Sotainvalidien Veljesliitto Krigsinvalidernas Brödraförbund ry. Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2016

Taitto Leila Tarvainen / Unionimedia Kuvat Ilveskoti Juha Pesonen Jorma Taipale Marja Kivilompolo Painopaikka Hämeen kirjapaino 2017

Sisällys 1. Yleistä................................................................................................. 4 Sotainvalidi- ja puolisojäsenet Tukijäsenet 2. Huolto................................................................................................. 5 Valtiovallalla ensisijainen vastuu Arjessa selviytyminen Avustajatoiminta Sotainvalidihoitolaitokset 3. Edunvalvonta ....................................................................................... 8 Avopalveluja 10 prosentin sotainvalideille Sotainvalidien neuvontapalvelu ja korjausneuvonta 4. Veljesjärjestö...................................................................................... 10 Vertaistuki Hengellinen työ 5. Järjestö.............................................................................................. 12 Säilytettävä vahva organisaatio Tapahtumat Ulkoinen viestintä Sotainvalidi-lehti Sisäinen viestintä Asiantuntijakollegio Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa Muut yhteistyökumppanit Kansainvälinen toiminta Liiton talous 6. Liitteet............................................................................................... 18

1. Yleistä Sotainvalidien Veljesliitto on sotainvalidien 18.8.1940 perustama huolto-, etu- ja veljesjärjestö. Liiton jäsenpohja ja aatteellinen tausta ovat pysyneet samoina yli 75 vuotta. Nyt Veljesliiton tehtävänä on tukea ikääntyneitä jäseniään selviytymään arjessa. Sotainvalidien, heidän puolisoidensa ja leskiensä edunvalvonta jatkuu täysipainoisena niin kauan kuin heitä keskuudessamme elää – ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Sotainvalidi- ja puolisojäsenet Sotainvalidien Veljesliiton sotainvalidijäsenten määrä oli vuoden 2016 alussa 3 170 ja vuoden päättyessä 2 517. Kertomusvuonna poistui joukostamme 665 sotainvalidia. Sota­invalidien keski-ikä oli yli 92 vuotta. Sotainvalideista asuu kotona edelleen huomattava osa. Kotona selviytyminen on mahdollista vain, kun sotainvalidi saa kotiinsa erilaista tukea ja palvelua. Veljesliiton huoltovastuuseen kuuluvat myös sotainvalidien puolisot ja lesket. Puoliso­ jäsenten määrä oli vuoden alussa 9 505 ja vuoden lopussa 8 402. Puolisojäsenistä oli vuoden lopussa elossa olevien sotainvalidien puolisoita 858 ja sotainvalidien leskiä 7 544. Sotainvalideja Veikko Raussia Rämälästä sekä Arvo Pirhosta Lappeenrannasta haastateltiin Sotainvalidilehteen. Tukijäsenet Osastoissa oli vuoden 2016 alussa yhteensä 3 814 tukijäsentä ja vuoden päättyessä 3 693. Tukijäsenet ovat välttämättömiä Veljesliiton toiminnalle. Nuorempien panosta tarvitaan osastojen ja piirien käytännön toimien hoitamiseen ja iäkkäiden sotainvalidien ja puolisoiden ja leskien auttamiseen. Tukijäseniä motivoitiin eri tavoin tärkeään tehtäväänsä. Tukijäsenten koulutuksesta huolehtivat sotainvalidipiirien ohella alueelliset Sotainvalidien Perinneyhdistykset, joiden jäseniksi tukijäsenten toivotaan kuuluvan. **** 4 Kertomusvuonna Veljesliitto jatkoi tiedotustaan 75-juhlavuoden teemalla ”Sotainvalidit edellä käyden – vammoista huolimatta”.

2. Huolto Valtiovallalla ensisijainen vastuu Ensisijainen vastuu sotainvalideista on ollut ja on valtiolla. Veljesliitto jatkoi kertomusvuonna ponnisteluja kaikkien sotainvalidien saamiseksi sotavammaprosentista riippumatta kunnan järjestämien avopalvelujen ja niissä tapauksissa, joissa kotona asuminen ei enää järkevin tukitoiminkaan onnistu, myös kodinomaisen laitoshoidon palvelujen piiriin. Vuoden 2017 alusta myös 10 prosentin haitta-asteen sotainvalidit pääsivät avopalveluiden piiriin. Arjessa selviytyminen Sotainvalidit sekä puolisot ja lesket tarvitsevat arjessa selviytyäkseen kotiinsa erilaisia palveluja ja ulkopuolista apua. Korkea ikä merkitsee toimintakyvyn heikentymistä. Myös vaikeissa tilanteissa kotona asuminen usein kuitenkin onnistuu, jos sinne on saatavissa riittävästi apua ja tukea. Mahdollisuus turvautua aika ajoin jaksottaiseen laitoshoitoon ja kuntoutukseen helpottaa kotona selviytymistä. Liiton huolto- ja tukirahaa sekä lisätukea on vuodesta 2008 suunnattu etupainotteisesti jäsenkunnalle. Tukea on jaettu piireille jäsenmäärän ja varallisuuden mukaan. Sitä on voitu käyttää puolisoiden ja leskien kuntoutukseen, jäsenten arjessa selviytymisen aut­tamiseen niin kotona kuin laitoksissa, yksinäisyyden ehkäisyyn, viriketoimintaan ja muuhun henkiseen huoltoon ja kuljetuspalveluihin. Sotainvalidien määrän vähetessä myös liiton varallisuus on pienentynyt suunnitellusti. Kentälle jaettavaa tukea jouduttiin pienentämään kertomusvuonna noin neljänneksellä. Sotainvalidien ja puolisojäsenten kotona asumista tukevat lisäksi muun muassa avustajatoiminta-, asuntojen korjausneu­vonta- ja Palvelu-tv-hankkeet. Sotainvalidipiirit ja -osastot myönsivät keräys- ja lahjoitusvarojen sekä liiton tuen turvin edelleen myös avustuksia taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville sotainvalidiperheille muun muassa sairaus- ja lääkekulujen sekä kotiavun kustannuksiin. Avustajatoiminta Avustajatoiminta on osa sotainvalidihuoltoa ja jäsenpalvelua. Sillä tuetaan sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä itsenäistä kotona selviytymistä tarjoamalla heille lähinnä kodinhoidollisia tukipalveluita. Työllistämishankkeena avustajatoiminta on tarjonnut työttömille motivoivaa työtä ja sen ohessa mahdollisuuden kouluttautua. Vuoden 2016 aikana avustajana työskenteli keskimäärin samanaikaisesti 257 avustajaa ja yhteensä avustajien työsuhteita oli 448. Työllistämiseen saadulla palkkatuella katettiin osa työvoimakustannuksista, mikä auttoi pitämään asiakasmaksut kohtuullisina. Liitto tuki lisäksi neljällä eurolla tunnilta sotainvaliditalouksissa tehtyä työtä. Avustajien työtä organisoi 13 aluehanketta, joiden hallinnosta vastasivat Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Pirkka-Hämeen, Kymen, Pohjois-Karjalan, Pohjois5

Porissa avustajatoiminnan Sinikka Lehto-Talonpoika auttaa Signe Peltosta jouluvalmisteluissa. Savon ja Etelä-Pohjanmaan sotainvalidipiirit sekä Jyväskylän, Porin ja Tornion veljes­ kodit. Keski-Pohjanmaalla toimintaa hoiti sotaveteraanipiiri ja Lohjalla Apuomena ry. Aluehankkeet saivat työllisyyspoliittista projektitukea lukuun ottamatta PohjoisSavoa ja Etelä-Pohjanmaata. Hanketuen päättyminen vuoden lopulla vähensi toimintaa Varsinais-Suomessa ja katkaisi sen kokonaan Pohjois-Karjalassa. Veljesliiton tukihanke ja sen ohjausryhmä koordinoivat valtakunnallisesti toimintaa ja siihen suunnattua tukea. Projektijohtaja Eija Kilgastin siirryttyä elokuussa toisen työnantajan palvelukseen jaettiin hänen tehtävänsä ohjausryhmän puheenjohtajana toimivan liiton lakimiehen, aluehankkeiden projektipäälliköiden ja liiton keskustoimiston kesken. Tukihanke järjesti kahdet projektihenkilöstön neuvottelupäivät. Vuonna 2016 alkaneen hankekauden ”Sotainvalidien Avustajatoiminta – Työllisyyttä yritysyhteistyöllä” uusina elementteinä ovat muun muassa opinnollistaminen, henkilökohtaisen avustajan koulutuksen toteuttaminen oppilaitosyhteistyönä sekä yritysyhteistyösopimukset avustajien jatkotyöllistymiseksi yrityksiin työsuhteen jälkeen. Vuoden 2017 alussa toteutuviin työllisyysmäärärahojen ja palkkatuen muutoksiin pyrittiin vaikuttamaan muiden kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Liitolla oli edustaja työ- ja elinkeinoministeriön välityömarkkinoita koskevassa epävirallisessa työryhmässä. Valtion vuonna 2016 tekemät päätökset siirtävät palkkatuen painopisteen yrityksiin ja kolmas sektori saa sitä aiempaa vähemmän tai suuruudeltaan pienempänä. Avustajatoiminnan tueksi saatiin avustuksia Veteraanivastuulta 100  000 euroa, Kaatuneiden Muistosäätiöltä 50  000 euroa sekä rosvopaistitapahtumien arpajaismyynnistä kertynyt tuotto 17 000 euroa. Sotainvalidien Veljesliiton harkinnanvaraisella tuella voitiin muun muassa jatkaa avustajien työsuhteita niillä alueilla, joilla palkkatukirahat olivat loppuneet tai siihen oikeutettuja sopivia työntekijöitä ei löytynyt. Veljesliiton kokonaistuki avustajatoiminnalle oli 402 000 euroa. 6 Toimintavuoden päättyessä avustajatoiminnan asiakkaista 6,0 % oli sotainvalideja ja 33,1 % sotainvalidien puolisoita tai leskiä, yhteensä 2 008. Vuoden aikana avustajatoiminnassa tehtyjä tunteja oli 183 226, joista sotainvalideille, puolisoille ja leskille tehtiin 78 196, mikä on 42,7  % kaikista tehdyistä tunneista. Muita sotiemme veteraaneja oli asiakkaina 1 246 ja heidän puolisoitaan ja leskiään 1 847.

