NURMIJÄRVEN SEURAKUNTASanna liikuttaa lapsia ja perheitä 2 Nro 1 • 24.1.2019 • www.nurmijarvenseurakunta.fi Terveisiä lähetyskentältä: vuorossa Israel 6 Palveleva puhelin tulee myös Nurmijärvelle 12 AUTA NUORI KOULUUN SUOMESSA JA KEHITYSMAISSA! Yhteisvastuukeräys 2019 kerää varoja nuorten koulutukseen 8

teksti ja kuvat: Piia Ahtee PÄÄKIRJOITUS Piia Ahtee ▼ tiedottaja Kuvan kertomaa Sain kiinteistövälittäjältä eilen linkin kuviin, jot- ka hän oli käynyt ottamassa pian myyntiin menevästä asunnostani. Kuvaajan mukana oli ollut ammattistylisti, joka oli saanut tehtäväkseen stailata asuntoani tarvittavilta osin. Tietenkään stailaus ei ollut aivan niin mittava kuin esim. TV:n sisustusohjelmissa tehdään. Silti oli häkellyttävää nähdä, kuinka pienillä muutoksilla saadaan kuvissa aikaan toivottu efekti. Minunkin aivan normaali kerrostalokolmioni näytti kuin suoraan Avotakan sivuilta kopioituina. Kuitenkin enemmän minua jäi mietityttämään ne asiat, joita kuvissa ei näy. Lasten lelut, kolme hyllyllistä kirjoja ja arkinen vahakangas keittiön pöydällä oli jätetty suosiolla pois ja sen sijaan kuvattu olohuonetta (tai lähinnä sohva-telkkari‑yhdistelmää) sopivasta kulmasta, vaihdettu keittiöön hohtavan valkoinen pöytäliina ja kirjahyllystäkin näkyi vain pieni pilkahdus. Kuvista siis puuttui elämä, arki. Kannen kuva ▶ Kirkon Ulkomaanapu Vaikka loma ja juhlapyhät tuovat elämään sen oman ripauksensa, on arki kuitenkin elämässä pääosassa. Näin juhlakauden jäätyä taakse ja normaalin touhun taas alettua olen taas huomannut, että vaikka loma ja juhlapyhät tuovat elämään sen oman ripauksensa, on arki kuitenkin elämässä pääosassa. Välillä tämä tosiasia tahtoo ainakin itseltäni unohtua. Tulee mietittyä tulevaa viikonloppua, suunniteltua tulevia lomia, haaveiltua lottovoiton mukanaan tuomasta sapattivuodesta. Eletään sitä kuuluisaa sitku-elämää. Vaikka periaatteessa en uudenvuodenlupauksiin uskokaan, voisin kuitenkin sen luvata, että yritän elää enemmän tätä hetkeä ja tätä elämää. Stailaukselle on aikansa ja paikkansa, mutta arjen kohdalla se ei ole. Arki on kaunista jo sinällään. Jos vain annamme itsemme nähdä sen. ◀ Sanna liikuttaa lapsia ja perheitä Talvinen maanantaiaamu Parkkimäen urheilukentän parkkipaikalla Krannilassa: lastenohjaaja Sanna Puhakka on kotonaan vetänyt ulkoilutamineet päälleen ja ottaa nyt autonsa takakontista Metsämörri- ja Kettu-pehmolelut, tervehtii paikalle kokoontuneita perheitä innokkaasti ja johdattaa joukkonsa pian metsän siimekseen. Mistä on kyse? ”M etsäperhekerho on seitsemän vuotta sitten syntynyt idea, kun olin kouluttautunut Suomen Ladun Metsämörri-ohjaajaksi. Koulutuksen pohjalta kehittelin ajatuksen, kuinka voisin hyödyntää oppeja omassa työssäni. Sopiva paikka löytyi Parkkimäestä, jossa kerhon alkuvuosina oli vielä seurakunnan omia maita. Nyt ollaankin oltu metsässä jo kuusi vuotta – ajatuksena on tutustua vanhempien ja alle kouluikäisten lasten kanssa luonnon ihmeisiin erilaisin menetelmin ja leikkien”, Sanna kertoo. Nurmijärven seurakunnan Metsäperhekerho onkin saanut kolmena vuonna peräkkäin Suomen Ladun myöntämän laatutunnuksen ja on todennäköisesti ainoa laatuaan koko Suomen tasolla. Sanna on tuttu monesta lapsi- ja perhetyön toiminnasta. Tällä hetkellä hän toimii valtaosan työajastaan Uotilan koulun iltapäiväkerhossa. Hänen vastuulleen kuuluvat Metsäperhekerhon lisäksi myös lasten ja perheiden toiminnan somevastaavan tehtävät, Rajamäen perhekerho sekä lapsiasiahenkilön ja liikunta-agentin tehtävät. – Rovastikunnalliset liikunta-agentit tekevät näkyväksi seurakunnissa tapahtuvaa liikettä ja liikuntaa. Me myös jaamme tietoa kokonaisvaltaisen liikkumisen hyödyistä. Innostamme seurakuntia lisäämään liikettä toimintaansa ja teemme tunnetuksi Liikkuva seurakunta ‑ajattelua”, Sanna valottaa tehtävänkuvaansa. MINÄ EN HÄPEÄ EVANKELIUMIA, SILLÄ SE ON JUMALAN VOIMA JA SE TUO PELASTUKSEN KAIKILLE, JOTKA SIIHEN USKOVAT. (Room. 16:1) 2 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 24.1.2019 Kristillisyys ja liikkuva elämäntapa ovatkin Sannan mukaan luonnollinen yhdistelmä. Liikkuva seurakunta ‑ajattelu pohjaa siihen ajatukseen, että olemme Jumalan kuvia, sellaisina kauniita ja täydellisiä ja meidän tehtävänämme on pitää omalta osaltamme huolta jaksamisestamme. Liikunta on keskeinen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sillä ei tarkoiteta veren maku suussa treenaamista tai kilpailemista, vaan enemmänkin iloa, kunnioitusta ja huolenpitoa omasta ruumiista. – Kannustan perheitä lähtemään yhdessä luontoon ilman kiirettä säällä kuin Liikunta-agentit tekevät näkyväksi seurakunnissa tapahtuvaa liikettä ja liikuntaa. Rukous: Nyt kulkee halki korpimaan Jumalan lapsen tie. Vaan päivän matkan kerrallaan se kotiin täältä vie. Kuin paimen kantaa olallaan pienintä karitsaa, niin Jeesus seurakunnassaan myös hoitaa horjuvaa. Lämmössä armon auringon jo linnut visertää, vaan sitten suvi aina on, kun matka taakse jää. (VK498: 1,2 ja 5)

Menkää metsään koko perheen voimin, kehottaa lastenohjaaja Sanna Puhakka saavat myös nauttia Sannan liikunta- ja ulkoiluosaamisesta. ”Olemme Uotilassa siinä onnellisessa asemassa, että ihan kävelymatkan päässä on hulppea metsä, jota maanomistajat antavat meidän käyttää. Siksi vietämmekin kaksi iltapäivää viikosta luontoliikunnan parissa. Silloin myös välipala syödään ulkona trangioilla lämmitellen. Koulun pihan metsiköt, pulkkamäki, luistelukenttä ja jumppasali ovat myös käytössämme. Päivittäinen liikuntaannos täyttyy siis näillä lapsilla hienosti” Vaikka liikunta-asiat ovat Nurmijär- ven seurakunnassa jo varsin hyvällä mallilla, on Sannalla toki mielessä myös kehitysideoita. Hän haluaa kehittää perheiden yhteistä liikuntaa ja siksi jatkossa tuleekin olemaan liikunnallisia perhekerhoja, jotka järjestetään lauantaisin. Ensimmäinen toteutettiin viime syksynä Perheiden metsäretkipäivä –nimellä ja se saikin oikein oivan vastaanoton. – Haluaisin myös hankkia seurakunnalle SUP-lautoja, jolloin voisin pitää suppailuiltoja Sääksjärvellä sisällyttäen niihin myös hengellistä ravintoa. Sääksin leirikeskus toimisi helposti niiden säilytyspaikkana ja silloin niitä voisivat myös Sääksiä leiripaikkanaan käyttävät työalat hyödyntää, Sanna haaveilee. Myös työyhteisön sisälle Sanna kaavailee lisää liikkuvuutta. Kävelypalaverit on helppo aloittaa sellaisista kokouksista, joissa ei tarvitse tehdä suuria muistiinpanoja. Erityisesti jos osallistujia on vain kaksi, voidaan asiat keskustella helposti pienen lenkin lomassa. säällä. Lasten iän mukaan voi suunnitella, kuinka pitkälle mennään. Ihan pienille riittää oma lähimetsäkin. Yhdessä vanhempien kanssa on ihana tutkia luontoa, poimia metsän antimia, rakentaa majoja ja vaikka mitä muuta. Eikä haittaa, vaikkei lajitietoutta niin olisikaan – asiastahan voi ottaa selvää vaikka kirjastokäynnin tai googlettamisen kautta myöhemmin. Pienen lapsen motorinen kehitys on metsämaastossa usein varsin nopeaa. Ja ne retkieväät ovat varmasti ihan parasta, Sanna vinkkaa. Lapsille liikkuminen on usein luontaista ja Sanna kertookin nauttivansa suunnattomasti siitä, kun lapsi löytää vaikkapa metsässä liikunnan riemun, oivaltamisen, luonnon havainnoinnin sekä sen, kuinka vanhemmat lapset osaavat jo sanoittaa metsän rauhoittavaa vaikutusta. Lasten kanssa työskentelyssä Sannaa inspiroi myöskin eri ikäisten lasten kommentit elämästä ja maailmasta. – Nautin työstä, jossa oman panostuksen jälki näkyy: kun syntyy luottamus lapsen ja minun välillä, kun perheet ovat tyytyväisiä toimintaan, jota järjestämme ja miten rippikoululainen uskaltaa avautua. Seurakunta turvallisena työyhteisönä sekä sen mahdollistamat moninaiset itselle tärkeät työtehtävät motivoivat minua työntekijänä. Uotilan koulun iltapäiväkerholaiset Antependium Latinan kielen sana antependium (suom. edessä riippuva) tar- koittaa alttarin etuosan peittävää paramenttia eli kirkkotekstiiliä, joka noudattaa kirkkovuoden värejä ja jossa on usein kristillisiä vertauskuvia. Antependiumilla korostetaan alttarin ja sillä konsekroitavan Kristuksen ruumiin ja veren sakramentin eli ehtoollisen pyhyyttä. Vapaa-aikanaankin Sanna on paljon Kannustan perheitä lähtemään yhdessä luontoon ilman kiirettä säällä kuin säällä. liikkeellä. Pienestä pitäen hän on viihtynyt erilaisten urheilulajien parissa ja saanut sitä kautta esimerkiksi valtavasti ystäviä. Tällä hetkellä hänen rakkaimmat harrastuksensa liittyvät nekin metsään: suunnistus ja polkujuoksu ovat lähellä Sannan sydäntä. ”Tykkään myös haastaa itseäni ja laittaa rintaan kisanumeron esim. triathon-kisassa. Sohvalla pötköttelyä ehkä pitäisi vielä harjoitella”, Sanna nauraa. ◀ Metsäperhekerho joka ma klo 10–12 Lähtö Parkkimäen urheilukentän ­pysäköintialueelta (Urheilutie, Nurmijärvi) Kerhon FB-sivut Metsäperhekerho (Nurmijärvi) Kristus riittää Ehtoollisen merkityksen ymmärtämi- nen tapahtuu uskon avulla, ei niinkään järjen kautta. Jumalan salattu läsnäolo leivässä ja viinissä sekä niiden kautta meidän osaksemme tuleva armo ovat jotakin sellaista, jota ei järjellä voi selittää. Onneksi ei tarvitsekaan. Riittää, kun luottaa Jumalan lupauksiin ja Jeesuksen antamaan esimerkkiin. Tervetuloa yhteiselle aterialle kristillisen kirkon malliin: leipä ja viini – Kristuksen ruumis ja veri. Sinun puolestasi annettu ja vuodatettu. Päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen. Ilman että sinun tarvitsee tehdä mitään tai olla mitään muuta kuin olet. Kristus riittää. Piia Ahtee Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 24.1.2019 • 3

