotsissa asuvia suomalaisia sotainvalideja. Liiton talous Liiton tuki kentälle Liiton varallisuuden tultua jo pääosin käytetyksi jouduttiin tukea kentälle supistamaan noin kolmanneksella vuonna 2017. Liiton kokonaistuki jäsentensä huoltoon oli 2 134 393 euroa (3 285 897 euroa vuonna 2016). Liiton taloudellista tukea piireille ja erikoisjäsenyhdistyksille maksettiin pääosin huolto- ja tukirahana. Sillä on tuettu huoltotyön osana piiriorganisaation toimintaa ja piiritoimiston kustannuksia. Liiton tukea annettiin myös muihin nimettyihin tarkoituksiin, tärkeimpänä avustajatoiminta. Muu varsinainen toiminta ja varainhankinta Yhdistystoiminnan kulut olivat 290 530 euroa (333 069 euroa) ja keskustoimiston kulut 436 341euroa (517 115 euroa). Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 2 861 265 euroa (4 136 082 euroa). Jäsenistölle suunnattu myyntitoiminta jatkui kertomusvuonna, mutta oli aiempaa pienempää. Kunniamerkkien ompelupalvelusta muillekin kuin liiton jäsenille vastasi edelleen Sotainvalidien Veljesliiton Myyntipalvelu Oy. Testamenttilahjoituksia saatiin 82 503 euroa (0 euroa). Liitto on saanut jälleen lahjoituksia eri tahoilta, muun muassa Ant. ja Ida Wuorisen säätiöltä. Varainhankinnan tulos oli 159 179 euroa (18 267 euroa). Kulujäämä ennen sijoitustoimintaa oli - 2 712 737 euroa ( - 4 121 821 euroa). Sijoitustoiminta Sijoitustoimintaa on hoidettu liiton hallituksen tarkistaman sijoitussuunnitelman mukaisesti. Liiton sijoitusten hoidosta vastasi elokuuhun 2017 saakka kaksi pankkia konsultatiivisin sopimuksin. Tuon jälkeen on toiminnasta vastannut Evli-pankki yksin. Sijoitustoimintaa suunnitteli ja valvoi liiton sijoitustoimikunta. Pääsihteeri 15
raportoi säännöllisesti hallitukselle liiton taloudesta ja sijoituksista. Toimintavuoden jälkipuoliskolla sopeutettiin toimintaa erilaisilla säästötoimenpiteillä vastaamaan supistunutta jäsenkuntaa ja liiton varallisuutta. Arvopaperisijoitusten kirjanpitoarvoihin tehtiin arvonpalautuksia 104 572 euroa (40 678 euroa) ja arvon alennuksia -22 084 euroa (-42 193 euroa). Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos oli 1 064 067 euroa (1 657 603 euroa). Omatoiminen kulujäämä oli toimintavuonna -1 648 669 euroa ( -2 464 218 euroa). Tulos vuodelta 2017 Poikkeuksellisena eränä hallitus on päättänyt purkaa Kaunialan varausta +465 031 euroa (+496 806 euroa vuonna 2016). Liiton saamat yleisavustukset (Stea) olivat yhteensä 150 000 euroa (150 000 euroa). Liiton tilikauden alijäämä oli vuodelta 2017 yhteensä -873 928 euroa (-1 434 912 euroa). 16
