Halsua 150

HALSUA 150 Perhonjokilaakso Juhlaliite Halsua 150 vuotta Halsuan kunta juhlii 150 vuotista taivaltaan läpi kuluvan vuoden erilaisin tilaisuuksin ja tapahtumin. Tilaisuuksia järjestetään suoraan kunnan toimesta, kuin myös useiden eri yhdistysten toteuttamana. Kunnan virallinen juhlavuoden päätapahtuma vietetään Itsenäisyyspäivänä. Itsenäisyyspäiväviikolle ajoittuu toinenkin merkittävä juhlavuoden tilaisuus, kun oopperalaulaja Esa Ruuttunen konsertoi Halsuan kirkossa. Näistä ja muista juhlavuoden tapahtumista saat tarkemmin tietoa tulevissa kuntatiedotteissa sekä kunnan kotisivuilta. Tervetuloa tilaisuuksiin! Tutustu kuntaan ja esimerkiksi vapaina oleviin tontteihin tarkemmin osoitteessa: www.halsua.ﬁ

18.10.2018 ❘ Perhonjokilaakso 2 • Halsua 150 YHDESSÄ ETEENPÄIN - Halsua 150 vuotta ◗ Maanrakennustyöt ◗ Mursketoimitukset ◗ Turvekuljetukset ◗ Tienhoitotyöt Onnittelemme 150-vuotiasta Halsuan kuntaa. Kauppaväylä Oy Jouni Syrjälä | Puh. 0400 948 030 | Halsua 1. Koneyhtymä Hotakainen Oy Halsua Me Metallityöt ja hitsaukset. se et. Huollot, korjaukset, H t, renkaat ja akut. Ari 0400 366 051 y Jani 040 8485 915 Teijo-Talot onnittelee 150-vuotiasta Halsuaa! TEIJO-TALOT OY ϬϮϳϮϭϳϭϬϬͮĂƐŝĂŬĂƐƉĂůǀĞůƵΛƚĞŝũŽƚĂůŽƚ͘Į sĞƚĞůŝŶƟĞϮϲϱ͕ϲϵϱϭϬ,ĂůƐƵĂ ǁǁǁ͘ƚĞŝũŽƚĂůŽƚ͘Į Tynkkisentie 107 69510 Halsua p. 040-7614 848 Onnittelemme 150-vuotiasta Halsuan kuntaa! Masala Lymfahoito -Halsuan helmi- 040 5360151, Köyhäjoentie 2, Halsua Katso uudistuneet nettisivumme www.masala.ﬁ Lehtomaantie 151, Halsua • myynti@masala.ﬁ • 06 8636120 Sähköurakointia jo vuodesta 1985 SähköRivex +LHWDODKWL MD3RMDW 2\ Kukkola Ky, Lestijärventie 1190, Halsua P. 0400 263 082 rivex@halsua.fi ◗ SÄHKÖTYÖT ammattitaidolla, urakalla tai tuntityönä HOT-SÄHKÖ OY • Sähkösuunnittelu ja -urakointi • Henkilönostokori • Ilmalämpöpumppujen myynti ja asennus P. 0400 341 729 NUOHOUSPALVELU Jarmo Korkeaniemi P. 0400 137 892 Marko Korkeaniemi P. 040 764 9892 • Nuohoukset • Ilmastointikanavien puhdistus • Sisäpiiput • Kattoturvatuotteet asennettuna Tervetuloa paikalliseen! Tule omistaja-asiakkaaksi paikalliseen osuuspankkiin. Olemme valmiit palvelemaan sinua tulevaisuuden muuttuvissa tilanteissa. Toimimme osana kotimaista OP Ryhmää, joka on tunnustettu Euroopan vahvimmaksi pankiksi. Voit varata ajan osoitteessa op.ﬁ/halsua-ylipaa tai soittamalla 010 258 7010. Lämpimästi tervetuloa! Uutistoimisto Bloomberg vertaili maailmanlaajuisesti pankkeja vuonna 2015 ja totesi OPn Euroopan vahvimmaksi sekä maailman kahdeksanneksi vahvimmaksi pankiksi. OP Halsua puh. 860 5000 puh. 0606-- 860 5000

Perhonjokilaakso ❘ 18.10.2018 Halsua 150 • 3 ◗ Kunnanjohtajan tervehdys ◗ Pääkirjoitus Sympaattinen Halsua kätkee helmiä Pienestä ja omaleimaisesta Halsualta löytyy helposti mielikuvia, joilla pitäjä on profiloitunut. Halsualla on jokilaakson paras yleinen uimaranta, jonne saa näppärästi eväät haettua kylän ainoasta kaupasta menomatkalla. On ihmeellinen Töppösen luolikko ja Tattarikivi, jonka tarina toivottavasti joskus lehteen saadaan. Kun Halsualla jotain järjestetään, sinne lähdetään. Siitä esimerkkinä miljoonaravit ja pesäpallo-ottelut, jotka tuovat paikkakunnalle hetkeksi vähintään saman verran väkeä kuin siellä asuu. Pesäpallolegendoja Halsualla on riittänyt. Nyt nuoret Ruuskan veljekset ovat jo eläviä legendoja ja heidän uraa seurataan toivottavasti vielä pitkään. Koululla tunnetaan hankintasääntöjen porsaanreiät ja ruokalista on onnistuttu kokoamaan pitkälti lähituotteista. Kohta lähilounasta on tarjolla myös muille, kun kunta ryhtyy pyörittämään lounasruokalaa. Toivotta- vasti toukokuun loppuun saakka kestävä kokeilu on löytää asiakkaansa. Halsualla on huomattu, miten valtakunnan otsikoissa ollaan. Vauvaraha nousee tasaisin väliajoin iltapäivälehtiin - nyt yhdessä naapurikunnan Lestijärven kanssa. Halsualla tiedettiin heti, miten Ilta-Sanomien puheluun vastataan, kun viime viikon seksikyselyyn kysyttiin kommentteja. ”Ehkä täällä ei ole muuta tekemistä”, kommentoi valloittavan itseironisesti kunnanjohtaja Penttilä. Olisiko Halsuaa ilman lapsilahjaa? Ehkä olisi, mutta ehkä uutta yhtenäiskoulua ei olisi rakennettu. Pienen kunnan näkyminen ajoittain valtakunnan uutisissa ei tuo paluumuuttajien laumaa, mutta se pitää asian lähtijöiden mielessä. Hulluilla ja halvoilla ideoilla saa aikaan paljon hauskaa. Onnea pieni ja sympaattinen Halsuan kunta! SANNI AHO Halsualla tehdään yhdessä Halsuan kunta ollut piristävästi esillä viime aikoina. Se lämmittää mieltäni suuresti. Olemme aktiivisia monin tavoin. Keksimme uutta ja hyödynnämme jo keksittyä. Saamme nauttia ennätyksellisen lämpimästä ja kauniista syksystä. Olemme etuoikeutettuja asuessamme maailman onnellisimmassa maassa. Halsua on ollut kotini puolet elämästäni. Sijoittumiseni tänne on ollut sattumien summa, mutta olen siitä kiitollinen. En kaipaa kaupunkien vilskettä ja vilinää – sekin on aiemmin tullut jo koettua. Halsualla minulla on kaikki, mitä tarvitsen viihtyäkseni. Koskaan ei voi tarpeeksi kiittää teitä kaikkia, jotka olette ottaneet minut (savolaisen) hyvin vastaan. Halsualla kaikki tarvittava on lähellä ja mitä muuta sitten kokee tarvitsemansa, niin mihinkään ei ole liian pitkä matka. Ilman julkisia kulkuyhteyksiä ei pääse muutoin kuin omalla autolla. Mutta niinhän suurin osa kaupungeissakin kulkee – meillä matkat ovat vain hieman pitempiä. Senkin ajan voi käyttää hyödykseen ja valmistautua työasioihin menomatkalla tai kotiaskareihin paluumatkalla. Yhdessä tekeminen on osa halsualaista perinnettä. Talkoohenki ei ole kuollut, vaikka enää se ei olekaan samoissa mitoissa kuin menneinä aikoina. Yhä kyläläiset kokoontuvat tekemään erilaisia asioita yhdessä. Usein eri yhteisöjen puitteissa. Niin hevosmiehet kuin Ylikyläläiset ovat rakentaneet yhdessä talkoilla. 