ympäristönsuunnittelun, rakentamisen ja hoidon ammattilehti Viherympäristö 1/19 | 13,00 € VIHERPÄIVÄT Jyväskylän Paviljongissa Viherpäivät 40. kerran TEEMA INNOVAATIOT Vihertekniikka-näyttelyssä

Arvokas vihrea ansaitsee vain parasta I N VESTOI LAATUUN – SE U R AAVA S U KU PO LVI KI I T TÄÄ VIH ERPÄ I VÄT- J A VIH ERTE KNI I K KA 201 9 6 . -7. 2 . Tavataan osastolla 5 5 4 010 219 0716 kalusteet.elpac.fi myynti@elpac.fi

SISÄLLYS 1/2019 40. Viherpäivät ovat Jyväskylän Paviljongissa. Kuva vuoden 2017 näyttelyalueelta. Tapahtuma on kasvussa –tämän vuoden näyttely on kautta aikain suurin. Kuva Tero Takalo-Eskola.I Vihertekniikka-näyttelyssä on runsaasti esillä innovaatioita. Kerromme etukäteen otoksen näyttelyn annista. Husqvarna on tuonut markkinoille kalustonhallintajärjestelmän, josta saa irti monenlaista hyödyllistä tietoa. New York on kaupunki, jossa löytyy aina yhä uusia mielenkiintoisia puistoja.. Kuva Veera Tolvanen. 5 PÄÄKIRJOITUS 6 Viherpäivien historiaa VIHERTEKNIIKKA 24 Näytteilleasettajat GREEN FLAG 28 Mikä on Green Flag? HANKKEET 30 ViherB-hanke KOLUMNI 33 Ajastettua elämää KESY 65 Kestävät maa-ainesratkaisut KOULUTUS 68 Puutarha-alan opettajat ja työelämä Lepaalla NÄYTTELYPUISTO 70 Park der Gärten on saksalais- ten taimistojen ylpeyden aihe PUUNHOITO 72 Traq – Kansainvälinen puiden kuntoarviointime- netelmä PALKINNOT 74 ELCA Trend Award -palkinto 76 Kirjakauppa 78 VYL-sivut Söderåsenin pyökkimetsää.. Kuva Eeva-Maria Tuhkanen. TEEMA INNOVAATIOT 8 LeikkiSet Oy – Innovatii- sivuudella lisäarvoa 11 Vihertekniikkanäyttelyssä esillä tulevaisuuden innovaa- tioita VIHERRAKENTAMINEN 18 Nurmikon leikkuuta ilman stressiä 20 Kalustonhallintajärjes telmä auttaa tekemään oikeita päätöksiä 32 Harviala jatkaa puutuotantoa 48 Kierrätysmateriaalipohjainen kasvualusta viherkatoille 50 Riskinarviointi tehostaa ja säästää 58 Syötävä puisto Tampereelle 60 Valkoinen liuske saa kohteen hehkumaan MAISEMASUUNNITTELU 40 Puistojen viemänä New Yorkissa 64 Noel Kingsbury Habitare-messuilla 66 Kaupunkiliset ja luonto yhteen vihreän infrastruk tuurin auditoinnilla TUTKITTUA 36 Malmön kaupunkipuusto kehityksen kärjessä 52 Viheralan tutkimuskuulu misia yliopistoista 56 Tampere mukana luon- topohjaiset ratkaisut Unilab-hankkeessa 59 Yhteisöllisyyttä ja paikan tuntua syötäviltä viheralu eilta VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 3

Kestävää kauneutta pihallesi! www.hb-betoni.fi UUTUUDET 2019 HB-Hienopesulaatta 297x297x26mm HB-Hienopesulaatta 400x400x40mm www.hb-betoni.fi HB-Vallikulmakivet

PÄÄKIRJOITUS Innovaatiot vievät alaa eteenpäin Keräsimme tähän numeroon tulevien Viherpäivien näyttelyn näytteilleasettajien meille toimittamista uusista innovaatioista jutun. Katsauksesta tuli monipuolinen ja laaja. Se kertoo, että viherala kasvaa, laajenee ja monipuolistuu. Innovaatioilla on merkitystä. Ne voivat nopeuttaa työtä ja sitä kautta parantaa tulosta. Tänä päivänä innovaatio on todennäköisesti jollakin tavoin kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen. Tuotteen valmistukseen kuluu vähemmän energiaa, tuotteen tai laitteen käyttöikä on pitkä tai se on helppo pitää kunnossa tai sen käyttö kuluttaa energiaa aiempaa vähemmän tai sen päästöt ovat vähäisemmät tai se voidaan kierrättää tai käyttää uudelleen. Tuotteissa yleistyy tekoäly, joka voi tehostaa toimintaa ja valvontaa. Suunnittelussa innovaatiot liittyvät muun muassa suunnitelman parempaan havainnollistamiseen, virtuaalitodellisuuteen tai aiempaa parempaa käytettävyyteen muiden ohjelmien kanssa. Innovaatioiden syntyä pitäisi tukea. Pitäisi olla rahasto, josta tuotekehittelyyn voisi hakea rahaa tai jonka pääoman turvin voisi palkita hyviä innovaatioita. Kukapa lahjoittaa alkupääoman. Viherympäristöliitto on valmis hallinnoimaan, jos tällainen rahasto syntyy. Seppo Närhi päätoimittaja ISSN: 1237 – 0932 Viherympäristö-lehti, 27. vuosikerta Julkaisijat Puutarhaliitto ry, puh. (09) 584 166 Viljatie 4 C, 00700 HELSINKI ja Viherympäristöliitto ry, puh. 09 584 166 www.vyl.fi viherymparisto@viherymparisto.fi www.viherymparisto.fi, www.vihreakirja.fi Toimitus Päätoimittaja: Seppo Närhi puh. (09) 5841 6505, 0400 419 085 seppo.narhi@viherymparisto.fi Vakituiset avustajat Hanna Tajakka Ulkoasu Timo Huopalainen Taitto Puutarhaliitto ry / Agneta Järvenpää Tilaukset ja osoitteenmuutokset puh. (09) 5841 6501, 5841 6503 Tilaushinnat v. 2019 sis. 10 % alv • kestotilaus 55 euroa • vuositilaus 68 euroa • opiskelijatilaus 34 euroa • irtomyynti 13.00 euroa Ilmoitukset Media Bookers, Hannu Pyykkö p. 050 2250 hannu.pyykko@mediabookers.fi www.mediabookers.fi Ratakuja 1 LT 1, 01300 Vantaa Ilmoitushinnat e (alv 0) 1/1 4-v 1.350 euroa 1/2 4-v 1.050 euroa 1/4 4-v 780 euroa Kysy Ensin Meiltä -hakemisto alk 720 euroa/ 6 ilmoituksen sarja sis. verkkolinkki Banner alk 250 e/2 kk jakso www.viherymparisto.fi -sivustolla Toimituskunta Tapio Järvinen, Kaupunginpuutarhurien Seura ry Taina Suonio, Puutarhanrakentajat ry Vesa Koskikallio, Metsätoimihenkilöt, Meto ry Suvi Saastamoinen, Suomen Maisema-arkkitehtiliitto ry Timo Taulavuori, Puutarhaliitto ry Markku Husso Seurakuntapuutarhurit ry Sami Kiema, Suomen Puunhoidon yhdistys ry Jyri Uimonen, Taimistoviljelijät ry Outi Tahvonen, Maisemasuunnittelijat ry Ilkka Väre, Viher- ja ympäristörakentajat ry Taavi Forssell, Viher- ja puutarha-alan opettajat ry Kirjapaino Forssa Print Tämän lehden tilaajarekisteriä voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Viherympäristö verkossa VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 5

1 2 40 vuotta Jyväskylän Paviljonki 6.-7.2.2019 Viherpäivät ovat viheralan tärkein vuosittainen ammattilaistapahtuma. Tapahtuma on edelleen kasvussa ja sen sisältö on monipuolistunut. teksti ja kuvat: SEPPO NÄRHI V iherpäivät saivat alkunsa Tampereen seudun aktiivisista viheralan ammattilaisista. Virallisesti asian esitti Viheraluerakentajat ry:n (nykyisin Viher- ja ympäristörakentajat ry) sihteeri Kalevi Kitiniemi Puutarhaliitolle vuonna 1979. Puutarhaliitto ry järjesti ensimmäiset Viherpäivät 28.–29.2.1980 hotelli Rosendahlissa. Viherympäristöliiton perustamisen 1991 jälkeen vuonna 1992 tapahtuma järjestettiin yhteistyössä ja vuodesta 1993 alkaen Viherpäivien järjestelyvastuu on ollut Viherympäristöliitolla. Alusta alkaen tapahtuma on muodostunut kahdesta osasta: maksullisista seminaaripäivistä ja näyttelystä. 4 Alussa talkooväki auttoi Alkuvaiheessa Tampereen seudun yrittäjät ja julkisen sektorin palveluksessa olleet ammattilaiset tukivat tapahtumaa merkittävästi. Viheraluerakentajat ry:n hallituksen pöytäkirjoista vuodelta 1980 löytyy toivomus, että jäsenet houkuttelisivat tukkumyyjiä ja kauppiaita näytteilleasettajiksi. Seminaarien salkut ja luentojulkaisut tehtiin hotelli Rosendahlissa tapahtumaa edeltävänä päivänä ja yönä pitkälle 1990-luvulle asti talkooporukan voimin. Tapahtuma järjestettiin hotelli Rosendahlissa vuodesta 1980 lukuun ottamatta Tampere-talon vuosia 1995–1997 vuoteen 2015 asti. Vuonna 2016 Viherpäivät siirtyivät Jyväskylän Paviljonkiin. Vuosien mittaan Viherpäivistä on tullut viheralan tärkein seminaari- ja näyttelykokonaisuus. Tänä vuonna Jyväskylään odotetaan noin 1500 ammattilaista. Näytteilleasettajia on yli 110. 7 Mustavalkokuvat ovat pääosin vuodelta 1993 hotelli Rosendahlista. 6 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19

VIHERPÄIVÄT 40 VUOTTA 3 5 Viherympäristö-lehden ensimmäisen (virallisesti Puutarha 2 B) numeron Viherpäivät-kuvien kuvatekstipoimintoja. 1. Vapo Oy:n osastolla riitti koko ajan kuhinaa. Reijo Kaisla esittelee eri irtomultatuotteita. 2. Viherympäristöliitto ry:n osastoa esittelee Ossi Kolstelalle Vyllin ensimmäinen toimitusjohtaja Pertti Helminen. 3. Kaupunginpuutarhuri Pekka Jyränkö onnittelee Lappset Group Oy:n suunnittelukilpailussa menestyneitä, toinen oikealla Risto Ikäheimo. 4. Anssi Pynninen esittelee kuvastoa Timo Järvelle. 5. Sirpa Pietikäinen (vas) onnittelee maisema-arkkitehti Gretel Hemgårdia. 6. Kansliapäällikkö Lauri Tarasti on pysähtynyt Taimistoviljelijät ry:n osastolle katsomaan uutta Perennatiedostoa, jota esittelevat Barbro Björkvall ja Jouko Timonen. 7. Kaupunginpuutarhurit Heikki Laaksonen ja Rauno Hänninen keskustelevat intensiivisesti näyttelyssä. 8. Maisemakonsulentti Heimo Kaukolinna onnittelee Vuoden Ympäristörakenne-kilpailun voittajia, vas. maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijer, arkkitehti Hannu Jaakkola ja Laatu-Piha Oy:n Jukka Lappalainen ja Heikki Koistinen. 6 8 VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 7

LeikkiSetin tyypillinen asiakas on kunnan tai kaupungin koulu, päiväkoti tai lähiliikuntapaikka. Yritys panostaa kokonaisuuteen; ostokokemukseen, osallistamiseen ja kalusteisiin, joiden avulla luodaan asiakkaille parempia leikki- ja liikunta-alueita. Iso kokonaisuus ei määrity vain kalusteisiin. Kuva on visualisointi Espoon Haukilahden päiväkodin pihasta. LeikkiSet Oy – Innovatiivisella ajattelulla lisäarvoa teksti: ESSI MÄKINEN, kuvat: LEIKKISET LeikkiSet on suomalainen leikkikenttä- ja liikuntakalustamisen asiantuntijayritys, joka valmistaa ja innovoi omia uutuustuotteita sekä maahantuo puistovälineitä, tekonurmia ja valettavia turva-alustoja. LeikkiSet haluaa kokonaisvaltaisesti kehittää leikkija liikuntarakentamista, aina kalusteiden valinnoista puistokäyttäjien osallistamiseen. Nuori yritys kertoo olevansa leikin ja liikunnan edelläkävijä, vaikka henkilöstöstä kenelläkään ei ole aiempaa kokemusta toimialasta. Viherympäristö -lehti kävi tutustumassa tämän nuoren yrityksen toimintatapoihin. L eikkiSet Oy on forssalainen, vuonna 2011 perustettu kasvuyritys, joka on raivannut tiensä leikki- ja lähiliikuntakalustamisen toimialalle pysyvästi. Räjähdysmäisesti kasvanut yritys erottuu muista toimijoista innokkaana ja ulospäinsuuntautuneena innovaattorina, joka uutuudellaan hämmentää viheralan toimijoita. Yrityksen on perustanut teollisuuden toimialalta siirtynyt Jukka Vahtila, joka toimii edelleen LeikkiSetin hallituksen puheenjohtajana. LeikkiSetin tuotevalikoimaan koostuu monipuolisista ja muuntautuvista leikkivälineistä, ulkoliikuntaväleistä sekä monin värivaihtoehdoin varustetuista puistokalusteista. Maahantuonnilla aloittanut yritys tuo edelleen välineistöä muualta, esimerkiksi köysipyramidit, mutta suunnittelee ja valmistaa myös omia mallistoja, kuten esimerkiksi peliareenat ja ulkokalusteet. LeikkiSet toimii yritysmaailmassa innovaattorina, joka tarjoaa kalusteiden lisäksi kokonaisvaltaista palvelua asiakkaille teknologian 8 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 avulla. Pienimillään LeikkiSetin tarjoama teknologia kattaa yrityksen nettisivuilla toimivan chat-palvelun ja laajemmassa näkökulmassa tarkasteltuna osallistamiseen kehitettyä Virtual Reality -mallintamisen teknologiaa. – VR on otettu käyttöön vuosien 2016–17 vaihteessa ja käyttö lähti ajatuksesta, että olisi siistiä esitellä kalusteita sen avulla. Asiakkaat itse taas kehuivat tekniikkaa loistavana osallistamisen keinona, jonka jälkeen vasta täysin tajusimme teknologian mahdollisuudet osallistamiseen. Virtuaalitodellisuuden käyttö osallistamismenetelmänä on lähtenyt myös kokonaisvaltaisen puistosuunnittelun luomisesta ja kokonaisvaltaisen asiakaskokemuksen tarjoamisesta. Käyttäjien osallistaminen suunnitteluun luo paremman käyttöasteen puistoalueille ja asiakas tekee paremman investoinnin. Esimerkiksi viiden vuoden päästä osallistaminen on kehittynyt huomattavasti ja valinnan valtaa siirretään käyttäjille.

INNOVAATIOT LeikkiSetin henkilöstö vuonna 2018. LeikkiSetin visiona on luoda energistä, innostunutta ja motivoitunutta työympäristöä, joka heijastuu nopeana ja vastuullisena asiakaspalveluna. ”Kahdeksan tuntia voi tehdä jotain muutakin päivässä, miksi se ei olisi jotain sellaista mistä nauttii?” Osallistaminen, kalustaminen ja tieto Kasvuyritys on kohdannut monia haasteita vuodesta 2013 lähtien, jolloin yrityksen kehityskausi käynnistyi. Henkilökunta kasvoi yhdestä kolmeen ja yritys lähti kasvattamaan uskottavuuttaan alalla. LeikkiSetin toimitusjohtaja Tomi Mäkilä vahvistaa, kuinka yrityksen haasteet keskittyivät nuoren yrityksen käynnistämiseen ja kasvattamiseen. – Suunnilleen kaikki virheet on tehty ja toimintaa on opittu kantapään kautta, haasteita on tuottanut esimerkiksi rahoitus, asiakkaiden haaliminen sekä asiakasymmärrys, joka on kehittynyt huimasti kasvuvuosien aikana. Vuodet 2013–16 toimivat yrityksen ns. harjoitusvuosina, jolloin pääasiallinen toiminta keskittyi toimialan oppimiseen, sillä kenelläkään työntekijöistä ei ole viheralalta aikaisempaa kokemusta. Mäkilä uskoo, että yrityksen menestys piilee vahvasti siinä, kuinka työntekijät tarkastelevat alaa uusin silmin ja eri näkökulmasta, kuin pitkän kokemuksen omaavat yritykset. Määrätietoinen yrityksen ideologian eteenpäinvienti tuotti tulosta ja vuosi 2017 oli tähän asti LeikkiSetin tuottavin vuosi. Liikevaihto kasvoi miljoonasta 2,5 miljoonaan. Lähes yhtä nopea kasvu on jatkunut myös vuonna 2018 ja tulevien vuosien tähtäimessä on rikkoa 10 miljoonan liikevaihdon raja. VIHERPÄIVILLÄ ESILLÄ: Puistosuunnittelun kokeilukulttuuria Viherpäivillä 6.–7.2.2019 LeikkiSet on mukana täysin uudella innovaatiolla parempien kalustealueiden puolesta. ”Olemme kehittäneet teknologiaa, joka mahdollistaa parempien leikki- ja liikunta-alueiden toteuttamisen. Aloitamme vuoden 2019 aikana edelläkävijänä kuntien ja kaupunkien kanssa leikki- ja liikunta-alueiden toimivuuden mittaamisen. Pystymme keräämään kävijämäärät, käyttöajat sekä tuotekohtaisen suosion kaikkien valmistajien tuotteista. Tiedon jalostamme paremmaksi leikki- ja liikuntapaikkakalustamiseksi.” Tutustu tähän tulevaisuuden kaupungin innovaatioon Vihertekniikka-näyttelyssä! VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 9

Kokeilukulttuuri – Ykkösjuttu on pitää ihmistä, asiakkaista ja henkilökunnasta huolta. simmän tiedon mukaan LeikkiSetillä aloittaakin ensimmäinen nainen aluepäällikkönä tammikuussa 2019. Räjähdysmäisen nopeasti kasvanut yritys erottuu alan muista toimiTavoitteena alan osaavin henkilöstö joista aitoudellaan. Kuvittelemme usein, että menestyksen takana on tarkkoja yritysstrategioita ja visio mihin yritys sijoittuu toimialalla. Kokeilukulttuuri näkyy vapaan työkuvauksen lisäksi koulutuspäivissä. LeikkiSet ei yrityksenä ole kirjoittanut edes tarkkaa asiakaslupausta, LeikkiSet panostaa erikoisen paljon henkilökunnan kouluttamiseen, sillä toimintaa tehdään omasta halusta. Aidosti. vuonna 2018 yritykselle kertyi 24 yhteistä koulutuspäivää. Koko henMenestyksen salaisuutena on Mäkilän mukaan yrityksen perusrakilökunnasta on koulutettu esimerkiksi leikki- ja lähiliikuntapaikkojen kenteena toimiva kokeilukulttuuri. tarkastajia. Kouluttamisen taustalla toimii ajatus kokonaisvaltaisesta Kokeilukulttuuri näkyy erityisesti yrityksen luottamuksessa henkipalvelusta asiakkaalle. lökuntaan ja yksilöiden vahvuuksiin. Työympäristössä keskustellaan – Yrityksemme tuotteena on luoda parempia leikki- ja lähiliikunpaljon yritykseen liittyvistä asioista, mutta työtehtäviään ei tarvitse tapaikkoja asiakkaille, jolloin yrityksen henkilökunnan on pystyttävä hyväksyttää erikseen johdolla tai muilla työntekijöillä. vastaamaan asiakkaalle konsultointitilanteessa mitä tahansa asiakas – Jokainen työntekijä saa viedä toimenkuvaansa eteenpäin juuri haluaa tietää. niin kuin parhaaksi näkee. Erimerkiksi markkinointiin liittyvää asiaa Henkilökunta kokee täsmäkoulutuksen piristäviksi ja kehittävikei tarvitse hyväksyttää johdolla ja viidellä muulla työntekijällä, vaan si, oma ammattitaito vahvistuu ja motivaatio omiin työtehtäviin säityöntekijä voi tehdä tehtävän loppuun asti itsenäisesti, parhaimman lyy. Koulutuksista keskustellaan avoimesti ja koulutustarpeen määritkokemuksensa mukaisesti. telee henkilökunta. Mäkilä vertaa ajatusmaailmaansa suuriin yrityksiin, joissa yksi tai – Yhtiön täysi avoimuus mahdollistaa päätöstenteon yhdessä koko kaksi päättäjää vie yrityksen strategiaa ajatuksella eteenpäin ja henkihenkilökunnan kesken, jolloin koulutukset ja painopisteet päätetään lökunta toimii ainoastaan myös yhdessä. Tällöin kaikki haluavat yrityksen käsinä työtehtämyös osallistua koulutukseen. LeikkiSeviä toimittaen. Tomi kotillä emme sanele johdossa mitä koulukee, että hänen vahvuutentuksia jokaisen on käytävä, vaan pääKun kalustetoimittajia on monta, sa johtajana on juuri se, ettökset tehdään yhdessä. tä hän ymmärtää olevansa Myös työhyvinvointiin panostetaan täytyy meidän erottua muista tarjoyksi henkilökunnan jäsen ja monin tavoin. Henkilökunnalle on järsamanarvoinen kuin muutjestetty persoonallisuustestejä ja yhteisajista. Vahvuus löytyy laadukkaasta kin. Samat säännöt koskettyötä vahvistetaan erilaisten aktiviteetasiakaspalvelusta, ripeästä toimintavat kaikkia työyhteisössä. tien voimin. Kolme vuotta LeikkiPanostaminen työhyvinvointiin ja nasta ja aidosta meiningistä. Palvelu Setillä työskennellyt prohenkilökunnan koulutukseen näkyy lähtee pienistä jutuista, asiakasta ei jektipäällikkö Eki-Eemesuoraan yrityksen tuloksissa. Kasvu on li Känkänen vahvistaa ideollut kilpailijoihin verrattuna vahvemtyöllistetä vaan asiakasta autetaan.” ologian: paa, ja se on Mäkilän mukaan täysin – Työtä voi tehdä itsetyöntekijöiden ansiota. – Kari Kemppainen näisesti ja työpaikka raken– Kun kaikki myyjät ovat asiakaspaltuu juuri oman näkemykvelijoita, into ja energia ratkoa ongelsen mukaisesti. Kunhan työ mia tarttuu myös asiakkaisiin. Hyvää on vain toimivaa ja tehoasiakaskokemusta ei löydy tuotteista, lekasta. Tällainen työtapa on motivoivaa, jokainen on vastuussa vain vymateriaaleista tai pulteista, vaan hyvä kokemus kumpuaa aktiiviomasta tekemisestä. sesta palvelusta, nopeista kommenteista sekä henkilökemioista. Vaikka LeikkiSet on kasvanut kolmen hengen yrityksestä vajaan Yleinen työilmapiiri LeikkiSetillä on avoin ja motivoitunut myös kahdenkymmenen työntekijän kokoiseksi yritykseksi, on kokeilukulttyöntekijöiden mielestä. Muotoilu- ja visualisointipäällikkö Kari tuuri pystytty säilyttämään strategiassa. Mäkilä vahvistaa, että kultKemppainen kokee, että itsensä toteuttaminen on mielekästä ja intuuri lähtee täydestä luottamuksesta omiin työntekijöihin ja työtehtänostaa suurempiin haasteisiin. Avoin keskusteluilmapiiri koetaan rohviin palkataankin vain hyviä tyyppejä. kaisevaksi eikä omia mielipiteitään pelätä tuoda julki. – Jos työnantaja ei ota riskiä ja luota henkilökuntaan, kuka voi – LeikkiSetillä saa haastaa ja tulla haastetuksi. Jos jollain on hyvä luottaa johtajaan? Meillä on hemmetin hyvä tiimi ja työntekijät työsidea, se on hyvä idea! kentelevät omasta nautinnosta ja hoitaa hommat juuri niin kuin parhaaksi näkee. Asiakkaat arvostavat aitoja ja innokkaita ihmisiä, jotka Kirjoittaja on töissä Viherympäristöliitossa. selvästi nauttivat työstään. Tästä kokeilukulttuurista ei LeikkiSetillä tulla koskaan luopumaan. Erityistä LeikkiSetin henkilöstössä on se, että suurin osa työntekijöistä on miehiä. Mäkilän mukaan myynnillinen työ vetää puoleensa 90 prosenttisesti miehiä. – Liikkuva työ ja tuloksiin sidottu palkkaus kiinnostaa pääasiallisesti miehiä, mutta olemme haastaneet naispuolisia opiskelijoita esimerkiksi Hamkissa hakemaan myynnillisiin tehtäviin entistä enemmän. Mäkilä uskoo kuitenkin vahvasti, että naisilla on paljon annettavaa myyntityössä ja leikki- ja lähiliikuntapaikkarakentamisessa. Viimei- 10 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19

VIHERTEKNIIKKA INNOVAATIOT Vihertekniikkanäyttelyssä esillä tulevaisuuden innovaatioita toimittanut: ESSI MÄKINEN Juttu perustuu näytteilleasettajien toimittamaan materiaaliin. Viherpäivillä 6.-–7.2.2019 Vihertekniikka -näyttelyn yhteisenä teemana toimii vuonna 2019 tulevaisuuden kaupungin innovaatiot ja tuoteuutuudet. Ilmoitetut tuotteet vastaavat erityisesti kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin ja ammattilaisten kysyttyihin tarpeisiin. Esittelemme näytteilleasettajina toimivien yritysten tuotteita tai palveluja, joihin pääsee tutustumaan Viherpäivillä lisää. Kustannustehokkaat elementit hallitsevat korkeuseroja ja käsittelevät hulevesiä Sadepuutarhamulta Hyvinkään tieluiskan kasvualustatuotanto Torpanpiha® -tuoteperheeseen on kehitetty erikoiskasvualustatuote: Sadepuutarhamulta hulevesien hallintaan ja biopidätykseen. Sadepuutarhamulta on levitysvalmis kasvualusta hulevesien hallintaan ja biopidätykseen. Se on tutkittu ja testattu tuote kaupunkialueille ja esimerkiksi tulvaniityille, sekä muihin kohteisiin, joissa ääriolosuhteet voivat vaihdella. Sadepuutarhamullan rakenne imeyttää ja viivyttää hulevesiä ja se säilyttää ravinteikuutensa hyvin niin kuivalla kaudella kuin runsaidenkin sateiden aikana. Tuotteen tärkeä ominaisuus on asennuksen helppous: salaojituksen päälle asennetaan 45–85 cm kasvualustaa, eikä kerrostamisesta tarvitse enempää huolehtia. Torpanpiha® Sadepuutarhamulta on ollut osana Outi Tahvosen Aalto Yliopiston tutkimusta 2015–2018 ”Adapting Biorentition Construction Details to Local Practices in Finland” Lisätietoja: Hyvinkään Tieluiska Oy, Sanna Kopola-Hirsimäki 0400 758575, sanna.kopola@tieluiska.fi www.tieluiska.fi www.tieluiska.fi/sadepuutarhamulta StormTech® hulevesitunnelit Kestävä StormTech® hulevesien imeytys-/viivytysjärjestelmä tarjoaa joustavan ratkaisun hulevesien käsittelyyn. ViaConin laajaan tuotevalikoimaan kuuluvat hulevesitunnelit ovat pitkäikäisiä, kestävät suurta kuormitusta kaarevan muotonsa ansiosta sekä sopivat erityisen hyvin liikennöityjen alueiden, kuten kulkuväylien, pysäköintialueiden, torien ja puistojen alle. Järjestelmä koostuu hulevesitunneleista, kiintoaineen erotteluyksiköstä, ympäröivästä sepelitäytöstä ja kokonaisuutta ympäröivästä suodatinkankaasta. Tunnelien asennus sujuu nopeasti ja tuotteiden tilaa säästävä varastointi tehostaa logistiikkatoimintoja ja alentaa varastointikustannuksia. Lisätietoja: Oy ViaCon Ab, Jenni Laaksonen +358 40 163 3383 jenni.laaksonen@viacon.fi www.viacon.fi https://www.viacon.fi/tuote/hulevesitunnelit/ Torpanpiha® Sadepuutarhamulta hulevesien hallintaan ja biopidätykseen. Benders-tukimuurit Benders-tukimuuri on esteettisesti miellyttävä keino tasoittaa korkeuseroja puistossa tai liikenneympäristössä. Tukimuureista on saatavana L- ja T-mallit, joilla on laaja käyttöalue yksityistä pihoista suu- StormTech® hulevesitunneli on kustannustehokas ratkaisu hulevesien käsittelyyn VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 11

riin julkisten alueiden rakennushankkeisiin. Tukimuuri on valamatta valmis heti! Asennus on tehokasta, sillä tukimuurin elementit kiinnittyvät toisiinsa kätevästi uros- ja naarasponttien avulla. Mallien korkeudet vaihtelevat 40 cm:stä 4,8 metriin. Benders-tukimuuria on kahta versiota: 4kN ja 20kN pintakuormille. Elementissä on telattu siisti näkyvä pinta. Tukimuuri on erinomainen valinta ympäristönäkökulmasta katsottuna betonin pitkän elinkaaren ja vähäisten kunnossapitovaatimusten ansiosta. Lisäksi päätyponttaus yksinkertaistaa ja tehostaa asennusta merkittävästi. Elementeistä muodostuu tukeva liitos, jolloin erillistä jälkivalua, eikä säätöjä tarvita. Tuloksena ovat suorat, kauniit ja vakaat tukimuurit. Lisätietoja: Benders Suomi Oy, Jukka Klemetti 040 5055180 www.benders.fi https://www.benders.se/fi-fi/benders/artikkeliarkisto/2015/bender-l-ja-t-tuki-paatyponteilla/ Massiivimuurikivi Palin Granitin massiivimuurikivi on ekologinen, kierrätettävä ja helppohoitoinen ratkaisu viherrakentamisessa kuin suurissa infra- ja ympäristöprojekteissakin. Luonnonkivi on valmis, yksilöllinen ja kustannustehokas tuote, joka ei huoltoa kaipaa. Ympäristöystävällinen massiivimuurikivi on kierrätettävissä oleva tuote, jonka elinkaarikustannukset ovat lähes olemattomat. Palin Granitin massiivimuurikivet valmistetaan tarvekivilouhinnassa syntyvästä sivukivestä, jonka avulla hyödynnetään maksimäärä jo louhitusta kivestä luontoa säästäen. Muurikiviä on mahdollista saada standardikoissa tai asiakkaan toiveiden mukaan. Lisätietoja: Palin Granit oy, Kira Palin, 0407535245 kira.palin@palingranit.fi www.palingranit.com teiden kanssa, joiden avulla voidaan luoda yhtenäinen design koko viheralueelle. Streetlifen tuoteperhettä on hyödynnetty esimerkiksi Jyväskylän Väinönkadulla, jonka suunnittelu on VSU maisema-arkkitehtien käsialaa. Väinönkadulla on hyödynnetty Hug a Tubs -modulaarin yhteydessä Rough&Ready istuimia sekä Shrubtub istutusaltaita. Lisätietoja Englanniksi: Streetlife Studio Scandinavia, Henk Hatzmann +46 70 924 61 63 hhatzmann@streetlife.nl www.streetlife.nl Azobe -sillat Träimport toimittaa luonnonmukaisia ja hyvin kestäviä puuratkaisuja ulkotiloihin, jonka uutuutena on Liikenneviraston hyväksynnän saanut FSC-Azobe materiaali. Azobesta voidaan tehdä eurokoodi-5 vaatimukset täyttäviä, täysin luonnonmukaisia ja myrkyttömiä kevyenliikenteensiltoja. Kestävä, pitkäaikainen ja myrkytön Azobe-silta sopii erinomaisesti julkisiin kohteisiin, joissa vaaditaan kulutus-, lahon- ja palonkestoa. Erittäin kova ja kestävä puulaji Red Ironwood voi kestävyytensä vuoksi korvata raskaissa rakenteissa betonin, kiven ja teräksen. Huoltovapaa materiaali soveltuu siltarakenteiden lisäksi kansirakenteisiin, terasseihin sekä laitureihin. Palin Granitin massiivimuurikivien elinkaari on ikuinen ja sillä on useita käyttömahdollisuuksia. Lisätietoja: Oy Skandinaviska Träimport Ab, Heikki Leppänen +358 400 499 070 heikki.leppanen@traimport.fi www.traimport.fi Viihtyisillä ja kestävillä ratkaisuilla luodaan esteettinen viherympäristö Hug a Tubs Streetlife Studio Scandinavian modulaarinen puistokaluste koostuu menestyneestä Shrubtub -istutusaltaista sekä elementtiin asennettavista istumapenkeistä suosituilta Rough&Ready ja Solid Serif-tuotemallistosta. Tämä puistokaluste tarjoaa istutusaltaan sekä istumapenkit yhdessä designkokonaisuudessa. Hug a Tubsin elementit luovat helposti muutettavia ratkaisuja viherympäristöön. Erikokoiset istutusaltaat, materiaalit ja istuimet sopivat monipuolisesti vaihteleviin kohteisiin. Rough&Ready design ja Solid Serif istuimet voidaan helposti yhdistää muiden Streetlife -tuot- 12 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 Eurokoodi 5 mukaiset huoltovapaat, luonnonmukaiset ja erittäin kestävät kevyenliikenteen puiset azobesillat.