Seurakunnan jäsenmäärä liki ennallaan SUURET KERTOMUKSET Alustavien Kirkkohallituksen tilastojen mukaan Nurmijärven seurakunnan jäsenmäärä 31.12.2018 oli 30.348 henkilöä. Laskua edellisvuoteen on 84 jäsentä. Kirkkoon liittyi vuoden aikana 94 uutta jäsentä. Seurakunnasta eronneita oli 384. Nurmijärven seurakunnan jäseniksi kastettiin 264 henkeä. Vuoden aikana kuoli 200 seurakuntalaista. Tänne muutti 1 621 uutta jäsentä ja täältä muutti pois 1 450 seurakuntalaista. Lopulliset tilastot valmistuvat 28.1., jolloin myös tarkka kirkkoonkuulumisprosentti varmistuu. Tässä sarjassa käsitellään Vanhan testamentin suuria kertomuksia. Uskollinen miniä ja neuvokas anoppi Ruutin kirja on uskollisuuden ylistyslaulu, jossa vaikeuksien yhteen liittämät naiset pitävät huolta toisistaan. Teksti Anu Heikkinen ▼ Kuvitus Antti Yrjölä Museokahvila on kirkonmäen vanhassa viljamakasiinissa. Tule kesätöihin Tiekirkko-oppaaksi ja Museokahvilan hoitajaksi Nurmijärven kirkko on avoinna 2.6.–4.8.2019 klo 11–18 sekä elokuun viikonloput klo 11–18 (ei juhannusaattona ja -päivänä) Museokahvila toimii kirkonmäellä vanhassa viljamakasii- nissa samaan aikaan. Haemme yli 17-vuotiaita, kielitaitoisia (ainakin englanti ja ruotsi), palvelualttiita, itsenäiseen työskentelyyn sopeutuvia, ilman digilaitteita työpäivät pärjääviä ja normaaleja siivous- ja taloustöitä taitavia henkilöitä. Hygieniapassi katsotaan eduksi. Työaika on klo 10.30–18.15 jaksoittain arkisin ja viikonloppuisin, n. kolme vuoroa / viikko. Palkkaus Kirkon virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Vapaamuotoiset hakemukset 10.3.2019 mennessä sähköpostitse nurmijarven.srk@evl.fi. Laita sähköpostin otsikoksi ”työhakemus”. Haastattelu siihen erikseen kutsuttaville Nurmijärven seurakuntakeskuksessa 2.–4.4. Lisätietoja: piirikappalainen Anna-Kaisa Tenhunen, annakaisa.tenhunen@evl.fi, 050 374 0960, tiedottaja Piia Ahtee, piia. ahtee@evl.fi, 040 701 3592. Avoimet työpaikat: Kausi- ja kesätyötä hautausmailla 2019 Nurmijärven seurakunta hakee työntekijöitä hautausmaiden ja seurakunnan viheralueiden vihertöihin. Hautausmaan työntekijöiden tehtävänä on pitää hautausmaa ja seurakunnan hoidettavaksi annetut haudat siisteinä ja hyvässä kunnossa. He mm. haravoivat, istuttavat kasveja, kitkevät, kunnostavat ja hoitavat hautoja ja kukkapenkkejä, tekevät nurmikoita, raivaavat risukkoja, leikkaavat ruohoa yms. Haravat, harat, kottikärryt ja lapiot ovat yleisimmät työvälineet, lisäksi käytetään myös ruohonleikkuria, ruohotrimmeriä ja lehtipuhallinta. Hautausmaiden lisäksi työntekijät hoitavat myös seurakunnan muita piha-alueita. Hautausmaalla työskenteleviltä odotetaan ympäristöön sekä siellä käyviä omaisia kohtaan sopivaa käytöstä. Katso hakuohjeita ja valitse joko kausi- tai kesätyö edellytystesi mukaan. Otathan huomioon, että työ on hyvää kuntoa vaativaa ulkotyötä, jota tehdään satoi tai paistoi, työ alkaa klo 7.00 ja työaikana ei kännykkää käytetä. Tärkeää on, että asenne työntekoon on oikea, eli olet positiivinen tekevä ihminen. Kun täytät hakemusta varmista, että antamasi sähköpostiosoite ja muut yhteystiedot ovat oikein, niin vastaus tulee perille. 4 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 24.1.2019 M oni tuntee Ruutin kirjasta kohdan, joka toisinaan luetaan häissä: ”Minne sinä menet, sinne minäkin menen, ja minne sinä jäät, sinne minäkin jään. Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani.” Raamatussa kyse ei kuitenkaan ole rakkaudentunnustuksesta, vaan Ruut lausuu näin anopilleen. – Ruutin kirja on harvinainen Raamatun kertomus, sillä se kertoo naisista ja sen keskeisin ihmissuhde on miniän ja anopin välinen suhde, sanoo raamatuntutkija, teologian tohtori Outi Lehtipuu Helsingin yliopistosta. Kertomuksen alussa Noomi, hänen miehensä Elimelek ja heidän kaksi poikaansa joutuvat pakenemaan nälänhätää Betlehemistä naapurimaahan Moabiin. Moabissa Elimelek ja myöhemmin myös pojat kuolevat. Noomi ja hänen moabilaiset miniänsä Ruut ja Orpa jäävät vaille turvaa. Silloin Noomi päättää palata kotikaupunkiinsa. – Noomista minulle tulevat mieleen inkeriläiset naiset, jotka joutuivat lähtemään Siperiaan ja toimivat kotiin palattuaan rohkeasti. Sellaisesta naisesta, joka on menettänyt kaiken, tulee peloton. laamaan äitiensä luo. Orpa suostuu, mutta Ruut vaatii saada päästä anoppinsa mukaan. Betlehemissä uskollinen ja neuvokas Ruut pitää heidät leivässä poimimalla tähkiä pellolla. Siellä hän kohtaa paikkakunnan mahtimiehen, Boasin, joka on sukua Elimelekille. Noomi saa idean ja neuvoo Ruutia olemaan aktiivinen miehen suhteen. – Raamatun maailmassa perhe ja suku olivat yhteisön tärkein yksikkö. Omaisuuden tuli pysyä suvussa. Jos mies jäi ilman perillistä, lähimmällä miespuolisella sukulaisella oli oikeus lunastaa omaisuus itselleen. Samoin jos mies kuoli, veljen velvollisuus oli ottaa leski vaimokseen. Liitosta syntyneet lapset luettiin kuolleen veljen lapsiksi. – Säädös ulottui tiettävästi vain veljiin, mutta tässä Ruut tavallaan samastaa itsensä omaisuuteen ja vetoaa Boasiin. Ruut saa tarinalleen onnellisen lopun. Boas ottaa hänet vaimokseen, ja he saavat pojan, josta tulee Raamatun kuuluisimman kuninkaan Daavidin isoisä. Noomi pääsee pojan hoitajaksi. – Ruutin kirja on otettu mukaan Raamattuun luultavasti juuri siksi, että se kuvaa Daavidin isoisoäitiä. Leskestä tuli kuninkaan esiäiti Matkalla Noomi kehottaa miniöitään pa- Jumala auttaa ihmisten kautta Muukalaisuus on Ruutin kirjassa keskei- HAUTAUSMAAN KAUSITYÖNTEKIJÄ Nurmijärven seurakunta hakee hakemus postitse, Nurmijärven srk, Kirstaantie 5–7, 01900 Nurmijärvi. kausityöntekijöitä hautausmaiden ja Paikat täytetään heti sopivan hakijan seurakunnan viheralueiden vihertöihin. löydyttyä. Työpaikan saaneille ilmoiteTyö on hyvää kuntoa vaativaa ulkotyötä, jota tehdään säässä kuin säässä. taan henkilökohtaisesti viimeistään viiTyöaika: 4–6 kuukauden jakso alkaen kolla 12. 2.5.2019 ma–pe 38,75 h/vko Työtehtävät: Erilaiset vihertyöt hau- Lisätiedot tausmaalla ja kiinteistöjen piha-alueilla. Kari Kouhia Hakijoilta odotamme: Innostusta Puistopäällikkö ulkotyöhön, vähintään 18 vuoden ikää puh. 050 597 67 70 ja suomen kielen taitoa, sekä valmiutta kari.kouhia@evl.fi olla työssä koko työjakson ajan (toukoAnna-Mari Tiitinen kuu–elokuu/lokakuu). Puistopuutarhuri Katsomme eduksi aikaisemman kopuh. 044 422 05 48 kemuksen vastaavista töistä, sekä käytanna-mari.tiitinen@evl.fi tötaidon alan työkoneista (mm. ruohonleikkuri, -trimmeri, lehtipuhallin). Nurmijärven seurakunta Hautatoimi Hakuaika päättyy 15.3.2019 Haku seurakunnan kotisivujen kaut- puh. (09) 878 99 631 ta nettilomakkeella, www.nurmijarKirstaantie 5–7 venseurakunta.fi, tai vapaamuotoinen 01900 Nurmijärvi

Ruutin kirjassa ei puhuta Jumalasta juuri lainkaan, mutta Jumalan huolenpito kanavoituu ihmisten kautta. nen teema. Sekä Noomi että Ruut elävät vuorollaan leskenä vieraassa maassa. – Nälkä, karut kohtalot ja toivo paremmasta toimeentulosta ajavat edelleen ihmisiä kauas kotimaastaan. Siinä mielessä maailma ei ole muuttunut. Raamatussa suhtaudutaan usein epäluuloisesti vierasmaalaisuuteen ja erityisesti vierasmaalaisiin vaimoihin. – Ruut on poikkeus, sillä häntä ei kuvata uhkana. Kertomus osoittaa, että jopa kuningas Daavidin suvussa oli vierasmaalainen. Uudessa testamen- tissa Ruut mainitaan yhtenä harvoista naisista Jeesuksen sukuluettelossa. Outi Lehtipuuta puhuttelevat Ruutin kirjassa erityisesti naisten välinen solidaarisuus ja vastavuoroinen huolenpito. Ruut ja Noomi kuuluvat yhteisönsä kaikkein haavoittuvimpiin jäseniin. – Ruutin kirjassa ei puhuta Jumalasta juuri lainkaan, mutta Jumalan huolenpito kanavoituu ihmisten kautta. Naiset selviytyvät kekseliäisyyden ja Jumalan säädöksiin perustuvan yhteisön hyväntahtoisuuden avulla. ◀ KESÄTÖIHIN HAUTAUSMAALLE Nurmijärven seurakunta tarjoaa kesätyötä hautausmailla ja seurakunnan kiinteistöjen piha-alueilla. Työhön otetaan ensisijaisesti nurmijärveläisiä, 16 vuotta täyttäneitä nuoria touko-, kesä- tai heinäkuuksi. Työjakso on kuukauden mittainen ja työaika 38,75 h / vko (ma–to klo 7.00–15.30 ja pe klo 7.00–14.15 Jos olet aamuvirkku, pidät ulkotyöstä, siedät sadetta, hellettä, itikoita, sekä eron kännykästäsi työaikana, kannattaa lähettää kesätyöhakemus. Työ ei suinkaan ole kevyttä puuhastelua kukkien parissa, vaan fyysistä ulkotyötä. Aikaisempi työkokemus ei ole välttämätön, mutta oikea asenne työntekoon on. Haku seurakunnan kotisivujen kautta nettilomakkeella, www.nurmijarvenseurakunta.fi tai vapaamuotoinen hakemus postitse, Nurmijärven srk, Kirstaantie 5-7, 01900 Nurmijärvi. Postitse lähetetyssä hakemuksessa on mainittava ainakin seuraavat asiat: nimi, ikä, yhteystiedot (osoite ja puhelinnumero) ja kokonaiset kuukaudet, jotka voit olla työssä. Hakuaika päättyy 15.3.2019 Työpaikat jaetaan viikolla 12. Vastaamme kaikille hakijoille viimeistään viikolla 12. Huomaa: Kun vastaat myöntävästi tarjottuun työpaikkaan, lupaudut olemaan työssä koko työjakson. Tarkista siis etukäteen, ettei jakson työviikoilla ole tapahtumia tai matkoja jotka estävät työssäolon. Tarvitsemme jokaista työntekijäämme ja Sinäkin teet osaltasi arvokasta työtä viihtyisän ympäristömme eteen. Hautausmaalla työskenteleviltä edellytetään hyvää käytöstä työympäristön ja haudoilla käyvien omaisten vuoksi. Lisätiedot Kari Kouhia Puistopäällikkö puh. 050 597 67 70 kari.kouhia@evl.fi Anna-Mari Tiitinen Puistopuutarhuri puh. 044 422 05 48 anna-mari.tiitinen@evl.fi Nurmijärven seurakunta Hautatoimi puh. (09) 878 99 631 Kirstaantie 5–7 01900 Nurmijärvi Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 24.1.2019 • 5