4H-yhdistys teki harjuun lähialueiden parhaan frisbeegolfradan, mitä käyttävät monet lähialueiden asukkaat. Talkoot, pesäpallo ja hevoset ovat pitkään olleet Halsuaa tunnetuksi tehneitä tavaramerkkejä. Niin ne ovat myös tällä hetkellä. Pesäpallo on yhä vahva laji ja superpesiksen huipulla on monta halsualaista pelaajaa. Hevosurheilu voi hyvin ja halsualaisten omistamat, valmentamat ja ohjastamat hevoset pärjäävät hyvin kovissakin kilpailuissa. Hevosiakin Halsualla on koko maassa eniten asukaslukuun suhteutettuna. Meillä on tajuttu se, että vain yhdessä tekemällä voidaan pärjätä ja voida hyvin. Yhteinen tekeminen on hyvinvointiamme, niin yksilö- kuin yhteisönkin tasolla. Yhteisöllisyys on suurin voimavaramme. Viettäkäämme aikaamme yhdessä ja voikaamme hyvin. Jari Penttilä kunnanjohtaja Halsuan kunta Halsua 150 -juhlaliite Päätoimittaja: Sanni Aho Toimittaja: Maija Ahonen Mediamyynti: Heidi Rinne ja Anita Hyvönen Yhteystiedot: www.perhonjokilaakso.ﬁ etunimi.sukunimi@perhonjokilaakso.ﬁ Kustantaja: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj Painopaikka: Botnia Print Oy Ab, Kokkola MARKKU JYRKKÄ

18.10.2018 ❘ Perhonjokilaakso 4 • Halsua 150 Markus Lahti ajaa lämpölaitokseen lisää haketta. MAIJA AHONEN Talonmiehen matkassa Halsuan kunnan talonmiehenä työskentelevän Markus Lahden maanantaipäivä alkoi vesipumppaamolta ja päättyi lämpölaitokselle HALSUA Maija Ahonen Kahvi tippumaan. Se on Halsuan kunnan teknisellä puolella talonmiehenä työskentelevän Markus Lahden ensimmäinen ajatus, kun kello pärähtää aamulla soimaan. On maanantai ja edessä uusi työviikko. Normaalisti kahvikupillisen jälkeen Lahti alkaa herätellä perheen jälkikasvua aamutoimiin ja kouluun. Tällä viikolla lapsilla on kuitenkin vapaata, sillä koululaisilla on syysloma. Eskaria käyvä Lotta ja 10-vuotias Otto saavat jäädä kotiin yhdessä vapaapäivää viettävän äitinsä Jonna Untisen kanssa. Lahden ja Untisen nelihenkinen perhe asuu Halsuan Ylikylässä. Lapset kulkevat yleensä kouluun joko isänsä tai äitinsä kyydillä. Koulun jälkeen lapset menevät Lahden vanhempien luokse Meriläiseen, josta Lahti käy hakemassa heidät työpäivänsä jälkeen. – Ensi vuonna lapset saavat ryhtyä kulkemaan bussilla. Otto on kyllä sen verran iso, että osaa huolehtia Lotasta, Lahti sanoo. Talonmiehen oma työpäivä alkaa aamulla puoli kahdeksalta. Halsua kylpee vielä aamuhämärässä, kun Lahti kieppaa maasturinsa kirkonkylässä polttoaineautomaatille. Työajot Lahti ajaa omalla autollaan. Menovettä on syytä olla tankissa riittävästi, sillä tiedossa on normaalia enemmän ajoa kohteesta toiseen. – Viikonlopun jälkeen on hyvä käydä tarkistamassa, että kaikki paikat ovat kunnossa, Lahti kertoo. Tankkauksen jälkeen Lahti pyörähtää Syrjälän teollisuusalueella sijaitsevalla kunnan varikolla, minkä jälkeen hän suuntaa päivän ensimmäiseen kohteeseen, joka on Meriläisen vedenpumppaamo. Siellä Lahti tarkistaa tietokoneen ruudulta viikonlopun vedenkulutuksen. Lukemien perusteella ei ole syytä epäillä vuotoja. – Ihan normaalilta näyttää, Lahti toteaa ja kuittaa käyntinsä pumppaamon pieneen ruutuvihkoon. Sama toistuu päivän aikana lukuisia kertoja. Liki jokaisessa kohteessa Lahti merkitsee käyntinsä ja mahdolliset huomiot pieneen ruutuvihkoon. – Päiväkirjaan merkitään, onko kaikki ollut OK vai onko jotain erityisempää. Siitä on helppo myös muiden tarkistaa, mikä on ollut tilanne edellisellä käynnillä. Vaikka kunnan teknisen toimen ammattimiehillä on omat vastuualueensa ja -kiinteistönsä, on tarvittaessa pystyttävä tuuraamaan toista. Vedenpumppaamon jälkeen siirrytään lämpölaitokselle, jonka hoito on siirty- nyt lokakuun alussa kunnan omana työnä hoidettavaksi. – Vielä tässä on monenlaista opeteltavaa, mutta kyllä tämä jo sujuu, Lahti toteaa. Myös lämpölaitoksella Lahti aloittaa tarkistuskäyntinsä tietokoneelta, jonka ruudulla näkyviä lukuja hän hetken tutkailee. Hän tekee tiettyjä säätöjä ja siirtyy sitten ajamaan hallin sisälle lisää haketta. Eri kohteiden välisillä automatkoilla Lahti tuntuu nostavan liki jokaiselle vastaantulijalle kättä. Miehen mukaan kylällä on poikkeuksellisen rauhallista. – Monet perheet ovat lähteneet viettämään syyslomaansa. Seuraavana onkin vuorossa käynti urheiluhallilla ja koululla, joissa on lomaviikon vuoksi hipihiljaista. Koulun sisälle astuttuaan Lahti nakkaa kuuliaisesti kengät jalastaan, kuten koululla tapoihin kuuluu. Hän tarkistaa koulun lämmitys- ja ilmastointijärjestelmät. Opettajanhuoneen vihosta Lahti käy vilkaisemassa, onko