NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA- Nro 5 • 18.10.2018 • www.nurmijarvenseurakunta.fi Seurakuntavaaliekstra! Tutustu ehdokkaisiin ja ehdokaslistojen tärkeänä pitämiin asioihin Kaisa Kariranta ihmeiden äärellä 7–10 2 80-vuotiasta kirkkoa juhlitaan marraskuussa RAJAMÄEN KIRKKO 1938–2018 4

Teksti Topias Haikala ▼ kuva Marianna Siitonen PÄÄKIRJOITUS Piia Ahtee ▼ tiedottaja Jumalan oma maailmaa varten Pastori ja kanttori, Espoon hiippakunnan tuomiokapitulissa työskentelevä Kati Pirttimaa pohtii otsikon nimen mukaisessa kirjassaan (Kirjapaja 2018) sitä, miten hengellinen elämä voisi nivoutua mukaan arkipäivään, osaksi koko elämää eikä jäisi irralliseksi saarekkeekseen. Pirttimaan pohdintoja rytmittävät hänen kääntämänsä skotlantilaisen Ionan yhteisön rukoustekstit, jotka sanoittavat ikuisia kysymyksiä tavalla, johon tämän ajan ihmisen on helppo yhtyä. Katin kirjan sivuilla kuvaamat aatokset ovat sellai- sia, jota omassa some- ja reaalielämän kuplassani paljon kohtaan. Liekö sitten syynä suhteellisen sama elämäntilanne ja ikärakenne, hengellinen yhteneväisyys vai jokin salatumpi seikka – mielenkiintoista yhtä kaikki. Kannen kuva ▶ Nurmijärven seurakunnan arkisto Jumalan omana on mahdollista elää ihan arkipäiväisissä toimissa. Suomalaiseen kristillisyyteen kun helposti kuuluu se ajattelumalli, että hengellinen on sitä kirkon skeneä ja muuten uskosta ja omasta kirkko- tai Jumala-suhteesta ollaan enemmän hiljakseen. Kuitenkin tämänkin lehden sivuilta voit toivottavasti havaita sen, miten monella tavalla Jumalan omana on mahdollista elää ihan arkipäiväisissä toimissa. Pyhäinpäivän teemat jo itsessään tuovat iankaikkisuuden häivähdyksen keskelle marraskuun läpitunkevaa pimeyttä. Ja seurakuntavaalit kutsuvat kaikkia 16 vuotta täyttäneitä käyttämään ääntään sen puolesta, millaisena kirkon ja Nurmijärven seurakunnan nykyhetken ja tulevaisuuden näkee. Kuten pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien vaalikampanjassa ansiokkaasti todetaan, käytä ääntäsi tai muuten joku muu käyttää sitä! Ionan yhteisössä sama todetaan rukouksen sanoin: ”Olkoon Jumala kirkas liekki edessäsi, johdattava tähti ylläsi, tasainen polku allasi, lempeä paimen takanasi, tänään, huomenna ja iankaikkisesti.” ◀ Järkevät nykykristityt eivät usko ihmeisiin, mutta Kaisa Kariranta uskoo ja kirjoitti aiheesta kirjan Pappi Kaisa Kariranta on päättänyt uskoa ihmeisiin. Elämä ja usko tuntuvat silloin kivemmilta. K un Kaisa Kariranta lukee – tai ikoneita, lähteitä ja patsaita, joiden Raamattua, hän tuppaa selitjotkut uskovat tekevän ihmeitä. Karitelemään Jeesuksen ihmeiranta kuvasi kahdesta matkastaan videotä pois. päiväkirjoja, jotka julkaistiin Kirkko ja Jeesus parantaa sairaita, an- kaupungin nettisivuilla. Sitten Karirantaa sokeille näkökyvyn ja herättää kuollei- ta palasi Suomeen, mietti kokemaansa ja ta. Joopa joo. kirjoitti kirjan. – Uskon, että melkein kaikki teologiaa – Lähdin kirjoittamaan kirjaa, koska opiskelleet kaverini joutuvat ongelmiin, halusin selvittää, mikä on ihme. Nyt kirja kun vastaan tulee ihmekertomuksia, Kaon valmis, enkä edelleenkään tiedä, mikä riranta sanoo. on ihme – mutta tämän prosessin aikana Kariranta on luterilaisen kirkon papolen kokenut ihmeitä, Kariranta sanoo. pi ja emeritapiispa Irja Askolan entinen – Eikö se ole ihan hyvä kiertomuotoilu? erityisavustaja. Hänestä tuntuu, että kukaan järkevänä itseään pitävä kristitty ei Kaisa Karirannan mukaan vanhassa kristikunnassa ihmeet olivat itsestäänenää usko ihmeisiin. selvyys. Totta kai niihin uskottiin. LuteEikö muka? rilaisen maailman nihkeä suhtautuminen – Ainakin minun kaveripiirissäni tuntuu olevan niin. ihmeisiin juontaa Martti Lutheriin. Luther uskoi kyllä ihmeisiin, mutta kritisoi Mutta Karirantapa ei ole järkevä kristitty. Hän uskoo ihmeisiin, ainakin tavalpyhäinjäännöksiin ja pyhiinvaelluksiin laan. liittyviä uskomuksia ja bisnestä. Nykysuomalainenkin luterilainen tuppaa ajat– Kyllä uskon ihmeisiin, ehdottomasti. Mutta älä kysy, mikä on ihme, koska se telemaan, että yksi paikka on ihan yhtä on maailman vaikein kysymys. pyhä kuin toinen. Ei tarvitse lähteä Roomaan tai Jerusalemiin, jos haluaa kohdata Se on kysymys, jonka selvittämiseksi Kariranta teki monta ulkomaanmatkaa Jumalan. Voi mennä vaikka lenkille. ja kirjoitti kirjan, Ihmeellisen matkakirjan, Valistusajattelun myötä ihmeitä joka julkaistiin äskettäin. alettiin karsastaa kaikkialla Euroopassa. ”Olen ajatellut, että luterilainen ihme Sillä tiellä ollaan yhä. on se hetki, kun löydät karkin taskunpohjalta juuri silloin, kun on ihan hillitön Kristitty voi ajatella, että koko olemaskarkkinälkä”, Kaisa Kariranta kertoi vide- saolo on Jumalan ihme, mutta aika harva olle viime vuoden maaliskuussa. ”Mutuskaltaa uskoa, että Jumala vastaisi rukota näin ei ole maailmalla. Ihmeiden peräs- uksiin mittatilausihmeillä – tai ainakaan sä matkustaa eri puolille Eurooppaa ihan sitä ei myönnetä. mielettömät määrät ihmisiä.” Kaisa Karirannan mielestä se on sääli. Kariranta lähti matkalle eurooppalai– Uskonnosta katoaa kokonaan se toisiin pyhiinvaelluskohteisiin, joissa on ihsenpuoleinen aspekti. Meillä korostetaan, meitä tekeviä ikoneita, lähteitä ja patsaita että ei tarvitse uskoa enkeleihin, ei tarvit- (käännös Kati Pirttimaa) ”KRISTUS ON AVANNUT MEILLE PÄÄSYN TÄHÄN ARMOON, JOSSA NYT LUJASTI PYSYMME. ME RIEMUITSEMME SIITÄ TOIVOSTA, ETTÄ PÄÄSEMME JUMALAN KIRKKAUTEEN.” Room. 5: 2–3 2 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 5 • 18.10.2018 Rukous Rakas Jumala. Kiitos, että olet kanssamme kaikissa elämämme vaiheissa. Huolehdit meistä, kun olemme aivan pieniä. Kannat meitä, kun kasvamme. Kiitos, että myös tämän elämän päättyessä pidät meistä huolta ja kutsut meidät taivaan kotiin.