6. Liitteet Sotainvalidien Veljesliiton johto vuonna 2017 HALLITUS Puheenjohtaja Juha Laikari, Oulainen Jäsenet 1. varapuheenjohtaja Antti Västi, Seinäjoki 2. varapuheenjohtaja Lasse Lehtinen, Helsinki Erkki Kitunen, Akaa Heikki Moilanen, Merikarvia Jouko Sipilä, Kangasala Marja-Liisa Taipale, Helsinki Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Ranta, Uusikaarlepyy Veijo Saloheimo, Joensuu Jaakko Torppa, Kerava Jouko Lahdenperä, Tornio Veikko Punakallio, Heinola Ritva-Liisa Paananen, Helsinki Hallituksen kokouksia oli vuoden aikana kahdeksan. Hallitukseen valittu liittovaltuuston jäsen ei ole toiminut samanaikaisesti liittovaltuuston jäsenenä. LIITTOVALTUUSTO Puheenjohtaja Juhani Saari, Helsinki, 5.6. saakka Puheenjohtaja Marja-Liisa Taipale, Helsinki Varapuheenjohtaja Pertti Vuola, Mynämäki, 25.10. saakka Varapuheenjohtaja Markku Ranta, Uusikaarlepyy Jäsenet 5.6. saakka Jäsenet 6.6. alkaen Helsingin piiri: Seppo Kanerva, Helsinki 1. varajäsen Christian Wallin, Helsinki 2. varajäsen Matti Hara, Helsinki Helsingin piiri: Seppo Kanerva, Helsinki 1. varajäsen Christian Wallin, Helsinki 2. varajäsen Matti Hara, Helsinki Uudenmaan piiri: Jaakko Torppa, Tuusula 1. varajäsen Erkki Tuormaa, Loviisa 2. varajäsen Veikko Toivonen, Mäntsälä Uudenmaan piiri: Jaakko Torppa, Tuusula 1. varajäsen Erkki Tuormaa, Loviisa 2. varajäsen Taisto Vanhapelto, Tuusula Varsinais-Suomen piiri: Pertti Vuola, Mynämäki 1. varajäsen Heimo Purhonen, Salo 2. varajäsen Reino Lahtinen, Turku Varsinais-Suomen piiri: Heimo Purhonen, Salo 1. varajäsen Heikki Kiiski, Pöytyä 2. varajäsen Raimo Salonen, Loimaa Kanta-Hämeen piiri: Juha Vuorinen, Akaa 1. varajäsen Heikki Karisto, Hämeenlinna 2. varajäsen Erkki Ylöstalo, Janakkala Kanta-Hämeen piiri: Juha Vuorinen, Akaa 1. varajäsen Heikki Karisto, Hämeenlinna 2. varajäsen Erkki Ylöstalo, Janakkala Pirkka-Hämeen piiri: Matti Ponsi, Ylöjärvi † 1. varajäsen Pentti Kuukankorpi, Tampere 2. varajäsen Terttu Veijalainen, Tampere Pirkka-Hämeen piiri: Heikki Kujanpää, Hämeenkyrö 1. varajäsen Pentti Kuukankorpi, Tampere 2. varajäsen Terttu Veijalainen, Tampere 17
18 Lahden piiri: Pentti Löfgrén, Lahti 1. varajäsen Veikko Punakallio, Heinola 2. varajäsen Leo Jokelainen, Lahti Lahden piiri: Pentti Löfgrén, Lahti 1. varajäsen Veikko Punakallio, Heinola 2. varajäsen Kari Airo, Lahti Kymen piiri: Kari Hietanen, Kouvola 1. varajäsen Reijo Tanskanen, Luumäki 2. varajäsen Veikko Haimila, Lappeenranta Kymen piiri: Kari Hietanen, Kouvola 1. varajäsen Reijo Tanskanen, Luumäki 2. varajäsen Leo Merisalo, Pyhtää Satakunnan piiri: Heikki Moilanen, Merikarvia (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Ilkka Nurmi, Pori 2. varajäsen Eero Pirkkalainen, Rauma Satakunnan piiri: Heikki Moilanen, Merikarvia (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Ilkka Nurmi, Pori 2. varajäsen Eero Pirkkalainen, Rauma Sisä-Suomen piiri: Pertti Koivunen, Äänekoski 1. varajäsen Pentti Koskinen, Jyväskylä † 2. varajäsen Ahti Savolainen, Konnevesi Sisä-Suomen piiri: Pertti Koivunen, Äänekoski 1. varajäsen Kyösti Tomperi, Jyväskylä 2. varajäsen Ahti Savolainen, Konnevesi Suur-Savon piiri: Hannu Toivonen, Mikkeli 1. varajäsen Jukka Torvelainen, Savonlinna 2. varajäsen Antti Lindqvist, Kangasniemi Suur-Savon piiri: Hannu Toivonen, Mikkeli 1. varajäsen Jukka Torvelainen, Savonlinna 2. varajäsen Antti