HÄMEEN SANOMAT B-OSA 1 4 0 v Ju h l a l e h t i TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 LEHTI TEHTIIN 140 VUOTTA SITTEN KÄSITYÖNÄ Kun Hämeen Sanomat syntyi vuonna 1879, painettiin lehti omassa painossa. Vielä 1960-luvulla yhden painoksen painamiseen kului 2,5 tonnia paperia. Tänään lehti luetaan yhä useammin tietokoneen tai puhelimen ruudulta.

B2 140 VUOTTA TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT Keskustan kehitys maksaa, mutta on kaikkien etu ●●Uudet asukkaat tuovat mukanaan lisää palveluja. Keskustaneliöistä on koko ajan kysyntää. Hanna Antila-Andersson Hämeenlinna Keskikaupungin kehittäminen vaatii merkittäviä investointeja. Kaupunki käyttää kaavoituksen avulla saamiaan maankäyttökorvauksia infran rakentamiseen ja tontinmyyntituloja kaupunkialueen kehittämiseen. Maankäytön suunnittelujohtaja Niklas Lähteenmäki korostaa, että asukasmäärän kasvattaminen on nykyisten keskikaupunkilaisten etu. – Muutokseen tarvitaan iso kasa rahaa. Uusi asuminen tuo keskustaan volyymiä, joka tuo mukanaan liiketilaa ja palveluita. Kaupunki ei rakenna keskikaupungille tai muuallekaan, vaan ainoastaan mahdollistaa rakentamisen kaavoittamalla, myymällä omistamiaan tontte- ja ja tekemällä infran. – Palvelut tarvitsevat käyttäjiä eli asukkaita tarvitaan, jotta voidaan kehittää palveluja. MONET KESKIKAUPUNGILLA te- keillä olevat hankkeet kuten linjaautoaseman ja muun Engelinrannan rakentaminen ja erityisesti toriparkki ovat saaneet osakseen kovaa kritiikkiä. On kysytty, mihin perustuu käsitys, että keskikaupungille olisi tulossa tuhansia uusia asukkaita. – Olemme epäonnistuneet tiedottamisessa, jos kaupunkilaisilla on käsitys, että yritämme keinotekoisesti luoda kysyntää. Keskustan tonteilla on koko ajan menekkiä, samoin uusilla keskustaasunnoilla, Lähteenmäki pohtii. Hämeenlinnassa on tekeillä uusi keskustavisio. Edellinen valmistui 2014. Sen visioista ovat jo toteutumassa mm. Asemanranta ja osia Engelinrannasta. Myös ns. ykköskortteli on ottamassa askelia eteenpäin ja sitä myötä myös kävelykatu Reskan toisella puolella oleva kakkoskortteli. USEAT SUUNNITELMAT ovat itse asiassa toteutuneet nopeammin kuin vuonna 2014 ennustettiin. – Asemanranta käynnistyi nopeasti ja linja-autoasemallakin kaavatyö on jo ehdotusvaiheessa. Goodmanin tuntumaan suunnitellut asuintalot ovat toteutuneet. Keskustan kehälle Vanajanrantaan on noussut alueen kakkososa. Keinusaari kakkosen kaavanmuutos tiivistää aluetta ja siellä on infra jo valmiina. ARKKITEHTI Tommi Terästö huo- mauttaa, että uusi keskustavisio on muutakin kuin asumista. Rantojen virkistyskäyttöä tarkastellaan, samoin tutkitaan jalankulkua ja pyöräilyä sekä esteettömyyttä keskustassa. Kaupunkikeskusta voidaan yksinkertaistaa neljään akseliin – historia pohjoiseen, kulttuuri itään, virkistys etelään ja kauppa länteen päin torilta. Kaupunkirakennejohtaja Tarja Majuri huomauttaa kuitenkin, että ensin on ratkaistava kaksi peruskysymystä. – Miten järjestetään asukasja toimitilapysäköinti sekä linjanveto siitä, käytetäänkö infraa viihtyisyyteen, puistomaisuuteen ja olohuonemaiseen oleskeluun sekä kevyeen liikenteeseen. Kun näistä on saatu aikaan poliittiset päätökset, nähdään, mitkä alueet alkavat kehittyä. ARKKITEHTI Johanna Närhen ja laajan ohjausryhmän valmisteleman keskustavision tarkoitus on luoda kokonaiskuva käynnistä olevista ja tulevista hankkeista. Tavoitteena on asumisen ja palveluiden sekoittunut korttelirakenne. Kevään kuluessa valmistuva visio ei kuitenkaan aikatauluta hankkeita. Yhtenä uutena avauksena visioon ehkä nostetaan nykyisen Viipurintien terveysaseman alueen kehittäminen. – Se voisi olla asumista, toimistoja ja palveluita ja terveysasemakin voisi jatkaa siellä. Erittäin kiinnostava alue joka tapauksessa. Nyt tekeillä oleva visio tähtää vuoteen 2035. Se ei loppujen lopuksi ole kovin kaukana, 16 vuoden päässä. HÄSA Asukasyhdistys tekisi Etelärannasta puiston Liian tiivis asuminen voi olla terveyshaitta. Hanna Antila-Andersson Hämeenlinna Keskikaupungin asukasyhdistys on sinnikkäästi pyrkinyt muistuttamaan päättäjille, että Hämeenlinna ei ole suurkaupunki, eikä sen tule sellaiseksi pyrkiäkään. – Pienuus, kauneus ja viihtyisyys ovat Hämeenlinnan valtteja, asukasyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Viljakainen vakuuttaa. Yhdistyksen hallituksessa istuva Riitta Yräys-Jussila pohtii, että nykyisen kokoisessa kaupungissa on mukava asua ja toimia yrittäjänä. NYT SUUNNITELLUT , korkeim- millaan jopa 12-kerroksiset talot, muodostavat Yräys-Jussilan mukaan Paasikiventien varteen kuilun, jonne pienhiukkaset ja muut ilmansaasteet jäävät leijumaan. – Etelärannan korkeat talot estävät puhtaan ilman virtauksen Vanajavedeltä kaupungin keskustaan, hän muistuttaa. Hän ei halua kutsua aluetta markkinointinimellä Engelinranta. Lisäksi Viljakainen on laskenut, että Paasikiventiellä kulkee 18 000 autoa vuorokaudessa. – Se on valtava määrä. KAIKKEIN MIELUISINTA asukasyh- distykselle olisi, että Etelärantaan muodostettaisiin suuri puisto, joka toimisi samalla hiilinieluna ja melun sitojana sekä toisi viihtyisyyttä. Puisto lisäisi kaupungin vetovoimaisuutta, koska moottoritietä ajaessa se jo herättäisi halun poiketa kauniiseen kaupunkiin. – Puistot myös tutkitusti edistävät asukkaiden sekä fyysistä että psyykkistä terveyttä, Yräys-Jussila korostaa. AHDAS RAKENTAMINEN ja ilma- saasteet aiheuttavat Yräys-Jussilan siteeraamien tutkimusten mukaan monenlaisia terveydellisiä haittoja, samoin matalataajuinen liikennemelu. Hän vetoaa myös tutkimuksiin, joiden mukaan klassinen kauneus lisää mielihyvähormonien, dopamiinin ja endorfiinin, tuotantoa jopa neljänneksellä. Nyt suunniteltujen kerrostalojen hän ei usko edustavan klassista kauneutta. Viljakainen kertoo esittäneensä, että nyt suunnitellut yli 10-kerroksiset ns. maamerkkitalot korvattaisiin vaikkapa isolla maailmanpyörällä, jos maamerkkiä tarvitaan. Ikuisesti vellovaan toriparkkikeskusteluun Viljakaisella on ehdotus. – Monissa kesikaupungin asunto-osakeyhtiöissä on pysäköintitilaa maan alla. Pitäisi tutkia, onko niitä mahdollista yhdistää. Onhan Helsinginkin alle pystytty kaivamaan laaja luolasto. KESKIKAUPUNGIN yhdistysaktiivit korostavat silti, etteivät he silti vastusta kaikkea mahdollista rakentamista keskustassa. – Sen tulisi olla tänne sopivaa, esimerkiksi Engelinrannassa uudet talot uudet talot tulisi suunnitella lähellä rantaa matalahkoiksi. Siitä ne kasvaisivat maksimissaan kuusikerroksisiksi ruutukaavaa kohti, Viljakainen visioi. KESKIKAUPUNGIN asukasyhdistys ei usko Hämeenlinnan suunnitelmissa oleviin kasvulukuihin. Kokemuksen pohjalta Viljakainen arvioi, että keskustaan kyllä muutetaan, mutta tulijat ovat enimmäkseen jo ikääntyneitä ihmisiä. – En usko, että lapsiperheet haluavat asua siellä, koska myös omakotialueilla palvelut ovat lähellä. Toriparkki on ikuisuuskysymys Hanna Antila-Andersson Keskikaupungin pysäköintiratkaisusta on vuosien varrella tehty useitakin päätöksiä. Ne eivät toistaiseksi johtaneet toteutukseen. Toriparkkiin ei ole löytynyt rahaa. Ns. hajautetun ratkaisun ongelma oli, että Eteläkadulle ei mahdu parkkitaloa ja Kaivoparkki on liian kaukana. NYT RATKAISUA yritetään taas kau- Linnankadun väestönsuojan sisäänkäynnin kohdalta voitaisiin ehkä ajaa torin alle kaavailtuun pysäköintiluolaan. KUVA: Markku Tanni, arkisto punginvaltuuston marraskuussa 2016 tekemän päätöksen pohjalta. – Pysäköintilaitos maan päälle tai alle. Tosin maan päältä tilaa ei näytä löytyvän. Tämä päätös on oleellinen, kaupunkirakennejohtaja Tarja Majuri korostaa. Tosin keskustaa voidaan kehittää ilman sitäkin, mutta silloin sinne ei tule toivottua määrää asunto- ja toimistorakentamista. Periaatteessa rakennuskohteen on osoitettava rakennuslupavaiheessa pysäköintijärjestelyt omalta tontilta tai muualta, jolloin paikoista suoritetaan korvaus. Ykköskorttelissa on ollut myös liiketilojen vaatimaa pysäköintiä, joka häviää uudistuksen myötä joka tapauksessa. – Ykköskorttelin asukas- tai asiointipysäköintiä ei voi osoittaa Kaivoparkkiin, koska Hämeenlinnassa ei haluta kävellä asioimaan korttelien päästä, Majuri toteaa. Arkkitehti Tommi Terästö arvioi, että nykyistä suurempi raken- nusoikeus mahdollistaisi korttelin toimintojen monipuolisemman ja kaupunkikuvallisesti laadukkaamman kehittämisen. AUTOJEN saaminen pois torilta ja lähikaduilta tarkoittaa myös sitä, että aluetta voitaisiin kehittää kevyen liikenteen, pyöräilyn ja jalankulun näkökulmasta. Kaupunginhallitus esittää nyt kaksitasoista toriparkkia. Kaupungin valtuusto käsittelee mahdollisen toriparkin laajuutta tammikuun lopussa. Jos asia etenee, selvitetään löytyykö hankkeelle ulkopuolista rahoitusta. Vasta sen jälkeen syksyllä valtuusto ratkaisee, tehdäänkö toriparkki vai ei.

HÄMEEN SANOMAT 140 VUOTTA TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 B3 Uutta asumista vuoteen 2035 mennessä Asemanrannan alue Tampereentien varsi Rakentaminen alkanut, kestää vuosia. 1 000-1 200 asukasta, päiväkoti, pysäköintilaitos, 62 000 k-m² YIT rakentaa nyt. Myös Hämeenlinnan kaupunki omistaa tontteja. Entinen Vekan alue Noin 250 asukasta, toteutus alkamassa Lehto Group rakentaa. Keskustan pysäköintiratkaisu Toriparkin hankesuunnitelman 1. vaihe valmis. Rahoitus ja päätökset puuttuvat. Seminaarin koulun alue Koulun lisäksi 24/7 toimiva päiväkoti ja asunnot jopa 1 000 hengelle. n. 50 000 k-m² Alueen omistaa Suomen yliopistokiinteistöt. Terveysaseman alue Vanajaveden sairaala muuttaa Ahvenistolle 2024. Myös muita toimintoja poistuu. Tilalle voisi syntyä vilkas alue yhdistämään aseman seudun ydinkeskustaan. HISTORIA KULTTUURI KAUPPA Keinusaari 2 VIRKISTYS Kaavaa tiivistetty, n. 850 asukasta. Toteutunee lähivuosina. Kortteli 1 Uutta asuin- ja liiketilaa n. 500 asukasta, n. 35 000 k-m² Useita yksityisiä omistajia. Linja-autoaseman kortteli Senaatin kortteli Kortteli 2 140–160 asukasta, 12 500 k-m². Lähivuosina käyntiin, jos asemakaava hyväksytään Lehto Group toteuttaa. n. 500 asukasta, 25 000 k-m² Tulossa jopa 9 kerrostaloa. Senaatti-kiinteistöt omistaa. 300 asukasta, 31 500 k-m² ns. OP:n kortteli, täydennysrakentamista. Engelinranta Muu osa Engelinrantaa kuin linja-autoasema ja Senaatin kortteli odottanee vielä vuosia. Alueelle kaavailtu 2 500 asukasta ja runsaasti kerrostaloja, joista osa olisi yli 10-kerroksisia. Uimahallin ympäristöstä järjestettiin 2014 ideakilpailu, jonka voitti Jatke oy. Grafiikka: Heini Suvisuo

B4 140 VUOTTA TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT Kaupungin komein rakennus ●●Hämeenlinnan vanha lyseo on hiljentynyt vuosiksi odottamaan remontin alkamista. Menneestä muistuttaa enää häkellyttävä luonnontieteellinen kokoelma sekä koulumuseon ja perinnekirjaston rippeet. Oppilaita tontilta löytyy enää purkamista odottavasta alatalosta. Saila Karpiola Hämeenlinna Lyseon koulumuseon nurkassa kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg ja säveltäjä Jean Sibelius katsovat ympärilleen otsa kurtussa. Kumpikaan Suomen kansan suuresti arvostamista taiteilijoista ei ole opiskellut nykyisessä Hämeenlinnan lyseon rakennuksessa, mutta kummankin muotokuva löytyy lyseosta koulun merkkimiesten joukosta. Nyt kuvat on siirretty remontilta suojaan. Hämeenlinnan lyseossa on valmistauduttu jo puoli vuotta tulevaan remonttiin, joka uudistaa käytännössä koko rakennuksen. Edellisestä remontista on aikaa yli 30 vuotta, mutta nyt talovanhus on korjauksen tarpeessa. Koulun juhlasalia sanotaan Hämeenlinnan kauneimmaksi huoneeksi, mutta sitä ei ole uskallettu käyttää enää pitkään aikaan katosta putoilevien laastien takia. Koulun entisen oppilaan, muotoilija Ilmari Tapiovaaran suunnittelemat Domus-tuolitkin näyttävät olevan kunnostuksen tarpeessa. – Parhaillaan on käynnissä koulun hankesuunnittelu ja sitten päätetään, mitä ja koska lyseon tontilla tehdään. Minun mielestäni järkevintä olisi säilyttää Janne-sali, mutta purkaa aivan 1960-luvun alussa rakennetut lisärakennukset, Lyseon koulun rehtori Pasi Seila miettii. Lyseon komea ovi herättää kunnioitusta. Tällä hetkellä Lyseon mäellä käy koulua vielä reilut 200 oppilasta ja loput ovat väistössä Verkatehtaalla. Lyseon lukio löytyy koulutuskeskus Tavastiasta. HÄMEENLINNAN LYSEO ei ole nyt ensimmäistä kertaa evakossa. Se perustettiin vuonna 1873 ja ehti aloittaa toimintansa Sibeliuksenkadulla ennen kuin se pääsi omaan kotiin vuonna 1888. Sittemmin postina tunnetussa kivirakennuksessa kulutti pulpettia myös tuleva säveltäjämestari Jean Sibelius vuodesta 1876 vuoteen 1885. Lopulta tiloja oli vuokralla koulua varten peräti viisi. Ihan näin venyvää aikataulua ei tällä kerralla ole tarjota, sillä koulunkäynti alkaa Linnankadulla 2020-luvun alussa. – Olemme hyvin aikataulussa, opetustoimenjohtaja Mika Mäkelä huomauttaa. Hankesuunnittelupäällikkö Antti Kaukiainen sanoo, että lyseon korttelin hanke on vasta alkumetreillä. Lokakuussa alkoi hankesuunnittelu, joka jatkuu vielä ensi vuonna. Mikäli kaikki menee suunnitelmien mukaan, hankkeen tarkempi kustannusarvio menee kaupunginhallituksen ja valtuuston päätettäväksi syksyllä 2019. Koko korttelin rakennustöihin on varattu 12.5 mijoonaa euroa. – Tavoitteenamme on, että remontti päästään aloittamaan kesällä vuonna 2020, mutta koko korttelin valmistumista ei ole vielä aikataulutettu. Myös alatalon purkaminen ja uuden rakentaminen vie oman aikansa, Kaukiainen sanoo. Lyseota on rakennettu yli sata vuotta, sillä tilaa oli riittävästi vain 1930-luvun puoliväliin asti. Tämän jälkeen koulussa on taisteltu ahtauden kanssa. 1960-luvun alussa saatiin alatalon siipirakennuksista lisää luokkatiloja ja 1980-luvun alussa koulun tontille nousi kauan kaivattu Janne-sali. Mäkelä korostaa, että lyseo pitää saada aivan tyhjäksi remontin alta. Historiallisessa rakennuksessa se ei ole aivan yksinkertaista. Esimerkiksi koulun kolmen Hämeenlinnan vanhan lyseon juhlasalia on pidetty aina yhtenä kaupungin Opettajanhuone on jo tyhjennetty odottamaan remonttia. kokoelman historiallinen arvo on komea, vaikka rahallista arvoa onkin vaikea mitata. – Ensi vuoden syksyllä remontin pitää ehtiä kaupunginhallitukseen, jotta saadaan hyväksyttyä remontin investointiohjelma. Remontti alkaa vuonna 2020. Onneksi tässä on puolitoista vuotta aikaa ennen kuin remontti alkaa, Mäkelä miettii. LYSEON ENTISTEN oppilaiden yh- distyksen jäsenet muistavat, kun he tarttuivat koulun valtavan ulko-oven kahvaan ensimmäistä kertaa elämässään. Lyseolla on pitkät perinteet monessa suvussa. Paineita eivät ainakaan helpota Sibeliuksen ja Paasikiven nimet koulun seinässä. Yhdistys haluaa vaalia kunniakkaan opinahjonsa perinteitä. Se

HÄMEEN SANOMAT 140 VUOTTA TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 B5 Hämmentävät kokoelmat Saila Karpiola Jo viime kesänä tyhjennetyssä lukiossa on yhä osa perinnekirjastosta, koulumuseosta ja laaja luonnonhistoriallinen kokoelma. Lyseon kauniissa juhlasalissa on koulun entisen oppilaan, muotoilija Ilmari Tapiovaaran, suunnittelemat Domus-tuolit ja seiniä kiertää näyttävien muotokuvien kokoelma. Lyseon koulun rehtori Pasi Seila sanoo, että juhlasalin käyttö on ollut vähäistä katosta rapisevien laastien takia. Arvokkaista Domus-tuoleista osa on selvästi kunnostuksen tarpeessa. – Moni on sanonut tilaa Hämeenlinnan kauneimmaksi, Seila huomauttaa. PERINNEKIRJASTON arvokkaim- mat teokset ovat holvissa tai Lammin entisen kunnanviraston kellarissa. Purkamistaan odottavassa virastotalossa on tapahtunut vesivahinko ja kirjoille pitäisi löytää uusi väistötila. Hämeenlinnan lyseon lukion rehtori Pieta Tukkimäki-Hildén on käynyt tutustumassa perinnekirjaston tämän hetkiseen väistötilaan ja sanoo sen olevan hyvä. – Mielestäni tila on erinomainen ja kuiva. En yhtään epäile, ettei­kö kaikille lyseon kokoelmille löydy vielä hyvät väistötilat. Onneksi meillä ei ole mikään kiire, Tukkimäki-Hildén sanoo. Aivan oma lukunsa on lintuja, eläimiä ja kaloja täynnä oleva luonnonhistoriallinen kokoelma. Kokoelman on kerännyt lyseon aktiivinen luontokerho Calypso. Edellisen remontin aikana koulun oppilaat auttoivat kokoelman siirtämisessä punttisalin tiloihin väistöön ja takaisin. Kokoelma on mittaamattoman arvokas. – Kaikki on vielä kesken, mutta olemme käyneet tutustumassa kokoelmiin alan asiantuntijoiden kanssa. He tekevät sitten esitykset uusista tiloista. TukkimäkiHilden sanoo. kauneimmista huoneista. Sitä se on edelleen. KUVAT: Ville-Veikko Kaakinen FA K TA Lehti ja lyseo tekivät yhteistyötä ••  Lyseo perustettiin jo ennen kuin Hämeen Sanomien ensimmäinen numero vuonna 1879 ilmestyi. Lyseon lehtorit tekivät vuorotellen juttuja Hämeen Sanomiin. Ei siis ihme, että lehdessä seurattiin tarkasti lyseon ongelmia, tilojen puutetta ja kohtalon vuosia. Hämeen Sanomien ensimmäinen päätoimittaja oli Kaarlo Blomstedt 1879. Hän toimi lyseossa latinan ja kreikan lehtorina sekä rehtorina 1873–1888. Hämeen Sanomat perustettiin hänen aloitteestaan. Jo lehden ensimmäisessä numerossa pohditaan oman rakennuksen tarvetta. ••  Lyseon koulun rehtori Pasi Seila tuntee koulun kuin omat taskunsa. Lyseon luonnontieteellisessä kokoelmassa on myös ihmisen luuranko. Luuranko on ilmeisesti vangin. on kerännyt rahaa milloin koulun historian julkaisemiseen, milloin perinnekirjaston uusiin hyllyihin. Lyseon lippu on yhä tallella ja vanhoja oppilaskunnan lehtiä digitoidaan koko ajan. – Silloin luokat hitsautuivat yhteen. Olimme koko kouluaikamme samassa luokassa samojen ihmisten kanssa. Hämeenlinnassa oli silloin neljä lukiota ja jokai- Jutta Äijälä sanoo olleensa yksi syntisistä. – Opettajien oli hirveän vaikea suhtautua luokkaan, jossa oli 40 tyttöä, Jutta Äijälä naurahtaa. Luokat olivat lyseossa pitkään todella suuria ja tilat ahtaita. Oppilaiden oli mentävä ulos välituntisin, jotta luokkatiloja päästiin tuulettamaan. Yhdistyksen puheenjohtaja Kari Viitamäki ja luokka- sella oli oma identiteettinsä. Me tietenkin halusimme pönkittää oman koulumme identiteettiä, Matti Vihervuori sanoo. – Silloin oli tosi tärkeää se, mihin klaaniin kuului. Lyseon perinteet olivat komeat ja sen maine oli arvokas, Jutta Äijälä naurahtaa. Lyseo oli yli sata vuotta poikakoulu, mutta vuonna 1974 kouluun tulivat ensimmäiset tytöt. kaveri Antero Karumaa muistelevat, että heidän luokassaan oli 1960-luvulla vielä yli 40 oppilasta. Myöhemmin luokille tuli enimmäiskoko, jota ei saanut ylittää. – Lyseo oli silloin kaupungin komein ja merkittävin rakennus. Se on täynnä tarinoita, joita kerrotaan edelleen. Etenkin vitsit ovat eläneet jo pitkään, kaverukset sanovat. HÄSA ••  •• 

B6 140 VUOTTA TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT Kierrätys osataan, nyt opetellaan pihistämään energiaa ●●Ongelmajätelaitos rakensi tietä ja opetti kansaa kiertotalouteen ruohonjuuritasolla. ●●Nyt Ekokemin entinen toimitusjohtaja Esa Tommila ponnistelee keventääkseen tuotannon globaalia hiilijalanjälkeä. Anu Kankaansydän Riihimäki Muovikääre livautetaan kierrätys­ astiaan, peltinen tonnikalapurk­ ki toiseen ja maitotölkit kolman­ teen. Polttoaineista valitaan bio­ vaihtoehto ja vaatteista valitaan kierrätetyistä materiaaleista val­ mistettuja. Pyrimme jättämään mahdolli­ simman pienen hiilijalanjäljen. Ilmaston lämpeneminen vauhdit­ taa ympäristötietoisuuttamme, jonka siemenen kylvi 1960-luvul­ la noussut luonnonsuojeluliike. Fyysikko ja filosofian lisensiaat­ ti Esa Tommila toimi 1960-lu­ vun lopulla luonnonsuojeluliik­ keessä. Hän sovelsi periaatteita muokatessaan pelätystä Suomen ongelmajätelaitoksesta ympäris­ tönhuoltoyhtiö Ekokemin. VALTIO ja kunnat perustivat vuon­ na 1979 yhtiön käsittelemään teollisuudessa syntyneitä han­ kalimpia ongelmajätteitä. Lai­ tokselle etsittiin sijoituspaikkaa 19 kunnasta. Asukkaiden rajusta vastustuksesta huolimatta Riihi­ mäellä syntyi lopulta myöntei­ nen päätös. Vastustajat pelkäsivät ennen kaikkea laitoksen piipusta tuprua­ van vaarallisia päästöjä, kuten elo­ hopeaa, dioksiinia, PCB:tä ja mui­ ta kloorattuja fenyyliyhdisteitä. Tehokkaasti savukaasunsa puh­ distavien polttolinjojen päästöjen tarkkailun ja matalalla pysytellei­ den arvojen myötä huolestunei­ suus väheni. Luottamus kuiten­ kin kärsi pahan kolauksen, kun 1996 laitosalueella havaittiin poh­ javesien pilaantumista. – Avoin ja järjestelmällinen tie­ dottaminen tehosi tuolloin. Asuk­ kaat vakuuttuivat saamansa tie­ don paikkansapitävyydestä siinä määrin, että vuonna 2004 jäte­ voimalanhankkeen ympäristö­ vaikutusten arviointiraportista ei tehty yhtään muistutusta, Esa Tommila toteaa. Fortum Waste Solutionsin eli entisen Ekokemin kiertotalous­ kylä ei enää joudu taistelemaan päästöepäluuloja vastaan. Nyt työtä teettää kuluttajien asen­ teiden kasvattaminen vähäpääs­ töisyyden ja kierrättämisen pe­ riaatteisiin. KASVIHUONEKAASUJEN päästö­ jen leikkaaminen ja uusiutuvan energian oletettu päästöttömyys vaativat Esa Tommilan mukaan kuitenkin uudenlaista ja nykyis­ tä syvempää tarkastelua. Ennen niin viaton hiilidioksidi on nyt ilmaston lämpenemistä kiihdyttävä peikko, joka on saa­ Esa Tommilan mökki Loppijärven rannalla lämpiää puilla. KUVA: Esko Tuovinen tava kuriin. Tavoitevuodeksi on Pariisin ilmastosopimuksessa asetettu 2050. Esa Tommila nostaa esiin uu­ siutuvan energian suorat ja välil­ liset ilmastovaikutukset. – Pelkkä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ei riitä. Päästöjen vähentämisen on tapahduttava vähäenergisesti. KUN HALLITUS tavoittelee mah­ dollisimman suurta bioenergian tuotantomäärää, ilmastohaitat saattavat kasvaa jopa fossiilis­ ten käyttöä suuremmiksi. Näin käy, jos ei piitata liiken­ teen biopolttoaineiden valmis­ tusprosessissa kuluvan energian määrästä eikä hiilinielujen riittä­ vyydestä. – Kaiken energian, myös uusiu­ tuvien, kokonaispäästöihin vaikut­ tavat myös tallettamisessa, siir­ rossa ja jakelussa kuluva energia. Oletus on, että biopolttoainei­ den poltossa vapautuva hiilidi­ oksidi sitoutuu uuteen kasvuun. Näin tulkittava ”päästöttömyys” vaatisi Tommilan mukaan van­ kat takuut laajojen kasvuikäisten metsäalueiden varaamisesta hii­ linielun käyttöön moniksi vuosi­ kymmeniksi. – Vaikka aurinko- ja tuulisäh­ kön tuotantotapahtuma on hii­ letöntä, niillä on tuntuvat välilli­ set päästövaikutukset tuotannon katkonaisuuden takia. Katkojen aikana tarvitaan korvaavaa säh­ köntuotantoa. ENERGIAN UUSIUTUVUUS on arvo­ kasta, mutta uusiutuvuus ei ta­ kaa eikä tarkoita hiilineutraalia tai päästötöntä. Uusiutuvuus si­ nänsä ratkaisee vain saatavuus­ ongelmia fossiilienergian niu­ kentuessa. Mitään energiaa ei voi fysiikan ja kemian lainalaisuuksista johtu­ en tuottaa täysin haitattomasti. – Ilmastovaikutusta ja hiilija­ lanjälkeä laskettaessa on tarkas­ teltava myös koko ketjun aikana käytetyn energian määrää alku­ pisteestä aina loppukuluttajalle hyötyhetkeen, Tommila allevii­ vaa. TOMMILA ottaa esimerkiksi bio­ dieselin. Lähimmäs päästöttö­ myyttä päästään, kun biodiese­ liä valmistetaan jäterasvoista. Sen sijaan dieselöljyn valmistus metsäteollisuuden sivutuottee­ na syntyvästä mäntyöljystä lisää hiilidioksidipäästöjä fossiiliseen dieseliin verrattuna noin 30–40 prosenttia. – EU-komission vuonna 2016 teettämä elinkaaritarkastelu TAU S TA A Ongelmajätelaitos 40 vuotta NETTOENERGIA RY •• Yhdistys, jonka päämäärä on tuottaa ja koota tietoa, joilla eri­ laisista uusiutuvan energian tuo­ tantotavoista ja energiansäästö­ keinoista voidaan valita kuhunkin tilanteeseen ilmastovaikutusten kannalta hyviä ratkaisuja. Puheenjohtaja Esa Tommila. Varapuheenjohtaja professori, tekniikan tohtori Timo Kalema. ••  ••  EKOKEM ••  Ongelmajätelaitos Oy perustettiin 1979, osakkaina valtio, kunnat ja yrityksiä. Synnytti vastustavan kansan­ liikkeen Riihimäellä. ••  osoittaa, että käytössä olevien bio­ öljyjen tuotantoprosessi ja käyttö aiheuttaa 80 prosenttia suurem­ mat hiilidioksidipäästöt kuin fos­ siilisten öljyjen jalostus ja käyttö. Nykyisillä sekoitussuhteilla tä­ mä nostaa dieselpolttoaineiden elinkaaren aikaisia hiilidioksidi­ päästöjä noin 4 prosenttia. ••  Toiminta alkoi 1984, toimitus­ johtaja Juhani Syrjämäki 1985–1997. Käsitteli kuudesosan koko maan vaikeimmista vaarallisista jätteistä, joita syntyi n. 100 000–200 000 tonnia vuodessa. Ongelmajätelaitos muutti nimensä Ekokem Oy Ab:ksi vuonna 1985. Kiertotalouskylä on raken­ nettu 2000-luvulla. Toimii yli 20 paikkakunnalla Suomessa. Käsittelylaitokset Ruotsissa ja Tanskassa. Fortum osti vuonna 2017 Ekokemin ja toiminta sai nimen Fortum Waste Solutions. ••  ••  ••  ••  – Hiilidioksidipäästöjen leik­ kaamista ei ratkaista tuottamal­ la mahdollisimman paljon mo­ nenlaista uusiutuvaa energiaa. Biopolttoaineet lisäävät käyttö­ hetkellä hiilidioksidipitoisuutta, joten ne eivät hiilinielujen var­ mistuessakaan pienennä ripeästi hiilidioksidipäästöjä. HÄSA

