KESKI-POHJANMAAN Yrittämisen ja talouselämän erikoislehti • 5/2018 Ojala Yhtymä on hyvä työllistäjä Sähkökomponentteja rakentava Adam Gerhes tuli Ojala Yhtymälle Sieviin töihin heinäkuussa. Unkarista kotoisin oleva nuori mies on viihtynyt 16 uudessa työssään hyvin. Dronella lennokkuutta markkinointiin s. 12-13 Tehoa myyntiin Jouni Anttilan luotsaama Projant auttaa yrityksiä kasvattamaan myyntiään. ”Tarjoamme ratkaisut niin markkinoinnin ja myynnin suunnitteluun, toteuttamiseen kuin asiakaspalvelun tehostamiseenkin”, 8 Anttila listaa. TEEMANA: Teollisuus TEHOKKUUTTA LIIKETOIMINTAAN 35 vuoden kokemuksella lupaamme, Aiheuttaako asiakirjahallinta haasteita? 30 että osaamme auttaa: kattava tuote- ja palveluvalikoimamme tarjoaa parhaat avut toimistojen ja yritysten asiakirjahallintaan. Ota yhteyttä ja tule tutustumaan Konica Minolta / M-Files -ratkaisuihin dokumentinhallinnassa. Tuomo Lahti 0400 667 593 Jarkko Pelto-Arvo 0400 983 290 Tuomo Lahti 0400 667 593 Timo Kuivanto 040 550 5793 Timo Kuivanto 040 550 5793 Hannu Vanhala 050 582 8718 !LEXANDER (GDAHL 040 527736 7315 Jani Määttänen 040 2099 Kauppiaankatu 2, 68600 Pietarsaari
Nivalan Teollisuuskylä on NTcabille tärkeä yhteistyökumppani ja toimitilojen rakentaja. Kuvassa toimitusjohtaja Esa Pätsi. NTcab Oy vie nivalalaista osaamista maailmalle Nivalalainen NTcab Oy on esimerkki siitä, että yritys voi menestyä keskittymällä omaan erityisosaamiseensa. Vuosituhannen vaihteen jälkeen yritys erikoistui työkoneiden ohjaamoiden suunnitteluun ja valmistukseen. Nykyisin sen asiakkaina ovat muun muassa metsä- ja kaivosteollisuuden konevalmistajat Suomessa ja ulkomailla. N Tcab Oy:n tehtaalta Nivalasta matkaa vuosittain maailmalle noin 500 ohjaamoa, ja viennin osuus yltää noin 20 prosenttiin. Uusin ja samalla kaukaisin kohdemaa on Chi- le. Vuoden 2018 keväällä yritys investoi uuteen hitsausrobottisoluun, joka vauhdittaa tuotantoa vastaamaan kasvavaan kysyntään. Samaan aikaan yritys on palkannut uusia työntekijöitä ja lisännyt suunnittelukapasiteettiaan. Tällä hetkellä NTcab Oy työllistää noin 60 henkilöä. Juuri osaava henkilöstö on toimitusjohtaja Esa Pätsin mukaan tärkeä syy siihen, että yritys on pitänyt toimintansa Nivalassa. – Täällä meillä on niin laaja-alainen osaajien porukka, ettei olisi järkevää viedä toimintaa minnekään muualle. Sijaintia puoltaa myös se, että monet asiakkaistamme toimivat lähimaakunnissa. Ulkomaille vietäessä taas joudutaan joka tapauksessa turvautumaan pitkiin kuljetuksiin. NTcab Oy kuuluu niihin teollisuusyrityksiin, joiden juuret ovat vankasti Nivalan maaperässä. Nivalan Terästuote aloitti toimintansa 1980-luvun alussa, jolloin se valmisti metallituotteiden lisäksi pieniä määriä myös ohjaamoita puimureiden päälle asen- 2 ■ KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄ nettaviksi. Vuonna 1992 asennettiin paikoilleen Suomen ensimmäinen puutavaranosturin ohjaamo. Yhä tänä päivänä Nivalassa pidetään huoli teollisesta perinnöstä. Kaupunki tarjoaa Pätsin mukaan yrityksille hyvän toimintaympäristön. – Pyrimme hyödyntämään yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, ja Nivalan Teollisuuskylän kanssa meillä on ollut vuosien varrella monenlaista yhteistyötä. Nivalan Teollisuuskylällä on ollut tärkeä rooli muun muassa siinä, että yritykselle on aina tarpeen tullen löytynyt tilaa toiminnan laajentamiselle. Tuotannon volyymin kasvaessa tuli reilu vuosikymmen sitten ajankohtaiseksi uuden toimitilan rakentaminen. Varta vasten NTcabin tarpeisiin rakennettu halli nousi keskelle teollisuuskylää vuonna 2009. Sen jälkeen tiloja on asteittain laajennettu nykyisiin 4000 neliömetrin mittoihin. Nivalan Teollisuuskylän palvelu tilojen rakentajana ja vuokranantajana saa Pätsiltä kiitosta. – Siellä on aina toiminut joustavasti, ja yritysten tarpeisiin siellä vastataan riittävällä nopeudella. Se on tärkeää, sillä liikaa aikailtaessa tarve voi mennä ohi, Pätsi toteaa. NIVALAN TEOLLISUUSKYLÄ OY Pajatie 5, 85500 Nivala www.nitek.fi
Kalajoki Alavieska KESKI-POHJANMAAN Ylivieska Kokkola Luoto Kannus Pedersöre PÄÄKIRJOITUS Haapajärvi Toholampi Kruunupyy Pietarsaari Nivala Sievi Reisjärvi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Maailma muutosten kourissa Kun kirjoitan tätä pääkirjoitustani en jaksa kuin hämmästellä tätä päivää. Mitä on tapahtunut – puhutaan esim. tulevaisuuden digitalisaatioista, robotiikasta tai avaruusteknologiasta ja kuitenkin taannutaan. Suomen poliittinen päätöksentekojärjestelmä on hallintomuodoltaan parlamentaarinen demokratia. Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, parlamentaarista toimeenpanovaltaa edustaa pääministerin johtama valtioneuvosto ja oikeuslaitos on riippumaton toimeenpano- ja päätösvallasta. Suomessa päätöksentekoon valitaan kansanedustajat demokraattisilla vaaleilla. Kansanedustajilla on eduskunnassa tehtävänä valmistella lait ja asetukset. Suomessa on siis demokratia ja kansanvalta. Mutta viime päivät ovat yllättäneet. Hallitus teki esityksen työllistämisen parantamiseksi. Esitys julkistettiin, mutta kun asiaan sekoitettiin hiukan fanaattisuutta, politiikkaa sekä julkisuushakuisuutta tulos oli kohtuuton. Eipä päätöksentekovalta ollutkaan enää eduskunnassa, vaan SAK:n haistoi tilaisuutensa tulleen ja nosti aiheen otsikoihin. Alettiin lakkoilla. Toki heikompaa tulee aina puolustaa ja työntekijöiden työolosuhteita edistää – näin saavutamme parhaat tulokset. Ongelmana meillä on vain se että pienet yri- tykset eivät aina uskalla työllistää. Koska Suomessa yrityksistä 93 % on alle 10 henkeä työllistäviä yrityksiä, on meidän kaikkien etu huolehtia siitä, että pienetkin yrityksetkin uskaltavat työllistää. Mielellään edistäisimme pienten yritystemme kasvua työllistämisen kautta. Näin saamme lisää verotuloja ja ilman verotuloja yhteiskuntamme ei vain pyöri. Vaikka työllisyys on parantunut ja elämme hyvinvointivaltiossa, fiksut suomalaiset ihmiset osallistuivat sopulilauman tavoin lakkoiluun, jossa lakon varsinainen aihe ei ollut kaikille ihan selvä. Asiaan liittyvät osapuolet eivät tässä todellakaan kohdanneet – eikä pystytty neuvottelemaan vaan asian kärsijöinä olivat työllistävät yritykset ja jopa lapset. Kyllä kärpäsestä tehtiin härkänen. Kun luki yleisönosastoa ihmiset purkivat omaa pahaa oloaan julkisuuteen. Haukuttiin hallitusta, eduskuntaa, puolueita, ihmisiä, järjestöjä ja luoja nähköön taisi siinä mennä naapurin koirakin- koska nyt muutkin tekivät niin? Yrittäjäjärjestö ilmoitti olevansa yhteistyöhaluinen ja vaikka ei ollutkaan neuvotteleva osapuoli tuki toki järkeviä ratkaisuja, jotka auttavat sekä yrittäjiä työllistämään että työntekijöitä viihtymään hyvässä työympäristössä. Yleisesti ottaen jos ongelmia tulee työsuhteessa jokaisella paikkakunnalla on onneksi puolueeton työsuojelutarkastaja, joka tarkastaa että asiat menevät oikein ja oikeassa järjestyksessä sekä työnantajan että työntekijän puolesta – puolueettomasti ja lakien mukaan. Suomi on tänään turvallinen maa, jossa ei perintei- Perho sesti viljellä suuremmin esim. mielenosoituksia (verrattuna muihin maihin) tai suurlakkoja. Yhteistyö on tärkeää koska rakennamme kaikille hyvää tulevaisuutta kun vihdoin selvisimme lamasta. Jotta säilytämme hyvinvointimme meidän täytyy kerätä edelleen verovaroja ylläpitääksemme yhteiskunnan toimet. Yritykset maksavat veroja ja työntekijät maksavat veroja. Näillä tuloilla ylläpidämme yhteiskunnan velvoitteet mm. terveydenhoidon, vanhusten huollon ja lasten koulutukset. Siksi tarvitsemme yrityksiä, joissa on työnantajia ja töihin työntekijöitä. Suomen Yrittäjien tavoitteena on helpottaa pienten yritysten työllistämistä - eikä tarkoitus todella ole että pieni yritys voi irtisanoa työntekijän ilman pätevää syytä. Meille kaikille on tärkeää, että yrityksissä on motivoituneita työntekijöitä ja työntekijöille on työnantajia jotka huolehtivat palkanmaksusta. Tämä yhtälö on kilpailukykymme perusta. Toki keinoja asiaan on useita, ja parhaat keino käytössä tuottavat molemmille osapuolille voiton. On tutkittu, että pienissä yrityksissä yleensä yhteistyö toimii - eli yrittäjät ja heidän työntekijänsä ovat todella sitoutuneet yhteistyöhön. Kun saamme lisää verotuloja yhteiskunnallemme, yrityksille ammattitaitoista työvoimaa, työpaikkoja työttömille - sitä kautta yhteiskuntamme toimii ja saamme todella asua hyvinvointivaltiossa. Mervi Järkkälä toimitusjohtaja Keski-Pohjanmaan Yrittäjät PUHEENJOHTAJAN PALSTA Yhteistyötä yli maakuntarajojen Keski-Pohjanmaan Yrittäjät on yksi Suomen Yrittäjien 20 aluejärjestöstä. Pääsääntöisesti aluejärjestöt noudattelevat maakuntarajoja, mutta joidenkin aluejärjestöjen toimialue on joko osa jostakin maakunnasta tai käsittää alueita useammasta maakunnasta. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimialue käsittää Keski-Pohjanmaan maakunnan, Kalajokilaakson alueen Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta sekä Pietarsaaren seudun Pohjanmaan maakunnasta. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät suorittaa yrittäjyyteen liittyvää edunvalvontaa kaikkien kolmen maakunnan alueella, koska niillä on maantieteellisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti lukuisia yhtymäkohtia. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät panostaa sellaiseen edunvalvontaan, jossa priorisoidaan yhteisiä intressejä, mutta tunnistetaan myös alueiden eroavaisuudet. Työ on haasteellista, koska maakuntien hallinnolliset keskukset ovat kolmessa pääpaikassa ja jokaisella alueella on omat erityispiirteensä. Koko toimialueella on yrityksissä myönteinen vire. Keski-Pohjanmaan maakun- Keski-Pohjanmaan Yrittäjä -lehti nassa työllisyysaste on 75 %, kun se koko maassa on noin 72 %. Ylivieskan kehitys ja kasvu on ollut hatunnoston arvoista. Puhutaan Ylivieskan ihmeestä. Kalajoella matkailuelinkeino on voimakkaassa nosteessa ja Kokkolassa on paljon hankkeita, jotka tuovat leipää ja toimeentuloa moneen perheeseen. Pietarsaaren seutu vastaavasti nauttii maan korkeimmista työllisyysasteista. Yrittäjätoiminnan näkökulmasta alue on yhtenäinen. Yrittäjäjärjestö on katsonut, että Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimialue palvelee parhaiten koko toimialueen yrittäjiä hallinnollisista rajoista riippumatta. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien luottamushenkilöt ovat katsoneet, että yrittäjien edunvalvontaa ja palveluja hoidetaan koko toimialueella parhaiten yhteisestä koko toimialuetta palvelevasta yrittäjäjärjestöstä. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät järjestää vuosittain tapahtumia ja kokoontumisia, joissa on mukana päättäjiä kaikista kolmesta maakunnasta. Viimeksi sellainen tapahtuma oli Reisjärvellä ja myönteisen Julkaisija: Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry vastaanoton sai esitys, että perustetaan vapaamuotoinen ja epävirallinen neuvottelukunta, jossa kunkin maakunnan edustajat yhdessä yrittäjien kanssa pohtivat alueen edunvalvontakysymyksiä erityisesti yrittäjyyden näkökulmasta. Yrittäjyyden edistäminen koko toimialueella on yhteinen intressi. Yrittäjyyden kannalta merkittävä yhteisiä asioita on infrastruktuurin toimivuus koko alueella. Siihen liittyy rataverkko ja valtatie 8 kuuluminen osana valtakunnallista runkoverkkoa. Runkoverkolla on suuri merkitys elinkeinotoiminnalle, viennille, tuonnille ja kaupalle. Rataverkon osalta kaksoisraiteen rakentaminen koko rataverkon osalta Oulusta Helsinkiin asti olisi elinkeinoelämälle tärkeää. Myös lentoaseman toiminnan turvaaminen alueella on välttämätöntä, sillä nopeat yhteydet Helsinkiin, Ruotsiin ja kauemmaksikin ovat välttämättömiä. Centrian toiminta koko toimialueella tulee varmistaa. Fennovoima luo työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia laajalla alueella ja siksi sen luomiin mahdollisuuksiin on tartuttava. Matkailu on nouseva elinkeino koko yrittäjien toimialueella, erityisesti Kalajoella, mutta yhteistä matkailustrategiaa olisi syytä harkita koko alueella. Koko toimialueen elinvoimaisuus edellyttää yhteistyötä ja alueen vetovoimaa voidaan kehittää parhaiten yhdessä. Keski-Pohjanmaan Yrittäjät on pitänyt edellä mainittuja kohteita koko toimialueen menestykselle ja yrittäjille elintärkeinä ja siksi niihin on panostettu monella tapaa. Osallistumme jatkossakin aktiivisesti näihin ja muihinkin koko toimialueen kehitykseen vaikuttavien ja yrittäjyyttä edistävien hankkeiden eteenpäin viemiseen. Yrittäjille on tärkeää saada osaavaa ja hyvin koulutettua henkilökuntaa ja siinä Centrialla ja yliopistokeskuksella on suuri rooli koko toimialueen kehittämisessä. Kimmo Hanhisalo Keski-Pohjanmaan Yrittäjät hallituksen puheenjohtaja Päätoimittaja: Mervi Järkkälä Puh. 0500 561 145 Kustantaja, toimitus ja ilmoitusmyynti: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj Puh. 020 750 4400 Painopaikka: Botnia Print Kokkola
Toimitusjohtaja Hannu Göös (oik.) ja tuotantopäällikkö Henri Pihlajakangas pitävät täsmäkoulutuksen ideaa loistavana. MAISA JÄRVELÄ Täsmäkoulutus sopii yrityksen arkeen Koralli-Tuote Oy:ssä ensisijainen koulutustarve rönsyili hallitusti monille osa-alueille Yhteishankinnan TäsmäKoulutus vastaa PK-yritysten koulutustarpeeseen Maisa Järvelä Maisa Järvelä Kokkolalainen Koralli-Tuote Oy lähti Yhteishankinnan TäsmäKoulutuksesta hakemaan lisäoppia autocad-suunnittelu- ja piirto-ohjelmistolle. - Sen rinnalle rönsyili paljon muutakin tarpeellista koulutusta, tuotantopäällikkö Henri Pihlajakangas kertoo. Kiitos koulutuksen monipuolistumisesta kuuluu toimitusjohtaja Hannu Göösin mukaan aktiivisille Kpedun Eve-hankkeen (=Edelläkävijyyttä ja eväitä työurien pidentämiseen) yrityskehittäjille. - He selvittelivät vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia. Tekivät kaiken meille valmiiksi. Alkuperäisen koulutustarpeen lisäksi Koralli-Tuotteessa saatiin oppia niin asiakasviestintään kuin työhyvinvointiin – jopa sellaisen koneen käyttöön, jota yrityksessä ei vielä ole. - Samoin saimme ISO 9001 -laatustandardin perehdytyskoulutuksen. Kuvaan tuli myös Lean-koulutus, jonka tavoitteena on parantaa 4 ■ työskentelyolosuhteita, antaa työntekijöille mahdollisuuden osallistua kehitystyöhön, parantaa yrityksen kilpailukykyä ja tehdä oikeita asioita oikeaan aikaan, selvittää Göös. Parasta koulutuskokonaisuudessa on Göösin ja Pihlajakankaan mukaan tarkkuus, jolla koulutus räätälöitiin yrityksen tarpeisiin. - Saimme mitä halusimme ja erittäin ammattitaitoisesti. Koulutus on jakautunut noin kymmenelle kuukaudelle – alkoi helmikuussa ja päättyy marraskuussa. Osaan koulutuksista osallistui yrityksen koko henkilöstö, joihinkin pienempi joukko. - Täsmäkoulutusta sikälikin, että jokainen koulutusosio kohdennettiin tarpeen mukaan, kiittelee Göös. Koko koulutusjakso on suoritettu työaikana palkallisena. Pihlajakangas ja Göös myöntävät, että kiireiseen tuotannolliseen vaiheeseen osunut koulutus vaati aikatauluttamelta paljon. - Olihan se haasteellista. Joka viikko joku tai jotkut olivat jossakin koulutuksessa. Tu- KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄ levaisuudessa, jos vastaavaa räätälöityä koulutusta tulee tarjolle, toivomme sen jakautuvan pidemmälle aikavälille. Kokonaisuutena kuitenkin yrityksessä koulutukseen on oltu tyytyväisiä ja siihen on suhtauduttu myönteisesti. Miehet vakuuttavat, että oppia on haluttu ja annettu koulutus on otettu vastaan tosissaan. - Ovathan koulutukset myös vaihtelua työrutiiniin. Koralli-Tuote Oy on asiantuntijayritys, joka on erikoistunut toteuttamaan julkisten tilojen kalusteprojektit. Perheyhtiö on perustettu vuonna 1979. Työntekijöitä on runsaat kaksikymmentä. Aluksi ydintoimintaa olivat erilaiset puusepäntuotteet. - Tänä päivänä olemme yksi Suomen johtava julkisten tilojen kalustevalmistaja. Erityisalaamme ovat hoiva-alan kalusteet ja kiinteät kalusteet muun muassa oppilaitoksiin sekä vastaanotto- ja asiakaspalvelutiloihin. Yrityksen toimitilat ovat Yrittäjäntiellä Mesilän teollisuusalueella. Kpedu:n Eve-hankkeen (Edelläkävijyyttä ja eväitä työurien pidentämiseen) Yhteishankinnan TäsmäKoulutus tarjoaa mahdollisuuden alueen pk-yrityksien työntekijöille räätälöityyn ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen. Yrittäjä itse voi myös osallistua koulutukseen. - TäsmäKoulutus on yrityksen kanssa yhdessä suunniteltua, sen tarpeisiin räätälöityä ja tulevaisuutta ennakoivalla koulutusta. Työntekijöidensä osaamista uudistamalla yritys voi parantaa henkilöstölähtöistä tuottavuutta sekä koko yrityksen työelämän laatua ja muutosvalmiuksia, painottaa EVE-hankkeen projektipäällikkö Iiris Niemonen. Yrityskehittäjä Irma Ikäheimo toteaa, että yritysten toiminta tai niiden käyttämä teknologia kehittyy ja muuttuu yhä nopeammin. - Samalla lisääntyvät tarve päivittää yrittäjän tai työntekijöiden osaamista uusien vaatimusten tasolle ja kehittää ammattitaitoa tulevia työtehtäviä varten. TäsmäKoulutus suunnitellaan yhteistyössä yrittäjän tai yrityksen edustajien kanssa. Yritys tekee Pohjanmaan ELY:lle esityksen tarvitsemastaan koulutuksesta. Esityksessä on liitteenä yrityksen tarpeisiin räätälöity koulutussuunnitelma. - Koulutuksen suunnitteluyhteistyö on tiivistä ja antoisaa, kertoo TäsmäKoulutuksesta vastaava Ritva Padinki. Yhteishankinnan TäsmäKoulutus on tuettu koulutusmuoto, johon on mahdollista saada jopa 70 prosentin tuki. - EVE-hankkeessa on koulutuksiin vielä resursseja ja niitä voidaan toteuttaa ainakin kevääseen 2019 saakka. TäsmäKoulutusyhteistyötä voidaan tehdä kaikilla toimialoilla Kokkolan ja Kaustisen seutukunnissa. Mukana onkin jo yrityksiä niin teollisuudesta kuin eri palvelualoilta. EVE-hankkeen Yhteishankinnan TäsmäKoulutuksesta vastaa Kpedu:lla Tuottavuusklinikka ja ne tuotetaan Osuvakoulutus Oy:n kanssa.
Yrittäjien liittokokous: Kansanvaltaa pitää kunnioittaa Suomen Yrittäjät on pettynyt siihen, että ammattiliitot jatkavat työtaisteluaan pienten yritysten henkilöperusteisen irtisanomisen keventämistä vastaan, vaikka eduskunnan enemmistö antoi hankkeelle tukensa keskiviikkona tiedonantoäänestyksessä. – Ay-liike taistelee nyt eduskunnan tahtoa vastaan, puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo. Yrittäjät kannustaa vastatoimena yrittäjiä lopettamaan ay-liittojen jäsenmaksuperinnän ja hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin poliittisten lakkojen rajoittamiseksi. Suomen Yrittäjien liittokokous tuomitsee joidenkin ammattiliittojen poliittiset työtaistelut pienten yritysten henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamista vastaan. – Ammattiliitot toimivat nyt eduskunnan tahtoa vastaan. Se osoittaa parlamentarismin halveksuntaa. Liittojen ei pidä nostaa itseään eduskunnan yläpuolelle, liittokokouksen kannanotossa todetaan. Liittokokouksen kannanotossa muistutetaan, että henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisen tavoite on luoda uusia työpaikkoja pieniin yrityksiin, joissa on paljon tekemätöntä työtä ja joissa usein yrittäjä ei ole uskaltanut työllistää. Uudistuksen avulla halutaan tukea kasvua ja työllisyyttä. Suomen Yrittäjät muistuttaa, että irtisanomissuojan keventäminen on yksi keino vahvistaa työllisyyttä, mutta sen lisäksi tarvitaan muitakin. ”Erityisen tärkeää on edistää paikallista sopimista, ja varsinkin työaikoihin ja lomiin liittyen”, kannanotto linjaa. – On merkillistä, että muutamat liitot taistelevat vimmalla työllistämistoimia vastaan. Suomen työllisyysaste pitää saada nostettua 2020-luvulla 80 prosenttiin. Se on tärkeää koko kansakunnalle mutta tärkeintä työttömille, sillä työ tuo hyvinvointia ja merkitystä elämään. Ilman työllistäviä yrittäjiä työllisyysaste ei nouse, kannanotossa todetaan. Monen yrittäjän mitta on täyttynyt ay-liikkeen toimintaan. Sen takia Yrittäjät esittää, että työnantajat lopettavat ammattiliittojen jäsenmaksujen perinnän. – Työnantajien tehtävä ei ole organisoida ammattiyhdistysliikkeen rahoituksen keräämistä. Ammattiliitot voivat kerätä jäsenmaksunsa myös suoraan jäseniltään, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Jyrki Mäkynen sanoo. Työnantajat ovat keränneet laajemmin jäsenmaksuperintäsopimuksen nojalla ammattiliittojen jäseniltä jäsenmaksuja ja tilittäneet ne liitoille vuodesta 1969. Jäsenmaksuperintäsopimus on johtanut käytännössä siihen, että ammattiliittojen ei ole tarvinnut juuri huolehtia rahoituksestaan. Perintäsopimus ja verovapaus ovat yhdessä johtaneet siihen, että monet liitot ovat erittäin vakavaraisia. – On luontevinta, että jokainen työntekijä hoitaa itse liittonsa jäsenmaksun. Työnantajien ei tarvitse sotkeutua ay-liikkeen asioihin. Liitot osaavat hoitaa taloutensa. Lisäksi joskus käy niin, kuten viime päivinä, että työnantajan keräämää rahaa käytetään häntä vastaan. Poliittiset lakot ovat siitä kouriintuntuva esimerkki, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. Suomen Yrittäjät muistuttaa, että jäsenmaksujen perintä kuuluu sopimusten mukaan vain niille yrityksille, jotka kuuluvat työnantajaliittoihin ja joiden työehtosopimus edellyttää perintää. – Järjestäytymättömien yritysten ei tarvitse periä jäsenmaksuja, Pentikäinen korostaa. Moni järjestäytymätön yritys ei tiedä, ettei sen tarvitse periä ayjäsenmaksuja. Kantar TNS:n tutkimuksen (4/2018) mukaan jopa 44 prosenttia yrityksistä ei tiedä, ettei järjestäytymättömien yritysten tarvitse periä ay-jäsenmaksuja. yrityksistä 17 prosenttia kertoo perivänsä ay-jäsenmaksuja. Yli kymmenen työllistävistä näin tekee Kantar TNS:n kyselyn mukaan 58 prosenttia. – Toivon, että työnantajaliitot lähtevät uudistamaan työehtosopimuksia siten, että jäsenmaksuperintä jää ammattiliittojen omaksi tehtäväksi, Pentikäinen esittää. Yrittäjien mielestä myös työrauhasääntelyä pitää uudistaa. Nykyinen säätely on peräisin 1940- ja 1960-luvuilta. – Tarvitaan sääntely, joka rajoittaa poliittisia työtaisteluja ja suhteettomia tukilakkoja. Poliittisen lakon osapuoleksi ilman omaa syytään joutuneella työnantajalla tulee myös olla mahdollisuus saada korvausta kärsimistään vahingoista”, Mäkynen sanoo. Uudistus on kirjattava seuraavaan hallitusohjelmaan, Yrittäjät esittää. LAHJAT HANKITTU? Miksi lykkäisit yrityslahjojen hankkimista? Kun tilaat nyt, vältät ruuhkan ja joulustressin! Ota yhteyttä ja katso vinkit osoitteesta www.hw-liikelahjat.fi +358 20 730 1 730 • Yrittäjäntie 6, 67100 Kokkola Hallitusti huipulle Haluamme olla mukana tekemässä suomalaisten haaveista totta. Tarjoamme tietoa, tukea ja työkaluja mahdollisuuksien näkemiseen ja uhkien minimoimiseen. Ymmärryksemme liiketoiminnan tarpeista perustuu pitkäaikaiseen kokemukseemme asiakassuhteista ympäri maailmaa. Autamme yrityksiä ja yhteisöjä hallitsemaan riskejä, parantamaan suorituskykyään ja kehittymään muuttuvien markkinoiden mahdollisuudet huomioiden. Ota yhteyttä: Rantakatu 10, 2. krs 67100 Kokkola Tilinpäätösneuvonta ja tilintarkastuspalvelut Elina Pesonen, KHT, JHT P: 020 760 3269 &FMJOBQFTPOFO!LQNHě Yritysverotus, sukupolven- ja omistajanvaihdokset Janne Niemi, veroasiantuntija P: 020 760 3184 &KBOOFOJFNJ!LQNHě LQNHě Tavoitteidesi tukena KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄ ■5
YRITTÄJÄ VAPAALLA Kilparadalta luottamustoimiin Maisa Järvelä Yrittäjä Sakari Klemola toteaa, että kun istuu kilpa-auton ratin taakse, vetää kypärän päähän ja vyön tiukalle, unohtuvat työasiat heti. - Kilparadalla pää tuulettuu kunnolla ja työhuolet voi nollata. Tosin arkeen saan vastapainoa myös istumalla itse elementtejä kuljettavan auton rattiin. Vetelissä toimivan Klemolan Betoni Oy:n yrittäjä vierastaa toimitusjohtajan titteliä ja osallistuu ihan käytännön töihin työntekijöidensä rinnalla. Päivä alkaa viideltä aamulla ja jatkuu iltaan saakka. - Yleensä minulla on haalarit päällä koko päivän. Joskus joutuu laittamaan pikkutakin, varsinkin jos joutuu luottamustoimia hoitamaan. Yrityksen perusti vuonna 1953 Sakari Klemolan isä Juho Klemola. –Yritys lähti alkuun pienimuotoisella kattotiilien teolla. Siitä olemme vuosien mittaan kasvaneet. Työntekijöitä on tällä hetkellä 17. Kattotiilet ovat jääneet historiaan. Päätuotteet ovat nykyään betonielementit, mutta yritys hoitaa tarpeen vaatiessa myös elementtien kuljetukset ja asennukset kohteessa. - Yrityksemme kasvaa koko ajan, mutta vähän ja hallitusti. Moni perhe saa tästä elantonsa ja haluan turvata ensisijaisesti heidän työpaikkansa. Sytykkeen kilpa-autoiluun Sakari Klemola sanoo saaneensa Puusaaren montulta. Alkuun hän ajoi ”montturallia” eli jokkisluokkaa. Myöhemmin kuvaan ovat tulleet myös jäärata-ajot. - Kilpailin aktiivisesti noin 30 vuotta. Nyt on tahti hiipunut, tämä vuosi jää kokonaan väliin, mutta ehkä ensi vuonna taas. Klemola ajaa nykyään enimmäkseen seniori- tai ”pappaluokassa” kuten hän itse ilmaisee asian. - Kilpailujen tilalle on tullut tärkeämmäksi luottamustehtävät AKK -Motorsport ry:ssä. Olen ollut liittovaltuustossa vuodesta 2003 ja nyt kolmatta vuotta puheenjohtajana. Kesälomia betonialan yrittäjä ei oikein ehdi pitää. Klemola laskeskelee, että edellisestä pidemmästä, pariviikkoisesta lomasta on jo kymmenen vuotta. - Pidennettyjä viikonloppuja olemme kyllä lomailleet Euroopassa ja Levin mökillä. Levillä pelailen vähän golfia kesäkautena ja talvella laskettelen. Sakari Klemolalla on betonituotteen neuvotteluhuoneessa komea palkintokaappi, joka kertoo menestymisestä kilpa-autoradoilla. Kädessä ja etualalla pöydällä on kaksi Kardaanikunkku-pyttyä, toinen senioriluokasta, toinen yleisestä sarjasta. MAISA JÄRVELÄ 6 ■ KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄ
EU:n rahoitustarjous ei riitä pohjoiselle alueelle Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton johtaja Pauli Harju on harmissaan tulevasta Euroopan Unionin tarjoamasta rahoituskehikosta. – Suomen talous on tervehtynyt ja kilpailukyky on saamassa hyvän jalansijan Euroopassa, jäimme kuinkin kasvussa jälkeen muista EU-maista emmekä huomanneet Euroopan kasvua ja sen mahdollistamaa kysyntää, kertoo Harju. Harju jatkaa, että Euroopan komissiossa rahoituksemme mahdollinen saanto on otettava niukkenevista varoista. - Meille Suomena tehty rahoitustarjous on kylmää kyytiä Pohjois- ja Itä-Suomelle, Harju toteaa. – Perusteet, joita käytimme viime ohjelmakaudella 20142020 saadessamme rakennerahastovaroja eivät toimi enää. Nykyisen EU:n rahoituskauden valtaosa Suomen rahoituksesta perustui harvaan asutukseen Pohjois- että Itä-Suomessa. Näin pystyimme hyödyntämään suuren osan varoista, joita maksoimme Euroopan unionille. Samalla Länsi- ja Etelä Suomi saivat vähemmän varoja. Maakuntajohtaja Harju harmittelee sitä, että nyt komission esityksessä harvan asutuksen koko rahoituspotti on siirtymässä Ruotsiin. Käytännössä menetämme 40 prosenttia 800 miljoonan euron potista, Harju jatkaa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja jatkaa, että kansallisen päätöksenteon osalta EU:n turvalausekkeet eivät poista riskiä Pohjois- ja ItäSuomen rahoitustason heikkenemisestä. Lisäksi päätöksenteon todennäköinen venyminen eduskuntavaalien jälkeiseen aikaan uhkaa poistaa YRITYKSESI AUTOLEASINGASIAT ALUEELLASI HOITAA: Terhi Weckman 040-7755702 terhi.weckman@jarvileasing.fi Vi betjänar också på svenska Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton johtaja Pauli Harju. päätöksentekijöiden ymmärryksen kautta kuvitellun turvan Pohjois- ja Itä-Suomen aseman turvaamisen tärkeydestä. Tarvitsemme läpinäkyvät perusteet rahoituksen kertymiseen ja voimakkaan kansallisen tahdon liittymissopimuksessa määritellyn harvan asutuksen erityistuen päivittämiselle vastaamaan sen merkitystä. Niin nykyinen kuin edellinenkin hallitus on nähnyt maaseudun ja maatalousrahoituksen aluekehitysrahoitusta tärkeämpänä välineenä. Säädösehdotusten mukaan rahoitusta ei voitaisi jatkossa käyttää maaseudun yritysten tukemiseen yhtä laajasti kuin nykyisin maataloussidonnaisuuden kiristämisen seurauksena. Tämän vuoksi yhdessä rakennerahastomuutosten kanssa voi mm. Pohjois-Pohjanmaalla olla näköpiirissä PK-yritysten yritystukien leikkautuminen puoleen. Maailman ympärillämme muuttuessa EU:n tehtävät ja rahoitusvastuut jäsenvaltioiden vaatimuksesta ovat voimakkaassa kasvussa. Yhteinen tekeminen turvallisuudessa, liikenteessä ja teknologian kehittämisessä nähdään tarpeelliseksi ja niitä toimia rahoitetaan. Politiikan painopisteiden rahoitus- ja puiteohjelmien hyödyntäminen vaatii alueilta yhä enemmän paneutumista ja valppautta. Kaikkien näiden odotusten toteutuminen ei helpotu sillä, että hallituksemme on pienen vähemmistön joukossa vaatimassa EU:n jäsenmaiden maksuosuuksien pienentämistä ja samalla oman saannon kasvattamista. 0400 583 750 egumasteroy@gmail.com ➦ Kuljetukset päivittäin ympäri maakuntaa ➦ Muuttokuljetukset Lammasojantie 4, 69100 KANNUS 040-715 6049 info@kuljetuspalvelusyrjala.fi Yrittäjä! uudista osaamistanne! TÄSMÄKOULUTUKSELLA tarpeisiin räätälöityä tulevaisuutta ennakoivaa yhdessä suunniteltua tuki koulutukseen jopa 70% Kysy lisää: ritva.padinki@kpedu.fi, p. 040 807 3549 EVE hanke | www.kpedu.fi/eve Osuvakoulutus Oy KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄ ■7
Projant kasvaa vauhdilla. Kuusi vuotta toiminut yritys työllistää 40 henkilöä Ylivieskassa, Oulussa ja Helsingissä. ”Tavoittelemme kasvua jatkossakin”, Jouni Anttila, Taru Saari ja Henna Väätäinen kertovat. ELINA HIRVINEN Vika ei olekaan myynnissä! Projant aukoo yrityksille myynnin solmuja Elina Hirvinen Kun itsenäisyyspäiväjuhlien ensitahdit joulukuussa 2012 kajahtivat, istahti ylivieskalainen Jouni Anttila tietokoneen ääreen ja alkoi kirjoittamaan yritykselleen liiketoimintasuunnitelmaa. Suunnitelman pystyy tänä päivänäkin tiivistämään kahteen kysymykseen. Kuinka voimme auttaa asiakkaitamme pienentämään asiakashankinnan kustannuksia? Ja: kuinka saamme asiakkaidemme asiakkaat tuottamaan yritykselle nykyistä enemmän rahaa? -Olemme vuosien saatossa nähneet monta yrittäjää ja yritystä, jotka ovat hieman eksyksissä myyntinsä kanssa. Siihen halumme tuoda Projantin myötä parannusta, Jouni Anttila toteaa. Sillä tiellä on menty pian kuusi vuotta. Yhden miehen yrityksestä on kasvanut noin 40 henkilöä työllistävä kasvuyritys, joka vuotuinen liikevaihdon kasvu on ollut keskimäärin 60 prosentin luokkaa. Projantin asiakasyrityksiä löytyy ympäri Suomen, ja sen vuoksi yrityksellä on toimipisteet Ylivieskan lisäksi Oulussa ja Hel- 8 ■ Projant • Perustettu Ylivieskassa vuonna 2012 • Liikevaihtotavoite vuonna 2018 1 600 000 euroa • Toimipisteet Ylivieskassa, Oulussa ja Helsingissä • Työntekijöitä tällä hetkellä noin 40 singissä. Projant määrittelee itsensä myynti- ja markkinointitoimistoksi. Mutta ei mainostoimistoksi. -Jos haluaa mainoksia, kannattaa mennä mainostoimistoon. Mutta jos haluaa lisää myyntiä, kannattaa tulla meille. Haaveista tavoitteiksi Ei oikein tiedetä, mitä pitäisi tehdä. On hirvittävä kiire. Koetaan, että yrityksestä ei löydy osaavaa väkeä. Anttila uskoo, että moni yrittäjä luulee olevansa yksin myynnin ongelmien kanssa. Mutta todellisuudessa vikalista on varsin samankaltainen. -Yrittäjällä on lähes aina sama ongelma: uusasiakashankinta ei pelitä ja kauppaa ei tule tarpeeksi. Toimitusjohtajan mielestä myyjät ovat laiskoja. Myyjien mielestä taas myymi- KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄ nen on hankalaa, kun ei tiedetä, kenelle pitäisi myydä, Anttila kuvaa. -Olemme tehneet kuuden vuoden aikana yli 600 myynnin kehitysprojektia yrityksissä ja voin kertoa, että 90 prosenttisesti vika ei ole myynnissä. Yleisimmin myynnin este löytyy syvemmältä, liiketoimintakonseptin puutteista. Jouni Anttilan mukaan puutteet ovat liki aina samat, ja niitä on neljä kappaletta. Ensimmäiseksi, yrityksessä ei ole yhteisiä numeraalisia tavoitteita. -Haaveita on kyllä vaikka kuinka paljon. Mutta tavoitteen ja haaveen erottaa se, että tavoitteella on jokin päivämäärä ja se on mitattavissa. Se, että halutaan myydä enemmän, on pelkkä haave. Kuinka paljon ja mihin mennessä, on tavoite. Toinen jäsentämätön asia on usein asiakaskohderyhmät. Yrityksessä ei ole tiivistetty, kenelle tuotetta tai palvelua myydään. Samalla määritellään, mitä tuotteita tai palveluita kullekin kohderyhmälle tarjotaan. -Sen jälkeen tulee vielä kirkastaa, mikä on kilpailuetumme. Että mikä tekee meistä parhaan valinnan ja erottaa meidät kilpailijoista. Ja sitten vasta markkinointia -Varsin usein lähdetään tekemään markkinointia: verkkosivuja, esitteitä, ilmoituksia ja erilaista hömppää miettimättä sen syvällisemmin, kenelle tämä kaikki kohdennetaan ja mistä foorumeista asiakkaat meidät löytävät. Uusia markki- nointivälineitä on tullut paljon, ja harva osaa tämän tarjonnan keskeltä löytää ne omat juttunsa. Rahaa palaa älyttömästi, mutta kasvua ei tapahdu, Anttila sanoo. Myynnistä ja markkinoinnista puhuttaessa Suomea verrataan usein Ruotsiin. Ja ihmetellään, että miksi ruotsalaiset onnistuvat rakentamaan kansainvälisiä menestysbrändejä, mutta suomalaiset eivät. Jouni Anttila näkee maiden välillä eroja. -Suomessa hyvin usein ajatellaan, että uusi tuote on valmis markkinoille, kun se toimii ja surisee. Ruotsissa käytetään selkeästi enemmän rahaa kaupallistamiseen ja kaupallistaminen on osa tuotekehitystä. Myynnin esteet TOP 4 1. Mikä on yhteinen maalimme? Määritä selkeät, mitattavat, aikataulutetut tavoitteet. 2. Kenelle myydään? Päätä tai analysoi asiakaskohderyhmänne (yleensä niitä on useita). 3. Mitä tuotteita ja palveluita eri kohderyhmille tarjotaan? Tarkenna, mihin kohderyhmään mitäkin ratkaisuja tarjotaan. 4. Mikä on kilpailuetumme? Kirkasta, miksi olemme paras valinta ja mikä erottaa meidät kilpailijoista?
Yhdellä autolla alkuun Robert Lindell on kasvattanut yrityksensä kahdessa maassa toimivaksi Maisa Järvelä Kuljetusliike R. Lindell Oy:n toiminta alkoi Kokkolassa 1998. Maansiirtoalan yrityksessä kaivinkonetta ja kuormaautoa työkseen ajanut Robert Lindell sai tilaisuuden ostaa auton ajoineen päivineen. - Tartuin tilaisuuteen ja perustin oman yrityksen. Toimenkuva oli alussa kotimaan rahtiliikenne yhdellä täysperävaunuyhdistelmällä. Viisi vuotta myöhemmin Lindellillä oli jo kolme rahtiautoa. Kuljetusala oli kuitenkin hyvin kilpailtu, joten hän päätti muuttaa suuntaa ja erikoistua nosturitoimintaan. - Kokkolassa oli alalle silloin hyvät näkymät. Vuodet ovat toki olleet vaihtelevia, ylä- ja alamäkeä on riittänyt. Juuri nyt näyttää tilanne hyvältä, mutta rakennusala on arvaamatonta, Lindell myöntää. Lindell painottaa, että ei nosturialakaan vailla kilpailijoita ole. – Tervettä kilpailua pitääkin olla. Se pitää hintatason kohtuudessa. Uutta vauhtia yritys sai laajentaessaan toimintaansa Pohjois-Ruotsiin kolmisen vuotta sitten. - Täällä oli sillä hetkellä vähän heikompi työtilanne ja etsin uutta inspiraatiota ja voimaa. Yhteistyökuviosuunnitelmat ruotsalaisyrityksen kanssa vaihtuivat ostopäätökseen. Robert Lindellille toiminnan aloittaminen naapurimaassa oli luontevaa, onhan hänen äidinkielensä ruotsi. - Pohjois-Ruotsin murre on hyvin samankaltainen kuin täkäläinen murre. On neuvotteluissa helppoa, kun ei tarvitse tulkkia väliin. Emoyhtiö on edelleen Kokkolassa. Uudet toimitilat on rakennettu Topparinmäelle. Tytäryhtiö Lyfttjänst R. Lindell AB toimii Jällivaarassa. Lindell johtaa molempia yrityksiä. Tytäryhtiön toiminta painottuu Pohjois-Ruotsiin sekä toimii BDX-yhtiön alihankkijana. Suomessa yhtiön toimenkuvaan kuuluvat nostopalvelut, erikoiskuljetukset sekä kurottajatyöt. - Maiden väliltä löytyy eroa toimintakulttuurissa. Suomessa johtaja sanoo, miten tehdään. Ruotsissa neuvotellaan – ”mötejä” on vähän väliä. Meidän yrityksessämme noudatetaan suomalaista tapaa toki kuunnellen työntekijöitäkin. Robert Lindell kertoo, että yritys käyttää myös nimeä Nostopalvelu R. Lindell Oy. MAISA JÄRVELÄ Samoin polttoaine, huollot ja renkaat ovat iso kuluerä. – Jatkuvuuden takaamiseksi koneita pitää toki uusiakin välillä. Yhtiön toimenkuva on laaja. Nostotöiden lisäksi yritys tekee monenlaista talojen pystytyksistä, betonielementtien nostoihin ja asennuksiin kokonaisurakkana, erikoiskuljetuksiin sekä ongelmapuiden kaatoihin. Yhden miehen ja yhden auton kuljetusliike on kasvanut kahdessakymmenessä vuodessa moninkertaiseksi. Henkilökuntaa on kahdessa toimipisteessä yhteensä 19 – Jällivaarassa on kymmenen ja Kokkolassa yhdeksän. Kalusto koostuu kymmenestä 30-220 tonnin ajoneuvonosturista ja kahdesta Hiab-asennusnosturista. - Kalusto on äärettömän kallista. Isoimpien nosturien hinnat ovat puolesta miljoonasta miljoonaan kappaleelta. Yrityksen projektikohteisiin ovat kuuluneet esimerkiksi Metsä Botnia Kaskisissa, Luossavaara-Kiirunavaara Aktiebolag (LKAB) Kiirunassa, Talvivaara Sotkamossa, Aitik - Jällivaarassa, Kevitsa Pohjois-Lapissa. - Pitkän kokemuksen ja hyvän kalustomme avulla voimme tarjota parasta mahdollista palvelua rakennus- ja teollisuus alan yrityksille mutta myös ko- titalouksille. Yritysten osuus toiminnasta on yli 90 prosenttia. Robert Lindell toteaa, että yksityisille tehtävistä töistä merkittävimmät ovat veneiden nostot, laskut ja kuljetukset. - Keväällä on kova ruuhka heti jäiden lähdön jälkeen, kun kaikki haluavat veneet nopeasti vesille. Syksyllä sesonki jakaantuu pidemmälle ajalle. Kotimainen Kotimainen CharmiaCharmiakeittiö keittiö Yksilöllisesti Yksilöllisesti suunniteltu suunniteltu ja toteutettu. ja toteutettu. Sinulle Sinulle sopivaan sopivaan hintaan. hintaan. S US UIT HO AHRO AIT EN EN INR LLUIN LL EDUED Keittiöt Keittiöt 98 98 alk.alk. 30 kk korotonta maksuaikaa € /€ / kk kk Varaa Varaa ilmainen ilmainen suunnitteluaika: suunnitteluaika: Kalustetukku.fi Kalustetukku.fi •• Kotimaiset Charmia-keittiöt Kotimaiset Charmia-keittiöt • Komerot, liukuovet Komerot, liukuovet •• Kylpyhuoneet • Kylpyhuoneet Kokkola Kosilankatu 2 Kokkola Kosilankatu 2 Puh. 040 546 1442 Puh. 040 546 1442 Ratkaise vientikaupat rahoituksella Vientikauppa on joukkuepeliä. Autamme löytämään oikeat rahoitusratkaisut, joiden avulla teet kilpailukykyisen tarjouksen rasittamatta yrityksesi kassaa. Katso vinkit nnvera./pk-vienti KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄ ■9
t a m m i r u u s n a a s m l s i a a l a v Ma i N n ä ä d h e t t e ov kkaita u d a a l t u almistan v a j t y n ä kehitt n o r o o D otta n Champio to-ovia pian 20 vu s kangasno Champion Door valmisti Saksaan, telakalle NK2 Double oven, jonka koko on 46 x 30 metriä. Yhtiön suurin ovi on tällä hetkellä Neptun Werf, joka on peräti 60 x 50 metrin kokoinen. CHAMPIONS DOOR Satu Kangas-Viljamäki Champion Door Oy:tä voi hyvällä omalla tunnolla kuvailla yhdeksi Nivalan teollisuuskylän ihmeistä. Menestystarinaksi, jonka takana on uskomaton määrä työtunteja, riskinottoa ja uskoa tulevaisuuteen. -Yritys perustettiin konkurssiin menneen Niva-Kaihtimen raunioille 90-luvun alkupuoliskolla, jolloin meillä oli noin 14 työntekijää ja kauppaa käytiin pääasiassa kotimaahan, Champion Doorin yrittäjä ja toimitusjohtaja Pekka Hosio kertoo. -Nyt meillä on yhteensä noin 60 omaa työntekijää, joista 40 täällä Nivalassa sekä lukematon määrä alihankkijoita. Noin 80 prosenttia tuotteistamme viedään ulkomaille ja liikevaihtomme on noin 10 miljoonaa euroa, hän jatkaa. Alkupisteen ja nykyisyyden väliin mahtuu kuitenkin tarina poikineen. Kun yritys kammettiin 90-luvun devalvaation jäljiltä pystyyn, Viljo ja Pekka Hosio ryhtyivät kehittämään yrityksen tuotteita uusille urille. -Vanha kaihdinteollisuus oli tullut tiensä päähän. Niillä ei ollut enää mahdollisuutta kasvattaa liiketoimintaa. Näimme, miten erikoisovien kysyntä kasvoi ja päätimme kes- 10 ■ kittyä niihin. Linjaus tarkoitti samalla myös sitä, että yrityksen oli lähdettävä ulkomaille – Suomen markkinat eivät riittäneet kasvuun näin erikoisella alalla. -Vuosituhannen vaihteessa saimme järjestelmillemme viralliset hyväksynnät ja vuonna 2005 saimme tehtyä ensimmäiset kauppamme itänaapuriin. Kolme vuotta myöhemmin saamamme Airbus-tilaus räjäytti niin sanotusti pankin. Niiden kauppojen myötä jouduimme palkkaamaan henkilökuntaa muun muassa Ranskaan, joka ovat edelleen ykkösmarkkinoitamme. Meillä on omaa henkilökuntaa myös Puolassa ja Dubaissa, minne käymme kauppaa varsin paljon. Champion Doorilla on myös lisenssivalmistusta Moskovassa, mutta vielä siellä ei ole aloitettu tuotantoa. -Viimeisimmät kaupat on tehty Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Kasvutavoitteemme on 15 prosentin luokkaa vuosittain ja sen eteen täytyy tehdä töitä lujasti. Kuten moni lukija jo ehkä huomasikin, Champion Door on oppinut ”aika ketuksi” ulkomaan kaupassa. -Yksinkertaista se ei todellakaan ole ollut ja jokainen uuteen maahan lähteminen on ollut aina riski. Joka kerta, kun KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄ sina työmaalle. Työntekijöiden hotellien, matkalippujen ja ajoneuvojen vuokraamista, joilla liikkua kohdemaassa. Kaikki tämä on ennakkoon hoidettava valmiiksi. Jos me unohdamme pakata matkaan yhdenkään nippelin, työ voi viivästyä jopa viikkoja, silloin kaupan budjetti menee herkästi miinukselle. Ei siis ihme, jos joinain päivinä yrittäjän otsa voi olla kurtussa. Yrittäjä Pekka Hosio rentoutuu vapaa-ajallaan metsästäen.”Liikun luonnossa muutoinkin paljon, mutta metsästys on se minun juttuni. Olen ollut tänä syksynä niin lintu- kuin hirvijahdissakin ja pian lähdemme ystävien kanssa Puolaan Saksanhirvi- ja villisikajahtiin.” SATU KANGAS-VILJAMAKI uudesta maasta tulee tarjouspyyntö tai kutsu kauppaneuvotteluihin, otamme taloudellisen riskin jo pelkästään vastaamalla kutsuun ”kyllä”, sillä matkustaminen ei ole ilmaista. Joka maassa on omat tapansa, jotka täytyy huomioida siellä liikkuessaan ja lopulta, jos kaupat syntyvät, meidän on löydettävä kohdemaahan aina partneri huoltojen hoitajaksi, hankittava liikkumisluvat ja kaikki tarvittavat asiakirjat kunkin maan vaatimusten mukaisesti. Ensim- mäisestä yhteydenotosta on pitkä matka tilaukseen, ja kun tilaus sitten tulee, se sitoo tavaraan paljon kassavaroja. Tämän Hosio toivoisi ihmisten ymmärtävän nykyistä paremmin. Siis sen, ettei yrittäjän polku ole aina niin helppoa, miltä se ulkopuolisen silmiin ehkä näyttää. -Me toimitamme ovet kaikkialle maailmaan paikalleen asennettuna. Se tarkoittaa muun muassa kaikkien työkalujen ja osien toimittamista oikeanlai- Mitä ihmeellistä Champion Doorin tuotteissa sitten, että niitä tilataan myös toiselle puolelle maapalloa? -Me emme kilpaile hinnalla, vaan laadulla. Hyvien työntekijöidemme ansiosta olemme pystyneet kehittämään tuotteemme sellaiseksi, että se toimii hyvin niin Siperiassa kuin kuumalla aavikollakin. Kangasnosto-oviemme lämmöneristys on erinomainen, niissä on murtosuojaus ja ne kestävät muita paremmin esimerkiksi pölyä ja korroosiota. Jokainen Champion Doorilta lähtevä ovi valmistetaan yksilöllisesti, asiakkaan toiveiden mukaisesti. -Tuotteidemme elinkaarikustannukset ovat kilpailijoitamme alhaisemmat ja kehitämme tuotettamme koko ajan eteenpäin yhä paremmaksi. Me valmistamme tällä hetkellä maailman suurimmat ovet.
Solo, Duo ja Trio Hoitoa kuten haluatte LISÄÄ VALINNANVAPAUTTA TYÖNTEKIJÖITTESI HYVINVOINTIIN If Terveys tarjoaa nyt aivan uudenlaisia vaihtoehtoja yrityksesi terveysvakuutuksiin. Valitse vapaasti Solo, Duo tai Trio. Lue lisää ja katso millainen ratkaisu sopii sinun yrityksellesi. if.fi/yritys/terveys KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄ 11 ■
Tommi Hietaharju näkyy dronea ohjaavan ohjaimen näytöltä. MARTINA STORE Tuotteet ja palvelut näyttävästi Keski-Pohjanmaalla ollaan hiljalleen herätty videoiden tehoon markkinoinnissa Martina Store Videotuotantoa avaimet käteen -periaatteella tarjoava kokkolalainen Hiutale Films on perustettu vuonna 2013. Tuolloin yrityksen toiminta painottui enemmissä määrin ilmakuvaukseen, joka näkyi myös yrityksen silloisessa nimessä – Hiutale Aerials. Sittemmin yrityksen tarjoamat palvelut ovat laajentuneet, ja tänä päivänä se toimii videotuotantoyhtiönä, joka tekee niin some-videoita, dokumentteja, ilmakuvausta, aluemarkkinointivideoita kuin yritysvideoitakin. Yrittäjä Tommi Hietaharju kertoo, että yrityksellä on riveissään unelmajoukko alan osaajia. – Me pystymme kokoamaan kasaan osaajia ihan minkälaiseen tarpeeseen tahansa. Meiltä löytyy ympäri Suomen osaamista niin tarinankerronnasta kuin teknisestä toteutuksestakin, ja pystymme toteuttamaan videoita asiakkaalle avaimet 12 ■ käteen -periaatteella, Hietaharju kertoo. Hän toteaa, että Keski-Pohjanmaalla ollaan hiljalleen herätty huomaamaan kuinka tehokas markkinointiväline video on. Hän kertoo videotuotannon olevan silti monelle yritykselle jopa pelottava asia, sillä monellakaan ei ole sellaisesta aiempaa kokemusta. – Ehkä yrityksiä pelottaa ostaa jotain, mitä ei vielä ole olemassa, tai mielikuvat palvelun hinnoista ovat kalliita. Sen takia olenkin laittanut nettisivuille hintoja näkyviin. Minulla on aina tapana sanoa, että voimme istua alas keskustelemaan ja suunnittelemaan esimerkiksi yritysvideon niin, että lopputulos ja hinta hahmottuu asiakkaallekin. Eikä asiakas ole tuolloin vielä edes joutunut tekemään ostopäätöstä, Hietaharju toteaa. Hietaharju jatkaa todeten, että asiakkaan ei tarvitse olla vi- KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄ deotuotannon ammattilainen, jotta voisi ryhtyä markkinoimaan tuotteitaan tai palveluitaan videoiden avulla. -Me käymme asiakkaan kanssa keskustelun, jossa selviää, mitkä heidän tavoitteensa videotuotannossa ovat ja meidän tehtävänämme on sitten tehdä video, jonka avulla päästään näihin tavoitteisiin, Hietaharju toteaa. Video soveltuu Hietaharjun mukaan sekä tuotteiden että palveluiden markkinointiin. Viime vuosina sitä on hyödynnetty Keski-Pohjanmaan alueella enenevissä määrin myös aluemarkkinoinnissa. -Meillä on paljon referenssejä näytettäväksi, joten asiakkaan on helppo nähdä, mitä kaikkea on ylipäätänsä mahdollista tehdä. Monella alalla on paljon kilpailua ja tältä alueelta tulee hie- Dronea ja siinä kiinni olevaa kam MARTINA STORE
Kierrätyskeskustelu poikii uusia työpaikkoja Toholampilainen Pramia Plastic palkkaa 14 uutta työntekijää Jorma Rekonen Vilkastunut kierrätyskeskustelu on satanut Pramia Plasticin laariin. Yrittäjä Marko Mäkinen sanoo, että hieman jännittyneenä odotettiin, että mitä esimerkiksi viime keväinen keskustelu mikromuoveista tuo tullessaan. - Tässä kävi onnellisesti. Kierrätyksen arvostus on noussut Euroopassa ja koko maailmassa. Tämä tiesi sitä, että kysyntä nousi. Nyt meillä on positiivinen ongelma. Kysyntää on enemmän kuin mitä me voimme tarjota. Yritys pyrkii vastaamaan haasteeseen ja käy keskustelua esimerkiksi Palpan eli palautuspullojen kanssa operoivan yrityksen kanssa lisäraaka-aineen saamiseksi. Saman tien Pramia Plastic palkkaa lähitulevaisuudessa neljätoista uutta työntekijää. Tällä hetkellä sillä on työntekijöitä 16 eli määrä lähes tuplaantuu. Muovipulloille uusi elämä i esille noja tuotteita ja palveluita, niin miksi niitä ei tuotaisi esille näyttävällä tavalla. Kun video on tehty, voi sitä jakaa asiakkaille vaikkapa YouTuben kautta, sosiaalisessa mediassa tai sitten sitä voi hyödyntää esimerkiksi messuilla. Laadukkaasti tehty video kestää aikaa, Hietaharju toteaa. Hietaharju kertoo nauttivansa työstään, ja se näkyy myös työn tuloksessa. Hän kertoo, että vuosien varrelle mahtuu hienoja hetkiä. -Olen saanut ajaa PohjoisRuotsissa moottorikelkoilla niitä kuvaten ja osallistua Kokkolassa kuvatun Matti und Sami -elokuvan toteutukseen. Välillä tuntuu, että minun pitäisi maksaa siitä, että saan tehdä näitä juttuja. Se, että saan tästä palkkaa, tuntuu välillä ihan oudolta, Hietaharju nauraa. meraa ohjataan kahdella ohjaimella. Pramia Plastic on heti alusta lähtien halunnut olla kiertotalouden edelläkävijä. Tällä hetkellä sen suojissa miljoona muovipulloa vuorokaudessa saa uuden elämän. Yrityksen tuotteet ovat muun muassa flake (hiutale), granulaatti (rae) ja pakkausvanteet., joia käytetään esimerkiksi teollisuudessa. - Jätteistä on tullut elintarvikekelpoisia tuotteita. Tästä yksi pieni yksityiskohtainen esimerkki, kun lihateollisuus pakkaa tuotteitaan kierrätysraaka-aineesta valmistettuun muoviin. Pramia Plasticin tuotannosta jopa yli 80 prosenttia on mennyt ulkomaille. Markkinat kuitenkin ovat rajoittuneet EU:n alueelle. Nyt suunta on muuttumassa eli kotimaisten ostajien määrä on lisääntymässä. Marko Mäkisen yritykset Pramia Plastic Toholammilla ja Pramia Kurikan Ilosjoella ovat aina panostaneet myös ympäristöystävällisyyteen. Tästä esimerkkinä on se, että molemmat tehtaat käyttävät molemmat tehtaat käyttävät ainoastaan tuulivoimaa, ja siitä osa tuotetaan omalla tuulivoimalla. Emoyhtiö Pramia on perustettu vuonna 1990 ja se valmistaa alkoholipitoisia juo- Yrittäjä Marko Mäkinen (oikealla) ja Pramia Plasticin tuotantopäällikkö Jari Korkiakangas sanovat, että yritys tarvitsee aivan lähitulevaisuudessa 14 uutta työntekijää. JORMA REKONEN mia, joita Alko myy kautta maan. Yrityksen uusin tuote alkoholiton mocktail. Koulutus työhön Mäkinen ja tuotantopäällikkö Jari Korkiakangas sanovat, että Premia Plasticin pesulinjalle tarvitaan kuusi työntekijää ja vannepuolelle viisi. Lisäksi kaksi työntekijää palkataan granulointipuolelle ja yksi kunnossapitoon. -Työllistyminen tapahtuu rekrykoulutuksen kautta eli työntekijöille on kuukauden kahden koulutus. Toki on mahdollisuus työllistyä suoraankin jos henkilöllä on työhön riittävästi osaamista, Mäkinen tarkentaa. Nykyisin yrityksessä kulkee työntekijöitä Kinnulasta saakka. Todennäköisestikään ei uusia työntekijöitä löydy riit- tävästi Toholammilta, mutta paikkakunnalla on tarjota asuntoja, joten työuralle kannattaa hakeutua kauempaakin. Mäkinen ja Korkiakangas kertovat, että työ tulee olemaan kolmivuorotyötä eli tehdas on käynnissä jatkossa viikon jokaisena tuntina. Tällä hetkellä yritys pyörii kolmessa vuorossa viisi vuorokautta viikossa. KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄ 13 ■
Kensapuu tuottaa noin 500 000 ovea vuodessa. Vientipäällikkö Miia Petäjäsoja käy tapaamassa asiakkaita Ruotsissa kerran kuussa. HEIDI VIERIMAA Kensapuu juhlii ensi vuonna 30-vuotistaivaltaan Kalusteoville on kysyntää ja ala on virkistynyt rakennusalan mukana Heidi Vierimaa Kensapuu on Kalajoen Himangalla toimiva kalustealan osakeyhtiö, joka valmistaa kalusteovia keittiö- ja huonekaluteollisuuteen. Alan yritykset kotimaassa, Ruotsissa, Norjassa ja Virossa saavat mittatilauksena MDF- eli puukuitulevyovia. Kensapuu valmistaa myös maalattuja sekä pinnoitettuja Premium-ovia. Yhtiö panostaa laatuun, toimitusvarmuuteen ja asiakaspalveluun. -Sävyvalikoima on rajaton. Asiakas voi valita saranaporaukset sekä pakkausmenetelmät. Teemme myös asiakkaan omia malleja, jos tilausmäärät ovat riittäviä, vientipäällikkö Miia Petäjäsoja kertoo. Tehdas kehittää ja tehostaa koko ajan toimintatapojaan 14 ■ sekä kehittää uusia ovimalleja. Uusia malleja onkin vastikään esitelty. Henkilökunta seuraa alan trendejä ja vierailee vuosittain messuilla Euroopassa. -Ensi vuodelle mietitään pieniä investointeja. 2000-luvun lopulla rakennettiin lisää hallia, joka oli todella suuri investointi. 2010-luvun taantumassa kotimaan myynti alkoi hiipumaan, vaan tämä vuosi on ollut hyvä. 1990-luvun alun lamasta pelasti Venäjän vienti. Ensi vuonna Kensapuulla tulee 30 vuotta täyteen ja henkilöstö on jo alkanut miettiä, miten sitä voisi juhlistaa. -Ensi vuoden syyskuussa on Jyväskylän Puumessut ja siellä olisi mahdollisesti tarkoitus juhlistaa ja kertoa Kensapuun historiaa, Petäjäsoja paljastaa. Kalusteala on muuttunut siten, ettei vuodenaikoja ja sesonkeja enää huomaa kuten en- KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄ nen. Tuotanto on tasoittunut, koska rakennusalakin toimii tasaisemmin ympäri vuoden. -Ennen oli niin, että keväällä alkoi kiire juhannukseen asti ja ennen joulua oli myös vilkasta. Kesällä on toki parin viikon seisokki kun koneita huolletaan. Kensapuulla on tällä hetkellä optimimäärä työntekijöitä, vaan jos kysyntä alkaa kiihdyttämään tuotantoa, niin sitten voi olla taas tarve lisäväelle. Tehtaan toimistot, maalaamot, pakkaamo, jyrsinkoneet eli CNC-koneet työllistävät noin 72 henkilöä. -Kaksi uutta palkattiin tänä syksynä kun joitain on jäänyt eläkkeelle tai lähtenyt opiskelemaan. Taitavia käsin maalareita on vaikea löytää nykyään. Korkeakiiltolakatuissa pinnoissa pitää olla tarkka, et- Kensapuu • • • • • • Päätuotteita ovat maalatut MDF- sekä kalvopinnoitetut kalusteovet keittiö-, kylpyhuone- ja huonekaluteollisuuteen. Perusti toimitusjohtaja Sauli Kurikkala v.1989. Kensapuun kalvopinnoitetut Premium-kalusteovet ovat saaneet M1-merkinnän, joka tarkoittaa sitä, ettei tuotteesta vapaudu mitään huoneilmaan. 15-20 % myynnistä ulkomaan vientiä. Asiakkaina keittiökalusteyrittäjät kotimaassa, Pohjoismaissa, Baltiassa sekä pienemmät puuseppätoimijat kotimaassa. Liikevaihto noin kahdeksan miljoonaa euroa. tei jää valumajälkiä. Maalatun kalusteoven valmistusprosessi menee lyhykäisyydessään niin, että MDFlevyt sahataan ensin oven kokoisiksi, sitten ne menevät jyr- sintään, jonka jälkeen jatkavat reunamaalaukseen ja hiontaan ja sitten maalauksille joko linjalle tai käsimaalaamoon. 90 % Kensapuulta tilatuista ovista on valkoisia sävyjä.
Yritysjohtamista tarjolla Joni Mäki-Petäjä Keski-Pohjanmaan Yrittäjät, Kpedu ja Keski-Pohjanmaan oppisopimuspalvelut ovat yhteistyössä aloittamassa yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon yrittäjille. Koulutuksen hakuaika on menossa ja koulutus alkaa ensi vuonna. – Koulutus on räätälöity hyvässä yhteistyössä juuri alueen yrittäjien tarpeeseen. Koulutus on kohdennettu Keski-Pohjanmaan Yrittäjien luottamushenkilöille, Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä, Kpedun johtamisen kouluttaja Minna Frilund ja oppisopimuspäällikkö Anu Haapasalo kertovat tyytyväisenä ennen alkavaa opintokokonaisuutta. Koulutus sisältää 7 lähiopetuspäivää vuoden aikana. Lähipäivät toteutetaan asiantunti- jaluentoina ja erilaisina ryhmätyöskentelyinä. – Opetusta sovelletaan aina oman yrityksen kautta. Opetuksessa saadaan lisää ammattimaisuutta yrityksiin. Yrittäjä saa käyttöönsä ammattimaiset työkalut, huippukouluttajat ja vahvaa osaamista yritysjohtamiseen ja paikallisyhdistystoiminnan johtamiseen, naiset kertovat. He kannustavat alueen yrityksiä ottamaan koulutuksesta kopin. – Koulutuksesta jää samalla yrittäjille tutkinto eli tästä on varmasti hyötyä pitkälle tulevaisuuteen. Jokaiselle koulutukseen tulevalle hankitaan myös yrittäjäopponoija. – Se antaa loistavan tilaisuuden saada oman yrityksen eduksi monenlaista uutta näkökulmaa ja kehittämispolkuja, naiset kannustavat. Koulutusisällöt • • • • • • • Oma johtamisympäristö Työyhteisön johtaminen Visio ja strategiatyö Asiakkuuksien kehittäminen Talouden kehittäminen Verkostojen johtaminen Oman johtamisosaamisen kehittäminen Minna Frilund, Anu Haapasalo ja Mervi Järkkälä kertovat yritysjohtamisen ammattitutkinnon kiinnostavan alueen yrittäjiä. ”Koulutussisältö on räätalöity yrittäjien tarpeisiin.” JONI MÄKI-PETÄJÄ Valtakunnalliset yrittäjäpalkinnot valittu Beautyhair Sirpa Mansner Oy Helsingistä, Elcoline Group Oy Savosta, Finnfoam Oy ja Lyyti Oy Varsinais-Suomesta ja Nordic Business Group Oy Keski-Suomesta palkittiin Valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla. Palkinnot jaettiin Suomen Yrittäjien vuoden päätapahtumassa, Valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä Turussa. Edut voimassa uusiin kuluttajatilauksiin. Maksa joustavasti jopa 50 kk tasaerässä! kotimaista k a l u s te m u o t i a ! Varaa suunnitteluaika helposti ja nopeasti: topi-keittiot.fi Nyt kannattaa hyödyntää Topin Syysedut ja laittaa koko koti talvikuntoon! Topi-myymälät Kalajoki, Kokkola, Pietarsaari, Ylivieska ja Haapajärvi keittiö/kylpyhuone/kodinhoito/liukuovet/säilytys Yrityspalvelut Alavieskassa, Kalajoella ja Merijärvellä Kalajoen Yrityspalvelukeskuksen asiantuntijat palvelevat Alavieskan, Kalajoen ja Merijärven yrittäjiä ja yrityksen perustajia. Avustamme mm. yrityksen perustamisessa, kasvussa, kehittämisessä, kansainvälistymisessä, omistajanvaihdoksissa, yrityksen kokonaisrahoituksessa ja erilaisissa muutostilanteissa. Lisätietoja ja yhteystiedot: https://kalajoki.fi/tyo-ja-yrittaminen/yrityspalvelut/ Kalajoen kaupunki | Kalajoentie 5, 85100 Kalajoki | www.kalajoki.fi KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄ 15 ■
Ojala Yhtymän Sievin tehtaanjohtaja Marko Niskanen esittelee valoisia ja moderneja tuotantotiloja ilolla. ”Monella on mielikuva, että työ metallialan yrityksessä on likaista ja raskasta. Todellisuudessa toimiala on moderni ja työ tehtaassa miellyttävää.” ELINA HIRVINEN ”Työntekijät ovat kantava voimamme” Ohutlevyvalmistaja uudistaa konekantaansa, mutta tärkein kilpailuvaltti on työntekijöissä. Ojala Group • • • • • • Perustettu Sievissä vuonna 1963 Ohutlevytuottaja, teollisuuden sopimusvalmistaja Asiakkaita ympäri maailman Tehtaat Sievissä ja Virossa Sievin tehdas työllistää yli 200 henkilöä. Koko konsernissa työntekijöitä 400. Sievin tehtaan liikevaihto 28 miljoonaa euroa. Elina Hirvinen Sievin kirkonkylän ytimessä komeilevat Ojala Yhtymän tehtaat tarjoavat työtä yli kahdellesadalle lähialueen asukkaalle. Ovet ovat avoinna myös uusille tulijoille. Ojala Yhtymän Sievin tehtaalla ajan kiperimmäksi haasteeksi onkin noussut työvoiman saanti. Uusista osaajista on jatkuva pula. -Työntekijät ja heidän osaamisensa on yrityksemme kantava voima, tiivistää Sievin tehtaanjohtaja Marko Niskanen. Savon kampanjasta hyviä kokemuksia Teollisuuden työpaikat ovat lisääntyneet 5 000 asukkaan Sievin kunnassa nopeasti. Yksistään jo Ojala Yhtymä sekä Sievin Jalkine ovat pitäneet huo- 16 ■ len siitä, että työtä on ollut tarjolla oman kunnan asukkaiden lisäksi lähikuntiinkin. Sieviin pendelöi tällä hetkellä liki 1 000 ihmistä joka päivä. Pisimmät työmatkat ovat 70-90 kilometriä suuntaansa. -Sievin ohella työntekijämme tulevat Ylivieskasta, Oulaisista, Kannuksesta, Toholammilta, Haapajärveltä ja Kokkolastakin. Työssäkulkualueemme on todella laaja, Marko Niskanen tietää. Viime toukokuussa Ojala Yhtymä, Sievin Jalkine ja Sievin kunta tekivät yhteistyössä täsmäiskun Pohjois-Savoon. Laskelmien mukaan tehtaiden yhteenlaskettu tarve uusille työntekijöille oli ainakin 110 uutta työntekijää. Rekrytointipainetta lisäsi ilouutinen siitä, että Sieviin on tulossa uusi talotehdas. Lisäksi yksistään vuonna 2017 Sieviin syntyi 21 uutta KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄ yritystä, ja niihin yhteensä 264 teollista työpaikkaa. Marko Niskasen mukaan rekrytointikampanja PohoisSavoon oli onnistunut: kyselyjä tuli mukavasti ja kiinnostusta selkeästi oli. - Huomasimme kuitenkin, että suurin haaste on tutulta paikkakunnalta pois muuttaminen. Vaikka meillä olisi tarjota vakituinen työpaikka ja mielenkiintoisia työtehtäviä, ihmisillä on elämä rakennettuna muualle. Siitä irtautuminen ei ole helppoa. Kiinnostus on tärkein ominaisuus Tehtaanjohtaja Marko Niskanen huomauttaa, että nopeatempoisella alalla myös rekrytointitilanne vaihtelee suuresti. Välillä saatetaan hakea useampaa uutta tekijää, ja välillä ei ole mitään tarvetta palkata lisää väkeä. -Meidän tulee työnantajana olla valmiita kouluttamaan ihmisiä yrityksemme tarpeisiin. Ja sitä toki teemmekin koko ajan. Sanoisin, että kiinnostus on uuden työntekijän tärkein ominaisuus. Tekeminen tehtaallamme on hyvin monipuolista ja työtehtävien kirjo laaja. Sen vuoksi emme voi sanoa, että etsimme juuri tietyntyyppisiä osaajia. Sen Niskanen kuitenkin sanoo, että erityisesti koneiden käyttäjät ovat kiven alla. Haaste on valtakunnallinen. -Työtehtävät tuotannossamme ovat moninaiset ja sen vuoksi työntekijä, joilla on laaja ymmärrys erilaisten laitteiden käyttämisestä, on meidän näkökulmastamme erittäin kiinnostava. Tällaiset osaajat ovat valitettavasti katoamassa. Nyt on osaajan markkinat. Ojala Yhtymän Sievin tehtaalla valtaosa työntekijöistä on miehiä, mutta Niskasen mukaan naisten osuus kasvaa tasaisesti koko ajan. -Tällä hetkellä työntekijöistämme noin 30 % on naisia, hän kertoo. Marko Niskanen on itse hyvä esimerkki pitkästä ja polveilevasta työurasta saman työntekijän palveluksessa. -Tulin Oulaisten tehtaalle töihin vuonna 1992. Tarkkaa työnkuvaa ei ollut, vaan töitä tehtiin pienellä porukalla joustavasti. Kun yritys sitten kasvoi, myös työtehtäviä tarkennettiin. Minäkin olen ehtinyt työskennellä niin koneenkäyttäjänä, varastomiehenä, kuljetusjärjestelijänä, myyjänä, hankintatehtävissä ja hallinnossa. Kansainvälisiä tehtäviäkin on ollut, itse työskentelin Slovakian tehtaamme johtajana ennen nykyistä pestiäni. Sievin tehtaalla eletään investointien aikaa. Uuden 2D-kuitulaaserin asennustyöt aloitetaan vielä tämän syksyn aikana. ELINA HIRVINEN
Rojan toimitusjohtaja Henna Somero. ANNE YRJÄNÄ Tutulta asiantuntijalta saa nopean avun Sanna Westerberg Ravintola Roja ulkoisti digirutiinit Elisan asiantuntijoiden mietittäväksi, ja keskittyy itse ruokaan ja asiakaspalveluun. Kokkolalaisen yrittäjänelikon uusi ravintola, Roja, oli juuri avautumassa, kun huomattiin ettei ravintolasalissa tarvittu maksupääte toiminutkaan. ”Juoksin neljän korttelin päähän Elisalle, kun olimme heidän kanssaan puhuneet maksupäätteen SIM-korteista”, muistelee toimitusjohtaja Henna Somero. Keski-Pohjanmaalla palvelu henkilöityy ja tuttuun asiantuntijaan luotetaan ongelmanratkaisijana. Asiakaskartoituksessa oli jo selvitetty ravintolan liiketoimintatarpeet digitaalisille ratkaisuille. M2M-SIM-kortilla maksupääte kytkeytyi toimintakuntoon 15 minuutissa. Uuteen ravintolaan tarvittiin vain hyvät kamerapuhelimet ja varmasti toimiva nettiyhteys. Alunperin Henna Somero meni Elisan myyntipisteeseen vain ostamaan puhelinta. ”Menin Elisalle puhelinostoksille ja samalla sainkin kaikki tarvitsemamme asiat kuntoon. Puhelimessa meille oli tärkeä sen kamera. Lähetämme usein asiakkaille kuvia ruokalistasta tai tilasta”, kertoo Somero. Ravintolatarjontaa Kokkolaan oli tullut lyhyellä aikavälillä paljon, mutta silti ravintola Rojan remontin valmistumista ja aukaisua osattiin odottaa uteliaana, kun taustalla oli tunnettu yrittäjäjoukko. Henna Someron kanssa vastuuta jakavat Esa ja Anne-Mari Mehtäjärvi ja Annukka Pallaspuro. Ravintola sijaitsee uudenlaisessa paikassa, keskustassa olevan puiston kyljessä. Tämä tekee tilasta urbaanin tunnelmallisen. Ensimmäinen viikko sai ravintolan täpötäyteen ja jatkossakin suosio on ollut tasaista. Eivät nelikon ideat tähänkään loppuneet. Pallaspuron Kokkolan vanhassa kaupungissa sijainnut Villa Skogman siirtyi yhteisomistukseen ja se päivitettiin skandihenkiseksi pihviravintolaksi kesäkuussa. ”Villa Skogmanin kattokruunut ja kangasservetit koettiin liian jäykänarvokkaiksi. Halusimme tehdä jotakin rennompaa, paikan jonne tullaan syömään arki-iltaisin. Räiskyvämpi nuorekas sisustus ja mukavammat tuolit ovat tuoneet meille nuoria asiakkaita ja asiakaspotentiaalia, joka ei ole meille aiemmin löytänyt. Meidät on nimetty sosiaalisen syömisen Mekaksi”, Henna Somero iloitsee. Tulossa! Keski-Pohjanmaan Yrittäjien Itsenäisyyspäiväaaton vastaanottojuhla 5.12.2018 klo 18.30 Kulttuurikeskus Akustiikka Koulukatu 2, Ylivieska Palkitaan: Maakunnallinen yksinyrittäjä 2018 sekä Maakunnallinen Vuoden Yrittäjä 2018 Illan aikana mm. Jyrki Mäkynen, Esko Valtaoja, maittava ruokailu, musiikkia ILMOITTAUMISET JA MAKSU: eventilla.com/ylivieska2018 HINTA: Jäsenet ilmoittautumiset 18.11. mennessä 40 €/hlö 19.- 27.11. ilmoittautuneet 50€/hlö Ei jäsenet ja muut ilmoittautujat 60€/hlö YHTEISTYÖKUMPPANEINA: www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄ 17 ■
Jonna Tuorila (vas.), Katri Kanniala, Eemu Pihlaja, Henna Karvonen, Jonna Ylinen ja Ville Frantti ovat osa Softwaven nuorekasta tiimiä. MARTINA STORE Sotftwave kisaa kansainvälisten jättien rinnalla Kokkolaisfirma on kasvanut kolmen hengen yrityksestä yli 20 työntekijän yritykseksi Martina Store Tänä vuonna 15-vuotisjuhlavuottaan viettävä kokkolalainen palvelu- ja järjestelmäratkaisujen toimittaja Softwave on kasvanut kolmen hengen yrityksestä yli 20 työntekijän yritykseksi, jolla on asiakkaita sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta ympäri Suomen. Toimitusjohtaja Janne Lehtinen kertoo, että yrityksen menestyksen salaisuutena on hyvinvoiva henkilökunta, laadukkaat tuotteet ja asiakaslähtöinen toimintatapa. -Olemme koonneet henkilökuntamme alueen parhaimmistosta. Meidän riveistä löytyy osaajia sekä liiketalouden että ohjelmistosuunnittelun saralta. Suurelta osin Softwaven työntekijät ovat alueen omien oppilaitosten, Keski-Pohjanmaan ammattiopiston ja Centria-ammattikorkeakoulun, tuotosta. Lehtinen kertoo, että kun yri- 18 ■ tys on koonnut riveihinsä osaavan henkilökunnan, halutaan siitä myös pitää huolta. Työilmapiiriä ja työn kuormaa mitataan viikoittaisella digitaalisella kyselyllä. Henkilökunnasta pidetään huolta myös tarjoamalla säännöllisesti hierojan palveluita ja tuomalla kahvipöytään kilokaupalla hedelmiä. Lehtinen kertoo hyvän ilmapiirin näkyvän ja kuuluvan myös nauruna käytävällä. -Välillä tilanteet lähtevät aivan lapasesta, ja huvittaisi sanoa, että palatkaapa töihin siitä. Kuitenkin tiedän, että hyvät naurut johtavat myös hyviin tuloksiin, Lehtinen hymyilee. Hän kertoo, että yritys on kehittänyt laajan osaamisensa avulla tuoteperheen, jota hyödyntävät tänä päivänä sekä pkyritykset, kunnat että valtion virastot. Hän kertoo Opiferustuoteperheen tuovan helpotusta niin talous- ja henkilöstöhallintaan, logistiikkaan kuin projektinhallintaankin. KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄ -Meidän kehittämä Opiferus Johdon Työpöytä on tällä hetkellä suosituin tuote. Se on ikään kuin mittaritaulu, josta pystyy tarkistamaan taloushallinnon, myynnin ja henkilöstön tilanteen yhdellä vilkaisulla. Johto saa jatkuvasti reaaliaikaista tietoa yrityksen tilanteesta. Kaukana ollaan siitä, kun yrityksen kehityksen pystyi tarkistamaan pelkästään kerran vuodessa tilinpäätöksestä. Tiedolla johtaminen on kuuma peruna tällä hetkellä, ja meiltä löytyvät siihen tarvittavat järjestelmät, Lehtinen toteaa. -Yritykset ovat heränneet huomaamaan, että työntekijöiden hyvinvoinnilla ja suorituskyvyllä on suora yhteys, ja kun nämä molemmat saadaan kuntoon ovat myös tulokset hyviä, jatkaa tuotepäällikkö Eemu Pihlaja. Lehtinen kertoo, että yrityksen laadukkaat tuotteet ovat saaneet asiakkailta hy- Softwave • Perustettu vuonna 2003 kolmen Centriasta valmistuneen it-tradenomin toimesta. • Tarjoaa palveluita ja järjestelmiä muun muassa johdon raportointiin ja strategiatyöhön, taloussuunnitteluun, toiminnanohjaukseen, kustannuslaskentaan ja työajanmittaukseen. • Asiakkaita ovat sekä pk-yritykset, kunnat että valtion virastot. • Henkilöstömäärä on kasvanut tasaisesti useana vuonna peräkkäin, tällä hetkellä työntekijöitä on 23. • Suurin osa työntekijöistä on kotoisin Keski-Pohjanmaan maakunnasta. vää palautetta. Kiitosta saavat sekä käyttäjäystävällisyys, nopea reagointi asiakkaiden tarpeisiin että tuoteperheen laajuus. Lehtinen kertoo, että nopeaa kasvua tehnyt yritys kilpailee kilpailutuksissa kansainvälisten toimijoiden rinnalla. -Me olemme sopiva sekoitus liiketalouden substanssiosaa- mista ja it-osaamista, ja sen vuoksi olemme yhteistyössä pystyneet luomaan tuotteet, jotka oikeasti toimivat. Hyvä työilmapiiri johtaa siihen, että myös tiimityö on hedelmällistä. On hienoa huomata, että pystymme maakunnasta tulleella osaamisella kilpailla kansainvälisten jättien rinnalla, Lehtinen hymyilee.
HANKINTANEUVONTA Kaikki yrittäjät tervetuloa! &KDWDVLDNDVSDOYHOXPPHDXWWDDVLQXD KDQNLQWRLKLQOLLWW\YLVVlN\V\P\NVLVVlRVRLWWHHVVD ZZZ\ULWWDMDWILNHVNLSRKMDQPDD <KWH\GHQRWRWP\|V+HQQD9llWlLQHQ S WDLKHQQDYDDWDLQHQ#SURMDQWIL <KWHLVW\|VVl Tiistaina 20.11.2018 kello 15-18 Sokos Hotel Kaarle Kauppatori 4 Kokkola Pienille ja keskisuurille yrityksille tarkoitetut maksuttomat Yrittäjän digikoulut siirtävät Suomea digiaikaan ja tuo digitalisaation yrittäjän luo, erittäin käytännönläheisesti ja rohkaisevilla esimerkeillä valaistuna. Tule sinäkin kuulemaan miten yrityksesi voi hyötyä digitalisaatiosta! Ilmoittautuminen: www.yrittajat.fi/digikoulu Ohjelma • • Näin digi tuli meille taloon Työpajat (voit osallistua kahteen työpajaan) • Kyberturvallisuus kuntoon • Palvelut ja tiedot pilveen • Taloushallinto digiaikaan SPEED MEETING – VERKOSTOITUMISTAPAHTUMA VAILLA VERTAA! Koe uudenlainen ja tehokas tapa kasvattaa verkostoja ja saada uusia yrityskontakteja – vain yhdessä päivässä! Ota siis läjä käyntikortteja matkaan ja tule esittelemään toimintaasi! Kuulet mielenkiintoisia yrittäjätarinoita ja herkuttele hernekeitolla ja pannarilla. To 1.11.2018 klo 11-14 Santa's Resort & Spa Hotel Sani, Jukupolku 3-5, Kalajoki Ilmoittautumiset heidi.puikko@yrittajat.fi tai p. 06 831 5292, viim. 30.10 Vain 40 ensimmäistä pääsee mukaan! Keski-Pohjanmaan OTE-hankkeen loppuseminaari OSAAJAT TÖIHIN! – apu työvoimapulaan 7.11. klo 12.30-16.00 Kokkolan kaupungintalo, Kokkola-Sali 12.30 Kahvitarjoilu 13.00 Tilaisuuden avaus DĞƌǀŝ:ćƌŬŬćůć͕ƚŽŝŵŝƚƵƐũŽŚƚĂũĂ͕<ĞƐŬŝͲWŽŚũĂŶŵĂĂŶzƌŝƩćũćƚ 13.15 Hallituksen kärkihanke: KP OTE -malli – miksi tällainen on luotu? ŶƵWŝƉƉŽůĂ͕ƉƌŽũĞŬƟƉććůůŝŬŬƂ͕<WKdͲŚĂŶŬĞ 13.30 Jokainen meistä voi sairastua WĞƌƫ^ĂůŽǀĂĂƌĂ͕ũƵŽŶƚĂũĂũĂƚŽŝŵŝƩĂũĂ 14.15 Työllistäminen julkisilla hankinnoilla - kokemuksia muualta ^ĂƚƵ'ƌĞŬŝŶ͕ŬŝůƉĂŝůƵĂƐŝŽŝĚĞŶƉććůůŝŬŬƂ͕^ƵŽŵĞŶzƌŝƩćũćƚ 14.35 TAUKO, kahvia ja hedelmiä ϭϰ͘ϱϬ&ŽƌĞŵŵĂƫͲŽŚũĞůŵĂ :ƵŬŬĂ^ƵŽŶƚĂƵƐƚĂ͕&ŽƌĞĚĂƚĂKLJ ϭϱ͘ϬϱZĞŬƌLJƚŽŝŶƟŬLJŶŶLJŬƐĞŶŵĂĚĂůƚĂŵŝŶĞŶͲƚƵĞƚƉĂůŬŬĂƵŬƐĞĞŶ WĞƌƩƵ<ĞůůŽŵćŬŝ͕ƉĂůǀĞůƵũŽŚƚĂũĂ͕dͲƚŽŝŵŝƐƚŽ 15.20 Keskustelufoorumi yhdenvertaisesta työllistymisestä 16.00 Päätössanat /ůŵŽŝƩĂƵƚƵŵŝƐĞƚǀŝŝŵ͘Ϯ͘ϭϭ͘ŚĞŝĚŝ͘ƉƵŝŬŬŽΛLJƌŝƩĂũĂƚ͘ĮƚĂŝƉƵŚ͘ϬϲϴϯϭϱϮϵϮ͘ KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄ 19 ■
KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄT RY Ristirannankatu 1, 67100 Kokkola P. 06 831 5292 www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa sähköpostit: etunimi.sukunimi@yrittajat.fi ALUEELLISET JÄSENETUSI 2018 NEUVONTAPALVELUT: Yleisneuvonta, työsuhdeasiat- ja lomakkeet, yrittäjän kunto- ja perhelomahakemukset, omistajanvaihdosneuvonta, vapaaehtoinen velkasaneeraustyöryhmä K-P:n Yrittäjien toimisto p. 06 831 5292 KESKI-POHJANMAA Luottotiedot kaikista yrityksistä. Perustiedot maksutta. Tiedustelut p. 06 831 5292 Perintäpalvelu ja maksuton puhelinneuvonta. Reskont Oy, p. 044 058 2236 Perintätoimisto Reskont Oy Maksuton puhelinneuvonta laki- ja työlainsäädännöstä. Lakiasiaintoimisto Kimmo Hanhisalo Oy, p. 010 239 0850 (myös ruotsiksi) KIMMO HANHISALO Maksuton myynnin konsultointi, max. 2h, Henna Väätäinen p. 044 510 6465, henna.vaatainen@projant.fi Toimistoassistentti palvelu: jäsenmaksun kokoinen alennus palvelun perehdytysvaiheesta, Jouni Anttila p. 050 350 9913, jouni.anttila@projant.fi Maksuton HR kartoitus, ensimmäiseen rekrytointiprosessiin -30% alennus, Jarno Juola p. 040 307 5231, jarno.juola@vmp.fi Harjoittelijoita, opinnäytetyöntekijöitä, AMK-opiskelijoita p. 040 825 9040 Yritysverotus, sukupolven- ja omistajanvaihdokset: Janne Niemi p. 020 760 3184. Tilinpäätösneuvonta ja tilintarkastuspalvelut: Elina Pesonen p. 020 760 3269 Asianajotoimisto Kaitaluoma & Koittola Lakiasioiden neuvonta sekä perintäpalvelut. Asianajajatoimisto Kaitaluoma & Koittola, p. 06 831 5083 Maksuton puhelinneuvonta vero- ja lakipalveluissa, yrityskaupoissa ja -järjestelyissä Petteri Ruotoistenmäki p. 050 525 9586 Valmennuskumppani: Maksuton tutustuminen yrittäjien ja avainhenkilöiden henkilökohtaisiin coachingohjelmiin. Lisätietoa: Heini Salmu, p. 040 515 8156 LEHTIEDUT: K-P:n Yrittäjä -sanomalehti 6 kertaa/vuosi, -20% ilmoitushinnoista. Företagare-lehti 6 kertaa/vuosi Kaupunkilehti Fuengirola.fi alennus ilmoitushinnoista -20%, jatkuvat -30%. MAJOITUS- JA RAVITSEMISEDUT: -Santa´s Resort & Spa Hotel Sani, Kalajoki Superior huone Standardin hinnalla. Etu voimassa 31.12.18 saakka. Varaukset p. 08 4692 500, kalajoki@santashotels.fi - Hotelli Seurahuone, Kokkola, -20% majoitushinnoista, -10% kokouspaketeista. Varaukset p. 020 7959 600, myynti@seurahuone.com - Hotel Kokkola -10€ päivän listahinnasta (su-to), -5€ viikonloppuisin. -10% päivän kokouspaketeista. Varaukset p. 06 8241087, myynti@hotelkokkola.fi - Hotelli Käenpesä, Ylivieska: -10% majoitushinnoista. Varaukset p. 08 423 611, kaenpesa@hotellikaenpesa.fi - Hotelli Rantakalla, Kalajoki, Rantahiekka loma-asunnot ja Timantti 43m2 jäsenhintaan myös sesonkiaikana (ei erikoisviikonloput). Varaukset p. 08 466 642 - Huoneistot Oulun keskustassa, Asuntohotelli Pohjantähti (5 vuodepaikkaa) kesä-elo 143e/vrk, muut 123e/vrk. Asuntohotelli Pohjanpoika (4 vuodepaikkaa) kesä-elo 123e/vrk, muut 119e/vrk. Varaukset p. 08 515 433/Pohjankievari. Ei voimassa tapahtumaviikonloppuina. - Kalajoki keskusvaraamo -15% huoneistoista ja loma-asunnoista (ei voimassa tapahtumaviikonloppuina). Kokouspaketit alk. 95e/hlö/vrk. Varaukset p. 08 469 4449, keskusvaraamo@kalajoki.fi KANSAINVÄLISTYMISASIAT JA NEUVONTA: Viexpo, p. 050 385 4373 Cantarero & Asociados abogados, Heikki Tuisku, p. +34 661 036 913, Espanja VAKUUTUKSET: Ratkaisut sekä yrityksen että kodin vakuutustarpeisiin. 50% alennus sairausvakuutuksen päiväkorvausosaan, Fenniakaskoon ja Premiumkaskoon 45% alennus ja 70% bonus. Ilmainen lasivakuutus 100e omavastuulla. Lisätietoja p. 010 503 2603, www.fennia.fi/suomenyrittajat MATKUSTUS: Yrityslippu sisältää peruutusoikeuden sekä rajattoman ja maksuttoman muutosoikeuden. Peruutuksesta veloitetaan 10 €. Lippuun kuuluu mukava ja tilava istuinpaikka Ekstraluokassa. Tunnukset sekä lisätietoa, p. 06 831 5292 Paikoitusetu. Kokkolan Rautatieasemalla (2 paikkaa) , Kruunupyyn Lentoasemalla (3 paikkaa) MUUT: Hieronnoista -10%, kuntosalihinnastosta -25% (norm. hintaiset kuntosalikortit) ja luennoista -20e. Lisätiedot/varaukset p. 06 836 2200 Elisa tarjoaa jopa satojen eurojen arvoisia etuja jäsenille. Tutustu kaikkiin etuihin www.elisa.fi/yedut, p. 010 80 8088 (ark. 8-16.30) Metro: Jäsenetuna -5% kaikista tuoteryhmistä, pois lukien tupakka-, nikotiini-, ja alkoholituoteryhmät, ilta- ja aikakausilehdet sekä kampanjatuotteet. HYPOXI rasvanpoltto- ja yhdistelmähoidoista 50€:n alennus Kokkolan HYPOXI studiolla. Tarjousta ei voi yhdistää muihin tarjouksiin/alennuksiin. Lue lisää: www.hypoxi.fi. Varaa maksuton konsultaatio p. 040 675 1193 Suomen Messupromoottorit: Messuosastoista -15% alennus (Seniori-, Energia- ja Rakenna-Sisusta-Asu messuille Kokkola, Kalajoki, Pietarsaari) reijo.alakoski@messu.com 0500 684 939 20 ■ KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄ Toimitusjohtaja Mervi Järkkälä P. 0500 561 145 Toimistosihteeri Riitta Hautala P. 050 338 8029 Järjestöpäällikkö Heidi Puikko P. 050 328 1769 Asiakkuus- ja viestintäpäällikkö Nina Niemi P. 050 516 7602 PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT 2018 Alavieska Haapajärvi Halsua Himanka Kalajoki Kannus Kaustinen Kokkola Kruunupyy Kälviä Lestijärvi Lohtaja Nivala Pedersöre Perho Pietarsaari Reisjärvi Sievi Toholampi Ullava Veteli Ylivieska Sami Simonen Tomi Vähäkangas Paavo Hietalahti Jorma Särkilä Kimmo Salmela Jyrki Veijola Juha Enlund John Hagnäs Tom Nylund Antti Sallansalmi Teijo Brandt Joonas Jukkola Urpo Korkiakoski Birgitta Kaipio Terhi Möttönen Jaana Ilmonen Heli Hollanti Aleksi Kotilainen Heikki Luoma Pasi Hirsikangas Kirsi-Maria Saarinen Mikko Kaarto p. 044 555 9991 p. 044 308 9002 p. 0400 669 322 p. 050 401 1696 p. 0400 841 720 p. 0400 158 314 p. 0400 665 392 p. 050 566 9480 p. 020 764 9351 p. 040 592 0335 p. 0400 160 205 p. 044 031 9153 p. 0400 586 425 p. 040 5719 412 p. 040 583 2290 p. 050 590 6378 p. 044 282 4405 p. 044 295 1305 p. 0440 265 992 p. 050 584 5245 p. 044 371 7397 p. 044 020 1794 sami.simonen@alavieskanlvi.fi tomi.vahakangas@ssu.fi paavo.hietalahti@hietalahtijapojat.fi jorma@rspsarkila.fi kimmo.salmela@kalajoenpuutuote.fi jyrki.veijola@reminent.fi juha.enlund@pept.fi john.hagnas@gmail.com tom.nylund@fatex.org kalvian@yrittajat.fi teijobr@kase.fi joonas.jukkola@jukkolasystems.fi urpo.korkiakoski@upicar.fi birgitta.kaipio@multi.fi mottonenterhi@hotmail.com jaana.ilmonen@multi.fi heli.marjaana.hollanti@gmail.com aleksi.kotilainen@ekotilainen.fi heikki.luoma@kase.fi pasi.hirsikangas@ullava.fi scillan@hotmail.com mikko.kaarto@kaarto.fi KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJIEN HALLITUS 2018 Puheenjohtaja Kimmo Hanhisalo HanhisaloLaw Lakiasiaintoimisto Oy, Kokkola P. 010 2390 850 info@hanhisalolaw.fi Varapuheenjohtaja Jarmo Nahkala Hyötykuorma Oy, Alavieska P. 0400 767 117 hyotykuorma@skalyritys.com Varapuheenjohtaja Nina Enlund Tmi Crasscountry, Kruunupyy P. 040 756 9997 nina.enlund@pept.fi Varapuheenjohtaja Tapio Uusitalo Posti Kusti Oy, Nivala P. 0400 689 864 tapio.uusitalo@nivala.fi Hallitus 2017-2019 Kunta Jäsen Kokkola John Hagnäs Jorma Tuikka Lestijärvi/Halsua Himanka/Perho Matti Pöntiö Sievi/Alavieska Kari Niemi Kalajoki Kimmo Salmela Reisjärvi/Kruunupyy Kirsi Muhonen Pietarsaari Jaana Ilmonen Kannus Jyrki Veijola Kaustinen Juha Enlund Puhelinnumero 050 566 9480 040 506 0340 044 095 4395 044 502 6902 0400 841 720 0400 187 962 050 590 6378 0400 158 314 0400 66 5392 Varajäsen Juha-Matti Anttila Paavo Hietalahti Terhi Möttönen Jere Korte Ville-Matti Vuollet Tom Nylund Teija Östman Eero Pihlajaniemi Jani Korkiakangas Puhelinnumero 06 831 1117 0400 669 322 040 583 2290 0400 352 876 050 3648 333 020 764 9351 06 723 3492 050 60 497 040 501 7693 Hallitus 2018-2020 Kunta Jäsen Kokkola Minna Witting Kirsi-Maria Saarinen Veteli Lohtaja/Ullava Petri Niemelä Kälviä Antti Sallansalmi Nivala Urpo Korkiakoski Toholampi/Pedersöre Heikki Luoma Haapajärvi Tomi Vähäkangas Ylivieska Mikko Kaarto Puhelinnumero 0400 755 287 044 371 7397 044 567 7910 040 592 0335 0400 586 425 0400 265 992 044 3089 002 044 020 1794 Varajäsen Heidi Kivilompolo Sakari Klemola Päivi Rahkonen Hannu Rimpioja Antero Kujala Birgitta Kaipio Minna Kontro Antti Hautamäki Puhelinnumero 040 832 8980 0400 287 650 0500 126 004 0400 668 536 044 544 2880 040 571 9412 040 747 9772 040 911 6079
Haapajärvi nousi ykköseksi Keski-Pohjanmaan Yrittäjien Elpo-kyselyssä. Palkintoa olivat vastaanottamassa muun muassa Haapajärven kaupunginjohtaja Juha Uusivirta, Ninni Teppo, Johanna Kaasinen, Hannu Vuorela, Minna Kontro, Tomi Vähäkangas ja Helka Annala. SATU KANGAS-VILJAMÄKI Haapajärvi kukitettiin Elpo-kyselyn voittajana Vaikuttajatapaamisessa Reisjärvellä kuultiin sekä Suomen Yrittäjien kuulumisia että KPMG:n juristien neuvoja kuntakonsernin hoidossa Satu Kangas-Viljamäki Tänä syksynä järjestetyn Elpo-, eli Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn tulokset julkistettiin Keski-Pohjanmaan Yrittäjien perinteisessä vaikuttajatapaamisessa lokakuun toisella viikolla Kartanohotelli Saaressa Reisjärvellä. Keski-Pohjanmaan Yrittäjien alueen aktiivisimmaksi kunnaksi paljastui Haapajärvi, joka kepitti alueen muut kunnat lähes heittämällä. -Elpo-kysely on jatkoa Suomen Yrittäjien vastaavalle tutkimukselle. Järjestää alueellamme oman kyselyn nyt toista kertaa saadaksemme paremman käsityksen kuntiemme elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyöstä, Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Mervi Järkkälä kertoi. Kysely toteutettiin sähköpostin kautta jaetulla webropolkyselyllä ja se lähetettiin 3000 yrittäjälle syys-lokakuun vaihteessa. -Kyselyyn vastasi yhteensä 91 yrittäjää, joista aktiivisimpia olivat – yllätys, yllätys haapajärviset. Toivomme, että jatkossa yrittäjät aktivoituvat parem- min kyselyn kanssa, jotta saamme kerättyä aidosti vertailukelpoista dataa, Järkkälä sanoi. Muita vaikuttajatapaamisen aiheita olivat muun muassa Reisjärven kunnanjohtajan, Raija Potilan tervehdys ja esitelmä Reisjärven kunnan elinvoimatekijöistä, tavoitteista ja keinoista päästä niihin sekä KPMG:n asiantuntijoiden luennot kuntakonsernista ja niiden hallitusten vastuista kuntayhtiössä. Oman tervehdyksensä tilaisuuteen toi myös Keski-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Kimmo Hanhisalo. -93,3 prosenttia kaikista Suomen yrityksistä luokitellaan mikroyrityksiksi eli ne työllistävät 1-9 henkeä. Seuraavaksi suurin yritysryhmä on pienyritykset, jotka työllistävät 10-49 henkeä. Heidän osuutensa Suomen yritysmaailmasta on 5,5 prosenttia. Suuryrityksiä joukossamme on vain 0,2 prosenttia, Hanhisalo summasi. Vuosituhannen alusta vuoteen 2016 yritysten henkilöstömäärä on kasvanut noin 77 000 hengellä, mistä suuryritysten osuus on -42215 henkeä. -Pk-yritysten henkilöstömää- rä on kasvanut sen sijaan 119 305 hengellä. Toisin sanoen Suomen toivo lepää tällä hetkellä mikro- ja pk-yritysten harteilla. Hanhisalo otti kantaa myöskin tämän hetken kuumaan perunaan, eli hallituksen esittämään lakiesityksen työntekijöiden irtisanomisen helpottamiseksi alle kymmenen hengen yrityksissä. -Totuus on se, että työntekijät ovat tyytyväisimpiä juuri pienissä yrityksissä. Tutkimusten mukaan yrittäjän ja työntekijöiden välit ovat niissä kaikkein luottamuksellisimmat ja avoimimmat, koska niiden tiedottaminen on yleensä isoja yrityksiä joustavampaa ja avoimempaa. Uusi laki ei sisällä mitään pärstäkerroin-mittaria, jonka mukaan ihmisiä saisi tulevaisuudessa erottaa ihan miten sattuu, vaan erottamiselle vaadittaisiin jatkossakin järkevä peruste. Siksi Suomen Yrittäjät suhtautuu lakiesitykseen positiivisesti. Hanhisalo harmitteli myös sitä, ettei työmarkkinoiden uudistaminen ole edennyt mihinkään suuntaan pitkään aikaan. -Pitkän vääntämisen jälkeen saimme läpi lain, jolla uuden Kimmo Hanhisalo avasi vaikuttajatapaamisen puheellaan. Reisjärven kunnanjohtaja Raija Potila kertoi vaikuttajatapaamisen osanottajille muun muassa siitä, millä 2819 asukkaan pieni mutta pippurinen Reisjärvi pysyy elinvoimaisena. ”Reisjärviset ovat yritteliäitä ja ahkeria. Meidän työttömyysprosenttimme on alueemme alhaisin, vain 5,5 prosenttia.” SATU KANGAS-VILJAMÄKI työntekijän koeaikaa saatiin pidennettyä ja takaisinottoaikaa lyhennettyä, mutta ei näillä muutoksilla vielä kesää tehdä. Nyt meidän pitäisi saada aikaan se, että sekä järjestäytyneet kuin järjestäytymättömät yritykset olisivat samanarvoisessa asemassa työmarkkinoilla. Työlainsäädäntöä on saatava joustavammaksi ja työllistämisen riskejä alemmaksi. Päivän ohjelman ulkopuo- lelta Pohjois-Pohjanmaan Maakuntajohtaja Pauli Harju toi tilaisuuteen tiedon EU:n rakennerahaston ohjelmakauden tulevasta muuttumisesta. -Seuraavan kauden ohjelmaluonnoksesta puuttuu kokonaan harvan asutuksen laki, mikä tarkoittaa sitä, että vuonna 2021 maaseudulla saataisiin rahoitusta vain suoraan maatalouteen liittyviin yrityksiin. Tämä kehityssuunta on muutettava, Harju jyrisi. KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄ 21 ■
KOLUMNI Ilmaston hajoaminen ja bisnes Otsikon termillä ”ilmaston hajoaminen” tahdon kiinnittää huomiota mahdollisuuteen pysäyttää ilmaston muutos ja jopa kääntää sitä. Kun jokin hajoaa, niin me miellämme, että se pitää korjata ja että korjaaminen on mahdollista. Ilmastonmuutos viittaa johonkin abstraktiin, sellaiseen mikä olisi meidän ulottumattomissa. Geologit puhuvat jo antroposeenista, ihmisen ajasta, joka kuvaa uutta geologista aikaa. Muita tällaisia ovat muun muassa holoseeni, jääkauden jälkeinen aika, tai paleoseeni, joka seurasi dinosaurusten tuhoa. Maanpinnan kuoressa näkyvät ihmisen toiminnan jäljet teollistumisen jälkeen ja ne tulevat näkymään siinä satoja miljoonia vuosia eteenpäin. Ihmisen kädenjälki näkyy voimakkaasti myös ilmaston muutoksessa. Juuri ilmestynyttä IPCC:n ilmastoraporttia ennen julkistettiin Nobelin taloustieteen palkinto, joka jaettiin William Nordhausille ja Paul Romerille. He ovat tutkineet ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä taloustieteen näkökulmasta. Nordhaus sai palkinnon ilmastonmuutoksen integroimisesta pitkän tähtäimen makrotaloudelliseen analyysiin, ja Romerille palkinto myönnettiin teknologisten innovaatioiden yhdistämisestä pitkän tähtäimen makrotaloudelliseen analyysiin. Tämän asian huomioiminen 2018 palkinnoissa osoittaa mahdollisuuksistamme vaikuttaa talouteen ja sitä kautta myös aiheutuviin ilmastonmuutoksiin. Nobelin taloustieteen palkinnon lehdistötiedotteessa muistutetaan, että taloustieteen peruslähtökohtana on rajallisten resurssien hallinta. Monestikin luonto asettaa taloudellisen kasvun päärajoitteet ja oma käyttäytymisemme määrittää, kuinka noihin rajoituksiin suhtaudumme. Romerin työ osoittaa, kuinka teknologinen muutos pitkänajan kuluessa vaikuttaa itse omaan kehittymiseensä. Jo tehdyt innovaatiot ja päätettävät taloudelliset voimat ohjaavat tulevia ideoita. Nordhaus on 1970-luvulta lähtien tutkinut yhteiskunnan ja luonnon välistä vuorovaikusta. Hän loi 90-luvulla integroidun arviointimallin, jossa kuvataan talouden ja ilmaston globaali vuorovaikutus. Nordhausin mallin kautta voidaan, ja on, simuloitu talouden ja ilmaston toisistaan riippuvaista kehitystä, muun muassa päästökaupan vaikutuksia on mallinnettu näin. Yhdessä Romerin ja Nordhausin työt osoittavat, että ilmaston hajoamiseen pystytään vaikuttamaan talouden kautta. Mikäli poliittista tahtoa ja ymmärrystä ilmaston korjaamiseksi löytyy, niin myös liike-elämän täytyy reagoida. Poliittinen ohjaus energian säästämiseksi ja yhä vähäpäästöisempien teknologioiden suosiminen ajavat liike-elämän innovaatioita ilmastoa korjaaviin suuntiin. Tämä avaa yrityksille mahdollisuuden luoda kilpailuetua asiakkaiden silmissä ilmastoa parantavilla ratkaisuilla. Suomi on korkeanteknologian maa, riippuvainen viennistä. Nähdäkseni oikeilla ohjaus- ja tukitoimenpiteillä Suomen vientiteollisuuteen avautuu ”uusia Nokioita”, vieden aivan uudenlaista ilmastoa parantavaa teknologiaa ympäri maailman. Liike-elämässä muutosta tapahtuu jatkuvasti; asiakkaiden tarpeet muuttuvat, ympäristöt ja teknologiat muuttuvat ja kilpailijat muuttavat toimintaa. Ihmiset ovat valveutuneita ja valmiita muuttamaan kulutustottumuksiaan ilmaston parantamiseksi, ja myös globaalisti valtiot ohjaavat kehitystä kohti ilmastoystävällisempää teknologiaa. Yritysten täytyy mukautua muutoksiin ja ilmaston parantamisesta tulee yyksi p peruslähtökohdista liike-elämässä. Marko Forsell Koulutusalapäällikkö (YAMK) Centria-ammattikorkeakoulu 22 ■ Keskipohjalaisia yrittäjiä oli runsaasti mukana Yrittäjäpäivillä. Yrittäjäpäivillä verkostoitumista ja uusia näkökulmia yrittämiseen Nina Niemi Kolmisenkymmentä keskipohjalaista yrittäjää osallistui viime viikonvaihteessa järjestetyille valtakunnallisille Yrittäjäpäiville Turkuun. Ohjelmassa oli seminaareja ja luentoja sekä koordinoituja tapaamisia. Päiville osallistui n 1500 yrittäjää eri puolilta Suomea. Juhlagaalassa palkittiin, Valtakunnallisilla yrittäjäpalkinnoilla, Beautyhair Sirpa Mansner Oy Helsingistä, Elcoline Group Oy Savosta, Finnfoam Oy ja Lyyti Oy Varsinais-Suomesta ja Nordic Business Group Oy Keski-Suomesta. Suomen Yrittäjien liittokokous teki useampia aloitteita. Yrittäjät muistuttaa mm. että, jäsenmaksujen perintä kuuluu sopimusten mukaan vain niille yrityksille, jotka kuuluvat työn- antajaliittoihin ja joiden työehtosopimus edellyttää perintää. – Järjestäytymättömien yritysten ei tarvitse periä jäsenmaksuja, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen korosti kokouksessa. Moni järjestäytymätön yritys ei tiedä, ettei sen tarvitse periä ay-jäsenmaksuja. – Toivon, että työnantajaliitot lähtevät uudistamaan työehtosopimuksia siten, että jäsenmaksuperintä jää ammattiliittojen omaksi tehtäväksi, Pentikäinen esittää. Liittokokouksessa julkistettiin myös Yrittäjien Kasva Suomi! -eduskuntavaaliohjelma. Mäkynen jatkaa puheenjohtajana Seinäjokelainen Jyrki Mäkynen aloittaa kolmannen kaksi- Ensi vuonna Lahteen Vuonna 2019 Yrittäjäpäivät järjestetään 18.-19. lokakuuta Lahdessa. Innokkaat voivat jo ilmoittautua päiville: heidi.puikko@yrittajat.fi tai p. 06 831 5292. Ytek kokeilee tekoälyn käyttöä asiakaspalvelussa Ylivieskan Teknologiakylä Ytek Yrityspalvelut on ottanut käyttöön chat-pohjaisen asiakaspalvelun, jossa käyttäjän kysymyksiin vastaa robotti. Tekoälyyn perustuva asiakaspalvelu on saanut nimekseen Digiassari, ja se on käytettävissä Ytekin verkkosivujen kautta. Digiassarilta voi kysyä esimerkiksi yrityksen perustamisesta, yrityksen kehittämisestä, toimitiloista tai koulutuksista. Palveluun on ohjelmoitu vastauksia usein toistuviin kysymyksiin, ja se tarjoaa myös linkkejä kyseisiin aiheisiin liittyville verkkosivustoille. Palvelun kautta voi myös lähettää yhteydenottopyynnön Ytekin henkilökunnalle. - Etenkin nuoret ovat tottuneet hakemaan tietoa verkosta ja käyttämään chat-palveluja. Haluamme kokeilla, saammeko tämän palvelun avulla heidät entistä paremmin tavoitettua, yrityskehittäjä Mari Autio kertoo. Tekoälyn käyttö asiakaspalvelussa on vielä suhteellisen uutta. Ytekin yhteistyökumppani- KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄ vuotiskautensa Suomen Yrittäjien johdossa. Mäkysellä ei ollut vastaehdokasta. Mäkysen vuonna 1992 perustama Oy HM Profiili Ab kehittää, suunnittelee, toteuttaa ja ylläpitää työympäristöjä. Toimipisteet ovat Seinäjoella, Vaasassa, Pietarsaaressa ja Jyväskylässä. Varapuheenjohtajiksi valittiin Petri Salminen Keski-Suomesta, Nina Rasola Etelä-Savosta, Antti Rantalainen Taloushallintoliitosta ja Carita Orlando Pääkaupunkiseudulta. na on oululainen yritys Isoft.ai, jonka tarjoamaa chatbot-palvelua on kehitetty puolitoista vuotta. Asiakkaiden käytössä palvelu on ollut kuluvan vuoden alusta alkaen. - Chatbotin tarkoituksena on tehostaa asiakaspalvelua verkossa. Kiinnostusta on ollut sekä yrityksillä että julkisen puolen toimijoilla, ja Ytek on yksi ensimmäisistä joille olemme tällaisen toteuttaneet, kertoo Isoft.ai:n toimitusjohtaja Erkki Lohiniva. Chat-robotin käyttömahdollisuudet kehittyvät kaiken aikaa. Mahdollisuuksia tarjoaa esimerkiksi puheentunnistus. Keräämällä tietoa asiakkaiden kysymyksistä robotti voidaan myös opettaa toimimaan yhä paremmin. Verkkosivujen lisäksi palvelua voidaan tarjota myös sosiaalisen median kanaviin. Ytek kerää kokemuksia ja palautetta Digiassarin käytöstä vuoden 2018 loppuun kestävän kokeilun aikana. Kokeilu on osa Bisnestä keittiönpöydältä -projektia, jota rahoittaa Euroopan maaseuturahasto.
UUDET JÄSENET Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n jäseneksi on liittynyt 55 yritystä edellisen Yrittäjä-lehden ilmestymisen jälkeen. TERVETULOA! Alavieskan Yrittäjät ry Kannuksen Yrittäjät ry Kälviän Yrittäjät ry Perhon Yrittäjät ry Hoivakoti Pihapihlaja Oy Saneeraus Hakala Ky Eskolan Kyläpalvelu Oy Sivula Group Oy Hiekkapuhallus Sami Kemppi Oy Kaustisen Yrittäjät ry Pohjanmaan Tilausliikenne Oy Työpalvelut Mäkelä Oy Hunajaa Kälviän Peitsolta Kälviän Kaffeli Oy Codetag Oy Kaisan Kaffila & Elämys 1 ky Lohtajan Yrittäjät ry Brilliant Cleaning Ab Oy Haapajärven Yrittäjät ry T:mi Matti Nuolioja Laaksojen Ilmastointityö Ay Tmi Minna Malkki-Wåg 1202 Laura Koskela Oy Ruokatori Ahola avoin yhtiö Keila ja Kunto Split45 Oy Himangan Yrittäjät ry Kotihiiren Tupa Ky QFox Oy Kalajoen Yrittäjät ry Maa- ja Verkonrakennus Typpö Oy SinuMeister Oü R & P Alasuvanto Oy Hierontapalvelu Tapani Ylitalo Konetyö Änkilä Koneurakointi J.Siironen Koneurakointi Nikupaavo Avoin yhtiö T:mi Heikkilä JL Kokkolan Yrittäjät ry Kokkolan HK-auto Oy Mirja Korkiakangas Moottoripalvelu J&V Liikuntapalvelut LiikeVoima Oy Kru Yap Muay Thai Sähköteko Oy T:mi Nuohouspalvelu H. Aalto Nosto ja Kuljetus Jaakko Peltola Oy JSK Cars Oy Jani Pesola Tmi Kronoby Företagare rf Tmi Katri Turhanen Toholammin Yrittäjät ry Nivalan Yrittäjät ry Kuljetus J. Väisänen Kuvauspalvelu Virtanen Maansiirto ja Kuljetus J. Vaaramaa Oy Nivalan Wemac Oy Talous-Haapala Tmi Aseman Majatalo Hius Studio Zeta Pedersöre Företagare rf Pedersören Yrittäjät Ylivieskan Yrittäjät ry Semecon Oy Elken Tmi Puranen Antti Kalevi DataSeppä tmi Biominerals Finland Oy Asennus Tuomaala Oy Hovihius Maria Loginov MilkHill Oy SJÖLINDS TRANSPORT AB PARHAAT PALVELUT KIINNOSTAAKO TÄMÄ ILMOITUSPAIKKA? Pyydä tarjous ja varaa oma paikkasi. Ota yhteyttä puh. 020 750 4400. Tutustu maksutta henkilökohtaisen coachingin vaikuttavuuteen! Talouspalvelut Helmitaulu Oy, Nivala, täytti 5 vuotta 21.10.2018 Metsätyö Koski Oy, Veteli, täytti 10 vuotta 28.8.2018 1.11. (Arvo 250,- + alv) Varaa aikasi: 040 5158 156 tai heini.salmu@valmennuskumppani.fi ONNITTELUT TAPAHTUMAT Yrittäjä! Hyödynnä jäsenetusi: TYÖELÄMÄ ON JOUKKUEPELIÄ YLIVIESKA GOGO ONON YLIVIESKA Kartanotie 1L 33, 84100 Ylivieska Kartanotie, 84100 Ylivieska, p. 0400385453 www.go-on.fi Sähkötie 6, 69100 Kannus www.keskuspesula.fi SpeedMeeting kortinvaihtotapahtuma, Kalajoki 1.11. MeetingPoint 2018, Kokkola 7.11 Osaajat töihin! -apu työvoimapulaan -seminaari, Kokkola 8.11. KPMG: Vaihtelevaa työaikaa ja tarvittaessa töihin kutsuttavia työntekijöitä koskevat lakimuutokset, Kokkola 20.11. Yrittäjien Digikoulu, Kokkola 22.11. K-P:n Yrittäjien hallitus 5.12. Itsenäisyyspäivänaaton vastaanottojuhla, Ylivieska 11.12. Yrittäjien joulupuuro tilaisuus, Kokkola Lisätietoja tapahtumista ja ilmoittautumiset www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa MIKSIPÄ EI? LIITY SINÄKIN TÄHÄN FIKSUUN JOUKKOON! “ ^^^]HSTLUU\ZR\TWWHUPÄ Pietarsaaren Seudun Yrittäjät ry Kuulumalla yrittäjärjestöön saan aina ajankohtaista tietoa mitä yhteiskunnassamme tapahtuu ja juuri yrittäjän näkökulmasta. Yrittäjyys on myös elämäntapa ja yrittäjäjärjestön kautta saa tutustua uusiin tuttavuuksiin työn ja vapaa-ajan merkeissä. Tietojen vaihto ja eräänlainen sparraus on myös ollut suuri etu minulle. Verkostoitumalla olemme vahvempia. Aki Salminen, K-Supermarket Jeppis 2500 jäsenyritystä ja 22 paikallista yriäjäyhdistystä LIITY SINÄKIN NYT! www.yriajat.fi/liity p. 06 831 5292, riia.hautala@yriajat.fi KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄ 23 ■
YRITYSTURVALLISUUDEN AMMATTILAISET - Kameravalvonta - Kulunvalvonta - Hälytykset - Lukitukset PALOHÄLYTYS Kysy ! tarjous Asematie 5, Kannus | Puh. 050-346 5456 www.suomenturvatekniikka.fi Uusi turvallinen sijoitusasunto. unto. Pitkäaikaista pääomaa. a. KOTEJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA SIJOITUSASUNTO - SIJOITA PYSYVIIN ARVOIHIN Onko käytössäsi säästöjä, joille haluaisit tasaista tuottoa joka kuukausi? Uusi YIT Koti on helppo, tuttu ja turvallinen vaihtoehto kasvattaa varallisuutta. Saat etua mm. vuokratuottona, arvonnousuna tai tulevien vuosien eläketurvana. Voit myös hankkia pesämunan jälkipolvillesi. Uuden YIT Kodin omistajaksi pääset maksamalla vain myyntihinnan, joka on yleensä 30–40% velattomasta hinnasta. Olemme neuvotelleet valmiiksi joustavan yhtiölainan, johon et tarvitse erillisiä vakuuksia. Lue lisää osoitteessa yit.fi/sijoittaja Soita ja sovi oma esittelyaika! KOKKOLA KESKUSTA Kokkolan Chydeniuksenhovi Kerrostalo | Pengerkuja 1 Keskustakodissa et tarvitse autoa, sillä kaikki hyvään elämiseen tarvittavat palvelut ovat kävelymatkan päässä: koulut sekä päiväkodit ja lähistöltä löytyy parikin lähikauppaa, kauppatori, kävelykatu sekä ydinkeskustan monipuoliset palvelut. Muuttovalmiin Chydeniuksenhovin asunnoissa on parkettilattiat, keittiössä on mm. keraaminen liesi tai erillisuuni ja keraaminen liesitaso sekä astianpesukone. Osassa huoneistoja on oma sauna. Kuusikerroksinen hissitalo. Oma tontti. Muuttovalmis. yit.fi/chydeniuksenhovi Kun teet kaupat muuttovalmiista tai pian valmistuvasta YIT Kodista vuoden 2018 loppuun mennessä, maksamme varainsiirtoveron puolestasi (2 % velattomasta hinnasta). Säästät tuhansia euroja! Etu koskee uusia varauksia ja 1.11.–31.12. tehtäviä kauppoja. Tutustu kampanjan YIT Koteihin: yit.fi/veroetu 24 ■ KESKI-POHJANMAAN YRITTÄJÄ Esim. 1 h+kt+alk 1 h+kt 2 h+kt 2 h+kt+s 2 h+kt+s 3 h+kt+s krs. 3. 4. 2. 2. 1. 1. 28,0 m² 31,0 m² 34,5 m² 48,0 m² 49,0 m² 64,5 m² mh. 37 800 41 100 44 400 51 750 50 400 59 700 vh. 126 000 137 000 148 000 172 500 168 000 199 000 YIT ASUNTOMYYNTI TERVAHOVINTIE 2, KOKKOLA hannele.leppaniemi@yit.fi p. 040 869 0970 KIINTEISTÖMAAILMA KOKKOLA Antti Porko LKV, AKA, KHK p. 040 351 0777 yit.fi/asunnot facebook.com/YitKoti instagram.com/yitkoti yit.fi