Lindqvist, Kangasniemi Rannikko-Pohjanmaan piiri: Markku Ranta, Uusikaarlepyy 1. varajäsen Wolf Enbacka, Jakobstad 2. varajäsen Raimo Latvala, Mustasaari Rannikko-Pohjanmaan piiri: Markku Ranta, Uusikaarlepyy 1. varajäsen Wolf Enbacka, Jakobstad 2. varajäsen Raimo Latvala, Mustasaari Etelä-Pohjanmaan piiri: Antti Västi, Seinäjoki (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Rauno Yli-Hynnilä, Kurikka 2. varajäsen Unto Nyystilä, Laihia Etelä-Pohjanmaan piiri: Antti Västi, Seinäjoki (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Rauno Yli-Hynnilä, Kurikka 2. varajäsen Unto Nyystilä, Laihia Pohjois-Savon piiri: Heikki Lahtela, Siilinjärvi 1. varajäsen Tauno Pitkänen, Kuopio 2. varajäsen Reijo Sojakka, Leppävirta Pohjois-Savon piiri: Heikki Lahtela, Siilinjärvi 1. varajäsen Jussi Huttunen, Kuopio 2. varajäsen Reijo Sojakka, Leppävirta Pohjois-Karjalan piiri: Jouko Hälvä, Joensuu 1. varajäsen Ahti Karttunen, Outokumpu 2. varajäsen Veijo Saloheimo, Joensuu Pohjois-Karjalan piiri: Jouko Hälvä, Joensuu 1. varajäsen Ahti Karttunen, Outokumpu 2. varajäsen Veijo Saloheimo, Joensuu Keski-Pohjanmaan piiri: Esko Hirviniemi, Haapajärvi 1. varajäsen Olli Roiko-Jokela, Kannus 2. varajäsen Viljo S. Määttälä, Toholampi † Keski-Pohjanmaan piiri: Esko Hirviniemi, Haapajärvi 1. varajäsen Veikko Junttila, Nivala 2. varajäsen Heikki Kankaanpää, Sievi Pohjois-Pohjanmaan piiri: Antti Pesälä, Pudasjärvi 1. varajäsen Jouko Korhonen, Oulu 2. varajäsen Erkki Rauhala, Oulu Pohjois-Pohjanmaan piiri: Antti Pesälä, Pudasjärvi 1. varajäsen Jouko Korhonen, Oulu 2. varajäsen Pentti Jouppila, Oulu Kainuun piiri: Juhani Hautala, Kajaani 1. varajäsen Reino Kilpeläinen, Sotkamo 2. varajäsen Timo Hurskainen, Kajaani Kainuun piiri: Juhani Hautala, Kajaani 1. varajäsen Reino Kilpeläinen, Sotkamo 2. varajäsen Timo Hurskainen, Kajaani Lapin piiri: Jouko Lahdenperä, Oulu 1. varajäsen Kosti Hietala, Muonio 2. varajäsen Juhani Kellokumpu, Salla Lapin piiri: Jouko Lahdenperä, Oulu 1. varajäsen Kosti Hietala, Muonio 2. varajäsen Juhani Kellokumpu, Salla
Ruotsin piiri: Anssi Pajuvirta, Tukholma 1. varajäsen Asko Matikainen, Tukholma 2. varajäsen Jouni Knuuttila, Halmstad Ruotsin piiri: Anssi Pajuvirta, Tukholma 1. varajäsen Asko Matikainen, Tukholma † 2. varajäsen Jouni Knuuttila, Halmstad Aivoinvalidit ry: Lars Löflund, Helsinki 1. varajäsen Taito Vesala, Helsinki 2. varajäsen Olavi Virtanen, Helsinki † Aivoinvalidit ry: Lars Löflund, Helsinki 1. varajäsen Taito Vesala, Helsinki Sotasokeat ry: Teuvo Ljungberg, Helsinki 1. varajäsen Aatu Moilanen, Helsinki 2. varajäsen Markku Palokangas, Helsinki Sotasokeat ry: Teuvo Ljungberg, Helsinki 1. varajäsen Aatu Moilanen, Helsinki 2. varajäsen Markku Palokangas, Helsinki Perinnejärjestö: Jari-Matti Autere, Oripää 1. varajäsen Hannu Reko, Forssa 2. varajäsen Tuija-Leena Juutilainen, Tampere Liittovaltuusto kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. LIITON TILINTARKASTAJAT Tilintarkastusyhteisönä toimii KHT-tilintarkastusyhteisö BDO Oy vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Jarmo Lohi. 19
Toimintaa tukevat yhteisöt SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON TUKI- JA PERINNESÄÄTIÖ Säätiö toimi sotain validityön ja -perinteen tukijärjestönä. Säätiön varoja ja niiden tuottoa käytettiin aiempina vuosina erityisesti sotainvalidien ja heidän puolisoidensa kotona selviytymistä helpottavan Sotainvalidien Veljesliiton avustajatoimintahankkeen tukemiseen. Nyt jäljellä olevat varat on päätetty käyttää pääosin sotainvalidien perinteen vaalimiseen. Säätiön varat olivat sijoitettuina riskittömiin kohteisiin. Säätiön hallitus Veljesliiton puheenjohtaja Juhani Saari, puheenjohtaja Everstiluutnantti Juhani Nuorala, varapuheenjohtaja Toiminnanjohtaja Jari-Matti Autere Professori Leo Jarho Kirjailija Lasse Lehtinen Valtiotieteiden maisteri Markku Palokangas Vuorineuvos Jaakko Rauramo Asiamies Pääsihteeri Markku Honkasalo Sotainvalidien Perinnejärjestö Vuosi 2017 oli Sotainvalidien Perinnejärjestön 24. toimintavuosi. Järjestön vuosikokous pidettiin 3.4.2017 Helsingissä. Paikalla oli 18 virallista kokousedustajaa ja edustettuna 11 perinneyhdistystä. Järjestöön kuului 20 perinneyhdistystä, joista yksi oli Ruotsissa, ja jäseniä oli 1 330. Sotainvalidien Perinnejärjestö on yhteisöjäsenenä Tammenlehvän Perinneliitossa ja Sotainvalidien Veljesliitossa, ja Perinnejärjestön varapuheenjohtaja osallistui seuraajana Veljesliiton valtuuston kokouksiin. Perinneyhdistykset järjestivät yhdessä sotainvalidipiirien kanssa erilaisia tapahtumia liittyen 18.8. sotainvalidipäivään. Puheenjohtaja Lasse Lehtinen esitti Perinnejärjestön tervehdyksen Sotainvalidien Veljesliiton liittokokouksessa 6.6. Lehtinen edusti vuoden aikana Perinnejärjestöä lukuisissa eri tilaisuuksissa joko juhlapuhujana tai esitelmöitsijänä. Perinnejärjestön hallitus Lasse Lehtinen, puheenjohtaja Jäsen Varajäsen Tauno Skogberg (Uusimaa) Heimo Yrjönsalo (Lohja) Jarmo Helttula (Varsinais-Suomi) Perttu Salmi (Satakunta) Hannu Reko (Kanta-Häme) Markku Kallinen (Keski-Pohjanmaa) Tuija-Leena Juutilainen (Pirkka-Häme), varapj. Reijo Johansson (Pirkka-Häme) Mikko Ruskeala (Lahti) Tuula Söderlund (Helsinki) Lyyli Vento (Kymi) Martti Kukkonen (Pohjois-Karjala) Vilho Räihä (Pohjois-Pohjanmaa) Teemu Lintamo (Rannikko-Pohjanmaa) Markku Tarvainen (Suur-Savo) Marko Hakala (Etelä-Pohjanmaa) Juha Koponen (Pohjois-Savo) Pertti Koivunen (Sisä-Suomi) Pertti Halonen (Kainuu) Jari-Matti Autere (Varsinais-Suomi), sihteeri 20 Taloudenhoitaja Kirjanpitäjä Marjo Kovanen