HÄMEEN SANOMAT TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 140 VUOTTA ONNEA 140-VUOTIAALLE HÄMEEN SANOMILLE! Tämänkin lehden painoi Alma Manu. Onnea, Hämeen Sanomat 140 vuotta! toivottaa: Onnea 140-vuotias Hämeen Sanomat! B7

B8 140 VUOTTA TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT Tapani Elovirran kotipaikka sijaitsee Nerosjärven rannalla Hämeenlinnan Lammilla Neroskulmalla. Eloranta kertoo nostavansa järvestä kosolti kuhaa. Hänen harrastuksiinsa kuuluu myös Lammilainen on lammilainen viimeiseen hengenvetoon asti ●●Hämeenlinnan ja Padasjoen rajan tuntumassa asuva Tapani Elovirta ei ole muuttunut kymmenessä vuodessa hämeenlinnalaiseksi kuntaliitoksesta huolimatta. Eikä aiokaan muuttua. Susanna Lähdekorpi Hämeenlinna Neroskulmalla kiermurteleva kylätie on hiljainen. Puheet maaseudun autioitumisesta ovat käyneet täällä toteen. Vain muutamassa talossa asutaan Neroskulmantien Hämeenlinnan-puoleisen osuuden varrella. Hetki sitten ohi ajanut auto on pysäköitynä Nerosjärven rannassa sijaitsevan tontin pihaan. Kiinteistö sijaitsee vain parinsadan metrin päässä Padasjoen kunnan ja Päijät-Hämeen maakunnan rajasta. Talon porstuasta astuu ulos vieraisiin huomionsa kiinnittänyt mies. Uteliaisuus voittaa hämäläisen jäyhyyden, ja mies esittäytyy Tapani Elovirraksi – 65-vuotiaaksi viime toukokuussa eläk- keelle jääneeksi metsuriksi, joka asuu nyt yksin kotipaikassaan noin viiden hehtaarin tontilla. ELÄMÄNTARINA tipahtelee verk- kaisesti sana sanalta. – Synnyin Padasjoella. Tämä talo on ostettu 1970-luvun alussa. Asuin täällä vanhempieni ja kahden sisareni kanssa. Jäin tähän yksin asumaan neljä vuotta sitten, kun isä kuoli. Tontti viettää kauniisti Nerosjärveen, jonka rannassa on vielä lumettoman marraskuun lopussa soutuvene.

HÄMEEN SANOMAT 140 VUOTTA TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 B9 FA K TA Suur-Hämeenlinna 10 vuotta •• Väkiluku 67 674 •• Maapinta-ala: 1786 km2, vesipinta-ala 246 km2 •• Pohjois-eteläsuunnassa pisin etäisyys 63,8 km •• Itä-länsisuunnassa pisin etäisyys rajalta rajalle on 81,5 km •• Läntisin paikka: Kalvolan Kokkijärvi, itäisin Lammin Vestola, eteläisin Rengon Keravalammi ja pohjoisin Lammin Lehtimäki Nerosjärven pohjoispuolella. Kaupungin ympärysmitta: 455 km Tuloveroprosentti (2017): 20,75 Naapurikunnat: Akaa, Asikkala, Hattula, Hausjärvi, Hollola, Janakkala, Loppi, Padasjoki, Pälkäne, Tammela, Urjala ja Valkeakoski ••  ••  ••  KYLÄ MAAKUNTIEN RAJALLA Neroskulmalla eletään Padasjoen ja Lammin sekä toisaalta myös Kanta-Hämeen ja PäijätHämeen rajalla. Lammin Lieson kylä siirrettiin 1400-luvulla tehdyn päätöksen mukaisesti osaksi Padasjokea vuoden 1928 alussa. Padasjoen lounaisosaan syntyi kylä, jonka postiosoitteeksi tuli 1940-luvulla Neroskulma ja se vakiintui myös kylän kutsumanimeksi. ••  Maaseudun autioituminen saa Tapani Elovirran vakavaksi. Hän on koko ikänsä asunut Neroskulmalla ja joutunut seuraamaan, miten talo talon jälkeen tyhjenee. TRE 100km AUTTOINEN Neroskulma Lahti 50km HML 55km LIESO 53 EVO TUULOS 10 12 LAMMI metsästys. KUVAT: Esko Tuovinen – Täytyy laittaa verkot järveen nyt kun se jäätyy. Täältä tulee paljon kuhaa. Hetki muistellaan lapsuutta. – Ei täällä oikein ollut mitään tekemistä. Talvella hiihdettiin. Jaa luistelinko? Hyi, pois se minusta! En minä pysynyt luistimien päällä, Elovirta nauraa. Elämänsä Elovirta on elänyt sinkkuna. – Jaa-a, en tiedä miksi. Kulutan aikaani katselemalla telkkaria, muttei sieltäkään mitään tule. Joka päivä lämmitän saunan, mutta järveen en vapaaehtoisesti mene. TAPANI ELOVIRTA ei ole koskaan miettinyt Neroskulmalta muuttamista. – Täällä saa asua rauhassa. Ei tule riitaa, kun ei ole naapureita. Voin vaikka laulella yksikseni, eikä kukaan kuule, Elovirta hihittää. Kanta-Häme vaihtuu Päijät-Hämeeksi Neroskulmantietä edettäessä etelän suunnasta. Vaikka Lammin kunta sulautui Hämeenlinnan kaupunkiin jo kymmenen vuotta sitten, Elovirran sielu on edelleen lammilainen. Hän vastusti suur-Hämeenlinnaa sen syntyessä ja vastustaa yhä. – Se on ihan päin peetä! Vastustan kuntaliitosta edelleen. Se tehtiin salassa. Ei kysytty kuntalaisilta. En koe itseäni hämeenlinnalaiseksi, vaan lammilaiseksi. – Kaikki palvelut lähtivät täältä Lammilta pois. Onneksi terveyskeskus jäi vielä toistaiseksi. Ei meitä (liitoskuntien asukkaita) päättäjät arvosta, paitsi silloin, kun maksamme veromme. VAIKKA Tapani Elovirta asuu lä- hellä niin Päijät-Hämeen kuin Pirkanmaan maakuntien rajoja, ”isossa kaupungissa” asioin- ti suuntautuu kanta-Hämeenlinnaan Lahden tai Tampereen sijaan. Kantakaupungissa hän asioi harvemmin kuin kerran puolessa vuodessa. – Viimeksi kävin katsastamassa siellä auton. Keskussairaalaan täytyy mennä Hämeenlinnaan. Arkiasioinnin, kuten pankkiasiat sekä apteekissa ja kaupassa käynnin, hän hoitaa Lammin kirkonkylässä. – Kauppakeskus Tuulosessa käyn hyvin harvoin. Kauppaan Lammin kirkolle on 28 kilometriä, eli sinne ja Tuuloseen on melkein sama matka. Oletko käynyt koskaan Kauppakeskus Goodmanissa? – En! En tarvitse sieltä mitään. ELOVIRTA OSOITTAUTUU keskus- telun edetessä kyläaktiiviksi. Hän toimii puheenjohtajana pe- rinteikkäässä Nerosjärven pienviljelijäyhdistyksessä. – Teemme retkiä teatteriin ja käymme katsomassa nähtävyyksiä sekä järjestämme kilpailuja. Elovirran lempipuuhaa on metsästys. Hän toimii puheenjohtajana myös metsästysseura Porraskosken Erässä. – Metsästän kaikkea mahdollista. Mieluiten kanalintuja, mutta kun niitä ei enää oikein ole. Käyn jänismetsällä, ja nyt olin hirvimetsälläkin vieraana. Kaverina metsästysretkillä on ollut vuosikymmenten varrella useampia suomenpystykorvia, mutta tällä hetkellä koirankoppi on tyhjillään. Metsästyksen lisäksi Elovirta nauttii kalastuksesta. – Nerosjärvi on hyvä kalavesi. Haluatteko kuulla hyvän kalajutun? – Kaverit kysyivät, paljonko ka- loja on tullut. Sanoin, että hyvin – järven pintakin laski 30 senttiä, Elovirta nauraa kihertää. PUHE MAASEUDUN autioitumi- sesta vakavoittaa Tapani Elovirran. – Se on ollut täälläkin havaittavissa. 60 vuotta sitten täällä oli paljon asukkaita ja kylä oli vireä. Taloja on paljon tyhjentynyt. Se on surullista. Osa on muuttanut pois, ja osa on lähtenyt luontaisen poistuman kautta. Vajaa vuosi sitten eläköitynyt Elovirta kertoo, että vanheneminen yksin ei pelota. – En halua mihinkään hoitopaikkaan. Toivon, että saisin elää täällä loppuun asti. Tuolla Lammin kirkon nurkalla on minulle paikka, jonne minut viedään varmaan saappaat jalassa, Elovirta virnistää viitaten hautausmaahan. HÄSA

B10 TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 140 VUOTTA HÄMEEN SANOMAT KUTSU vuoden sijoitusnäkymät -iltaan a e n n O nuorekkaalle 140-vuotiaalle! 23.1.2019 Hämeenlinna 30.1.2019 Riihimäki Wetterin auditorio, Wetterhoffinkatu 2, Hämeenlinna klo 18.00–20.30 Hyrian auditorio, Sakonkatu 1, Riihimäki, klo 18.00–20.30 (käynti Arjavirrankadulta, A-rakennus) Iltamme aiheita ovat: kuluvan vuoden sijoitusnäkymät sekä perintösuunnittelun merkitys lainopillisina ratkaisuina Ilmoittautumiset Hämeenlinnan tilaisuus: 17.1. mennessä, www.lyyti.in/hameenlinna2301 Riihimäen tilaisuus: 24.1. mennessä, www.lyyti.in/riihimaki3001 Kutsu on avec. Tilaisuudet ovat samansisältöisiä ja niihin voidaan ottaa rajallinen määrä osallistujia. Tilaisuuksissa tarjolla pientä iltapalaa. Tervetuloa! Maito. Luonnollinen osa elämää. www.op.fi/etela-hame

HÄMEEN SANOMAT TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 140 VUOTTA Onnea Hämeen Sanomat! Toivottaa S Y N T Y M Ä PÄ I VÄ Lämpimät onnittelut 140-vuotiaalle t. 380-vuotias B11

B12 TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 140 VUOTTA HÄMEEN SANOMAT Tulevaisuus tuo aamuihin rauhaa ●●Taina Lammassaarelle kuvataide on elämäntapa. ●●Eläkkeelle lähtevä Hämeenlinnan taidemuseon johtaja uskoo, että uusi tutkimus tuo päivänvaloon vielä paljon tuntemattomia naistaiteilijoita. Ursula Ryynänen Hämeenlinna – Pitäisikö sitä suunnitella? Nauravaisen, mutta napakan kysymyksen esittää Taina Lammassaari, joka tekee viimeiset työpäivänsä Hämeenlinnan taidemuseossa tammikuun lopussa. – Sen jälkeen jätän vain tulematta töihin. TÖISSÄ TAI vapaalla, kuva- taide kuuluu erottamattomana osana Lammassaaren elämäntapaan. – Kuvia on nähtävä livenä niin paljon kuin mahdollista. Vain siten silmä harjaantuu. Helmikuusta lähtien hän näkee itsensä jonkinlaisena taideagenttina, joka on valmis auttamaan, jos apua tarvitaan. Työ taidehankintojen parissa tulee joka tapauksessa jatkumaan Viipurin taiteenystävien yhdistyksessä. – Katsotaan sitten. Ainakin voin alkaa viettää pitkiä, rauhallisia aamuja, hän myhäilee. OULUSSA SYNTYNYT nuori nainen lähti opiskelemaan taidehistoriaa Jyväskylään, mikä tarkoitti 1970-luvulla sitä, että ensimmäinen alan harjoittelupaikka löytyi Alvar Aalto -museosta lipunmyyjänä. Seuraavalla vuosikymmenellä alkoivat museo- alan työpaikat yleistyä ja Hämeenlinnan Taidemuseon tuore museojohtaja Ulla Huhtamäki valitsi Lammassaaren amanuenssikseen vuonna 1981. – Olin toki Hämeenlinnassa käynyt. Kun näin museossa Albert Edelfeltin Larin Parasken, havahduin, että ai, täälläkö tuo onkin! Vuonna 2003 Lammassaari valittiin museojohtajan tehtävään lukuisten johtajan sijaistusten jälkeen. Häntä on houkuteltu vuosien varrella muihin museoihin ja kerran hän haki myös itse uusia haasteita, mutta samassa työpaikassa vietettyjen vuosien saldoksi on kertynyt kuin varkain 37. – Täällä olen saanut tehdä, mitä haluan. Olisin ehkä voinut viettää vuoden jossakin muualla, mutta aina on ollut näyttelyhankkeita päällä. KOMMENTTI on museonjoh- tajalle tyypillinen. Nytkin, kun hänellä olisi mahdollisuus pysähtyä paistattelemaan menneiden saavutusten loisteessa, hän innostuu kertomaan tulevista. Ensi vuonna on luvassa Hjalmar Munsterhjelmin kesänäyttely ja sen kanssa samanaikaisesti julkaistava kirja. Syksyllä kuvanveistäjä Tommi Toijan nykytaidetta. – Kevään Hämeenlinna HÄMEENLINNAN Vanhusten Asuntosäätiö Hämeenlinnan vanhusten asuntosäätiö kuuluu kaupunkikonserniin ja on luotettava vuokra-asuntojen tarjoaja 60 vuotta täyttäneille hämeenlinnalaisille. Useissa säätiön kiinteistöissä on omat talonmiehet ja he pyrkivät yhdessä yhteisöohjaajan kanssa luomaan viihtyisän ja virikkeellisen asumisympäristön. Tarjolla on eri kokoisia kerrostalo- sekä rivitaloasuntoja: Vapaat/vapautuvat asunnot: Timonkuja 4, 13210 Hml 1h + kk (kerrostalo) Pollentie 33, 13500 Hml 1h + kk (rivitalo) Pinta-ala: Vuokra/kk: 33,0 m² 414,48€ 34,0 m² 462,74€ Uudiskohde! Raikontie 2, 14820 Tuulos 2h + tupak (rivitalo) 43,0 m² 577,08 € Vuokrat sisältävät aina vesimaksun sekä pesutuvan käyttömaksun. Tiedustelut ja hakemuslomake: Realia Isännöinti Oy tai www.hvas.fi Sibeliuksenkatu 5, 4.krs, 13100 HÄMEENLINNA puh. 010 228 7017 (ma-pe 9:00-16:00) tai sonja.lohenoja@realia.fi 380 vuotta -näyttelystä voi tulla suosittu. Kun ihmiset saivat tuoda meille teoksiaan, sieltä löytyi vaikka mitä! Kun Lammassaarelta yrittää udella hänen omia suurimpia suosikkejaan, hän vastaa: aina työn alla olevien näyttelyiden taiteilijat. Rakkaus Ina Collianderin puupiirroksiin on kuitenkin kulkenut mukana opiskeluajoista lähtien, jolloin hän teki taiteilijasta gradunsa. Collianderilta saamiaan vedoksia Lammassaarella on edelleen oman kodin seinillä. – Hyvä kuva ei kulu. Se kestää aikaa. Siihen silmä hakeutuu. Sellaista ei katse väistä. K U K A? Taina Lammassaari ••  ••  ••  ••  Syntynyt Oulussa 1954. FIlosofian kandidaatti 1979. Muutti Hämeenlinnaan 1981. Hämeenlinnan taidemuseon johtajana vuodesta 2003. Pitää live-musiikista, ulkohommista ja luonnossa liikkumisesta. ”Käyn Antti Törmäsen tanssikursseilla. Pidän varsinkin salsasta.” ••  ••  KILPAILU ihmisten vapaa- ajasta ei hellitä, mutta Lammassaari uskoo museoiden vetovoimaan, jos vain tarjonta on kohdallaan. – Näyttelylinjamme on kasvanut brändiksi. Ihmiset tietävät, että Hämeenlinnan Taidemuseossa on laadukasta ja monipuolista nähtävää. Tämä on myös se perintö, jonka Lammassaari haluaa museolle jättää. VANHEMMAN taiteen lisäk- si Lammassaari itse on pitänyt työnsä antoisimpana puolena naistaiteilijoiden näyttelyiden järjestämistä. Helmien helmeksi hän nostaa Maria Wiikin näyttelyn kesältä 2000. – Se veti yli 20 000 kävijää. Museorakennus ei olisi enempää kestänytkään, nauraa Lammassaari. Ateneumin uuden johtajan Marja Sakarin tavoin hän uskoo, että huomiotta jääneiden naistaiteilijoiden teema kantaa pitkälle tulevaisuuteen. – Uuden tutkimuksen myötä löytyy vielä paljon kerrottavaa ja näytettävää, sanoo Lammassaari. HÄSA Taina Lammassaari on nauttinut työstään, jonka kuva on konferensseja ja taiteilijoiden kohtaamisia. – Muistan, kuinka

HÄMEEN SANOMAT TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 140 VUOTTA B13 moninainen. Siihen on kuulunut niukkojen resurssien ja liian vähäisten säilytystilojen kanssa eläminen, mutta myös mielenkiintoista teosten etsintätyötä, kansainvälisiä islantilaisella Ars Fennica -voittajalla iski hirveä sillinhimo. Mehän teemme kaikkemme taitelijoiden eteen, ja hän sai silliaterian. KUVA: Pekka Rautiainen MEILLÄ VOIT MAKSAA MYÖS OSAMAKSULLA • Määräaikaishuollot / korjaukset • Katsastustarkastukset, katsastuspalvelu • OBD-mittaukset, vikakoodien luku • Moottoreiden päästömittaukset • Automaattivaihteistojen öljynvaihdot • Ilmastoinnin huollot ja korjaukset SEPPO SOININEN OY Laaniitynkatu 1, 13210 Hml, (03) 6537638 Avoinna ark. 8–18 www.sepposoininen.fi OUTLET-ALE on alkanut! Kaikki tuottet vähintään -20% Paljon koruja ja merkkikelloja -50% jopa -60% 119,Tarjous ei koske Kalevala-koruja tai Oris-kelloja (209,-) Kauppakeskus Goodman puh: 040 455 5545 9-20, 9-18, 12-18 Lämpimät onnittelut Hämeen Sanomat 140 v. Yhteistyöstä kiittäen KAUPPAKESKUS GOODMAN HÄMEENLINNASSA, MOOTTORITIEN KATTEELLA

B14 140 VUOTTA TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT Turengin keskusta on uinunut pitkään, mutta pian on rakentamista tiedossa: alakoulun rakennustyöt alkavat ehkä jo tämän vuoden lopulla ja S-market saa tontin joko kiertoliittymän vierestä tai muualta keskustasta. KUVA: Riku Hasari Janakkalan suunta on nyt ylöspäin ●●Janakkala on pitkän hiljaiselon jälkeen herännyt toimeliaisuuteen. Pian aletaan rakentaa uutta sekä Turengissa että Tervakoskella.​ ●●Monia kuntalaisia vauhti jo hirvittää, mutta kunnan elinvoimapäällikkö Ismo Holstila ja tekninen johtaja Jukka Vahila sanovat, ettei kehittymiselle ole vaihtoehtoa.​ Päivi Ojala Janakkala – Kunnan on joko kehityttävä tai taannuttava. Nollatilaa ei ole, siihen ei voi pyrkiä eikä jäädä, Ismo Holstila korostaa.​ Holstilan ja Jukka Vahilan mielestä Janakkalalla on siitäkin kokemusta.​ – Turengin keskustan osalta on oltu nollatilassa kaksikymmentä vuotta. Viime vuonna valmistunut uusi kerrostalo on toivottavasti käänne tässä asiassa, Vahila sanoo.​ ​Turengin keskustan vanhentunutta asemakaavaa on uudistettu pala kerrallaan, koska koko keskustakolmion kaavoittaminen kerralla ei ole onnistunut. Syynä on se, että yksityisillä maanomistajilla ei ole ollut yhteistä näkemystä alueen kehittämisestä.​ E ​ nsimmäinen uudelleenkaavoitettu palanen oli keskustakolmion kärki, johon uusi kerrostalokin rakennettiin – ja kolmelle samanlaiselle talolle on vielä tontit odottamassa.​ Toinen palanen oli Poluksen perheen omistaman Hotelli Meskun uusi kaava viime vuonna. Se käsittää hotellin laajentamisen ja uuden kerrostalotontin.​ Viimeiseksi on jäänyt tärkeä palanen, joka käsittää nykyiset markettitontit sekä Poluksen perheen omistaman Onnenlantin kiinteistön.​ – Kun S-market lähtee nykyiseltä paikaltaan, tontti voidaan kaavoittaa uudelle toiminnalle. Keskokin haluaisi laajentaa markettiaan, ja mielellään Turengintien suuntaisesti, jossa vastassa on Onnenlantin kiinteistö, Holstila sanoo. OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA ha- vittelee S-marketille uutta tonttia kiertoliittymän läheltä Turengintien eteläpuolelta, mutta kaavamuutosprosessi on kesken.​ Ismo Holstila ei ole kuitenkaan huolissaan.​ –  Kaavoituksella tavoittelemme sitä, että rakentaminen sopeutuisi ympäristöön, ja aina on mahdollista löytää kompromissi.​ Y ​ ksi mielenkiintoa herättävä ja asiakasvirtoihin vaikuttava asia on, mihin Alko muuttaa, kun Smarket lopettaa toimintansa nykyisessä paikassaan. – Se kiinnostaa kyllä kuntaakin, mutta kunta ei voi paljonkaan asiaan vaikuttaa, Holstila sanoo.​ Yhtä tärkeää kuin rakentaminen, ovat liikenneasiat. Keskustakolmion sisällä ajetaan nykyään hieman epämääräisesti, joten kehitettävää on. Lisäksi val- tion odotetaan laittavan kuntoon keskustaa halkovat maantiet, ennen kuin ne liitetään kunnan katuverkkoon.​ ​JANAKKALASSA ALKAA pian ta- pahtua ilman kaupallisia toimijoitakin, sillä kunta rakentaa itse paljon tulevina vuosina.​ Valtuusto on päättänyt sekä kahdesta uudesta koulukeskuksesta että Tervakosken uudesta liikuntahallista ja terveysasemasta.​ Ensi vuonna rakennettava Tervakosken liikuntahalli tulee sekä koulukeskuksen että seurojen käyttöön. Myös terveysaseman rakennustyöt alkavat ensi vuonna.​ Koulukeskuksista ensimmäiseksi päästään rakentamaan Turengin alakouluosaa. Sitä seuraava rakennustyö on Tervakosken yläkoulu. Koulukeskuksiin kuuluvista Turengin yläkoulusta ja Tervakosken alakoulusta on hyväksytty hankesuunnitelmat, mutta niiden rakentamiseen voidaan ryhtyä vasta vuoden 2022 jälkeen. Holstila ja Vahila katsovat, että koulurakentaminen luo kunnalle vetovoimaa ja viihtyvyyttä.​ –​  Sitä paitsi koulurakentamiselle ei ole vaihtoehtoja. Koulut olisi korjattava joka tapauksessa, ja laskelmat osoittivat, että peruskorjaaminen tulisi kalliimmaksi kuin uudisrakentaminen, Vahila korostaa.​ ​ RAKENTAMISEN LISÄKSI on paljon muutakin tulossa ja jo meneilläänkin. Erityisen tärkeää on yhteistyö naapureiden eli Hämeenlinnan ja Riihimäen kanssa.​ – Hämeenlinnan Moreenin ja Janakkalan Rastikankaan yritysalueita kehitetään yhdessä. Nyt JA NA K K A L A K E H I T T Y Y Rakentamista ja muuta uutta ••  ••  ••  ••  Tervakosken terveysasema 2019. Tervakosken liikuntahalli 2019. Turengin koulukeskuksen 1. vaihe: alakoulu 2020–2021. Tervakosken koulu­ keskuksen 1. vaihe: yläkoulu 2022–2023. Turengin koulukeskuksen 2. vaihe. Tervakosken koulu­ keskuksen 2. vaihe. Tervakosken uimahallin uudisrakennus. S-marketin kaava 2019. Uudet kiertoliittymät Turen­ kiin (Turengintielle sekä koulun risteykseen Harvialantielle). Tervakosken Mäyrän uusi asuinalue 2019. Rastikankaan yritysalueen laajentaminen ja yhteistyö Hä­ meenlinnan Moreenin kanssa. Rekkaparkki moottoritien varteen Rastikankaan lähelle. Tervakosken Punkan ja Riihimäen yritysalueyhteistyö ja tiejärjestelyt. Viralan eritasoliittymän (3-tie) liityntäpysäköinti ja pikavuoropysäkit. Klash-kilpailuun osallistumi­ nen 2019. ••  ••  ••  ••  ••  ••  ••  ••  ••  ••  ••  on meneillään esimerkiksi alueiden synergiaverkkoa koskeva hanke, joka pureutuu muun muassa kiertotalouteen, Holstila selvittää. HÄSA