Sotainvalidihoitolaitokset Veljesliiton tehtävä on varmistaa entisten omien laitosten sekä sairas- ja veljeskotien tule­vissa järjestelyissä, että sotainvalidit ja muut veteraanit ovat niissä edelleen ensi­ sijaisia potilaita ja asiakkaita niin kauan kuin he näiden laitosten palveluja tarvitsevat. Tulevissa sote-ratkaisuissa on tärkeää, että veljeskotien kuntoutuksen osaaminen saadaan hyödynnettyä. Liitto on osallistunut aktiivisesti Hoito- ja kuntoutuslaitosten liiton, Hokulin, toimintaan. Kaunialan sotavammasairaalassa toimintaa jatkettiin yhdessä kiinteistön nykyisin omistavan Vantaan kaupungin kanssa. Kaunialan Sairaala Oy:n osakkeista vuoden 2016 loppuessa Veljesliitto omisti edelleen 55 % ja Vantaan kaupunki 45 %, ja Veljesliiton nimeämillä edustajilla on enemmistö yhtiön hallituksessa. Veljesliitto vastaa osaltaan Kaunialan Sairaala Oy:n vuokrasta, mikäli yh-tiön oma toiminnallinen tulos ei riitä sen kattamiseen. Hoitopaikkoja luovutetaan Vantaan kaupungin kanssa erikseen sovitun aikataulun mukaisesti kaupungin käyttöön. Vuoden 2017 alussa Veljesliiton ilmoittama Vantaan osuus oli 180 paikkaa noin 200 hoitopaikasta. Paikkojen siirtoa Vantaalle on joustavasti viivytetty. Liitto neuvottelee Vantaan kanssa Kaunialan tulevaisuudesta uusis­sa sote-ratkaisuissa. Kyyhkylän kuntoutussairaalan toimintaa ohjaa Veljesliiton ja Mikkelin kaupungin yhdessä perustama Kyyhkylä-säätiö. Sen hallituksessa liiton nimeämillä edustajilla oli edelleen enemmistö. Kyyhkylä-säätiö varmistaa sääntöjensä tarkoituspykälän mukaisen sotainvalidien ja muiden veteraanien hoidon mahdollisimman pitkään uusia asiakasryhmiä ja toimintamuotoja etsimällä. Myös Mikkelissä käydään kaupungin kanssa neuvotteluja Kyyhkylän tulevaisuudesta ottaen huomioon tulevat sote-ratkaisut. Kuntoutussairaalan toimintaa johtaa Kyyhkylä Oy sekä majoitus- ja ravitsemustoimintaa Kyyhkylän Kartano Oy. Mikkelin kaupungin omistama Naistinki Oy osti kertomusvuonna koko osakekannan Kiinteistö Oy Kyyhkylästä, joka ylläpitää Rustholli-hotellia. Kyyhkylän Palvelukeskus Oy ylläpitää Veljesliiton Kouvolan osastolta säätiölle siirty­ nyttä Haanojan palvelukeskusta. Hämeenlinnassa sijaitsevan Ilveskodin pihalla on tasapainopuisto. Tasapainon ylläpitäminen on ikäihmisille tärkeää, ja siihen panostetaan useissa veljeskodeissa. 7

3. Edunvalvonta Avopalveluita 10 prosentin sotainvalideille Liiton pitkäaikainen tavoite toteutui, kun presidentti vahvisti 18.11.2016 sotilasvammalain muutoksen, jonka perusteella myös 10 prosentin sotainvalidit tulevat valtion korvaamien sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelujen piiriin 1.1.2017 lukien. Osana näiden palvelujen monivaiheista laajentumista pääsivät Ruotsissa asuvat 15 prosentin sotainvalidit vuoden 2016 alusta palvelujen piiriin. Toimintavuoden päättyessä on siis kaikilla Suomessa ja Ruotsissa asuvilla elinkorkoa saavilla sotainvalideilla oikeus maksuttomiin kuntien järjestämiin sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluihin. Vuoden 2017 alusta voimaan tulevan uudistuksen kustannuksiksi on arvioitu 4,7 milj. euroa ja palveluihin oikeutettuja 10 prosentin haitta-asteen sotainvalideja on noin 600. Veteraaniliittojen valtuuskunnan edustajat Seppo Savolainen, Matti Louekoski, Erkki Heikkinen, Juhani Saari, Tero Tuomisto ja Markku Seppä tapasivat 14.9.2016 sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan. 8

Edunvalvonnassa huolenaiheeksi nousi myös hallitusohjelman liitteeseen kirjattu sotilasvammakorvausten indeksileikkaus. Liitto oli asiasta yhteydessä poliittisiin päättäjiin ja vuoden 2017 alusta korvauksiin tehdään tel-indeksin mukainen korotus ilman leikkauksia. Sotainvalidien puolisoiden ja leskien kuntoutuksen laajentamiseksi tehtiin esitys sosiaalija terveysministeriölle. Pääsyedellytyksiin saatiinkin muutos, joka antaa vuonna 2017 myös 30 ja 35 prosentin sotainvalidien leskille mahdollisuuden hakea puolisokuntoutusta. Samalla poistui sotainvalidin kuolinvuotta koskenut rajoitus. Yhdessä veteraanijärjestöjen kanssa liiton edustajat kävivät tapaamassa peruspalvelu­ ministeri Juha Rehulaa kesällä ja alkusyksyllä heti tuoreeltaan uutta sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilaa sekä eduskunnan kokoonnuttua syyskuussa eduskuntaryhmiä. Valtioneuvoston asettaman Rintamaveteraaniasian neuvottelukunnan kautta pyrittiin valtion talousarvioon esitettävien määrärahojen lisäksi vaikuttamaan myös avustajatoiminnan jatkon turvaamiseksi. Liitto seurasi sote- ja aluehallintouudistuksen valmistelua sekä antoi asiasta lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle. Tavoitteeksi määriteltiin myös, että sotainvalidipiirit yhdessä veljeskotien kanssa olisivat yhteydessä maakuntien muutosjohtajiin sotainvalidien palvelujen tason ja laajuuden turvaamiseksi uudistuksien yhteydessä. Sotainvalidien neuvontapalvelu ja korjausneuvonta Sotainvalidien sairas- ja veljeskotien pääosin hoitamalla neuvontapalvelulla on ratkaiseva merkitys sotainvalidi- ja puolisojäsenten tarvitsemien palvelujen ja muun lakisääteisen huollon toteutumisen kannalta. Ikääntymisen vuoksi vain harva sotainvalidi tai leski kykenee enää itse hoitamaan sotilasvammakorvaus- tai muita sosiaaliturva-asioita. Sotainvalidiosastoilla ja erityisesti sotainvalidipiireillä on merkittävä rooli sotainvalidien vanhuudenhuollon turvaamisessa ja kunnallisia palveluja koskevassa edunvalvon­nassa. Liitto tuki neuvontapalvelua tiedottamalla ja toimittamalla sotilasvammakorvauksia koskevaa aineistoa. Veljesliitto pitää tärkeänä, että neuvontapalvelu jatkuu myös vuoden 2017 jälkeen. Vanhustyön keskusliiton eri puolilla maata työskentelevät 15 korjausneuvojaa auttoivat sotainvalideja ja veteraaneja sekä heidän leskiään asuntojen korjaamista ja siihen saatavaa yhteiskunnan tukea koskevissa kysymyksissä. Korjausneuvojien tuella toteutettiin vuoden 2016 aikana 202 sotainvalidin asunnon korjausta. Näiden lisäksi remontoitiin myös sotainvalidien leskien asuntoja. 9

4. Veljesjärjestö Vertaistuki Sotainvalidien Veljesliiton kolmas tukipilari, veljesjärjestötoiminta, on perustunut aina vertaistukeen – jo vuosikymmeniä aiemmin kuin tämä termi keksittiin. Veljeshenki on tarkoittanut huolehtimista toisista sotainvalideista ja heidän omaisistaan. Vuosikymmeniä jatkunut vertaistuen merkitys näkyy muun muassa siinä, että sotainvalidien eliniän ennuste on ollut pidempi kuin muilla samanikäisillä miehillä. Virkistys- ja muiden tilaisuuksien, matkojen ja retkien suunnittelusta ja toteutuksesta osastoissa ja piireissä ovat pääosin vastanneet nuoremmat tukijäsenet. Veljeshenki jatkuu nyt nuorempien sukupolvien tukemana vahvana kaikessa tässä toiminnassa. Ikääntyvän jäsenkunnan yhtenä ongelmana on yksinäisyys. Henkinen ja hengellinen huolto, virkistystoiminta ja yhteydenpito ystävien ja kohtalotovereiden kanssa on tärkeää. Yhteiset tilaisuudet tuovat tärkeää piristystä sotainvalidien ja puolisojen arkeen. Tässä ovat Suur-Savon piirin boccia-kisojen voittajat Pirkko Luukkola, Risto Moilanen ja Sirkka Hotti Pieksämäeltä. 10