IKKUNA MAAILMAAN Israelilaisia palvelemassa L ähetysyhdistys Kylväjän toiminnassa on aina pidetty tärkeänä evankeliumin kertomista myös juutalaisille. Me kristityt olemme saaneet Messiaan, Raamatun ja uskomme juuret juutalaisilta. Ilosanoma Jeesuksesta on Raamatun mukaan tarkoitettu sekä juutalaisille että muille kansoille. Kirkon juutalaisvastaisen historian takia juutalaistyössä vaaditaan kuitenkin erityistä sensitiivisyyttä ja tietoisuutta menneisyyden painolastista. Usein tarvitaan paljon rakkauden tekoja, ennen kuin sydämet avautuvat puhutuille sanoille. Kylväjä tekee tavoittavaa julistus- ja diakoniatyötä Israelin suurimmassa kaupungissa Tel Avivissa. Immanuel-seurakunnan toiminnan kautta kohdataan niin uskonnollisia etsijöitä kuin aineellisen ja henkisen avun tarpeessa olevia. Huumekaupan ja prostituution uhrien keskuksessa autetaan yhteiskunnan heikoimpia. Vuonna 1904 rakennetussa kirkkorakennuksessa vierailee vuosittain tuhansia israelilaisia konserteissa ja tutustumassa kirkkoon. Kauniit lasimaalaukset juutalaisine symboleineen puhuttelevat katsojaa ja toimivat virikkeinä keskustelulle päivystävän työntekijän kanssa. Jerusalemin sydämessä sijaitsee Caspari-keskus, Raamatun ja juutalaisuuden Sapatinopettajien seminaari Tel Avivissa. Sanna Erelä (oik.) ja Casparikeskuksen toiminnanjohtaja Elisabeth Eriksen-Levy Laskiaisrokka Laskiaistiistaina 5.3.2019 klo 11–13 Nurmijärven seurakuntakeskuksessa. Rukoushetki pienissä saleissa klo 12. Hernekeitto + laskiaispullakahvit 8 €. Keittoa kotiin vietäväksi 8 €/litra – ota oma astia mukaan. Tuotto seurakunnan nimikkolähettien työn tukemiseen 6 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 24.1.2019 opintokeskus, joka on Kylväjän pitkäaikaisin yhteistyökumppani Israelissa. Keskus palvelee messiaanisia eli Jeesukseen uskovia juutalaisia seurakuntia koulutuksen kautta. Se muistuttaa myös muualta tulevia kristittyjä uskon juutalaisista juurista. Messiaaninen liike on vielä nuori ja lukumääräisesti pieni; Israelissa messiaanisia on arviolta noin 15 000. Useimmat Jeesukseen uskovat juutalaiset haluavat säilyttää juutalaisen identiteettinsä eivätkä siksi liity perinteisiin kirkkokuntiin. Seurakunnat ovat usein pieniä ja toimivat enimmäkseen vapaaehtoisvoimin. Opintokeskuksen työn lippulaiva ovat sapattikouluseminaarit, jotka on suunnattu lapsi- ja nuorisotyöntekijöille. Seminaareja on järjestetty jo yli 20 vuoden ajan, ja niiden suosio jatkuu. Vuonna 2014 Kylväjä kutsuttiin Haifassa toimivan Ebenezer-vanhainkodin työyhteyteen. Vuonna 1976 rakennetun vanhainkodin asukkaat olivat alussa pääasiassa Itä-Euroopasta tulleita ja holokaustista selvinneitä Jeesukseen uskovia juutalaisvanhuksia. Sittemmin kotiin on muuttanut myös arabikristittyjä ja muita ei-juutalaisia ikäihmisiä. Usko Jeesukseen yhdistää ja ylittää kansallisuus- ja kielirajat. Kylväjä tukee kodin toimintaa kanavoimalla suomalaisten kummien ja kodin ystävien taloudellisen tuen. Israelin monikulttuurisessa todellisuudessa Kylväjä osallistuu Haifassa myös arabiankieliseen evankelioivaan ja opetuslapseuttavaan työhön. ◀ Sanna Erelä Caspari-keskuksen projektikoordinaattori Lue lisää: Kylväjän työstä Israelissa: www.kylvaja.fi/tyomme/juutalaistyo Caspari-keskuksesta: www.caspari.com Ebenezer-kodista: www.ebenezer.co.il Odotettavissa: Pastori Sim ja Kirsi Salmela vierailulle! Thaimaan luterilaisen kirkon pastori Sim ­vierailee Nurmijärven seurakunnassa y­ hdessä nimikkolähettimme Kirsi Salmelan kanssa 12.–14.2.2019. Lue ohjelmasta tarkemmin Nurmijärven uutisten ilmoituksista.

Uusi kirkkovaltuusto aloitti M PIIA AHTEE arraskuun vaaleissa valittu uusi kirkkovaltuusto kokoontui 15. tammikuuta ensimmäiseen kokoukseensa. Silloin se valitsi itselleen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä jäsenet kirkkoneuvostoon ja kolmeen johtokuntaan. Puheenjohtajana jatkaa Sirpa Rantala. Valinnat tehtiin ryhmien vaaleissa määräytyneiden voimasuhteiden mukaisesti. Toki paikkajaosta aina käydään neuvotteluja ryhmien kesken. Valtuuston ja johtokuntien toimikausi on neljä vuotta, kirkkoneuvoston valinta uusitaan kahden vuoden kuluttua. Uusi kirkkovaltuusto ryhmäkuvassa, kuvasta puuttuvat Hannele Ruoti ja Erkki Kaasalainen. Kirkkovaltuustoon valittiin vaaleissa 33 valtuutettua, joista 17 on uusia kuten myös neljä vuotta sitten. Valtuuston koko 33 määräytyy portaittain jäsenmäärän mukaan ja on pysynyt samana jo pitkään. Uudessa valtuustossa on 18 naista ja 15 miestä. Heidän keski-ikänsä on 54 vuotta. Valtuutettujen keski-ikä pysyi samana vanhaan valtuustoon verrattuna, mutta naisten määrä väheni kahdella. Suurimmaksi ryhmäksi muodostui jälleen Keskusta, joka sai yhdeksän paikkaa valtuustoon eli saman määrän kuin ennenkin. Toiseksi suurin ryhmä on Kokoomus kuudella valtuutetulla, jossa on yhden paikan menetys. Kolmantena ovat kaksi lisäpaikkaa saanut Kristillisten perusarvojen puolesta -lista ja paikkamääränsä entisellään pitänyt Sosialidemokraattien ja sitoutumattomien lista viidellä paikalla. Neljänneksi nousi yhden lisäpaikan saaneet Vihreät neljällä valtuutetulla. Sanasta elämään –lista menetti kaksi paikkaa ja sai kolme valtuutettua. Peruskristilliset saivat viime vaalien tapaan yhden valtuutetun. Vasemmistollakin oli ehdokkaita, mutta heidän äänimääränsä 45 ei riittänyt valituksi tulemiseen. Peruskristilliset saivat 145 äänellä juuri yhden paikan. Poliittisten puolueiden perustamat viisi valitsijayhdistystä saivat yhteensä 25 valtuutettua, kun kaksi muuta saivat kahdeksan valtuutettua. Näin arvioi- VAALITULOS VALITSIJAYHDISTYKSITTÄIN VUONNA 2018 (2014) Valitsijayhdistys Keskusta Kokoomus Kristilliset perusarvot Sosiaalidemokraatit ja sit. Vihreät Sanasta Elämään Peruskristilliset Vasemmisto ääniä paikkoja % äänistä 912 (901) 604 (662) 512 (355) 472 (487) 406 (296) 366 (506) 145 (116) 45 (69) 9 (9) 6 (7) 5 (3) 5 (5) 4 (3) 3 (5) 1 (1) 0 (0) 26,3 (26,8) 17,4 (19,7) 14,7 (10,5) 13,6 (14,5) 11,7 (8,8) 10,5 (15,0) 4,1 (3,4) 1,3 (1,9) den kirkkovaltuuston kokoonpano ei juuri muuttunut. Vaalien ääniharava oli Pia Jaak- kola. Hän sai selvästi suurimman henkilökohtaisen äänimäärän, 134. Seuraavina ”haravalistalla” olivat Tarja Tikkaoja 113, Markku Jalava 112, Leni Pispala 99, Sirpa Rantala 88, Tapio Järvinen 86 ja Jouni Korkiakoski 85 ääntä. Nuorin valituksi tullut on vuonna 1999 syntynyt Juho Lommi. Alle 30-vuotiaita (18–29 v.) valittiin kaksi ja alle 40-vuotiaita (18–39 v.) yhteensä neljä. Alin äänimäärä, jolla tuli valituksi, oli 34. Paikkoja ei kuitenkaan jaeta vain henkilökohtaisten äänien perusteella, vaan siihen vaikuttaa myös valitsijayhdistyksen saama yhteinen äänipotti. Niinpä tuota 34 ääntä korkeammalla äänimäärällä saattoi jäädä valitsematta. Valitsijayhdistykset saavat paikkoja valtuustoon siinä suhteessa kuin ovat saaneet ääniä. Valitsijayhdistyksen sisällä läpimenon ratkaisee ehdokkaiden henkilökohtainen äänimäärä. Järjestelmä on sama kuin kuntavaaleissa. Äänestysprosentti nousi Nurmi- järvellä 0.7 prosenttiyksiköllä (14,6 › 15,3 %) kun se koko kirkossa laski hieman ja oli 14,4 (‹15,5). Espoon hiippakunnassa äänesti 13,1 %, jossa siinäkin oli laskua (‹14,1). Nurmijärvellä vilkastumiseen lienee vaikuttanut ainakin kaksi uutta toimenpidettä. Ensimmäisen kerran lähetettiin nyt äänioikeutetuille kotiin kirje, jossa muistutettiin äänioikeudesta ja kerrottiin vaalipaikoista. Toinen uutuus oli seurakunnan jakaminen varsinaisena vaalipäivänä kolmeksi äänestysalueeksi, joissa äänestäminen oli mahdollista koko päivän klo 11 – 20. Edellisissä vaaleissa vaalipaikkaa siirreltiin taajamasta toiseen ja äänestäminen oli mahdollista samassa paikassa vain lyhyen aikaa. Ennakkoäänestyspaikkoja ja -aikoja oli tälläkin kertaa runsaasti. Ennakkoon äänesti nurmijärveläisistä 7,6 % eli puolet äänestäneistä. Alle 18-vuotiaiden äänestäjienkin määrä laskettiin erikseen, heitä oli 121 eli 10,8 % 16–17-vuotiaista äänioikeutetuista. Siinä oli selvää kasvua, sillä edellisissä vaaleissa heistä äänesti 7,5 %. Yhteensä Nurmijärven seurakunnassa äänesti 3467 henkilöä. ◀ Markku Jalava Linkki uuden valtuuston kokoonpanoon www.nurmijarvenseurakunta.fi/luottamushenkilot Aloittajat Uusi vuosi vaihtoi myös kirkkovaltuustomme uuteen. Nyt käynnistyi kausi 2019–2022. Toki mukana valtuustossa on konkareitakin, mutta jokainen luottamushenkilömme on aloittaja uutta kautta ajatellen. Hienoa on, että aloittajiemme kokoonpanossa on niin tuota kokemusta kuin uusien kautta tulevia tuoreita näkemyksiä. Myös pitkään luottamushenkilöinä olleilla on tietysti annettavaa heilläkin uuden ideoimisessa. Yhdessä me kaikki kehitämme hienoa seurakuntamme toimintaa aina vain paremmaksi. Aloittaja on myös uusi piispamme Kaisamari Hintikka, joka kohta aloittaa palveluksensa Espoon hiippakunnan kolmantena piispana. Niin kuin muistamme luottamushenkilöitä rukouksessa, samoin saamme muistaa piispaamme Taivaan Isän edessä. Itse asiassa uuden vuoden alkutaipaleella toivon meidän kaikkien, seurakuntalaisien, vapaa- ehtoisten, työntekijöiden, luottamushenkilöiden, piispojemme, kaikkien rukoilevan kaikkien puolesta. Rohkaisemmehan toisiamme tähän. Rukous on valtava etuoikeus! Vuodet vaihtuvat, mutta paljon myös pysyy. Kuten myös Nurmijärven seurakunnan Onnistumissuunnitelma. Sen innoittamana – edelleen Jumalan siunauksen ja armon varassa – jatkamme työtä kaikkien nurmijärveläisten niin ajallisen kuin ikuisen hyvän parhaaksi. Muistaen myös kirkon maailmanlaajuisen lähetyksen tehtävän. Onnistumissuunnitelmaa uudella valtuustokaudella kyllä tarkastelemme ja tarvittaessa päivitämme. Voidaksemme toimia yhtä aikaa vakaasti ja ketterästi myös alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Onnistumissuunnitelmamme visio on huikea: seurakunta, johon kaikki haluavat kuulua! Siispä, KIRKONMÄELTÄ Ari Tuhkanen ▼ kirkkoherra jos et vielä kuulu seurakuntaamme – liity mukaan! Olet samalla rakentamassa yhteisöä, jossa aidosti välitämme ihmisistä esimerkiksi monipuolisen vapaaehtoistyön, laajan diakonian palvelun tai vaikkapa erityisnuorisotyön kautta. Mukava on taas aloittaa uutta vuotta. Men- nään yhdessä eteenpäin. Ja armon varassa siis tämäkin vuosi. Siunausta alkaneeseen vuoteen! ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 24.1.2019 • 7