Elämä ja usko tuntuvat kivemmilta, kun uskoo myös ihmeisiin, ajattelee pappi ja tietokirjailija Kaisa Kariranta. se ajatella sitä eikä tätä. Jumala jää silloin hirveän kauas. Kaikki kristityt eivät ole yhtä niuhoja. Ortodoksisessa ja katolisessa maailmassa ihmeisiin uskotaan avoimemmin. Karirannan vierailemat pyhiinvaelluskohteet olivat nimenomaan kahden vanhan kirkkokunnan pyhäkköjä. – Jotkut ajattelevat, että kun matkustat paikkaan B ja teet siellä riitit C ja D, niin Jumala tottelee. Se on se mekanistinen malli ihmeistä, Kariranta selittää. – Mutta vaikka minä matkustin paikkaan B ja tein riitit C ja D ja minulla oli sellainen olo, että Jumala kuuli, ihmettä ei kuitenkaan tapahtunut mekanistisen mallin mukaisesti. Se oli jotain vielä enemmän. Tämän kertominen tuntuu Kaisa Ka- rirannasta tosi häröltä, mutta kun nyt puhutaan ihmeistä, Kariranta kertoo, mitä hänelle tapahtui Lourdes’issa Ranskassa. Lourdes on yksi suosituimmista katolisista pyhiinvaelluskohteista Euroopassa. Kerrotaan, että Bernadette-niminen teini-ikäinen tyttö näki ilmestyksessä valohahmon, joka oli neitsyt Maria. Ilmestys neuvoi tyttöä kaivamaan maata, ja paikal- ta löytyi lähde. Lähteen veden kerrotaan parantavan sairauksia. – Olin pyörinyt Lourdes’issa jo pidemmän aikaa. Viimeisenä iltana olin saanut kyllikseni ja harhailin pyhäkköalueella. Ajattelin, että tämä paikka on jo nähty, Kariranta kertoo. Sitten hänelle tuli olo, jota hän kuvailee magneettiseksi. Tuntui, että pitää kävellä tiettyyn suuntaan. Välillä Kariranta pysähtyi ostamaan tuohusta, mutta olo tuli uudestaan. – Se ikään kuin sanoi, että ei saa pysähtyä. Olo vei Karirannan sille luolalle, jossa Maria oli ilmestynyt tytölle. – Siellä ei tapahtunut mitään. Oli pimeä maaliskuun ilta. Siellä oli ulkokappeli, valtava kynttiläkruunu ja valaistu Maria-patsas, jollaisia joku tehdas tuottaa joka puolelle maailmaa, Kariranta kertoo. – Istuin penkissä hetken ja kuuntelin, kun amerikkalaiset resitoivat ruusukkorukousta. Sitten lähdin pois. Kariranta jäi miettimään, miksi hänet vietiin luolalle. Hän ei tiedä. Sellaisen hän kuitenkin sai kokea. Kaisa Kariranta ajattelee, että ihmeet voi selittää pois. Voi ajatella, että johdatusolot ovat psykologista kikkailua. Voi Stola Stola on hengellisen viran merkki erityisesti län- tisissä kristillisissä kirkoissa. Se puetaan papin alban päälle. Stola on muutaman senttimetrin levyinen ja noin 2,5 metrin pituinen nauha. Se kulkee niskan takaa ja laskeutuu edestä alas vapaasti ja suoraan. Stolan on nähty merkitsevän kutsua alistua Kristuksen ohjattavaksi ja viittaus Jeesuksen kehotukseen ottaa hänen ikeensä harteilleen (Matt. 11:29). ajatella, että ihmeparantumiset eivät ole ihmeellisiä vaan luonnollisia. Kyllä uskon ihmeisiin, ehdottomasti. Mutta älä kysy, mikä on ihme, koska se on maailman vaikein kysymys. Lopulta kyse on päätöksestä. Kariranta on päättänyt uskoa ihmeisiin. Elämä ja usko tuntuvat silloin kivemmilta. Voi ajatella, että vastaan tulevat asiat ovat ihmeellisiä lahjoja. Ja vaikka Kariranta onkin yliopistossa teologiaa opiskellut suomalainen luterilainen, hän uskoo, että jotkut paikat ovat ohuita. Joissain paikoissa pyhyys tuntuu vahvemmin kuin toisissa. Hän uskoo, että rukoukset tarttuvat seiniin. Suomalainen kaipuu saattaa tosin helpommin tarttua mökkisaunan tummiin lauteisiin kuin betonisiin luterilaisiin lähiökirkkoihin. Ihmematka myös muutti Karirannan ajattelua. – Lähdin matkaan ajatellen, että Jumalan luomistyö on ihme ja että me saamme katsella ihmettä koko ajan, hän kertoo. – Nyt tiedän yhä selkeämmin, että Jumalan luomistyö on ihme ja että me saamme katsella ihmettä koko ajan – ja että se koskee minua erityisesti. Tämä viimeinen on se, mikä muuttui. ◀ Julkaistu aiemmin Kirkko ja kaupunki ‑lehdessä elokuussa 2018 Hyvää juhla-aikaa, arvoisa lukija! Valmistaudumme juuri pyhäinpäivään. Se on uskovien vainajien, pyhien muistopäivä. Siitä herännee kysymys, keitä ne pyhät ovat. Lyhyesti sanottuna sitä meidän ei pidä arvailla, ei erotella vuohia lampaista, sillä siihen meillä ei ole lupaa eikä kykyä. Asian arvailun sijaan saamme ottaa uskon. Sen sekä ava- ran armon varassa saamme muistaa kaikkia kolmiyhteisen Jumalan nimeen kastettuja. Jos pyhien joukkoon joku pahakin lipsahtaa, sehän on paikallaan, sillä syntisiä varten Jeesus tähän maailman tuli, ei pyhiä ja puhtaita pyhittelemään. Jouni Vasikainen Nurmijärven Seurakuntapastori Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 5 • 18.10.2018 • 3

JOSI PURHONEN Teksti Markku Jalava Rajamäen 80-vuotiaalla kirkolla on monta tarinaa Paavi puhui Tallinnassa isolle ­joukolle nuoria eri kirkkokunnista. T urvamiehet viittilöivät minua eteenpäin. Yritin kovasti vastustella, kerroin olevani luterilainen pappi, mutta he ilmoittivat minne tulisi mennä. Minut ohjattiin edestä lukien neljänteen penkkiriviin; muut ryhmästäni olivat paljon taempana, mutta virkapaita oli minut ilmiantanut.  Paikka oli Tallinnan luterilainen Kaarli-kirkko vain kivenheiton päässä Vanhasta kaupungista. Aamupäivä auringon säteet häikäisivät, mutta eräs monista ympärilläni istuneista katolisista papeista (joiden joukkoon minut pantapaitaisena haluttiin) kehotti nauttimaan hetken ”klerikaalisesta hierarkiasta”: istuin nimittäin varsin hyvällä paikalla. Jonkun hetken päästä tämän huomasi jo siitä, että muutaman metrin vasemmalla istui Viron tasavallan presidentti Kersti Kaljulaid ja saman verran edessäni oli kardinaalivaltiosihteeri Piedro Parolin (Vatikaanin ”pääministeri”) sekä varmaan kaikki virolaisten kirkkokuntien johtajat. Muutaman metrin päässä istuisi hetken päästä paavi Franciscus, jonka viimeinen kohdemaa Baltian kierroksella Viro oli. Osallistuin ekumeeniseen nuorten tapaamiseen, jonne Suomen ekumeeninen neuvosto ja Helsingin katolinen hiippakunta olivat järjestäneet retken. Ryhmäämme kuului 80 katolista nuorta ja pappia sekä 17 luterilaista (meitä oli kolme pappia) ja yksi ortodoksi. Ennen paavin saapumista meitä ohjeistettiin olemaan rentoja, mutta samalla arvokkaita. Suurelta näytöltä näkyi kirkkoa lähestyvä tummien autojen jono, ja pian huudot ja taputukset paljastivat päätähden saapuneen. Lyhyt, valkoisiin pukeutunut mies ohitti meidät kahden metrin päästä ennen kuin kävi istuimelleen aivan eteemme.  Olin olettanut, että paavi puhuisi ja muut kuuntelivat. Tilaisuus oli kuitenkin erilainen ja aidosti ekumeeninen – viime kädessä kristittyjä yhdistävänä tekijänä oli herramme Jeesus. Tämä näkyi erityisesti kolmen nuoren kristityn – baptistin, ortodoksin ja katolisen – puheenvuoroissa, joissa he todistivat siitä kuinka konkreettisesti Jeesus ja Hänen tuntemisensa olivat vaikuttaneet heidän elämäänsä ja muuttaneet sen kokonaan. Musiikkia tarjosi luterilainen kuoro ja Viron venäläistä vähemmistöä edustava helluntalainen ylistysbändi. Puheessaan nuorille paavi viittasi parikin kertaa takanaan olevaan kuorin muraaliin, jossa Jeesus kutsui luokseen sanoen: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.” (Matt. 11:28) Hän muistutti missä pääasia on: sanoma Vapahtajasta ei saa hukkua, vaikka sitä ei ole osattu esittää niin että se kutsuisi nuoria. Rakkaus ei kuitenkaan ole kuollut. Hän on noussut kuolleista. Tiistai-iltapäivällä seurasimme vielä tuhansien ihmisten kanssa Vapauden aukiolla järjestettyä paavillista messua. Sieltä silminnähden väsynyt Rooman piispa pääsi suunnistamaan kotiin. Oma matkamme taittui samana iltana laivalla, joka lähti tuntia ilmoitettua aikaisemmin, ”jo” 22.30 (kuulemani huhun mukaan laivayhtiö oli aikaistanut lähtöä yleisön pyynnöstä). Sydämelleni jäivät erityisesti paavin Kaarli-kirkossa Johanneksen evankeliumista lainaamat Jeesuksen rukouksen sanat:  ”Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.” ( Joh. 17:21)  ◀ Riku Larmala 4 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 5 • 18.10.2018 T uomiosunnuntaina 80 vuotta täyttävään Rajamäen kirkkoon ja sen historiaan sisältyy monta tarinaa alkaen ”viinatehtaan” kirkosta ja funkkis- siä edustajia Suomessa. Funktionalismin tapaan kirkossa on runsaasti kristillistä symboliikkaa. Pyöreä ikkuna puhuu iankaikkisuudesta ja pitkien sivujen yhtenäinen valu muistuttaa Jeesuksen saumattomasta ihokkaasta. Pyhään kolminaisuuteen viittaavat kolme kattokruunua ja kolmiosainen poikkileikkaus. Tornin etuseinään on sijoitettu viiden ikkunan riveihin 25 pyöreätä pienikokoista ikkunaa. tyylistä. Alkon Rajamäen tehtaat rakensi vuonna 1938 valmistuneen kirkon henkilökuntansa tarpeita varten. Tehdas myös omisti ja ylläpiti sitä aina 1980-luvulle asti. Pitkään se jopa maksoi osan papin palkasta. Tehtaan johto oli aidosti kiinnosKirkon suunnitteli arkkitehti Erkki Huttunen. Valkoinen kirkko edustunut kirkosta ja tehtailla oli myös tataa melko harvinaista funktionalismia loudellisia resursseja varustaa kirkkoa. ja niinpä sitä käydään katsomassa myös Niinpä sinne hankittiin sen ajan huipputaiteilijoiden töitä, mainittakoon Gunnar arkkitehtuurinsa vuoksi. Uotila, Paavo Tynell, Unto Pusa, LenFunktionalismi löi itsensä arkkitehtuurissa läpi 1920-luvulla. Sen mukaan nart Segerstråle ja Väinö Aaltonen. rakennuksen muoto perustuu sen tehtäToisen maailmasodan aikana kirkko vään, rakenteeseen ja materiaaliin. Rajanaamioitiin havuilla, jotta pommittajat mäen kirkko oli tyylisuunnan ensimmäi- eivät olisi sitä ilmasta havainneet. Vihol- AIMO TUOMINEN Paavia kyydissä Rajamäen kirkko edustaa kirkkoraken‑ tamisessa harvinaista funktionalismia.