VIHERTEKNIIKKA Millford Contrast Freestyle™ Eg-Trading Oy tuo uutuustuotteena Viherpäiville jatkumon Millford reunalistoihin ja puistotuotteisiin: Millford Contrast Freestylen™. Contrast Freestyle™ on paljon enemmän kuin pelkästään reunarajausjärjestelmä. Sen avulla saadaan luotua suunnittelijan kuvien mukaisia suuria istutusallaselementtejä ja niihin helposti kiinnitettäviä istuimia ja muita toimintoja, kuten ramppeja, roskiksia, pyöräparkkeja yms. Järjestelmä hyödyntää korkean kasvualustan korkoeroja luodakseen ympäristöä ja mukavuutta esteettisellä ja elävällä tavalla, sekä materiaaleja, jotka antavat modernin urbaanin vaikutelman. Contrast Freestyle™ antaa suunnittelijalle vapaat kädet piirtää viheralueita korotettujen istutusalueiden avulla, joka myötävaikuttaa toiminnalliseen estetiikkaan ja viihtyvyyteen viheralueilla. Reunaprofiilit valmistetaan projektikohtaisesti, joka antaa täyden vapauden suunnittelijalle. Lisätietoja: Eg- Trading Oy, Nina Wennäkoski +358 (0) 500 5480 97 info@eg-trading.fi www.eg-trading.fi Urbaanin viherympäristön kalustus on designia, käytännöllistä ja toiminnallista CitySolar aurinkoenergiajäteastia Uuden sukupolven aurinkoenergialla puristava jäteastia on Lehtovuori Oy:n vuoden 2018 alussa markkinoille tuoma innovaatio! 240 litran kokoinen roska-astia puristaa jätteen astian pohjalle, jolloin astia ei vaadi tiuhoja tyhjennyskäyntejä. Kun tavallinen roska-astia tyhjennetään kaksikymmentä kertaa, vaatii CitySolar vain yhden. Jätteen puristus tapahtuu huomaamatta, hiljaisesti ja nopeasti. Älykkäät astiat toimivat pilvipalvelun kautta, jolloin käyttäjä voi yhdeltä ruudulta seurata astioiden käyttöastetta. Kapasiteetin täyttyä roska-astiat ilmoittavat kerääjälle automaattisesti, milloin astia on syytä tyhjentää. Optimoidut tyhjennykset muodostavat säästöjä ja turhat tyhjennyskäynnit säästävät luontoa. Kotimaista CitySolaria on toimitettu myös ulkomaille! Ensimmäisiä toimituksia on ollut Suomeen, Ruotsiin, Norjaan, Saksaan, Ranskaan ja Sveitsiin. Lisätietoja: Lehtovuori Oy, Eero Ojanen +358 50 4663610 eero.ojanen@lehtovuori.fi www.lehtovuori.fi Buddy Contrast Freestyle: vapaus piirtää ja luoda ainutlaatuista kuviota, jonka antaa mahdollisuuden jäljitellä luontoa viherprojekteissa. Proven Winners Puutarha Tahvoset haistelee uusia tuulia ulkomailta, kokeilee kotimaassa ja tuo markkinoille kiinnostavia kasviuutuuksia. Pitkäaikaiset suhteet Euroopan ja Pohjois-Amerikan johtaviin taimistoihin luovat hyvän pohjan myös kotimaiselle uutuustuotannolle. Proven Winners® on kasvikokoelma tutkittuja ja testattuja lajikeuutuuksia. Kokoelman kasveja yhdistävät toivotut ominaisuudet kuten helppohoitoisuus ja kasvukauden aikana vaihtuvat raikkaat värit sekä lehdissä että kukinnoissa. Mukaan on valittu vain erityisen elinvoimaisia ja terveitä lajikkeita. Kotimaisen Puutarha Tahvosten Proven Winners -kokoelmaan kuuluu yksitoista kasvia. Sosiaalisen istumisen Buddy on nähtävillä suomessa ensimmäistä kertaa Viherpäivillä! Vitreo Oy:n markkinoille tuoman Buddy-istuimen tuoteperheeseen kuuluu kolme eri kombinaatiota: istuin, istuin selkänojalla sekä pöydällä varustettu istuin. Suuren kokonsa ansiosta Buddy tarjoaa istuintilaa yli kymmenelle hengelle. Kahdeksan eri värivaihtoehtoa omaava istuinosa on polyetyleenistä valmistettu, kevyesti strukturoitu ja varustettu hiekkapuhallutetulla pinnalla. Pehmeämuotoinen istuin on helppo puhdistaa ja kestää koviakin pesuaineita ja -menetelmiä. Lisätietoja: Vitreo Oy, Perttu Hietanen 040-507 1684 perttu.hietanen@vitreo.fi www.vitreo.fi http://www.miramondo.com/sortiment/buddy/buddy.html#_1 Lisätietoja: www.tahvoset.fi www.provenwinners.com Vihertekniikka -messuilla 6.-7.2.2019 voit tulla sosiaalisen Buddyn ääreen istumaan isommallakin porukalla! Eero Aarnion Metallimiehet Kuvassa Aronia Revontuli Mound ©Proven Winners®. Suomalainen muotoilija, professori h.c. Eero Aarnio ja tamperelainen Bongo House Oy ovat aloittaneet yhteistyön. Ensimmäisenä tuotteena julkaistiin Metallimiehet-penkki, jonka muotoilussa näkyy Aarnion tuotannolle tyypillinen leikillisyys. Ulkotilojen lisäksi penkki sopii myös sisätiloihin tai vaikka terasseille. Tuoteperhe laajentuu erilaisilla ulko- ja sisäkäyttöön soveltuvilla metallihahmoilla. Tyylitellyt ihmishahmot näyttävät siltä, kuin ne astelisivat eteen- VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 13

päin penkin istuinosaa kantaen. Liikkeen illuusio tuo dynaamisuutta muotoiluun. Leikkisä penkki uudistaa käsitystä puistojen ja kaupunkitilojen kalusteista. Kestävyys ja käytännöllisyys mahdollistavat penkin soveltumisen urbaaniin kaupunkiympäristöön. Lisätietoja: Bongo House Oy, Risto Luoma 050 350 9060 risto@bongo.fi www.bongo.fi Eero Aarnion suunnittelema Metallimiehet -penkki nappaa kyytiin! Percussion Play -ulkosoittimet Percussion Play Finland maahantuo käsityönä laadukkaista materiaaleista valmistettuja ulkosoittimia. Vahva referenssipohja ja kansainvälinen tuki soittimien sijoittamisesta puistoihin, kouluihin, kampuksille, seniorikoteihin, erityisryhmien terapiakäyttöön ym. auttaa löytämään sopivia ratkaisuja – myös lumen peittämille alueille. Soittaminen on kivaa ja nyt ihan kaikille mahdollista. Musiikki on ihmisten välillä kaikkein yleisin kieli, jonka avulla eri ikäiset ja eri taustoista olevat ihmiset voivat löytää toisensa. Ulkosoittimet tuovat hauskaa ja uutta ulkoilma-aktiviteettiä. Läntisessä Euroopassa, kuten Tanskassa, Hollannissa ja Saksassa, soittimien menestys on useiden vuosien ajan ollut suurta ja niiden terapeuttista vaikutusta on laajasti tutkittu mm. erityisryhmien ja ikäihmisten parissa. Lisätietoja: Percussion Play Finland, Pekka Leskinen 045 850 6184 pekka.leskinen@percussionplay.fi www.percussionplay.fi www.ulkosoittimet.fi Dash Parkour -mallisto on suunniteltu yhteistyössä Suomen Parkour Akatemian kanssa. Taide ja liike yhdistyvät parkourin sydämestä kumpuavissa muraaleissa. Uuden parkourmalliston materiaaleina on käytetty käyttöä kestäviä raaka-aineita, kuten liimapuuta, vaneria, muovia ja metallia. Materiaalivalinnat on tehty huolella lajin ominaispiirteet ja ekologisuus huomioiden. Dash Parkour-malliston tuotteet ovat vastaavia betonisia rakenteita materiaalivalinnoissaan huomattavasti ympäristöystävällisempiä. Dash Parkourin myötä lanseeraamme myös uudenlaiset moduulikokonaisuudet, jotka helpottavat monimuotoisten alueiden suunnittelua. Niiden avulla voidaan huomioida kulloisenkin suunnitteluympäristön vaatimukset. Luodaan yksilöllisiä kokonaisuuksia, joissa huomioidaan monimutkainen parkourstandardi lajin vaatimuksia unohtamatta. Lisätietoja: Lappset Group Oy, Eveliina Salmivuori 040 648 5580 eveliina.salmivuori@lappset.com www.lappset.fi Hoito- ja ylläpitotöihin säästöjä ympäristöystävällisillä ratkaisuilla Ferradix-asennusankkuri Kuva on tanskalaisesta seniorikodista, jossa Lars Schröder Hansen opastaa vanhempaa rouvaa soittamisen saloihin. Dash Parkour Tammikuussa Lappsetin Parkour saa jatkoa välineiden muotoilun, toiminnallisuuden, ekologisuuden ja katutaiteen yhdistämisen ansiosta! Viherpäivillä esitellään Dash Parkour -parkourmallisto, joka on ammattilaisten suunnittelema visuaalinen kokonaisuus urbaaneihin ympäristöihin. Dash Parkour haastaa aloittelijat ja ammattilaiset liikkumaan. Koko tuoteryhmä on suunniteltu puhtaasti parkourlaji mielessä pienimpiä yksityiskohtia myöten. Lappset on tehnyt yhteistyötä Suomen Parkour Akatemian kanssa jo ensimmäisen malliston suunnittelusta lähtien, lähes vuosikymmenen ajan. Mallistossa yhdistyvät lajinomaista liikuntaa tukevat toiminnalliset ja katutaiteen elementit. 14 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 Helsingin Pihaleikkiväline Oy tuo Vihertekniikka -messuille mukanaan monipuolisen Ferradix© -asennusankkurin. Tuote on ekologinen, ympäristöä säästävä ja uudelleenkäytettävä yleisankkuri lähes kaikelle maaperälle. FERRADIX®-asennusankkuri on helppo ja nopea asentaa sekä vaihtaa: jos tapahtuu onnettomuus, kiristysrengas voidaan helposti vaihtaa muutamassa minuutissa.

VIHERTEKNIIKKA Asennusankkuria voidaan käyttää niin kaupungeissa kuin niiden ulkopuolellakin ja se antaa viimeistellyn silauksen maisemaan. Kehittyneen tekniikan ansiosta se sopii erinomaisesti kaupunkikalusteiden, liikennemerkkien, heijastinpylväiden, roskakorien, puiden runkosuojien, penkkien, aitojen, kaiteiden, erilaisten suojien, polkupyörätelineiden, mainosjärjestelmien, jalkapallomaalien ja monien muiden rakenteiden kiinnittämiseen. Betonittomien asennusten ansiosta Ferradix®-asennusankkuri edistää parempaa ekologista tasapainoa. Se on uudelleenkäytettävissä useita kertoja, se on 100-prosenttisesti kierrätettävää käyttöikänsä lopussa. Asennus käy helposti erityisominaisuuksin kehitettyjen työkalujen ansiosta. Tämä on myös valtava helpotus työntekijöiden selälle! Lisätietoja: Helsingin Pihaleikkiväline Oy, Anssi Pynninen +358 50 4664 336, anssi.pynninen@leikkivaline.fi www.leikkivaline.fi Organic-Lock kivituhkan sideaine Täysin orgaaninen kivituhkan sideaine Organic-Lock parantaa kivituhkakäytävän eroosionkestoa merkittävästi. Ympäristöystävällinen sidos on vettä läpäisevä ja itsekorjautuva, ja näin ehkäisee kasvuston syntymistä sekä vähentää käytävän huoltotarvetta. Organic-Lock on valmistettu uusiutuvista kasviperäisistä raaka-aineista. Täysin luonnontuotteena valmistettu sideaine on helppo asentaa. Organic-Lockin avulla ehkäistään eroosion vaikutusta, ylläpidetään käytävän kuntoa ja vakautta sekä säästetään huoltokuluissa. Fescon Oy valmistaa suomessa lisäksi Organic-Lockiin pohjautuvan FescoLock kiveysten saumaushiekat. Lisätietoja: Fidecol Oy, Harri Pasila +358 40 764 4936 harri.pasila@fidecol.fi www.organic-lock.fi sittelyaine valuu kastelun yhteydessä maaperään ja kiinnittyy sen jälkeen hiekanjyviin. Seokset auttavat kasvuun lähdössä, kun olosuhteet eivät ole suosiolliset itämiselle. Yellow Jacket Water Managerilla käsitelty seos varmistaa kylvön onnistumisen kerralla. Kustannustehokkaasti nurmikkoa Mow Saverin avulla! Mow Saver on matalakasvuinen nurmikkosiemenseos, joka lähtee nopeasti kasvuun. Seos on tervetullut tuote viheralueiden hoitajille, sillä se vähentää nurmikonleikkuuseen käytettävää aikaa ja näin jää aikaa muihin töihin. Lisäksi vähentynyt leikkuuntarve näkyy myös pienentyneessä polttoainekulutuksessa – ja luonto kiittää. Lisätietoja: Schetelig Oy, Sami Kajeniemi 0400 350 138 sami.kajeniemi@schetelig.com www.schetelig.com Akkukäyttöiset huoltovälineet Hautala Service Oy:n uutuuslaitteet ovat akkukäyttöiset viheralueiden hoito- ja ylläpitotöihin tarkoitetut välineet. TSM Aria 240 Super on perässä itsekulkeva taajamaimuri, jolla kadunvarsien roskat voi imeä normaaliin 240 litran jäteastiaan. Imurilla voi imuroida lähes kaikki mahdolliset roskat, koiranjätökset. juomapullot sekä kytevät tupakantumpit. Sähkökäyttöisen ja ekologisen imurin toiminta-aika on jopa 10 tuntia! Jätesäkki on vaihdettavissa nopeasti ja automaattinen suodattimen puhdistus takaavat sen, ettei työ keskeydy kuin hetkeksi. Lisäksi Hautala Service tuo Viherpäiville Pellencin uuden Alpha -sarjan akkutyökalusarjan. Ladattava akku on kiinni työkalussa, eikä reppuakkua tarvitse kantaa työnteossa mukana. Esimerkiksi trimmerin nopeassa käytössä riittää muutaman tunnin lataus. Mallistosta löytyy Pellenc Excelion Alpha trimmeri ja pitkävartinen Pellenc Helion Alpha pensasleikkuri. Viherpäivillä voit tutustua lisäksi AS Motor 1040 YAK 4WD nelivetoiseen kelamurskaimeen jopa 1,5 metrin korkuisen heinän ja kasvuston niittoon rinnemaastossa. Lisätietoja: Hautala Service Oy, Arto Hautala +358 400 817 855 arto.hautala@hautalaservice.com www.hautalaservice.com Yellow Jacket Water Manager ja MowSaver -innovatiiviset nurmikonkohennustuotteet Viheralueiden kustannustehokkaat hoito- ja kunnossapitoratkaisut tarjoava Schetelig Oy esittelee Viherpäivien teeman, Arvokas Vihreä, mukaisesti kaksi ensi kauden uutuustuotetta: Yellow Jacket Water Manager ja MowSaver. Yellow Jacket Water Manager on teknologia, jonka Aquatrols on kehittänyt yhteistyössä Barenbrugin kanssa. Se on maailman ensimmäinen siementen parannuskeino, jonka avulla säädellään siementä ympäröivän alueen ja maassa olevan veden määrää. Siementenkä- Pellencin uusi Alpha -akkutyökalusarjan ladattava akku on kiinni työkalussa, eikä reppuakkua tarvitse kantaa työnteossa mukana. VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 15

Eco Weedkiller -visio Konevel Oy tuo mukanaan vision innovaatiosta, jonka luonnosteluvaihetta pääsee kommentoimaan Vihertekniikkamessuilla. Uuden sukupolven rikkaruohotorjuntamenetelmään on hyödyllisyysmallinnus jo jätetty. Innovaation avulla laajennetaan EcoWeedkillerin käyttökohteita sekä ratkaistaan veden saantiin liittyviä logistiikkaongelmia. Seuraavan sukupolven rikkaruohotorjuntamenetelmä perustuu huleveden hyödyntämiseen rikkakasvien torjunnassa. Hulevesi kerätään olemassa olevien sadevesijärjestelmien kautta tai erillisen kerääjän avulla säiliöön, josta se hyödynnetään torjunnassa. Torjunta perustuu kuumaveden käyttöön, joka kuumennetaan aurinkoenergian avulla. Laitteistot ovat paikka- tai kiinteistökohtaisia ja aurinkoergian hyödyntämisellä minimoidaan rikkakasvientorjunnan aiheuttamia ympäristövaikutuksia ja synnytetään säästöjä, kun vettä ei kuljeteta erikseen kohteeseen. Käsittelylämpötilan kuumennus viimeistellään tapauskohtaisesti verkkovirralla tai polttoaineella. Lisätietoja: Ab Konevel Oy / EcoWeedKiller, Kimmo Kärki 050-490 0085 kimmo@konevel.fi www.ecoweedkiller.com taan C2 SmartLight -ratkaisuilla. Haastavissakin olosuhteissa valaistaan sekä pieniä pihoja että kokonaisia kyliä ja kaupunkeja, satamia, puistoja, teollisuusalueita, halleja ja ratapihoja. C2 SmartLight älypihan avulla luodaan turvallisuutta, tunnelmaa ja energiansäästöä asiakkaan valaisinratkaisuihin. Älypihan sensorit himmentävät valaistuksen miellyttävästi, kun alueella ei ole liikettä. Kun liikettä havaitaan, kirkastuu valaistus asetetuksi ajaksi, jonka jälkeen se jälleen asteittain himmenee. Tarpeetonta valoa vähentämällä asuinympäristö on viihtyisämpi ja tähtitaivaskin näkyy paremmin. Langattoman ohjauksen ansiosta C2 SmartLight älypiha on helppo asentaa ja nopea ottaa käyttöön. Sähköistys ei vaadi erityiskaapelointia, mikä säästää kustannuksia. Ohjattujen valaisinten määrää on helppo lisätä tarpeen mukaan. Ratkaisun osaksi voidaan liittää myös hämäräanturi, joka ohjaa valaistuksen päälle auringon laskiessa ja pois auringon noustessa. Petri Laitinen kertoo lisää SmartLight älyvalaistuksesta Viherpäivillä ViherAreenassa keskiviikkona 6.2.2019 klo 12.45. Lisätietoja: C2 SmartLight Oy, Petri Laitinen 044 045 4765 petri.laitinen@c2smartlight.com www.c2smartlight.com/alypiha Play Care – Turva-alustojen puhdistuspalvelu PlayCare tarjoaa ainoana toimijana Suomessa leikki- ja liikunta-alueiden turva-alustojen puhdistuspalvelun. Alustojen puhdistus tarjoaa ympäristövastuullisen ja kustannustehokkaan vaihtoehdon alustojen uusimiselle. Esimerkiksi leikkialueen turvasoran puhdistaminen on hiilijalanjäljen osalta ympäristölle jopa 30 kertaa kevyempää kuin turvasoran uusiminen! Säännöllisesti puhdistetun alustan elinkaari on jopa kymmenen vuotta pidempi kuin puhdistamattoman. Kerääjään perustuva malli naamioidaan kuvan mukaisesti paviljongeiksi, joka kätkee sisäänsä vesisäiliöt, itse kuumavesilaitteen sekä aurinkokennot. Uuden sukupolven palveluratkaisuja kohti kestävää huomista C2 Smart Light älypiha C2 SmartLight Oy tuo Viherpäiville piha- ja puistovalistuksen älykkään ohjauksen maailman. Yritys on älykkäisiin ulkovalistuksen ohjausratkaisuihin erikoistunut suomalainen teknologiayritys. Tänä päivänä yli puolet suomalaisista asuu alueilla, jossa ulkovalaistusta ohja- 16 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19

VIHERTEKNIIKKA PlayCare puhdistaa likaantuneet, kuluneet ja vanhat tekonurmialustat sekä hiekka-, hake- ja sorapintaiset alustat. Alusta puhdistetaan irtomateriaaleista, sekoitetaan, ilmataan ja pehmennetään koko turva-alustan syvyydeltä, jopa 40 senttiin saakka. Alustasta poistetaan roskat, kivet ja muut alustaan kuulumattomat irtomateriaalit samanaikaisesti. Puhdistuksen jälkeen erilaiset alustat ovat jälleen lähes uuden veroiset, EN 1177-turvanormien mukaiset, roskattomat ja mukavat käyttää. Lisätietoja: PlayCare (Lappset Group Oy), Jens Lindgren 040 746 3608 jens.lindgren@lappset.com https://www.playcare.fi/Palvelut/Alustojen-puhdistus Trimble Locus Cloud Ainutlaatuinen ohjelmisto katu- ja viheralueiden, varusteiden ja kasvillisuuden ominaisuus-, toimenpide- ja kuntotietojen hallintaan: Trimble Locus Cloud – Infraomaisuudenhallinnan pilviratkaisu. Trimble Solutionsin katu- ja viheralueiden omaisuudenhallinnan ohjelmalla kunta kartoittaa ja analysoi katuihin, puistoihin ja viheralueisiin liittyvän omaisuuden tilaa ja suorittaa kunnossapidon tehtäviä. Paikkatietoanalyysit tukevat strategista suunnittelua sekä investointipäätöksiä ja niiden kohdentamista. Field User -mobiilisovelluksella katu- ja viheralueiden, leikkipaikkojen sekä yksittäisten varuste- ja kasvillisuuskohteiden kunnossapito on helppoa, kun sovellukseen kirjautunut käyttäjä pääsee hyödyntämään kohteiden tietoja suoraan maastossa. Sovellus tukee omaisuudenhallintaa ja kuntotarkastuksia, sillä tietoja voi tarkastella ja päivittää paikan päällä kohteessa. Tämä lisää huomattavasti tiedon ajantasaisuutta. Esimerkiksi leikkipaikkojen tarkastukset on helppo suorittaa säännöllisin väliajoin. Moderni käyttöliittymä toimii selaimella laitteesta riippumatta, esimerkiksi puhelimella tai tabletilla. Korttelikeräys Korttelikeräys on yksi ratkaisu valtakunnallisen kierrätysasteen nostamiseen. Vastauksen omakotitaloalueiden kierrätyshaasteisiin tarjoaa Molok Oy! Korttelikeräyksen ideana on mahdollistaa jätteiden aiempaa tehokkaampi lajittelu taajamien pientaloalueilla ja siten edistää kierrätystavoitteiden toteutumista. Korttelikeräyksessä taajamien pientaloalueiden kiinteistökohtaiset sekajäteastiat korvataan korttelikohtaisilla keräyspisteillä, jotka mahdollistavat kotitalousjätteiden lajittelun moneen, esimerkiksi 6–10:een, eri jakeeseen. Keräyspisteitä voi olla yksi 20–50 kotitaloutta kohden, jolloin kukin keräyspiste palvelee noin 40–100 käyttäjää. Asukkaiden palvelutaso paranee, kun useampaa jätelajia (mukaan lukien metalli, lasipakkaukset, muovipakkaukset) voi lajitella kävelymatkan etäisyydellä kotoa. Keräys on kustannustehokasta ja ympäristöystävällistä yhteisiltä pisteiltä. Korttelikeräys vähentää jäteautoliikennettä ja lisää asuinalueen turvallisuutta. Molok tarjoaa korttelikeräykseen myös tekstiilijätteen keräysastiaa, jonka keräys tulee EU-direktiivin mukaan vuonna 2025. Molok Rumpukansi 2G sopii erinomaisesti tekstiilijätteen sekä lisäksi sekajätteen, lasin, metallin ja paperin keräämiseen. Poistotekstiilit pysyvät täysin kuivina ja niitä ei pysty näkemään tai noukkimaan säiliön sisältä rumpukannen kautta. Lisätietoja: Trimble Solutions Oy, Joni Kemppi 040 514 7644 joni.kemppi@trimble.com www.kunnat.trimble.fi Lisätietoja: Molok Oy, Sarita Koivula 0400 984 020 sarita.koivula@molok.com, www.molok.com/fi/korttelikerays Kuva korttelikeräyksen pilottikohteista Ruotsin Falunista. Kuvassa MolokDomino composite StoneGrey. Lue lisää näytteilleasettajista : www.vyl.fi/viherpaivat/kavijoille/vihertekniikka-nayttely/naytteilleasettajat-2019/ Viherpäivät & Vihertekniikka 6.-7.2.2019 VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 17

18 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19

UUTTA TEKNIIKKAA Nurmikon leikkuutta ilman stressiä teksti ja kuvat: SEPPO NÄRHI Tampereen kaupungilla oli kesän 2018 koekäytössä neljä automaattista nurmikkoleikkuria eli robottileikkuria Hatanpään arboretumissa. Niistä kaksi pyöri ruusutarhassa ja kaksi arboretumissa. Kokemukset ovat myönteiset. A utomaattiset itseohjautuvat ruohonleikkurit ovat olleet totta jo pitkään omakotipihoissa mutta nyt niitä näkee yhä enemmän myös julkisissa puistoissa. Suomessa asiaan on suhtauduttu varauksellisesti, mutta ulkomailla saadut kokemukset ovat rohkaisseet nyt myös ensimmäiset suomalaiset kaupungit kokeilemaan. Tampereella käytössä olleet leikkurit toimivat langoilla rajatuilla alueella automaattisesti. Leikkurit olivat käytössä toukokuulta syyskuun loppuun asti. Tänä aikana koneissa ei tehty muita huoltotoimia kuin leikkuuterien vaihto kerran. nyt yhden työntekijän yhden työpäivän viikossa työajaksi muutettuna. Myös se on myönteisestä, että leikkuuaikana ei tarvitse työnjohdon olla paikalla. Tilaajahortonomi Petri Kujala kertoo, että kaupunki todennäköisesti ostaa koekäytössä olleet koneet itselle. Harkinnassa on myös hankkia rinnealueille soveltuvia automaattisesti toimivia robottileikkureita. Robottileikkureiden pääkäyttäjä kesän 2018 ajan oli puutarhuri Anni Toikkanen. Ei isoja ongelmia Hatanpään arboretumissa saadut kokemukset automaattileikkureista ovat myönteiset. Työnjälki on moitteetonta. Sadekesänäkään ei koneista jää jälkiä nurmikkoon. Koko pinta-alalla leikkuujälki on tasainen. Ilkivalta on yksi pelon aihe. Tampereella vain yksi tihutyö oli tehty; yksi muuntaja oli varastettu. Leikkuualueen rajaava ohjauslanka oli vahingossa kerran rikkoutunut. Arboretumissa liikkuvat ihmiset olivat alkuun ihmetelleet leikkureita tyyliin ”mikä tämä on”, ”miten tämä toimii”. Leikkureiden käyttöalueen reunoilla on tärkeää olla infotaulut. Infotekstit lisäävät ihmisten ymmärrystä ja laitteet jätetään rauhaan. Erityisesti infotaulut ovat tärkeitä iltaisin ja viikonloppuisin, kun paikalla ei ole puiston henkilökuntaa kertomassa. Koneiden ohjaus helppoa Automaattileikkureiden leikkuuajaksi säädettiin Hatanpäässä 04.00 – 10.00. Joskus tarvittaessa leikkurit leikkasivat läpi yön, alkukesästä myös päiväsaikaan. Leikkureiden ohjaus onnistuu älykännykällä etänä, kuten esimerkiksi leikkuuajan ja leikkuukorkeuden säätö. Hatanpään arboretumin työntekijät ovat suhtautuneet uusiin työkavereihin myönteisesti. Tästä kertoo sekin, että leikkurit on nimetty: Ritu, Anssi, Roope ja Risto. Työntekijöiden mielestä robottileikkurit eivät vie työpaikkoja, sillä leikkuutyön sijaan on voitu tehdä muita töitä. Osittain ihmisten reaktiot ovat liittyneet siihen, että hiljaa ilman kuljettajaa liikkuvat koneet ovat säikäyttäneet. Puutarhuri Erja Virkkunen ja tilaajahortonomi Petri Kujala olivat tyytyväisiä itseohjautuvien leikkureiden toimintaan kesällä 2018. Laatukohteisiin Työntekijöiden kokemusten mukaan robottileikkurit sopivat kohteisiin, joissa halutaan erityisen hyvää laatutasoa leikatulla nurmikolla. Ruusutarhan leikattu alue on kooltaan noin 3400 neliötä ja arboretumin alue noin 2000 neliötä. Robottileikkuri on säästänyt ruusutarhassa yhden työpäivän viikossa. Eli kaksi robottileikkuria on teh- Yksi itseohjautuvista leikkureista leikkasi ruusutarhan aluetta. Tällä alueella halutaan nurmikon hoitotason pysyvän korkeana. VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 19

UUTTA TEKNIIKKAA Kalustonhallintajärjestelmä auttaa tekemään oikeita päätöksiä teksti: HANNA TAJAKKA, kuvat: OY HUSQVARNA AB Konekaluston seurantatietoa voidaan hyödyntää muun muassa koneiden käyttöasteen ja kunnon seurantaan. Oy Husqvarna Ab ei ole tyytynyt pelkästään tähän. Seurantatiedon avulla selvitetään myös koneista syntyviä päästöjä sekä työntekijän työturvallisuuteen liittyviä asioita, kuten melu- ja tärinäaltistusta. U udet tekniset järjestelmät, digitaaliset työkalut ja pilvipalvelut mahdollistavat erilaisten tietojen keruun ja yhdistelyn reaaliajassa. Kerätyn tiedon avulla voidaan tarkentaa muun muassa työsuunnittelua, tehostaa työntekoa ja vähentää turhien kustannusten tai päästöjen syntyä. Tekniset innovaatiot auttavat myös havaitsemaan ja välttämään työturvallisuudelle ja työntekijän tai ympäristön terveydelle haitallisia toimintatapoja. Oy Husqvarna Ab panostaa teknisiin palveluihin, joilla voidaan parantaa viherrakentamisen ja kunnossapidon koneiden käyttökapasiteettiä ja käyttöturvallisuutta. Palveluiden avulla yritys tai koneiden käyttäjä voi seurata muun muassa koneiden käyttöastetta, kuntoa, huoltotarvetta, päästöjä ja niiden aiheuttamaa tärinäaltistusta. Kaiken perustana ajantasainen käyttötieto Husqvarna Fleet Service™ -kalustonhallintajärjestelmän avulla hallitaan muun muassa koneiden sijaintia, käyttöä, huoltoa ja vaihtotarvetta. Kerätty tieto helpottaa muun muassa kalustoinventointia, kaluston käytön suunnittelua, huoltotarpeen määrittämistä ja varaosahankintaa. Lisäksi järjestelmästä näkee ajantasaisesti, mikä kalusto on käytössä työkohteissa ja mikä kalusto on saatavilla varastolla. Jotta kerätystä tiedosta on hyötyä, täytyy se jalostaa kaluston hallintatiedoksi kunkin toimijan tarpeiden mukaan. Seurantatiedon avulla voidaan seurata esimerkiksi konekaluston ja yksittäisen koneen käyttöaktiivisuutta. Vähän käytetyt koneet voidaan poistaa kalustosta ja jatkossa esimerkiksi vuokrata tällaiset koneet tarpeen mukaan. Seurannasta on apua myös kaluston uusimisen suunnittelussa. Välttämättä vanhaa konetta ei ole aina tarpeen uusia, jos se on toimintakykyinen ja huoltokustannukset ovat alhaiset. Huoltotietoja seuraamalla uusittava kone voikin yllättäen olla kone, jonka huolto-, korjaus- tai käyttökustannukset ovat keskimääräistä korkeammat. Kalustonhallintajärjestelmään voi lisätä muistutuspyynnön sähköpostiin, kun koneen huolto on ajanAnturista tiedot siirtyvät pilvipalveluun organisaatiokohtaiselle tilille, josta niitä voidaan tarkastella vaikka tietokoneen tai kännykän avulla. 20 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 Koneeseen kiinnitettävän anturin avulla saadaan selville kunkin koneen käyttötiedot, joita voidaan hyödyntää muun muassa käyttöasteen, tärinäaltistuksen ja hiilijalanjäljen määrittämiseen. kohtainen tai kun tietty käyttöaika ylittyy. Interaktiivinen järjestelmä muistuttaa käyttäjää ja huoltoliikettä 25 tuntia ennen seuraavan huollon tarvetta. Kalustonhallintajärjestelmän avulla on myös helppo seurata esimerkiksi itsekseen eri työkohteissa työskentelevien robottileikkureiden tilannetta ja toimintaa. Mahdollisista vioista tai häiriöistä tulee hälytys järjestelmään, jolloin häiriökohde löytyy välittömästi ilman, että jonkun täytyy säännöllisesti käydä tarkastamassa työkohteessa leikkureiden toimivuus. Seuranta-anturit keräävät tiedon Husqvarna Fleet Service™ -palvelu edellyttää koneisiin kiinnitettäviä antureita eli seurantayksiköitä, jotka tallentavat koneiden käyttötiedot. Anturi yhdistyy automaattisesti pilvipalvelun kautta mobiilitai toimistojärjestelmään. Samalla käytössä ovat koneen digitaalinen huoltokirja, työpäiväloki ja koneen tilastot. Koneen anturit mittaavat ja kirjaavat lokiin moottorin käyntiajan ja vertaavat sitä työskentelyaikaan, jolloin tulokseksi saadaan koneen tai koko kaluston tuottava työaika. Anturin voi kiinnittää mihin tahansa työkoneeseen tuotemerkistä riippumatta. Husqvarna Fleet Service™ -palvelun avulla kaikki koneet kirjataan digitaalisesti yhteen paikkaan. Kirjautumalla järjestelmään nähtävillä on välittömästi koneiden mallit ja tyyppimerkinnät, tiedot niiden käyttömääristä sekä edellistä huoltoa koskevat tiedot. Sovelluksen kautta koneiden käyttäjät pääsevät lisäksi käsiksi lukuisiin käyttöopasvideoihin, joilla kerrotaan eri koneiden keskeisimmistä käyttötavoista. Myös kaikki konetyötä koskevat tiedot, kuten työkohteen sijainnit,

työtehtävät kohteittain ja asiakkaan yhteystiedot, voi tallentaa Fleet Service™ -palveluun, jolloin ne ovat kaikkien työntekijöiden löydettävissä. Tärinän haittavaikutukset kuriin Tarvittaessa koneen käyttäjille voidaan ottaa käyttöön Husqvarna Fleet Service™ -palvelun henkilökohtaiset tunnistekortit, jotka ovat yhteydessä koneen antureihin automaattisesti ja langattomasti. Näin voidaan kerätä koneen tietojen lisäksi käyttäjäkohtaisia tietoja käyttäjän työpäivälokin, käyttäjän tilastojen ja tärinää koskevien raporttien kautta. Käyttäjätunnistetietojen avulla saadaan tietoja työntekijöiden työskentelyolosuhteista ja tuottavuudesta, mikä antaa työnjohdolle keinoja auttaa heitä työssään. Muun muassa tärinää koskevien raporttien ja työtekniikoiden tehostamiseen tähtäävän valmennuksen avulla voidaan edistää työntekijöiden terveyttä ja parantaa samalla heidän työtehoaan. Tärinätason selvittämiseksi on Husqvarnan verkkosivuille koottu myös tärinälaskuri. Se ilmoittaa kunkin työkoneen tärinäaltistumisen arvon, joka perustuu kahdeksan tunnin päivittäiseen käyttöaikaan. Laskurilla voi laskea myös osittaisen tärinäaltistumisen kullekin työkoneelle silloin, kun käyttöaika on jokin muu kuin kahdeksan tuntia. Jos työtekijä käyttää useita eri työkoneita päivän aikana, laskuri laskee myös niiden kokonaisaltistumisen arvon. Laskuri kertoo, onko päivittäinen tärinälle altistuminen alle toimenpidetason, ylittyykö toimenpidetaso vai ylittyykö myös altistumisraja. Jos käyttäjä altistuu tärinälle, joka ylittää päivittäisen altistumisen toiminta-arvon 2,5 m/s², työnantajan on suoritettava työn riskien arviointi ja ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla tärinää kontrolloidaan. Työntekijät eivät saa missään olosuhteissa altistua tärinälle, joka ylit- käyttöön liittyvät tiedot, ei koneen tuotantoon tai kuljetukseen liittyviä päästöjä. Tarvittaessa nämäkin tiedot ovat saatavilla, jos halutaan selvittää hiilidioksidipäästöt kokonaisvaltaisesti. Suurin osa ‒ 85 prosenttia ‒ koneiden hiilidioksidipäästöistä syntyy käytön aikana. Kuljetuksen päästöt ovat noin kahdeksan prosenttia ja tuotannon kolme prosenttia. Polttomoottorikäyttöisistä koneista akkukoneisiin siirtyminen vähentää käyttöajan päästöjä merkittävästi, siksi Husqvarna panostaa voimakkaasti akkukoneiden kehittämiseen. Melu tekee sairaaksi Melu on toiseksi suurin ympäristöterveysuhka heti ilmansaasteiden jälkeen. Melu aiheuttaa kuulovaurion lisäksi muun muassa verenpainetta ja sydänoireita. Äänenvoimakkuudeltaan yli 55 desibelin melu ulkoalueilla on haitallista. Yli 60 desibelin ääni voi aiheuttaa sydänoireita, ja 70 desibelin ääni aiheuttaa kuulovaurioita. Voimakkaan äänen lisäksi korkeat tai matalat äänen taajuudet vaikuttavat ihmisen terveyteen. Korkeat taajuudet tekevät herkästi tuhoa ihmisten kuulolle. Ihminen aistii matalataajuisia ääniä paitsi korvalla, myös tunto- ja tasapainoaistilla. Voimakas, kuultava matala infraääni voikin aiheuttaa verenkierrollisia ongelmia, väsymystä, työtehon heikkenemistä, huimausta, hengitystiheyden alenemista ja unen laadun heikkenemistä. Matalataajuinen ääni on ääntä, jonka taajuus on alle 100 hertsiä. Infraääni on ääntä, jonka taajuus on alle 20 hertsiä. Ihmisen kuuloalue on noin 20–20 000 hertsiä. Tutkimuksissa on todettu, että polttomoottorikäyttöisissä koneissa matalataajuiset äänet eli bassoäänet muodostavat piikkejä, joilla on vaikutusta esimerkiksi tasapainoelimiin. Akkukäyttöisissä koneissa ei vastaavia bassoääniä muodostu. Melulaboratorio selvittää melunlähteen tää raja-arvon 5,0 m/s². Hiilijalanjälkilaskurista apua hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen Keväällä 2019 Husqvarna Fleet Services™ -palvelun päivityksen yhteydessä käyttöön saadaan myös hiilijalanjälkilaskuri, jonka avulla organisaatiot voivat laskea koneidensa hiilijalanjäljen. Hiilijalanjälkilaskuri laskee kaikkien koneiden hiilijalanjäljen koneissa olevien antureiden avulla. Näin käyttäjä voi seurata kehityskulkuja eri aikoina ja tunnistaa parannustoimia vaativat osa-alueet. Hiilijalanjälkeä koskevien tietojen luokitteluperusteina ovat käyttötarkoitus, tuotekategoria, moottorityyppi ja sijainti. Hiilidioksidilaskentaa voidaan tehdä koneittain, ajanjaksoittain, työvaiheittain tai käyttökohteittain. Laskennassa huomioidaan vain Husqvarnan melulaboratoriossa hyödynnetään tekoälyä ja äänen kuvausta koneiden melulähteiden ja eri taajuudelta syntyvien äänien lähteiden selvittämiseksi. Polttomoottorikoneissa suurin melun lähde on moottori. Kun polttomoottorin tilalla on akkukäyttöinen moottori, ei moottorista synny enää melua. Sen sijaan tutkimuksessa on saatu selvitettyä muita piilossa olleita melun lähteitä, kuten raivaussahan leikkuupäästä lähtevä ääni. Melulaboratorion tutkimustuloksia hyödynnetään yhä hiljaisempien koneiden valmistamiseen. Tavoitteena on, että Husqvarnan koneiden melupäästöt saadaan minimoitua niin käyttäjän kuin käyttöympäristön hyödyksi. Kirjoittaja on MMM ja lehden vakituinen avustaja VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 21

22 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19

KESTÄVIÄ RATKAISUJA YMPÄRISTÖNHOITOON Olemme mukana Viherpäivät & tekniikka tapahtumassa Jyväskylässä 6.-7.2.2019 Jyväskylän Paviljonki 6.–7.2.2019 Mukana messuilla: • Wille 365 -ympäristönhoitokone • Empas–myrkytön rikkaruohon torjunta • Irus-kauko-ohjattava rinneleikkuri • Goupil G4 -sähköhyötyajoneuvo Tule tutustumaan osastolle B 350! Wihuri Oy Tekninen Kauppa Vaihde 020 510 10 | www.tekninenkauppa.fi | Wihurin vaihtokoneet: nettikone.fi/wihuri Timo Perämäki 040 1280 683 Etelä-Suomi Jukka Särkkä 0400 469 635 Itä-Suomi Janne Raati 040 168 4654 Koillis-Suomi Pasi Eronen 040 846 4746 Länsi-Suomi Johan Seikola 040 131 7432 Lounais-Suomi Seuraa meitä Facebookissa @tekninenkauppa ja @Willekoneet Mika Pulkkinen 040 176 5125 Pohjois-Suomi VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 23

Vihertekniikka näytteilleasettajat 2019 Ahosen taimisto Oy.................................... OS 118 Taimistontie 19, 43500 Karstula ahosentaimisto.fi info@ahosentaimisto.fi Alotec Oy Eskonmäentie 4, 02540 KYLMÄLÄ www.alotec.fi Jouko Hannonen .........................................OS 311 0400 440 476 jouko.hannonen@puutarhapalvelu.com ARS / Viherpalvelu Ettala & Co Oy... OS 311 Valurinkatu 11, 20360 Turku www.viherpalvelu.net Sari Auvainen Puh. 0500 530 730 sari.auvainen@viherpalvelu.net Arvoaidat Oy.................................................... OS 466 Tervakiventie 212, 33680 Tampere Niina Kirjavainen p. 040 737 2101 info@arvoaidat.fi www.arvoaidat.fi Avant Tecno Oy............................................... OS 530 Ylötie 1, 33470 YLÖJÄRVI www.avant.fi Matias Meriluoto matias.meriluoto@avant.fi puh. 0401893077 Benders Suomi Oy....................................... OS 505 Hyllyväntie 6-8, 04600 MÄNTSÄLÄ Hannu-Pekka Hurtig 020 766 9950 pekka.hurtig@benders.fi Berner Oy............................................................ OS 513 PL 22, 00810 HELSINKI http://greencarepro.berner.fi/ Erkki Hakamäki 040-678 3343 Betonilaatta Oy.............................................. OS 550 Alakyläntie 1, 20250 TURKU Rami Lahti 040 847 5690 rami.lahti@betonilaatta.fi Bongo House Oy......................................... OS B651 Suntionkuja 2 33700 Tampere https://bongo.fi Risto Luoma, toimitusjohtaja / muotoilija risto@bongo.fi 050 350 9060 24 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 C2 SmartLight Oy......................................... OS 471 Ohjelmakaari 10, 40500 Jyväskylä www.c2smartlight.com Petri Laitinen puh. 044 045 4765 petri.laitinen@c2smartlight.com Carbons Finland Oy.................................... OS 370 Kalevankatu 6 A 14, 45100 KOUVOLA Markku Suutari 0500 551 954 markku.suutari@pajupojat.fi Cernos Oy .......................................................... OS 202 Ähtärintie 41, 63700 Ähtäri www.cernos.fi Pia Hyrkäs puh. 040 860 9559 CLE Invest Oy Ab........................................... OS 653 Santalantie 25, 10900 HANKO Christer Lindholm 0400 215 741 christer@cleinvest.fi Cyklos AB............................................................ OS 605 Box 4, 64721 MARIEFRED - Sverige Per Björkman 09 4245 3129 per@cyklos.se Eg-Trading Oy Höytiönkalliontie 60, 03100 NUMMELA www.eg-trading.fi Nina Wennäkoski 0500 548097 Elpac Oy Kalusteet....................................... OS 554 Robert Huberin tie 7, 01510 Vantaa kalusteet.elpac.fi Timo Sinkkova 010 219 0716 myynti@elpac.fi Fidecol Oy........................................................... OS 417 Hakapellontie 15, 15270 KUKKILA Harri Pasila 040 764 4936 harri.pasila@fidecol.fi Finncont Ympäristötuotteet Oy ja Finncont Oy....................................................... OS 360 Valimonkatu 2, 15100 Lahti www.jätteenkeräys.fi Finnurmi Oy...................................................... OS 514 Kartanotie 6, 79600 Joroinen https://finnurmi.fi/ Piritta Rantula p. 010 5242 660 piritta.rantula@finnurmi.fi / myynti@finnurmi.fi Finture Oy........................................................... OS 470 PL 160, 33101 Tampere www.finture.fi Puh. 010 830 8800 myynti@finture.fi Generate Oy Inc / Prodigy Disc Europe.................................... OS 615 Helsinginkatu 21 C, 20100 TURKU Kari Wahlström 044 3113 113 kari.wahlstrom@prodigydisc.eu Geometrix Oy.................................................. OS 413 Kutomotie 16 A, 00380 Helsinki www.geometrix.fi Olli Alanko, Toimitusjohtaja Puh: 010 524 3970 olli.alanko@geometrix.fi Oy Hako Ground & Garden Ab........... OS 344 Vanha Porvoontie 256 C, 01380 Vantaa Petri Aaltonen, 040 587 4045 petri.aaltonen@hako.fi HAMK Täydennyskoulutus.................... OS 103 PL 230, 13101 HÄMEENLINNA Siri Pekuri 040 843 1282 siri.pekuri@hamk.fi Hankkija Oy...................................................... OS 630 Peltokuumolantie 4, PL 390, 05801 Hyvinkää www.hankkija.fi Olli Määttä +358 40 900 9500 olli.maatta@hankkija.fi Harviala Oy........................................................ OS 340 Alikartano 9, 13330 Harviala www.harviala.fi Inari Jansson inari.jansson@harviala.fi 050 367 5185 Hautala Service Oy...................................... OS 440 Yrittäjäntie 1, 60800 Ilmajoki www.hautalaservice.com Arto Hautala P +358 400 817 855 arto.hautala@hautalaservice.com Oy Haveno Ab.................................................. OS 518 Heimolantie 1 E 1, 02330 ESPOO www.haveno.fi Juhani Hujala Juhani.hujala@haveno.fi 09 805 6610

HB-Betoniteollisuus Oy .......................... OS 618 Betonitehtaantie 1, 40320 Jyväskylä puh. 020 788 1800 www.hb-betoni.fi Heli Rantanen heli.rantanen@hb-betoni.fi HeatWork Finland Oy................................ OS 356 Kolmas Linja 11B, 00530 HELSINKI Tom Stålfors 0207 851 270 tom@heatwork.com Helsingin Pihaleikkiväline Oy............ OS 655 www.leikkivaline.fi Anssi Pynninen 050 4664 336 anssi.pynninen@leikkivaline.fi Oy Husqvarna Ab Lautatarhankatu 8 B, 00580 Helsinki www.husqvarna.fi Tuomas Kuivamäki tuomas.kuivamaki@husqvarnagroup.com p. 040 4589503 Hyvinkään Tieluiska Oy www.tieluiska.fi Sanna Kopola-Hirsimäki sanna.kopola@tieluiska.fi 0400 758575 Ikikivi Oy............................................................. OS 450 PL 10, 73301 NILSIÄ Katja Huhta 017-463 1801 katja.huhta@ikikivi.fi Ikitaito Oy.......................................................... OS 466 Porinkatu 1, 39700 Parkano Reijo Lempinen p. 050 300 3150 info@ikitaito.fi www.ikikitaito.fi Innova Champion Europe...................... OS 648 PL 25, 33731 TAMPERE Mikko Malmlund 010 231 2558 mikko.malmlund@innovaeurope.com Oy Jana Ab......................................................... OS 604 Martintie 14 B, 02270 Espoo www.jana.fi Harry Uitto, harry.uitto@jana.fi Puh. 0400 440294 J-Trading Oy...................................................... OS 600 Kuriirite 15, 01510 VANTAA Ulf Juslin 0207 458 600 ulf.juslin@j-trading.fi Kauppapuutarhaliitto ry – Lepaa 2019 ................................................... OS 101 Larin Kyöstin tie 6, 00650 HELSINKI (09) 7288 2125, 045 7733 2657 Elina Vuori, näyttelypäällikkö elina.vuori@hortimedia.fi www.lepaa.fi Kekkilä Oy, Viherrakentaminen........ OS 510 Äyritie 8 D, 01510 Vantaa www.kekkilaviherrakentaminen.fi Hannu Saranko puh. +358 (0)20 790 4864 hannu.saranko@kekkila.fi KerabitPro Oy.................................................. OS 313 Rälssitie 6, 01510 Vantaa www.kerabitpro.fi Miina Merisalo puh. 010 851 1000 Kivikopla Oy.....................................................OS 515 Röyläntie 2, 02940 ESPOO Satu Nurmisola 050 469 2019 satu.nurmisola@kivikopla.fi Kiviteollisuusliitto ry.................................OS 450 Eteläranta 10, 00130 Helsinki Sini Laine, +358 50 3301630 sini.laine@finstone.fi Kiviveistämö Polar Granit Oy.............. OS 574 Vespuolentie 73, 41800 KORPILAHTI www.polargranit.fi Heikki Järvinen puh.0400-546 586 heikki.jarvinen@polargranit.fi Kompan Suomi Oy....................................... OS 351 Kiviaidankatu 2 H, 00210 Helsinki www.kompan.fi Jarmo Poukkula, Country / Sales Manager jarmo.poukkula@kompan.com +358 44 721 9340 Konetyölehti PL 97, 13101 Hämeenlinn Jorma Yrjölä jorma.yrjola@konetyolehti.fi Lahden Rakenneteräs Oy / Turvatec............................................................... OS 511 Asentajankatu 7, 15520 LAHTI www.turvatec.fi www.lahdenrakenneteras.fi Mikko Uski 0440484708 mikko.uski@turvatec.fi Lakan Betoni Oy............................................ OS 620 Läyliäistenraitti 605, 12600 LÄYLIÄINEN Juho Hiltunen 0207 481 300 juho.hiltunen@lakka.fi Lappset Group Oy........................................ OS 325 Hallitie 17, 96101 Rovaniemi www.lappset.fi Eveliina Salmivuori eveliina.salmivuori@lappset.com 040 648 5580 Lehtovuori Oy................................................. OS 318 Lakkilantie 4, 15150 LAHTI Eero Ojanen 03-784 6777 eero.ojanen@lehtovuori.fi LeikkiSet Oy...................................................... OS 355 Lepistönkatu 11, Forssa www.leikkiset.fi Tomi Mäkilä 0400 212 776 Liuskemestarit Oy........................................ OS 450 Koulutie 44, 35300 ORIVESI Arttu Jokinen 0400 818 639 arttu.jokinen@liuskemestarit.fi Loimaan Kivi Oy............................................. OS 401 PL 46, 32201 LOIMAA Mikko Paljakka 0207 909 200 mikko.paljakka@loimaankivi.fi Lujabetoni Oy.................................................. OS 640 Liitintie 20, 90620 OULU Jari Huovinen 0207 895 500 jari.huovinen@luja.fi Ab Konevel Oy / EcoWeedKiller......... OS 558 Venakontie 4, 74130 IISALMI www.konevel.fi www.ecoweedkiller.com Kimmo Kärki 050 490 0085 kimmo@konevel.fi Luonnonkivi Palin Oy ............................... OS 515 Hämeentie 101, 32200 Loimaa www.lkp.fi Ari Hannula 044 511 1637 ari.hannula@lkp.fi Kymen Granite Oy........................................ OS 450 Myllykallionkuja 41, 45100 KOUVOLA Mika Rahkonen 0400 444 441 mika.rahkonen@kymengranite.com M.J. Paasikivi Oy Kiviteollisuusliiton yhteisosasto............... OS 450 Ilmarisentie 12, 15200 Lahti www.arotech.fi Anna-Reetta Tamminen 040 538 6462 anna-reetta.tamminen@paasikivi.fi VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 25

Maaseudun Työnantajaliitto MTA.......................................................................... OS 116 Annankatu 31-33 C 48, 00100 Helsinki puh. (09) 7250 4500 Veli-Matti Rekola, toimitusjohtaja Puh. (09) 7250 4500 Gsm 0400-704902 Panu Pajunen Oy / Nomac Sports Construction ................ OS 565 Puusepäntie 11, 04360 Tuusula Panu Pajunen 0440 210 881 panu.pajunen@nomac.fi Puuha Group Oy............................................ OS 333 Teollisuuskatu 28-30, 20520 Turku Lintulahdenkuja 10, 00500 Helsinki www.puuha.com Nicklas Kaivola, Avainasiakaspäällikkö +358 40 8344 556 nicklas.kaivola@puuha.com Markki Oy........................................................... OS 665 Ollinkankaantie 108, 62420 KORTESJÄRVI Niko Suokko 06-488 0900 niko.suokko@markki.fi Percussion Play Finland.......................... OS 402 www.percussionplay.fi www.ulkosoittimet.fi Pekka Leskinen, 045 850 6184 pekka.leskinen@percussionplay.fi Molok Oy............................................................. OS 650 Nosturikatu 16, 37150 Nokia www.molok.fi Aluepäällikkö Sarita Koivula puh. 0400 984 020 sarita.koivula@molok.com Pihamaa Multa-asema.............................. OS 301 Senkkerin metsätie 99, 04360 TUUSULA Tarja Pennanen 044 754 9100 tarja.pennanen@pihamaa.fi Puunkaatopalvelu O&L Oy.................... OS 638 Jusslansuora 20A, 04360 Tuusula www.puunkaatopalvelu.com www.puunkaatokauppa.fi Kari Ovaska Mobile: +358 (0) 447405656 kari@puunkaatopalvelu.com info@puunkaatokauppa.fi Nordic Waterproofing Oy ...................... OS 313 Rälssitie 6, 01510 Vantaa www.kerabit.fi Jaana Valjus puh. 010 851 1000 Piiraisen Viherpalvelu Oy....................... OS 505 Kirkkoahonkatu 5A, 87250 Kajaani www.piiraisenviherpalvelu.fi kuntta@piiraisenviherpalvelu.fi Antti Pääkkönen 050-5450050 Puutarha Tahvoset Oy.............................. OS 419 Taimitie 40, 10420 Pohjankuru www.tahvoset.fi Rakennusbetoni- ja Elementti Oy... OS 501 Kukonkankaantie 8, 15880 Hollola www.rakennusbetoni.fi, Risto Lemola Oy Piresma Ab ............................................... OS 321 Kattilalaaksontie 1, 02330 Espoo, puh. 09 4390 200 www.piresmanet.fi Petri Arjama petri.arjama@piresma.fi Ralf Ajalin Oy / Pihamaa Multa-asema.............................. OS 301 Myllykyläntie 7, 01760 Vantaa www.pihamaa.fi Harri Lahtinen 040-5191 258 myynti 044-7549 100 Novenberg Oy ................................................ OS 573 Lemuntie 3-5b, 00510 Helsinki www.novenberg.fi Marke Maakari Markkinointipäällikö marke.maakari@novenberg.fi 050 5506968 PlayCare (Lappset Group Oy).............. OS 460 Torpparinmäentie 4, 00690 Helsinki www.playcare.fi Jens Lindgren, myyntipäällikkö 040 746 3608 jens.lindgren@lappset.com Oy Roltrade Ab............................................... OS 612 Vattuniemenkatu 3, 00210 Helsinki www.roltrade.com Jonna Aho jonna.aho@roltrade.com 050-321 7685 OK Graniitti Oy............................................... OS 606 Likalantie 565, 86300 OULAINEN Juha Korhonen 040 646 4994 juha.korhonen@okgraniitti.fi ProAgria Etelä-Suomi ry, MKN Maisemapalvelut............................. OS 105 PL 97, 33101 Tampere Riikka Söyrinki 040 7447231 Auli Hirvonen 0400 864494 Olotar..................................................................... OS 466 Oravisalontie 1150, 82310 ORAVISALO Anne Laasonen 0400 685 810 anne@olotar.fi Prodigy Disc Europe / Generate Oy Inc ............................................ OS 615 Helsinginkatu 21 c, 20100 Turku www.frisbeegolfrata.fi / www.prodigydisc.eu Dick Lampinen puh. +358 40 177 3438 dick.lampinen@prodigydisc.eu Rudus Oy............................................................. OS 519 Karvaamokuja 2a, 00380 HELSINKI Iia Suikki, Markkinointipäällikkö, maisematuotteet Puh. + 358 50 3407478 iia.suikki@rudus.fi https://www.rudus.fi/pihakivet Novarbo Oy....................................................... OS 502 PL 12, 27511 EURA Teppo Rantanen 040 501 0589 teppo.rantanen@novarbo.fi Palin Granit Oy Kiviteollisuusliiton yhteisosasto.............. OS 450 Mäntysuonkatu 4, 53101 Lappeenranta www.palingranit.com Kira Palin kira.palin@palingranit.fi 0407535245 26 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 Prokivi tmi............................................................OS450 Rajansivunkatu 14 B 56, 15100 LAHTI Oliver Steller 046 810 2638 prokivi@phnet.fi S.G. Nieminen Oy.......................................... OS 412 Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa www.sgnieminen.fi Katja Jansson puh. 050-465 8137 katja.jansson@sgn.fi Schetelig Oy..................................................... OS 508 Tiilitie 14, 01720 VANTAA 09-8520 61 www.schetelig.com/viheralue sami.kajeniemi@schetelig.com

Oy Skandinaviska Träimport Ab....... OS 770 Laakerikatu 16, 15700 LAHTI www.traimport.fi Heikki Leppänen 0400 499 070 heikki.leppanen@traimport.fi SNA EUROPE Finland Oy......................... OS 341 PL 79, 01511 VANTAA Juha Viherlampi juha.viherlampi@snaeurope.com Puh: 0400 801740 Streetlife Studio Scandinavia............. OS 608 Attn. Henk Hatzmann Malmö, Sweden studioscandinavia@streetlife.nl t. +46 (0) 416775053 Suomen Biokiertotuote Oy................... OS 201 Poikeluksentie 1449, 34330 POIKELUS Martti Kivioja 0500 522 147 martti@biokiertotuote.fi Suomen Kunttapiha / SnowWay Oy.................................................... OS 466 Alajärventie 16, 89600 SUOMUSSALMI Heikki Kela 0400 287 221 minnatoivanen@kolumbus.fi Suomen Niittysiemen Oy....................... OS 601 Palmantie 40, 67800 Kokkola www.niittysiemen.fi Tiina Schauman tiina@niittysiemen.fi 050 4711165 Suomen Puunhoidon Yhdistys SPY ry..................................................................... OS 114 www.suomenpuunhoidonyhdistys.fi Facebook: Suomen Puunhoidon Yhdistys SPY Twitter: @PuunhoitoSPYry Puheenjohtaja Eeva-Maria Tuhkanen puh. 0400 908 662 puheenjohtaja@suomenpuunhoidonyhdistys.fi Suomen ViihtyisäPiha Oy.......................OS 466 www.viihtyisapiha.fi info@viihtyisapiha.fi 06 7210573 Taimisto Huutokoski Oy.......................... OS 514 Arttu Haverinen arttu.haverinen@huutokoski.fi p. +358 405534175 www.huutokoski.fi Taimistoviljelijät ry..................................... OS 110 Viljatie 4 C, 00700 Helsinki www.taimistoviljelijat.fi taimistoviljelijat@puutarhaliitto.fi Jyri Uimonen jyri.uimonen@puutarhaliitto.fi Talhu Oy............................................................... OS 644 Petikontie 17, 01720 VANTAA Asko Ylöstalo 040 581 1238 asko.ylostalo@talhu.fi Tampereen Kovakivi Oy Kiviteollisuusliiton yhteisosasto.............. OS 450 Poikeluksentie 192, Ylöjärvi www.kovakivi.fi Antti Elomaa 0503001434 Trimble Solutions Oy................................. OS 617 Trimble Energy & Public Administration Metsänpojankuja 1, 02130 Espoo www.kunnat.trimble.fi Joni Kemppi joni.kemppi@trimble.com puh. 040 514 7644 Viherpalvelu Ettala & Co Oy / ARS........................................................................... OS 311 Valurinkatu 11, 20360 TURKU Sari Auvainen 0500 530 730 sari.auvainen@viherpalvelu.net ViherRekry......................................................... OS 100 Hanna Tajakka, VIPU-tiedottaja puh. 040 865 7923 hanna.tajakka@viherarkki.fi VIPU Facebookissa https://fi-fi.facebook.com/ pages/VIPU-ry/376096497760 VIPU Twitteristä https://twitter.com/vipu_ry Viherympäristöliitto ry............................ OS 107 Viljatie 4 C, 00700 Helsinki www.vyl.fi / kauppa.vyl.fi Seppo Närhi 0400 419 085 Tiia Naskali 050 4381 860 Vitreo Oy............................................................. OS 520 Kauppakatu 14, 40100 Jyväskylä www.vitreo.fi perttu.hietanen@vitreo.fi, 040-507 1684 anu.hyttinen@vitreo.fi, 050-567 9119 TTS Työtehoseura......................................... OS 636 Kiljavantie 6 05200 Rajamäki www.tts.fi Ani Kartano-Ylén ani.kartano-ylen@tts.fi 044 714 3683 VYRA, Viher- ja ympäristörakentajat ........... OS 112 Viljatie 4 C, 00700 Helsinki www.vyra.fi Ilkka Väre 044 977 0521 toimisto@vyra.fi Unisport / Saltex Oy................................... OS 517 Sahatie 1, 62900 Alajärvi www.unisport.com Anne Salmenautio 040 7054972 Wihuri Oy Tekninen kauppa................ OS 350 PL 30, 01511 VANTAA Antti Artimo 0400 727 817 antti.artimo@wihuri.fi Vepe Oy Peltonen ........................................ OS 565 PL 69, 04301 Tuusula Matti Karmala puh 044 542 0372 matti.karmala@vepe.fi Ylamaa Massive Granite Oy.................. OS 450 Laisniementie 15, 49730 MUURIKKALA Jukka Tielinen 040 500 8228 jukka.tielinen@ylamaangraniitti.fi Oy ViaCon Ab................................................... OS 634 Vernissakatu 8, 01300 Vantaa www.viacon.fi Jenni Laaksonen, +358 40 163 3383 jenni.laaksonen@viacon.fi ÄÄRINÄKÖISTYS OY - UltiRender Ltd. ........................................... OS 504 Laivurinrinne 1, 00120 HELSINKI www.ultirender.com info@ultirender.com Ark Jutta Telivuo, 040-5006027 Viher-Aitta / Tilamahdollisuudet Oy............................ OS 314 Laivurinkatu 33 D 85, 00150 Helsinki viheraitta.fi Satu Hormio 040 584 6062 info@viheraitta.fi Taittovaiheen jälkeen ilmoittautuneita: – MarkArt Innovations - NH-Koneet Oy – Olotar – Panu Pajunen Oy Nomac – Suomen Timanttituote Oy – Vepe Oy Peltonen VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 27

GREEN FLAG Hatanpään arboretum ja puisto sai vuonna 2018 Green Flag-tunnuksen. Tässä lippua vetää salkoon tilaajahortonomi Petri Kujala. Millainen on hyvä puisto, viheralue tai vaikka työpaikkaympäristö? Green Flag -audiointijärjestelmä auttaa arvioimaan teksti: SARI SUOMALAINEN, kuva: SEPPO NÄRHI Hyvän ympäristön laatukriteerit muuttuvat ja kehittyvät aikakausiin liittyvien arvotusten mukaan. Käsitys hyvästä viheralueesta on myös muuttunut. Älä tallaa nurmikoita -henkisestä toiminnasta on siirrytty kehittämään viheralueita kansalaisten monipuoliseen käyttöön. O lisiko kansalaisten myös tarpeellista ymmärtää hyvän viheralueen ja palveluiden laadun kokonaisuutta? Riittääkö silloin tieto hyvästä teknisestä laadusta vai pitäisikö määritellä viheralueen laatua niin, että se ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon kestävän kehityksen nä- kökulmat? Tällä hetkellä hyvän viheralueen arviointiin on olemassa ainakin kaksi hyvin saman tyyppistä järjestelmää, joista Iso-Britanniasta 20vuoden aikana kansainväliseksi järjestelmäksi laajentunutta Green Flag Award -järjestelmää (GFA) on kokeiltu Suomessa vuodesta 2016 Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampuksella ja seuraavina vuosina Lahden ja Tampereen kaupungeissa. Toinen järjestelmä on pohjoismainen Nordic Green Space Award -järjestelmä (NGSA), joka on Tanskan, Ruotsin ja Norjan 2010- luvulla kehittämä. 28 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 GFA-lippu viestii hyvästä viheralueesta Pohjoismainen Nordic Green Space Award perustuu Ison-Britannian malliin. Pohjoismainen mallin kehittäminen on lähtenyt ajatuksesta, että on olemassa tarve kulttuurisia erityispiirteitä huomioonottavalle arviointijärjestelmälle. NGSA- tunnustuksia on tällä hetkellä Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa 19 puistossa. NGSA-tunnustuksen voi uusia viiden vuoden välein. GFA- lippu on hyvästä viheralueesta viestivä ja tutuksi tullut lippu myös kansalaisille Iso-Britanniassa. Lipun saamiseksi tulee läpäistä kahdeksan arviointikohdan mukainen auditointi, jossa suuri painoarvo on hyvän ammatillisen hoidon lisäksi ympäristönsuojelullisilla toimenpiteillä sekä kansalaisia aktivoivilla toiminnoilla. Tästä vuosittaisesta arvioinnista syntyy toimintatapoja kehittävä prosessi, jossa sekä opitaan ulkopuolisilta tuomareilta että tehdään näkyväksi organisaation omia käytänteitä. Auditointiprosessin tuloksena on yksityis-

LIPPU KUNNIAKIRJA Mukana 11 maata, laajenee Mukana 3 maata Haetaan vuosittain 500 € Voidaan uusia joka 5. vuosi 1300 € MP: kohdekohtainen hoitoja kehittämissuunnitelma, joka tuottaa arviointikriteeristön mukaisen tiedon. Voidaan päivittää. Kieli suomi Vapaavalintaisia dokumentteja: suunnitelmat, henkilöstön koulutus Palauteraportti: suomi Palauteraportti kohtainen palauteraportti, johon on kirjattu tuomarien perustelut sekä kehittämisehdotukset. Nämä tiedot ovat sitten organisaation käytettävissä ja myöskin pohdittavissa miten ne voidaan ottaa osaksi toimintaa. GFA-järjestelmä on kansainvälinen ja tällä hetkellä mukana on 11 maata. VYL hallinnoin GFA-järjestelmää Suomessa Viherympäristöliitto ry. hallinnoi Green Flag -auditointia 1.1.2019 lähtien Suomessa. Tuomarikoulutusta kehitetään yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun sekä ammattilaisten kanssa. Auditointia varten tarvitaan kohdekohtainen hoito- ja kehittämissuunnitelma, joka kokoaa arvioinnissa vaaditut asiat, ja toimii siten prosessissa hyvänä työkaluna aluetta hallinnoivan organisaation sekä tuomareiden välillä. Kohdekohtainen suunnitelma ja sen päivittäminen on merkityksellinen osa prosessia. Se sitoo strategioiden tavoitteita sekä muita organisaation päättämiä asioita osaksi toimintaa. Tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella hyviä kestävän kehityksen mukaisia käytänteitä on tehty näkyviksi eli ne ovat siirtyneet organisaation hiljaisesta tiedosta alan tunnettavuutta ja merkitystä edistäviksi asioiksi. Green Flag Award -lippu on Iso-Britanniassa käytössä myös erilaisilla viheralueilla kuten hautausmailla, kaupunginosapuistoissa ja kampusalueilla. Suomessa on myös tavoite saada mukaan auditointiin erilaisa viheralueita ja myöskin laajentaa GFA- hakua myös kampuksille. Kampusalueilla korostuvat erityisesti innovatiiviset sekä hyvän työ- ja oppimisympäristön merkitystä tukevat ratkaisut, joiden perusteella GFA-lipun voi saada. Tuomaritoiminta vapaaehtoisella pohjalla Molemmat arviointijärjestelmät perustuvat vapaaehtoisten tuomarien mukanaoloon. Tuomarikoulutuksiin haetaan vuosittain kokeneita ammattilaisia ja molemmissa maissa vapaaehtoisina toimii alan kehittäjiä ja päälliköitä. Arviointiprosessi mahdollistaa ammattilaisten tiedonvaihtoa, ja se onkin yksi tärkeä syy olla mukana toiminnassa. Kansainvälisyys tuo myös oman lisäarvon ammatilliseen tiedon jakamiseen, ja kansainvälisen standardin voi hyödyntää myös matkailussa. Hyvän viheralueen laadun arvioinnin kehittäminen yhteistyössä on tärkeää. Suomessa on kehitetty Kestävän ympäristörarakentamisen kriteeristö, joka toimii myös GFA-prosessissa työkaluna. Lisäksi ilmastonmuutoksen, resilienssin ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmista on tarpeellista tuottaa tutkimustietoa, joka voi olla perusteena GFA- kriteeristön kehittämisessä. Kirjoittaja on Lehtori Sari Suomalainen, Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakennettu ympäristö Green Flag Award tuomari vuodesta 2016, kansainvälinen tuomari vuodesta 2019 Lisätietoa Viherympäristöliitossa: essi.makinen@vyl.fi Lähteet: Lindholst, A., Koninjendijk, C.C., KjØller, C.P., Sullivan, S., Kristofersson, A., Fors, H., & Nilsson, K. 2016. Urban green space qualities reframed a public value management paradigm: The case of the Nordic Green Space Award. Urban Forestry and Urban Greening. Virtanen K,. 2017. Standard of green areas. The Green Flag Award Lepaa Campus. Master Thesis. Faculty of Technology. Lahti University of Applied Sciences Nordic Green Space Award. http://stadstradgardsmastare.se/ngsa/ ( päivityksen alla: http://nordicgreenspaceaward.com/) Green Flag Award. http://www.greenflagaward.org.uk/ VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 29

ViherB-hanke Viherympäristöliitto ja ProAgria Etelä-Suomen MKN Maisemapalvelut toteuttavat tiedotushanketta, jossa kerätään ja jaetaan tietoa avoimista viheralueista. Näiden viheralueiden kunnossapito on edullista, ja pienillä panoksilla alueet saadaan tuottamaan merkittäviä lisäarvoja ympäristöönsä. Tiedotushankkeen tavoitteena on lisätä viheralan ammattilaisten tietoisuutta avoimien viheralueiden arvoista, mahdollisuuksista ja kunnossapidon käytännöistä. Laadukas kunnossapito tuottaa avoimilla viheralueilla runsaasti ekosysteemipalveluita kuten virkistystä, pölytyspalveluita, hiilen sidontaa, elpymistä, estetiikkaa ja inspiraatiota. Hankkeen toimenpiteisiin vuonna 2019 kuuluvat viheralan ammattilaisille suunnatut uusi työohjeisto, opintoretki, lyhytvideo, lehtiartikkelit, sometiedotus sekä näyttelyosasto Viherpäivillä. Löydät meidät osastolta 105. Tervetuloa vaihtamaan ajatuksia asiantuntijoidemme kanssa. 30 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19

VIHERB-HANKE Luonnon lumoa ja maiseman avaruutta kaupunkeihin teksti ja kuva: AULI HIRVONEN Luonnon ja ihmisen yhteistyön tuloksena syntyneet niityt ja pellot muodostavat hoitoluokan avoimet viheralueet. Monet uusympäristöt kehittyvät myös niityiksi ja kuuluvat tähän ryhmään. A voimet viheralueet ovat toistaiseksi melko vähän hyödynnetty hoitoluokka, joka hyvin hoidettuna tuo uutta ilmettä ja laajoja avoimia maisematiloja kaupunkipuistojen joukkoon. Erityisen tärkeitä ne ovat asutuksen läheisyydessä. Pala menneisyyttä Niityt ja pellot ovat monesti muistoja vanhasta maankäytöstä ja arvokkaita kulttuurihistorian merkkejä kaupunkiympäristöissä. Ne kertovat alueen menneisyydestä maatalousalueina ja tuovat esiin yhden kerrostuman pitkässä maankäytön historiassa. Avoimilla viheralueilla on usein myös muita arvoja, kuten muinaisjäännösalueita, arvokkaita maisema-alueita ja kulttuuriympäristöjä. Kaupunkien peltojen ja niittyjen kunnossapito on myös kulttuurihistorian säilyttämistä. Menneisyys voi esiintyä vanhoilla niityillä myös arkeofyyttien eli muinaistulokaskasvien muodossa. Avoimuuden merkitys Avoimet viheralueet luovat laajoja ja rauhoittavia näkymiä muuten yksityiskohtaisen kaupunkiympäristön lomaan. Näillä alueilla kulkevat reitistöt, niitetyt nurmikkokäytävät tai pitkospuut antavat mahdollisuuden erilaisiin maisemakokemuksiin kuin tiiviisti rakennettu ympäristö. Saavutettavuus tekee näistä alueista suosittuja. Niittyjen, peltojen ja metsäisten alueiden muodostama mosaiikki on hyvin kiinnostava. Pienetkin niittyaukot taajametsien suojassa luovat valoisia ja virkistäviä maisematiloja. Näitä alueita löytyy varmasti jokaisesta kaupungista ja niitä kannattaa kehittää. Mahdollisuuksien maisemapellot Maisemapeltojen kohdalla vain mielikuvitus on alueiden suunnittelun rajana. Pellot tosin asettavat muutamia reunaehtoja. Niillä ei voi kasvattaa vuodesta toiseen samoja lajeja, sillä maaperä väsyy ja rikkakasvit lisääntyvät tällöin helposti. Parasta maisemapeltojen kunnossapitoa on hyvin suunniteltu viiden vuoden viljelykierto. Ilmastonmuutos pakottaa ajattelemaan peltojen viljelyssä myös hiilensidontaa. Peltojen viljelykierto ja typpeä sitovien aluskasvien käyttäminen ovat tulevaisuuden mahdollisuuksia. Peltomaiseman luonne on vaihtelevuus, viljelykasvit kehittyvät koko kasvukauden ja pelto näyttää aina erilaiselta. Lisäksi vuosittainen viljelykasvilajien vaihtelu tuo maisemaan aina uutta ilmettä. Esteettisten elämysten lisäksi pelto voi tuottaa poimittavia tai syötäviä kasveja asukkaille. Kokonaisuudessaan pellot monine käyttömahdollisuuksineen ovat mahdollisuus yllättää asukkaat monin tavoin. Pellosta voi kasvaa kesän aikana ympäristötaideteos tai labyrintti. Monimuotoiset niityt reita tai kuivia. Kaikilla erityyppisillä niityillä on merkitystä, myös rehevillä niityillä. Niillä kasvavat takiaiset, ohdakkeet, pujot ja nokkoset ovat tärkeitä ravintokasveja muun muassa linnuille ja perhosille. Vaikka nuo kasvit ovat ihmisille todellisia kiusankappaleita, on niillä merkitystä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Kuivilta niityiltä löytyvät harvinaisimmat kasvit ja hyönteiset, tuoreet ja kosteat niityt ovat maisemallisesti näyttävimpiä ja kosteilla niityillä on myös merkittävä tehtävä hulevesien tasaajana. Mitä enemmän niityillä on kasvilajeja sitä enemmän niillä on hyönteisiä ja mitä enemmän hyönteisiä sitä enemmän on lintuja. Tämä ajatuskulku kannattaa pitää mielessä kaupunkien niittyjen kohdalla. Nyt kuudennen sukupuuttoaallon aikaan meidän on suunniteltava kohteiden hoitoa puiston käyttäjien lisäksi myös itse niittyjen eliöille. Se tarkoittaa lintujen ja hyönteisten ravintokasvien ja luonnon ravintoketjujen tuntemusta. On myös tunnistettava alueen kehittymisen mahdollisuudet. Arvoniityt ovat monesti vanhoja perinnebiotooppeja eli laidunnuksen tai niiton muovaamia alueita. Ne tarvitsevat tarkan kohdekohtaisen hoitosuunnitelman. Hoitosuunnitelmassa otetaan huomioon nimenomaan arvokas eliöstö ja niiden elinolojen edistäminen. Arvoniittyjä löytyy myös jo umpeutumassa olevilta alueilta ja uusympäristöihin voi kehittyä lajistoltaan arvokkaita avoimia niittymäisiä alueita. Kunnostamalla voidaan kehittää monia kohteita ja edistää niiden luonnon monimuotoisuutta. Laidunnusta kannattaa käyttää luonnon monimuotoisuuden edistämiseen erityisesti arvoniittyjen kohdalla. Kunnossapidolla tavoitteisiin Avoimet viheralueet tarjoavat perinteisille puistoille villimmän vaihtoehdon. Mutta se ei tarkoita, etteikö hoidolla näitäkin alueita voida ohjata haluttuun suuntaan. Niityt eivät pärjää ilman säännöllistä kunnossapitoa. Kunnossapidolla ja sen laadulla on keskeinen merkitys kohteiden maiseman ja luonnon monimuotoisuudelle sekä alueen virkistyskäytölle. Luonnon monimuotoisuutta voidaan hoitaa monella tapaa. Työ kannattaa aloittaa esimerkiksi arvoniittyjen kartoittamisesta ja hoidon kehittämisestä. Maisemaniityt puolestaan eivät vaadi hoitoa kuin kerran tai kaksi kasvukaudella. Tässä merkittävintä on niiton tai niittomurskauksen ajoitus. Kasvillisuudeltaan arvokkaat niityt kannattaa niittää vasta kukkivien kasvien siementämisen jälkeen elo-syyskuussa. Jos taas niityllä kasvaa runsaasti vieraslajeja tai muita ei-toivottuja lajeja, niittokertoja tarvitaan kaksi ja ne tulisi ajoittaa ennen kasvien siementämistä. Kirjoittaja on maisema-asiantuntija, ViherB-hanke ProAgria Etelä-Suomi, MKN maisemapalvelut Niityt ovat kasvupaikaltaan ja tyypiltään joko kosteita, reheviä, tuo- VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 31

TÄTÄ MIELTÄ Harviala jatkaa puutuotantoa teksti ja kuva: SEPPO NÄRHI H Suomessa kokoluokat puilla pieniä arvialan omistanut Saarioisten Taimistot halusi myydä taimisSuomessa puut myydään pienissä kokoluoton ”hyvään kotiin”. Neuvottekissa: eniten myydään 8–10, 10–12, 12–14, luja VRJ Groupin kanssa käykun esimerkiksi Saksassa vielä kokoluokka tiin useamman vuoden ajan. 12–14 on jatkokasvatuskoko. Siellä myydyin Harvialan taimitarhan uusi toimitusjohtakokoluokka on +18. ja Inari Jansson kertoo, että päätös HarviaJos puun myyntikokoa saataisiin suuremlan ostamisesta koettiin kulttuuriteoksi. 100 maksi, siitä seuraisi muutamia etuja. Taimet vuotisen taimituotannon historian haluttiin olisivat isompaan kokoluokkaan varmasti oijatkuvan. kein rakenneleikattuja. Koska usein pienten Harvialan ostaminen oli VRJ Groupille puiden rakenneleikkausta ei tilata tai jos leiknäkökulmasta tärkeä päätös, mutta luonnolkausta ei osata tehdä oikein kohteen valmislinen, sillä taimituotannon koetaan olevan lätumisen jälkeen, taimista ei kehity toivotun hellä VRJ:n ydintoimintaa. Taimituotantoon mukaisia ja puiden elinkaari jää lyhyeksi. ei olla tekemässä nopeita muutoksia. PääInari Jansson ehdottaa, että työselostuktuotteina säilyvät katu- ja puistopuut. sissa kasteluputki olisi pakollinen, kun istuHarvialan taimitarhan – Meidän vahvuutemme VRJ Groupissa tetaan rym 12 suurempia katupuita. Myös toimitusjohtaja Inari Jansson on rakentamisen tuntemus. Tiedämme rapuistopuille olisi saatava työselostuksiin kaskentajien tarpeet, Inari Jansson toteaa. telun varmistaminen jollain tavoin, kuten – Usein taimien lisäksi halutaan myös kastelupussilla, -piikillä tai -putkella. Tämä muita tuotteita. Me olemme lähteneet kehittämään taimien tukkuvähentäisi puiden kuivumista ja varmistaisi kasvuunlähdön. myyntiä palveluliiketoiminnan suuntaan. Meillä on valmius auttaa Sopimustuottajia etsitään rakentajia kasvi-istutuksissa nopealla aikajänteellä. Olemme rakentamassa urakoitsijaverkostoa, joka sitoutuu istuttamaan meidän kautta Harvialalla on koristepensaiden ja perennojen osalta sopimustuottatulevat kasvit tietyssä aikarajassa. jat. Tuontia on lisäksi havuilla kuusia ja mäntyjä lukuun ottamatta, Puiden mukaan on tarjolla kastelupussit, tukiseipäät ja jyrsijäsuoosa myös perennoista ja luonnollisesti ruusut ja köynnökset ovat tuonjat. Palvelukonseptiin kuuluu, että asiakasta saa kaikki tarvitsemansa titaimia. kasvit ja oheistuotteet samasta paikasta. Suunnitelmallisuus puiden tuotannossa on tärkeää, mutta haaste on pitkä tuotantoaika. Tarve olla tiiviissä yhteistyössä suunnittelijoiTasoittaa työhuippuja den ja tilaajaorganisaatioiden kanssa on tärkeää. – Uusi palvelu mahdollistaa urakoitsijoiden työhuippujen tasausta. Suomen markkinat ovat pienet. Hetkelliset muoti-ilmiöt ovat hanKun meille tulee tarjouspyyntö kasvitilauksesta istutuspalvelun kanskalia, sillä vaarana on, että tavaraa jää myymättä. sa, valitsemme urakoitsijaverkostostamme sopivan urakoitsijan. Inari Jansson toivoo, että yhteistyö taimistojen kesken lisääntyisi. Palvelu on lanseerattu kesällä 2018 ja se on Inari Janssonin mielesTyötä kotimaisen taimituotannon puolesta on syytä tehdä. tä lähtenyt hyvin käyntiin. – Tuulimyllyjä vastaan ei kannata taistella. Keskitytään taimiin, – Palvelun avulla on mahdollista nostaa viherrakentamisen arvosjoita ei tuoda tai kannata tuoda. Asiakas lopulta päättää, mitä me tusta. Kaikilla kasveja ostavilla tekijöillä ei ole kasviosaamista, mutta täällä kotimaassa viljelemme, Inari Jansson arvioi. meidän kautta saa ammattitaitoiset tekijät, Jansson muistuttaa. – Taimien tuotantoedellytykset tulevat vähitellen muuttumaan. Harvialalla on myös pihaverkkokauppa, jota kehitetään enemmän Saattaa olla, että ilmastonmuutos pakottaa muun muassa investoiverkkokaupan suuntaan. maan kastelujärjestelmiin avomaalla. VRJ Group Etelä-Suomen alla toiminut Envire siirtyi henkilökun– Kannattava kotimainen taimituotanto on iso haaste, mutta meiltineen vuoden 2018 alusta Harvialan alle. le se on kunniatehtävä 100 vuoden velvoittamana. Itse koen täällä taimistolla olevani lähempänä luontoa kuin aiemmin rakentajana. Taimistoa kehitetään – Vahvuutemme on myös se, että meillä on pitkäaikaiset ja sitou– Harviala haluaa olla moderni taimisto. Tulemme uusimaan taimistuneet työntekijät. Tätä ei voi korostaa liikaa, koska taimien tuotanto ton kalustoa ja laitteistoa. Myös tuotannon hallintaa digitalisoidaan. vaatii erikoisosaamista. Tälle meillä on VRJ:n omistajien tuki, koska yrityksessä on aina luoInari sanoo, että viheralan ihmiset ovat lähtökohtaisesti elämäntettu uusimpaan teknologiaan. Taimistolla tämä vaatii henkilöstön myönteisiä, vaikka työ on välillä hyvin haastavaa. On kiirettä, viimaa koulutusta. Esimerkiksi tuotannon hallinnointi sähköisesti on tavoitja työn on välillä fyysisesti raskasta. teena. – Taimiston toimisto ja osa taimitoiminnoista sijaitsee vanhassa historiallisessa rakennuksessa. Tilojen remontointi on edessä. Meillä Harviala lyhyesti on jopa käyttämättömiä tiloja rakennuksessa. Asuntosiivessä on tyh• Liikevaihto 4,2 miljoonaa jillään useita asuntoja, Jansson toteaa. • Oma tontti 7 hehtaari, vuokramaita noin 80 ha Harvialan taimitarhalle ollaan luomassa tulevaisuuden visiota, jos• Henkilöstä ympäri vuoden 11, sesonkiaikaan 30 (helmi–joulukuu) sa asioiden kehittämistä priorisoidaan resurssien puitteissa. Kasvituo• Taimikuljetuksissa käytetään kuljetusliikkeitä • Kotitalouksille myydään ainoastaan verkkokaupassa tantoa vahvistetaan kalustohankinnoilla. 32 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19

KOLUMNI Ajastettua elämää Eeva Blomberg | eeva.blomberg@pihasuunnittelu.net M lintaa. inulla on vaikeuksia hallita aikaa ja sen käyttöä. Johonkin se valuu, lipuu sormien välistä eikä tunnu riittävän. Kiireen tunne on inhottava, joten olen yrittänyt opetella ajanhal- Työskentelen yksin eikä pomo ole sermin takaa kurkkimassa, mitä teen. Ai niin, pomohan olen siis minä eikä se ole aina niin tiukkana. On vaikeaa aloittaa uusi työ, varsinkin jos sen kanssa ei ole tulenpalava kiire. Sähköposteihin ja netissä surffailuun menee aivan liikaa aikaa. ”Ajastin päälle, joka piippaa 25 minuutin kuluttua.” Nyt paljastan, miten olen onnistunut tehostamaan ajankäyttöäni. Pari kolme vuotta sitten oli Helsingin Sanomissa juttu Pomodoro-tekniikasta, jota heti kokeilin. Ja se todella toimii. Pomodoro-tekniikassa tomaatti pilkotaan neljään lohkoon, joista jokainen on 25 minuutin pituinen, neljästä lohkosta tulee kaksi tuntia, sillä jokaisen lohkon jälkeen pidetään pieni tauko. Tauon aikana noustaan ylös, haetaan vettä, käydään vessassa tai venytellään. Suosittelen venyttelyä, sillä toimistossa hartiat menevät helposti jumiin eikä ajatus enää juokse. Neljän session eli kokonaisen tomaatin jälkeen pidetään pidempi tauko, vaikkapa lounas- tai kahvitauko. Pomodoro-tekniikan tarkoituksena on, että yhden tomaatin ajan todella keskitytään täysillä käsillä olevaan tehtävään. Ei somea eikä turhaa netin käyttöä, ei sähköpostin vilkuilua eikä välttämättä edes puhelimeen vastaamista. Ajastin päälle, joka piippaa 25 minuutin kuluttua. Aika menee hujauksessa, joskus painan heti toistonappulaa, kun en malta keskeyttää. Kynnys aloittaa uusi, vaikealta tai isolta tuntuva tehtävä on pienentynyt. Monet gradu-kammoiset ovat saaneet lopulta opinnäytteensä tehtyä tämän menetelmän avulla. Hyvää tässä tomaattitekniikassa on myös se, ettei tule nökötettyä samassa asennossa tuntikausia, taukoja pitämättä. Ennen huomasin olevani iltapäivällä aivan jumissa, päätä särkee ja vatsaa kurnii. Suosittelen siis kokeilemaan, jos teet toimistotyötä edes muutaman tunnin päi- vässä tai silloin tällöin useamman tunnin. Sähköpostille ja muille silpputehtäville voi varata oman 25-minuuttisen. Muita hyviä ajanhallinnan työkaluja ovat Eisenhowerin matriisi ja 1–3–5 -sääntö. ”Mikä on tärkeää, on harvoin kiireellistä ja mikä on kiireellistä, on harvoin tärkeää”, sanoi presidentti Eisenhower aikoinaan. Tähän viisauteen perustuu Eisenhowerin matriisiksi tai Eisenhowerin laatikoksi kutsuttu menetelmä, joka auttaa priorisoimaan loputtoman to do -listan tehtäviä ja keskittymään olennaisiin asioihin. Menetelmä on tehokas, mutta yksinkertainen. Jaa kaikki listalla olevat tehtäväsi neljään eri ryhmään niiden tärkeyden ja kiireellisyyden mukaan. 1. Tärkeät ja kiireelliset – tee heti 2. Tärkeät, mutta ei kiireelliset – varaa selkeä aika kalenteriisi 3. Ei tärkeät, mutta kiireelliset – delegoi, jos mahdollista 4. Ei tärkeät eikä kiireelliset – älä tee tai tee, jos aikaa jää. Eisenhowerin matriisi kuulostaa käyttökelpoiselta, sen voi visualisoida itselleen nelikentällä. 1–3–5 -sääntö sopii hyvin päivittäiseen priorisointiin ja tehtävämäärän hallintaan. Säännön mukaan kannattaa valita yhdelle päivälle yksi selkeä isompi tehtävä, kolme keskikokoista tehtävää ja viisi pienempää tehtävää. Yhteensä päivälle valitaan siis yhdeksään tehtävää eikä yhtään enempää. Jos haluaa oikein ajanhallinnan mestariksi, nämä kaikki kolme menetelmää voi yhdistää. Vaikeinta on oikeasti käytettävissä olevan ajan ja tehtävien vaativuuden arvioiminen. Joskus joku asia sujuu suunniteltua paremmin ja joutuisammin, joskus aikaa ja tupakkia kuluu aivan pikkuasian selvittämiseen. Olen pikkuhiljaa oppinut, ettei asioiden tarkistamista, vaikkapa kalusteiden tuotetietoja, kannata jättää viimehetkeen. Terveisin Eeva Blomberg Ps. Tämänkin jutun kirjoittamiseen käytin apuna tomaattitekniikkaa. Arvaa, kuinka monta tomaattia meni. VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 33

KYSY ENSIN MEILTÄ Betonikiviä Betonikiviä Tutustu Hienopesulaattoihin ja muihin pihauutuuksiin www.hb-betoni.fi Betonikiviä Kaupunkiympäristön kalusteita Oy Haveno Ab | haveno@haveno.fi | 09 805 6610 Leikkipaikkojen välineet ja varusteet www.haveno.fi Maankatteita ja viherkattoja LAAJA VALIKOIMA, LAADUKKAAT TUOTTEET LEIKKIVÄLINEET PUISTOKALUSTEET MULTIAREENAT LIIKUNTAVÄLINEET SKEITTIPUISTOT AITARAKENTEET YM. Kattilalaaksontie 1, 02330 Espoo Puh. 09-4390 200 34 | VIHERYMPÄRISTÖ 2/15 Fax. 09-4390 2010 www.piresmanet.fi www.eg-trading.fi ZinCo ja Nordic Green Roof viherkattojärjestelmät

Multaa Kunttaa Koe kasvun ihme! Mullan myynti: 050 336 5703 050 337 9442 www.metsapirtinmulta.fi Metsäpirtin mullat soveltuvat kaikkeen viherrakentamiseen. Soita ja pyydä tarjous. Kainuusta kaikkialle Suomeen Voit noutaa myös itse peräkärryllä tai kuorma-autolla. Katso noutopisteet ja aukioloajat www.metsapirtinmulta.fi Mullan valmistaja ja myyjä: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä | PL 100 00066 HSY | Ilmalantori 1 | 00240 Helsinki | puh. 09 156 11 (vaihde) 050 5450 050 kuntta@piiraisenviherpalvelu.fi www.piiraisenviherpalvelu.fi Taimitarhatuotteita Kasvualustoja Meiltä Novarbo istutus-, ruukutus- ja perennamullat! Olemm e mukan a Jyväsk ylän viherpä ivillä (osas to 502 ) Vihreä jalanjälkemme on kaunistanut suomalaista ympäristöä jo yli 70 vuotta. Ota yhteyttä: (02) 5491 680 tilauspalvelu@novarbo.fi novarbo.fi KASVUALUSTAT LANNOITTEET Taimitarhatuotteita KESTÄVIÄ TAIMIA, LAAJA VALIKOIMA www.kinnala.fi toimisto@kinnala.fi, puh. 03-5874400 KASVIHUONETEKNIIKKA Taimitarhatuotteita Taimitarhatuotteita PUUT, PENSAAT, HAVUT, HYÖTYKASVIT, PERENNAT, KÖYNNÖKSET... MONIPUOLINEN VALIKOIMA LAATUA ! PYYDÄ TARJOUS! RENGON TAIMITARHA OY AHOSEN TAIMISTO www.ahosentaimisto.fi info@ahosentaimisto.fi Karstula Puh. (014) 465 131 Taimitarhatuotteita Lukkopellontie 34, 14300 RENKO puh 03-6526122, 050-5722634 fax 03-6526121 www.rengontaimitarha.fi myynti@rengontaimitarha.fi Taimitarhatuotteita Työkaluja ARS-työkalujen maahantuoja! Huippulaadukkaat ARS-puutarhatyökalut. Työkaluihin on saatavissa myös varaosia, mm. uusia teriä. Voit tilata työkaluja puhelimitse ja sähköpostitse tai suoraan verkkokaupastamme. Syrjäharjuntie 95 31300 Tammela Puh. 040 733 3772 toimisto@vikstenintaimisto.fi www.vikstenintaimisto.fi Valurinkatu 11, Turun Runosmäessä. 0500 530730, info@viherpalvelu.net viherpalvelu.net/verkkokauppa/ VIHERYMPÄRISTÖ 2/15 | 35

Monilajinen katupuuistutus Industrigatanilla. 36 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19

KAUPUNKIPUUT Malmön kaupunkipuusto kehityksen kärjessä teksti: EEVA-MARIA TUHKANEN JA AKI MÄNNISTÖ, kuvat: EEVA-MARIA TUHKANEN Malmön kaupunki on Ruotsissa edelläkävijä kaupunkipuuston kehittämisessä. Tavoitteena on taata kaikille kaupunkilaisille pääsy puustoiseen ympäristöön ja puuston hyvä kestävyys häiriöiden edessä. Kaupunki on saamassa valmiiksi uusitun kaupunkipuulinjauksen, jossa piirretään suuntaviivoja tuleville vuosille. S uomen Puunhoidon Yhdistys SPY ry:n jäsenretki suuntautui syyskuun lopulla Malmöön, jossa puuasiantuntija ja -konsultti Arne Mattsson esitteli kaupungin puustrategiaa ja lajistoa. Arne oli ennen eläköitymistään kolme vuotta sitten toiminut Malmön kaupungin puuasiantuntijana 35 vuotta. Taudit opettajina Malmöön saapui vuonna 1984 hollanninjalavatauti (Ophiostoma novo-ulmi), jonka seurauksena kaupunki menetti 45 000 puuta. Tuohon aikaan kaupunkipuista jalavia oli 25–30 prosenttia. Tällöin kaupungin julkisilla viheralueilla kasvoi noin 100 erilaista puutaksonia (puulajeja ja –lajikkeita). Myöhemmin myös saarnia on menetetty saarnensurman (Hymenoscyphus pseudoalbidus) vuoksi. Kaupungissa ryhdyttiin epidemioiden herättämänä määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti monipuolistamaan puulajistoa, jottei uudelleen päädyttäisi tilanteeseen, jossa tauti tai tuholainen vie suuren osan kaupungin puista ja samalla niiden tarjoamat ympäristöhyödyt. Puut ovat kaupunkivihreässä ratkaisevassa asemassa luomassa viihtyisyyttä, terveellistä elinympäristöä ja tukemassa muiden eliöryhmien lajirunsautta suuren kokonsa ja pitkäikäisyytensä ansiosta. Puut toimivat ilmanpuhdistajina, lämpösaarekkeen viilentäjinä ja auttavat hulevesien hallinnassa. Oleskelun puustoisilla alueilla on havaittu lieventävän stressiä. Viherympäristö puineen houkuttelee liikkumaan niin aikuisia kuin lapsiakin. Puut ovat osa kulttuurihistoriaamme ja auttavat orientoitumaan paikkaan ja aikaan. Malmössä tavoitteet kaupunkipuuston suhteen ovat selkeät: jokaiselle asukkaalle halutaan taata pääsy puiden luo. Malmön puustrategian päätavoitteet: 1. Malmölaisilla on hyvä pääsy puustoisiin ympäristöihin. 2. Malmössä on elinvoimainen puusto, joista osalla on mahdollisuus elää hyvin vanhoiksi. 3. Malmöllä on erilaisia häiriöitä kestävä puusto, joka on monilajinen. 4. Malmölaiset osallistuvat kaupunkipuuston turvaamiseen, hoitamiseen ja kehittämiseen. Latvuspeittävyys mittana Päivittäinen puiden läheisyys arkiympäristöissä koetaan Malmössä tärkeäksi. Miten sitten mitataan, onko kaupungissa riittävästi puita, riittävän lähellä kaikkia asukkaita? Malmössä tämä määritellään lat- vuspeittävyyden avulla. Latvuspeittävyys eli se maapinta-ala, jonka puiden latvukset peittävät, voidaan laskea ilma- tai satelliittikuvista i-Tree-ohjelmiston avulla. Latvuspeittävyys on myös joidenkin ekosysteemipalveluiden kannalta hyvä mittari, sillä puun kyky sitoa ilmansaasteita, yhteyttää eli sitoa hiiltä ja haihduttaa vettä riippuu puun kokonaislehtipinta-alasta, mikä taas on sidoksissa latvuksen kokoon. Malmössä latvuspeittävyys vaihtelee eri kaupunginosissa 9 – 27 % välillä. New Yorkissa latvuspeittävyys on 21 %, ja on arvioitu, että jopa tiiviimmin rakennetuilla alueilla Manhattanilla se olisi mahdollista nostaa 30 %:iin. Lontoossa latvuspeittävyys oli 19,5 % vuonna 2015. Siellä tavoitteena on 25 %. Malmössä latvuspeittävyyden tavoite on asetettu Lontoon mallin mukaan 25 %:iin. Tätä seurataan alueittain. Katualueilla tavoite vaatii tehokasta tilankäyttöä. Puistoalueilla ja vaikkapa rannoilla otetaan huomioon alueen luonne, ja myös avoimia näkymiä säilytetään. Asukkaita innostetaan hoitamaan puita tonteillaan. Vanhoilla asuinalueilla, joilla latvuspeittävyys on iso, pyritään se sellaisena säilyttämään ja samalla alueen ilme vanhoine puineen. Kaupunkirakenteen tiivistyminen on kaupunkipuiden suurin uhka. Kaavoituksessa ja uudisrakentamisessa sekä peruskorjauksissa pyritään säilyttämään olemassa olevaa puustoa mahdollisuuksien mukaan ja jättämään uusille tilaa. Elinvoimaiset puut Isot ja vanhat puut antavat kaupunkiympäristölle identiteettiä ja ovat osa kulttuurihistoriaa. Vain elinvoimaisilla puilla on mahdollisuus elää pitkään. Puiden elinvoiman lähtökohtana suunnittelussa on valita oikeat lajit oikeaan paikkaan. Tämän investoinnin kannattavuuden takaa puiden hoito, joka on myös kaupungin puuomaisuuden hoitoa. Puiden kolme luokkaa Vanhat puut tarjoavat monimuotoisia elinympäristöjä enemmän kuin nuoret myös sisältämänsä lahopuun ansiosta. Malmössä puut on jaettu kolmeen luokkaan: ”sukupolvipuu” ovat niitä, joiden odotetaan kasvavan suuriksi ja vanhoiksi (vähintään 80 vuotta) takaamalla hyvät kasvuolot ja hoito. Suunnitelmissa nämä valitaan ensin. ”Rakennepuut” ovat niitä, jotka valitaan kasvupaikkaan sopivaksi, ja joiden elinkaareksi tavoitellaan 50 – 80 vuotta. ”Vierailijapuilla” taas on haastavimmat kasvuolosuhteet ja niiden elinkaareksi ajatellaan vain 20 – 30 vuotta. Nämä viimeksi mainitut ovat usein katupuita. Näiden eri kategorioiden tarkoituksena on hyödyntää kasvuti- VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 37

Malmössä testattavia puulajeja esimerkiksi: Mustamänty (Pinus nigra) Neidonhiuspuun pylväsmuoto (Ginkgo biloba ’Tremonia’) Rohtoparkkipuu (Eucommia ulmoides) Rakkopuu (Koelreutia paniculata) Kolmioka (Gleditsia triacanthos) Turkin-, unkarin- ja purppuratammi (Quercus cerris, Q. frainetto, Q. coccinea) Keisarinpuu (Paulownia tomentosa) Hopealehmus (Tilia tomentosa) Euroopanhumalapyökkiä (Ostrya carpinifolia) Idänselkova (Zelkova serrata) Trumpettipuu (Catalpa sp.) Pagodipuu (Styphnolobium japonicum) Valeakaasia (Robinia pseudoacacia) Atlassetri (Cedrus atlantica) Idänhopeapensas (Elaeagnus angustifolia) Kaupunkilaisten yhteinen asia Arne Mattsson kertomassa hevoskastanjan ongelmista. la ahtaassa ympäristössä latvuspeittävyystavoitteen saavuttamiseksi. Samalla muistetaan, että ”vierailijapuut” tulevat kalliimmaksi kuin ”sukupolvipuut” tai ”rakennepuut”, koska ne joudutaan uusimaan useammin. Myöskään olemassa olevia puita ei unohdeta, ja niiden elinolosuhteita parannetaan hoidolla, joka saattaa olla esim. kasvualustasaneeraus ja tilavuuden kasvattaminen. Elinvoimaisuuden takaamiseksi on tärkeää myös lisätä ymmärrystä siitä, että puun kolhiminen tai juurien katkominen kaivuun yhteydessä altistaa sen ongelmille ja ennenaikaiselle uusimiselle, mikä kasvattaa kustannuksia. Harkittua monimuotoisuutta Puuston monilajisuus tuo maisemaan erilaisia kasvumuotoja sekä lehtien ja kukinnan värejä. Monilajisuus antaa myös muille eliöryhmille laajan tarjonnan elinympäristöjä ja ravintoa. Samalla se vähentää riskiä, että jokin kasvitauti tai –tuholainen tuhoaa suuren osan puustosta kerralla. Malmössä on tällä hetkellä noin 550 eri puutaksonia ja tavoitteena on vähintään tuhat. Uusia lajeja kokeillaan erittäin rohkeasti mutta kuitenkin suunnitelmallisesti ja harkiten. Keskustan alueen testaukseen on valittu erityisesti kuiviin ja kuumiin olosuhteisiin sopeutuneita puulajeja, sillä kaupunkioloissa kuivuus on rajatun kasvualustan vuoksi usein puita vaivaama tekijä. Katupuiksikin kokeillaan myös monirunkoisena kasvavia lajeja. Vaihtelevia kasvumuotoja sisältävien puurivistöjen teko oli vaatinut asennemuutosta myös maisemasuunnittelijoiden ja –arkkitehtien keskuudessa. Ajan saatossa muutos oli tapahtunut ja nykyisin kaupungin omat suunnittelijat ovat monilajisten istutusten kannattajia. Yhdellä puulajilla istutettavien puukujanteiden aika on Malmössä ohi. Kaduilla ja aukioilla on viime aikoina istutettu uusia puita erittäin rohkeasti ja monipuolisesti, mm. havupuita koville pinnoitteille. Puulajeina nähtiin mm. atlassetriä (Cedrus atlantica) ja jättituijia (Thuja plicata ’Excelsa’) Vanhoissa kulttuuriympäristöissä alueen ilme halutaan toki säilyttää, ja puita uusiessa lajivalinnat tehdään sen mukaan. Lähellä luontoympäristöjä eli lähinnä kaupungin reunamilla suositaan kotimaisia puulajeja. 38 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 Malmössa on tavoitteena, että asukkaat ovat osallisena kaupunkipuuston suojelussa ja hoidossa. Jotta halu osallistua syntyisi, on asia koettava tärkeäksi. Puiden merkityksen ymmärtäminen on välttämätön niin julkisella kuin yksityisellä taholla, jotta puiden tilantarpeeseen, hyvään suunnitteluun ja hoitoon halutaan satsata. Puuston hallinnoinnissa ja hoidon suunnittelussa käytetään puurekisteriä, joka Malmössä on ensimmäinen laatuaan Ruotsissa. Rekisterin teko aloitettiin noin vuonna 1990. Malmön rekisteriin kuuluvat kaikki katu- ja puistopuut, yhteensä noin 70 000 puuta. Rekisteriin on tehty laajat päivitykset vuonna 2007. Alun perin rekisteri tehtiin nopeaksi ja helpoksi ja puista inventoitiin vain perustietoja. Nykyisin rekisteri sisältää paljon laajemmin puiden ominaisuustietoja. Malmössä on 2000-luvulla istutettu noin 1500 puuta vuodessa julkisille alueille. Lisäksi tulevat yksityistahojen istuttamat puut. New Yorkissa istutetaan noin 15 puuta tuhatta asukasta kohti vuodessa, ja Kööpenhaminan tavoite on noin 12 puuta/1000 asukasta/vuosi. Malmössä samat tavoitteet tarkoittaisivat 4800 tai 3800 puuta vuodessa. Huomiota kasvualustoihin Tutustuimme Arnen opastuksella keskustan uusiin rakennustyömaihin. Malmön kaupungin nykyohjeistuksen mukaan katupuiden kasvualusta on oltava tilavuudeltaan vähintään 15 m3. Tavoitteena on nostaa se 20 m3:iin puuta kohden silloin kun kasvualusta on rakennettu useamman puun yhteiseksi istutusalueeksi. Yksittäispuille halutaan järjestää vähintään 30 m3. Rakentamisessa oli meille paljon tuttua kun olemme Suomessa saaneet vaikutteita Ruotsista. Kantavan kasvualustan tukirakenteena käytetään raekokoa 120–150 mm. Maa-aines viedään tukirakenteen sisään vedellä syöttämällä. Maa-ainekseen on sekoitettu biohiiltä. Kasvualustakerroksen päälle rakennetaan raekoosta 32–64 mm kastelu- ja ilmastuskerros. Tähän kerrokseen johdetaan ympäröivien jalkakäytävien hulevedet, jotka imeytyvät kasvualustaan asennetuista hulevesikaivoista. Kasvualustan tekniikka ja rakennustapa on täsmälleen sama kuin mitä rakennetaan Turussa parhaillaan Puutarhakadulle. Hyllien kaupunginosassa Arne esitteli vielä vuonna 2010 rakennetun päällystetyn aukion Kööpenhaminan junanradan varrella asemanaukiolla. Aukiolle oli istutettu parisenkymmentä pyökkiä. Puille oli rakennettu yhtenäinen 2000 m3:n kasvualusta. Hulevedet johdetaan puiden käyttöön muulloin paitsi talvella, jolloin niiden pääsy istutusalueelle estetään suolan vuoksi. Silti puista on löydetty suolan aiheuttamia vaurioita. Aukio oli mereltä puhaltavan tuulen pieksemä ja pyökin menestyminen niin vaikeassa kasvupaikassa herätti epäilyksiä. Aukio toteutettiin suunnittelukilpailun voittaneen arkkitehdin ehdotuksen mukaisesti. Aukion ideana oli luoda alueelle illuusio skoonelaisesta pyökkimetsästä. Puiden vaikeaa kasvua arvioidessa mielessä kävi vanha viisaus… oikea puu oikealle paikalle. Onko asemanaukio oikea paikka pyökille Hylliessä?

Johanna Witzell (SLU) kertoo puiden taudeista/tutkii puiden tauteja. Rakkopuuta (Koelreutia paniculata) ihailemassa. Phytophthoran vuoto-oireita pyökin rungolla. Tauteja ja tuholaisia nitaudin tausta on Aasiassa. Pohjoismaista puuttuu ohjelma taudeille vastustuskykyisten puiden etsimiseen ja säilyttämiseen. Matkan muita kohteita olivat Helsingborgissa sijaitsevaan Sofieron linnan puisto ja Söderåsenin kansallispuiston pyökkimetsä. Noin 1600 ha:n rotkoalueelle sijoittuva kansallispuisto on perustettu vuonna 2001. Rotkon pohjalla virtaa puro, ja sen varrella kulkee kävelyreitti. Suurin korkeusero puistossa on 80 m, ja korkein pyökki 40 m. Rotkossa on alueen rikkain biodiversiteettivyöhyke, jonka perustana ovat vanhat puut ja kostea pienilmasto. Puistossa työskentelevä ekologi Tove Hultberg kertoi tavoista hoitaa herkkää ympäristöä, ja järjestää vuosittaisen puolen miljoonan kävijän liikkuminen ja oleskelu luontoa liikaa rasittamatta. Molemmat ovat suositeltavia retkikohteita, ja niissä saa helposti kulumaan koko päivän. Tautien ja tuholaisten nykyvaikutuksista retkeläiset saivat myös vähän katsausta. Hevoskastanjat olivat lähes kauttaaltaan ruskealehtisiä, ja siihen syynä olivat kastanjamiinaajakoi (Cameraria ohridella), ruostesieni Guignardia aesculi ja tämän kesän raju kuivuus. Malmössä on tavattu myös uutta kastanjojen bakteeritautia (Pseudomonas syringae pv. aesculi) . Tutkija, biologi Johanna Witzell kertoi Phytophthora –taudin oireista ja biologiasta Alnarpissa Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) kampuksella. Phytophthora-lajeja on monia ja niillä on hyvin laaja isäntäkirjo. Phytophthora ramorum eli versopolte aiheuttaa tammilla tammen äkkikuolemaksi kutsuttua tautia. Mutta se tarttuu myös monelle muulle lajille, kuten alppiruusulle, mustikalle, lehtikuusille jne. Lehmuksella ja vaahteralla Phytophthora löytyi ensimmäisen kerran tänä vuonna. Lepällä se on löydetty jo 90-luvulla. Havupuillekin se tarttuu, mutta ne ovat yleensä vähemmän alttiita kuin lehtipuut. Alnarpin vanhimmat pyökit ovat noin 150-vuotiaita. Niillä on havaittu jo kolmea eri lajia Phytophthoraa. Tauti heikentää isoja puita, jolloin ne altistuvat muille ongelmille. Ne tuhoavat puiden hienojuuria ja ne joskus kyetäänkin havaitsemaan juuristoissa nekroosi- eli kuoliolaikkuina ja kyhmyinä. Juuriston heiketessä puun yleiskunto heikkenee ja se on alttiimpi lahottajasienten invaasiolle. Latvus alkaa harventua, lehdet ovat pienikokoisia ja isoja oksia alkaa putoilla. Rungoilla näkyy joskus tummia vuoto-oireita, mutta niitä ei tule aina. Runko-oireiden ilmaantuessa puulla on elinaikaa noin 2-5 vuotta. Phytophthoraa esiintyy luontaisesti Aasiassa, mutta siellä paikalliset kasvikannat ovat vastustuskykyisempiä. Tauti on levinnyt ihmisen toimesta vieraslajina mm. taimien mukana, ja aiheuttaa paljon tuhoa, koska eurooppalaiset kasvikannat eivät ole yhtä vastustuskykyisiä. Phytophthora leviää myös maa-aineksen mukana, vaikkapa kengänpohjissa. Oireiden näkeminen matkalla herätti muistamaan kasvimatkailijan vastuun: ihaile ja kuvaa, mutta älä tuo mitään kasvimateriaalia mukanasi. Saarnensurmalle vastustuskykyisempiä saarnia on kartoitettu Ruotsissa, ja tutkituista puista niitä löytyi noin kaksi prosenttia Etenkin nuoret puut ovat hyvin alttiita saarnensurmalle. Myös tämän sie- Kirjoittajat: Eeva työskentelee tutkijana Luonnonvarakeskuksessa ja Aki puuasiantuntijana Turun kaupungilla. Lähteet: Trädstrategi. 2017. Gatukontoret, Malmö Stad. http://www.skkf.se/sites/ default/files/editorial/tradstrategi_for_malmo_stad_170913_remiss.pdf Exotiska träd ska säkra stadens grönska. 2018. https://arkitekten.se/nyheter/exotiska-trad-ska-sakra-stadens-gronska/ Svensson, Filip, 2017. Nya städsegröna trädarter att pröva för Malmö stads gatumiljöer : en växtlista med lämpliga förslag. First cycle, G2E. Alnarp: SLU, Department of Landscape Architecture, Planning and Management. Lisätietoja retkikohteista: https://malmo.se/Kultur--fritid/Kultur--noje/Arkiv--historia/Kulturarv-Malmo/P-S/Pildammsparken.html https://sofiero.se/ https://www.guidebook-sweden.com/en/guidebook/destination/alnarps-slott-och-alnarpsparken-castle-and-park-in-alnarp https://www.sverigesnationalparker.se/park/soderasens-nationalpark/nationalparksfakta/# VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 39

PUISTOJEN VIEMÄNÄ KAUPUNGISSA, JOKA EI KOSKAAN NUKU Millaisia puistoja on miljoonakaupungissa, jonka top 10 nähtävyyksien joukossa on huomattava osa puistoja ja aukioita? Mikä on näiden kuuluisien puistomatkakohteiden resepti? Seuraava matkakertomus avaa muutamia kiinnostavimpia kohteita. teksti ja kuvat:VEERA TOLVANEN Kirjoittaja on Suomen maisema-arkkitehtiliiton MARKin vuoden 2018 puheenjohtaja. 40 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19

MATKALLA Governors Islandin kummut nousevat 20 metrin korkeuteen, ja niiden rakentamisessa on hyödynnetty kierrätettyä purkujätettä ja paikallista täyttömaata. S iirreltäviä, lukottomia pöytäryhmiä keskellä maailman vilkkainta katua, ilmaisia vesipullontäyttöpisteitä ja vessoja, kierrätyspisteitä, pelipöytiä, ja kaiken maailman ilmaisohjelmaa puistoissa. Kuulostaako uskomattomalta? Vai erehdyitkö miettimään, eikö kalusteet rikkoudu tai lähde omille teille? Vietettyäni viime kesänä seitsemän päivää kierrellen New Yorkin puistoja ja katuja, en voinut kuin ihmetellä tuon miljoonakaupungin puistojen ja julkisten ulkotilojen kaluste- ja varustetasoa. Erityisesti perusasioiden suunnittelussa näin taustalla tärkeän ajatuksen: ihmiset, tulkaa kuluttamaan maisemia ja puistoja shoppailun sijaan! Aihe on ajankohtainen varsinkin ilmastonmuutosta ajatellen: nyt on aika pohtia, miten ihmiset saataisiin viihtymään omilla alueillaan ja suosimaan lähimatkailua? Kestävällä suunnittelulla ohjataan myös kestävää käytöstä. Reissatessa useamman päivän puistoissa, huomasin että erityisesti nämä perusasiat (joita monesti väheksytään), ohjaavat ja sujuvoittavat puistomatkailijaa: vesipullontäyttöpiste kannustaa oman pullon kantamiseen, kierrätyspisteet auttavat eväsjätteiden lajittelussa, ilmaiset eväs- ja pysähtymispaikat auttavat väsynyttä matkailijaa, ja siisti ja ilmainen wc on ilahduttava asia. Kun puiston perusasiat toimii, ehkä paikkaa myös kunnioitetaan myös käyttäjien puolesta, ja roskaaminen ja töhrintä on hillitympää? Myös ilmainen puistowifi osoittautui hyväksi matkakumppaniksi, sillä lähes kaikilla puistoilla on ilmaisen wifin lisäksi omat nettisivunsa, joiden avulla pääsee tutustumaan esimerkiksi puiston palveluihin, tapahtumakalentereihin, kasvillisuuteen, tai historiaan. Seuraavaksi esittelen kohteita, jotka tekivät minuun erityisesti vaikutuksen, ja joista on hyvä tuoda uusia tuulia myös Suomeen! SEIKKAILE SAARELLA Governors Island Tämä aiemmin armeijan sotilastukikohtana toiminut saari muuntuu vähitellen puistoparatiisiksi. Ensimmäinen puistoalue avautui yleisölle vuonna 2014, toinen osa, ”kumpualue” avautui vuonna 2016, ja loppuosa odottaa uutta rahoitusta. Saari on ehdottomasti hyvä puolenpäivän mittainen tutkimuskohde. Lauttamatka on jo itsessään elämys upeine näkymineen, eikä näkymät saarelta jätä kylmäksi. Lisäksi saarella on oivat seikkailumaastot. Ei olekaan ihme, että se on erityisesti koulujen päiväretkikohteena suosittu! Erityisen kiinnostavan saaresta tekee se, että rakentamisessa on hyödynnetty kierrätettyä purkujätettä ja täyttömaata, joista on keventämällä stabiloitu ja muovattu vehreä kumpualue. Kummut kohoavat 20 metrin korkeuteen, ja niille on istutettu 860 uutta puuta ja 43 000 pensasta. Kummut kätkevät seikkailureittien lisäksi kätköihinsä suuren liukumäkirinteen (huom. täältä löytyy New Yorkin pisin liukumäki), runsasta kasvillisuutta, sekä upeat näkymät. Saarella on hyvä lounastarjonta sekä mm. osteribaari aivan rannassa. Lisäksi pohjoiskärjestä löydettävät ulkogrillit voi varata saaren internet-sivujen kautta 26 dollarin hintaan / päivä. Saarelle pääsee lautalla Manhattanin eteläkärjestä, Battery-puistosta toukokuun alusta lokakuun loppuun. Talvisin saari on suljettu vierailijoilta. Saaren kalustoon kuuluvat liikuteltavat, hauskat punaiset lepotuolit, sekä riippumatot, joihin mahtuu isompikin porukka kerralla. VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 41

Hunters Point puiston II. osassa on mielenkiintoisia rantareittejä. Harva matkaaja tietää kävelevänsä suuressa hulevesienhallintajärjestelmässä. 42 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19

MATKALLA VILLIINNY VEDESTÄ JA MAISEMISTA MANHATTANILLE Hunters Point I ja II Tämä kaksiosainen puisto on varsin mielenkiintoinen hulevesienhallintaan suunniteltu vehreä rantapuisto, joka rakennettiin hylätylle tehdasalueelle. Puiston laajojen alueiden on tarkoitus estää hulevesien nouseminen ja suodattaa vesiä. Ensimmäinen osa puistosta valmistui 2013 ja se on tunnelmaltaan enemmän puistomaisempi, kun taas juuri valmistunut II osa on kasvillisuudeltaan ja tunnelmaltaan rehevämpi ja vehreämpi laajoine suodatuskenttineen ja tunnelmallisine rantareitteineen. Puistossa on oivia, rauhallisia soppeja lukea kirjaa, siellä voi tutkia kasvillisuutta, kuntoilla, ihailla maisemia Manhattanille, istua kahviloissa rannalla ja ihailla taidetta. Rannasta voi napata lautan ja jatkaa reissua rantaa pitkin vaikka Brooklyn Bridgelle. Brooklyn Bridge Park Brooklynin rantaan vanhoille telakka-alueen laitureille rakennettu 1,3 kilometrin puistoalue koostuu kuudesta vanhasta telakkalaiturista, jotka on muutettu puistoiksi. Kävelyä alueella kertyy helposti useampi kilometri, sillä jokainen laiturista on erilainen ja tutustumisen arvoinen. Osa laitureista on rakennettu liikunnan alueiksi, ja niistä löytyy pelikenttien lisäksi pingispöytiä, sekä hienoimmat maisemat Manhattanille. Laiturilta 3. on löydettävissä myös runsaan kasvillisuuden seasta hassuja istuimia, soittimia, sekä hattivatteja. Puiston eteläkärjestä löytyy myös mukava ravintola, sekä useampi leikkipuisto, josta löytyy mm. vesileikkipaikka. Vaikea edes kuvitella sitä aikaa, kun puistojen tilalla oli satama, eikä ihmiset nähneet vilaustakaan rantaviivasta! Yllä: Puiston rakenteissa on säilytetty sataman rakenteita, joista on rakennettu mm. sateelta suojaavia katoksia pelialueille, sekä hienoja kehystäviä elementtejä. Puiston laitureilla on useampi pelikenttä, sekä mahdollisesti New Yorkin parhaat pelinäkymät Manhattanille. Vasemmalla: New Yorkissa pärjää oman vesipullon kanssa, sillä lähes kaikista puistoista löytyy vesipullontäyttöpiste. Hienoin vesipiste löytyi Brooklyn Bridge Parkin laiturilta 2. Malli mahdollistaa isommankin vesipullon ergonomisen täytön. VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 43

INSPIROIDU KLASSIKKOKOHTEESTA Bryant Park Jos minun pitäisi viettää jossakin puistossa kokonainen päivä, viettäisin sen Bryant Parkissa. Puistosta löytyy runsaasti ilmaista tekemistä, kuten ulkoilmakirjasto kirjoineen ja lehtineen, pelipöytäalue useine peleineen, pingispöytiä, petankkikentän, ja paljon muuta, sekä kattavan sarjan erilaisia kierroksia ja tapahtumia: torstaiaamuisin voi esimerkiksi osallistua lintubongaukseen. Puiston julkisessa wc:ssä on tuoreita kukkia ja palvelu sekä tunnelma lähes viiden tähden hotellin luokkaa, eikä suotta: wc kilpailee parhaan julkisen wc:n palkinnosta. Kyllä, ja se on kaiken lisäksi ilmainen. Puiston juju on suuri nurmikenttä, jota ympäröivät korkealatvuksiset puualueet, joiden katveeseen sijoittuu eri toiminnot. Nurmikentällä järjestetään tapahtumia elokuvanäytöksistä lasten riehoihin, sekä talvisin siihen rakennetaan luistelukenttä. Nurmialue on välillä suljettu, jotta se kestää paremmin, eikä se oikeastaan haittaa – puisto on niin paahteinen, ettei tulisi mieleenkään paistatella auringossa. Vielä 80-luvulla puisto oli lähinnä kodittomien käytössä. Alueen yrittäjät laittoivat hynttyyt yhteen ja perustivat puiston ympärille voittoa tavoittelemattoman organisaation. He rahoittivat puiston uudistamisen suunnittelun ja toteutuksen, joka maksoi kuusi kertaa enemmän, kuin julkisella rahalla kunnostettu puisto olisi maksanut. Nykyisin organisaatio hankkii puistolle tuloja tapahtumista, vuokratuloista ja sponsoroinnista, sekä business improvement district aluemaksusta, jota alueen yrittäjät maksavat. Ja kaiken tämän ansiosta me pääsemme nauttimaan ilmaisista toiminnoista ja puhtaasta vessasta. Puistomatkailija on ihastunut! 44 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 Yllä: suurten lehtipuiden alla puistoelämä kuhisee ja oksaston alla on miellyttävä tila eri toiminnoille ja kahviloille. Pelipisteellä odotellaan uutta shakki-seuraa. Puistossa on luultavasti yksi New Yorkin (ja ehkä maailman) kattavin puiston pelivalikoima. Siirreltäviä tuoleja on vapaana kaikkina aikoina päivästä – onhan niitä kaiken kaikkiaan 4120 kappaletta. Pöytiä on hieman vähemmän, ja osan vierestä löytyy näppärästi sähköpistoke puhelimen tai läppärin laturille.

Madison Square on täynnä siirreltäviä kalusteita. Kalusteet jatkuvat myös aluetta halkovalla kadulla, Broadwaylla. MATKALLA Times Squaren kiinteitä kalusteita IHASTELE IHMISTEN VALTAAMIA KATUTILOJA Times Square Times Square on ehkä ennemmin tunnettu shoppailusta ja kirkkaista mainosvaloista, mutta sen oikea arvo on ihan toinen: tämä aikaisemmin autojen valtaama ruuhkainen liikenteen risteysalue on muutettu kaikkien kaupunkilaisten ja matkailijoiden tilaksi! Istu ihailemaan vilkasta menoa, sekä kaupunkitilan kalusteita: niin pysyviä kuin väliaikaisia. Et ole yksin, sillä päivittäin alueen läpi liikkuu 330 000 ihmistä. Voimme vain pohtia lukuja ennen suurta aukiomuutosta. Meininki tuolloin taisi olla vähän toinen ja tunnelma kiireisen stressaava. Madison Square Entinen vaarallinen liikennealue muutettiin turvalliseksi liikenneympäristöksi muuntamalla tila jalankulkuaukioksi ja pyöräkaistaksi. Aloitteen tehnyt pormestari totesi motossaan: “Do bold experiments that are cheap to try out”. Muutos onnistui, ja nyt stressaavan liikenteen sijaan voit syödä eväitä ja paistatella päivää. Samaan henkeen jatkuu liikuteltavien pöytäryhmien Broadway, joka osaltansa tarjoaa myös ilmaisia pysähtymisen paikkoja. Istu ja ihastu! Miten kaikki nämä tuolit ovat vielä tallella? Jos New York niin ehkä mekin? TUTKI TARINOITA High Linen tarinaan, kuten myös puiston maisemiin kannattaa tutustua ajan kanssa. High Line Tämä ehdoton top 10 nähtävyys ei jätä kylmäksi – varaa siis ainakin puoli päivää aikaa, lataa puhelimeesi High Line -sovellus ja lähde tutkimusmatkalle! Sovelluksen kautta voit mm. tutustua puiston historiaan, taiteeseen, tapahtumiin, sekä löytää sopivan ruokapaikan alueelta. Jos et pidä matkapuhelimista, myös puiston nettisivuilta on tulostettavissa karttoja, tai löydät usean kattavan kirjan High Line -kaupasta. Kyseisestä kaupasta voit ostaa myös matkamuistoksi vaikkapa sukat tai värityskirjan – High Line raidegrafiikalla, tietenkin. Itse puiston tarina on varsin kiinnostava ja ainutlaatuinen – eihän junaradan rakennetta täytynyt alunperin säilyttää ollenkaan, saati tehdä siitä julkista puistoa. Tämä eriskummallinen puisto on elänyt varsin usean eri vaiheen ja hankkinut paljon yksityistä rahoitusta. Puistoa pyörittää voittoa tavoittelematon organisaatio, The Friends of The High Line, joka on tehnyt sopimuksen New Yorkin kaupungin kanssa. Ihastu ja hämmenny! Koita bongata puistosta lintujen lisäksi vapaaehtoisia puistotyöntekijöitä! Tunnistat ne kyllä. VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 45

TUTKI TARINOITA Domino Park Domino Park on entisen sokerijalostamon tontille, Brooklyn Bridgen viereen rakennettu uusi rantapuisto, jossa sokeritehtaan tarina näkyy vahvasti: entisestä historiasta on jätetty mahdollisimman paljon maisemaan. Puistosta löytyy mm. kuin taideteokseksi jätetyt vanhat sokeritankit, tehtaan varastorakennuksen teräsrakenteisiin tehty näköalareitti, vanhat ja korkealle nousevat nosturit, laivojen kiinnitystapit, sekä itse vanha tehdasrakennus, jota on tarkoitus kehittää. Rakenteilla kävellessä ei voi kuin ihailla sitä huolellisuutta, miten rakenteet on voitu restauroida ja säilyttää uuteen käyttöönsä. Leikkipaikka on toteutettu sokeritehtaan hengessä – kuin olisi Jali ja Suklaatehdas -elokuvassa. Puisto on saavuttanut suosion paikallisten kesken, ja alueella toimii erilaisia liikuntaryhmiä. Puiston suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota alueen brändäykseen, ja puiston kalusteet, taide ja nettisivut on toteutettu viimeisen päälle. Paikanhenki ja omaleimaisuus, maiseman kerroksellisuus on ratkaistu hienolla tavalla, ja alueella voi aistia sokeritehtaan historiaa. Oleskelun kruunaa upeat näkymät Manhattanille, sekä lukuisat eri kalusteet, joissa voi oleskella. Puiston tarinaan kannattaa tutustua nettisivujen kautta (www.dominopark.com). 46 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 Yllä: Domino Parkissa on säilytetty jännittävällä tavalla alueella sijainneen sokeritehtaan rakenteita. Leikkialueella voi eläytyä sokeritehtailijan työpäivään. Puiston brändäämiseen kuuluu mm. vahva, tunnistettava visuaalinen ilme, joka toistuu työmaa-aidoissa, nettisivuilla ja opasteissa. Kuvassa remontissa oleva sokeritehtaan rakennus.

Paljon erilaisia muotoja ja värejä. Päästä luovuutesi valloilleen. PIHASUUNNITTELIJAN JA -RAKENTAJAN HOVIHANKKIJA Benders tarjoaa kaiken: Pihakivet, muurikivet, aitakivet, porraskivet, koristekivet, liuskekivet, reunakivet... Mittatarkkoina ja yhteensopivina. www.benders.fi tai soita 0207 66 99 50 Muuri valamatta kerralla valmiiksi! Bender Megasmart Bender Pylväselementti Sivuilla urosja naaraspontit. L- ja T -mallit. 4kN ja 20kN pintakuormille. Telattu siisti näkyvä pinta.

KIERRÄTYSKASVUALUSTA Hollolan koekatolla kasvaa lajitelma mm kotimaisia Sedum-lajeja. Kierrätysmateriaalipohjainen kasvualusta viherkatoille teksti ja kuvat: SEPPO NÄRHI Rakennusbetoni ja Elementti Oy on kehittänyt uuden viherkatoille soveltuvan kasvualustan, jossa perusraaka-aineina käytetään kierrätettäviä materiaaleja, kevytsorabetonimursketta sekä lumppukuidusta tehtyä huopaa. K okeissa on käytetty kasvualustan alla ilmastoivana ja ravinteita pidättävänä elementtinä järviruokoa. Kasvualustan kehitystyö on tehty Viides ulottuvuus -tutkimushankkeen kanssa yhteistyössä. Viherkatoille tarkoitetun kierrätyskasvualustan kehitystyössä ovat olleet mukana Rakennusbetoni ja Elementti Oy:stä Eeva ja Sami Konsti ja keskeisenä tutkijana Kirsi Kuoppamäki Viiden ulottuvuus -tutkimushankkeesta. Viherkaton kehityshankkeessa on ollut kolme keskeistä tavoitetta: 1. Lisätä ja edistää kotimaisuutta, 2. Lisätä kierrätysmateriaalin hyötykäyttöä. 3. Kehittää kotimaisen keto- ja niittykasvillisuuden käyttöä. Missio on tuoda täysin kotimainen vaihtoehto markkinoille, yhdistää kiertotalousajattelu ja mahdollistaa harvinaistuvien lajien menestyminen. Viherkattoprojektissa on tiedostettu vieraslajien riski. Tämän riskin pienentämiseksi on haluttu tehdä yhteistyötä kasvien osalta kotimaisten toimijoiden kanssa. 48 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 Sivutuote materiaaliksi Rakennusbetoni ja Elementti Oy:ssä syntyy vuosittain tehtaan sivutuotteena kevytsorabetonimursketta. Sille haluttiin järkevää hyötykäyttöä. Tehtaan katolle Hollolassa on perustettu kaksi koealuetta, joissa on käytetty erilaisia kasvualustaseoksia ja erilaisia kasvilajien yhdistelmiä. Hulev esien pidätyskykyä ja ravinteiden huuhtoutumista on seurattu useiden vuosien ajan. Lisäksi on seurattu kasvilajien säilymistä ja vaihtumista. Alustavissa kokeissa on saavutettu hyviä tuloksia. Sadannasta on parhaimmillaan pystytty pidättämään viherkatolla jopa 60–70 prosenttia. Typen ja fosforin pidätyskyky on hyvällä tasolla. – Kasvualustamme on tuotteistettu ja sille on saatu Eviran hyväksyntä, myyntipäällikkö Risto Lemola hymyilee. – RT-kortin suositusten pohjalta olemme tehneet koekattoja eri puolille Suomea 26 kappaletta. Olemme tehneet viherkattomateriaaleja koskien yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, mm kasvillisuuden osalta Terolan Taimitarhan kanssa. Haluamme edistää kotimaisuut-

ta myös kasvilajeissa. – Uusi tuote tulee Ako-Garden -tuotesarjaamme. Kasvualusta toimitetaan suursäkeissä. Kasvualustan markkinointi käynnistyy Uuden kasvualustatuotteen markkinointi on käynnistymässä. Tuotteen suositeltu käyttöpaksuus on 10–12 senttiä ja sen märkäpaino on 180 kiloa neliöllä. Tutkimuksista vastaa Viides Ulottuvuus -tutkimushanke, joka on saanut tätä koetoimintaa varten rahaa Koneen säätiöltä. Rakennusbetoni ja Elementti on antanut tutkimusmateriaalia ja tehtaan katon koekäyttöön. Risto Lemola toivoo entistä tiiviimpää yhteistyötä eri suunnittelijaryhmien kesken, jotta viherkatot yleistyisivät ja että asenne-esteistä päästäisiin eroon. Erityisen tärkeää on, että kattoja suunnittelevat yhteistyössä rakenne- ja maisemasuunnittelijat. – Kasvualusta myydään Hollolasta. Asennuksessa tavoitteena on yhteistyö viherkattoja urakoivien yritysten kanssa. Viherrakennusyritykset ovat luontainen kumppani, Risto Lemola toteaa. Risto Lemola puhuu myös järviruon puolesta. Se on mahdollisesti tuote, joka voisi korvata katoilla käytettävät, vettä pidättävät kennoratkaisut. Rakennusbetoni ja Elementti on kehittänyt oman kasvualustatuotteen viherkatoille. Koetoimintaa on muun muassa yrityksen toimitilojen katolla Hollolassa. Myyntipäällikkö Risto Lemola on tyytyväinen, että kasvualustassa voidaan hyödyntää tehtaan sivutuotetta, betonimursketta. Myös muuta tuotekehitystä Rakennusbetoni ja Elementti on kehittänyt oman hulevesikiven, jossa on pyritty optimoimaan veden imeytymiskyky, mutta joka on samalla mahdollisimman kestävä. Hulevesikivi on tarkoitettu erityisesti pysäköintialueille, liikennealueille, ajoväylien keskikaistoille ja kulkuväylille, joissa halutaan käyttää betonikiveä. Se sopii myös polttoaineen jakopisteille, kun suodatuskerroksen läpi suodattuva vesi ohjataan keräävään kaukaloon tai säiliöön. Hulevesikiven täyttönä voidaan käyttää kohteen mukaisesti sepeliä, koristekiveä tai kasvualustaa. Perusvalikoimassa on väreistä harmaa ja musta, mutta myös muita värejä saa tilauksesta. Amos Rex tuotekehittelyn esimerkkikohde Helsingin keskustassa avattu Amos Rex taidemuseo on saavuttanut nopeasti laajaa kansainvälistä huomiota. Rakennusbetoni ja Elementti pääsi mukaan kehittämään museon ulkoalueen pihan kivituotetta. Alkujaan tavoitteena oli käyttää sinistä hohtokiveä, jossa betonin pinnassa oleva lasi taittaa valoa. Tästä kuitenkin luovuttiin pinnan tavoitetta alhaisemman kulutuskestävyyden takia. Tilalle kehitettiin uniikki ja suojattu kivimalli, jota toteutettiin kohteeseen kahtena eri värinä. Kohteessa kivet asensi Viher-Pirkka Oy. Työ oli hyvin haasteellinen. Saumauksessa käytettiin betonia, jonka käytössä tiedostettiin saumojen halkeilun mahdollisuus. Uusien näyttelytilojen katto koostuu kaartuvista kupoleista, joiden muodostamat kummut tuovat aukiolle täysin uuden luonteen. Tavoitteena on ollut luoda kaupunkiin uusi elävä vapaan oleskelun ja tapahtumien paikka. Kohde on otettu innostuneesti vastaan. Kohdetta ihastellaan ja ihmiset ottavat somepäivityksiä kupolit taustanaan. Rakennusbetoni ja Elementin kehittämässä hulevesikivessä on pyritty optimoimaan veden imeytymiskyky ja kestävyys. Koekatto - Katon pinta-ala 211 m2, kaltevuus 1:100 - 12 koealaa, kunkin koko 1,6 x 11,0 m - Viherkaton paino 170–180 kg/m2 (täysin märkänä) VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 49

LEIKKIPAIKKOJEN RISKIT Riskinarviointi tehostaa ja säästää teksti: ESA JUNTTILA Mitä on pätevyys? Mitä tietoa leikki- ja liikunta-alueiden turvallisuudesta vastaavilla henkilöillä tulisi olla? Kuinka laajat tiedot eri osa-alueista pitäisi omata ollakseen pätevä? Miten henkilö voi aloittaa työn, jos työn tekemiseen vaaditaan kokemusta? N äitä kysymyksiä ratkoi lähes viiden vuoden ajan työryhmä, jolle Eurooppa antoi tehtäväksi laatia leikki- ja liikunta-alueiden turvatarkastajien pätevyysvaatimukset. Työ aloitettiin 2012 ja tekninen raportti TR 17207 julkaistiin keväällä 2018. Suomennos on nyt saatavana SFS:n verkkokaupasta. Työryhmä määritti kuusi osa-aluetta, joista tarkastajilla tulisi olla tietoa. Yksi näistä on riskinarviointi. Mitä riskinarviointi on? Riskinarvioinnissa käytetään standardeja vaarojen tunnistamiseen, minkä jälkeen arvioidaan koko käyttötilanteen riskin taso. Mikäli taso on suurempi kuin kohteessa on hyväksyttävää, tulee tehdä jotain, millä riskin taso saadaan hyväksyttävälle tasolle. Ero on merkittävä verrattuna perinteiseen, vain standardeihin pohjautuvaan tarkastustapaan, missä standardinvastaisuutta pidetään vaarallisena ja standardinmukaisuutta turvallisena. Eikä sitä pidä sekoittaa hyvin yleisesti käytettyyn vaarojen ABC-luokitukseen. Standardit ja riskinarviointi täydentävät toisiaan. Standardinvastaisuus on yksi tapa tunnistaa vaara. Riskin suuruuteen vaikuttaa mm. käyttäjien määrä, alueen jäljellä oleva elinkaari ja puutteen merkittävyys suhteessa vaadittuun minimiin. Riskin suuruus määrittää toimenpiteiden kiireellisyyden. 50 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 Voimallinen työkalu Riskinarviointia voitaisiin verrata moottorisahaan, mikä on tehokas työkalu mutta väärissä käsissä voi aiheuttaa suurta vahinkoa. Tuskin kukaan antaisi kotinsa edessä olevan suuren puun kaatoa tehtäväksi henkilölle, joka on vain käynyt kurssin, jossa opetettiin sahan käytön perusteet? Varmasti odottaisimme, että metsuri ymmärtää täysin puun kaatoon vaikuttavat riskit ja osaa tehdä sen turvallisesti ja vaarantamatta ympäristöä. Samoin riskinarviointia olisi vastuutonta tehdä sellaisen henkilön, joka ei täysin ymmärrä sitä. Tulee ymmärtää systemaattinen, eli todennäköisyyslaskentaan perustuva riskinarviointi, jotta voi tehdä intuitiivista riskinarviointia ilman, että omat henkilökohtaiset kokemukset vahingoista tai tunteet vaikuttaisivat tulokseen. Viranomaisvalvonta ja riskinarviointi Suomessa leikki- ja liikunta-alueiden turvallisuutta valvoo Tukes. Kuluttajaturvallisuuslain mukaan viranomaisen edellyttämien toimenpiteiden tulee aina perustua vaaraan. Pelkkä standardinvastaisuus ei suoraan tarkoita vaaraa, mutta toisaalta joskus standardinmukainenkin väline voi olla vaarallinen. Tukesissa ryhmäpäällikkönä Kuluttajapalvelut-ryhmässä toimiva Janne Niemelä on seurannut riskinarvioinnin kehitystä Suomessa ja kertoo: – On ollut

ilahduttavaa huomata, kuinka yksityiset leikkikenttätarkastajat ovat siirtyneet standardinmukaisuuden tarkastamisesta kohti riskinarvioon perustuvaa tarkastamista. Tämä on kannatettavaa erityisesti vanhoilla käytössä olevilla kentillä. Niemelä kertoo, että Tukesin havaintojen perusteella parannettavaa löytyy esimerkiksi putoamisalustojen ylläpidossa, kuluvien osien vaihtamisessa ja elinkaaren lopussa olevien välineiden poistamisessa. Uusissa kentissä parannettavaa on lähinnä alueelle sopivien välineiden valinnassa ja sijoittelussa. Loppukaneetti valottaa kokonaisvaltaisen riskien hallinnan merkitystä: Vaarallisimpia ovat tunnistamatta jääneet vaarat, koska niiden hallitsemiseksi ei voida määrittää toimenpiteitä. Riskinarviointi käytännön työssä Helsingin kaupungille palveluja tuottava STARA otti riskinarvioinnin käyttöön neljä- viisi vuotta sitten. Tarkastajien esimiehenä toimiva Teemu Linna kertoo haasteista ja hyödyistä: –Uusi ajattelumalli vaati alkuun totuttelua ja tarkastaminen oli tämän vuoksi hieman hitaampaa. Tilaajan puolelta on ollut havaittavissa riskinarviointiperusteisten tarkastusten alettua nopeampaa reagointia huonokuntoisten välineiden korjaamisen suhteen, koska välineet pystytään helpommin luokittelemaan eri kuntoluokkiin. Kun uusi toimintamalli saatiin sisään ajettua, edut alkoivat korostua. Linna jatkaa: –Riskinarvioinnin käyttäminen tarkastuksissa on otettu meillä sekä tilaajalla hyvin vastaan. Onhan se huomattavasti järkevämpää ja selkeämpää ”luokitella” välineitä eri riskiluokkiin, kuin vain todeta, että onko väline kunnossa, korjattava vai poistokunnossa. Turvallisuuden hallinnan tulevaisuus? Yhteiskunnalliset muutokset ovat hitaita ja ne on helppo jättää huomaamatta. Kun leikki- ja liikunta-alueiden turvallisuuden hallinnoinnin nykytilaa vertaa 10 vuoden takaiseen, on muutos selvä. Siinä missä aiemmin etsittiin standardinvastaisia yksityiskohtia, nykyään pyritään ymmärtämään alueen riskit kokonaisuutena. Tämä muutos ei ole paha asia. Riskinarviointi on vastaus moneen leikki- ja liikunta-alueita vaivanneista ongelmista. Se antaa suunnittelijoille vapauden olla luovia, tarkastajille mahdollisuuden kehittyä asiantuntijoina ja alueiden omistajille keinon kohdentaa ylläpitoresurssit sinne, missä ne tuottavat eniten arvoa. n Torju rikkakasvit EKOLOGISESTI KUUMALLA VEDELLÄ KOTIMAINEN EcoWeedKiller rikkakasvientorjunta laitteisto: • EWK Pro10 yhdelle tai EWK Pro20 Dual kahdelle käyttäjälle • Polttoaineena vain diesel • Desinfiointi toiminto ja painepesuri • Soveltuu kuljetettavaksi pakettiautolla • Tavaratilan kalustaminen lisävarusteilla helppoa • Lisävarusteina lisävesisäiliöt, pintaveden tankkauspumppu jne. Käsittelypäivä 5 pv myöhemmin Vain yksi pysähdys ja käsittelet 20 000 m2 alueen! Valmistus & myynti, myös VUOKRAUS Konevel Oy Venakontie 4, 74130 IISALMI www.ecoweedkiller.com, www.konevel.fi Marko Laakkonen marko@konevel.fi 0400 784 003 Kimmo Kärki kimmo@konevel.fi 050 490 0085 Nähdään Vihertekniikka -näyttelyssä os 558 VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 51

KOULUTUS JA TUTKIMUS Viheralan tutkimuskuulumisia yliopistoista teksti: LEENA LINDÉN, RANJA HAUTAMÄKI JA MAUNU HÄYRYNEN V iheralan akateemista tutkimusta tehdään Aalto-yliopistossa, Turun yliopistossa ja Helsingin yliopistossa. Tutkimushankkeissa toteutetaan usein samanaikaisesti kaikkia kolmea yliopistojen tehtävää, tutkimusta, opetusta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Viheralan hankkeiden parissa työskentelee joka vuosi useita kymmeniä tohtori- ja maisteriopiskelijoita. Tutkimukset tuottavat uutta, alan kehitystä palvelevaa tietoa. Usein jo tutkimuksen tavoitteissa on mukana pyrkimys kehittää käytännön tason sovelluksia tai toimintamalleja. Maisema-arkkitehtuuria Aallossa Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelman ajankohtaiset tutkimushankkeet käsittelevät etenkin kestävää maisemasuunnittelua ja luontopohjaisia ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja hillitsemisessä. Juanjo Galanin AELCLIC-hankkeen aiheena ovat laaja-alaisen maisemasuunnittelun keinot osana ilmastonmuutosta. Hän on tutkinut kestävää maisemasuunnittelua erityisesti seutusuunnittelun ja kiertotalouden näkökulmasta. Ranja Hautamäki on mukana SYKEn vetämässä luontopohjaisten ratkaisujen Tasapeli-selvityshankkeessa sekä johtaa viherkertoimen kehittämistä koskevaa Green Fact -hanketta. Hautamäki on tutkinut lisäksi urbaanin luonnon rakentumista kaupunkisuunnitteludiskurssissa. Emilia Weckman on vetänyt Viherympäristöliiton KESY-hanketta ja kehittänyt kestävän ympäristörakentamisen toimintamallia. Vihreä infrastruktuuri ja kestävän suunnittelun instrumentit ovat esillä myös 52 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 väitöskirjahankkeissa. Elisa Lähde, Outi Tahvonen ja Bhavna Mishra tutkivat hulevesien hallintaa ja Jukka Jormolan väitöskirjan aiheena on luonnonmukainen vesirakentaminen. Mari Ariluoma tutkii väitöskirjatyössään ekosysteemipalveluja, Elina Kalliala kestävän maisemasuunnittelun arviointimenetelmiä ja Xenia Abramovich peri-urbaania vihreää infrastruktuuria. Kestävän suunnittelun lisäksi esillä on maiseman kulttuurinen ulottuvuus. Ranja Hautamäki on tutkinut yhdessä Julia Donnerin kanssa kaupunkipuistojen kunnostusta ja sodanjälkeisen hyvinvointimaiseman rakentumista. Felix Bourgeaun väitöskirjatyö käsittelee maiseman kulttuurista ja Maria Jaakkolan työ viher-sinirakenteen kokemuksellista ulottuvuutta. Maisema-arkkitehtuurissa näkyy myös digitaalinen murros: Pia Fricker tutkii big datan ja uudenlaisen todellisuuden mahdollisuuksia maisema-arkkitehtuurissa. Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmasta on valmistunut vuosina 2017–2018 yhteensä 32 diplomityötä. Näistä 14 tehtiin maisemarakentamisen oppituoliin, 11 maisemasuunnitteluun ja 7 kaupunkisuunnitteluun. Suurin osa töistä on suunnittelupainotteisia. Monet töistä on laadittu osittain toimeksiantoina kuntiin, ja niiden sisältönä on esim. kaupunginosan, jokivarren tai keskeisen viheraluekokonaisuuden kehittäminen. Diplomityöaiheet kertovat työnkuvan monipuolisuudesta ja ajankohtaisista yhteiskunnallisista haasteista. Viime vuosien töissä on käsitelty mm. hulevesien suodatusratkaisuja, terveysmetsää, dynaamisia perennaistutuksia, väliaikaisia koulunpihoja ja hevostalouden maisemaa. Viime vuoden Lappset-stipendin sai Anni-Mari Anttolan Helsingin niittyverkoston kehittämistä koskeva työ.

Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma täyttää kuluvana vuonna 30 vuotta. Koulutusohjelman taipaleesta on valmisteilla Jyrki Sinkkilän johdolla kirja Vaihdetaanko maisemaa? Kirjahanke kertoo maisema-arkkitehtien koulutuksen laajentumisesta ja samalla profession vakiintumisesta sekä työnkuvan monipuolistumisesta. Turun yliopiston maisemantutkimus Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineessa on vuosina 2017–2018 ollut käynnissä Koneen Säätiön rahoittama Kokkeli-tutkimushanke Kokemäenjokilaaksoon ehdotetun valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen kulttuurikartoituksesta ja taidekehittämisestä. Hanke ulottuu Porista Sastamalaan ja jatkuu vuoden 2019 loppuun. Vuoden 2019 kesällä hanke toteuttaa mm. näyttelyn Porin Taidemuseoon. Maisemantutkimus on myös osallistunut Aalto-yliopiston Elävä Pori -hankkeeseen, kohteina Porin vuoden 2018 asuntomessualue sekä Porin kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluva Luotojen alue. Tänä vuonna oppiaine on tehnyt Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen kanssa opetus- ja kulttuuriministeriölle selvityksen kolmannen ja neljännen sektorin rooleista kuntien kulttuuritoiminnasta sekä osallistunut SYKEn vetämään ilmastonmuutokseen sopeutumisen luontopohjaisten ratkaisujen Tasapeli-selvityshankkeeseen. Vuonna 2017 Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi Maunu Häyrysen ja Antti Wallinin toimittaman kirjan Kulttuurisuunnittelu – kaupunkikehittämisen uusi näkökulma. Kirja perustuu maisemantutkimuksen monivuotiseen ja edelleen jatkuvaan tutkimustyöhön osallistuvasta ja poikkialaisesta kulttuurikartoituksesta ja kulttuurisuunnittelusta. Perusajatuksina on kulttuuriarvojen ja kehittämistarpeiden tunnistaminen yhdessä paikallisten yhteisöjen kanssa sekä kulttuurikehittämisen yhdistäminen muiden sektorien – kuten hyvinvoinnin tai elinvoimaisuuden – kehittämiseen. Kansainvälisesti näkökulmaa on sovellettu kaupungeissa, maisemantutkimuksen Kokkeli-tutkimushankkeessa kokeillaan sen toimivuutta maaseudulla. Maisemantutkimuksesta on tänä vuonna väitellyt Laura Seesmeri. Väitöskirjan Sauno itsellesi menneisyys. Kehollisuus osana muisteltua ja esitettyä kokemusta on julkaissut Suomen Kansantietouden Tutkimuksen Seura. Oppiaineessa on kaikkiaan tekeillä toistakymmentä väitöskirjatutkimusta. Lisäksi vuonna 2017 on valmistunut kuusi pro gradu -työtä ja vuoden 2018 kuluessa neljä. Kaksi töistä käsitteli Tampereen ja yksi Rauman viheralueiden historiaa, yksi pääkaupunkiseudun liikennekäyttäytymisen suhdetta käyttäjien arvoihin, yksi valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointia, yksi Espoon historiallista tiestöä, yksi kaupunkiviljelyä ja yksi luonnonmuistomerkkejä suojelumuotona Suomessa. Menetelminä töissä tutkittiin mm. luonnealueanalyysiä ja Internetin kuva-aineistojen tiedonlouhintaa. Osa maisemantutkimuksen graduntekijöistä on tullut maisteriopintoihin erillisvalinnan kautta taustanaan mm. viherja luonnonvara-alojen amk-tutkintoja. Maisemantutkimuksessa tehdään opetukseen liittyviä yhteistyöhankkeita ulkopuolisten tahojen kanssa. Sellaisena toteutettiin vuonna 2017 näyttely Kultarannan puutarhan historiasta itse puutarhaan yhteistyössä Tasavallan Presidentin kanslian kanssa ja osana Suomen satavuotisjuhlallisuuksia. Toisessa opetushankkeessa oppiaine kartoitti Turun Pansio-Pernon lähiöalueen asukkaiden kokemuksia asuinympäristöstään yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Vihertuotannon tutkimusta Helsingin yliopistossa Helsingin yliopistossa puutarha- ja vihertuotannon opetus ja tutkimus on osa kasvintuotantotieteiden opintosuuntaa ja maataloustieteiden koulutusohjelmaa. Opiskelijat koostavat tutkintonsa yksilöllisesti laajasta kurssivalikoimasta, mikä heijastuu myös tutkimusaiheisiin, jotka ulottuvat molekyyligenetiikasta puutarhakokemuksiin. Puutarhatuotannosta valmistui vuosina 2017–18 Marja Rantasen väitöstutkimus Light and temperature as developmental signals in woodland strawberry and red raspberry ja seitsemän pro gradu -tutkiel- maa, joista viisi vihertuotannon aiheista. Viheralan graduissa käsiteltiin lasten puutarhatoimintaa, katupuiden menestymistä, 1960- ja 1970-lukujen kasvivalikoimaa Helsingin puistoissa, uhanalaisten kasvien viljelyä ja puutarhaharrastuksen merkityksiä. Viheralan ajankohtaiset tutkimushankkeet liittyvät kasvualustoihin, kasvimateriaaliin ja viherympäristön hyvinvointi- ja terveysvaikutuksiin. Rahkasammalen mahdollisuudet -hankkeessa (2015-19) on tutkittu erityisesti sammalen vedenpidätyskykyä ja sammalen käyttökelpoisuutta kasvualustaseoksissa. Toistaiseksi sammalseoksia on testattu kasvihuoneviljelyssä, ryhmäkasvien ja mesimarjan kasvualustana. Sammalhanketta on tehty yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luken) tutkijoiden kanssa ja hanke on poikinut yhteyksiä keskieurooppalaisiinkin tutkijoihin. Myös vuonna 2018 käynnistynyttä Kaupunkipuut ekosysteemipalveluiden tuottajina -tutkimusta toteutetaan yhdessä Luken kanssa. Tavoitteena on arvioida kaupunkipuuston ihmisille tuottamien hyötyjen rahallista arvoa ja toisaalta puiden aiheuttamia kustannuksia. Kaupunkipuututkimusta tehdään monimuotoisuuden näkökulmasta selvittämällä puiden nykyistä lajivalikoimaa suomalaiskaupungeissa ja arvioimalla lajimäärän ja eri lajien yleisyyden vaikutusta puiden tuottamiin hyötyihin. Lajimonimuotoisuus on mukana myös Pihakasvit-hankkeessa, jossa on kartoitettu vanhojen puutalokaupunginosien kasvilajistoa Porvoossa ja Raumalla. Inventointiaineistojen perusteella on määritetty pihakasvillisuuden luontoarvoja, geenivaroja ja merkitystä puutarha- ja viljelykulttuurin kannalta. Puutarhakasvien geenivaroja kasvintuotantotieteissä on tutkittu jo runsaan kymmenen vuoden ajan. Parhaillaan on tekeillä väitöskirjatutkimus pelargonilajikkeiden kehittymisestä, sukulaisuussuhteista ja tuntomerkeistä. Viime vuonna valmistuivat tuoreimmat syreenien DNA-sormenjälkianalyysit, joiden perusteella selvitettiin vanhojen jalosyreenien lajikenimiä ja pihasyreenin leviämishistoriaa Suomessa. Viheralan tutkimuksen toista laitaa edustaa piakkoin valmistuva Taina Laaksoharjun väitöskirjatyö Lasten puutarha – paikkalähtöinen näkökulma, jossa on selvitetty puutarhakasvien ja erilaisten puutarhatilojen vaikutuksia lasten toimintaan ja oppimiseen. Yliopistonlehtori Leena Lindén*, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden koulutusohjelma Professori Ranja Hautamäki, maisema-arkkitehtuuri, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos Professori Maunu Häyrynen, Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma Viherympäristöliiton uusi koulutus-, hanke- ja tutkimustyöryhmä aloitti työnsä syksyllä 2018. Puheenjohtajana toimii professori Ranja Hautamäki Aalto-yliopistosta ja työryhmässä on mukana niin VYLlin jäsenjärjestöjen edustajia kuin asiantuntijajäseniä yliopistoista ja Luonnonvarakeskuksesta. Työryhmä määritteli tehtävikseen tutkijoiden ja kouluttajien keskinäisen yhteistyön edistämisen, tutkimuksen ja työelämän välisenä yhdyssiteenä toimimisen, tutkimus- ja hanketoiminnan kehittämisen ja koulutusta sekä tutkimusta koskevien lausuntojen valmistelun. Työryhmä käsittelee VYLlin täydennyskoulutukseen ja opinnäytetöihin liittyviä kysymyksiä, mutta ei puutu viheralan tutkintoasioihin. Aikomuksena on järjestää vuosittain verkostotapaaminen vaihtuvalla teemalla ja järjestelyvastuuta kierrättäen. Ensimmäisen tapaamisen aiheena on ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja se järjestetään Aalto-yliopistolla Helsingissä keväällä 2019. VYL tiedottaa tilaisuudesta, kun sen ajankohta on varmistunut. Tapaamiseen ovat tervetulleita kaikki viheralan tutkimus- ja hanketoiminnasta kiinnostuneet. VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 53

KEITÄ ME OLEMME? viihtyisän ympäristön rakentaja Viher- ja ympäristörakentajat ry on kivi- ja ympäristörakentamista sekäLight, ylläpitoaColor: ammatti(Sansation Pantone 425C, maisesti harjoittavien yritysten muodostama järjestö. Yhdistys on Viherympäristöliitto ry:n (VYL) ja Euroopan viheraluerakentajien järjestön, European Landscaping Contractors AssoPANTONE 375C ciation (ELCA) jäsen. JÄSENYRITYKSET Viher- ja ympäristörakentajat CMYK 46, 0, 00, 0 ry:n jäsenyritysRGB 5 , 20 , 6 ten päätoimialat ovat: viher- ja ympäristörakentaminen, kivirakentaminen sekä viheralueiden hoito. Yritykset tuntevat suomalaiset kasvu- ja rakentamisolosuhteet, alan tekniikatPANTONE ja määräykset. Osalla jäsenyrityksistä toimintaan kuuluu myös puutarhasuunnittelu ja konsultointi. CMYK 0,0,0,80) WEB #97C93D 355C CMYK 98,jäsenet , 00, RGB 0, 50, 76 Yhdistyksen ovat2sitoutuneet viherra- WEB #00964C kentamisen laatu- ja ympäristöohjelmaan, osalla jäsenyrityksistä on säännöllisesti auditoitava laatujärjestelmä. Viher- ja ympäristörakentajat ry:n jäsenyritykset hoitavat myös yhteiskunnalliset velvoitteensa moitteettomasti. Jäsenyritykset ovat joko Rala ry:n tai Tilaajavastuu.fi -jäseniä. YHTEISÖJÄSENET Viher- ja ympäristörakentajat käyttävät vain tasalaatuisia ja korkealuokkaisia materiaaleja, asianmukaisia koneita ja laitteita sekä luotettavia alihankintapalveluja. Tämän takaamiseksi yhdistys on tehnyt yhteistyösopimuksia hyviksi kumppaneiksi koettujen alan yritysten kanssa. Nämä yritykset ovat Viher- ja ympäristörakentajat ry:n yhteisöjäseniä. Sopimukset takaavat merkittäviä etuja jäsenyrityksille. LISÄTIETOJA YHDISTYKSESTÄ JA JÄSENYRITYKSISTÄ TIETOSIVUSTO KULUTTAJILLE www.vyra.fi www.puutarhaunelma.fi Opintomatka Hollanti. Kuva Ilkka Väre. viihtyisän ympäristön rakentaja

Viihtyisän ympäristön rakentaja A-Pihat Ky, LEMPÄÄLÄ Ab Tallqvist Oy, KOKKOLA Allium Oy, JÄRVENPÄÄ Betonilaatta Oy, TURKU Billnäsin Taimisto Oy, BILLNÄS Bitucomp Oy, NURMIJÄRVI Blue Falls Oy, Helsinki BNS Finland Oy, Helsinki Consti-Julkisivut Oy, HELSINKI Damados Oy, VANTAA Entti Oy, RAISIO Espoon Kotipuutarhurit, ESPOO Fahrplan Oy, VANTAA Fri-Tec, TENHOLA Helsingin Viherhuolto Oy, VÄSTERSKOG Hyvinkään Tieluiska Oy, Hyvinkää Hämeen Viherrakennus Oy, ORIVESI Image Design Oy, Porvoo Jarkimo Oy, JÄÄLI JP Stonemason Ky, LAPPEENRANTA Järviseudun Viherrakennus Oy, VIMPELI KallioTaivas, TIKKAKOSKI Kivat Pihat Jaana Liemola, SASTAMALA Koiviston Vihertyö Oy, HELSINKI Kontrasti Oy, ESPOO Korpela Group Oy, MYLYKOSKI Kreate Oy, Tuusula Kukkea piha, PAATTINEN Kurjenpolvi Oy, TUUSULA Laarimäen Puutarha, LOIMAA Lassila & Tikanoja Oy, HELSINKI Lekora Oy, HELSINKI Loistava Design Oy, Espoo Lännen Viherpalvelu / Lännen Kiinteistöpalvelu, TAMPERE Maisematawasti Oy, PAROLA Mavira Oy, JOENSUU Merjan Puutarha Oy, YLÖJÄRVI Mäster Grön, TAMMISAARI Nurmitek Oy, LOHJA Ojansuun Puutarha, FORSSA OloPiha, VANTAA Oulun Piharakennus Oy, OULU Peltolan Piha Oy, LAPPEENRANTA Perniön Taimisto, KOTALATO PIHA.SI, LUVIA Piha- ja vihersuunnittelu Grönblom, ORIMATTILA Piha-apu Piilipuu Oy, VANTAA Pihadesign K. Wegelius, HÄMEENLINNA Piha Group Oy / Pihateam Viherpalvelut, TURKU Pihahoito Tamminen Tmi, TUUSULA Pihakaivuri Oy, LOHJA Pihakamu Tmi puutarhuri Jukka Laine, Tuusula Pihakerttu, TIRVA Pihalaatta-Asennus Oy, JYVÄSKYLÄ Pihaloiste Oy, HELSINKI Pihamuotila Oy, Kauniainen Pihanne Oy, HELSINKI Pihapalvelu Viippola Oy, TORNIO Pihapirkot Ky, LEMPÄÄLÄ Piharakenne Lohkare Oy, LAPPI Pihatyö Juha Perkkalainen Ky, EVIJÄRVI Pihatyö Laatunen Oy, HELSINKI Pihatyökauppa Haapala Py, LAHTI Pihavisio Oy, ESPOO Piiraisen Viherpalvelu Oy , Kajaani Pohjolan kivi- ja viherrakennus Oy, LESKELÄ Porvoon puutarhapalvelut, PORVOO Potentiel Oy, HELSINKI Puut ja pihat, arboristi Minna Toivanen T:mi, KAARINA Puutarhapalvelu Hannonen Oy, KYLMÄLÄ PuutarhaPro, Helsinki Puutarhatoimisto ScanPlant Oy, UUSIKYLÄ RainSet Oy, LAHTI Rakennustoimisto I. Uusitalo Ky, SILTAKYLÄ Ritvaset Oy, VANTAA Rose Factory Oy, VALKEALA Saajan Viherrakennus Oy, HÄMEENLINNA Satakunnan Viherpalvelu Oy, PORI Savonpirkka Oy, SAVONLINNA Stoneville Oy, SIUNTIO Sulokivi Oy, JOENSUU Sunds Trägård Ab, PIETARSAARI Suomen Kivipiha Oy, HELSINKI Sunpiha Oy, NUMMINEN Suomen Pihaprojekti RW Finland Oy, KLAUKKALA Suomen Puistopuutarhurit Oy, HELSINKI Suomen Vihertekniikka Oy, OKSAVA Tampereen Viherrakennus Oy, Tampere Tampereen Puutarha-Center Oy, TAMPERE TerraWise Oy, HELSINKI TL-Maint Oy, JYVÄSKYLÄ Tmi Christina Walden, HEINOLA Toivepiha Oy, KARJALOHJA Toni Lindfors Oy, NURMIJÄRVI Tyrni Design Oy, Helsinki Tyrvään Vihertoimi, SASTAMALA LIITY MUKAAN TOIMIVAAN YHDISTYKSEEN! Viher- ja ympäristörakentajat ry Viljatie 4C, 00700 Helsinki Tyylipihat Oy, NOKIA Uudenmaan Pihapojat Oy, RAJAMÄKI Viher-Inka Oy, SALO Viher-Jalanti Oy, TOIJALA Viher-Pirkka Oy, HÄMEENLINNA Viher-Pirkko Tmi, HILTULANLAHTI Viheraluerakennusliike Kalevan Taimi Oy Ab, HELSINKI Viherkäine Oy, RAUMA Viherkehä Oy, SÖDERKULLA Viherkuutio Tmi, HAMINA Viherpalvelu Ettala & Co, TURKU Viherpalvelu Greener, HELSINKI Viherpalvelu Kotipiha, HOLLOLA Viherpalvelu Saarnivaahtera Oy, LÄYLIÄINEN Viherpalvelut Hyvönen Oy, LAHTI Viherpojat Oy, HÄMEENLINNA Viherrakenne J Turunen Oy, OUTOKUMPU Viherrakenne Jaakkola Oy, FORSSA ViherRakennus Oy, OULU ja VANTAA Viherrakennus Pihakukot Oy, OULU Viherrakennusosuuskunta Silmu, KANGASALA Vihersuunnittelu Piha, MIKKELI Vihertaimet Karivainio Ky, VUORELA Vihertaiturit Ky, ESPOO Vihertaso Oy, HYVINKÄÄ Vihertyö Niskanen Oy, YLIVIESKA Vihervarikko Oy, NURMIJÄRVI Viherviisikko Oy, HELSINKI VRJ Group Oy, Oulu, Kangasala, Vantaa VRP Viher- ja rakennuspalvelut Oy, VANTAA Vumos Oy, SOTKAMO Email toimisto@vyra.fi

KEHITYSHANKKEET Tampere mukana kansainvälisessä luontopohjaiset ratkaisut Unalab-hankkeessa teksti ja kuva: SEPPO NÄRHI Tampereen kaupunki on mukana EU-hankkeessa, jossa kehitetään luontopohjaisia ratkaisuja. Kesällä 2017 käynnistyneen viisivuotisen Urban Nature Lab (UNaLab) -hankkeen tavoitteena on tuoda luontopohjaisia ratkaisuja kaupunkiympäristöön. VTT koordinoi hanketta, jossa on mukana 28 partneria 10 eri maasta. Tampereen kärkikaupunkikumppanit ovat Genova ja Eindhoven. Lisäksi hankkeessa on 7 seuraajakaupunkia. T ampere on kehittänyt jo aiemmin luontopohjaisia ratkaisuja, mm hulevesien paikallista käsittelyä Vuoreksen uudella asuinalueella. Ajatus on demonstroida ja kehittää uusia ratkaisuja pilottikohteissa Vuoreksessa ja Hiedanrannassa yhdessä asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Tärkeällä sijalla on sinivihreä kaupunkisuunnittelu, jossa edistetään biodiversiteettiä, monimuotoisia viheralueita ja hulevesien käsittelyä. Hankkeessa myös tutkitaan luontopohjaisten ratkaisujen toimintaa pohjoisissa olosuhteissa. Toimintaa kehitetään vuosina 2017–2020 ja toiminnan tuloksia arvioidaan ja mitataan vuoteen 2022 saakka. EU-rahaa Tampereen hankkeella on käytössä 1,4 miljoonaa euroa. Mukana on myös tutkimuslaitoksia ja konsulttiyhtiö Ramboll. Tampereella on hankkeella oma erillinen ohjausryhmä. Käytännön kokeita Tampereella Yhtenä yksittäiskohteena on kehittää viherkattoratkaisuja. Hiedanrantaan on tavoitteena perustaa viherkatto, joka edistää paitsi hulevesien pidätystä myös luonnon monimuotoisuutta ja tuottaa lisäarvoa asukkaille. Tutkimuksessa seurataan ravinnepäästöjä, viivytystä ja kattorakenteiden kosteutta. Hiedanrannassa sijaitsee vanha puhdasvesilaitos, jonka 800 neliön kokoiselle katolle on tarkoitus viherkatto perustaa. Toisena hankkeena on alettu rakentaa Hiedanrannassa sijaitsevan entisen sellutehtaan kaatopaikan alapuolelle biofiltterisuodatuskenttää. Rakentamisessa käytetään Leca-soran, biohiilen ja turpeen sekoitusta. Suodattuvan veden laatua seurataan reaaliaikaisesti. Kentän alle asennetaan bentoniittimatto. Ideana on, että suodatuskentän mallia voidaan monistaa muissa vastaavissa vanhoissa kaatopaikoissa luontopohjaisessa veden puhdistuksessa. Kolmantena hankkeena Hiedanrannassa on kehittää mikrolevän kasvatusta. Tavoitteena on lisätä luontaista ravinne- ja vedenkiertoa. Tutkimuksessa selvitetään, miten ravinteita voidaan ottaa irti mm virtsasta mikrolevän avulla. Tulevaisuudessa mikrolevää voitaisiin käyttää esim. energiantuotannossa tai lannoitteena. Sitouttamista innovaatiosetelillä Asukkaita innostetaan mukaan luontopohjaisten ratkaisujen kehittä- 56 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 Projektipäällikkö Maarit Särkilahti Tampereen Hiedanrannassa. miseen kolmen 10000 euron innovaatiosetelin avulla. Vuoreksen taloyhtiöt ja muut yhteisöt voivat hakea seteliä esimerkiksi pihan kehittämiseen. Jakoperusteina ovat toiminnan yhteisöllisyys, biodiversiteetin lisääminen ja hulevesien käsittely tontilla. Hiedanrannassa otetaan alueen pihojen suunnittelussa käyttöön viherkerroin. Kehityshankkeet ovat lisänneet kaupungin eri yksiköiden keskinäistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Samoin kansainvälien yhteistyö tutkimuksessa lisää tiedonvaihtoa kaupunkien välillä. Esimerkiksi Eindhovenissa on innovatiivisesti kehitetty huleveden käyttöä, tuotu villiä luontoa kaupunkiin. Genovassa edistetään tulvavesien hallintaa ja kasvien käyttöä lämpötilan alentamiseksi ydinkeskustassa. Mitä tehdä nollakuidulle Hiedanrannassa on iso ympäristöllinen haaste. Sellutehdas suolsi vuosikymmeniä nollakuitua Näsijärven Lielahteen ja järven pohja on nyt paikoin paksulti nollakuidun peittämää. Kuitu aiheuttaa hajuhaittaa ja heikentää rannan käyttömahdollisuuksia. Hiedanrantaan muuttaa vähitellen 25 000 asukasta ja nollakuidun käsittely lienee pakko ratkaista ennen pitkää. Kuidun käsittelytapoja on tutkittu useissa hankkeissa. Hiedanrannan sellukaatopaikan paikalle rakentuu asukkaille puisto. Paikalle ajetaan jo täyttömaita. Uudessa puistosuunnitelmassa on mm luomu-puisto, kiviaitaa (kierrätetty kivimateriaali), koirapuisto, frisbee-alue ym. Toimintaa on kehitetty paikallisten yhdistysten kanssa. Puistosuunnittelusta on sopimus Rambollin kanssa. Tampereella on otettu käyttöön hulevesimaksu, mikä mahdollistaa hulevesihallinnan entistä pitkäjänteisemmin. Jutussa on haastateltu projektipäällikkö Maarit Särkilahtea Tampereen kaupungilta. Lisätietoa www.tampere.fi/unalab

Hiedanrannan huleveden hallinnan perusperiaatteet Alue jaetaan kahteen osaan, sillä mantereen puolen ja järvikaupungin huleveden hallinta poikkeavat merkittävästi toisistaan. Perusperiaate kummallakin alueella on, että kiinteistöt viivyttävät hulevettä tontillaan ennen huleveden johtamista kaupungin järjestelmään. Täten saadaan virtaamasta heti suuri osa pois ja huleveden laadullinen hallinta helpottuu. Tämä on ollut normaali velvoite kaavoituksessa jo vuosien ajan. Mantereen puoli: Hiedanrannan alueella huleveden tarkoituksen mukainen ja laajamittainen imeyttäminen maaperään tulee olemaan käytännössä mahdotonta johtuen imeyttämiselle sopimattomista maaperäolosuhteista ja sitä kautta rakenteille kohdistuvasta riskistä. Vanhan Lielahden alueen hulevedet johtuvat nykyään käytännössä käsittelemättömänä Näsijärveen, jos huleveden johtamista virtausreitin loppuosan avo-ojassa ei lasketa huleveden käsittelyksi. Tulevassa tilanteessa nykyisen Lielahden eteläisen virtausreitin hulevedet käsiteltäisiin Uuden Lielahden ja Hiedanrannan keskustan väliin toteutettavan puistokaistaleen eteläosassa alueella, jota kutsutaan työnimellä ”hulevesipuisto”. Suurin osa uudelta kaupunkirakenteelta rakenteesta tullaan johtamaan alueen eteläosaan rakennet- taviin puistoihin, joissa hulevedet käsitellään ennen johtamista Näsijärveen. Hiedanrannan pohjoispuolella kulkeva Ollinoja tullaan säilyttämään ja veden käsittelyä tullaan tehostamaan. Ojaa kaivetaan alkuosasta enemmän avoimeksi poistamalla nykyistä putkitusta . Ojaan toteutetaan myös laajennettu osuus, jossa hulevettä tullaan käsittelemään ennen veden johtamista käsitellään. Nykyinen, tehdasalueen huleveden pumppaamon alasajon vuoksi vuosien saatossa hieman kosteikkomaiseksi muuttunut ojan kohta säilytetään huleveden käsittelemiseksi. Järvikaupunki: Järvikaupunki tullaan rakentamaan kokonaisuudessaan louhetäyttömaalle, joka mahdollistaa huleveden johtamisen täytön läpi Näsijärveen. Puhtaat hulevedet, kuten kattovedet imeytetään ja katualueen likaisemmat hulevedet johdetaan katualueella maanpäällä puhdistaviin viherpainanteisiin, joista hulevedet imeytetään Näsijärveen. Järvikaupungin saarten kunnianhimoinen tavoite on, että saariin ei toteuteta ollenkaan kaupungin hulevesiviemäriverkostoa. Lepaan monipuolisissa oppimisympäristöissä teoriassa opittua sovelletaan käytäntöön. Lepaa PUUTARHURI, Viherala HORTONOMI (AMK) Puutarha-alan perustutkinto Rakennettu ympäristö Koulutus painottuu viheralueiden rakentamiseen ja hoitoon. Opintoihin voi valita viherrakentamisen kivitöitä tai erityisviheralueiden ylläpitoa. Aloituspaikkoja myös ylioppilaille. Rakennetun ympäristön ja viheralueiden asiantuntija, hortonomi (AMK), osaa viheralueiden suunnittelun, rakentamisen ja hallinnoinnin työvälineet, viherrakentamisen kasvien käytön, maisemarakenteen ja luonnon merkityksen. Ammatillisen koulutuksen yhteishaku 19.2.–12.3. Koulutukseen voi hakea myös oppilaitoksen jatkuvassa haussa. Lisätiedot www.hami.fi. hami.fi Korkeakoulujen yhteishaku 20.3.–3.4. hamk.fi/rakennettuymparisto VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 57

KEHITYSHANKKEET Syötävä puisto Tampereelle teksti ja kuvat: SEPPO NÄRHI Syötävä puisto rakennusvaiheessa syksyllä 2018. Taustalla olevan rakennuksen katolle tulee viherkatto. Tampereen Hiedanrantaan rakennetaan Syötävää puistoa. Kohteen yleissuunnittelun teki Kaisa Koskelin Lännen Kiinteistöpalveluista kilpailutuksen perusteella. Kaupunki on jatkanut toteutussuunnittelua. Kohde sijaitsee Lielahden kartanon vieressä puhdasvesilaitoksen kiinteistön piha-alueella. yhdistykset olivat mukana kahdessa tapaamisessa ja suunnitelomat olivat yleisesti nähtävillä. Alueella toimivat Sopimusvuori ry ja Tredu. Molemmat osapuolet tekevät pienimuotoisia kunnossapidon töitä kaupungin ohjauksessa, mutta jatkossa alueen kesäaikainen kunnossapito tullaan toteuttamaan määräaikaisena urakkana. K aupungin tilaajan edustajana hankkeessa on ollut mukana Kirsi Mäntysaari-Ukkola ja Tampereen Infran työmaapäällikkönä on toteutuksesta vastannut Heikki Saarinen. – Erikoista ja uutta tässä kohteessa on merkittävä kierrätettävien maa-aineksien osuus. Tässä kohteessa olemme toimineet kestävän ympäristörakentamisen periaatteiden mukaisesti. Hiekka-aines on peräisin Ratinan kauppakeskuksen alta, josta materiaalia siirrettiin kymmeniä tuhansia tonneja, kaupunginpuutarhuri Timo Koski kertoo. – Maa-ainesta on seulottu välivarastossa Hiedanrannassa raekokoluokkiin 0–8, 8–12, 12–16 ja yli 16 mm. Syötävässä puistossa seulottua maa-ainesta on käytetty käytävien pohjissa sekä pintarakenteissa niittyalueella. – Syötävän puiston alueella kaadetuista koivuista ja haavoista murskattiin haketta, jota käytetään käytävien pintarakenteina ja maanpinnan katteena. Hiedanrannassa on monenlaista kokeilevaa toimintaa. Monipuolinen kasvilajisto Syötävän puiston niittyalueelle annetaan syntyä spontaani kasvillisuus alueen ulkopuolelta lentävistä siemenistä ja maa-aineksen mahdollisesta siemenpankista. Istutettavat kasvit on hankittu Puutarha Tahvosilta ja Barkholtin Taimistolta sekä vaahteroita Harvialan taimistolta. Omenalajikkeita on saatu Hirvensalmen taimistolta, pikkutaimia on jatkokasvatettu kaupungin omalla taimistolla. Alueelle on jätetty lahopuita hyönteisten ravinnoksi ja elinympäristöksi. Syötävän puiston idea on, että kaikkien kasvien hedelmät ja marjat ovat syötäviä ja niitä voi hyödyntää vapaasti. Syötävä puisto valmistui syksyllä 2018 ja kesällä 2019 ensimmäisiä syötäviä tuotteita voi jo hyödyntää. Hankkeen on rahoittanut Tampereen kaupunki, Hiedanrannan kehityshanke. Kustannukset ovat 120 000 – 140 000 euroa. Suunnittelua tehtiin yhdessä asukkaiden kanssa. Asukkaat ja eri 58 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 Kaupunginpuutarhuri Timo Koski rakenteilla olevan syötävän puiston vierellä.

TUTKITTUA Yhteisöllisyyttä ja paikan tuntua syötäviltä viheralueilta Suomeenkin on viimeisten vuosikymmenten aikana rantautunut voimakas kiinnostus kaupunkiympä-ristön ravintokasveihin, niistä saatavaan satoon ja muihin hyötyihin. Vaikka eri kaupungit ja kunnat suhtautuvat sadonkorjuuseen viheralueilta eri tavoin, ovat syötävät puistot ja satokartat viheralan väel-le jo varsin tuttuja. Viheralueille istutettujen vapaasti poimittavien satokasvien hyötyjä on kuitenkin tutkittu vasta vähän. teksti: ANU RIIKONEN K anada on ollut julkisten ravintokasvi-istutusten tutkimuksessa aktiivinen, ja äskettäin julkaistiin tapaustutkimus pyörätien varteen istutetun hedelmä- ja marjatarhan vaikutuksista käyttäjien ympäristö- ja ruokatietouteen ja sen yhteisöllisistä vaikutuksista. Tarha oli vasta viitisen vuotta vanha, mutta tuotti jo jonkin verran satoa. Pyörätie oli yksi alueen harvoja kevyenliikenteen väyliä ja sitä käytettiin pääasiassa ulkoiluun, ei niinkään läpikulkureittinä. Sen varteen oli istutettu laaja valikoima hedelmä- ja marjakasveja, mm. kirsikoita, omenia, luumuja ja herukoita; kaupungin viherosasto hoiti aluetta, ja asukkaat oli otettu mukaan sitä istuttamaan. Asukkaille oli tiedotettu hankkeesta kertaalleen sen perustamisen aikaan, mutta alueella ei ollut infokylttejä sen käytöstä tai tarkoituksesta, ainoastaan nimilappuja puissa ja pensaissa. Tutkimuksen aiheena oli tarhan vaikutus sen käyttäjien ruoka- ja ruokajärjestelmätietouteen, ympäristötietouteen, paikan tuntuun, sekä tarhan mahdolliset vaikutukset alueen yhteisöllisyyteen, kuten sosiaaliseen pääomaan, kiinnostukseen kansalaisosallistumiseen, ja luottamukseen hallintoa kohtaan. Tutkimusta varten haastateltiin perusteellisesti kymmenkunta alueen käyttäjää, jotka edustivat hyvin alueen väestöä – pääosin vähintään viisikymppisiä pientalojen asukkaita. Kaikki haastateltavat olivat huomanneet alueelle istutetut puut ja pensaat, mutta kaikki eivät tienneet, että ne olivat ravintokasveja, tai että niitä sai poimia vapaasti. Sosiaalista pääomaa ja luottamusta Vaikka julkinen hedelmätarha ei sinänsä kannusta samalla tavalla yhteiseen tekemiseen kuin esimerkiksi viljelypalstat, niin todettiin, että ne toimivat ainakin osittain samoin. Hedelmiä ja marjoja poimittiin usein yhdessä perheenjäsenten ja ystävien kanssa. Toisaalta ennestään vieraisiin ihmisiin alueella ei niinkään helposti tutustuttu. Alueen perustaminen ja tarhan ylläpito ilman torjunta-aineita lisäsi asukkaiden luottamusta kaupungin haluun tuottaa hyvää ympäristöä. Suhteellisen varakas pientaloalue ei ollut optimaalinen sosiaalisen koherenssin tai paikan tunnun tutkimiseen, sillä molemmat olivat seudulla lähtökohtaisesti vahvoja. Tutkijat tulivat kuitenkin siihen johtopäätökseen, että tarhalla oli positiivinen vaikutus näiden vahvistajana. Hedelmätarha koettiin positiivisena ympäristön laadun parantajana jo ennestään vihreässä kaupunginosassa, ja se tarjosi yhteistä tekemistä perheille ja ystäville. Marjat ja hedelmät tutuksi Tarha ei vaikuttanut olevan kovinkaan tehokas yleisen ruoka- ja ympäristötietouden parantajana, mutta monet käyttäjät olivat sen kautta oppineet tuntemaan hedelmä- ja marjakasveja. Tässä olivat avuksi sekä kasvien nimilaput että keskustelut oman lähipiirin ja ohikulkijoidenkin kanssa. Lukuun ottamatta positiivista mielikuvaa torjunta-aineettomasta viljelystä, mitään laajempaa ympäristötietoutta tarhaan ei tuntunut käyttäjien mielessä liittyvän. Myöskään lähiruoka, ruokaturva tai muut laajemmat ruokajärjestelmän kysymykset eivät käyttäjien haastatteluissa linkittyneet tarhaan. Pieniä korjausliikkeitä Suomessa tämän tyyppisiin hankkeisiin (esimerkiksi Syötävä Puisto Helsingissä) on yleensä liitetty alusta alkaen monenlaisia yhteisöllisyyden, ympäristökasvatuksen ja ruokatietouden teemoja. Tässä hankkeessa, jonka alkuperäinen tavoite ei tutkimusartikkelista tule esiin, tällaisia teemoja ei ollut näkyvästi esillä. Ainoastaan asukkaiden mukanaolo tarhan istuttamistalkoissa viittaa siihen, että yhteisöllisyyttä olisi kaupungin taholta mahdollisesti tavoiteltu. Tältä kannalta on kiinnostavaa, että hankkeella oli vähäisestä panostuksesta huolimatta positiivisia vaikutuksia, jotka olivat paljolti samankaltaisia muiden kaupunkiviljelyn muotojen kanssa. Tutkijat ehdottavat useita keinoja alueen parempaan hyödyntämiseen ja vinkeiksi muille vastaaville hankkeille. Infokyltit ja parempi tiedottaminen olisi selvästi paikallaan, jotta ihmiset uskaltaisivat hyö-dyntää tarhaa. Vaikka alueella ei järjestetty mitään toimintaa tai talkoita, käyttäjät olisivat olleet erittäin kiinnostuneita osallistumaan sellaisiin; näin voitaisiin epäilemättä huomattavasti parantaa hankkeen yhteisöllisyyttä, ja herättää kiinnostusta ruoka- ja ympäristökysymyksiin. Julkisen hedelmätarhan sijaintiin ja satokasvien määrään kehotetaan kiinnittämään huomiota niin, että ei synny jätehedelmäongelmia. Sijainti on keskeinen myös siinä, että käyttäjäkuntaan saadaan mukaan nekin, joilla on muutoin huono pääsy satokauden herkkujen ääreen. Tarkasteltu artikkeli: Colinas, J., Bush, P., & Manaugh, K. (2019). The socio-environmental impacts of public urban fruit trees: A Montreal case-study. Urban Forestry & Urban Greening. in press. VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 59

Sodankylän valkoinen kvartsiittiliuske on paitsi kestävää, myös tiivistä, joten sen pinta pysyy puhtaana. Materiaali on sellaisenaan kierrätettävää toisiin kohteisiin. Kuva: Liuskemestarit Valkoinen liuske saa kohteen hehkumaan teksti: EEVA VÄNSKÄ, kuvat: EEVA VÄNSKÄ ja LIUSKEMESTARIT Valkoinen kvartsiittiliuske on kotimainen erikoisuus, jota louhitaan Sodankylässä, Suomen pohjoisimmassa tarvekivilouhimossa. Valkoisen kiven ominaispiirteet sopivat monenlaiseen rakentamiseen. 60 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19

LUONNONKIVI Valkoinen liuskekivi louhitaan Sodankylän Lokasta. Kuva: Liuskemestarit S uomessa on totuttu käyttämään tummia liuskeita rakentamisessa, vaikka meillä on myös vaalea ja erityinen kotimainen vaihtoehto: valkoinen kvartsiittiliuske. Lokan tekojärven läheisyydessä sijaitseva louhimo kuuluu Liuskemestarit-yritykselle, jonka erikoisalana ovat liuskekivet ja ”kaikki luonnonkiveen liittyvä”. Myyntijohtaja Arttu Jokinen kertoo, että oman tuotannon ja maahantuonnin lisäksi asiakkaita palvellaan verkkokaupan kautta tai vaikka asentamalla, urakoimalla ja kouluttamalla. – Tarjoamme erityisesti luonnonkiveen liittyvää teknistä asiantuntijuutta. Eli kerromme asiakkaille mitä kivirakentamisessa pitäisi ottaa huomioon. Opastamme myös, miten kestäviä kivirakenteita tehdään. Mitä valkoisesta liuskeesta sitten tehdään ja mihin se sopii? – Tietysti kestäväksi pihakiveksi, terasseille ja katetuille varjoisille pihoille, sillä valkoinen liuske tuo valoa heijastavuutensa kautta. Valkoinen kvartsiitti sopii hyvin muurattavaksi tiilen tavoin. Valkoisesta kivestä tehdään myös julkisivuja ja sisälattioita. Esimerkiksi Panda-talon julkisivu Ähtärissä on valkoista liusketta. Kipinöitä ja hohtoa Valkoinen kvartsiitti on kovaa, kaikkein kovinta olemassa olevaa liuskekiveä. Kun sitä työstetään timanttisahalla, kipinät sinkoilevat. – Materiaalin kovuus lisää osaltaan käsittelyn haastetta. Toisaalta samalla tiedetään, että lopputulos on kulutuksen kestävää. Valkoisen liuskeen pinta on niin tiivis, ettei lika imeydy siihen. Siksi tämä kivi sopii niin pihakiveksi kuin vaikka vesialtaan pohjalle. – Pinta heijastaa hyvin valoa ja lämpöä, jolloin rakennetusta terassista tai tilasta tulee lämpimämpi. Toisaalta valkoisesta liuskeesta ei saa pöydän kokoisia kappaleita, vaan maksimissaan 50 senttimetrin viipaleita halkaisijaltaan. On myös hyvä muistaa, että kivi ei ole täysin puhtaan valkoista, vaan siinä on kellertäviä ja ajoittain vihertäviä sävyjä. Toisin sanoen kiven pinta on elävä. Saumoista ja laadusta Yksi tärkeä liuskeen käytön osa-alue on saumaaminen. – Itse suosittelen saumaamaan valkoisen liuskeen kovalla saumalla. Näin laadukas kivi pääsee pihakivenä oikeuksiinsa, eikä saumoihin synny sammalkerrosta. Sammal sopii ihan hyvin tumman liuskeen seuraksi, mutta mielestäni ei valkoiseen liuskepihaan. Jos käytetään hiekkaan asentamista, toki siihenkin saa kovan sauman esimerkiksi epoksilla. Myös viherrakentajille on tarjolla täydennyskoulutusta, nimittäin liuskekiviasentajan sertifikaatti, johon kuuluu käytännön näyttö. – Sertifikaatti on jo kymmenkunnalla toimijalla. Koulutuksesta saa lisätietoja Kiviteollisuusliiton sivustolta. Miten muuten tuotteen ja asentamisen laadusta voi olla varma? – Pihaliuskeiden laatuohjeisto tarjoaa käytännön kättä pidempää kivitöihin ja niiden valvontaan, esimerkiksi tietoa saumojen leveydestä tai pintojen tasaisuudesta eri kohteissa. Ohjeisto on myös muutettu Rakennustiedon RT-kortiksi, jota on helppo käyttää. Kiveä ylös Itse Lokan louhimo sijaitsee noin viiden kilometrin päässä lähimmästä asutuksesta. Liuskemestarit on louhinut siellä valkoista kvartsiittia vuodesta 2008 saakka. Liuskemestarit lähettävät Oriveden päätoimipisteeltä miehet ja kalustoa Sodankylään, kun varasto osoittaa hupenemisen merkkejä. – Yleensä kolme miestä, kaivinkone ja kuorma-auto on matkalle lähtevä kokoonpano. Koska markkinat eivät ole kovin suuret, määräaikainen louhiminen on riittänyt pitämään varaston tarvittavan täytenä. VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 61

Valkoinen liuske sopii myös ulko- ja sisäaltaiden pohjiin, oli kyse sitten uima-altaasta tai muunlaisesta vesielementistä. Kuva: Liuskemestarit Myyntijohtaja Arttu Jokinen kertoo, että valkoinen liuskekivi nousee Suomen pohjoisimmasta louhimosta Sodankylästä. – Kivi sopii hyvin näyttäviin kohteisiin, joilta vaaditaan kestävyyttä. Valkoista kvartsiittiliusketta on käytetty yksityistalon pihamuurissa Tampereella. Kuorma-auto liikuttaa maa-aineista paikanpäällä, ja itse valkoinen kvartsiitti kuljetetaan isolla yhdistelmällä Oriveden varastolle. Mikäli kiveä tarvitaan pohjoisen kohteessa, kivi siirretään suoraan louhokselta tarvittavaan paikkaan. – Louhimolla pitää tehdä myös räjäytystöitä, ja niissä käytämme paikallista yrittäjää apuna. Pääasiassa louhiminen on kuitenkin käsityönä tehtävää kiilausta. Jokinen harmittelee sitä, että julkisessa keskustelussa tarvekivilouhimo sekoitetaan helposti kaivostoimintaan. – Rakentamiseen käytettävän kokonaisen kiven louhinta on täysin eri mittakaavassa kuin kaivosten toiminta. Tarvekivilouhimo on mittaluokaltaan pieni, eikä toiminta kuormita paljoa ympäristöä. Tarvekivilouhimoita säännellään tiukasti, ja vaatimukset tuntuvat kasvavan. Esimerkiksi louhittavia määriä seurataan tarkasti, ja kun louhimo suljetaan, maisemoinnista säädetään luvissa yksityiskohtaisesti. Kustannukset ja tulevaisuus Koska louhimo sijaitsee pohjoisessa, kuljetukset tuovat kustannuksiin lisänsä. – Toisaalta kiven osuus koko pinnan kustannuksista on suhteellisen pieni. Kiven hinta ei enää välttämättä ratkaisevasti muuta kokonaiskustannuksia. Oriveden varastossa on tällä hetkellä noin 600 neliötä valkoista pihakiveä ja 300 neliötä muurauskiveä. Isoja kohteita suunniteltaessa 62 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 Valkoiseen liuskeeseen sopii kova sauma, jolloin valmiissa kohteessa saumat pysyvät sammalettomina ja laatukivi pääsee oikeuksiinsa. Kuva: Liuskemestarit on hyvä ottaa huomioon, että Sodankylässä lumi sulaa vasta toukokuussa, eli talviaikaan louhiminen ei onnistu. Arttu Jokinen kuvaa, että liuskekiven markkinat ovat pääasiassa Etelä-Suomessa, vaikka tuotteita menee muuallekin, muun muassa Ruotsiin ja Viroon. – Tulevaisuus näyttää valoisalta, Suomi on tunnettu hyvistä luonnonkivistä, ja meillä riittää kiveä. Suomessahan on maailman paras kallioperä: vanha ja kestävä, josta jääkausi on raapinut pehmeän aineksen valmiiksi pois. Vielä tällä hetkellä valkoinen liuske on marginaalinen tuote, jota ei vielä laajasti tunneta. Toisaalta moni arkkitehti on jo osannut käyttää valkoista kiveä omien talojensa julkisivuissa, joten voi olla, että jossain siintää alkava trendi. Lisätietoja: liuskemestarit.fi (pihaliuskeiden laatuohjeisto) suomalainenkivi.fi (mm. uusi hankintaohje)

UUTUUS! TERVETULOA Osasto B 440 Arto P 0400 817 024 / Jarmo 050 5055 121 / Joel 0400 665 140 / Arto H 0400 817 855 Olemme mukana Viherpäivät 40 v. juhlanäyttelyssä! TULE TUTUSTUMAAN VIHERALUEIDEN YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISIIN JA KUSTANNUSTEHOKKAISIIN TUOTTEISIIN • • • • • • • • Vihersisustustuotteet Lannoitteet Nurmikonsiemenet Kastelujärjestelmät Maanparannusaineet Mikrobiologiatuotteet Kasvinsuojeluaineet Linjamerkintälaitteet NÄHDÄÄN OSASTOLLAMME B 508 ! VIHERYMPÄRISTÖ | 63 asiakaspalvelu@schetelig.com • p. 09 8520 6222 • www.schetelig.com • 1/19 /ScheteligViheralue

KASVISUUNNITTELU Tuulahduksia Brittiläisestä puutarhasta Habitare -messuilla teksti ja kuvat: ESSI MÄKINEN Luonnon inspiroima puutarha luodaan dynaamisella kasvisuunnittelulla, monimuotoisilla kasvivalinnoilla ja pienellä uhkapelillä. Saimme inspiraatiota brittiläisestä puutarhasuunnittelusta syksyn Habitare-messuilta. E nglantilainen puutarha- ja maisemasuunnittelija, kirjailija ja opettaja Noel Kingsbury luennoi Helsingin Messukeskuksessa Habitare designmessuilla dynaamisesta kasvisuunnittelusta ja luonnon inspiroimasta puutarhasta (Nature Inspired Gardens). Kingsbury on työskennellyt erilaisten puutarhojen parissa koko elämänsä ja hän kokee syvää intohimoa perennoja kohtaan. Parhaiten hänet tunnetaan naturalistisen suunnittelun puolestapuhujana sekä maisemasuunnittelun innovaattorina. Noel Kingsbury työskentelee tiiviisti hollantilaisen maisemasuunnittelija Piet Oudolfin kanssa, joka tunnetaan dynaamisen kasvisuunnittelun edelläkävijänä. Dynaamisen kasvisuunnittelun kulttuuri on syntynyt rakkaudesta luonnontilaiseen alueeseen, jossa luodaan psykologinen linkki luonnonympäristön ja puutarhan välillä. Tällainen puutarha syntyy luonnonkasvien ja perennojen villistä yhdistelmästä, jolloin ei ole selvää, mistä luonnontilainen alue loppuu ja mistä rakennettu piha alkaa. Kingsbury tietää itse, kuinka luonnollisen puutarhan perustaminen lähtee kokeilusta ja epäonnistumisista. Kingsburyn ja Piet Oudolfin yhteistyön esimerkkipuistoja ovat mm. Cambo Garden (Skotlanti), Dyffryn Fernant Garden (Wales) ja The Garden Berchigranges (Ranska). Luonto puutarhaan ja puutarha luontoon – Kingsburyn neuvoin Luonnonmukaisen puutarhan ilmeessä tavoitellaan mukautuvaa ja ympärivuotista näkymää, pitkän kasvukauden puutarhaa. Esimerkiksi kevätkaudella puistoalue voi kylpeä päivänkakkaroiden niitystä, kun taas elokuussa perennat kaappaavat vallan. 64 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 Englantilainen puutarha- ja maisemasuunnittelija Noel Kingsbury on luonut luonnon inspiroivia puutarhoja tiiviissä yhteistyössä kollegansa Piet Oudolfin kanssa jo pitkään. Merkittävintä on luoda kontrastia yleisilmeeseen kasvien muodolla, väreillä ja kokoluokilla. Tarvittavaa vaihtelua saadaan monipuolisella perennalajistolla ja saman kasvin jalostetuilla muodoilla. Heinäkasvien rooli korostuu, sillä niiden ympärivuotisuus palvelee luonnollisen puutarhan perusperiaatetta. Vuodenaikojen vaihtelu muuttaa heinäkasvien olomuotoa, joka pitää puutarhan ilmeen kiinnostavana. Myös silloin kun kasvukausi on ohi. Kingsburyn mukaan Piet Oudolfin menestyksen salaisuus onkin taito nähdä miltä kasvi näyttää kuolleena. Dynaamisessa istutussuunnitelmassa perinteisten perennojen sekaan istutetaan kotimaisia luonnontilassa kasvavia kasveja, jotka saatetaan jopa luokitella rikkakasveiksi. Esimerkiksi Britanniassa osa kurjenpolven (Geranium) muodoista luokitellaan rikkakasveiksi, suomessa samaan kastiin voidaan mieltää esimerkiksi Achilleat. Parhaimmat luonnontilaiset kasvit leviävät nopeasti siemenistä, itävät itsestään tai rönsyjen avulla ja pirstoutuvat ympäri puutarhaa. Kingsbury painottaakin että rikkakasvit puutarhassa täytyy kääntää iloksi. Kaikkia ei voi poistaa, mutta leviämistä voidaan hallita. Reheväksi kasvaneen puutarhan erottaa ympäröivästä luonnontilaisesta alueesta puutarhan läpi kuljettavat väylät. Näiden käytävien varrella voi nauttia kokonaisuudesta, mutta jokaisesta alueesta tehdään tarkoituksenmukainen. Pohjoismaisissa puutarhoissa Kingsbury arvostaa eniten neljän vuodenajan kierrosta, jolloin puutarhojen kasvukauden saa aloittaa aina keväällä uudelleen. Naturalistisen puutarhan toteuttaminen suomessa on erityisen helppoa, sillä Suomen viheralueet ovat luonnollisia ja lajistoltaan monipuolista. Kingsburyn mukaan suomalaisesta puutarhasta näkyy rakkaus luontoa kohtaan.

KESY Täyttötyö jatkuu. Rakentaminen edistyy vaiheittain. Kestävät maa-ainesratkaisut – ekskursio Helsingissä Bussilastillinen väkeä noin kahdestakymmenestä Varsinais-Suomalaisesta organisaatiosta ja yrityksestä tutustui hyvin järjestetyn kierroksen aikana rakenteilla oleviin ja valmiisiin kohteisiin, kuten Myllypuron Alakivenpuistoon tai mittaviin Jätkäsaaren, Hernesaaren ja Kalasataman meritäyttöihin. teksti ja kuvat: TERO ELSILÄ E ri tyyppisiä kohteita nähtiin yksitoista. Esimerkiksi Konalan meluvallissa on hyödynnetty uusiomateriaaleja, kuten kokonaisia auton- ja trukin renkaita. Kivikon eritasoliittymässä on käytetty 100 000 tonnia betonimursketta ja Perkkaan koirapuistossa jalostettua ylijäämäsavea. Mittatikkua antaa Jätkäsaaren täytöt, jotka ovat olleet vuosina 2009–2017 yli 4 miljoonaa m³rtr. Määrää voi suhteuttaa rekka-auton 15–20 kuution vetoisuuteen. Rakentaminen on hämmentävää, kokonaisen kaupungin ja merenrannan ilmeen muuttaminen tapahtuu suhteellisen lyhyessä ajassa. Täyttötyöt jatkuvat edelleen. Helsingissä on lähivuosina pulaa parista miljoonasta kuutiosta maa-ainesta. Tämä vaatii hyvää koordinaatiota maamassojen käytölle. Suunnittelu on käynnistynyt esimerkiksi Jätkäsaaren osalta 1990-luvulla. Sinä aikana henkilöt ovat vaihtuneet ja monet säädökset menneet uusiksi, risteilijä- ja autoliikenne kasvanut suunnattomasti. Ekskursion anti voidaan tiivistää pariin lauseeseen: tällainen maa-aineksen paikallaan käyttäminen tai mahdollisimman vähäinen siirto on kannattavaa ja mahdollista toteuttaa myös seudullisesti. Säästöt voivat olla mittaviakin. Pilaantuneiden maa-ainesten osalta pystyttiin kapseloinnilla säästämään pari miljoonaa. Ekskursion järjesti Helsingin kaupunki, Ramboll ja Varsinais-Suomen liitto Varsinais-Suomalaisille yrityksille ja yhteisöille. Helsingin kohteita esitteli muun muassa maa-aineskoordinaattori Mikko Suominen. Ekskursiolla Alakivenpuistolla. Massojen hyötykäytöllä saavutettiin 3,8 miljoonan säästöt ympäristösäästöjen lisäksi. VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 65

KAUPUNKISUUNNITTELU Kaupunkilaiset ja luonto yhteen vihreän infrastruktuurin auditoinnin avulla teksti: ELISA LÄHDE JA OLLI POUTANEN V ihreän infrastruktuurin auditoinnin pilottihankkeessa testattiin uutta menetelmää kaupunkiluonnon ja sen tuottamien hyötyjen eli ekosysteemipalveluiden kartoittamiseen. Menetelmän tuloksia voidaan hyödyntää osana päätöksentekoa, alueiden kehityshankkeita, kaupunkisuunnittelua ja asukasvuorovaikutusta. Keskeisenä tavoitteena on ollut osoittaa, miten kaupunkiympäristön kehittäminen lisää mahdollisuuksia asukkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Ekosysteemipalveluiden havainnollistaminen myös vahvistaa kaupunkilaisten ja luonnon vuorovaikutusta. Vihreä infrastruktuuri ja ekosysteemipalvelut Käsitteenä vihreä infrastruktuuri vertautuu perinteiseen harmaaseen infrastruktuuriin, jota suunnitellaan, rakennetaan ja ylläpidetään, koska se tuottaa yhteiskunnalle ja meille käyttäjille hyötyjä. Myös vihreä infrastruktuuri tuottaa meille hyötyjä, ekosysteemipalveluita. Ymmärrys ekosysteemipalveluiden muodostumisesta ja tärkeydestä ihmisten hyvinvoinnille on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Esimerkiksi niihin kohdistuvan tieteellisten tutkimusten määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Samalla on ryhdytty pohtimaan, miten ekosysteemipalveluita voitaisiin ylläpitää tai vahvistaa paitsi laajemmilla luontoalueilla, niin myös kaupunkirakenteen sisällä, jossa vihreä infrastruktuuri tukee asukkaiden hyvinvointia osana arkea. Ekosysteemipalvelut voivat olla aineellisia tai aineettomia, niillä voi olla jo vakiintuneet markkinat tai ne voidaan luokitella julkishyödykkeiksi. Osalle tuotetuista ekosysteemipalveluista voidaan osoittaa numeerinen arvo tai tunnistaa niiden terveydellisiä, taloudellisia, sosiaalisia ja itseisarvoja. Haasteena kuitenkin on, että monet luontohyödyt ovat ilmaisia, eikä niitä sen takia huomioida taloudellisissa laskelmissa tai investointipäätöksissä. Vihreän infrastruktuurin auditoinnin tavoite on tuoda näkyviin ekosysteemipalveluiden meille tuottama hyöty ja lisätä ymmärrystä siitä, miten ja miksi näitä hyötyjä tuottavia viherrakenteita tulisi kaupunkiympäristössä vaalia. Auditointi on lähestymistapa ja työkalu ihmisen ja luonnon välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen sekä vihreämmän ja terveellisemmän kaupunkiympäristön kehittämiseen. Käytännössä tämä toteutuu kaupunkiluonnon ja ekosysteemipalveluiden kartoittamisen kautta. Auditoinnin avulla voidaan tunnistaa erityisesti vaikeasti havaittavia ja mitattavia säätelypalveluita, jotka vaikuttavat alueiden terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen, kuten hulevesien määrään tai pienilmastoon. Auditointimenetelmä Vihreän infrastruktuurin auditoinnissa kartoitetaan ekosysteemipalveluita tuottavia vihreän infrastruktuurin elementtejä kohdealueella. Tällaisia elementtejä ovat kaikki kasvulliset rakenteet, kuten katupuut, korttelipuistot, viherkatot ja sadepuutarhat. Elementtien kar- 66 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 toituksen jälkeen niiden potentiaali ekosysteemipalveluiden tuottajana arvioidaan. Kun ekosysteemipalvelut tunnistetaan paikallisesti, on mahdollista saada niiden tuottamat hyödyt tai niihin kohdistuvat riskitekijät paremmin sisällytettyä aluetta koskeviin kaupunkisuunnittelun, päätöksenteon sekä rakentamisen, ylläpidon ja käytön prosesseihin. Kaupunkirakenteen tiivistyessä vihreän infrastruktuurin elementit tyypillisesti vähenevät ja luonnon tarjoamat mahdollisuudet esimerkiksi henkisen tai fyysisen hyvinvoinnin ylläpitoon, ilmastosäätelyyn tai tulvien tasaamiseen heikkenevät. Mikäli näitä prosesseja tai niiden arvoa ei tunnisteta, heikennetään, paitsi asukkaiden elämänlaatua, myös ekologisten prosessien toimivuutta. Toisaalta ekologisten prosessien ja verkostojen toiminnan turvaaminen on varmin tapa luonnon tuottamien hyötyjen turvaamiseksi ja oikeilla toimenpiteillä ekosysteemipalveluiden tarjontaa voidaan tukea, ylläpitää ja jopa lisätä. Vihreän infrastruktuurin auditoinnin menetelmää on aiemmin testattu ainakin Iso-Britanniassa ja se perustuu tieteelliseen tutkimustietoon. Menetelmällä voidaan tuottaa näkemys, paitsi siitä mitä ekosysteemipalveluita kohdealue tuottaa, myös ymmärrystä, millaisille palveluille siellä olisi lisätarvetta. Tämä tiedon avulla voidaan arvioida kohdealueen viherrakenteiden riittävyyttä sekä maankäyttösuunnitelman tai muun vastaavan muutoksen vaikutusta ekosysteemipalveluiden tarjontaan. Vihreän infrastruktuurin auditointia voidaan hyödyntää myös lisäämään ymmärrystä luontohyödyistä eri sidosryhmien kesken. Älykästä ekosysteemipalvelutietoa WSP Finland sai vihreän infrastruktuurin auditoinnin pilotointiin Ympäristöministeriön Kira-digi rahoituksen, jonka turvin auditointimenetelmää lähdettiin testaamaan kahdella eri case-alueella yhteistyössä Helsingin ja Jyväskylän kaupunkien kanssa. Tavoitteena oli auditointimenetelmän testaamisen lisäksi tutkia sitä, miten ekosysteemipalvelutietoa voitaisiin liittää osaksi kaupunkitietomallia tai paikkatietoaineistoja. Pilotoinnin jälkeen työ jatkuu Pilotoinnin keskeisiä tuloksia ovat olleet aiempaa parempi ymmärrys ekosysteemipalvelutiedon havainnollistamisen tärkeydestä sekä haasteista ekologisen tiedon liittämisestä osaksi digitaalisia tietojärjestelmiä. Molemmat havainnot liittyvät siihen, että vihreän infrastruktuurin keskeisimpiä piirteitä on monitoiminnallisuus. Esimerkiksi hulevesikosteikko säätelee veden määrää ja laatua, mutta samalla se potentiaalisesti tukee kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja tarjoaa elinympäristöjä. Kosteikko voi myös sitoa hiiltä, tasata pienilmastoa ja vähentää eroosiota. Lisäksi kosteikkoympäristö tarjoaa paljon mahdollisuuksia virkistykseen, luontoelämyksiin, opetukseen ja jopa matkailuun. Samalla tavalla myös pihapuu, viherkatto tai mikä tahansa muu kasvullinen elementti tai rakenne voi tuottaa yhtäaikaisesti monia erilai-

Kalasataman tarkastelupisteillä muodostuvia ekosysteemipalveluita havainnollistettiin nettisovelluksessa http://pano-wsp.s3-website.eu-central-1.amazonaws.com/kalasatama/ Kalasatama Auditoinnin pohjalta esitettiin vaihtoehtoisia tapoja lisätä vihreän infrastruktuurin elementtejä kohdealueelle Kukkula Kalasatama kehittyvä kaupunginosa on mielenkiintoinen auditointikohde, sillä se on suomalaisittain hyvin tiiviisti rakennettua kaupunkia. Alue on myös kaupunkitietomallintamisen pilottikohde. Tiiviisti rakennetussa kaupungissa yksittäisten elementtien merkitys ekosysteemipalveluiden tuottamisessa kasvaa. Tavoitteena oli havainnollistaa alueella muodostuvia ekosysteemipalveluita kolmessa tarkastelupisteessä. Kohdepisteitä tarkasteltiin niin nykytilassa kuin skenaarioissa, joihin oli lisätty vihreän infrastruktuurin elementtejä. Kalasataman kohteissa skenaarioiden merkitys havainnollistamisessa oli suuri, sillä elementtejä lisäämällä voitiin visualisoida ja konkretisoida niiden vaikutuksia kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä asukkaiden hyvinvointiin ja terveyteen. Skenaarioiden tuottaminen ja visualisointi loivat edellytyksiä arvioida, mitä vihreän infrastruktuurin elementtejä kannattaisi kuvata CityGML-objekteiksi ja miten niitä voisi esittää kaupunkitietomallissa. Jyväskylän Kukkumäen alueella sairaalan ympäristöä kehitetään samalla moderniksi osaamiskeskukseksi, jossa yhdistyy tutkimustoiminta, hyvinvointipalvelut ja asuminen. Auditoinnin tavoitteena oli arvioida maankäytön muutoksen vaikutuksia maisemakuvaan, ekologisiin yhteyksiin ja ekosysteemipalveluiden tarjontaan. Erityisesti kiinnitettiin huomiota kehittyvän sairaala-alueen tulevien käyttäjien hyvinvointiin, hulevesien hallintaan paikallisesti ja liito-oravan elinympäristöjen säilymiseen. Kukkulan alueella auditoinnin kautta saatiin kuva siitä, mitä ekosysteemipalveluita alue nykyisellään tuottaa ja millainen vaikutus uudisrakentamisella voisi olla. Kohdealueelle laadittiin myös skenaarioanalyysi, jonka kautta avattiin auditointiin perustuen erilaisten hulevesien hallintamenetelmien tuottamia ekosysteemipalveluhyötyjä. sia hyötyjä. Ekosysteemipalveluita tuottavat ekologiset prosessit toimivat kuitenkin parhaiten osana viheralueiden verkostoa, eikä pelkästään yksittäisen elementin tasolla. Jos pohditaan jälleen hulevesikosteikkoa, niin sen tuottamien ekosysteemipalveluiden määrä on sidoksissa muun muassa siihen, millainen kosteikon välitön lähiympäristö on tai millaiselta valuma-alueelta siihen saapuva hulevesi tulee. Tämän takia yhden elementin tuottaminen hyötyjen määrittäminen yksiselitteisesti ja ilman laajempaa kontekstia jää aina teoreettiseksi tarkasteluksi. Kalasataman kohteeseen tehty ekosysteemihyötyjen havainnollistamisen sovellus ja testaaminen työpajassa yhdessä alueen asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa toi kuitenkin esiin sen, että tämän tyyppinen tieto koetaan kiinnostavana ja merkittävänä. Asukkaat olivat halukkaita oppimaan lisää ja lähtivät etsimään keinoja, joilla vihreän infrastruktuurin elementtejä voisi lisätä omassa lähiympäristössä. Samasta syystä alueen suunnittelijat olivat kiinnostuneita löytämään työkaluja, joilla näitä ekosysteemihyötyjä voisi arvioida tarkemmin jo suunnitteluprosessin aikana tai osana päätöksentekoa. tai jopa kaupunkikohtaisen viherkalustekirjaston kuvaukseen. Paikallinen sovellus siis tuottaa yleistä standardia tarkemman työkalun, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi vihreän infraomaisuuden hallinnassa, suunnittelussa ja ekosysteemipalvelupotentiaalin arvioinnissa. Vastaavasti Kukkulan kohteessa testattu paikkatietopohjainen auditointi lisäsi ymmärrystä tarkastelumittakaavan tärkeydestä. Seudullisella tasolla erilaisten ekosysteemipalveluita tuottavien vihreän infrastruktuurin rakenteiden tarkastelu tuottaa suunnittelun käyttöön merkityksellistä tietoa, mutta tarkemmassa alue- tai korttelikohtaisessa tarkastelussa paikkatietopohjainen lähestyminen jää helposti liian yleiselle tasolle. Esimerkiksi korttelipuiston tuottamat ekosysteemihyödyt asukkaille linkittyvät paljon enemmän erilaisiin laatutekijöihin, kuten kytkeytyneisyyteen, saavutettavuuteen tai monimuotoisuuteen kuin teoreettiseen näkemykseen yksittäisten elementtien potentiaalisesti tuottamista ekosysteemipalveluista. Kuitenkin ymmärrys tästä potentiaalista auttaa tekemään oikeita ratkaisuja eri suunnitteluvaiheissa, jotta ne sitten käytännössä toteutuvat. Vihreän infrastruktuurin auditoinnin pilottihanke on tuonut esiin sen, että vaikka ekosysteemipalvelutiedon kartoittaminen ja soveltaminen suunnitteluun, vuorovaikutukseen ja päätöksentekoon ei ole helppoa, se on silti tärkeää. Ymmärrys luontohyödyistä avaa asukkaille uuden, merkityksellisen yhteyden lähiympäristöön. Selvää on, että ekologisiin prosesseihin liittyvän, luonteeltaan dynaamisen tiedon liittäminen osaksi kaupunkien teknisiä infrastruktuurijärjestelmiä vaatii soveltamista ja uuden kehittämistä vielä jatkossakin. Teknisiä standardeja kehitettävä Vihreän infrastruktuurin elementtien ja ekosysteemipalvelutiedon liittäminen osaksi kaupunkitietomallia vaatii niiden teknisten standardien laajentamista, joiden pohjalta malli toimii. Tämä on mahdollista, mutta vaatii joko yleisen CityGML-standardin kehittämistä kansainvälisessä yhteistyöryhmässä tai paikallisen sovelluksen kehittämistä. Paikallisiin tarpeisiin räätälöidyn sovelluksen kehittämisen puolesta puhuu mahdollisuus objektien kuvaukseen tarkalla tasolla. Tarkempi määrittely voi kohdistua esimerkiksi paikallisen lajiston kuvaukseen Elisa Lähde on yksikön päällikkö, Kestävä Maisema ja Olli Poutanen yksikön päällikkö, Game Studio, WSP Finland VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 67

KOULUTUS Puutarha-alan opettajat ja työelämä kokoontuivat Lepaalla teksti: HANNA TAJAKKA, kuvat: SOILE VILJAKKA Puutarha-alan koulutuksen kehittämispäivä kokosi kolmisenkymmentä puutarha-alan opettajaa ja työelämän edustajaa Lepaalle marraskuussa 2018. Päivän teemoina olivat ammatillisen koulutuksen reformin jalkauttaminen puutarha-alalla ja puutarha-alan uusien tutkintojen perusteet. V iidettä kertaa järjestetyn puutarha-alan koulutuksen kehittämispäivän tarkoituksena on toimia puutarha-alan työelämän ja koulutuksen yhteisenä keskustelufoorumina, jossa pohditaan nykyistä parempia toimintatapoja koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön kehittämiseksi sekä tiedotetaan ajankohtaisista koulutusasioista. Tällä kertaa tapahtuman järjestäjinä olivat Hämeen ammatti-instituutti (Hami) ja Viher- ja puutarha-alan opettajayhdistys ry (VIPU). Aiemmin puutarha-alan koulutuksen kehittämispäivät on pidetty Axxellissa, Keudassa, Ahlmanilla ja TTS:llä. Kokemuksia ammatillisen koulutuksen reformin alkumetreiltä Hamin rehtori Tarja Hovila totesi avauspuheenvuorossaan, että koulutuksen järjestäjän ja opettajien on yhä tarkemmin mietittävä, miten he pystyvät nykyistä paremmin palvelemaan työelämän tarpeita. Koulutuksen järjestäjä ja opettajat voivat tarjota työelämälle osaamista muun muassa työpaikkojen oppimisympäristöjen muotoilussa, osaamisen tunnistamisessa sekä osaamisen jatkuvassa kehittämisessä. VIPUn tiedottaja Hanna Tajakka kertoi opettajien kokemuksista ammatillisen reformin alkuvaiheesta. Reformin uskotaan ajansaatossa lisäävän joustavuutta ammatillisiin opintoihin sekä nopeuttavan opiskelijoiden työelämään valmistumista. Toisaalta reformin toteutuksessa nähtiin myös haasteita, jotka on ratkaistava ennen kuin hyödyt ovat saavutettavissa. Muun muassa opettajien rajalliset resurssit opiskelijan henkilökohtaisen opintopolun ohjaamiseen tai työelämän avustamiseen työpaikalla järjestettävillä koulutusjaksoilla (entinen työssäoppiminen) nähtiin ongelmallisena. Myös työelämän resurssit ja osaaminen opiskelijoiden riittävään ohjaamiseen työpaikalla järjestettävillä koulutusjaksoilla eivät ole kaikilla työpaikoilla yhtä hyvät. Lisää opettajien kokemuksia reformista on esitetty Viherympäristö 5/2018 -lehdessä. ta yhdestä pakollisesta ja 18 valinnaisesta tutkinnon osasta. Riippuen valituista tutkinnon osista voi tutkinnon suorittaa joko tutkintonimikkeillä floristimestari, golfkenttämestari, viheraluemestari tai kokonaan ilman tutkintonimikettä. Lisätietoa tutkintojen sisällöistä löytyy ePerusteet-palvelusta. Puutarha-alan perustutkinnon perusteiden uudistustyö käynnistyy vuonna 2019. Ajatuksena on työstää perustutkinnon sisältöjä muun muassa työpajatyöskentelyn avulla. Säisä kannusti ottamaan yhteyttä Opetushallitukseen, jos on kiinnostusta osallistua uusien perusteiden laatimiseen tai kommentointiin. Myös kaikki päivitystarpeet ja muut sisältöihin liittyvät kommentit ovat tervetulleita. Työskentelystä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä opetusneuvos Anne Liimataiseen (anne.liimatainen@oph.fi). Ammattitaitolisä määräytyy osaamisen mukaan Viher- ja ympäristörakentajat ry:n (VYRA) hallituksen jäsen Salla Laukia esitteli ammattitaitolisän määräytymisperiaatteita. 1.2.2018 voimaan tulleen Viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksessa henkilökohtainen palkanosa on korvattu ammattitaitolisällä. Työntekijän työssään osoittaman ammattitaidon perusteella työnantaja määrittelee työntekijän palkkaukseen sisältyvän ammattitaitolisän. VYRA kokoaa jäsenistölleen periaatteita ammattitaitolisän määrittämiseksi työpaikkakohtaisesti. Ammattitaitolisän määrittelyssä työnantaja voi käyttää yrityskohtaisten tekijöiden lisäksi esimerkiksi työkokemusta, työsaavutusta, työn laatua, asiakaslähtöisyyttä, taloudellisuutta, kehityskykyä ja erikoisosaamista. Laukia totesi, että ammattitaitolisän määrittelyssä on varmistuttava, että myöntämisperusteet ovat kaikille työpaikan työntekijöille selkeät ja yhdenvertaiset. Erityisesti on varmistuttava, että myöntämisperusteiden taustana olevien asioiden mittaaminen tehdään asianmukaisesti, yhtäläisesti ja avoimesti. Puutarha-alan tutkinnot päivityksessä Parasta osaamista -hankkeesta tukea uudistusten toimeenpanoon Opetusneuvos Marjatta Säisä Opetushallituksesta esitteli 1.1.2019 voimaan astuvaa ammatillisen koulutuksen uutta tutkintorakennetta sekä uusien puutarha-alan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen sisältöjä. Puutarha-alan ammattitutkinto on laajuudeltaan 150 osaamispistettä. Tutkinnon voi suorittaa seitsemältä eri osaamisalalta ja kullakin osaamisalalla on oma tutkintonimike. Puutarha-alan erikoisammattitutkinto on laajuudeltaan 180 osaamispistettä. Erillisiä osaamisaloja ei ole, mutta tutkinnon voi koo- Lehtori Tomi Raitanen Hämeen ammattikorkeakoulusta tutustutti kuulijat Parasta osaamista -verkostohankkeen sisältöihin sekä opetusja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämiseen tuotettuihin toimintamalleihin, materiaaleihin ja koulutukseen. Tarjolla on muun muassa osaamisen arviointioppaita, työelämässä oppimisen muistilistoja ja verkkoluentoja. Hankkeen tapahtumakalenterista löytyvät kaikille avoimet koulutukset. Lisäksi työelämälle on suunnattu Parasta palvelua -kehittämisohjelma. Sen avulla tavoitellaan parasta mahdollista asiakaskokemusta 68 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19

Opetusneuvos Marjatta Säisä Opetushallituksesta esitteli ammatillisen koulutuksen uutta tutkintorakennetta ja puutarha-alan uusia tutkinnon perusteita sekä opiskelijan yksilöllisen oppimispolun muotoutumista. Viher- ja ympäristörakentajat ry:n hallituksen jäsen Salla Laukia johdatti kuulijat ammattitaitolisän määritysperusteisiin. Lehtori Tomi Raitanen Hämeen ammattikorkeakoulusta kannusti hyödyntämään Parasta osaamista -verkostohankkeen tuottamia toimintamalleja, materiaaleja ja koulutusta opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kartuttamisessa. Viher- ja puutarha-alan opettajayhdistys ry:n tiedottaja Hanna Tajakka kertoi puutarha-alan opettajille tehdyn kyselyn tuloksia ammatillisen koulutuksen reformin alkumetreiltä. ja palvelua työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttamisessa. Lopputuloksena asiakkaat saavat yhdenmukaisen, kaikille koulutuksen järjestäjille yhteisen koulutussopimus- tai oppisopimusprosessin. Työpaikkaohjaajille on koottu hyvä tietopaketti myös Ohjaan.fi-verkkosivustolle. Seuraavan kerran tavataan Omniassa Kehittämispäivään osallistuneet olivat yksimielisiä siitä, että koulutuksen ja työelämän yhteiselle keskustelufoorumille on tarvetta jatkossakin. Seuraavan kerran Puutarha-alan koulutuksen kehittämispäivät järjestetään Omniassa, Espoossa marraskuussa 2019. Kaikki puutarha-alan opettajat ja työelämän edustajat ovat tervetulleita osallistumaan tilaisuuteen. Kirjoittaja on MMM, Viher- ja puutarha-alan opettajayhdistys ry:n (VIPU) tiedottaja sekä lehden vakituinen avustaja Puutarha-alan ammattitutkinnon osaamisalat ja tutkintonimikkeet 1.1.2019 lähtien   golfkentänhoidon osaamisala, golfkentänhoitaja   floristiikan osaamisala, floristi   puunhoidon osaamisala, arboristi   puutarhakasvituotannon osaamisala, tuotantopuutarhuri   viheralueiden rakentamisen osaamisala, viheraluerakentaja   viheralueiden ylläpitämisen osaamisala, puistopuutarhuri   vihersisustuksen osaamisala, vihersisustaja. Puutarha-alan erikoisammattitutkinnon tutkintonimikkeet 1.1.2019 lähtien  golfkenttämestari  floristimestari  viheraluemestari   tutkinnon voi suorittaa myös ilman tutkintonimikettä. Lisätietoja tutkintojen sisällöistä ePerusteet-verkkopalvelusta (https://eperusteet.opintopolku.fi). VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 69

Teemapuutarhat on suunniteltu siten, että niiden läpi pääsee vaivattomasti kulkemaan, mutta kuitenkin ne muodostavat yksittäisiä sopukoita. Näyttelypuisto on saksalaisten taimistojen ylpeyden aihe teksti ja kuvat: JYRI UIMONEN Bad Zwischenahnissa Ala-Saksissa sijaitseva Park der Gärten -näyttelypuisto on monipuolisuudessaan ja kasvirunsaudessaan hämmästyttävä kokemus. Ei ihme, että taimistokeskittymän yritykset kannustavat vierailemaan siellä. Puisto sopii niin ammattilaisille kuin harrastajillekin. Puisto on avoinna huhtikuun puolivälistä lokakuun ensimmäiselle viikolle. N äyttelypuisto rakennettiin vuoden 2002 kansallista puutarhanäyttelyä varten. Puiston pinta-ala on noin 14 hehtaaria. Alusta lähtien kokoelmaistutukset ovat olleet keskeinen osa puiston tarjontaa. Varsinkin alppiruusukokoelma on vaikuttava, sillä ympäristön rodoihin erikoistuneet taimistot ovat tuoneet esille koko laajan valikoimansa. Arboretumissa korostuvat havukasvit ja erityisesti niiden kääpiömuodot. Kokoelmaistutukset täydentyvät vuosittain, joten kävijöille on jatkuvasti tarjolla uusia kokemuksia. Ilmeikkäät teemapuutarhat Näyttelypuiston yli 40 teemapuutarhaa tarjoavat runsaasti ideoita pihaansa suunnitteleville. Teemojen runsaus takaa, että jokaiselle kävijälle löytyy nähtävää ja koettavaa. Teemapuutarhoille on tyypillistä toiminnallisuus. Osastoilla voi liikkua vapaasti ja tarjolla on mukaan 70 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 otettavaa informaatiota. Ainoastaan japanilainen puutarha on ideologiansa mukaisesti suljettu ja sitä saa katsoa vain ulkoa päin. Useimmat teemapuutarhat houkuttelevat viettämään aikaa tarjoamalla miellyttäviä oleskelutiloja. Toisaalta koko puiston perusajatus on tarjota tietoa kasveista. Tätä tavoitetta tukee kasvien nimikyltit, joita löytyy uskomaton yli 9000 lajin ja lajikkeen määrä. Teemapuutarhojen, kokoelmaistutusten ja koko puiston hoidosta vastaa puiston ylläpitäjä Gartenkulturzentrum Niedersachsen Park der Gärten gGmbH. Tällä tavoin varmistetaan hoidon hyvä taso. Lapsiin ja koululaisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Näkyvänä osana on leikkipaikkojen runsaus. Ala-Saksin kulttuuriministeriö on hyväksynyt puiston noin 30 koulutusohjelmaa lisäkoulutukseksi eri luokkatasoille. Opettajat ovat ilahduttavasti hyödyntäneet nämä koulutusmahdollisuudet. Muutoinkin kävijöiden neuvontaan on panostettu merkittävästi. Kasvukauden aikana järjestetään teematapahtu-

OTSIKKO Puiston näkötorniin voi kiivetä tähystämään koko aluetta. Menneen kesän poikkeuksellinen kuivuus oli jättänyt jälkensä nurmikoihin. Monivuotisista kasveista joidenkin kukkaloisto on aina huipussaan. Koko kauden silmänilon takaavat runsaat yksivuotisten istutukset. Koeaseman ajankohtaisena hankkeena on etsiä kasvintuhoojien vaivaamalle Buxukselle vaihtoehtoja. Japaninorjanlaakeri, Ilex grenata, vaikuttaa hyvältä Saksan olosuhteissa, mutta sen talvenkestävyys Suomessa arveluttaa. Kokoelmaistutuksissa havukasvit ovat näyttäviä ympäri vuoden ja niitä säestävät sesongin kukkijat. Puistoa elävöittävät useat lammet, joita on hyödynnetty kosteikkokasvien esittelyyn. Puistolle on jo karttunut niin paljon ikää, että havukasvien kääpiömuodotkin ovat lähellä täyttä kokoaan. Kuvassa Pinus sylvestris ’Watereri’. mia, sunnuntailuentoja ja lisäksi tilauksesta pidettäviä käytännönläheisiä seminaareja. Neuvontapisteessä on tiettyinä aikoina ammattilaisia vastaamassa kävijöiden puutarhakysymyksiin. Puiston nettisivut löytyvät osoitteesta: www.park-der-gaerten.de Tutkimusasema puiston kupeessa Näyttelypuiston vieressä sijaitsee Bad Zwischenanin puutarha-alan koulutus -ja tutkimuskeskus. Tutkimus painottuu koristekasveihin ja erityisesti taimitarhatuotantoon. Keskuksen tutkimustoiminnan kustannuksista puolet katetaan palvelumaksuilla, koetoimintarenkaan viljelijät maksavat 15 prosenttia ja loput hoitaa osavaltion maataloushallinto. Käytännönläheisissä tutkimuksissa on keskitytty astiataimituotantoon alueen viljelyn painopisteen mukaisesti. Yli 90 prosenttia alueen astiataimituotannosta on vedenkierrätyksessä. Phytopthora-taudit ovat keskeisin ongelma ja sen vuoksi koetoiminnassa on keskitytty etsimään toimivia ratkaisuja siihen. Hiekkasuodatusmenetelmiä tutkittaessa on havaittu, että mikrobit tuhoavat Phytophtorat, mutta prosessi on hidas. Kemiallisista menetelmistä kuparin lisäys kasteluveteen toimii ja se tuhoaa taudinaiheuttajat täysin. Myös vetysuperoksidilisäys toimii silloin, kun vesi on puhdasta. Astiataimiviljelyssä hehtaarin kastelu tarve on 500–1000 kuutiota vuodessa. Määrä korostaa tutkimusaiheen tärkeyttä. Myös mahdollinen siirtyminen turpeettomaan viljelyyn vaatii suljettua veden kiertoa, sillä kierrätykseen perustuvat kompostit sisältävät runsaasti liukenevaa fosforia. Kirjoittaja on Tainistoviljelijät ry:n toiminnanjohtaja. VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 71

PUUNHOITO TRAQ - Kansainvälinen puiden kuntoarviointi pätevyys Ilokseni pääsin mukaan Ruotsin puunhoitoyhdistyksen, Svenska Trädföreningen, Uppsalassa järjestämälle kansainväliselle puiden kuntoarviointikurssille. Tarjolla oli kolme tiukkaa kurssipäivää, joiden aikana tutustuttiin TRAQ- menetelmään ja osoitettiin oma pätevyys puiden kuntoarvioinnissa ISA:n (International Society of Arboriculture) kriteerien mukaisesti. Puiden kuntoarvioinnin yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on vanhojen merkittävien puiden säilyttäminen ja pitäminen turvallisena. (Metsätammi, Quercus robur). teksti ja kuvat: TOMI KIVIKORPI P uiden merkitys osana rakennettua ympäristöä on merkittävä, sekä viihtyvyyden, että niiden tarjoamien ekosysteemipalveluiden vuoksi. Viime vuosina tieteellinen tutkimus puista ja niiden hyödyllisistä vaikutuksista ympäristöön on lisääntynyt huomattavasti. Samaan aikaan on kasvanut yleinen tietoisuus siitä, että puut ovat merkityksellinen osa ihmisten arkea. Siksi myös rakennetun ympäristön puidenhoito on noussut entistä merkittävämpään rooliin. Erityisesti vanhojen ja/tai huonokuntoisten puiden säilyttäminen, ja toisaalta niiden pitäminen turvallisena, vaatii tarvittavien toimenpiteiden tekemiseksi ja perusteluksi puiden kuntoarvioinnin osaamista. Kuntoarviointi perustuu aina puiden biologian ja biomekaniikan, sekä niihin vaikuttavien ympäristötekijöiden ja lahottajien tuntemusta. Tarvittaessa kuntoarvioitsija käyttää apunaan erityistyökaluja, kuten mikroporaa, tai sähkövirtaukseen tai tomografiaan pohjautuvia kuvantamislaitteita. Menetelmästä riippumatta suurin merkitys luotettavan kuntoarvion tekemisessä on arvioitsijan ammattitaito. Meillä Suomessa on paljon osaamista ja asiantuntijuutta puiden kuntoarvioinnista ja meidän käytäntömme kestää varsin hyvin kansainvälisen vertailun. Puiden kuntoarvioinnin opettelu on pitkälti tarkoittanut arboristin ammattitutkintoon liittyvän perusosaamisen hankkimista ja sen jälkeistä oman osaamisen kehittämistä. Alan nykyisen kehityksen myötä on Suomessakin kuitenkin herännyt tarvetta saada lisää oppia ja yhtenäisempää linjaa arviointitoimintaan. Siksi minäkin huomasin eräänä syyskuisena maanantaina olevani Uppsalassa kuntoarviointikurssilla. Mikä ihmeen TRAQ? TRAQ – kurssi syntyi ennen kaikkea tarpeesta yhtenäistää kuntoarviointien sisältöä ja tehdä niistä näin vertailukelpoisia. Puiden kuntoarviointi, myös meillä Suomessa, on pitkälti perustunut arvioitsijan henkilökohtaiseen tietotaitoon, kokemukseen ja pätevyyteen. Näin se tulee tekemään myös TRAQ kurssin jälkeen. Suurimpina eroina nykyiseen suomalaiseen käytäntöön on järjestelmällisyys ja suhtautuminen riskien hallintaan. Käytännössä TRAQ- menetelmä on strukturoitu rakenne arvioinnin tekemisessä ja raportoinnissa. Se ohjaa arvioitsijaa käymään puun systemaattisesti läpi ja määrittelemään kunkin riskikohdan ensin erikseen ja lopuksi tekemään niistä yhteenvedon riskimatriisien avulla. Tuloksena on raportti, jossa puun kunto on määritelty, samoin riskit ja niiden todennäköinen toteuma annetulla aikajaksolla sekä mahdolliset riskienhallintakeinot ja aikataulut niiden toteuttamiseen. Riskienhallinnan osalta TRAQ- menetelmä tarjoaa meille uuden tavan arvioida puun mahdollisen pettämisen aiheuttamia riskejä. Se vaati näkökulman muuttamista niin minulta, kuin ruotsalaisilta kollegoiltanikin. Riskien arviointi edellä TRAQ- arviointi lähtee liikkeelle riskien kartoituksella jo ennen kuin puusta etsitään ainuttakaan vikaa, lahottajaa tai kuivaa oksaa. Ensimmäisenä keskitytään puun sijaintiin ja ympäristötekijöihin: Onko paikka yleensä vilkkaasti liikennöity vai autio? Onko riskialueella rakenteita tai muuta omaisuutta, jotka voivat vahingoittua, jos puu kaatuu? Onko mahdollista, että puun pettäessä tulee henkilö- tai materiaalivahinkoja ja millä todennäköisyydellä ja kuinka vakavia? Nämä ovat kysymyksiä joita esitetään jo ennen puun kunnon arviointia. Puun kunnon arviointi antaa aikanaan vastauksia siihen mikä on puun tai sen osien pettämisen todennäköisyys määritellyssä ajassa. Riskimäärityksessä käytetään apuna kahta matriisia, joista ensimmäinen määrittää onnettomuuden todennäköisyyttä ja toisessa lisätään yhtälöön mahdollisten seurauksien vakavuus, jolloin saadaan aikaiseksi lopullinen riskiarvio. Jokainen puun riskitekijä käydään erikseen läpi samalla tavalla. ja 72 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 Systemaattisuutta ja vertailukelpoisuutta Vihreä Kir TRAQ- kurssi, eli Tree Risk Assesment Qualification- kurssi, on puunhoidon kansainvälisen kattojärjestön ISA:n virallinen kurssi puiden kuntoarvioitsijoille. Kurssin tavoitteena on yhtenäistää puiden kuntoarvioinnin perusteita ja antaa kansainvälisesti vertailukelpoinen todistus arvioitsijan kokeella osoitetusta pätevyydestä. Kurssi muodostuu kahdesta teoriapäivästä, joiden aikana käydään TRAQ- menetelmä läpi luokassa ja maastossa. Kolmas päivä käytetään kokeeseen, jossa on maasto- osio ja sadan kysymyksen patteri teoriakysymyksiä. Kurssilla käydään läpi puiden kuntoarviontiin liittyvää teoriatietoa, kuten biologiaa, biomekaniikkaa, lahottajia ja niiden vaikutuksia, sekä lainsäädäntöä niiltä osin kuin se on relevanttia kansainvälisessä kurssissa. Lähtökohtana, ja myös kurssille pääsyn edellytyksenä, ovat kuitenkin vahvat perustiedot puiden kuntoarviointiin liittyvistä asioista. Kurssi itsessään keskittyy erityisesti systemaattisen arviointimenetelmän opetteluun.

Kaikki tämä johtaa puun kokonaisriskiarvion määrittämiseen. Sitä seuraa ehdotelma toimenpiteistä joilla riskejä voidaan pienentää tai poistaa. Matriisien käyttö saattaa tuntua ensi alkuun jäykältä ja kömpelöltä menetelmältä. Melko nopeasti käy ilmi, että niihin tiivistyy valtava määrä tietämystä. Matriisien käytöstä tuleekin kollegojen kanssa enemmän keskustelua kuin kaavojen kangistamaa jäykistelyä. Yhteisymmärrystä asiakkaan ja arvioitsijan välille Kokonaisuutena TRAQ menetelmä on erittäin selkeä sekä arvioitsijan kannalta, että ehkä erityisesti työn tilaajan kannalta. Menetelmä ohjaa selkeän ja helposti ymmärrettävän, yksiselitteisen ja vertailukelpoisen raportin luomiseen. Tilaaja saa sen perusteella selkeän kuvan puun kunnosta ja sen mahdollisesti tarvitsemista toimenpiteistä. Arvioitsija puolestaan pystyy keskittymään puun jokaiseen osaan vuorollaan ja silti saamaan luotettavan kokonaiskuvan puun riskitekijöistä. Ennen kaikkea se kuitenkin yhtenäistää puiden kuntoarvioinnin käytäntöjä ja siinä käytettyjä menetelmiä sekä termistöä. Itse näen, että TRAQ menetelmä on se suunta, johon puiden kuntoarvioinnin tulisi Suomessakin kehittyä. Tomi Kivikorpi on arboristi ja puunhoitoalan yrittäjä Rikkikääpä (Laetiporus sulphureus). Järjestävät tahot Tästä se alkaa, lomakkeen täyttöä, TRAQ kurssi, Uppsala. telaajin tuo Viheralan Kurssin järjestäjänä toimi Svenska Trädföreningen, eli Ruotsin puunhoitoyhdistys. Svenska Trädföreningen toimii hyvin pitkälti samoin periaattein ja ajatuksin kuin Suomen Puunhoidon Yhdistys meillä Suomessa, tavoitteenaan edistää puunhoitoa ja parantaa alan asiantuntemusta ja ammattitaitoa. Kurssi ei kuitenkaan ole ruotsalaisten oma, vaan puunhoitoalan kansainvälisen kattojärjestön ISA:n (International Society of Arboriculture) virallinen kurssi puiden kuntoarvioitsijoille. Kurssin vetäjänä ja kokeen vastaan ottajana toimi ISA:n valtuuttama kouluttaja Julian Dunster Kanadasta. kemisto ja osoiteha äristö Viherymp € 1.B/19 | 10 Tule mukaan ilmoittajana vuoden 2019 Vihreän Kirjaan Vihreän Kirja: ja 2017 Vihreä Kir Viheralan nkintalaajin ha Alan käytetyin hakemisto • Tarkka, osoitteellinen jakelu Viherympäristö-lehden tilaajien lisäksi • Alaotsikoinnin avulla ryhmiteltynä ilmoitukset löytyvät helposti • Kaikki painetussa julkaisussa mukana olevat ilmoitukset myös nettiversiossa, joka löytyy osoitteessa www.vihreakirja.fi • Kattavat ja ajan tasalla olevat viheralan järjestäytyneitten ammattilaisten yhteystiedot TÄÄLLÄ VARTIOIN MINÄ Vihreän Kirjan aikataulut - varaukset 22.2. mennessä - PDF-aineisto 1.3. mennessä - jakelu alkaa 12.3. Varaa paikkasi Hannu Pyykkö, 050 2250 hannu.pyykko@mediabookers.fi hakemisto ja osoite otaso? ojen hoit pih rvataan Miten tu VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 73

”Green Dream” ”Green Dream” ja ”Circl” voittivat ELCA Trend Award -palkinnon 2018 teksti ja kuvat: ELCA ELCA Trend -Award on palkinto, joka valitaan kahden vuoden välein yhdestä ELCAN- jäsenmaasta viheralan ajankohtaisesta teemasta. Vuonna 2018 maaksi oli valittu Hollanti ja aihepiireinä olivat kiertotalous ja kestävä ympäristörakentaminen. V alintakriteereinä oli esittää suuntaa näyttäviä ratkaisuja, erityisesti kiertotalouden, luonnonmukaisuuden ja kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut, rakentamisessa ja ylläpidossa. Kansainvälinen tuomaristo päätti valita palkittaviksi kaksi hollantilaista hanketta ELCA Trend Award 2018:n neljästä ehdokkaasta. Voittajat julkistettiin palkintojenjakotilaisuudessa kansainvälisen viheralan GaLaBau:n messujen yhteydessä, Nürnbergissä Saksassa 12. syyskuuta 2018. Voittajat olivat ”Circl”, Viherrakennusliike Donkergroen rakentama ja suunnittelema ABN AMRO Bankin pääkonttori Amsterdamissa ja ”Green Dream”, jonka suunnittelija oli Iverna Zaalberg, NATUUR BIJ HUIS ja toteutuksesta vastasi Viherrakennusliike, Herman Vaessen. Kaksi voittajaa Tuomaristo valitsi voittajat sekä ”Green Dream” että ” Circl ”. Nämä kaksi hanketta ovat hyvin erilaisia ja yhtä vakuuttavia sekä käsitteellisesti, arkkitehtisuunnittelun, teknisten ratkaisuiden ja kasvillisuuden käytön kannalta. ’Circl’, ABN AMRO Bank:in rakennuttama paviljonki tiheään asutuilla eteläpuolella Amsterdamissa. Viherrakennusliike Donker- 74 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 groen suunnittelema ja rakentama 100 prosenttisesti kierrätetty kansi- / kattopuutarha. – Erittäin onnistunut maisemointiprojekti, joka on rakennettu täysin kierrätettävistä materiaaleista, kohteessa on innovatiivisesti huomioitu hulevesien käyttö, kasvillisuus sekä siellä liikkuvat ihmiset ja alueen perinteet. Kohteessa on ollut vaatimuksena tuotteiden kiertotalousajattelu ja siinä onkin onnistuttu luomaan täysin uusia kriteereitä hankinta prosesseihin. ”Green Dream” on ekologinen yrityspuutarha Haelenissä, Limburgissa. Geelen Counterflowin toimisto on yksi maailman ekologisimmista toimistorakennuksista, se on saavuttanut 99,4% BREEAM-luokituksen 2016. Toimitilan puutarhassa keskitytään luontopohjaisten ratkaisujen ja luonnon muotoisuuden kokemukseen. – Moderni toimistorakennus on onnistuneesti integroitu vihreään ympäristöön. Samaan aikaan on luotu esteettisesti erittäin houkutteleva puutarha. Kansainvälinen ammatillinen tuomaristo Tuomaristo koostui Emmanuel Mony (puheenjohtaja, Ranska), Neil Huck (Iso-Britannia), Lutze von Wurmb (Saksa), Henrik Bos (Suomi), Rien van der Spek (VHG:n Alankomaiden puheenjohtaja) ja Robert Smid (varapuheenjohtaja VHG, Alankomaat).

TREND AWARD ”Circl” Ehdokkaat • De Groenzoom – BTL: luonnon- ja virkistysalue 560 hehtaaria urbaanissa ympäristössä Rotterdamin esikaupunkialueella. • Circl – Donkergroen: Toimistopuutarha ja piha-alueet Amsterdamin bisnesalueella • Green Dream – Herman Vaessen Tuin Boom Groen & Natuur dicht bij huis: Yritysympäristö teollisuusalueella Limburgin kaupungissa. • De Knoop -rakennushanke – Koninklijke Ginkel Groep: Toimitilakehityshanke Utrechtissä Suuntaa näyttävät hankkeet – Tämä on ainutlaatuinen tilaisuus jäsenyrityksillemme kasvattaa kestävän kehityksen ja kiertotalouden mukaisten projektiensa profiilia, sanoo Branchevereniging VHG:n johtaja Egbert Roozen, joka edustaa Hollannin viherrakentajajärjestöä. –Sen ansiosta myös Alankomaat voi nostaa profiiliansa trendin luojana Euroopan ympäristörakentamisessa. –Molemmat hankkeet ovat erinomaisia esimerkkejä ”vihreän rakentamisen” käsitteestä ja kehityksestä. Tarvitsemme tällaisia esimerkkejä, kertoo Saksan viherrakentajayrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Lutze von Wurmb (Bundesverband Garten-, Landschaftsund Sportplatzbau). – Ekologisuus ja kiertotalous tulevat entistä tärkeämmiksi myös ympäristörakentamisen teknisten ratkaisuiden kehittämisessä. Rakentamisen kilpailuttamisessa tullaan tulevaisuudessa kiinnittämään näihin asioihin entistä enemmän huomiota, Henrik Bos, Elca:n varapuheenjohtaja Committee of firms. Tuomaristo tutustui jokaiseen ehdolla olleeseen kilpailukohteeseen. 2020 Elca-Trend Award valitaan Ruotsista aihepiirinä rakennettu ympäristö, oppimisen, terveyden ja sosiaalisuuden näkökannasta. VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 75

KIRJAUUTUUDET Vuoden alussa on hyvä tarkastaa, että viherammattilaisen kirjahylly on ajan tasalla. Joko sinun kirjahyllystäsi löytyvät uusimmat tiedot Suomen uhanalaisista luontotyypeistä ja niiden soveltumisesta ekologiseen kompensaatioon entä tuoreimmat rakentamisen laatuvaatimukset, rakennustöiden menekki- ja menetelmäohjeet tai turvallisuusmääräykset? Tarvitsetko ajantasaista lakitietoa tai apua rakennushankkeen kustannusten hallintaan? Löydä sopivat tietopaketit tältä palstalta. 5 | 2 018 S U O M E N Y M PÄ R I STÖ E N U H A N A L A I S U U S 2 018 S U O M E N LU O N TOT Y Y PPI AINEN KIRJA LU O N TOT Y Y PPI E N PU N RV I O I N N I N PE R U S T E E T O S A 1 – T U LO K S E T J A A koonnut: HANNA TAJAKKA YMPÄRISTÖN-SUOLUONTO JELU S U O M E N LU O N TOT Y Y PPI E N U H A N A L A I S U U S 2 018 LU O N TOT Y Y PPI E N PU N AINEN KIRJA O S A 2 – LU O N TOT Y Y PPI E N KU VAU K S E T Anne Raunio, Susanna Anttila, Minna Pekkonen, Olli Ojala 5 | 2 018 Luontotyyppien soveltuminen ekologiseen kompensaatioon Suomessa S U O M E N Y M PÄ R I S TÖ S UOMEN YMPÄ RIS TÖ 4 | 2018 Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018 Luontotyyppien punainen kirja Osa 1 – tulokset ja arvioinnin perusteet Tytti Kontula ja Anne Raunio (toim.) S U O M E N Y M PÄ R I STÖ 5 | 2 018 j a Ym p ä r i s t ömi ni s t e r iö S u om e n y m p ä r i s t öke s k u s Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018 Luontotyyppien punainen kirja Osa 2 – luontotyyppien kuvaukset Tytti Kontula ja Anne Raunio (toim.) S U O M E N Y M PÄ R I S TÖ 5 | 2 018 YMPÄ RIS TÖMIN IS T ERIÖ Luonnonmukainen kaupunkipuutarha neuvoo, kuinka suunnitellaan luonnon omia prosesseja hyödyntävä ja kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ruokkiva puutarha. Kirjassa huomioidaan muun muassa, miten huomioidaan valuma- eli hulevedet ja kasvilajien sekä pihan muotojen mahdollisimman luonnonmukainen valinta. Kirja esittelee selkeästi myös puutarhan ekologiset toiminnot ja niiden merkityksen sekä mahdollisuudet edistää niitä. Napakka tietopaketti on tarjolla myös vieraslajeista ja niiden torjunnasta sekä puutarhan tuholaisten biologisesta torjunnasta. Tekijä: Mona Kalpala. Julkaisija: Metsäkustannus Oy. 2018. 192 s. Myynti: Metsäkustannus Oy:n verkkokauppa https://www.metsalehti.fi/metsakustannus-kirjat/. Hinta: 38,00 €. 76 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 Tauteja luonnosta havainnollistaa, miten eri taudinaiheuttajien isännät ja välittäjät elävät ja miten niiden elintavat vaikuttavat tartuntojen alttiuteen ja määrään. Teos on jokaisen luonnossa liikkuvan helppolukuinen käsikirja. Tautiekologian ymmärrys auttaa tunnistamaan riskit, suhteuttamaan ne oikein ja toimimaan luonnossa riskit tiedostaen. Teos hälventää turhaa pelkoa ja tarjoaa asianmukaista tietoa, josta hyötyvät mökkiläiset, metsästäjät, marjastajat ja kaikki luonnossa liikkuvat tai sinne mielivät. Käyttökelpoista tietoa myös meille viherammattilaisille. Tekijä: Heikki Hentonen. Julkaisija: Metsäkustannus Oy. 2018. 128 s. Myynti: Metsäkustannus Oy:n verkkokauppa https://www.metsalehti.fi/metsakustannus-kirjat/. Hinta: 34,00 €. Luontotyyppien soveltuminen ekologiseen kompensaatioon Suomessa julkaisussa käsitellään luontotyyppien soveltuvuutta ekologiseen kompensaatioon sekä hyvityksen että heikennyksen kannalta. Luontotyyppiryhmittäin on tehty arvio, onko ihmistoiminnasta kyseiselle luontotyypille aiheutuva heikennys mahdollista ekologisen kompensaation keinoin hyvittää ja jos niin miten kompensaatiohyvityksen voisi toteuttaa. Arvioituja luontotyyppiryhmiä on 99. Kukin luontotyyppiryhmä on luokiteltu joko soveltuvan, mahdollisesti soveltuvan tai pääsääntöisesti olevan soveltumaton ekologiseen kompensaatioon. Julkaisussa käydään myös läpi luontotyyppien ekologisen kompensaation toimintaperiaate, käsitteistö ja luontotyyppien kompensoitavuuteen liittyviä yleisiä ja erityisiä reunaehtoja. Tekijät: Anne Raunio, Susanna Anttila, Minna Pekkonen ja Olli Ojala. Julkaisija: Ympäristöministeriö. 2018. 190 s. Myynti: Julkaisu on saatavana verkkojulkaisuna osoitteesta http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/ S u om e n y m p ä r i s t öke s k u s j a Ym p ä r i s t ömi ni s t e r iö Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018 – Luontotyyppien punainen kirja on kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa esitellään uhanalaisuuden arviointimenetelmä, arvioinnin tulokset ja perusteet sekä asiantuntijaryhmien laatimat toimenpide-ehdotukset. Toinen osa sisältää luontotyyppien kuvaukset, esiintymiskartat, valokuvat sekä luontotyyppikohtaiset arvioinnin perustelut. Luontotyyppien uhanalaisuus on arvioitu Suomessa toista kertaa. Arvioinnin tulokset esitetään 388 luontotyypille, jotka on jaettu kahdeksaan pääryhmään: Itämeri, Itämeren rannikko, sisävedet ja rannat, suot, metsät, kalliot ja kivikot, perinnebiotoopit sekä tunturit. Koko maassa uhanalaisiksi arvioitiin 186 luontotyyppiä (48 % luontotyyppien lukumäärästä). Etelä-Suomessa uhanalaisten osuus (59 %) on selvästi suurempi kuin Pohjois-Suomessa (32 %). Julkaisija: Ympäristöministeriö. 2018. 392 ja 929 s. Myynti: Julkaisut ovat saatavana verkkojulkaisuina osoitteesta http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/

Rakennetun ympäristön teettäminen -julkaisu sisältää perustiedot hyvästä rakennuttamismenettelystä viheralan töiden rakennuttajille, suunnittelijoille ja urakoitsijoille. Rakennushankkeen osapuolten on tunnistettava menettelytavat tarjousvaiheesta alkaen sisältäen suunnittelun ja rakentamisen eri vaiheet. Julkaisu soveltuu hyvin viheralan rakennuttamisen opetuksen opetusmateriaaliksi sekä käsikirjaksi viheralan ammattilaisille. Tekijä: Reijo Eskola. Julkaisija: Viherympäristöliitto ry. 2018. 159 s. Myynti: Viherympäristöliiton verkkokauppa https://kauppa.vyl.fi/. Hinta: 55 €. Rakennushankkeen kustannushallinta -kirjassa esitetään rakennushankkeen kustannushallinnan käsitteet, periaatteet sekä hankkeen eri vaiheisiin liittyvät menettelyt tilaajan ja urakoitsijan näkökulmasta. Kirja sopii rakennusalan opiskelijoille ja alan ammattilaisille. Julkaisijat: Talonrakennusteollisuus ry ja Rakennustietosäätiö RTS. 2018. 117 s. Myynti: Rakennustiedon verkkokauppa https://www.rakennustietokauppa.fi. Julkaisu on saatavana myös e-kirjana. Hinta: 55 €. InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Maa, pohja- ja kalliorakenteet -julkaisu sisältää infrarakentamisessa sovellettavan hyvän rakennustavan. Siinä esitetään Infra 2015 Rakennus- ja hankenimikkeistön mukaisesti jäsenneltyinä maa-, pohja- ja kalliorakenteiden tekniset laatuvaatimukset. Julkaisuun on tullut uusi kaatopaikkarakenteita käsittelevä kahdentoista luvun kokonaisuus. Myös pohjavedensuojauksia käsittelevä kokonaisuus on uudistunut merkittävästi. Rakenteiden alituksiin on lisätty uusi luku maa- ja kalliorakenteiden alituksista. Kaikki teknisiä vaatimuksia koskevat luvut on päivitetty. Julkaisija: Rakennustieto Oy. 2018. 424 s. Myynti: Rakennustiedon verkkokauppa https://www.rakennustietokauppa.fi Hinta: 269,50 €. Maankäyttö- ja rakennuslaki -julkaisussa käsitellään kaikki lain ja asetuksen pykälät sekä niihin tehdyt muutokset ja täydennykset perusteluineen. Tässä kirjan viidennessä painoksessa on seurattu ja selostettu lakimuutoksia vuoden 2017 loppuun asti. Keskeisimmät muutokset liittyvät suunnitteluja lupamenettelyjen sujuvoittamiseen, valituslupajärjestelmän käyttöönottoon sekä rakentamisen teknisen sääntelyn uudistamiseen. Kirjassa on myös otettu huomioon vireillä olevan maakuntauudistuksen keskeiset vaikutukset viranomaistehtäviin. Kirja on kolmiosainen. Ensimmäinen osa johdattaa kaavoitusja rakentamisoikeuteen. Kirjan toisessa ja kolmannessa osassa esitetään yksityiskohtaisesti maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen pykälien tulkinnat ja soveltamisohjeet sekä keskeisimmät lain soveltamista ohjaavat oikeustapaukset. Lisäksi kirjassa on rakentamisen ja kaavoituksen sanasto, laaja kirjallisuusluettelo ja asiahakemisto sekä liiteosassa kaavamerkinnät. Tekijät: Lauri Jääskeläinen, Olavi Syrjänen, Jyrki Hurmeranta ja Susanna Wähä. Julkaisija: Rakennustieto Oy. 2018. 1053 s. Myynti: Rakennustiedon verkkokauppa https://www.rakennustietokauppa.fi. Julkaisu on saatavana myös e-kirjana. Hinta: 198 €. VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 | 77

VYL VIHERALAN TAPAHTUMIA Vaikuttamista Viherympäristöliitto on mukana vaikuttamassa viheralan kannalta keskeisimmän lain, maankäyttö- ja rakennuslain, MRL:n kokonaisuudistukseen. Maisema-arkkitehti Mervi Vallinkoski on VYLlin nimemä edustaja MRL:n seurantaryhmässä. Tämä on näköalapaikka koko lain uudistukseen. Viime vuoden puolella VYL lähetti esitykset tulevan hallituksen hallitusohjelmaan eduskuntapuolueille. Liitto esittää näitä tavoitteita myös suoraan virkamiehille. Tammikuussa liiton edustajat antavat palautetta hulevesilainsäädännön toimivuudesta ympäristöministeriössä pidettävässä tilaisuudessa. Aloite Euroopan Vihervuodesta on edennyt EU:ssa suotuisasti. Parlamentin ympäristövaliokunta ENVI äänesti teemavuoden puolesta ja seuraavaksi parlamentti käsittelee esitystä tammi- helmikuussa. Jos parlamentti hyväksyy, tämän jälkeen pitää vielä komission tehdä myönteinen päätös. Toivon mukaan päätös syntyy nopeasti parlamentin kannanoton jälkeen, jotta vuoden käytännön järjestelyt voidaan oikeasti aloittaa. Ideoita on toki jo kerätty. Rakentajapäivät veti salin täyteen ammattilaisia kuuntelemaan kestävän kunnossapidon teeman mukaisia luentoja. Seppo Närhi, pääsihteeri Viheralan tapahtumat liiton nettisivuilla: www.vyl.fi VIHERALAN TAPAHTUMIA Maa- ja kotitalousnaisten järjestämän Vuoden Maisemateko-kilpailun voittaja oli Mankilanjärven kunnostus ja järvikaislan hyödyntäminen Pohjois-Pohjanmaalla. Kuvassa kilpailun tuomaristo. Viherpäivien näyttelyalueen aukiosta VYL järjesti HAMK Lepaan Rakennetun ympäristön kanssa opiskelijoille suunnatun suunnittelukilpailun. Kilpailuun tuli neljä ehdotusta, joista kolme arvioitiin. Kuvassa arviointiryhmä vas. Heikki Peltoniemi., Essi Mäkinen, Tiia Naskali, Sari Suomalainen, Päivi Sundman, Katja Virtanen ja Outi Tahvonen. Sivun kuvat Seppo Närhi. Harviala Oy:n pitkäaikainen toimitusjohtaja Marjatta Nummela (vas.) jäi vuoden 2018 lopulla eläkkeelle. Vierellä uusi toimituskohtaja Inari Jansson. Lisää Viherympäristöliitosta www.vyl.fi Toimisto: Viherympäristöliitto ry, Viljatie 4 C, 00700 HELSINKI puh. 09-584 166, info@vyl.fi Seppo Närhi, pääsihteeri, Viherympäristöliiton yleiset asiat ja Viherympäristölehti, 0400 419085, seppo.narhi@vyl.fi 78 | VIHERYMPÄRISTÖ 1/19 Aino Arjas, järjestösihteeri (sairasloma) Essi Mäkinen, 09-5841 6512, essi.makinen@vyl.fi Tiia Naskali, koordinaattori, tiia.naskali@vyl.fi, 09 5841 6518, 050 438 1860. Jyri Uimonen vihervalvoja-asiat, jyri.uimonen@ puutarhaliitto.fi, 09-584166.

Uutuus! Uutuuskirja Viherpäivillä Aino Karilas: Dynaaminen kasvillisuus Kasvien ja sienten erottamaton elämä: Rihman kiertämät Aino Karilas Dynaaminen kasvillisuus Kaunista ja kestävää monimuotoisuutta rakennetuille viheralueille Viherympäristöliiton julkaisu nro 64 39,5€ 15€ KESY Kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli Toimintaperiaatteet kestävän kehityksen toteuttamiseksi ympäristörakentamisen hankkeissa 55€ 45€ 45€ Jan Gehl: Ihmisten kaupunki. Kaupunkisuunnittelun perusteos. Uutuus! Reijo Eskola: Rakennetun ympäristön teettäminen 55€ Viherympäristöliiton kirjakaupasta jokaiselle jotakin! Tervetuloa kirjakauppaostoksille Viherpäivillä 6.-7.2. Mukana uutuusjulkaisuja, maisemasuunnittelun ja viherrakentamisen perusteoksia sekä puu- ja kasvikirjallisuutta. Olemme Vihertekniikkanäyttelyssä osastolla 107. Tervetuloa kirjakauppaostoksille! Messutarjoukset löydät myös osoitteesta kauppa.vyl.fi