sinne jätetty viestejä talonmiehelle. Kun koulu on viikon tyhjänä, on silloin hyvä mahdollisuus suorittaa tarvittavia huolto- ja korjaustoimenpiteitä. Lahti suunnitteleekin, että hän vaihtaa myöhemmin viikolla koulun ilmanvaihtojärjestelmään suodattimet. Pihalle hän ei aio vielä tehdä suurempia toimenpiteitä. – Nyt odottelen, että naapurin puusta tipahtaa lehdet. Ennen sitä ei kannata koulun pihaa siivota. Talven myötä Lahden tehtäviin kuuluvat koululla myös lumityöt sekä kaukalon jäädytys ja auraus. Yhdeksän kieppeillä Lahti suuntaa aamukahville kunnan varikolle, jonne kokoontuvat hiljalleen kaikki muutkin teknisen toimen ammat- timiehet. Kahvitauon jälkeen Lahti menee kunnan kirjastolle, josta hän hakee vanhoja lehtiä ja pahvilaatikoita. Ne viedään kierrätykseen. Sitten palataan koululle, jossa pitää kiristää löystyneitä ovenkahvoja. Työkaluja Lahti lainaa teknisen työn luokasta, joka on miehelle tuttu paikka, sillä hän on ollut parina vuonna opettamassa koululla teknisiä töitä. Kun työt koululla on tehty, onkin yhdeltätoista jo ruokatunnin aika. Yleensä Lahti ruokailee joko koululla tai vanhemmillaan Meriläisessä. Nyt hän suuntaa kuitenkin kotiin Ylikylään, jossa muu perhe on kotona. Päivän liikkumiset on hyvä optimoida ja niinpä syömään mennessä Lahti käy tarkistamassa matkan varrella olevan salaojapumppaamon. Kotona perhe odottaa jauhelihakeiton kanssa. Kovin suurta annosta Lahti ei kui-

Perhonjokilaakso ❘ 18.10.2018 Halsua 150 • 5 Lahti kävi maanantaina tarkistamassa myös kolme salaojapumppaamoa. MAIJA AHONEN Kaikki ok, Lahti kuittaa koulun lämpöhuoneen päiväkirjaan. MAIJA AHONEN Pena-kissa on isännän kaveri. MAIJA AHONEN Lounastunnilla Lahti poikkeaa kotiin samaan ruokapöytään muun perheen kanssa. MAIJA AHONEN tenkaan lautaselleen öysää. – Yleensä en syö kovin raskaasti, sillä koskaan ei tiedä, vaikka joutuisi heti ruuan jälkeen konttaushommiin, Lahti naurahtaa. Lounaan jälkeen juodaan vielä kahvit, joiden päätteeksi ehditään hetkeksi istahtaa sohvalle. Isännän syliin kiipeää Pena, nuorin perheen kolmesta kissasta. Markus Lahden ja Jonna Untisen perhe on asunut Ylikylässä vuodesta 2013. Talo remontoitiin läpi kotaisin vajaa kaksi vuotta sitten, kun talossa tapahtui iso vesivahinko. Mitä enemmän omaa taloa on laitettu, sitä vähemmän mieli halajaa muualle. – Olisihan se tietysti mukava, jos palvelut olisivat lähempänä, mutta toisaalta täällä arvostaa rauhaa, Lahti pohtii. Käsistään kätevä Lahti keräilee monenlaista tavaraa ja tykkää rakennella niistä erilaisia asioita. Monenlaisesta rustelemisesta pitävä mies arvostaa myös asuinympäristön vapautta ja väljyyttä. – En voisi muuttaa paikkaan, jossa ei voisi käyttää halutessaan vaikka räikkää iltayhdeltätoista, hän naurahtaa. Lahden avopuoliso Jonna Untinen on kotoisin Kannuksesta. Lähihoitajaksi alkuvuodesta valmistunut Untinen on töissä Pihlajatuvalla ja tarvittaessa myös Kannelman palvelukeskuksessa. Lahti itse on syntyperäisiä halsualaisia ja asunut paikkakunnalla koko ikänsä lukuunottamatta ammattikouluaikaansa Kokkolassa. Hän valmistui vuonna 2004 levyseppähitsaajaksi. Valmistumisen jälkeen hän työskenteli Skaalalla, teki sitten asennustöitä reissuhommissa, mutta palasi takaisin Skaalalle. Kunnan talonmieheksi Lahti tuli oppisopimuskoulutuksella vuonna 2011. Hän pitää työstään, joka on monipuolista ja vaihtelevaa. Lahti nauttii myös työn vapaudesta. Mikäli työporukalla ei ole mitään yhteistä urakkaa, oman työpäivän saa sommitella mielensä mukaan. – Välillä on kiireempää ja välillä vähän väljempää. Kiitosta saavat myös työkaverit. – Sama mitä hommia olen tehnyt, kohdalle on osunut aina tosi hyvät työkaverit. Välillä talonmiehille tulee lähtöjä myös varsinaisen työajan ulkopuolella. Näitä lähtöjä varten on teknisel- lä puolella hiljattain otettu käyttöön päivystysvuorot. Joskus tuttavat kyselevät Lahtea vapaa-aikanaan apuun moniin käytännön toimiin, kuten vaikkapa peltotöihin. Haaveena onkin perustaa oma yritys, jonka kautta voisi työn ohessa sivutoimisesti tarvittaessa autella ja myydä erilaisia pieniä työsuorituksia. Lounaan jälkeen kotoa lähdettäessä Lahti kurkistaa vielä autotalliin. Siellä odottaa renkaiden vaihtoa Lahden silmäterä harrasteauto, vanha Datsun. Mies kaavailee, että saattaa viettää illalla jonkin aikaa Datsunin parissa. Sitten lähdetään Ylikylästä takaisin kirkonkylää kohti. Matkan varrella olevalla rivitalolla Lahti käy vaihtamassa ulkolamppuja ja poikkeaa vielä parilla salaojapumppaamolla tarkistamassa tilanteen. Sen jälkeen suuntana on kunnan varikko, jossa Lahti valmistelee seuraavan päivän töitä. Kaivinkone on tulossa tulppaamaan vanhoja vesijohtoja. Tuota projektia varten pakataan tavaroita ja haetaan myös tarvittavaa tulpan osaa. Kahdelta talonmiehet juovat varikolla iltapäiväkahvit. Lahti on työskennellyt Halsuan kunnan talonmiehenä vuodesta 2011. MAIJA AHONEN Päivän viimeisinä hommina Lahdella on edessään Liedeksen vedenpumppamojen huuhtelu. Liedeksen reissulla auto alkaa kiukutella ja pumppaamon pihalla syttyy akun varoitusvalo. Lahti epäilee syylliseksi akun remmiä, jota hän on kiristänyt edellisenä iltana. Ei siis