HUOMIONOSOITUKSET Liiton pienoislippu Vapaudenristin tunnuksella ja nauhalla Fors Junior, Vöyri; Hakuli Unto, Lappeenranta; Hyvärinen Pertti, Joensuu; Järvenpää Eino, Tampere; Kaski Marja-Terttu, Seinäjoki; Laaksonen Jukka, Pori; Lahtinen Sakari, Keuruu; Löytömäki Aarne, Espoo; Malkki Otto, Mikkeli; Nieminen Heikki, Naantali; Nurminen Matti, Tampere; Pohjois-Savon Maanpuolustussäätiö; Pulkamo Ilmo, Rovaniemi; Rautiainen Arvo, Ristijärvi; Sternberg Karl-Erik, Naantali; Vanhala Arvi, Janakkala Sotainvalidien ansioristi Airisto Lenita, diplomiekonomi; Haatainen Tuula, kansanedustaja; Haikonen Päivi, sairaala-apulainen, Kyyhkylä; Haukio Jenni, valtiotieteiden maisteri; Helin Satu, toiminnanjohtaja Vanhustyön Keskusliitto; Hildebrandt Thomas, senior salkunhoitaja, Evli; Hokkanen Ossi, työfysioterapeutti, Kyyhkylä; Junttila Timo, kontra-amiraali, Puolustusvoimat; Kettunen Jaana, palveluvastaava, Kauniala; Koivunen Mirja, ylilääkäri, Porin sairaskoti Diavire; Koskimies Eija, osakesijoitusjohtaja, Evli; Kuusinen Marke, hoidonjärjestelijä, Kauniala; Kuustonen Mikko, taiteilija; Manninen Mirja, perushoitaja, Kyyhkylä; Marttila Pirjo, projektipäällikkö, SV:n Varsinais-Suomen piiri; Mattsson Kim, prikaatikenraali, Puolustusvoimat; Mäkelä Janne, sijoitusjohtaja, OP Varainhoito Oy; Paananen Eija, osastosihteeri, STM; Saikkonen Päivi, kokki, Kyyhkylä; Sajankoski Tuulevi, korvausratkaisija, Valtiokonttori; Savola Mikko, kansanedustaja; Siivola Anja, projektipäällikkö, SV:n Pohjois-Savon piiri; Siljama Tarja, palveluvastaava, Kauniala; Sydänmäki Raili, korvausratkaisija, Valtiokonttori Granlund Aili, Eura; Heikkilä Lasse, Kauniainen; Hiihtola Irma, Salo; Hiipakka Kyllikki, Isokyrö; Hyvönen Irma, Nilsiä; Häyry Tomas, Vaasa; Junttila Veikko, Nivala; Kallio Matti, Uusikaupunki; Kiljunen Seppo, Puumala; Kukkonen Martti, Kontiolahti; Lahtinen Veikko, Sysmä; Laine Auvo, Valkeakoski; Laurila Arvo, Helsinki; Lehto-Tähtinen Auli, Loviisa; Majamaa Kaija, Hämeenkyrö; Mansner Marja, Lappeenranta; Mehto Toivo, Konnevesi; Oksa Kaisa, Forssa; Pihlajamäki Impi, Hämeenlinna; Porali Viktor, Leppävirta; Rautio Raimo, Tervola; Sahari Pekka, Loppi; Salminen Esko, Rauma; Saloheimo Tiina, Helsinki; Salonen Soili, Aura; Stenvall Bengt Gustaf, Tampere; Särkipaju Markku, Keminmaa; Tamminen Esko, Huittinen; Tumanto Kauko, Jyväskylä; Valtonen Viljo, Helsinki; Vanhapelto Taisto, Järvenpää; Vauhkonen Kalevi, Juva; Veijalainen Veikko, Imatra; Vento Risto, Kouvola; Väljä Kasperi Aukusti, Kauhajoki; Öhman Henrik, Malax Sotainvalidien ansioristien jakotilaisuus pidettiin Helsingissä sotainvalidipäivänä 18.8. 21
Rouva Jenni Haukio vastaanotti sotainvalidien ansioristin varsinaisen jakotilaisuuden jälkeen. Ansioristin luovuttivat Marja-Liisa Taipale ja Seppo Savolainen presidentin linnassa 28.8. Marskin Sotainvalidirahasto Aalto Pekka, Hämeenlinna; Aitto-oja Matti, Oulu; Ala-Heikkilä Niilo, Orivesi; Arraste Aimo, Lahti; Hirvenoja Yrjö, Joutsa; Häggvik Gunnar, Korsnäs; Kamunen Lauri, Kalajoki; Kastinen Eino, Ilomantsi; Laine Lauri Lennart, Rovaniemi; Lehtisaari Eino, Huittinen; Lille Ly, Tukholma; Lundell Mikko, Turku; Nieminen Unto Olavi, Mikkeli; Nurmilaukas Tapio, Luumäki; Sihvonen Mauri, Helsinki; Stenberg Harry, Lovisa; Talvitie Matti Kalervo, Ilmajoki; Väätti Heimo, Pyhäjärvi 22
Keskustoimisto Ratamestarinkatu 9 C, 00520 Helsinki P. (09) 478 500, faksi (09) 4785 0100 keskuststo@sotainvalidit.fi, www.sotainvalidit.fi Pääsihteeri ja keskustoimiston päällikkö Markku Honkasalo 6.6. saakka Pääsihteeri ja keskustoimiston päällikkö Seppo Savolainen Johdon sihteeri Pirjo Hämäläinen Tiedottaja Elina Ruuttila (hoitovapaalla) Tiedottaja Marja Kivilompolo Kassanhoitaja Mirja Luukkanen 31.12. saakka Kirjanpitäjä Marjo Kovanen Kunniamerkkipalvelun hoitaja Silja Myllyniemi Toimistovirkailija Anneli Wallendahr Toimistotyöntekijä Tarja Lindholm Toimintavuoden päättyessä keskustoimiston palveluksessa oli kahdeksan toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevaa, joista kaksi oli osa-aikaisia ja yksi hoitovapaalla. Lisäksi oli yksi määräaikainen työsuhde. SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON NIMEÄMÄT EDUSTAJAT LAITOSYHTEISÖISSÄ, JOIDEN HALLINNOSSA LIITOLLA ON ENEMMISTÖ Kaunialan Sairaala Oy:n hallitus Vesa Ekroos, puheenjohtaja Martti Kuivala Juha Laikari Kyyhkylä-säätiön hallitus Varajäsenet: Puheenjohtaja Markku Honkasalo Juhani Saari Jäsenet: Vesa Ekroos Katariina Kuurola Hannu Toivonen Markku Tarvainen Arto Tauria Seppo Savolainen 23
SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry TULOSLASKELMA 1.1.-31.12. VARSINAINEN TOIMINTA HUOLTOTOIMINTA Tuotot Henkilöstökulut Muut kulut Kulujäämä YHDISTYSTOIMINTA Tuotot Henkilöstökulut Stea:n kattamat kulut Muut kulut Kulujäämä KESKUSTOIMISTO Tuotot Henkilöstökulut Stea:n kattamat henkilöstökulut Henkilöstökulujen siirto Poistot Muut kulut Kulujäämä TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ VARAINHANKINTA YHDISTYSTOIMINNAN VARAINHANKINTA Tuotot Henkilöstökulut Muut kulut Siirto rahastoon Tuottojäämä Tuotto- / kulujäämä SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut OMATOIMINEN KULUJÄÄMÄ POIKKEUKSELLISET ERÄT Tuotot YLEISAVUSTUKSET Saadut yleisavustukset Ruotsin piirin osuus TILIKAUDEN TULOS MUUT RAHASTOT Tuotot Kulut Siirto rahastoon/Kauniala Siirto rahastoon/Tukia 24 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 2017 2016 308 875,14 0,00 -2 443 268,70 -2 134 393,56 167 000,00 -41 562,71 -3 411 335,17 -3 285 897,88 12 864,87 -35 971,12 -10 000,00 -257 424,27 -290 530,52 13 777,17 -43 016,46 -10 000,00 -293 829,29 -333 068,58 12 000,00 -1 069 595,68 -122 500,00 837 944,45 -4 770,73 -89 419,36 -436 341,32 12 100,00 -1 198 378,85 -122 500,00 918 388,05 -9 750,64 -116 974,51 -517 115,95 -2 861 265,40 -4 136 082,41 229 371,48 -38 733,34 -42 109,99 0,00 148 528,15 103 805,90 -40 105,26 -49 440,14 0,00 14 260,50 -2 712 737,25 -4 121 821,91 1 139 250,78 -75 183,22 1 064 067,56 1 770 125,07 -112 521,65 1 657 603,42 -1 648 669,69 -2 464 218,49 465 031,70 465 031,70 486 806,24 486 806,24 150 000,00 -17 500,00 150 000,00 -17 500,00 -1 051 137,99 -1 844 912,25 594,72 0,00 -594,72 177 209,31 177 209,31 593,70 0,00 -593,70 410 000,00 410 000,00 -873 928,68 -1 434 912,25
SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry. TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto, liite 1 Sijoitukset Kiinteistöt Asunto-osakkeet Pankki- ja teollisuusosakkeet + osuudet Muut osakkeet ja osuudet Lainasaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Varastot Saamiset Pitkäaikaiset Pääomalaina, konserni Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 31.12.2017 31.12.2016 28 631,41 28 631,41 33 402,14 33 402,14 100 912,76 73 750,86 894 480,76 35 909,40 26 486,24 1 131 540,02 100 912,76 226 501,32 1 857 422,22 35 909,40 62 440,95 2 283 186,65 44 420,67 51 777,75 246 068,50 492 137,00 18 653,59 123 419,39 142 072,98 20 993,99 171 793,82 192 787,81 128 916,06 128 916,06 255 463,05 255 463,05 1 721 649,64 3 308 754,40 25
SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry. VASTATTAVAA 31.12.2017 31.12.2016 Oma pääoma, liite 1 2 173 543,64 2 875 204,66 Huolto- ja tukirahasto 2005 - 2020, liite 1 Muut rahastot, liite 1 Tilikauden tulos, liite 1 0,00 158 228,68 - 873 928,68 - 715 700,00 733 251,23 343 843,27 - 1 434 912,25 - 357 817,75 0,00 465 031,70 21 605,76 220 222,50 21 977,74 263 806,00 24 114,99 272 363,89 29 856,91 326 335,79 1 721 649,64 3 308 754,40 OMA PÄÄOMA PAKOLLISET VARAUKSET Pakolliset varaukset VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat VASTATTAVAA YHTEENSÄ 26
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Pysyvät vastaavat on kirjattu hankintamenoon, josta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Arvopaperien arvostuksessa on käytetty fifo-periaatetta. Vaihto-omaisuus on kirjattu fifo-periaatteen mukaisesti muuttuviin menoihin alimman arvon perusteella. Sotainvalidien Veljesliitto myönsi vuonna 2013 Kaunialan Sairaala Oy:lle yhtiön maksuvalmiuden säilyttämiseksi Veljesliiton ja Vantaan kaupungin 15.12.2006 tekemän perussopimuksen mukaisesti osakeyhtiölain mukaista oman pääoman ehtoista lainaa 492 137 euroa (Vantaa 223 880 euroa). Lainalle ei makseta korkoa. Henkilökunnan lukumäärä v. 2017 oli keskimäärin 25 (2016/28) Vakituisessa työsuhteessa 31.12.2017 oli heistä 24 (2016/27) henkilöä. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖKULUT Palkat, palkkiot Lakisääteiset sosiaalikulut Muut henkilöstösivukulut SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Osinkotuotot Vuokratuotot Korkotuotot Omaisuuden arvonmuutokset Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Vastikkeet Muut hoitokulut Omaisuuden arvonmuutokset Kulut yhteensä 2017 1 069 595,68 184 337,95 24 789,08 2016 1 198 378,85 222 502,32 14 638,51 1 278 722,71 1 435 519,68 125 969,93 8 508,60 2 540,18 104 572,45 897 659,62 131 691,61 27 851,51 2 809,84 40 678,91 1 567 093,20 1 139 250,78 1 770 125,07 - 5 529,70 - 47 569,28 - 22 084,24 - 11 392,35 - 58 935,66 - 42 193,64 - 75 183,22 - 112 521,65 27
POIKKEUKSELLISET TUOTOT JA KULUT Poikkeukselliset tuotot Kaunialan vuokravastuun purku 2017 2016 465 031,70 465 031,70 486 806,24 486 806,24 26 271,10 26 271,10 Koneet ja kalustot 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot 7 131,04 0,00 0,00 - 4 770,73 2 360,31 16 881,68 0,00 0,00 - 9 750,64 7 131,04 Tasearvo 31.12. 28 631,41 33 402,14 TASEEN LIITETIEDOT PYSYVÄT VASTAAVAT Taide-esineet 1.1. Poistoprosentteina on käytetty kalustojen osalta 25 % jäännösarvosta. ATK-laitteiden ja ajoneuvojen osalta tasapoisto, 25 % hankintahinta-arvosta. ARVOPAPERIT Pankki- ja teollisuusosakkeet Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Erotus 2017 2016 586 831,61 322 596,72 264 234,89 1 344 036,80 689 659,13 654 377,67 Sijoitusrahastot Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Erotus 718 163,91 571 884,04 146 279,87 1 338 314,86 1 167 763,09 170 551,77 43 229,51 50 000,00 30 189,88 123 419,39 53 041,87 100 000,00 18 751,95 171 793,82 Siirtosaamisten olennaiset erät Ilmarinen, TyEL Veteraanivastuu ry Muut siirtosaamiset 28
OMA PÄÄOMA Oma pääoma 1.1. Lisäys: Siirto Huolto- ja tukirahasto 2005-2020:stä Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma Huolto- ja tukirahasto 2005-2020 1.1. Vähennys: Siirto omaan pääomaan 2017 2016 1 440 292,41 733 251,23 - 873 928,68 1 875 204,66 1 000 000,00 - 1 434 912,25 1 299 614,96 1 440 292,41 733 251,23 - 733 251,23 0,00 1 733 251,23 - 1 000 000,00 733 251,23 2017 2016 Muut rahastot Marskin rahasto 1.1. Lisäys Vähennys 15 673,83 0,00 - 9 000,00 6 673,83 15 673,83 Kaunialan sotavam.srl:n rahasto 1.1. Lisäys Vähennys 150 960,13 594,72 0,00 151 554,85 150 960,13 0,00 158 228,68 177 209,31 343 843,27 1 457 843,64 2 517 386,91 Vilho Tukian rahasto 1.1. Lisäys Vähennys OMA PÄÄOMA 31.12.2017 177 209,31 0,00 - 177 209,31 29
Siirtovelkojen olennaiset erät Avustajatoiminta, toimintatuki Lomapalkkavaraus sosiaalikuluineen Muut siirtovelat PAKOLLISET VARAUKSET Kaunialan tulevaisuusjärjestelyjen yhteydessä annettu sitoumus Kaunialan kiinteistön vuokranantajalle. 30 2017 2016 16 564,50 192 523,50 11 134,50 220 222,50 31 979,80 238 995,20 1 388,89 272 363,89 0,00 465 031,70
31
32
33
34
Sotainvalidien Veljesliitto 31.12.2017 Piiri Osastoja Helsinki Sotainv. jäseniä 161 Kuolleet 36 Uusia Puolisoita päätöksiä 40 Leskiä 324 Tukijäseniä 64 Uusimaa 18 112 48 28 386 244 Varsinais-Suomi 11 160 50 46 639 217 Kanta-Häme 12 80 16 21 265 305 Pirkka-Häme 16 159 49 62 643 181 7 50 25 1 13 231 54 Lahti 4 114 42 2 61 420 132 Satakunta Kymi 13 132 47 1 44 386 201 Sisä-Suomi 17 106 28 2 25 364 250 Suur-Savo 6 69 22 21 368 81 Rannikko-Pohjanmaa 82 17 27 294 58 23 120 45 39 514 407 Pohjois-Savo 9 95 40 29 408 219 Pohjois-Karjala 9 115 18 50 294 113 Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa 6 52 15 21 244 190 Pohjois-Pohjanmaa 108 21 1 41 354 353 Kainuu 82 10 23 143 105 Lappi 6 104 25 29 232 177 Ruotsi 57 24 31 86 171 1 958 578 7 651 6 595 3 522 Yhteensä Sotainvalidijäsenet 1 958 Puolisojäsenet 7 246 Tukijäsenet 3 522 12 726 157 Poistuma 23,0 % Erikoisjäsenyhdistykset sisältyvät edellisiin lukuihin Aivoinvalidit 100 Sotasokeat 5 (puolisojäseniä 20)