LA IVA #N MEIJÄN NIVALA NIVALAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI LOKAKUU 2018 Pahkaperä on piskuinen kylä, jossa ei ole päällystettyjä teitä. Siitä huolimatta pahkaperäläiset ovat menneen kesän pyöräilykampanjan tulosten valossa kaupungin ahkerimpia pyöräilijöitä. Taito Aitto-ojalla on jokaisen lenkin alussa ja lopussa 4,5 kilometrin soratiepätkä, ennen kuin hän pääsee asfaltille. Silti hän tarttuu pyöränsä kippurasarviin lähes päivittäin.

Suomen liikkuvin kunta – Nivala mukana kisassa kaikkien kuntalaisten käytössä ja iso osa niistä on maksuttomia, esimerkkeinä ulkoilu-, maastopyöräily- ja latuverkostot, yleisurheilukenttä ja lähiliikuntapaikat. Myös osa liikuntaseurojen omista liikuntapaikoista ovat ilmaisia, esimerkkinä neljä frisbeegolfrataa. Eri ryhmille on olemassa myös kohdennettuja etuuksia. Esimerkiksi kaikki 80 vuotta täyttäneet pääsevät uimahalliin ja kuntosalille ilmaiseksi ja lukiolaiset pääsevät hyppytuntien aikana ilmaiseksi kuntosalille. Koulujen liikuntasalien käyttövuorot ovat ilmaisia alle 18-vuotiaille. Lisäksi jäähalliin pääsee luistelemaan ilmaiseksi yleisövuorolle aina silloin, kun jäähallissa ei ole varausta.Tämän vuoden aikana on tarkoitus käynnistää myös liikuntavälinelainaamo. Ensi vuodelle on suunniteltu omaa 75 vuotta täyttäneiden senioriliikuntakorttia. Nivalalaiset käyttävät aktiivisesti kaupungin liikuntapalveluja.Tällä hetkellä uimahalli-, kuntosalija keilahallikäyntejä tehdään vuosittain yli 130 000, mikä laskennallisesti tarkoittaa sitä, että jokainen nivalalainen käy keskimäärin uimahallissa seitsemän ja kuntosalilla kolme kertaa vuodessa sekä vähintään kerran keilaamassa! LIIKUNTATAPAHTUMAT eri urheilulajeissa järjes- tetään Nivalassa yleensä ilman palkattua työväkeä ja se on loistava osoitus yhteisöllisyydestä ja yhteisestä vastuunkannosta. Hyvänä esimerkkinä on tämän syksyn Harrastusviikko. Toimijoita saatiin mukaan liki 30 ja yhden viikon aikana liikuntasuorituksia kirjattiin yli 1000. Harrastusviikko huomioitiin myös Olympiakomiteassa ja valtakunnan mediassa. Onnistuneen yhteistyön tulosta on myös moottoriurheilupuolella paikallisen seuran järjestämä Kapinaralli. Merkittäviä liikuntailmiöitä ovat myös Nivalan polkujuoksutapahtuma ja mainiot maastopyöräreitit. Ikäihmisten liikkumisessa vahvoja toimijoita ovat Eläkeliitto ja Eläkkeensaajat. Kansalaisopiston piirit ovat olleet erittäin suosittuja jo vuosikymmeniä. Nivalassa toimii aktiivisia vapaaehtoisten vetämiä kynkkärinkejä, jotka ulkoiluttavat säännöllisesti vanhuksia. Liikunnan avulla joka päivä satoja nivalalaisia kokoontuu yhteen tuomaan itselleen ja toisilleen parempaa elämänlaatua,vahvistuvaa kuntoa ja hyvinvointia. kaupunginjohtaja Päivi Karikumpu hyvinvointikoordinaattori Suoma Korhonen hyvinvointijohtaja Jukka Turunen Nivalan Liikuntakeskus Oy toimitusjohtaja Pekka Niemelä ja liikuntasihteeri Henri Heiska KAIKKI NIVALAN koulut mukaan lukien lukio kuu- luvat Liikkuva koulu -ohjelmaan.Tänä vuonna myös JEDU on aloittanut Liikkuva amis -hankkeessa. Lukio- ja ammattikoululaisten harrasteakatemia on aloittanut samoin tänä syksynä. Nivala on mukana myös Voimaa vanhuuteen -hankkeessa, ja hakee hankkeen jatkoksi suunniteltuun iäkkäiden terveysliikuntaohjelmaan. Kesäkuussa alkaneen Lähekkö liikkeelle -hankkeen avulla muun muassa käynnistynyt liikuntaneuvontamalli, palkattu liikuntaneuvoja sekä avattu liikuntaneuvontapiste. Golfkenttä on yksi Nivalan liikuntapaikoista, jotka houkuttelevat ihmisiä myös muilta paikkakunnilta. Nivalan Seudun Golfin toiminnanjohtaja Mika Takanen opettaa lapsille lajin saloja. HENRI KORHONEN IVA LA #N IVA LA Parhaillaan Nivalan kaupungissa valmistellaan tulevien vuosien toimintasuunnitelmaa. Kaupungin käyttötalouden menot ovat vuodessa vajaat 80 miljoonaa euroa, josta sosiaali- ja terveydenhuollon menot muodostavat noin puolet eli 40 milj. euroa. Kaupunginhallitus aloittaa toimintasuunnitelman käsittelyn marraskuussa ja kaupunginvaltuusto hyväksyy sen lopullisesti 29. marraskuuta. Tulevan vuoden talousennusteet ovat alueen kuntien näkökulmasta ovat haasteelliset. Tulojen kehitys ei riitä kattamaan menojen kasvua. Nivalan osalta sosiaali- ja terveystoimen menot nousevat liian paljon. Suurta nousupainetta kustannuksiin aiheuttavat perhe- ja vammaispalvelut. Perhepalveluissa lastensuojeluun liittyvät kustannukset kasvavat nykyisestä noin 400 000 eurolla. Kustannusnousun kattamiseksi tarvitaan oman toiminnan tarkastelua tulojen ja menojen osalta. Pelkästään oman toiminnan tarkastelu ei riitä, vaan tarvitsemme myös voimakkaampia ennaltaehkäiseviä toimia ja palveluja, joilla autamme perheitä ja nuoria, jotta lastensuojelun palveluiden tarve saadaan vähentymään. Edellä mainitusta tosiasiasta huolimatta viestit elinkeinoelämästä ovat positiiviset. Työttömyys on laskenut ja paikkakunnan toimijoilla on muutoinkin hyvä vire. Paikkakuntaa kehitetään paljon hanketoiminnan avulla, johon saadaan ulkopuolista hankerahoitusta. Jatkossa paikkakunnan kehittämishankkeiden osalta osaamista tulee kohdentaa ns. suoran rahoituksen hakuun EU:sta. Tuleva rakennerahastokausi nimittäin näyttää siltä, että Pohjois- ja Itä-Suomen rakennerahastovarat laskevat huomattavasti nykyisestä. Tähän emme kuitenkaan alueena suostu vaan vaikutamme kansallisesti asiaan suoraan, mutta myös Keski-Pohjanmaan yrittäjien ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton kautta. Hankerahoituksen kautta alueellamme ja Nivalassa on paljon mahdollisuuksia hyödynnettävänä. Kuten kaupunkistrategiassamme todetaan Nivala - juureva kaupunki, mahdollisuuksia täynnä. Kiitos yrittäjille, ralliväelle ja muulle talkooväelle kesän ja syksyn tapahtumista! Tuoreimpana upeana tapahtumana saimme kokea Nivalassa mahtavan ralliviikonlopun. Vauhdikkaasta viikonlopusta huolimatta liikenteessä muistetaan maltti, turvavyöt ja heijastimet! KAUPUNGIN LIIKUNTAPAIKAT ja -palvelut ovat Nivalassa on tehty kökällä (talkoilla) ja kaupungin yhteistyöllä useita liikuntaan liittyviä rakennuksia ja alueita muun muassa jäähalli, kolmelle koululle liikuntasalit, Pyssyhovi, ensilumen latu, jokamiesluokan autorata, ampumaratoja ja polkujuoksu- ja maastopyöräilyreitit. #N Juureva kaupunki – mahdollisuuksia täynnä! Toista kertaa järjestettävässä Suomen liikkuvin kunta -kisassa etsitään erinomaisesti kuntalaisten liikuntamahdollisuuksia kehittänyttä kuntaa. Nivala on päättänyt lähteä kilpaan – eikä suotta. Onhan Nivalassa kehitetty liikuntapaikkoja systemaattisesti jo 20 vuoden ajan. Viime vuonna kilpailun voitti muuten Asikkalan kunta. Nivalasta löytyvät tällä hetkellä erinomaiset liikuntamahdollisuudet, joita myös naapurikuntien asukkaat hyödyntävät. Esimerkiksi Nivalan 18-reikäinen hyvin hoidettu golfkenttä houkuttelee pelaajia laajalta alueelta, kuten myös Liikuntakeskus Uikon palvelut vetävät liikkujia ympäri maakuntaa. Nivalan liikuntapaikat ovat kehittyneet valtavasti viime vuosina, mistä esimerkkeinä jäähallin (1995), uimahallin (2005), kuntosalin (2006) ja keilahallin (2014) valmistuminen, uusimpana tekonurminen jalkapalloareena (2017) ja pesäpallon hiekkatekonurmi (2018). Lähitulevaisuuden hankkeita ovat muun muassa uuden skeittipuiston valmistuminen (2020). Lisäksi suunnittelussa on monitoimihalli, jonka rahoitusratkaisuja parhaillaan kartoitetaan.Tavoitteena on monitoimihallin valmistuminen vuonna 2021 Uikon liikuntapuistoon. Myöhemmin myös urheilukenttä siirtyy samalle alueelle. KAUPUNGINTALO ON SULJETTUNA • itsenäisyyspäivän jälkeisen perjantain 7.12. • joulun aikana 24.12.–1.1. Hyvää syksyä toivottaen, Päivi Karikumpu kaupunginjohtaja NIVALAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI MEIJÄN NIVALA Toimituskunta: Päivi Karikumpu, Jukka Turunen, Heidi Kangaskokko, Suoma Korhonen | Tuottaja: Eetu Kupulisoja Toimittajat: Risto Puolimatka, Satu Kangas-Viljamäki | Sivunvalmistus: Taikahattu/Vesa Alahäivälä | Paino: Botnia Print Oy Ab Kokkola

Nämä kassit lähtevät kiertelemään kylille. Tässä on luuta, jonka pitäisi kiertää kylässä 500 kertaa. Hyvinvointikoordinaattori Suoma Korhonen kannustaa ihmisiä kyläilemään. RISTO PUOLIMATKA Kyläluuta houkuttelee ihmisiä kyläilemään yllättäen Kyläluuta on vietävä henkilökohtaisesti huoneelle asti eikä postilaatikkoon Risto Puolimatka Kyläluudat kiertävät Nivalan kyliä.Leikkimielinen haaste eli kassissa oleva pieni risuluuta ja vihko kiertävät taas kylillä ovelta ovelle. Haasteen tarkoituksena on saada ihmiset käymään naapurillaan aivan tuosta vain, sen isommitta syittä. – Hyvä idea.Yksinkertaisella arkisella tavalla voidaan levittää hyvää ja olla tekemisissä muiden kyläläisten kanssa, kertoo Nivalan kaupungin hyvinvointikoordinaattori Suoma Korhonen. Nivalan kyläluudat olivat kiertämässä ensimmäisen kerran vuosi sitten. Kaikki kyläluudat tekivät yhteensä 254 kyläilykertaa. Kilpailun voitti Järvikylä, jonka kyläluuta saavutti 33 kyläilykertaa. Mutta jotain kummaa tapahtui. Vuosi sitten Ahteen kyläluuta ei koskaan palautunut. – Jäikö sinne luutimaan, luutiiko koko ajan, sitä ei tiedetä, Korhonen nauraa. Kyläluuta on pieni käsityönä tehty risuluuta ja pieni muistikirja.Tarkoitus on,että Kyläluuta kulkee kylällä talosta taloon ja sen tarkoitus on edistää kyläilykulttuuria. Kyläluudan muistikirjaan kirjoitetaan vaikkapa kuulumisia, muisteloita, tarinoita ja runoja. Mukaan voi liittää myös kuvia. Kyläluuta viedään naapuriin, mutta sitä ei saa jättää postilaatikkoon. Siitä se kuulema loukkaantuu. Luuta viedään tupaan saakka ja samalla vaihdetaan muutama sana naapurin kanssa. Kyläluuta ei saa olla viikkoa pitempään samassa talossa, joten se luutii nopeasti ja saa suomalaiset jälleen käymään kylässä naapureillaan. – Idea on Lappajärveltä lähtöisin,ja sieltä saatiin haaste, Korhonen kertoo. Kyläluudat kiertävät tammikuun loppuun saakka, minkä jälkeen luudat ja muistivihko palautetaan Nivalan kirjastoon tai kirjastoautoon. Eniten kyläilykertoja kerännyt kylä saa ”Nivalan parhaat kyläluudat” -kunnianimen vuodeksi. Sen lisäksi kylällä toimiva yhdistys voi saada 300 euroa toiminta-avustusta. Jos kylällä on useampi aktiivinen yhdistys, palkinto myönnetään hakemusten perusteella. Juuri tuon toiminta-avustuksen siivittämänä tavoitetta on nostettu kaksinkertaiseksi. Kyläilykertoja odotetaan nyt 500.

Kulttuurituottaja Heidi Kangaskokko on halunnut enemmän tapahtumia Marrasvalakioihin. RISTO PUOLIMATKA Iloa ja valoa synkkään marraskuuhun Ajatus saada pimeään aikaan valoisa kaupunkitapahtuma, jossa ovat mukana kuntalaiset, yhdistykset, yritykset ja kaupunki Risto Puolimatka Marrasvalakiat-tapahtuma saa taas jatkoa vuoden tauon jälkeen. Viime vuosi meni Nivalan ja Suomen juhlavuoden merkeissä, ja jo pienen perinteen muodostanut Marrasvalakiat jäi välistä, mutta nyt jatketaan ja entistä leveämmällä ohjelmalla. – Ajatuksena oli se, että marraskuu on maailman pimein kuukausi, niin jotain pitää olla, perustelee Nivalan kaupungin kulttuurituottaja Heidi Kangaskokko. Ensimmäiset Marrasvalakiat nähtiin vuonna 2015, mutta silloin se ei ollut niin suuren yleisön tapahtuma kuin mitä siitä nyt ollaan tekemässä. Nyt mukaan on värvätty kaupungin, kansalaisopiston ja musiikkiopiston lisäksi yrittäjät, seurakunta,Tuiskula, Kallio-museo, Uikko ja lukuisia järjestöjä. – Tässä ilakoivat taide ja kaupallisuus. Kangaskokko on aloittanut kaupungin kulttuurituottajana nyt tänä syksynä. Hän miettii juuri sitä, minkälaisen vastaanoton laajennettu tapahtuma saa, kun ei tiedetä miten ihmiset lähtevät liikkeelle, jos on loskaa ja räntää. – Tämä on itsellekin vähän sellainen pilotti. Minulla on haave, että tästä viikosta tulisi jokavuotinen. Ja tosiaan, nyt on kyse kokonaisesta viikosta. Tapahtumat alkavat maanantaina 19. marraskuuta ja jatkuvat seuraavaan sunnuntaihin. Ohjelmassa on näyttelyitä, tapahtumia, tempauksia, musiikkia. Kahden lukiolaispojan muodostama kitaraduo kiertää palvelukeskuksia ja terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kulttuurituottajan työhuoneen kahtimien läpi näkyy yksi Marrasvalakioiden näyttelypaikoista: kirjaston lehtisalin suuret ikkunat. Siinä ajatuksena on se, että syksyn pimeydessä viedään iloa sinne, mistä sitä ei päästä muualle katsomaan. Päiväkotien ja eskarien lapsille tulee työpaja kirjaston alakertaan. Siellä askarrellaan teoksia, jotka sitten ripustetaan kirjaston lehtisalin suuriin ikkunoihin ja valaistaan. Ulkopuolelle rakennetaan joulupuun mallisia telineitä ja koristellaan. – Koska meillä on niin hienot ikkunat suoraan kadulle, Kangaskokko perustelee. 4H tekee lyhtyjä joulunavaukseen. Martat tekevät joulukoristeita kierrätysmateriaalista. Myös nivalalaiset haastetaan mukaan tuottamaan iloa valolla. Ajatuksena on pyytää ihmisiä valaisemaan omassa asunnossaan tai pihalla sellainen kohde. Onko se vessan ikkuna, tuulikaappi, pensas, puutarhatonttu, joku pieni kohde joka ei yleensä tähän aikaan ole valaistu. Kohteesta toivotaan kuvaa Instagramiin tunnuksella #marrasvalakiat2018. Nivalan elävän musiikin yhdistys Nelemu ja kaupungin nuoriso- ja kulttuuripalvelut järjestävät bändi-illan perjantaina Nuorisoseuralla, minne kaupungin nuorisotyö keskittyy sinä iltana. Samana iltana on myös Nivalan joulukauden avajaiset. Alkuperäistä Marrasvalakiaa on mukana Palje+. Se tarkoittaa musiikkiesitystä, jossa on mukana haitari mutta sen lisäksi joku muukin elementti, siitä se plussa ettei pelkkä haitari. Tämä haitarinsoittajien ja plusesiintyjien katselmus on Kerttulassa.

Nivala on edellä aikaansa Varhennettu englannin kielen opetus vakiintuu perusopetukseen vuonna 2020 Satu Kangas-Viljamäki What is this? This is a lizard! Voi sitä puheen pörinää ja surinaa, kun Järvikylän koulun ”kakkoset” harjoittelevat englannin kielen sanoja. Lapset näyttävät toinen toiselleen vuorotellen kuvia ja kysyvät englanniksi mitä kuva esittää. Pari vastaa - tietenkin englanniksi, mitä kuvassa on. Hauskaa tuntuu olevan ja kun oppilailta kysyy, miltä englannin opiskelu sujuu, he vastaavat kuorossa: ”Kivalta.” Vaikka oppimisen ilo onkin maailman paras syy oppia, Järvikylän koulun oppilailla on toinenkin kelpo syy harjoitella sanoja erityisen ahkerasti. – Otamme lähiviikkoina Skype-yhteyden ystävyyskouluumme Japaniin, missä jokainen kakkosluokkalainen saa parikseen japanilaisen ikätoverin. Lapset näyttävät toisilleen kuvia, tunnistavat niitä ja ystävystyvät samalla, luokanopettaja Eija Oja kertoo. Skype-yhteys toteutetaan nyt toista kertaa, koska viime vuoden kokeilu onnistui yli odotusten. – Se on raikas ja innostava tapahtuma, jossa oppilaat solmivat myös ystävyyssuhteita ja jatkavat keskustelua parinsa kanssa myöhemmin sähköpostitse, Oja jatkaa. englannin kielen opetusta, minkä lisäksi kielirikasteista toimintaa sisällytettiin esiopetuksen ja alkuopetuksen normaaliin toimintaan, Oja kertoo. Mikä parasta, kunnan omarahoitusosuus Kieliportti-hankkeessa on ollut vain viisi prosenttia koko hank- KOSKA VARHENNETUN kielten opetuksen kokeilu on NÄIDEN ILOISTEN hetkien tarina juontaa juurensa edus- kuntaan, nykyisen hallituksen alkuhetkiin ja sen linjaukseen löytää toimintamalleja oppilaiden motivoimiseksi ja sitouttamiseksi kielten arvostamiseen, oppimiseen ja opiskeluun. – Sivistysjohtajamme otti asian heti alusta omakseen. Iso kiitos siitä hänelle. Teimme tarkan rahoitushakemuksen Kieliportti-hankkeellemme, ja saimme valtiolta peräti 90 000 euron potin. Sen myötä kaikki nivalalaiset toisen luokan oppilaat saivat yhden viikkotunnin verran keen budjetista. – Englannin kieli valikoitui hankkeen pääkieleksi sen vuoksi, että halusimme taata kaikille Nivalan lapsille tasavertaisen opetuksen, ja englannin kieli oli parhaiten opettajillamme hallinnassa. Kieliportti-hankkeen toinen koordinaattori Raini Kilpinen on antanut lapsille kielikylpyjä myös ruotsin kielestä Aittolan koululla muun opetuksen lomassa, Oja kertoo. – Avoin ja salliva asenne niin oppilaita kuin itseämmekin kohtaan on tärkeää. Ei meidän tarvitse osata ilmaista itseämme täysin virheettömästi joka ikisessä lauseessa. Kaikki oppiminen sujuu helpoiten, kun ilmapiiri on positiivinen, Kilpinen jatkaa. Nivalan kaupunki haki hankkeelle lisärahoitusta myös kuluvalle vuodelle ja sai jälleen 70 000 euron lisärahoituksen hankkeen jatkamiseen. – Sen turvin myös ekaluokkalaiset ovat saaneet yhden vuosiviikkotunnin englannin opetusta. Olemme myös järjestäneet koulutusta opettajille yhdessä Chydeniusinstituutin kanssa, Oja sanoo. What is this? tuottanut koko valtakunnassa hyviä tuloksia, se vakiintuu koko Suomen perusopetukseen vuoden 2020 alusta. – Olemme tässä asiassa nyt edellä kävijöitä, ja meillä on hyvä pohja opetussuunnitelmatyölle jo olemassa. Hyvä kielitaito avaa ovet kansainväliseen maailmaan, muiden kulttuurien ymmärtämiseen ja työelämään.Mitä nuorempana lapsi tutustuu uusiin kieliin, sen helpompaa niiden omaksuminen myöhemmin on. – Vieraiden kielten opiskelu ihan pienestä pitäen ei ole mistään pois. Päinvastoin se rikastuttaa lapsen elämää todella paljon.Vieraita kieliä ei opeteta lapsille ryppy otsassa, vaan leikin, laulun ja lorujen kautta. Näin he oppivat kuin itsestään perussanastoa ja lyhyitä fraaseja, mistä on hyvä ponnistaa myöhemmin eteenpäin.

Lapset oppivat tietyssä iässä kieliä erityisen herkästi, ja tätä herkkyyskautta hyödynnetään varhennetussa vieraan kielen oppimisessa. Järvikylän koulun toisen luokan oppilaat osasivat jo tässä vaiheessa syksyä hyvin eri hedelmien nimet, eläimet, värit ja numerot. SATU KANGAS-VILJAMÄKI Ikkunat auki maailmalle Kyösti Kallion koulu opettelee kestävää kehitystä yhdessä ranskalaisten, espanjalaisten ja italialaisten kanssa Satu Kangas-Viljamäki Kyösti Kallion koululla alkoi tänä syksynä uusi Erasmus+ kansainvälisyyshanke Do! Learn! Be sustainable! eli Toimi! Opi! Elä kestävästi! Hanke on kokonaan EU:n rahoittama. – Hanke toteutetaan yhteistyössä yhden ranskalaisen, yhden espanjalaisen ja yhden italialaisen koulun kanssa. Se kestää kaksi vuotta ja tavoitteemme on saada oppilaat ymmärtämään ja sisäistämään kestävän kehityksen merkityksen ja auttaa heitä luomaan kestäviä toimintatapoja elämäänsä kautta linjan, hankkeen projektikoordinaattori ja Kyösti Kallion koulun englannin opettaja Anna-Maarit Ahvenainen kertoo. Hanke sisältää oppilaiden liikkumista eli pieni ryhmä oppilaita vierailee jokaisesta koulusta hankkeen jokaisessa koulussa. Matkoja tehdään kolme, ja joka matkalle valitaan uudet oppilaat. – Se tarkoittaa meidän kohdallamme sitä,vajaat 20 Kyösti Kallion koulu oppilasta pääsee käymään ulkomailla ja vierailee joko Italiassa, Espanjassa tai Ranskassa. Oppilaat valikoituvat matkaan hakemusten, haastattelujen ja lopulta ehkä myös arvonnan kautta. Minni Maunula (vas. tak.), Anna-Maarit Ahvenainen, Neela Jaakola, Selja Räisänen (vas. edessä) ja Tiia Mielonen ovat suunnitelleet hankkeelle logoja. Hankkeen lopullinen logo valitaan Italiassa ensimmäisellä vierailulla, jonne joka maasta lähtevät parhaat ehdotukset. SATU KANGAS-VILJAMÄKI KESTÄVÄ KEHITYS on jaettu hankkeessa neljään osa- alueeseen, joiden päävastuut on jaettu neljän mukana olevan maan kesken. – Ensimmäiset puoli vuotta keskitymme kulttuuriseen kestävyyteen, joka kuuluu Italialle. Se on heidän vahvuutensa ja me haluamme oppia siitä heiltä lisää. Seuraavana on vuorossa ekologinen kestävyys, joka kuuluu Ranskalle. Sitten on meidän suomalaisten vahvuusalue, sosiaalinen kestävyys. Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä opiskelemme taloudellista kestävyyttä, joka kuuluu Espanjan vahvuuksiin. Hankkeen aikana koululaiset esimerkiksi käyvät tutustumassa paikallisiin yrityksiin ja toimintaan kunkin teeman mukaisesti. Retkistä tehdään muistiinpanoja, otetaan kuvia ja videoita, jotka laitetaan hankkeen omille www-sivuille, mistä muut hankkeen osapuolet voivat katsoa toisen tekemisiä. – Ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat ovat valinneet joka maassa hankkeelle maskotin, jolla on oma päiväkirja, mihin oppilaat kirjoittavat maskotin seikkailuista hankkeen parissa. Kun ensimmäinen ryhmä lähtee joulukuussa Italiaan, maskotti lähtee mukaan ja jää sinne, missä italialaiset lapset puolestaan kirjaavat maskotin liikkeet ylös. Hankkeen lopussa se palaa kotiin, minkä jälkeen voimme lukea maskotin päiväkirjasta, missä kaikkialla se on kahden vuoden aikana käynyt. MIKSI KYÖSTI Kallion koulu sitten halusi toteuttaa täl- laisen projektin? – Maailma on nykyään lähellä meitä kaikkia.Työmaailma kansainvälistyy ja tällä tavalla voimme avata lapsille ikkunoita maailmaan, avartaa heidän maailmanku- vaansa ja opettaa heitä ymmärtämään ja hyväksymään erilaisia kulttuureja. Ahvenainen iloitsee etenkin siitä, miten rohkeasti lapset ovat lähteneet projektiin mukaan ja kuinka moni on uskaltautunut hakemaan paikkaa ulkomaan matkalle, vaikka lapset asuvat koko matkan ajan eri isäntäperheissä. – Toivomme myös, että hankkeemme avaa koko yhteisömme silmiä kestävän kehityksen suhteen ja tuo sitä kautta koko kaupunkiin jotain positiivista. Nivalassa on käynnissä myös kaksi muuta kansainvälisyyshanketta. Kolmeen hankkeeseen on saatu yhteensä 100 000 euroa EU-rahaa. Kyösti Kallion koulun hankkeen tavoin myös Niva-Kaijan koululla alkoi tänä syksynä hanke, ja Järvikylän koulun hanke on käynnissä toista vuotta.

Taito Aitto-ojan nykyinen pyörä on peräisin poliisin huutokaupasta Oslosta, mistä hänen Norjassa asuva vävynsä sen tarkan toimeksiannon perusteella huusi. EETU KUPULISOJA Pienin kylä polki ahkerimmin Pyöräilykampanjan aktiiviosallistuja Taitto Aitto-oja toivoo, että nuoretkin innostuisivat pyöräilystä, mutta muistuttaa, että laji sopii myös vanhemmille ihmisille Eetu Kupulisoja Kylienvälisessä pyöräilykampanjassa on ollut vuosia tuttu kaava: ensin ajetaan neljä kuukautta kylältä toiselle ja lopulta Ahde voittaa. Tänä vuonna ei käynyt niin, sillä voiton vei Pahkaperä - Nivalan pienin kylä, jossa ei ole edes asfalttitietä. Yhteensä kampanjaan rekisteröitiin 22 355 suoritusta, joista Pahkaperän osuus oli 754. Yksi pyöräilykampanjan ahkerimmista osallistujista on Taito Aitto-oja. Oikeastaan hän on suurin ”syyllinen” siihen, että Pahkaperä ohitti kestomenestyjä Ahteen ja kaikki muutkin kylät kirien kampanjan voittoon. Viimeisimmän mittaustiedon mukaan Pahkaperällä asuu 89 ihmistä. Aitto-oja arvioi, että heistä noin kymmenkunta osallistui kampanjaan vähintään yhden suorituksen muodossa. – Tämä on loppujen lopuksi pieni kylä, jossa asuu etupäässä vanhoja ihmisiä. Minun lisäkseni ainakin naapurin sisarukset, tyttö ja poika, ovat pyöräilleet ahkerasti, Aitto-oja sanoo. PYÖRÄILYKAMPANJAAN Taito Aitto-oja on osallistunut viimeisen kolmen vuoden ajan, eli sen jälkeen, kun hän jäi eläkkeelle. Menneenä kesänä peruslenkki oli 60 kilometriä, ja sen varrelle osui yhdeksän laatikkoa. – Sitä aiempana kesänä kiersin 120 kilometrin lenkkiä, jolla sai nimen 16 laatikkoon. Laskin, että lyhyemmällä lenkillä saa enemmän suorituksia, ja sen jaksaa ajaa vaikka joka päivä. Todella pitkäaikainen pyöräilyharrastaja on ajanut päättymässä olevalla kaudella yli 4 000 kilometriä. Raskaasta urakasta ei silti hänen mukaansa ole kyse. – Raskaampaa se on vaimolle, joka on huoltojoukoissa. Hän tietää, kauanko minulla lenkillä kestää, ja on usein terassilla odottamassa. Pahkaperäläinen on huomannut, että pyöräilykampanjan myötä tutustuu uusiin ihmisiin: usein samoihin henkilöihin törmää samaan aikaan samalla laatikolla. Pyöräilykampanjaa hän pitää erinomaisena ideana ja pyöräilyä kaikille sopivana liikuntamuotona. – Nuorempia pitäisi saada mukaan, tai ainakin nykyiset pysymään. Eikä tämä vanhemmillekaan ihmisille ole huono harrastus. Monella eivät polvet kestä esimerkiksi juoksua, mutta pyöräilyä kestävät. Kun pyöräilyn aloittaa, se kannattaa aloittaa rauhallisesti,Aitto-oja neuvoo. PALATAAN KUITENKIN tiehen. Pahkaperällä asfalttia ei tosiaan ole, ja Taito Aitto-ojan kotoakin on noin 4,5 kilometriä soratietä ennen asfaltille pääsemistä. Kesällä pätkä oli täynnä terävää kiveä, joka luonnollisesti on huono homma pyörän kapeille renkaille. – Nyt syksyllä tie on parempi, kun on ollut märkää ja tietä on lanattu, mutta pahimmat kolot eivät tahdo täyttä silläkään. Soratiellä toivoisi myös autoilijoilta äänimerkkiä, kun kypärä päässä ei rattaiden rapinalta kuule, jos auto on takana. Isommilla teillä tien reunassa ajava pyöräilijä kohtaa monenlaisia autoilijoita.Aitto-ojan mukaan etenkin ammattiautoilijat antavat hyvin tilaa, ja syrjäävät, kuin suurempaakin vehjettä väistäisivät. Osa autoilijoista kuitenkin ajaa aivan iholta. – Etenkin Kajaanintie on kirkolla leveä, mutta Erkkisperän kohdalla kapenee. Silloin on tärkeää, että autoilijat antavat tietä. Metallialan töiden vuoksi Aitto-oja on reissannut pal- jon ympäri Eurooppaa - ja taittanut työmatkansa pyörällä. Pyöräilijän kannalta olosuhteet ovat hänen kokemustensa mukaan parhaat Tanskassa ja maisemat Brittein saarilla, esimerkiksi Walesissa. Suomessa maisemat ovat yksitoikkoisia,mutta ainakin menneenä kesänä säät suosivat pyöräilijöitä. – Tuuli tosin oli välillä aika kova. Sade ei haittaa, jos vaatteet eivät kastu läpimäriksi, mutta vastatuuli on ikävä. 60 kilometrin lenkillä saattoi olla 20 minuutin heitto tuulesta riippuen.

Neljän kilometrin talkootyön voimannäyte Haikaraan talkoovoimin noussut pyörätie on ollut todella kovassa käytössä Eetu Kupulisoja Pyöräteitä löytyy monesta paikasta, mutta harvoin ne ovat kyläläisten itse tekemiä. Haikarassa näin kuitenkin on, sillä kylältä löytyy yhteensä nelisen kilometriä pitkä murskepintainen reitti, joka sopii niin pyöräilijöille kuin jalankulkijoillekin. – Murske on tasoitettu tiejyrällä, eli pohja on lähes yhtä kova kuin asfaltti. Tämä on kuin köyhän miehen asfalttia, naurahtavat Pekka Vähäsöyrinki ja Jari Sikala Haikaran Maa- ja Kotitalousseurasta. Alunperin idea pyörätiestä lähti, kun kylällä uusittiin pari vuotta sitten vesiputket ja raivattiin sen vuoksi puustoa. Silloin kyläläisten mieleen tuli, voisiko syntyneelle pohjalle rakentaa kuntoreitin. Kyllä voi, kun kylältä löytyy ahkeria talkoolaisia, joilla on touhuun soveltuvia koneita. – Kökkähenkeä Haikarassa on.Jos päätetään,että jotain tehdään, silloin se myös tehdään, miehet vakuuttavat. Ja kannatti tehdä: pyörätie on Haikarassa erittäin kovassa käytössä, sillä käytännössä sillä on aina joku liikkeellä. PYÖRÄTIE ON käyttäjilleen ennen kaikkea turvallisuus- tekijä.Välikyläntietä kulkee jatkuvasti isoja rekkoja sekä osin vielä isompia maatalouskoneita,joten pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuuden kannalta on huomattavasti parempi olla poissa raskaan liikenteen seasta. Pyörätie on myös sen verran lähellä maantietä, että katuvalot valaisevat sinnekin puolelle. Pekka Vähäsöyrinki ja Jari Sikala kiittävät projektissa Jari Sikala (vas.) ja Pekka Vähäsöyrinki uskovat, että itse tehty pyörätie halutaan myös pitää kunnossa. EETU KUPULISOJA erityisesti maanomistajia, jotka antoivat maansa käyttöön pyörätietä varten. – Ilman maanomistajien lupia ei pyörätietä olisi syntynyt. Kaikki reitin varrella antoivat luvan, ja lisäksi he tulivat myös mukaan talkoisiin ajamaan maata. Suhtautuminen oli tosi myönteistä. Toistaiseksi kyläläiset ovat huoltaneet ja auranneet tietä itse, mutta toiveissa on, että jatkossa myös kaupunki osallistuisi kunnossapitotöihin. – Viime talvena joku aina aurasi tien, mutta tulevalle talvelle pitää järjestellä niin, että tie on auki aamulla ennen kuin koululaiset lähtevät liikkeelle. HAIKARALAISET OVAT hakeneet hankkeeseen muun mu- assa Leader-rahaa, mutta sitä ei pyörätien kaltaisiin projekteihin myönnetä.Ainoa ulkopuolinen rahoitus on ollut kaupungilta saatu 30 000 euroa, jolla on kustannettu murskeet ja rumpuputket. – Pohjahiekat saatiin lahjoituksena kahdelta taholta, ja ne ajettiin kökällä paikoilleen traktoreilla. Lisäksi saimme rahaa hankkimalla koululaisille turvaliivit, joihin myytiin yritysten mainoksia. Tässä vaiheessa reitti on kokolailla valmis. Kyläläisillä on varastossa lastillinen hienoa kivituhkaa, mikäli tietä pitää paikata, mutta akuutteja toimenpiteitä ei ole tiedossa muuta kuin aurauskeppien asentaminen pyörätien molemmin puolin. Jatkossa haikaralaiset haluaisivat pidentää reittiä entisestään, mikäli maanomistajat siihen lupansa antavat. – Mielellään jatkaisimme Kokkolantien suuntaan ainakin 1,5–2 kilometriä. Nythän reitti loppuu Sikoperän- tien risteykseen. Jos jollain toisella kylällä innostutaan Haikaran esimerkin mukaisesti talkoilemaan pyörätietä, yksi vinkki Vähäsöyringillä ja Sikalalla heidän kokemustensa pohjalta on. – Pyörätie vaatii melko leveän tilan. Meillä itse tie on kolme metriä leveä päältä, mutta yhteensä tilaa vaaditaan ojineen 7–8 metriä, että tietä mahtuu traktorikalustolla hoitamaan.

Aaron Hautamäki näyttää, miten hyvä vauhdit vaijeriradalla saa. - Kaikkien laitteiden alle tuli turvahiekka, Tanja Anttila-Hautamäki ja Simo Hautamäki kertovat. SATU KANGAS-VILJAMÄKI Kylien vahvuus näkyy koulujen pihoilla Uusin ”kasvojen pesu” toteutettiin Luonto liikuttaa -hankkeen avulla Karvoskylän koululla Satu Kangas-Viljamäki Kyllä siinä silmä lepää, kun kaikki on ”tip-top”. Koulun pihalla on keinuja, kiipeilytelineitä,vaijerirata ja liukumäki. Jokainen omalla paikallaan. Koko komeutta halkoo iso, aidattu pelikenttä, mistä löytyvät jalkapallomaalit ja koripalloon tarvittavat korit. Epäilemättä paljon muutakin, mitä äkkikatsomalta ei edes huomaa. Koulun takana on upouusi jääkiekkokaukalo ja sen takaa lähtee valaistu pururata koulun lähimetsään. – Kesällä täällä lenkkeillään ja retkeillään, talvella hiihdetään. Reitin korkeimmalla kohdalla on nyt laavu, missä voi paistaa makkaraa, Simo Hautamäki ja Tanja AnttilaHautamäki kertovat. Lähes poikkeuksetta sama näky on kaikilla Nivalan alakouluilla, sillä nivalalaiset kyläaktiivit ovat kunnostautuneet oikein urakalla koulujensa pihojen kunnostamisessa ja käyttöasteen lisäämisessä. – Meillä käy paljon lenkkeilijöitä ja hiihtäjiä ihan keskustasta saakka ja koulun pihalla näkyy leikkiviä lapsia todella usein muulloinkin kuin vain kouluaikoina. Se on ihana asia, sillä käyttöä varten tämä kaikki on tehty, Hautamäet kertovat. KARVOSKYLÄN KYLÄYHDISTYS käynnisti Luonto liikuttaa -hankkeen koulun ympäristössä reipas vuosi sitten ja nyt se on pientä siivousta vaille valmis. – Hankkeen kokonaisbudjetti oli 135 000 euroa,johon haimme Keskipiste-Leaderilta noin 75 prosentin tukea. Loput 25 prosenttia on koostunut talkootyöstä ja omasta rahasta, jota kyläyhdistys on kerännyt erilaisilla tapahtumilla, kuten joulumyyjäisillä ja talvitapahtumilla. Seuraavan kerran koululla tapahtuu isommasti marraskuun toisena päivänä, jolloin koulun vanhempainyhdistys järjestää Halloween-juhlan, jolla kerätään varoja luokkaretkeä varten ja johon kyläläiset toivovat osallistujia yli kylärajojen. – Hanke on ollut koulunkin kannalta aivan loistava. Pururata sai pituutta reilun kilometrin lisää ja leveyttä niin paljon, että ladulla onnistuvat sekä vapaa että perinteinen tyyli.Tämä on upea voiman näyttö nuorilta ihmisiltä ja kertoo paljon kyläläisten uskosta tulevaisuuteen, Karvoskylän koulun rehtori Jyrki Määttä sanoo. – Pihasuunnittelu onnistui ihan nappiin ja toimiva ympäristö luo koulutyölle uusia mahdollisuuksia, hän jatkaa. lasmäärä on kasvussa. – Toimiva koulu ja sen ympärille keskittynyt vapaa-ajan toiminta houkuttelevat kylälle lisää asukkaita, mikä lisää kylän elinvoimaa ja väestöä, Hautamäet pohtivat. Hautamäkien mukaan myös itse kyläkoulu, joka on rakennettu vuonna 1953 on hyvässä kunnossa. – Poikamme Aaron on allerginen ja reagoi muun muassa homeeseen nopeasti. Täällä hänellä ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia. Lähimetsä polkuineen ja uusine reitteineen on myös suunnistajien suosiossa ja onpa siellä ehditty kunnostuksen jälkeen pitää muutamat iltasuunnistuskisatkin. – Maanomistajia ja heidän suotuisaa asennetta hankettamme kohtaan ei myöskään sovi unohtaa. He ovat mahdollistaneet meille paljon. Luonto liikuttaa-hankkeella oli kahdeksan ohjausryhmää: pallokenttä, leikkialue, jääkiekkokaukalo, viheralueet, tiedottaminen, lupa-asiat ja purku- sekä raivaustyöt, laavu ja vielä pururata. Hautamäet kertovat, että laavu on ollut heti alusta saakka kovassa käytössä. SIMO HAUTAMÄKI Martta Hautamäki pitää erityisesti koulun uusista keinuista. KARVOSKYLÄLLÄ ON tällä hetkellä 46 oppilasta ja oppi-

Viola Ojalehto, Eveliina Mustola ja Niilo Laulumaa kokoontuvat Kulmaukseen seuraavan kerran syysloman jälkeisenä tiistaina yhdessä muiden parlamentin jäsenten kanssa, ja jatkavat itsenäisyyspäivän juhlan suunnittelua. SATU KANGAS-VILJAMÄKI Lasten ääni kuuluville oman parlamentin kautta taan kaikki Nivalan viidesluokkalaiset. – Tapahtumaan pukeudutaan aivan kuten aikuiset pukeutuvat linnanjuhliin ja parlamentin jäsenet ottavat vieraat vastaan ovella kuten presidenttipari. Juhlan ohjelmaa ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta parlamentissa pohdittiin muun muassa stand up -esitystä, taikuria, laulajia, teatteria ja RudiRokin mahdollista vierailua. – Minusta on tärkeää kysyä lasten mielipidettä silloin, kun lapsille järjestään jotain, Ojalehto sanoo. Satu Kangas-Viljamäki Monen vuoden tauon jälkeen Nivalan kaupunkiin valittiin viime keväänä lasten parlamentti, jossa istuu kaksi oppilasta jokaisesta Nivalan alakoulusta. – Se tekee yhteensä 22 jäsentä. Parlamentti kokoontuu kerran kuussa ja sen toimikausi kestää kaksi vuotta kaikilla muilla paitsi niillä jäsenillä,jotka ovat kuudennella luokalla. He eivät voi kuulua enää lastenparlamenttiin yläkouluun siirtyessään, vaan yläkoulun puolella he voivat pyrkiä nuorisovaltuustoon niin halutessaan, nuoriso-ohjaaja ja parlamentin puheenjohtaja Eveliina Mustola kertoo. Jokainen koulu valitsi omat edustajansa parlamenttiin itselleen sopivalla tavalla. Esimerkiksi Kyösti Kallion koulun edustaja, viidesluokkalainen Niilo Laulumaa valittiin parlamenttiin oppilaskunnan äänestyksessä ja Haapalan koulua käyvä, kuudesluokkalainen Viola Ojalehto puolestaan ilmoittautui mukaan itse. – Olen mukana Haapalan koulun oppilaskunnassa ja tapahtumien järjestäminen on minusta tosi kivaa, Ojalehto kertoo. OJALEHDON TOIVE tapahtumien järjestämisestä konk- retisoitui jo heti parlamentin ensimmäisessä kokouk- ITSENÄISYYSPÄIVÄN juhlan lisäksi parlamentti käsit- sessa, missä lapset pääsivät suunnittelemaan lasten itsenäisyyspäivän juhlia. – Juhlapäiväksi valikoitui marraskuun 27. päivä, jonne varasimme jo ääni- ja valotekniikan, Mustola kertoo. Juhla pidetään Kyösti Kallion koululla ja sinne kutsu- telee yhteisiä asioita, jotka koskettavat myös Nivalan lasten elämää. – Parlamentti voi antaa mielipiteensä moniin eri asioihin ja sen tarkoitus ylipäätään on saada lapset keskustelemaan keskenään heille tärkeistä asioista ja luoda yhteys aikuisiin päättäjiin. Toiminnalla tähdätään lapsen oikeuksien parempaan tuntemukseen ja toteutumiseen, Mustola kertoo. – Parlamentti toimii myös toiseen suuntaan, eli jos kaupungin päättäjät haluavat kuulla lasten mielipiteen jostain tietystä asiasta, he voivat kysyä sitä suoraan parlamentilta.

12 MEIJÄN NIVALA Nivalan kasvatti Atte Ohtamaa on tehnyt paluun Oulun Kärppien puolustukseen. – Kiva olla kotona. Meillä on hyvä joukkue kasassa, tuntuu mukavalta kuulua taas tuttuun porukkaan. Nivalasta eväät harrastamiseen ja urheiluun O ulun Kärppien tuore kapteeni Atte Ohtamaa on ponnistanut jääkiekkoilijaksi Nivalan jäähallilta Nivala Cowboysien riveistä. Ammattilaisuran aikana tutuksi ovat tulleet kaukalot niin kotimaassa kuin maailmallakin, sillä viimeiset neljä vuotta Ohtamaa pelasi jääkiekon ammattilaisliiga KHL:ssä. Lisäksi hän edusti Suomen jääkiekkomaajoukkuetta vuoden 2018 olympialaisissa. Komean jääkiekkouran juuret ovat kuitenkin Nivalassa, missä Atte Ohtamaa asui lapsuutensa ja nuoruutensa. – Meillä oli mahtava kaveriporukka. Harrastettiin jalkapalloa, yleisurheilua ja jääkiekkoa. Myös pihapelit olivat suosittuja. Muistan, että harrastusmahdollisuudet olivat tosi hyvät. Aina pääsi pelaamaan. Vaikka ystäväpiirissä harrastettiin monenlaista urheilua, tiesi Ohtamaa kuitenkin jo pienestä pitäen, että juuri jääkiekko on hänen oma lajinsa. Lapsuudenhaaveissa oli jääkiekkoammattilaisen ura, ja tätä unelmaa hän ruokki pelaamalla Nivala Cowboysien joukkueessa pienestä pojasta pitäen. – Toiveeni toteutui. En ehkä ole ollut lahjakkain pelaaja, mutta uskon, että päämäärätietoisuuteni ja kova haluni menestyä ovat vieneet minut näin pitkälle. Vaikka Ohtamaa muutti jääkiekon perässä Ouluun jo yläasteen päätyttyä, pyrkii hän vierailemaan Nivalassa ainakin kerran kesässä. – Nivalassa viettämäni lapsuus- ja nuoruusvuodet antoivat parhaat mahdolliset eväät harrastaa ja urheilla. Oma mielikuvani tuosta ajasta on, että kaikki oli mahdollista.