NURMIJÄRVEN SEURAKUNNAN ARKISTO Alttarifreskon on ­suun­nitellut Anna Räsänen lista Rajamäki kiinnosti ilmeisesti Molotovin cocktaileja valmistavan tehtaan vuoksi. Sodan aikana kirkon tiloissa toimi myös kansakoulu. Kerrotaan siviililentäjienkin käyttävän suunnistaessaan kirkon tornia maamerkkinä. Erikoisuus on sekin, että kirkon sähköurut syttyivät palamaan kesken konfirmaation vuonna 1974. Urkujen hankintaankin liittyy oma tarinansa; johtokunta kävi soittimen henkilökohtaisesti Fazerilta valitsemassa. Pyöreät kattoikkunat ovat Rajamäen kirkon omaleimainen piirre neeksi. Kirkoksi vihkiminen oli piispan vaatimus. Piispa Aleksi Lehtonen sanoi Rajamäen kirkon vihkipuheessa 20.11.1938 mm: ”Jokaisen kirkon tehtävä on painaa kansan sydämeen Jumalan käskyt ja Jumalan armo.” Akateemikko Väinö Aaltosen suunnittelema kastemalja luovutettiin kirkkoon helluntaina 1958. Sen luovutti kirkkoon Alkoholiliikkeen puolesta tohtori Manne Nurmia, josta myöhemmin tuli Alkon pääjohtaja. Akateemikko Aaltonen oli itse mukana juhlatilaisuudessa. Seurakunnan toimitiloina RajamäKirkon alttarisyvennys muistuttaa ellä ennen kirkon valmistumista olivat avattua kirjakääröä. Talvisodan alkaminen siirsi alttaritaulun hankkimisen tulekoulun ohella vuosisadan alkupuolella vaisuuteen. Kirkon alttariseinän risti korrakennetut työväen ja nuorisoseuran talot sekä tehtaan lastentarha. Seurantalo vattiin alttaritaululla sekin vuonna 1958, sijaitsi urheilukentän kylän puolella. kirkon 20-juhlavuotena. Lopullinen fresco ’Tie, totuus ja elämä’ toteutettiin AnKirkonkylään ja Klaukkalaan oli saaAloitteen tekijöiksi Rajamäen kirkon tu 1920-luvulla rukoushuoneet seurakunna Räsäsen suunnitelman pohjalta. Punan toiminnan paikoiksi. Rukoushuone- kohdalla on mainittu yhtiön hallintoneu- huttelevan teoksen keskellä on Jeesus, hanke oli vireillä Rajamäelläkin, mutta voston puheenjohtaja Tyko Reinikka hänen jalkojensa juuressa virtaa elämän se väistyi, kun lastentarharakennus vuo- ja pääjohtaja Gustaf Waldén. Vaikutuklähde. desta 1929 lähtien palveli myös seurakun- sensa lienee ollut myös Kosti Kankaisen, Kirkon valaisimet ovat Paavo Tynelnallista toimintaa. lin suunnittelemat. Saarnatuolissa on seurakunnan ja Nuorten kristillisen yhdistyksen aloitteilla. Lastentarharakennuksen muututtua Gunnar Uotilan ”Madonna”. Kirkon Nykyajan näkökulmasta tuntuu hie1930-luvun alussa tehtaan virkailijakerpääoven kummallakin puolella ulkohoksi ja ruokalaksi siirtyi seurakunnan man oudolta, että seurakunta vaati alseinässä ovat Arvi Tynyksen korkokukoholiliikettä rakentamaan kirkon. Toivat ”Sallikaa lasten tulla minun tyköni” ja toiminta Seurantaloon. saalta talvella 1937, kun Alkoholiliikkeen ”Vuorisaarna”. Tämän harmitti kirkkoherra Kosti Kankaista. Hän totesi seurakuntakerto- johtokunnassa jo oli käsiteltävänä arkmuksessa vuodelta 1935, että ”kaikki hen- kitehti Erkki Huttusen piirustukset tuKirkko peruskorjattiin vuonna gelliset tilaisuudet on pidettävä huvittelevasta kirkosta, kirkkovaltuusto ja seu1988 vietettyyn 50-vuotisjuhlaan menlutarkoituksiin omistetulla seuratalolla”. rakunta olivat tästä tietämättömiä. Näin nessä, jolloin se oli myös jo siirtynyt seurakunnan omistukseen. Kankainen toivoi, että jo vuonna 1936 tuskin enää meneteltäisi. Kirkko on palvellut rajamäkeläisiä saataisiin ”sosiaaliministeriön suosiollisella avulla Rajamäelle oikea rukoushuo- Alkoholiliike oli suunnitellut monin tavoin. Sodan aikana se palveli ne Herran kansan kokoontumispaikaksi”. kirkkoa Rajamäelle jo vuonna 1936 ja kouluna. Se on ollut suosittu vihkikirkko, Kirkkovaltuusto katsoi, ettei alkokaavassa sille oli varattu paikka. Lopulli- siellä ovat partiolaiset antaneet lupaukholiliike voi vetäytyä vastuusta huolehset päätökset tehtiin kesällä 1937. Viimei- sensa ja siellä on kuultu paljon monentia monipuolisten seurakuntatilojen tarseen asti oli sekin epäselvää, vihitäänkö laista musiikkia. Ennen muuta kirkkoon peesta. uudisrakennus kirkoksi vai rukoushuoon kokoonnuttu jumalanpalveluksiin. ◀ Funktionalismin mukaan rakennuksen muoto perustuu sen tehtävään, rakenteeseen ja materiaaliin. Rajamäen kirkko oli tyylisuunnan ensimmäisiä edustajia Suomessa. Rajamäen kirkko 80 vuotta Juhlaviikolla 19.–25.11. ohjelmassa mm. ▶▶ Lapsen oikeuksien päivänä ti 20.11 klo 10–13 kirkon pihapiirissä ja sisällä erilaisia kala-aiheisia toimipisteitä. 80-vuotisjuhlan kunniaksi juhlakahvitarjoilu. ▶▶ luento kirkon historiasta ke 21.11. klo 18, Markku Jalava ▶▶ nuorten veisumaraton pe 23.11. klo 16 alkaen ▶▶ kirkon esineiden ja kukkien symboliikkaan tutustumista ja kukka-asetelmien tekoa juhlamessuun la 24.11. klo 14, Johanna Mikkola ja kukkakauppias Juhlamessu su 25.11. klo 12 ▶▶ saarnaa Pirkko Vatanen ▶▶ musiikkina Mozartin Requiem, solisteina Julia Hyyrynen ja Mikko Peltokorpi, Nurmijärven opiston orkesteri sekä projektikuoro, joht. Urpo Rauhala ▶▶ mukana Rajamäen kirkkopiirin työntekijöitä ▶▶ Messun jälkeen juhlakahvit sekä ohjelmallinen tuokio Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 5 • 18.10.2018 • 5

IKKUNA MAAILMAAN Rashid Sardast haluaa tehdä työtä ja auttaa toisia T utustun Kalidaan ja Rashidiin, 34, Sääksin leirikeskuksessa perheiden virkistyspäivässä syksyllä 2016. Nukutamme Marittan kanssa perheen puolivuotiaita kaksostyttöjä Loraa ja Siilininä päiväunille, suoden vanhemmille pienen yhteisen lounashetken, siinä kuitenkaan onnistumatta, sillä toisen nukahtaessa toinen itkee herättäen juuri nukahtaneen sisaruksensa. Näistä suloisista vauvoista on nyt kasvanut mitä viehättävimmät tytöt, jotka iloisina puhuvat suomea ja leikkivät uusien päiväkodista saatujen ystäviensä kanssa. Perheen isän Rashid on kotoisin Syyrian Alepposta, missä hänen isänsä viljeli hedelmätarhaa. Siellä kasvoi mm. vesimelonia, viinirypäleitä ja oliiveja. Perheen äiti kuoli Rashidin ollessa viisivuotias. Perheen kolmen pojan oli osallistuttava kouluiästä lähtien hedelmätarhan töihin, kuten istutukseen, rikkaruohojen kitkemiseen ja sadonkorjuuseen. Opiskeluun perheen nuorimmalla pojalla ei ollut mahdollisuutta. (Rashidin isä kuoli 115-vuotiaana vuonna 2008.) Ongelmalliseksi elämän ja työskentelyn Syyriassa sodan lisäksi teki se, että perhe kuuluu etniseltä taustaltaan kurdeihin. Kurdeilla ei ole omaa maata ja heitä vainotaan Lähi-Idässä. Esimerkiksi kurmandžin kieltä, joka on Rashidin äidinkieli, ei voinut puhua kaduilla. Poliisi saattoi pidättää ja pahoinpidellä vain sen vuoksi. Moniin ammatteihin, kuten poliisiksi tai lentokapteeniksi ei kurdeilla ole pääsyä. Myöskään uskonnonvapautta ei kurdeilla ollut, vaan esimerkiksi Rashidin isä kääntyi muslimiksi pystyäkseen elämään Syyriassa. Rashidin isoäiti oli kristitty ja jätti siemenen itämään pienen pojan sydämeen. Kun pyysin Rashidia valitsemaan paikan kuvausta varten, hän meni Klaukkalan kirkon alttarin vieressä olevan ristin juurelle. Suvaitsevaista elämänkatsomusta ei kotikaupungissa kuitenkaan katsottu hyvällä, esimerkiksi naisen tuli peittää päänsä huivilla, mutta Rashidin mielestä vaimo voi pukeutua niin kuin hän itse haluaa. Mies kertookin kauniisti vaimostaan ja heidän yhteisestä elämästään. Kaikki eivät muista hääpäiväänsä, mutta Rashid muistaa. Hän muistaa tarkalleen myös kaksosten syntymäpäivän, sillä he syntyivät pakomatkan aikana Kreikassa. Tässä kohtaa Rashid muuttuu vaiteliaaksi. Hänestä näkee, että näihin vaiheisiin liittyy monenlaisia tunteita. Ei ollut mitään tietoa, mihin perhe tulee asettumaan. Kun häneltä kysyttiin, haluatko Suomeen, hän ei tiennyt missä sellainen maa on eikä myöskään, millaista siellä olisi. Hän katsoi vaimoaan ja kysyi tältä, menemmekö sinne? Vaimo ei osannut sanoa. Mies päätti kuitenkin sanoa kyllä. Kun hän näki, että Suomessa on paljon luontoa, puita ja järviä, hän ajatteli, että tämä on hyvä maa. Kurdiperheen kotoutuminen ­Nurmijärvelle on hyvässä vauhdissa. Nyt reilun kahden vuoden jälkeen perheen elämässä kaikki on hyvin. Tyttäret ovat isälleen kaikki kaikessa. Rashid opiskelee ja on parhaillaan työharjoittelussa Krannilan tilalla, samassa paikassa hän oli kesätyössäkin. Ainoa haaste on, että kun on aina tottunut tekemään töitä, niin ei ole helppoa olla opiskelija. Hän ymmärtää kuitenkin, että kielitaito on ehdoton edellytys työelämässä. Hän puhuu suomea nyt jo niin hyvin, että pystyin Kun kotouttamisprosessi toteutetaan huolella ja vi- ranomaisten apuna on aktiivinen vapaaehtoisten joukko, monia ongelmia voidaan ennaltaehkäistä. Nurmijärvellä esimerkiksi SPR, Setlementti Louhela ja Kalevalaiset naiset koordinoivat ystäväpalvelu-ja kielikerhotoimintaa. Nurmijärvellä maahanmuuttajien kotoutuminen on sujunut kunnan hyvinvointipalvelujen tekemän kyselynkin perusteella hyvin. Tilastokeskuksen mukaan kunnassa oli v. 2017 lopussa vajaa 1800 vieraskielistä kuntalaista. Suurin kansallisuusryhmä on selkeästi virolaiset, sen jälkeen suurimmat ryhmät ovat thaimaalaiset,venäläiset, syyrialaiset ja kongolaiset. Kansainvälistä suojelua saavia kuntalaisia on maahan- tekemään haastattelun suomen kielellä. Vapaaehtoiset ystävät ovat auttaneet paljon kielen oppimisessa ja monissa kotoutumiseen liittyvissä käytännön asioissa. Naapurit ovat ystävällisiä ja apua annetaan puolin ja toisin. Rashidin silmät kostuvat, kun hän haastattelun päätteeksi lähettää terveiset kaikille suomalaisille ja presidentti Sauli Niinistölle: ”Kiitos Suomi”. ◀ Anna Handroo Diakonissa, Klaukkalan kirkkopiiri muuttokoordinaattori Saara Marjasvaaran mukaan tällä hetkellä 120 henkilöä. Heistä suurimpina ryhminä syyrialaiset ja kongolaiset lapsiperheet sekä eritrealaiset. Vantalan alaikäisyksikössä on enää muutama nuori ja toimintaa ollaan lopettamassa. Seurakunta on osallistunut monella tavalla maahanmuuttajien kotoutumisprosessiin. Yhteistyötä on tehty mm. leirien ja retkien muodossa. Seurakunnassa on järjestetty kansainvälisiä iltoja erilaisin teemoin, seuraavana vastuuviikon teemaan ja naisten oikeuksiin liittyvä ilta 26.10. klo 18 Klaukkalan kirkolla. Uutena toimintana on myös naisille ja tytöille suunnattu liikuntakerho. Jos kiinnostuit toiminnasta, tule rohkeasti mukaan! Kansainvälinen toiminta syksyllä 11.10. ”Ajankohtainen lähetys.” Sääksin leirikes‑ kuksessa klo 18-20. Terveisiä Namibiasta. Saunat lämpimänä. Ilmoittautuminen Ee‑ valle p. 050 5261522. 13.10. Luontoretki klo 10-14. Nuuksioon. Tutustu‑ taan syksyiseen metsään. Ilmoittautuminen Annalle. 26.10. Kansainvälinen ilta Klaukkalan kirkolla klo 18-20, Vastuuviikon vierailija, teemana naisten oikeudet. 2.12. Adventtimyyjäiset Kirkonkylän seurakun‑ takeskuksessa klo 11.30, Klaukkalan kirkol‑ la klo 13, Rajamäen seurakuntakeskuksessa klo 12.30. 6 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 5 • 18.10.2018 9.12. Kaiken kansan joulujuhla Nurmijärven kir‑ kossa klo 10, puurotarjoilu seurakuntakes‑ kuksessa 11.30. 12.12. Klaukkalan alueen joulujuhla Klaukkalan kirkossa klo 14-16. Puurotarjoilu. 14.12. Kansainvälinen joulujuhla Klaukkalan kir‑ kolla klo 18-20. Sydämellisesti tervetuloa! Lisätietoja antaa diakonissa Anna Handroo p. 0503435093 tai anna.handroo@evl.fi. Katso myös www.nurmijarvenseurakunta.fi