Hengellinen työ Liiton hengellisen toiminnan johdossa on hallituksen nimeämä hengellisen työn toimikunta. Siihen kuuluu yksi sotainvalidi ja yksi puolisojäsenten edustaja sekä viisi luottamuspappia. Hengellinen toiminta sotainvalidien ja heidän puolisoittensa ja leskiensä parissa on ollut runsasta. Sotainvalidipiirit järjestävät edelleen perinteisiä omia hengellisiä tilaisuuksia. Runsaimmin on osallistuttu sotiemme veteraanien seutukunnallisiin kirkkopäiviin eri puolilla Suomea. Sotainvalidi-lehden jokaisessa numerossa on julkaistu hengellisen toiminnan aukeamaa. Veljesliiton piirien luottamuspapit kokoontuivat loka-marraskuun vaihteessa Tampereella yhteisille neuvottelupäiville. Vieraina olivat teol.lis. Matti-Pekka Virtaniemi, professori Marja Jylhä, Tampereen piispa Matti Repo ja emeritusarkkipiispa Jukka Paarma. Päivillä keskusteltiin liiton hengellisen työn tulevaisuudesta. Keskustoimisto vastasi luottamuspappien neuvottelupäivien käytännön järjestelyistä. Veteraaniliittojen yhteisestä hengellisestä toiminnasta vastaa Veteraanivastuu ry:n hengellisen työn toimikunta, joka on keskittynyt seutukunnallisten kirkkopäivien järjestämiseen. Toimikunnan puheen­­ johtajana oli Kymen piirin luot­ta­muspappi Matti Tuomisto alkuvuodesta, ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Seppo Väätäinen. Kuluneen vuoden aikana järjestettiin 32 seutukunnallista kirkkopäivää eri puolilla maata. Päivät kokosivat yhteensä reilut 6 000 osallistujaa. Veteraanivastuu ry on voinut kirkkohallituksen myöntämien kolehtivarojen avulla tukea näiden päivien järjestelyjä. Hengelliset tilaisuudet kokoavat veteraanipolven edustajia yhteen. Kuvassa Mikkelin tuomiokirkko 11

5. Järjestö Säilytettävä vahva organisaatio Veljesliiton omaa organisaatiota supistetaan hallitusti liittokokouspäätösten mukaisesti. Liiton ja sen jäsen­yhdistysten voimavarat käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja tarkasti jäsenkunnan hyväksi heidän elinaikanaan. Liiton organisaatio pidetään vahvana ja toimintakykyisenä. Vuoden lopulla Veljesliitolla oli edelleen 19 sotainvalidipiiriä, joista yksi toimii Ruotsissa. Viidessä piirissä on käytössä säännöt, joiden mukaan piirin jäseninä on pelkästään henkilöitä. Lopuilla neljällätoista piirillä voi omien sääntöjensä mukaan olla sekä osastoettä henkilöjäseniä. Liiton palkkauksessa oli vuoden lopulla 16 piirien toiminnanjohtajaa, joista 13 oli osaaikaisia. Tavoitteena on ollut turvata tehtävien joustava hoitaminen palkattujen toimihenkilöiden määrän vähitellen supistuessa samalla kun jäsenkunta ja yhdistysten määräkin vähenevät. Vuodenvaihteessa tapahtui ensimmäinen kahden piirin ”yhdistyminen”: Kanta-Hämeen ja Lahden piirit jatkavat itsenäisinä, mutta niillä on yhteinen toiminnanjohtaja. Vastaavia ”yhdistymisiä” on suunnitteilla myös muualla. Piirien tehtävä on huolehtia siitä, että jokaisesta piirin alueella asuvasta sotainvalidi- ja puolisojäsenestä pidetään huolta ja että jokainen jäsen saa lainsäädännön hänelle turvaamat etuudet ja palvelut. Piirit huolehtivat myös osastojensa toimintaedellytyksistä. Varsinainen jäseniin ja puolisojäseniin kohdistuva huolto- ja tukityö tehdään edelleen paikallisosastoissa ja -piireissä. Osastoja oli vuoden loppuessa 191, joten 36 osastoa purkautui kuluneen vuoden aikana. Sotainvalidiosastojen hiljalleen purkautuessa sotainvalidi-, puoliso- ja tukijäsenet ovat siirtyneet naapuriosastojen tai suoraan sotainvalidipiirien jäseniksi. Näin sotainvalidipiirien tehtävät ja vastuut kasvavat. 12 Tukijäsenet tekevät arvokasta vapaaehtoistyötä sotainvalidien parissa. Elvi Karppinen on tuttu näky Aili ja Eero Ruottisen kotona Mikkelin osaston veljes­tukitoiminnan kautta.

Työhön tarvittavat voimavarat on kyetty turvaamaan. Sotasokeat ry. ja Aivoinvalidit ry. jatkoivat toimintaansa liiton erikoisjäsenyhdistyksinä. Liiton pääsihteeri ja lakimies ovat tehneet piirikäyntejä, joissa on käsitelty piirien organisaation sopeuttamista sekä tulevien vuosien toiminnan ja talouden suunnitelmia. Kun aikanaan myös sotainvalidipiirissä sotainvalidijäsenten määrä on enää parikymmentä (20), purkautuu myös piiri. Tämän jälkeen Sotainvalidien Perinnejärjestön alueyhdistykset huolehtivat viimeisten sotainvalidien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä huollosta ja jatkavat sen jälkeen sotainvalidiperinteen vaalijoina. Tapahtumat Kansallisen veteraanipäivän 27.4.2016 tapahtumat Veteraanipäivän pääjuhlaa vietettiin Oulussa teemalla ” Vastavirtaan nousee lohen suku”. Kansallisena veteraanipäivänä järjestettiin päätapahtuman lisäksi lukuisia paikallisia tilaisuuksia eri puolilla maata mm. sotainvalidien veljeskodeissa. 73. Sotainvalidien viikko 28.8.–4.9.2016 Liiton hallitus päätti lopettaa Sotainvalidiviikon vieton ja siirtyä viettämään Kansallista sotainvalidipäivää liiton vuosipäivänä 18. elokuuta. Viimeistä Sotainvalidiviikon juhlaa vietettiin näyttävästi Kymen piirissä ja se sai myös valtakunnallista huomiota. Kunniakerho Liiton hallitus kutsui kunniakerhon koolle poikkeuksellisesti liiton vuosipäivänä, Kansallisena sotainvalidipäivänä 18. elokuuta 2016. Paikalla oli 28 kunniakerhon jäsentä (27 sotainvalidijäsentä). 18.8.2016 kerhossa oli elossa 127 jäsentä, joista kolme on kunniakerhon kutsumia ei-sotainvalideja. Aluksi vietettiin hiljainen hetki edellisen kunniakerhon kokouksen jälkeen joukosta poistuneiden 33 kerhon jäsenen muistolle. Kerhon Kunniakerho kokoontui yhteen viimeistä kertaa 18. elokuuta Helsingissä. Kokouksen jälkeen osallistujat kuuntelivat historioitsija Vesa Määtän mielenkiintoisen esitelmän kenraali Oeschista. 13

puheenjohtajan eli oltermannin tehtävään valittiin edelleen yksimielisesti Erkki Kitunen Akaasta ja varapuheenjohtajaksi Pekka Tiilikainen Helsingistä (†, syksy 2016). Kokous hyväksyi kunniakerhon sääntömuutosesityksen, jonka mukaan tämä kokous olisi viimeinen kunniakerhon valtakunnallinen kokous. Jatkossa kunniakerhon jäsenten huomioiminen siirtyisi sotainvalidipiirien hoidettavaksi. Aloite muutokselle oli tullut kunniakerhon jäseniltä ja perusteluina esitettiin mm. iäkkäiden kunniakerholaisten pitkät, rasittavat matkat Helsinkiin. Kokouksen jälkeen historioitsija FT Vesa Määttä piti alustuksen aiheesta ”Kenraali Oesch”. Seminaarit, koulutus- ja neuvottelupäivät Liiton johdon perinteinen seminaari pidettiin 26.10.2016 Helsingissä. Liittovaltuusto kokoontui samassa yhteydessä. Piirien ja kaupunkiosastojen toiminnanjohtajien ja muiden toimihen­kilöiden neuvottelupäivät pidettiin 10.–11.5.2016 Tampereella. Piirien toiminnanjohtajien neuvottelupäivä järjestettiin 6.–7.10.2016 Helsingissä. Toiminnanjohtajien ja isojen kaupunkiosastojen toimistonhoitajien koulutuspäivä järjestettiin 5.2.2016 Vantaalla. Veljeskotipäivät järjesti veljeskoti Hoiku Kotkassa ja Haminassa 4.–5.8.2016. Nämä hoito- ja kuntoutuslaitosten liiton (Hokuli) veljeskotipäivät järjestettiin 26. kerran. Avustajatoimintaprojektin alueellisten projektipäälliköiden ja käytännön avustajatehtävissä toimivien henkilöiden koulutustoiminta jatkui eri puolilla maata. Keskustoimiston henkilökunnan tyky-päivää vietettiin 1.6.2016 Linnanmäellä. Pasilan veteraani- ja perinnejärjestöjen toimistoissa työskentelevä henkilökunta vietti yhteistä pikkujoulua 10.11.2016 Pasilan toimitiloissa. Ulkoinen viestintä Ulkoisella viestinnällä pyrimme varmistamaan, että ihmiset muistavat, että sotainvalideja on vielä elossa. Haluamme kertoa, mitä haavoittuminen on sotainvalideille tarkoittanut ja kuinka he ovat siitä huolimatta jatkaneet elämäänsä. Sotainvalidit ovat olleet hyvin esillä paikallismedioissa esimerkiksi keväällä, kun liitto on tiedottanut alueellisesti sekä valtakunnallisesti sotainvalidien ja puolisojäsenien määrästä. Viestinnän puolella on valmistauduttu myös Suomen itsenäisyyden juhlavuoteen Veljesliiton omalla kampanjalla ”Veljeä ei jätetä”. Tarkoituksena on tavata kaikki jäsenet, antaa heille pieni arkinen apuväline muistoksi sekä luovuttaa tasavallan presidentin sekä hänen puolisonsa tervehdyskirje. Liitto on yhä mukana Facebookissa omalla sivullaan. Muita sosiaalisen median kana­ via ei ole tässä vaiheessa koettu tarpeelliseksi ottaa käyttöön. Veljesliiton nettisivut uudistettiin. Tämän myötä sivut näyttävät tuoreemmilta, tieto on helpommin löydettävissä ja sivuja on helpompi muokata ja päivittää. Veljesliiton tiedottaja Elina Ruuttila jäi äitiysvapaan jälkeen syyskuussa 2016 hoitovapaalle, ja hänen sijaisenaan jatkoi Marja Kivilompolo. 14

Sotainvalidit.fi-sivusto on uusittu. Uudistuksessa haluttiin panostaa käytettävyyteen ja siihen, että etsitty tieto löytyisi helposti. Sotainvalidi-lehti Sotainvalidi-lehden päätoimittajuus siirtyi pääsihteeri Markku Honkasalolle. Lehteen ei tehty isoja muutoksia vaan se ilmestyi tuttuun tapaansa viidesti vuodessa ja sisälsi juttuja edunvalvonnasta, arjessa selviämisestä, hyvinvoinnista, hengellisyydestä sekä sotainvalidien ja puolisojen haastatteluja. Lehdessä aloitettiin juttusarja, jossa esitellään kaikki veljes- ja sairaskodit. Sarja jatkuu vuonna 2017. Lehti on yksi tärkeimmistä viestintäkanavista jäsenille päin. Hyödyllistä tietoa siitä saavat myös omaiset, joille tarjottiin mahdollisuus tilata oma lehti veloituksetta. Lehden painos oli vuonna 2016 noin 18 400. Sisäinen viestintä Veljesliiton sisäisen viestinnän tarkoitus on varmistaa, että kaikilla organisaatiossa toimivilla on ajantasaista tietoa liitosta ja sen toiminnasta – asioista, joita hän tarvitsee työtehtäviensä hoitamisessa. Tiedotusta on hoidettu noin kerran kuussa lähetetyillä piiri­tiedotteilla, joihin on koottu ajankohtaisia asioita. Osastoille lähetettiin keskustoimistosta yhteistä postia kahdesti. Sisäisen viestinnän kannalta tärkeitä olivat myös kentän sekä toiminnanjohtajien neuvottelupäivät, joiden aikana ajatuksia on ollut helppo vaihtaa, kun kaikki ovat olleet koossa. Sisäistä viestintää on pyritty parantamaan myös nettisivujen uudistamisessa parantamalla työntekijöiden käyttöön tarkoitettua extranettiä, jossa kokeilussa on myös keskustelualue. Keskustelualueesta kuitenkin luovutaan, jos se ei osoittaudu tarpeelliseksi. 15

Asiantuntijakollegio Hallitus nimesi liiton asiantuntijakollegion, jonka tehtävänä on pohtia ja suunnitella sotainvalidihuollon haasteita toiminnan viimeisinä vuosina, mitä annettavaa Veljesliitolla on vielä muulle yhteiskunnalle, sotainvalidien erityishuoltoa sote-myllerryksessä, veljeskotien tulevaa roolia sote-suunnitelmissa, puolisojäsenistä, erityisesti leskistä huolehtimista ja miten säilytetään Veljesliiton brändi kirkkaana loppuun saakka. Kollegion jäseniksi nimettiin työmme tukijoita eri aloilta. Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa Veteraanijärjestöjen kanssa jatkettiin yhteistyötä veteraaniliittojen vuonna 1999 perus­ taman Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnan (VEVA) johtamana kunkin järjestön itsenäisyyttä ja omaehtoista päätöksentekoa kunnioittaen. Liiton keskustoimisto on Helsingin Itä-Pasilassa yhteisissä tiloissa muiden veteraanijärjestöjen kanssa. Rahaautomaattiyhdistys on maksanut avustuksena valtiovallan lupaaman vuokratuen. Liiton Helsingin ja Uudenmaan piirit toimivat keskustoimiston yhteydessä. Pasilan tiloja isännöi veteraanien yhteistä perinnetyötä varten perustettu Tammenlehvän Perinneliitto ry. Veteraanijärjestöjen yhteistä varainhankintaa hoitaa veteraaniliittojen ja Kaatuneitten Omaisten Liiton perustama Veteraanivastuu ry. Muut yhteistyökumppanit Sotainvalidien Veljesliitto jatkoi yhteistyötä Valtiokonttorin, Puolustusvoi­mien, Rajavartiolaitoksen, sosiaali- ja terveys­ministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kirkkojen, Raha-auto-maattiyhdistyksen, Vanhustyön keskusliiton, Invalidisäätiö Ortonin, Tammen­lehvän Perinneliitto ry:n ja Sotainvalidien Perinnejärjestön sekä muidenkin sota­invalidien kannalta tärkeiden yhteisöjen kanssa. Yhteiskun­nan ja Raha-automaatti­ yhdistyksen tuen lisäksi Suomen kansan aineellinen ja henkinen tuki sotainvalideille on loppuun saakka tarpeen. Presidentin Kultainen kiekko myönnettiin kertomusvuonna Kansaneläkelaitokselle. Kiekko luovutettiin Sotainvalidipäivänä Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälälle. Kansainvälinen toiminta Maailman Veteraanijärjestön (World Veterans Federation) toimintaan osallistumisesta veteraanijärjestöjen puolesta vastaa Suomen Rauhanturvaajaliitto. MVJ:n uutislehdessä julkaistiin liiton puheenjohtajan toimittamaa aineistoa sotainvalideista ja Veljesliitosta. Yhteydenpitoa ruotsalaisten ja virolais­ten vapaaehtoisten ja heimoveteraanien kanssa jatkettiin vuoden aikana. Yhteistyötä on jatkettu myös ruotsalaisen Kungafondensäätiön kanssa. Se tukee mm. Ruotsissa asuvia suomalaisia sotainvalideja. 16

Liiton talous Liiton tuki kentälle Tuki kentälle kyettiin vielä vuonna 2015 pitämään korkealla tasolla, mutta varojen vähenemisen vuoksi tukea jouduttiin vuonna 2016 supistamaan noin neljänneksen edellisvuodesta. Liiton kokonaistuki jäsentensä huoltoon oli 3 285 897 euroa (4 316 321 euroa vuonna 2015). Liiton taloudellista tukea piireille ja erikoisjäsenyhdistyksille maksettiin pääosin huolto- ja tukirahana. Liiton lisätuki ja kotona selviytymisen tuki pienenivät ratkaisevasti. Huolto- ja tukirahalla on tuettu huoltotyön ohella myös piiriorganisaatiota ja piiritoimiston kustannuksia. Liiton tukea annettiin myös muihin nimettyihin tarkoituksiin tärkeimpänä avustajatoimintahanke. Muu varsinainen toiminta ja varainhankinta Yhdistystoiminnan kulut olivat 333 069 euroa (623 925 euroa) ja keskustoimiston kulut 517 115 euroa (604 759 euroa). Var­sinaisen toiminnan kulujäämä oli 4 136 082 euroa (5 545 005 euroa). Jäsenistölle suunnattu myyntitoiminta jatkui myös kertomusvuonna aiempaa pienempänä. Kunniamerkkien ompelupalvelusta muillekin kuin liiton jäsenistölle vastasi edelleen Sotainvalidien Veljesliiton Myyntipalvelu Oy. Testamenttilahjoituksia ei kertomusvuonna saatu. Liitto on saanut jälleen lahjoituksia eri tahoilta, muun muassa Ant. ja Ida Wuorisen säätiöltä. Varainhankinnan tulos oli 18 267 euroa (63 436 euroa). Tuotto- / kulujäämä ennen sijoitustoimintaa oli 4 121 821 euroa (5 459 132 euroa). Sijoitustoiminta Sijoitustoimintaa on hoidettu liiton hallituksen tarkistaman sijoitussuunnitelman mukaisesti. Liiton sijoitusten hoito on jaettu kahden pankin kesken konsultatiivisin sopi­muksin. Sijoitustoimintaa suunnittelee ja valvoo liiton sijoitustoimikunta. Pääsihteeri raportoi säännöllisesti hallitukselle liiton taloudesta ja sijoituksista. Arvopaperisijoitusten kirjanpitoarvoja kirjattiin vuonna 2016 vuoden viimeisen päivän arvoilla ylös 40 678 euroa (319 739 euroa) ja alaskirjauksia oli -42 193 euroa (-81 997 euroa). Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos oli 1 657 603 euroa (2 261 671 euroa). Omatoiminen kulujäämä oli toimintavuonna -2 464 218 euroa -3 197 461 euroa). Tulos vuodelta 2016 Poikkeuksellisena eränä hallitus on päättänyt purkaa Kaunialan varausta +486 806 euroa (+481 988 euroa vuonna 2014). Liiton saamat yleisavustukset (Ray) olivat yhteensä 150 000 euroa (150 000 euroa). Liiton tilikauden alijäämä oli vuodelta 2016 yhteensä -1 434 912 euroa (-2 172 973 euroa). 17

6. Liitteet Toimintaamme tukevat yhteisöt SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON TUKI- JA PERINNESÄÄTIÖ Säätiö toimi ­­sotain­vali­dityön ja -perinteen tukijär­jestönä­. Säätiön varoja ja niiden tuottoa käytettiin aiempina vuosina erityisesti sotainvalidien ja heidän puolisoidensa kotona selviytymistä helpottavan Sotainvalidien Veljesliiton avustajatoimintahankkeen tukemiseen. Nyt jäljellä olevat varat on päätetty käyttää pääosin sotainvalidien perinteen vaali­ miseen. Säätiön varat olivat sijoitettuina riskittömiin kohteisiin. Edellisten vuosien tapaan säätiö rahoitti myös Sotainvalidien Veljesliiton kunniaker­hon toimintaa. Säätiön hallitus Veljesliiton puheenjohtaja Juhani Saari, puheenjohtaja Everstiluutnantti Juhani Nuorala, varapuheenjohtaja Toiminnanjohtaja Jari-Matti Autere Professori Leo Jarho Kirjailija Lasse Lehtinen Valtiotieteiden maisteri Markku Palokangas Vuorineuvos Jaakko Rauramo Asiamies Pääsihteeri Markku Honkasalo SOTAINVALIDIEN PERINNEJÄRJESTÖ Sotainvalidien Perinnejärjestön vuosikokous pidettiin 7.6.2016 Makuravintolassa Helsingissä. Kokouksen puheenjohtajana oli Markku Honkasalo ja paikalla oli 18 virallista kokousedustajaa edustaen 12 perinneyhdistystä. Järjestön puheenjohtajaksi valittiin edelleen kirjailija Lasse Lehtinen. Vuosikokouksessa valittiin hallitukseen 10 varsinaista jäsentä ja heille varajäsenet vuoden 2015 vuosikokouksessa hyväksyttyjen uusien sääntöjen mukaisesti. Järjestön varapuheenjohtaja oli Tuija-Leena Juutilainen ja hallituksen sihteeri Jari-Matti Autere ja hallituksen ulkopuolinen taloudenhoitaja Marjo Kovanen. 18

Sotainvalidien Perinnejärjestön vuosikokous pidettiin kesäkuussa Helsingissä. Perinnejärjestö ja Veljesliitto järjestivät yhdessä ensimmäisen sotainvalidipäivän 18.8.2016 Helsingissä Holiday Inn Pasilassa. Päivän ohjelmaan kuului Veljesliiton kunniakerhon kokous, juhlaesitelmä ja juhlalounas. Lisäksi samana päivänä oli Veljesliiton ansioristien jakotilaisuus. Juhlaesitelmän piti filosofian tohtori Vesa Määttä aiheenaan kenraali K.L. Oesch. Puheenjohtaja Lasse Lehtinen edusti vuoden aikana Perinnejärjestöä lukuisissa tilaisuuksissa joko juhlapuhujana tai esitelmöitsijänä. Vuoden aikana perustettiin yksi uusi perinneyhdistys, Sotainvalidien Pohjois-Savon Perinneyhdistys. Kertomusvuoden aikana maassamme oli 19 järjestöön kuuluvaa perinneyhdistystä ja yksi Ruotsissa. Perinneyhdistyksissä oli 1200 jäsentä. Sotainvalidien Perinnejärjestö on yhteisöjäsenenä Tammenlehvän Perinneliitossa ja Sota­invalidien Veljesliitossa ja Perinnejärjestön varapuheenjohtaja osallistui seuraajana Veljesliiton valtuuston kokouksiin. Perinnejärjestön kotisivut uusittiin Veljesliiton kotisivujen uusimisen yhteydessä ja sivuja päivitettiin. Sihteeri lähetti perinneyhdistyksille vuoden aikana neljä tiedotetta. Perinneyhdistysten jäsenet saivat jäsenetuna Sotainvalidi-lehden, jonka tilausmaksut maksoi Veljesliitto. 19

Sotainvalidien Veljesliiton johto vuonna 2016 Liiton puheenjohtaja Juhani Saari Liittovaltuuston varapuheenjohtaja Pertti Vuola HALLITUS Puheenjohtaja Juha Laikari, Oulainen Jäsenet 1. varapuheenjohtaja Antti Västi, Seinäjoki 2. varapuheenjohtaja Lasse Lehtinen, Helsinki Erkki Kitunen, Akaa Heikki Moilanen, Merikarvia Jouko Sipilä, Kangasala Marja-Liisa Taipale, Helsinki Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Ranta, Nykarleby Veijo Saloheimo, Joensuu Jaakko Torppa, Kerava Jouko Lahdenperä, Tornio Veikko Punakallio, Heinola Ritva-Liisa Paananen, Helsinki Hallituksen kokouksia oli vuoden aikana kahdeksan. Hallitukseen valittu liittovaltuuston jäsen ei ole toiminut samanaikaisesti liittovaltuus­ ton jäsenenä. Hallituksen jäsenet vasemmalta Heikki Moilanen, Marja-Liisa Taipale, sotainvalidi Antti Västi, sotainvalidi Erkki Kitunen, Lasse Lehtinen, Juha Laikari ja Jouko Sipilä. 20

LIITTOVALTUUSTO Liittovaltuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Puheenjohtaja Juhani Saari, Helsinki Varapuheenjohtaja Pertti Vuola, Mynämäki Jäsenet Helsingin piiri: Seppo Kanerva, Helsinki 1. varajäsen Christian Wallin, Helsinki 2. varajäsen Matti Hara, Helsinki Uudenmaan piiri: Jaakko Torppa, Tuusula 1. varajäsen Erkki Tuormaa, Loviisa 2. varajäsen Veikko Toivonen, Mäntsälä Varsinais-Suomen piiri: Pertti Vuola, Mynämäki 1. varajäsen Heimo Purhonen, Salo 2. Reino Lahtinen, Turku Kanta-Hämeen piiri: Juha Vuorinen, Akaa 1. varajäsen Heikki Karisto, Hämeenlinna 2. varajäsen Erkki Ylöstalo, Janakkala Pirkka-Hämeen piiri: Matti Ponsi, Ylöjärvi 1. varajäsen Pentti Kuukankorpi, Tampere 2. varajäsen Terttu Veijalainen, Tampere Lahden piiri: Pentti Löfgrén, Lahti 1. varajäsen Veikko Punakallio, Heinola 2. varajäsen Leo Jokelainen, Lahti Kymen piiri: Kari Hietanen, Kouvola 1. varajäsen Reijo Tanskanen, Luumäki 2. varajäsen Veikko Haimila, Lappeenranta Satakunnan piiri: Heikki Moilanen, Merikarvia (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Ilkka Nurmi, Pori 2. varajäsen Eero Pirkkalainen, Rauma Sisä-Suomen piiri: Pertti Koivunen, Äänekoski 1. varajäsen Pentti Koskinen, Jyväskylä † 2. varajäsen Ahti Savolainen, Konnevesi Suur-Savon piiri: Hannu Toivonen, Mikkeli 1. varajäsen Jukka Torvelainen, Savonlinna 2. varajäsen Antti Lindqvist, Kangasniemi 21

Rannikko-Pohjanmaan piiri: Markku Ranta, Uusikaarlepyy 1. varajäsen Wolf Enbacka, Jakobstad 2. varajäsen Raimo Latvala, Mustasaari Etelä-Pohjanmaan piiri: Antti Västi, Seinäjoki (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Rauno Yli-Hynnilä, Kurikka 2. varajäsen Unto Nyystilä, Laihia Pohjois-Savon piiri: Heikki Lahtela, Siilinjärvi 1. varajäsen Tauno Pitkänen, Kuopio 2. varajäsen Reijo Sojakka, Leppävirta Pohjois-Karjalan piiri: Jouko Hälvä, Joensuu 1. varajäsen Ahti Karttunen, Outokumpu 2. varajäsen Veijo Saloheimo, Joensuu Keski-Pohjanmaan piiri: Esko Hirviniemi, Haapajärvi 1. varajäsen Olli Roiko-Jokela, Kannus 2. varajäsen Viljo S. Määttälä, Toholampi † Pohjois-Pohjanmaan piiri: Antti Pesälä, Pudasjärvi 1. varajäsen Jouko Korhonen, Oulu 2. varajäsen Erkki Rauhala, Oulu Kainuun piiri: Juhani Hautala, Kajaani 1. varajäsen Reino Kilpeläinen, Sotkamo 2. varajäsen Timo Hurskainen, Kajaani Lapin piiri: Jouko Lahdenperä, Oulu 1. varajäsen Kosti Hietala, Muonio 2. varajäsen Juhani Kellokumpu, Salla Ruotsin piiri: Anssi Pajuvirta, Tukholma 1. varajäsen Asko Matikainen, Tukholma 2. varajäsen Jouni Knuuttila, Halmstad Aivoinvalidit ry: Lars Löflund, Helsinki 1. varajäsen Taito Vesala, Helsinki 2. varajäsen Olavi Virtanen, Helsinki † Sotasokeat ry: Teuvo Ljungberg, Helsinki 1. varajäsen Aatu Moilanen, Helsinki 2. varajäsen Markku Palokangas, Helsinki 22

LIITON TILINTARKASTAJAT Tilintarkastusyhteisönä toimii KHT-tilintarkastusyhteisö BDO Oy vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Jarmo Lohi. HUOMIONOSOITUKSET Liiton pienoislippu Vapaudenristin tunnuksella ja nauhalla Ala-Orvola Eero, Vesilahti; Auranen Sauli, Urjala; Holmlund Krister, Vaasa; Huttunen Pekka, Lappeenranta; Issakainen Kauko, Mikkeli; Kangasmaa Lauri, Tampere; Lipponen Sakari, Kemi; Mäkelä Alpo, Jyväskylä; Rauma Kalevi, Kaustinen; Reinikka Aarne, Helsinki; Rytilä Aaro, Helsinki; Suomi Martti, Salo; Suuperko Toivo, Sastamala; Tikkaoja Matti, Ilmajoki; Torppa Jaakko, Tuusula; Troupp Johanna, Kuopio; Vesala Taito, Helsinki; Vuola Pertti, Mynämäki Sotainvalidien ansioristi Arkipiispa Leo; Autere Jari-Matti, toiminnanjohtaja, SV:n Varsinais-Suomen piiri; Elomaa Ritva, kansanedustaja; Haglund Carl, kansanedustaja; Hakkarainen Tellervo, hieroja, Kyyhkylä; Hietanen Jarmo, toiminnanjohtaja, Kaatuneitten Omaisten Liitto; Hirviniemi Esko, puheenjohtaja, SV:n KeskiPohjanmaan piiri; Holopainen Pekka, toiminnanjohtaja, Tammenlehvän Perinneliitto; Hoppu Tuomas, FT; Huusko Harri, johtaja, Sotamuseo; Jumisko Tapio, kuntohoitaja, Kaunialan Sairaala; Keskinen Marika, toiminnanjohtaja, SV:n Satakunnan piiri; Kilgast Eija, projekti­johtaja, SV:n sotainvalidien avustajatoiminta; Kyttälä Tiina, palvelupäällikkö, Valtiokonttori; Laurila Virpi, korvausasiantuntija, Valtiokonttori; Lievonen Sirpa, sairaanhoitaja, Kaunialan Sairaala; Lindström Jari, oikeus- ja työ­ ministeri; Lohela Maria, eduskunnan puhemies; Lähelmä Hanna, toiminnanjohtaja, Kivipuro; Löfgrén Pentti, puheenjohtaja, SIVL:n Lahden piiri; Murtonen Veikko, kiinteistön esimies, Kyyhkylä; Mäkinen Kari, arkkipiispa; Mäntylä Hanna, sosiaali- ja terveysministeri; Paakkinen Pertti, sosiaalineuvos; Parantainen Hanna, sairaanhoitaja, Kyyhkylä; Penttilä Anna, toimistonhoitaja, SV:n Porin osasto; Ranta-Aho Hans, apulaisjohtaja, Valtiokonttori; Ritari Jarmo, lähihoitaja, Kaunialan Sairaala; Rou­ hiainen Päivi, perushoitaja, Kyyhkylän kuntoutuskeskus; Salmi Mailis, toimitusjohtaja, Lamminniemen Hyvinvointikeskus; Satonen Arto, kansanedustaja; Silenius Terhi, toiminnanjohtaja, SV:n Helsingin piiri; Sipilä Juha, pääministeri; Särkiö Pekka, kenttäpiispa; Takala Juha, toiminnanjohtaja, SV:n Sisä-Suomen piiri; Takanen Kari, vara-amiraali Asikainen Martti, Ruokolahti; Estola Jaakko, Helsinki; Hautala Juhani, Kajaani; Jakobsson Rauli, Jämsä; Juutilainen Tuija Leena, Tampere; Kankaanpää Heikki, Sievi; Karjalainen Erkki, Mäntyharju; Kautiainen Liisa, Pietarsaari; Koivumäki Alpo, Karvia; Korhonen Sirpa Hannele, Padasjoki; Kurujoki Mikko, Riihimäki; Lehto Kelpo, Turku; Leppinen Seija, Isokyrö; Loponen Kari, Maaninka; Lund Bengt, Pietarsaari; Maattola Kerttu, Helsinki; Manninen Martti Olavi, Toivakka; Marjola Auli, Kontiolahti; Nordberg-Koivu­nen Ritva, Tuusula; Nänimäinen Raimo, Kihniö; Paavo Ojala, Savonlinna; Paara Eino Johannes, Forssa; Paloheimo Jouko, Helsinki; Pesonen Seppo, Leppävirta; Päivärinta Pertti, Orivesi; Raitanen Laila, Uusikaupunki; Ranta Matti, Helsinki; Ruottu Tenho, Keminmaa; Ruuskanen Pekka, Kemi; Saari Olli, Rauma; Savola Yrjö Antero, Vaasa; Skogberg Tauno, Karjaa; Tanskanen Raili, Luumäki; Turunen Elisabet, Lieksa; Uurinmäki Markku Aulis, Soini; Wallenius Jatta, Lappeenranta; Väliaho Raija, Turku; Yli-Hynnilä Rauno, Kurikka 23

Sotainvalidien ansioristien valtakunnallinen jakotilaisuus järjestettiin sotainvalidipäivänä 18.8.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Marskin Sotainvalidirahasto Heikel Lars-Björn, Helsinki; Hovi Pentti Olli, Lempäälä; Härmälä Werner, Pietarsaari; Inkinen Väinö, Harjavalta; Järvinen Martti, Lahti; Kananen Onni, Pihtipudas; Kjellberg Jan, Ruotsi; Korkalainen Yrjö, Rautavaara; Koskimaa Into, Kotka; Mikkonen Kaarlo, Lieksa; Niemi Arvo, Espoo; Parkkonen Vilho, Varkaus; Savela Oiva Unto, Ylivieska; Soini Väinö, Hämeenlinna; Sukuvaara Kaarlo, Sodankylä; Suoja Tapani, Turku; Viktor Kuusela, Helsinki 24

Keskustoimisto Ratamestarinkatu 9 C, 00520 Helsinki P. (09) 478 500, faksi (09) 4785 0100 keskuststo@sotainvalidit.fi, www.sotainvalidit.fi Pääsihteeri ja keskustoimiston päällikkö Markku Honkasalo Johdon sihteeri Pirjo Hämäläinen Lakimies Seppo Savolainen Tiedottaja Elina Ruuttila (äitiysvapaalla ja 27.10.2016 alkaen hoitovapaalla) Tiedottaja Marja Kivilompolo Kassanhoitaja Mirja Luukkanen Kirjanpitäjä Marjo Kovanen Kunniamerkkipalvelun hoitaja Silja Myllyniemi Toimistovirkailija Anneli Wallendahr Toimistotyöntekijä Tarja Lindholm Avustajatoimintahankkeen projektijohtaja Eija Kilgast (14.8.2016 saakka) Toimintavuoden päättyessä keskustoimiston palveluksessa oli yhdeksän toistaiseksi voimassa olevassa työ­suhteessa olevaa, joista kolme oli osa-aikaisia ja yksi hoitovapaalla. Lisäksi oli yksi määräaikainen työsuhde. Liiton varoista maksettiin palkka 16 piirin toiminnanjohtajalle, joiden henkilöstökulut huomioidaan piirin saamassa huolto- ja tukirahassa. SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON NIMEÄMÄT EDUSTAJAT LAITOSYHTEISÖISSÄ, JOIDEN HALLINNOSSA LIITOLLA ON ENEMMISTÖ Kaunialan Sairaala Oy:n hallitus Vesa Ekroos, puheenjohtaja Martti Kuivala Juha Laikari Kyyhkylä-säätiön hallitus Varajäsenet: Puheenjohtaja Markku Honkasalo Juhani Saari Jäsenet: Vesa Ekroos Katariina Kuurola Hannu Toivonen Markku Tarvainen Arto Tauria Seppo Savolainen 25

SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry TULOSLASKELMA 1.1.-31.12. VARSINAINEN TOIMINTA HUOLTOTOIMINTA Tuotot Henkilöstökulut Muut kulut Kulujäämä YHDISTYSTOIMINTA Tuotot Henkilöstökulut Ray:n kattamat kulut Muut kulut Kulujäämä KESKUSTOIMISTO Tuotot Henkilöstökulut Ray:n kattamat henkilöstökulut Henkilöstökulujen siirto Poistot Muut kulut Kulujäämä TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ VARAINHANKINTA YHDISTYSTOIMINNAN VARAINHANKINTA Tuotot Henkilöstökulut Muut kulut Siirto rahastoon Tuottojäämä Tuotto- / kulujäämä SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut OMATOIMINEN KULUJÄÄMÄ POIKKEUKSELLISET ERÄT Tuotot YLEISAVUSTUKSET Saadut yleisavustukset Ruotsin piirin osuus TILIKAUDEN TULOS MUUT RAHASTOT Tuotot Kulut Siirto rahastoon/Kauniala Siirto rahastoon/Tukia 26 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 2016 2015 167 000,00 -41 562,71 -3 411 335,17 -3 285 897,88 198 400,00 -65 486,98 -4 449 234,22 -4 316 321,20 13 777,17 -43 016,46 -10 000,00 -293 829,29 -333 068,58 18 237,20 -35 851,77 -10 000,00 -596 310,90 -623 925,47 12 100,00 -1 198 378,85 -122 500,00 918 388,05 -9 750,64 -116 974,51 -517 115,95 11 600,00 -1 386 481,69 -122 500,00 1 020 213,43 -10 686,91 -116 903,91 -604 759,08 -4 136 082,41 -5 545 005,75 103 805,90 -40 105,26 -49 440,14 0,00 14 260,50 315 282,30 -46 813,44 -183 488,41 892,80 85 873,25 -4 121 821,91 -5 459 132,50 1 770 125,07 -112 521,65 1 657 603,42 2 628 846,98 -367 175,88 2 261 671,10 -2 464 218,49 -3 197 461,40 486 806,24 486 806,24 481 988,40 481 988,40 150 000,00 -17 500,00 150 000,00 -17 500,00 -1 844 912,25 -2 582 973,00 593,70 0,00 -593,70 410 000,00 410 000,00 590,64 -319 926,60 319 335,96 410 000,00 410 000,00 -1 434 912,25 -2 172 973,00

SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry. TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto, liite 1 Sijoitukset Kiinteistöt Asunto-osakkeet Pankki- ja teollisuusosakkeet + osuudet Muut osakkeet ja osuudet Lainasaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Varastot Saamiset Pitkäaikaiset Pääomalaina, konserni Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 31.12.2016 31.12.2015 33 402,14 33 402,14 43 152,78 43 152,78 100 912,76 226 501,32 1 857 422,22 35 909,40 62 440,95 2 283 186,65 100 912,76 226 501,32 4 164 627,68 35 909,40 62 440,95 4 590 392,11 51 777,75 65 133,49 492 137,00 492 137,00 20 993,99 171 793,82 192 787,81 29 668,30 151 917,65 181 585,95 255 463,05 255 463,05 324 571,21 324 571,21 3 308 754,40 5 696 972,54 27

SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry. VASTATTAVAA 31.12.2016 31.12.2015 2 875 204,66 4 048 177,66 733 251,23 343 843,27 - 1 434 912,25 - 357 817,75 1 733 251,23 761 749,57 - 2 172 973,00 322 027,80 465 031,70 951 837,94 24 114,99 272 363,89 29 856,91 326 335,79 18 884,24 314 167,83 41 877,07 374 929,14 3 308 754,40 5 696 972,54 OMA PÄÄOMA Oma pääoma, liite 1 Huolto- ja tukirahasto 2005 - 2020, liite 1 Muut rahastot, liite 1 Tilikauden tulos, liite 1 PAKOLLISET VARAUKSET Pakolliset varaukset VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat VASTATTAVAA YHTEENSÄ 28

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Pysyvät vastaavat on kirjattu hankintamenoon, josta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Arvopaperien arvostuksessa on käytetty fifo-periaatetta. Vaihto-omaisuus on kirjattu fifo-periaatteen mukaisesti muuttuviin menoihin alimman arvon perusteella. Sotainvalidien Veljesliitto myönsi vuonna 2013 Kaunialan Sairaala Oy:lle yhtiön maksuvalmiuden säilyttämiseksi Veljesliiton ja Vantaan kaupungin 15.12.2006 tekemän perussopimuksen mukaisesti osakeyhtiölain mukaista oman pääoman ehtoista lainaa 492 137 euroa (Vantaa 223 880 euroa). Lainalle ei makseta korkoa. Henkilökunnan lukumäärä v. 2016 oli keskimäärin 28 (2015/30) Vakituisessa työsuhteessa 31.12.2016 oli heistä 27 (2015/29) henkilöä. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖKULUT Palkat, palkkiot Lakisääteiset sosiaalikulut Muut henkilöstösivukulut SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Osinkotuotot Vuokratuotot Korkotuotot Omaisuuden arvonmuutokset Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Vastikkeet Muut hoitokulut Omaisuuden arvonmuutokset Kulut yhteensä 2016 1 198 378,85 222 502,32 14 638,51 2015 1 386 092,92 267 292,38 31 854,39 1 435 519,68 1 685 239,69 131 691,61 27 851,51 2 809,84 40 678,91 1 567 093,20 396 688,05 29 594,95 3 159,56 319 739,02 1 879 665,40 1 770 125,07 2 628 846,98 - 11 392,35 - 40 451,28 - 60 678,02 - 11 822,23 - 273 356,26 - 81 997,39 - 112 521,65 - 367 175,88 29

POIKKEUKSELLISET TUOTOT JA KULUT Poikkeukselliset tuotot Kaunialan vuokravastuun purku 2016 2015 486 806,24 486 806,24 481 988,40 481 988,40 43 152,78 0,00 0,00 - 9 750,64 33 402,14 53 839,69 0,00 0,00 - 10 686,91 43 152,78 TASEEN LIITETIEDOT PYSYVÄT VASTAAVAT Koneet ja kalustot 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Tasearvo 31.12. Poistoprosentteina on käytetty kalustojen osalta 25 % jäännösarvosta. ATK-laitteiden ja ajoneuvojen osalta tasapoisto, 25 % hankintahinta-arvosta. ARVOPAPERIT Pankki- ja teollisuusosakkeet Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Erotus 2016 2015 1 344 036,80 689 659,13 654 377,67 2 435 676,35 1 197 813,93 1 237 862,42 Sijoitusrahastot Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Erotus 1 338 314,86 1 167 763,09 170 551,77 3 985 575,27 2 966 813,75 1 018 761,52 53 041,87 100 000,00 18 751,95 171 793,82 31 173,68 100 000,00 20 743,97 151 917,65 Siirtosaamisten olennaiset erät Ilmarinen, TyEL Veteraanivastuu ry Muut siirtosaamiset 30

OMA PÄÄOMA Oma pääoma 1.1. Lisäys: Siirto Huolto- ja tukirahasto 2005-2020:stä Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma Huolto- ja tukirahasto 2005-2020 1.1. Vähennys: Siirto omaan pääomaan 2016 2015 1 875 204,66 1 000 000,00 - 1 434 912,25 1 440 292,41 3 048 177,66 1 000 000,00 - 2 172 973,00 1 875 204,66 1 733 251,23 - 1 000 000,00 733 251,23 2 733 251,23 - 1 000 000,00 1 733 251,23 2016 2015 Muut rahastot Marskin rahasto 1.1. Lisäys Vähennys 24 173,83 0,00 - 8 500,00 15 673,83 24 173,83 Kaunialan sotavam.srl:n rahasto 1.1. Lisäys Vähennys 150 366,43 593,70 0,00 150 960,13 150 366,43 177 209,31 343 843,27 587 209,31 761 749,57 2 517 386,91 4 370 205,46 Vilho Tukian rahasto 1.1. Lisäys Vähennys OMA PÄÄOMA 31.12.2016 587 209,31 0,00 - 410 000,00 31

Siirtovelkojen olennaiset erät Avustajatoiminta, toimintatuki Lomapalkkavaraus sosiaalikuluineen Muut siirtovelat PAKOLLISET VARAUKSET Kaunialan tulevaisuusjärjestelyjen yhteydessä annettu sitoumus Kaunialan kiinteistön vuokranantajalle. 32 2016 2015 31 979,80 238 995,20 1 388,89 272 363,89 38 108,00 265 656,72 10 403,11 314 167,83 465 031,70 951 837,94

KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2016 VARSINAINEN TOIMINTA 1. HUOLTOTOIMINTA Tuotot Kulut Henkilöstökulut Muut kulut Kulujäämä 2. SAIRAALATOIMINTA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto (-tappio) 3. YHDISTYSTOIMINTA Tuotot Kulut Henkilöstökulut Muut kulut Kulujäämä 4. KESKUSTOIMISTO Tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Kulujäämä Tuotto- / kulujäämä 2016 2015 167 000,00 198 400,00 -41 562,71 -3 566 035,30 -3 440 598,01 -65 486,98 -4 619 487,29 -4 486 574,27 30 476 591,66 1 044 473,14 -3 443 713,29 -20 648 231,11 -633 476,33 -6 541 130,65 254 513,42 31 799 664,55 1 002 422,03 -3 459 626,47 -21 585 447,69 -865 378,55 -6 367 045,70 524 588,17 13 777,17 18 237,20 -43 026,46 -301 631,19 -330 880,48 -35 851,77 -599 364,20 -616 978,77 12 100,00 11 600,00 -438 250,32 -9 750,64 -123 145,65 -559 046,61 -524 370,58 -10 686,91 -122 192,72 -645 650,21 -4 076 011,68 -5 224 615,08 33

KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2016 2016 2015 109 596,36 756 941,26 -40 105,26 -49 440,14 20 050,96 -46 813,44 -182 595,61 527 532,21 57 752,85 -8 715,97 -1 316,22 0,00 47 720,66 57 202,94 -11 936,88 -2 334,68 0,00 42 931,38 -4 008 240,06 -4 654 151,49 1 816 256,12 -114 192,92 1 702 063,20 2 635 457,95 -370 553,35 2 264 904,60 -2 306 176,86 -2 389 246,89 486 806,24 0,00 486 806,24 481 988,40 0,00 481 988,40 150 000,00 -17 500,00 132 500,00 150 000,00 -17 500,00 132 500,00 -1 686 870,62 -1 774 758,49 593,70 0,00 409 406,30 410 000,00 590,64 0,00 729 335,36 729 926,00 VEROT 13 024,52 -179 319,95 Vähemmistöosuus -9 429,53 -224 590,87 -1 273 275,63 -1 448 743,31 VARAINHANKINTA 1. YHDISTYSTOIMINNAN VARAINHANKINTA Tuotot Kulut Henkilöstökulut Muut kulut Tuottojäämä 2. LIIKETOIMINTA Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Liiketoiminnan muut kulut Rahoitustuotot ja -kulut Liikevoitto (-tappio) Tuotto- / kulujäämä SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut Omatoiminen kulujäämä POIKKEUKSELLISET ERÄT Tuotot Kulut YLEISAVUSTUKSET Saadut yleisavustukset Ruotsin piirin osuus Tilikauden tulos MUUT RAHASTOT Tuotot Kulut Siirto rahastosta Tilikauden yli-/alijäämä 34

KONSERNITASE 1.1.-31.12.2016 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Kiinteistöt Asunto-osakkeet Pankki- ja teoll.osakkeet+osuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut pitkäaikaiset sijoitukset Lainasaamiset Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Varastot Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset Potilasvarat Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ 2016 2015 531 531,79 583 595,10 578 633,86 2 020 789,79 612 018,56 5 069 347,80 100 912,76 226 501,32 1 857 422,22 49 602,88 1 146 456,66 62 440,95 6 574 292,23 100 912,76 226 501,32 4 164 627,68 49 602,88 1 154 243,16 62 440,95 12 023 290,21 184 418,95 198 257,49 2 032 330,59 798 170,62 2 830 501,21 2 061 091,55 993 249,20 3 054 340,75 0,00 850 000,00 4 465 278,53 13 236,06 4 478 514,59 7 493 434,75 2 883 966,14 21 480,69 2 905 446,83 7 008 045,07 14 067 726,98 19 031 335,28 35

KONSERNITASE 1.1.-31.12.2016 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osake- osuus ja muu vast. pääoma Rahastot Kaunialan sotavammasair. rahasto Huolto- ja tukirahasto 2005-2020 Muut rahastot Edell. tilik. yli-/alijäämä Tilikauden tulos VÄHEMMISTÖOSUUS PAKOLLISET VARAUKSET Pakolliset varaukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Pääomalainat Lainat rahoituslaitoksilta Pitkäaikainen vieras pääoma yht. Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ennakot Ostovelat Siirtovelat Potilasvarat Muut lyhytaikaiset velat Lyhytaikainen vieras pääoma yht. Vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ 36 2016 2015 3 447 774,07 4 623 130,10 150 960,13 733 251,23 1 078 775,65 2 689 656,11 -1 273 275,63 6 827 141,56 -36 347,08 150 366,43 1 733 251,23 1 792 337,86 1 886 936,59 -1 448 743,31 8 737 278,90 166 246,77 565 031,70 1 001 837,94 223 880,00 1 622 671,79 1 846 551,79 386 880,00 3 599 439,94 3 986 319,94 184 357,82 6 294,65 585 014,43 3 667 832,29 13 236,06 408 613,76 4 865 349,01 6 711 900,80 303 442,77 12 568,65 519 939,12 3 771 243,35 21 480,69 510 977,15 5 139 651,73 9 125 971,67 14 067 726,98 19 031 335,28

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Perustiedot: Sotainvalidien Veljesliitto on sotainvalidien vuonna 1940 perustama huoltojärjestö. Konserniin kuuluvat liiton 55 prosentin osuudella omistama Kaunialan Sairaala Oy, joka omistaa 100 % Kauniala Oy:stä; Kyyhkylä-säätiö, joka omistaa 100 % Kyyhkylä Oy:stä, Kyyhkylän Kartano Oy:stä ja Kyyhkylän Palvelukeskus Oy:stä; Sotainvalidien Veljesliiton Tuki- ja perinnesäätiö; Kaunialan sotavammasairaalan tukisäätiö ja Veljesliiton 100 %:sti omistama Sotainvalidien Veljesliiton Myyntipalvelu Oy. Vantaan kaupunki on vähemmistöosakkaana Kaunialan Sairaala Oy:ssä 45 prosentin omistusosuudella. Kyyhkylä-säätiön toinen perustaja on Mikkelin kaupunki, mutta säätiössä määräysvalta on toistaiseksi Veljesliitolla. Sotainvalidien Veljesliiton Tuki- ja perinnesäätiön ja Kaunialan sotavammasairaalan tukisäätiön hallinnon nimeää kokonaisuudessaan Veljesliiton hallitus. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet: Konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Pysyvät vastaavat on arvostettu pysyvään hankintamenoon, josta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Arvopaperien arvostuksessa käytetään FIFO-periaatetta. Omistukset muissa yhteisöissä Kaunialan Sairaala Oy Kauniala Oy Kyyhkylä-säätiö Kyyhkylä Oy Kyyhkylän Kartano Oy Kyyhkylän Palvelukeskus Oy SV:n tuki- ja perinnesäätiö SV:n myyntipalvelu Oy Kaunialan sotavammasairaalan tukisäätiö Kotipaikka Omistus Kauniainen Kauniainen Mikkeli Mikkeli Mikkeli Mikkeli Helsinki Helsinki 55% 100% Kauniainen 100% 100% 100% 100% Osakepääoma/ Säädepääoma Tulos 50 000,00 8 409,40 340 000,00 250 000,00 299 975,53 250 000,00 50 456,38 8 409,40 - 33 977,59 13 023,08 329 729,85 107 547,54 829,16 116 298,36 - 10 254,29 4 382,78 50 000,00 - 132 306,37 37

Konsernituloslaskelman liitetiedot: HENKILÖSTÖKULUT Palkat, palkkiot Lakisääteiset sosiaalikulut Muut henkilöstösivukulut HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ Sotainvalidien Veljesliitto Kaunialan sairaala Oy Kyyhkylä-säätiö Tuki- ja perinnesäätiö Myyntipalvelu Oy 2015 18 507 480,86 3 526 908,98 1 192 719,50 23 227 109,34 28 294 185 0 0 507 30 288 208 0 0 526 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Osinkotuotot Vuokratuotot Korkotuotot Omaisuuden arvonmuutokset Muut tuotot Tuotot yhteensä 2016 2015 131 691,61 27 851,51 32 166,64 40 678,91 1 583 867,45 1 816 256,12 396 688,05 29 594,95 8 619,99 319 739,02 1 880 815,94 2 635 457,95 Kulut Vastikkeet Muut hoitokulut Omaisuuden arvonmuutokset Kulut yhteensä - 11 392,35 - 60 606,93 - 42 193,64 - 114 192,92 - 11 822,23 - 276 733,41 - 81 997,71 - 370 553,35 2016 2015 486 806,24 486 806,24 481 988,40 481 988,40 POIKKEUKSELLISET TUOTOT JA KULUT Poikkeukselliset tuotot Kaunialan vuokravastuun purku 38 2016 17 711 422,10 3 378 101,81 960 188,53 22 049 712,44

Konsernitaseen liitetiedot PYSYVÄT VASTAAVAT 2016 2015 Koneet ja kalusto Koneet ja kalustot 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Tasearvo 31.12. 612 018,56 192 069,75 - 8 701,53 - 216 752,92 578 633,86 777 411,98 104 557,52 0,00 - 269 950,94 612 018,56 Poistoprosentteina on käytetty kalustojen osalta 25 % jäännösarvosta. ATK-laitteiden ja ajoneuvojen osalta tasapoisto 3-6 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 6-10 vuotta Sijoitukset Kiinteistöt Asunto-osakkeet Osakkeet ja sij. rahastot Muut osakk. ja osuudet Muut pitkäaik.sijoitukset Lainasaamiset Siirtosaamisten olennaiset erät Ilmarinen, TyEL-palautus Kela-työterveyshuollon palautus Valtiokonttori Veteraanivastuu ry Muut siirtosaamiset 2016 100 912,76 226 501,32 1 857 422,22 49 602,88 1 146 456,66 62 440,95 3 443 336,79 2015 100 912,76 226 501,32 4 164 627,68 49 602,88 1 154 243,16 62 440,95 5 758 328,75 348 738,87 95 225,76 0,00 100 000,00 254 205,99 798 170,62 232 143,43 144 720,82 263 952,07 100 000,00 252 432,88 993 249,20 39

OMA PÄÄOMA 2016 2015 1 440 292,41 1 875 204,66 340 000,00 50 456,38 50 000,00 340 000,00 50 456,38 50 000,00 733 251,23 343 843,27 24 571,21 852 744,72 8 576,58 1 733 251,23 761 749,57 53 660,00 1 118 718,14 8 576,58 Muu oma pääoma Tilikauden tulos 4 256 681,39 -1 273 275,63 4 194 405,65 -1 448 743,31 OMA PÄÄOMA 31.12. 6 827 141,56 8 737 278,90 223 880,00 223 880,00 Liiton oma pääoma Säätiöiden säädepääomat Kyyhkylä-säätiö SV:n Tuki- ja perinnesäätiö Kaunialan Sotavammasrl:n tukisäätiö Liiton rahastot Huolto- ja tukirahasto 2005-2020 Liiton muut rahastot Kaunialan rahastot Kyyhkylän rahastot SV:n Tuki- ja perinnesäätiön rahastot VIERAS PÄÄOMA Pääomalaina 31.12.2016 (Kauniala) Yhtiöllä on 223.880,00 euroa oman pääoman ehtoista lainaa Vantaan kaupungilta. Lainalla ei ole sovittua laina-aikaa, mutta se voidaan maksaa takaisin heti, kun lainansaajan viimeksi vahvistetun tetun taseen mukaiselle sidotulle omalle pääomalle ja muille jakokelvottomille varoille jää takaisinmaksun jälkeen täysi kate. Lainasta ei makseta korkoa. Lainan pääoma maksetaan yhtiön selvitystilassa ja konkurssissa muita velkojia huonommalla etuoikeudella. Pääoman maksamisesta ei anneta vakuutta. Pääomalaina 31.12.2016 (Kyyhkylä) 0,00 163 000,00 Naistinki Oy:n osuus Kiinteistöosakeyhtiö Kyyhkylän pääomalainasta. Siirtovelkojen olennaiset erät Lomapalkkavaraus sosiaalikuluineen Joulukuun palkkoja Valtiokonttori Vantaan kaupunki Muut siirtovelat PAKOLLISET VARAUKSET Avoimena olevat oikeustoimet (Kauniala) Liiton vuokravaraus Kaunialan kiinteistön vuokranantajalle. 40 2 908 853,71 170 074,76 205 889,90 0,00 383 013,92 3 667 832,29 2 952 567,82 150 521,87 29 490,08 77 108,55 561 555,03 3 771 243,35 2016 100 000,00 465 031,70 565 031,70 2015 50 000,00 951 837,94 1 001 837,94

VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Muut omasta puolesta annetut vakuudet (Kauniala) Pantatut rahavarat Muiden puolesta annetut vakuudet (Kyyhkylä) Takausvastuut Vuokravastuut (Kauniala) 1.1.2017 - 31.12.2017 1.1.2018 - 31.12.2018 2016 2015 7 018,07 7 018,07 0,00 900 000,00 1 775 000,00 1 775 000,00 1 775 000,00 3 502 400,00 1.1.2019 lukien vuokran vuosittainen määrä on se määrä, joka vastaa Suomen valtion 10 vuoden sarjaobligaation korkonoteerauksen mukaista vuotuista korkoa lisättynä 3,3 % - yksikön marginaalilla laskettuna 22 000 000 euron määrälle, lisättynä vuokranantajan maksamien korjausinvestointien määrällä. Korjausinvestoinneista 4 000 000 euron korkonoteeraus on 5 %. Vuokra-aika 31.12.2076 asti. Vuokraoikeuden pysyvyyden vakuudeksi vahvistettu kiinnitys 29.9.2006. LeaseGreen Suomi Oy:n toimittama energiatehokkuushankkeen sopimusaika on 71 kuukautta ja laskuttajana on NegaWatt Energiatehokkuusrahasto 2 Ky. 1.1.2017 - 31.12.2017 1.1.2018 - 31.11.2021 39 684,00 152 122,00 39 684,00 195 113,00 41 054,28 153 953,55 0,00 0,00 3 381 000,00 3 133 526,50 Muut leasingvastuut 1.1.2017 - 31.12.2017 1.1.2018 - 31.11.2021 Vuokravastuut (Kyyhkylä) 1.1.2017 - 31.5.2030 Yrityskiinnitys (Kauniala) Vuokranmaksun vakuudeksi on annettu yrityskiinnitys 1 500 000 euroa. Kiinteistökiinnitykset omasta velasta (Kyyhkylä) Arvonlisäveron palautusvastuu (Kyyhkylä) 1.1.2011 - 31.12.2020 3 215 600,00 6 766 882,00 0,00 305 071,32 41

42

43

44

45

46

Sotainvalidien Veljesliitto 31.12.2016 Piiri Osastoja Sotainv. jäseniä Kuolleet Uusia Puolisoita päätöksiä Leskiä Tukijäseniä   Helsinki     192   48     66   351 62 Uusimaa 19 160 50 1 33 442 242 Varsinais-Suomi 12 212 54   76 702 221 Kanta-Häme 14 95 29 1 28 317 318 Pirkka-Häme 16 207 51   77 722 195 Lahti 8 74 19   20 271 49 Kymi 5 152 41   61 455 157 Satakunta 14 175 52 4 61 446 199 Sisä-Suomi 21 135 39 1 34 418 261 Suur-Savo 10 91 38   28 441 129   99 27   38 334 59 Etelä-Pohjanmaa 25 165 40 1 53 599 408 Pohjois-Savo 12 135 29   44 476 227 Pohjois-Karjala 11 132 24 2 47 359 105 Keski-Pohjanmaa 13 66 29 1 29 277 198 Pohjois-Pohjanmaa   128 28   50 405 371 Kainuu 3 92 19   29 162 103 Lappi 8 128 31 1 46 277 188 Ruotsi   79 17   38 90 201 2 517 665 12 858 7 544 3 693 Rannikko-Pohjanmaa Yhteensä 191 Sotainvalidijäsenet 2 517 Poistuma 21 % Puolisojäsenet 8 402 Tukijäsenet 3 693 14 612 Erikoisjäsenyhdistykset sisältyvät edellisiin lukuihin Aivoinvalidit 140 Sotasokeat 7 (puolisojäseniä 21) Vuonna 2016 kuolleiden jäsenten määrä Uusia myönteisiä päätöksiä Vähennys vuoden 2016 aikana 665 12 653