HÄMEEN SANOMAT TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 140 VUOTTA HUOLTOKUTSU Mietitkö oman kotisi myyntiä? Soita 044 980 9445 Kutsu minut maksuttomalla arviokäynnille Susanna Mattila susanna.mattila@huom.fi Kiinteistönvälittäjä LKV, KiAT Hallituskatu 17 A, 13100 Hml jääkairat, jääsahat, veitset, kirveet Pintametalli Aaltonen Myllytie 62, Parola 045 7730 2035 ✁ Leikkaa talteen Kairamestari teroittaa Onko seinä/lattia -kellosi huollettu ennen vuotta 2000? Silloin kellosi on huollon tarpeessa. Hattulan Kelloseppä Ky Arvi Kariston katu 7 HML ma-pe 10.00-17.00 Puh. 0400-971 654 ALE JOPA -50% Hallituskatu 24, Hämeenlinna 044 984 3740 jasmiina@jasmiina.fi ma-pe 10-18 la 10-15 Hämeen Sanomat 140 vuotta Nuori 79-vuotias Hämeen kauppakamari onnittelee aktiivista ja vaikutusvaltaista maakuntalehteä! www.hamechamber.fi Paljon onnea Paljon onnea 140-vuotiaalle. 140-vuotiaalle. B15

B16 TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 140 VUOTTA HÄMEEN SANOMAT Koukussa ihmisiin ●●Valokuvaaja Terho Aalto ei voi elää ilman ihmisiä. Kohtaamiset ovat vieneet hänet viimeksi Berliiniin, seuraavaksi vuorossa on Argentiina. Siellä odottaa 78-vuotias Anelma Finlandia Ojanen. K U K A? Susanna Kinnari Hämeenlinna Terho Aalto Asunnossa soi afrikkalainen musiikki. – Hello my friend, how are you, tervehtii isäntä ja levittää kätensä karhunhalaukseen. Isäntä on valokuvaaja, maailmanmatkaaja, ihmisnarkki ja ystävä Terho Aalto. Juodaan alkumaljat, tehdään tupatarkastus ja kummastellaan, miten kahden taiteilijan kotona on niin säästeliäästi taidetta seinillä. Pöydässä unohdetaan puolison neuvot: puhutaan kaikesta kaikki. ••  ••  Syntynyt 1953 Helsingin pitäjässä. Perhe: Puoliso graafikko, kuvittaja Jaana Aalto ja kaksi aikuista lasta. Valmistui valokuvaajaksi Taideteollisen korkeakoulun koulutuskeskuksesta 1986. Teki työuransa Hämeen Sanomien valokuvaajana. Mukana monenlaisissa yhteistyöprojekteissa eri taiteenalojen tekijöiden kanssa. Intohimot: musiikki, matkustelu, kirjallisuus, taide ja ihmiset. Ars Hämeen jäsen. ••  ••  ••  ••  VUONNA 2015 Terho Aalto osallis- tui Berliinissä sijaitsevassa Toolbox-galleriassa ystävänsä Anssi Taulun näyttelyn avajaisiin. Ovesta sisään astui pariskunta, joka vangitsi valokuvaajan huomion hetkessä. Nuorehko mies ja häntä selvästi iäkkäämpi nainen olivat pukeutuneet tismallaan samanlaisiin, erikoisiin vaatteisiin. Aalto halusi kuvata heidät. Huomiota herättävä pukeutuminen oli äidin kehittelemä turvakoodi. Jos kehitysvammainen poika joskus katosi, äiti saattoi kysellä olivatko ihmiset nähneet hänen tapaansa pukeutunutta poikaa. TÄSTÄ kohtaamisesta syntyi aja- tus Berliiniin rakennettavasta näyttelystä, jonka nimeksi tuli Kohtaamisia. Näyttely toteutui apurahan turvin. Aalto pysäytti berliiniläisellä kadulla täysin vieraita ihmisiä ja pyysi saada kuvata heidät. Kahdessa viikossa syntyi niin paljon kuvia, että Aalto saattoi pitää avajaiset. Avajaisten jälkeen kuvaukset jatkuivat vielä niin, että saldona oli 29 kuvaa ja lyhyt video. Kuvattavat edustivat noin kymmentä eri kansalaisuutta. Kohtaamisten helppoudesta kertoo se, että vain yksi kieltäytyi ehdotuksesta. Kuvattavat päästivät Aallon ••  FA K TA Terho Aalto kuvasi Radovanin ja Milican Toolbox-gallerian avajaisissa vuonna 2015. Erikoisesti pukeutuneen pojan ja äidin kohtaamisesta syntyi idea viime kesänä toteutuneelle näyttelylle. KUVA: Terho Aalto ••  hetkeksi kotiinsa ja elämäänsä. Syntyi ystävyyssuhteita. – Ajattele, kahdessa viikossa mulle oli syntynyt sinne oma pieni yhteisö! (Naurattaa. Mitään muuta Terhon tunteva ei voisi odottaakaan.) Lopulta Aalto kutsui kaikki kuvattavansa näyttelyn avajaisiin. Hän yritti tavoittaa myös erikoisesti pukeutuneen pariskunnan, jonka ansiosta näyttelyidea syntyi. Paria ei kuitenkaan tavoitettu. VALOKUVAAJALLE kuvaaminen on luonteva tapa kohdata ihmisiä. Hämeen Sanomien valokuvaajana Aalto sai tyydytettyä tämän tarpeensa kolmen vuosikymmenen ajan. Työuran jälkeen on pitänyt keksiä muita projekteja. Tarve kohtaamisiin ei ole kadonnut. ”Mulle kuvaaminen on tapa muistaa. Ajan pysäyttäminen ei onnistu kuin valokuvan avulla.” TERHO AALTO valokuvaaja Neljä nopeaa Terho Aalto nauraa. Hän myöntää rakastavansa ihmisiä, ammentavansa jatkuvasti kohtaamisista niin maailmalla kuin kotikaupunki Hämeenlinnassakin. Tämän ovat huomanneet myös muut: – Terho, sä yhdistät ihmisiä. – Terho, sä keräilet ihmisiä. Kohtaamisista Aalto ammentaa iloa. Hän suree vain sitä, että kontaktien ottaminen ei ole enää ihmisille niin helppoa ja luontevaa kuin joskus aikaisemmin. – Pelko estää ihmisiä kohtaamasta. AALTO on kuvannut elämänsä aikana tuhansia ja taas tuhansia ruutuja. Hän on kuvannut lastensa syntymän, äidin ja isän kuoleman – siis kaiken itselleen tärkeän. – Hahmotan maailman linssin läpi. Mulle kuvaaminen on tapa muistaa. Ajan pysäyttäminen ei onnistu kuin valokuvan avulla. Kuvaushetkistä Aalto ei muista ainoastaan ihmistä, vaan fiiliksen, jopa lämmön tai kylmyyden. Napakymppejä on tullut useita. Toisaalta, moni hyvä kuva on jäänyt sivuun koska näkökulma tai tarkoitus on edellyttänyt jonkin toisen ruudun valitsemista. Aalto palaakin päivittäin kuviensa pariin. Hän jaksaa innostua yhä uudestaan, löytää uusia näkökulmia näkemästään. Innostuminen ei herää ainoastaan kuvia katsellessa. – Edelleen haltioidun asioista. Se on sellainen lapsenomainen taito, joka on säilynyt. Viimeksi haltioiduin Babylon Berlin -televisiosarjasta, mutta saatan haltioitua jopa omista kuvista. MATKUSTAMISTA Aalto on rakas- tanut aina. Nälkä syttyi jo vuonna 1969, kun 15-vuotias Aalto lähti Norjaan kesätöihin. Hän keräsi kirsikoita, vei lehmiä vuorille ja teki aiv-rehua ja tunsi kuin 15-vuotias vain voi tuntea. Sieltä se jäi, polte matkustaa ja kokea uusia kulttuureita. Berliinin muistot tuntuvat vielä tuoreilta, mutta nyt Aalto suunnittelee jo uutta matkaa. Tammikuun puolivälissä on lähtö Argentiinaan kolmen viikon matkalle. Argentiinassa odottaa isän enon sukua oleva 78-vuotias pikkuserkku, Anelma Finlandia Ojanen, johon Aalto on nyt saanut kontaktin Ojasen ystävän kautta. – Haluan kuvata Anelman, tutustua häneen ja kuulla tarinansa, selittää kuvaaja reissun tarkoitusta. Ja epäilemättä, luvassa on jälleen sarja uusia kohtaamisia. HÄSA Lempipaikkasi Hämeenlinnassa? – Aulanko. Kun vein muraalimaalari Guido van Heltenin ensimmäisen kerran tuijametsään, hän henkäisi, että tämä on yksi hienoimpia paikkoja, missä olen ikinä ollut. Ajattele, mies on matkustanut ympäri maailmaa, mutta tuijametsän valo, kun pilvet lipuivat metsän yli ja valo muuttui, oli jotain, mitä Guido ei ollut kokenut. – Suisto-klubi ja tietysti koko kaupunki itsessään. Kun vuonna 1984 muutin tänne Vantaalta, huomasin, että yhtäkkiä kaikki on tässä. Kuvausmetodisi? – Käytän luonnonvaloa. Omissa projekteissani menen ihmisen kanssa johonkin paikkaan ja katson mitä tapahtuu. En suunnittele. Matkustusvinkkisi? – En mene hotelliin, vaan käytän Airbnb:tä. Menen aina perheeseen, sillä se on hyvä tapa tutustua maahan ja kulttuuriin. Mitä seuraavaksi? – Olen ajatellut eläimellisiä miehiä ja Project Hairia eli ihmisten suhdetta hiuksiinsa. Ehkä ne toteutuvat jossain muodossa tulevaisuudessa. ••  ••  •• 

HÄMEEN SANOMAT TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 140 VUOTTA B17 V I L L E-V E I K KO K A A K I NE N

B18 TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 140 VUOTTA Kiipulasäätiö onnittelee 140-vuotiasta! Aloita vuosi onnistuneella kokouksella Kiipulassa! Alkuvuoden kokouspaketit tarjoushintaan: • puolenpäivän kokouspaketti 25 €/hlö • koko päivän kokouspaketti 37 €/hlö Hinnat sisältävät alv:n. Lue lisää nettisivuiltamme www.kiipula.fi/yrityspalvelut ja varaa kokouspäiväsi nyt! HÄMEEN SANOMAT Kieliasetukseen kiteytyi pitkä kehityskulku Tarjous on voimassa tammikuun 2019 loppuun ja koskee vain uusia varauksia. ●●Eero Ojasen mukaan nykypäivässä näkyy www.kiipula.fi samaa äidinkielen vähättelyä kuin 1800-luvulla. Sari Oksala Hattula Hattulassa on pitkään vaalittu vuoden 1863 muistoa. Tuolloin Venäjän keisari Aleksanteri II allekirjoitti Parolannummen vierailunsa yhteydessä kieliasetuksen, jolla suomen kieli nostettiin hallinnossa tasaveroiseen asemaan ruotsin kielen kanssa. Hattulalainen kirjailija ja filosofi Eero Ojanen sanoo, että kieliasetuksen hyväksyminen kiteyttää monia 1800-luvun kehityskulkuja, joiden ansioista Suomi on maana se mitä nykyään on. – Kieliasetus sinänsä ei aikalaisia juuri hetkauttanut. Suomen kieltä oli jo sitä ennen käytetty kirjallisuudessa ja toisaalta hallinnossa siihen liittyi pitkä siirtymäaika, joka suomenmielisiä, kuten J.V. Snellmania harmitti, Ojanen sanoo. Esimerkiksi Hämeen Sanomia edeltänyt Hämäläinen kertoi tuolloin laajasti keisarin vierailusta, mutta kieliasetusta ei uutisissa suoranaisesti edes mainittu. KIELIASETUS OLI silti merk- kipaalu monella tavalla. Suomen kielen asema oli ennen kieliasetusta heikko, ja se haittasi Ojasen mukaan sekä yhteiskunnan kehitystä että ihmisten mahdollisuuksia oppia ja kehittää itseään. – Kieli liittyy aina kiinteästi demokratiaan. Ihmisten täytyy voida vaikuttaa asioihin ja asioida viranomaisten kanssa omalla äidinkielellään. Muun muassa siksi kieliasetus oli tärkeä. Ojanen haluaa samalla korostaa 1800-luvun merkitystä Suomen kehittymisessä. Häntä harmittaa se, että kun viime vuonna juhlittiin 100-vuotiasta Suomea, sivuutettiin itsenäistymiseen johtanut kehitys. – Juhlintaan liittyvästä keskustelusta syntyi vähän virheellisesti kuva, että kaikki aloitettiin tuolloin nollasta. Suomi oli kuitenkin vuonna 1917 täysimittainen eurooppalainen sivistysvaltio. 1817 se ei sitä ollut, ja niiden sadan vuoden aikana kehitys oli huimaa. VUOSI 1863 oli käännekoh- ta monella tavalla. Valtiopäivät alkoivat kokoontua säännöllisesti ja samana vuonna avattiin ensimmäinen rautatie eli Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rataosuus. Kunnallishallinto irrotettiin seurakunnista ja 1866 kansakouluasetus vauhditti koulujen perustamista kuntiin. Myös teollistuminen pääsi käyntiin ja omaksuttiin uusi aikakäsitys. – Aika ei ollut enää pelkkää samanlaisena toistuvaa vuodenkiertoa, vaan siihen alettiin liittää tulevaisuudenuskoa ja kehittymistä. – Voi sanoa, että Suomi luotiin 1800-luvulla, Ojanen sanoo. Hän huomauttaa, ettei silloisella kansallisuusaatteella ole mitään tekemistä kielteisten nationalististen ilmiöiden kanssa. – Suomea ei luotu loistavan menneisyyden, kuninkaiden eikä sotapäälliköiden varaan, vaan kulttuurin ja sen saavutusten. Ei ajateltu, että olemme parempia kuin muut. NYT MONI ON ilmaissut huo- lensa suomen kielen asemasta lähinnä englannin kielen puristuksessa. Esimerkiksi iso osa tutkimuk- sesta tehdään vain englanniksi. – Kieliasetuksen aikaan suomen kieltä vähäteltiin. Se olikin monella tapaa kehittymätöntä ja siitä puuttui abstrakteja vivahteita. Mutta muutamassa vuosikymmenessä kieli kehittyi ja sitä haluttiin kehittää. Nyt kielestä täytyisi pitää huolta samalla tavalla. Ojanen sanoo, että esimerkiksi tieteissä luotiin suomenkielistä sanastoa. Nyt on vaarana, että erikoisalojen asiantuntijakieli köyhtyy, kun tutkimusta tehdään pelkästään jollain muulla kielellä kuin suomeksi. – Meneillään on vähän samanlainen oman äidinkielen vähättely kuin 1800-luvulla. OJASEN MUKAAN pitäisi ol- la kunnia-asia, että kaikki uusinkin tieto on saatavilla myös suomen kielellä. – Kieli muuttuu koko ajan, ja niin sen kuuluukin. Se on eri asia kuin tämä tilanne, jossa oman kielen koko asema on heikkenemässä. Ojanen myös huomauttaa, ettei suomen kielen vaaliminen tarkoita ruotsin kielen vähättelyä tai vastustusta. – Sellainen on todella jälkijättöistä voimien haaskausta. Kun vaalimme suomalaisuutta, vaalitaan samalla ruotsalaisuutta ja ruotsin kieltä, koska ne ovat osa suomalaista perintöämme. HÄSA ”Kieli muuttuu koko ajan, ja niin sen kuuluukin. Se on eri asia kuin tämä tilanne, jossa oman kielen koko asema on heikkenemässä.” EERO OJANEN kirjailija ja filosofi Eero Ojanen sanoo, että äidinkielen saatavilla myös suomen kielellä.”

HÄMEEN SANOMAT TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 140 VUOTTA Viherlinna onnittelee 140 vuotiasta ja kiittää 30 vuotta jatkuneesta yhteistyöstä! 040 595 2871 viherlinna@gmail.com • www.viherlinna.fi Lämpimät Onnittelut 140-vuotiaalle Paljon onnea! Onnittelemme yhteistyökumppaniamme Yrittäjät HÄMEENLINNA vaaliminen on tärkeää demokratian kannalta. ”Meillä pitäisi olla kunnia-asiana, että kaikki uusinkin tieto esimerkiksi tieteestä on KUVA: Riku Hasari Yrittäjien oma lehti Hyrrä ilmestyy 2019 5.2., 5.3., 2.4., 27.8. ja 7.11. B19

B20 140 VUOTTA TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT ●●Hämeen Sanomat on aina julkaissut lukijoidensa mielipidekirjoituksia. Yleisöltä-osaston syntymävuosi on 1895. Muita taitekohtia ovat vuodet 1972 (Näin lukijat) ja 1995 (Mielipide). Rauno Lahti Sanomalehti elää lukijoistaan, tämä tarkoittaa Hämeen Sanomissa sitä, että lehden lukijat ovat aina olleet myös lehden aktiivisia tekijöitä. Yleisönosastokirjoittelun perusasioista vain hämmästyttävän vähän on muuttunut 1870ja 1880-lukujen taitteen jälkeen. Tuon ajan lukijoiden kirjoitukset olivat kirjeitä, joita toimitukseen tuli eri tahoilta, yksityisiltä ihmisiltä, yhdistyksiltä ja jonkin aatteen tai ajatussuunnan edustajilta. Niin ne ovat myös vuonna 2019, vaikka lehti ja maailma sen ympärillä ovatkin muuttuneet. Myös uutiset kerrottiin 1800-luvun lopulla usein kirjemuodossa. Mielipidekirjoitusten kantaisät voi – ennen vuotta 1895 – auttavasti erottaa niiden saatteeksi painetuista julkaisupyynnöistä. Ne oli muotoiltu tuon ajan tavan mukaan usein kaunopuheisesti: ”Pyydetään nöyrimmästi sijaa seuraavalle kirjoitukselle.” Tutut nimimerkit käytössä Nimimerkit olivat jo kauan sitten aivan samanlaisia kuin nyt. Kaupunkilainen on vanhin. Nimimerkki kysyi maistraatin tärkeän ilmoituksen perään 19.2.1879. Syrjästä katsoja kirjoitti 23.11.1883 sotilaiden juopottelusta ja ruoka-annosten laadusta. Yksi monien puolesta on ollut käytössä koko Hämeen Sanomien historian ajan. Äänessä olivat varhaisina vuosina myös Joku joukosta ja Ääni kansasta. Omalla nimellä kirjoittamista ei erikseen suosittu, kuten nyky- ään, koska myös toimittajat käyttivät tuon ajan tavan mukaan nimimerkkejä. Sekaannuksia syntyi. Toimitusta pyydettiin usein vahvistamaan, ettei joku nimeltä tunnettu kansalainen ollut jonkin kirjoituksen takana. Tammikuussa vuonna 1903 harvinaisen moni halusi lehdessä oikaista, ettei ole kirjoituksen ”Hätähuuto Janakkalasta” takana. Toimitus todisti kerta toisensa jälkeen mm. näin: ”Hra Otto Marttila ei ole kysymyksen alaista kirjoitusta kirjoittanut. Toimitus.” 1800- ja 1900-lukujen vaihteen Hämeen Sanomat oli ihailtavan laaja-alainen ja antoi sijaa laajasti yhteiskunnalliselle keskustelulle. Raittiusaate ja suomalaisuus Pääasiallisia tuon ajan kuumia aiheita olivat raittiusaate sekä kaikkinaisten pahain tapain ja turmeluksen vastustaminen. Viinanpolton rajoittamista vaa- dittiin voimakkaasti, niin lehden pikkuhiljaa muotonsa saaneissa pääkirjoituksissa kuin lukijakirjeissäkin. Sanomalehdistö ja mukana Hämeen Sanomat tunsi ja tunnisti kansanvalistuksellisen luonteensa. Raittiuden lisäksi toinen suuri yhteinen asia Hämeen Sanomille ja lehden lukijoille oli Suomi ja suomalaisuus. Lehdessä otettiin radikaalisti kantaa suomalaisuuden ja suomen kielen puolesta – venäläisyyttä ja venäläistämispyrkimyksiä vastaan. Naisten asema oli lehteä lähellä, esimerkiksi Suomen Naisyhdistyksen mielipidekirjoitus vuodelta 1890 oli erittäin edistyksellinen vaatiessaan maaseudun naisille mahdollisuuksia turvata työnteolla toimeentulonsa. Kulttuuri nousi pikkuhiljaa sanomalehden sivuille. Lukijakirjeessä kysyttiin tammikuussa vuonna 1895: ”Onko maaseuduillamme sivistäväin teatterinäytäntöjen tarvetta?” Varastelua Hämeenlinnassa Lehdessä otettiin käyttöön uusi ja ajan oloon erittäin moderni Yleisöltä-vinjetti ja sen alla julkaistiin tiistaina 29. tammikuuta 1895 ensimmäisenä räätäliliikkeen omistajan Paul J. Sankarin mielipidekirjoitus, joka koski Hämeenlinnassa harrastettua varastelua. Kirjoituksen lopuksi kaikkien Hämeen läänin lehtien toivottiin julkaisevan saman kirjoituksen. Samat mielipiteet kiersivät eri lehdissä, kuten uutisetkin. Yleisönosasto oli alueensa sosiaalinen omatunto. Nimimerkki Työläisten ystävä toivoi, ettei työväenyhdistyksiä olisi perustettu vain huwin wuoksi. (5.5.1895) Yksityisasioista kirjoitettiin herkullisesti. Puuseppä Widenius Riihimäeltä vakuutti 2.5.1895 vastauksessaan aikaisempaan Riihimäen kirjeeseen, että tiedot hänen kodissaan pääsiäispäivänä sattuneesta tappelusta olivat vääriä.

HÄMEEN SANOMAT 140 VUOTTA TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 Muuan herran Dag oli tullut Wideniuksen kotiin ja peräti kammariin asti puusepän poissa ollessa juttelemaan Jumalan sanasta – puusepän vaimon kanssa. Dag oli kuitenkin ollut niin pöhnässä, ettei vaimo viitsinyt häntä kuunnella. Niin Dag oli päätynyt sohvalle nukkumaan, josta pudotessaan oli saanut vammansa, joiden nimimerkki Nuori Olli oli väittänyt tulleen tappelussa. Oletettu totuus oli tarua ihmeellisempi jo tuolloin. Soittopaviljongista sananen Hämeenlinna ei olisi Hämeenlinna, jos jo 1800-luvun lopulla ei olisi esitetty huolestuneita mielipiteitä musisoinnin mukanaan tuomasta metelistä ja rantamaiseman pilaantumisesta, kuten nimimerkki Kaupunkilainen otsikolla ”Puiston soittopaviljongista sananen” (4.5.1895). Tyypillisiä olivat kirjoitukset, joissa solvattiin paikkakunnan muiden lehtien kirjoituksia. Otsikolla ”Oma kiitos haisee” käytiin surutta Hämettären nimimerkkien kimppuun. Todennäköisesti toimitusta lähellä oleva kirjoittaja kehotti Hämetärtä ”julkaisemaan rehellisesti painosmääränsä suuruuden; olisihan se hauska tietää” (7.8.1905). Näistä ajoista juontavat sitkeät, mutta väärät käsitykset, joiden mukaan toimitus laatii myös yleisönosastokirjoituksia. Vastineista puhuttiin jo varhain. Aikaisempi Janakkalasta kertonut kirjoitus oli ollut ”läpeensä vailla totuutta”, julisti ”Vastinetta”-otsikoitu kirjoitus syyskuussa vuonna 1905. Usein oikaistiin huhupuheita. K. Rautiainen vakuutti, ettei – vastoin lehdessä kerrottuja huhuja – ollut kävellyt Kaupunginpuistossa venäläisen sotamiehen pukuun pukeutuneena (7.8.1907). Monta aihetta kiitokseen Lukijoilla on ollut aiheita vuolaisiin kiitoksiin kautta lehden historian. Ensimmäisiksi ehtivät 12.2.1879 lehdessä Hämeenlinnan kaupungin kansakoulun ”köyhät poikaoppilaat, jotka ovat saaneet talveksi vaatteita ja jalkineita, pyytäwät saada lausua nöyrimmät kiitoksensa hyväntekijöillensä ja suosijoillensa, Siunattu on hyvän lahja.” M. ja M. Michelssonin perhe esitti sulimmat kiitoksensa henkilöille, jotka olivat osoittaneet heille todellista ihmisrakkautta tulipalon sattuessa (7.5.1895). Traaginen oli ollut Maria Laineen kohtalo Hauholla. Hän kiitteli hyväntahtoisia ihmisiä saamastaan avusta tammikuussa vuonna 1907 sen johdosta, että hänen miehensä oli joutunut kamalan murhan uhriksi. Tultaessa 1900-luvun alkuvuo- sikymmeniin kiitoksista tuli jopa Yleisöltä-palstan pääasiallisia aiheita. Maailma vyöryi sanomalehteen Poliittisesti kuohuva aika ja ensimmäinen maailmansota jyräsivät Hämeen Sanomissa alleen muuta sisältöä ja paikallisia yleisönosastokirjoituksia. Toki myös yleisönpalstalla otettiin ajan rientoon kantaa, kuten ”Sovinnon nimessä” -kirjoituksessa (30.6.1910). Vuoden 1917 tammikuussa Hämeen Sanomat otti enteellisesti käyttöön uuden komean torvi-aiheisen Yleisöltä-vinjetin. Suomen itsenäistymisen vuonna palstalla käsiteltiin vähänlaisesti maan epävakaita yhteiskunnallisia oloja, mutta sitä vastoin aiheena olivat esimerkiksi Hämeenlinnan uimalaitoksen aukioloajat (23.6.1917). Kaupassa olevan maidon laatu herätti huolta 1920-luvulle tultaessa (25.1.1920). Toimitus lisäsi etenkin 1920-luvulla huomautuksia yleisönosastokirjoituksiin: ”Ylläolevaa kirjoitusta emme muotonsa puolesta saata pitää oikein soveliaana.” (24.2.1920) Samana vuonna nimimerkki Pika ajuri kysyi: ”Ansaitseeko hevosmies vähemmän kuin jalkamies.” (7.3.1920) Yksi kaikkien aikojen keskustelunaiheista Hämeen Sanomissa – Aulanko – ponnahti esiin helmikuussa vuonna 1929, kun nimimerkki Vanha kaupunkilainen tyrmäsi siirtolapuutarhan perustamisen alueelle. Myöhemmän laajan keskustelun jälkeen siirtolapuutarha päätyi Kantolaan. Kuohuva 1930-luku Tultaessa 1930-luvulle lehden palstoilla oli – luonnollisesti – runsaasti isänmaallisia kirjoituksia, kuten nimimerkki Isänmaan ystävän selostus, joka Lapuan liikettä myötäillen toivoi, että ”valtiovalta tekisi jatkuvat oma-aloitteiset teot tarpeettomiksi”. (10.2.1932) Etusivullaan Hämeen Sanomat julkaisi Mäntsälän kapinan aikaan laajan hämeenlinnalaisten vaikuttajien kirjoituksen, joka oli otsikoitu: ”Vastakkaisissa leireissä olevien isänmaallisten kansalaisten verta ei saa vuodattaa.” (2.3.1932) Poliittisen kuohunnan jälkeen koitti sota-aika, joka vei tilaa ja tarvetta yleisönosastokirjoittelulta. Hämeen Sanomien lukijat seurasivat tärkeämpiä asioita. Sotien jälkeen palailtiin arkeen ja pikkukaupungin askareisiin. Ahvenistoon liittyvä keskustelu alkoi vuoden 1948 huhtikuussa, kun Myllymäessä asuvat perheenäidit ilmaisivat huolensa: pyykkien pesu Ahvenistonjärvessä oli tarkoitus kieltää ja järven rantaa oltiin ottamassa urheilutarkoituksiin. 1950- ja 1960-luvuilla yleisönosastoissa julkaistiin runsaasti urheilu- ja kalastusseurojen keskinäisiä haasteita. Toisiaan nokittelivat mm. Hämeenlinnan Kuhaveljet ja Hämeenlinnan Urheilukalastajat. Lammilla olivat voimissaan köydenvetäjät. 1960-luvulla Yleisöltä-osaston kiitokset villiintyivät ja niitä julkaistiin isoina ryppäinä (mm. 2.1.1961). Vuonna 1965 kiitokset eivät enää olleet Yleisöltä-vinjetin alla (6.1.1965). Niistä oli tullut maksullisia ilmoituksia. 1970-luvun suuri murros Yleisönosastokirjoitukset lisääntyivät huomattavasti 1970-luvulle tultaessa. Nuorison uudet tavat olivat yksi kestoaiheista, kuten kirjoituksessa ”Kirkkopuiston lössi: pillereitä, olutta, toimettomuutta...” (6.4.1971) Myös päättymätön keskustelu moottoriradasta ja sen haitoista alkoi. Vastaavana päätoimittajana aloitti vuoden 1972 alussa Allan Liuhala. Hän oli käärinyt hihat jo edellisenä syksynä: oli uudistusten aika. Lehdessä alettiin julkaista mm. Puheenvuoro-palstaa, jolla hämeenlinnalainen Pekka Kiviharju julisti: ”moottorirata on talvisin mitä mainioin hiihtostadion.” (3.1.1972) Pari päivää myöhemmin Hämeen Sanomien hallinnossa nyttemmin vaikuttava Matti Puotila Hattulasta kirjoitti Yleisöltäpalstalla ponnekkaasti Katinalan ja Hurttalan tieolojen parantamiseksi. Koitti iso mullistus, kun perustettiin Näin lukijat -palsta lehden alkupäähän uudistetulle pääkirjoitusaukeamalle. Ensimmäisen kerran palsta ilmestyi aikaisempaa arvokkaammalla paikalla 16.1.1972. Yhdessä ensimmäisistä kirjoituksista toivottiin kaupunkiin savutonta ravintolaa. Näin lukijat ja Lukijat olivat Hämeen Sanomien keuhkot, joilla se hengitti lukijoiden tahtiin 1980- ja vielä pitkälle 1990-luvulle saakka. Lukijoiden rinnalle perustettiin oman aikansa yleisönosastojen legenda Suorat sanat, jonka kirjoitukset otettiin vastaan puhelimitse. Palstan toimittajana kunnostautui aikaisempi lehden toimituspäällikkö Ahti Hietanen. Nauhoilta purettiin pitkään lukijoiden vuolaita vuodatuksia. Tiistaina 10. tammikuuta vuonna 1995 ilmestyi ensimmäistä kertaa Hämeen Sanomien nykyisen muotoinen (mm. kuvitettu) mielipidepalsta, jonka ensimmäinen ja nykyinen toimittaja on tämän jutun kirjoittaja. HÄSA B21

B22 140 VUOTTA TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT Terttu Häkkinen on tekemisessään miettinyt aina lukijaa. – Lukijan pitää ymmärtää ja hänelle pitää avata, mitä tässä maailmassa tapahtuu. KUVA: Ville-Veikko Kaakinen Ensimmäinen nainen ●●Hämeen Sanomien eläkkeelle jäänyt päätoimittaja Terttu Häkkinen on tehnyt monella tavalla historiaa. Tuulia Viitanen Hämeenlinna 2010-luvulla on puhuttu median suuresta murroksesta. Kuohunta on kuitenkin alan jatkuva olotila. Kun Terttu Häkkisestä tuli päätoimittaja vuonna 1992, hänen piti ensi töikseen saada kustannuksista viidennes pois. Se tarkoitti määräaikaisten toimittajien ja avustajien irtisanomisia. Samaan aikaan digitalisaatio eteni. Seitsemänä päivänä viikossa lehti piti tehdä, vaikka puolet väestä istui kouluttautumassa uuteen tekniikkaan. – Toimituksessa työtä on tehty vuosikausia jatkuvan muutoksen keskellä. TERTTU HÄKKINEN tuli Hämeen Sanomiin kesätoimittajaksi vuonna 1964. Ansioluettelossa painoi paitsi neljän vuoden toimittajaopinnot nykyisessä Tampereen yliopistossa, kokemus lehtialasta, myös ajokortti. Aamulehden silloinen toimituspäällikkö Allan Liuhala, toimittajakoulutuksen sivutoiminen lehtori, varoitti nuorta naistoimittajaa saattamasta häntä häpeään. Hän kun oli suositellut Hämeen Sanomien päätoimittajalle Leo Hallalle oppilastaan. – Tein töitä usein vapaapäivinäkin, etten saattanut opettajaani häpeään, Häkkinen nauraa. Kun Häkkisestä vuonna 1992 tuli Hämeen Sanomien vastaava päätoimittaja, eläkkeelle siirtynyt Liuhala kehotti Häkkistä soittamaan, jos hän tarvitsee apua. – Se puhelinlinja oli kuumana. Häkkinen oli ensimmäinen vastaava naispäätoimittaja suomalaisissa seitsemänä päivänä viikossa ilmestyvissä sanomalehdissä. Sitä ennen Häkkinen oli toiminut muun muassa uutispäällikkönä ja toimituspäällikkönä. – Toimituksessa osa väestä vastusti valintaani. Sen tiesin jo ennen kuin suostuin tehtävään. Kannustusta pestiin tuli kui- tenkin myös toimituksesta sekä maakunnasta ja Hämeen Sanomien silloiselta hallitukselta ja johdolta. Tiesin, ettei tehtävä ole helppo. ENSIMMÄISENÄ naispäätoimit- tajana Häkkinen sai paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia vaikuttaa valtakunnan näköalapaikoilla. Häkkinen oli muun mussa Sanomalehtien liiton toimitusjaoston puheenjohtajana järjestämässä alan koulutusta ja valmistelemassa kannanottoja ajankohtaisiin asioihin. Hän myös oli monta kautta Julkisen sanan neuvostossa. – Kokoon ja levikkiin nähden naispäätoimittajan luotsaama lehti sai paljon näkyvyyttä valtakunnallisesti. Päätoimittajien ja valtakunnan vaikuttajien tapaamisissa Häkkinen sijoitettiin yleensä isännän viereen. Siinä oppi tuntemaan valtakunnan valtaapitävät hyvin. Naisinvaasio alkoi Häkkisen päätoimittajuuden aikana. Esimerkiksi eduskuntaan yritettiin saada läpi sata naisedustajaa. Naispappeuden hyväksymisessä elettiin myös kuumia aikoja. Samaan aikaan Hämeen Sanomien ensimmäinen nainen loi mielikuvaa ja brändiä maakuntalehdestä ympäri Suomea. Maakuntalehden päätoimittajana Häkkinen puolusti naisia eri aloilla. JOURNALISTISESTI Häkkistä lä- hellä olivat uutiset, mutta myös hyöty- ja palvelujournalismi. Hän oli kehittämässä Hämeen Sanomiin muun muassa Päivänkohtaosastoa ja erilaisia hyötypalstoja. Hän oli myös käynnistämässä maakuntalehtien yhteistyötä. Syntyi Treffi-liite, jossa julkaistiin televisio-ohjelmat ja journalistista sisältöä. – Vähäsen ylpeä olen myös kesädekkarista, jonka ideoin. Ensimmäisenä kesädekkaristina oli Leena Lehtolainen, ja Häkkinen myi tarinan moneen lehteen. Ideana oli saada heinäkuun hiljaisiin uutislehtiin sisältöä. – Tuohon aikaan lehdillä oli ensiyön oikeus eli julkaista oma kuuma uutinen ensimmäisenä. Se oli monessa yhteistyöideassa este. HÄKKISELLÄ on kuusi veljeä, joi- den keskellä on hän tottunut elämään ainoana tyttönä. Päätoimittaja ei olekaan sen vuoksi eritellyt sukupuolia. – En ole nähnyt miehiä tai naisia, vaan ihmisiä. Herrapelkoa minulla ei ole ollut. K U K A? Terttu Häkkinen ••  Päätoimittaja emerita. Perhe: puoliso Kalevi Häkkinen, yksi poika ja kaksi lapsenlasta. Asuu Hämeenlinnassa. Harrastaa muun muassa hiihtoa. NOPEAT Vaikeinta uralla: irtisanomiset Mikä ärsyttää nykyjournalismissa? Minä-journalismi. Lukijaa kiinnostavat enemmän lähde ja asia kuin toimittajan oma mielipide. Mitä pitäisi muistaa? Pihtiputaan mummo. Jutut pitää kirjoittaa niin, että lukija ymmärtää. Tosin päätoimittajana hän sai paljon palautetta urheilu-uutisoinnista. Monen lukijan mielestä sitä oli liikaa. – Tiesin, ettei siihen voi puuttua, mutta sanoin, että tehdään jotain, mihin ukot eivät kajoa. Syntyi Miehiltä kiellettyä -palsta, jossa haettiin vastauksia erilaisiin kysymyksiin. Ensimmäinen kysymys taisi olla: miksi sukkahousut menevät aina kierteelle. Häkkinen kertoo olleensa aina idealinko. Erilaisia juttuaiheita vain tupsahtaa päähän jatkuvalla syötöllä myös eläkkeellä. Niitä Häkkinen lähettää toimitukseen edelleen. HÄSA

HÄMEEN SANOMAT TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 140 VUOTTA Kohosen piirroksissa on huumoria ●●Hämeen Sanomista löytyi remontin yhteydessä Unto Kohosen piirroksia. Saila Karpiola Hämeenlinna Unto Kohonen on Hämeenlinnassa vieras nimi, mutta Hämeen Sanomien kaapista löytyi toistakymmentä senttiä miehen piirroksia, joita on ilmeisesti käytetty lehden markkinoinnissa. Piirrokset olivat niin hauskoja, että niitä käytettiin muun muassa lehden omassa kalenterissa. Mutta kuka kumma on Unto Kohonen? Google ohjaa kysyjän Kohosen sukuseuran sivuil- le ja vastaajaksi Kohosen sukuseuran esimies Jussi Simpuran, joka on Unto Kohosen pikkuserkku. Unto Kohonen on 84-vuotias ja asuu Vaajakoskella. Mies piirtää edelleen seuran lehteen KohoKohtia. Huono kuulo estää miehen haastattelun. – Unto toimi Vaajakoskella SOK:n mainospiirtäjänä pitkään ja teki ilmeisesti keikkoja myös muualle, Simpura selvittää. Unto Kohosen Hämeen Sanomien piirrokset on tehty 1980-luvulla. Koulutuskuntayhtymä Koulutuskuntayhtymä Tavastia Tavastia onnittelee onnittelee Hämeen Hämeen Sanomia! Sanomia! www.kktavastia.fi www.kktavastia.fi www.kktavastia.fi KOHOSEN SUKU on lähtöisin Sortavalan maalaiskunnan Karmalasta, josta on matkaa nykyiselle rajalle alle 30 kilometriä. Evakkoretkien seurauk­ sena Kohosia on lähes kaikkialla eteläisessä Suomessa. – Sukuseura perustettiin Espoossa, mutta seuran toinen kokous ja yksi juhlakokous pidettiin Aulangolla. Hämeenlinnassa on tosin vain kourallinen Kohosia, mutta sen sijainti sopi meille, Simpura sanoo. HÄSA Paljon onnea ja menestystä 140-vuotiaalle! Hurjat ja hurmaavat huushollit... katso kaikki www.terhik.lkv Eteläkatu 9, 13100 Hämeenlinna toimisto@terhiklkv.fi Hämeen Sanomat 140 vuotta. Perheenjäsenet onnittelevat. B23

B24 140 VUOTTA TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT Pelintekijöiden parhaimmistoa ●●HPK:n liigaotteluiden taustalla on paljon muitakin kuin jääkiekkoilijoita ja valmentajia – iso osa heistä vapaaehtoisesti. Samuli Virtanen Hämeenlinna Ennen kuin Hämeenlinnan Pallokerhon edustusjoukkueen jääkiekko-ottelu alkaa, Rinkelinmäen jäähalli täyttyy hiljalleen ihmisistä. Huomattavan monen heistä matka taittuu hallin kaakkoiskulman lippukioskin kautta. Siellä talkoolaisina työskentelevät lipunmyyjät, kuten Katri Hellsten ohentavat pääsylippupinoja jo tuntia ennen peliä. – Asiakkaiden pitää ollakin vaativia, joten palvelemme todella tarkastikin. Tässä ollaan hetkessä verrattuna muuhun arkielämään, siksi tätä tehdään. Ohjaamme oman korvauksemme juniorijääkiekolle, Hellsten kertoo. Perinteinen lippuluukku pitää yhä pintansa, vaikka moni hankkiikin pääsylippunsa internetistä. – Se on tavallaan tämän kaupungin tapa, että ihmiset tulevat tähän luukulle, kun he päättävät aika viime hetkellä lähteä matsiin, arvelee 20 vuotta lippuja myynyt Hellsten. KUN OTTELUN ALKU lähestyy, ot- telujuontaja Peter Petro aloittelee show’taan ja yrittää omien äänijänteidensä lisäksi verryttää yleisön äänijänteitä. Rauhallisemmin ääntään availee toinen äänentoistojärjestelmää hallitseva kuuluttaja, joka joulukuisessa Kärpät-ottelussa on Tommi Lindroos. Enimmäkseen HPK:n pelejä kuuluttaa Ville-Veikko SulinSaaristo, mutta Lindrooskaan ei ole eilisen teeren poika. – Kuulutan silloin, kun ”Veke” on poissa. Viime kaudella tuli pidempi pätkä, tällä kaudella on ollut muutama peli, kertoo Lindroos, joka on tullut tutuksi myös Riihimäen Cocksin käsipallokamppailuissa. Toisin kuin ottelujuontaja, kuuluttaja ei ole showmies, eikä tätä hallin enemmistö tunne. – Omaa juttua tehdään lähinnä äänensävyillä. En sano, että tämä on tiukkaa, mutta sooloilla ei voi. Kaveritkaan eivät yleensä edes tajua minun olleen kuuluttamassa. SUMMERI SOITTAA erätauolle. Va- lot himmenevät ja kiekkosoturit FA K TA HPK:n liigaottelu numeroina 3 605 HPK:n yleisökeskiarvo kaudella 2018–19 (ennen joulua). 110 henkilökunnan määrä yhdessä ottelussa poislukien joukkueet (HPK:n ja liikuntahalliyhtiön palveluksessa). 70 vapaaehtoista, joista HPK Liiga maksaa avustusta juniorijääkiekolle (mm. liikenteenohjaajat, lipunmyyjät, kioskimyyjät, järjestyksenvalvojat). 1/100 järjestyksenvalvojien suhde ennakoituun yleisömäärään. 1 500 litraa vettä kuluu jäädyttämiseen illan aikana. 70–80 kiekkoa käytetään alkulämmittelyssä ja ottelussa. 10 tuntia kestää pisintä vuoroa tekevien ravintolatyöntekijöiden pelipäivä. poistuvat pukusuojiinsa. Jään ottaa haltuun Martti Lemola ajokkeineen. Yli 20 vuoden uran jäähallin kenttämiehenä tehnyt Lemola kurvailee pelialustan tun- nelmallisessa valaistuksessa kiiltäväksi jääkoneella. Huolimatta näkyvästä suorittamisesta ison yleisön edessä, Lemolalle pelipäivä on varsin tavallinen työpäivä. Jää ajetaan käytännössä samalla tavalla useita kertoja päivässä. – Arkena on rauhallisempaa. Liigaottelun aikana katsomoissa on enemmän ihmisiä ja toimintaa, Lemola vertaa urakasta suoriuduttuaan. Toisinaan jääkiekkoilijat syyttävät jäätä ikävistä sattumuksistaan. Hämeenlinnassa sellaista sattuu harvoin. – Hyvin harvoin tulee palautetta. Näihin peleihin jäätä höylätään normaalia runsaammin ja ajetaan lämpimämmällä vedellä. Jään kuntoa ja kulumista tarkkaillaan, lohkeamat ynnä muut viat paikataan kuntoon. ERÄÄ MYÖHEMMIN alkaa kiek- kokansaa hiukoa muukin kuin HPK:n kiikarissa olevat sarjapisteet. Liigaotteluissa palvelee kymmenkunta eväskioskia ja kolme anniskeluravintolaa. Kaikki kuuluvat HPK:n omistaman Kerhoravintolan alaisuuteen, lukuun ottamatta pohjoisaulan juniorikioskia – hallin ainoaa, joka myy hämeenlinnalaista grilliklassikkoa hotsia. Nimensä mukaisesti Junnucafe kuuluu HPK-juniorijääkiekolle, jolle siis menevät tuotot ja jonka vanhemmista myös tulevat vapaaehtoiset myyjät. – Olemme melkein kaikki junnujen äitejä. Osa on jäänyt tekemään tätä työtä ilokseen. Tulemme jo neljältä laittamaan paikkoja kuntoon ja pullaa uuniin sekä keittelemään kahvia, kertoo kioskilla palveleva Laura Aaltonen. Hotsi eli sokeriton munkkitaikinakuori ja sen sisällä oleva Suomimakkara, on luonnollisesti Junnukioskin hittituote. Lisäksi pelkkiä höyrymakkaroita menee paljon. Muilla kioskeilla pitävät pintansa lihapiirakka ja kuuma koira. – Pelipäivinä makkarajonot ovat pitkiä. Aika paljon käy samoja ihmisiä, Aaltonen havainnoi. HPK RAASTAA 3–1-voiton liiga- kärki Kärpistä. Koko ottelun oranssipaitoja kannustanut kan- Runsaan viidenkymmenen katsojan D1-kulma on ollut HPK:n fanikatsomo Katri Hellsten ja Jaana Malmisuo myyvät pääsylippuja ja auttavat valitsemaan katsojille istumapaikat Ritariareenan lippukioskilla. nattajakulmaus hullaantuu. He ovat noin 3 700 katsojasta vain murto-osa, mutta ovat luomassa tapahtuman atmosfääriä vähintään yhtä merkittävällä tavalla kuin itse pelaajat. Lopulta ko- tijoukkue huomioikin kannattajansa perinteiseen tapaan D1kulman edessä. HPK-kannattajat eivät pidä kovaa ääntä itsestään, eivätkä koe olevansa juuri tekemässä tapah-

HÄMEEN SANOMAT 140 VUOTTA TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 B25 vuodesta 2015. KUVAT: Pekka Rautiainen Ari Lehto osti Laura Aaltoselta hotsin jäähallin Junnukioskista. Kenttähuoltoammattilainen Martti Lemola on tuttu näky jääkoneen ratissa HPK:n liigapeleissä. Tommi Lindroosin instrumentit jääkiekko-otteluissa ovat läppäri ja mikrofoni. tumaa vaan vain osallistumassa siihen. Faniaktiivit pitävät mieluummin kiinni anonymiteetistä ja kommentoivat rooliaan muutetuilla nimillä. – Olemme katsojia siinä missä Kun kyse on rekisteröityneestä yhdistystoiminnasta, löytyy HPK-kannattajien riveistä julkisiakin henkilöitä. Toiminnanjohtaja Santeri Hinkkanen luotsaa fanikerhoa ensimmäistä vuot- misestä tuli itse asiassa HPK:n toimistosta. Viestiketjuista se sitten lähti. Aktiiveja on nyt nelisenkymmentä ja HPK-kannattajien jäseniä toistasataa, Hinkkanen kertoo. HÄSA muutkin, seuraamme vain peliä vähän näkyvämmällä tavalla. Peli on yksi osa tätä päivää. Tämä on sosiaalinen tapahtuma, pidetään hauskaa kavereiden kanssa, tuumii ”Kristian”. taan, mutta on ollut mukana jo sen perustamisesta asti, vuodesta 2011. – Meitä oli vanhassa G-kulmassa seitsemän, jotka alkoivat laulaa ja huutaa. Aloite järjestäyty-

B26 140 VUOTTA TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT Pataässä painaa sotalapsen sielussa ●●Lasse Hyypiä lähetettiin kymmenientuhansien muiden lasten tavoin Ruotsiin jatkosodan aikana. Turvapaikka olikin ankara työpaikka. Toni Rasinkangas ”Tuntuu, että Ruotsista järjestetty ”turvapaikka” oli enemmän politiikkaa kuin hyvää tahtoa. Minusta tuli renki 9-vuotiaana.” Janakkala Toisen maailmansodan aikana Suomesta lähetettiin jopa 75 000 alle 15-vuotiasta lasta pääasiassa Ruotsiin ja Tanskaan pois sodan jaloista. Lasse Hyypiä oli sotalapsi, joka jatkosodan aikana passitettiin Etelä-Ruotsin Skåneen kahdeksi ja puoleksi vuodeksi. Aika on armotta haalistanut osan Turengissa asuvan Hyypiän muistoista, mutta kokemusta hän ei unohda ikinä. Hänen matkansa ei mennyt kuin elokuvissa. Ei alkuunkaan. – Tuntuu, että Ruotsista järjestetty ”turvapaikka” oli enemmän politiikkaa kuin hyvää tahtoa. Minusta tuli renki 9-vuotiaana, Hyypiä sanoo. LASSE HYYPIÄ nena viikkona piilossa rehuvajassa. Myös pakeneminen kävi hänen mielessään. – Mutta minne minä olisin mennyt? En saanut nähdä edes naapurissa olevaa veljeäni, jota tapasin salaa pellonreunoja kulkien. Hänellä oli herttainen sijaisperhe, kunpa olisin päässyt sinne. Hyypiän puolia yrittivät pitää ranskalainen maatalousharjoittelija ja yksi maatalon aikuisista lapsista. – He olivat ainoita, jotka pitivät minua kaverina. Mutta poika lähti opiskelemaan Tukholmaan ja harjoittelija ei kovin kauan talossa pysynyt. VUONNA 1944 Hyypiän veljekset Lasse ja Matti matkaavat Bore I -matkustajahöyrylaivalla Turusta Tukholmaan. Aini-äiti on jäänyt kotiin perheen seitsemän muun lapsen kanssa. Nestori-isä on Kannaksella jalkaväessä ja haavoittuu pahasti. Veljeskaksikko on kotoisin Säkkijärveltä. Kotipitäjäänsä he eivät palaa koskaan, sillä Viipurinlahden länsirannalla oleva kunta luovutetaan Neuvostoliiton haltuun jatkosodan jälkeen. – Kaulassa roikkui lappu ja kangaskassi, johon mahtui asiakirjoja. Olimme pitkän aikaa Tukholmassa karanteenissa, ennen kuin meidät sijoitettiin Starbyhyn Skåneen naapurimaataloihin, Hyypiä kertoo. KUN JOHONKIN tottuu, ei osaa kaivata parempaa, Hyypiä sanoo. – Aluksi mietin, että onko tämä tällaista koko ajan? Jossain vaiheessa turruin, enkä enää välittänyt. Hyypiä kertoo olleensa hukassa siinä vaiheessa, kun hän palasi Suomen takaisin 11-vuotiaana vuonna 1947. – Olin täynnä vihaa. Vihainen Ruotsille ja vihainen vanhemmilleni. Mutta ei näistä asioista ikinä kotona puhuttu. Hyypiältä meni vuosia saada asiat järjestykseen, mutta Ruotsin-reissu kalvaa edelleen unettomina öinä. Matti-veli puolestaan jäi tuhansien muiden lasten tavoin asumaan Ruotsiin. LASSE HYYPIÄLLE selvisi nope- asti, että luvassa ei ollut lohtua tai lämpöä. – Kyyti oli kylmää. Kuin olisi sanottu, että siinä on sulle poika pataässä, koita järjestää kortit. Hyypiä muistaa lypsäneensä lehmiä aamuin ja illoin ja siinä välissä vieneensä niitä laitumelle. Hän siivosi karsinoita ja syötti sikoja. – Työmies minusta tehtiin, vaikka ei sen ikäinen nassikka vielä mikään työmies ollut. Koulussa sain käydä, jos muuta työtä ei keksitty. Yleensä keksittiin. En soisi kellekään lapselle sellaista. Haravanjäljen piti pihatiellä ja puutarhassa näkyä. Hän auttoi myös puintitöissä ja keräsi omenoita tilan puista, joita oli Hyypiän mukaan toistasataa. – Poiminnasta luvattiin rahaa kotimatkalle. Tähän päivään mennessä en ole yhtään tiliä nähnyt. Enkä tule näkemäänkään. Kun Lasse Hyypiä palasi Ruotsista takaisin Suomeen jatkosodan jälkeen, oli kotipaikka vaihtunut Säkkijärveltä Perniöön. Nykyään Hyypiä asuu Turengissa. KUVA: Toni Rasinkangas FINNJÄVEL eli suomalaispiru. Sa- na on iskostunut Hyypiän mieleen. – Sitä sanaa ei talossa säästelty. Paitsi silloin, kun maatalossa kävi vieraita. Silloin sai finne (suomalainen) -maskotti olla rauhassa parhaisiin puettuna. Tajusin, että tämähän on silmänlumetta koko homma. Kulissien takana Hyypiä joutui olemaan varpaisillaan jatkuvasti. – Talon isäntä oli entistä pahempi päissään. Ei sellaisia asioita saa lapselle tehdä, mitä se ukko teki. Oikein arvostettu mies pitäjässä! – Kerran tuli selkään niin pahasti, että toista kuukautta meni liemiruokaa syödessä. Jos töitä ei tehty kunnolla, niin rangaistuksena jäi ilman ruokaa. Hyypiä muistelee olleensa mo- Eikö matkasta jäänyt yhtään hyvää muistoa? – Luokkaretki Kööpenhaminan tivoliin, jossa pääsin sellaisen hyrrän kyytiin. Samanlaista riemua koen nykyisin, kun lastenlapset ja lastenlastenlapset kipuavat syliini. Vuosina 1944–1946 toteutuneiden lastensiirtojen syynä olivat helmikuussa 1944 tapahtuneet Helsingin, Kotkan, Turun, Oulun, Rovaniemen ja Raahen suurpommitukset, joilla Neuvostoliitto halusi pakottaa Suomen rauhaan. (Pentti Kávenin väitöskirja, 2011). HÄSA

HÄMEEN SANOMAT TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 140 VUOTTA Kyllä tapahtuu… Verkatehdas Vanaja-sali 31.1. klo 19 STAND UP: ANDRE WICKSTRÖM, HELI SUTELA, JACK BJÖRKLUND Heli Sutela hauskuuttaa lämpimällä ja sympaattisella tavallaan naisten lisäksi myös miehiä. Aiheet komiikkaan löytyvät todellisesta elämästä ja ärsyttävätkin asiat muuttuvat naurattaviksi. André Wickström on naurattanut yleisöä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. André on lavalla kuin yhden miehen kokonainen teatterinäytös, joka saattelee ihailtavasti yleisön hienoksi hiotun komiikan syövereihin. Jack Björklund on yksi Suomen eniten keikkailevista koomikoista. Hänen lavavarmuutensa saa yleisön rentoutumaan nopeasti, mutta hytkymään vielä nopeammin. Liput 26€. Hinnat sisältävät käsittelykulut. CLUB FOR FIVE SONGS OF KIRKAN RAKASTETUT LAULUT UUSINA UPEINA A CAPPELLA -VERSIOINA. 1.3. klo 19 30.3. klo 19 CLUB FOR FIVE: SONGS OF KIRKA MARTIN ALVARADO & QVINTETO OTRA VES Konsertti yhdistää nämä kaksi ainutlaatuista artistia ennennäkemättömällä tavalla. Konsertissa kuullaan ensimmäistä kertaa Kirkan rakastettuja lauluja uusina ja upeina a cappella -versioina. Martín Alvaradoa pidetään yleisesti Argentiinan merkittävimpänä nykytangon laulajana ja jopa yhtenä hienoimmista vokalisteista tangon historiassa. Häntä on kutsuttu “2000-luvun tangon ääneksi” ja “Buenos Airesin parhaaksi ääneksi”. Liput 44€ Hinnat sisältävät käsittelykulut. Liput 29€ Hinnat sisältävät käsittelykulut. 7.4. klo 15 2.5. klo 19 PIKKU PAPUN MUSIIKKISIRKUS WALTTERI TORIKKA Torikka on Suomessa ja ulkomailla uraa luova uuden ajan ooppera- ja konserttilaulaja. Waltteri Torikka nousi koko kansan tietoisuuteen voittamalla Tähdet, tähdet -televisiosarjan vuonna 2015. Torikan ensialbumi Sydän myi platinaa ja toinen levytys Rakkaus ylitti kultalevyn rajan. Pikku Papun Musiikkisirkus on sirkusryhmä Blind Gut Companyn ja lastenmusiikkia soittavan Pikku Papun Orkesterin esitys, jossa yhdistyvät ihastuttava lastenmusiikki, leikkisä nykysirkus ja kiehtova visuaalisuus. Kohderyhmänä ovat ala-asteikäiset ja sitä nuoremmat lapset perheineen. Liput 31€ Hinnat sisältävät käsittelykulut. Liput 25€ Hinnat sisältävät käsittelykulut. Tapahtumat tuottaa: www.verkatehdas.fi LIPUT: VERKATEHTAAN LIPPUKAUPPA, Paasikiventie 2 puh. 0600 16060 (0,76 €/min + pvm) ma–pe 9–19, la 12–17 B27

B28 140 VUOTTA TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT Journalismi on paineiden alla, aina ●●Suomalainen journalismi elää ja voi hyvin, kaikesta huolimatta. ANALYYSI Pauli Uusi-Kilponen @hameensanomat.fi S uomi on pitkään ollut sananvapauden ykkösmaa ja on yhä lähellä tuota kunniakasta asemaa. Joksikin aikaa kolmossijalle Suomen pudotti kaksi vuotta sitten marraskuussa Ylen Terrafamea koskeneen uutisoinnin jälkipyykki. Pääministeri Juha Sipilä suuttui uutisesta ja pommitti jutun tehnyttä toimittajaa ja päätoimittaja Atte Jääskeläistä kymmenillä sähköposteilla. Sipilän yhteydenotot toimitukseen vaikuttivat selvitysmiehen tekemän tutkimuksen mukaan Ylen toimitusten linjauksiin. Julkisen sanan neuvosto päätyi samaan tulokseen ja antoi Ylelle langettavan päätöksen. Jussi Erosen, Jarno Liskin ja Salla Vuorikosken Ylegate-kirjassa (Pulitzer 2017) avataan Sipilän myllytyksen aiheuttamia tapahtumia. Tekstistä käy selväksi, miten päätoimittaja hyllytti ja vaati muuttamaan sisältöjä Sipilän tuohtumusta hillitäkseen. Johtavien poliitikkojen ymmärrys toimitusten itsenäisyydestä ei ole tänä päivänäkään itsestään selvää. Perspektiiviä Koiviston ajoilta Perspektiiviä antaa tapaus yli 30 vuoden takaa. Presidentti Mauno Koivisto tulistui presidentinvaalien ehdokasasettelusta tehdystä uutisesta, jossa insertti oli irrotettu asiayhteydestään. Hän kommentoi valtiosääntöuudistusta presidentin kahdesta kaudesta, eikä omaa ehdokkuuttaan, kuten insertistä saattoi tulkita. Yle tunnusti erheen, mutta kiisti toimineensa ohjelmatoiminnan säännöstön vastaisesti, eikä antanut Koivistolle periksi. Yle ilmoitti haluavansa välttää vaikutelman päätösvallan siirtymisestä toimituksesta presidentinlinnaan. Viimeistään tuo tapaus todisti, että Suomessa oli siirrytty Urho Kekkosen ajasta pari piirua kohti länsimaista vapaata lehdistöä. Syvällä suomettumisen suossa Vielä vuonna 1983 Suomen Sanomalehtimiesten liitto lupasi periaateohjelmassaan tukea Suomen YYA-sopimuksen mukaista aktiivista ja rauhantahtoista ulkopolitiikkaa. Tämä oli jatkoa sille, kun Suomi ainoana länsimaana allekirjoitti vuonna 1974 kommunikean, jossa luvattiin lehdistön puolesta olla vahingoittamatta maiden (Neu- Päätoimittajat ovat olleet varpaillaan niin Urho Kekkosen kuin Mauno Koivistonkin ja pääministeri Juha Sipilän aikana. vostoliiton ja Suomen) välisiä ystävyyssuhteita. Koivisto oli suomettumisen ajan poliittinen kasvatti, ja suhde Neuvostoliittoon oli kompleksinen sekä pelokas. Hänen käsityksensä siitä, mistä ja miten olisi sopivaa kirjoittaa tai uutisoida, poikkesivat niiden toimittajien näkemyksistä, jotka riuhtoivat itseään irti poliittisen johtomme liekanarusta. Presidenttinä Koiviston ja median välit tulehtuivat nopeasti. Koiviston vaikeaselkoisille fundeerauksille vaadittiin selityksiä. Kun niitä ei saatu, ryhdyttiin tulkitsemaan. Muun muassa Hymy teki artikkelin, jossa se painoi presidentin puheen sanasta sanaan lehteen. Kirjoitus oli monitulkintainen ja herätti sekä hilpeyttä että kiukunpuuskia. Toimittajat tarttuivat myös Koiviston pitämään puheeseen YK:ssa. Hän tuomitsi Grenadan miehityksen, mutta ei ottanut kantaa Neuvostoliiton miehitykseen Afganistanissa. Häneltä perättiin selitystä linjauksiin, vaikka syy tiedettiin hyvin. Hän ei halunnut arvostella Kremlin päätöksiä. Sopulilaumasta tuli käsite Koiviston ja toimittajien välinen juopa syveni. Hän muun muassa kielsi toimittajia käyttämästä hänen tietämättään otteita entisistä puheistaan. Koivisto purki kiukkuaan nimittämällä toimittajia sopuleiksi vuonna 1984 Åbo Underrättelser -lehdelle antamassaan haastatte- lussa. Koiviston mukaan toimittajat juoksevat yhden johtajan perässä. Toimittajat ryhtyivät tutkimaan sopulin sielunelämää ja totesivat, ettei sopulilaumalla ole johtajaa. Koiviston selitys ontuu. Seuraavan viikon Ajankohtaisessa kakkosessa toimittaja oli meikkauttanut itsensä sopuliksi. Asiaohjelmasta tuli viihdeohjelma ja Koiviston lanseeraamasta sopuli-sanasta toimittajan synonyymi. Sorsa haukkui infokratiaksi Kalevi Sorsalla, pääministerillä, moninkertaisella ministerillä ja SDP:n puheenjohtajalla oli samankaltainen suhde mediaan kuin Koivistolla. Turun puoluekokouspuheessa 1984 hän luonnehti parlamentarismin saaneen haastajan infokratiasta, tiedotusvallasta. Sorsan mielestä infokratialle on tyypillistä epä-älyllisyys, ylimielisyys ja kritiikittömyys omaan tekemiseen. Hän kääntyi toimittajiin päin ja kysyi, milloin käännätte, nouseva valta, tutkivan katseen itseenne. Onko Yle totuuden asialla? Ei, Sorsa tiukkasi Ajankohtaisessa kakkosessa. Sotien jälkeen sanomalehdistö oli hyvin puoluesidonnaista. Pakinoissa ja pääkirjoituksissa vastapuolta kurmootettiin armotta. Sen ajan vihapuhe löytyi monesti puoluelehden sivuilta. Vuoden 1956 presidentinvaaleja edelsi ainutlaatuinen parjauskampanja. Muun muassa ehdokas Urho Kekkosta solvattiin juopok- si ja huorintekijäksi. Uutisten takana olivat nimettömät lähteet. Uusi Suomi löi lujaa Kekkosta, mutta voiton vei Sensaatio Uutiset, joka kertoi härskeimmät jutut. Urho Kekkonen kuitenkin valittiin. Alkoi tie kohti suomettunutta Suomea. Kun neuvostotankit vyöryivät vuonna 1968 Prahan kaduille, suomalaisella medialla oli jo sordiino päällä. Asialla ei revitelty. Uudelle vuosikymmenelle tultaessa media sulautui ajan poliittiseen henkeen. Kekkonen oli idänpolitiikan takuumies, ja hänen arvostelunsa oli ulkopolitiikan arvostelua. Sitä ei sopinut tehdä. Suomen Sosiaalidemokraatin pakinoitsija Simo Juntunen teki. Hän sai Kekkosen mahtikäskyllä lähteä. ”Simppa” leimattiin ulkopolitiikan (lue idänpolitiikan) vihankylväjäksi. Kun Suomen Kuvalehti palkkasi Juntusen, hän sai päätoimittajalta ohjeet pysyä Kekkosesta ja ulkopolitiikasta kaukana. Kekkonen oli kirjoittanut samaiseen lehteen Pekka Peitsen ja Liimataisen nimimerkeillä. Kun hän kuuli Juntusen palkkaamisesta, Kekkonen halusi lopettaa kirjoittelunsa. Päätoimittajat olivat varpaillaan Päätoimittajat kautta Suomen olivat, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, varpaillaan. Kekkosen kipakkasisältöinen myllykirje saattoi lähteä nopeasti. Kekkosella oli niin vahva ote Johtavien poliitikkojen ymmärrys toimitusten itsenäisyydestä ei ole tänä päivänäkään itsestään selvää. toimituksiin, että hän sai vapaasti sanella, mitä kysytään ja mitä kirjoitetaan. Muun muassa Yleisradion toimittajat joutuivat antamaan kysymykset etukäteen, ja haastattelut tehtiin nauhoitettuina, jolloin sanomisia voitiin vielä korjata. Kekkosen todelliset terveystiedot olivat myös valtiosalaisuus, eivätkä toimittajat tohtineet niitä perätä. Maan tapa oli toimitusten tapa. Noista ajoista on kuljettu monta kukonaskelta eteenpäin. Yksittäisiä tapahtumia lukuun ottamatta toimitukset eri välineissä tekevät juttunsa journalistisista lähtökohdista ja ulkopuolisista painostuksista piittaamatta. Perinteiset mediatalot joutuvat kohtamaan aivan uudenlaisia paineita. Ovatko ihmiset valmiita maksamaan laadusta, vain tyytyvätkö he typerryttävään viihdehöttöön, valeuutisiin tai vihapuhepalstoihin? Journalisti on ennen kaikkea vastuussa lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. HÄSA Kirjoittaja on lehdistöneuvos, joka on työskennellyt 40 vuotta median palveluksessa.

HÄMEEN SANOMAT TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 140 VUOTTA B29 Säännöt sitoivat Hämeenlinnan juutalaisia ●●Juutalaiset olivat vuosikymmeniä pikkukaupungin silmätikkuja. ●●Hämeenlinnalaiset tunsivat heidät ennen kaikkea taitavina kauppiaina. YRJÖN TARINOITA 1 Sarjassa kerrotaan arkisista tapahtumista Yrjö Vihervuoren arkistoista. Saila Karpiola Hämeenlinna Hämeen Sanomat seurasi 1800-luvun lopussa pienen juutalaisyhteisön elämää tarkasti Hämeenlinnassa. Suurin osa Suomen 2000 juutalaisesta asui Helsingissä, mutta Hämeenlinnassa juutalaiset elivät omassa korttelissaan Palokunnankadulla tai työskentelivät kauppiaina. Juutalaiset myivät pääasiassa käytettyjä vaatteita. He saivat käydä kauppaa ainoastaan oman kaupungin alueella, mutta eivät samoilla markkinoilla kuin muut suomalaiset. Myyntipaikalle rakennettiin narinkka-torikojuja, jotka Hämeenlinnassa olivat heti Rantatorin länsipuolella. Juutalaisia oli Hämeenlinnassa vain kourallinen, sillä yhteisöön kuului vuonna 1885 enää 34 henkeä. Heidän piti hakea säännöllisesti oleskelulupaa senaatilta. JUUTALAISTEN YHTEISÖ syntyi Hämeenlinnaan, kun Venäjän armeijassa palveluksensa päättäneille juutalaisille sotilaille annettiin 1800-luvulla oikeus asettua asumaan Suomeen. Hämeenlinnassa juutalaisilla oli ollut Rauhankatu 4:n toisessa kerroksessa ainakin 1870-luvulta lähtien oma synagooga, joka toimi paikalla vuosikymmeniä. Samalla tontilla oli ilmeisesti jo 1700-luvulla rakennettu runoilija Paavo Cajanderin syntymäkoti. Synagoogassa toimitti jumalanpalveluksia Helsingistä kutsuttu rabbiini. Kun juutalaisseurakunta vaurastui, palkattiin Hämeenlinnaan oma rabbiini, mutta kovin pitkään rabbiinit eivät kaupungissa viihtyneet, sillä seurakunta oli pieni ja palkka sen mukainen. Osa kaupungin juutalaisista asui aivan kivenheiton päässä synagoogasta olevassa juutalaiskorttelissa Palokunnankadulla. HÄMEENLINNASSA avattiin vuon- na 1907 Jankel Krapiffskyn vaatekauppa, joka tunnettiin myöhemmin Kansallisvaatekauppana. Kauppa oli tontilla numero 56 eli Hallituskatu 11:ssä, jonka omisti tuolloin hedelmäkauppias V.Sokoleff. Sokoleff oli teettänyt Jean Sibeliuksen vuonna 1834 rakennettuun syntymäkotiin oven kadulle ja kaksi isoa näyteikkunaa. Ovi ja ikkunat jäivät myöhemmin historiaan, kun talo avattiin museona 1960-luvun puolivälissä. Kaupan avaaminen puhutti Ahveniston hautausmaalla oleva juutalaisten hautausmaa on ollut käyttämätön 1910-luvulta lähtien. Daavidin tähti ja puinen portti erottavat vanhan alueen. KUVA: Terho Aalto, arkisto VAATEKAUPASSA oli myyjänä Jo- Juutalaiskortteli oli nykyisen Hämeen Suojan paikalla. Tumman talon jälkeen olevassa vaaleassa talossa asuivat Yrjö Vihervuoren hyvin tuntemat Krapiffskyt. 1900-luvun alussa myös Hämeen Sanomien sivuilla. Juutalaisen Isak Pasternakin asettuminen asumaan syntymäkodin yläkertaan jo ennen vaatetusliikkeen avaamista herätti kaupungissa pahaa verta. Pasternak työskenteli kaupassa ilmeisesti ilman lupaa ja se herätti Hämeenlinnassa puheita. ”Oli luonnollista, että täkäläisissä räätälintyönantajissa herätti outoa huomiota juutalaisen ammattiveljen asettuminen paikkakunnalle, koska ---- kukaan ei tiennyt oliko se luvallista. Ja kun kaupunkiin viranomaisten puolesta mitään toimenpidettä ei näkynyt, ryhtyi Suomen Räätälintyönanajien paikallisosasto omasta aloitteestaan ottamaan selkoa asiasta.” Räätälien lähetystö kävi silloisen poliisimestari, eversti af Enehjelmin puheilla. Everstin mukaan Pasternak ei ollut varsinaisesti työssä liikkeessä, vaan toimi kaupan neuvonantajana. ”Lähetystö kävi vt poliisimestari Rönbergin puheilla uudestaan. Tämä selitti antaneensa juutalaiselle Pasternakille luvan oleskella kaupungissa kolme kuukautta eli toukokuun 1 p:ään, eikä poliisilaitos enää jatkaisi Pasternakin oleskelulupaa, jos hänellä ei ole näyttää senaatilta lupaa jäädä tänne asumaan.” sef Hurvitsch, juutalaisnuorukainen, joka oli juutalaiskorttelissa asuvan Jankel Krapiffskyn lapsenlapsi. Poika käytti hyvin vahvoja silmälaseja, joita Vihervuoren veljekset piilottivat tämän tästä. Vihervuoret kävivät Josefin ja Leo Krapiffskyn kanssa pyöräilemässä. ”Juutalaispoika oli erittäin ujo, hyvänsuopa ja jonkinverran yksinkertainen ja kun hänellä oli aina paljon rahaa mukanaan, käytimme tilaisuutta hyväksemme ja annoimme hänen pistoovata meidät joko leffaan tai hyville leivoskahveille joko Vainikaiselle tai Lindevallille. Itsellämme kun ei ollut paljonkaan taskurahoja. Palkkioksi tästä hänen hyväsydämisyydestään kiusasimme ja pilkkasimme häntä hyvin usein”, Yrjö Vihervuori muistelee. YRJÖ VIHERVUORI kadotti sittem- min ystävänsä ja epäili, että hänelle olisi tapahtunut jotakin vuoden 1918 levottomuuksissa. Internetistä löytyy kuitenkin tieto, että Josef muutti lopulta vuonna 1950 Israeliin ja kuoli siellä vasta vuonna 1959. Hän oli kolmen lapsen isä. Isak Pasternakin ja Krapiffskyjen nimet löytyvät kuitenkin myöhemmin Helsingistä. Hämeenlinnan juutalaiskorttelin paikalla olleet rakennukset purettiin ja niiden paikalle ra- kennettiin Hämeen Suoja vuonna 1930. Juutalaisten synagooga oli hävinnyt jo hetkeä aikaisemmin, eikä Ahvenistolla olevalle juutalaisten hautausmaalle ole haudattu enää 1910-luvun jälkeen ketään. Taistelu juutalaisten kansalaisoikeuksista aloitettiin 1870-luvulla. Muutos parempaan tapahtui kuitenkin vasta Suomen itsenäistyttyä, kun eduskunta 1918 hyväksyi lakiehdotuksen kansalaisoikeuksien myöntämisestä. Hämeenlinnan vanhimpien talojen taru sai sinetin, kun Rauhankadulle alkoi valmistua komea Paavonkulman talo. 24.3.1928 Hämeen Sanomat kirjoitti otsikolla Häviävää Hämeenlinnaa, että juutalaisten vanha synagooga siirtyy parhaillaan muistojen joukkoon. ”Parhaillaan puretaan Hämeenlinnassa Rauhankatu 4:ssä sijaitsevaa vanhaa kaksikerroksista puurakennusta, joka Hämeenlinnan vanhojen rakennusten joukossa on eräänlainen kuuluisuus.” Vanhat puurakennukset purettiin ja tontin omistanut kauppias K.A.Fredriksson rakennutti niiden tilalle uudet talot. Sotien jälkeen kauppiaan jälkeläiset myivät tontin rakennusliike Toloselle, joka purki kaikki tontin rakennukset ja pystytti paikalle uuden asuintalon, Cajanderinkulman. HÄSA

B30 140 VUOTTA TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT Yksi Suomen suurimmista ●●Meijeri perustettiin jo ennen Hämeen Sanomia Hämeenlinnaan. ●●Arla-ryhmän perusmaito­tuotteista noin puolet jalostetaan Hämeenlinnan Osuusmeijerissä. Arno Juutilainen Hämeenlinna Hämeenlinnan vanhin yritys, Tavastehus Meijeriaktiebolaget, aloitti maidon käsittelyn Rauhankadun ja Palokunnankadun kulmauksessa jo vuosia ennen kuin Hämeen Sanomien näytenumero ilmestyi vuonna 1878. Meijeri perustettiin osakeyhtiönä, sillä Suomessa ei ollut osuuskuntalakia. Kun Hämeenlinnan Osuusmeijeri perustettiin, osakeyhtiön maidontuottajat tulivat osuuskunnan jäseniksi ja myivät sille osakkeensa. Hämeenlinnan Osuusmeijeri käsitteli ja jalosti maitoa sekä laajensi liiketoimintaansa Hämeenlinnan keskustassa pitkään. Se rakennutti uuden meijerin vasta 1960-luvulla Kaurialan kaupunginosaan, jossa se yhä toimii. Suomessa oli 427 osuusmeijeriä ja maidon myyntiosuuskuntaa vuonna 1949, kun niitä nyt on vain noin 40 meijeriä. Valiolla on meijereitä tusinan verran. Kymmenen meijeriyhtiötä tekee yhteistyötä Arlan ja sen Sipoon meijerin kanssa. Näiden lisäksi Suomessa on 17 meijeriä, joista kaksi on kansainvälisten yhtiöiden jäätelötehtaita. – Ei ole ollut lainkaan selvää, että Hämeenlinnasta tuli paikkakunta, johon kasvoi suuri maitomeijeri, sanoo Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Risto Koski. Meijeritoiminta käynnistyi Hämeenlinnassa parin miljoonan litran voimin. Hämeenlinnan Osuusmeijerin vastaanottaman maidon määrä on noin satakertaistunut. Pienestä nyrkkipajasta kasvoi yksi Suomen suurimmista maitomeijereistä. Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuotanto kasvoi yli sadan miljoonan litran vuonna 2006. Meijeri käsitteli viime vuonna 108,8 miljoonaa litraa maitoa. MEIJERI VALMISTAA perustuot- teita, joita ovat maidot, piimät ja kermat. Niiden jalostajana se on erittäin suuri Suomessa. – Valio on ylivoimaisesti Suomen suurin maidon perustuotteiden valmistaja. Arla-ryhmässä perustuotteita valmistavat Arlan Sipoon meijeri ja Hämeenlinna. Ne ovat perustuotteissa kutakuinkin yhtä suuria. Satojen pienten meijerien sulauttaminen tosiinsa alkoi Hämeenlinnasta. Hattulan Meijeri sulautui Hämeenlinnan Osuusmeijeriin vuonna 1945. Seuraa- vien 16 vuoden aikana meijeriin sulautettiin Eteläisten, Tuuloksen ja Rengon meijerit. Turengin meijerin tuottajat siirtyivät Hämeenlinnaan vuonna 1963. Maitokaaren Iittalan meijerin maidot käännettiin Hämeenlinnaan vuonna 1973. – Meijerillä on pitkät perinteet ja sen hallinto on ollut vahva, Koski sanoo. Hämeenlinnan Osuusmeijeri sai toisen meijerin tuottajat vielä niinkin myöhään kuin vuonna 1999. Mouhijärven tuottajat jättivät oman osuuskuntansa, joka joutui taloudellisiin vaikeuksiin. HÄMEENLINNAN OSUUSMEIJERIN elämänlanka oli katketa Valion rakennejärjestelyissä. Meijeri jäi eloon useiden kiperien vaiheiden jälkeen. Valion Turengin UHT-tehdas (Ultra High Temperature) oli käynyt pieneksi ja sen tuotantoa oli 1970-luvulla siirretty Hämeenlinnan Osuusmeijerin tiloihin. Valio halusi ostaa koko Hämeenlinnan meijerin ja muuttaa sen UHT-tehtaaksi. Osuuskunnan jäsenille tarjottiin 30 miljoonaa markkaa (5 045 638 euroa) meijeristä. Hämeessä käytiin kampailu, jota kutsuttiin myös paikalliseksi meijerisodaksi. Lopulta Hämeenlinnan Osuusmeijerin edustajisto hylkäsi Valion tarjouksen vuonna 1983. Valio muuttui osakeyhtiöksi vuonna 1992. Hämeenlinnan Osuusmeijeri sai sen kanssa markkinointisopimuksen viimeisten meijerien joukossa aivan vuoden lopulla. VALIOSSA RYHDYTTIIN 1980-luvul- la suunnittelemaan maidonjalostuksen järjestämistä osuuskauppojen esimerkin mukaisesti alueosuuskuntamallilla. Hämeenlinna neuvotteli Valion länsiryhmän kanssa yhteistyöstä. Tuolloinen Hämeenlinnan Osuusmeijerin toimitusjohtaja Jorma Ijäs kirjoitti meijerin 85-vuotislehdessä, että yhteistyöstä irrottauduttiin, koska ”siitä ei saatu selvää saunassakaan”. Valion markkinointiyhteistyöhön perustuva toimintamalli kariutui, koska se ei saanut Kilpailuvirastolta poikkeuslupaa hintayhteistyöhön. Valio sai vuoden 1994 loppuun asti aikaa luopua laittomasta hintayhteistyöstä. Hämeenlinnan Osuusmeijeri reagoi päätökseen jäädyttämällä myyntinsä ja markkinointinsa siirron Tampereelle. Toimitusjohtaja Risto Koski korostaa, että meijeri on huolehtinut tuotannon tehokkuudesta. KUVA: Pekka Valio otti tavoitteekseen yhden meijeriliikkeen, koska erilliset meijerit eivät saaneet yhdessä sopia markkinoinnista ja hinnoista. Suomen suurimmat osuusmeijerit yksi toisensa jälkeen siirtyivät osaksi Valiota. Hämeenlinnan Osuusmeijeri jäi yksin ilman varmuutta markkinoinnista ja jakelusta. Ingman Foodsin toimitusjohtaja CarlGustaf Ingman otti yhteyttä meijeriin lokakuussa 1993 ja tarjosi yhteistyötä. Osuusmeijerin ja Ingmanin yhteistyö käynnistyi seuraavan vuoden maaliskuussa. Yhteistyö Ingman Foodsin kanssa kasvatti Hämeenlinnan maidonjalostusta vauhdilla. Meijeri jalosti maitoa vajaa 20 miljoonaa litraa vuonna 1994. Seuraavana vuonna se käsitteli jo 36 miljoonaa litraa maitoa. – Tuotannon hyppäys oli tuol- loin valtava. Kymmenessä vuodessa tuotanto noin viisinkertaistui, Koski kertoo. MEIJERIN HENKILÖSTÖ kasvoi rei- lusti noin 80:een 1990-luvulla. Tuotantoa on kuitenkin kaiken aikaa tehostettu niin, että vaikka tuotantomäärät ja tuotevalikoimat ovat yhä kasvaneet, työntekijöiden määrä ei ole enää kasvanut. – Meijeri on maltillisesti vuosittain tehnyt investointeja. Kannattavuus on pidetty kaiken aikaa mielessä. Meijeriä on laajennettu, uusia linjoja rakennettu ja tuotantoa automatisoitu. Koneiston kehittämisestä kertoo, että investoinnit olivat yli 22 miljoonaa euroa vuosina 2006–2017. Kilpailuviraston ratkaisut antoivat Hämeenlinnan Osuusmeijerille mahdollisuuden kasvattaa tuotantoaan. Kilpailuvirasto puuttui ensimmäisen kerran kovalla kädellä Valion toimintaan vuonna 1994. Maitoyhtiö sai tuolloin 5 miljoonan markan seuraamusmaksun määräävän markkinaaseman väärinkäytöstä. Korkein hallinto-oikeus vahvisti Valion 70 miljoonan seuraamusmaksun saalistushinnoittelusta vuonna 2016. Kainuun Osuusmeijeri ja Osuuskunta Maito-Pirkka palasivat Valio-leiriin vuonna 1998. Kun Kilpailuvirasto antoi luvan yrityskaupoille, se määräsi Valio-ryhmän myymään vuosittain 150 miljoonaa litraa raakamaitoa kilpailijoille. Suomen maidontuotannon rakennemuutosta kuvaa Hämeenlinnan Osuusmeijerin maidontuottajien lukumäärä. Osakkaina on nyt 112 tuottajaa, mutta he tuottavat lähes 50 miljoonaa litraa maitoa meijerille. HÄSA

HÄMEEN SANOMAT 140 VUOTTA TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 B31 maitomeijereistä Hämeenlinnan Osuusmeijerin perusta Hämeenlinnan Meijeri Oy (Tavastehus meijeriaktiebolak) Perustettu vuonna 1871 Hämeenlinnan Ympäristön Maidon y.m. Maataloustuotteiden Myyntiosuuskunta Perustettu vuonna 1919 Hämeenlinnan Osuusmeijeri Perustettu vuonna 1926 Osti osakeyhtiön kaikki osakkeet, purki yhtiön ja siirsi omaisuuden itselleen vuosina 1927–1928. Osti vanhan osuuskunnan omaisuuden vuonna 1927. Grafiikka: Heini Suvisuo FA K TA Värikäs historia ••  Hämeenlinnan Meijeri perustettiin osakeyhtiönä vuonna 1871. Suurten tilojen omistajia ja hämeenlinnalaisia virkamiehiä tuli sen osakkaiksi. Palokunnankadun ja Rauhankadun kulmasta hankittiin kiinteistö meijerille. Kun meijeri tuotti suuria tappioita, sen lakkauttamista harkittiin jo vuonna 1872. Maidontuottajat perustivat osuuskunnan vuonna 1919. Sillä oli toimitilat Hallituskatu 19:n talossa, joka on nykyisin suojeltu. Hämeenlinnan Osuusmeijeri perustettiin vuonna 1926. Vanha meijeriosuuskunta ja meijeriosakeyhtiö käytännössä sulautettiin tähän osuuskuntaan vuosina 1926–1927. Uusi meijeriyhtiö aloitti toimintansa osakeyhtiön kiinteistössä. Meijerin tiloja laajennettiin jatkuvasti. Suomen ensimmäinen meijerifuusio tapahtui vuonna 1945, jolloin Hattulan Osuusmeijeri sulautettiin Hämeenlinnaan. Useita pieniä hämäläisiä meijereitä sulautettiin Hämeenlinnan Osuusmeijeriin 1950–1960 -luvuilla. ••  ••  Rautiainen ••  ••  ••  ••  ••  ••  ••  ••  ••  ••  ••  Kaurialaan rakennettiin uusi meijeri vuonna 1966. Valio olisi halunnut ostaa meijerin 30 miljoonalla markalla ja muuttaa sen UHTtehtaaksi. Hämeenlinnan Osuusmeijerin edustajisto hylkäsi Valion ja meijerin sopimuksen vuonna 1983. Osuusmeijeri irtautui vuonna 1993 neuvotteluista, joiden tarkoituksena oli muodostaa Valioryhmään alueosuuskunnat. Valio otti tavoitteekseen yhden meijeriliikkeen mallin. Hämeenlinnan Osuusmeijeri ei myynyt meijeriään ja irtautui Valio-yhteistyöstä. Meijerin ja Ingman Foodsin yhteistyö alkoi vuonna 1994. Hämeenlinnan Osuusmeijerin tuotanto viisinkertaistui nopeasti. Hämeenlinnan Osuusmeijerin markkinointi siirtyi kokonaan Ingman Foodsille vuonna 2002. Meijerin tuotanto kohosi yli 100 miljoonan litran vuonna 2006. Arla osti kokonaan Ingman Foodsin vuonna 2008. Markkinaoikeus määräsi Valiolle 70 miljoonan euron seuraamusmaksun saalistushinnoittelusta vuonna 2014. ••  ••  ••  ••  ••  ••  ••  ••  ••  •• 

B32 TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 140 VUOTTA HÄMEEN SANOMAT Lehtitalo tuottaa mu ●●Uudet liiketoiminnot ovat kasvava osa Kalevi Lappalainen lukee päivän lehden kirjastossa. KUVA: Esko Tuovinen Päivä ei käynnisty ilman Hämäriä Saila Karpiola Hämeenlinna Kalevi Lappalainen on ottanut tavakseen lukea paikkakunnan aviisin kirjaston lehtienlukusalissa Wetterillä. Vasta vähän aikaa sitten Hämeenlinnaan palannut Lappalainen ei ole vielä ehtinyt tilata omaa lehteä. – Olen aina pitänyt Hämeen Sanomista, Lappalainen sanoo. Kaivokadulla asuva mies on tyytyväinen siitä, että hänen tulee lähdetyksi ulkoilemaan lehden takia. – Kyllä minun nyt kelpaa. Muutin vuonna 1971 Karkkilaan, mutta palasin takaisin, kun poika muutti Tiiriöön. Olen viihtynyt tutussa kaupungissa todella hyvin, Lappalainen kehaisee. KIRJASTOSSA KUHISEE vii- konvaihteessa. Kalle Ruohomäki ja Tuomo Heiskari odottavat kyytiä ala-aulassa. Molemmat seuraavat lehteä aktiivisesti. – Toivon Hämeen Sanomille vielä toista 140 vuo- den taivalta, vaikka ikää olisikin silloin jo 280 vuotta, Heiskari huomauttaa. Molemmat miehet uskovat paperilehden tulevaisuuteen, vaikka käyttävät lehden lukemiseen tietokonetta tai mobiilia. Paperilehti on Heiskarin mielestä koukuttava, eikä siitä luopuminen ole helppoa. – Nyt puhutaan paljon digistä, mutta on aika varmaa, että paperilehti tulee kokemaan vielä renessanssin, miehet miettivät. Sanna Lähteenmäki kehuu Hämeen Sanomien lisäksi melkein yhtä estottomasti myös Hämeenlinnan kirjastoa ja sen palveluja. Erityisen iloinen pirteä lehtori on Avolavasta, joka antaa paikallisille kyvyille mahdollisuuden loistaa. Lähteenmäki sanoo käyvänsä paljon kirjastossa paitsi lainaamassa kirjoja myös lukemassa lehtiä. Hämeen Sanomat tulee kotiin. – Kymmenen pistettä kirjastolle ja sanomalehdelle, Lähteenmäki kehuu. HÄSA Hämeen Sanomien toimintaa. ●●Myyntijohtaja Mika Sutisen mukaan verkkokaupat, tapahtumat ja konsertit tukevat lehden sopeutumista media-alan muutokseen. Juho Peltoniemi Hämeenlinna Perinteiset sanomalehtiyhtiöt hakevat yhä hanakammin uutta liiketoimintaa lehden tekemisen ulkopuolelta. Lehtien omistuksessa on tunnettuja myyntisivustoja, ne järjestävät tapahtumia ja kesäfestivaaleja. Hämeen Sanomista tuli viime joulukuussa jälleen perinteinen mediayhtiö, kun Hämeen Sanomat omistava Aina Group myi ICT-liiketoimintansa Telialle. Hämeen Sanomien liiketoiminta on silti paljon muutakin kuin Hämeen Sanomien ja Forssan Lehden, Hämeenlinnan Kaupunkiuutisten ja Seutu-Sanomien julkaisemista tai lehtien ja mainosten jakamista. Hämeen Sanomat oy on jo pitkään ollut maakunnan suurimman messutapahtuman Elomessujen sekä Joulumarkkinoiden ja Forssan Heinämessujen järjestäjä. – Mediatalojen perusliiketoiminta on ollut pitkään melkoisessa myllerryksessä. Aloimme reagoida siihen jo seitsemän vuotta sit- Voittavien yritysten menestyksen takana ovat onnelliset työntekijät. Onnittelemme 140 vuotiasta Hämeen Sanomia! Miten työympäristöstä tehdään yrityksen voimavara ja työntekijöiden kyvyt saadaan parhaiten käyttöön? Lue tarina www.martela.fi/voittajatarinat Martela-keskus, Häme | 10 Oy 010 345 7930 ten, kun ryhdyimme miettimään mitä liiketoimintaa voisimme tehdä, joka liittyisi nykyiseen tekemiseen. Päädyimme verkkokauppaan, joka tosin ei ole lähelläkään medialiiketoimintaa, myyntijohtaja Mika Sutinen kertoo. KAIKKIAAN NOIN 400 suoma- laisyrityksen verkkokauppaa käydään lehden omistamien verkkosivustojen Bellapuodin, Dreampetstoren ja Kalastamon kautta. Mika Sutinen uskoo uusien liiketoimintojen tuovan lähivuosina noin viidenneksen Hämeen Sanomien liikevaihdosta. Kasvu ei ole ollut aivan hurjimpien alkuvuosien odotusten mukaista, mutta uudet liiketoiminnot seisovat tukevasti omilla jaloillaan. Merkittävä uusi liiketoiminta-alue on laskujen ja aikakauslehtien osoitteellinen jakelu, jota hoitaa Ilves Jakelu. – Vuonna 2013 saatu postitoimilupa on mahdollistanut osoitteellisten laskujen, aikakauslehtien ja pienpakettien jakamisen perinteisen sanomalehtien var- haisjakelun ohessa, kertoo Ilvesjakelun toimitusjohtaja Pertti Leppänen. Ilves Jakelu on hankkinut suoramainosten koneelliseen niputtamiseen tarvittavat laitteet Hämeenlinnaan ja Forssaan. Ilves Jakelu on mukana myös Jakeluyhtiö Suomi oy:ssä, sekä vastikään pääkaupunkiseudulle perustetun PKS Jakelu oy:n osakas. UUDET LIIKETOIMINNAT tuo- vat yhteensä noin 10 prosenttia konsernin liikevaihdosta. – Varsinkin verkkokaupat ovat kasvaneet voimakkaasti. Lähdimme rakentamaan sitä vuosia sitten aivan ummikkoina, mutta olemme oppineet ja kaikkien ennusteiden mukaan myös tulevaisuus näyttää hyvältä, Mika Sutinen kertoo. Sutinen uskoo, että muutaman vuoden kuluttua Hämeen Sanomien verkkokaupat voivat olla kansainvälisiä toimijoita. – Tällä hetkellä toimimme valtakunnallisesti, mutta meillä on periaatteessa jo ulottuvuus myös Pohjoismaihin ja Venäjälle. Hyväs- Tämä jakelupyörä on jo päässyt too myyntijohtaja Mika Sutinen. Sanomien uusi mobiilisovellus, sä lykyssä lähdemme ulkomaiden markkinoille lähivuosina, sitä varten on jo tehty kehitystyötä.   TAPAHTUMAJÄRJESTÄJÄNÄ lehtiyhtiö on osaltaan mukana luomassa ja tukemassa paikallista kulttuurielämää. Uusimpana aluevaltauksena ovat Verkatehtaalle tulevat, Hämeen Sanomien TAHDO PANKILTASI ENEMMÄN. Tervetuloa paikalliseen Säästöpankkiin! saastopankki.fi/varaa-aika LAMMIN SÄÄSTÖPANKKI / HÄMEENLINNA / RAATIHUONEENKATU 16 PUH. 010 441 7000 / SAASTOPANKKI.FI / @LAMMINSP

HÄMEEN SANOMAT TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 140 VUOTTA utakin kuin uutisia Vuoden 1879 lehti nettiin Elina Nummelin Hämeenlinna eläkkeelle, mutta Hämeen Sanomia jaetaan vielä nykyisinkin joillakin alueilla polkupyörillä, kerPaperilehden lisäksi sisältöjä tuotetaan yhä enemmän sähköisesti. Tekeillä on myös Hämeen joka julkaistaan tulevan kevään aikana. KUVA: Pekka Rautiainen ja kulttuurikeskuksen yhteistyössä järjestämät tapahtumat. Kevään tapahtumasarjan avaa 31.1. tammikuuta stand up -ilta. Maaliskuussa esiintyy Club For Five 1.3. ja argentiinalaista tangoa esittävä Martin Alvaradon kvintetti 30. päivä. Huhtikuun 7. päivä on koko perheelle suunnattu Pikku Pa- pun Musiikkisirkus. Kevään ohjelmiston päättää 2. toukokuuta Waltteri Torikka. – Tapahtumasarjan myötä haluamme myös palvella parhaita asiakkaitamme entistä paremmin. Jokaiseen tapahtumaan oli varattu 150 paikkaa, jotka myytiin kestotilaajillemme noin 40 prosentin alennuksella muutamassa päiväs- sä. Yhdessä tämän ja muiden tilaajaetujemme, kuten vaikkapa HPK:n kotipeliin jaettavien lippujen kanssa aktiivinen tapahtumissa kävijä voi säästää koko kestotilauksen hinnan verran, Mika Sutinen sanoo. Alvaradoon kestotilaajalippuja on vielä saatavilla. Syksyn ohjelmiston suunnittelu on jo aloitettu. HÄSA Pääset lukemaan kaikki vuonna 1879 julkaistut Hämeen Sanomat Hameensanomat.fi-verkkopalvelussa. Hameensanomat.fi/vuosi1879-sivulle on kerätty kaikki perustamisvuoden lehdet PDF-muodossa luettavaksi. Hämeen Sanomat ilmestyi ensimmäisenä vuotenaan 52 kertaa, kerran viikossa. Lehti aukeaa luettavaksi klikkaamalla lehden julkaisupäivämäärää. Hämeen Sanomien digitalisoinnista on vastannut Kansalliskirjasto. Kaarlo Blomstedt perusti Hämeen Sanomat vuonna 1878 ja julkaisi näytenumeron 12. joulukuuta. Säännöllisesti lehti alkoi ilmestyä 8. tammikuuta 1879. Hämeen Sanomat on vanhin vieläkin alkuperäisellä nimellä ilmestyvä suomenkielinen sanomalehti. Blomstedt julkaisi lehteä vuoteen 1882, jolloin perustettiin Hämeen Sanomat oy. 66 www.hameensanomat.fi/ vuosi1879 SSAB onnittelee Hämeen Sanomia 8.1.2019 B33

B34 140 VUOTTA TIISTAI 8. tammikuuta 2019 2. viikko NIMIPÄIVÄT TÄNÄÄN: Titta, Hilppa Ortodoksisessa kalenterissa: Tuomi, Jyrki, Yrjö Ruotsinkielisessä kalenterissa: Gunnar NIMIPÄIVÄT HUOMENNA: Veikko, Veli, Veijo, Veikka Ortodoksisessa kalenterissa: Bror Ruotsinkielisessä kalenterissa: Filip, Ilpo, Polja, Vilppu PÄIVÄN SANA Katso, pimeys peittää maan, yön synkkyys kansat. Mutta sinun taivaallesi kohoaa aamunkoi, Herran kirkkaus hohtaa sinun ylläsi. Jes. 60: 2 VIISI KYSYMYSTÄ 1. M  inkä nimisen rap-duon hämeenlinnalaisveljekset Ville ja Mikko Vuorinen muodostavat? 2. Minkä urheiluseuran miehiä Miro Viitamäki on? 3. Miksi kutsutaan erityisesti brittien suosimaa kovaa ja pyöreä­kupuista miesten hattua? 4. Mitä pelkää amatofobiasta kärsivä ihminen? 5. Mikä joukkue voitti viimeksi jalkapallon seurajoukkueiden MM-tittelin? Vastaukset: 1. Herra Vuoret -nimisen 2. Riihimäen Cocksin 3. Knalliksi 4. Pölyä 5. Real Madrid MIEHEN IÄSSÄ Hämeen Sanomat 140 vuotta Tänään on Kanta-Hämeessä ilmestyvän maakuntalehden 140-vuotissynttärit. Hämeen Sanomat on Suomen vanhin samalla nimellä yhtäjaksoisesti ilmestynyt lehti. Hämeen Sanomien näytenumero näki päivänvalon jo 9. joulukuuta 1878. Lehti alkoi ilmestyä säännöllisesti joka keskiviikko nelisivuisena 8. tammikuuta 1879. TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT Kanta-Häme tiukassa ●●Maakunnan katse kääntyi pohjoiseen. Kasvukäytäväfilosofia syrjäytti metropolipuheet. ●●Kanta-Häme haluaa nyt olla mieluummin muun Suomen etuvartiota kuin pääkaupunkiseudun takamaata. Viki Salonen Kanta-Hämeen maakunta alkaa olla historiansa kovimmassa paikassa. Väki vähenee ja vanhenee vauhdilla, ja maakunta uhkaa hiipua kolminapaiseksi katvealueeksi suurten keskusten väliin. – Surulla seuraan tätä nykyistä tilannetta ja kehitystä. Kuinka huonosti pitää mennä, että ruvetaan oikeasti tekemään yhteistyötä? kysyy Kanta-Hämeen entinen maakuntajohtaja Juhani Honka. Eteläsuomalaisittain ankean väestökehityksen lisäksi Kanta-Hämettä hiostaa maakunnan seuturakenteen hankaluus. Tämä on niitä harvoja maakuntia, jotka voisi luontevasti pilkkoa useaan eri maakuntaan. Seutujen yhteinen edunvalvontakin on osin tahmeaa, koska esimerkiksi elintärkeiden liikenneyhteyksien osalta Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen intressit ovat toiset kuin Forssan seudulla, joka sijaitsee kaukana pääradasta Jos maakunta- ja sote-uudistus kaatuu, kolmea pienehköä seutua ei yhdistä edes maakunnallinen sote-organisaatio, jollaista Kanta-Hämeeseen ei ole vielä rakennettu. ”8 tähden sairaalan” eli Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen yhteisen sairaalayhtiön seurauksista vallitsee kaksi vastakkaista tulkintalinjaa. Osa näkee, että erikoissairaanhoidon Pirkanmaa-liitto pelastaa Kanta-Hämeen, joka on yksinään liian pieni tuottamaan erikoissairaanhoidon palveluja. Toiset puolestaan pelkäävät, että yhteinen yhtiö on askel Kanta-Hämeen yhdistämiseksi Pirkanmaahan. UHKAKUVISTA HUOLIMATTA Hon- ka muistuttaa, että Kanta-Häme on aiemminkin ollut vaikeuksissa, jopa lähes hajoamispisteessä – mutta päättänyt kuitenkin jatkaa itsenäisenä. Hajoamispuheiden vastapainoksi hän palauttaisi keskusteluun Kanta-Hämeen laajentumisen. – Maakuntien kokoerot ovat liian suuria. Nyt meillä on sekä liian pieniä että aika suuria maakuntia. – Laajentumisesta yritettiin neuvotella jo viime vuosikymmenellä Hyvinkään, Valkeakosken sekä Urjalan ja Someron kanssa. Itse asiassa Hyvinkää oli tässä asi- assa silloin alkuun aloitteellinen, mutta kun Riihimäki teki meidän puoleltamme ehdotuksen Hyvinkään liittymisestä Kanta-Hämeeseen, sieltä tuli selvät rukkaset, Honka muistelee. VIIME VUOSIKYMMENELLÄ puhut- tiin paljon ”Helsingin metropolialueesta”, johon kuuluvat alueet hahmoteltiin puhtaasti harpilla vedetyn säteen pohjalta. Näin esimerkiksi Forssan seutu pyrki väkisin identifioitumaan pääkaupunkiseudun reuna-alueeksi. Sittemmin tämä ajattelumalli on vaihtunut kasvukäytäväfilosofiaan, jonka keskiössä on ”HHTkäytävä” (Helsinki–Hämeenlinna–Tampere). – Tämä on jännää aaltoliikettä, joka riippuu pitkälti siitäkin, ketkä sattuvat kulloinkin istumaan maakuntahallituksessa ja -valtuustossa, Honka sanoo. – Omana aikanani tehtiin hyvin vahvasti näitä metropolialuelinjauksia. Tampereen suunta jäi silloin vähemmälle huomiolle. Sitten alettiin ajaa HHT-akselia, mutta se ei koskaan saanut ilmaa siipiensä alle sillä tavalla kuin olisi pitänyt. Hongan mielestä petrattavaa olisi sekä maakunnan sisäisessä että ulkoisessa yhteistyössä. – Vieläkin kaikki pääradan varren kunnat ovat liian itsekkäitä. Jokainen ajattelee kapeasti vain omaa etuaan eikä jättäisi kaverille mitään. Tässä olisi kuitenkin selvä aihio aidoksi eurooppalaiset mitat täyttäväksi nauhakaupunkikokonaisuudeksi. HONGAN MUKAAN järkevät uu- distukset ja yhteistyökuviot ovat kaatuneet usein huonoihin henkilökemioihin. – Silläkin on suuri merkitys, kuka minkäkin ehdotuksen milloinkin tekee ja millä tavalla. Tähän törmättiin aikoinaan Paras-hankkeenkin aikana, kun Janakkala ja Hattula jäivät pois Hämeenlinnan kuntaliitoksesta. Puhumattakaan Forssan seudusta. Hongan mukaan Kanta-Häme olisi ilman muuta tukevammalla pohjalla, jos kuntia olisi kolme eikä 11. – Tätä peliä ei vain osattu pelata riittävän hyvin. Honka toimi Kanta-Hämeen maakuntajohtajana 2004–2013. Tällä hetkellä hän selvittää asiantuntijana Oulun eteläisen alueen yhteistyökuvioita. Juhani Honka. KUVA: Seppo Pessinen, arkisto MAAKUNTA- JA sote-uudistusta Kanta-Hämeessä valmistelevan Oma Hämeen muutosjohtaja Matti Lipsanen näkee, että jos yhteistä tahtoa riittää, Kanta-Häme säilyy elinkelpoisena, vaikka maakuntauudistus kaatuisi ja maakunnat jäisivät suunniteltua heikommiksi organisaatioiksi. – Uskon vilpittömästi, että tällainen kolmen erilaisen ja vahvan seutukunnan maakunta on ja pysyy elinvoimaisena, vaikka nenät välillä vähän tuhisevatkin. Hän ei usko, että valtio lähtisi pilkkomaan Kanta-Hämettä, jos Riihimäki päättää pysyä mukana. Myös se, saisiko Riihimäki halutessaan valtiolta luvan liittyä Uuteenmaahan, mikäli hallituksen maakuntauudistus kaatuu, on Lipsasesta suuri kysymysmerkki. Hän muistuttaa, ettei lupaa irronnut aiemminkaan, parikymmentä vuotta sitten, vaikka sitä pyysi tuolloin koko Riihimäen seutu. – Jos Kanta-Häme hajoaisi, jokainen näistä kolmesta seutukunnasta olisi oman uuden maakuntansa peränurkka. Sii-

HÄMEEN SANOMAT 140 VUOTTA TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 Onnittelut paikassa Neea Pirkanmaa 11v. Tampere 9 v. Hämeenlinna Joonas ja T: Kotiväki, mummut ja pappa Venla Hakanen Kanta-Häme B35 8.1.2019 9v. ONNEA Kari 50 v 8.1. (50 km lenkillä) Päijät-Häme Lahti Forssa Irma-mummu ja Matti-pappa onnittelee! Riihimäki T: Äiti, Tuija ja tytöt Lukijoiden terveisiä syntymäpäiväsankarille Helsinki ja Uusimaa Suuri kiitos kaikista hyvän päivän aloituksista. MERJA JULKUNEN Helsinki Selkä & Issias bändiltä onnittelut Hämeen Sanomille. Paperilehti kuuluu aamukahvipöytään, missä ikinä se sitten sijaitseekaan! missä seurassa sinne suuntaudutaan. On täysin selvää, että kantahämäläisten asiointi ja työssäkäynti suuntautuvat paljon enemmän pääkaupunkiseudulle kuin Tampereen suuntaan. Mutta pääkaupunkiseutu ja Uusimaa on yksinään niin iso, ettei se ole yhteistyökumppanina ihan ongelmaton, Lipsanen sanoo. – Tampere ja Pirkanmaa on meille ihan hyvää seuraa. Näin olemme enemmänkin muun Suomen etuvartiota pääkaupunkiseudun suuntaan kuin pääkaupunkiseudun takamaata. HONKAKIN ON nykyään sitä miel- Matti Lipsanen. KUVA: Esko Tuovinen, arkisto nä mielessä niillä kaikilla olisi vahvempi asema Kanta-Hämenimisessä kokoonpanossa, Lipsanen sanoo. Jos sote- ja maakuntalait saadaan läpi tämän vaalikauden päätteeksi, näköpiirissä ei Lipsasen mukaan ole, että maakuntien määrää olisi vähennettävä ainakaan heti 2020-luvun alkuvuosina. – Yhdistämiset nousevat esiin vasta siinä vaiheessa, jos maakunta ei pysty tuottamaan palveluja valtion kautta tulevalla rahoituksella. LIPSANEN MUISTELEE, että Kan- ta-Häme hakeutui viime vuosikymmenellä ”maakuntien yhteistoiminta-alueen” puitteissa samaan seuraan pääkaupunkiseudun kanssa myös siksi, ettei halunnut jäädä kahdestaan PäijätHämeen kanssa. Yhteistoiminta-alueita yritettiin pitää hengissä aikansa, mutta niitä ei koskaan saatu konkreettisesti jalalle. – Melkein kaikki maakunnat Keski-Suomea myöten joutuvat suuntautumaan Helsingin suuntaan. Kyse onkin oikeastaan siitä, tä, että Pirkanmaa on Kanta-Hämeelle luontevin yhteistyösuunta ja mahdollinen liitoskumppani. – Helsinki on nyt niin kovin omanapainen, ettei sieltä heruisi tännepäin mitään. Ja Päijät-Hämeen kanssa ei saatu aikaan kunnollista yhteistyötä edes ammattikorkeakoulujen osalta. – Tampere ja Pirkanmaa ovat hyvällä kasvu-uralla. Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan muodostaman maakunnan eteläisessä kärjessä olisimme hyvissä asemissa. Se olisi psykologisestikin parempi paikka kuin pääkaupunkiseudun pohjoisin kolkka, hän pohtii. – Ja jos tähän mennään, Pirkanmaa pitää tietenkin muuttaa Hämeeksi eikä päinvastoin. HÄSA HäSa ja aamupala, hyvän kahvin kera! Hämeen Sanomien taival on kestänyt 140 vuotta. Se ei ole ollut aina helppo eikä selviytyminen jatkossakaan ole itsestäänselvyys. Käsillä oleva uusi aika vaatii perinteisen median linnakkeilta nöyryyttä sekä kykyä mukautua ja uusiutua. Toivotan onnea ja menestystä, nyt ja tulevaisuudessa! KIMMO KAUTIO Onnea Hämäri, ilman sinua ei päivä käynnisty. JAANA NIELIKÄINEN Jatkakaa samoissa merkeissä, toivoo yksi joka aamu lehteä havitteleva. ANNELI MÄKI Paljon onnea Hämeen Ilta-Sanomat JUKKA RIIHIMÄKI Arvokas historia, hyvin HäSa pystynyt uusiutumaan eri vuosi­ kymmenien hengessä säilyttäen hyvän journalistisen tason. Onnea! LILLI VÄISÄNEN Onnea vireälle ja ikinuorelle kaupungin äänitorvelle! JUHA-PEKKA KOSKINEN Tunnelmakartanot kiittää vuosikymmenien yhteistyöstä ja toivottaa jatkuvaa menestystä Hämeen Sanomille! LEENA SIVEN Paljon onnea vanhalle kunnon paperiaviisille! TIINA Onnea Hämeen Sanomille! 47-vuotta olen viettänyt kanssasi. Toivottavasti ystävyytemme jatkuu, vielä pitkään paperilehden muodossa. LENNU/MATTI KAJUPANK 29 vuotta aamuseuraa. SARA SYYRAKKI Sanomalehtityötä jo monen sukupolven ajan. Erinomaista ajan­ kuvaa on tallentunut valtavasti. Onnea ja menestystä! HELENA MARTTINEN

B36 140 VUOTTA TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT Seurakunnat KESKIVIIKKONA 8. PNÄ TAMMIKUUTA 1969 HÄMEENLINNAVANAJA Kuollut: Helena Lemmikki Karppinen 91 v, Sirkka Kyllikki Lainesalo 90 v, Veikko Henrik Daniel Kari 87 v, Risto Ensio Lemi 85 v, Anja Elina Holttinen 83 v, Leevi Juhani Pouttu 82 v, Armi Tellervo Rautanen 80 v, Helvi Kaija Anneli Nordlund 76 v, Irma-Leena Hentta 73 v, Reijo Ari Henrik Salo 65 v. Kastettu: Oliver Aaro Ilmari Alkula. Jumalanpalvelukset: Keskiviikko 9.1. Klo 18 Viikkomessu Hämeenlinnan kirkko, Juppala, Koskikunnas. Sunnuntai 13.1. Klo 10 Messu Hämeenlinnan kirkko, saarna Toivio, liturgi Tuori, kirkkomuusikot Koskikunnas, Savimäki, kirkkoväärti Jaana Rusko-Laitinen. Klo 10 Messu Rengon kirkko, saarna Lassila, kanttori Seppänen. Kirkkoväärtit kylistä Kuittila, Muurila ja Uusikylä. Kirkkokahvit. Klo 10 Messu Vanajan kirkko, saarna Suonperä, liturgi Kujala, kanttori Saarikko. Klo 12 Messu Jukolan Lintukoto, Suonperä, Saarikko. Klo 17 Iltakirkko Hämeenlinnan kirkko, Toivio, Koskikunnas. Katso kaikki tapahtumat: www. Hämeenlinnanseurakunnat.fi. HATTULA Kuollut: Aimo Rikhard Heikkilä 88 v. Jumalanpalvelukset: Su 13.1. klo 10 messu Hattulan kirkossa; luottamushenkilöiden kirkkopyhä. Su 20.1. klo 10 messu Tyrvännön kirkossa. Su 20.1. klo 18 iltamessu Hattulan kirkossa. HAUHO Kuollut: Kyllikki Kaarina Westerlund 95 v, Matti Johannes Koskinen 71 v. Jumalanpalvelukset: Su 13.1. klo 10 Vauvakirkko, liturgia Katja Verho, saarna Tapani Vanhanen, kanttori Pekka Rantio. Edellisen vuoden aikana kastettujen nimilehdet riisutaan kastepuusta ja annetaan muistoksi kastekoteihin. Kirkkomehut ja -kahvit kirkkosalissa, järj. MLL. Kinkeripäivät 2019: Su 20.1. klo 18 Tuittula, Penttilä: Satu ja Pekka Penttilä, Tuittulantie 67. Ke 30.1. klo 18 Kokkila-Juntula, Pietilä: Pentti Pietilä, Juntulantie 62. Su 3.2. klo 13 Hyömäki, Kämäri: Mariitta ja Leo Kämäri, Alvettulantie 289; klo 18 Alvettula-Lautsia, Metsätähti: Lasse Toivonen, Etukoivistontie 58. Ke 6.2. klo 18 Porras-Rukkoila, Ylhäisissä: Kaarina ja Kustaa Heikkilä, Rukkoilantie 248. Su 10.2. klo 13 Eteläinen, lähetysompeluseuran pitämänä srkkodilla, Västingintie 8 A 5; klo 18.30 Sotjala, Yli-Maula: Eija ja Pekka Maula, Sotjalantie 75. Johan nyt on Ke 13.2. klo 18 Roineentausta, Koivisto: Ritva ja Tauno Syrjänen, Syrjäsentie 84. Ke 20.2. klo 18 Niemikylät, Puntila: Minna ja Heikki Puntila, Puntilantie 95 as 2. Su 10.3. klo 13 MetsäkulmaPorsoo, Ristinkivi: Marjo Sipilä, Pikkutie 36; klo 18 Okerla-Hahkiala, Eskola: Sinikka Vallinheimo-Mäen ja Seppo Mäen pitämänä srk-talolla. Ke 13.3. klo 18 Mustila, Keskitalo: Lea ja Tapio Rantanen, Soittilan juhlatila. Su 17.3. klo 13 Vitsiälä, Kivelä: Ilkka Paavolainen, Tekkarintie 18. Ke 20.3. klo 13 Hauhontausta, Visala: Minna ja Ari Hiiren pitämänä Kivituvalla, Hauhontaustantie 645. Ke 27.3. klo 18 Kirkonkylä, Kapakka: Markku Cavén ja Raili Jokiranta, Kirkkotie 4. Su 31.3. klo 12 Sappee, Koivuranta: Helmi Kirjavainen, Valkealahdentie 49; klo 18 Ilmoila, Tupala: Anja ja Tapani Tupala, Pälkäneentie 2471. la 84 v, Helvi Annikki Ahonen 80 v, Lassi Markku Myyryläinen 67 v. Kastettu: Kalla-Aurora Helena Luukkonen, Otso Juhani Sailas. Avioliittoon vihitty: Timo Juhani Aaltonen ja Marja Erika Harju. LAMMI Kuollut: Rauha Maria Uusitalo 98 v, Ireene Mirjam Ruponen 92 v, Berit Karita Rintala 84 v, Silja Liisa Laitinen 80 v, Erkki Juhani Niemi 73 v, Kari Juhani Pyttynen 70 v, Markku Raineri Korhonen 63 v, Sauli Aslak Koskela 61 v, Mika Kalevi Reinikainen 49 v. Kastettu: Kaarlo Alvari Kallenpoika Lehtiö, Viljami Veikko Rikhard Nokkonen. Kuollut: Kirsti Liisa Ihamuotila 91 v., Eila Tellervo Mäkelä 80 v., Mirjam Helena Mäkelä 97 v., Ulla Marjatta Valorinta 84 v. JANAKKALA Kuollut: Kerttu Mirjami Ruukki 95 v, Irja Tellervo Kasanen 87 v, Raili Anneli Valkila 85 v, Aino Johanna Taka- TUULOS Kuollut: Kirsti Liisa Ihamuotila 91 v., Eila Tellervo Mäkelä 80 v., Mirjam Helena Mäkelä 97 v., Ulla Marjatta Valorinta 84 v. LOPPI Kuollut: Anneli Margareta Savolainen 81 v, Veikko Antero Jokinen 67 v, Armi Soile Tellervo Ojanen 57 v. Kastettu: Nelli Ida Amanda Numminen. HAUSJÄRVI Kuollut: Pirkko Liisa Koivukangas 88 v, Matti Kalle Jalmari Mattila 79 v. RIIHIMÄKI Markkinat Tule ja hyödynnä markkinapäivän tarjouksia... AJANKOHTAISTA TAMMIKUUSSA DECUBAL CLINIC CREAM 250 g NASO SEESAMIÖLJY ja NASO FRESH SEESAMIÖLJY 10 ml 1100 770 Kuivan ja vaativan ihon päivittäiseen hoitoon koko vartalolle. Koko perheelle. Norm. 13,80€ (55,20€/kg, tarj. 44,00€/kg) Kivikylän myyntiauto Hämeenlinnan torilla tänään ja joka keskiviikko klo 8–14 Kosteuttaa ja voitelee nenän kuivia limakalvoja. Tukena nuhan hoidossa. Koko perheelle. Norm. 9,66€ (966,99€/l, tarj. 770,99€/l) Raatihuoneenkatu 19 ark. 9-18, la 10-14 useita malleja AITOA NAHKAA HUOPIKKAAT TALVIKENGÄT 100% villaa 120€ useita malleja -35% ERÄ -40% AITOA NAHKAA Tilava lesti, Grip-pitopohja 99€ Lukiokatu 30, HML NASTAKENGÄT alk. 50€ Kauppakeskus Willa, Hyvinkää KAIKKI ALE TUOTTEET -50% normaalihinnasta kuvan liivi nyt 80,- Tervetuloa palveltavaksi torin laidalle! HALLITUSKATU 18, HML P. 6122382 ARK. 10.00–17.30, LA 10.00–14.00 www.muotisisko.fi Hämeen Sanomat 90 vuotta Tänään 90 vuotta sitten ilmestyi Hämeen Sanomien ensimmäinen varsinainen numero, joten tätä päivää on pidettävä lehden virallisena 90-vuotispäivänä. Lehden näytenumero ilmestyi jo joulukuun 12. päivänä 1878. Lehden ensimmäinen numero oli kaksisivuinen, nelipalstainen ja kooltaan 40x27 cm. Lehden vastaava toimittaja oli lehtori Kaarlo Blomstedt ja ”aputoimittajina” hänen opettajatoverinsa Hämeenlinnan normaalilyseon opettajakunnasta. Tilausilmoituksessa oli julkaistuna lehden ohjelma. Siitä ilmeni lehden kansallinen ja isänmaallinen kanta. Henkikirjoitusilmoitusten palauttaminen alkanut Saadakseen nimensä vaali- ja veroluetteloihin ja päästäkseen osalliseksi esimerkiksi kansaneläkkeestä tai sairausvakuutuskorvauksesta, on kansalaisen kuuluttava väestörekisteriin, hänen tulee olla henkikirjoitettu. Henkikirjoitus on tavallaan koko järjestäytyneen yhteiskunnan perusta ja henkikirjoituslomakkeen täyttäminen velvollisuus, jonka laiminlyönnistä sakotetaan. Henkikirjoituslomakkeet on jaettu taloihin viime vuoden lopulla ja niiden palauttaminen alkoi eilen. Kohti Sveitsiä Hämeenlinnalainen Raimo Laine matkusti loppiaisena Sveitsiin Biehlin kaupunkiin, missä hän puolen vuoden ajan tulee saamaan lisäoppia kellosepän ammatissa maailmankuululla Omega-tehtaalla. Raimo Laine oli luokkansa priimus Suomen Kelloseppäkoulun 3-vuotisella kurssilla ja lisäksi hän sai huomattavimman kolmesta jaetusta stipendistä. Jatko-opinnoilla Sveitsissä nähdään yleensä yksi opiskelija kustakin halukkaasta maasta. Tänä vuonna Suomesta kelpuutettiin Omegan tehtaille peräti kolme vasta valmistunutta kelloseppää. Seuratoiminta       

 

              

  





  

   
      

 

      

   



    

      Seuratoiminta        

 







        



  

   





 





 


  





 Hämeenlinnan seudun omaishoitajat ry tukee omaishoitajien jaksamista tarjoamalla tietoa, ohjausta ja vertaistukea Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan alueella. Toimintamme jatkuu 7.1.2019 -Vertaisryhmät eri tilanteissa oleville omaishoitajille päivällä ja illalla. Muun muassa miesomaishoitajille, erityislasten perheille, työssäkäyville, entisille omaishoitajille -Tiistaikahvilat: tiistaisin klo 10-13; säännölliset teemat ja asiantuntijat -Erilaiset tapahtumat ja retket -Neuvontapuhelin arkisin klo 9-12 puh: 040 7277 237, 040 7277 276; keskiviikkoisin klo 18-20 puh: 040 5163 227. Toiminta on avoin ja maksuton, ei edellytä virallista omaishoitajuutta eikä omaishoitosopimusta. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Yhteystiedot: Kirkkorinne 4, 13100 Hämeenlinna. Lisätietoa löytyy kotisivuilta www.hmlomaishoitajat ja facebookista Vuokralle tarjotaan Vuokralle tarjotaan Kuivaa, lämmintä VARASTOTILAA 15-40m2 Ratasniityssä Esim. autoille, veneille, moottoripyörille, huonekaluille yms. P. 0400 844 004 Maanpuolustus   Maanpuolustus   

          

  

                
     

        

          ­ 

   €      



   

     
     

         ­      

           €

­‚ ƒƒƒ





 „

HÄMEEN SANOMAT 140 VUOTTA TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 B37 Palvelut & Erikoisliikkeet Edullista ilmoittelua kaksi kertaa viikossa Asianajajia Asianajaja on asianajajaluetteloon hyväksytty lakimies, jolla on säädetty kokemus ja taito. Asianajajan toimintaa valvovat asianajajaliitto ja oikeuskansleri. Asianajotoimisto Alarotu Vesa Kasarmikatu 15 A puh. 03 6122 170 Asianajotoimisto Annia Oy Turuntie 4–6 puh. 040 672 2255 www.annia.fi Asianajotoimisto Arguendo Oy Palokunnankatu 6 (2.kerros) puh. 010 321 4500 Asianajaja Sauli Lehtinen Asianajaja Sampo Liusjärvi OTM Eemeli Saros www.arguendo.fi Eskelinen Oy Sibeliuksenkatu 9A puh. 0500 481 288 www.asianajotori.fi Eversheds Asianajotoimisto Oy Raatihuoneenkatu 7 B puh. 010 6841900 AA, VT Juha Kallioinen AA, VT Matti Kess OTM Miika Huhtinen www.eversheds.fi Asianajotoimisto Fortis Oy puh. 040 039 3144 AA, VT Miina Vuorela miina.vuorela@asianajofortis.fi Asianajotoimisto Hannu Korpinen Kasarmikatu 1 B puh. 03 6166 722 Asianajotoimisto Portaanpää Oy Raatihuoneenkatu 8 3. kerros puh. 03 626 210 www.aatp.fi Asianajaja Timo Portaanpää Asianajaja Juho Juusela Asianajotoimisto Markku Raimi Linnankatu 1, Keskustalo www.raimi.fi puh. 0400 335 130 Asianajotoimisto Romo & Ilonen Oy Sibeliuksenkatu 2 B, 4. krs puh. 075 7540 500 www.asianajopalvelut.com Asianajaja Pekka Romo Asianajaja Olli Forsell Asianajaja Kari Suokas HM, Tuulikki Piikkilä Kanta-Hämeen oikeusaputoimisto Hämeenlinnan toimipaikka - oikeusapu Autokorjaamoja Hammaslääkäreitä MERSUKORJAAMO • MB Star diagnosistesteri • Huollot, MB-varaosat ja remontit Joustavasti ja nopeasti hammashoitoon Venetmäki Oy Nahkatehtaantie 10, Viiala Ark. 9-17 Puh. 040 140 6000 Akuutit särkyhoidot arkisin Jaakonkuja 5, 13720 Parola Erikoishammasteknikoita Ajanvaraus 010 219 4020 LAILLISTETTUJA ERIKOISHAMMASTEKNIKKOJA: Kasarmikatu 7 b, H:linna JOUNI HEISKANEN Ajanvaraus Palokunnank. 15 D II krs, Hml Käynti sisäpihan puolelta puh. 044 500 5110 010 219 4015 KARI-KOSKINEN PEKKA Ikkunoita ja ovia Linnanniemenk. 8, HML puh. 0500 486 831 Sirpa Nyström KariSyrjänen Raatihuoneenkatu 4 ajanvaraus p. 6122 012 Lammi keskiviikkoisin Puh. 010 8208800 Jätehuoltopalvelua Tuoreimmat uutiset myös verkossa Viemärityöt • Pumppaamohuollot • Suurtehoimuroinnit • Kaivojen tyhjennykset www.hameensanomat.fi p. 0400 232 640 www.delete.fi Keittiökalusteita Lasiliikkeitä Puh. 010 8208800 HÄMEEN LASITOIMI OY Kaikki lasialan ● ● ● tuotteet palvelut asennukset Lvi-palvelut Uhrikivenkatu 6, 13130 Hml (03) 6824 002 ma–pe 7–16 Sibeliuksenkatu 21 A, p. 029 566 1920 Sähköliikkeitä Turengin SÄHKÖTALO OY LVI-PALVELUT KIINTEISTÖIHIN • KÄYTTÖVESIREMONTIT • LÄMPÖVERKKOREMONTIT • LÄMPÖPUMPUT Lasit korjaa ASENNUKSET s VIANKORJAUKSET SUUNNITTELU s SÄHKÖTARVIKE(CAD) MYYNTI - maalämpö ja ilmavesi • AURINKOLÄMPÖ Pyydä tarjous PAIKALLISELTA YRITYKSELTÄ 050 4620 293 tai www.heatup.fi HÄMEENLINNAN LASIKORJAUS OY Eino Leinonkatu 34 13130 HML p. (03) 675 9010 Kauppakuja 1, 14200 TURENKI 03-652 7530 fax 03-652 7540 0500-734 653 Edullista näkyvyyttä Palsta julkaistaan lehdessä kaksi kertaa viikossa. Sibeliuksenkatu 21 A, p. 029 566 0610 - talous- ja velkaneuvonta Romuliikkeitä Kysy lisää Hämeen Sanomien mediamyynnistä Ilmoitusvaraukset ja lisätiedot Anna-Leena Allenius Petri Harjula Esa Kukkonen Päivi Merisaari 040 868 2361 040 868 2356 040 868 2566 040 868 2578 Santtu Pekarila Ulla Salmi Sari Vänttinen etunimi.sukunimi@hameensanomat.fi tai ilmoitukset@hameensanomat.fi 040 451 2512 040 868 2573 040 868 2575 Valmisbetonia VALMISBETONIA 044 585 2469 WWW.TILAABETONIA.FI www.hameensanomat.fi

B38 TV JA RADIO Haapasalo saunoo eri puolilla Suomea TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 TELEVISIO HÄMEEN SANOMAT HHHHH Huippu HHHH Hyvä HHH Kannattaa katsoa HH Paremman puutteessa H Kehno Haapasalon Suomi Nelonen klo 20.00 ★★★ Ville Haapasalon uusi matkailuohjelma on hyvin linjassa lentämisen vähentämistavoitteiden kanssa. Haapasalo on reissannut maailmalla omintakeiseen tyyliinsä jo usean televisiosarjan verran. Hän on muun muassa taivaltanut Venäjän halki 30 päivässä, kolunnut Silkkitien 30 päivässä ja myös Volgan 30 päivässä. Nyt on vuorossa kymmenen jaksoa eri puolilta Suomea. Punainen lanka on sauna. Jo ensimmäisessä osassa Haapasalo lupaa käydä jokaisessa vastaantulevassa saunassa. Se ei ehkä ihan pidä paikkaansa, vaikka saunaan päästään usein. Toivottavasti Villen kädessä ei ole palovammoja, koska hän istuu löylyissä metalliketjut ranteessa. Pipo ei kuitenkaan ole päässä lauteilla. Haapasalon tyyli on letkeä. Näyttelijänä häneltä sujuu myös runonlausunta, sitä kuullaan aina välillä. Paikallisten ihmisten lisäksi tavataan kuuluisuuksiakin muun muassa Mira Luoti, Saimi Hoyer, Jasper Pääkkönen ja Petra Olli. TIINA VUORIMÄKI Mielensäpahoittaja (Heikki Kinnunen) jopa tanssii ja laulaa, kun Susan Aho (vasemmalla) soittaa haitaria ja Katri Helena paitsi laulaa myös hakee tanssimaan. KUVA: MTV3 Mielensäpahoittaja heittäytyy Mielensäpahoittaja – ennen kaikki oli paremmin MTV3 klo 20.00 Näyttelijä Ville Haapasalo tutustuu tuoreessa matkailuohjelmassa Suomeen. Hän käy muun muassa sipulisaunassa. KUVA: Nelonen ★★★ Heikki Kinnunen on lyömätön vanha ja mielensäpahoittava mies saappaissa, karvareuhkassa ja ruutupaidassa. Mielensäpahoittaja lompsii kaupungin katuja tutustumassa nykyaikaan kahdeksanosaisessa televisiosarjassa. Idea on hyvä, mutta jokin tökkii. Aivan kuin juoksisi suossa eikä vauhti vain kiihdy, vaikka ponnistelu voimistuu. MIELENSÄPAHOITTAJA tanssii ensimmäisessä osassa. Sarjassa Heikki Kinnunen tutustuu nykyaikaan karvareuhka päässä. Käsittelyyn nostetaan muun muassa musiikki, viina, urheilu ja ruoka. Mielensäpahoittaja laulaa, tanssii ja juo. Mitään niistä hänen ei pitänyt elämässään tehdä, mutta nyt tunnelma tai henkilö vie mukanaan. Jokaisessa jaksossa on yksi teema, ensimmäisessä se on musiik- ki. Teemoitus on hyvä asia ja pitää ohjelmaa kasassa, sillä usein tuntuu, että mukaan on otettu vieraita ja paikkoja ihan vain haalimisen ilosta. Ensimmäisessä jaksossa Mielensäpahoittaja tapaa paitsi luojansa kirjailija Tuomas Kyrön niin myös Uniikin, Ison H:n, Susan Ahon ja Katri Helenan. Rap, haitari ja vanhat iskelmät soivat. TUOMAS KYRÖ on kirjoittanut useita Mielensäpahoittaja-kirjoja. Tuorein elokuva Iloisia aikoja, Mielensäpahoittaja sai ensi-iltansa loppukesästä. Siinäkin pääosassa on Heikki Kinnunen. KAKKOSOSASSA JUODAAN, kun Mielensäpahoittaja perehtyy alkoholiin. Ohjelmassa nähdään muun muassa Riku Rantala ja Tunna Milonoff. Seuraavana aamuna mieli on paha. Oman jaksonsa saavat myös huumori, ruoka ja urheilu. Ensiesitys on tiistaisin ja uusinnat torstaisin ja sunnuntaisin. – Ennen kaikki oli ennen ja nyt on nytten, Mielensäpahoittaja toteaa uusien kokemustensa jälkeen. TIINA VUORIMÄKI Matti Kassila paneutui rakkauteen ELOKUVAT Pekka Eronen palaute@ lannenmedia.fi Kriitikko Pekka Eronen valitsee päivän kolme kiinnostavinta elokuvaa. Haluan rakastaa, Peter Kauhea kankkunen 2 Morning Glory ★★★ Hyvä, että äskettäin kuollutta Matti Kassilaa muistetaan muillakin elokuvilla kuin tutuimmilla – Komisario Palmuilla, Elokuulla ja Sinisellä viikolla. Aila Meriluodon romaanista syntyi mietteliäs kuvaus naisen seksuaalisesta vapautumisesta ja rakkaudesta yleensä. Leskirouvaa ja balttilääkäriä tulkitsivat Tea Ista ja Paul Osipow. Loppusoiton jälkeen esitetään Kassilan novellimainen kaupunkitunnelmointi Pariisilaissolmio. (Suomi 1972) ★★ Todd Phillipsin komedia pettää tammikuun tipattomat nenänvalkaisijat. Polttariporukka kyllä heräilee raskaat jyskytykset ohimoissaan, mutta jälleen niistä päästään eroon niin nopeasti, ettei elokuvasta ole raittiutta edistämään. Peruskohellusta toki riittää, kun Bradley Cooper, Zach Galifiniakis ja muut selvittelevät, mitä yöllä oikein tuli puuhattua. Jostain Bangkokista pitäisi löytää kaveri, josta on jäljellä vain sormi. (USA 2010) ★★ Rachel McAdams, Diane Keaton, Harrison Ford, Patrick Wilson ja Notting Hill -ohjaaja Roger Michell: tällä joukolla olisi ehdottomasti pitänyt syntyä kirkkaammin kipinöivää komediaa. Hailakasti romanttinen juttu aamu-tv:n tuottajan näytönpaikasta heräilee sentään silloin tällöin, kun joku tähdistä saa leikitellä katsojien odotuksilla ja pikku yllätyksillä. Varsinkin konkarit Keaton ja Ford ottavat iloa irti jurnutuksistaan. (USA 2010) Yle Teema & Fem klo 21.45 Nelonen klo 21.00 Liv klo 21.30 Tea Ista on pääosassa Haluan rakastaa, Peterissä, joka kertoo seksuaalisesta vapautumisesta. KUVA: Yle Kuvapalvelu

HÄMEEN SANOMAT TV JA RADIO TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 B39 MUUT TV-KANAVAT TLC 06.00 Pomo keittiössä. 06.30 Voittoa asuntokaupoilla. 07.05 Asunnon metsästäjät. 07.35 Pienten perhe. 08.05 Kakkukuningas. 08.35 Tahdon morsiuspuvun!. 09.05 Kalliovuorten eläinlääkäri. 10.05 Return to Amish. 11.05 Pomo keittiössä. 11.35 Tahdon morsiuspuvun!. 12.10 Tahdon morsiuspuvun: Randyn vinkit. 12.45 Kakkukuningas. 13.10 Tahdon morsiuspuvun: Kaasot. 13.45 Jon ja Kate +8. 14.15 Voittoa asuntokaupoilla. 14.50 Amerikan lapsimissit. 15.50 Tahdon morsiuspuvun: Kaasot. 16.20 Jon ja Kate +8. 16.55 Pienten perhe. 17.25 Kakkukuningas. 17.55 Tervetuloa kuutoset. 19.00 Jill & Jessa: Elämä jatkuu. 20.00 Tahdon morsiuspuvun!. 21.00 Sukupuolenkorjaus parisuhteessa. 22.00 Hääpukuja kurvikkaille. 22.30 Hääpukuja kurvikkaille. 23.00 Hengenvaarallisesti lihava: Mitä heille kuuluu?. 00.40 Parantaja. 01.30 Pienten perhe. 02.00 Voittoa asuntokaupoilla. 02.25 Return to Amish (S). 03.20–04.54 Kalliovuorten eläinlääkäri. LIV 05.00 Astral-TV. 06.00 LIVE: Astral-TV. 09.00 Sinkkuillallinen. 09.50 Pientä pilaa. 10.00 Rempalla kaupaksi. 11.00 Huvila & Huussi. 12.00 Ruotsin miljonääriäidit. 13.00 Sinkkuillallinen. 14.00 Rempalla kaupaksi. 15.05 Suhteessa selviytyjät. 16.00 Himohamstraajat (7). 17.00 Sinkkuillallinen. 18.00 Neljät häät Suomi. 19.00 Rempalla kaupaksi. 20.00 Huvila & Huussi. 21.00 Toisenlaiset teiniäidit Special. 21.30 ELOKUVA Morning Glory (7). 23.40 Rempalla kaupaksi. 00.45 Sinkkuillallinen. • JIM 05.00 Astral-TV. 06.00 LIVE: Astral-TV. 09.00 Amerikan Gladiaattorit. 10.00 Wahlburgers. 10.30 Wahlburgers. 11.00 Uusi elämä etelässä. 12.00 Rikkaiden panttilainaamo. 13.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula!. 14.00 Suorat sanat sapuskasta. 15.00 Leijonan luola Kanada. 16.00 Anthony Bourdain maailmalla: Suomi-jakso. 16.55 Tulossa: Selviytyjät Suomi. 17.00 Selviytyjät. 18.00 Leijonan luola Kanada. 19.00 Suomen huutokauppakeisari. 20.00 Kummeli esittää: Kontio & Parmas (7). 20.55 Tulossa: Selviytyjät Suomi. 21.00 Rillit huurussa (S). 21.30 Rillit huurussa (S). 22.00 Stand Up! (S). 23.00 Arman Pohjantähden alla (12). 23.55 Tulossa: Hyvät ja huonot uutiset. 00.00 Grillit huurussa (S). 01.00 Uusi elämä etelässä. TV5 06.00 Sofian enkelit. 07.00 Remonttipainajainen. 08.00 Akvaariomestarit. 09.00 Kissa ja koira vastakkain. 09.55 TV Shop. 10.55 Sofian enkelit. 11.55 Kokkaushaaste. 12.55 Remonttipari. 13.50 Pulmuset (S). 14.25 Pulmuset (S). 14.55 Kadonneet. 15.55 Remonttipari. 16.55 Asunnon metsästäjät. 17.25 Asunnon metsästäjät. 17.55 Pulmuset (S). 18.30 Pulmuset (S). 19.00 Kadonneet. 20.00 Tappajakrokotiilit. 21.00 ELOKUVA Sokkotreffit (S). 23.00 Kova laki: Erikoisyksik- mes of Fashion. 22.00 Kova laki: Erikoisyksikkö (16). 22.55 Ansa. 23.55 Täydellinen murha (12). 00.55 Painajainen naapurissa (12). 01.55 Verisukulaisia (12). 02.55 Yllättävä sarjamurha. 03.55 Caribbean Life. ALFATV Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen MTV3 klo 22.35. Uusi ajankohtainen haastatteluohjelma paneutuu viikon tärkeimpiin asioihin ja ilmiöihin. Toimittaja Jaakko Loikkanen kysyy studioon saapuvilta vierailtaan kunkin aiheen ydinkysymykset ja kiperät jatkokysymykset. kö (12). 23.55 ELOKUVA Captain Phillips (16). 02.35 Remonttipainajainen. 03.35 Remonttipari. 04.30–05.26 Sofian enkelit. 04.45–05.33 Remonttipari. Seikkailija Thomas Crown (12). 00.05 Simpsonit (7). 00.30 Simpsonit (7). 00.55 Family Guy (7). 01.20 ELOKUVA Soul Men (12). 03.10 Bones (12). 03.50 Lavastus. KUTONEN NATIONAL GEOGRAPHIC 06.05–06.40 Ruokamatkalla USA:ssa. 06.35–07.30 Löytöretki tuntemattomaan. 06.40 Ruokamatkalla USA:ssa. 07.10 Ruokamatkalla USA:ssa. 07.40 Ruokamatkalla USA:ssa. 08.10 Remonttikilpailu Teksasissa. 09.05 Kultakuume. 10.05 Hengenvaarallinen saalis. 11.05 Löytöretki tuntemattomaan. 12.00 Arvokaman etsijät. 13.00 TV Shop. 14.00 Wheeler Dealers. 15.00 Hengenvaarallinen saalis. 16.00 Kultakuume. 17.00 Wheeler Dealers. 18.00 Kultakuume. 19.00 Hengenvaarallinen saalis. 20.00 Wheeler Dealers. 21.00 Bitchin’ Rides. 22.00 Escobarin miljoonat. 23.00 Kultakuume. 00.00 Fast n’ Loud. 01.00 Wheeler Dealers. 01.35 Wheeler Dealers. 02.05 Bitchin’ Rides. FOX 06.00 Sky News. 06.55 Lystikkäät eläinveikkoset (S). 07.15 Lystikkäät eläinveikkoset (S). 07.40 New Girl (S). 08.00 New Girl (7). 08.20 How I Met Your Mother (7). 08.40 How I Met Your Mother (S). 09.00 Pelastajat Lappi (7). 09.25 Ari ja Kirsi: Kotirempat. 09.50 Lystikkäät eläinveikkoset (S). 10.15 Lystikkäät eläinveikkoset (S). 10.40 Simpsonit. 11.00 Simpsonit (7). 11.25 Simpsonit (7). 11.50 Family Guy (12). 12.15 Family Guy (7). 12.40 Huutokaupan metsästäjät. 13.05 Huutokaupan metsästäjät Suomi. 13.30 Hurja lomasää (7). 14.25 Pelastajat Lappi (S). 14.50 Australian rajalla. 15.20 Australian rajalla. 15.45 Huutokaupan metsästäjät. 16.10 Huutokaupan metsästäjät Suomi. 16.35 Simpsonit (7). 17.00 Simpsonit (7). 17.30 Family Guy (7). 18.00 Family Guy (7). 18.30 Simpsonit. 19.00 Simpsonit. 19.30 Simpsonit. 20.00 ToosaTV. 20.30 ToosaTV. 21.00 CSI: Miami (16). 22.00 ELOKUVA 06.00 Vankilassa ulkomailla. 06.45 Huumebisnes Oy (16). 07.30 Villi Mississippi. 08.15 Autojen ensiapu. 09.00 Autonraadot rahaksi. 09.50 Hurjat tonnikalat: Pohjoinen vs. etelä. 10.40 Yukonin kultamaat. 11.35 Äärimmäinen selviytyjä. 12.30 Uskomaton eläinlääkäri Pol. 13.25 Yukonin eläinlääkäri. 14.20 Autojen ensiapu. 15.15 Turvatarkastus: Peru. 16.10 Alaskan korjaajat. 17.05 Ihmeellinen planeetta Maa. 18.05 Hirviökala. 19.05 Vaarallisen valtatien pelastajat. 20.00 Meret ilman vettä. 21.00 Latinalaisen Amerikan kuumat rajat. 21.30 Latinalaisen Amerikan kuumat rajat. 22.00 Äärimmäinen selviytyjä û parhaat palat. 23.00 Huumebisnes Oy. 23.55 Rajasota. 00.50 Latinalaisen Amerikan kuumat rajat. 01.15 Latinalaisen Amerikan kuumat rajat. 01.40 Äärimmäinen selviytyjä û parhaat palat. 02.35 Science Of Stupid: Kissat ja kaverit. 03.00 Lentoturmatutkinta. 03.45 Autojen ensiapu. 04.30 Pahassa paikassa. 05.15–05.59 Tabu. 07.00 Flying Finns – Amerikan valloitus. 08.00 Dosentti: Samuli Salminen. 08.30 Ultimate Rush. 09.00 Isäntänä Tapani Ruokanen: Laura Kolbe. 10.00 LUMO: Markuksen evankeliumi. 12.00 Uutisia ja tiedotteita. 18.00 Isäntänä Tapani Ruokanen: Laura Kolbe. 19.00 Kuvia ja käännekohtia: Ossi Ahlapuro. 20.00 Seniorielämää – kuntoutusta Oulunkylässä. 20.30 Jahtikuksa. 21.00 Kirahvi kurottaa korkeuksiin. 22.00 Dosentti: Samuli Salminen. 22.30 Ultimate Rush. 23.00 Israel tutuksi. 23.30–00.00 CBN News. HERO 09.40 MasterChef Australia. 10.30 Kotikaupunki vaihtoon. 10.55 Tähän aikaan ensi vuonna (S). 11.40 Neljät häät Amerikassa. 12.25 Tanssin superäidit. 13.10 Kadonneen rakkauden jäljillä. 13.55 Ibiza Weekender (7). 14.45 Leijonan luola (S). 15.30 Kaverille ei jätetä (S). 16.15 Ruotsin miljonääriäidit. 17.00 Naimakaupalla alttarille. 17.55 Tulossa: Selviytyjät Suomi. 18.00 Vanderpump Rules (S). 19.00 Tähän aikaan ensi vuonna (S). 19.55 Tulossa: Hyvät ja huonot uutiset. 20.00 Kyttäputki: NCIS Los Angeles (12). 21.00 ELOKUVA The Next Three Days (12). 23.35 Tulossa: Hyvät ja huonot uutiset. 23.40 Kyttäputki: NCIS Los Angeles (12). 00.35 Tulossa: Selviytyjät Suomi. 00.45 Mad Cook TV (7). 01.00 Paratiisihotelli Norja (S). 01.45 Madventures II (7). 02.20 Madventures II (7). 03.00–03.45 Ex on the Beach Ruotsi (7). AVA 06.00 Aamun AVAus. 07.05–08.00 Lemmen viemää (12). 10.00 Rakas, ostin meille kodin. 11.00 Grand Designs Australia. 12.00 The Chefs’ Line. 12.30 Sara La Fountain Australiassa. 13.00 Pomo piilossa. 14.00 Lapsivanhemmat. 14.30 Lapsivanhemmat. 15.00 Lemmen viemää (12). 16.00 Suomen paras palomies. 17.00 Illallinen äidille. 18.00 Mutsi (S). 18.30 Moderni perhe (S). 19.00 Grand Designs Australia. 20.00 Ex-Onnelliset (S). 21.00 Roba (12). 22.00 AVA rikosputki: Kova laki (12). 23.00 Sinkkuelämää (7). 23.35 Sinkkuelämää (12). 00.10 Näytän eläkeläiseltä vaikka olen 20. 01.10 Ensitreffit alttarilla Ruotsi. 02.05 I Am Cait. 03.00 Sinkkuelämää (12). 03.35 Alastomat treffit USA. TV7 08.30 Juuret lähteellä. 09.00 Jerusalem studio. 09.30 Jeesus – Kuningaskunta ilman rajoja. 09.55 Laula kanssani -karaoke. 10.00 Lelulaatikko. 10.30 Herätyksen läpimurto. 11.00 Käsi kohoaa. 12.30 Elävä yhteys. 13.00 TV7 Israel News. 13.15 Parantumiskoulu. 13.45 Kauneimmat psalmit. 14.00 Passion for Jesus. 14.30 Marttyyrien ääni. 15.00 Yliluonnollista. 15.30 Iloa arkeen – Joyce Meyer. 16.00 Rikotusta eheäksi – Seppo Jokinen. 16.30 Juuret lähteellä. 17.00 Uskosta totta. 17.30 Kuvajutut. 18.00 Raamatun kertomuksia. 18.30 Herra käyttää lääkäriä. 19.00 Andrew Wommack evankeliumin äärellä. 19.30 Haastattelussa. 20.00 Jumala puhuu. 20.30 Israel puhuu. 21.00 TV7 Israel News. 21.15 Tie on valmis!. 21.35 Julistakaa. 21.45 Raamattu puhuu sinulle. 21.55 Armon kalliolla. 22.15 Vanha Testamentti avautuu. 23.00 Kensington Temple. 23.30 Aikain merkit Sanassa. 00.00 Muurinaukossa. FRII 06.00 Viestejä tuonpuoleisesta. 06.30 Viestejä tuonpuoleisesta. 07.00 Nuoret äidit. 07.30 Nuoret äidit. 08.05 Synnytysosastolla. 09.05 Ruokamatkalla USA:ssa. 09.35 Ruokamatkalla USA:ssa. 10.05 Ruokamatkalla USA:ssa. 10.35 Ruokamatkalla USA:ssa. 11.05 Kokkaushaaste. 12.00 Asunnon metsästäjät. 12.30 Asunnon metsästäjät. 12.55 Caribbean Life. 13.30 TV Shop. 14.30 Caribbean Life. 15.05 Tahdon morsiuspuvun!. 15.35 Tahdon morsiuspuvun!. 16.05 90 päivää morsiamena. 17.05 Alaskan eläinlääkäri. 18.05 Tunnelbanan. 19.00 Maailman oudoimmat ruuat. 20.00 Miamin eläinpoliisit. 21.00 People Magazine Investigates: Cri- Ice Town - Elämää äärirajoilla Yle TV2 klo 20.00. Osa 1/10. Umpijäässä. Maailman pohjoisin kaupunki Longyearbyen sijaitsee Huippuvuorilla, missä on enemmän jääkarhuja kuin ihmisiä. Kaupungin ulkopuolelta alkaa arktinen erämaa, jonne ei ole asiaa ilman asetta. KUVA: Hello Halo RADIO-OHJELMAT YLE RADIO 1 6.00 Yle Uutiset ja sää. 6.05 Hartaita säveliä. 6.15 Aamuhartaus. Teologian tohtori Outi Lehtipuu, Pirkkala. Virsi 923:13. Virsi alkaa sanoin ’’Silmäni aukaise, Jumalani’’. Johanna Iivanainen (laulu), Mikko Iivanainen (kitara). 6.25 Aamusoitto. 6.56 Päivän mietelause. 6.59 Hyvää huomenta. 7.00 Yle Uutiset ja sää. 7.10 Hartaita säveliä. 7.15 Aamuhartaus. 7.25 Musiikkihetki. 7.29 Hyvää huomenta. 7.30 Ykkösaamu. 8.00 Yle Uutiset ja sää. 8.10 Ykkösaamu. 9.00 Yle Uutiset. 9.05 Muistojen bulevardi. 10.00 Sari Valto: Miten elää hyvää elämää kivun kanssa? 11.00 Utelias äänimatkailija. 11.57 Päivän mietelause ja Turun tuomiokirkon kello lyö 12. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.10 Tiedeykkönen. 13.00 Klassista kahteen. 14.00 Uudet levyt. 15.00 Yle Uutiset. 15.02 Kulttuuriykkönen. 15.55 Yle News. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.10 Faunin iltapäivä. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.10 Semanttista hälyä – toistemme ymmärtämisen historiaa. 17.30 Radioteatteri esittää: Viha on paha vieras, osa 10/10. 17.50 Etnohetki. 18.00 Romano mirits. 18.20 Kadonnutta aikaa etsimässä. 18.30 Hartaita säveliä. 18.50 Iltahartaus. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.02 Radion sinfoniaorkesteri kon- serttilavalla. 20.40 Sopraano Anja Harteros laulaa. 21.00 Ääniversumi: Aika. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Sari Valto: Miten elää hyvää elämää kivun kanssa?. 23.00 Iltahartaus. 23.10 Yöklassinen. YLE RADIO SUOMI 4.00 Yle Uutiset ja sää. 4.02 Radio Suomen Varhaisaamu. 5.00 Yle Uutiset ja sää. 5.02 Radio Suomen Varhaisaamu. 5.30 Yle Uutiset ja sää. 5.32 Radio Suomen Varhaisaamu. 5.50 Merisää. 5.52 Radio Suomen Varhaisaamu. 6.00 Yle Uutiset ja sää. 6.05 Alueradio. 7.00 Yle Uutiset ja sää. 7.10 Urheiluradio. 7.13 Alueradio. 7.50 Merisää. 7.53 Alueradio. 8.00 Yle Uutiset ja sää. 8.10 Urheiluradio. 8.13 Alueradio. 9.00 Yle Uutiset. 9.05 Urheiluradio. 9.10 Sää. 9.11 Alueradio. 10.00 Yle Uutiset. 10.02 Radio Suomen päivä. 10.30 Yle Uutiset alueeltasi. 10.33 Radio Suomen Päivä. 11.00 Yle Uutiset. 11.02 Radio Suomen Päivä. 11.30 Yle Uutiset alueeltasi. 11.33 Radio Suomen Päivä. 12.00 Yle Uutiset ja sää. 12.10 Urheiluradio. 12.13 Radio Suomen Päivä. 12.45 Merisää. 12.55 Radio Suomen Päivä. 13.00 Yle Uutiset. 13.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. Marko Maunuksela. 13.30 Yle Uutiset alueeltasi. 13.33 Paikka auringossa – lau- luja Pohjantähden alta. Marko Maunuksela. 14.00 Yle Uutiset. 14.02 Alueradio. 15.00 Yle Uutiset. 15.02 Alueradio. 16.00 Yle Uutiset ja sää. 16.10 Urheiluradio. 16.13 Alueradio. 17.00 Yle Uutiset ja sää. 17.10 Urheiluradio. 17.13 Alueradio. 18.00 Yle Uutiset. 18.02 Tunteiden tiistai. 18.50 Merisää. 18.55 Tunteiden tiistai. 19.00 Yle Uutiset ja sää. 19.02 Urheiluradio. 19.05 Tunteiden tiistai. 20.00 Yle Uutiset. 20.02 Sää. 20.03 Tunteiden tiistai. 20.20 Uniraati. 20.55 Tunteiden tiistai. 21.00 Yle Uutiset. 21.02 Urheiluradio. 21.12 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.17 Päivä tunnissa. 21.50 Merisää. 21.55 Radio Suomen Ilta. 22.00 Yle Uutiset ja sää. 22.05 Urheiluradio. 22.08 Kantritohtori Teppo Nättilä. 23.00 Yle Uutiset. 23.02 Yöradio. 0.00 Yle Uutiset. 0.02 Yöradio – tunti 70-lukua. 1.00 Yle Uutiset ja sää. 1.02 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. Marko Maunuksela. 1.55 Yöradio. 2.00 Yle Uutiset. 2.02 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 2.54 Yöradio. 3.00 Yle Uutiset. 3.02 Kaitsun nurkka – Kai Ulmanen. 3.54 Yöradio. YLE PUHE 6.00 Yle Uutiset. 6.05 Politiikkaradio. 6.35 Nosto. 6.59 Puheen Aamu. 10.00 Yle Uutiset. 10.02 Kunnian päivät – Li- tovaara ja lautailun pioneerit: Aleksi Litovaaran vieraina Satu Järvelä ja Janne Kaitala. 11.00 Yle Uutiset. 11.02 Akti. 12.00 Yle Uutiset. 12.10 Urheiluradio. 12.13 Puheen Klassikko. 12.20 Puheen Aamussa tänään. 12.30 Politiikkaradio. 13.00 Yle Uutiset. 13.02 Huominen on huonompi: Parantaako teknologia enää ihmiselämää?. 14.00 Yle Uutiset. 14.02 Pörssipäivä. 15.00 Yle Uutiset. 15.02 Nosto. 16.00 Yle Uutiset. 16.10 Urheiluradio. 16.13 Nosto. 17.00 Yle Uutiset. 17.10 Urheiluradio. 17.13 Päivä tunnissa. 18.00 Yle Uutiset. 18.02 Kunnian päivät – Litovaara ja lautailun pioneerit: Aleksi Litovaaran vieraina Satu Järvelä ja Janne Kaitala. 19.00 Arkisto: Olli Lindholm ja Juho K. Juntunen. 21.00 Yle Uutiset. 21.02 Urheiluradio. 21.12 Puheen Ilta. 21.30 Huominen on huonompi: Parantaako teknologia enää ihmiselämää?. 22.30 Pörssipäivä. 23.28 Päivä tunnissa. 0.00 Arkisto: Moraali koetuksella. 2.00 Arkisto: Elämänkatsomustieto. YLEX 6.00 YleX Soittolista. 6.30 YleX Aamu: Viki ja Köpi. 10.00 Uuden musiikin X: Anne Lainto ja Ida Karimaa. 12.00 YleX Etusivu: Hanna Hantula ja Jussi Latvala. 14.00 Poikelus, Pehkonen ja Parikka: YleX Ilta- päivä. 17.00 Jani Kareinen. 20.00 Matti 8 ja Sonny. 22.00 Päivän parhaat. 23.00 Päivän Parhaat. 0.00 Yöradio. RADIO DEI 5.30 Raamattu (u). 6.00 Raamattu kannesta kanteen (u). 6.36 Päivän sana. 6.50 Viikon teos. 7.03 Raamattuavain. 7.15 Herätys! 7.50 Radiohartaus. 8.45 Päivän blogi. 10.00 Sanoja säveliä. 10.15 Sykettä Israelista. 10.30 Raamattu. 10.45 Viikon teos. 11.00 Keskipäivän tasaus. 11.03 Kuuntelijan toivelista. 12.30 Suolapala. 12.50 Päivän blogi. 13.03 Herätyksen! parhaita paloja (u). 14.00 Toivon päivä. 14.05 Viikon teos. 15.25 Raamattu. 16.02 Aalloilla. 17.05 Radiohartaus. 17.15 Raamattuavain (u). 17.25 Sana Jerusalemista. 18.03 Rukous Suomen puolesta. 18.30 Radioraamattupiiri. 19.02 Isäntänä Tapani Ruokanen (u). 20.03 Lähetysvartti. 20.30 Itäraportti. 21.02 Raamattu kannesta kanteen. 21.36 Päivän sana (u). 21.40 Kasvattajan sydämellä. 22.05 Rainer Friman ja ihmisen ääni (u). 23.00 DeiPark. 23.30 Gospel Train (u). 1.00 Aalloilla (u). 2.00 Raamattu kannesta kanteen (u). 2.30 Lähetysvartti(u). 3.00 Herätyksen! parhaita paloja (u). 4.00 Kuuntelijan toivelista (u).

B40 TV OHJELMAT TIISTAINA 8. TAMMIKUUTA 2019 HÄMEEN SANOMAT YLE TV1 YLE TV2 MTV3 NELONEN YLE TEEMA & FEM 05.55 Marta ja hiussalonki Kultaiset sakset. Sarja alkaa, 1/8. 06.25 Ylen Aamu-tv. 6.42 Varusmiesten ensimmäinen aamu 6.49 Minidokumentti: Mua seurataan 7.12 Politiikan kevät 7.18 Yritetäänkö eduskuntavaaleihin vaikuttaa? 7. 49 Tämän vuoden sometrendit 8.20 Pelialan tulevaisuudennäkymät 8.44 Jälkipörssi 09.30 Rakkautta vain (S). Osa 2/6. (U) 10.00 Hercule Poirot (12). (U) 10.50 Yle Alueuutiset. 12.10 Yle Oddasat ja Oddasat. 12.30 Draken etsivätoimisto (12). Kausi 2, 5/10. Vaarallista muotia. 13.15–14.50 ELOKUVA Paksunahka (S). (Suomi 1958). Mv. 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi. 15.10 Ylen Aamu-tv: Tänään otsikoissa. 15.30 A-studio. 16.15 Elossa 24h. Kausi 3, 2/8. 16.45 Yle Oddasat. 16.50 Novosti Yle. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 17.00 17.00 Yle Uutiset ja Uutiset alueeltasi. 17.10–17.55 Draken etsivätoimisto (12). Kausi 2, 6/10. 18.00 Yle Uutiset ja Uutiset alueeltasi. 18.30 Rakkautta vain (S). Osa 3/6. (U) 19.00–19.50 Unelmien maa (7). Kausi 1, osa 2/8. Tupakointi kielletty. 20.00 Elossa 24h. Kausi 3, 3/8. 20.30 Yle Uutiset. 20.55 Urheiluruutu. 21.00 21.00 A-studio. Koulun kiusa. 21.30 Perjantai-dokkari: 11 rakkauden hedelmää. 21.45 Yle Uutiset. 21.50 Urheiluruutu. 21.55 Yle Uutiset Uutis-Suomi. 22.05 Kiehtova maailma: Joanna Lumley Intiassa. Madurai-Kalkutta. 22.50 Oddasat. 23.05–23.55 Historia: Jack Londonin tarina. 1/2. (U) 06.50 Lastenohjelmaa: Pikku Kakkonen. 6.51 Nimipäiväonnittelu. 6.53 Viljami (S). 6.58 Kuminakuja 19 (S). 7.06 Rytmireissu. 7.12 Tilda ja hänen ystävänsä (S). 7.24 Pusse (S). 7.36 Askarrellaan. 7.44 Mimosa ja Lennu (S). 7.56 Vekarat! (S). 08.22 Galaxi. 08.23 Joraavat juurikkaat (S). 08.25–08.48 Peter Pan (7). 09.00 Holby Cityn sairaala (12). Kausi 20, 33/52. Kaupankäyntiä. 10.00 Casualty (12). 19, 27/48. (U) 10.50 Kommandokoulun parhaat. 2/8. 11.35 Viki, Köpi & Henkka – tieteen armoilla. 11.45 Lippu rakkauteen. 1, 1/6. (U) 12.15 Kun sydän särkyy. 1/7. (U) 12.45 Kehonvartijat. 1/5. (U) 13.15 Niklaksen keittiössä. 1/8. (U) 13.45 Riistametsällä. 1/9. (U) 14.30 Herkullinen Toscana. 1/10. (U) 15.00 Unelmakoti. Kausi 3, 1/8. 16.00 Luontomatkalla Ugandassa. 2/4. (U) 17.00 17.00 Pikku Kakkonen. 18.00 Holby Cityn sairaala (12). Kausi 20, 33/52. Kaupankäyntiä. 18.55 Alppihiihdon MC: Flachau. Naisten pujottelun ensimmäinen lasku. Flachau, Itävalta. 20.00–20.50 Ice Town – Elämää äärirajoilla. 1/10. Umpijäässä. 21.00 21.00 Tuhkimotarinoita: Mitä kuuluu, Tiina? 21.50 Alppihiihdon MC: Flachau. Naisten pujottelun toinen kierros. Flachau, Itävalta. 22.30 Modernit Miehet. 22.55 Nuoret ja lupaavat (12). Kausi 3, 5/6. 23.30 Nuoret ja lupaavat (12). Kausi 3, 6/6. 00.05–01.04 True Detective (16). Kausi 2, 2/8. Ray, Ani ja Frank keskittyvät uhrin taustojen selvittelyyn, kun taas Paul haistelee ilmaa Vincin poliisilaitoksella.(U) 06.00 Aamusää. 06.25 Huomenta Suomi. 09.05 Huomenta Suomi Extra. 09.30 Kauniit ja rohkeat (S). 10.00 Emmerdale (7). 10.30 The Chefs’ Line. Ravintola Tonka. Kausi 1, 35/65. 11.00–12.00 Selviytyjät. 32, 10/17. 13.00 Huomenta Suomi Extra. 13.30 Nigellan keittiössä. 2/7. 14.00 Nigellan keittiössä. 3/7. 14.30 Uutisvuoto. Joonas Nordman ja Rosa Meriläinen. Kausi 1, 1/18. 15.25 Myyrä. Kausi 1, 2/10. 16.55 Rimakauhua ja rakkautta (7). Niskan päällä. Kausi 7, 7/7. 17.00 17.55 Kauniit ja rohkeat (S). Toteuta kohtalosi, Liam. 18.25 Emmerdale (7). Hyvästi, heitukka. 19.00 Seitsemän uutiset. 19.20 Päivän sää. 19.25 Tulosruutu. 19.30 Sunnuntailounas (S). Arkkivihollinen. Kausi 1, 9/10. 20.00 Mielensäpahoittaja – ennen kaikki oli paremmin. Kausi 1. 1/8. Mielensäpahoittajan mielestä musiikki on rikki. Tuomas Kyrö tuskastuu. Uniikki ja Iso H yllättävät, mutta Katri-Helena pelastaa. Mielensäpahoittajana yrmyilee Heikki Kinnunen. 21.00 21.00 Metsästäjät (16). Veljen vartija. Kausi 1, 4/6. 22.00 Kymmenen uutiset. 22.20 Päivän sää. 22.25 Tulosruutu. 22.35 Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen. Toimittaja Jaakko Loikkasen isännöimässä ohjelmassa studioon saapuu vieraiksi asiantuntijoita ja tekijöitä suoraan asioiden ytimistä. 23.05 C.S.I. (16). Kuolemattomuus 2/2. 00.05 Hugh Hefner: Playboy vai kapinallinen? 02.30 Julkkis Pomo piilossa. Kausi 1, 5/7. 03.25–04.18 Say What. Kausi 1, 2/8. 06.00 Myyrä ja Panda (S). 06.10 Myyrä ja Panda (S). 06.25 Vili Vilperin seikkailut (7). 06.35 Peukaloisen uudet retket (7). 06.50 My Little Pony (S). 07.15 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (S). 07.30 LEGO Friends: Tyttöjen tärkeä tehtävä (7). 07.45 Rusty Rivets (S). 08.10 Ritariprinsessa Nella (S). 08.35 LEGO Ninjago (7). 09.00 Pelasta häämme, Mikie. Kausi 1. Jakso 3/9. Muuri välillämme. 09.55 Tulossa: Selviytyjät Suomi. 10.00 Haluatko miljonääriksi? Kausi 2. Jakso 4/30. 11.00 LIVE: Onnenarpa. 12.00 LIVE: Tiedä ja Voita. 13.55 Pelasta häämme, Mikie. Kausi 1. Jakso 5/9. Kulttuurieroja. 14.55 Rempalla kaupaksi. Kausi 3. Jakso 2/30. Raju rojusouvi. 16.00 Haluatko miljonääriksi? Kausi 2. Jakso 5/30. 16.55 Onnenarpa. 17.00 17.00 Neljät häät Suomi. Kausi 3. Jakso 2/9. Monen kulttuurin häät. 18.00 The Wall Suomi. Kausi 1, 1/12. 19.00 Heikoin lenkki. Kausi 2, 1/13. 20.00 Haapasalon Suomi. Kausi 1. Jakso 1/10. Varsinais-Suomi. Uusi kausi. 20.58 Keno ja Synttärit. 21.00 21.00 ELOKUVA Kauhea kankkunen 2 (12). (2011). Kauhea kankkunen -komedian jatko-osassa kohelletaan tällä kertaa Bangkokissa. 23.05 ELOKUVA Poliisiopisto (12). (1984). 01.05 Suomen huutokauppakeisari. Kausi 9. Jakso 4/14. 02.05 Suomen Tulli. Kausi 3,12/12. 03.05 Madventures I (7). Kausi 1, 21/25. 03.40 Madventures I (7). Kausi 1. Jakso 22/25. 04.10–05.00 Astral-TV. 09.00–12.00 YLE FEM. 09.00 Ruotsin kuningasperheen vuosi 2018. 10.00 Taivaallista menoa. 10.27 Norjaa ristiin rastiin. 10.30 Dok: Burlesque. 10.58 Strömsöstä poimittua. 11.07 Eläinten päivä (7). 11.30 Jotunheimenin paimenet. 12.00–17.25 YLE TEEMA. 12.00 Kesä Balatonilla (12). 12.45 Kesä Balatonilla (12). 13.29 Kesä Balatonilla (12). 14.15–15.50 Jääfantasia Veronan areenalla. 16.00 Isä Matteon tutkimuksia (7). 17.05 Omerta (7). 17.25–20.00 YLE FEM. 17.25 Ruokamakasiini. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 18.00 BUU-klubben. 18.30 Ruotsalaisen hyvinvoinnin kuulumiset. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 20.00–00.21 YLE TEEMA. 20.00 Egenland. 20.30 Brian-sedän rocktarinat (7). 21.00 Historia: Kennedyn klaani. 21.45 ELOKUVA Haluan rakastaa, Peter (12). 23.15 ELOKUVA Pariisilaissolmio (7). 00.10 Uusi Kino: The black box (S). 00.14 Uusi Kino: Cootie Catcher (S). 00.16–00.21 Uusi Kino: Vernissage (S). • • • • SUB 06.35 Molang-pupu (S). 06.50 Muumilaakson tarinoita (S). 07.40 Leo (S). 07.45 Paavo Pesusieni (S). 08.10 Nuori Robin Hood (S). 08.20 Alvin ja pikkuoravat (S). 08.35 Supernelikko (7). 08.45 Viidakon veijarit (S). 09.00 Fresh Off the Boat (S). 09.30 Mutsi (S). 10.00–11.00 Lemmen viemää (12). 12.00 Emmerdale (7). 12.30 Satula (7). 13.00 Ninja Warrior. 14.00 Love Island UK (7). 15.00 Kauhukeittiö. 16.00 Angel from Hell (S). 16.30 Simpsonit (7). 17.00 Suomen surkein kuski. 18.00 Paavo Pesusieni (7). 18.30 Simpsonit (7). 19.00 Ulosottomiehet. 20.00 Simpsonit (7). 20.30 Simpsonit (7). 21.00 Myyrä. 22.30 Sub. doc: Miesstripparin tunnustukset (16). 23.35 ELOKUVA The Wolverine (12). 02.05–03.00 Eloonjääneet (16). RTV-toimituksen yhteystiedot S-posti....televisio@lannenmedia.fi Digita..........................020 411 7676 Kestotilaajan etukortilla liput peleihin itsellesi ja kaverillesi! STEELERS Salibandyliiga To 10.1. klo 18.30 Steelers - EräViikingit 2 lippua / kestotilaaja. Lippuja on rajoitettu määrä. Jääkiekon miesten Liiga La 12.1. klo 17.00 HPK - Ilves 2 lippua / kestotilaaja. Lippuja on rajoitettu määrä. STEELERS Salibandyliiga Su 13.1. klo 17.00 Steelers - SPV 2 lippua / kestotilaaja. Lippuja on rajoitettu määrä. Liput noudettavissa ma-pe klo 11.00-15.30 Hämeen Sanomien asiakaspalvelusta, Vanajantie 7. Muistathan näyttää oman etukorttisi! Ei jälleenmyyntiin! Kestotilaajan etukortti 2019