auta muu kuin nostaa konepelti auki ja tarkistaa tilanne. – Remmi on kiepsahtanut ympäri. Onneksi koto- na odottaa uusi remmi, joka pitää vaihtaa tänä iltana. Pumppaamokäyntien jälkeen Lahti käy vielä ennen kotiinlähtöä tsekkaamassa, että lämpölaitoksella on kaikki kunnossa – ja onhan siellä. Sitten onkin aika lähteä kotiin, jossa perhe odottaa. Työpäivän aikana maasturin trippimittariin kertyi noin 70 kilometriä. – Päivät ovat vaihtelevia, mutta kyllä nyt ajoa tuli poikkeuksellisen paljon. Kotona Lahden maanantai-illan ohjelmassa on normaaleja arkipuuhia ja yhdessäoloa perheen kanssa. Niin, ja se maasturin remmi pitää ehtiä vaihtaa. Alunperin kaavailtu Datsunin renkaiden vaihto taitaakin jäädä nyt tekemättä. – Kyllä Datsunin rassaaminen saa tältä illalta jäädä, Lahti myöntää nauraen.

18.10.2018 ❘ Perhonjokilaakso 6 • Halsua 150 Halsuan kirkko on tasavartinen ristikirkko, jonka Jaakko Kuorikoski rakensi Heikki-isänsä suunnitelmien mukaan vuosina 1825–1826. Kari Kauppinen on rakentanut kirkosta tänä vuonna pienoismallin. MAIJA AHONEN Kotikirkko pala palalta Kari Kauppinen innostui eläkkeelle jäätyään sorminäppäryyttä vaativista pienoismalleista HALSUA Maija Ahonen Olisipa mukava tehdä omasta kotikirkosta pienoismalli, halsualainen Kari Kauppinen ajatteli pitkään. Ongelmana oli vain se, ettei seurakunnan arkistosta löytynyt kirkon piirustuksia, joten ne olisi tehtävä itse, mikäli halusi, että pienoismallissa suhteet olisivat kohdillaan. Ei siis auttanut muuta kuin lähteä kirkolle muistiinpanolehtiön ja oman mittanauhan kanssa. – Heinäkuun alussa menin kirkolle yhtenä päivänä jo aamukuudelta. Ajattelin, että kun ole varhain liikkeellä, niin en herätä niin paljon ihmetystä, Kauppinen hymähtää. Kirkon korkeuden mittaamiseen hän sai apua Jari-veljeltään, joka työskentelee Halsuan kunnan vt. rakennustarkastajana ja rakennusmestarina. Jari laati myös pienoismallin piirustukset kirkosta otettujen mittojen perusteella. Veli poikkesi liki päivittäin tarkistamaan, miten rakennusprojekti edistyi. Pienoismallin rakentaminen oli niin koukuttavaa puuhaa, että parhaimpina päivänä Kauppinen teki sitä aamuvarhaisesta iltamyöhään. Nukkumaankaan ei olisi millään malttanut mennä. – Sitten päätin, ettei minun ole mikään pakko saada pienoismallia valmiiksi nopeasti. Kaikkiaan kirkkoprojektin kimpussa vierähti lopulta aikaa pari kuukautta. Pieteetillä rakennettu pienoismalli noudattaa esikuvaansa pieniä yksityiskohtia myöten. Pikkuruisten ikkunoiden takana on lasit, katossa pienet paanut ja pääsisäänkäynnin luona päivystää pieni vaivaisukko. Käytännön toteutuksesta Kauppinen päätti sitä mukaa, kun työ edistyi. Hän kertoo, että koko projektin tympein vaihe oli ikkunalasien ja -puitteiden liimaaminen paikoilleen asennettuihin seiniin. – Jos nyt tekisin kirkon uudelleen, tekisin jokaisen seinän ikkunoita myöten valmiiksi yksittäisinä elementteinä ja sitten vasta kokoaisin ne yhteen. Tällä hetkellä kirkon pienoismalli on esillä Kari ja Vuokko Kauppisen olohuoneessa. valaisimia ja tonttuovia. Suurin osa rakennusmateriaalista löytyikin valmiina kodin kaapeista, joihin Kauppinen on vuosien varrella kerännyt jos jonkinlaista askartelumateriaalia. Pitkään Destian työaluepäällikkönä toiminut Kauppinen innostui käsillä tekemisestä jäätyään muutama vuosi sitten eläkkeelle. – Tyhjää aikaa piti jollain täyttää. Kari Kauppinen on näpertänyt pienoismallin myös Uudenahon vanhasta tuvasta. MAIJA AHONEN Olohuoneessa on myös kaksi muuta Kauppisen rakentamaa pienoismallia. Niistä toisen, pientä tupaa kuvaavan pienoismallin, Kauppinen on alunperin rakentanut alkusyksystä edesmenneelle Riikka-tyttärelle, joka toivoi pienoismallia koristeeksi. Toinen talopienoismalleista on tehty Ylikylässä sijaitsevasta vanhasta Uudenahon talosta, josta Kauppisen äiti oli kotoisin. Tämän pienoismallin Kauppinen on puolestaan tehnyt tyttärelleen Reealle, joka asuu Uudellaholla vanhan talon naapurissa. – Mitat kävin ottamassa salaa, mutta tuo projekti kuitenkin paljastui, kertoo Kauppinen, joka alunperin kaavaili pienoismallista joululahjaa. Seuraavaksi Kauppisen haaveissa on tapulin rakentaminen kirkon kaveriksi. Mitat hänellä on urakkaa varten jo olemassa, mutta suinpäin hän ei halua projektiin ryhtyä. Ensin pitää ratkaista, miten ja mistä hän askartelee tapulin yläosan koristeelliset kannattimet. – 3D-tulostamisella se tietysti onnistuisi, mutta se olisi aivan liian helppoa. Aivan kylmiltään Kauppinen ei pienoismalliprojekteihinsa ole ryhtynyt. Mies oli aiemmin tehnyt puusta erilaisia Isännän omaa valtakuntaa on Kauppisten talon yläkerta, jossa on tilaa omille projekteille ja tavaroille. Hyllyissä ovat tarkassa järjestyksessä vuosien varrella kerätyt levyt ja elokuvat. Todellinen yllätys on kuitenkin akvaariossa, joka on täynnä Kauppisen keräämiä kuulakärkikyniä. Kauppinen kertoo, että kynien keräily alkoi aikoinaan puoli vahingossa, kun työpöydälle oli kertynyt läjä erilaisia mainoskyniä. – Olin jo heittämässä niitä pois, mutta en raaskinutkaan. Tällä hetkellä Kauppisen kokoelmissa on arviolta kahdeksantuhatta kynää. – Seitsemäntuhannen jälkeen lopetin laskemisen.

Perhonjokilaakso ❘ 18.10.2018 Halsua 150 • 7 YHDESSÄ ETEENPÄIN - Halsua 150 vuotta Taksipalvelu Kimmo Alanko p. 040 741 1780 Onnittelemme 150-vuotiasta Halsuan kuntaa. Onnittelemme 150-vuotiasta Halsuan kuntaa. Laillistettu hieroja Pirjo Kanala p. 040-751 3901 - Kuljetukset - Arkut - Uurnat - Hautakivet HELAHOITO P. 0400 264 189 p. 044 209 4865 LVI-PALVELU TuomiTurve & Kone Oy Seppo Haukilahti P. 040 7567 103/JUKKA TAI 0400 155 510/AARNE WWW.TUOMITURVE.FI Eerikki Pulkkinen Parturi-Kampaamo & hierontapalvelu • MAATALOUSKONEET JA NIIDEN KORJAUS & HUOLTO • TIETYÖT • TURVETUOTANTO KARVOSENTIE 18, 69570 KARVONEN | PUH. 040 756 7103 Hautauspalvelu Palvelua vuodesta 1987 y KEITTIÖ-, TAPETOINTI-, YM. PIENREMONTIT y MÄRKÄTILOJEN VEDENERISTYS SERTIFIKAATTI jukka hotakainen ✆ 040 5479 458 p. 040 835 6970 info@rakhota.ﬁ / www.rakhota.ﬁ / www.keskuspölynimurit.ﬁ Kaikki hyvä on lähellä. K-MARKET HALSUAN TARJOUKSET Atria NAUTA-VILJAPOSSU JAUHELIHA 700 g 99 3 pkt Valio OLTERMANNI JUUSTOT 250 g Rajoitus 3kpl/talous 00 1 kpl Snellman MAATIAISPOSSUN PALAPAISTI 400 g 89 2 rs Hätälä SAVUSIIKA 900 g 95 9 kg 79 0 OMENAPIIRAKKA 85 g kpl 29 1 99 2 kpl Suomalainen TOMAATTI TERVETULOA! kg Tarjoukset ovat voimassa alla olevissa K-Marketeissa. Katso lisätiedot ja kauppojen aukioloajat k-market.fi suvi.jylha@k-market.com K-MARKET HALSUA Perhontie 10, Halsua, p. 06-863 6043 Suomalainen JÄÄSALAATTIPUSSI www.k-market.com PALVELEMME ma-pe 8-21, la 8-20, su 12-18. meidät löydät myös meidät löydät myös facebookista www.facebook.com facebookista www.facebook.com

18.10.2018 ❘ Perhonjokilaakso 8 • Halsua 150 Lounasruokalan yhteydessä toimii myös kahvila, josta saa tilata Kakkukankaan kakkuja. Kuvan kakun koristeet Tarja Kangas on suunnitellut Halsuan vaakunan ja 150-vuotisjuhlavuoden pohjalta. MAIJA AHONEN Kakkumaakarin unelma toteen Tarja Kangas pyörittää ensi viikosta lähtien Halsuan nuorisoseuralla lounasruokalaa ja kahvilaa HALSUA Maija Ahonen Ensi viikon maanantaista lähtien Halsuan kirkonkylältä saa taas arkipäivinä lounasta, kun nuorisoseuralle avataan Halsuan kunnan pyörittämä lounasruokala Nuoppari. Halsuan keskustasta on puuttunut reilun parin kuukauden ajan ruokapaikka, kun grilli-kahvio Kotipesä sulki ovensa heinäkuun lopussa. Nyt avattava lounasruokala Nuoppari toimii nimensä mukaisesti Halsuan nuorisoseurantalolla. Halsuan kunnan taloussihteerin Marko Malviston mukaan nuorisoseura valikoitui usean eri vaihtoehdon joukosta lounasruokalan paikaksi remontoidun keittiön ansiosta. – Nuorisoseuralla on tällaiselle toiminnalle ajanmukaiset ja sopivat tilat, Malvisto kertoo. Kunnan pyörittämä lounasruokala on kokeilu, joka kestää toukokuun loppuun asti. Malvisto kertoo, että kunnan toiveena on, että lounasruokala jatkuisi kokeilun jälkeen yrittäjävetoisesti. – Lounasruokala on palve- lu, joka on hyvä olla kunnassa niin asukkaiden kuin elinkeinoelämänkin kannalta. Lounasruokalassa tiskin takana asiakkaita palvelee halsualainen Tarja Kangas, jonka paikkakuntalaiset tuntevat kakkubloggarina ja sivutoimisena kakkuyrittäjänä. Kangas aikookin pitää lounasruokalan ohessa kahvilaa, joka on niin ikään puuttunut Halsualta. – Lounasruokalaa pyöritän osa-aikaisesti kunnan palkkaamana työntekijänä. Kahvila on puolestaan omaa yritystoimintaani, Kangas kertoo. Kankaan kakkuharrastus alkoi vuonna 2010, kun hän tilasi ystävänsä innostamana ensimmäiset leivontavälineet ja -värit Ruotsista leipoakseen kakun esikoisensa yksivuotissyntymäpäiville. Sittemmin leivontainnostus on paisunut kuin pullataikina. Aluksi Kangas leipoi herkkuja omaksi ja lähipiirin iloksi, mutta pikku hilljaa harrastuksesta on tullut sivutoiminen työ, kun sana taitavasta kakkumaakarista on kiirinyt eteenpäin. – Toki hiljaisempiakin aikoja on ollut, mutta sitten harrastus on taas virinnyt uudelleen. Kakkuharrastus on saanut uutta lisäpotkua viime talvena, kun Kankaan opintosihteerin tehtävän osa-aikaistettiin Keski-Pohjanmaan ammattiopiston Perhon toimipisteessä. – Harrastukselle oli taas ihan toisella tavalla aikaa ja intoa. Kangas tarttuikin mielellään kunnan tarjoamaan lounasruokalapestiin, sillä samalla hän pääsee toteuttamaan pitkään kyteneen kahvilaunelmansa. Nyt Kangas on kokonaan vapaalla opintosihteerin tehtävistä ja keskittyy tulevan talven ajan kunnan lounasruokalaan ja omaan yritystoimintaansa. Nuorisoseuralla valmistuvat jatkossa myös Kakkukankaan makeat ja suolaiset kakut. Tähän asti Kangas on leiponut kotonaan. Valmiiden kakkujen tilaaminen on yleistynyt viime vuosina. – Nykyään ei enää ajatella, että juhliin on tehtävä aina tarjoilut itse. Varsinkin erilaiset teemakakut ovat suosittuja. Lounasruuasta Tarja Kankaan vastuulla on salaatit ja Halsuan kunnan lounasruokala avautuu maanantaina. Ruokalan toimintaa ovat olleet suunnittelemassa sivistystoimenjohtaja Taina Simpanen, koulun emäntä Tarja Simola ja lounasruokalan työntekijäksi palkattu Tarja Kangas. MAIJA AHONEN jälkiruoka. Pääruoka valmistetaan pääsääntöisesti koulun keittiöllä, josta se kuljetetaan nuorisoseuralle. – Koska koululla tehdään muutenkin ruokaa, on järkevää, että myös lounasruokalan pääruoka valmistetaan siellä, sivistystoimenjohtaja Taina Simpanen sanoo. Poikkeuksena on koulun puuropäivät, jolloin Kangas valmistaa lounaan alusta loppuun asti nuorisoseuralla. – Olemme yrittäneet miettiä, mikä voisi olla lounaan menekki. Totta kai toivomme lounasruokalaan asiakasryntäystä, mutta samalla toivomme asiakkailta kär- sivällisyyttä, jos joku ruoka loppuukin kesken, Kangas kertoo. Koulun emäntä Tarja Simola kertoo, että koulun keittiöllä valmistettava ruoka on monipuolista perusruokaa. – Kumiperunoita meillä ei tarjota. Myös liha on kotimaista, Simola sanoo.

Perhonjokilaakso ❘ 18.10.2018 Halsua 150 • 9 YHDESSÄ ETEENPÄIN - Halsua 150 vuotta RENKAAT TALV!EEN, KYSY TARJOUS Onnittelemme 150-vuotiasta Halsuan kuntaa. TAKSIPALVELU MEILTÄ MYÖS: HUOLLOT, AKUT, VARAOSAT Autokorjaamo T.Sillanpää Ky Antti Alanko 0407728752 Ilmarisentie 4, Halsua. Puh. 0400 875 293 Perhis tilataan n. 71 prosenttiin halsualaisista kodeista. ”Paikallislehti, siinä hyvin joka kunnan asiat ja tapahtumat esillä, mitä ei muuhalta löyry. Kotikunnan lehtiä kannattaa tilata muuhallekki lähtenheille lapsille ja sukulaisille, joita kiinnostaa kotiseurun tapahtumat. -Heikki- ” Ainahan ne paikalliset uutiset kiinnostaa enempi kun valtakunnalliset. Mielenkiintonen lehti, sillä pärijää. -Keijo Kanala- ”Luen tarkasti pitäjäkohtaset jutut ja lukijan kommentit kiinnostaa. Uskonnolliset kirjotukset kiinnostaa myös. -Eila Jyrkkä- Tilausliikenne Alanko ky ” En osaisi kuvitella, että jättäisin tilaamatta Perhonjokilaakson, koska siinä paljon alueen asioita. Lehellä on semmonen myönteinen henki. -Aini Karvonen- ”Paikallisia juttuja ja siksi tosi tärkiä. Lehdessä hyvin alueen urheilutapahtumista esim. pesäpallo. Kirkolliset hyvin lehdessä ja erilaisten tapahtumien ilmoittelu myös naapuripitäjistä. -Ritva-Liisa Kauppinen- ”Se pitää ajantasalla. -Pentti- www.perhonjokilaakso.ﬁ

18.10.2018 ❘ Perhonjokilaakso 10 • Halsua 150 Syyslomaa edeltävän perjantain kahville tulivat Marko Laasasenaho, Jukka Kivioja, Niki Hietalahti, Teemu Laasasenaho ja Jukka Kalliokoski. Toisessa pöydässä Heikki Niininen, Erkki Hietalahti ja Simo Hietalahti. SANNI AHO ◗ Kafﬁlla Summeri kutsuu hallista kahville Hietalahdessa kahvitunti on tärkeä pysähtymisen hetki HALSUA Sanni Aho Hietalahdessa hiljainen kahvihuone herää varovaisesti eloon, kun kello tulee kaksi ja paikalle kahvivuoroon saapuvat metalli- ja asennuspuoli. Toisella puolella omassa kahvihuoneessaan ovat elementtityöntekijät. Syyslomaa edeltävä perjantai on kahvihuoneessa tavanomaista hiljaisempi. Osasyynä toki toimittajan läsnäolo, mikä toki ymmärrettävästi vetää raavaammankin betonimiehen suun suppuun. Toinen syy on lomassa, jota osa väestä pitää. Joskus on niin, että kahvihuoneeseen eivät kaikki kerralla mahdu. Kahvihuoneessa puhutaan yleensä ajankohtaisista asioista. Halsuan tilastoherruus Iltasanomien kyselyn ahkerimpana seksiharrastajana oli toki käsitelty jo tuoreeltaan ja selvyyttä ei tullut siihen, että ketkä kaikki kahvipöydästä olivat kyselyyn vastanneet. Simo Hietalahden mukaan kahvipöydässä puhutaan ajankohtaisista tapahtumista. – Välillä susista, välillä suunnistuksesta. – Kyllä täällä kerrataan mokat, mitä on sattunut, sanoo Niki Hietalahti. Kun elementtilastissa olevat Hietalahden autot lähtevät viemään kuormaa, on kuskien oltava tarkkana siitä, että miten mäistä selvitään. Pitkin Suomea ajaessa on syntynyt käsitteitä siitä, että missä on Simon mäki ja missä Santerin ohitus. Lakisääteinen 12 minuutin tauko saattaa venyä molempiin suuntiin. – Joskus ei tahdota hommilta saada lähdetyksi ajoissa kahville, kertoo Hietalahti. Kahvia noin 40 työntekijän talossa kuluu viikossa litrakaupalla, nelisen pakettia. Ison teollisuuskeittimen lataa siivoaja Anne ja kahville saavutaan puoli yhdeksältä ja kahdelta. – Jos täällä ei puheenaiheita keksitä, niin sitten nuoremmat varsinkin räplää puhelinta, sanoo Simo Hietalahti. Lehtiä kahvipöytään tulee, mutta harvoin niitä kahvipöydässä selataan. Hietalahdesta käydään harvoin syömässä muualla. Omat eväät kulkevat työmiesten mukana. – Joku saattaa äitin luona käydä, huikkaa joku ja saa porukan nauramaan. Halsualle saatavaa lounaspaikkaa pidetään toki hyvänä, mutta työpäivän aikana Hietalahdesta ei kylälle saakka keritä mennä. Joskus on mietitty sitäkin, että lounasta tuotaisiin paikan päälle Hietalahteen. Valmiin ruoan hinta ei vaan väkeä sitten houkutellut. Joukosta nousee muistutus, että kyltit lounaspaikan olemassaolosta on oltava hyvät tiellä. Filosofian tunnit tekivät huumorikirjailijan PERHONJOKILAAKSO Sanni Aho Perhonjokilaakson pakinoitsija ja huumoritutkija Jarno Hietalahden kirja ”Huumorin ja naurun filosofia” ilmestyi joitakin viikkoja sitten. Kirjailijaan vetosi Halsuan yläkoulussa ja Vetelin lukiossa istutut filosofian tunnit. – Se jokin hämmentävän kiehtova tapa nähdä ja ymmärtää maailmaa hieman erilaisesta vinkkelistä on kutkuttanut minun ajatteluani jo pitkään. Sitten kun alaa pääsin opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon, tuli tajuttua, että huumori on ilmiönä tässä mielessä hyvin lähellä filosofiaa, palaset jotenkin loksahtivat kohdalleen. Siitä alkoi pitkä akateeminen taival huumorin filosofian parissa, jonka yksi lopputulos on tämä vastikään ilmestynyt kirja. Tai ei se oikeastaan ole edes lopputulos, vaan jonkinlainen välietappi ja ponnahduslauta seuraaville tutkimuksille, kertoo Hietalahti kirjan synnystä. Lähitulevaisuudessa Hietalahti tekee tutkimus- ja opetushommia Jyväskylän yliopistossa. Huumorintutkimus siis jatkuu. – Huumorintutkimuksen ala on sikäli herkullinen, että filosofisia tulokulmia riittää loputtomiin. Filosofia onkin siitä omaleimainen tieteenhaara, että sillä ei välttämättä tähdätä lopullisiin ratkaisuihin vaan pikemminkin her- kullisiin kysymyksiin, jotka koettelevat aivonystyröitä ja panevat miettimään omia lähtöoletuksia aina uudestaan ja uudestaan. Pidempiaikainen paluu Halsualle ei ole Hietalahden suunnitelmissa. Ei hän sellaista ainakaan suoraan lupaa. – Vaikka itse aina välillä etääntyy hetkeksi Halsuasta, kotiseutu ei kuitenkaan päästä otteestaan vaan se palautuu minuun. Tästä tietysti Jyväskylän lähipiiri jaksaa muistuttaa, kun heille tulee huikattua ”kassothan!” tai jotain muuta kotoista, sanoo Hietalahti. Hietalahti kertoo kotipitäjästä Jyväskylässä ja murre herättää aina hilpeyttä. – Tietenkin sitten väkiluvun suhde kaikkiin uskomattomiin sankaritekoihin niin pesäpallon, taiteen kuin raviurheilun saralla nostattaa epäuskoista huvitusta kuulijoissa. Halsuan pienuus suhteessa tekijöiden suuruuteen muodostaa humoristisen ristiriidan, jossa nauru raikuu yhdessä halsualaisten kanssa eikä välttämättä varsinaisesti heitä vastaa. Jarno Hietalahti kertoo Halsuasta kysyville ja herättää hilpeyttä erityisesti murretta tavailemalla. ONNI HIRVONEN Kahvipuolitunniksi venyneen hetken lopuksi pöydän perholaisvahvistus Jukka Kalliokoski kertoo eräästä sattumuksesta, jolle pöydässä on viime vuosina naurettu. Kalliokoski oli viemässä kuormaa Posiolle ja teki huoltopysähdyksen hiljaiseksi katsomalle tienreunukselle. Kesken tarpeiden toimituksen ohi kuitenkin käveli joukko turisteja: vierestä kulki patikkareitti. – Toivottavasti ei firman logot ainakaan kovin hyvin näkynyt, toivoi Simo Hietalahti. – Siinä suomalainen rekkakuski hymyili leveästi, totesi Jukka Kivioja.