Teksti Kirkkopalvelut ▼ Kuvat Kirkon Ulkomaanapu ja Tatu Blomqvist Yhteisvastuu 2019 tukee lasten ja nuorten koulutusta Suomessa vuoden 2019 yhteisvastuuvaroin tuetaan vähävaraisten lasten ja nuorten opiskelua esimerkiksi avustamalla maksullisten opiskeluvälineiden hankinnassa Kirkon diakoniarahaston kautta. Lisäksi diakoniarahaston avustuksilla tuetaan taloudellisesti eri syistä vaikeassa tilanteessa eläviä ihmisiä. K öyhien lasten määrä Suomessa on kasvussa. Noin joka kymmenes lapsi elää pienituloisessa perheessä, mikä tarkoittaa noin 110 000 lasta. Monien nuorten kohdalla unelmien ammatti on vaarassa jäädä haaveeksi, jos perheellä ei ole varaa maksaa opinnoista aiheutuvia kustannuksia, kuten tietokonetta, oppikirjoja tai ammatillisessa koulutuksessa tarvittavia välineitä. Suomessa koulutus on ilmaista, ja kenellä tahansa on tulotasos- ta riippumatta mahdollisuus kouluttautua toivomaansa ammattiin. Nykytodellisuus kertoo kuitenkin toista. Peruskoulun jälkeisten jatko-opintojen kalleus voi nostaa tien pystyyn unelmien uralle. Matalaksi jäänyt tai jäävä koulutustaso ennakoi köyhyyttä. Nuorisobarometrin 2017 mu- kaan 17 % tutkimukseen vastanneista kertoo joutuneensa karsimaan opiskeluvaihtoehtojaan rahanpuutteen vuoksi, 14 % valitsemaan koulutuspaikan taloudellisin perustein ja 11 % viivyttämään valmistumistaan. Koulutuksen keskeyttäneistä 10 % katsoo rahanpuutteen vaikuttaneen erittäin tai melko paljon keskeyttämiseen. Myös Pelastakaa Lapset ry:n Lapsen ääni 2018 -kyselyssä vähävaraisten perheiden lapsista lähes neljäsosa, 24,2 %, arvioi taloudellisten tekijöiden vaikuttaneen heidän mahdollisuuksiinsa käydä koulua. Jopa 40 % vastanneista kertoi koulussa jotakuta kiusatun siksi, ettei tällä ole ollut varaa teknisiin laitteisiin. Monelle perheelle jo perustarpeidenkin kattaminen on haastavaa, jolloin esimerkiksi lapsen ja nuoren koulutuksen vaatimista hankinnoista on lähes mahdotonta selvitä. Perheen heikko taloudellinen tilanne voi näin olla merkittävä este nuorten jatkokoulutukselle. Koulu on kulu, kuten yksi Yhteisvastuukeräyksen teemoista tänä vuonna kuuluu. Koulutuksella, tai sen puutteella, on suuri merkitys ihmisen elämässä pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi Anna-Maria Isola ja Esa Suominen ovat pohtineet vähäisen koulutuksen seurauksia kirjassaan Suomalainen köyhyys: ”Matalaksi jäänyt tai jäävä koulutustaso ennakoi köyhyyttä. Putoaminen toisen asteen koulutuksesta, perusasteen varaan jääminen tai muutoin matala osaamistaso ennustavat vaikeutta löytää ensimmäistä työpaikkaa, mikä ennakoi pätkittäistä tai kokonaan vajaaksi jäävää työuraa ihmisen elämässä pitkälle tulevaisuuteen.” Suomen perustuslaki takaa pe- rusopetuksen maksuttomuuden. Myös toisella asteella opetus on maksutonta, mutta lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelijoiden on itse hankittava oppikirjat ja muut opiskelutarvikkeet. Tämä tarkoittaa käytännössä aina myös tietokoneen ja ammatillisissa opinnoissa esimerkiksi arvokkaiden työvälineiden tai -vaatteiden hankintaa. Perustuslain säädöksistä huoli- matta Suomen Vanhempainliiton vuonna 2015 tekemän barometrin mukaan kolmannes peruskouluikäisten lasten vanhemmista koki perusopetuksen edellyttävän myös vanhempien taloudellista osallistumista sen kustannuksiin. Alakoululaisten vanhemmista 36 % ja yläkoululaisten vanhemmista 32 % toi esiin, että vanhempien keräämillä varoilla rahoitetaan aikaisempaa enemmän myös koulun hankintoja. − Koulutus ja työpaikka ovat keskeiset tekijät köyhyyden ehkäisemisessä. Jokaisen nuoren polku ammattiin ja työhön on turvattava perheen tulotaustasta riippumatta. Perusopetuksen on oltava aidosti maksutonta, myös oppimiseen kuuluvien välineiden osalta, lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila toteaa ja esittää, että laissa säädettäisiin myös toisen asteen koulutuksen oppimateriaalien ja opiskeluvälineiden maksuttomuudesta. − Sinnikkäällä työllä Suomi pystyi luomaan yhteiskunnan, jossa opiskelu ja yhteiskunnallisen aseman parantaminen olisi mahdollista. Tämä kehitys on kuitenkin pysähtynyt ja näyttää siltä, että jo vuonna 2030 Suomen korkeasti koulutetun työikäisen väestön osuus jää alle EU- ja OECD-maiden keskiarvon. Onko meillä tähän varaa? Entä millaisia elämänkohtaloita se tarkoittaa elämäänsä aloitteleville nuorille? Kurttila kysyy. Alice pääsi takaisin kouluun Keräysvaroja käytetään myös monipuoliseen avustustyöhön paikallisseurakuntien kautta. Ulkomailla keräysvaroin tuetaan koulunsa keskeyttämään joutuneiden oppilaiden paluuta takaisin kouluun, jaetaan koulu- ja hygieniatarvikkeita sekä autetaan koulumaksuissa. Syrjäseuduille koulutetaan lisää päteviä opettajia ja rakennetaan turvallisia kouluja. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. 8 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 24.1.2019 M aailman pahimmilla katastrofialueilla monet lapset ja nuoret ovat menettäneet lähes kaiken tutun ja turvallisen, kun he ovat joutuneet pakenemaan luonnonkatastrofeja ja konflikteja. Tulevaisuus näyttää toivottomalta ja oma merkitys maailmassa on usvan peitossa, kun koulunkäynti keskeytyy. Myös muuttuneet ilmasto-olosuhteet vaikeuttavat ruoantuotantoa, karjanhoitoa sekä lasten ja nuorten koulunkäyntiä, kun perheet joutuvat muuttamaan veden ja tuoreen laidunmaan perässä.  20-vuotias kenialainen Alice Loro Lele on nuoresta iästään huolimatta 5-, 3- ja 2 -vuotiaiden lasten äiti. Alicen perheeseen kuuluvat li-

Kirkon Ulkomaanapu on yhteistyössä Kenian valtion kanssa rakennuttanut vesijärjestelmän Arumrumin peruskoululle. Putkiston kautta tuotu vesi tuo vettä koululaisten juotavaksi ja auttaa hygieniatarpeisiin. Se säästää myös koululaisilta aikaa tuntien mittaisilta, vaarallisilta vedenhakumatkoilta. Järjestelmän ansiosta aikaa opinnoille on useita tunteja enemmän viikossa. säksi hänen äitinsä, pikkuveli ja kaksi nuorempaa siskoa. Alice kävi peruskoulun loppuun ja olisi päässyt jatkamaan lukioon, mutta äidillä ei ollut varaa kustantaa Alicen jatkoopintoja. − Vanhimpana lapsena tunsin vastuuta kantaa huolta monien vaikeuksien kanssa kamppailevasta perheestäni. Tapasin miehen, joka halusi minut vaimokseen ja lupasi auttaa perhettäni. Alice meni naimisiin ja oli pian kahden lapsen äiti. − Olin niin nuori, vasta 15 -vuotias, enkä tiennyt oikein mistään mitään. Avioliitto ei ollut hyvä. Sen sijaan, että mies olisi auttanut vaimoaan, Kirkon Ulkomaanavun perustama koulu Keniassa Agelesin kylässä Turkanassa, lähellä Lokicharin kaupunkia. Valtaosa Turkanan maakunnan väestöstä asuu kylissä ilman sähköä ja juoksevaa vettä. Perinteisesti yhteisömme ei ole pitänyt lasten koulutusta tärkeänä. Tytöt menivät naimisiin ja pojat hoitivat karjaa. Kirkon Ulkomaanapu tukee lasten ja nuorten koulutusta Kenian Turkanassa muun muassa oppimateriaaleilla, opettajien koulutuksella ja kehottamalla vanhempia lähettämään lapsensa kouluun. Alice yritti huolehtia perheen taloudesta opettamalla pienempiä lapsia ja suunnitteli kioskin perustamista säästöillään. Mies otti Alicen hankkimat rahat itselleen ja pahoinpiteli häntä. − Kun mieheni aikoi ottaa toisen vaimon, päätin palata lasten kanssa takaisin kotiin äitini luokse. Vanhan kouluni opettajat tukivat minua uudessa tilanteessa ja pyysivät palaamaan takaisin kouluun. Äiti lupasi hoitaa lapsia sillä välin, kun olisin koulussa, ja niin palasin takaisin. Kävin uudelleen kaksi viimeistä luokkaa, valmistuin hyvin arvosanoin ja sain Kirkon Ulkomaanavulta stipendin lukioon. Aloitin juuri ensimmäisellä luokalla. Opiskelu sisäoppilaitoksessa on rankkaa, erityisesti henkisesti. − Kun olen koulussa, en voi tukea perhettäni taloudellisesti, enkä näe lapsiani kuin koulun loma-aikoina. Ikävöin heitä ja tiedän, miten koville äitini joutuu lasteni kanssa. − Perinteisesti yhteisömme ei ole pitänyt lasten koulutusta tärkeänä. Tytöt menivät naimisiin ja pojat hoitivat karjaa. Meilläkin oli kameleita, lehmiä ja vuohia, joista saimJATKUU SEURAAVALLA SIVULLA ▶▶▶ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 24.1.2019 • 9

