MAINOSLIITE Elinvoimainen Maaseutu MARRASKUU / 2018 Valio tähtää hiilineutraaliin maitoketjuun 4 Kesko panostaa lähiruokaan 10 ELHO:lla ystävystytään käyttäjän kanssa 20 Puhtaus ja alkuperä kirittävät atrialaista lihaketjua 6 Vaasan haluaa edistää kotimaisen ruoan arvostusta 14 Ilmastoystävällistä olutta Sinebrychoffilta 16 R-kioski – grillikahvila ja kohtaamispaikka 32 Keitele Group – asiakaslähtöistä sahausta ja jatkojalostusta 26 Mela: ”Aina kannattaa hakea apua” 38 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE Elinvoimainen Maaseutu 1

MAINOSLIITE OOPPERAA JA KONSERTTEJA Ilmajoen Musiikkijuhlilla 2019 VIERAILEVA OOPPERATEOS Taiteen suurnaisen tarina Suuren suosion saavuttanut Mannerheim-ooppera toistaiseksi viimeistä kertaa Kantaesitys alkuperäissävellyksenä SÄVELLYS Ilkka Kuusisto SÄVELLYS Tuomas Kantelinen LIBRETTO Pentti Savolainen, Juha Kandolin ja Martina Roos LIBRETTO Laila Hirvisaari ja Eve Hietamies NIMIROOLISSA Waltteri Torikka NIMIROOLISSA Marjukka Tepponen ESITYKSET 5.-9.6.2019 LIPUT alkaen 58 € ESITYKSET 14.-16.6.2019 LIPUT alkaen 58 € Ennakkohinta oopperoihin voimassa yksittäistilauksille 30.11.2018 saakka • Ryhmätilauksille ennakkohinta voimassa 2.1.2019 saakka TO 6.6. klo 19 KOLME BARITONIA Lappeenrannan laulukilpailun voittajat Waltteri Torikka, Aarne Pelkonen, Kristian Lindroos Jukka Nykänen Orchestra TO 13.6. klo 20 LAURI TÄHKÄ LIPUT 44 € / 39 € LIPUT 49 € / 44 € La 8.6. klo 20 ELOKUVAMUSIIKIN ILTA Elokuvamaailman klassikoita ja rakkaimpia sävelmiä Diandra ja Pepe Willberg Kuopion kaupunginorkesterin säestämänä. Konsertin johtaa Eero Lehtimäki LIPUT 44 € / 39 € Pe 14.6. klo 20 La 15.6. klo 20 Perttu Kivilaakso, sello Linda Lampenius, viulu Ainutlaatuinen ilta erilaisten musiikkimaailmoiden parissa LIPUT 44 € / 39 € Seinäjoen Tangomarkkinoiden tuoreet semifinalistit ja Fantasia-orkesteri. Konsertin juontaa Aki Samuli. Väliajan jälkeen Tango-orkesteri Unto. LIPUT 32 € / 27 € MUSIIKIN VIRTAA LIPUT Ilmajoen Musiikkijuhlat | Ollilantie 1, 60800 Ilmajoki (06) 2900 (klo 9-16) | toimisto@musiikkijuhlat.fi Maaseutu 2 424Elinvoimainen Osta liput myös verkkokaupastamme www.musiikkijuhlat.fi TANGON PALOA KONSERTTILIPUT -3 € OOPPERALIPUN OSTANEILLE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Tässä lehdessä Pääkirjoitus 6 Atria: Puhtaus ja alkuperä kirittävät atrialaista lihaketjua Alueellisesti eheä Suomi rakennetaan yhdessä 4 Valio tähtää hiilineutraaliin maitoketjuun 8 Ruokatieto Yhdistys ry: Valitse lautasellesi Hyvää Suomesta 8 Olga Temonen: Lähiruokailmiöitä kiitos! 9 Kyrö Distillery Company: Suo, kuokka ja ruisvoima 10 Kesko: Lähiruoka on K-ruokakaupoissa sydämen asia 12 SeAMK edistää digitalisaatiota ruokaketjussa 12 KEKO-hanke: Lahnapullia ja liiketoimintaa – Keski-Suomessa puhutaan ruokaa 13 Viljelijän Avena Berner: Kiertotaloudesta elinvoimaa S 14 Vaasan haluaa edistää kotimaisen ruoan arvostusta 16 Sinebrychoff: Ilmastoystävällistä olutta Sinebrychoffilta – korkeasti verotettua 18 Superhyvä tarjoaa menestystä 18 MTK: Epäreiluja kauppatapoja kitketään lainsäädännöllä 19 SAVE-hanke: Peltojen kipsikäsittely – maatalous mukana Itämeren suojelussa 20 ELHO: Perheyritys uskaltaa olla erilainen 22 Hyria kouluttaa uusia osaajia elinvoimaiselle maaseudulle 22 OSAO: Maaseudun nuorilla motivaatio kohdallaan 23 Maaseudun Työnantajaliitt0: Tietoa, taitoa ja yhteistyötä 23 Työterveyslaitos: Työterveyshuolto kuuluu myös maatalousyrittäjälle 24 Metsäkeskus: Suomessa osataan kestävä metsänhoito 25 Kari Tiilikkala: Eikö nähdä metsää puilta 26 Keitele Group: Asiakaslähtöistä sahausta ja jatkojalostusta 28 Lapin AMK: Lappi edustaa Suomea eurooppalaisessa ROSEWOOD-hankkeessa 28 Gradia: Turvallisia toistoja simulaattorilla 29 Vapon maat käyvät kaupaksi 30 Kuutio.fi – helpoin tapa myydä puuta 31 Tornator: Kestävää hyvinvointia metsästä Kuutiossa ostajat ja asiantuntijat ovat vain muutaman klikkauksen päässä. 32 R-kioski: Grillikahvila, jonka yrittäjä tunnetaan nimeltä 34 Mtech: Digitaalisuus tuo maatalousyrittäjälle säästöjä ja helpottaa arkea 34 Jari Leppä: Takuu toimintavarmasta tietoliikenneverkosta kuuluu kaikille 35 KEHA-keskus, Työmarkkinatori: Työelämäpalvelut uudistuvat tekoälyn avulla 36 Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry tarjoaa tukihenkilötoimintaa maaseudun asukkaille ja tuettuja lomia kaikille suomalaisille 36 Maaseudun sivistysliitto: Innostava osallistaminen kantaa pitkälle 37 LähiTapiola: Lääkäri taskussasi iltamyöhään 38 Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Mela: "Aina kannattaa hakea apua" PÄÄTOIMITTAJA Ville Leppäaho PROJEKTIPÄÄLLIKÖT Johanna Korhonen Lena Holmlund Jussi Räsänen AD / LAYOUT Silja Lavonen TOIMITTAJAT Nina Kellokoski Laura Sulkava Sari Järvinen Suvi Huttunen Maria Paldanius Minna Hotokka Päivi Remes Outi Rantala Terhi Kangas Anne Yrjänä Kai Lintinen Jarmo Seppälä Tuomas Lehtonen Anssi Orrenmaa KUVAAJAT Nina Kellokoski Maria Paldanius Minna Hotokka CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Päivi Remes Outi Rantala Terhi Kangas Anne Yrjänä Aleksi Friman Heikki Tanskanen Timo Hartikainen Ari Nakari Kai Lintinen Jarmo Seppälä Tuomas Lehtonen Anssi Orrenmaa uomi on erilaisten osiensa summa. Jokaisella maakunnalla, kylällä, kaupunginosalla ja pitäjällä on omat, ainutlaatuiset piirteensä. Nämä kaikki muodostavat yhdessä Suomen, joka on enemmän kuin osiensa summa. Maaseudun alueet ja erilaiset kaupungit tukevat toinen toisiaan. Suomen tulevaisuuden menestys voidaan varmistaa siten, että jokaista aluetta kehitetään sen omista lähtökohdista ja vahvuuksista käsin. Tätä myös tämän päivän aluepolitiikka parhaimmillaan on. Yhteiskunnan teknologinen kehitys on kiihtymässä. Puhutaan paljon digitalisaatiosta, tekoälystä ja alustataloudesta. Uskon, että näillä tulee olemaan positiivisia vaikutuksia erityisesti maaseudulla. Maaseutuelinkeinojen digitalisaatio on edennyt käynnistymisvaiheesta kiihdytyskaistalle. Digitalisaatio mahdollistaa aidosti monipaikkaisen elämisen, jonka ansiosta maaseudun vetovoima entisestään kasvaa. Tietoliikenneyhteyksien kehitys ja työn mobilisoituminen luovat yhdessä mahdollisuuden irtautua toimistokortteleista kesämökin laiturille. Maaseudun nopeiden verkkoyhteyksien eteen on tehtykin kovasti töitä, mutta tehtävää riittää edelleen. Nopeita yhteyksiä tarvitaankin koko Suomessa, jotta voimme tuoda uusia digitaalisia palveluita kaikkien saataville. Kun yhteydet ja laitteet saadaan tähän päivään, voidaan valokuidun välityksellä toimittaa asiantuntemusta mistä tahansa, ja minne tahansa. Yhä JULKAISIJA Calcus.com Oy Fredrikinkatu 47, 7. krs, 00100 HELSINKI www.calcus.com useampaa työtehtävää on mahdollista suorittaa etäältä käsin. Näiden mahdollisuuksien avulla voimme taata myös nuorille vapauden asua, elää ja työskennellä myös maaseudulla ja maaseutuelinkeinojen parissa. Suomalainen elintarviketuotanto on kansainvälisin mittarein katsottuna poikkeuksellista. Kun maapallon väkimäärä kasvaa, viljelykelpoinen maa vähenee samaan aikaan, kun ruokaa tarvitaan yhä enemmän. Puhdasta vettä meillä riittää, joten merkityksemme ruuan tuotannossa tulee kasvamaan nykyisestä. Kasvunäkymät elintarvikealalla ovat erinomaiset, joten nyt jos koskaan on otettava vastuu reilumpien elintarvikemarkkinoiden luomisesta ja tuottajien elinkeinon kannattavuuden varmistamisesta. Ani harvassa maassa on metsät hoidettu niin hyvin kuin meillä. Suomessa metsien kasvu on kaksinkertaistunut 60 vuodessa, ja siitä kiitos kuuluu suoraan metsänomistajille. Hyvä metsänhoito on kaikkien etu; siitä hyötyvät niin ilmasto, talous, ympäristö kuin yhteiskuntakin. Hyvin hoidettu metsä luo perustan biotaloudelle, jossa meillä on valtavasti osaamista – eikä sitä osaamista ole varaa jättää hyödyntämättä. Hyvinvoiva maaseutu on yksi Suomen elinvoimaisuuden korvaamattomista rakennuspalikoista, ja maaseutuelinkeinot ovat tulevaisuuden aloja, joiden kehityksen jatkuminen on turvattava. Jari Leppä (kesk.) Maa- ja metsätalousministeri Kaikki artikkelit luettavissa myös osoitteessa elinvoimainenmaaseutu.fi Jaellaan Maaseudun Tulevaisuuden yhteydessä 5.11.2018 Suorapostituskappaleiden lähde: Alma Talentin Päättäjät ja vaikuttajat p. 010 6654 445 Elinvoimainen Maaseutu 3

MAINOSLIITE MAINOSLIITE Ilmastonmuutos vaatii ratkaisuja: Valio tähtää hiilineutraaliin maitoketjuun Seuraa Valion ilmastoseminaaria 20.11. klo 9–12 osoitteessa www.valio.fi Kuiva kesä ja tuore ilmastoraportti käynnistivät ilmastokeskustelun, jonka ytimessä ovat liikenteen, energian- ja ruoantuotannon tulevaisuus. Jos pellot saadaan sitomaan ilmakehän hiiltä nykyistä paremmin, maataloudesta voi tulla osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Valio tekee aktiivisesti töitä maidontuotannon ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja tähtää hiilineutraaliin maitoketjuun. Peltojen tuottavuuden parantaminen on yksi ratkaisun avaimista. Viljelijän näkökulmasta se tarkoittaa isompia satoja, pienempiä kustannuksia ja parempaa kannattavuutta. 4 Elinvoimainen Maaseutu CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Pelloista hiilivarastoja ” Pelkkä päästöjen vähentäminen ei riitä. Päästöjä pitää myös poistaa ilmakehästä. Metsien hiilinielujen lisäksi on aika kääntää katseet maaperään. Nykyiset keinot metaanipäästöjen vähentämiseksi on käytetty loppuun, ja maitoketjun osuus Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on pysynyt koko 2000-luvun noin 3–4 prosentissa. ”Pelkkä päästöjen vähentäminen ei riitä pysäyttämään maapallon keskilämpötilan nousua. Päästöjä pitää myös poistaa ilmakehästä. Metsien hiilinielujen lisäksi on aika kääntää katseet maaperään. Pelloista voi tulevaisuudessa tulla merkittäviä hiilivarastoja”, kertoo Valion alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Juha Nousiainen. Maaperä sitoo hiiltä ilmakehästä kaksi kertaa niin paljon kuin kasvillisuus. Liian yksipuoliset viljelykäytännöt saattavat heikentää maan kuntoa. Maaperän hiilensidontaa voi parantaa esimerkiksi vuoroviljelyllä, lisäämällä nurmen lajikirjoa ja pitämällä pellot mahdollisimman ison osan vuodesta vihreinä. ”Monella tilalla peltojen tuottavuutta ja hiilensidontaa parantavat toimet ovat jo käytössä. Nyt haluamme viedä hyviä käytäntöjä koko maataloussektorille. Uusista velvoitteista ei ole kyse, vaan haluamme varmistaa, että Suomessa kannattaa tuottaa ruokaa myös tulevaisuudessa”, Nousiainen jatkaa. Säästöjä ja kannattavuutta tiloille V aliolla ja sen yli 5 000 omistajamaitotilalla on tehty työtä maitoketjun ympäristövaikutusten vähentämiseksi vuosikymmenien ajan. Esimerkiksi metaanin määrä on puolittunut 50 vuodessa lehmien parantuneen terveyden ja ravinnon myötä sekä lehmien määrän vähennyttyä. Edelleen kaivataan uusia keinoja esimerkiksi märehtijöiden metaanipäästöjen vähentämiseksi sekä lannan ravinteiden saamiseksi paremmin kiertoon. Toteutuessaan hiilineutraali maitoketju voi tuoda säästöjä ja kustannustehokkuutta tuottajalle ja parantaa koko maatalouden kannattavuutta. ”Viljelijät haluavat ratkaista ympäristöongelmia. Siksi tarjoamme tiloille uutta tietoa ja tukea: miten sitoa hiiltä maahan, lisätä biodiversiteettiä, vähentää lehmien metaanipäästöjä ja laittaa lanta takaisin ravinnekiertoon. Monimuotoinen ja terve pelto parantaa satoja ja tilojen kannattavuutta”, Nousiainen kertoo. On vielä aikaista sanoa, milloin hiilineutraali maitoketju saavutetaan. Tähtäin on lähivuosikymmenissä. Yli 90 prosenttia maitotuotteen hiilijalanjäljestä syntyy maidon alkutuotannossa ennen kuin maitoauto ajaa meijeriin. Siksi tiloilla tehtävällä työllä on iso merkitys hiilineutraalin maitoketjun saavuttamisessa. Myös tehtaiden energiatehokkuus, kuljetusreittien optimointi, uusiutuvat pakkausmateriaalit ja tehtaiden hävikin vähentäminen pienentävät maidon hiilijalanjälkeä ja ovat tärkeä osa Valion työtä. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Yhteistyötä tutkimusryhmien ja ympäristöjärjestöjen kanssa Hiilineutraalin maitoketjun toteutumiseen tarvitaan myös uutta, tutkittua tietoa. ”Etsimme yhdessä huippututkimusryhmien ja ympäristöjärjestöjen kanssa ratkaisuja etenkin nurmen ja maaperän hiilensidontaan”, kertoo Valion tutkimus- ja teknologiajohtaja Anu Kaukovirta-Norja. Valio luo parhaillaan myös niin sanottua lantaekosysteemiä. ”Haluamme palauttaa lannan sisältämän typen ja fosforin tehokkaasti ravinnekiertoon. Valio on patentoinut ensimmäisenä maailmassa teknologian, jolla lannasta erotetaan fosfori ja typpi lannoitejakeiksi. Samalla syntyy puhdasta vettä ja biokaasua. Nyt on aika ottaa iso askel eteenpäin. Hyvät käytännöt voivat levitä myös Suomen rajojen ulkopuolelle”, KaukovirtaNorja summaa. Terve maaperä varastoi hiiltä Valion tutkimus- ja teknologiajohtaja Anu Kaukovirta-Norja Valion alkutuotanto- ja maidonhankintajohtaja Juha Nousiainen • Terve maaperä sitoo ja varastoi hiiltä ilmakehästä. Se myös pidättää ravinteita tehokkaasti, jolloin typpi ja fosfori eivät valu vesistöihin. • Maaperän hiilensidontaa voi parantaa esimerkiksi vuoroviljelyllä, lisäämällä nurmen lajikirjoa ja pitämällä pellot mahdollisimman ison osan vuodesta vihreinä. • Oikeanlainen peltoviljely ja kiertotalous luovat karjataloudelle edellytykset toimia ilmaston kannalta kestävästi. • Valion tavoittelema hiilineutraali maitoketju tarkoittaa sitä, että tuotteiden hiilijalanjälki on nolla tai jopa negatiivinen. Elinvoimainen Maaseutu 5

MAINOSLIITE Puhtaus ja alkuperä kirittävät atrialaista lihaketjua Suomessa keskustellaan ruoan alkuperästä paljon, monella tasolla ja äänenpainolla. Eikä ihme: turvallisen, puhtaan ruoan merkitys on kasvanut. R uoan jäljitettävyys sekä toiminnan läpinäkyvyys ja vastuullisuus kietoutuvat tiiviisti yhteen. Niissä on kyse luottamuksesta ja turvallisuudesta, joilla arvioidaan koko ruokaketjua. Tässä arviossa suomalainen liha saa erinomaiset arvosanat. Kotimaisen lihan ylivoimaisena kilpailuetuna on hyvän maun ohella sen jäljitettävyys tilalle asti. Alkuperämerkinnän avulla niin kuluttaja, kauppias kuin ravintoloitsijakin tietävät, että hänen ostamansa liha on tullut vastuulliselta toimijalta; eläimen hyvinvoinnista on huolehdittu, ympäristövaikutukset ovat hallinnassa ja lihaan kulutettu euro työllistää suomalaisia. 6 Elinvoimainen Maaseutu Atrialainen lihan tuotantoketju on hyvin läpinäkyvä, toisin kuin useissa tuottajamaissa. Atria on Perhetila-merkinnällään avannut tuotteidensa tien tilalle asti. Ensimmäiset Perhetila-kanatuotteet yritys toi markkinoille vuonna 2012, kestäväksi osoittautuneella menestyksellä. Ne saivat pian rinnalleen naudan- ja sianlihatuoteperheitä. Alkuperämerkityt joulukinkut tulivat vuoden 2013 joulumarkkinoille. Paras liha tulee suomalaiselta maatilalta Korven tila Ylitorniossa on yksi Atria Perhetiloista. Korven tilalta tullut ulkofileepihvi valittiin vastikään maailman parhaaksi pihviksi World Steak Challenge -kilpailussa Lontoossa. Suomalaisen lihan käsitteli kilpailukuntoon Atrian tanskalainen yhteistyökumppani. Korven tilalla lihahiehot saavat saman hoidon ja ruoan kuin tilan lypsykarja. ”Voitto tuli yllätyksenä. Toki tiesimme, että eläinten hoito ja rehu ovat meillä ensiluokkaista”, Merja Korpi kertoo. Eläinten terveys ja hyvä tuotos perustuvat ensisijaisesti tuottajien ammattitaitoon, eläinten hyvään hoitoon, tarkoin suunniteltuun ruokintaan ja olosuhteiden hyvään hallintaan. Lihan tasaisen laadun ja hyvän maun edellytyksenä korostuu eläinten oikeanlainen ruokinta. Atrialla eläinten hyvinvoinnin seuraamisen ja kehittämisen peruspilareita ovat sopimustuotanto ja jäljitettävyys. Yrityksessä tiedetään jokaisen tuotantoon tulevan eläimen alkuperä, kasvatusaika, ruokinta ja hoito. Antibioottivapaus on koko ketjun yhteinen ponnistus Antibioottivapaus on uusin turvallisen ruoan takuu kuluttajalle. Atria toi edelläkävijänä Suomessa Perhetila-kanapakkauksiin merkinnän, joka kertoo, ettei linnuille ole annettu antibiootteja koko niiden elinaikana. Myös atrialainen sikaketju on valtaosin antibioottivapaa. Eläinten kasvattaminen täysin ilman antibiootteja ja tämän toimintatavan aukoton dokumentointi on yllättävän monimutkainen prosessi. ”Yhteistyössä tuottajien kanssa olemme onnistuneet kehittämään todistetusti antibioottivapaan tuotantokonseptin. Tätä ei tehty yhdessä yössä, vaan töitä on puurrettu yhdessä jo kauan”, Atrian eläinlääkäri Taneli Tirkkonen kertoo. Omalla toiminnallaan Atria kantaa vastuunsa antibioottien käytön vähentämisestä lihantuotannossa, ja tältä osin myös suomalaisten kansanterveydestä. ”Kaupat toimivat veturina antibioottivapaan lihan kysynnän kasvattamisessa”, arvioi toimialajohtaja Kai Nurmi Osuuskauppa SuurSavo Mikkelistä. Osuuskauppa Suur-Savo on iso kaupan ja ravintola-alan toimija, jolla on mahdollisuus toimia vastuullisena suunnannäyttäjänä. Toimialajohtaja Kai Nurmi kuvailee maakunnallisen toimijan periaatteita: ”Meillä on tarkoitus tarjota ravintoloissa koko ajan terveellisempää ruokaa, kiinnittää huomiota raaka-aineisiin ja niiden alkuperään. Osuuskaupalla on isona arvona vastuullisuus, ja se ulottuu myös ostoihin. Uskon, että kuluttajien tietoisuus antibioottivapaudesta kasvaa koko ajan. Se tulee päivittäistavarakauppavetoisesti: kun kaupan valikoima laajenee, kuluttajat alkavat ravintolassakin kysellä asioita”, Nurmi arvioi. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Atria lanseerasi kansainvälisenä edelläkävijänä ensimmäiset jäljitettävät leivänpäälliset. Nyt tuotantotilan nimi ja paikkakunta mainitaan jo yli 70 lihatuotteessa. Puhdas ja turvallinen liha saadaan terveistä ja hyvinvoivista tuotantoeläimistä. Kun eläimiä hoidetaan hyvin, ruokitaan puhtaalla rehulla ja niiden elinolot ovat asianmukaisia, ne kasvavat terveinä eikä niitä tarvitse lääkitä. Kuvassa Atrian eläinlääkäri Taneli Tirkkonen. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Elinvoimainen Maaseutu 7

MAINOSLIITE Valitse lautasellesi Hyvää Suomesta asiantuntija Kotimaisen ruuan tunnistaa helposti Hyvää Suomesta -merkistä. Se kertoo suomalaisista raakaaineista ja työstä eli siitä, että ruokatuote on pellolta pöytään omissa käsissä. ” Vain olemassa olevaa ja omissa käsissä olevaa ruokajärjestelmää voidaan itse kehittää. K otimaiseen ruokatuotantoon liittyy paljon positiivisia asioita kuten työllistävä vaikutus, ruokaturvallisuus, monipuolinen, maittava ja terveellinen ruokatarjonta sekä alan vahva osaaminen. Näiden myönteisten vaikutusten ja elinvoimaisen ruokakulttuurin varmistamiseksi, tulee ruokaketjun juurten kasvaa omasta maasta, perustua siellä harjoitettavaan maatalouteen. ”Meillä on runsaat vesivarat ja puhdas maaperä, joilla tuottaa ruokaa. Suomi on vauras maa, jolla on varaa ja myös vastuu hoitaa oma ruokatuotantonsa” muistuttaa markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa Ruokatieto yhdistyksestä, joka hallinnoi Hyvää Suomesta -merkkiä. ”Ruokatuotantoon liittyy aina ympäristövaikutuksia ja eettisiä kysymyksiä, joista suomalaisten pitäisi kantaa vastuu itse. Ei ole reilua ja kestävää ulkoistaa näitä ongelmia muille”, hän jatkaa. Kun ruoka tulee omasta maasta, sen tekijät ovat tiedossa ja ruokaketjun kaikki osat voidaan jäljittää. Maataloustuottajien ja elintarviketeollisuuden lisäksi monet taustatoimijat, kuten kuljetus, tutkimus, markkinointi ja kiinteistöhuolto, tekevät osansa, jotta ruokaketju pellolta pöytään toimii sujuvasti ja vastuullisesti. Se tuo toimeentuloa ja hyvinvointia, sekä kasvattaa kotimaista osaamista. Toimiva ruokaketju takaa myös ruuan laadun. ”Vain olemassa olevaa ja omissa käsissä olevaa ruokajärjestelmää 8 Hyvää Suomesta -merkki voi olla joko pyöreän muotoinen tai Ruokaa omasta maasta -tunnuksen kanssa. Merkin sisältö on molemmissa sama. Lähiruokailmiöitä kiitos! Hyvää Suomesta -merkki kertoo ruokatuotteen suomalaisesta raakaaineesta ja työstä. Merkki lupaa että tuote täyttää seuraavat kriteerit: • Liha, kala, muna, maito 100 % suomalaista: sellaisenaan ja osana muita tuotteita • Yhden raaka-aineen tuote 100 % suomalaista • Monen raaka-aineen tuote 75–100 % suomalaista • Lopputuote valmistettu ja pakattu Suomessa voidaan itse kehittää”, Asunmaa painottaa. Hän muistuttaa, että suomalaisen ruuan ostaminen on helppoa, kun valitsee Hyvää Suomesta –merkittyjä tuotteita. Merkki kertoo ruokatuotteen suomalaisista raaka-aineista ja työstä. Se on luotu helpottamaan kuluttajan valintaa, sillä suomalaisen ruuan tunnistaminen pelkän nimen tai valmistajan perusteella on vaikeaa. ”Hyvää Suomesta -merkki kertoo, että koko ruokaketjun hallinta on alusta saakka omissa käsissämme. Valitse siis Hyvää Suomesta”, Asunmaa kehottaa. Tutustu Hyvää Suomesta -merkin kriteereihin www.hyvaasuomesta.fi/ lyhyesti-merkista L ähiruoan ajatus koko hengästyttävällä vauhdilla kehittyvässä yhteiskunnassamme on suorastaan hellyyttävä. Se toki toteutuu hetkittäin pikkupaikkakuntien maatilatoreilla kesämökkiläisten eväsfiilistelyillä, mutta arjen todellisuus on kiireistä raaka-aineiden haalintaa automarkettien käytävillä. Kuluttaja pitää ajatuksesta, mutta ei tarpeeksi jotta siihen nähtäisiin juurikaan vaivaa. Vastaukseksi on kehitelty erilaisia ruokaboksi-ideoita, missä tilataan markettiostoskasseihin verrattuna ylihintainen paketti resepteineen suoraan kotiin. Totuus on harmillisen usein se, että lähellä tuotetut luomupalsternakat pehmenevät jääkaapin alalokeroon. Mikä neuvoksi? Marketissa kannattaa tietenkin äänestää ostamalla kotimaista ja mahdollisuuksien mukaan lähellä tuotettua, sen verran mitä kukkaro ja valikoima antaa periksi. Tässä kohtaa vastuu on ennen kaikkea ruokaketjuilla. Omien kauppojen valikoiman painottaminen on oikein mainostettuna ehdoton kilpailuvaltti. Olen täysin varma siitä, että mikäli tuottajat haluavat rakkaudella kasvatetulle luomulihalleen työtä, kustannuksia ja vaivaa vastaavan korvauksen, se tuskin toteutuu parhaiten helpoimman tien kautta. Kaikkien yrittäjien tarvitsee markkinoida itseään. Se, että soittaa lihanjalostajan autolle että tulkaas hakemaan, ei oikeastaan ole vielä markkinointia. Toki niin voi tehdä, mutta se määrittelee valitettavan usein myös valmiin, alhaisen ostohintatason. Ainoa neuvo mitä osaan siis heille antaa on tämä: Laittakaa itsenne peliin. Perustakaa tuotteiden ympärille brändi, olkaa näkyvillä somessa muuallakin ja näyttäkää miten ja mistä juuri teidän tuotteenne tulevat. Maaseudun tuottajien tulevaisuus on ilmiöitä, joissa yhä useampi kuluttaja haluaa olla mukana. Ja niiden ilmiöiden perässä haetaan se joulukinkku vähän kauempaakin. Olga Temonen Miksi valita suomalaista www.hyvaasuomesta.fi/ajankohtaista/ miksi-valita-suomalaista Elinvoimainen Maaseutu CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE MAINOSLIITE Ruisleipä on lunastanut paikkansa suomalaisten kotona, ja tunnetaan jo maailmalla. Vähintään samaan tähtää Kyrö Distillery: Isonkyrön tislaamomatkailun suosio kasvaa huimaa vauhtia. I sonkyrön vanhassa osuusmeijerissä on saanut alkunsa mm. suomalaisten rakastama Oltermanni-juusto. Nyt samassa rakennuksessa toimiva 2014 perustettu Kyrö Distillery Company rakentaa suomalaisten ruistisleiden menestystarinaa maailmalla. Kyrön tarina jättää hienon jälkimaun. Idea syntyi saunan lauteilla ruistislettä maistellen. Menestysreseptissä yhdistyvät perustajien mukaan kova työ, persoonallinen tarina sekä suomalainen rehellisyys ja luottamus. "Emme myöskään olisi pystyneet tähän viidestään; onneksi olemme saaneet matkalla mukaan todella upeita ihmisiä ja nykyään lähes 40 työntekijän ruisperhe on yksi tärkeimmistä voimavaroistamme", toteaa Isostakyröstä kotoisin oleva perustaja Miko Heinilä. "Suomalaisuus on ollut alusta pitäen meille erityisen tärkeää ja kotimme Isossakyrössä tuo myös pohjalaisuuden vahvasti osaksi yrityksen sielua. Olemme ylpeitä juuristamme ja on hienoa olla osana myös paikallista yhteisöä", Heinilä lisää. Perustajat puhuvat mielellään inklusiivisesta luksuksesta. ”Tislaamomatkailu on tällä hetkellä kasvava trendi. Meilläkin vieraili viime vuonna lähes 13 000 ihmistä, mikä on melkoinen määrä huomioiden, että Isossakyrössä asuu alle 5 000 asukasta. Tislaamotuotteemme ei ole tarkoitettu harvoille ja valituille suljettujen ovien takana nautittavaksi. Arvomme juontavat juurensa Pohjoismaalaisesta tasa-arvosta ja jokamiehen oikeuksista.” Ruisperheen luonteikkaat persoonat Kyrö Distillery on lukuisia kansainvälisiä palkintoja voittanut ruistislaamo, jonka tuotteita myydään jo lähes kolmessakymmenessä maassa. "Ruis on tislatessa varsin vaativa raaka-aine, mutta se myös antaa upean tunnistettavan profiilin tuotteisiimme. Suomessa rukiin laatuun suhtaudutaan hartaudella – siitä kun ruisviskin lisäksi tehdään myös kansallisruokaamme ruisleipää", Heinilä kuvailee. Rukiisen alkoholin suosio on kasvanut seitsenkertaiseksi lyhyessä ajassa ja varsinkin Yhdysvalloissa se on todella suosittua. Pelkästään rukiiseen CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU keskittyviä tislaamoja ei kuitenkaan ole kovin montaa maailmassa. Siinä juuri on Kyrön Distilleryn menestyksen kulmakivi: on löydetty omaan intohimotekemiseen pohjautuva uniikki kulma. ”Olemme sopivan ylpeitä tuotteistamme. Kasvatamme brändiämme luonteikkailla persoonilla fanipohjalta, hitaasti mutta varmasti. Kestävän talon rakentaminen vie hieman kauemmin.” Kulttimeininkiä Isossakyrössä voi käydä vierailukeskuksessa nuuhkimassa maltaantuoksuista tunnelmaa ja kuuntelemassa tarinointia tislaamokierroksella. ”Vierailulla pääsee näkemään jokaisen valmistusprosessin osan ja saa mukaansa tarinoita, joita lasillisen äärellä sopii jakaa”, Heinilä lupaa. Vaikka Suomi on festivaalien luvattu maa, ovat vähemmistössä festivaalit, joihin liput ovat lähes loppuunmyydyt jo ennen kuin artistivieraat on julkistettu. ”Kertonee jotain elokuisen Kyröfestimme tunnelmasta ja tapahtumakattauksesta, että meillä näin tapahtuu”, Heinilä naurahtaa. Osittain Kyrö Distilleryn menestys perustuu myös oikeaan ajoitukseen: Suomessakin alkoholin käyttö on monipuolistunut ja myös väkevissä etsitään uusia makuelämyksiä. "Maailmalla menestyminen vaatii, että osaa tuoda onnistumisensa myös esille. Toivomme voivamme osaltamme nostaa niin isokyröläistä, pohjalaista kuin suomalaistakin itsetuntoa kotimaisista raaka-aineista kovalla pieteetillä valmistetuilla tuotteilla", Heinilä summaa. Arvion onnistumisesta voi antaa vierailemalla Kyrön tislaamossa. • Kuten monet muutkin hyvät ideat, sai ajatus Kyrö Distillery Companystä myös alkunsa saunan lauteilla • Viiden ystävän 2014 perustama tislaamo myy suomalaisesta rukiista valmistettua giniä ja viskiä jo lähes 30 eri maassa • Kyrö Distillery on yksi harvoista pelkästään rukiiseen keskittyneistä tislaamoista maailmassa • Ginin ja viskin lisäksi tislaamo valmistaa myös ruiskatkeroita • Nykyään jo lähes 40 työntekijän yrityksen arvoihin kuuluvat luottamus, yhteisöllisyys sekä rehellinen hifistely Elinvoimainen Maaseutu 9

MAINOSLIITE LÄHIRUOKA on K-ruokakaupoissa sydämen asia K-ryhmä haluaa olla kotimaisessa päivittäistavarakaupassa lähiruoan edelläkävijä avaamalla aktiivisesti paikallisten tuotteiden pääsyä K-ruokakauppojen valikoimiin. 10 Elinvoimainen Maaseutu CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE "T ” Panostus suomalaisiin tuotteisiin ja varsinkin lähiruokaan ovat valinta, josta K-ruokakaupat tunnetaan. iedostamme roolimme olevan merkittävä suomalaisessa ruokaketjussa. Sen vuoksi valintamme on panostaa suomalaisiin tuotteisiin ja etenkin lähiruokaan. Haluamme K-ruokakauppojen erottuvan valikoimillaan muista”, K-ryhmän tavarakaupan johtaja Harri Hovi kertoo. Tutkimusten mukaan kuluttajat arvostavat lähiruoassa ensisijaisesti laatua, makua ja paikallisuutta. ”Ostopäätökset ovat myös arvovalintoja. Ostamalla paikallisia tuotteita tuetaan oman alueen elinkeinoa ja hyvinvointia.” K-ryhmässä tehtyjen havaintojen mukaan iso osa asiakkaista on valmis maksamaan hieman enemmän paikallisesta ruoasta, jolloin tuottajankin osuus on mahdollisesti suurempi. ”Paikallisten tuotteiden myynti on kasvanut meillä 10 prosentin vuosivauhtia, mikä kertoo tekemisemme K-ryhmän tavarakaupan johtaja Harri Hovi. vastaavan kuluttajien tarpeita ja toiveita”, Hovi valottaa lähiruoan menekkiä. Jokainen K-ruokakauppa on yksilöllinen K-ryhmän ruokakauppias voi hankkia lähituotteita vapaasti tarjolle kauppaansa ketjun yhteisen valikoiman rinnalle: ”Kauppiaamme haluavat olla tärkeä osa paikallista yhteisöään. He tekevät eri puolella maata päivittäin arvokasta työtä lähituottajien kanssa, jotta paikallisia tuotteita olisi aina kuluttajien saatavilla. Monille kauppiaille lähiruoka on sydämen asia”, Hovi kertoo. K-ryhmä on järjestänyt jo viiden vuoden ajan alueellisia Lähiruokatreffejä, joissa lähiruoan tuottajat tavoittavat kerrallaan kymmeniä alueen K-ruokakauppiaita. Yhdeksän kymmenestä tapahtumissa olleista K-kauppiaista onkin solminut uusia sopimuksia pientuottajien kanssa. ”Tapahtumat ovat tuottajille myös keskinäisen verkostoitumisen paikka, mistä voi olla apua esimerkiksi reseptiikan kehittämisessä tai yhteisen logistiikan tai markkinoinnin suunnittelemisessa. Lisäksi tarjoamme pientuottajille myös mahdollisuutta hyödyntää Keskon logistiikkapalveluita tai pääsyä valtakunnalliseen valikoimaan ja tuotteiden myynnin kasvaessa arvioimme yhdessä myös ketjuvalikoiman mahdollisuutta.” Lähiruokatreffit avaavat uusillekin toimijoille nopean pääsyn markkinoille ja polun kohti kasvua. ”Lähiruokatreffit on vakiinnuttanut paikkansa jokavuotisena verkostoitumistapahtumana lähiruokatoimijoiden ja K-ruokakauppiaiden keskuudessa. Olemme sitä kautta pystyneet aktiivisesti tuomaan kuluttajien toivomia paikallisia tuotteita kauppojen hyllyille.” K-ryhmä on tehnyt aktiivista työtä myös viennin edistämiseksi ja ollut avaamassa suomalaisille elintarvikkeille ovea esimerkiksi Kiinan markkinoille. ”Erilaisilla ja elämyksellisillä tuotteilla voisi olla potentiaalia myös vientiin”, Hovi pohtii. Lähiruoka on kasvava trendi myös ammattikeittiöiden puolella K-ryhmä tuo ammattilaistukkunsa Kespron kautta lähituotteita myös ravintoloiden ja muiden ammattikeittiöiden saataville. Myös tällä puolella pientuottajia on kutsuttu alueellisille messuille esittelemään tuotteitaan ammattikeittiöiden edustajille Lähiruokatreffit-konseptin tapaan. Kuluttajille K-kauppiaat tuovat lähiruokaa aktiivisesti esille esimerkiksi myymälöiden Paikallista sinulle -tapahtumien, Lähiruokamarkkinoiden sekä erilaisten esillepano- ja maistatustempausten kautta. Kaiken kaikkiaan K-ryhmän kuluttajien tarpeista ja toiveista kumpuava lähiruokastrategia on osoittanut toimivuutensa ja lähiruokaa tuodaan esille jatkossakin aktiivisesti. ”On hienoa nähdä, kuinka kysyntä on kasvanut samaa tahtia mitä kauppiaat ovat ottaneet uusia lähituotteita valikoimiin. Panostus suomalaisiin tuotteisiin ja varsinkin lähiruokaan ovat valinta, josta K-ruokakaupat tunnetaan.” K-ruokakauppiaat nostavat lähituotteita aktiivisesti esiin eri tavoin. Helsingin uudessa K-Supermarket Redissä kauppiaat ovat koonneet lähija pientuottajien tuotteet helposti löydettäväksi omaksi hyllyosastokseen. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Elinvoimainen Maaseutu 11

MAINOSLIITE SeAMK edistää digitalisaatiota ruokaketjussa Lahnapullia ja liiketoimintaa – Keski-Suomessa puhutaan ruokaa Teksti: Leena Pölkki Kuva: Aitomaaseutu.fi / Piia Kykkänen Ruoantuotannossa koko ketjun tuntemuksesta on hyötyä. Digitalisaatio tarjoaa välineet tuotannon tarkkailusta verkostojen vahvistamiseen. S einäjoella tavoitellaan koko ruokaketjun digitalisaation parempaa hyödyntämistä. Digitaalisuus on jo arkea teollisuuden tuotannossa, mutta myös viljelijän apuna, esimerkiksi dronet sadon tarkkailussa. Agrologi Soila Mäntymaa on projektipäällikkönä kansainvälisessä Regions4Food-hankkeessa, jossa Seinäjoen ammattikorkeakoulu (SeAMK) vastaa Suomen osuudesta. Hankkeessa kartoitetaan ruokaketjun digitalisaation hyviä käytäntöjä ja edistetään niiden hyödyntämistä alueen yrityksissä. ”Mukana on seitsemän eurooppalaista maakuntaa. Yksi pääteemoista on ruokaketjun jäljitettävyys, jossa Suomi on edelläkävijä.” Kokonaisuudessaan noin 1,5 miljoonan euron hanke vie digitalisaatiota eteenpäin ja luo uusia verkostoja. ”Paikalliseen sidosryhmään on koottu alkutuottajia, ravintoloita, ruokakauppoja, elintarviketeollisuuden yrityksiä, ICT-osaajia ja kehitysorganisaatioita. Kartoitamme eri tarpeita digitalisaatiosta.” opiskeluaikana ruoantuotantoon eri kanteilta. Digitalisaatio on kiinteä osa opiskelua. ”Verkostot auttavat näkemään omaa peltoa kauemmas. Agrologikoulutuksen lisäksi voi ruokaketjun osa-alueilla opiskella restonomiksi ja bio- ja elintarviketekniikan insinööriksi. Osaamista voi syventää myös tekniikan tai liiketalouden aloilta.” Kaiken pohjana on vahva oman alan osaaminen. Agrologiopintoihin kuuluvat tärkeänä osana myös yrittäjävalmiudet ja talouden hallinta. SeAMKin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta tukee opetusta. Seinäjoen ammattikorkeakoulun Ruoka-yksikön tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa työskentelevä Soila Mäntymaa opiskeli agrologiksi, koska halusi tehdä työkseen jotain tärkeää. Ruokaketju esillä opiskelussa Etelä-Pohjanmaalla koko ruokaketjun tuntemus korostuu koulutustarjonnassa. SeAMK Ruoka -yksikön johtajan Leena Perämäen mukaan opiskelijat pääsevät tutustumaan jo SeAMK Ruoka -yksikön johtaja Leena Perämäki on iloinen siitä, että ruokaketjun kehittämistä voi opiskella Seinäjoella aina ylempään ammattikorkeakoulututkintoon saakka. 12 Elinvoimainen Maaseutu Lapset maatiloille -päivässä päästiin myös syömään yhdessä lähiruokaa. "T ärkeintä on puhe ruoasta. Ruokapuhe. Mistä se tulee, kuka sen tekee ja millä tavoin”, toteaa Keski-Suomen ruokaketjun koordinaatiohankkeen (KEKO) projektipäällikkö Leena Pölkki Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoimintayksiköstä. Kolmivuotisen hankkeen aikana on korostunut myös kohtaamisen merkitys. Tuloksellista kehittämistä – lahnapullat Case Muurame Muuramen kunnan talousarvioesitystekstiin on juuri lisätty lähi- ja luomuruoan käyttö mahdollisuuksien mukaan. ”Vielä puolitoista vuotta sitten kuntamme julkisissa ruokapalveluissa ei ollut tarjolla paikallisia tuotteita”, kertaa Muuramen kunnan ravitsemispäällikkö Ilja Saralahti. ”Nyt voimme ylpeydellä kertoa toisenlaista tarinaa, ja tiedämme sen olevan kunnallemme myös aito vetovoimatekijä”, hän jatkaa. ”Perkasimme paikallisen tarjonnan, tarkastelimme omia ruokalistojamme ja reseptiikkaa. Tärkeintä oli päästä alkuun avaamalla suora keskusteluyhteys yrittäjien kanssa. Ja jo nyt tarjoamme paikallisia marjoja, viljatuotteita, härkäpapua, hamppua ja lihaa. Kalastajan kanssa tehdyn tuotekehitystyön tuloksena tarjolla on nyt myös lahnapyöryköitä. Tukea ja tietoa saimme KEKO-hankkeelta”, kertoo Saralahti tyytyväisenä. Myös muissa keskisuomalaisissa kunnissa lähiruoka on selvässä nosteessa. Yhdessä Keski-Suomen yrittäjyyttä, ruokaketjun toimivuutta ja kilpailukykyä on edistetty koordinoidusti sekä teemallisesti muun muassa Menestyvä keskisuomalainen nautakarjatila (MEKA), Luomuliiketoiminnan kehittäminen Keski-Suomessa (LuomuKS) ja Luonnosta lautaselle (LUOLA) -hankkeissa sekä SisäSuomen kalatalousryhmän tuella. Yhteistyö verkostoissa on vahvaa, vuorovaikutteista ja avointa – ja se ulottuu myös maakuntarajojen ulkopuolelle. Hankkeen sopimusyhteistyökumppanit ProAgria Keski-Suomi ja MTK Keski-Suomi sekä KeskiSuomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto, oppilaitokset, kunnat, kehittämisyhtiöt, Leader-toimintaryhmät, yhdistykset ja yritykset ovat osallistuneet hankkeen tapahtumiin, tilaisuuksiin, viestintään ja kampanjoihin sekä näiden suunnitteluun aktiivisesti. ”Rahoittajatahojenkin suunnasta viesti on selvä – pyrimme toimimaan uusilla tavoilla, kokeilemaan, innovoimaan ja haastamaan. Haluamme olla tiiviisti mukana myös valtakunnallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä”, jatkaa Pölkki. Vaikka vuoden lopussa päättyvän hankkeen nimi viittaa ruokaketjuun, on maakunnallinen yhteistyöhanke ottanut koppia hankesuunnitelmansa mukaisesti maaseudun kehittämisestä toimialarajat ylittäen. KEKO 2 -hankkeesta vuosille 2019–2021 on jätetty rahoittajalle päivitetty hakemus. Palaute, uudet ideat ja yhteistyö kiinnostavat. Ota yhteyttä: leena.polkki@jamk.fi tai p. 050 4011 894. Lue lisää: aitomaaseutu.fi ja verkkolehdet.jamk.fi/aitomaaseutu CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Kiertotaloudesta elinvoimaa Puhtaasti suomalaiset Viljelijän Avena Berner ja cleantech-yritys Tracegrow hyödyntävät uusia ratkaisuja yhteistyössään. Bernerin vankka maatalouskaupan asiantuntijuus ja tehokkaat jakelukanavat avaavat innovatiivisen teknologian tien suoraan viljelijöille. M aatalouskaupan edelläkävijä Viljelijän Avena Berner aloitti yhteistyön ja tuotekehityksen suomalaisen start up -yrityksen Tracegrow kanssa kolmisen vuotta sitten. Maatalouden markkinoiden kehitys ja kierrätys- ja ilmastokysymykset pistivät miettimään, miten maailman rajallisia resursseja pystytään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Ekoteko Paristojätteestä tehty puhdas kotimainen ja luomukelpoinen hivenravinne on ollut mukana koetoiminnassa jo useita vuosia, mutta tuotteena ZMGrow -lannoite tuli markkinoille kesällä 2018. ”TraceGrow:lla on kemian osaamista ja me olemme tuoneet osaltamme maatalous- ja kasvintuotanto-osaamista. Tuotekehityksessä on yhdessä pohdittu, mitkä asiat ovat viljelijän kannalta tärkeitä”, kertoo Bernerin maatalouskaupasta vastaava osastonjohtaja Kalle Erkkola. ”Viljelijät ovat kiinnostuneita tästä ja ovat ylpeitäkin suomalaisesta cleantechista. Viljelijämme arvostavat sitä, että tämä on kotimainen keksintö.” Tuotteen olomuoto on helppo ja houkutteleva. Se on kirkas neste, jolloin sen sekoitettavuus ja käyttökelpoisuus ruiskuissa on helppo. Sen käytössä ei tule riskejä, että ruiskun suuttimet tukkeutuisivat ja siten aiheuttaisivat katkoksia työskentelyyn. ”Viljelijöillä on riskinä, että jos työ keskeytyy, niin lopputuote muuttuu kalliimmaksi. Tässä ei ole pelkästään hieno ajatus kiertotaloudesta taustalla, vaan tämä oikeasti toimii”, Erkkola sanoo. ”Se on kilpailukykyinen tuote, josta kaupan päälle tulee vielä hyvä mieli.” Joka viljelijän oma laboratorio Erityisesti proteiinipitoisuuden mittaus viljasta on ennen vaatinut laboratoriotason laitteita, mutta suomalainen innovaatio ”GrainSense-teknologia” mahdollistaa mittaamisen tilatasolla. ”Laitteen hyödyt tulevat parhaiten esille esimerkiksi kotieläintiloilla. Kun käytetään kotoista viljaa rehuna vaikkapa ostamalla naapuritilalta, niin silloin ei aina ole tiedossa minkälaatuista viljaa on kyseessä. Jos valkuaistasot eivät ole kohdallaan, niin se näkyy heti eläimen kasvussa ja tuotoksessa”, valottaa Kalle Erkkola. Tilatasolla pystytään siis optimoimaan rehustus ja mahdollisen ostovalkuaisen määrä. Erkkola mainitsee esimerkin optimoinnin taloudellisista hyödyistä. ”Laitteen ostanut iso sikatilallinen laski tienaavansa kymppitonnin vuosisäästöt saadessaan tiedot näin nopeasti ja paikan päällä.” Viljelijän Avena Berner on uudenlaista maatalouskauppaa tekevä toimija, joka luottaa palveluun, osaamiseen ja neuvontaan. Palvelukonsepti yhdistää viljakaupan ja tuotantotarvikkeet sekä pyrkii tehostamaan maatalouskaupan rakennetta Suomessa. GrainSense-teknologia Kannettava pienikokoinen laite, jolla voi nopeasti ja vaivattomasti määrittää viljan laadun. GrainSense mittaa proteiinin, kosteuden, öljypitoisuuden sekä hiilihydraatit viljasta. Laite on helppokäyttöinen eikä tarvitse koulutusta. Laitteen voi joko ostaa, hinta n. 4 000 euroa, tai tehdä leasing-sopimuksen. Berner on osakkaana GrainSense-yrityksessä. Rakennemuutos ja kustannuspaineet muuttavat suomalaisen maatalouskaupan luonnetta. Kalle Erkkola vastaa Bernerin maatalouskaupasta ja hakee toimintaan uusia innovatiivisia ratkaisuja. Mistä on kyse? Tracegrow Tracegrow on kehittänyt innovatiivisen ja ainutlaatuisen teknologian, jonka avulla käytettyjen alkaliparistojen sisältämät hivenaineet jalostetaan puhtaiksi ravinteiksi. Sinkki ja mangaani erotetaan paristoista ja prosessoidaan hivenravinteiksi. Lopputuote on laadukas suomalainen kierrätysravinne ZM-Grow maanviljelyn tarpeisiin. www.viljelijanavenaberner.fi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Elinvoimainen Maaseutu 13

MAINOSLIITE Vaasan Oy:n toimitusjohtaja Thomas Isaksson haluaa kasvattaa kotimaisen ruoan arvostusta. ONKO KOTIMAINEN RUOKA JO LIIAN HALPAA, JOS MEILLÄ ON VARAA HEITTÄÄ SITÄ ROSKIIN? Vaasan haluaa edistää kotimaisen ruoan arvostusta Kuluva vuosi on ollut maanviljelylle vaikea sääolosuhteiden vuoksi, mutta haasteiden takaa löytyy myös mahdollisuus elinvoimaisemmalle tulevaisuudelle. K uluva katovuosi voi tarkoittaa monelle maatalousyrittäjälle lapun luukulle laittamista, mutta toisaalta tilanne voi pidemmällä aikavälillä tervehdyttää alaa. Haasteet pakottavat toiminnan kehittämiseen ja kumppanuuksien muodostamiseen niin toimialan sisällä kuin pellolta pöytään -arvoketjussa. Leipomoala on suoraan riippuvainen kotimaisesta viljaraaka-aineesta, joka on ominaisuuksiltaan maailman parasta. Jos tämän 14 Elinvoimainen Maaseutu raaka-aineen saatavuus heikkenee, vaikuttaa se myös leipomoalan tulevaisuuteen. ”Suomalainen ruis ja kaura ovat uniikkeja ominaisuuksiltaan. Suomen pitkät kesäpäivät kypsyttävät niistä erittäin ravinteikkaita. Se on syy, miksi kotimaista raaka-ainetta kannattaa vaalia ja maaseudun elinvoimaisuudesta huolehtia”, Vaasan Oy:n toimitusjohtaja Thomas Isaksson taustoittaa. Isaksson perää suomalaisilta kotimaisen raaka-aineen ja työn arvostamista puheiden lisäksi myös käytännössä. Vaasan on laskenut, että heidän jokaisesta myymästään Vaasan Ruispalat pakkauksesta kaksi palaa 12:sta päätyy hävikkiin. Kokonaisuudessaan Suomessa hukataan 2,2 miljoonaa kiloa ruisjauhoa Vaasan Ruispalat hävikkileivän mukana, mikä ruispaloiksi muutettuna tarkoittaa kahdeksaa miljoonaa pussia. Valtaosa hävikistä syntyy kotitalouksissa. ”Jos kotimaista ruokaa on varaa heittää pois, niin ehkä se on liian halpaa?”, Isaksson ihmettelee. Kun hävikkiin lasketaan hukattu työaika ja muu resurssien hukka leivän arvoketjussa, CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE ” Kun viljelijät voivat hyvin, leipomokin voi hyvin. kasvaa osien summa suureksi ja ympäristöäkin kuormitetaan turhaan. ”Tässä kokonaisuudessa jokin mättää ja pahasti. Sen vuoksi haluamme kehittää ruoan arvostusta alkutuotannosta lähtien. Kun viljelijät voivat hyvin, mekin voimme hyvin”, Isaksson valottaa. Vaasan on itsekin joutunut radikaalisti muuttumaan, jotta yrityksellä on edellytykset toimia leipomona nyt ja tulevaisuudessa. Vaasan sulki peräti kolme leipomoa vuonna 2017, mutta investoi samalla voimakkaasti Vantaan ja Kuusankosken leipomoihin. ”Ne olivat kipeitä päätöksiä, mutta samalla ainoa tapa varmistaa olemassaolomme pidemmällä aikavälillä.” 2100–3900 kg on yhden peltohehtaarin tuottama ruismäärä. Ruis puidaan heinä-elokuussa ja kylvetään ennen syyskuuta. 100 % Vaasanin Suomessa käyttämästä rukiista on kotimaista. Raski Ruistaikinan juuri eli raski on jokaisen ruisleipurin aarre, jota vaalitaan tarkkaan, jotta leivän maku ja koostumus säilyisivät aina samana. Elinvoimainen leipomoteollisuus tarvitsee elinvoimaista alkutuotantoa Jos elinvoimaisuutta ei varmisteta nyt koko pellosta pöytään -arvoketjussa, niin eräänä kauniina päivänä ei ole tarjolla enää suomalaista leipää ja muita kotimaisia viljatuotteita. Vaasan on tehnyt puheista tekoja vahvistamalla yhteistyötä alkutuotannon kanssa yhä useammilla ruisviljelysopimuksilla. ”Näin voimme yhdessä kehittää viljelyä eteenpäin. Valitsemme esimerkiksi leivän kannalta parhaita lajikkeita ja haluaisimme omistajamme Lantmännenin kautta tarjota viljelijöille tulevaisuudessa parhaita toimintapoja ja digitaalisia työkaluja heidään työtä tukemaan”, Isaksson taustoittaa. Suomalainen leipä on meistä parhaimmillaan kotimaisesta viljasta leipurin ammattitaidolla leivottu tuote. ”Tämä arvopohja löytyy jokaisesta leivästämme. Esimerkiksi Vaasan Ruispalat ilman suomalaista ruista olisi henkisesti eri juttu”, Isaksson summaa. Vaasan on sitoutunut käyttämään kotimaista ruista Vaasan kasvattaa entisestään sopimusviljelyn kautta ostamansa kotimaisen rukiin osuutta. Yritys aloitti hiljattain yhteistyön sisaryrityksensä Lantmännen Agron kanssa kotimaisen rukiin hankinnassa ja sopimusviljelyssa. Yhteistyön tavoitteena on varmistaa kotimaisen rukiin saantia ja kysyntää, edistää rukiinviljelyn elinvoimaisuutta ja parantaa viljan hankintaketjun läpinäkyvyyttä Suomessa. Yhteistyön myötä Vaasan hankkii jatkossa sopimusviljelyn kautta kolmasosan ruisjauhoistaan. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Tuoreus on meille kaikki kaikessa. Siksi Vaasan Ruispaloja leivotaan eri puolilla Suomea, mm. Vantaalla, Kuusankoskella ja Kiimingissä. 6 x viikossa aikaisin aamuyöllä käynnistyvät leipäautot kuljettamaan tuoretta leipää kauppoihin. 38 % suomalaisista syö ruisleipää päivittäin (Vaasan, 2017). 18,6 kiloa on määrä, jonka syömme ruisleipää asukasta kohden vuodessa. Syömme ruisleipää eniten koko maailmassa (Leipätiedotus, 2016). Elinvoimainen Maaseutu 15

MAINOSLIITE Ilmastoystävällistä olutta Sinebrychoffilta – korkeasti verotettua Petri Arovuori Sinebrychoffin valmistama olut syntyy kotimaisista raaka-aineista ja on yksi ekologisimmista elintarvikkeista maassamme. Oluen arvostus kuluttajien parissa on noussut kohisten, mutta niin on valitettavasti myös Suomen olutvero: se on ylivoimaisesti EU-maiden korkein. E nsi vuonna 200 vuotta täyttävä Sinebrychoff on Pohjoismaiden vanhin panimo, jonka juuret ovat Helsingissä, mutta sen toimipaikka on vuodesta 1992 ollut Keravalla. Sinebrychoff valmistaa oluita, siidereitä, muita mietoja alkoholijuomia, energiajuomia sekä Coca-Colan virvoitusjuomat Suomessa. Sinebrychoff on sitoutunut Carlsberg-konsernin Together Towards ZERO –ohjelmaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vuoteen 2030 mennessä Sinebrychoffin panimo on hiilivapaa ja että juomien valmistamiseen tarvittavan veden määrä on puolitettu. Molemmissa riittää haastetta, mutta eteenpäin on 16 mentävä niin ilmaston kuin vesien suojelemiseksi. Sinebrychoff sitoutunut Itämeren suojeluun Sinebrychoffin oluen tuotanto on riippuvainen luonnosta saatavista raaka-aineista: puhtaasta vedestä ja suomalaisesta ohramaltaasta. Vuodesta 2014 Sinebrychoff on tehnyt yhteistyötä Elävä Itämeri -säätiön eli Baltic Sea Action Groupin (BSAG) kanssa ja sitoutunut edistämään Itämeren hyvinvointia. ”Sitoumuksemme koskee vedenkäytön tehokkuuden kehittämistä, oluen valmistuksessa syntyvän hiilidioksidin talteenottoa sekä Itämeri-näkökulman ottamista Elinvoimainen Maaseutu mukaan mallasohratila-auditointeihin”, kertoo Sinebrychoffin pääpanimomestari Tapio Kangas-Heiska. Itämeriystävällinen jouluolut Suomen vanhimman Jouluoluen ohramaltaan voi jo 11. kerran jäljittää nimikkotilalle. Vuoden 2018 KOFF Jouluoluen ohra tulee viljelijä Petri Arovuoren tilalta Hausjärven Oitista. BSAG:n hyväksymänä tuotteena KOFF Jouluolut on Itämeriystävällinen lähiolut. Jouluoluen viljelijä valittiin mallastaja Viking Maltin auditoimista mallasohran sopimusviljelijöistä, sato oli vuoden 2017 sato. Mallasohran matkan voi näin jäljittää pellosta pöytään. Arovuoren sukutilan Harbinger-ohra täytti kaikki Sinebrychoffin yhdessä BSAG:n ja Viking Maltin kanssa asettamat vaatimukset, mm. oikeanlainen viljelykierto, lannoitus, vesihuolto ja ympäristön suojelu. ”Viime vuoden kesä oli sateinen, mutta kasvuolosuhteet olivat paremmat kuin tämän vuoden helteissä. Olen itsekin oluen ystävä ja onhan se todella hienoa, että juuri oman pellon ohra pääsee Jouluolueen tarkan seulan jälkeen. Tilallamme on aina otettu kaikki ympäristöasiat tarkkaan huomioon”, Petri Arovuori kertoo. Arovuoren tilalla on 200 hehtaaria mallasohraa, ja se on tilan pääkasvi. Tilalla viljellään myös kuminaa. Petri Arovuori on pitänyt tilaa itse 17 vuotta, mutta suvulla tila on ollut jo yli 100 vuotta. Hyötyykö maaseutu oluen korkeasta verotuksesta? Suomessa on oluen osalta EU-maiden korkein alkoholivero, joka vaikuttaa niin kannattavuuteen, työllisyyteen kuin kuluttajien valintoihinkin. Hallitus päätti budjettiesityksessään jälleen kerran tilkitä valtion budjettivajetta panimojuomilla. Alkoholivero on nousemassa yhteensä 30 miljoonalla eurolla, oluelle korotusta tuli nykyiseen olutverotasoon 2,7 %. Mikäli eduskunta hyväksyy korotukset, Suomi vahvistaa ykkösasemaansa koko EU:ssa olutta eniten verottavana valtiona. Suomen olutvero tulee olemaan esimerkiksi seuraavaan CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Olutvero EU-maissa 2018 ja hallituksen esitys Suomen verotuksesta 2019 Sekä tiedossa olevat veronkorotukset. 4,7 til-% oluelle laskettuna. Lähteet: European Commission Excise Duty Tables, The Brewers of Europe, emta.ee ja fm.gov.lv valtioon Irlantiin verrattuna peräti 62,3 % korkeampi, Ruotsiin verrattuna 73,7 % korkeampi ja Viroon verrattuna 97,7 % korkeampi. ”Kyseessä on jo kolmas korotus peräkkäin, jossa mietojen alkoholijuomien korotus on korkeampi kuin vahvojen alkoholijuomien korotukset. Kaikista EU-maista on Suomessa jo ennen suunniteltuja korotuksia kolmanneksi pienin ero mietojen ja vahvojen alkoholijuomien verotuksessa. Toisin kuin muissa EU maissa, nykyisellä valmisteverojen korotusten jakaumalla Suomessa edelleen suositaan vahvojen alkoholijuomien kulutusta. Tämä on yleisestä eurooppalaisesta alkoholipolitiikasta poikkeavaa politiikkaa. Lisäksi niin mietojen kuin väkevien viinien verotus on oluita lievempää, mitä on vaikea ymmärtää”, sanoo Sinebrychoffin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Marja-Liisa Weckström, joka on myös Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton viestintäryhmän puheenjohtaja. Alkoholiverot eri juomalajeissa 2019 hallituksen esityksen mukaisesti Euroa litralta alkoholitilavuusprosenttia kohden. Panimoalalla suuri työllisyysvaikutus Viime vuonna panimoala työllisti Suomessa suoraan 1 684 henkilöä, koko arvoketjussa raaka-aineiden tuotannosta kuluttajille asti työllistävä vaikutus oli noin 26 000 henkilöä. Näiden joukossa on 1000 mallasohran viljelijää. Mikäli alkoholinveronkorotus kohdistuu jatkossakin olueen, uhkaa se mm. näiden viljelijöiden työllisyyttä, sillä on todennäköistä, että matkustajatuonti lähtee uuteen nousuun uuden alkoholilain aiheuttaman pienen laskun jälkeen. Yli 60 prosenttia maahantuodusta oluesta on jo tällä hetkellä muualla kuin Suomessa valmistettua. Työpaikkojen kautta Suomen valtio sai panimoalalta verotuloja vuonna 2017 noin 330 miljoonaa euroa, ja alan kerryttämä kokonaisveropotti oli 2 miljardia euroa. Suuri osa tästä on valmisteveroja. Valmisteveroilla tulisi olla jokin katto, jotta ala voisi investoinneilla osallistua myös muihin kuin verotalkoisiin – mieluummin ilmastoystävällisen kotimaisen oluenvalmistuksen kehittämiseen. Lue lisää: sinebrychoff.fi panimoliitto.fi Sinebrychoffin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Marja-Liisa Weckström. Lähde: Valtiovarainministeriö, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Elinvoimainen Maaseutu 17

MAINOSLIITE SUPERHYVÄ ajankohtaista tarjoaa menestystä Epäreiluja kauppatapoja kitketään lainsäädännöllä Hyvinvointituotteiden valmistajille avautuu oikotie kasvuun, lupaa elintarvikealan kehitysyhtiö Foodwest Oy. Superhyvä-hanke tuo maaseudun pienille yrityksille vauhtia tuotteiden kehittämiseen. F oodwest Oy:n tehtävä on tasoittaa elintarvikealan yritysten tietä kasvuun ja kehitykseen. Erihyvä-hanke teki juuri sitä niin lupaavasti, että työtä ei voinut jättää siihen. ”Superhyvä on jatkoa Erihyvälle. Se antaa loistavan mahdollisuuden kasvuun maaseudun pienille yrityksille. Apuna olemme me ja yhteistyökumppanimme”, lupaa Foodwestin toimitusjohtaja Karri Kunnas. Erihyvä keskittyi erityisruokavalioihin, mutta Superhyvän kenttä on huomattavasti laajempi: kaikki hyvinvointituotteet. Näihin luetaan kasvisja luomutuotteet, arktiset tuotteet, erityisruokavaliotuotteet, ravintolisät, funktionaaliset tuotteet, superfoodtuotteet ja hyönteistuotteet. Listaa jatkavat trendikkäät luonnonkosmetiikka ja syötävä kosmetiikka. Kosmetiikassa käytetään usein samoja raaka-aineita kuin terveystuotteissa ja ravintolisissä. ”Esimerkiksi marjat ja niiden tehoyhdisteet voivat vaikuttaa hyvinvointiin sekä ihonhoidossa että ravintona, vaikka lopputuote on erilainen. Hankkeessa tuomme esiin näitäkin mahdollisuuksia”, sanoo filosofian tohtori, kehityspäällikkö Harri LatvaMäenpää. Superhyvä vauhdittaa yritysten kehitystä tarjoamalla konkreettista tietoa markkinoista, raaka-aineista, normeista, tuotekehityksestä ja valmistusteknologioista. Keinoina ovat avoimet seminaarit, yrityskohtaiset kehittämispäivät ja opintomatkat. Erikseen järjestetään hyönteis- ja kosmetiikkapäivät. ”Ulkomaiset messumatkat tehdään opastettuina, koska varsinkaan raakaainemessuilla ei ole helppo liikkua yksin”, sanoo Foodwestin kehityspäällikkö Eeva-Liisa Häkli. Hanke alkaa starttitilaisuudella ja pilottiyritysten hakemisella. Häkli kehottaa ottamaan yhteyttä, jos hanke kiinnostaa tai päässä pyörii ajatus uudesta hyvinvointituotteesta. Superhyviä hyvinvointituotteita • Valtakunnallinen kehittämishanke • Tarjolla kaikille aiheesta kiinnostuneille • Toteuttaja elintarvikealan kehitysyhtiö Foodwest Oy • Kumppanit Fennopromo Oy, Into Seinäjoki Oy ja Turun yliopiston Brahea-keskus • Rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma • Hanke kestää vuoden 2020 loppuun • Starttitilaisuus Helsingissä 21.11. Lue lisää ja ilmoittaudu starttitilaisuuteen: www.foodwest.fi/blogi Lisätiedot: Eeva-Liisa Häkli, 040 8255056, eeva-liisa.hakli@foodwest.fi Superhyvä tarjoaa ammattilaisten tietotaitoa hyvinvointituotteiden kehittämiseen, lupaavat Foodwestin toimitusjohtaja Karri Kunnas sekä kehityspäälliköt Eeva-Liisa Häkli ja Harri Latva-Mäenpää. 18 Elinvoimainen Maaseutu K aiken elinkeinoelämän kasvun ja kehityksen edellytyksenä on oltava sen toteutuminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaan – eivätkä maatalouselinkeinot tee tässä poikkeusta. Kun tarkastellaan kestävää kehitystä kokonaisuutena, maataloustoimijoiden harteille vastuuta kertyy monesta näkökulmasta. YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa todetaan maatalouden linkittyvän kestävän kehityksen kaikkiin tavoitteisiin. Tavoitteissa korostuvat resurssien kestävän käytön lisäksi kestävän kehityksen toteutuminen sekä talous- että inhimillisyysnäkökulmista. Samaan aikaan kuitenkin maataloustuottajien taloudellinen ahdinko on ongelma, johon on löydyttävä ratkaisu. Jo valmiiksi ahtaalla olevien tuottajien elinkeino on yhä vaikeammin ennustettavien sääolosuhteiden armoilla, ja elintarvikeketjussa on EU-tasolla saakka todettu olevan epäterveitä käytäntöjä. Elintarvikemarkkinalainsäädännön käsittely aloitettiin eduskunnassa lokakuussa. Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi kertoo, että toteutuessaan lain tarkoituksena on varmistaa tuottajan ja tilallisen oikeudenmukainen kohtelu. “Olemme pitkään peräänkuuluttaneet reiluutta ja oikeudenmukaisuutta, joka ei ole toteutunut. Siksi nyt on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuuksia ovat aina olleet neuvottelutaidot, kyky tehdä sopimuksia ja pitää niistä kiinni. Eihän tuotantoketjun valvonnasta tule olemaan mitään haittaa niille, jotka toimivat reilusti ja oikeudenmukaisesti”, Syväniemi kommentoi. Lainsäädäntö ja sen muutokset herättävät aina kysymyksiä siitä, mitä käytännön tason vaikutuksia laki tuo tullessaan. Syväniemi kertoo, että vaikutuksia arvioitaessa on todettu, että uusi lainsäädäntö ei merkittävästi lisää yrittäjien hallinnollista taakkaa. “Kirjalliset sopimukset laaditaan reilun kaupan ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi. On päivänselvää, että elinvoimainen maaseutu tarvitsee yrittäjiä. Kuitenkin kun ajatellaan maatalousyrittäjien tulevaisuutta, on kannattavuus yksi suurimpia haasteita.” Syväniemi painottaa, ettei meillä ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin saada elintarvikemarkkinat toimimaan reilun kaupan periaatteiden mukaisesti. “On inhottavaa, että elintarvikekeskustelu on niin hintapainotteista. Kyllä ruoan tuotanto pystyy vastaamaan kestävän kehityksen tarpeisiin. On tärkeää, että päästään viestimään yhä enemmän siitä, miten kestävästi suomalainen ruoka on tuotettu, ja että maa- ja metsätalous ovat ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjumiseksi”, Syväniemi päättää. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Peltojen kipsikäsittely – maatalous mukana Itämeren suojelussa Peltojen kipsikäsittelyllä fosforikuormitusta saataisiin leikattua nopeasti ja kustannustehokkaasti. Keino on otettu tiloilla myönteisesti vastaan. P eltojen kipsikäsittely on todettu tehokkaaksi ja nopeasti vaikuttavaksi vesiensuojelukeinoksi. Laajasta pilottihankkeesta saadut kokemukset ovat vahvistaneet, että levitys on sovitettavissa muiden peltotöiden lomaan ja kipsin laajamittainen käyttöönotto on logistisesti toteutettavissa. Pilottihankkeessa kipsiä levitettiin Liedossa ja Paimiossa yhteensä 1550 peltohehtaarille syksyllä 2016. Peltolevitystä hankkeessa kokeilleet 55 viljelijää ovat suhtautuneet kipsiin myönteisesti. Kyselyn mukaan valtaosa olisi valmis käyttämään kipsiä uudelleen tai suosittelemaan sitä muille. Huolet kipsikäsittelyn aiheuttamasta sadon pienentymisestä tai peltomaan kovettumisesta vähenivät kolmivuotisen hankkeen aikana. Yhdelläkään viljelijällä ei ole ollut havaintoja kipsin heikentävästä vaikutuksesta satoon tai maaperään. Kipsi vähentää fosforin huuhtoutumista pelloilta vesistöihin puolella. Pellolle levitettävä kipsi nostaa maan ionivahvuutta, jolloin eroosio sekä fosforin ja orgaanisen hiilen huuhtoutuminen vähenevät. Fosfori säilyy kuitenkin kasvien käytettävissä. Kipsin vesistökuormitusta vähentävä vaikutus kestää noin 5 vuotta. Kipsitykseen soveltuvia peltoja on Suomessa yli puoli miljoonaa hehtaaria, noin neljännes koko peltoalastamme. Kipsin sisältämän helppoliukoisen sulfaatin vuoksi kipsin levitys on suositeltavaa ensisijaisesti suoraan mereen laskevilla vesistöalueilla. Pellolle levitetystä kipsistä peräisin olevan sulfaatin huuhtoumaa ja vaikutuksia vesieliöstöön on tutkittu, eikä sen ole havaittu aiheuttavan uhkaa vesieliöstölle. Itämerta rehevöittäviä fosforipäästöjä on pystytty tehokkaasti vähentämään viime vuosikymmeninä sekä teollisuudessa että yhdyskunnissa. Maatalouden fosforikuormituksen vähentäminen on hitaampaa, koska se vaatii pitkäjänteistä työtä peltojen fosforitasojen laskemiseksi. Kipsi täydentäisi hyvin nykyistä keinovalikoimaa, koska se vähentää huuhtoumaa nopeasti, parantaa rannikkovesien tilaa ja antaa lisäaikaa fosforitasojen laskuun. Kipsitys ei myöskään vähennä viljelyalaa tai satoja eikä edellytä muutoksia viljelykäytännöissä. Peltojen kipsikäsittely tulisi ottaa laajaan käyttöön sisällyttämällä se vesiensuojelun tehostamisohjelmaan ja EU:n maataloustukien piiriin. SAVE-tutkimushanke on toteutettu Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen toimesta ja ympäristöministeriön rahoituksella. Tutkimus pohjautuu laajaan pilottiin, joka toteutettiin yhteistyössä EU Central Baltic -ohjelman rahoittaman NutriTrade-hankkeen kanssa. Lisätietoja kipsikäsittelystä löytyy SAVEhankkeen sivulta: blogs.helsinki.fi/save-kipsihanke Vesiensuojelutarkoituksessa kipsiä levitetään 4 tonnia hehtaarille. Levitykseen soveltuvat kalkin tai kuivalannan levityskalustot. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Elinvoimainen Maaseutu 19

MAINOSLIITE Kivikoneen menestys avasi ELHO:lle uusia segmenttejä. Egyptissä sitä käytetään myös pellon raivaukseen. Youtubesta saa vaikuttavan käsityksen koneiden tehosta. Perheyritys uskaltaa olla erilainen Peltoviljelyksen koneketjuja valmistava ELHO viettää juuri 50-vuotisjuhliaan. “Juhlimme myös samanpituista yhtäjaksoista yhteistyötä koneitamme edustavan Lantmännen Agron kanssa”, iloitsee toimitusjohtaja Michael Johansson. ELHO perustettiin ja tanskalaisen Gyrö-tehtaan niittosilppureiden maahantuonti ja myynti Keskon kautta TUHTInimellä alkoi. 1968 1975 ensimmäinen ELHOkelapöyhin valmistui ja mullisti nopeasti Suomen pöyhinmarkkinat yli 10 000 kappaleen myyntimäärällään. 1970 1970 ELHO:n ensimmäinen oma patenttihakemus jätettiin, ja se koski niittosilppureiden puhallustorven ohjausta. (Tämän jälkeen ELHO:n patenttihakemusten ja patenttien määrä on noussut noin sataan.) 20 Elinvoimainen Maaseutu 1988 Ensimmäinen ELHO:n pyöröpaalien käärintälaite valmistui ja sen seurauksena vienti kasvoi voimakkaasti. 1980 1997–2000 Ranskasta tuli ELHO:n suurin vientimaa ELHO Sideliner -pyöröpaalien käärintäkoneiden suuren markkinamenestyksen myötä. 1990 1989–90 ELHO:n valmistamat niittomurskaimet tulivat nopeasti tunnetuiksi tasaisista ja nopeasti kuivuvista karhoistaan. Vuosina 1999–2008 ELHO:n niittomurskaimet saavuttivat ulkomailla peräti 8 kertaa huipputulokset vertailutesteissä sekä innovaatiopalkintoja suurimmissa eurooppalaisissa maatalouskonenäyttelyissä. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Yhteistyö käyttäjien kanssa on ELHO:lle tärkeää Pännäisissä sijaitseva ELHO pyrkii kehittämään koneita, jotka auttavat maanviljelijää parantamaan itse tuottamansa rehun laatua. ELHO:n koneita viedään kaikkiin maanosiin, missä maataloutta harjoitetaan. Perheyrityksen menestyksen turvaamiseksi suuri osa tuloksesta pyritään käyttämään yrityksen ja sen tuotteiden kehitykseen. Ideat tuoteparannuksiin ja uusiin tuotteisiin tulevat usein käyttäjiltä ja myyntikanavista. Useissa patenttihakemuksissa on myös maanviljelijän tai konemyyjän nimi keksijöiden joukossa. “Juhlavuosi osuu sopivasti hetkeen, jolloin takana on kaksi hyvää vuotta. Viime kaudelle toimitettiin ennätysmäärä koneita. Kasvumme oli 34 % ja kuluva vuosi voi mennä vieläkin paremmin, kovasta kilpailusta huolimatta. Yhteistyö Lantmännen Agron (ent. K-Maatalous) kanssa lisää uskottavuuttamme. Asiakas kohtaa tutut kauppiaat ja tietää saavansa varaosansa helposti. Maankattavat myyntiorganisaatiot ovat tavoitteenamme joka maassa. Ne rakentavat luottamusta”, kertoo Johansson. Looginen matka menestykseen ELHO:n perustaja, Arne Löfvik, syntyi ja toimi maanviljelijänä vahvalla maidontuotantoalueella. Löfvikillä oli jo nuorena kaupanteko verissä ja sitä vahvistavaa osaamista karttui konemyyjänä Keskolla. Vuonna 1968 Arne heittäytyi yrittäjäksi ja teki maahantuontisopimuksen tanskalaisten Etelä-Koreasta tuli ELHO:n tärkeä vientimaa vuodesta 2004 alkaen. maatalouskonevalmistajien kanssa. Jo tällöin syntyi pyrkimys luoda hyviä henkilökohtaisia kontakteja yhteistyöyritysten avainhenkilöiden kanssa. Viljelijöiden antama palaute on elintärkeää ja auttaa kuuntelevaa yritystä eteenpäin. Oma tuotekehitys alkoi, kun traktorien turvahytit tulivat Suomessa pakollisiksi ja kelasilppureiden torvenohjaus oli kehitettävä turvahytistä toimivaksi. Alkuvaiheessa kokoonpanoa tehtiin keittiön pöydällä, mutta kelasilppureiden hyvä menekki teki oman tehtaan rakentamisen ja laajentumisen mahdolliseksi. “Kelapöyhin oli ensimmäinen kokonaan oma kone ja markkinoita mullistava tuote. Sen toiminta poikkesi pöyhinten valtaosasta, koska ELHO:n roottori pyörii vaakasuorassa. Tällöin kostea heinä nousee pintaan ilmavaan karhoon tai hajalevitettyyn kuohkeaan mattoon, jossa se kuivuu tasaisesti ja nopeasti. Pelkästään Suomeen ELHO:n kelapöyhimiä on myyty yli 10 000 kappaletta. Menestys antoi resursseja voimakkaaseen tuotekehitykseen. ELHO:n pneumaattinen lannoitelevitin M800 avasi kansainvälisiä vientikanavia mm. Englantiin. Kun ELHO:n pyöröpaalien käärintälaitteet tulivat tuotantoon 80-luvun loppupuolella, niiden testimenestys mm. Irlannin valtiollisessa testilaitoksessa osoitti, että ELHO:lla käärityt rehupaalit ovat tarkemmin muovitetut kuin kilpailijoiden koneilla. Tämä auttoi herättämään luottamusta potentiaalisissa uusissa maahantuojissa eri puolilla maailmaa. ELHO:n niittomurskainten ELHO lupaa yllättää kävijät seuraavilla Helsingin Messuilla. ELHO:n myyntimenestyksen, kivikoneiden vieressä Johan Löfbacka, Michael Johansson, Karl-Erik Häggblom ja Jari Myllymäki. kehitystyössä pääpaino oli tehokkuuden ja käyttövarmuuden lisäksi niiden kyvyssä luoda kuohkea ja muodoltaan ihanteellinen, nopeasti kuivuva karho. Tästä osoituksena ovat useat kansainväliset testitulokset mm. saksalaisesta DLG-testilaitoksesta. ELHO:n karhot kuivuivat huomattavasti nopeammin kuin minkään muun testatun koneen tuottamat karhot. Always ahead! Michael Johanssonin mukaan maataloutta pidetään auringonlaskun alana. “Ihmiset kuitenkin lisääntyvät ja syövät, joten näemme tässä kasvun mahdollisuuksia. Panostamme kehitykseen ja palkkasimme vastikään tuotantoon nelisenkymmentä 2012 ELHO Arrow 10500 -perhosniittomurskaimen ELHO:lla kehitetty GPS-järjestelmään ja automaattiseen kevennyksensäätöön perustuva huippuautomatiikan patenttihakemus kirjattiin. 2000 työntekijää. Turvallinen ja pysyvä työpaikka on hyvä pohja innovatiivisuudelle, luovuus ei kukoista epävarmuudessa”, hän visioi. Tuotekehityspäällikkö Johan Löfbackan mukaan maataloudessa mennään kohti määrältään vähempiä, mutta kooltaan suurempia tiloja. “Nykyisellä niittomurskaimella voidaan niittää jopa 15 hehtaaria tunnissa”, lisää Löfbacka. 70 % ELHO:n liikevaihdosta tulee viennistä. “Kotimainen tuotanto on meille tärkeää laadun ja toimitusvarmuuden ylläpitäjänä. Olemme pieni ja ketterä yritys, jossa pääsemme nopeasti ideasta tuotteeksi”, painottaa Johansson ja lupaa julkistaa Helsingin-messuilla jotakin ennennäkemätöntä. 2015 ELHO Arrow -niittomurskainten SideFlow 4 -siirtoruuviperiaatteella toimiva karhonyhdistäjän patenttihakemus jätettiin. SideFlow 4:stä tuli heti myyntimenestys sekä Suomessa että Japanissa. 2018 ELHO julkaisee Maatalouskonemessuilla 15.–17.11. Helsingin Messukeskuksessa huippu-uutuuden. 2010 2007 ELHO V-Twin vinokelapöyhin sai BEST IN SHOW -palkinnon ELMIAnäyttelyssä Ruotsissa rehupuhtauden ansiosta. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 2015 ELHO Scorpio 550 -kivenkeruukone lanseerattiin sekä Tampereen Kone Forumissa että kansainvälisellä Agritechnica 2015 -messuilla Hannoverissa ja sai heti suuren huomion uusista edistyksellisistä teknisistä ratkaisuistaan. Elinvoimainen Maaseutu 21

MAINOSLIITE Hyria kouluttaa uusia osaajia elinvoimaiselle maaseudulle MAASEUDUN NUORILLA motivaatio kohdallaan Rauhallisessa ympäristössä peltojen keskellä sijaitsee Oulun seudun ammattiopisto OSAOn Muhoksen yksikkö, jossa opiskellaan auto-, maatalous-, metsä- ja ravintola-alaa. Hyvinkään luonnonläheisellä kampuksella tarjotaan monipuolisesti luonto ja ympäristö-, puutarhamaatalous- ja metsätalousalan opintoja. K ampuksella opiskelijat pääsevät lähietäisyydeltä tutustumaan maa- ja metsätalousalan töihin. Kampusalueella on oma puutarha, navetta, pieneläintupa ja maatila, joissa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan perustaitoja käytännössä. Metsätalouden, metsänhoidon ja metsäpalveluiden opiskelijoille löytyy puolestaan 200 hehtaarin opetusmetsä. ” Teknologia lisääntyy maa- ja metsätalousalalla, mutta se ei poista hyvien tekijöiden tarvetta. Opintojen sisältöä on mahdollisuus räätälöidä yksilöllisesti ja tarvittaessa oppisuuntaa voi lennosta vaihtaa tai täydentää valitsemaansa perus- tai ammattitutkintoa toisten opintosuuntien sisällöillä. ”Monille valkeaa vasta opintojen aikana, mikä on se suurin kiinnostuksen kohde. Täällä pääsee käytännössä kokeilemaan erilaisia töitä ja sitten oppia lisää työssäoppimisjaksoilla yrityksissä. Laaja-alainen osaaminen on eduksi työelämään siirryttäessä”, koulutuspäällikkö Hillevi Koivusalo valottaa. Aikuisopiskelijana Hyriassa olevalla Leena Tamminen-Simolalla on noin 20 vuoden kokemus maatalouslomittajan töistä. Opinnoista hän hakee osaamisensa monipuolistamista. ”Ehkä sitä alkoi vähän leipääntyä ja koin haluavani jotain uutta”, hän miettii. Tamminen-Simola aloitti Hyriassa puutarha-alan perustutkinnon viheralan opinnoissa, mutta kiinnostus vaihtui matkalla. ”Nyt tähtäimenä on puutarhatuotannon osaamisala ja suuntautuminen luomuviljelyyn ja rinnalla minulla on vielä mahdollisuus palata lomittajaksi tai hyödyntää täällä saatua osaamista muualla maataloudessa.” Maa- ja metsätalousalat ovat monien ennakkoluuloista huolimatta tulevaisuuden aloja. Esimerkiksi puhtaalle ja laadukkaalle ruualle löytyy aina tilausta. Eikä nämä työt häviä teknologiankaan kehittyessä. ”Teknologia lisääntyy maa- ja metsätalousalalla, mutta se ei poista hyvien tekijöiden tarvetta”, Koivusalo summaa. Teksti: Iida Latvala Sakari Mantila (vas.) ja Oskari Väätäjä opiskelevat OSAOn Muhoksen yksikössä ja ovat innokkaita työntekijöitä myös opiskelun ohessa. A mmatillisen koulutuksen säästöistä huolimatta opiskelijoilla on viikossa noin 30 tuntia lähiopetusta henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa mukaisesti. Koulun lisäksi opiskelijoilla riittää voimia myös alan töihin vapaa-ajalla. Muhoslainen Oskari Väätäjä opiskelee maatalousteknologiaa ja on työskennellyt koulun ohella naapurinsa maatilalla. ”Nautin työnteosta ja se on helppo yhdistää koulunkäyntiin! Parasta alassani on monipuolinen työnkuva.” Kiimingistä Muhoksen opiskelija-asuntolaan muuttanut Sakari Mantila opiskelee metsäkoneenkuljettajaksi. Mantila kaipasi vapaa-ajalle lisää tekemistä ja oma aktiivisuus poiki oman alan työpaikan. ”Metsässä työskentelyssä mukavinta ovat illat, kun on hiiren hiljaista, kirkas tähtitaivas ja kuutamo. Siinä on oma vapauden tunne.” Töitä ja intoa riittää Hillevi Koivusalo ja Leena Tamminen-Simola kuvattiin Hyrian maa- ja metsätalousopiston vanhimman rakennuksen, 1700-luvun lopulla jo rakennetun, puutalon edustalla. ”Opetustoimintaa täällä on harjoitettu jo vuodesta 1930 lähtien, kun Pienviljelysneuvojaopisto aloitti toimintansa”, Koivusalo kertoo. 22 Elinvoimainen Maaseutu Kuva: Jouni Ylisuutari Opinnot laadukkaissa oppimisympäristöissä maistuvat Väätäjälle. Luokan yhteishenki on hyvä ja kaikilla on intoa tekemiseen. ”Pidän eniten käytännön tekemi- sestä. Suunnittelemme kaverini kanssa myös ulkomaanharjoittelua Saksaan, mitä odotan innolla.” Mantila on tiennyt pitkään, mitä haluaa tehdä. Hän nauttii itsenäisestä työskentelystä ja luonnon viehätyksestä. ”Mieluisinta opiskelussa on päästä tekemään sitä, mistä tykkää. Opettajat kannustavat yrittämään ja selvittämään itse, mikä opettaa itsenäiseksi.” ” Metsässä työskentelyssä mukavinta ovat illat, kun on hiiren hiljaista, kirkas tähtitaivas ja kuutamo. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä ammattiin valmistutaan aiempaa nopeammin. Tästä hyötyy niin työelämä kuin ammattiin opiskeleva nuori. Viime keväänä tehdyn kyselyn perusteella OSAOsta maatalousalalle valmistuneista opiskelijoista 88 % työllistyi tai jatkoi opintojaan, metsäalalla puolestaan 100 %. Töitä näyttäisi nuorille ammattilaisille riittävän. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Tietoa, taitoa ja yhteistyötä Työterveyshuolto kuuluu myös maatalousyrittäjälle Rakennemuutos pitää maaseudun elinkeinoyrittäjät jatkuvassa liikkeessä. Maaseudun Työnantajaliiton, yrittäjien ja työnantajien yhteisenä tavoitteena on säännöksiin perustuvan hallinnollisen taakan vähentäminen. Työterveyshuolto on ehkäisevää, monipuolista terveydenhuoltoa ja perustuu työn ja työolojen tuntemiseen. Yrittäjälle työterveyshuolto on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa, ja työnantajalle pakollista. "K oen tärkeäksi maaseudun yrittämisen kannalta, että edistämme työnantajatoimintaa. Meidän tavoitteenamme on, että maaseutualan yrittäjillä ja työnantajilla on vähintään samat toimintaedellytykset kuin muidenkin alojen työnantajilla”, sanoo Maaseudun Työnantajaliiton, MTA:n toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola. Tärkeässä roolissa Työvoiman saatavuus maatila- ja puutarhayrityksiin on haastavaa ja varsinkin kausiluonteisiin töihin tarvitaan tekijöitä ulkomailta. MTA:n tärkeä rooli on vaikuttaa päättäjiin ja lainsäätäjään työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. ”Työnantajien ja työntekijöiden yhteistyön perusta on paikallinen sopiminen. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että työehtosopimukset antavat mahdollisuuksia tähän”, sanoo Rekola. ”Konkreettinen yrityskohtainen konsultointi kuuluu MTA:n palveluun. Työnantajat pärjäävät tiedolla ja taidolla”, painottaa Rekola. Jäsenpalvelu sisältää tiedotusta, neuvontaa ja koulutusta. ”Monet työsuhdekysymykset ovat yrityskohtaisia, jolloin ne ovat helpommin ratkaistavissa suorilla yrityskäynneillä”, hän muistuttaa. Kotimainen ruokabrändi ja ruokaturvallisuus Veli-Matti Rekola nostaa kaikille yhteiseksi aiheeksi kotimaisen puhtaan ruokatuotannon. Kuluttajien luottamus on vakaa ja hänen mielestään ruoan tuotanto on peruslähtökohta, kun puhutaan maaseudun elinvoimaisuudesta tulevaisuudessa. ”Ruoan turvallisuus on keskeinen kriteeri kuluttajien ajattelussa globaalisti. Suomalaisen ruoan puhtaus ja turvallisuus ei ole tärkeää pelkästään kotimaan markkinoilla vaan saattaa tarjota laajenevia mahdollisuuksia vientimarkkinoilla. Ilmastoja ympäristökysymykset näyttävät tuottavan sekä uhkia että mahdollisuuksia”, kertoo Rekola. ”Maa- ja metsätaloudella on resursseja tarjota vähemmän ympäristöä kuormittavia ratkaisuja ja sen seurauksena luoda uutta ja laajaakin yritystoimintaa supistuvien tuotannonhaarojen sijaan. Se merkitsee elinvoimaa maaseudulle”. Veli-Matti Rekola toivoo, että pitkään jatkunut maatilayritysten heikko kannattavuus saadaan taitettua. Siihen tarvitaan yhteiskunnan kaikkien osapuolten tahtoa ja yhteistyötä. M aatalousyrittäjänä toimiminen vaatii hyvää työkykyä, koska työn vaatimukset ovat suurempia kuin monilla muilla toimialoilla. Maatalousyrittäjä huoltaa koneensa ja autonsa ennakoivasti, jotta kalusto pysyy kunnossa, joten miksei hän siis myös pitäisi huolta itsestään pysyäkseen toimintakykyisenä? Riskit hallintaan yhteisvoimin Työterveyshuolto neuvoo ja toimii ”terveyskonsulttina” ja sen perustehtävä on työkyvyn tukeminen. Maatalousyrittäjä on kuitenkin itse oman työnsä paras asiantuntija ja hänen pitää ottaa vastuu omasta työhyvinvoinnistaan. "Maatalousyrittäjän jaksaminen, tapaturmien välttäminen, työolot, henkinen kestävyys… Esimerkiksi isolla maatilalla on paljon työterveydellisiä riskejä, jotka on syytä kartoittaa", kehittämispäällikkö Jukka Mäittälä Työterveyslaitoksesta painottaa. Työterveyspalvelujen hankintainto vaihtelee alueittain ja tuotantosuunnittain. Karjataloudessa palveluita on ostanut jopa 75 prosenttia yrittäjistä kun taas esimerkiksi sivutoimisista viljanviljelijöistä asiasta on innostunut vasta noin neljännes. "Valtaosa maatalousyrittäjistä, jotka ovat ostaneet työterveyspalveluja ovat tyytyväisiä niihin. Panostus työkykyyn on investointi tuottavuuteen", johtava asiantuntija Jalmari Heikkonen Ttl:stä kertoo. Työterveyshuoltoon liittyy tiettyyn enimmäismäärään saakka maksuton tilakäynti. Kela korvaa pääosan työterveyspalvelun maksuista, ja muu osa on yrittäjälle verovähennyskelpoista. Tietoa tarjolla monin tavoin Työterveyteen liittyy monia osaalueita ja termistöä, jotka eivät välttämättä ole kaikille maatalousyrittäjille tuttua. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen hiljattain julkaisema Työterveyspalvelujen ostajan opas maatalousyrittäjälle antaa tärkeästä aiheesta lisätietoja. Kehittämispäällikkö Jukka Mäittälä (vas.) ja johtava asiantuntija Jalmari Heikkonen kannustavat maatalousyrittäjiä huolehtimaan työterveydestään. Lisätietoja: www.ttl.fi/tyoterveyspalvelujen-ostajan-opas-maatalousyrittajalle www.ttl.fi/maatalous www.tyoterveydeksi.fi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Elinvoimainen Maaseutu 23

MAINOSLIITE Suomessa osataan kestävä metsänhoito Puun kysynnän voimakas kasvu on herättänyt pelon metsiemme kestävästä kehityksestä. Todellisuudessa puuston kokonaismäärä on kuitenkin lisääntynyt voimakkaasti ja metsänomistajat ovat sitoutuneet vastuulliseen metsänhoitoon. Lisääntyvät hakkuut edellyttävät myös parempaa luonnon monimuotoisuuden huomioimista. S uomen metsäkeskuksen aluejohtaja Helena Reiman on seurannut ilolla, miten suomalainen metsätalous on kehittynyt hänen uransa aikana. ”Metsänhoito ja luonnonhoito ovat yhdistyneet metsäluonnonhoidoksi. On oivallettu, että metsällä on sekä kaupallinen, sosiaalinen, ekologinen että kulttuurinen merkityksensä. Nyt metsäluonnon moninaisuutta ja ominaispiirteitä vaalitaan”, Reiman kertoo. Suomessa metsään on suhtauduttu aina vastuullisesti toisin kuin monissa muissa maissa. Ensimmäinen metsälaki otetiin käyttöön jo vuonna 1880. Siinä kiellettiin metsien hävittäminen. 1900-luvun puolessavälissä otettiin käyttöön tärkeä ja kauaskantoinen metsien uudistamisvelvoite. 1990-luvun metsälakiin tuli yhtä merkittävä velvoite säilyttää metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen, esimerkiksi lehtolaikkujen ja pienvesien lähiympäristöjen, ominaispiirteet. Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteiden säilyttäminen hakkuiden yhteydessä vuosina 2000–2016 24 Elinvoimainen Maaseutu CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Tieto ja koulutus toimivat pakkoja paremmin Nykyään Suomen metsätalouden kehityksen suuntaviivat piirretään kansallisessa metsästrategiassa ja metsäpoliittisessa selonteossa. Metsälainsäädäntöön kuuluvat 20 lakia puolestaan muodostavat minimitason metsänhoidolle ja -käytölle. Näiden lisäksi hyvää metsänhoitoa edistetään vapaaehtoisilla sopimuksilla kuten metsien sertifioinneilla (esim. FSC ja PEFC) ja metsänhoitosuosituksilla. Luonnonvarakeskus myös tuottaa laskelman suurimmasta kestävästä hakkuumahdollisuudesta kymmenvuotiskaudelle. Suurimman kestävän hakkuumäärän määrittelyn tavoite on turvata tuleville sukupolville samanlaiset taloudelliset ja puuntuotannolliset mahdollisuudet kuin nykypolvelle. Laskelmissa on huomioitu tiedossa olevien ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden turvaamiseksi tehtyjen päätösten aiheuttamat rajoitteet. Kansallisessa metsästrategiassa kyseistä hakkuumäärätavoitetta on pienennetty ilmastonmuutokseen varautumisen takia. ”Suomalaiset metsänomistajat ovat tavallisia suomalaisia: vastuullisia ja heillä on erilaisia arvoja ja tavoitteita, joiden perusteella he hoitavat metsiään. Meillä on myös paljon koulutettuja metsäalan ammattilaisia. Uskon, että tieto, koulutus, ohjaus ja kannusteet toimivat paremmin kuin pakottava lainsäädäntö. Kun metsää hoitaa hyvin, palkkioksi saa metsän parantuneet käyttömahdollisuudet ja myös suurempaa tuottoa ja enemmän hiilensidontaa.” Hyvä hoito nopeuttaa kasvua Metsäteollisuus on investoinut viime vuosina paljon Suomeen. Investoinnit ovat jo lisänneet hakkuita, ja samaa tahtia on noussut huoli hiilinieluina toimivien metsien ehtymisestä ja kestävyydestä. Reiman ymmärtää huolen. Hän kuitenkin muistuttaa, että Suomi on edelläkävijä kestävässä metsänhoidossa ja että metsämme ovat paremmassa kunnossa kuin koskaan. Tämän voi kuka tahansa todeta jalkautumalla metsäretkelle. ”Puuston keskitilavuus metsähehtaarilla on esimerkiksi KeskiSuomessa kasvanut 85,6 kuutiosta 134,8 kuutioon vuosina 1968–2013. Joka vuosi puusto siis on kasvanut enemmän kuin sitä on hakattu. Oikeilla metsänhoitotoimenpiteillä, kuten laadukkaalla metsänuudistamisella, taimikonhoidolla, ensiharvennuksilla ja lannoittamisella, metsänkasvua ja metsän kykyä sitoa hiiltä voidaan edelleen parantaa”, Reiman sanoo. Myös luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on metsätaloudessa ihan toisella tasolla kuin 30 vuotta sitten. Metsiemme tilasta huolestuneet kansalaiset ovat allekirjoittaneet avohakkuut kieltävän aloitteen. Se etenee lähiaikoina eduskunnan käsittelyyn. Reiman näkee uudistushakkuissa paljon hyvää, kunhan ne tehdään oikein ja metsän uudistamisesta sekä luonnonhoidosta, esimerkiksi säästöpuista ja vesistöjen suojakaistoista, huolehditaan. Hän kuitenkin muistuttaa, että metsänkäsittelyyn tarvitaan vaihtoehtoja. Metsistä löytyy paljon kohteita, joihin esimerkiksi eri-ikäisrakenteinen käsittely on hyvä vaihtoehto. ”Metsiemme kasvun lisääntyminen on pitkälti uudistushakkuiden ja soiden ojitusten tulosta. Kun uudistamisesta huolehditaan, hakkuualueesta kasvaa taimikko viidessä vuodessa ja kahdessa vuosikymmenessä alueella on jo 15 metrisiä puita. Uudistushakkuut eivät sulje pois metsän virkistyskäyttöä tai tuhoa luonnon monimuotoisuutta.” Metsään.fi • Suomen metsäkeskuksen tuottama ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittama sähköinen palvelu. Palvelun käyttö on kaikille metsänomistajille avointa ja maksutonta. • Metsänomistaja voi tarkastella metsäomistuksiaan, Metsäkeskuksen antamia hoito- ja hakkuuehdotuksia sekä asioida sähköisesti (mm. metsänkäyttöilmoitukset, Kemerailmoitukset ja -hakemukset, hoitotoimenpiteiden tilaaminen). • Metsäalan toimijat saavat palvelusta asiakkaidensa suostumuksella näiden tuoreet ja päivittyvät metsätiedot, mikä parantaa asiakaspalvelua. • Metsäkeskus hyödyntää tietoja palvelujensa kohdistamiseen ja tehostamiseen. • Palvelun metsävaratiedot kerätään kaukokartoituksilla. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU asiantuntija Kuva: Hannu Laatunen / Kuvalaatunen Oy Eikö nähdä metsää puilta K eskustelu metsistä ja hakkuista käy kuumana. Harvapa näyttää miettivän, mitä metsä on. Se ei ole pelkkiä puunrunkoja pystysssä tai pinossa eikä keskusteluja aukoista tai arvista maaperässä. Metsä on systeemi, jossa on monipuolinen kasvilajisto puineen, pensaineen ja varpuineen. Se on satojen hyönteisten syteemi, tuhansien mikrobien koti ja satojen eläinlajien paikka. Metsä tuottaa ison osan hapestamme, puhdistaa juomavetemme ja varastoi sen monien muiden systeemien käyttöön. Metsät soineen ovat myös tärkein hiilivarastomme. Paljon ovat metsäasiantuntijamme ja poliitikot kiivailleet metsien hakkuista ja hiilen sidonnasta. Lähes kaikki ovat kuitenkin puhuneet vain puista, rungoista ja hakkuista. Metsää ei ole nähty puilta. Yhtään kirjoitusta en ole huomannut, jossa olisi kerrottu hyvien metsien hiilivaroista noin 30 % olevan metsämaan pieneliöstössä. Niistä yksi tärkeimpiä ovat sienet, joiden avulla puut saavat veden ja ravinteensa kasvuun, jolla sidotaan hiiltä. Ilman sienijuurta ei ole puita. Talouden kannalta tulovirtaa saadaan metsämaiden aineettomasta käytöstä sekä metsässä kasvavien tuotteiden myynnistä. Ekosysteemipalvelut ovat vielä oma lukunsa. Nopein tapa lisätä metsien taloudellista tuottoa on hyödyntää ne hyvinvointipalveluissa, matkailussa ja liikunnassa. Globaaleilla markkinoilla paras valttimme on hiljaisuus ja puhtaus. Siitä eivät perinteiset metsäsiantuntijat puhu. Ei vaikka ne ovat asioita, joita kaipaavat kaikki maailman suuriin kaupunkeihin pakotetut ihmiset. Rakennuspuu ja terva olivat pitkään tärkeitä puusta tehtyjä tuotteita, joiden varassa kansantalous kukoisti satoja vuosia. Valitettavasti puurakentamisen annettiin rapistua häpeällisellä tavalla. Kolmesataa vuotta kestäneen tervakauden jälkeen unohdettiin myös puun sadat kemikaalit lähes kokonaan. Moderni kuivatislauskin kykenee erottamaan pienpuusta ja teollisuuden sivuvirroista satoja kemikaaleja, joilla voidaan korvata synteettisiä yhdisteitä, jopa muovia. Samalla tekniikalla saadaan kaasua bioenergiaksi ja biohiiltä pysyvään hiilensidontaan sekä palauttamaan viljelymaidemme vedenpidätyskyky ja kasvukunto. Suuret puut ovat oma lukunsa ja sellunkeittäjien tarinat tunnetaan. Puun käyttö polttoon on järkevää silloin, jos arvokomponentteja ei saada tai niille ei ole markkinoita. Poukkoilevasta metsäkeskustelusta olisi syytä päästä kokonaisuuksien hallintaan. Nyt on korkea aika ymmärtää yhden tärkeimmän luonnonvaramme kokonaisuus ja merkitys elämän sekä toimeentulon säilymiselle ilmaston lämmetessä. Monet iso ajurit kuten hiilen sidonta, muovin ja synteettisten kemikaalien korvaaminen, vesien puhtaus ja luonnon puskurikyvyn säilyttäminen sekä ihmisten tarve hengittää ilmaa ja rauhoittua ovat tärkeitä. Ne pitää nostaa esiin keskusteluissa, joissa jokainen meistä on metsäalan asiantuntija omalla tavallaan ja kokemuksellaan. Kari Tiilikkala Professori emeritus MTT/Luke Elinvoimainen Maaseutu 25

MAINOSLIITE Asiakaslähtöistä sahausta ja jatkojalostusta Kuva: Samuel Hoisko Keitele Forest -konserni jalostaa suomalaista tukkipuuta korkealuokkaiseksi sahatavaraksi, komponenteiksi ja liimapuuksi. Perheyrityksen perustana ovat visionäärinen yrittäjyys, asiakaslähtöisyys, uusimpaan tekniikkaan perustuva tehokkuus, ympäristön huomioonottaminen ja osaava henkilöstö. K eitele Forest -konsernin hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio havaitsi 1970-luvun lopulla ison puutavarakaupan konttorinjohtajana, että alalta puuttuivat määrämittapituudet ja asiakaslaadut. Kylävainio suunnitteli uuden tekniikan nopean sahalaitoksen ja esitteli sen konsernin johdolle. Johtaja ilmoitti: ”Me sahaamme ja sinä myyt.” ”Keiteleen kummisedät” hakivat kuntaan sahayrittäjää. Kylävainio sai 26 rahoituksen ja perusti vuonna 1981 Keiteleen Teollisuussaha Oy:n, joka sahasi ensimmäisenä vuotena 9 800 kuutiota. "Olimme Pohjoismaiden ensimmäinen vain pienpuuta sahaava laitos ja tarjosimme asiakkaidemme toivomia mittoja ja laatuja. Uusin tekniikkamme antoi raamisahoihin verrattuna viisinkertaisen nopeuden." Kilpailukyky oli kunnossa, ja sahan tuotanto kasvoi vuosittain. Kylävainio keskittyi palvelemaan erityisesti huonekaluteollisuutta ja sisustuspaneelien tuottajia. Elinvoimainen Maaseutu Keiteleen Teollisuussahalle puuta toimitti iso integraatti, joka katkoi tukit silmävaraisesti noin-pituuksiin. Keiteleen liikeidea oli palvella asiakkaitaan määrämittapituuksilla, joten oli välttämätöntä perustaa oma puunhankintayhtiö Keiteleen Teollisuuspuu. "Pystyimme jo silloin käyttämään myös lyhyitä tukkeja. Tukkisaanto oli hyvä ja ilahdutti myös metsänomistajia." Vuonna 1992 yhtiö alkoi toimittaa Japanin markkinoille liimapuun raaka-ainetta. Vuonna 1994 järeä uusi sahalaitos aloitti Keiteleellä ja yli kaksinkertaisti liikevaihdon. Keitele ryhtyi valmistamaan myös ikkunateollisuuden komponentteja optimoivalla katkaisulinjalla ja tarkkuuskatkottua höylätavaraa suurtehohöylälinjalla. 2000-luvun alussa tähtäimessä olivat USA:n markkinat, mutta epäedulliset valuuttakurssit sotkivat suunnitelmat. Sen sijaan vientiä tehostetiin Aasiaan ja erityisesti Japaniin. Pieni organisaatio pystyi reagoimaan herkästi ja ottamaan uuden suunnan. 1990-luvun lopulta alkaen Kylävainion pojat tulivat yrityksen CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Mikko Kylävainio Ilkka Kylävainio Kuva: Timo Hartikainen Kuva: Timo Hartikainen toimintaan ammattimaisesti mukaan. Matti Kylävainio keskittyi sahatavaraan, Mikko Kylävainio liimapuuhun ja puujalosteisiin. Pienpuuveistosahalinja investoitiin 2002 ja 2005 valmistui liimapuutehdas, jonka kapasiteetti on 150 000 kuutiota vuodessa. Järeä pääsahalinja uusittiin vannesahalinjaksi 2012. Keitele osti 2014 sahan Alajärveltä, ja 2015 yhtiö investoi tulevaisuuden saha- ja puutuotetehtaan Kemijärvelle. Keitele Forest -konserni jalostaa itse puolet sahatavarasta ja se tehdään saman katon alla. "Keitele-konserni on 37 vuodessa investoinut yli 200 miljoonaa euroa. Olemme jatkuvasti kouluttaneet henkilöstöämme ja työllistämme sahatavaratehtailla ja jalostuksessa 500 ja välillisesti maakunnissa 1 500 henkilöä", Ilkka Kylävainio kertoo. hyvin pitkäksi ajaksi. Tukkipuuta ei pitäisikään käyttää nopean kierron tuotteisiin, jossa hiilidioksidi palautuu nopeasti ilmakehään", johtaja Matti Kylävainio korostaa. Metsänhoito ja sen suunnittelu, korjuu ja kuljetukset ovat merkittäviä työllistäjiä maaseudulla ja metsänomistuksen keskittyminen ja ammattimaisen metsänhoidon lisääntyminen luo elinvoimaa ruuhka-Suomen ulkopuolelle. Metsien verotusta tulisi kehittää nykyisestä varallisuuslähtöisestä tulokulmasta pikemminkin alkutuotannon tuotannontekijä -suuntaan. "Suomessa uusiutuvan energiapolitiikan perustana pitäisi olla metsätalous. Tämä vaatii kokonaisvaltaista, yhteistä näkemystä, metsänomistajien ja teollisuuden arvokeskustelua, sekä kansallisen metsäpolitiikan päivitystä." Sahat metsä- ja biotalouden perusta Jalostus tuo lisäarvoa Tukkipuun kasvattaminen ja sahateollisuus on metsätalouden perusta ja merkittävä maaseudun työllistäjä, sillä se vastaa 70 prosentista metsänomistajan kantorahatuloista. Myös biotalouden kehittäminen ja toimivan raaka-ainehuollon turvaaminen vaatii toimivaa sahateollisuutta, joka investoi ja kehittyy. "Sahatavaran ja puujalosteiden käyttö rakennusmateriaalina on ekologinen teko, koska puurakennukset sitovat hiilidioksidia Jalostettujen tuotteiden kysyntä maailmalla kasvaa nopeammin kuin perussahatavaran kulutus. Jalostus antaa uusia mahdollisuuksia Keitele Forest -konsernin asiakaslähtöiseen toimintatapaan ja mahdollistaa myös perinteistä tukkipuuta lyhyemmän ja pienemmän puun käytön Keiteleen sahoilla. Johtaja Mikko Kylävainion mukaan liimapuun ja höylättyjen puutuotteiden valmistus on luontainen jatko asiakaslähtöiselle sahaukselle. Markkinakohtainen tuotteiden räätälöiminen vaatii enemmän vaivaa, mutta jalostusasteen noustessa myös tuotteen arvo kasvaa, Keiteleen jalostetuista tuotteista yli 90 prosenttia menee vientiin, suuri osa alan kilpailuimmille markkinoille Japaniin. Sahojen kannattavuus koetuksella Sahateollisuus ry:n toimitusjohtaja Kai Merivuori huomauttaa, että Suomen ja muiden maiden sahateollisuuden kannattavuusero on nyt ennätyksellisen suuri. Tukin hinnannousu meillä on ylittänyt sahatavaran hintojen nousun. "Suhdannehuippu oli alkuvuonna 2018, ja nyt kannattavuuden ennustetaan vielä laskevan. Perussahatavaran jalostusarvoa pitäisi nostaa." Hyvin vetänyt vienti Kiinan markkinoille pienentyi tämän vuoden tammi-heinäkuun aikana 36 prosenttia edellisvuodesta. Kiinan-kauppaa on voitu jonkin verran korvata viennin kasvulla esimerkiksi Egyptiin ja Algeriaan. Keitele Forest -konserni • perustettu 1981 • liikevaihto 270 milj. euroa • 500 työntekijää • tukkipuun käyttö 2,2 milj. kuutiota / v • sahatavaran tuotanto 900 000 kuutiota / v • vienti 93 prosenttia myynnistä Matti Kylävainio CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Kuva: Samuel Hoisko Kuva: Timo Hartikainen Elinvoimainen Maaseutu 27

MAINOSLIITE ROSEWOOD-verkoston tavoitteena on rakentaa kestävään metsänhoitoon nojaava, eurooppalainen metsätalouden verkosto. Suomesta Lappi on mukana hankkeessa. ”Toimintaa laajennetaan myös muualle Suomeen, Ruotsiin, Tanskaan ja Baltiaan”, hankkeen projektipäällikkö Anne-Mari Väisänen Lapin ammattikorkeakoulusta kertoo. Turvallisia toistoja simulaattorilla Gradia Jämsä hyödyntää metsäalojen opetuksessa digitalisaation mahdollisuuksia. LAPPI edustaa Suomea eurooppalaisessa ROSEWOOD-hankkeessa Alkuvuonna 2018 käynnistynyt ROSEWOOD-hanke kartoittaa uusia, innovatiivisia ja kestäviä keinoja Euroopan puuraaka-aineen liikkeelle saamiseksi. Suomen alueista Lappi ja alueellisista toimijoista Lapin AMK ja Luonnonvarakeskus pääsivät kumppaneiksi kaksivuotiseen hankkeeseen. Projektia koordinoi saksalainen Steinbeis 2i GmbH. K aupungistuminen, metsänomistajien ikärakenne ja hankalissa maasto-olosuhteissa, pitkien etäisyyksien päässä sijaitsevat metsät asettavat haasteita puunhankinnalle. EU:n myöntämällä Horizon-rahoituksella toimiva ROSEWOOD-hanke nostaa esiin eri alueiden tarpeet, haasteet ja käytänteet ja kokoaa EU-alueet yhteen puuraaka-aineen saamiseksi liikkeelle kestävällä tavalla. ”Hankkeen tavoitteena on omaksua uusia, kestäviä metsänhoidon ja puunhankinnan käytäntöjä ja edistää Euroopan metsävarojen potentiaalin käyttöönottoa. Eri alueilla on omat haasteensa ja osaamisensa, eli meillä on paljon opittavaa toisiltamme”, toteaa projektipäällikkö Anne-Mari Väisänen Lapin ammattikorkeakoulusta. Lapin AMK ja Luonnonvarakeskus ovat mukana ROSEWOOD -hankkeessa Lapin liiton tuella. Lisäksi mukana ovat Espanja, Italia, Itävalta, Kroatia, Ranska, Romania, Saksa, Slovenia ja Sveitsi. Maat on jaettu neljään osaamiskeskittymään: Pohjois-, Etelä-, Keski- ja Itä-Eurooppaan. ”Alueilta tehdyt puunhankinnan SWOT-analyysit kertovat, millaista 28 osaamista ja kehitettävää eri maissa on. Suomen vahvuuksia ovat muun muassa kehittyneet tietojärjestelmät, kattava metsätieverkosto ja monipuolinen metsäalan koulutus. Niissä meillä on paljon annettavaa”, Väisänen uskoo. Väisäsen mukaan metsätalous on Suomessa kestävää ja luonnon monimuotoisuuden huomiointi on normaali osa metsätalouden toimia. Mutta aina on varaa parantaa. Kun muualla EU:ssa painitaan esimerkiksi kehittymättömien tietojärjestelmien ja yhteistyön puutteen kanssa, on Suomen kehityskohteiden kärjessä metsätieverkoston perusparantaminen. Tämä koskee etenkin Lappia, jossa pitkien etäisyyksien takia puunkuljettaminen vie paljon resursseja. ”Hankkeen hyöty on siinä, että toisten vahvuuksilla voidaan vahvistaa toisten heikkouksia ja näin edistää taloudellisten kumppanuuksien syntyä alueiden välille. Tämä on myös viesti EU:lle siitä, mitä Euroopan metsätalouden eri alueilla osataan ja mihin rahoitusta tarvitaan”, Väisänen lisää. N äytölle avautuu näkymä, jonka metsäkoneen kuljettaja näkee työkoneensa hytistä. Kun Joona Mäkitalo laittaa virtuaalitodellisuuslasit päähänsä, hän pääsee keskelle digitekniikan luomaa metsää. Nykyaikaiset metsäkonesimulaattorit ovat arkinen työväline Gradia Jämsän metsäalojen opiskelijoille. Virtuaalinen kuormatraktori tai hakkuukone ei mene rikki, vaikka kokematon kuljettaja tekisi virheen. ”Simulaattoreilla oppii nopeasti, koska ne antavat palautetta suoriutumisesta. Suurin hyöty on siinä, että oppii oikeat liikkeet”, elokuussa metsäkoneenkuljettajan opintonsa aloittanut Mäkitalo kertoo. Jämsänkoskella sijaitsevalla kampuksella opiskelijoiden käytössä on toistakymmentä simulaattoria, joiden ääreen voi mahdollisuuksien mukaan istahtaa myös omalla ajalla. Opettajien mukaan simulaattoriharjoittelu paitsi lisää turvallisuutta myös tehostaa opetusta. ”Kun opiskelijoilla on monipuoliset oppimisympäristöt, he menevät oikealle koneelle valmiimpana kuin ennen. Myös rästikursseja tulee vähemmän”, sanoo Riitta Pellinen. Markus Seppänen on huomannut, että simulaattorit lisäävät opiskeli- joiden motivaatiota. ”Kun melkein jokaiselle voi tarjota oman laitteen, turhaa odottelua ei tule.” Metsäalan perustutkintoon kuuluvasta ensimmäisestä pakollisesta tutkinnonosasta, metsätraktorin käytöstä, voi suorittaa jopa puolet simulaattorilla. Pellisen mukaan tämä mahdollistaa yksilöllisen opinnoissa etenemisen. Gradia Jämsä haistelee jatkuvasti tekniikan uusia tuulia. Tänä syksynä metsäoppilaitos kokeilee metsäkoneeseen asennettavia kameroita, jotka välittävät harjoitustyömaalta kuvaa opettajalle. Verkkoyhteyden välityksellä opettaja voi ohjata opiskelijaa etänä. Joulukuussa 2019 Jämsänkoskelle valmistuu uusi opetushalli, joka kokoaa saman katon alle metsäalojen sekä auto-, logistiikka- ja raskaskoneasennuksen tulevat ammattilaiset. Rehtori Petteri Järvinen uskoo oppiainerajojen ylittämisen synnyttävän uutta ajattelua ja innovaatioita. ”Olen iloinen, että saamme uudet ja ajanmukaiset tilat. Investointi on mittava, mutta se turvaa metsäopetuksen kehittymisen.” Opettajat Riitta Pellinen ja Markus Seppänen seuraavat Joona Mäkitalon simulaattoriharjoitusta. ROSEWOOD - European Network of Regions on Sustainable Wood Mobilisation Elinvoimainen Maaseutu CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE MAINOSLIITE Vapon maat käyvät kaupaksi Vapo on myynyt aktiivisesti itselleen tarpeetonta maaomaisuutta syksystä 2017 lähtien. Tähän mennessä kaupaksi on käynyt noin 11 000 hehtaaria M yytävä ei ole kuitenkaan loppumassa vähään aikaan, sillä pitkällä tähtäimellä tarjolle on tulossa yhteensä noin 50 000 hehtaaria metsää, metsätalousmaata, pelloiksi soveltuvia turvetuotannosta poistuneita maita ja erilaisia kosteikkoja. Kaupaksi ovat käyneet niin suuret kokonaisuudet kuin hyvin pienetkin kohteet. Isommat tähän mennessä tehdyt kaupat ovat toteutuneet valtion ja Tornator Oy:n kanssa. ”Valtio osti meiltä vuoden 2017 lopulla noin 1 200 hehtaaria luontoarvoiltaan merkittäviä suoalueita Pohjois-Pohjanmaalta ja EteläSuomesta. Viime syyskuussa sovimme 5 300 hehtaarin kaupasta Tornator Oy:n kanssa. He ostivat meiltä metsätalousmaata eri puolilta Suomea. Myytäviä tiloja ja määräaloja oli yhteensä noin 90”, kertoo kiinteistökaupoista Vapossa vastaava Pasi Koivisto. Suuriin kauppoihin on mahdollisuuksia jatkossakin, vaikka ei ehkä Tornator-kaupan kokoisiin. Koivisto sanoo, että parhaillaan valmisteltavana on parin tuhannen hehtaarin kokonaisuus. yllättänyt meidät. Alkukesästä laitoimme kerralla myyntiin 16 kosteikkoa, joiden pintaalat olivat 14–90 hehtaarin välillä. Ne löysivät yllättävän hyvin ottajia. Useimmiten ostajina ovat olleet metsästystä ja luontoa aktiivisesti harrastavat yksittäishenkilöt ja kaveriporukat”, Koivisto sanoo. Kiinnostus kosteikkoja kohtaan yllätti Ostamaata.fi kertoo tarjonnan Isojen kokonaisuuksien lisäksi Vapo on myynyt jatkuvasti yksittäisiä tiloja ja määräaloja. Metsien ja pelloiksi soveltuvien alueiden lisäksi kosteikot ovat osoittautuneet yllättävän halutuiksi kohteiksi. Niitä on hankittu metsästyssekä muuhun harrastus- ja virkistyskäyttöön. ”Kiinnostus kosteikkoja kohtaan on jopa Kaikki Vapon maa-alueet eivät ole myynnissä yhdellä kertaa, vaan niitä tulee myyntiin vähitellen eri puolilla Suomea. Kootusti tietoa kulloinkin tarjolla olevista maa-alueista löytyy Vapon ostamaata.fisivulta. Myytävistä maa-alueista ilmoitetaan myös paikallislehdissä. Ostamaata.fi-sivulla myynnissä olevista maa-alueista löytyy myös kuvia. Joitakin kohteita on kuvattu dronella, ja ilmasta nähtynä esimerkiksi kosteikon hahmottaa selvästi. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Elinvoimainen Maaseutu 29

MAINOSLIITE KUUTIO.FI ON HELPOIN TAPA MYYDÄ PUUTA Metsät ovat merkittävä tulonlähde suomalaisille. Uusi uljas puukaupan digitaalinen markkinapaikka Kuutio.fi yhdistää metsänomistajat, puunostajat ja muut metsäalan toimijat. Kuutiossa metsänomistaja voi kilpailuttaa puukaupat helposti ja luotettavasti. K uution kehittämisestä vastaava Suomen Puukauppa Oy haluaa sujuvoittaa puukauppaprosessia, ja tarjoaa siksi metsänomistajille maksuttoman, kaikille alan toimijoille avoimen puukaupan markkinapaikan. Suomessa on saatavilla maailman paras metsävaratieto ja erittäin kattava puunhintatilastointi. Tämä on osaltaan luonut edellytykset kokonaisvaltaiselle ja avoimelle puumarkkinapaikalle verkossa. Kysyntä ja tarjonta kohtaavat ”Kyseessä on kotitalouksien merkittävä varallisuuserä, sillä Luonnonvarakeskuksen mukaan kotitalouksilla on pääomaa metsissä kiinni noin 45,5 miljardia euroa”, kertoo Suomen Puukauppa Oy:n toimitusjohtaja Aku Mäkelä. ”Kaupankäynti on ollut hivenen vanhanaikaista ja joskus jopa työlästä metsänomistajille. Nyt Kuutio luo alustan, jossa eri markkinaosapuolet kohtaavat. Siinä mielessä Kuutio on vähän niin kuin puukaupan Über tai Airbnb. Se mahdollistaa metsänomistajan paremman palvelemisen paikasta ja kellonajasta riippumatta.” erityisesti metsänomistajaa hyödyttäviä palveluita ja ominaisuuksia." Metsänomistaja päättää Tämä on vasta alkua Kuutio on otettu erittäin hyvin vastaan ja tällä hetkellä noin joka kolmas yksityismetsien puukauppa kilpailutetaan Kuution kautta. Käyttöaste kasvaa jatkuvasti. ”Kuutiossa on yli 140 organisaatiota palvelemassa metsänomistajia ja ostamassa puuta. Kuution avulla metsänomistaja tavoittaa lähes kaikki Suomen puunostajat ja merkittävän osan asiantuntijapalveluita tarjoavista tahoista mm. metsänhoitoyhdistyksistä. Lisäksi olemme saaneet aktivoitua uusia, ensimmäistä kertaa puukauppaa tekeviä metsänomistajia mukaan runsaasti”, Mäkelä kertoo. Kuutiosta hyötyvät kaikki – erityisesti metsänomistaja. Käyttäjäpalaute kautta linjan on ollut positiivista. ”Kuutiota kehitetään koko ajan. Se ei ole missään nimessä valmis. Tämä on vasta alkua. Kuution yhteyteen rakentuu tulevaisuudessa uusia ja mielenkiintoisia, Kuutioon rekisteröityneen metsänomistajan käytössä ovat päätöksenteon tukena mm. omat metsävaratiedot, metsänhoitosuositusten mukaiset toimenpide-ehdotukset sekä ajantasaiset puunhintatilastot. Metsänomistaja päättää itse puukauppojen toteutuksesta, omien tavoitteidensa mukaan. Puukaupat hän voi kilpailuttaa joko itse tai valtuuttaa metsänhoitoyhdistyksen tai muun haluamansa tahon toimimaan puolestaan Kuutiossa. Käyttäjän suositus Tuomas Kahilaniemi on kolmekymppinen metsänomistaja Orivedeltä. Hän lähetti Kuutioon tarjouspyynnön, joka ylitti kymmenen miljoonan kuutiometrin rajapyykin. Hänen mielestään on hienoa, että puukauppaakin voi vihdoin käydä verkossa. ”Kuutio on helppo tapa hoitaa omaa metsäomaisuutta. Olin yllättynyt kuinka kätevää se oli. Sain tarjouspyynnön jätettyä ongelmitta ja ensimmäiset tarjoukset tulivat nopeasti. Ja tarjouspyynnölle voi vapaasti valita esim. haluamansa metsänkäsittely- ja hinnoittelutavan”, hän kertoo. Kahilaniemi suosittelee Kuution käyttöä kaikille, jotka ovat aikeissa kilpailuttaa puukaupat. Mikäli ei halua itse hoitaa kilpailutusta, niin Kuutiosta löytyy kätevästi asiantuntijatahoja, joille sen voi valtuuttaa. ”Kuutio tarjoaa luotettavan ja neutraalin alustan puukaupoille. KUUTION KÄYTTÖ ON NÄIN HELPPOA: Rekisteröidy nopeasti ja vaivattomasti verkossa ja ota puukauppa haltuusi. Palvelu on metsänomistajalle maksuton. 1. Tunnistaudu pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella 2. Luo käyttäjätunnus ja salasana Kuutiossa ostajat ja asiantuntijat ovat vain muutaman klikkauksen päässä. Muista, että Sinä päätät kenen kanssa ja millä tavoin teet puukauppaa. Olet omien metsiesi johtaja! 30 Elinvoimainen Maaseutu 4. Lähetä puukaupan tarjouspyyntö suoraan puunostajille 3. Tuo omat metsävaratiedot Kuutioon vaivattomasti TAI 5. Vertaile puukauppatarjoukset tai valitse sopivin asiantuntijataho 4. Lähetä yhteydenottopyyntö asiantuntijapalveluita tarjoaville organisaatioille Aku Mäkelä on pitkän linjan metsäalan ammattilainen, joka johtaa digiajan puukauppapaikkaa. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA METSÄSTÄ Metsätalouden harjoittaminen on pitkäjänteistä työtä ja metsiä pitää hyödyntää kestävästi sekä vastuullisesti. Metsien kestävään hyödyntämiseen perustuva metsäbiotalous on Suomen todellinen vahvuus ja kansantalouden hyvinvoinnin tae. Tornator kantaa yhteiskuntavastuunsa, kehittää jatkuvasti osaamistaan ja panostaa yhteistyöhön muiden metsäbiotalouden toimijoiden kanssa. T ornatorin filosofiassa vastuullisuus on vieläkin laajempi käsitys kuin kestävyys. ”Me toimimme taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästi. Mutta vastuullisuudessa me haluamme lisäksi yhteensovittaa omat tavoitteemme yhteiskunnan tavoitteisiin”, sanoo Tornator Oyj:n toimitusjohtaja Sixten Sunabacka. Miten sitten tulevaisuudessa? ”Toimintamallimme perustana on ajatus, että miten tämä vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen, kun teemme jonkun metsänhoidollisen toimenpiteen tänään”, kertoo Sixten Sunabacka. Sanotaan, että metsätalouden kvartaali on 25 vuotta. Tornatorilla on suunnittelujärjestelmät, joilla pystyy ennustamaan tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia yli metsien kiertoajan, jopa sadankin vuoden päähän. Simulointimalleissa hyödynnetään mm. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksia, joita on vielä tarkennettu yhtiön omissa metsissä tehtyjen kokeiden ja kokemusten perusteella. ”Me hoidamme metsiä erittäin tehokkaasti ja hyvin, mutta luontoa kunnioittaen. Voimme sanoa aidosti toimivamme vastuullisesti”, sanoo Sunabacka. Monimuotoista vastuullisuutta ”Vaikutuksemme ylettyvät syvälle yhteiskuntaan, sillä Tornator on Suomen 50 suurimman veronmaksajan joukossa ja metsiämme on yli 100 kunnassa. Lisäksi omistamme metsiä Virossa ja Romaniassa. Aluetalouden varat kulkeutuvat paikalliseen yhteiskuntaan, usein haja-asutusalueille. Työllisyys, verot ja esimerkiksi yhteistyö CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU työnantajien, yrittäjien ja työntekijöiden kanssa ovat tärkeitä, mutta lisäksi osallistumme monin tavoin alan kehittämiseen, mm. tutkimustyöllä”, painottaa Sunabacka. ”Yritämme aktiivisesti vaikuttaa metsätalouden toimintaedellytyksiin. Ostamme koko ajan lisää metsiä ja suojelemme monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat metsämme. Metsien suojelukin on tapa luoda hyvinvointia.” Metsänhoidon onnistuminen lähellä sydäntä Arvokkaiden luontokohteiden ominaispiirteiden ja suojeluarvojen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää ja osa Tornatorin vastuullista toimintaa. Osaava henkilöstö käyttää digitaalista paikkatietojärjestelmää ennakkosuunnittelussa ja suojeltavat kohteet rajataan tarkasti käsittelyalueista. ”Maastokäynnin yhteydessä tarkennetaan vielä tarvittaessa ennakkoon tehtyjä rajauksia paikkatietojärjestelmään. Siinä tehdään arvokasta työtä maaston ominaispiirteiden, esimerkiksi metsien monimuotoisuuden huomioon ottamisessa”, kertoo Imatran konttorin operaatioesimies Ville Nousiainen. Metsänhoito-operaatioiden oikea-aikaisuus ja toimenpiteiden laatu määrittävät koko metsänuudistumisen onnistumisen. jossa tehdään paljon yhteistyötä muiden maanomistajien kanssa. ”Kulkuyhteyksien ylläpitäminen ja infran turvaaminen mahdollistavat laaja-alaiset virkistymismahdollisuudet kaikille”, hän muistuttaa. Metsästys, sienestys ja marjastus ovat osa suomalaista luontosuhdetta. ”Me Tornatorissa haluamme kertoa myös paikallisille maanomistajille, mitä metsien kestävällä käytöllä haetaan, miten me teemme nämä toimenpiteet ja kuinka pyrimme oikea-aikaisuuteen.” Sixten Sunabacka löytää yhtymäkohdan kestävän metsätalouden ja Tornatorin pääomistajaryhmän – eläkevakuutusyhtiöiden – toiminnan välillä. Molemmissa pyritään varmistamaan ja turvaamaan tulevien sukupolvien hyvinvointi. Työ on erittäin pitkäjänteistä. Paikallinen yhteistyö Tornator pyrkii huomioimaan paikallisväestön laajasti toiminnassaan. Yhtiön arvoja ovatkin yhteistyö ja sosiaalinen vastuullisuus. Työllistävän roolin lisäksi Nousiainen nostaa esiin metsätieverkoston, Tornatorin tehtävä on metsien hallinta ja kestävä hyödyntäminen. Se on moderni yhtiö, jolla on erittäin osaava henkilöstö ja kehittyneet järjestelmät. Luonnon kanssa sopusoinnussa toimiminen on sisäänrakennettu arvo yrityksessä. Elinvoimainen Maaseutu 31

MAINOSLIITE Grillikahvila, jonka yrittäjä tunnetaan nimeltä R-Kioskit ovat olleet yli 100 vuoden ajan tärkeitä kohtaamispaikkoja. Maaseudun palvelutarjonnan, kuten posti-, pankki- ja grillikahvilapalveluiden, hiipuessa niiden merkitys korostuu entisestään. Parikkalan R-kioskin energinen kauppias Virpi Kosonen tuntee hyvin asiakkaidensa mieltymykset. R -kioskin toimintafilosofia on kantanut hienosti 108 vuoden ajan eri puolilla Suomea: R-kioskit ovat kauppiasvetoisia ihmisten kohtaamispaikkoja siellä, missä ihmiset liikkuvat. Siinä, missä ennen jäätiin turisemaan kuulumisia kioskin luukulle, astellaan nyt sään suojaan viihtyisiin sisätiloihin. ”Missiomme on helpottaa asiakkaiden arkea ja piristää heidän päiväänsä, ympäri Suomen. Suurin osa kioskeistamme sijaitsee 32 suurimpien kaupunkien ulkopuolella”, kiteyttää toimitusjohtaja Teemu Rissanen. ”Vaikka vuosien varrella tuote- ja palveluvalikoima on elänyt, perustarve ihmisillä kohdata toisiaan ja kioskin kauppiasta ja myyjiä on säilynyt ennallaan”, Rissanen jatkaa. R-yrittäjä paikkakunnan vaikuttajana ”Kehitämme etenkin maakuntien R-kioskeista paikallisia kohtaamis- Elinvoimainen Maaseutu paikkoja, jossa R-yrittäjä on keskiössä. Kioskin kauppias, emäntä tai isäntä, ovat tärkeässä roolissa, vähän niin kuin kotiin vieraita kutsuessaan ja heistä huolehtiessaan”, Rissanen kuvailee. Suomen suurimmassa franchisingketjussa keskitetyt toiminnot on hiottu todella sujuviksi. ”Meillä on matala kynnys franchising-yrittäjyyteen ja aloittavan yrittäjän ikä vaihtelee kahdestakymmenestä kuuteenkymmeneen ikävuoteen. Yrittäjän rahallinen panostustarve on matala ja sopimus tehdään kerrallaan kolmeksi vuodeksi. Yrittäjä saa koulutusta ja runsaasti tukea sekä markkinointiin että muihin toimintoihin”, Rissanen vahvistaa. Yrittäjän tärkeimmät ominaisuudet ovat vahva halu kehittää toimintaa ja energinen ote palvella asiakkaita. ”Kauppiaan tulee ottaa kioski ja asiakkaat omakseen ja rakentaa paikasta viihtyisä kohtaamispaikka myös kiireen keskelle”, painottaa aluepäällikkö Kari Kilponen ja lisää: ”Harvassa tuvassa ehditään CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE enää lämmitellä päivittäin leivinuunia, vaan hyvä kahvi ja tuore pulla Ärrällä maistuvat aivan yhtä hyvin maalla kuin kaupungissakin.” Vaikka kyseessä on ketjutoiminta ja ympäri Suomen R-kioskilta saa tietyt perusasiat, jokaisen kioskin tuote- ja palveluvalikoimaa säädetään vastaamaan asiakkaiden tarpeita ja haluja. Helpon välipalan löytää joka Ärrältä vaikka hodarin tai voileivän muodossa ja osassa kioskeja saa esimerkiksi R-tuoreperheen terveellisiä inkiväärishotteja ja salaatteja. ”Kauppias tuntee paikalliset ihmiset ja heidän tarpeensa. Olemme sitoutuneita jatkuvaan kehitystyöhön. Seuraamme tarkasti kilpailutilanteiden ja lainsäädännön muutoksia ja kehitämme R-kioskia vastaamaan myös niistä syntyviä mahdollisuuksia palvella asiakkaitamme. Yhtenä esimerkkinä voi mainita apteekkilainsäädännön”, Rissanen toteaa. Virpi Kosonen emännöi Parikkalan Ärrällä Etelä-Karjalan 5 000 asukkaan Parikkalassa R-kioskiyrittäjä Virpi Kosonen on tärkeä vaikuttaja. ”Olen R-kioskiketjun välipalamyynnin kehittämiskilpailuvoittojen seurauksena päässyt lahjoittamaan toimintatonnin paikalliselle lentopalloseuralle, vapaapalokunnalle ja Mannerheimin Lastensuojelutoiminnalle”, Virpi iloitsee. Parikkalasta kotoisin oleva Kosonen omaa työkokemusta mm. lypsykarjatilan emäntänä. Ärräyrit- R-kioski – nopeaa ja mukavaa asiointia täjänä tämä neljän lapsen äiti on toiminut kaksi vuotta: ”Ketjun monipuolinen tuki on ollut merkittävä vaikuttaja menestymiseeni.” Parikkalan Ärrältä haetaan mm. kahvia ja pullaa, junalippuja, postipaketteja – ja sosiaalista kanssakäymistä. Haastattelun aikana aamukahvilla on viitisenkymmentä asiakasta. ”Täällä käy mukava vilske. Näin näkee suoraan oman työnsä tuloksen.” Franchising R-kioski Oy:ssä R-kioski tarjoaa mahdollisuuden menestyä itsenäisenä yrittäjänä Suomen suurimmassa franchisingketjussa. R-kauppiaana saat käyttöösi R-kioskin vahvan brändin, toimivan ja jatkuvasti kehittyvän myymäläkonseptin sekä monipuoliset tukipalvelut. • R-kauppias saa kalustetun kioskin toimivalla kauppapaikalla, jossa on valmis asiakaskunta • Kattava noin kuukauden pituinen valmennusjakso ennen toiminnan aloittamista • Pieni kokonaisrahoitustarve – ei investointivastuuta • Aloitusmaksu kattaa valmennuksen, yrityksen perustamisen, kioskin avaamisen ja kioskitoimintaan tarvittavat luvat • Sopimuskauden pituus kolme vuotta kerrallaan, tämän jälkeen neuvotellaan jatkosopimus • Jatkuva ketjun tuki • Toiminnasta vain yksi franchise-maksu, joka lasketaan myyntikatteesta R-kioskin toimitusjohtaja Teemu Rissanen ja aluepäällikkö Kari Kilponen luotsaavat Suomen suurinta franchising-ketjua. R-kioskit ovat helposti saavutettavia grillikahviloita ja kohtaamispaikkoja, joissa saa monipuolista, nopeaa ja mukavaa palvelua. Paketin, vuokra-auton tai passin noutaminen, hot dogin nauttiminen, makeis- ja jäätelöherkkuja, Veikkauksen pelien pelaaminen tai laskujen maksaminen – R-kioski palvelee asiakkaiden tarpeiden mukaan. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Ota meihin rohkeasti yhteyttä, niin kerromme lisää. R-kioskin rekrytointi P. 020 5544 098 / rekrytointi@r-kioski.fi www.r-kioski.fi/kauppiaaksi Elinvoimainen Maaseutu 33

MAINOSLIITE DIGITAALISUUS asiantuntija tuo maatalousyrittäjälle säästöjä ja helpottaa arkea Digitaaliset maatalouden ratkaisut helpottavat arjen työntekoa sekä antavat yrittäjille tärkeää tietoa muun muassa viljeltävän alueen tilanteesta ja karjan hyvinvoinnissa. S uomessa toimitaan aallon harjalla digitaalisten ratkaisujen tuottamisessa ja hyödyntämisessä maataloudessa. Yli 30 vuotta toimineen Mtechin varatoimitusjohtaja Jarkko Ilomäen mukaan tärkeässä roolissa ovat suomalaiset yrittäjät, jotka ovat ottaneet innokkaasti vastaan arkeaan helpottavia palveluita. Mtech tarjoaa muun muassa mobiilisti toimivia, helppokäyttöisiä ohjelmia maanviljelyyn sekä nautatilan hallintaan. Työntekijä voi kirjata ylös havaintojaan työn ohella ja hyödyntää toimissaan ohjelman antamaa tietoa. ”Antureilla saadaan tietoa esimerkiksi eläimen kiima-ajasta, poikimisen alkamisesta tai vaikka eläimen sairastumisesta. Viljelypuolella käytössä on muun muassa satelliittikartta, joka helpottaa täsmäviljelyä.” Kerättyjä tietoja hyödyntämällä voidaan ennustaa ja suunnitella tulevaisuutta entistä tehokkaammin. Ilomäki painottaa, että tulevaisuudessa neuvontapalvelut tulevat olemaan entistäkin suuremmassa roolissa heidänkin toiminnassaan: ”Valtavasta tietomassasta täytyy osata löytää oleelliset asiat - siinä me voimme auttaa.” ProAgrian, MTK:n ja Faban omistaman Mtechin helppokäyttöinen maatalousohjelmisto MinunMaatilani.fi on otettu omakseen Suomen lisäksi myös muissa pohjoismaissa. Ei ihme, sillä palvelu selkeyttää kokonaisuutta, helpottaa käytännöntyötä, mutta auttaa myös viranomaislomakkeiden täyttämisessä. ”Me autamme keräämään ja käsittelemään tietoa - maatalouden ammattilainen voi keskittyä omaan ydintoimintaansa, helpottaa työntekoaan sekä säästää aikaa ja rahaa.” mtech.fi Mtechin varatoimitusjohtaja Jarkko Ilomäki nostaa hattunsa suomalaisille maatalousyrittäjille ja haluaa kannustaa kuluttajia valitsemaan ulkomaisen tuotteen, kuten juuston, sijaan suomalaisen vaihtoehdon. ” Maatalouden ammattilainen voi keskittyä omaan ydintoimintaansa, helpottaa työntekoaan sekä säästää aikaa ja rahaa. 34 Elinvoimainen Maaseutu Takuu toimintavarmasta tietoliikenneverkosta kuuluu kaikille D igitalisaatio on muuttanut yhteiskunnan toimintavarmuuden kannalta kriittisen infrastruktuurin rakennetta merkittävästi tämän vuosituhannen aikana. Tietoliikenneverkkojen kehitys on kulkenut modeemeista ja puhelinlangoista alle kahdessa vuosikymmenessä valokuituyhteyksiin ja langattomiin 5G-verkkoihin. Vuosituhannen vaihteessa internetyhteyksien tiedonsiirtonopeus mitattiin kilobitteinä, ja nyt läpimurtoaan tekevän 5G-verkon nopeus yltää kymmeniin gigabitteihin saakka. Tämä tulee tarjoamaan meille sellaisia mahdollisuuksia, joita emme vielä osaa edes kuvitella. Robotiikka, tekoäly ja esineiden internet ovat konkretisoituneet utopiasta osaksi tämän päivän todellisuutta. IoT on arkipäivää niin sikalassa kuin ohjelmistoyrityksessäkin, ja robotit paiskivat lypsyhommia tuttuun tapaan. Digitalisaatio leviää asteittain avuksi maaseutuelinkeinojen kaikille osa-alueille. Siksi toimintavarmaan verkkoon on voitava luottaa kylän perimmäisessä navetassa saakka. Kun tietoliikenneyhteyksien varassa ovat sekä elinkeinoelämän koko kirjo, että yhteiskunnan yleinen turvallisuus, on luotettavien verkkoyhteyksien piiriin saatava koko Suomi. Jokainen katvealue on riski huoltovarmuudelle ja aukko yhteiskunnan tasa-arvoisuudessa. Maaseudun digitalisaatio kiihtyy kohisten; tällä hetkellä uusien teknologioiden kehitys maaseudulla on kiivaampaa kuin missään muualla. Perinteisten maaseutuelinkeinojen kehittymisen lisäksi digitalisaatio luo alustan uusille palvelukonsepteille, jotka ovat tulevaisuudessa välttämättömiä tasa-arvoisen peruspalvelutarjonnan toteuttamisessa. 5G luo yhä uudistuvia ja kehittyviä mahdollisuuksia koko elinkeinoelämälle, mutta haja-asutusalueiden toimintavarma tietoliikenneinfrastruktuuri ei voi nojata pelkkiin langattomiin yhteyksiin. Yksityisen ja julkisen sektorin toimijat ovat jo tehneet suuren työn laajakaistaverkkohankkeiden toteuttamisessa, ja se työ on tehtävä loppuun saakka. Jos kiinteiden verkkojen infrastruktuuria ei rakenneta loppuun, jää maaseutu ilman 5G:n mukanaan tuomia uusia mahdollisuuksia. Kun toimivien tietoliikenneyhteyksien varassa elää koko yhteiskunta, on kaikkien etu ja tehtävä ottaa vastuu siitä, että luotettava verkko myös kattaa koko sen alueen, jolle yhteiskuntamme on levittäytynyt, alkaen Suomi-neidon varpaista aina päälaelle saakka. Jari Leppä (kesk.) Maa- ja metsätalousministeri CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Työelämäpalvelut uudistuvat TEKOÄLYN AVULLA Tori on ihmisläheinen markkinapaikka, jonka kojuista saa kaiken tarvitsemansa kerralla. Tästä on kyse myös parhaillaan kehitteillä olevassa Työmarkkinatorissa. T Hankejohtaja Mikko Rantahalme ja kehittämisasiantuntija Henriikka Kokkola koordinoivat Työmarkkinatorin kehitystyötä Lahdesta käsin, mutta työryhmä on luonnollisesti valtakunnallinen. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU yömarkkinatoria kehitetään vahvassa yhteistyössä työnvälitysyritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Digitaalisella kohtaamispaikalla asiakas kohtaa vain oman työ- ja elämäntilanteen kannalta oleellisia palveluja. Esimerkiksi hoitovapaalta työelämään palaavalla on erilaiset tarpeet kuin vastavalmistuneella. Personoitu palvelu toteutetaan tekoälyn avulla. "Tärkein muutos on, että asiakaslähtöisyys nousee täysin keskiöön. Kansalaisia ja yrityksiä Työmarkkinatorilla palvelevat kaikki palveluntarjoajat, julkiset ja yksityiset, yhdessä asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Palvelu on vahvasti ennakoiva: se vinkkaa työntekijän oman alan muutoksista ja ehdottaa tulevaisuuden kannalta oleellisia koulutuksia, palveluja sekä antaa kattavaa tietoa työmarkkinoista”, hankejohtaja Mikko Rantahalme KEHAkeskuksesta kertoo. Näin myös informaatioähky helpottaa, kun itselle oleellinen tieto löytyy ilman loputonta surffailua. Muiden maiden tapoja hoitaa työmarkkinapalveluita on tarkasteltu tiiviisti. Suomen tavoitteen mukaista täysmääräistä yhteistyötoteutusta ei ole vielä missään. Täysin uudenlaista mallia kehitetään nyt rohkeana edelläkävijänä. Kehittämisasiantuntija Henriikka Kokkolan mukaan Suomessa on ihmisistä paljon dataa, jota koneellisesti louhimalla voidaan tunnistaa osaaminen, osaamisvaje sekä kaikki työllistymisen kannalta oleelliset tarpeet ja vaihtoehdot. Myös tilastotiedot, ammattibarometrit ja globaalit trendit voidaan yhdistää tekoälyllä osaksi ennakoivaa kokonaisuutta. Työmarkkinatori tulee kommunikoimaan avoimesti myös Euroopan työmarkkinoiden kanssa ja tarkastelemaan ihmisen osaamista ammattinimikettä laajemmin. ”Ennakointi on tulevaisuudesta entistä tärkeämpää, sillä toimenkuvat työelämässä muuttuvat jatkuvasti. Hän, joka viisi vuotta sitten päätti lähteä opiskelemaan koodaamista, on nyt työmarkkinoilla vahvoilla”, Kokkola havainnollistaa. Työmarkkinatoria kehitetään yhdessä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa. Aidosti kokonaisvaltainen työelämän palvelukokonaisuus taataan yhteiskehittämisellä yksityisten tahojen kanssa. Mukana ovat rekrytointialan toimijat sekä valmennuspalveluja tarjoavat yritykset. Myös käyttäjiä on kuultu alusta asti työpajoissa eri puolilla Suomea. Pilottivaiheesta on tarkoitus edetä kaikille avoimiin palveluihin vuoden 2019 aikana. Jatkuvasti kehittyvässä verkkopalvelussa voi jo nyt luoda itselleen osaamis- ja työnhakuprofiilin tai jättää työpaikkailmoituksen. www.tyomarkkinatori.fi • Työnvälityksen kehittäminen on yksi hallituksen kärkihankkeista. • Työmarkkinatorin digitaalisten palveluiden ansiosta työnhakijat ja -antajat löytävät toisensa nykyistä helpommin ja nopeammin. • Työmarkkinatori muodostaa jatkossa kokonaisuuden, jossa julkisten ja yksityisten toimijoiden tieto on yhteisessä käytössä. Elinvoimainen Maaseutu 35

MAINOSLIITE Innostava osallistaminen kantaa pitkälle Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry tarjoaa tukihenkilötoimintaa maaseudun asukkaille ja tuettuja lomia kaikille suomalaisille Maaseudun Sivistysliiton toiminnassa on vahvasti läsnä paikallinen, luovasti yhdessä kehittäminen. MTLH ry:n nimi juontaa juurensa vuoteen 1954, jolloin järjestö aloitti toimintansa järjestämällä maaseudulla asuneille perheenäideille, maatilan emännille ja lapsille lomatoimintaa. Syötävä Puisto perustettiin Mustikkamaalle Helsinkiin. P Anne Ylönen ja Maija Mielonen kertovat MTLH ry:n tukimuodoista. "T änä päivänä olemme Suomen suurin tuettuja lomia järjestävä taho. Lomiamme voivat hakea kaikki suomalaiset niin maaseudulta kuin kaupungeistakin”, toiminnanjohtaja Anne Ylönen kertoo. Lomien myöntämisperusteina ovat sosiaaliset, terveydelliset ja taloudelliset syyt. ”Monella on haastavia elämäntilanteita tai muita isoja muutoksia arjessaan. Haluamme mahdollistaa lomailun myös heille.” Tukihenkilötoiminnalla tuetaan maaseudun asukkaita kriisitilanteissa MTLH ry:n vapaaehtoistoiminta, Maaseudun tukihenkilöverkko, tarjoaa viiden toimintamuodon (palveleva maaseutupuhelin, henkilökohtainen tuki niin puhelimitse kuin verkon välityksellä sekä konkreettinen tuki Jelppi- ja pienryhmätoiminnan kautta) kautta tukea kaikille maaseudun asukkaille. ”Jelppi-ryhmät antavat konkreettista apua äkilliseen tarpeeseen. Se voi olla esimerkiksi siivousta, kaupassakäyntiä tai lastenhoitoapua. Pienryhmätoiminnassa saatamme 36 ” Tukemme on maksutonta, konkreettista ja luotettavaa, ja sitä saa helposti ilman jonoja ja hakemuksia. samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä yhteen”, Tukihenkilöverkon koordinaattori Maija Mielonen kertoo. Palveleva maaseutupuhelin on auki päivittäin klo 18–22 ja www.tukihenkilö.fi-sivustolta löytyy henkilökohtaista tukea antavien vapaaehtoisten yhteystiedot. Jokainen vapaaehtoinen on koulutettu erilaisten kriisitilanteiden kohtaamiseen. Tukihenkilötoimintaa ei ole rajattu vain maatalousyrittäjille vaan sitä tarjotaan kaikille maaseudun ihmisille. MTLH ry:n toimintaa rahoitetaan veikkausvoittovaroista. ”Tukemme on maksutonta, konkreettista ja luotettavaa, ja sitä saa helposti ilman jonoja ja hakemuksia”, Ylönen ja Mielonen summaavat. Lue lisää osoitteista www.mtlh.fi ja www.tukihenkilo.fi. Elinvoimainen Maaseutu MSL:n kulttuurijohtaja Helka Ketonen ja toiminnanjohtaja Paula Yliselä heittäytyvät osallistavaan toimintaan. aikallisidentiteetti ja paikalliskulttuuri rakentuvat ihmisten, kulttuuriympäristön ja luonnon vuorovaikutuksesta. Kylän asukkaat, kuntapäättäjät, taitelijat ja pienyrittäjät saavat yhdessä aikaan välitöntä hyötyä ja kestävää kehitystä. Maaseudun Sivistysliitto MSL tuo kuntalaiset konkretian tasolla mukaan paikallispalvelujen ja elämänlaadun kehittämiseen, paikkakunnan vahvuuksien pohtimiseen ja kuntien strategiatyöhön. ”Olemme kehittäneet kohtaamispaikoiksi talkoohenkistä ryhmätoimintaa aktivoimaan uudenlaisia menetelmiä kuten ympäristöluotsit, yhteisöllisen puutarhan tai osallistavan teatterin edistämään periferian lumoa”, kertoo MSL:n kulttuurijohtaja Helka Ketonen korostaen, että luovuus ja vastuunkantaminen yhteisöstä ja luonnosta kuuluu kaikille. MSL tuo esiin voimavarana kunnissa toimivat eri alojen taiteilijat ja ITEtaiteilijat. ”Yhteisö- ja ympäristötaideteokset auttavat arvostamaan paikallista omaleimaisuutta”, Ketonen lisää ja esittelee Konginkankaalle yhteisöllisesti suunniteltua, tekstiilitaitelija Elina Laitisen toteuttamaa omaa kangaskuosia. MSL:ssa kehitettiin Osallisuuskortit eli konkreettiset menetelmäkortit kunnille apuvälineeksi osallistavaan toimintaan. ”Edustuksellinen demokratian ja kuntakyselyjen rinnalle tarvitaan ruohonjuuritason vaikuttamiskeinoja, joissa haemme niidenkin näkemyksiä, joiden ääni ei yleensä kuulu”, kertoo MSL:n toiminnanjohtaja Paula Yliselä ja lisää: ”Me menemme kunnan kumppanina ihmisten luokse järjestämällä penkkikahvilan, karttatyöpajan tai vaikka talkoilla rantapajukon raivaamisen – jonka jälkeen pajukkoa voidaan yhdessä biohiilettää tai tehdä pajutaideteos.” ”Suunnittelu, toteutus ja arviointi – kaikki nämä kuntaviranomaisten ja yrittäjien kannattaa tehdä yhdessä kuntalaisten kanssa ja me autamme organisoimaan keskusteluja”, Ketonen lisää. Yliselä ja Ketonen korostavat, että kaupunkien ja maaseudun kannattaa toimia yhdessä varsinkin, mitä tulee ilmastokysymyksiin. ”Think Global – Act Local" toteutuu toiminnassamme. Käymme myös maailmalta napsimassa ideoita, joita autamme soveltamaan paikallisiksi”, Ketonen kertoo. ”Olemme olleet paikan päällä käynnistämässä kylätalolle aurinkokennoprojektia, kimppakyydityksiä, kierrätyspisteitä ja perustamassa syötävää puutarhaa”, Yliselä lisää. Maaseudun Sivistysliitto MSL on kulttuuri- ja sivistysjärjestö, joka ajankohtaisilla teemoilla ja luovin keinoin saattaa ihmisiä ja organisaatioita yhteen rakentamaan kestävää ja hyvää elämää. Pääteemat nyt: Järjestötoiminta, Osallisuus, Ilmastoviisaus, Paikalliskulttuuri ja ITE taide. Perustettu 1952 14 valtakunnallista jäsenjärjestöä Tilaa Maaseudun Sivistysliiton Uutiskirje! www.msl.fi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE MAINOSLIITE Lääkäri taskussasi iltamyöhään LähiTapiola toi viime kesänä markkinoille maatilayrittäjän Työkykypalvelun. Palvelu sisältää Mehiläisen tuottaman ennaltaehkäisevän työterveyshuollon, LähiTapiolan Työkykyvakuutuksen sekä siihen sisältyvän TerveysHelppi -palvelun. TerveysHelpin kautta maatilayrittäjä tavoittaa terveydenhuollon ammattilaisen seitsemänä päivän viikossa iltaa myöten. M aatilalla sattuu ja tapahtuu – valitettavasti myös tapaturmia ja sairastumisia. Koska maatilayrittäjät ja -työntekijät tekevät tunnetusti pitkää työpäivää, he hyötyvät aidosti palveluista, joita tarjotaan myös ilta-aikaan ja viikonloppuisin. Tämä oli yhtenä kriteerinä myös TerveysHelppiä kehitettäessä; terveydenhuollon ammattilaisiin saa suoraan yhteyden chattaamalla tai soittamalla iltaisin aina kello 23 saakka, kaikkialta Suomesta. Eläimet on ruokittava, kylvöt tehtävä ja hallaharsot levitettävä, joten TerveysHelppi-sovellus älylaitteessa tai tietokoneella on merkittävä parannus entisaikojen terveyskeskusvastaanottojonottamiseen. Palvelu tuo avun sinne, missä sitä milloinkin tarvitaan eikä useinkaan tarvitse lähteä vastaanotolle saakka. Lähes kolme neljästä TerveysHelpin kautta tulleesta tapauksesta pystytään hoitamaan etänä. Työkykypalveluun sisältyvä Työkykyvakuutus kattaa kustannukset TerveysHelpin sairaanhoitajan ja lääkärin etäpalvelusta sekä vastaanottokäynnit yleislääkäritasoisiin tutkimuksiin ja hoitoihin. Hoitolaitos laskuttaa palvelusta suoraan LähiTapiolaa, joten omaa rahaa ei tarvitse käyttää. Vakuutus kattaa myös julkisen sektorin kustannuksia, jotka maksetaan ensin itse ja haetaan sitten korvaus LähiTapiolasta. Asiakkaat arvostavat TerveysHelpissä ennen kaikkea palvelun helppokäyttöisyyttä, mahdollisuutta asioida sairaanhoitajan tai lääkärin kanssa ilta-aikaan sekä sitä, että vastaanotolle ei usein tarvitse lähteä paikan päälle, vaan asiointi hoituu etänä. ”Itse arvostan ennen kaikkea sitä, että saan tarvittaessa nopeasti avun yhdestä paikasta, niin vakuutus- kuin sairaalapalvelut”, kertoo Paimiossa kasvinviljelyn ja kalkkunansiitosmunien tuotannossa työskentelevä Mikko Lindberg. TerveysHelpistä voi saada esimerkiksi laboratoriolähetteet tai reseptin uusinnan. Palvelu on tarkoitettu kaikille maatalousyrittäjille ja työntekijöille ja se on saanut paljon positiivista palautetta. Sovellus on ladattavissa niin App Storesta kuin Google Play Storestakin. TerveysHelpin saa käyttöönsä, kun ottaa Työkykyvakuutuksen LähiTapiolasta. TerveysHelpin sisältävän LähiTapiolan Työkykyvakuutuksen saa nyt puoleen hintaan ensimmäiseksi vuodeksi. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Elinvoimainen Maaseutu 37

MAINOSLIITE ”Aina kannattaa hakea apua” Välitä viljelijästä -projektin avulla jo tuhannet maatalousyrittäjät ovat saaneet apua taloudelliseen tai henkiseen ahdinkoon. Työsarkaa riittää kuitenkin yhä ja projektityöntekijät toivovatkin viljelijöiden ottavan rohkeasti yhteyttä. Kuva: Mikko Käkelä 38 Elinvoimainen Maaseutu CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE "S uomalaisen maatalouden tila välittyi jo vuosia sitten maanviljelijöiden tapaamisissa. Iloisuus puuttui. Talous oli tiukentunut ja osa koki, ettei alaa arvosteta”, Välitä viljelijästä -projektin projektityöntekijä Ilpo Lehtinen kertoo. Lehtinen työskentelee EteläSavossa, joka on vahvaa maidontuotantoaluetta. Siellä maidon hinnan alentuminen ja rakennemuutos ovat aiheuttaneet moninaisia ongelmia. ”Huono kannattavuus voi heijastua myös parisuhteeseen, joka voi olla maatilalla iso asia”. Positiivinenkaan kassavirta ei aina takaa, etteikö maatalousyrittäjä voisi olla uupunut. Kovan paineen alla ovat myös sivutoimiset viljanviljelijät, jotka käyttävät päätoimessa ansaitun loman viljelyyn. ”He ovat käytännössä aina töissä”, Hämeen projektityöntekijä Salla Säteri toteaa. oikeus esimerkiksi sairaanhoito- tai kuntoutuspuolella”, Säteri sanoo. Jatkoa vuoteen 2020 asti Havainnointia ja puheeksi ottamista toivotaan myös maatalousyrittäjien sidosryhmiltä, kuten eläinlääkäreiltä, maatalouslomittajilta ja -neuvojilta. Se on osa projektin yhteydessä luotua varhaisen välittämisen mallia, jota projektissa edelleen kehitetään. ”Koska meillä ei ole keinoja puuttua varhaisessa vaiheessa ongelmiin, rohkaisen sidosryhmiä ottamaan asiat viljelijän kanssa puheeksi ennen kuin kriisi pahenee. Silloin se on usein helpompi ratkaista. Voi vaikka kysyä, voisiko antaa viljelijän yhteystiedot projektityöntekijällemme”, työhyvinvointitiimin vetäjä Pirjo Saari kannustaa. Maatalousyrittäjistä vajaalla 35 prosentilla on työterveyshuolto. Moni maatalousyrittäjä on kokenut, että työterveyshuollosta puuttuu maatalousosaamista. ”Palkkasimme projektiin työnteki- ” He ovat käytännössä aina töissä. jän kehittämään työterveyshuoltoa, jotta se vastaisi paremmin viljelijöiden tarpeita”, Saari kertoo. Välitä Viljelijästä -projekti koettiin tarpeelliseksi myös jatkossa, sillä sille myönnettiin budjettiriihessä kolmen miljoonan euron jatkorahoitus vuoteen 2020 asti. Kynnys hakea apua madaltui Melan Välitä Viljelijästä -projektin ja maakunnallisten hyvinvointihankkeiden turvin onnistuttiin auttamaan viime vuonna yli tuhatta maatalousyrittäjää yhdessä maakunnallisten hanke- ja projektityöntekijöiden kanssa. Iso osa tukea ovat Säterin ja Lehtisen kaltaiset projektityöntekijät, joiden kanssa viljelijät voivat keskustella mieltä painavista aiheista maksuttomasti. ”Nyt kun puolitoista vuotta asiasta on puhuttu, kynnys hakea apua jaksamisongelmiin on madaltanut. Aiemmin avun hakemista häpeiltiin. Vieläkin kannustaisin viljelijöitä ottamaan rohkeammin yhteyttä projektityöntekijöihin, sillä apua kannattaa hakea aina. Aina ongelman ei tarvitse olla suurikaan”, projektinvetäjä Pirjo Ristola sanoo. Säteri on samaa mieltä ja muistuttaa, ettei hänen työnsä ole mennä tilalle arvostelemaan maatalousyrittäjän kotia tai tilaa. ”Meillä on täysi vaitiolovelvollisuus. Ratkaisuja haetaan positiivisessa hengessä. Aina maatalousyrittäjä ei tiedä, mihin kaikkeen hänellä on CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Pirjo Saari on huomannut, että etenkin miehet ovat projektin myötä uskaltaneet ottaa entistä paremmin työkykyyn liittyvät asiat puheeksi. Välitä viljelijästä -projekti • Osa hallituksen maatalouden kriisipakettia. • Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan toteuttamassa projektissa projektityöntekijät auttavat yhdessä maakunnallisten hanketyöntekijöiden kanssa haastavissa elämäntilanteissa olevia viljelijöitä ympäri Suomen. • Haastavassa tilanteessa Mela voi myöntää maatalousyrittäjälle 500 euron ostopalvelusitoumuksen asiantuntijapalveluihin ylirasittuneisuuden tai masennuksen hoitamiseksi, taloudellisen tai juridisen avun hankkimiseksi. Talousasioiden neuvonnassa auttaa myös Neuvo 2020. • Tärkeimpänä apuna on projektityöntekijän ja maatalousyrittäjien aito kohtaaminen maatilalla. • On järjestänyt maakunnallisia hyvinvointipäiviä ja Maatalousyrittäjän hyvinvoinnin ABC-koulutusta. • Yhteyttä voi ottaa projektin omiin projektityöntekijöihin tai maakunnallisiin hyvinvointihankkeiden yhteyshenkilöihin, joiden yhteystiedot löytyvät Melan internetsivuilta Välitä viljelistä -teeman alta. Elinvoimainen Maaseutu 39

MAINOSLIITE OSTETAAN METSÄTILOJA Ostamme metsätiloja yrityksemme ydinalueilta. Tornator Oyj tarjoaa sinulle kuluttoman ja turvallisen tavan käydä metsäkiinteistöjen kauppaa. Ostamme metsätilat aina markkinahintaan ja kauppahinta suoritetaan kokonaisuudessaan kaupanteon yhteydessä. Tehdessäsi suoraan kaupat meidän kanssamme säästät välityspalkkion. Ota yhteyttä, kerromme lisää: Etelä-Savo ja Keski-Suomi Jarkko Heikkinen - puh. 010 563 0187 / 044 589 2951 jarkko.heikkinen@tornator.fi Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuun eteläosat sekä Oulun ja Kemin seutu Heikki Leppänen - puh. 010 563 0115 / 050 406 9352 heikki.leppanen@tornator.fi Etelä-Karjala ja Kymenlaakso Juha-Veli Hyytiäinen - puh. 010 563 0191 / 0400 257 856 juha-veli.hyytiainen@tornator.fi 40 Elinvoimainen Maaseutu TORNATOR.FI CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU