Kauppaopettaja Handelsläraren 2/2018 Kauppa- ja kulttuuriopettajien järjestölehti SKO_2_2018_Taitto_02.indd 1 20.11.2018 6:47:29

SUOMEN KAUPPA- JA KULTTUURIOPETTAJAT HANDELS- OCH KULTUR­ LÄRARNA I FINLAND SKO ry:n järjestölehti Aikakauslehtien Liiton jäsen Sisällysluettelo SKO – Suomen kauppa- ja kulttuuriopettajat ry Handels- och kulturlärarna i Finland rf www.oaj.fi/sko Toimisto Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI Puheenjohtaja Tuija Salminen puh. 040 730 4452 tuija.salminen.sko@outlook.com Taloussihteeri, ilmoitusmyynti Tuija Koivu-Vajavaara puh. 0400 901 012 tuija.koivu-vajavaara@outlook.com Järjestösihteeri, tilaukset Elisa Ruponen puh. 040 752 9173 elisa.ruponen@outlook.com 6 Päätoimittaja, toimituskunnan pj. Katja Remsu puh. 040 515 5807 katja.remsu@saimia.fi Toimituskunnan jäsenet Heli Kamaja Tapio Kattainen Susanna Hjulberg Pirjo Wiksten Tilaushinta 16 50 euroa/vsk. Ilmoitushinnat 2/1 s. 1925,- 1/1 s. 1265,- 1/2 s. 935,- 1/3 s. 1/5 s. 660,330,- Palsta-mm 1 euro Paino Forssa Print 2016 Kauppaopettaja ilmestyy kaksi kertaa ­vuodessa. nro materiaali ilmestyy viimeistään 1 2 18.4. 3.6.2018 8.11. 12.12.2018 Oikovedos lähetetään ja aineisto palautetaan pyydettäessä. ISSN 0786-9118 4 Pääkirjoitus 5 Ledare 6–7 Valtuuskunta valitsi uudet puheenjohtajat 7 SKO karsii kuluja 8 Hallitus tiedottaa 8 Vaihto virkistää 9 Skolaisten edunvalvontaa 10 Opettajan vuosi, työ, aika ja palkka Etukansi, kuva: Katja Remsu Takakansi, kuva: Katja Remsu 2 SKO_2_2018_Taitto_02.indd 2 20.11.2018 6:47:31

24 30 32 26 Skolaisille tulossa liikuntaviikonloppu 26–27 Heilbronnissa tavoitellaan hyviä arvosanoja 12–13 Kolmen oppilaitoksen yhdistyminen puhuttaa 28–29 Muotoilu kartoittaa tulevaisuuden osaamistarpeita 11 12–13 Konstan seikkailut 14 PLE osana uraohjausta 15 Pääluottamusmiehestä pomoksi 16–17 Liiketalouden oppeja simuloiden 20–21 Digitaalisuutta ja kansainvälisyyttä Salossa 22–23 Markkinoinnin suunnanmuutos 23 Virtuaaliyritys motivoi oppimaan 24–25 Kielenoppiminen voi olla myös jakamis­taloutta 30–31 Ikaalisissa kädentaitojen koulutus haastaa trendit 32 SKO:n apurahat antavat työrauhaa 33 Uusi skolainen 33 Pukuloistoa Linnan juhliin 34 SKO:n lomakohde Ikaalinen irrotti arjesta 35 Senioreille tarjolla komediaa ja musikaali 3 SKO_2_2018_Taitto_02.indd 3 kauppaopettaja 20.11.2018 6:47:34

Pääkirjoitus Lyhyt katsaus – mennäänkö eurot edellä S elasin liittomme toimintakertomuksia viimeisen kymmenen vuoden ajalta, ajalta, jonka aikana olemme myös luoneet toimintamallin kaupan- ja kulttuurin opettajien yhteistyölle. Paljon on näinä vuosina tapahtunut, mutta edelleen on paljon samoja edunvalvonnallisia haasteita ratkaisematta. Ajanjakson suuret ongelmat johtuivat ja johtuvat edelleen jatkuvasta koulutukseen kohdistuneista taloudellisten resurssien leikkaamisista, joista erityisesti ammatillinen koulutus on saanut kärsiä eniten. Olemme nostaneet esille ja kaikin tavoin vaikuttaneet siihen, että toisen asteen koulutus säilyy koko maan laajuisena. Viimeinen KESU, koulutuksen- ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma, koski vuosia 2011–2016. Sen laatimiseen uhrattiin aikaa ja lausuntokierrokseen osallistui moni koulutuksen taho. Siihen luotettiin ja useimmiten se myös toteutui. Pitkäjänteisyys on hävinnyt koulutuspolitiikasta ja rahalla tai sen niukkuudella ohjataan toimintaa. Satojen miljoonien eurojen leikkauksilla on vaikeutettu nuorten koulutusta ja tuska kaadettu opettajien niskaan. Se, minkä olemme palkkapolitiikassa saavuttaneet, on koulutuspolitiikassa viety. Nyt tehdään töitä, että päästään vaikuttamaan eduskuntavaalitavoitteisiin. Mihin tulevat päättäjämme sitten sitoutuvat, ja mikä tulee olemaan ammatillisen koulutuksen tulevaisuus. Olemme nostaneet esille ja kaikin tavoin vaikuttaneet siihen, että toisen asteen koulutus säilyy koko maan laajuisena, vaikka koulutuksen järjestäjien määrä on yhteenliittymien myötä vähentynyt. Tutkintojen uudistuspyörteessä huolemme on ollut jatko-opintokelpoisuus ja olemme pitäneet ääntä myös opetuksen ja ohjauksen määrän tärkeydestä sekä opettajan merkityksestä työpaikoilla tapahtuvassa oppimisessa. Olemme joutuneet myös taistelemaan kovin ottein, kun opettajan työtä on viety ohjaajille. Toisen asteen opettajan työn muutokset ovat näkyneet jo pitkään, ja vuonna 2011 saimme uuden työaikamallin kokeilun alkamaan Helsinki Business Collegessa. Koulutuksen rahoitus ei ollut vielä silloin niin huonoissa kantimissa kuin nyt, ja toiveita olisi ollut ehkä muuallakin parempiin ratkaisuihin, mutta aika ei tainnut olla vielä kypsä näihin muutoksiin. Vuosityöaikamalli on kohta arkea kaikille, ja seuraamme sen toteutusta jatkuvasti tarkasti ja toivomme, että myös jokainen opettaja omalla kohdallaan seuraa työaikaansa. Ammattikorkeakoulujen määrää oltiin vähentämässä, mutta lukumäärään ei ehditty puuttumaan, kun ammattikorkeakoulut alkoivat vuonna 2011 yksityistymään niin, että viimeisetkin muodostivat osakeyhtiön kolme vuotta sitten. Rahanyörit kiristyivät ja samalla ammattikorkeakoulut aloittivat YT:t tuotannollisista ja taloudellisista syistä, joissakin taloissa on jo kolmas kierros menossa, irtisanottuja jo kahden suuren korkeakoulun verran. Kaikessa tässä kuohunnassa on hyvä muistaa, että OAJ toimii edunvalvojanamme ja SKO puolestaan tuntosarvina jäsenistöön päin huolehtimalla jäsenistömme eduista. Rahoituksen muuttuessa nykyisen mallin mukaiseksi epävarmuus toiminnasta on kasvanut ja korkeakoulujen välille on syntynyt kilpailua paremmuudesta. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut aloittivat hynttyiden yhteen laittamisen, vaikka vielä vannotaan duaalimallin nimeen ja toimitaan omien lakien turvin, mutta kuinka kauan? On vain ajan kysymys, koska työaikamallit saatetaan yhdeksi ja siksi meidän on aloitettava tämän osalta toimimaan proaktiivisesti. Kaikessa tässä kuohunnassa on hyvä muistaa, että OAJ toimii edunvalvojanamme ja SKO puolestaan tuntosarvina jäsenistöön päin huolehtimalla jäsenistömme eduista. Teemme työtä myös paikallistason edunvalvonnassa ja kouluttamamme niin luottamusmiehiämme kuin yhteysopettajia. Tärkeä jäsenetu on myös omien palvelussuhdeneuvojiemme apu ongelmien ratkaisuissa. Työtä riittää edunvalvonnan saralla, tehdään sitä yhdessä. Kiitos kaikille näistä vuosista – on mahtavaa olla skolainen! Tuija Salminen, SKO ry:n puheenjohtaja 4 SKO_2_2018_Taitto_02.indd 4 20.11.2018 6:47:34

J ag bläddrade i vårt förbunds verksamhetsberättelser för de senaste tio åren, alltså för tiden då vi bland annat skapat en verksamhetsmodell för samarbetet mellan handelsoch kulturlärarna. Mycket har hänt under dessa år, men fortfarande har vi många utmaningar inom intressebevakningen som är olösta. Den här tidsperiodens stora problemen berodde och beror fortfarande på de ständiga ekonomiska resursnedskärningarna inom utbildningen, och det är framför allt den yrkesinriktade utbildningen som fått lida mest. Den senaste utvecklingsplanen för utbildning och forskning gällde åren 2011–2016. Man satte ner mycket tid på den och många instanser deltog i remissbehandlingen. Man litade på planen, och i det stora hela förverkligades den också. Vi har lyft fram och på alla tänkbara sätt försökt påverka utbildningen på andra stadiet att förbli riksomfattande. Långsiktigheten i utbildningspolitiken har försvunnit och det är pengarna eller bristen på pengar som styr verksamheten. Nedskärningarna på hundratals miljoner euro har försvårat de ungas utbildning och på lärarnas lott har all vånda fallit. Det vi vunnit i lönepolitik, har vi gått miste om i utbildningspolitik. Nu jobbar vi med att kunna inverka på riksdagsvalets målsättningar. Målsättningarna som beslutsfattarna sedan förbinder sig att jobba för, och som också kommer att bestämma framtiden för den yrkesinriktade utbildningen. Vi har lyft fram och på alla tänkbara sätt försökt påverka utbildningen på andra stadiet att förbli riksomfattande, trots att antalet utbildningsan- ordnare på grund av fusioner minskat. I samband med den turbulenta examensreformen har vi varit bekymrade över studerandenas behörighet till vidareutbildning och vi har också hållit låda om vikten av tillräcklig undervisning och handledning, dessutom har vi poängterat lärarens centrala roll vid inlärning på arbetsplatsen. Vi har också varit tvungna att ta i med hårdhandskarna då man fört över lärarnas jobb till handledarna. Förändringarna som inverkat på lärarnas jobb på andra stadiet har man redan länge sett, och år 2011 kunde vi inleda försöket med en ny arbetstidsmodell vid Helsinki Business College. Finansieringen inom utbildningen var inte då ännu så usel som den är nu, och önskemål om bättre lösningar hade kanske funnits på andra håll, men tiden var nog inte mogen för dessa förändringar. Den årliga arbetstidsmodellen är snart vardag för oss alla, och vi följer noggrant med förverkligandet av denna modell och hoppas också att alla lärare håller koll på sin arbetstid. Antalet yrkeshögskolor ville man också minska på, men man hann inte eftersom yrkeshögskolorna år 2011 började privatiseras i så rask takt att till och med de sista bildade aktiebolag för tre år sedan. Finansieringen stramades samtidigt åt och yrkeshögskolorna inledde samarbetsförhandlingar på grund av produktionsskäl och ekonomiska orsaker. I vissa hus håller man på med rond tre och uppsägningar har redan gjorts till en omfattning av två stora högskolor. I samband med att finansieringen ändrades till modellen vi nu använder, har osäkerheten inom verksamheten ökat, och man har börjat tävla om vilken yrkeshögskola som är bäst. Universiteten och yrkeshögskolorna har också börjat också slå ihop sina påsar - även om man ännu svär i dualmodellens namn och följer var sin lag. Ledare En kort översikt – är det pengarna som styr Men hur länge? Det är bara en tidsfråga att vi får en gemensam arbetstidsmodell, därför måste vi nu proaktivt börja jobba med ärendet. Mitt i allt detta är det bra att komma ihåg att OAJ fungerar som vår intressebevakare, och SKO i sin tur som känselspröten till sina medlemmar och som det organ som tar hand om medlemmarnas intressen. Mitt i allt detta är det bra att komma ihåg att OAJ fungerar som vår intressebevakare, och SKO i sin tur som känselspröten till sina medlemmar och som det organ som tar hand om medlemmarnas intressen. Vi jobbar också på det lokala planet med intressebevakning och vi utbildar såväl våra förtroendemän som våra kontaktlärare. En viktig medlemsförmån är den hjälp vi får av våra anställningsrådgivare för att lösa problem. Det finns mycket arbete inom intressebevakningen, låt oss göra det tillsammans. Tack till er alla för dessa år – det är fantastiskt att var SKO-medlem! Tuija Salminen, ordförande för SKO 5 SKO_2_2018_Taitto_02.indd 5 20.11.2018 6:47:34

Valtuuskunta valitsi uudet puheenjohtajat, p SKO:n uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Ulla Kangasniemi. Kaikki piirit olivat asettaneet ehdolle Kangasniemen, ja myös SKO:n valtuuskunta oli Kangasniemen valinnan takana. Varapuheenjohtajana jatkaa Arto Anetjärvi. Näin Kangasniemi linjasi tavoittei- (OAJ:n ammatilliset opettajat) kautta taan: ja olemme toki suoraan yhteydessä OAJ:n toimistoon. PäästäksemMiten näet SKO:n tulevaisuuden me vaikuttamaan ja saadaksemme ammatillisten opettajien kentällä? äänemme kuuluville, tarvitsemme – Uskon, että SKO on jatkossakin kuitenkin jäseniä, joiden lukumäävahva toimija ammatillisten opetta- rän perusteella muun muassa nuo jajärjestöjen joukossa. Yhteistyö mui- OAJ:n edustuspaikat jaetaan. den ammatillisten kanssa on kuitenkin erityisen tärkeää, jotta voimme Mihin SKO:ssa tulisi panostaa? vaikuttaa OAJ:ssa.  – Meidän pitää panostaa jäsenhankintaan ja omien koulutusalojemme Mitä uutta tuot SKO:hon? opettajien edunvalvontaan, sisältäen – Toivon tuovani lisää vaikuttavuutta sekä tulo- ja palkkapoliittisen että ja näkyvyyttä. Lisäksi haluan tekemi- koulutuspoliittisen edunvalvonnan. sen meininkiä toimintaamme. Lisäksi tarvitsemme tehokkaampaa viestintää jäsenistön suuntaan. Mitkä ovat SKO:n vaikuttamisen välineet ja kanavat OAJ:ssa? Miten toteutat yhteistyötä – Toimimme OAJ:ssa sen toimi- SKO:n toiminnassa? kuntien, hallituksen ja valtuuston – Haluan painottaa SKO:n sisällä halkautta. Lisäksi vaikutamme OAO:n lituksen tehokasta tiimityöskentelyä, Ulla Kangasniemi • lehtori (ruotsi, englanti), Lapin ammattikorkeakoulu (useita eri tehtäviä, mm. vieraskielisen koulutuksen koordinointivastuu) • SKOn hallituksen pitkäaikainen jäsen • SKOn palvelussuhdeneuvoja • Rovaniemen kauppaopettajat ry:n pitkäaikainen puheenjohtaja • OAJ:n valtuuston jäsen ja 1. varapuheenjohtaja (varapj:n ominaisuudessa osallistun myös OAJ:n hallituksen toimintaan puhe- ja läsnäolo-oikeudella) • OAJ:n tulo- ja palkkapoliittisen toimikunnan jäsen 6 vuotta • Akavan hallituksen varajäsen • Lapin amk, luottamusmies • OAJ:n Lapin ammattikorkeakoulun opettajat ry:n varapuheenjohtaja SKO karsii kuluja SKO:n valtuuskunta päätti syyskokouksessaan karsia yhdistyksen kuluja useista kohteista. Ensimmäisenä päätettiin muuttaa varapuheenjohtajan palkkio kuukausipalkaksi, joka vastaa aiemmin esitettyä palkkiota. Lisäksi päätettiin pienentää hallituksen jäsenten vuosipalkkiota. Jäsenhankintaan käytettävä summa lähes puolitettiin, samoin suhdetoimintaan käytettävä summa. Myös SKO:n jäsenten palkitsemisiin 6 SKO_2_2018_Taitto_02.indd 6 20.11.2018 6:47:37

at, päivitti hallituksen ja karsi kuluja mutta myös yhteistyö paikallistason toimijoiden kanssa on yksi toiminnan painopiste. Valtuuskunta toki linjaa toimintamme ja sen raamit, joiden mukaisesti hallitus toteuttaa käytännön toimintaa ja toimenpiteitä. Mitkä ovat mielestäsi tärkeimpiä puheenjohtaja ominaisuuksia? – Yhteistyökyky, aktiivisuus ja oikeanlainen peräänantamattomuus. Yksi tärkeä ominaisuus on myös pitkäjänteisyys, koska monet muutokset vaativat usein pitkäaikaisen työn toteutuakseen. Uudet SKO:n hallituksen jäsenet SKO:n hallitukset uusiksi varsinaisiksi jäseniksi on valittu Atte Korte (AMK, ­Savo-Karjala), Teija Launiainen (AMK, Kymi) ja Konsta O ­ janen (2. aste, Turku-Pori). Uusiksi vara­jäseniksi valittiin Terhi Kaunismäki (AMK, ­Uusimaa), Keijo Koskenmäki (2. aste, Keski-Suomi) sekä Jarmo Pösö (AMK, Häme). Hallituksessa jatkavat Susanna ­Hjulberg (2. aste, Uusimaa) ja Tapio ­Kattainen (2.aste, U ­ usimaa) sekä Ulla Virranniemi (AMK, Oulu). Varajäseninä jatkavat Jarmo Rusi (2. aste, ­Turku-Pori), Teija Punkki (2.aste, ­Uusimaa) ja Sami Mäkelä (2. aste, ­Turku-Pori). Mitä tavoitteita sinulla on uudessa tehtävässäsi? – Pääasia on kaupan ja kulttuurin opettajien palvelussuhteen ehtojen ja aseman puolustaminen. Haluaisin myös uudistaa toimintamallejamme ja aktivoida kentän toimintaa. Mitä lupaat SKO:n jäsenille? – Teen parhaani yllä mainittujen asioiden toteutumiseksi. Teksti ja kuva: Katja Remsu käytettävää rahamäärää pienennettiin. Lopuksi hallitukselta evätiin ulkomaan suunnittelukokous vuonna 2019. Asia puhutti paljon, sillä ulkomailla pidetyillä kokouksilla on usein pienemmät kulut kuin kotimaassa pidetyillä. Osa valtuuskunnan jäsenistä nosti esiin, että ulkomailla pidetyt kokoukset antavat mahdollisuuden skolaisten verkostoitumiseen kansainvälisesti. Myös kotimaassa pidettäviä kokouksia toivottiin pidettävän nykyistä useammin verkkopalavereina. Kululeikkuri koskee myös SKO:n senioreja, joiden toiminta-avustusta pienennettiin. Teksti ja kuvat: Katja Remsu SKO-päivät risteillen Seuraavat SKO-päivät vietetään 24.– 26.4.2020. SKO-päiviä varten on varattu risteily Tukholmaan. Laivalla järjestettävän ohjelman lisäksi myös Tukholmaan on suunnitteilla ohjelmaa skolaisille. SKO-päiviä valmistelee toimikunta, johon kuuluvat Atte Korte, Seppo Kinkki, SKO:n hallitus sekä SKO:n toimiston väki. 7 SKO_2_2018_Taitto_02.indd 7 kauppaopettaja 20.11.2018 6:47:39

SKO:n hallitus tiedottaa SKO:n nykyisten piirien rooli muuttuu vuonna 2019. Keskeinen muutos on, että piirit toimivat lähinnä vaalipiireinä, joten niiden ei tarvitse enää järjestää vuosikokouksia. Vaalipiirien tulee kuitenkin nimetä valtuuskunnan jäsenet ja ehdokkaansa SKO:n hallitukseen vuosittain ja puheenjohtajiksi joka neljäs vuosi. Toimintaa ohjaa SKO:n uusi vaalien menettelytapaohje. Vaalipiirien alueella toimivien yhdistysten toivotaan tekevän jatkossa yhteistyötä erilaisten tapahtumien järjestämiseksi jäsenistölle. SKO seuraa 2. asteen opettajien vuosityöaikaan siirtymistä. Toistaiseksi muutos koskee kuntatyönantajan palveluksessa olevia. Tavoitteena on mahdollisimman sujuvat siirtymiset, joten jäsenten toivotaan antavan palautetta luottamusmiesten ja yhteysopettajien välityksellä SKO:lle. Ulkomailta uusia kontakteja ja näkemyksiä opetukseen opettajille ja opiskelijoille M elkein syksyn kiireisimpään aikaan laskeuduin Valmieraan, pieneen latvialaiseen kaupunkiin aivan Viron rajamailla. Olin toista kertaa opettajavaihdossa Vidzemen ammattikorkeakoulussa, jossa on kaksi siipeä eri maailmoista, toisessa Applen koneet ja toisessa puffetti suoraan Kaurismäen elokuvista. Pietariin tehdyistä vaihdoista olen saanut pysyviä ystäviä ja ihastunut kaupunkiin, erinomaisiin ruokapaikkoihin ja loputtomaan kulttuuritarjontaan. Pietarin valitsen helposti myös vapaa-ajan viikonloppukohteeksi, perheen ja ystävien kanssa, ja lähden pyydettäessä sinne myös matkaoppaaksi. Vaihto on kuitenkin virkistävää, on avartavaa tutustua toisen kulttuurin opetusmenetelmiin, -tekniikkaan ja työkulttuuriin, kuulla, miten meistä kukin on alalle päätynyt, millainen on opettajien koulutus ja arvostus. Kaikilla kohtaamillani opettajilla on tavoitteita ja haaveita, jotka on helppo jakaa. Vaihto antaa myös erinomaisen mahdollisuuden kohdemaahan ja sen kulttuuriin tutustumiseen ja opeteltujen vieraiden kielten käyttämiseen. Se voi myös innostaa opiskelemaan kokonaan uutta kieltä. Kansainvälinen opettajavaihto on mielestäni tärkeä ja avartava osa opettajuutta, vaihdoissa käyvän opettajan on helppo kannustaa myös Ensi vuodeksi on suunnitteilla vaihto Petroskoihin, jossa olen viimeksi käynyt 20 vuotta sitten, opiskeluaikana. Uusia kontakteja on syntynyt jo nyt, kun olen järjestellyt matkaa ja opetusta. Vaihdon oppituntien aiheet ja materiaalit sovitaan yleensä etukäteen, mutta jokainen vaihto on omanlaisensa, ja muutoksia tulee ohjelmaan väistämättä. Aina ei tekniikka pelaa, ryhmäkoot muuttuvat, joskus opetuksen sisällötkin. Joskus ei yhteistä kieltäkään oikein löydy. opiskelijoita lähtemään vaihtoihin ja tukea meille vaihtoon tulevia opiskelijoita. Oppilaitosten kansainväliset viikot ovat hyvä tapa aloittaa opettajavaihtoon osallistuminen. Isossa joukossa pääsee luomaan kontakteja useisiin opettajiin ja oppilaitoksiin eri puolilla maailmaa. Meidän tehtävämme on opettaa kansainvälistymistä työelämään varten. Parhaiten se onnistuu, kun me opettajat olemme itse esimerkkeinä. Teksti ja kuva: Katja Remsu Hallitus muistuttaa, että SKO:n jäsenmaksu on edullisimpia OAJ:n valtakunnallisten yhdistysten jäsenmaksujen joukossa eli se on 0,08%. SKO maksaa jäsenten puolesta alueyhdistysmaksun. SKO:n jäsenmaksun lisäksi tulevat OAJ:n ja mahdolliset paikallisyhdistysten jäsenmaksut, kuten muillakin ammatillisilla opettajilla. Ammatillisen koulutuksen rahoitusmallit ovat muuttuneet ja muuttumassa niin 2. asteella, kuin ammattikorkeakouluissakin. Näyttää siltä, että rahoitusmallit ovat jatkossa aikaisempaa enemmän tulos- ja kilpailuorientoituneita, mikä saattaa johtaa tutkintojen määrän kasvattamiseen laadun kustannuksella. SKO pyrkii vaikuttamaan asiaan yhdessä OAJ:n kanssa, joka on julkaissut eriävän mielipiteen OKM:n loppuraporttiin korkeakoulujen rahoituksesta. Lue asiasta lisää: www.oaj.fi > OAJ vaikuttaa > OAJ:n linjaukset > lausunnot. Teksti: Susanna Hjulberg 8 SKO_2_2018_Taitto_02.indd 8 20.11.2018 6:47:39

Skolaisten edunvalvontaa pähkinänkuoressa – missä nyt mennään? Siirtyminen uuteen työaikajärjestelmään Suurimpana syksyn edunvalvontaasiana lienee toisen asteen opetushenkilöstön siirtyminen uuteen työaikajärjestelmään. Viime neuvottelukierros ja siinä vahvistetut sopimukset toivat mukanaan, Sivistaa lukuun ottamatta, pakottavan määräyksen oppilaitosten siirtymisestä vaiheittain uuteen vuosityöaikaan siten, että viimeinen mahdollinen siirtyminen tapahtuu 1.8.2020. Syksyllä 2018 vuosityöaikaan siirtyi kahdeksan oppilaitosta ja tammikuun alussa on tarkoitus, että joukkoon liittyy 20 oppilaitosta kunnan ja AVAINTAn sopimusalueelta. Kyseessä on 1500 tunnin vuosityöaika, joka sisältää jaon sidottuihin, sitomattomiin ja ns. sääntelemättömiin työtehtäviin. Uudistuksella vastataan ammatillisen reformin mukanaan tuomiin muutoksiin opettajan työnkuvassa, jolloin kaikki opettajan työtehtävät saadaan sisällytetyiksi opettajan työaikaan samanarvoisina. Sitomattoman ajan prosenttiosuus vaihtelee opettajaryhmittäin ja koulutusaloittain jonkin verran. Uudistusta seurattava tarkkaan SKOn jäsenten osalta saatiin huomioiduksi muun muassa kaupan alan muita opettajaryhmiä alemmat opetusvelvollisuudet mallia kehitettäessä. OAJ ja kuntatyönantajat ovat kiertäneet oppilaitoksissa sparraamassa uutta mallia ja selvittelemässä oppilaitosten valmiuksia siirtyä vuosityöaikamalliin. SKOn luottamusmiesten odotetaan seuraavan tarkasti uudistusta ja olevan aktiivisia sekä omien toimijoiden että OAJ:n edunvalvontaosaston suuntaan, jos ongelmia mallin soveltamisessa ilmenee. Uuteen työaikajärjestelmään jo siirtyneillä oppilaitoksilla kipukohtia sopimuksen soveltamisessa ovat aiheuttaneet lähinnä työtehtävien jako sidottuun ja sitomattomaan aikaan. Sen vuoksi asioita on näin vuosityöajan alkumetreillä jaksettava nostaa pöydälle ja haettava yhteistä ymmärrystä ongelmakohtiin työnantajan kanssa. Tätä kirjoittaessani voin kertoa, että Sivistan kanssa on jälleen aloitettu neuvottelut vuosityöaikaan siirtymisestä. Varsinaisella sopimuskierroksella yhteistä ymmärrystä asiaan ei löydetty. Ammattikorkeakouluja koskevat työehtosopimukset Ammattikorkeakouluja koskevat työehtosopimukset kaipaavat myös kehittämistä. AVAINTAn sopimusalueella on perustettu erillinen työryhmä miettimään sopimuksen keskeisiä kehittämistarpeita. OAJ:lla on edustus kyseisessä työryhmässä. SKOn kannattaa myös omissa luottamusmiestapahtumissaan ja valtuuskunnan linjatessa sopimustavoitteita pohtia, voisiko esimerkiksi toisen asteen työaikamallissa olla sellaisia elementtejä, joita voitaisiin yrittää seuraavilla neuvottelukierroksilla saada amk-sopimukseen mukaan. Selkeitä ongelmakohtia ammattikorkeakoulujen osalta ovat näin luottamusmiehen näkökulmasta ainakin sairauslomien huomiointi työajassa sekä sidotun ja sitomattoman työajan jättäminen erittelemättä työaikasuunnitelmissa. Myös palkkausjärjestelmä tuntuu olevan valitettavan monessa ammattikorkeakoulussa edelleen työn alla, vaikka sen olisi pitänyt olla voimassa ja palkkauksen yhtenä kannustavuutta lisäävänä elementtinä mukana jo pitkään. Korkeakoulutuksen visiotyötä jatketaan nyt lähinnä työryhmissä. Lisäksi rahoituslakia työstetään uuteen uskoon muun muassa siten, että 55 op:n vaatimuksesta päästäisiin eroon. Edunvalvonta nousi SKOn valtuuskunnan työryhmien keskusteluun pääteemasta riippumatta. Työolobarometrin kertomaa OAJ:n joka toinen vuosi toteuttama työolobarometri kertoo edelleen ammatillisten opettajien ahdingosta. Työssä jaksetaan yhä heikommin, ja työhyvinvointi alkaa olla erityisesti ammattikorkeakouluopettajien osalta hälyttävällä tasolla. Yt-menettelyt, irtisanomiset ja koulutuksen rahoitusleikkaukset suurista koulutuspoliittisista muutoksista puhumattakaan ovat vaikuttaneet ammatillisen opettajan arkeen rankalla tavalla. SKOn tulisi omalta osaltaan pohtia, miten se voisi liittona olla tukemassa jäseniämme kentällä ja osallistua myös vaikuttamistyöhön päättäjien suuntaan. Tässä kannattaisikin koko ammatillisen koulutuskentän tehdä yhteistyötä, ja esimerkiksi OAO:n (OAJ:n ammatilliset opettajat) kautta miettiä parhaita mahdollisia vaikuttamiskeinoja ja -kanavia, joiden avulla työhyvinvointia saataisiin parannettua. Teksti: Ulla Kangasniemi Kuva: Katja Remsu 9 SKO_2_2018_Taitto_02.indd 9 kauppaopettaja 20.11.2018 6:47:40

Opettajan vuosi, työ, aika ja palkka T oisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi ja samaan aikaan käyttöön otettu vuosityöaikamalli ovat keskusteluttaneet opettajia eri puolella Suomea. Myös ammattikorkeakoulujen vuosityöaikaan on kohdistunut muutospaineita. Useat puhuvat ammattikorkeakoulujen yhteydessä kokonaistyöajasta, mutta vuosityöaika sopii terminä yhtä hyvin. Kun asiat muuttuvat, jää usein epäselväksi, mistä muutos on peräisin. Varsinkin toisella asteella reformilainsäädäntö toi mukanaan useita muutoksia, jotka näkyvät muutoksena opettajan työssä. Opettajan vuosi Opetusvelvollisuusjärjestelmässä opettajan työvuosi on noin 190 päivää eli 38 viikkoa. Tämä oli myös oppilaitoksen ja opiskelijan työvuosi 1990-luvun loppuun asti. Nykyään laissa ei määritellä oppilaitoksen eikä opiskelijan työvuotta, ellei ota huomioon rahoituslakia. Nykyään ammattikorkeakouluissa ja toisen asteen vuosityöaikasopimuksessa opettajan työvuosi on 40 viikkoa. Vuosityöaika jaksoi puhuttaa myös valtuuskuntaa. Toisella asteella rahoituslain mukaan opiskelijavuosi on 365 päivää. Oppilaitos saa olla vuodessa lomalla yhden kuukauden, jonka osalta opis- kelijat ovat rahoituksen laskennassa mukana, vaikka heille ei opetusta tarjota. Muina aikoina oppilaitoksen olisi tarjottava opiskelijalle jotain toimintaa, jotta saisi opiskelijasta perusrahoitusta. Opiskelijan toiminta kirjataan hänen henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan. Oppilaitoksen työvuosi on yhä useammin kalenterivuosi perinteisen lukuvuoden sijaan. Tällä helpotetaan muun muassa budjetointia. Miten saada siis opettajan työvuosi sovitettua oppilaitoksen toimintaan, jotta oppilaitos saa tarpeeksi perusrahoitusta läpi vuoden. Ihanteellisinta opettajan vapaajaksojen sijoitteluun olisi opettajan ja työnantajan sopimus, jolloin vapaajaksot olisivat opettajan haluamissa kohdissa. Vuosi 2019 tuo tähän näkyviin ratkaisuvaihtoehtoja. Toivottavasti niistä parhaat ovat nimenomaan opettajille hyvin sopivia. Opettajan työ Kaikilla asteilla keskustellaan siitä, että opettajan työ on muuttunut. Ydintyö eli opettaminen nähdään usein vain PowerPoint-esitysten luennointina. Työelämäyhteyden korostuminen on tuonut opettajan työhön uusia elementtejä. Tiimimäinen yhteistyö muiden opettajien kanssa sekä erilaiset projektit ja hankkeet vievät monien opettajien työajasta yhä suuremman osan. Myös henkilökohtaistaminen on tuonut opettajan työhön luokkatilan ulkopuolista työtä. Onko opettajan työ opettamista? Pitäisikö puhua valmentamisesta, ohjaamisesta vai mikä olisi sopiva termi? Oma mielipiteeni on, että opettaja opettaa. Hän voi käyttää opettamisessa eri metodeja ja kohdejoukon koko voi olla pieni tai suuri, mutta termi opettaa kuvaa parhaiten opettajan ydintyötä. Opettajan aika Miten opettajan ajankäyttö määräytyy? Opetusvelvollisuusjärjestelmässä opettajan ajankäyttöä ohjasi lukujärjestys. Oppituntien ulkopuolinen aika oli opettajan itse päätettävissä. Tämä ”näkymätön” työaika on nykykielessä muutettu sitomattomaksi työajaksi, jossa opettaja saa itse määrittää ajan ja paikan työlleen. Mikään työaikamalli ei pohjaudu niin sanottuun toimistotyöaikaan, jota voidaan seurata esimerkiksi työajanseurantajärjestelmillä. Vuosityöaikaan liittyvä suurin ajatusmuutos on, että yksi työtunti on yksi tunti, eikä mitään kertoimia opetustunnista muun työn tuntiin tai päinvastoin pidä käyttää. Opettajan palkka Kokoaikainen, toistaiseksi voimassa olevalla työsopimuksella tai virassa oleva opettaja saa kaikissa työaikamalleissa palkkaa joka kuukausi. Opetusvelvollisuusjärjestelmässä opetusvelvollisuuden ylittävistä opetustunneista saa ylitunnin palkan. Tämä lasketaan peruspalkasta, joten siinä ei huomioida kokemuslisiä. Ylitunti on siis työnantajalle halvempi kuin opetusvelvollisuuteen liittyvä oppitunti. Vuosityöajan ylittävistä tunneista maksetaan sama palkka kuin sen sisään kuuluvista. Esimerkiksi 1500 ylittävän tunnin tuntipalkka on vuosipalkka/1500. Teksti: Tapio Kattainen, luottamusmies ja palvelussuhdeneuvoja Kuva: Katja Remsu 10 SKO_2_2018_Taitto_02.indd 10 20.11.2018 6:47:41

SKO:n liikuntapäivä houkuttelee ­liikkumisen lisäksi hyvään seuraan I dea liikuntaviikosta syntyi jo yli vuosi sitten valtuuskunnan kokouksessa, jossa mietittiin lisää aktiviteettejä SKO:n nykyisille ja uusille jäsenille. Samassa kokouksessa oli aiemmin puhuttu siitä, kuinka paljon skolaisten harrastamat perinteiset lajit, lentopallo, tennis ja golf maksavat, vaikka näiden lajien harrastajia ei skolaisissa ole kovin monta. ”Sitten lähdettiin miettimään, mitä liikunnallista tekemistä muille jäsenille voitaisiin tarjota”, kertoo yksi toimikunnan jäsenistä, Mia Kilpinen. Liikuntapäivä järjestetään 28.29.9.2019. Tarjouksia viikonlopusta on pyydetty urheiluopistoilta. Etsinnässä on ollut mutkaton paikka, jossa on paljon vaihtoehtoisia liikuntamahdollisuuksia. ”Tavoitteena on hyvä meininki ja mahdollisuus harrastaa liikuntaa, saunoa ja viettää aikaa yhdessä. Toki tarkoitus on myös jakaa jäsenille tietoa edunvalvonta-asioista”, Kilpinen kertoo. ”On ollut aika vaikea löytää viikonlopuksi liikuntaan sopivaa paikkaa, joka vastaa tarpeitamme. Pitäisi olla majoituksen ja ruokailun lisäksi mahdollisuuksia monenlaiseen liikuntaan melko isolle porukalle. Lisäksi hinnan pitää olla kohtuullinen ja liikenneyhteyksien toimivat.” Liikuntapäivään osallistuvien ei tarvitse olla lihaskimppuja ja himourheilijoita. Viikonlopun lajeiksi on mietitty sellaista liikuntaa, joita osallistujat voivat mahdollisesti itsekin vetää. Tavoitteena on rennon liikkumisen lomassa vaihtaa kuulumisia ja kertoa edunvalvontaan liittyvistä asioista. ”Pitää myös ottaa huomioon, että osallistujat ovat tietyllä tavalla eriarvoisia, esimerkiksi golfin pelaaminen tulee kalliimmaksi kuin esimerkiksi sauvakävely ja metsäjooga. Pohdinnassa on, miten kunkin osallistujan valitsema lajikirjo näkyy osallistu- mismaksussa”, Kilpinen kertoo. Liikuntaviikonloppuun osallistumisen kuluihin on suunniteltu pientä henkilökohtaista maksua osallistujan sitouttamiseen. Valtuuskunta toivoi aiemmin, että liikuntapäivä voitaisiin järjestää vuorovuosina SKO-päivien kanssa. Kilpisen mukaan urheilutoimikunta on pyytänyt liikuntaviikonlopun järjestämisen tarjouksia useammalta eri tahoilta, mutta ne eivät ole olleet yhteismitallisia. Nyt tarjouspyynnöt lähtevät uudelle kierrokselle, ja hallitus tutustuu ehdotuksiin tulevissa kokouksissaan. Tavoitteena on saada SKO:n liikuntapäivää suunnittelevat Teija Olkkola, Mia Kilpinen, Ritva Jäättelä, Matti-Pekka Salo ja Antti Kares. Sadan hengen osallistujamäärällä liikuntaviikonlopun (la-su) budjetiksi sovittiin tuolloin 15 000 euroa. Valtuuston kokouksessa linjattiin, että jokainen osallistuja kattaa matkakulunsa itse. Tarkoitus on pyytää tarjoushinta aamiaisen kera myös perjantain yöpymiselle, jotta pitkämatkalaiset voisivat, omakustanteisena, halutessaan tulla urheilutapahtumaan jo päivää aiemmin. alustava ohjelma valmiiksi mahdollisimman pian. Myöhemmin, urheilutapahtuman lähestyessä, hoitaa toimisto käytännön muodollisuudet. Toiveissa on, että urheilullinen viikonvaihde liikuttaisi ja virkistäisi skolaisia laajasti! Teksti ja kuva: Katja Remsu 11 kauppaopettaja SKO_2_2018_Taitto_02.indd 11 20.11.2018 6:47:42

Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lahden am S uomen korkeakoulukentässä tapahtuu muutoksia jatkuvasti, eikä muutosvauhdissa ole helppo pysyä mukana. Ammattikorkeakouluja on yhdistelty, ja yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat lisänneet yhteistyötä. Vuoden 2018 alussa perustettuun LUT-konserniin liittyivät Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan ammattikorkeakoulu ja Lahden ammattikorkeakoulu. Elokuussa 2017 tarkoituksenani oli kirjoittaa Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun yhteistyöstä saman konsernin tytäryhtiöinä. Alun perin molempien ammattikorkeakoulujen oli tarkoitus olla konsernin tytäryhtiöitä ja säilyttää autonomiansa. Tämän jutun aihe muuttui kuitenkin yllättäen fuusioksi. Syksyllä 2018 LUT-konsernineuvosto ilmoitti valmistelleensa konsernistrategian, jonka yhteydessä tuotiin esille Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun fuusioitumissuunnitelma. Ammattikorkeakoulujen rehtorit Anneli Pirttilä ja Turo Kilpeläinen ilmoittivat kannattavansa ammattikorkeakoulujen fuusiota. Syyskuun lopussa LUT-yliopiston, Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun hallitukset hyväksyivät konsernistrategian ja päättivät fuusioitumista koskevien valmisteluiden aloittamisesta. Suomen kuudenneksi suurin Fuusiossa syntyvästä ammattikorkeakoulusta tulisi Suomen kuudenneksi suurin ammattikorkeakoulu, joka olisi Suomen kansainvälisin ja eniten julkaisuja tuottava yksikkö. Uudessa ammattikorkeakoulussa olisi 8400 opiskelijaa, ja opetus- ja TKI-henkilöstöä olisi 332 henkilötyövuotta. Fuusion on tarkoitus tapahtua vuoden 2020 alussa. Ammattikorkeakoulujen fuusion valmisteluun on nimetty työryhmä, jossa fuusion sisällöllisestä valmis- telusta vastaa Lahden ammattikorkeakoulun rehtori Turo Kilpeläinen. Ryhmässä on mukana molempien ammattikorkeakoulujen asiantuntijoita. Uuden fuusioituvan ammattikorkeakoulun johtoon valitaan vain yksi rehtori. Johtajavalinnat tapahtuvat kevään 2019 aikana, jolloin päätetään myös uuden ammattikorkeakoulun nimestä ja brändistä. Välimatka, erilaiset toimintakulttuurit ja talous Ammattikorkeakoulujen yhdistymisissä korostuu edunvalvonnan merkitys. Marita Pirkka on toiminut Saimaan ammattikorkeakoulun OAJ:n pääluottamusmiehenä vuodesta 2013 alkaen ja hänen kautensa jatkuu vuoden 2019 heinäkuun loppuun. Marita Pirkka näkee joitakin haasteita fuusioitumissuunnitelmassa. Miten yhteistyö toimii kahdella kampuksella, joilla on etäisyyttä 150 kilometriä? Johtaminen on myös haaste, kun välimatkaa on paljon ja toimintakulttuurit ovat erilaiset. Lahden huonompi taloustilanne huolestuttaa myös Saimaan ammattikorkeakoulun henkilöstöä. Pirkan mukaan Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun fuusio on herättänyt huolta opettajien keskuudessa. Muutosvauhti on kova ja päätöksiä on tehty nopealla aikataululla. Edunvalvonnan kannalta on tärkeää miettiä, miten yhteinen johtamisjärjestelmä rakennetaan. Päätösvaltaa tulisi olla molemmilla paikkakunnilla. Myös YT-järjestelmä, työsuojelu ja luottamusmiesjärjestelmä pitää rakentaa niin, että molemmat ammattikorkeakoulut ovat tasapuolisesti mukana. Budjettiseuranta ja rahojen jakaminen ovat jo mietityttäneet monia. Pirkan mukaan on tärkeää, että opetukseen panostetaan riittävästi myös tulevaisuudessa. Oman opetusalan tulevaisuus Lahden ammattikorkeakoulun pääluottamusmies Taina Heininen-Reimi on toiminut kaksi vuotta pääluottamusmiehenä ja tätä ennen noin 10 vuotta sosiaali- ja terveysalan luottamusmiehenä. Hänen mukaansa fuusioon suhtautuminen on Lahdessa kaksijakoista. Toisaalta sen suhteen on pelkoa ja epätietoisuutta, mutta toisaalta sen nähdään tuovan mahdollisuuksia ja positiivisia asioita. Opettajia mietityttää etenkin oman opetusalan tulevaisuus Lahdessa. Heininen-Reimi toivoo, että henkilöstön edustajat pääsevät osallistumaan fuusioprosessiin. Edunval- 12 SKO_2_2018_Taitto_02.indd 12 20.11.2018 6:47:43

n ammattikorkeakoulun fuusio puhuttaa Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailun henkilöstön vieraili Saimaan ammattikorkeakoulun liiketalouden ja hotelli- ja ravintola-alan henkilöstön luona. Iltaa vietettiin Skinnarilan rantasaunalla toukokuussa. lavereja. Yhteydenpitoa on tarkoitus jatkaa ja yhteistyötä lisätä fuusiota edeltävän vuoden aikana. Tulevaisuudessa edunvalvonnan merkitys lisääntyy nopealla vauhdilla muuttuvassa korkeakoulumaailmassa. Opetukseen panostaminen on tärkeää myös yhdistyvissä ammattikorkeakouluissa. Teksti: Saara Heikkonen Kuva: Kati Tanninen vonnan osalta on tärkeää varmistaa, että molemmilla paikkakunnilla ns. lähiedunvalvonta on arjessa mukana. Heininen-Reimin mukaan kahden ammattikorkeakoulun toimintojen ja käytänteiden sovittaminen vaatii aikaa ja tarkastelua, jotta saadaan hyvät ja toimivat käytänteet kaikille osapuolille. Opiskelijoille lisää mahdollisuuksia Opiskelijoiden näkökulmasta hyvänä asiana voidaan pitää sitä, että opintojen valintamahdollisuudet lisääntyisivät. Opiskelijoilla olisi myös mahdollisuus hyödyntää työ- ja elin- keinoelämää opinnoissaan nykyistä paremmin. Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta toivoo, että koulutuksen määrän lisääntyessä myös opetuksen laatu säilyy. Opiskelijakunnalle uusi korkeakoulu tarkoittaa myös uutta opiskelijakuntaa, jonka edustajistoon pitäisi saada riittävä opiskelijaedustus molemmilta paikkakunnilta. Saimaan ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun eri koulutusalat ovat tutustuneet jo keväällä 2018 toistensa toimintoihin ja kartoittaneet yhteistyömahdollisuuksia. Myös konsernin rehtorit ja luottamusmiehet ovat pitäneet yhteisiä pa- Kiinnostaako kirjoittaminen? Tule Kauppaopettaja-lehden kirjoittajarinkiin. Tavoitteena olisi, että aktiivisia kirjoittajia löytyisi eri puolilta Suomea, eri aloilta ja eri tyyppisistä oppilaitoksista. Kirjoittamiseen saat tukea lehden toimituskunnalta. Mitä laajempi kirjoittajaporukka meillä on, sitä monipuolisemmin saamme edunvalvontaan ja opettajan työhön liittyviä näkökulmia luettavaksemme. Jos kiinnostuit, laita viestiä minulle katja.remsu@saimia.fi. 13 kauppaopettaja SKO_2_2018_Taitto_02.indd 13 20.11.2018 6:47:43

PLE – oppimisen omistajuutta ja osaamisen brändäystä M iten omaa osaamista voi tehdä näkyväksi jo opintojen alusta alkaen? Savoniaammattikorkeakoulun ratkaisuna on opiskelijan henkilökohtainen oppimisympäristö (Personal Learning Environment eli PLE), joka otettiin ensi kertaa käyttöön International Business -opiskelijoilla syksyllä 2016. Aiemmin PLE-mallista on kerätty kokemuksia tietojenkäsittelyn ja konetekniikan opinnoissa sekä kattavammin terveysalan tutkinto-ohjelmissa. Tehokkaasti työelämään –hankkeessa opiskelijat rakensivat sivuston, joka kattaa koko 3,5-vuotisen opiskeluajan ja sisältää monimediaista materiaalia liittyen opintoihin, työkokemukseen, uratoiveisiin ja PLE-malli on osa uraohjausta ja sen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan minäpystyvyyttä ja haastaa opiskelija ottamaan vastuuta oppimisestaan. PLE mahdollistaa osaamisen näkyväksi tekemisen myös niiden tietojen, taitojen ja asenteiden osalta, jotka eivät ole opiskeltavien kurssien osaamistavoitteita. ”Aloin tajuta, että minulla on PLE-mallin tavoitteena on vahvistaa opiskelijan minäpystyvyyttä ja haastaa opiskelija ottamaan vastuuta oppimisestaan Työnhaun kannalta merkittäväksi nousevat muun muassa oppimisen taidot, tunneäly, mukautuvuus ja joustavuus sekä verkostoitumisen taidot unelmiin sekä ammatillisiin ja muihin verkostoihin. ”Ohjaajien tekemät kysymykset auttoivat minua ymmärtämään, että kv-vaihdossa saamani kokemukset paikallisen urheiluporukan koutsina ja edustajana erilaisissa tapahtumissa osoittivat, että minulla on hyvät vuorovaikutustaidot ja rohkeutta ottaa vastuuta. Myös vaihdossa syntyneet ystävyyssuhteet auttavat minua tulevaisuudessa ja ovat osa ammatillista verkostoani”, reflektoi opiskelija Visa Vilpponen PLE:n vaikutuksia. osaamista ja annettavaa työnantajalle. Ennen ajattelin, että koska minulla on vähän työkokemusta, en olisi vahvoilla työtä tai harjoittelupaikkaa hakiessani”, Vilpponen kertoo. PLE:ssä rakentuvan sisällön kautta opiskelija pystyy hakemaan sähköisiä osaamismerkkejä (Open Badges), jotka täydentävät opiskelijan osaamista työnhakutilanteessa. Työnhaun kannalta merkittäväksi nousevat muun muassa oppimisen taidot, tunneäly, mukautuvuus ja joustavuus työelämän muutostilanteissa sekä verkostoitumistaidot. Pilotissa nousi esille, että PLE-ohjeet opiskelijoille ja opettajille pitää koota esimerkiksi Moodle-sivustolle. Ohjeet opastavat laadukkaan reflektion kirjoittamiseen ja palautteen antoon, erilaisten monimediaisten työkalujen käyttöön, visuaalisen ilmeen luomiseen ja vertaisoppimisen mahdollistamiseen. Teksti: Terttu Niskanen ja Anja Kainulainen Kuva: Savonia-ammattikorkeakoulu 14 SKO_2_2018_Taitto_02.indd 14 20.11.2018 6:47:44

Osmo Mäkiniemi haluaa olla alaisiaan kuunteleva esimies. Pääluottamusmiehestä pomoksi S einäjoen ammattikorkeakoulun Liiketalouden ja kulttuurin yksikössä työskentelevä tietojenkäsittelyn lehtori Osmo Mäkiniemi ehti toimia lähes kaksikymmentä vuotta edunvalvontatehtävissä. Ura alkoi vuonna 2000 varaluottamusmiehen pestistä. SeAMKin pääluottamusmieheksi Mäkiniemi valittiin vuonna 2014. Sen lisäksi hän on toiminut lukuisissa muissa luottamustehtävissä SKO:ssa, kuten valtuuskunnan jäsenenä, yhteysopettajana ja opettajayhdistyksen puheenjohtajana. Elokuun alussa 2018 luottamusmiehen tehtävät jäivät ja pitkän linjan ay-aktiivi siirtyi neuvottelupöydän toiselle puolelle, liiketalouden ja pk-yrittäjyyden koulutusohjelmapäälliköksi. Pääluottamusmiehestä tuli pomomies. Mäkiniemen mukaan luottamusmiestausta on vaikuttanut esimiestyöhön. ”Uskoisin, että asioita pystyy lähestymään paremmin työntekijän näkökulmasta oman taustansa an- SKO_2_2018_Taitto_02.indd 15 siosta. Myös opettajan työnkuvaa ymmärtää paremmin ja se helpottaa myös alaisten kanssa työskentelyä”, Mäkiniemi pohtii. Mäkiniemi kertoo, että omasta taustasta on ollut paljon hyötyä myös siksi, että OAJ:n ja SKO:n luottamusmiespäivillä on käsitelty esimiesten roolia. Nyt niitä oppeja pääsee hyödyntämään käytännössä. Myös työlainsäädäntö ja sopimusten sisältö ovat hyvin hallussa, mikä helpottaa neuvottelutilanteissa. ”Hyvä esimies on kuunteleva, keskusteleva ja oikeudenmukainen. Liian usein alaista ei kuunnella tarpeeksi neuvottelutilanteissa, vaikka juuri opettajalla on konkreettinen tieto siitä, mitä käytännössä tapahtuu. Minun pyrkimyksenäni on sovitella ja ymmärtää työtekijää”, Mäkiniemi toteaa. Mäkiniemen mukaan on myös tärkeää pystyä tekemään johdonmukaisia ja selkeitä päätöksiä. Hän korostaa, että pomo ei läheskään aina ole oikeassa – alainen saattaa monta kertaa tuntea asian paremmin ja siksi hänen näkemyksensä voi monessa tapauksessa olla perustellumpi. Vaikka harvempi ay-aktiivi päätyy esimiestehtäviin, on luottamusmiestoiminta hyvää kokemusta myös ihmisten johtamisessa. Se lisää kykyä ajatella asioita useammasta näkökulmasta ja ymmärtää alaista. Kun on itse ollut nyrkit savessa ja pitänyt huolta muiden oikeuksista parin vuosikymmenen ajan, on varmaa, että arjen ymmärtäminen ja oikeudenmukaisuus ovat luissa ja ytimissä. Ne ovat pomolle hyviä ominaisuuksia. Teksti ja kuva: Ari Haasio 20.11.2018 6:47:45

Simulaatio-oppiminen: käytännönläheistä ja kivaa myös li S imulaatio-oppimisella tarkoitetaan työelämässä tarvittavien taitojen harjoittelua todellisuutta jäljittelevässä ympäristössä ja ohjatuissa simulaatiotilanteissa. Ammattikorkeakouluissa simulaatiopedagogiikkaan perustuvaa simulaatiooppimista on perinteisesti toteutettu sosiaali- ja terveysalalla. Simulaatiooppimisen vaikuttavuutta alalla pidetään hyvänä, joten miksi se ei olisi kokeilemisen arvoista myös muilla aloilla? Lahden ammattikorkeakoulun Työyhteisösimulaatio-projektissa tehtyjen useiden kokeilujen jälkeen voi sanoa, että simulaatio-oppiminen on aivan liian arvokasta jätettäväksi vain yhden alan ja amk:n perusopetuksen käyttöön. Simulaatio-oppiminen on menetelmä, jota voidaan hyödyntää laajasti esimerkiksi myynti- ja asiakaspalvelutaitojen sekä johtamis- ja esimiestyön kehittämisessä. Siitä on myös yleisesti työelämän kehittämisen menetelmäksi. ”Simulaatio on hyvä tapa herättää keskustelua, haastaa pohtimaan ja analysoimaan tapahtunutta ja jopa luoda väittelyyn soveltuvia positiivisia asetelmia”, kuvailee kokemuksiaan hankkeesta ja perusopetuksesta johtamisen ja hr:n lehtori Markus Kräkin LAMKn liiketalouden ja matkailun alalta. Yhdessä yrittäjien kanssa Hankkeessa on toteutettu myyntiin, asiakaspalveluun sekä johtamiseen liittyviä simulaatiotyöpajoja. Osallistujina on ollut työelämän edustajia ja työelämässä olevia tradenomiopiskelijoita. Yhdessä osallistuvien yritysten kanssa työpajoihin on rakennettu mahdollisimman hyvin arjen todellisuutta jäljitteleviä tilanteita. Osallistujien aktiivinen toimijuus simulaatiotilanteissa ja omana itsenä oleminen erottaa simulaatio-oppimisen esimerkiksi monista taidelähtöisistä menetelmistä. Roolejakin jaetaan: välillä myyjä on tilanteessa asiakkaana. ”Simulaatiossa mielenkiintoisinta on se, että myyjät pääsevät turvallisessa ympäristössä kokeilemaan uusia myynti- Simulaatiossa opitaan todellisuutta jäljittelevissä tilanteissa – tässä muotoilija pyrkii myymään osaamistaan. oppeja ja asiakaskartoitusta. Simulaatio mahdollistaa myös erilaisten myyntityylien ja –taitojen arvioimisen yhteisissä seuranta- ja palautetuokioissa, kertoo yhden työpajan järjestelyihin kumppanina osallistunut yrittäjä ja myynnin valmentaja Pasi Pasanen Päävalmentaja Oy:stä. Harjoituksen jälkeinen palauteja oppimiskeskustelu on olennainen osa oppimista; 95% osallistujista arvioi keskustelun hyödylliseksi tai erittäin hyödylliseksi. Katse myyntityön koulutukseen Myyntityö on oma ammattinsa, mutta toisaalta vähän työhön kuin työhön kuuluu myynnillinen vuorovaikutus. Myyntityötä myös kartellaan, mikä on huomattu simulaatiohankkeessakin. Esimerkiksi muotoilijoiden ja ammattimyyjien kesken järjestetyssä pajassa käsiteltiin oman 16 SKO_2_2018_Taitto_02.indd 16 20.11.2018 6:47:45

s liiketaloudessa osaamisen myynnin korkeaa kynnystä. Simuloimalla havaittiin, että usein hyvillä kysymyksillä ja tarkalla kuuntelulla myyjä pääsee pidemmälle kuin tuote-esittelyllä. Pasasen mukaan haastavinta myynnin valmentamisessa on valmennettavien lähtötason ja oppimisasenteen vaihtelevuus. ”Myyntiin liittyvä psykologia on kaikessa myynnissä saman kaltainen.” Yrityksissä myyntityötä koulutetaan usein toiminnallisilla menetelmillä – mitä uutuusarvoa simulaatiossa sitten on? ”Simulaatiolla on myyntitaitojen kehittämisessä merkittävä lisäarvo, varsinkin jos asiakkaiksi saadaan joitakin muita kuin omia kollegoita”, sanoo Pasi Pasanen. Tämä on huomattu myös hankkeen työpajoissa, joissa asiakkaan roolin on ottanut hankkeen työntekijä tai muuten myyjälle tuntematon henkilö. Myyjän työn on usein yksinäistä, joten ammattimyyjät ovatkin kiitelleet sitä, että simulaatiossa pääsee näkemään muiden työskentelyä ja oppimaan siitä. ”Aitoa asiakaskohtaamista jäljitellen saadaan kiistatta esille myyntitapahtuman vahvuudet ja kehityskohteet. On huomattavasti halvempaa mokata kunnolla harjoitusasiakkaan kanssa kuin oikean asiakkaan kohtaamisessa. ” Niin, mokaaminen. Simulaatio on turvallinen oppimisympäristö kokeilla uusia toimintatapoja ja mokata. Toisaalta työelämässä ei aina ole täysin oikeita tai täysin vääriä tapoja toimia, on vain erilaisia tapoja. Juuri erilaisista tavoista saadaankin keskustelun aiheita simulaatioon, ymmärrys erilaisista toimintatavoista lisääntyy ja oppimista tapahtuu. Myös perusopetukseen Simulaatio-oppimista on viety LAMKissa myös liiketalouden perusopetukseen hyvin kokemuksin. ”Opettajan näkökulmasta simulaatio-oppiminen antaa luontevan mahdollisuuden yhdistää teoriaopetuksen käytännön lomaan. Parhaimmillaan se tuottaa oivalluksia itselle ja opiskelijoille”, kertoo lehtori Markus Kräkin. Simulaatio on Kräkinin mukaan todella intensiivinen opetusmuoto. ”Pitää olla koko ajan skarppina, mutta samalla nousee esiin loistavia oivalluksia ja uusia näkökulmia, joita ei muuten olisi ymmärtänyt edes nostaa esiin.” Teksti: Sari Niemi Kuva: Mikko Kantonen Kirjoittaja on Työyhteisösimulaatio yritysten kasvun ja kehittämisen välineenä -hankkeen projektipäällikkö Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden ja matkailun alalla. Hanketta rahoittaa EAKR / Päijät-Hämeen liitto. www.lamk.fi/tyoyhteisosimulaatio Onko sinulla hyvä juttuidea? Innostutko kirjoittamaan? Vuonna 2019 Kauppaopettajalehti ilmestyy 3.6. ja lehden materiaalien viimeinen jättöpäivä on 18.4. Vuoden toinen lehti ilmestyy 12.12. ja lehden materiaalien viimeinen jättöpäivä on 8.11. Tarjoa juttuja, saat myös ideointi- ja kirjoitusvinkkejä: katja. remsu@saimia.fi 17 kauppaopettaja SKO_2_2018_Taitto_02.indd 17 20.11.2018 6:47:46

Editan digikirjoista intoa TULOSSA UUTUUS TALOUSOSAAJA 1 TALOUSOSAAJA 2 Kirjanpito ja tilinpäätöskirjaukset Tuloksellinen toiminta Havainnollinen digikirja kannattavuuslaskennan perusteista. Toiminnallinen aineisto sisältää runsaasti tehtäviä, joista opiskelija saa palautteen välittömästi. Asioita havainnollistetaan myös esimerkkien, animaatioiden ja kuvitteellisen yrittäjän tarinan avulla. PALKITTU Monipuolinen digikirja käsittelee kirjanpitoa, arvonlisäverotusta, palkkakirjauksia, jaksotuksia ja tilinpäätöstä käytännönläheisesti. Kirja sisältää runsaasti tehtäviä, esimerkkejä, animaatioita ja opetusvideoita. Materiaaliin sisältyvää tositeaineistoa käytetään Taitaja2019-kilpailussa taloushallinnon materiaalina. Ilmestyy keväällä 2019. TULOSSA BUSINESS BITES II Customer Service Skills Asiakaspalvelun englantia digikirjana. Materiaalissa harjoitellaan asiakaspalvelu- ja neuvontatilanteita kaupan alalla, toimistossa ja palveluissa. Ilmestyy tammikuussa 2019. BUSINESS BITES I Palkittu digikirja liiketoiminnan opiskelijoiden yhteisiin englannin opintoihin. Soveltuu kaikille, jotka haluavat kerrata tai opiskella englannin perusasioita digitaalisesti. Business Bites I on voittanut hopeaa Best European Learning Materials 2018 -kilpailussa sekä saanut pedagogisista ansioistaan Kokoa-sertifikaatin. UUTUUS BASIC BITES Grammar & Communication Tools Digikirja englannin kieliopin ja viestinnän työkalujen oppimiseen. Basic Bites soveltuu ammatillisiin perustutkinto-opintoihin useille aloille sekä jo työelämässä oleville. Edita Oppiminen SKO_2_2018_Taitto_02.indd 18 20.11.2018 6:47:46

lähi- ja etäopetukseen! TULOSSA TULOSSA EYE FOR BUSINESS Uusi digitaalinen oppimateriaali liiketalouden englannin kielen ja viestinnän opintoihin korkea-asteelle. Aiheina mm. kirjallinen ja suullinen viestintä liike-elämän eri tilanteissa. Digikirja soveltuu myös jo työelämässä oleville. Ilmestyy alkuvuodesta 2019. Tilaa ilmainen opettajan koekäyttö! VIESTI MENI PERILLE – Tuloksellista markkinointiviestintää ja sisällöntuotantoa Markkinointiviestinnän ja sisällöntuotannon prosessit kuvataan kokonaisuutena suunnittelusta ja budjetoinnista käytännön toteutukseen sekä toimenpiteiden vaikutusten mittaamiseen – erityisesti digitaalisen markkinointiviestinnän näkökulmasta. Kirja sisältää ajatteluun aktivoivia harjoituksia ja tehtävänantoja laajempiinkin projekteihin. Digikirja soveltuu oppimateriaaliksi ammatilliselle toiselle asteelle ja ammattikorkeakouluihin sekä käsikirjaksi yrittäjille. Ilmestyy alkuvuodesta 2019. Nyt myös digikirjana! TULOSSA FAKTAA JA FIILISTÄ tapahtumatuottajalle Uutuusteos kuvaa sen kokonaisuuden ja yhteistyöverkoston, jossa tapahtuma syntyy, ja antaa konkreettisia välineitä tapahtumatuottajalle. Kirja sisältää runsaasti kulttuurialan tunnettujen toimijoiden haastatteluja ja vinkkejä sekä autenttisia esimerkkejä. Digikirja sopii sekä ammattikorkeakouluihin että toiselle asteelle. Ilmestyy tammikuussa 2019. ASIAKASPALVELUN AMMATTILAISEKSI Täysin uudistettu, nelivärinen Asiakaspalvelun ammattilaiseksi opastaa yhteistyökykyiseen toimintaan työyhteisössä sekä palvelemaan ammattitaitoisesti niin organisaation sisäisiä kuin ulkoisia asiakkaita – kasvotusten ja erilaisissa viestinnän välineissä. Kirja sisältää liki kaksisataa harjoitusta ja runsaasti tosielämän esimerkkejä. Kirja on saatavana sekä painettuna että digikirjana. TILAUKSET JA LISÄTIEDOT opettajapalvelu@edita.fi • puh. 020 450 010 • www.oppinet.fi SKO_2_2018_Taitto_02.indd 19 20.11.2018 6:47:46

Digitaalinen liiketoiminta haltuun uudessa tradenomikoulutuksessa Salo IoT Campuksella 20 SKO_2_2018_Taitto_02.indd 20 20.11.2018 6:47:48

D igitaalisuus ei ole enää vaihtoehto, vaan kaikilla toimialoilla kriittinen menestystekijä, kun yritys vastaa kilpailuun ja asiakkaiden odotuksiin. Digitaalisuus vaikuttaa kaikkiin toimialoihin, yrityksiin, arvoketjuihin ja prosesseihin. Miten yritykset saavat meneillään olevasta murroksesta suurimman hyödyn? Mitä tapahtuu, kun älykkäät tuotteet ja palvelut kytketään verkkoon? Miten yritys voi hyödyntää pilvipalveluja, big dataa ja analytiikkaa myynnissä ja markkinoinnissa? Kansainvälisyys korostuu Turun ammattikorkeakoulun uudesta liiketalouden tradenomikoulutuksesta valmistuu digitaaliseen liiketoiminnan osaajia, jotka tunnistavat teknologioiden tarjoamat mahdollisuudet, tuotteistavat yrityksen palveluja ja toimivat kansainvälisessä asiakasrajapinnassa. Koulutus toteutetaan ainutlaatuisella Salo IoT Campuksella. Campus tarjoaa opiskelijoille erinomaiset mahdollisuudet yhteistyöhön alan yritysten kanssa ja omien ammatillisten verkostojen laajentamiseen. Pienimmätkin digitaalista liiketoimintaa harjoittavat yritykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla, joten kansainvälisyys näkyy läpi koulutuksen. Opiskelun aikana tarjoutuu myös mahdollisuuksia tehdä yhteisprojekteja kansainvälisten insinööriopiskelijoiden kanssa. Koulutuksessa ohjaaja edesauttaa oppijan yksilöllisiä oppimisprosesseja ja ohjaa oppimista. Aloittavalla ryhmällä ohjaajat toimivat työparina. Innovaatiopedagogiikka ja tiimioppiminen toteutetaan moduuleissa, joiden toteutuksesta vastaa opettajapooli, joka määrittelee toteutuksen sisällön ja työnjaon. Koulutuksen kahden ensimmäisen vuoden aikana opiskelija kehittää omaa osaamistaan, ja moduulien sisällöt ovat kaikille yhteisiä. Kolmannesta vuodesta eteenpäin opiskelijalla on enemmän valinnaisuutta ja hän lähtee soveltamaan opittua tietoa laajemmin käytäntöön. Hän toimii itseohjautuvasti ja soveltaa koulutuksen aikana oppimiaan innovaatiokompetensseja. Olennaista on luoda tiiviit suhteet Turun ammattikorkeakoulun kummiyrityksiin. Opinnäytetyö portfoliona Laajennettu työharjoittelu on mahdollista, jos työtehtävät yrityksessä ovat riittävän haastavia ja tukevat sisällöllisesti tutkintotavoitteita ja opiskelijan henkilökohtaisia tavoitteita. Työharjoittelu on ohjattua, ja ohjaajat käyvät työpaikalla. Työharjoitteluun sisältyy erilaisia oppimistehtäviä, joita työstetään kuukausittaisella lähijaksolla. Opiskelija lähtee työstämään portfolio-opinnäytetyötä jo ensimmäisen lukuvuoden aikana. Portfolio-opinnäytetyössä opiskelija kerää opintojaksoilla, yritysprojekteissa, sekä harjoittelun ja opiskelijavaihdon yhteydessä tehtyjä tuotoksia yhteen ja syventää niiden pohjalta asiantuntijuuttaan.   Koulutuksen pitää vastata työelämän nopeisiin muutoksiin ja kehittää opiskelijoiden kykyä nähdä muutokset mahdollisuutena.  Tämä vaikuttaa myös oppimisympäristöihin ja edellyttää ohjaajien jatkuvaa itsensä kehittämistä. Koulutus alkaa syksyllä 2019. Teksti: Taru Kankaanpää, projektipäällikkö, Turun ammattikorkeakoulu Kuvat: Pirjo Wiksten 21 kauppaopettaja SKO_2_2018_Taitto_02.indd 21 20.11.2018 6:47:49

Markkinointi löysi viimein asiakkaan M arkkinointi ja etenkin mainonta ovat ”tungettelevaa”, ”häiritsevää” ja ”epälineaarista”. Tv-mainos häiritsee ohjelman katselua, verkkomainos suorastaan vakoilee ja sähköposti täyttyy roskapostista. Näin moni asiakas vastaa, kun häneltä kysytään, mitä mieltä hän on markkinoinnista. Eikä ihme. Markkinoinnin tehoa on mitattu suoralla myynnillä tai viestin nähneiden määrällä. Tämän prosessin optimoinnissa tärkeintä on ollut tehokas kontaktointi (hinta per kohtaaminen) ja mahdollisimman nopea myynti (markkinoinnin panos vs. tuotto). Asiakas on myynnin kohde ja koko prosessin motiivi on nopea myynti. Ovipumppu laulaa eikä asiakkaasta tarvitse välittää, kunhan rahat on kerätty. Tätä mallia tukemaan on luotu kasa käsitteitä ja malleja alkaen vuonna 1898 E. St. Elmo Lewisin kehittelemästä AIDA-mallista: Awareness -> Interest -> Desire -> Action. Myyntisuppilon optimointi on ollut markkinoinnin tärkein tehtävä yli sata vuotta mutta nyt markkinointi-ihmisten keskustelupiireissä on ollut toinen ääni kellossa. Entä jos markkinoinnin tai mainonnan ei tarvitsisikaan ollakaan tungettelevaa, häiritsevää eikä epälineaarista? Entä jos yrityksen tai yhteisön viestien ei tarvitsisi tulla pyytämättä ja yllättäen silloin kun niitä ei kaipaa? Entä jos markkinointi voisikin olla palvelua? Markkinoinnin suuri suunnanmuutos on alkanut jo vuosia sitten digitaalisen vallankumouksen mukana. Internetistä löytyvä tieto, ohjeet, neuvot, suosittelut ja muut vastaavat ovat muuttaneet ihmisten käyttäytymistä niin työpaikoilla (BtoB eli Business-to-Business markkinoinnin piirissä olevat) että arjessa (BtoC eli business-to-Consumers eli kuluttajaasiakkaat). Enää ei tarvitse odottaa viestiä saapuvaksi, vaan aktiivinen asiakas osaa hakea tietoa ja palvelua tehokkaasti muun muassa hakukoneita tai sosiaalisia verkostoja hyödyntäen. Toki perinteisellä mainonnallakin saavutetaan ja vaikutetaan Sisältömarkkinointi Markkinoinnin malli, jossa tuotetaan asiakkaiden tarpeisiin vastaavaa sisältöä ja julkaistaan sitä. Asiakas päätyy sisällön pariin hakukoneiden, sosiaalisten verkostojen tai yrityksen oman viestinnän kautta. Sisällöt eivät ole myyntiesitteitä vaan muuta sisältöä, josta ohjataan tutustumaan yrityksen tuotteisiin ja palveluihin. Inbound-markkinointi Sisältömarkkinointimalli, jossa vahvasti asiakkaan lupa ja halu saada sisältöä, sen sijaan, että hänelle vain lähetettäisiin viestejä (outbound). Etenkin Yhdysvaltalaisen HubSpot yrityksen käyttämä käsite. HubSpot järjestää vuosittain suurta Inbound-seminaaria, jossa esimerkiksi viime vuonna oli yli 21000 kävijää. edelleen tehokkaasti esimerkiksi elintarviketoimialalla, mutta pidemmän ostoprosessin toimialoilla tilanne on toinen. Nyt markkinoinnin uusi optimoinnin kohde on myyntiprosessin sijaan asiakas. Tätä mallia optimoidaan auttamalla, tietoa antamalla, palvelemalla ja jopa ilahduttaen pakkoviestinnän sijaan. On syntynyt erilaisia malleja, joissa lähdetäänkin liikkeelle asiakkaan haasteista ja tarjotaan niihin ratkaisua ilmaiseksi. Jos esimerkiksi keskikokoisen yrityksen tietoturvasta vastaava johtaja tarvitsee viimeisimmät tiedot EU:n uuden tietosuojakäytännön vaikutuksesta hänen harkitsemassaan palveluostossa, hänelle tarjotaan ilmaista opasta asian ratkomiseen. Markkinointiväki ympäri maailmaa kokoontui kuulemaan Inbound-markkinoinnin uusimmat uutiset Bostonissa syyskuussa 2017. 22 SKO_2_2018_Taitto_02.indd 22 20.11.2018 6:47:50

Vastalahjaksi hän vain antaa omat yhteystietonsa, mutta usein ilman markkinointilupaa. Yritys on siis antanut tuottamansa oppaan yritykselle ilmaiseksi. Mallin logiikka perustuu siihen, että oppaan luettuaan ja sen hyödylliseksi koettuaan asiakkaalle jää positiivinen mielikuva yrityksestä. Seuraavalla kerralla apua tarvitessaan hän avaakin suoraan kyseisen yrityksen verkkopalvelun. Ja jos tälläkin kertaa yritys onnistuu edelleen palvelemaan asiakasta ilman, että hän on ostanut mitään, vahvistuu jälki entisestään. Kolmannella kerralla asiakas saattaa ladata oppaan ja antaakin jo markkinointiluvan. Ja kun myyjä ensimmäisen kerran soittaa, vastaakin puhelimen toisessa päässä ”lämmin liidi” eli asiakas, jonka mahdollisuus ostaa yrityksen palveluja on huomattavasti suurempi kuin iin sanotun ”kylmän liidin” eli asiakkaan, joka ei ole myyjäyrityksestä koskaan kuullutkaan. Asiakkuuden arvoa optimoivat mallit poikkeavat perinteisestä myyntisuppilomallista etenkin siinä, että lähtökohta on asiakkaan tarve. Ja vaikka tarpeeseen olisi heti mahdollisuus myydä ratkaisu, sitä ei välttämättä tarjota suoraan tuotetta myymällä, vaan tarjotaan ratkaisua esimerkiksi ilmaisen sisällön tai vastaavien tapausten dokumenttien avulla. Asiakas saadaan prosessiin mukaan ja häntä kuljetetaan siinä apua (tietoa, vertaistukea, dataa, työkaluja jne.) tarjoten pikemminkin kuin aktiivisella myynnillä. Ajatus on, että kauppa kyllä syntyy, kun aika on oikea. Markkinoinnin uudessa maailmassa asiakas on tärkein ja vasta sitten hänen rahansa. Teksti ja kuva: Sami Lanu, markkinoinnin lehtori, Saimaan AMK Virtuaaliyritys – motivoiva tapa oppia S Virtuaaliyrittäjien opettajat perhepotretissa. Vas. Hannu Palomäki, Sami Kautto, Merja Juppo ja Kristiina MutkaVierula. einäjoen ammattikorkeakoulun liiketalouden opinnoissa virtuaaliyritys on 28 opintopisteen laajuinen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden pakollinen opintokokonaisuus, jossa opitaan yrityksen toimintaan liittyvät keskeiset asiat sen perustamisesta rahoitusneuvotteluin ja markkinointiin. Konseptia on toteutettu onnistuneesti yli kymmenen vuotta. että kaveriperusteiset ryhmät saattavat antaa väärän kuvan tiimityöstä. Yrittäjyys on Seinäjoen ammattikorkeakoulun keskeinen arvo ja virtuaaliyritystoiminnalla tuetaan myös sen toteutumista. ”Tarkoituksena ei ole tehdä kaikista yrittäjiä, mutta simuloimalla työelämän toimintaa opitaan parhaiten, miten asioita hoidetaan työelämässä”, Mutka-Vierula kertoo. Perusta virtuaaliyritys Simulaatio-opetuksessa haasteensa Tekemällä oppii parhaiten ja se on usein myös motivoivaa. Opintokokonaisuuden ideana on perustaa virtuaaliyritys, joka toimii oikean yrityksen tavoin, mutta konkreettisia palveluja se ei tarjoa. Yritykselle tehdään liiketoimintasuunnitelma, lisäksi esimerkiksi palkataan työntekijöitä ja käydään rahoitusneuvotteluita. Simulaatioiden avulla hoidetaan kaikkia niitä asioita, joita on tehtävä oikeassa yrityksessäkin. ”Minusta tämä on mainio tapa oppia käytännössä, miten asioita tehdään. Samalla opiskelijat harjaantuvat tekemään tiimityötä ja kohtaamaan niitä ongelmia, joita työelämässä tulee eteen”, opintojakson koordinaattori Mutka-Vierula toteaa. Ihmissuhdetaitojen harjoittelua Opiskelijat eivät saa muodostaa ryhmiä itse, vaan ohjaajat jakavat heidät ryhmiin. Tähän on päädytty siksi, Opettajalle simulaatiomalli on mielekäs, mutta työläs tapa opettaa. ”Parasta tässä on se, että tiimien kanssa pääsee tällä tavoin työskennellen syvemmälle asioissa”, kertoo markkinointia itse opettava MutkaVierula. Myös tiimiopettajuus on asia, jota Mutka-Vierula arvostaa. Se motivoi ja kannustaa omassa työssä. ”Opiskelijat myös uskaltavat helpommin kysyä asioita, kun työskennellään tällä tavoin.” Opiskelijat käyvät esimerkiksi rahoitusneuvotteluita oikeiden työelämän edustajien kanssa ja järjestävät messuja. Työelämälähtöisyys onkin yksi opintokokonaisuuden kulmakivistä. Palaute simulaation avulla suoritettavista opinnoista on ollut lähes yksinomaan positiivista. Tekemällä oppiminen on hauskempaa! Teksti ja kuva: Ari Haasio 23 kauppaopettaja SKO_2_2018_Taitto_02.indd 23 20.11.2018 6:47:51

Each one teach one – kielen­oppimisen jakamistaloutta Kevään 2018 aikana Saimaan ammattikorkeakoulun opiskelijat Ha Ta ja Daniil Levchenko opiskelivat yhdessä kieliä. He eivät kuitenkaan osallistuneet perinteiselle all inclusive -kielikurssille, vaan valitsivat omatoimivaihtoehdon eli opintojakson Each one teach one. ”Tällä kurssilla sain opiskella juuri sitä, mitä halusin”, Ha Ta kertoo tyytyväisenä. E ach one teach one (Eoto) on opintojakso, jolla opiskelijat jakavat omaa kieliosaamistaan. Ha Ta, joka halusi opiskella venäjää, löysi ”opettajakseen” samassa koulutusohjelmassa opiskelevan Daniil Levchenkon. Daniil Levchenko toi- voi puolestaan oppivansa vietnamia, koska hän oli altistunut kielelle jo puolentoista vuoden ajan kansainvälisessä ryhmässään. Ha Ta ja Daniil Levchenko tunsivat toisensa entuudestaan, kun he aloittivat yhteisen kielenoppimishankkeensa. Useimmat Eoto-opintojaksolle osallistuvat opiskelijat joutuvat kuitenkin aluksi etsimään itselleen parin Moodlen kautta. He kirjoittavat Moodlen keskustelualueelle ilmoituksen, jossa he kertovat, minkä kielen äidinkielistä osaamista he voivat jakaa ja mitä kieltä he haluavat oppia. Kysyntä ja tarjonta ovat yleensä kohdanneet hyvin, mutta esimerkiksi urdua äidinkielenään puhuva opiskelija, joka olisi halunnut oppia suomea, jäi ilman paria. Each on teach one – mikä se on? • Vapaavalintainen opintojakso • Kaksi opiskelijaa, joilla on eri äidinkielet, opiskelevat yhdessä toistensa äidinkieliä. • Opiskelijat laativat oppimissuunnitelman, jossa näkyvät tavoitteet, kiinnostuksenkohteet ja työskentelytavat. • Vähintään 15 tapaamiskertaa, tapaamisten välillä kotitehtäviä. • Henkilökohtainen oppimispäiväkirja Moodlessa. • Lopuksi tapaaminen ohjaavan opettajan kanssa. 24 SKO_2_2018_Taitto_02.indd 24 20.11.2018 6:47:53

Oppijan tarpeista lähtevää oppimista Venäjän kieltä voi opiskella ehkä useimpien suomalaisten korkeakoulujen kielikursseilla. Mutta voiko jossakin opiskella urdua tai vietnamia? Eoto-opintojakso tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden opiskella sellaisiakin kieliä, jotka eivät kuulu korkeakoulun varsinaiseen opintotarjontaan. Esimerkiksi Hollantiin vaihto-opiskelupaikan saanut opiskelija halusi oppia kieltä jo ennen lähtöään ja osallistui siksi kurssille. Korealainen vaihto-opiskelija, joka toivoi saavansa opintojakson avulla kontaktin suomalaisiin, löysi parikseen aasialaisista kielistä kiinnostunut suomalaisopiskelijan. Suurimmaksi osaksi Saimaan amk:n Eoto-opintojaksolla opiskellaan kieliä, jotka kuuluvat kielikeskuksen opintotarjontaan: venäjää, saksaa, espanjaa, kiinaa, ranskaa tai suomea toisena kielenä. Miksi osa näitä kieliä opiskelevista valitsee Eoton perinteisen kielikurssin sijasta? Opiskelijan omat oppimistarpeet tulevat ehkä huomioiduiksi paremmin kuin perinteisellä kielikurssilla. Eoto-opintojaksolla opiskelija voi itse määritellä opiskeltavan aineksen tason, etenemistahdin, sisällön ja menetelmät. Eoto-opintojaksolla opiskelijoilla on aktiivinen rooli. He eivät ole toiminnan kohteita vaan itseohjautuvia toimijoita. Heillä on vapautta ja itsenäisyyttä, mutta heillä on myös vastuu omasta oppimisestaan. Itseohjautuvuus on osoittautunut vaikeaksi lähinnä kahdessa asiassa: aikataulutuksessa ja oppimismenetelmien valinnassa. Yhteisen ajan löytäminen voi olla kiireisille opiskelijoille yllättävän vaikeaa. Vaikeaksi on koettu myös oman äidinkielen rakenteiden selittäminen. Opiskelijat ovat pyrkineet käyttämään kielten oppitunneilta tuttuja menetelmiä, vaikka ”opettajana” ei olekaan oikea kieltenopettaja. kielikurssin opetusryhmässä. Vietnamia opiskellut Daniil Levchenko oli tyytyväinen siihen, että hän pystyi käyttämään kieltä heti alusta alkaen tositilanteissa Ha Tan kanssa. Jakamistalouteen liitetään usein taloudellista hyötyä suurempia hyötyjä, kuten ekologisuus ja yhteisöllisyys. Monikaan opiskelija ei todennäköisesti osallistu Eoto-opintojaksolle pelkästään opintopisteiden vuoksi, vaan hekin tavoittelevat jotakin suurempaa hyötyä. Jollekin suurempi hyöty voi tarkoittaa uuteen ihmiseen ja kulttuuriin tutustumista, jollekin toiselle taas rohkaistumista, jotta uskaltaa osallistua perinteiselle kielikurssille. Opintojakson päätty- Monia hyötyjä essä moni opiskelijapari kertoo aikovansa jatkaa yhteistä kielenoppimishanketta – ilman opintopistehyötyä. Näin aikoivat tehdä myös Ha Ta ja Daniin Levchenko, jotka jäivät tutkimaan yhteisiä muistiinpanojaan, kun opintojakson ohjaaja poistui lopputapaamisesta. Teksti ja kuvat: Pirjo Rantonen, lehtori Saimaan ammattikorkea­ koulun kielikeskus Opiskelijoiden kokemuksia ”This is a good opportunity to make new friends, learn or correct language skills.” “(…) it was best chance for me to communicate with Finnish about each cultures.” “(…) it felt good when I could help NN and when I noticed she learned something new.” “There is no fear that you will do something wrong, because there is a student in front of you who just wants to get knowledge.” “I became less shy to use Finnish language.” ”Tulimme hyvin toimeen ja opiskelu oli mukavaa.” “The independency is something to be desired also in other courses too regardless of the subject.” Vaikka kieliopin opiskelu onkin Eoto-opintojaksolla ehkä hankalampaa kuin ammattiopettajan johdolla, tällä opintojaksolla on joitakin etuja, jotka ovat opiskelijoille tärkeämpiä. Siinä missä esimerkiksi Airbnb-yöpyjä kokee saavansa autenttisemman matkailukokemuksen kuin yöpyessään hyvätasoisessa hotellissa, Eotoopintojakson suorittaneiden mielestä opiskelu on ollut autenttisempaa kahden kesken syntyperäisen kielenpuhujan kanssa kuin perinteisen 25 kauppaopettaja SKO_2_2018_Taitto_02.indd 25 20.11.2018 6:47:54

Opetusmatkalla Heilbronnissa, S T yömatkani Heilbronniin alkoi lokakuussa 2018 tarjosi mahdollisuuden tutustua yhteen Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteistyökumppaneista. Opettajan roolissa sain hyvän tilaisuuden vertailla saksalaista ja suomalaista korkeakouluelämää. Baden-Würtembergissä sijaitsevan Heilbronnin sanotaan olevan Saksan rikkain kaupunki. Tästä vauraudesta saa osansa myös osavaltion suurin ammattikorkeakoulu (Hochschule Heilbronn), jonka Bildungscampus-aluetta rakennetaan kaupungin keskustaan Lidl-konsernin omistajan säätiön tuella. Rakenteilla on viisi uutta rakennusta, joihin sisältyy opetus- ja tutkimustilojen lisäksi muun muassa uusi ruokalarakennus sekä kuntokeskus ja päiväkoti. Hochschule Heilbronn kokonaisuudessa on noin 8500 opiskelijan ja 600 henkilökunnan jäsenen yhteisö, jonka kampukset sijaitsevat Heilbronnin kaupungin lisäksi Künzelsaussa ja Schwäbisch Hallissa. Künzelsaun kampusta rahoittaa Würth-konsernin omistaja. ta. Vierailuni Heilbronniin ajoittuikin hyvin, sillä laitos oli saanut juuri käyttöönsä ihkauudet valoisat ja avarat tilat, joiden toteutuksessa ei näin maallikon silmin oltu säästelty kustannuksissa. Toivomus Heilbronnista oli, että opintojakso olisi mahdollisimman käytännönläheinen, joten pakkasin mukaani kajaanilaisen yrityksen tuotteita, joiden saamiseksi kauppojen hyllylle Saksassa opiskelijat ryhtyisivät tekemään markkinointisuunnitelmaa. Opintojaksolle oli ilmoittautunut ennätysmäärä toisen vuoden opiskelijoita, ja koska korkeakoulun sääntöjen mukaan Case-studies -tyyppisen opintojaksoon saa osallistua vain 40 opiskelijaa, ryhmä piti heti alussa jakaa kahteen osaan. Tavoitteena käytännönläheisyys Ensimmäisen opintovuoden teoreettiset opit tuntuivat olevan opiskelijoilla vahvasti hallussa, joten he pääsivät vaivattomasti heille esitellyn ongelman kimppuun. Opetuskieleksi sovimme sekä saksan että englannin, tarpeen ja tilanteen mukaan. Yleisesti ottaen opiskelijat eivät eronneet kovinkaan paljon suomalaisista opiskelijoista, joskin he olivat teoreettisen osuuden aikana aktiivisia ja tekivät innokkaasti muistiinpanoja. Kukaan opiskelijoista ei opetuksen aikana myöskään keskittynyt puhelimeensa, itse asiassa puhelimia oli vain harvalla näkyvillä. Opettajana sain vaikutelman, että opiskelijat todella kuuntelivat, mikä tuntui itsestä palkitsevalta ja motivoi- Heilbronniin päädyin hakemalla vierailevan opettajan paikkaa kansainvälisen markkinoinnin laitoksel- valta. Opetuksen ulkopuolisissa keskusteluissa opiskelijat painottivatkin opiskeluajan merkitystä muun muassa verkoston rakentamisen sekä työelämään tutustumisen kannalta. Heille tuntui myös olevan tärkeää saada hyvät arvosanat yksittäisistäkin kursseista, koska työnantajat kiinnittävät niihin huomioita. Hyvät arvosanat kiinnostavat Teitittelyä ja avuliaisuutta Opetushenkilökuntaa ja muuta henkilökuntaa oli mahdollisuus tavata eri yhteyksissä. Saksalaiseen tapaan kaikki olivat hyvin kohteliaita ja avuliaita sekä myös kiinnostuneita suomalaisten korkeakoulujen tilanteesta. Hyvään vastaanottoon vaikutti ilmiselvästi hyvä saksan kielen taitoni. Korkeakoulu käyttää paljon ulkopuolisia opettaja varsinkin työelämän piiristä sekä yhteistyöoppilaitoksista, joten siinä mielessä en ollut mitenkään poikkeuksellinen tapaus. Suomalaisesta saattaa olla hämmentävää, että teitittely on edelleen vallitseva puhuttelumuoto arkisen 26 SKO_2_2018_Taitto_02.indd 26 20.11.2018 6:47:56

a, Saksassa työelämän puitteissa, mutta kahden kesken ollessa toki sinuttelimme muutamien saksalaisten kollegoiden kanssa ja keskustelimme hieman syvällisemminkin. Yhteistyötä ja venymistä Professori Bettina Merlin on työskennellyt Heilbronnissa yhdeksän vuo- Kokonaisvaltaisena haasteena Bettina näki opiskelijoiden valmistumisaikojen venymisen, mutta tähän on löydetty yksi tehokas keino rajaamalla opinnäytetyöhön käytettävä aika neljään kuukauteen. Myös kaikki opintojaksoihin liittyvät tehtävät ja tentit on suoritettava saman lukukauden aikana. Tuotekehitystä yrityksille den ajan ja hän kertoi työnsä muuttuneen radikaalisti, tosin hyvään suuntaan. Perinteinen luento-opetus on jäämässä yhä enemmän taka-alalle ja tilalle ovat tulleet yhteistyöprojektit yritysten kanssa sekä virtuaaliopetus. Yhteistyöyrityksistä ei Heilbronnissa ole pulaa, parhaillaan Bettinalla oli menossa opiskelijaprojekteja pankin (Kreissparkasse), Edekan, Lidlin ja Daimlerin kanssa, yhteistyötä oli myös paikallisten viinivalmistajien kanssa. Hieman kateellisena kuuntelin, kuinka yritykset panostavat yhteistyöhön esimerkiksi maksamalla opiskelijoiden opintomatkoja. Künzelsaun campuksella työskentelevä Joachim Linkin työhön kansainvälisen markkinoinnin professorina sisältyy niin ikään yhteistyö yritysten kanssa ja hän on myös vastuussa vuosittaisesta kansainvälisen markkinoinnin viikosta, johon osallistuu yhteistyökorkeakoulujen opettajia ja opiskelijoita myös suomalaisista korkeakouluista. Viikon aikana opiskelijat ratkaisevat ryhmissä heille annettuja tehtäviä. Joachimin opiskelijat tekevät myös tuotekehitystä paikallisille yrityksille, jotka palkitsevat opiskelijoita esimerkiksi ulkomaille tehtyinä opintomatkoina. Eniten Joachim kertoi työnsä muuttuneen ja monipuolistuneen campuksen voimakkaan kasvun kautta, minkä on mahdollistanut Würth-säätiön taloudellinen panostus. Yhteistyökumppaneita on tullut kokoa ajan lisää, mikä mahdollistaa opiskelijoille hyvät harjoittelumahdollisuudet ja haastavat projektit. Sekä Bettina että Joachim molemmat korostivat ulkopuolisten luennoitsijoiden käytön merkitystä. Pääpiirteissään opettajan päivittäinen työ ei näytä eroavan paljonkaan omasta työstäni Kajaanin ammattikorkeakoulussa. Uusi kampus- alue toimivine ja valoisine tiloineen sekä hyvine palveluineen on miellyttävä ja kansainvälinen työympäristö, jossa myös opiskelijat näyttivät viihtyvän hyvin. Joka puolella näkyi pieniä ryhmiä keskustelemassa innokkaasti, mistä tuli hyvä mieli vierailevalle opettajallekin. Teksti ja kuvat: Liisa Mikkonen 27 kauppaopettaja SKO_2_2018_Taitto_02.indd 27 20.11.2018 6:48:00

Muotoilun koulutus tähyää t ”Todellisen vuoropuhelun paikka” M uotoilun koulutus lyö ison vaihteen päälle tulevaisuuteen katsomisessa, kun yhdeksän korkeakoulua kartoittaa tulevaisuuden osaamistarpeita seuraavien kolmen vuoden ajan. Opiskelijalle tämä näyttäytyy yhteisenä tarjontana ja oppimisalustana viimeistään vuonna 2020. ”Ensimmäistä kertaa ollaan kaikki saman pöydän ääressä, käymässä todellista dialogia”, kiteyttää hankkeen päällikkö Ari Känkänen Lahden ammattikorkeakoulusta. Muotoilualaa opetetaan kahdessa yliopistossa ja seitsemässä korkeakoulussa. Äkkiseltään voisi luulla, että kyseessä on pieni ja tiivis piiri, jossa toimijat hyvinkin tuntevat toisensa, mutta todellisuus on toinen. ”Yhteistyötä eri oppilaitosten kesken on aika vähän, vaikka toisaalta keskinäistä kilpailuakaan – esimerkiksi aivan samoja koulutuksia - ei hirveästi ole”, Känkänen sanoo. Suomen muotoilukoulutusta kehitetään hankkeessa profiilikarttatyön avulla. Ensimmäisenä tavoitteena on kuvata koulutuksen nykytila, sen sisällöt ja yhtäläisyydet koulujen välillä sekä koulujen omat profiilit. Profiilikarttatyön seuraavana vaiheena on tulevaisuuden osaamistarpeiden ennustaminen –matkaa pitäisi tehdä ainakin kahdeksan vuoden päähän. Tässä kohdin yhteistyötä tehdään eri sidosryhmien, kuten alan asiantuntijaelin Ornamon, eri yritysten johdon ja muotoiluammattilaisten kanssa. ”Tästä on jo haastateltu muotoilujohtajia”, Känkänen kertoo. Viimeisenä vaiheena tehdään Muotoilun profiilikartta eli suunnitelma siitä, miten muotoilukoulutus vastaa tulevaisuuden osaamistarpeeseen ja mikä on eri kouluttajien rooli. Profiilikartan myötä päästään myös yhteiseen koulutustarjontaan, Känkänen uskoo. Hankkeen nimeksi on annettu Finnish Design Academy, ja mahdollista on, että osa opinnoista joskus tarjotaan juuri tämän nimen alla. Turusta Rovaniemelle Finnish Design Academya tehdään parina seuraavana vuonna joka puolella maata, Turusta Rovaniemelle. Hanke on jaettu kahdeksaan työpakettiin, joita oppilaitokset työstävät yhdessä: ristiinpölytystä tehdään niin maantieteellisesti kuin eri teemojenkin mukaan. Hankkeessa tähdätään yhteiseen, digitaaliseen muotoilun oppimisalustaan. Olennaista on silti myös käsin piirtäminen, jota tässä harjoitellaan Lahdessa. Ari Känkäselle hanke tuo uutta näkemystä työnkuvaan. Työpaketeissa hankkeen tavoitteisiin tullaan hieman eri tulokulmista. Siinä missä yksi paketti keskittyy koordinointiin ja viestintään, toinen painottaa digitaalisia ratkaisuja. Tarkoituksena on rakentaa muotoilualan oppimisympäristö, joka hyödyntää kaikenlaista todellisuutta: lisättyä, virtuaalista ja näiden yhdistelmiä. Tätä ympäristöä rakentavat erityisesti Metropolia ja HAMK. ”Syksyllä 2018 meillä käynnistyi uusia teknologioita (AR/VR) hyödyntävä XR Design -koulutus. Tämän myötä uusia teknologioita hyödyntävän muotoilualan oppimisympäristön suunnittelu käynnistyi syyskuussa”, kertoo lehtori Merja Kosonen. Paketteja osaamisen esiin tuomiseen Yksi työpaketeista paneutuu yhteiseen koulutustarjontaan ja työelämäyhteyksiin. Tavoitteena on terävöittää viestintää siitä, millaista osaamista muotoilun koulutus tuottaa. Työelämään siirtymisessä yhtä tärkeämmäksi on noussut opiskelijan kyky sanoittaa omaa osaamistaan 28 SKO_2_2018_Taitto_02.indd 28 20.11.2018 6:48:04

ä tulevaisuuteen Lahden ammattikorkeakoulun ajoneuvomuotoilun opiskelijat hahmomallin ääressä. – ja tämä ei aina ole vastavalmistuneelle kovin helppoa. Yhteinen koulutustarjonta voisi Känkäsen mukaan tarkoittaa erityisesti muotoilun perusopintoja. ”Keskusteluissa ovat vahvasti olleet myös yrittäjyysopinnot ja immateriaalioikeudet”, hän tarkentaa. Muut paketit koskevat muun muassa työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksia sekä tutkimustoimintaa, ympärivuotista koulutusta ja avointa oppimisympäristöä sekä kansainvälisyyttä ja kansainvälistä liiketoimintaa. Näitä esitellään vuosittain ainakin Muotoilun kevätfoorumeilla ja Muotoilun kesäkoulun akatemioissa. Uutta näkemystä omaan työhön Kolmivuotinen projekti kuuluu opetusministeriön strategisiin kärkihankkeisiin. Viimeistään vuonna 2020 tehtynä on paljon näkyvää. ”Lopputuloksena on yhteinen alusta, yhteinen opintokokonaisuus ja yhteinen tarjonta”, Känkänen hahmottaa. Hän kuitenkin uskoo, että hanke näkyy opiskelijoille jo paljon ennen tätä. ”Opiskelijat otetaan mukaan jo työpajoihin ja kokeiluihin. Pitäähän yhteistä alustaa kokeilla ja kehittää jossakin ennen kuin se otetaan käyttöön.” Ensimmäiset kokeilut tehdään jo vuoden 2019 aikana. Merja Kososen mukaan viimeistään vuonna 2020 digitaalisia ratkaisuja pilotoidaan eri puolilla. Opettajille, hankkeen varsinaisille tekijöille, kyse on Känkäsen mukaan näköalapaikoista. ”Tämä tuo omaan työnkuvaan uutta näkemystä monesta vinkkelistä. Tässä tapaa ihmisiä asian ympäriltä ja pystyy olemaan tarkkailijan roolissa – tekemään asioita, joihin normaalisti ei olisi mahdollisuuksia”, Känkänen summaa. Hankkeessa ovat mukana myös Turun ammattikorkeakoulu, Savonia, XAMK ja Laurea sekä Aalto-yliopisto ja Vaasan yliopisto. Teksti: Heli Kamaja Kuvat: LAMK ja Aleksi Norppa 29 kauppaopettaja SKO_2_2018_Taitto_02.indd 29 20.11.2018 6:48:07

Kädentaitojen ohjauksen k I kaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa on vuoden 2017 alusta lähtien vahvistunut kädentaitojen ohjauksen ammattiala. Opiskelijamäärä on kolminkertaistunut. Ennen ammattialalle otettiin opiskelijoita joka toinen vuosi, mutta viime vuodesta lähtien kyselijöitä ja hakijoita on ollut niin paljon, että ryhmiä on aloitettu kaksi kertaa vuodessa. Käsityön ohjaustoiminnan osaamisala on yksi 11:stä osaamisalasta Joskus löytää oppilaitoksen, jossa opettajat ovat entisiä oppilaita. Ikaalisissa tämä on mahdollista ehkä useammin kuin muualla. Kädentaidot ovat niin houkuttelevia, oppilaitos värikäs ja siellä näyttää olevan hyvä tunnelmakin. 1.8.2018 voimaan tullessa taideteollisuusalan perustutkinnossa, mistä näkyy sen merkitys. ”Alalle valmistunut artesaani voi työskennellä esimerkiksi kädentaitojen ohjaajana kansalaisopistossa”, kertoo kädentaidon ohjauksen vastuuopettaja Terhi Leppä. Isossakin yksikössä voi korostua läheisyys Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos kuuluu isoon SASKY-koulutuskuntayhtymään, joka leviää laajalle ja saa myös opiskelijoita läheltä ja kaukaa. Omistajakuntia on 13 ja opiskelijoita yli 7000, mutta Ikaalisissa korostuu läheisyys ja rauhallisuus toiminnassa. Ikaalisissa on meneillään rakennusprojekti, jonka pitäisi olla valmis ensi syksynä. Silloin muun muassa Ikaalisten kauppaoppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta muuttavat IKATA:n pihalle, keskelle tonttia. ”Uskomme tästä saatavan etuja molempien alojen opiskelijoille”, sanoo hienopuusepäntyön lehtori ja ammattialavastaava Arto Anetjärvi. Opettaja, valmentaja ja kouluttaja Reformin myötä kädentaitojen ohjauksen alallakin on jatkuva haku. Hakea voi milloin vain, aloitus tapahtuu yksilötasolla tapauskohtaisesti. Pääasiassa ryhmät aloittavat elokuussa ja tammikuussa. Jokaiselle 30 SKO_2_2018_Taitto_02.indd 30 20.11.2018 6:48:09

n koulutus vahvaa Ikaalisissa Opiskelijat tekevät Ikaalisissa todellisia asiakastöitä, kertoo Terhi Leppä. hakijalle tehdään henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, HOKS. Opiskelija saa syötteitä ja tukea, miten saada itsensä työllistettyä. Opettaja toimii siis opettajana, valmentajana ja kouluttajana. IKATA:n opiskelijat eroavat joissakin suhteissa monista muista ammatillisista oppilaitoksista. He ovat usein vanhempia – keski-ikä on 26 vuotta, he ovat motivoituneita ja jokaisella on oma tavoite, mitä tehdä opiskelun jälkeen. Työpaikalla oppiminen merkitsee kokonaisuuden oppimista työpaikalla, ja entinen työssäoppimistermi on nyt koulutussopimuksen tekemistä. Opiskelija verkostoituu, ”tekee ittensä tykö”, toteaa Terhi Leppä. Pitää sanoa ääneen ja uskallettava tehdä Kun ikäluokat pienenevät, voi olla haastavaa saada oppilaspaikat täyteen. Aikuisia tulee kuitenkin opiskelemaan monista syistä. Halutaan laajentaa omaa osaamista, vaikka entisen työn yhteydessä tai sitten alanvaihto tuntuu hyvältä. Kädentaidot lisäävät hyvinvointia. Käsityö tekee hyvää niin sielulle kuin ruumiille, ja niinpä kädentaitoja voidaan jatkossa tarjota esimerkiksi tyhy-kursseina, mihin tarvitaan päteviä ohjaajia. Koulutukseen kuuluu myös tuotteistamista. Kuinka saat oman osaamisen näkyväksi? Tarvitaan tapahtumia, joissa käsityö näkyy. Opiskelijat voivat järjestää joulutoreja tai tapahtumia kauppakeskuksissa tai myyntitapahtumia kauppahalleissa. Myös vuonna 2004 perustettu osuuskunta on edelleen toimiva. Vuosityöaika sopii nykyvaatimuksiin Kun lähiopetus vähenee, voidaan kysyä, väheneekö kasvatuksellisuus. Jatko-opintokelpoisuus on mahdollistettava. Aikuisilla, joilla on aikaisempi tutkinto, tilanne on toinen.   Reformin myötä opettajan tehtävät ovat muuttuneet ja vuosityöaika sopiikin jo paremmin nykyisiin työn vaatimuksiin. Jokainen tutkinnon osa pitää näyttää edelleen. Koska kouluelämä on jatkuvaa muutosta, on Ikaalisiin muuttanut Kihniössä lopetetun yksikön lasi- ja korualan koulutus. Opiskelijoissa on sekä aikuisia että peruskoulusta tulleita, opetus tapahtuu vanhassa autoliikkeessä, jonka tilat olivatkin yllättäen sopivia lasialalle, kun tarkemmin katsottiin. Sisustuslasin valmistuksen opiskelu tapahtuu entisessä autojen myyntihallissa isojen ikkunoiden keskellä, korusuunnittelu ja -valmistus entisissä matalissa toimistotiloissa ja tilaa vaativa lasinpuhallus korkeissa autonhuollon tiloissa.   Moni koulutusohjelma ainoa Suomessa IKATA:n monet koulutusalat ovat ainoita Suomessa. Esimerkiksi lasialan koulutuksen opiskelijat tekevät hie- Monet opiskelijat ovat aikuisia. Haetaan toista ammattia. Toisen asteen reformin vaikutuksia seurataan mielenkiinnolla. noja töitä ja myyvät niitä Taidoston kautta, joka on vuonna 2004 perustettu kädentaitajien osuuskunta.  Opiskelijat voivat työskennellä yrittäjämäisesti ja oppia tekemällä oikeita asiakastöitä. Kuljin ja katselin myös hienopuusepän töitä, lasinpuhallusta, korunvalmistusta ja tekstiilialaa. Kaikkialla näkyi toimintaa ja keskittynyttä työntekoa. Taidosto ja IKATA toimivat yhteistyössä - iso osa taidostolaisista onkin joko entisiä tai nykyisiä ikatalaisia. Osuuskunnassa toimii sekä opiskelijoita että jo ammattiin valmistuneita kädentaitajia. Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa kehitetty TOY työssäoppiminen yrittäjänä -malli jatkuu. IKATAn TOY-ryhmissä on usealta eri ammattialalta opiskelijoita, jotka liittyvät Taidosto-osuuskuntaan. ”TOY-jakson aikana opiskelijat tekevät todellisia asiakastöitä. He hankkivat asiakkaat itse ja toimivat itsenäisen yrittäjän tavoin vastuullisesti.  Ryhmää valmentaa TOY-valmentaja, jolla on valmennuskokemusta ja yrittäjyyskasvatuksen menetelmäosaamista”, kertoo TOY-valmentajanakin toiminut Terhi Leppä. Teksti ja kuvat: Pirjo Wiksten 31 kauppaopettaja SKO_2_2018_Taitto_02.indd 31 20.11.2018 6:48:10

Apuraha on antanut rauhan työskennellä Nimesi ja tutkimusaiheesi? Mistä idea lähti? Olen Irma Mäkäräinen-Suni Teen väitöstutkimusta University of Westministeriin digitaalisista startupeista. Väitöstutkimukseni aihe on Eventful Journey from Idea to Business: Opportunity Development and Exploitation Process of a Digital Technology Start-Up Työni on monografia ja tavoitteena on valmistua vuonna 2020. Kaikki lähti siitä, kun olen opiskelijayrittäjien koutsaaja. Olen huomannut, että idean miettimiseen ja jalostamiseen menee liikaa aikaa, pitäisi edetä nopeammin. Mietin, miten ideaa voitaisiin kehittää tehokkaammin. Sitten aloin miettimään, miten digitaalisuus muuttaa liikeidean kehittämisprosessia. Saamasi apuraha ja käyttötarkoitus? Sain Liikesivistysrahastolta matkaapurahan ja työskentelyapurahan. Vaikka sainkin matka-apurahan, niin se ei ole kattanut kaikkea, vaan osan olen maksanut itse. Työskentelyapurahan ansiosta olen voinut pitää vapaajaksoja lehtorin työstäni HaagaHeliassa. Se on mahdollistanut muun muassa intensiivisen kirjoittamisen. Mitä apuraha on mahdollistanut? Apuraha on ennen kaikkea antanut rauhan työskennellä, väitöskirjan tekeminen kokopäiväisen työn ohella on raskasta, siinä palaa helposti loppuun. Matka-apurahan ansiosta olen päässyt haastattelemaan startup-yritysten perustajia Lontoossa, Piilaaksossa, New Yorkissa ja Berliinissä ja Tel Avivissa. Olen vielä menossa Kiinaan. Ilman apurahaa olisi pitänyt tyytyä haastatteluihin vain Suomessa tai tehdä jonkinlainen survey, mutta niillä ei olisi saatu vastaavaa materiaalia ja laajuutta tutkimukseen. Apuraha mahdollisti myös erilaisiin start-up konferensseihin osallistumisen, joiden ansiosta sain yhteyden start-up yrittäjiin ja haastattelut oli mahdollista tehdä. Startup-tyypit ovat erittäin kiireisiä, niiden luo pitää mennä hakemaan tietoa. Tietyt alueet ns. start-up ekosysteemit, keräävät startup-yrittäjiä. Tällaisilla alueilla on tarjolla paljon tukimuotoja, rahoittajia, erilaisia yrityksiä, verkostoja, luomista. On hienoa, että Helsinki on noussut tässä jou- kossa hirmu hyvin ja on yksi varteenotettava startup-ekosysteemi, muun muassa tekoälyn ja pelibisneksen osalta. Mikä auttaa jaksamaan ja jatkamaan? Aihe on kantanut minua, samoin ihmisten tarinat. Tässä on ollut pakko opetella hirvittävän paljon asiaa digitaalisuudesta. Digitaalisuus on tutkimuksessani ihan olennaista, ja sen vaikutus ideoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittelyprosessiin on puuttunut aikaisemmasta alan tutkimuksesta. Tämä oma tutkimukseni on hyvin käytännönläheistä. Haastattelen startup-yrittäjiä, joista osa on jo lanseerannut yrityksensä ja osa on kaupallistamisen kynnyksellä eli hyvin alussa yrittäjyydessä. Kaikki se innostus on hyvin tarttuvaa. Kaiken kaikkiaan tämä on ihan tosi mielenkiintoista, saa tutkia asiaa, josta on oikeasti kiinnostunut, josta on oikeasti hyötyä ja joka on vahvasti kiinni tässä ajassa. Mielenkiintoisinta ovat yrittäjien tarinat, se, miten idea on syntynyt, ahaa-elämyksistä. Startup-yrittäjistä näkyy ja kuuluu innostus, se on ihan mahtavaa. Mitä vinkkejä antaisit apurahan hakijoille? Itse olen ollut tyytyväinen, että käytin apurahahakemuksen tekemiseen niin paljon aikaa. Siinä joutui miettimään omaa tutkimusprosessia kunnolla ja toisaalta, se tuotti myös hyvän tuloksen. Apurahasta on ollut minulle valtavasti hyötyä. Mielestäni toinen tärkeä asia on verkostoituminen. Väitöstyön tekijä tarvitsee ympärilleen samassa tilanteessa olevia kanssaihmisiä, jotka tukevat toinen toistaan. Yksin on tosi rankka tehdä näin isoa projektia. Teksti: Katja Remsu Kuva: Irma Mäkäräinen-Suni 32 SKO_2_2018_Taitto_02.indd 32 20.11.2018 6:48:11

Esittelyssä uusi skolainen Oman alan ammattiyhdistykseen kuuluminen on itsestään selvä asia Kuka olet ja millainen ammatillinen tausta sinulla on? Olen Saimaan ammat tikorkeakoulun ho­ tel­li- ja ravintola-alan lehtori Lari-Pekka Ruotsi. Aiemmin olen toiminut hotelli- ja ravintola-alalla esimiestehtävissä 20 vuotta. Lisäksi olen toiminut yrittäjänä ja Teijon kartanon pitäjänä. Miten päädyit opettajan uralle? Aloitin opettamisen vuonna 1992. Minulla oli kahden vuoden kilpailukieltosopimus, joka esti toimimisen hotelli- ja ravintola-alalla, mutta opettajan työtä se ei estänyt. Sain silloiselta johtajalta puhelinsoiton, jossa minua pyydettiin opettamaan. Opettajan uran aikana olen pätevöittänyt itseäni ja tutkintojani suorittamalla pedagogiset opinnot, opiskelemalla kasvatustieteitä ja suorittamalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Lisäksi olen kouluttautunut englanniksi opettamista varten. Mikä sai sinut liittymään SKOhon? Mistä pidät työssäsi? SKO:hon kuuluminen on minulle eräänlainen oikeusturvavakuutus. Tiedän, että tarvittaessa minulle löytyy edunvalvoja ja luottamusmies. Itse en ole aktiivisesti mukana ammattiyhdistystoiminnassa, mutta oman alan ammattiyhdistykseen kuuluminen on minulle itsestään selvä asia. Teksti: Saara Heikkonen Kuva: Juha Jormakka Kaikki oppimiseen liittyvä motivoi minua. Tykkään opettaa perinteisesti luokkahuoneessa sekä myös verkossa. Se tunne, kun opiskelija tajuaa ja innostuu, on aivan mahtavaa. Toimin myös yrityskummina ja tapaan niissä tehtävissä vanhoja opiskelijoita, jotka muistelevat pitämiäni oppitunteja. Näistä tapaamisista saan uutta intoa opettamiseen. Liityin OAJ:hin heti opetusurani alkuvaiheessa. SKO:hon liityin vuonna 2017 samalla, kun muutkin Imatran hotelli-ja ravintola-alan opettajat vaihtoivat jäsenyytensä SKO:hon. Mitä pidät tärkeänä edunvalvonnassa? SKOn juhla- Pukuloistoa Linnan juhliin rahasto SKO – Suomen kauppa- ja kulttuuriopettajat ry:n Juhlarahasto on perustettu vuonna 1997, ja se on yksi Liikesivistysrahaston erikoisrahastoista. Liikesivistysrahasto tukee erityisesti väitöskirja- ja post doc -vaiheen tutkimusta. Apurahojen myöntämisessä painoalueita ovat muun muassa digitaalisuus liiketoiminnan edistäjänä, yrittäjyys, toimialojen ja organisaatioiden uudistamiseen keskittyvä tutkimus sekä yritysten johtaminen ja johtamiskoulutus. Rahasto tukee myös kansainvälistymistä edistäviä hankkeita ja opetusaineiston kehittämistä. M eillä ei ole kuninkaallisia, mutta presidentin Linnan juhlat ajavat saman asian. Viime vuonna Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori Mervi Vidgrén yllättyi ja ilahtui, kun postilaatikosta tipahti kutsu, vielä 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Vidgrénin ajatus oli, että juhlapuvun pitäisi synnyttää ja tuoda esille Savonian osaamista. Ensimmäisenä tulivat mieleen muotoilun koulutusohjelma ja siellä opiskelevat taitavat nuoret. Valitettavasti aikataulu oli liian tiukka, mutta apuun riensi vanha tuttu Pirjo Venhovaara, taustaltaan kulttuurialan opettaja, jolla on pitkä ja monipuolinen tausta vaatetuksen alalta. Venhovaaran mukaan juhlapuvun tulee ilmentää kantajaansa. Linnan juhlat olivat sillä kertaa myös erityi- Rehtori Mervi Vidgrén juhli Pirjo Venhovaaran suunnittelemassa juhlapuvussa. set: Suomi 100 vuotta -juhla. Puvun väri ilmensi Suomen talvea sekä Vidgrénille läheistä vuodenaikaa. Myös rehtori Mervi Vidgrén näki Linnan kutsun olevan hieno kunnianosoitus koko Savonialle. ”Olin tyytyväinen puvun lopputulokseen. Kankaita valittaessa suurena apuna oli, kun mukana oli tuttu asiantuntija. Puku oli minun näköiseni, talviteemalla.” Teksti: Jouni Vornanen Kuva: Arto Nuppola 33 kauppaopettaja SKO_2_2018_Taitto_02.indd 33 20.11.2018 6:48:11

Lomakuvakisa aksiossa vai aalisten lomak Ik n O SK an isommalla ylälom ? Vai lähdittekö Vietit tekö kylp la ul ip hu en te in? ViihIso-Syöt avaan Vuokatti tunturimajassa rjo ta tä is m ke ipuolista te hteessa? porukalla mon On Messilän ko SK , sä äs akisaan, jonka el et dyttekö hden lomakuv -le ja tta pe ao aupp akorttia. LäOsallistukaa K 100 euron lahj rin te as m et ck sen kera kaksi Ti lomakertomuk palkintoina on en hy ly a uv öposnen lomak Ruposelle sähk a is El hetä ikimuistoi ri ee ht si nessä toimisto staan vuoden 31.3.2019 men ). Kuvia julkai om .c ok tlo ou nen@ tilla (elisa.rupo . pettaja-lehdissä ao 2019 Kaupp Monipuolinen Ikaalinen irrotti arjesta O lipa Ikaalinen monipuolinen matkakohde! Lähdin sinne etukäteen suunnittelematta muuta kuin kylpylän, mutta muutakin nähtävää löytyi yllin kyllin. Yöpymispaikkana oli Ikaalisten kylpylän kupeessa oleva Kauppa- ja kulttuuriopettajien ammattiliiton asunto. Menomatkalla pääsin lopultakin Jalasjärven Juustoporttiin! Olen tavannut perheyrittäjät muissa mer- SKOn Ikaalisten kohde Ikaalisten lomakaksio sijaitsee Ikaalisten Kylpylän välittömässä läheisyydessä SKOn kaksion pinta-ala on 55 m² Vuodepaikkoja on kuusi Asunnossa on vuodevaatteet, mutta ei liinavaatteita Huoneistossa on astiasto kuudelle Huoneistossa ei ole saunaa Tietoa SKOn muista lomakohteista löydät nettisivuilta: http://www.oaj.fi/cs/sko/Lomakohteet keissä ja oli tosi kiva päästä tutustumaan paikan päälle. Upea juustomyymälä maistiaisineen sekä näyttöjuustola herättivät kiinnostuksen. Perillä Ikaalisissa odotti siisti ja viihtyisä SKOn loma-asunto. Siitä oli hyvä suunnata heti seuraavana aamuna kylpylään. Kävelin järvenrannan kautta tyyntä maisemaa ihaillen. Minähän olen kylpyläfani, joten menin jännityksellä pulikoimaan. Ja niin kävi, että Ikaalisten kylpylä kohosi korkealle ranking-listallani! Todella monipuolinen ja tilava paikka. Tästä sitten suunta Seitsemisen kansallispuistoon. Puistoa lähestyttäessä maisema alkoi muuttua ja jyhkeät puut olivat näyttäviä. Puistossa olisi ollut hyviä patikointireittejä ja useampi luontopolku. Nyt kuitenkin pääkohteena luontokeskus. Luontokeskus olikin hauska ja puita eri muodoissaan esillä. Retkeilyteema näkyi ja itse innostuin kaikista eniten erilaisista nuotionsytytysmalleista. Ihan tulivat nuoruuden retkeilyajat mieleen. Paluumatkalla pysähdys lounaalle Tei-tuvalle. Ja mikä sattuma: valtaisan runsas lounaspöytä, sillä ravintola odotteli juuri isoja tilausryhmiä. En ole pitkään aikaan syönyt näin hyvin. Seuraava kohde oli Ikaalisten vanha kauppala. Se olikin todella viehättävä alue puistoineen ja rantanäkymineen. Vähän erilaista puukaupunkia muihin näkemiini verrattuna. Pieni lepo majapaikassa, jonka jälkeen suunta Kyröskoskelle. Koski meinasi olla vähän hukassa, mutta sieltähän se tehdasalueen läheltä löytyi. Putouskorkeus 22 metriä oli näyttävän näköinen. Vielä päivän päätteeksi poikkeama Frantsilan Kehäkukassa ja Mannanmäen näkötornilla. Tämän jälkeen saikin todeta, että nähtävää jää vielä toisellekin reissulle näillä seuduilla! Teksti ja kuvat: Terhi Mustakangas Terhi Mustakankaan blogikirjoituksia voit lukea Pallontallaajat-sivustolta. 34 SKO_2_2018_Taitto_02.indd 34 20.11.2018 6:48:12

”Rakkautta ja intohimoja! Maria Jotunin klassikkoteksti Miehen kylkiluu on komedia ihmisistä, jotka kaipaavat olla sydän sulana, luonto hellänä ja rinta niin lämpimänä, jotta sen päällä vaikka nauriin paistaisi.” Kutsumme Seniorikerhon jäsenet Turkuun, jossa pidäm- me vuosikokouksen lauantaina 13.4.2019 klo 11.30 alkaen. Kokouksen jälkeen katsomme Mikko Roihan ohjaaman Miehen kylkiluun Turun kaupunginteatterissa. Tervetuloa Turkuun! SKO:n Seniorikerhon hallitus Kuva: Turun kaupunki Seniorit Seniorien vuosikokous 2019 ja komedia rakkaudennälästä Turussa Musikaaliretki senioreille Hurmaava musikaaliklassikko The Sound of Music Lahden kaupunginteatterissa torstaina 7.2.2019 klo 13.  Ilmoittautumiset 10.12.2018–5.1.2019 pirkko.airas@ gmail.com. Tarkemmat tiedot jäsenkirjeessä.  Kuva: Johannes Wilenius, Lahden kaupunginteatteri. Seniorikerhon hallitus 2018, vasemmalta Riittamaija Salmi, Pirkko Airas, Hannu Vuorinen, Sirkka Kortetjärvi-Nurmi (pj.), Eila Lindroos, Anja Arstila-Paasilinna (varapj.) ja Sirkka Parviainen (siht.). Senioriliikuntaa Vuokatissa Seniorit kokoontuivat syyskuussa perinteiselle Vuokatin-liikuntaviikolle. Mukana oli kaksitoista reipasta retkeilijää ja golfaria. Kuten aiemminkin, pidettiin yhteiset päivälliset ja juhlittiin hieman etukäteen Ollen 73- ja Raunon 70-vuotissynttäreitä. Laulettiin onnittelulaulut ja vähän muitakin renkutuksia. Sääkin oli kohtuullisen suosiollinen ulkoiluun. Kuva: Hannu ­Vuorinen 35 SKO_2_2018_Taitto_02.indd 35 20.11.2018 6:48:14

Rauhallista joulunaikaa ja onnea uudelle vuodelle! Joulutervehdykset lähetimme kehitys­ maiden naisille tukemalla heidän ­ammatillista koulutustaan. SKOn toimisto on joululomalla 20.12.–4.1. SKO_2_2018_Taitto_02.indd 36 20.11.2018 6:48:15