Mitä tapahtuu, jos nuoret jäävät koulutuksen ulkopuolelle? Alice Loro Lele lastensa kanssa. Alicella ei peruskoulun jälkeen ollut varaa jatkaa opintojaan lukiossa ja hän joutui 15-vuotiaana naimisiin. Vaikean avioliiton päätyttyä KUA myönsi hänelle stipendin lukio-opintoihin. Alice uskoo tulevaisuudessa nousevansa köyhyydestä ja pystyvänsä työllä antamaan lapsillensa hyvän tulevaisuuden. ▶▶▶ JATKUU me elantomme, Alicen äiti, Mary Lodungo Eregae kertoo. – Kun karja kuoli kuivuuteen, muutimme lähemmäs kaupunkia. Nyt uskon, että lasten ja erityisesti tyttöjen koulutus on ainoa tie parempaan elämään. Olen kiitollinen Alicen saamasta tuesta ja ylpeä siitä, että hän päätti palata takaisin kouluun. – Autan mielelläni lasten kanssa. Yritän hoitaa heitä samalla tavalla kuin Alice itse hoitaisi. Yhteisvastuuvaroilla autetaan Suomessa talou­dellisesti eri syistä vaikeassa tilanteessa eläviä ihmisiä ja esimerkiksi Kirkon diakoniarahaston kautta myönnetään varoja vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten maksullisten opiskeluvälineiden hankintaan. Myös paikallisseurakunnat käyttävät yhteisvastuukeräysvaroja avustustyöhön. Ulkomailla keräysvaroin tuetaan Alice tähtää opettajaksi. Tavoite on täysin mahdollinen, jos opinnot sujuvat hyvin. − Tulen hyvin toimeen pikkulasten kanssa ja opettajan työ tuntui heti omalta, kun pääsin kokeilemaan sitä. Koska olen itsekin nuori äiti, voisin opettajana ymmärtää etenkin tyttöjen koulunkäynnin haasteita kotiseudullani, Alice pohtii. Myös omille lapsilleen Alice haluaa tarjota mahdollisimman hyvän koulutukseen. ◀ Kuluvan vuoden 2019 Yhteisvastuukampanja haastaa meidät suomalaiset pohtimaan nuorten oikeutta koulutukseen. Moni nuori jää peruskoulun jälkeen vaille jatko-opintoja, koska perheen heikko taloudellinen tilanne saattaa olla todellinen este koulutukselle. Koulutuksen keskeyttäneistä nuorista joka kymmenes katsoo rahanpuutteen vaikuttaneen erittäin tai melko paljon keskeyttämiseen (Nuorisobarometri 2017). Suomalainen köyhyys -kirjassaan myös Isola ja Suominen pohtivat samaa asiaa ”…matala osaamistaso ennustaa vai­keut­ ta löytää ensimmäistä työpaikkaa, mikä ennakoi pätkittäistä tai kokonaan vajaaksi jäävää työuraa ihmisen elämässä pitkälle tulevaisuuteen.” Jokaisella nuorella on oikeus kouluttautua ammattiin ja työhön perheen tulotaustasta riippumatta. Kirkon Ulkomaanavun koulu Lokicharin kaupungissa Kenian Turkanassa. Valtaosa maakunnan asukkaista on paimentolaisia, joiden keskuudessa koulutusta ei perinteisesti ole arvostettu. Asenteet ovat muuttumassa ja yhä useampi perhe lähettää lapsensa kouluun. www.yhteisvastuu.fi www.kirkonulkomaanapu.fi Keniassa muun muassa Turkanan maakuntaa viime vuosina kovasti koetellut ja edelleen jatkuva kuivuus on tehnyt alueen asukkaiden elämästä todella vaikeaa. koulunsa keskeyttämään joutuneiden oppilaiden paluuta takaisin kouluun, jaetaan koulu- ja hygieniatarvikkeita sekä autetaan koulumaksuissa. Syrjäseuduille koulutetaan lisää opettajia ja rakennetaan turvallisia kouluja. Kirkon Ulkomaanapu vie avun perille. Osallistumalla Yhteisvastuukeräykseen olet tukemassa lasten ja nuorten koulutusta Suomessa ja maailman katastrofialueilla. Kiitos, että välität! Yhteisvastuuterveisin, Sirpa Rantala keräys­päällikkö YHTEISVASTUUKERÄYS NURMIJÄRVELLÄ Yhteisvastuukeräys alkaa 3.2.2019 Klaukkala: klo 12 messu ja riparisafari Klaukkalan kirkossa, kirkkokahvit ja info takkahuoneessa. Kirkonkylä: klo 10 messu Nurmijärven kirkossa, kirkkokahvit ja info srk-keskuksessa, Mukana Raisa Muikku, terveiset Keniasta. Rajamäki: klo 10 messu Rajamäen kirkossa, kirkkokahvit ja info seurakuntasalissa. Lipaskeräystempaus liikkeiden ovilla pe–la 8.–9.2019 klo 10–20. Tule kerääjäksi tunniksi tai kahdeksi, soita: Kirkonkylä Hanna Alava p. 040 760 2607 Klaukkala Anna Handroo p. 050 343 5093 Rajamäki Tarja Tikkaoja, 040 507 5290 Klaukkalan Citymarketilla ja Kirkonkylän S-Marketilla mahdollisuus lähimaksuun kortilla käteisen lisäksi. Gospel Gentlemen Jaakko Löytty, Pekka Simojoki ja Petri Laaksonen konsertoivat ke 24.4. klo 19 Nurmijärven kirkossa, osa lipputuloista Yhteisvastuulle. YV-info Kirkonkylän Taaperokerhossa ti 12.2. klo 10 ja Ekan vauvan kerhossa klo 13 A-Men lauluyhtyeen konsertti Klaukkalan kirkossa pe 8.2. klo 19 alkaen. Ohjelma 10 € Hyväntekeväisyyskonsertti striimataan nettiin. Voit lahjoittaa myös netissä tai pankissa tilille: Nordea FI16 2089 1800 0067 75 Käytä Nurmijärven seurakunnan viitettä 308401 niin lahjoituksesi ohjautuu Nurmijärven seurakunnan tuotoksi. Kevätlaulajaiset Nurmijärven opiston laulupiirien kanssa Nurmijärven srk-keskuksessa ke 10.4. klo 13, kahviraha ja arpajaiset Yhteisvastuun hyväksi. Lisätietoja muista Yhteisvastuutapahtumista Nurmijärven Uutisissa ja Facebookissa. 10 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 24.1.2019

KIRJAHYLLYSTÄ Hunan – Lähetystyössä Kiinan myllerrysten keskellä Matematiikan opettaja H ­ elvi Söderman lähti vuonna 1935 lähe­tys­ saarnaajaksi Kaakkois-Kiinaan, Hunanin maakuntaan. Siellä hän viipyi yksitoista vuotta. Tuosta ajasta kertoo J. Pekka Mäkelän kirjoittama, Finlandia-ehdokkaanakin vuonna 2018 ollut romaani Hunan (Like 2018, 451 sivua). Helvi Söderman (1902–86) oli Mäkelän isotäti ja kummitäti. Hän tallensi päiväkirjaan Kiinan vuosiensa tapahtumia, jotka ovat romaanin runkona. Päiväkirjan sivuille päätyi arkea ja juhlaa, opetustyötä, sananjulistusta ja sotapakolaisuutta. Aluksi Helvi Söderman opiskeli tietysti kieltä. Mäkelän kirjassa autenttisia päiväkirjamerkintöjä täydentävät kirjailijan luomat fiktiiviset henkilöt ja tapahtumat, jotka laajentavat kuvaa aikakaudesta ja kiinalaisesta kulttuurista. Mäkelä itse kävi äitinsä kanssa keväällä 1991 Hunanissa paikallisen kirkon vieraana. Lähetystyöhön kaukaiseen maahan lähteminen on iso hyppy sen tekijälle. Osa heistä on vahvasti tietoisia siitä, miksi niin haluavat tehdä. Irma ei kirjan mukaan täysin osannut kertoa, miksi jätti matematiikan opettajan tehtävät Suomessa ja lähti uskaliaalle matkalle Kiinaan. Sanan julistuksen ohella lähetystyön tekijät pitivät kouluja, opettivat luku- ja kirjoitustaitoa ja auttoivat missä voivat. Vaikka Kiinan toinen sisällissota oli jo loppunut (jatkuakseen vielä toisen maailmansodan jälkeen), olot olivat 1936 vielä epävarmat. Maassa liikkui edelleen lukuisia rosvojoukkoja ja yksityisarmeijoita. Pari vuotta myöhemmin japanilaiset hyökkäsivät maahan. Siviilit, lähe- Suomalaisia lähetystyöntekijöitä Kiinassa lokakuussa 1945. Vasemmalta Väinö Kantele, Juho Ojanto, Martta Syvänne, Helvi Söderman ja Annikki Sipilä. Kuva Museoviraston Kuvakokoelmat/Suomen Lähetysseuran kokoelma. tysasemien väkeä myöten, joutuivat sodan keskelle. Suomalaisten suuri huoli oli myös sodassa olleen kotimaan asioista, joista saatiin tietoja vain satunnaisesti. Saattoi mennä puoli vuotta, ettei saatu uutisia Suomesta. Helvi kuuli vanhempiensa kuulumisia kerran vasta kolmen vuoden jälkeen. Silloin ei ollut nettiä, eikä Skypeä, vaan yhteyttä pidettiin kirjeitse. Sotaa Kiinan ja Japanin välillä käytiin vuoteen 1945 asti. Lähetystyötä ajatellen olot olivat vaikeat. ”Otin vuohet ja selkääni pienen nyytin ja lähdin pakomatkalle, yksin suureen avaraan Kiinaan, tietämättä minne oli parasta mennä”, Helvi Söderman kirjoitti kerran päiväkirjaansa vuonna 1943. Lähetysasemat kuitenkin toimi- vat jossain määrin myös sodan aikana. Nurmijärveläisittäin teoksen mielenkiintoa lisää tieto, jonka löysin sen sivuilta: Myöhemmin nurmijärveläistynyt Martta Syvänne oli Helvi Södermanin kollegana Kiinassa hänen kanssaan samaan aikaan vuodet 1936– 46. Hän oli jo sitä ennen ollut Kiinassa 1922–27. Martta Syvänne edusti lähettisukua, jolla on ollut läheiset yhteydet Nurmijärvelle. Martta toimi Kiinan vuosien jälkeen suomen opettajana Nurmijärven yhteiskoulussa 1949–50. Martan veli Niilo Syvänne oli vuosina 1929 - 1930 lähetystyössä Kiinassa ja sisko Anna miehensä Juho Syrjän kanssa Afrikassa useaan otteeseen. Vielä Juho ja Anni Syrjän tytär Maijakin toimi lähetystyössä Namibiassa. Syrjän perhe muutti Nurmijärvelle vuonna 1948, mutta heillä oli tänne yhteyksiä jo tätä ennen, kun Annin toinen sisko Eeva toimi yhteiskoulussa kielten opettajana 1930-luvulta lähtien. J. Pekka Mäkelä (s. 1962) on helsinkiläinen kirjailija, joka on opiskellut Helsingin yliopistossa muun muassa fysiikkaa, matematiikkaa, Itä-Aasian tutkimusta ja kulttuuriantropologiaa. Mäkelän romaani on monitahoinen aikamatka 1900-luvun Kiinaan. Se kertoo niin uskontojen ja aatteitten törmäyksistä kuin perinteiden lujasta otteesta. Kiina on nyt entistä kiinnostavampi maa, johon on syytä tutustua. ◀ Markku Jalava Uudenvuodenlupauksia Majoneesiton tammikuu. Ehkä jopa helmi- kuukin. Viime yönä näin unta, että olin majoneesihyllyn edessä kaupassa ja selitin ystävälleni, kuinka eräs tietty merkki ajoi minut majoneesihulluuteen. Vielä sitä ei voi verrata ketsupin käyttööni, mutta lähellä ollaan. Olen vankkumaton porttiteorian kannattaja, ainakin tuon valkoisen paholaisen osalta. Eipähän tule syötyä ranskiksia ja soijanakkeja sunnuntaisin, tai käytyä iltaisin mättöburgerilla. Rakkaustarinani majoneesin kanssa alkoi verrattain myöhään, vasta pari vuotta sitten. Varsinaiseen roihuun se lähti tulisten kukkakaaliwingsien myötä, joita ei missään nimessä voi syödä ilman majoa. Se oli menoa sitten, paluuta majoneesittomaan elämään ei enää näkynyt. Viimeinen niitti ennen uudenvuoden lupaustani oli ehkä se, kun mieheni, tuo kastikkeiden ku- ninkaan suuri ystävä, alkoi vinoilla minulle suurkulutuksestani. Joten, alkuvuosi mennään ilman majoneesia, mittaillaan vyötäröä sitten maaliskuussa. EKOHIPIN MORAALISAARNA Ja kyllä, olen myös päättänyt lopettaa lomalentä- misen, lisätä hyötyliikuntaa ja syödä enemmän kotimaisia juureksia. Lihaa en edelleenkään pahemmin syö, muovit kierrätän ja vaatteita ostan yleensä vain tarpeeseen. Mutta koska ilmastonmuutoksesta puhuminen on niin masentavaa, ei niitä päätöksiä viitsi hirveästi mainostaa. Ja onhan se nyt masentava ajatus, ettei voi lähteä etelän lämpöön pimeän ja kylmän talven keskellä. Onneksi ketsuppi on keksitty. ◀ Ida Vartiala ▼ pastori Onneksi ketsuppi on keksitty. Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 24.1.2019 • 11

JARI V. NIEMI Auttamisen aika Kirkon Palveleva puhelin palvelee erilaisia soittajia ja antaa nimetöntä keskusteluapua sitä tarvitseville.  Aivan tavalliset ihmiset kaipaavat keskustelua. Erityisesti yksinäisyys saa monet tarttumaan luuriin. P alvelevan puhelimen vapaaehtoiset ja kirkon työntekijät vastaavat yli 66 000 puheluun vuodessa. Soittajan rinnalla ollaan yhden puhe- lun ajan. – Jokaisessa puhelussa ollaan siinä hetkessä auttamassa. Olemme siinä ja nyt ihmistä varten, kertoo Järvenpään seurakunnassa Palvelevaa puhelinta koordinoiva Minna Kotajärvi.   Moni saattaa pelätä hankalia puheluita ja pitää niitä esteenä muutoin kiinnostavalle auttamistyölle. Puhelimeen vastatessaan ei voi koskaan tietää, mitä asiaa soittajalla on. Pääsääntöisesti ihmiset puhuvat ihan tavallisista asioista. – Vaikeitakaan puheluita ei tarvitse pelätä. Kaikki vapaaehtoiset koulutetaan tehtävään huolella, eikä ketään jätetä yksin. Koulutuksen jälkeen vapaaehtoi- nen sitoutuu vastaamaan puhelimeen nimettömänä kerran kuukaudessa, päivystysrupeama kestää kolme tuntia ilta-aikaan. Valtakunnalliseen puhelimeen tulee puheluita kello 18–01 välillä tasaiseen tahtiin. Marille (nimi muutettu) kypsyttely auttamisesta muhi pitkään mielessä. – Mietin asiaa varmaan kaksi vuotta. Minulla oli kuitenkin vahva tahtotila auttaa, koska olin itsekin saanut apua, hän kuvailee. Päivystyskoulutuksen Mari koki hyvin käytännönläheisenä ja monipuolisena. Nyt hän on toiminut vapaaehtoisena puolitoista vuotta, osallistunut työnohjaukseen ja jatkokoulutuksiin. Työnohjausryhmässä jaetaan kuukausittain murheet ja ilot. – Puheluja ei tarvitse jäädä yksin pohtimaan, ne eivät ole kertaakaan jääneet ”yöhön”. Monille juuri tuosta ryhmästä on tullut oma yhteisö, joka kannattelee yli vaikeiden puheluidenkin. – Siellä saan levollisen olon. Ryhmä on elämäni ensimmäinen kannustava ja sydämellinen työryhmä, kertoo johtotehtävissä toimiva Mari, joka on kokenut työelämän raadollisuuden. Mari toivoo, että tähän auttamistyöhön lähtevät ”ne ihmiset, joilla on aito tahto olla läsnä”. Tässä tehtävässä pitää pystyä kuuntelemaan ja kyetä ottamaan jokainen ihminen tosissaan. – Jokainen puhelu on tärkeä. Minusta on hienoa saada siinä hetkessä ihmisen luottamus. Pääsen kuulemaan ripauksen toisen ihmisen elämästä. Päivystysillan jälkeen itselläni on sellainen olo, että oma ”huolivuoreni” on murentunut pieniksi hiekkamurusiksi. Myös Nurmijärven seurakunta on lähdössä mukaan Palvelevan puhelimen toimintaan tänä vuonna. Palveleva puhelin on kirkon valtakunnallis- ta toimintaa, jota Keski-Uudellamaalla koordinoi Järvenpään seurakunta. Mikäli koet, että PP:n päivystäjänä toimiminen voisi olla sinun tapasi toimia seurakunnassa ja lähimmäisesi hyväksi, ota yhteyttä Minna Kotajärveen 1.3.2019 mennessä (minna.kotajarvi@ evl.fi, 040 729 3807). Kaikki hakijat haastatellaan. ◀ Vuorovaikutuksesta, kunnioituksesta ja luottamisesta ”Miksi sä jätät nämä tavarat aina tähän keskel- le!?” ”Älä mulle ala taas huutamaan, itse sä jätät asioita hoitamatta niin kuin viime viikolla…!” Joskus parisuhde voi mennä tilanteeseen, jossa toisen tekemiset, sanomiset ja joskus jopa tapa olla ärsyttää helposti tai koko ajan. Asioista tulee valtataisteluita – kuka saa sanoa viimeisen sanan, puhutaan toisen päälle eikä kuunnella mitä toinen sanoo, nokitellaan, mitätöidään, puolustetaan omia etuja ja hyökätään toista kohti tai vetäydytään vuorovaikutuksesta. Yhteinen näky on kadonnut ja tilalle on tullut itsensä puolustaminen, usein toista syyttämällä. Poteroista ulostuloa saattaa hankaloittaa ajatus ”entä jos tulen ulos ja yritän rakentaa mutta toinen jatkaa syyllistämistä?” Torjutuksi tulemisen pelko saattaa estää kokonaan aloitteen tekemisen – ymmärrettävästi. 12 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 24.1.2019 Tilanteesta poispääsy vaatii ensin, että tilanteen ymmärtää: ”olemme kaivautumassa poteroihin jotka syyttelemällä ja omasta edusta kiinni pitämällä vain syvenevät.” Jotta tilanne ei menisi enää huonommaksi, saataisiin ensi tasaantumaan ja pikku hiljaa kääntymään parempaan suuntaan, täytyy asiasta alkaa puhua. Siitäkin huolimatta että aluksi siitä puhuminen saattaa mennä syyttelyksi ”kyllä minä yritän mutta sinä taas…” Tällainen toimintamalli ja siihen liittyvät tunteet olisi hyvä oppia tunnistamaan ja puhua ainakin jollain tasolla ääneen. Kun riita meinaa tulla, se täytyy saada poikki jol- lain tavalla, jotta turvallisuus voisi alkaa lisääntyä. Kun riidat vähenevät, voidaan alkaa pohtimaan lisää keinoja joilla turvallisuus parisuhteessa lisääntyisi ja luottamukselle tulee tilaa. Mitkä asiat saavat minut tuntemaan itseni kun- PISAROITA PARISUHTEESTA Lauri Anttila ▼ johtava perheneuvoja nioitetuksi ja arvostetuksi tässä suhteessa? Ja jälleen kysymys ei ole siitä, mitä toinen ei tee tai tekee mielestäni väärin, vaan mitä toivoisin, että toinen tekee, mikä saa minut tuntemaan itseni tärkeäksi tässä suhteessa ja jutella siitä. Olisi myös hyvä todeta, että tähän ihmiset voivat lähteä hyvin eri tahdissa, joillain on helpompi lähteä toimimaan kuin toisten, me olemme erilaisia. Silti tärkeä on lähteä liikkeelle hyvän tekemisessä ja kun toinen tekee jotain mukavaa – huomata ja sanoa se ääneen, positiivinen kierre voi lähteä liikkeelle, toki takapakkeja tulee mutta ei pidä luovuttaa – eteenpäin elämässä. ◀

UD EN JER US A L EM I N KIRKON KUVAPANKKI / MARKKU PIHLA JA MENOVINKIT G US TAV O D O RÉ : EN KELI N ÄY T J TÄ Ä OH AN K NE SE LL EU Ilmestyskirjaluennot. Nyt! Johanneksen ilmestys eli tuttavallisemmin Ilmestyskirja on Raamatun paitsi viimeinen, monien mielestä myös sen vaikein kirja ymmärtää. Siinä on lukuisia viitteitä muihin Raamatun kirjoihin, vaikeatulkintaisia vertauskuvia ja kielikuvia, jotka eivät sellaisenaan aukea nykylukijalle. Kuvaukset lopunajoista voivat tuntua jopa pelottavilta. Kuitenkaan Ilmestyskirjaa ei ole mahdoton ymmärtää. Kevään aikana seurakuntapastori Riku Larmala käy kirjan läpi luvulla luvulta viiden luentokerran aikana Rajamäen Artturi-salissa. Luennot pidetään seuraavan aikataulun mukaan: ESIINTYJÄKSI PÄÄSIÄISNÄYTELMÄÄN? Klaukkalan kirkossa toteutetaan tänä vuonna aivan uusi pääsiäisnäytelmä, ”Ristin alla laulamalla – gospelpassio”. Etsimme väkeä näyttelemään ja laulamaan. Näytelmässä seurataan Jeesuksen kuolemaa ja ylösnousemusta vanhan Magdalan Marian muistojen myötä. Mukana on bändi ja lauluryhmä. Musiikki koostuu suomalaisten gospelmuusikoiden lauluista ja virsistä, jotka Make Perttilä sovittaa. Yleisökin pääsee välillä laulamaan. Näytelmän on kirjoittanut Anni Pesonen ja sen ohjaa Lea Hirvasniemi-Haverinen. Lauluryhmän valmentaa Jonna Vartiainen ja bändiä vetää Make Perttilä. Tuottajana on Nurmijärven seurakunnan puolesta Ida Vartiainen. Esiintyjiltä edellytetään sitoutumista har- ▶▶ 20.1. Seitsemän seurakuntaa, Ilm. 1–3. HUOM! klo 17.30–19.30 ▶▶ 30.3. Seitsemän varoitusta, Ilm. 4–9, klo 17–19 ▶▶ 13.4. Pedon luku Ilm. 10–15, klo 17–19 ▶▶ 27.4. Jumalan viha, Ilm. 16–19, klo 17–19 ▶▶ 18.5. Maailmanlopun jälkeen, Ilm. 20–22, klo 17–19 joituksiin ja esityksiin. Esitykset ovat 17.4., 18.4. ja 19.4. klo 19. Näyttelijöiden harjoituksia on roolista riippuen 5–10 kertaa helmi-huhtikuussa, ajat ma 18–20, pe 18–20, la 10–12. Lauluryhmä ja bändin harjoitusajoista kertoo Jonna Vartiainen. Iltojen päätteeksi lyhyt rukoushetki ja mahdollisuus esirukoukseen. Tervetuloa! Hyvän Sanan -iltapäivä Näyttelijöiden koe-esiintyminen pide- Sanaa ja lähetystä sunnuntain iltapäivässä klo 15.00 Nurmijärven seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5–7 ▶▶ 27.1. Markus Korri: ”Evankeliumi rakkauden mukaan” ▶▶ 3.3. Anne Tuovinen ▶▶ 7.4. Jorma Pihkala Lastenhoito Yhteistyössä Uudenmaan Kansanlähetyksen kanssa tään ma 4.2. klo 18–20 Klaukkalan kirkossa. Tervetuloa mukaan, sekä kokeneet että kokemattomat esiintyjät! Laulajat: Kaikki muusikot valitsee Jonna Vartiainen, jonna.vartiainen@evl.fi, 050 3774 314. Laulajilta  toivotaan vankkaa aiempaa esiintymiskokemusta. ◀ KIRKONKYLÄ Srk-keskus Kirstaantie 5-7, Nurmijärvi Maanantairuokailu Maanantaisin klo 12–13 Kevyt lounas ja kahvit 1,50 €, alle 4 v. maksutta, saa myös santsata. Tuolijumppa j.t. ma parittomilla viikoilla, 11.2., 25.2. ja 11.3. klo 11.15 (ei 19.2. hiihtolomaviikolla ) Lauluhetki 28.1., 25.2. ja 11.3. Tietokilpailu, leipäjakelu, ja erilaisia ohjelmatuokioita Srk-kerho Kaikki ovat tervetulleita, ohjelmaa, keskustelua, kahvitarjoilu j.t. keskiviikko klo 13-14.30 ▶▶30.1. ”Paavo Ruotsalainen, heränneiden johtaja”, Liisa Paulanto ▶▶13.2. ”Juhlahetkiä kotona ja kirkossa”, Anita Harju ▶▶27.2.. ”Lars Levi Laestadius, Lapin profeetta”, Liisa Paulanto ▶▶13.3. Kinkerit, Pertti Harju ▶▶27.3. ”Henrik Renqvist, Karjalan herättäjä”, Liisa Paulanto Lähetyspiiri ke klo 13 ▶▶6.2. Paulos Huang vierailee ▶▶20.2. Kuulumisia SLS:n eteläisen Afrikan työstä. Skype-yhteyden päässä nimikkolähettimme Ilkka Repo ▶▶6.3. Raamattupiiri, Päivi Leino Kirkkokuoro harjoittelee to klo 17.30 24.1., 31.1., 28.2., 21.3. Heprealaisten laulujen ilta ti klo 18 29.1., 19.2., 19.3. Vartti Raamattua ke klo 17.30 Ystävyyden Kammari Kuokkalantie 2 Kaikille avoin kohtaamispaikka kaikenikäisille tiistaisin klo 1012 ja torstaisin klo 13-15 Huom. Uusi aika! Emännät ja isännät tarjoilevat kahvia, vapaamuotoista keskustelua, ohjelmahetkiä, yhteislaulua, ym. hartaus klo 10.30 tai 13.30, kävijöiden oma ohjelma tervetullutta ▶▶Leena Kaarnin lauluhetket ti 12.2., 12.3., 9.4. ja 14.5. ▶▶Runopysäkin runohetket 24.1., 21.2, 21.3. ▶▶”Kansanhuumoria! Salme Honkala” 31.1., 28.2. ja 26.3. ▶▶”Jounin harras hetki” 5.2., 26.2. ja 28.3. ▶▶Hyvinvointiasiaa 19.2. ja 19.3. ▶▶Ystävänpäivän 14.2. ja Naistenpäivän 7.3. juhlintaa ▶▶Lähetysrokka 5.3 srk-keskuksessa (kammari kiinni) Jos haluat kaverin, jonka kanssa mennä Kammarille, soita Mari Hämäläinen p 044 422 0524 Runopysäkki j.t. pe klo 13 8.2. (Srk-keskuksessa) 22.2., 8.3., 22.3. Luetaan runoja ja harjoitellaan lausumista. Aune Tarvainen. Israel-illat ti klo 18 5.2. ja 5.3. Lähetyksen Käsityöt ma klo 10–14 Rukousklinikka, Healing rooms Matalan kynnyksen rukouspalvelua sairauden, masennuksen tai muun elämän kriisin kohdanneille. Kaikille avoin. Tervetuloa tutustumaan! Tiistaisin 12.2. ja 12.3. klo 18.30 -20. Kansainvälinen ilta Pe 15.3. klo 18-20. Yhteislaulua, yhdessäoloa pientä purtavaa. Tervetuloa! Singing, getting together, small snacks. Kehitysvammaiset Kaverikerho Kehitysvammaisten nuorten aikuisten ja aikuisten kerran kuukaudessa ma klo 17.30-19. Kevään Näkövammaiset Vertaistuellinen kokoontuminen näkövammaisille klo 13–15 Nurmijärven seurakuntakeskuksessa, Kirstaantie 5–7. To 21.2. ”Auta nuori kouluun” YV 2019 ja muuta ajankohtaista. To 14.3. Tietotekniikkatukea; opastajia ja vierailijoita HUN:n tietotekniikkatuesta. kaverikerhon kokoontumiset 25.2., 25.3., 29.4. ja 20.5. Lisätietoja diakoni Sofia Honkanen p. 050 367 9671/ sofia.k.honkanen@evl.fi JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA ▶▶▶ TA R K E M M AT T I E D O T T O I M I N N A S TA V I I KO I T TA I N PA I K A L L I S L E H D E S S Ä J A N E T I S S Ä : www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook ▼ Nurmijärven seurakunta Instagram ▼ @nurmijarvenseurakunta Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 24.1.2019 • 13

▶▶▶ JATKUU MENOVINKIT Keski-Uudenmaan Viittomakieliset Vertaistuellinen tapaaminen ti 29.1. kello 18 Ystävyyden Kammarilla, os. Kuokkalantie 2. Suunnittelemme mm. kevään toimintaa. ▶▶La 16.2. ulkoilupäivä Sääksin maastossa klo 12 alkaen. ▶▶Ti 12.3. klo 18 Nurmijärven srkkeskus Terveisiä Kuurojen Lähetyksestä tuomassa tj. Mirva Kulmala Vanhustentalon kerho kerhohuoneella, Puurata 1, parittomien viikkojen ti klo 13-14.30. Mukava yhdessäolon hetki päivän aiheen ympärillä kahvien ja vierailijoiden kanssa. Sururyhmä – vertaistukiryhmä sinulle, jolta on kuollut läheinen. Ryhmä kokoontuu viikon tai kahden välein kahdeksan kertaa, kes- kiviikkoiltaisin. Ensimmäinen kokoontuminen ke 27.2.2019 klo 18 Nurmijärven srk-keskuksessa. Ryhmään voidaan ottaa n. 8 osallistujaa, tarvittaessa perustamme toisen ryhmän. Lisät. ja ilm. 8.2.2019 mennessä ryhmän ohjaajille, pastori Pirjo Kuula (044 422 0514) tai diakoni Hanna Alava (040 760 2607). KLAUKKALA Kirkon tiloissa, Ylitilantie 6 Päivärukoushetki ma–pe klo 12 diakonissa Anna Handroo p. 050 343 5093 Klaukkalan kirkolla. Lisätiedot pastori Leena Sipola (050 310 1042). Olotupa Takkahuoneessa ma klo 12–14.30 Tervetuloa! Piipahda tai viivy pidempään. Hartaus / ohjelmatuokio klo 13. Kahvi ja pulla 1 €. Voit hakea olotuvalle myös vapaaehtoiseksi emännäksi tai isännäksi – ota yhteys vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriin. Raamattupiiri ti klo 19 parittomilla viikoilla, 29.1., 12.2., 26.2., 12.3. Mauri Tolvanen. Erityislasten vanhempien ryhmä Klaukkalan kirkon ryhmätilassa, kokoontumiset keskiviikkoisin 6.2., 6.3., klo 18–20. Jos lapsesi tarvitsee hoitoa, ota yhteys viikkoa ennen kokoontumista, ota yhteyttä diakoni Sofia Honkaseen p. 050 367 9671. Klaken keidas ke klo 15–16.30 seurakuntasalissa. Kevyt lounas ja kahvit 1,50 €, saa myös santsata. Vaatteiden vaihtotori joka kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona. Voit tuoda ja viedä itselle tarpeettomia, siistejä ja puhtaita vaatteita. Lisätietoja Lähetyksen päiväpiiri ke klo 13.30 parittomilla viikoilla. Klaukkalan kirkon kuoro harjoittelee to klo 18 Raavaiden miesten rukouspiiri ma klo 18, Einar Arnkil. Miestenpiiri pe klo 17 Rintasyöpäpotilaiden vertaistukiryhmä kokoontuu keväällä ti 29.1., 26.2., 9.4. ja 7.5. klo 18–19.30 Rukousklinikka, Healing rooms Matalan kynnyksen rukouspalvelua sairauden, masennuksen tai muun elämän kriisin kohdanneille. Kaikille avoin. Tervetuloa tutustumaan! Maanantaisin 28.1., 25.2., 25.3., 29.4. ja 20.5. klo 18.30-20. Iskelmälauluillat ti klo 19 15.1, 12.2., 19.3. Pertti Eskelinen, 040 506 6565 RAJAMÄKI Kirkossa (Patruunantie 7) Raamattu- ja rukouspiiri pe klo 18.30 1.2., 15.2., 1.3., 15.3., Pertti Eräpolku Lähetyspiiri ti klo 12 parittomilla viikoilla Diakoniapiiri to klo 13 7.2., 21.2., 7.3., 21.3., Liisa Hakala Ankkuri-keskusteluryhmä su klo 15 parittomilla viikoilla Artturi-salissa (Patruunantie 1) Kohtaamispaikka Ma klo 10–13. Vapaata yhdessäoloa ja kahvit, maksu 1 € 4.2. Muistipuisto-ohjelman esittely, 1.4 verenpaineen mittaus Leena Kaarni laulattaa 11.2., 11.3. Lauluhetket alkavat klo 10.30 Tuolijumppa 11.2., 25.2., 11.3., 24.3. Pastori Tiina Huovila 18.2. Perjantairuokailu pe klo 12–13 kevyt lounas ja kahvi 1,50 €, saa myös santsata. Diakoniatyöntekijä tavattavissa. Lisätietoja diakonissa Minna Väänäseltä p. 050 356 4936. Kirkkokuoro harjoittelee to klo 17.30 7.2., 14.2., 7.3., 14.3. Löydä oma vapaaehtoistyösi: vapaaehtoistyo.fi/nurmijarvi Perheiden suruleiri pe-su 29.-31.3.2019 Sääksin leirikeskuksessa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 1.3. mennessä Tarja Kolari 050 430 8420 tarja.kolari@ evl.fi tai Minna Väänänen 050 356 4936 minna.vaananen@evl.fi Aikuisten oikeesti ‑illat Nurmijärven seurakuntakeskuksessa to 7.2. klo 18 Ympäristöahdistus ja toivo Vieraana tutkijatohtori Panu Pihkala ja roskajuoksija Kaisu Paulanto. to 14.3. klo 18 Parisuhdeilta Parisuhde, seksuaalisuus ja läheisyys ruuhkavuosissa. Vieraana erityistason seksuaaliterapeutti Marja Kihlström Lastenhoitomahdollisuus (ilm. edelliseen ma mennessä) Iltapalaa DIAKONIASTA APUA JA TUKEA ELÄMÄÄSI SOITA JA VARAA AIKA, KUN – tarvitset keskusteluapua – ihmissuhdeasiat ovat solmussa – rahasi eivät riitä perustoimeentuloon – koet olevasi yksin tai masentunut – päihteet hallitsevat liikaa elämääsi DIAKONIATYÖNTEKIJÄT: Rajamäki Minna Väänänen 050 356 4936 Kirkonkylä Hanna Alava 040 760 2607 Tuula Moström 050 307 2982 Klaukkala Sofia Honkanen 050 367 9671 Anna Handroo 050 343 5093 Koko kunnan alue Diakoninen perhetyö Tarja Kolari 050 430 8420 Johtava diakoni Tero Konttinen 040 829 3411 APUA? Kaipaatko juttukumppania, ulkoiluseuraa tai lisäkäsiä lastenhoitoon? Ota yhteyttä vapaaehtoistyön koordinaattoriin: Mari Hämäläinen 044 422 0524 PERTTULAN PERHE 14 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 24.1.2019

Kevät ja kinkerit tulevat taas! SINULLE NAINEN Amandan aamukahvit Rakkaudella katettu Rohkaisulla maustettu Yhdessä jaettu kiireetön hetki aamuusi KLAUKKALAN KIRKOLLA klo 10–12 la 2.2. RUKOUKSEN JÄNNITTÄVÄ MAAILMA Aino Vesti Musiikki Julia Hyyrynen la 16.3. VAINOTUT NAISET AFRIKASSA Ameena, tulkkina Sari Palomäki Musiikki Jonna Vartiainen Kinkerien aiheena Aika ja ikuisuus ▶▶ Raalan kinkerit Raalan vanhalla koululla (Hynnänkorventie 281) ti 12.3. klo 18. Kyläyhdistyksen järjestämä kahvitarjoilu, kahviraha Yhteisvastuukeräykselle. ▶▶ Koko pitäjän suurkinkerit Rauhanyhdistyksellä (Lopentie 25, Perttula) to 14.3. klo 18. Aluksi keitto- ja kahvitarjoilu, kinkerit alkavat n. klo 18.30. Molemmilla kinkereillä mukana kirkkoherra Ari Tuhkanen ja diakonissa Minna Väänänen. Musiikista vastaavat seurakunnan kanttorit. Yhteisvastuukeräyskohteen esittely. la 27.4. ILON AIKA Amanda-tiimi Musiikki Julia Hyyrynen MUSIIKKIA Vapaaehtoinen kahviraha 5 €. AIKUISET www.nurmijarvenseurakunta.fi Pyhäkoulu PE 8.2 KLO 19 YHTEISVASTUUKONSERTTI KLAUKKALAN KIRKOSSA Lauluyhtye A-men, ohjelma 10€, tuotto yhteisvastuukeräykseen LA 2.3 KLO 14 YHTEISVASTUUKONSERTTI RA JAMÄEN ARTTURISALISSA Leo Louhivirta, ohjelma 10€ sis. kahvitarjoilun, tuotto yhteisvastuukeräykseen Tule mukaan oman aikataulusi mukaan - yhden kerran tai joka viikko! SU 17.3 KLO 18 TRIBUTE TO MAHALIA JACKSON -KONSERTTI NURMIJÄRVEN KIRKOSSA Tiina Sinkkonen laulu, Eric-Olof Söderström piano, Patric Latvala kontrabasso, Thomas Törnroos rummut, ohjelma 10€ KAAKAOPYHÄKOULU 1.–6.-luokkalaisille ti klo 12–15 koulun loppumisen mukaan nuorisotila Nurkassa (Patruunantie 1, Rajamäki) VAIHTOEHTOJA AAMUHERÄTYKSELLE PYHÄKOULU ( ei 17.2., 24.2., 14.4., 21.4.) + su klo 10 Rajamäen kirkon päiväkerhotilassa (Patruunantie 7) + su klo 10 Nurmijärven srk-keskuksen päiväkerhotiloissa (Kirstaantie 5–7, kellotapulin puolelta sisään) + su klo 12 Klaukkalan kirkon AV-tilassa (Ylitilantie 6) (klo 18 iltamessun aikana 10.2., 10.3., 7.4.) Ehtoollinen tarjolla keskellä viikkoa Klaukkalan kirkossa torstaisin klo 17.30 Tule hengähtämään pyhän äärelle, sakramentti itse palvelee Pyhäkoulut ovat maksuttomia eikä ennakkoilmoittautumista tarvita. to 24.1. – to 28.2. – to 28.3. Lisätiedot: Anne-Maria Ahlstedt | 050 467 2488 | anne-maria.ahlstedt@evl.fi LAPSET JA PERHEET www.nurmijarvenseurakunta.fi Klaken iltamessu su klo 18 10.2. tangomessu –10.3. – 7.4. – 26.5. torimessu Lohdutuksen ilta su 24.3. klo 18 Nurmijärven kirkko Musiikkia, lauluja ja sanoja menetyksestä, surusta ja toivosta Mukana * kanttori Mikko Peltokorpi ja pop up -lauluyhtye * kenttärovasti Seppo Ahonen * pastori Pirjo Kuula * diakoni Tuula Moström Iltatee seurakuntakeskuksessa TA R K E M M AT T I E D O T T O I M I N N A S TA V I I KO I T TA I N PA I K A L L I S L E H D E S S Ä J A N E T I S S Ä : www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook ▼ Nurmijärven seurakunta Instagram ▼ @nurmijarvenseurakunta Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 24.1.2019 • 15

Räfsön leirikeskuksen isäntä, Michael Dannberg, tarkastelee työn tulosta ja laatua tyytyväisenä. Talkoolaiset Emma, Eemil, Valtteri, Antti, Totti ja Saku myhäilevät taustalla. Sanni, Mira, Niko, Matti ja Minna ovat kuulolla kauempana. Nuorten talkooleirillä sahat lauloivat Nuorten sporttiryhmän k-18 -porukka vietti marraskuussa talkooleirin Kirkkonummella, Räfsön leirikeskuksessa raivuu- ja harvennustyössä sekä ­risusavotassa. Teksti Eeva-Maria Kanerva L ▼ Kuvat Marjut Timonen eirin vetäjän, erityisnuorisotyönohjaaja Marjut Timosen, rinnalla toimi työnjohtajana Antti Sorvari, joka on toiminut useita vuosia myös yhtenä seurakunnan sporttiryhmän ohjaajana. Timonen sai idean talkooleiristä nuorten leireillessä saaressa ja leirikeskuksen isännän haikaillessa apua alueen ylläpitoon. Tarve ja tarjonta kohtasivat. Nuoret olivat leiristä innoissaan. Ilon ja tyytyväisyyden takana oli kunnossa olevat perusasiat: majapaikka ja ruoka olivat hyviä, aurinko paistoi ja aikaa saatiin viettää yhdessä tutulla porukalla. Myös nuorten kokemukset leiristä olivat positiivisia. Emma arvioi leiriä onnistuneeksi ja talkootöitä ammattitaitoisesti hoidetuksi. Taitonsa ja lahjansa antoi käyttöön muiden mukana kaksi nuorta metsuria, Saku ja Benjami, jotka käyttivät koneita ammattitaidolla ja turvallisuudesta huolehtien. Sakulla oli hyviä muistoja Räfsöstä edelliskesän leiriltä ja Benjamista koneiden käyttö oli leirin parasta antia. Toinen leirin kohokohta Benjamille NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Julkaisija: Nurmijärven seurakunta Päätoimittaja: Piia Ahtee Toimituskunta: Markku Jalava, Tero ­Konttinen, Jouni Vasikainen, Johanna Mikkola, Helena Saulamo, Eeva Halonen, Mikko Peltokorpi, Eeva-Maria Kanerva, Tiina Kivirasi Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin talouksiin, n. 16 900 kpl Ilmoitusmyynti: tiedottaja Piia Ahtee, 040 701 3592 Ulkoasu: Timo Saarinen / www.pelagus.fi Paino: Botnia Print Oy, Kokkola. ISSN 1457–795X Seuraava Seurakuntaviesti ilmestyy viikolla 13/2019 16 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 24.1.2019 Talkoohenki antoi voimaa raskaaseenkin työhön ja yhteinen hiljentyminen illan päätteeksi rauhoitti mielen. oli pulahdus hyiseen mereen saunasta. Myös puutarhuri Totti vaihtoi sujuvasti työvälineekseen moottorisahan. Leiriltä löytyi muitakin ammattiosaajia, mm. kuorma-auton kuljettaja Niko, merkonomi Valtteri ja kirvesmies Eemil. Niko arvosti jo vuosien varrella tutuksi käynyttä leirielämää, jossa sai kokemuksia myös rauhasta ja hiljaisuudesta. Valtteri nautti hyvästä ryhmästä sekä talkootyöstä saaressa. Eemilin mielestä monipuolinen yhdessä tekeminen esim. biljardin pelailu oli mukavaa ja rentoa puuhaa. Suurin osa nuorista oli tuntenut toisensa jo vuosia, heitä yhdisti koulu ja seurakunnan sporttiryhmä, jonka aktiivisia jäseniä nuoret yhä ovat. Nuoret kokivat leirin yhteishengen ja asenteen olevan kohdallaan. Yhdessä haluttiin tehdä ja auttaa, talkoohenki antoi voimaa raskaaseenkin työhön ja yhteinen hiljentyminen illan päätteeksi rauhoitti mielen. Jatkoa on luvassa, sillä kipinä talkoi- luun syttyi nuorissa. Seuraavaa talkooleiriä suunnitellaan ensi kesän lopulle, koska yhteistyö Kirkkonummen seurakuntayhtymän kanssa koettiin molemmin puolin hedelmällisenä. Timonen näkee talkooleirin nuorille paikkana olla palvelemassa ja tekemässä yhteistä hyvää seurakunnassa sekä mahdollisuutena saatella heitä kohti aikuisuuden vastuullisuutta unohtamatta yhdessä tekemisen ja olemisen riemua. ◀ NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Nurmijärven Seurakuntakeskus, Kirstaantie 5–7, 01900 Nurmijärvi nurmijarven.srk@evl.fi Käy kotisivuilla ja anna palautetta: www.nurmijarvenseurakunta.fi Työntekijöiden kännykkänumerot löytyvät nettisivuilta kohdasta yhteystiedot. Tiedottaja Piia Ahtee, 040 701 3592, piia.ahtee@evl.fi Seurakuntatoimisto: Nurmijärven seurakuntakeskus, Kirstaantie 5-7 avoinna ma-pe klo 9–12, puh. 09 8789 9670 ja hautatoimisto: 09 8789 9660, Iltapäivisin ajanvarauksella nurmijarven.virasto@evl.fi Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikoittain paikallisessa lehdessä ja nettisivuilla www.nurmijarvenseurakunta.fi