minun kirkkoni SEURAKUNTAVAALIT ▼ 2018 minun kirkkoni Ennakkoäänestyspaikat 6.–10.11. Vaalipäivä 18.11. Nurmijärven seurakuntakeskus, kappeli 6.–10.11. klo 9–18 Vaalit toimitetaan 18.11.2018 seurakunnan äänestys­ alueiden äänestyspaikoissa seuraavasti: Klaukkalan kirkko ti–ke 6.–7.11. klo 12–20 sekä la 10.11. klo 12–16 Rajamäki, Artturi-sali Keuda Perttula to–pe 8.–9.11. klo 14–20 sekä la 10.11. klo 12–16 Kirkonkylän äänestysalueella ti 6.11. klo 9.30–12 Nurmijärven kirkossa, Aleksis Kiven tie 5, 18.11.2018 klo 11.00 – 20.00. Röykkä, Toimela ti 6.11. klo 17–19 Klaukkalan äänestysalueella Metsäkylän koulu ti 6.11. klo 17–20 Arkadian yhteislyseo ke 7.11. klo 11–13 Palojoen koulu ke 7.11. klo 17–20 Nurmijärven Yhteiskoulu to 8.11. klo 10–12 K-supermarket Nurmijärvi to 8.11. klo 12–20 Nukarin koulu to 8.11. klo 17–20 Rajamäen lukio pe 9.11. klo 10–12 Klaukkalan Citymarket S-market Nurmijärvi pe 9.11. klo 12–20 Lepsämän koulu pe 9.11. klo 17–20 Herusten kioski pe 9.11. klo 17–19 pe 9.11. klo 12–20 ja la 10.11. klo 11–15 Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6, 18.11.2018 klo 11.00 – 20.00. Rajamäen äänestysalueella Artturi-salissa, Patruunantie 1, 18.11.2018 klo 11.00 – 20.00. Äänioikeutettu 15.8.2018 tämän seurakunnan läsnä olevaksi merkitty ja 16 vuotta viimeistään 18.11.2018 täyttävä seurakunnan jäsen saa äänestää oman alueensa äänestyspaikassa. Seurakuntavaalista ja äänestyspaikoista löytyy tietoa myös seurakunnan kotisivuilta osoitteesta www.nurmijarvenseurakunta.fi sekä osoitteesta seurakuntavaalit.fi. Seurakuntavaalien ehdokkaat Nurmijärvellä ▶▶▶ seuraavilla kolmella sivulla MIHIN SE TÄYSIKUU KATOSI? Astronomia (ei siis humpuukia oleva astrologia) on tavattoman mielenkiintoinen tiede. Tähtitieteen löydöissä riittää ihmeteltävää ja ihailtavaa. Kuussakin on joka kuuksi tutkittavaa. Uusikuusta kasvaa puolikuu ja puolikuusta täysikuu. Kaikki tapahtuu vain niin nopeasti. Tätä kolumniani kirjoittaessani taas ajattelen, että ei siitä kauaa ole, kun katselin syysillassa täysikuuta. Nyt kuusta on lähtenyt jo iso siivu näkymättömiin. Tekstiäni lukiessasi ei ole sitten enää kovin kauan aikaa taas täyteen kuuhun. Kuun vaiheita pohtiessani huomaan jälleen kerran miettiväni myös ajan kulua. Kohta ovat jo seurakuntavaalitkin – muistathan äänestää! Sitten vuoden alusta on valtuutetuiksi valittavilla edessään usean vuoden, neljän vuoden, palvelus uudessa kirkkovaltuustossa. Toki myös monia muita luottamushenkilöitä tulee eri toimielimiin valittavaksi heti ensi vuoden alkupuolella; monet esimerkiksi kahdeksi vuodeksi kirkkoneuvostoon. Tämä kaikki on samalla esimerkki siitä kuinka maailmassa lähes kaikilla asioilla on rytminsä, on kyse kuun vaiheista tai luottamushenkilöiden palvelustehtävien jaksotuksesta. Ajan virta on vain niin nopea. Siksi pappina tahdon aina pohtia ja rohkaista sinuakin muistamaan, että on myös ikuisuus. Maanpäällinen elämämme on erittäin tärkeä. Suuri kiitosaihe tämä elämämme täälläkin. Kun saamme nauttia joka päivä Jumalan lahjoja ja muistaa saamamme hyvyyden keskeltä myös lähimmäisiämme lähellä ja kaukana. Ajan virta on vain niin nopea. KIRKONMÄELTÄ Ari Tuhkanen ▼ kirkkoherra Tärkeintä on kuitenkin aina muistaa ja kertoa myös muille, että elämän ilojen ja surujen jälkeen Taivas on lopullinen tähtäyspisteemme. Tie sinne onkin jo valmis. Golgatalla rakennettu. Jos vielä olet katsellut sivusta, astuthan elämän tielle tänään. Jeesus-tielle iloksi elämääsi ja turvaksi ikuisuuttakin varten. Kerran kuunkin kierto lakkaa. Kerran viimeinenkin kirkkovaltuusto istuu viimeisen ko­kouk­ sensa. Mutta: ”Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä. Iäti kestää hänen armonsa”. (Ps. 136: 1) ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 5 • 18.10.2018 • 7

SEURAKUNTA Valitsijayhdistykset ja ehdokkaat num II Kirkko kuuluu kaikille – Keskusta I Vihreät-lista Edustamme kaikenikäisiä, eri elämäntilanteissa olevia seurakuntalaisia. Tavoitteenamme on kaikille avoin ja tasa-arvoinen kirkko, jota ohjaa rakkaus ja armo, sekä vastuullisuus ja kunnioitus koko luomakuntaa kohtaan. 2 Carpelan Leif merikapteeni, eläkeläinen 3 7 Lounela Emma opiskelija 8 12 Pispala Leni erityisluokan­ opettaja, KM 13 Harju Sini lastentarhanopetta‑ ja, sosionomi Lounela Merja sairaanhoitaja Pukarinen Pauliina opiskelija, lähihoitaja 4 9 14 Kari Matti teol. yo. 5 Karjalainen Heli toimistosihteeri, lähihoitaja 6 Latvala Mikko Majava Eeva seurakuntaemäntä, eläkeläinen 10 Nieminen Nenna opiskelija Grönqvist Tuula lähihoitaja 15 Sällinen Siro asiakaspalvelu­ sihteeri 11 Paananen Elina lastenohjaaja, nuorisovalmentaja Pidämme tärkeänä, ettei ketään jätetä yksin. Kirkon ovien tulee olla avoinna kaikille – myös niille, jotka ovat asioista eri mieltä. Arvostamme sitä, että kirkon toiminta lähtee seurakun‑ talaisten tarpeista käsin. Sekä kirkon talous että kiinteistöt on pidettävä kunnossa. 16 Aaltio-Hyvärinen Johanna yrittäjä 17 Ariluoma Tuula merkonomi, eläkeläinen 18 Brandenburg Riia (sit.) tradenomi, markkinointi- ja viestintäasiantuntija 19 Dillemuth Susan tiedottaja MTi, merkonomi 20 Härkönen Ritva eläkeläinen 21 Jaakkola Pia maanviljelijä 8 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 5 • 18.10.2018 22 Jaakola-Siimes Juuso projektipäällikkö, DI 23 Kaasalainen Erkki eläkeläinen 24 Kaskikallio Emil opiskelija 25 Kuikka Eva toimialapäällikkö 26 Lausvaara Jyrki (sit.) yrittäjä/ päihdetyö 27 Lommi Juho (sit.) opiskelija 28 Mattila Eija KT, perhepsyko­ terapeutti 29 Mäkelä Esa yrityskonsultti, eläkeläinen 30 Ojamäki Timo tj, yrittäjä 31 Pölönen Ilpo yliopettaja, MMT 32 Rantala Sirpa luokanopettaja, KM 33 Rautanen-Saari, Leena (sit.) ekonomi, asiakasvastaava 34 Ruoti Hannele puutarhuri, VTM 35 Tamminen Anna järjestöjohtaja 36 Toikka Hannu maanviljelijä 37 Toivomäki Päivi maanviljelijä 38 Åberg Ville varastomies, työ‑ suojeluvaltuutettu

AVAALIT 2018 minun kirkkoni meroineen Nurmijärven seurakunnassa III Sosialidemokraattien ja sitoutumattomien ehdokaslista ––Rakennetaan yhteisvastuun kirkkoa ––Kunnioitetaan jokaisen ihmisen omaa uskoa ––Suunnataan toimintaa sinne, missä on ihmisiä ––Kolmen kirkkopiirin yhteistyötä lisätään ––Huolehditaan järkevästä ja vastuullisesta taloudenpidosta 39 Sandberg Jenni asiantuntija 45 Rantanen Erkki tuot. ohj. päällikkö, eläkeläinen IV Vastuul­linen Vasemmisto Haluamme huolehtia hädänalaisista ja vaikut‑ taa että suvaitsevaisuus ja ihmisten tasa-arvoinen kohtelu toteutuu kaikkialla seurakunnassa. Diakoniatyö ja ystä‑ väpalvelu ovat meille tärkeitä. Vastuullinen taloudenhoito on tärkeä perusta tälle kaikelle. 50 V Sanasta Elämään Ehdokaslistan mielestä seurakunnan tulee olla Raamattuun sitoutunut, kaikkiin ihmisiin tasapuolisesti suhtautuva ja aktivoiva. Seurakunnan on hoidettava saamansa tehtävä lähellä ja kaukana Jumalan sanan ohjaamana. Tärkeät asiat: yhteys, lapsi, nuori, vähäosai‑ nen, perhe, miehen ja naisen kristillinen avioliitto. 59 Aaltio Kati palveluesimies Haapalainen Esko Inkerin kirkon pappi, eläkeläinen 64 Kuula Ina yhteisöpedagogi 69 Salomaa Riitta ekonomi, LuK 55 Pavas Petteri DI, yrittäjä 40 Oksa Jari huolitsija 46 Heinonen Marko pääluottamusmies 51 60 Suominen Osmo liiketoiminta­ päällikkö Haapalainen Isabella merkonomi 65 Palomäki Sari tradenomi 70 Stolt Pirjo myynti- ja markki‑ nointipäällikkö 56 Pouttu Keijo kelloseppä, huoltoteknikko 41 Tapio Markku (sit.) eläkepappi 47 Träff Raija vahtimestari, eläkeläinen 52 61 Siitonen Tuomo kirvesmies, eläkeläinen Heiskanen Pasi insinööri (YAMK) 66 Patjas Mika insinööri 71 Ylä-Jääski Hilkka rakennusinsinööri 57 Tuomisto Leena toimistosihteeri 42 Suomi Maire myymälänhoitaja, eläkeläinen 48 Nieminen Tuula eläkeläinen 62 53 Markkanen Aulikki pankkitoimihenkilö, eläkeläinen Harju Pertti pastori, eläkeläinen 67 Mäkäräinen Erkki sijoitusneuvoja 58 Vertti Pirkko pääluottamusmies, eläkeläinen 63 43 Ylinen Erkki eläkkeellä 49 Martinsaari Kerttu sosiaalikasvattaja, eläkeläinen 54 Huhtinen Anne eläkeläinen 68 Rautio Rauno sähköteknikko Järvinen Tapio (sit.) eläkeläinen JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA ▶▶▶ 44 Lepolahti Harri varanotaari Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 5 • 18.10.2018 • 9

minun kirkkoni ▶▶▶ JATKUU SEURAKUNTAVAALIT 2018 Valitsijayhdistykset ja ehdokkaat numeroineen Nurmijärven seurakunnassa VI ­Nurmi­järven Peruskristityt Peruskristilliset arvot edustavat kristillistä uskoa, käsityksiä ja arvoja sekä avointa kansankirkkoa. Uskomme perinteiseen kristilliseen käsitykseen avioliitosta sekä valvomme seura‑ kuntalaisten ja seurakun‑ nan etua taloudellisissa päätöksissä. VII Kristillisten perusarvojen puolesta Arvojemme pohjana on Raamatun mukainen usko ja oppi. Haluamme vaikuttaa siihen, että seurakunta on läsnä ihmisten eri elämänvai‑ heissa. Edustamme vanhoillis‑ lestadiolaista kristillisyyttä. VIII Kirkko meille jokaiselle – Kokoomus Kirkko on jokaista varten. Kannatamme avaraa kansankirkkoa ja jäsendemokratiaa. Seurakunta on yhteisön rakentajana. Seura‑ kunnassa kuljetaan apua tarvitsevien rinnalla. Emme hyväksy syrjintää missään muodossa ja haluamme uudistaa kirkkoa. 86 76 Dosseh Päivikki erityisopettaja 81 Ahonen Seppo kenttärovasti 91 Lindfors Anja yrittäjä, eläkeläinen Kalliokoski Tuulia opiskelija 96 Salomaa Tero asiakaspalvelija, kiinteistönhoitaja 72 Tapiolinna Maiju sairaanhoitaja 77 82 Huotari Jenni kotiäiti Korkiakoski Jouni rakennusmestari 78 83 87 Arnkil Einar (sit.) tyyppitoimit‑ taja, eläkeläinen 92 Malkamäki Jussi suunnittelija 97 Schildt Markku kiinteistöasian johtokunnan pj. 73 Laitinen Esa yrittäjä Hytönen Liisa sairaanhoitaja Nurmela Anne sairaanhoitaja 79 84 88 Hakala Kristiina tutkimussihteeri 93 Oksanen Sakari DI 98 Tikkaoja Tarja insinööri, eläkkeellä 74 Viisanen Jere autonkuljettaja Hyvärinen Tuomo talousjohtaja, eläkeläinen Saukonoja Reima Fleet Manager 89 Jalava Markku viestintäpäällikkö 94 Riepponen Pasi seurakuntapastori 75 Lakee Hannu eläkeläinen 90 80 Häkli Matti sijoitusjohtaja 10 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 5 • 18.10.2018 85 Sivula Marko kiinteistöjohtaja Kivinen Yrjö projektityöntekijä 95 Ruusuvirta Hilkka talouspäällikkö, yrittäjä 99 Valli Mika (sit.) Deployment Specialist

KIRJAHYLLYSTÄ Pintti kertoo lasinpuhaltajakylän tarinan Tommi Kinnusen (s. 1972) Uutta ja kiinnostusta lisäävää kaksi edellistä romaania Nelon mielestäni se, että aikaijän tien risteys (2014) ja Losemmat tapahtumat saavat sepotti (2016) päätyivät Finlanlityksensä kertomuksen ededia-ehdokkaiksi, enkä usko tessä. Kun lukija hoksaa sen, tänä vuonna ilmestyneen alkaa kirja tuntua suorastaan Pintin (WSOY 2018, 291 sijännittävältä. Pian lukija opvua) jäävän niitä heikompii odottamaan, mistä mikin maksi. Olisiko jo palkinnon johtuu. Aluksi jokin henkilö tai hänen aika? Pintti on oma teoksensa, vaikka siinä elämänvaiheensa mainitaan kuin sattumalta ja ohimennen, mutta siihen on paljon samaa kuin aikaisemmissa. Yksi päähenkilöistä on ”toisenlainen”, palataan myöhemmin ja sitä avataan vähitellen. jota yhteisössä ymmärretään, mutta myös syrjitään. Perheen ja yhteisön Pintti tarkoittaa ylijäämälasia, kuvaus ovat Kinnusen vahvuuksia. Lukija on pian keskellä lasinpuhaltajota esineitä puhallettaessa syntyy paljayhteisön elämää. Paljon lasinpuhaljon. Osa käytetään uuden lasimastamisen sanastoa ja tekniikkaa tulee san tekemiseen, osa viedään jätteenä vastaan. Kirjailija on tehnyt hyvin ko- maastoon. tiläksynsä, vaikka on kertonut, ettei ”Kaikessa lasissa on vähän pinttiä käynyt lasitehtaassa ennen kirjan valmukana”, kirjoittaa Kinnunen. Kämistumisensa. Useimmille lukijalle la- sitin pintin vertauskuvana niin, etsiala lienee vieras, mikä lisää kirjan tä pintin voi sijoittaa myös ihmisten kiehtovuutta. maailmaan. Voisiko poikkeavia väKinnunen luo taitavasti ja uskottavasti hemmistöjä sanoa myös pintiksi? Toikuvan yhteisöstä, jossa romaanin ajan vottavasti ei. Meissä kaikissa on vähän pinttiä. liikutaan. Lukija pääsee siihen nopeasti mukaan. Kinnunen kuvaa aina Pintti kertoo varsinaisesti kolmesta pienyhteisön kautta myös ympäröipäivästä kolmena vuotena, mutta siivän yhteiskunnan muutosta. nä on takaumia vuosien taakse. IhmiHänen aikaisemmista tarinoistaan set elävät tässä ja nyt. Kinnunen kirjoittaa joidenkin ihmisten kaipaavan tuttua on myös elämän katsominen mennyttä ja toisten odottavan tulevaa, vuorollaan eri henkilöiden silmin. Tommi Kinnunen kertoi Pintin ­synnystä Helsingin Taiteiden yössä. mutta onnellisimpia ovat tätä päivää elävät. Loppu tuo mieleen Herman Hessen mystiset kertomukset. Mennyttä haikailevat toivovat kaiken säilyvän ennallaan, tulevaa odottavat rikkovat vanhaa. ”On lasinteräviä hetkiä, jotka leikkaavat menneet ajat irti nykyisestä.” Markku Jalava Aika syntyä ja aika kuolla EKOHIPIN MORAALISAARNA TIMO SAARINEN Ida Vartiala Tätä kirjoittaessa ikkunan sälekaihtimien takaa näkyy sädehtivä syksyinen maisema. Ruska on kauneimmillaan ja matalalta paistava auringonvalo siivilöityy oksien välistä korostaen lehtien kultaa. Syksy on aina ollut lempivuodenaikani. Lapsuudesta liitän siihen koulunalkujännityksen ja syntymäpäivän. Viime vuosina syksy on merkinnyt sadon keräämistä, säilömistä ja levollisia hetkiä metsässä sieniä etsien. Syksy on kuitenkin paljon muutakin. Ruskan kauneuteen piiloutuu elämän kiertokulun viimeiset hetket. Lehdet ovat kauneimmillaan juuri ▼ pastori ennen kuin tippuvat ja hetken päästä ne ovat maassa muuttuen ravinnoksi puulle ja muille kasveille. Pyhäinpäivä muistuttaa, että sama kiertokulun laki sitoo myös meitä ihmisiä. Meillä on aikamme kukoistaa maan päällä, mutta oman aikamme jälkeen on seuraavien sukupolvien vuoro sädehtiä kaikissa maailman väreissä. Loppu voi merkitä myös alkua. Välillä on syytä tarkastella omaa elämää ja miettiä onko jokin elämänalue elänyt kauneimman ruska-aikansa yli. Olisiko aika jättää jotain pois ja tehdä tilaa uudelle kasvulle? ◀ Äänestä seurakuntavaaleissa! Ennakkoäänestys ti 6.– la 10.11. ja vaalipäivä sunnuntai 18.11. Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 5 • 18.10.2018 • 11

Perhekerhot syyskaudella 2018 Haikala Herunen Kirkonkylä Klaukkala Lintumetsä Perttula Raala Rajamäki Röykkä koulun nuorisotila kioski Kuusela kirkon IP-kerhotila Professorintie 5 Herustentie 248 Malakiaksentie 5 Ylitilantie 6 Kuusirinteen kerhotalo Herontie 1 Kansantalo Nummenpääntie 9 vanha koulu Hynnänkorventie 281 kirkon kerhotilat Patruunantie 7 Toimela Männikönaukiontie 4 Metsäperhekerho Parkkimäki to klo 9–11 ti klo 9–11.30 ke klo 9–11.30 ti klo 9–12 to klo 9–11.30 pe klo 9–12 ti klo 9–11.30 to klo 9–11.30 ti klo 9–11 ma klo 10–12 Kerhot ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua. Tule silloin, kun sinulle ja lapsillesi sopii. Kahvimaksu 1 € / perhe. Lapset ja perheet, Nurmijärven seurakunta Läsnäolo parisuhteessa Aamuisin töihin ajaessani kuuntelen usein rak- kauslauluja. Se auttaa orientoitumaan perheneuvontatyöhöni, jota voisi leikkimielisesti liioitellen luonnehtia myös ”maailman pelastamiseksi parisuhdekärsimykseltä”. Viimeksi kuuntelin Kirkan vanhaa kappaletta ”Ota lähellesi”. Kappaleen sanoihin kätkeytyy syvällinen sanoma siitä, kuinka parisuhteessa on tärkeää uskaltautua olemaan läsnä ja lähellä. ”Ota lähellesi peiton alle, pidä sylissäsi suudellen, tee se hellästi kuin rakkaimmalle, jätä aamuun muisto lämpöinen....Me tartuimme hetkeen ja aikaan ja mitä kumpikin saikaan, kuin jumalten juomia maistaa, taas päivä kirkkaana paistaa” (sanat Vexi Salmi) Monella läsnäolottomuuden syynä on yli- kuormittava työ, jonka jälkeen on aivan puhki eikä jaksa olla enää toiselle läsnä. Vaikka on yhdessä toisen kanssa, mieli vaeltelee toisaalla. Kohtaaminen jää puolitiehen. Joskus halutaan paeta rasittavaa arkea koukuttavaan sosiaalisen mediaan tai tv-ohjelmiin. Oikeastaan televisio-ohjelman katsomatta jättämistä tai somepäivityksestä luopumista voisi pitää rakkauden osoituksena. Raadollisesti ajatellen kaikki parisuhteet ovat tilapäisiä ja päättyvät, toiset kuolemaan, toiset eroon. Voisiko jo nyt havahtua kysymään, miten olen läsnä puolisolleni, vielä kun se on mahdollista. Jakamaton huomio ja kuulluksi tuleminen ovat aika harvinaista herkkua. Sillä voi kuitenkin olla mahtavat vaikutukset. Si- ten suosittelen antamaan puolisollesi seuraavanlaisen lahjan: Kuuntele häntä kiinnostuneesti ja keskeyttämättä, sataprosenttisesti läsnäolevana ja jos mahdollista – uteliaasti ilman ennakko-oletuksia – jokin pitempi rupeama, vaikka yksi kokonainen ilta tai päivä. Havainnoi, millaisia vaikutuksia tällä on. Tosin joskus kuulin sellaisenkin kokemuksen, että lahjan saanut eli kuulluksi tullut osapuoli oli epäillyt puolisonsa tulleen hulluksi, koska käytös oli niin epätavallista. Varsinkin hädän hetkellä on syytä olla läsnä toiselle. Jää vahvasti mieleen, jos toinen ei ole ollut läsnä, lohduttanut ja myötäelänyt juuri silloin, kun sitä eniten olisi tarvinnut. Tosin mainittava on myös, että keskittyminen toisen tarpeisiin on erityisen vaikeaa silloin, kun oma olo on hyvin ahdis- 12 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 5 • 18.10.2018 PISAROITA PARISUHTEESTA Elina Mäenpää ▼vt. perheneuvoja, perheterapeutti tunut ja omat oireet vievät kaiken huomion. Näin voi olla esimerkiksi traumaattisen kriisin kokeneilla. Vimmainen tekeminen ja ylenpalttinen touhukkuus ovat monesti läsnäolon esteitä. Niiden taustalla voi olla pelko kohdata itseään. Siksi on kysyttävä myös, miten olet itsellesi läsnä tai miten olet kosketuksissa itseesi ja tunteisiisi. Maltatko pysähtyä ja kuunnella? Maaret Kallio kirjoittaa kolumnissaan (HS 26.9.) kuinka merkittävin eron syy on parisuhteen tunnetasolla koettu yksinäisyys, kun toinen ei kuule, näe tai tunne. Voisimmeko yrittää kehittyä läsnäolon ja dialogin taidoissamme: taidoissamme kuunnella toista siten, että hän haluaa puhua sekä taidoissamme puhua niin, että toinen haluaa kuunnella. Päätän oman kolumnini lempiaforismiini: ”Moni ongelma olisi lääkitty, jos jokainen löytäisi yhden sellaisen ihmisen, jolle voisi kertoa tarinansa pelkäämättä tulevansa hylätyksi ja selitetyksi.” ◀ – Martti Lindqvist.

MENOVINKIT Hiljaisuuden retriittiin Hiljaisuuden retriitti syksyn hämärässä 16.–18.11. Sääksin leirikeskuksessa (pe-illasta su-iltapäivään). Ohjaajina Eveliina Laakso ja Riitta-Leena Sihvola. Hinta nurmijärveläisiltä 80 €, muilta 100 €. Etusija nurmijärveläisillä ja ensikertalaisilla. Ilm. viim. 1.11. Riitta-Leenalle, 050 468 6925, riitta-leena.sihvola@evl.fi. Valokuva voimaannuttaa Osallistu perheesi kanssa Kuvaile kuvin & sanoin ‑ryhmään joka toinen viikko 10 kertaa keväällä 2019 Klaukkalan kirkolla, Ylitilantie 6. Tutustu syvällisemmin itseesi, läheisiisi ja elämääsi voimaantumalla valokuvatyöskentelyn ja valokuvaamisen kautta. Ryhmä on tarkoitettu alle kouluikäisten ja ala-asteikäisten lasten vanhemmille. Ryhmään otetaan 5 perhettä ja se on maksuton. Lastenhoito ja iltapala on järjestetty. Ohjaajina seurakunnan diakonia- ja lapsityöntekijöitä, kunnan työntekijä ja vapaaehtoisia. Ilmoittautuminen 14.12.2018 asti ja lisätietoja: Tarja Kolari, 050 430 8420, tarja.kolari@evl.fi. Diandra ja Samuli Edelmann konsertoimassa Nurmijärvellä Rajamäen kirkossa kuullaan 18.11.18 klo 18 Diandran joulukonsertti, säestäjinään Nurmijärven Musiikkiopiston oppilaat. Upeaääninen Diandra esittää mm. kappaleet Varpunen jouluaamuna, Taivas sylissäni, Marian poika, Avaruus ja monia muita iki-ihania joulun tunnelmaan sopivia kappaleita. Lippuja on myynnissä kaikissa pitäjän kirjastoissa ja Rajamäen uimahallissa. Messu kirkossa joka pyhä klo 10. Seurakuntakeskus Kirstaantie 5–7, Nurmijärvi Maanantairuokailu maanan‑ taisin klo 12–13. Kevyt lounas ja kahvit 1,50 €, saa myös santsa‑ ta, lahjoitusleipien jakelua. Tuo‑ lijumppa parittomilla viikoilla klo 11.15 kunnan liikunnanohjaajan johdolla. Parillisilla viikoilla jump‑ pa kirjastossa. Ohjelmahetket klo 12.45 ▶▶15.10. Syyslomalaisten päivä, alle 18-vuotiaat ruokailevat maksut‑ ta! Lauluhetki, Jonna Vartiainen. ▶▶29.10. rukoushetki, Jouni ­Vasikainen ▶▶12.11. lauluhetki, Mikko ­Peltokorpi Eroryhmästä tukea Perheasiain neuvottelukeskuksessa alkaa eroryhmä vuoden 2018 lopulla heti kun ryhmään tulee riittävästi osallistujia. Uusia ryhmiä käynnistetään tarpeen mukaan. Eroryhmä antaa mahdollisuuden ymmärtää eroa ja itseään paremmin. Ryhmä tukee eroprosessin työstämisessä, uuden elämän rakentamisessa ja lasten hyvinvoinnin huomioimisessa. Nurmijärven kirkossa puolestaan konser- toi koko kansan tuntema Samuli Edelmann 8.12.18 klo 16. Joulukonsertti on luonteva jatko artistin 50 vuotis-juhlakiertueelle. Liput myynnissä samoissa pisteissä kuin Diandrankin liput lisättynä Lippu.fi-palvelulla. Konserttien järjestäjinä toimivat Lionsklubi LC Nurmijärvi/Rock yhteistyösää Nurmijärven seurakunnan kanssa. ◀ Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Elina Mäenpää, 044 422 0549 tai elina.maenpaa@evl.fi. Voit jättää myös soittopyynnön vastaajaan. KIRKONKYLÄ ▶▶19.11. keskustelua uskosta ja elä‑ mästä, Hanna Alava ▶▶26.11. lauluhetki, Markus Asunta ▶▶3.12. keskustelua uskosta ja elä‑ mästä, Hanna Alava. Seurakuntakerho, ohjelmaa, keskustelua, kahvitarjoilu 1 € parittomien viikkojen ke klo 13– 14.30. Kaikki ovat tervetulleita! Ohjaajina Anita Harju ja Liisa Paulanto Lähetyspiiri parill. viikon ke klo 13 Lapset ja aikuiset laulamaan! Koko perheen laulutuokio ke klo 18, 31.10. ja 28.11. Julia Hyyrynen. Hyvän Sanan iltapäivät su klo 15, 14.10., Eero Heinonen ja su 25.11., Ulpu Leino. Sanaa ja lähe‑ tystä sunnuntain iltapäivässä. Las‑ tenhoito järjestetty. Kehitysvammaiset, Kaverikerho Kehitysvammaisten nuorten ai‑ kuisten ja aikuisten kohtaamis‑ paikka Nurmijärven seurakunta‑ keskuksessa kerran kuukaudessa maanantaisin klo 17–18.30. 29.10. ja 26.11. Lisätietoja diakoni Asta Kahra, p. 050 367 9671, asta.kahra@evl.fi Ystävyyden Kammari Kuokkalantie 2 Lähetyksen Käsityöt ma klo 10–14. Kaikille avoin kohtaamis­ paikka ti ja to klo 10–12.30. Emännät ja isännät tarjoilevat kahvia, vapaamuotoista keskus‑ telua. Näkövammaiset Esillä Nurmijärven museon kuvia. Vertaistuellinen kokoon‑ Ohjelmahetki klo 10.30 tuminen näkövammaisil‑ ▶▶to 18.10. toivelauluja Viisikieli‑ sestä, Satu Ranta le klo 13–15 Nurmijärven ▶▶ti 23.10. harras hetki Jounin ta‑ seurakuntakeskuksessa paan, Jouni Vasikainen to 25.10. Harriet Mä‑ ▶▶to 25.10. runopysäkkiläiset tuo‑ ki kertoo äänikirjojen vat runoja ▶▶to 8.11. ehtoollishetki, Jouni Va‑ kuuntelulaitteista ja Ritva sikainen Heinlampi ICT-asiaa ▶▶to 15.11. kansanhuumoria, Salme to 22.11. muisti ja muis‑ Honkala ▶▶ti 20.11. syksyn lauluja, Leena tin huolto, muistiohjaaja Kaarni Laura Närhi Uudenmaan ▶▶to 22.11. runopysäkkiläiset tuo‑ Muistiluotseista vat runoja ▶▶ti 27.11. harras hetki Jounin ta‑ paan, Jouni Vasikainen JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA ▶▶▶ TA R K E M M AT T I E D O T T O I M I N N A S TA V I I KO I T TA I N PA I K A L L I S L E H D E S S Ä J A N E T I S S Ä : www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook ▼ Nurmijärven seurakunta Instagram ▼ @nurmijarvenseurakunta Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 5 • 18.10.2018 • 13

▶▶▶ JATKUU MENOVINKIT ▶▶to 29.11. E. Lähdeniemi Nuka‑ rilta – Jumalan peltomies, Liisa Paulanto Israel-ilta ti 13.11. klo 18. Runopysäkki pe klo 13 19.10., 2.11., 16.11. Luetaan runoja ja harjoitel‑ laan lausumista. Ohjaajana Aune Tarvainen. Kaikille avoin. Toivevirsihetki pe 9.11. klo 13, Maija-Liisa Jantunen Esirukouspiiri to klo 18, 25.10., 8.11. ja 22.11., Marjatta Airaksinen Rukousklinikka, Healing Rooms ti klo 18–20 6.11. ja 4.12. Matalan kynnyksen rukouspalvelua sairau‑ den, masennuksen tai muun elä‑ män kriisin kohdanneille. Kaikille avoin. Tervetuloa tutustumaan! Vanhustentalo Puurata 1 Kerhohuoneen kerho joka toi‑ nen ti klo 13–14.30, parittomilla vii‑ koilla. Mukava yhdessäolon hetki päivän aiheen ympärillä kahvin ja vierailijoiden kanssa. Keski-Uudenmaan Viittomakieliset Vertaistuellinen tapaaminen ti 13.11. klo 18 Nurmijärven seura‑ kuntakeskuksessa. Kuurojen pappi Janne Rissanen. KLAUKKALA Kirkon tiloissa, Ylitilantie 6 Messu joka pyhä klo 12 (poik‑ keukset Nurmijärven Uutisten seurakuntapalstalla) Olotupa Takkahuoneessa ma klo 12–14.30 Tervetuloa viettämään aikaa tois‑ ten seurassa, tekemään käsitöitä, lukemaan lehtiä. Piipahda tai vii‑ vy pidempään. Hartaus / ohjel‑ matuokio klo 13. Kahvi ja tarjotta‑ va 1 €. Voit hakea olotuvalle myös vapaa‑ ehtoiseksi emännäksi tai isännäk‑ si - ota yhteys vapaaehtoistoimin‑ nan koordinaattoriin. Raavaitten miesten rukouspiiri ma klo 18–20, Einar Arnkil. Raamattupiiri parill. viikon ti klo 19–20.30, 31.10., 13.11. ja 27.11. Lisät. Mauri Tolvanen, 044 584 6767. Klaukkalan lähetyspiiri kokoon‑ tuu kirkolla ja kodeissa. Lähetyksen päiväpiiri parill. viikon ke klo 13.30–15 Klaken keidas ke klo 15–16.30 seurakuntasalissa 26.9. alk. Kevyt lounas ja kahvit 1,50 €, saa myös santsata. Ruokailun ajan vaatteiden vaihtotori takkahuo‑ neessa. Voit tuoda ja viedä vaat‑ teita ilmaiseksi. Lisätietoa ruokailusta: diakonissa Anna Handroo, p. 050 343 5093. Rintasyöpäpotilaiden vertaistukiryhmä ti 6.11. ja 4.12. klo 18– 20. Lisät. Leena Sipola, 050 310 1042. Rukousklinikka, Healing Rooms Matalan kynnyksen rukouspalve‑ lua sairauden, masennuksen tai muun elämän kriisin kohdanneille. Kaikille avoin. Tervetuloa tutustu‑ maan! Kirkon päiväkerhotiloissa ma 22.10. ja 19.11. klo 18–20. Erityislasten vanhempien ryhmä Klaukkalan kirkon ryhmätilassa Kokoontumiset ke 7.11. ja 5.12. Jos lapsesi tarvitsee hoitoa, ota yhteys viikkoa ennen ryhmää dia‑ koni Asta Kahraan, p. 050 367 9671. Kansainvälinen ilta pe 26.10. klo 18–20. Vastuuviikon vierailija, tee‑ mana naisten oikeudet. Yhteislau‑ lua, yhdessäoloa, pientä purta‑ vaa, hartaushetki. Singing, getting together, small snacks, evening prayer. Kansainvälinen liikuntakerho tytöille ja naisille Haikalan koulun liikuntasalis‑ sa (Professorintie 5) su klo 18–19. Kerhossa monipuolista liikuntaa ohjattuna, maksuton. Tied. Anna Handroo, 050 343 5093. RAJAMÄKI Artturi-sali, Patruunantie 1 Kohtaamispaikka Ma klo 10–13, Vapaata yhdessä‑ oloa ja seurustelua kahvikupin ää‑ rellä, kahvimaksu 1 €. Ohjelmalli‑ nen tuokio n. klo 11.15. Ohjelmassa mm. tuolijumppaa, yhteislaulua, tietovisailua. Voit tulla piipahta‑ maan tai viipyä koko ajan. Lisät. diakonissa Minna Väänänen, 050 356 4936 tai Tarja Tikkaoja, 040 507 5290. Perjantairuokailu pe klo 12–13 kevyt lounas ja kahvi 1,5 €, saa myös santsata. Diakoniatyöntekijä tavattavissa. Perjantairuokailuun kaivataan vapaaehtoisia toimijoita mm. yleiseen tarjoiluun ja tiskiin. Lisät. diakonissa Minna Väänänen, 050 356 4936. 8.11., 15.11., 22.11. (poikkeuksellisesti Artturi-salissa) ja 29.11. Raamattu- ja rukouspiiri pe klo 18.30, 19.10., 2.11, 16.11. ja poikkeuk‑ sellisesti to 29.11. Röykkä, Toimela Eläkeikäisten kerho to klo 10–12 Kaupunkiretriitti Klaukkalan kirkolla 1.12. klo 9.50-17.30 Kaupunkiretriitissä vietetään päivä Klaukkalan kirkolla hiljaisuuden ja rukouksen merkeissä. Aloitamme päivän pelkistetyllä, rauhallisella messulla. Sen jälkeen ohjelmassa on orientaatio hiljaisuuteen ja erilaisia meditaatioharjoituksia rauhalliseen tahtiin. Välillä nautitaan lounas ja päiväkahvi ja vietetään myös omaa rauhallista aikaa. Päivän päättää ortodoksisesta perinteestä nouseva Jeesuksen rukous -hetki. Mukaan kannattaa ottaa lämpimät tossut ja lämmintä, mukavaa vaatetta, sillä Klaukkalan kirkko on viileä. Kävelymeditaatioon tarvitaan säänmukaiset ulkovaatteet. Kehomeditaatiossa ollaan makuullaan. Kirkon pehmustetut penkit ovat käytettävissä, mutta mukaan voi halutessaan ottaa myös oman makuualustan. Retriitin ohjaavat Anni Pesonen ja Seija Mauro. Päivän hinta on 25 euroa. Ilmoittautuminen 19.11. mennessä Annille, 050 570 8123, anni.pesonen@evl.fi ISÄNPÄIVÄLOUNAS Nurmijärven seurakuntakeskuksessa su 11.11. klo 11.30–13.30 Hinta aikuisilta 25 €, lapsilta 5–14 v. 5 €, alle 5-vuotiaat ruokailevat ilmaiseksi. Tuotto seurakunnan nimikkolähettien hyväksi Menu: Seurakuntasalissa, Patruunantie 7 Lähetyspiiri ti klo 12, 23.10., 6.11., 20.11., 4.12. Diakoniapiiri to klo 13, 25.10., 1.11., PERTTULAN PERHE salaattipöytä munanpuolikkaat ranskalainen sipulisilli vihreä salaatti makea maissi punajuuri ananas feta, oliivit ja punasipuli karjalanpaisti lihapullat sitruunakala perunat kakkukahvit sämpylä, ruisleipä vesi, kotikalja ja maito Siioninvirsiseurat Herättäjän kirkkopyhä 21.10.18 klo 10:00 Nurmijärven kirkko, Kirkkokahvit ja seurat. Seurat 25.11.18 llo 18:00 Klaukkalan kirkon takkahuone 14 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 5 • 18.10.2018

PYHÄINPÄIVÄ LA 3.11. Messu Nurmijärven kirkossa klo 10 Rajamäen kirkossa klo 10 Klaukkalan kirkossa klo 12 Nurmijärven siunauskappeli avoinna klo 15–18 hiljentymistä varten. Diakoniatyöntekijä tavattavissa. Markus Asunta musisoi klo 16 ja 17. Iltakirkko Nurmijärven kirkossa klo 18. Hartaudessa luetaan kaikkien viime pyhäinpäivän jälkeen kuolleiden nurmijärveläisten sekä Nurmijärvelle, Rajamäkeen ja Klaukkalan uurnalehtoon haudattujen nimet ja sytytetään heidän muistolleen kynttilöitä. Iltatee seurakuntakeskuksessa BIBLIODRAAMARYHMÄ ALKAA Ruut, Noomi ja minä Ryhmä sopii niille, jotka etsivät syvempää suhdetta Raamattuun ja pitävät luovas‑ ta toiminnasta ja keskustelemisesta. Kes‑ kustelu perustuu luottamuksellisuuteen ja erilaisten uskonnäkemysten kunnioittami‑ seen. Ryhmää vetävät pastori Anni Pesonen ja teologi Kasimiira Edelmann. Toivomme, että voit olla mukana molemmilla kerroilla. Kokoonnumme Klaukkalan kirkon nuori‑ sotilassa (sisäpiha, yläkerta). Kokoontumisaika on la klo 14-18, päivät 10.11. ja 24.11. Ilmoittautuminen 29.10. mennessä Anni Pesoselle, 050-570 8123, tai anni.pesonen@evl.fi Diakoniasta apua ja tukea elämääsi PALVELUMME Soita ja varaa aika, kun - tarvitset keskusteluapua - ihmissuhdeasiat ovat solmussa - rahasi eivät riitä perustoimeentuloon - koet olevasi yksin tai masentunut - päihteet hallitsevat liikaa elämääsi - Yksityistilaisuudet, juhlat, kokoukset, sauna - Pitopalvelu, noutopalvelu, ateriakuljetukset - Kotiruokalounas klo 10.30-13.30 (ma-pe) - Perinteiset jouluruoat tilauksesta Apua? Apua! Kaipaatko juttukumppania, ulkoiluseuraa tai li‑ säkäsiä lastenhoitoon? Ota yhteyttä vapaaeh‑ toistyön koordinaattoriin Mari Hämäläinen, 044 422 0524 vapaaehtoistyo.fi/nurmijarvi Diakoniatyöntekijät: Rajamäki Minna Väänänen, 050 356 4936 www.nurmijarvenseurakunta.fi Kirkonkylä Hanna Alava, 040 760 2607 Tuula Moström, 050 307 2982 Klaukkala Asta Kahra, 050 367 9671 Anna Handroo (ke–pe), 050 343 5093 Koko kunnan alue Diakoninen perhetyö Tarja Kolari 050 430 8420 Johtava diakoni Tero Konttinen, 040 829 3411 TA R K E M M AT T I E D O T T O I M I N N A S TA V I I KO I T TA I N PA I K A L L I S L E H D E S S Ä J A N E T I S S Ä : www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook ▼ Nurmijärven seurakunta Instagram ▼ @nurmijarvenseurakunta Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 5 • 18.10.2018 • 15

Satu Ranta kannustaa kaikkia nautti‑ maan musiikin monipuolisesta annista. Elämän sävelet ”S Johtava kanttori Satu Ranta on toiminut monitoimimuusikkona ja kanttorina yli 30 vuotta. Musiikki on hänen työvälineensä. Hän ylistää musiikin hyvää vaikutusta ihmisen hy‑ vinvoinnille. Satu haluaa jakaa musiikkia elämän eri vaiheisiin. yksyn pimeneviin iltoihin sopii P. Tsaikovskin Ken kaihon tuntee. Eroikävään kesästä saattaa auttaa äärimmäisen kaunis musiikki. Aamuväsymykseen ehdottomasti Linnunlaulu, A. Vivaldin piccolokonserton c-molli hidas osa. Päiväni ensimmäinen ääni, hyvä alku askareille keveytensä ja puhtautensa takia. Erilaisiin kiputiloihin ja flunssaan suosittelen G. Malmsténin Karhunpoika sairastaa -laulua. Lapsuusmuistot ja tutut laulut parantavat ja saavat mielen piristymään. Vastarakastuneelle käy kaikki musiikki. Vastarakastunut ei kuule eikä näe ja on pukeutunut vaaleanpunaisiin. Naimisissa pitkään olleille sopii se laulu tai musiikki, joka on pariskuntaa NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Julkaisija: Nurmijärven seurakunta Päätoimittaja: Piia Ahtee Toimituskunta: Satu Ranta, Markku Jalava, Tero ­Konttinen, Jouni Vasikainen, Johanna Mikkola, Helena Saulamo, Eeva Halonen Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin talouksiin, n. 16 900 kpl Ilmoitusmyynti: tiedottaja Piia Ahtee, 040 701 3592 Ulkoasu: Timo Saarinen / www.pelagus.fi Paino: Botnia Print Oy, Kokkola. ISSN 1457–795X Seuraava Seurakuntaviesti ilmestyy viikolla 48/2018 16 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 5 • 18.10.2018 erityisesti ilahduttanut. Musiikillakin on yhdistävä vaikutus. Kaukokaipuuseen sopii F. Men- delssohnin Hör´ mein Bitten. Tämän upean teoksen teksti on psalmista 55, jonka seitsemännessä jakeessa kuvataan kuinka kyyhkysen siivin voisi lentää kauas parempaan. Aamuruuhkaan käy mainiosti oma salainen itsekseenlauleskelu. Kuka minä olen, saattaa unohtua täydessä linja-autossa. Itsensä etsintään auttaa varmasti oma pieni ääni, josta luulee, ettei sitä kukaan kuule - kokeiltu on pienestä asti. Koti-ikävää potevalle ehdotan Lasse Heikkilän Laulua Suomelle. Reippaan raikas hengellisen musiikin mestarin ylistys ”Nouse salkoon Risti Jeesuksen” kuvaa hyvin suomalaisia ajatuksiamme. Riitatilanteisiin A.Sonninen: Rauhaa, vain rauhaa. Joulu joka päivä, kunpa sen muistaisimme ja tuntisimme rakkauden. Suihkussa saa kokeilla laulurajojaan, kuten metsässä, meren ääressä aaltoja päin. Leikkivä ihminen voi joidenkin mielestä paremmin, leiki siis äänelläsi. Ole oman elämäsi Pavarotti, Callas tai Freddie Mercury! Jokaiseen hetkeen sopii J.S. Bachin tuotanto. Minulle tämä on niin itsestäänselvä valinta, että voin vain toivoa, että sinäkin häneen tutustut. Kuuntelepa vaikka Johann Sebastian Bachin Toccata ja fuuga uruille sävellajissa d-molli; se tuttu, mutta aina ilahduttava.” ◀ NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Nurmijärven Seurakuntakeskus, Kirstaantie 5–7, 01900 Nurmijärvi nurmijarven.srk@evl.fi Käy kotisivuilla ja anna palautetta: www.nurmijarvenseurakunta.fi Työntekijöiden kännykkänumerot löytyvät nettisivuilta kohdasta yhteystiedot. Tiedottaja Piia Ahtee, 040 701 3592, piia.ahtee@evl.fi Seurakuntatoimisto: Nurmijärven seurakuntakeskus, Kirstaantie 5–7 avoinna ma-pe klo 9–12, puh. 09 8789 9670 ja hautatoimisto 09 8789 9660, Iltapäivisin ajanvarauksella nurmijarven.virasto@evl.fi Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikoittain paikallisessa lehdessä ja nettisivuilla www.nurmijarvenseurakunta.fi Helena Saulamo