Perhonjokilaakso ❘ 18.10.2018 Halsua 150 • 11 Kirkkoherra Kari Kanala. TROND H. TROSDAHL Julkkispappi on kiitollinen juuristaan Kun media kysyy kommenttia Halsuaa koskevaan uutiseen, soitetaan julkkispappi Kari Kanalalle HELSINKI Satu Hotakainen Kari Kanala on kommentoinut mediassa viime aikoina muun muassa Ilta-Sanomien seksitutkimusta, jonka mukaan Halsualla peuhataan vällyissä suomalaiskunnista ahkerimmin. – Lapsena minulla oli sellainen tunne, että Halsua on talvet kiinni, vain kesällä tapahtuu. Mutta vanhemmiten olen tajunnut, että ei se kiinni olekaan, kyllähän siellä vireyttä löytyy, Kanala naurahtaa. Kari Kanala on kioskikauppiaan poika Halsuan Marjusaarelta. Nyt hän työskentelee Helsingissä Paavalin seurakunnan kirkkoherrana. Miksi sitten juuri Kari Kanalalle soitetaan, jos halutaan kommenttia halsualaisten seksielämästä? Syynä lienee Ensitreffit alttarilla -ohjelma, jonka ensimmäisillä tuotantokausilla Kanala oli mukana asiantuntijan roolissa. Tämä teki hänestä halsualaisen televisiosta tutun henkilön. Asiaa tietenkin auttaa myös se, että Kanala on hyvin helpostilähestyttävä, lämmin, rento ja maanläheinen. Siis pappi, joka lähtee seurakuntalaisten kanssa maistelemaan viinejä ja veisaamaan virsiä, kulkee kaupungilla työpäivinä papin vaatteissa eikä häkelly, kun toimittaja soittaa ja kysyy kommenttia Halsuasta ja seksistä. – Kyllä niistä juurista aina välillä kysellään. Kun teh- dään juttua taustoistani, tulee usein esiin se, että olen kioskikauppiaan poika ja mitä se elämä on tarkoittanut minulle pappina. Minullehan se on tarkoittanut kioskikauppiaan asennetta, että mitä sais olla. Sillä mä oon pappina ja kirkkoherrana liikkeellä, hyvin vahvasti. Ehtoolliselle hän saattaa kutsua sanoin ”tulukaa, kaikki on jo valamista” Halsua kulkee mukana julkkispapin sydämessä ja kuuluu puheessa. Ehtoolliselle hän saattaa kutsua sanoin ”tulukaa, kaikki on jo valamista” ja kutsua kaksi ja puo- livuotiasta poikaansa ”ilikiriivatuksi”. Sitä ”ilikiriivattu”-sanaa Kanala tosin sanoo häpeävänsä. Ymmärtäähän sen. Vaikka halsualaiselle olisikin selvää, että sana on täysin viaton ja sillä viitataan holtittomasti toheltavaan pikkulapseen, voi ”riivattu” särähtää ulkopaikkakuntalaisen korvaan. Varsinkin, jos se tulee tässä yhteydessä papin suusta. – On hienoa ymmärtää, että minulla on juuret. Itsellä on se tunne, että on saanut kasvaa tosi turvallisessa ympäristössä ja olen kiitollinen siitä. Korvatkoon sen, että aina ei ollut mitään, mitä tehdä, Kanala sanoo. Kanala ei koe julkisuutta mitenkään rasitteena. Hän arvelee, että jo lapsuus kioskikauppiaan poikana on kasvattanut siihen. Hän on pienestä pitäen tottunut olemaan näkyvillä. Se on miehestä ihan saman tekevää, että onko sitä kaupan tiskillä vai edustamassa kirkkoa instituutiona. Julkinen ammatti muokkaa ihmistä, mutta samalla ihmisellä on mahdollisuus muokata tietyn roolin ammattikuvaa. – Mä ajattelen niin, että pappeus muuttaa mua ja mä muutan pappeutta. Se on molempisuuntaista. Varmasti oma persoona vaikuttaa siihen, miten tekee töitä. Samalla kuitenkin myös se, missä on töissä, vaikuttaa siihen, miten käyttäytyy. Pappeutta Kari Kanala haluaisi muuttaa niin, että kirkko tulisi sinne missä ihmiset ovat. Että oltaisiin liikkeellä, ihmisten ilmoilla. Myös kirkko tilana pitäisi olla sellainen, että ihmiset tulisivat matalalla kynnyksellä paikalle. Sitten sinne olisi helppo tulla myös silloin kun on elämässä vaikea vaihe. Kuka? • Kari Kanala • Syntynyt: Halsualla 4.5.1967. • Asuu: Helsingissä vaimonsa ja 2,5-vuotiaan poikansa kanssa. • Työskentelee: Helsingin Paavalin seurakunnan kirkkoherra. Jää hoitovapaalle vuoden alusta. • Fanittaa: Intohimoinen Arsenal-fani. • Tunnetaan: Ensitreffit alttarilla -ohjelman asiantuntijana.

18.10.2018 ❘ Perhonjokilaakso 12 • Halsua 150 Tervetuloa ostoksille MaiRe –myymälään! KASE MaiRe myymälästä lokakuussa TARJOUSHINTAAN! Yrityspalvelu toimii nyt viiden kunnan alueella: Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi, Veteli Yrittäjiä ja yritystoimintaa suunnittelevia palvelevat yritysneuvojat ja kehittämiskoordinaattori Pinaatti-Feta pasteija 450 g, 8-9 kpl (3,30) 249 Paistovalmis Minicroissant Mari-Liisa Haka p. 050 337 3538 mari-liisa.haka@kase.ﬁ Sari Torppa p. 044 561 2154 sari.torppa@kase.ﬁ Mikko Hänninen p. 044 561 2152 mikko.hanninen@kase.ﬁ Perhis joka päivä: www.perhonjokilaakso.ﬁ Joulu lähestyy... 50 kpl x 30g (13,50) 90 9 Lempi KERMAVIILI 15% 200 g (0,75) Kypsä Korvapuusti 35 kpl x 60g (17,90) 1590 Koiranruoka Jahti&Vahti Energia (27,80) 69 0 2490 Viljavarastolta (Vissavedentie 8) Kauran ja ohran välitys, viljann litistys ja AIV-liuokset Avoinna ti ja pe 9-14. 040 1380 673 My Myymälä 0400 683 546 Siltatie 20 www.kaustisenosm.ﬁ Enää kymmenen viikkoa Jouluaattoon. Mainostaja, varaa ilmoituspaikkasi ajoissa! Ota yhteyttä: Heidi Rinne,myyntipäällikkö heidi.rinne@perhonjokilaakso.ﬁ | p. 040 664 7020 satoi tai paistoi lehti kotIin joka torstai kUukauden ajan 90 9 Avoinna ma-to 9-15 pe 9-17 la 9-14 (norm. 13,00 €) 4IKAAHE¯I

¯AQJNSRTNILARRATII°NMUUU°OOJK°SS°ASRI ¯IKASR °O°c°KN Tarjous voimassa viikon ja koskee levikkialueelle tehtäviä tilauksia ja talouksia, joihin ei tällä hetkellä tule Perhonjokilaaksoa. Hinta sis. alv. Osoitteita voidaan käyttää Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n suoramarkkinointiin. Tarkempi tietosuojaseloste: www.kpk.ﬁ/tietosuojaseloste. Kuluttajasuojalain edellyttämät ennakkotiedot on annettu tässä esitteessä, joten erillistä tilausvahvistusta tilauksesta emme lähetä. K-P Kirjapaino Oyj/ Perhonjokilaakso, Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli