LABYRINTTI 1/2019 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami a ma Lapsiomainen Anna Håkans: Minulla on ollut maailman paras äiti, mutta hän on vain ollut sairas Lapsiomaiset näkyväksi Omaisen tiedonsaanti auttaa potilasta ja läheisiä Mielenterveysomaisten vaalikysely

Hae tukea www.finfami.fi onko läheisesi sairastunut psyykkisesti? Älä jää yksin.

LABYRINTTI 1/2019 KUVA: MIKKO LEHTIMÄKI Teema: Älä sulje silmiäsi – FinFamin hallitusohjelmatavoitteet 5 Pääkirjoitus: Vaikuttamisen hetki 6 ”Minusta tuli pieni aikuinen” 11 Omaisen ääni: Lapsiomaiset näkyväksi 12 Omaisen tiedonsaanti auttaa potilasta ja läheisiä 16 Omaisen tiedonsaantioikeudella merkittävä vaikutus 20 Puheenjohtaja: Näemmekö lapsen hädän? 22 Mielenterveysomaisten vaalikysely 28 Kolumni: Mielenterveysomaisten tukemisessa sanoista tekoihin 30 Näe lapsi – anna aikaa 32 Lapsiomaisten näkymättömyys puhutti FinFamin Lapsi- ja nuorisofoorumissa 33 Kolumni: Suositut vertaistukiryhmät helpottavat vanhemman oloa 34 Kolumni: Kokoontumisajot Kirjakkalassa – HALUAN HAASTAA JOKAISEN AIKUISEN KYSYMÄÄN LAPSILTA JA NUORILTA, KUINKA SINÄ VOIT JA MITEN KOTONA MENEE? LUKIJAN KUVA. Labyrintti 2/2019 Parisuhde ja mielenterveys Seuraavaan lehteen tarkoitettujen aineistojen tulee olla 19.5.2019 osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai marika.finne@finfami.fi. KANSIKUVA: MIKKO LEHTIMÄKI Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Pia Hytönen ● Toimituspäällikkö Marika Finne ● Toimituksen osoite Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jukka Eriksson/ Je-Mark Ky p. 09 5489 3630, 050 339 6137, je-mark.oy@netlife.fi info@je-mark.fi www.je-mark.fi ● Taitto Faktor/Taittopalvelu ● Painopaikka Forssa Print ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. 1/2019 441 612 Painotuote 3

Vanhemman varjossa verkossa toteutettava valtakunnallinen vertaisryhmä Oletko elänyt lapsena perheessä, jossa vanhempi on sairastanut tai oireillut psyykkisesti? Oletko jäänyt ilman tukea? FinFami mahdollistaa ensimmäistä kertaa valtakunnallisen verkossa tapahtuvan vertaisryhmän. Voit osallistua ryhmään vaikkapa Inarinjärven tai Pyynikin rannalta. Vanhemman varjossa on suljettu verkkoryhmä yli 18-vuotiaille, jotka ovat eläneet lapsuutensa perheessä, jossa vanhempi sairastaa tai on sairastanut psyykkisesti. Ryhmän tavoitteena on oman ymmärryksen lisääminen ja kokemusten jakaminen vertaistuen keinoin. Ryhmää ohjaavat sekä koulutetut kokemusasiantuntijat että FinFami ry:n ammattilaiset. Ryhmä alkaa 22.4. ja päättyy 25.5. Ryhmä toteutuu Suomen Mielenterveysseuran ylläpitämässä Tukinet-verkkopalvelussa. Ryhmää jaksotetaan viidellä joka torstai kokoontuvalla chat-keskustelulla, joiden teemat ja aiheet tarkentuvat ryhmän tarpeista. Hae mukaan viimeistään 31.3. osoitteessa www.finfami.fi/vanhemmanvarjossa Lisätietoja ryhmästä saat osoitteesta veto@finfamiuusimaa.fi 4 1/2019

PÄÄKIRJOITUS Pia Hytönen, FinFamin toiminnanjohtaja Vaikuttamisen hetki K KUVA: MIKKO MÄNTYNIEMI uka tahansa voi olla mielenterveysomainen. tellään lehdessämme lapsiomaisten, jäsenyhdistysten ja päättäOmainen voi olla lapsi, vanhempi, sisarus, naapuri, jien näkökulmasta. työkaveri tai sukulainen. Omaisena oleminen ei Meillä on mahdollisuus vaatia muutosta, mahdollisuus vaatia katso aikaa, eikä paikkaa. Tutkimusten mukaan tekoja puheiden sijaan kuten Oili Huhtala lehdessämme muisjoka toinen suomalainen kokee jossakin vaiheessa tuttaa. Tehdään yhdessä töitä sen eteen, että lapsiomaiset ja elämäänsä mielenterveyden häiriön, mutta vain puolet mielennuoret hoivaajat tunnistetaan ja heitä tuetaan, että mielenterveyden häiriötä sairastavista saa terveysomaisena tai -omaishoitatarvitsemaansa hoitoa. Omaiskysejana oleminen olisi kevyempää ja lymme mukaan 46 % mielenterveysheille annettaisiin heidän ansaitseomaisista on vaarassa masentua itse. mansa arvostus tärkeästä lähimEduskuntavaalit ovat ovella, joten nyt mäisen välittämisestä, että omaisella on tärkeä hetki tuoda yhdessä esiin olisi yhdenvertainen mahdollisuus mielenterveysomaisten asemaan liittyviä olla työelämässä ja että yhteiskunta parantamistarpeita niin ehdokkaille kuin noteeraisi heidät omina yksilöinään, äänestäjille. joiden hyvinvointi on ykkösprioriMielenterveysomaisten oikeuksia teetti. tulee ajaa muutenkin nyt suuren Yhdessä olemme enemmän, murroksen keskellä. Käynnissä oleva yhdessä voimme vaikuttaa. Tämän sote- ja maakuntauudistus on isoin sositakia me mielenterveysjärjestöt aalipalveluiden rakenteiden muutos yhdistimme voimamme ja vireilaikoihin. Tulossa on myös muita tärkeitä lepanimme Terapiatakuu-kansalakimuutoksia muun muassa mielenterlaisaloitteen. Terapiatakuu nopeutveyslain ja sosiaaliturvan uudistaminen taisi pääsyä mielenterveyshoitoon. sekä mielenterveystrategian valmistelu. Nopeasta hoitoonpääsystä hyötyisi Meillä on mahdollisuus nyt vaikuttaa, niin potilas, omaiset kuin henkilömiten mielenterveysomaiset otetaan kunta. uudistuksissa huomioon. MielenterveMeillä on mahdollisuus muuttaa ysomaiset eivät saa jäädä ilman palvemielenterveyspalveluita sillä tavalla, luita, eikä järjestöjen roolia saa unohtaa että ne ovat kaikille ihmisille yhdenuudistuksia tehtäessä ja toteutettaessa. vertaisia ja saavutettavissa ympäri Keskusliitto toteutti syksyllä 2018 Suomea. Haastan meidät kaikki jäsenkyselyn, jossa kartoitettiin, mitkä mukaan viemään mielenterveysovat kenttämme mielestä tärkeimmät omaisten asiaa eteenpäin sekä allemielenterveysomaisia koskettavat kirjoittamaan Terapiatakuu-kansateemat, joihin tarvitaan parannusta. laisaloitteen. Meillä on nyt tilaisuus Yhteisiksi tavoitteiksi kiteytyivät, parantaa ihmisten hyvinvointia ja että lapsiomaisten tuen tarve täytyy mielenterveyspalveluita. Ei jätetä tunnistaa ja tukea lisätä, mielenterveyssitä käyttämättä. kuntoutujien omaisten tiedonsaantioiTehdään yhdessä näistä vaaleista MIELENTERVEYDEN keutta täytyy parantaa ja mielenterveysmielenterveysvaalit! MielenterveEDISTÄMINEN omaisten oikeutta omaishoidon tukeen yden edistäminen on koko yhteisON KOKO ja palveluihin täytyy lisätä. Näitä järjeskunnan asia. tömme edunvalvonnan tavoitteita käsiYHTEISKUNNAN ASIA. 1/2019 5

”Minusta tuli Teini-iässä Anna Håkans piilotti hätänsä hyvään koulumenestykseen ja oppi olemaan hiljaa. Vasta aikuisena hän on pystynyt puhumaan siitä, miltä tuntui kasvaa perheessä, jossa oli mielenterveysongelmia. P rojektisuunnittelija Anna Håkans kyllä aavistaa, miltä yläasteikäisestä nuoresta tuntuu, kun hän kertoo heille, millä asioilla hän koulussa on. – Yleensä luokassa kuuluu aika monta huokausta. Sen ikäisenä olisin itsekin huokaillut. Mutta kun projektin päätteeksi ilmoitamme, että nyt on viimeinen kerta, oppilaat kysyvät, emmekö voisi vielä tulla uudestaan. Anna työskentelee kolmatta vuotta FinFami Pohjanmaan Yhdessä enemmän -nuorisoprojektin projektisuunnittelijana. Annan tehtävänä on järjestää Pohjanmaan alueen yhteistyökouluille erilaisia luento- ja teemapäiväpaketteja. Projektin tavoitteena on, että mielenterveysasioista puhuttaisiin enemmän. Tarvetta on, sillä tutkimuksen mukaan joka neljäs alaikäinen kasvaa perheessä, jossa on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma. Annalle aihe on myös henkilökohtainen. Hän on itsekin lapsiomainen. ANNA HÅKANS OLI JUURI aloittanut yläasteen, kun hänen toimistotyötä tekevä äitinsä sairastui työuupumukseen. Muista huolehtiva ja tarmokas äiti muuttui lyhyessä ajassa sulkeutuneeksi, apaattiseksi ja väsyneeksi. 6 – Kun äiti tuli töistä, hän halusi levätä. Päiväunet tuntuivat vain pitkittyvän. Pikku hiljaa äiti ei enää noussut sängystä ollenkaan ja jäi sairauslomalle. Työuupumusdiagnoosi vaihtui masennukseksi, Anna muistelee. Äidin muutosta oli raskasta seurata vierestä. Annan mukaan äiti oli yleensä se, joka auttoi ja ajatteli muita ennen kuin itseään. Ennen niin energinen äiti oli kuin varjo itsestään. Anna alkoi kantaa vastuuta kodista. Hän huolehti kaikista niistä kotitöistä, jotka äiti oli aiemmin tehnyt. Muuttuneesta kotitilanteesta ei puhuttu ääneen. – Minusta tuli pieni aikuinen. Huolehdin asioista, joista lapsen ei olisi pitänyt huolehtia. Murehdin, miten äiti voi, toimivatko hänelle määrätyt lääkkeet, parantuuko hän koskaan, voinko tehdä jotakin, jotta äiti voisi paremmin. Analysoin tilannetta jatkuvasti. Samalla huolehdin itsestäni. Tein kaikki kotityöt ja hoidin itse itselleni syötävää. Myös koulun hoidin moitteettomasti. Anna ei puhunut kotiasioista kenellekään – ei edes ystävilleen. – Saatoin joskus mainita, että äiti on erilainen. En kuitenkaan avannut sydäntäni ja kertonut huolistani. Pelkäsin, että joku tulee haukkumaan äitiä ja minua. Olen aina kokenut, että perheen asioista ei puhuta ulospäin. 1/2019

pieni aikuinen” MITÄ PIDEMPÄÄN Annan äiti oli sairauslomalla, sitä enemmän Anna ahdistui ja sulkeutui. – Luulin, että olen maailman ainoa tässä tilanteessa oleva ihminen. Ei meillä esimerkiksi koulussa terveystiedon tunnilla puhuttu mielenterveysongelmista kuin kerran. Eikä silloinkaan käyty läpi sitä, että kuka tahansa voi sairastua ja miten se vaikuttaa koko perheeseen. Toki jotkut ihmiset tiesivät Annan äidin sairauslomasta. Heistä muutama kyseli Annalta, miten hän jaksaa. Anna vastasi joka kerta sen verran painokkaasti, että hyvin, ettei toista kertaa enää kysytty. – Muistan, että kerran yläasteen äidinkielen tunnilla kirjoitin tarinan tytöstä, joka voi huonosti ja miettii itsemurhaa. Opettaja, joka aineen luki, kysyi, että ”et kai puhu itsestäsi”. ”En tietenkään”, vastasin. Asia jäi siihen. Anna tiesi, että jos hän hoitaisi koulunsa kunnialla, ihmiset eivät epäilisi jonkin olevan vinossa. Silloin he jättäisivät hänet rauhaan. Anna oli aloittanut yläasteen 7,5 keskiarvolla. Yhdeksännen luokan päättö➤➤ 1/2019 7

– Joku pysähtyi ja kuunteli minua. Se oli selviytymiseni kannalta merkityksellisintä, painottaa Anna Håkans. 8 1/2019

todistuksessa hän oli nostanut keskiarAnnan pakokeino, ylisuorittaminen, ei se kuulostaa kliseeltä, niin he haluavat vonsa 9,6:een. jäänyt yläasteelle. Siitä uhkasi tulla riipoikeasti auttaa. Annan äiti oli sairauslomalla alle pakivi myös ammattikorkeakoulussa. Mutta myös rahasta on puhuttava. vuoden. Annan puhumattomuus kesti Koska Anna oli tottunut olemaan huipKevään eduskuntavaaleissa vaikukuitenkin koko yläasteajan. puoppilas, myös ammattikorkeakoulun tamme siihen, millaisia päätöksiä haluai– Äidin sairauden takia minusta tuli arvosanojen piti olla vitosia, vähintään simme tulevaisuuden päättäjien tekevän koulussa ylisuorittaja. Kukaan ei epäillyt nelosia. ja mihin haluamme veroja ohjattavan. mitään. Enkä ihmettele. Jos oppilas saa – Minulla oli monta kurssia päällek– Valitettavasti esimerkiksi kouluilta vain ysejä ja kymppejä, kuinka opettaja käin. Totesin, että jos panostan kaikkiin viedään resursseja koko ajan. voisi kuvitellakaan, että menee huonosti. yhtä paljon, uuvun. Myös eräs opettaAnna on käynyt luennoimassa entiJoku oli kuitenkin huomannut, ettei jani huomautti, että oli ollut samanlainen sessä koulussaan. Hän on halunnut antaa Annalla ollut kaikki hyvin. minun iässäni ja oppineensa, ettei se välineitä myös hänen kaltaisensa kilttien – Kerran minut passitettiin koulukukannata. Aloin suhtautua kouluun vähän lapsiomaisten tunnistamiseen. raattorin luokse. Hän kysyi, miten voin. rennommin. – Mielestäni opettajien olisi pitänyt Vastasin hänelle kuten muillekin: hyvin. huomata, että seiskan aloittaa avoin ja Kertoilin elämästäni, mutta en puhunut KAIKKI EIVÄT OLE YHTÄ onnekkaita sosiaalinen nuori, jonka keskiarvo on totta. kuin Anna. vähän yli seiskan, mutta yhdeksännellä Kuraattori ei luovuttanut. Hän kutsui Tilastojen mukaan mielenterveluokalla nuori pukeutuu täysin eri tavalla, Annan luokseen toistekin. Aina vastassa ysongelmat siirtyvät usein sukupolvetäytyy ja saa todella hyviä arvosanoja. oli kysymys ”miten voit”. Jossakin velta toiselle. Yli puolet masentuneiden Ulkoisella olemuksellani halusin tuoda vaiheessa Anna uskalsi luottaa kuraattovanhempien lapsista sairastuu itsekin, ilmi, etten voi hyvin. riin ja alkoi puhua. useimmiten alle 25-vuotiaana. Usein – Istuin kuraattorin luona, kerroin sairaus johtaa opintojen keskeyttämiseen, NYKYÄÄN 26-VUOTIAS Anna Håelämästäni ja tunsin, miten ahdistus pitkiin sairauslomiin ja työkyvyttömyyskans on pienen lapsen äiti ja saanut katväheni. Aloin nähdä valoa tunnelin eläkkeelle jäämiseen. kaistua hiljaisuuden kehän. päässä ja suunnitella tulevaisuuttani. Annan mukaan lapsiomaisten tunnistaAnna on pystynyt puhumaan asiasta Kuraattori ohjasi Annan miettimään minen on avainasemassa. äitinsä kanssa. Anna on halunnut puhua omaa elämäänsä. Hän kyseli, aiheesta myös julkisuudessa mikä Annaa kiinnosti ja mitä auttaakseen muita samassa tilan– ISTUIN KURAATTORIN LUONA, hän aikoi yläasteen jälkeen opisteessa olevia. kella. KERROIN ELÄMÄSTÄNI JA TUNSIN, MITEN – Ennen ensimmäistä lehti– Siihen asti olin elänyt nykyhaastatteluani kerroin siitä AHDISTUS VÄHENI. ALOIN NÄHDÄ VALOA hetkessä. Mietin vain, onko etukäteen äidilleni ja hän mietti, TUNNELIN PÄÄSSÄ JA SUUNNITELLA äiti huomenna paremmassa onko asiasta hyvä puhua julkikunnossa kuin tänään. Kuraatsesti. Ymmärrän, että hän halusi TULEVAISUUTTANI. torin kanssa teimme osatavoitsuojella minua, mutta nyt hän teita. Mitä minä haluan, miltä on sitä mieltä, että puhuminen elämäni näyttää muutaman kuukauden – Oireilevia nuoria ei pidä heti leimata on hyvästä. Olen sanonut hänelle, kuten kuluttua, entä puolen vuoden kuluttua. ongelmanuoriksi tai laittaa sen piikmyös monille muille, että minulla on Ratkaisevana Anna pitää juuri kuraatkiin, että teini-ikä nyt vain on tuollainen. ollut maailman paras äiti, mutta hän on torin sinnikkyyttä ja välittämistä. Pitää tunnustaa, että lapsiomaisia on ja vain ollut sairas. – Joku pysähtyi ja kuunteli minua. Se pitää olla mahdollisuus kartoittaa koko Anna haluaa haastaa jokaisen aikuisen oli selviytymiseni kannalta merkitykselliperheen tilanne. kysymään lapsilta ja nuorilta, kuinka sinä sintä. Siitä lähtien olen puhunut elämästäni Anna tapaa huonosti käyttäytyviä voit ja miten kotona menee. avoimemmin. En edelleenkään tiedä, kuka nuoria myös omassa työssään. Kokemuk– Eikä pidä olettaa, että nuori vastaa minusta vinkkasi, sillä eihän koulukuraatsesta hän tietää, että huonon käytöksen rehellisesti ensimmäisellä kerralla. Pitää tori kulje käytävillä oppilaiden keskuudessa. takana on aina jotakin muuta. Ja juuri se kysyä uudestaan. Ja jos tilanne ei parane, jokin muu pitäisi selvittää. aikuisten pitää myös uskaltaa toimia. ÄITINSÄ SAIRAUDEN JÄLKEEN AnAnna sanoo, ettei sillä ole väliä, kuka Lastensuojeluilmoituksen tekemistä ei nalle oli itsestään selvää, että hän opiske- ensimmäisen askelen ottaa, kunhan on pidä pelätä tehdä. Mieluummin yksi liikaa lisi sosionomiksi. Annalla on myös nuojokin taho, joka miettii, mikä nuoren kuin yksi liian vähän. riso-ohjaajan koulutus. käyttäytymisen taustalla on. Annan mielestä typerintä on miettiä – Jo ennen äidin sairastumista halusin – Ihan sama, onko se sitten se kuraatetukäteen, että mitä jos tulkinta menee olla ihmisten kanssa tekemisissä. tori vai joku muu. Lapset ja nuoret ovat pieleen ja onkin väärässä. Toiveeni oli työskennellä nuorten parissa. jokaisen aikuisen vastuulla. Jos aikuinen – Mitä jos on oikeassa? Pitää uskaltaa Yleensä lapsiomaisen huolehtiminen näkee, että lapsi tai nuori voi huonosti, sekaantua. ja oireilu eivät lopu siihen, että perheenhänellä on vastuu ja velvollisuus puuttua TEKSTI: Laura Koljonen jäsenen vointi kohenee. Lapsiomaisella siihen. Ja nuorille sanoisin, että menkää KUVAT: Mikko Lehtimäki on myös riski sairastua itse. puhumaan sille kuraattorille! Vaikka 1/2019 9

  NUORTEN LIIRUMLAARUM -LEIRI Naantalin Lomahyppäyksissä 17.-19.5.2019 Leiri on tarkoitettu n. 13 – 18 – vuotiaille nuorille, joiden läheisellä (sisaruksella, vanhemmalla, isovanhemmalla, ystävällä) on jokin mielenterveyden häiriö tai päihdeongelma. Leirin tarkoituksena on herätellä nuoria huomaamaan, että myös muita nuoria on samankaltaisissa tilanteissa. Leirillä puhutaan asiaa yhdessäolon, grillailun ja yleisen chillailun lomassa. Mikäli sää sallii ja lauttaliikenne on alkanut, teemme viikonlopun aikana päiväretken Seilin saarelle. Mukaan mahtuu 7 nuorta, meitä ohjaajia lähtee kaksi, Sari ja Juho. Luonnollisesti tarvitsemme vanhempien suostumuksen leirille osallistumiseen. Leiri on nuorille maksuton! Lomahyppäykseen matkataan Tampereelta yhteiskuljetuksella. Automatkat, yöpymiset, ruokailut ja retket ovat nuorille maksuttomia. Pientä käyttörahaa voi olla mukana. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Sitovat ilmoittautumiset 6.5.2019 mennessä. Sari Nurminen puh: 040 544 3139 sari.nurminen@finfamipirkanmaa.fi 10 1/2019

OMAISEN ÄÄNI Annika Wallenius Lapsiomaiset näkyväksi T KUVA: JANIKA TAKKULA ätä lehteä lukiessasi olet ehkä jo kuullut seuraaosaa heitä nähdä. Kukaan ei nähnyt meitä, koska meitä kohdanvanlaisen tilaston: joka neljäs alaikäinen lapsi elää neet aikuiset eivät osanneet kuvitella perheemme tilanteen perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa olemassaoloa. mielenterveys- ja/tai päihdeongelma. Nämä eduskuntavaalit ovat mielenterveysvaalit. Kirjoitan Nämä lapset ovat lapsiomaisia. He ovat lapsia, tästä nyt, jotta sinä, joka luet tätä, näkisit. Näkisit kaikki ne jotka eivät ole saaneet elää tavallapset, jotka elävät yksin huolen alla. lista lapsuutta, vaan ovat joutuneet Kirjoitan, jotta sinä osaisit kysyä aikuisen rooliin. He ovat ala-asteioikeat kysymykset: Mitä kuuluu? käisiä, jotka ovat joutuneet huolehtiMiten kotona menee? Onko sinulla maan vanhemmistaan, sisaruksistaan huolia? Älä päästä itseäsi helpolla, ja perheen taloudesta. He ovat lapsia vaan kysy uudelleen. Kysy niin kauan, ja nuoria, joiden aikuisuus on uhatettä sinuun luotetaan ja rehellinen tuna. vastaus uskalletaan antaa. Tiedän tämän, koska olen lapsioMinulta kysyttiin kerran vanhemmainen. Olen huolehtinut perheeni pieni avioerosta lapsena. Vastasin asioista ainakin seitsemänvuotiaasta ulkoa opetellun vastauksen, samoin asti. Minulle selvisi vasta nuorena kuin sisarukseni, jotka tulivat jälkeeni aikuisena (yli 20-vuotiaana), että terveydenhoitajan vastaanotolle. kantamani vastuu ei olisi kuulunut Monta pientä lasta kertoivat kaikki minulle. Lapsen ei olisi kuulunut samaa tarinaa. Terveydenhoitaja tietää niitä asioita, mitä minä tiesin päästi itsensä helpolla. Hän ei raaputlapsena. tanut pintaa, eikä uskaltanut kysyä Joka neljäs lapsi. Nyt voit mielessäsi tarpeeksi. Hän uskoi meidän yhteisen pohtia, kuinka monta lapsiomaista tarinamme. sinä tunnet? Kuinka Ei ole olemassa ”vain moni ei koskaan kerro oman perheen asioita”. ÄLÄ PÄÄSTÄ ITSEÄSI HELPOLLA, VAAN KYSY perheensä tilanteesta? Me tyydymme siihen liian Kuinka moni ei koskaan usein. Jos kaikki meitä UUDELLEEN. KYSY NIIN KAUAN, ETTÄ SINUUN hae apua? Edes aikuisena. kohdanneet aikuiset LUOTETAAN JA REHELLINEN VASTAUS Meidän perheessämme olisivat olleet rohkeita, USKALLETAAN ANTAA. on monta lasta ja eronneet olisimmeko saaneet vanhemmat. Ensimmäistä apua perheenä aikaikertaa perheemme tilannetta kauhisteltiin, kun olin 24-vuotias semmin? En tiedä. Ajattelen kuitenkin, että me voimme tehdä aikuinen nainen. Sosiaalityöntekijä ihmetteli, miten perheemme muutoksen nyt. Me voimme olla rohkeita ja aktiivisia. Ei ole tilanteeseen ei oltu puututtu lainkaan. Hyvä kysymys. enää aikaa seurata sivusta ja uskoa parasta. On aika toimia ja Kuinka koulussa ei oltu huomattu mitään? Miten sosiaalikysyä rohkeasti! virastossa tai Kelassa ei puututtu taloudellisiin vaikeuksiin ja On myös aika panostaa mielenterveyteen. On aika lisätä niiden syihin? Miksi kukaan ei kyseenalaistanut työpaikkojen resursseja, jotta terveydenhoitajat ja muut nuoria kohtaavat vaihdoksia ja jatkuvaa toimeentulotuella elämistä? työntekijät voisivat puuttua näkemiinsä epäkohtiin. On aika Lapsiomaiset ovat näkymättömiä, koska heitä ei pitäisi olla. helpottaa omaisten taakkaa. On aika vastuuttaa päättäjiä. On Heitä ei pitäisi olla, joten aikuiset, jotka eivät tiedä heistä, eivät aika puuttua. 1/2019 11

Omaisen tiedonsaanti auttaa potilasta ja läheisiä ”Ymmärrys sairautta kohtaan paranee”, ”tietää varautua”, ”epätietoisuus vähenee”, ”saa työvälineitä, joilla tukea”. Näin somerolainen Annamari Lindroos luonnehtii tietoa, jonka myötä hänen arkensa äitinä ja omaisena on tuntunut hiukan helpommalta. Se on ollut tietoa siitä, miten oma lapsi voi ja miten häntä hoidetaan. L indroosin kolmesta aikuisesta lapsesta kaksi sairastaa psyykkisesti. Molemmat olivat sairastuessaan noin 12-vuotiaita. Lindroos tietää pitkän kokemuksen kautta, miten tärkeää tiedonsaanti on potilaan hoitopolun ja perheen jaksamisen kannalta. Äiti kokee, että tietoa on saanut riittävästi, mutta se on vaatinut, että mielessä ovat olleet oikeat kysymykset. – Osastolle soittaessani minun on täytynyt tietää, mitä kysyä. Psykiatrisen sairaalan osastolle on ollut kuitenkin helppo soittaa, kun on ollut huolia. Siellä on myös kuunneltu hyvin. 12 KUN SAIRASTAVAT LAPSET olivat alaikäisiä, vanhemmat olivat tiiviisti mukana heidän hoidossaan. Täysi-ikäinen potilas päättää kuitenkin itse, kenelle hänen terveydentilaansa ja hoitoaan koskevia tietoja saa antaa, oli hän sitten avotai laitoshoidossa. Tämä kävi selväksi myös Lindroosille, kun toinen sairastavista tyttäristä tuli täysi-ikäiseksi ja kielsi tietojen luovuttamisen omaisille joksikin aikaa. – Me vanhemmat emme saaneet tietää mitään, vaikka hän asui kanssamme kotona vielä pitkään. Tämän myötä eteen on tullut tilanteita, joissa Lindroos on kokenut huolen ➤➤ 1/2019

Psykiatrinen hoitotahto Hoitotahdossa henkilö voi ilmaista oman tahtonsa hoitonsa, myös tietojen jakamisen, suhteen esimerkiksi siltä varalta, jos tarvitsee jossakin vaiheessa pakkohoitoa. Hoitotahto on hyvä tehdä mahdollisimman terveenä, että sen tekijä ymmärtää hoitotahdon merkityksen ja sisällön. Hoitotahdon tekemiseksi saa neuvoa hoitavalta lääkäriltä ja muulta hoitohenkilökunnalta. Lähde: Mielenterveyden keskusliitto Kun Annamari Lindroosin sairastunut tytär tuli täysiikäiseksi, hän kielsi tietojen luovuttamisen omaisille joksikin aikaa. Epätietoisuus tuntui äidistä ahdistavalta. – Me vanhemmat emme saaneet tietää mitään, vaikka hän asui kanssamme kotona vielä pitkään. 1/2019 13

LINDROOS KERTOO, ETTÄ vastuu lapsista on ollut kotilomien aikana molemmilla vanhemmilla, mutta yhteydenpito hoitotahojen kanssa on vuosien aikana vakiintunut äidin rooliksi. Hän on pystynyt hoitamaan lasten asioita helpommin kuin pitkää työmatkaa kulkeva miehensä. – Joskus tieto lasten voinnista on ollut sellaista, mitä en olisi halunnut tietää. Joskus asiat ovat olleet niin raskaita, että niiden kertominen lasten isälle on tuntunut vaikealta. Aina en ole halunnut olla se, joka joutuu ne kertomaan. Lindroosin mielestä tietovastuuta jakaisi, jos hoitoneuvotteluihin voisi varata kello 16 jälkeen olevia aikoja. Tällöin työssä käyvien omaisten paikalle pääseminen helpottuisi. lisäksi myös pelkoa. Kun nuoret ovat olevan minulla, jos jotakin tapahtuisi. myöhemmin olleet osastohoidossa, Potilaan päätösvalta tietojen luovuttiedon puute on tuntunut ahdistavalta tamisesta on tuntunut äidistä ristiriitaierityisesti silloin, kun he ovat tulleet selta varsinkin silloin, kun tytär on ollut kotiin lomille. pakkohoidossa psykoottisten oireiden tai – Esimerkiksi toisen lapsen kohdalla psykoottisen masennuksen vuoksi. Lain tiesin, että mukaan tilanhänellä on ollut teen muuttaisi PSYKIATRISEN HOITOTAHDON vain, jos tietoa lääkkeiden AVULLA SAIRASTUNUT VOI väärinkäyttöä, kaipaava toimisi mutta en sitä, potilaan edunvalILMAISTA, ETTÄ HALUAA millaisia lääkvojana. LÄHEISENSÄ OSALLISTUVAN keitä hänellä sillä – Mitä HOITOONSA. hetkellä oli. sairaalta voi Epätietoisuus odottaa? Jos tuntui äidistä ahdistavalta myös siksi, hän on osastolla pakkohoidossa, johon että lasten sairastamiseen liittyi itsetuhoi- sisältyy tiukka valvonta ja paljon pakkosuutta. toimenpiteitä, onko hän silloin kykenevä – Vaikka vastuun sanottiin olevan päättämään asioistaan kotona, Lindroos osastolla lomienkin aikana, koin vastuun pohtii. 14 HYVÄ TIEDONKULKU ON TÄRKEÄ osa potilaan hoitopolkua, sillä omaiset tietävät, mikä on potilaalta tavallista ja mikä ei, Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) psykiatriassa työskentelevä hallinnollinen osastonhoitaja Mia Blomqvist sanoo. Blomqvist kertoo, että 1980-luvun puolivälin jälkeen hoidossa alettiin selvästi huomioida perhe ja omaiset. Lindroosin tapaan hän näkee kehitettävää siinä, että yhteydenpito olisi aktiivista ja informatiivista myös hoitavilta tahoilta omaisten suuntaan. – Tasalaatuisuus ei vielä toteudu. Jos omahoitajana on 30 vuotta alalla ollut työntekijä, hänellä on ihan erilainen rohkeus ottaa yhteyttä perheeseen kuin vastavalmistuneella. Tilannetta pyritään parantamaan Tyksin psykiatrian psykoosivastuualueella Perheet puheeksi -toimintamallilla, jota perhetyöntekijät ja -terapeutit suunnittelevat parhaillaan. Malli tarjoaa työntekijöille avuksi kysymyksiä, joilla lähestyä omaisia. BLOMQVIST YMMÄRTÄÄ, että tilanne on hätääntyneen omaisen kannalta hankala erityisesti silloin, kun potilas on kieltänyt tiedon jakamisen. Joskus taustalla on, että potilas ei halua olla tekemisissä omaisen kanssa, joka on toimittanut hänet hoitoon. Silloin henkilökunnan olisi kuitenkin tehtävä voitavansa. – Meillä suljetulla osastolla potilaalle koetetaan pikku hiljaa puhua toistuvasti, miksi läheisille olisi tärkeää voida osallistua hoitoon. Usein lupa lopulta tuleekin. 1/2019

Tilanteiden varalle voi laatia myös hoitotahdon, jos potilaan vointi sen mahdollistaa. Blomqvist toivoo, että tulevaisuudessa huomioitaisiin entistä paremmin myös kasvokkaisen yhteydenpidon tärkeys. – Muun muassa psykoosipotilaiden hoidossa tärkeää olisi, että läheisiä ja perhettä tavattaisiin aina hoitojakson aikana. Lisäksi Blomqvist kiinnittäisi huomiota siihen, että työntekijät tarjoaisivat apua perheen ainoana yhteyshenkilönä toimivalle omaiselle esimerkiksi silloin, kun potilaasta on kerrottavana ikäviä uutisia muille läheisille. – Kannustaisin omaisia myös pyytämään apua kertomiseen. VALTAKUNNALLISISTA selvityksistä käy ilmi, että omaisia huomioidaan vaihtelevasti tiedonkulussa ja yhteydenpidossa, THL:n kehittämispäällikkö Esa Nordling sanoo. Omaisilta kysytään tietoja aktiivisesti, mutta heille tietoa ei aina jaeta ymmärrettävällä tavalla. Nordling painottaakin selkeyden tärkeyttä, kun potilaan sairaudesta ja hoidosta kerrotaan omaisille. – Omaisilla herää paljon kaikenlaisia kysymyksiä, mutta on aika satunnaista, miten he saavat niihin vastauksia. Sairaanhoitopiireillä on ollut hankkeita, joissa tarkoitus on ollut parantaa omaisten huomioimista. Joillakin osastoilla tilanne on parantunut paljon, mutta toisilla mitään muutosta ei ole tapahtunut. – Ajattelisin, että paljon on kiinni asenteista, ehkä vähän myös johtamisesta. Teksti: Johanna Sydänoja Kuvat: Taru Tuulia Tittonen Omaiset hoitavat palkatta, kun tiedonkulku mahdollisuuksista ontuu OMAISEN ARKEA ja jaksamista helpottaisi kattava tieto siitä, millaiseen tukeen hänellä on mahdollisuus. Jos omaishoidon tuen käyttöä tarkastellaan, vaikuttaisi siltä, että tieto tuen hakemisen mahdollisuudesta tavoittaa huonosti omaiset, jotka huolehtivat psyykkisesti sairastuneesta läheisestään. Kelan valtakunnallisessa kyselytutkimuksessa (2014) vain viisi prosenttia omaishoitajista ilmoitti psykiatrisen sairauden pääasialliseksi syyksi omaishoitoon. Omaishoitajaliiton järjestöpäällikkö Merja Purhonen vahvistaa, että tiedonpuute on yksi merkittävä syy siihen, että moni omainen toimii hoitajana ilman omaishoitajan asemaa. – Ajatellaan jo etukäteen, ettei tukea voi saada, jos on tietynlainen omaishoitotilanne. Eli paljon enemmän pitäisi tiedottaa mahdollisuudesta. MYÖS ANNAMARI LINDROOS koki olleensa omaishoitaja huolehtiessaan kotona psyykkisesti sairastavista tyttäristään, tosin ilman taloudellista tukea. Hän kertoo saaneensa vaikutelman, että psykiatrian puolella omaishoidon tukeen ei ole mahdollisuutta. Tämän vuoksi hän ei myöskään hakenut sitä. – Rahallinen tuki ja lakisääteinen loma olisivat kyllä tulleet tarpeeseen. OMAISHOIDON TUEN myöntäminen perustuu hoidettavan toimintakykyyn sekä hoidon sitovuuteen ja vaativuuteen. Purhonen toteaa, että kriteerit eivät useinkaan huomioi psykiatrisia sairauksia, mikä osaltaan vaikeuttaa tuen saamista. Pelkkä huoli ja varuillaan olo ei riitä, vaan kriteerit mittaavat varsinaista hoivaa ja huolenpitoa. – Sitovuus kriteerinä jää usein selkeän hoivan tarpeen jalkoihin. Tämä on ollut hankaluus arvioinneissa myös esimerkiksi monien kehitysvammaisten, autistien ja muistisairaiden osalta. ANNAMARI LINDROOSIN kokemus vanhempana on, että itsetuhoisesta omaisesta huolehtiminen sitoo ympäri vuorokauden, ja myös syömishäiriöpotilaan perhe käytännössä vastuutetaan hoitamaan potilasta. Lindroos hoiti tyttäriään kotona ympäri vuorokauden ennen kuin nämä olivat osastohoidossa. – Syömishäiriön vuoksi piti tehdä ruoka, valvoa ruokailutilanne, sen jälkeen valvoa vähintään puoli tuntia oksentamisen varalta, ja sitten olikin jo melkein seuraavan ruokailun aika. Se oli ihan kokopäiväduuni. OMAISEN TIEDONSAANNIN oikeus nousee usein esiin omaishoitajaperheissä. Kun kyse on hoidettavan omaisen asioista, omaishoitajan juridinen asema on sama kuin muillakin, Purhonen muistuttaa. – Omaishoitaja ei voi päättää hoidettavan kaikista asioista, vaan tarvitaan esimerkiksi edunvalvontavaltuutukset ja valtuutukset apteekkiin niin kuin muidenkin kanssa. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet • Henkilö tarvitsee kotonaan hoitoa tai muuta huolenpitoa alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi. • Hoitajana toimiva on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla. • Hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. • Omaishoito on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa. • Hoidettavan koti soveltuu terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle. • Tuen myöntäminen arvioidaan hoidettavan edun mukaiseksi. Lähde: Finlex, omaishoitolaki 1/2019 15

Omaisen tiedonsaantioikeudella merkittävä vaikutus ”Miltä se tuntuisi, jos et tietäisi, missä oma mielenterveysongelmista kärsivä puolisosi tai lapsesi on? Et kuulisi hänestä mitään viikkoihin. Et saisi tietää, onko hän sairaalassa tai ylipäätään edes elossa. Valitettavasti näitä tapauksia tulee edelleen tietoomme.” P sykiatrian dosentti Klaus Lehtinen on syystäkin huolissaan mielenterveysomaisten henkisestä jaksamisesta. Pohdinta liittyy tiedonsaantioikeuteen, johon olisi saatava muutoksia. Se olisi kaikkien etujen mukaista. – Sairaalaan saapunut potilas voi kieltää tiedoksiannon omaisilleen. Tähän voi olla hyviäkin syitä, mutta välillä potilas ei ole pystynyt ajattelemaan omaa parastaan. Kyse voi olla esimerkiksi häpeästä, sairaudesta johtuvasta välinpitämättömyydestä tai siitä, ettei potilas halua kuormittaa omaisiaan. Omaisilla on valtava huoli ja se heijastuu perheen ja läheisten elämään. Omaisten tekemä työpanos mielenterveyspotilaiden hoidossa on valtava. Kun he oppivat ymmärtämään paremmin sairautta ja suunniteltua hoitoa, pystyvät he olemaan tukena toipumisprosessissa. Jatkuvan epätietoisuuden poistuessa he jaksavat myös itse paremmin. Tämä on eduksi potilaalle, hoitohenkilökunnalle ja omaisille itselleen. Eikä huoli lopu pelkkään tiedonsaantioikeuteen. Laki takaa potilaalle oikeuden hoitosuunnitelmaan. Tämän toteutumisessa on vielä paljon puutteita. – Liian moni potilas jää tällä hetkellä ilman kunnollista hoitosuunnitelmaa. Omaisia kuullaan sen tekemisessä liian harvoin. Suunnitelmassa tulisi ottaa huomioon kaikki ne asiat, jotka edistävät toipumista ja pyrkiä vahvistamaan niitä. Yleensä perhe ja läheiset ovat tässä suuressa roolissa. 16 MIELENTERVEYSOMAISET PIRKAN- kakin juridisesti vielä vakiintumaton. Hän voisi ilmaista siinä, ettei voi itse MAA - FINFAMIN edunvalvonta- ja kumota aiemmin tekemäänsä hoitotahtoa vaikuttamistyöryhmä tekee jatkuvasti työtä tiedonsaantioikeuden parantamikiireellisesti. Lääkäri voisi kriisitilanseksi. Klaus Lehtinen on sen jäsen ja sateessa vedota tähän mainintaan. FinFami Pirkanmaa on tehnyt asiasta kannanoton malla hän toimii yhdistyksen hallituksen jo vuonna 2007, joten kyse ei ole uudesta puheenjohtajana. asiasta. Useita kertoja vuodessa kokoontuva ryhmä koostuu ammattilaisista sekä MIELENTERVEYSOMAISET PIRKANkokemusasiantuntijoista. He pohtivat MAA - FINFAMI toteutti sosiaaliseskeinoja vaikuttaa ja keräävät tietoa sa mediassa kyselyn helmi-maaliskuuskentältä. Yhtenä tavoitteena on lisätä sa 2019, jossa selvitettiin omaisten tiekeskustelua hoitoalan ammattilaisten, toa läheisensä hoitosuunnitelmasta. Väliomaisten, potilaiden ja päätöksentekitulosten pohjalta (kyselyyn vastannut 138 jöiden välille. omaista) saatiin jo selkeä näkemys siitä, – Työryhmämme tapaa maaliskuussa ettei omaisia oteta mukaan hoitosuunnialuehallintoviraston edustajia. Tarkoitelmien tekoon, eikä heille kerrota sen situksena on keskustella tiedonsaantioisältöä. keuden kehittämisestä ja välittää tietoa Vastaajista 19,6 % kertoi, ettei heidän hoitosuunnitelmista ammattilaisten ja omaisten näkökulmasta. Tuomme läheiselleen oltu tehty hoitosuunnitelmaa esille seikkoja, jotka vaikuttavat potija 52,9 % ilmoitti, ettei tiedä, onko hoitolaan ja omaisten hyvinvointiin. Samalla suunnitelmaa tehty. Omaisista 11,6 % esitämme omaisten näkemyksen hoidon tiesi hoitosuunnitelman olemassaolosta, saatavuudesta ja riittävyydestä. mutta ei ollut saanut tietää sen sisältöä. Klaus Lehtinen Vain 15,9 % omaipalaa vielä omaisten sista ilmoitti tietäOMAISILLE TARJOTTAVA tuskaan, kun vänsä hoitosuunniTIETO JA TUKI ON tiedonsaanti estyy. telman sisällön. RATKAISEVASSA OSASSA. Tämä asia on puhuYhteenlaskettuna tuttanut jo pitkään 84,1 % vastanneista edunvalvonta- ja vaikuttamistyöryhomaisista ei tiennyt läheisensä hoitomässä. suunnitelmaa. Lain mukaan hoitosuun– On tärkeää, että kriisitilanteissa nitelma on tehtävä eli potilaalla on siihen lääkäri pystyisi ohittamaan psykoottioikeus. Se tehdään yhteistyössä potilaan suutensa takia yhteydenpidon kieltävän kanssa ja omaiset tulisi ottaa mukaan. potilaan oman tahdon. Potilaan tekemä Vapaassa palautteessa useat toivat hoitotahto on tähän hyvä tapa, vaikesille tuskaansa siitä, että eivät tiedä 1/2019

Klaus Lehtinen on omaisten paremman tiedonsaantioikeuden ja perhekeskeisen hoidon puolestapuhuja. 1/2019 17

Onko mielenterveysongelmaan sairastuneelle läheisellesi tehty hoitosuunnitelma? 138 vastausta Läheiselleni on tehty hoitosuunnitelma ja tiedän sen sisällön 52,9 % 19,6 % 15,9 % 11,6 % Läheiselleni on tehty hoitosuunnitelma,mutten tiedä sen sisältöä En tiedä, onko läheiselleni tehty hoitosuunnitelmaa Läheiselleni ei ole tehty hoitosuunnitelmaa Vain 15,9 % omaisista ilmoitti tietävänsä hoitosuunnitelman sisällön. missä hoidon suhteen mennään ja ettei – Arki kuntouttaa. Masentuneelpystyvät he tukemaan sairastuneen toipuheitä kuunnella. Tämä tukee hyvin valtatakin voi vaatia, eikä vain antaa maata mista. He voivat vedota suunnitelmaan kunnallisen omaiskyselyn (2014) tuloksia sängyssä. ja osaavat toimia eri tilanteissa oikein. siitä, että jo pelkästään tieto lisää perheen Tiedon lisäksi omaiset tarvitsevat tukea. Klaus Lehtinen kertoo, että perhekeshyvinvointia. Tämän lisäksi kuulluksi Kokemusasiantuntija Sinikka Särkän keisessä hoidossa hoito suunnitellaan ja tulemisella on merkittävä positiivinen mielestä vertaistuella on valtava vaikutus sen toteutumista seurataan yhdessä potivaikutus omaisten hyvinvointiin. omaisten hyvinvointiin. Vertaistapaamisissa laan ja hänen perheensä kanssa. Tällä FinFami Pirkanmaan edunvalvonta- ja omaiset kertovat, miten raskasta läheisen tavalla ymmärrys sairaudesta lisääntyy ja vaikuttamistyöryhmä tulee koostamaan sairastuminen heille on ollut. Omainen nähdään asiat, jotka toimivat. kyselystä vielä tarkemman raportin, joka suree tällaisessa tilanteessa menetettyä tule– Jos tehdään intensiivistä hoitoa esitellään aluehallintoviraston edustajille. vaisuutta, eikä näe heti toivoa. Mitä nopepelkästään potilaan kanssa, alkavat hänen Tarkoituksena on saattaa tämä epäkohta ammin he osaavat hakea apua ja tukea omaisensa usein vaikuttamaan psykiatrin ja sen laajuus viranomaisten tietoon ja myös itselleen, sen pienemmän otteen näkökulmasta kummallisilta. Onkin vaikuttaa sitä kautta positiivisesti potisairaus saa perheen elämästä. Vertainen tärkeää saada perhe mukaan alusta asti, laiden ja omaisten asemaan. antaa toivoa kriisin keskelle. Uskoa siihen, jotta tilanteesta saadaan parempi kokoOmaisen jaksamisen kannalta oikeaettä tästä voi selvitä. naiskuva ja käsityksestä tulee realistinen. aikainen tieto on tärkeää. On syytä – Vertaistuen avulla omaiset pääsevät muistaa, että omaiset haluavat ymmärtää nopeammin kiinni omaan elämään KLAUS LEHTINEN OTTAA KANTAA tilannetta paremmin. He saattavat elää ja sairauden merkitykseen siinä. He asiaan myös lapsiomaisten näkökulmassairastuneen kanssa 24/7 tai ainakin hän pääsevät nopeammin ajatukseen omasta ta. Heidät tulee huomioida ja heitä tuon jatkuvasti mielessä. elämästä. He ymmärtävät, että sairastulee tukea, jotta ylisukupolvisuus saadaan Edunvalvonta- ja vaikutkatkaistua. Tällä on valtatamistyöryhmässä toimiva va merkitys heidän hyvinMITÄ NOPEAMMIN OMAISET OSAAVAT kokemusasiantuntija voinnilleen ja samoin yhHAKEA APUA JA TUKEA MYÖS ITSELLEEN, SEN teiskunnallemme tulevina Laura Lanansilta-Laine PIENEMMÄN OTTEEN SAIRAUS SAA PERHEEN säästöinä. tuo esille näkökulmaa tiedon merkityksestä. Hän – Lääkärilehti julkaisi hilELÄMÄSTÄ. kertoo mahdollistaneensa jattain artikkelin Työtervesairastuneen kovan humpsahduksen, neen ja omaisen elämä jatkuu sairaudesta yslaitoksen ja THL:n tutkimuksesta. Siikun pelkäsi hänen menevän rikki. Kun huolimatta ja että siitä löytyy hyviä ja nä todettiin, että nuorten aikuisten työhän sai tietoa ja ohjeita, hän osasi toimia huonoja hetkiä kuten kaikilla ihmisillä. kyvyttömyyden taustalla vaikuttaa usein sairastuneen kannalta oikealla tavalla ja Kun perhe ja läheiset ymmärtävät vanhempien mielenterveydenhäiriöt. siten edistää terveyttä. hoitosuunnitelmaa ja hoidon tavoitetta, Tutkimustulokset osoittivat, että yhteis18 1/2019

kunnan tulisi kohdistaa tukea sellaisiin lapsiperheisiin, joissa vanhemmilla on todettu mielenterveyden häiriöitä. FinFami kiinnittää omassa työssään jatkuvasti huomiota lapsiomaisiin. Hyvä perhekeskeinen hoito säästää. Huonolla hoidolla potilas ei toivu, omaiset kuormittuvat ja sairauden vaikutukset ovat ylisukupolvisia. Tässä kohtaa voimme valita, hoidammeko pienemmän laskun nyt vai isomman laskun myöhemmin. Rahan lisäksi pelissä on vieläkin tärkeämpi asia, lukuisten ihmisten hyvinvointi. Ilman omaisten suurta apua, mielenterveyspotilaiden toipuminen ja toimintakyky eivät olisi edes nykyisellä tasolla. Vaikka omaiset eivät olisikaan aina paikalla, niin he ovat valmiudessa auttamaan. Huoli on aina läsnä. Panostamalla nyt omaisten hyvinvointiin sekä tietoon hoidosta ja sen tavoitteista, sairastuneiden tilannetta voidaan parantaa entisestään. Tämä tuo jo itsessään säästöjä, mutta suurin hyöty tulee kuitenkin niistä ihmisistä, joita meidän ei tarvitse tulevaisuudessa hoitaa. Suomalaisen väestötutkimuksen mukaan 7,4 % aikuisista käy vuosittain läpi masennuksen. Lievemmistä masennuksista kärsii jopa 10-20 % suomalaisista. Sairausvakuutuskorvauksia masennuslääkkeistä saa vuosittain 400 000 suomalaista. Nämä ovat aivan valtavia määriä. Jokaisella potilaalla on omaisia eli vanhempia, sisaruksia, lapsia, puolisoita ja läheisiä ystäviä. Tällöin puhutaan varmasti vähintään miljoonasta suomalaisesta, jotka ovat päivittäin tekemisissä mielenterveyspotilaan kanssa. Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFamin toiminnanjohtaja Oili Huhtala kertoo, että valtakunnallisen omaiskyselyn mukaan 46 % mielenterveysomaisista on vaarassa masentua itse. Tämä tarkoittaa karkeasti sitä, että meillä on käsissämme vähintään 500 000 suomalaista, jotka elävät koko ajan jaksamisen äärirajoilla. Säästö ja hyödyt syntyvät pitämällä huolta heidän hyvinvoinnistaan. – Tästä on syntynyt FinFamin käyttämä slogan ’Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu’. Tämän vuoksi järjestömme on tehnyt töitä omaisten jaksamisen, hyvinvoinnin ja virkistäytymisen eteen jo yli kolmekymmentä vuotta. Paras paikka toipua Helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien tukena jo vuodesta 1983 niemikoti.fi PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA JA TUKIASUNTOPALVELUJA NUORILLE AIKUISILLE Tulevaisuuden Portti on ammatillinen psykiatrinen hoitokoti, joka tarjoaa psykoterapiaa ja erilaisia terapiahoitoja. Pidämme tärkeänä, että nuoret mielenterveyskuntoutujat eivät jää ns. eläkeputkeen, vaan haluamme satsata ammatilliseen kuntoutukseen ja itsenäistymisen tukemiseen. Tiiviin omahoitajasuhteen tärkeys, prosessinomainen työskentely, henkilöstön ammattitaito ja sitoutuneisuus hoitosuhde työskentelyyn yksilöllisin tavoittein ovat tuottaneet erinomaisia hoitotuloksia. Tulevaisuuden Portti Ehdatoksentie 6 46930 Huruksela Puh. 050 913 2990 tulevaisuudenportti@hotmail.com www.tulevaisuudenportti.com www.kokemuskoulutus.fi Teksti ja kuva: Tomi Keiski 1/2019 19

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Näemmekö lapsen hädän? F KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ inFamilla on tällä hetkellä käynnissä loistava #äläsultapahtumista. Siksi onkin tärkeää, että pystymme selittämään jesilmiäsi-kampanja, jonka tavoitteena on saada lapselle läheisen tavallisuudesta poikkeavan käytöksen johtuvan meidät kaikki, ja erityisesti poliittiset päättäjät, avaasairaudesta. Jo hyvin pienet lapset vaistoavat, jos kaikki ei ole maan silmämme lapsiomaisten ja nuorten hoivaakunnossa. Helpotamme lapsen elämää, jos rohkeasti kerromme jien tilanteelle ja tuen tarpeelle. ikätason mukaisesti perheenjäsenen Tähän mennessä kampanjan avulla on mielenterveysongelmista. Mikäli sairastavoitettu suuri joukko vaikuttajia: ministuneella itsellä ei ole siihen voimia, tulisi tereitä, kansanedustajia, meppejä ja muita jonkun muun se tehdä. julkisuuden henkilöitä. Kampanja on Monesti isommat lapset ja nuoret otettu hyvin vastaan, ja toivotaan, että häpeävät vanhemman poikkeavuutta, hyvin tehty työ kantaa nyt hedelmää. eivätkä tahdo kenenkään tietävän Olisi todella tärkeää, että järjestömme millaista kotona on. Tämä johtaa kaveviestit otettaisiin vakavasti, sillä mielenripiirin pienenemiseen ja joskus nuori terveysongelmien hoidossa on siirrytty on aivan yksin omien ajatustensa kanssa. paljolti avohoitoon ja yhä huonokuntoiSilloin tarvittaisiin aikuista, joka näkisi semmat joutuvat olemaan ilman sairaalaja uskaltaisi puuttua nuoren ongelmiin. hoitoa. Avohoito kun ei välttämättä pysty Mielestäni näiden asioiden käsittelyä ohjaamaan sairastunutta riittävästi. ei voi jättää opettajan vastuulle, koska Jos pieni lapsi joutuu viettämään opettajan tehtävä on opettaa. Monesti päivänsä huonossa henkisessä tasapailuokassa on useampia lapsia, jotka tarvitnossa olevan vanhemman kanssa, tulee sisivat ammattilaisen apua pulmiensa väistämättä pohtineeksi lapsen omaa ratkaisemiseksi, eikä opettajalla riitä hyvinvointia. Olen varma, että jokainen aika tai ammattitaito huolten selvittävanhempi tekee parhaansa jäksi. Onko meillä kuitenEI OLE TARKOITUS, ETTÄ LAPSESTA TULEE lapsensa eteen, mutta silloin kaan tarpeeksi kuraattoreita kun omat voimavarat eivät ja psykologeja kouluissa? HUOLEHTIJA JA SAIRASTUNEEN AUTTAJA riitä edes itsestä huolehtiUsein myös mietin, VAIN SIKSI, ETTÄ MIKÄÄN ULKOPUOLINEN miseen, jää lapsi pakostakin löytyykö meiltä oikeasti TAHO EI PUUTU ASIOIHIN. ilman tarvittavaa hoitoa ja uskallusta puuttua asioihin, huolenpitoa. Voimme vain jos näemme, että lähelarvailla, miten tämä vaikuttaa lapsen myöhempään kehitykseen. lämme olevalla lapsella tai nuorella ei ole kaikki kunnossa? Miten Ei ole tarkoitus, että lapsesta tulee huolehtija ja sairastuvoimme hienotunteisesti kysyä, mikä mieltä painaa? Lähestyneen auttaja vain siksi, että mikään ulkopuolinen taho ei puutu mistapa riippuu varmaankin usein siitä, miten hyvin tunnemme asioihin. On järkyttävää ajatella, että jo hyvin pienet lapset saat- hädässä olevan lapsen tai nuoren lähipiirin. On helpompi tavat ottaa tämän auttajan roolin, jolloin lapsuus jää kokematta. kysyä lapselta, onko hänellä kaikki kunnossa, jos tuntee hänen Näillä lapsilla ei todellakaan ole huoletonta lapsuutta. perheensä. Huolimatta siitä, mikä tilanne todellisuudessa on, lapsi Lapsi on aina lojaali vanhemmilleen. He salaavat ja peittai nuori vastaa usein, että kaikki on ihan hyvin. Meidän pitääkin televät kotona olevat ongelmat, eivätkä halua kertoa ulkokäyttää paljon aikaa siihen, että saamme lapsen tai nuoren luottapuolisille huonoista kotioloista. Mahdollisiin ongelmiin maan itseemme, jos hänellä on mennyt luotto aikuiseen. olisi kuitenkin tärkeätä puuttua jo varhaislapsuudessa. Näin Mutta miten hedelmällistä onkaan keskustella nuoren tai voisimme ehkäistä lapsen ahdistusta ja myöhempiä vaikulapsen kanssa luottamuksellisesti vaikeista asioista ja yhdessä tuksia sekä pitää huolta siitä, mitä perheessä tapahtuu. Meillä miettiä, miten asiat saadaan järjestymään paremmiksi! Monesti on olemassa hyvää neuvolatoimintaa, joten voisiko siellä toimia lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisen läsnäoloa ja rohkaisua. työntekijä, jolla olisi taitoa keskustella vanhemman ja lapsen Onkin ilo huomata, miten lapsi tai nuori saa itseluottamusta kanssa mielenterveysongelmista? siitä, kun aikuinen keskustelee hänen kanssaan ja kuuntelee Monesti lapsi ei ymmärrä, jos vanhemmalla tai sisaruklapsen näkökannan sekä ottaa huomioon lapsen tarpeet. silla on mielenterveysongelma. Hän voi ajatella, että äiti, isä tai sisarus on muuten vain ilkeä, tai hän syyttää itseään ikävistä Hyvää kevään odotusta lukijoille. 20 1/2019

OLEN VIERELLÄSI -VALOKUVANÄYTTELY Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto esittelevät Satu Kemppaisen kuvia omaishoitajuudesta. Valokuvanäyttely kertoo omaishoitajien ja heidän hoitamiensa läheisten arjesta. Haluaisitko nähdä valokuvanäyttelyn omalla kotipaikkakunnallasi? Ota yhteyttä: viestintävastaava Marika Finne, marika.finne@finfami.fi tai p. 045 844 0135

Eduskuntavaalit 2019 Mielenterveysomaisten vaalikysely Labyrintti-lehti teki eduskuntapuolueille vaalikyselyn, jossa tiedusteltiin puolueiden kantaa mielenterveysomaisille tärkeisiin aihealueisiin. Tutustu, miten eri puolueiden edustajat vastasivat näihin teemoihin. 1. Arviolta joka neljäs alaikäisistä lapsista elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveys- tai päihdeongelma. Nämä lapset tarvitsevat tukea. Millä keinoin lapsiomaiset tunnistetaan? Miten turvataan koko perheelle riittävä ja oikea-aikainen tuki ja apu? 2. Psykiatriseen sairaalahoitoon tulee jatkuvasti potilaita, jotka eivät tunnista omaa tilaansa ja kieltävät yhteydenoton läheisiin. Omaisten jaksamisen ja hoidon tuloksellisuuden kannalta on tärkeää, että omaiset saavat riittävästi tietoa sairaudesta ja hoidosta. Tuleeko omaisilla olla oikeus saada riittävää tietoa läheisensä sairaudesta ja hoidosta? Millä tavalla tiedonkulku omaisten ja ammattilaisten välillä varmistetaan? 3. Vain noin 3% kaikista omaishoidon tuen saajista saa tukea läheisen psyykkisen sairauden vuoksi, vaikka perusteet tuen saamiselle tulisi olla yhtäläiset. Millaisena näette mielenterveyspotilaiden omaisten ja -omaishoitajien aseman? Miten mielenterveysomaisten ja -omaishoitajien asemaa voi parantaa palvelujärjestelmässä? 4. Positiivinen mielenterveys koostuu omista voimavaroista, sosiaalista suhteista ja mahdollisuuksista vaikuttaa omaan elämään. Miten mielestäsi voi edistää omaa ja läheisten mielenterveyttä? 5. Miten puolueenne huomioi yllä mainitut teemat vaalikeskusteluissa ja seuraavassa hallitusohjelmassa? Hannakaisa Heikkinen, Keskusta 1. Mielenterveyteen liittyvä sairaus on aina myös omaisten sairaus. Ratkaisevaa on mielestäni ammattilaisten kokonaisvaltainen työote: Ammattilaisen tulee ottaa selvää sairastuneen perhetilanteesta ja tarvittaessa perhe on ohjattava esimerkiksi perhetyön tai muiden palveluiden pariin. Ammattilaisten toimivat yhteistyöketjut ovat ratkaisevia. Kyse ei tällöin ole aina välttämättä edes rahasta, vaan 22 tavasta tehdä työtä. Lasten ja puolison huomiointi on tärkeää myös siksi, että usein mielenterveyden ongelmat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Tätä ylisukupolvista kiertymää tulisi kaikin tavoin pystyä ehkäisemään. 2. Tällaiset tilanteet ovat herkkää tasapainoilua potilaan itsemääräämisoikeuden ja omaisten huolen välillä. Ajattelen, että hoitohenkilökunnalla pitäisi 1/2019

olla harkintansa mukaan mahdollisuus antaa tietoa sairastuneen hoidosta lähiomaiselle. Hoitotoimet vaikuttavat myös lähiomaisten arkeen, siksi on tärkeää, että he ovat kiinteänä osana mukana hoitoprosessissa. 3. Mielenterveysomaisista puhutaan liian vähän ja he tahtovat usein unohtua omaishoitajista puhuttaessa. Omaishoidon kriteereitä tulisi tarkastella niin, että mielenterveysomaisista ei tule väliinputoajia. Keskusta on esittänyt, että omaishoitosopimuksille ja -palkkioille luodaan yhtenäiset kriteerit. Samalla on varmistettava, että entistä useampi omaistaan hoitava pääsee tuen piiriin. Tuen saaminen ei voi riippua kunnan tai maakunnan määrärahojen riittävyydestä. Yhteiskunnassamme on vielä paljon tehtävää siinä, että mielen ja ruumiin sairauksiin suhtauduttaisiin samalla tavalla. Tämä näkyy myös suhtautumisessa omaishoitajuuteen. 4. Avainasemassa positiivisen mielenterveyden edistämisessä on muun muassa osallisuus yhteiskunnassa, mielekäs vapaa-aika ja toimivat perhe- ja läheissuhteet. Ajattelen mielen ja ruumiin hyvinvoinnin kulkevan usein käsi kädessä. Siksi on todella tärkeää, että tämä huomioidaan tehtäessä päätöksiä, jotka koskettavat niin lasten, nuorten, työikäisten kuin ikääntyneiden ihmisten elämisympäristöä ja palveluita. Riittävä uni ja lepo, terveellinen ravinto ja mielekäs tekeminen vapaa-ajalla on oman mielenterveyden hyvä perusta. 5. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on Keskustalle tärkeää. Olemme juuri julkaisseet hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelman, joka huomioi myös mielenterveyden kysymykset. Haluamme, että oman mielenterveyden hoitamisesta tulisi uusi normaali. Tämä edellyttää tabujen purkamista mielen sairauksien ympäriltä. Tulemme pitämään näitä teemoja yllä. Tuula Haatainen, Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue (SDP) 1. Lasten normaalissa kasvuympäristössä ja arjessa on hyvät mahdollisuudet tunnistamiseen: koulussa, varhaiskasvatuksessa, nuorisotyössä ja harrastuksissa. Lisäksi neuvolassa tai muilla vastaanotoilla lasten tilanne perheessä on tarpeen aina käsitellä. Lapsiomaisten tunnistaminen vaatii herkkyyttä kuulla lasta sekä osaamista asioiden esille ottamiseen. Tiedon lisääminen on tärkeää, samoin sen ymmärtäminen, ettei asia välttämättä kuulu kenenkään vastuulle, jolloin se kuuluu juuri jokaisen vastuulle. Mitä varhemmin tunnistetaan tuen tarve, sitä nopeammin myös tukea voidaan antaa. Peruspalveluiden resurssit on turvattava, samoin kansalaisjärjestöjen hyvät toimintaedellytykset. 2. Potilaan itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa, mutta huomioida omaisten rooli. Voidaan erilaisilla hyvillä käytännöillä parantaa omaisten asemaa, kuten omaisen osallistumisen ehdottaminen potilaalle ym. kynnyksen madaltaminen vuorovaikutukselle ja tuelle. Itsemääräämisoikeuslaki on säädettävä, jotta vaikeita tilanteita voidaan selkeyttää. 3. Mielenterveysomaisten tilanne ei ole yksiselitteinen nykyään ja mahdollisuutta tuen saamiseen tulee parantaa. Omaishoitoon on säädettävä valtakunnalliset kriteerit, jolloin perusteet omaishoidon tuen saamiselle olisivat yhdenvertaiset. 4. Jokaisen ihmisen arvostaminen, huomioiminen ja kuunteleminen tasaarvoisena yksilönä. Mielenterveyttäkin edistetään arjen asioilla: ystävyys, yhteydenpito, liikunta, luonto, hyvä ravinto, lepo, tunteiden tunteminen. Ystävällinen sana ja hymy vievät jo pitkälle. 5. Laaditaan kansallinen mielenterveyden edistämisohjelma. Peruspalveluiden saaminen on varmistettava jokaiselle tarpeen mukaan maksukyvystä riippumatta. Satsataan erityisesti varhaiskasvatukseen, kouluun, sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sari Essayah, Kristillisdemokraatit (KD) 1. Lasten ja lapsiperheiden palvelut tulee toteuttaa lähellä perheitä, matalalla kynnyksellä, ennaltaehkäisten ja varhaisen tuen periaatteella. Perheille tulee olla joustavasti saatavissa perheiden tarpeiden mukaista tukea neuvoloista ja perheneuvonnasta matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin. Näin voidaan myös tunnistaa lapsiomaisen tuen tarve. 1/2019 Haluamme lisätä ennaltaehkäisevän perheneuvonnan voimavaroja neuvoloihin sekä tukea perhetyötä tekeviä järjestöjä ja seurakuntia. Kouluterveydenhuolto on yhdessä muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa avainasemassa havainnoimassa kouluikäisten vointia. Kouluterveydenhuollon toimintatapoja tulee kehittää varhaisen 23

auttamisen, perhekeskeisen ja moniammatillisen työotteen ja hoidon jatkuvuuden kautta. Näin voidaan paremmin tunnistaa myös muiden perheenjäsenten mielenterveysongelmien vaikutus nuoreen. Joka tapauksessa omaisille tulee olla tarjolla myös yleistä tietoa mielenterveyshäiriöihin ja niiden hoitoon liittyen. Palvelujärjestelmän tulee tunnistaa myös omaisten tuen tarve. 2. Voimassa oleva lainsäädäntö mahdollistaa melko huonosti läheisten tiedonsaannin henkilön sairaudesta ja sen hoidosta, mikäli potilas ei ole tähän lupaa antanut. Monissa tilanteissa on kuitenkin potilaan edunmukaista, että hänellä on hoidon ohella läheisen tuki, minkä vuoksi potilaalle tulisi tilanteen mukaan painottaa tämän merkitystä. Omaisilla voi myös olla hoidon onnistumisen kannalta keskeistä tietoa, joka ei tule esille lääkärin ja potilaan käymissä keskusteluissa. 3. Mielenterveyspotilaan omaishoitajalla tulee olla mahdollisuus omaishoidon tukeen, mikäli omaishoidosta annetun lain edellytykset täyttyvät. Asian edistämiseksi tulisi arvioida, pitäisikö asiassa laatia valtakunnalliset ohjeet yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. Keskeistä on myös lisätä tiedonsaantia tuen hakemisesta ja palvelujärjestelmästä yleisesti. 4. Tähän asiaan on monia keinoja, jotka ovat monesti myös erittäin yksilökoh- taisia. Esimerkiksi tasapainoisen arjen tukeminen, jossa työn ohella on aikaa perheelle ja läheisille, vapaa-ajalle, harrastuksille ja riittävälle unelle, on keskeisessä asemassa mielenterveyden ylläpidossa. Tärkeää on myös ihmisten aito kohtaaminen ja heidän kuuleminen. 5. Kristillisdemokraatit (KD) on nostanut näitä teemoja säännöllisesti esille ja tulemme niin myös jatkossakin tekemään. Erityisesti omaishoitajien työhön ja perheiden ennaltaehkäiseviin palveluihin panostaminen on ensi kaudellakin erittäin ajankohtainen. Lisäksi KD on aivan hiljattain julkaissut yksinasuvien ohjelman, jossa käsitellään muun muassa yksinasumista yhteiskunnallisena ilmiönä. Lasse Miettinen, Vihreät - De Gröna 1. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tulee olla riittävän pienet ryhmäkoot, jotta aikuisilla on riittävästi aikaa lapsille ja nuorille sekä mahdollisuus tunnistaa näiden kotitaustaan liittyvät tekijät, jotka voivat vaatia huomiota. Lasten arjen kannalta on tärkeintä, että heillä on turvallisia ja luotettavia aikuisia ympärillään ja tarvittava tuki saatavilla. Edistetään neuvola-, psykologi- ja sosiaalityön palveluiden saatavuutta päiväkodeissa, panostetaan kouluterveydenhuoltoon ja varmistetaan koulukuraattoreiden ja -psykologien saatavuus. Otetaan käyttöön perhetuen takuu, jolla helpotetaan ennaltaehkäisevien palveluiden kuten lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön saatavuutta. Kootaan perheiden palveluita perhekeskuksiin ja tarjotaan perheneuvolan kasvatus- ja perheneuvontaa 0–17-vuotiaille lapsille perheineen kaikissa kunnissa. Tukea tarvitseville vanhemmille on tarpeen turvata subjektiivinen oikeus välittömiin päihde- ja mielenterveyspalveluihin. 2. Kysymys on vaikea. Ihmisen perusoikeus yksityisyyden suojaan ja omaisten erittäin ymmärrettävä tarve tietää läheisen ihmisen tilasta ovat vaikeasti yhteensovitettava yhtälö. Lähtökohtaisesti potilaalla, joka kykenee ilmaisemaan tahtonsa, on kuitenkin oikeus päättää, kenelle tietoa hänen tilastaan tai hoidostaan luovutetaan. 3. Omaishoidon tuen kriteerit eivät ota täysimääräisesti huomioon hoidon psyykkistä sitovuutta, vaan painottuvat enemmän fyysisen hoivan tarpeeseen. Näin erityisesti neuropsykiatrisia oireista tai mielenterveyden häiriöistä kärsivien lasten ja nuorten omaishoitajat saattavat jäädä tuen ulkopuolelle tai sen matalimmalle tasolle. Omaishoidon tuessa olisikin huomioitava nykyistä paremmin myös ohjauksen ja valvonnan tarve fyysisen hoivan antamisen ohella. 4. Hyvä mielenterveys syntyy toimivasta arjesta, jossa työ ja vapaa-aika ovat sopivassa suhteessa ja jossa on läsnä läheisiä ihmisiä. Arkeen kuuluu myös hyvien ja huonojen hetkien jakaminen läheisten kanssa, mikä osaltaan edistää sekä omaa että läheisten mielenterveyttä. 5. Ennaltaehkäisevän mielenterveystyön, oikea-aikaisen avun ja omaisten tukemisen teemat ovat vihreille sosiaali- ja terveyspolitiikan keskeistä sisältöä. Se, miten pystymme yhteiskuntana tukemaan mielenterveysongelmista kärsiviä ja heidän omaisiaan, koskee valtavan suurta väestönosaa. Olemme säännöllisesti ottaneet kantaa mielenterveyskysymyksiin osana avauksiamme. Lähdemme siitä, että niiden tulee näkyä vahvasti myös seuraavassa hallitusohjelmassa. Riikka Purra, Perussuomalaiset 1. Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien perheiden lapsia on usein vaikea tunnistaa, jolloin koko perheen 24 ongelmat saattavat jäädä pimentoon. Antureiden pitäisi olla herkkinä useassa paikassa, naapureista kouluun ja kave- reista terveydenhuoltoon. Erilaiset lapset oireilevat ongelmista hyvin eri tavoin, ja käytännössä haaviin jäävät ensimmäi1/2019

senä yleensä ulospäin oireilevat pojat, joilla usein on selviä ongelmia koulunkäynnissä. Yhtä tärkeää olisi kuitenkin tunnistaa myös hiljaisemmat, sisäänpäin oireilevat tytöt. Kun perhe on avunpiirissä, saattaa ongelmaksi muodostua avun pirstaleisuus. Toimijoita saattaa olla useita eikä koordinaatio ole selvää. Pahimmassa tapauksessa ihmiset joutuvat palloteltaviksi paikasta toiseen eikä vastuu määräydy selvästi. Lapsille tällainen on erityisen ongelmallista, koska heille saattaa jäädä mielikuva, että mitään ei voidakaan tehdä. Avun hakeminen on yleensä korkean kynnyksen takia, esimerkiksi häpeän tai omien vanhempien suojelun vuoksi, ja mikäli apu näyttäytyy yhdentekevänä instanssilta toiselle juoksemisena, eivät tulokset voi olla hyviä. Mikäli hallituksen sote-uudistus olisi toteutunut, tilanne olisi todennäköisesti entisestään heikentynyt, niin lapsilla kuin aikuisillakin, koska palveluiden integraatio uhkaa jäädä vajaaksi. Tehokas ja oikea-aikainen tuki edellyttävät paitsi hereillä olevia toimijoita ja läheisiä, myös saumattomasti toimivaa auttamisjärjestelmää. Tähän auttavat esimerkiksi saman katon alle kootut auttamisen ja tukemisen palvelut ja tarpeeksi avoimet yhteydet eri toimijoiden kesken. 2. Perheenjäsenillä pitäisi olla oikeus saada huomattavasti enemmän tietoa läheisensä sairaudesta ja hoidosta kuin nyt tapahtuu. Monessa muussakin asiassa yksilön oikeudet tai ainakin niihin vetoaminen menevät järkevän ja tuloksellisen hoidon saamisen edelle. Mikäli sairaalta ihmiseltä puuttuu sairaudentunto, hoidon saaminen ja vastaanottaminen vaikeutuvat huomattavasti. Paitsi potilaalle itselleen, tämä on vahingollista myös läheisille. 3. Perheenjäsenen mielenterveysongelma koskettaa monia ihmisiä. Koko perhe pitäisi ottaa mukaan avun piiriin. Erityisesti lapsille vanhemman mielenterveysongelma on trauma, jonka vaikutukset ulottuvat huomattavan pitkälle. Yleisesti ottaen mielenterveyspotilaan omaishoitajan kysymys on vaikea. Sellaiset mielenterveysongelmat, jotka tarvitsevat intensiivistä hoitoa (kuten omaishoito on), ovat usein niin vaikeita, että läheisen hoitaja-asema vaikuttaa hieman pelottavaltakin asialta. 4. Mielenterveydestä voi pitää huolta huolehtimalla terveellisistä elämäntavoista. Koko ajan saamme lisätietoa siitä, miten monen masennuksenkin alkukoti on suolistossa. Terveellinen ruokavalio ja riittävä liikunta pitävät mielen virkeänä eivätkä tee pahaa kenellekään. Alkoholin vähentäminen ja erilaisten riippuvuuksien hoitaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen, harrastaminen, ulkoilu – monet yksinkertaiset asiat. Kiireisen työnarkomaanin kannattaa irrottaa itsensä toisi- naan kaikista laitteista ja somesta ja mennä ulos, lukea kirjaa, harjoittaa mindfulnessia tai kuunnella vaikka ASMR:ää. 5. Ongelmiin vastaaminen edellyttää vahvaa poliittista tahtoa ja asioiden tärkeysjärjestykseen laittamista. Perussuomalaiset kantaa huolta yhteiskuntamme heikompiosaisista, eri syistä syrjäytyneistä, sairaista, vähävaraisista, ja näkee näiden auttamisen ensiarvoisen tärkeänä. Viime vuosien painopiste on siirtynyt aivan liikaa esimerkiksi maahanmuuttajien auttamiseen. Omassa porukassammekin on tekemistä, ja tämän tulee aina mennä edelle – kyse on kuitenkin rajallisista resursseista, vaikka tietyille poliittisille toimijoille vastakkaisen viestiminen onkin mieluista. Puolueellamme on paljon ajatuksia ja tavoitteita esimerkiksi vajaatyöllisten kuntouttamisesta. Kannatamme erilaisia ruohonjuuritason kokoonpanoja, pieniä ratkaisuja ja kaikkien ihmisten omaa vastuunkantoa siitä, että meillä olisi parempi olla. Usein parhaat ratkaisut ovat aika yksinkertaisia, eivätkä vaadi valtavia projekteja ja ihmeellisiä palveluhimmeleitä. Aino-Kaisa Pekonen, Vasemmistoliitto 1. Neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa ja kouluissa työskentelevä henkilöstö tulee kouluttaa tunnistamaan lapset ja nuoret, jotka elävät perheissä, joissa toisella vanhemmista tai molemmilla on mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia. Myös yhteistyötä eri viranhaltijoiden kesken on lisättävä. Varhainen tuki pitää lähteä myös terveydenhuollon yksiköstä, jossa vanhempi on hoidettava. Mielenterveys- ja päihdesairaudet ovat koko perheen sairaus, ja siksi on kiinnitettävä huomiota koko perheen hoitamiseen. Perheen tilanne, myös lasten osalta on otettava huomioon heti sairauden alkuvaiheessa. Oppilashuollon perustana on oppilas1/2019 huoltolaki. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan 1.8.2014. Lain tavoitteena on turvata oppilaiden tarvitsemien oppilashuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu. Laki kokosi hajallaan lainsäädännössä olleet säännökset oppilashuollon jatkumoksi niin, että laki koskee niin esi- ja perusopetuksen kuin lukion ja ammatillisen koulutuksen oppilaita ja opiskelijoita. Laki vahvistaa oppilashuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. Lapsiomaisen tunnistaminen on vaativa tehtävä ja se kuuluu neuvoloiden, opettajien, koulukuraattoreiden ja –psykologien muodostaman verkoston tehtä- viin. Oppilashuollon asiantuntijaryhmään voi kuulua muun muassa opettaja, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, lääkäri, kuraattori ja psykologi. Ryhmä voi kuulla tarpeelliseksi katsomiaan tahoja ilman oppilaan suostumusta. Nykyisen lain mukaan myös toisella 25

asteella on järjestettävä psykologin ja kuraattorin palvelut. Oppilashuoltolaki koskee lapsen auttamista. Perusopetuslaki määrittelee edelleen opetukseen liittyvät asiat. Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin vuonna 2018 suorittamassa arviointiselvityksessä todettiin, että opiskeluhuollon painopisteen siirtyminen varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisevään työhön on toteutunut parhaiten esiopetuksessa. Sen sijaan lukioissa ja varsinkin perusopetuksen kouluissa painopisteen muutos on vielä kaukana esiopetuksen tasosta. Karvin arviointiselvityksen suosituksista voidaan tässä nostaa esille riittävien resurssien turvaaminen opiskeluhuoltotyölle, yksilökohtaisten opiskeluhuoltopalveluiden, erityisesti psykologi- ja lääkäripalveluiden, saatavuuden turvaaminen, opiskeluhuollon painopisteen siirtäminen entistä vahvemmin ennaltaehkäisevään toimintaan ja huoltajien, oppilaiden ja opiskelijoiden sekä koko kouluyhteisön henkilöstön osallisuuden terävöittäminen yhteisöllisessä opiskeluhuollossa sekä tiedottamisen ja sähköisten opiskeluhuoltopalveluiden tehostaminen. 2. Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun (potilaslaki) lain mukaan, jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillista edustajaa tai lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tästä ei saada selvitystä, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena. Näissä tapauksissa, tulee hoitoon saada potilaan laillisen edustajan tai lähiomaisen tai muun läheisen suostumus. Laillisen edustajan, lähiomaisen ja muun läheisen tulee suostumusta antaessaan ottaa huomioon potilaan aiemmin ilmaisema tahto tai, jos hoitotahtoa ei ole ilmaistu, hänen henkilökohtainen etunsa. Potilaan laillisella edustajalla tai lähiomaisella tai muulla läheisellä on näissä tapauksessa oikeus saada kuulemista ja suostumuksen antamista varten tarpeelliset tiedot potilaan terveydentilasta. Potilaslain mukaan alaikäisen potilaan 26 mielipide hoitotoimenpiteeseen on selvitettävä silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden mahdollista. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa kanssa. Jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. Lapsipotilaiden osalta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen arvioi lapsen kypsyyden päättää asiastaan ja potilastiedon salaamisesta tai välittämisestä perheelle. Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Huoltajan velvollisuuksien puitteissa hänellä on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Ennen kuin huoltaja tekee päätöksen lapsen henkilökohtaisessa asiassa, hänen tulee keskustella asiasta lapsen kanssa, jos se lapsen ikään ja kehitystasoon sekä asian laatuun nähden on mahdollista. Päätöstä tehdessään hänen on kiinnitettävä huomiota lapsen mielipiteeseen ja toivomuksiin. Huoltaja edustaa lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa, jollei laissa ole toisin säädetty. Psykiatristen potilaiden lähiomaisilla tulisi olla oikeus saada riittävät tiedot potilaan sairaudesta ja hoidosta ainakin niissä tapauksissa, joissa potilas on alaikäinen ja asuu perheensä kanssa tai asuu itsenäisesti, mutta on riippuvainen lähiomaisten tuesta ja hoivasta. Vanhemmat ovat myös vastuussa alaikäisistä lapsistaan ja heillä on velvollisuus pitää huolta lapsistaan ja heidän hyvinvoinnistaan. Tämä on myös peruste saada tarpeellista ja riittävää tietoa lapsen terveydentilasta ja hoidosta. 3. Omaishoidon tuesta annetun lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edun mukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaishoitajan työn tukeminen. Laki koskee myös mielenterveyspotilaita ja heidän omaisiaan. Kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle valmennusta ja koulutusta hoitotehtävää varten. Omaishoitajista 43 prosenttia on alle 65-vuotiaita. Arvio omaisiaan auttavien määrästä vaihtelee 300 000:sta yhteen miljoonaan. Työssäkäyviä omaisistaan huolehtivia henkilöitä on arvioitu olevan noin 750 000. Luvut kertovat siitä, että omaishoidon ja työssäkäynnin yhteensovittaminen vaatii uusia ratkaisuja. Kaikille omaishoidon kriteerit täyttävillä tulee myöntää omaishoidon tuki. Tuen tasoa on nostettava, lisättävä omaishoitajien vapaapäiviä ja tuotava lainsäädäntöön omaishoitajalle tuetun osa-aikatyön mahdollisuus. 4. Perheiden hyvinvointi ja kriisien sietokyky koostuvat monista osatekijöistä (sosiaaliset, taloudelliset ja sivistykselliset). Kaikille pitäisi taata vähintään toisen asteen tutkinto ja samalla oppivelvollisuusikää tulisi pidentää toiseen asteen koulutukseen. Sosiaalisia vähimmäisetuuksia tulee nostaa selvästi nykyisestä ja panostaa työllisyyteen, jotta ihmisten taloudelliset edellytykset turvattaisiin. Yksilötasolla pitäisi pitää huolta läheissuhteista, olemaan avoin ja vastaanottavainen sekä pyrkiä elämään terveellistä elämää. 5. Monet edellä mainituista tavoitteista vaativat taloudellisia resursseja ja niistä hallitus ja eduskunta hallituksen budjettiesityksen pohjalta päättää yhdessä. Pyrimme tuomaan tässä esille nostettuja asioita esille budjetin laadinnassa tulevina vuosina. Monet näissä vastauksissa mainitut asiat kuuluvat ensi sijaisesti sosiaali- ja terveys- sekä opetusministerin päätettäviin asioihin. 1/2019

Sari Sarkomaa, Kokoomus 1. a. Perheiden tuen tarve on tunnistettava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tukitoimien on oltava nopeasti saatavilla ja riittäviä. Perheiden parissa toimivien tahojen yhteistyötä on lisättävä, sekä kaikilla tasoilla omaksuttava perhekeskeinen toiminta- ja ajattelumalli. Merkittävässä asemassa perheiden tuen tarpeen tunnistamisessa ovat esimerkiksi neuvolat, päiväkodit ja koulut. b. Lapset tulee huomioida myös aikuisten palveluiden näkökulmasta. Vauvaperheitä ja lasta odottavia vanhempia on tuettava jo varhaisessa vaiheessa. Koulujen, päiväkotien, järjestöjen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyö on tässä olennaista. c. Jokainen aikuinen voi, ja jokaisen tulisi, kantaa huolta ja vastuuta lapsista ja nuorista. On tärkeää, että lasten ja nuorten hyvinvointiin kiinnitetään huomiota niin palveluissa, harrastuksissa kuin naapurustossakin, ja kun huolia nousee, niin niihin reagoidaan. Esimerkiksi matalan kynnyksen toimijoille (kerho-ohjaajat yms.) tulee laatia ohjeistus lapsiomaisten tunnistamiseen, sekä ohjeet siitä, mihin palveluihin perheitä tulisi ohjata. 2. a. Lain mukaan asiakastietoja ei voida luovuttaa sivullisille, jos asianomainen ei ole antanut siihen suostumusta. Erityisesti tällaisissa tilanteissa omaisten mahdollisuus saada tietoa, vertaistukea ja keskusteluapua muuta kautta, kuten järjestöistä, on omaisten jaksamisen kannalta tärkeää. b. Omaisen osallistumista hoitoon voidaan tukea, kun siitä vallitsee yhteisymmärrys potilaan kanssa ja silloin tietojen antamisesta sovitaan. Aito dialogi ja onnistunut tiedonkulku hoitotahon, potilaan ja omaisen välillä on kaikkien etu. Sairastuneen läheisten huolta helpottaa, kun he saavat olla mukana potilaan hoidossa. Samalla omaiset saavat tietoa siitä, miten arjessa tulisi toimia. Omaisten kuuleminen ja tukeminen rauhoittaa perheen tilannetta ja voi lopulta säästää hoitoon käytettyä työaikaa. c. Kaikessa psykiatrisessa hoidossa on omaksuttava perhekeskeinen ajattelu 1/2019 ja toimintatavat. Kun omainen ilmaisee potilaan tilanteen vaarantavan potilaan oman terveyden tai turvallisuuden, tai vakavasti vaarantavan muiden henkilöiden terveyden tai turvallisuuden, on terveydenhuollon ammattilaisten aina reagoitava ja ryhdyttävä toimenpiteisiin. Omaiset eivät saa jäädä tilanteessa yksin. 3. a. Omaishoitajien riittävät tukipalvelut ja yhdenvertainen kohtelu on varmistettava. Omaishoitajien riittävä koulutus on varmistettava, sillä omaishoitajaksi tullaan usein vailla aikaisempaa kokemusta hoivan antamisesta. Erityisesti mielenterveyteen liittyvät erityiskysymykset tulisi tunnistaa osana omaishoitajuutta. Omaishoitajan omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen on niin ikään tärkeää. Esimerkiksi omaishoitajan mahdollisuudesta pitää hänelle kuuluvia vapaapäiviä on huolehdittava. b. Meistä moni huolehtii ja kantaa vastuuta hoivaa tarvitsevista omaisista jossain elämän vaiheessa. Entistä useampi hoivaa läheistään palkkatyön ohessa. Kun omainen tarvitsee apua ja hoivaa, on työelämässä oltava ihmisen niin halutessaan nykyistä helpompaa yhteensovittaa työ ja läheishoiva. Kokoomus on esittänyt lakisääteistä oikeutta saada tuettua lyhytaikaista läheisen hoivavapaata. c. Järjestöjen toimintaedellytykset vertaistukitoiminnan mahdollistamiseksi on varmistettava. 4. a. Mielen hyvinvointiin liittyvien kysymysten arkipäiväistäminen olisi tarpeen yhteiskunnassamme. Hyvää mielenterveyttä ja siihen liittyviä taitoja tulisi vahvistaa aina päiväkodeista ja kouluista lähtien. Tukea kohtaamiseen ja keskusteluun tulisi saada herkästi. Omien voimavarojen tunnistaminen, sekä muiden hyvinvointiin ja jaksamiseen huomion kiinnittäminen on tärkeää sekä työelämässä että perhearjessa. Uskallusta puhua vaikeistakin asioista tarvittaisiin enemmän. Usein vaikeisiinkin tilanteisiin olisi saatavilla apua, kun sitä osaisi tai uskaltaisi pyytää. Siihen voimme kaikki vaikuttaa rakentamalla hyväksyvämpää asenneilmapiiriä. b. Jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa huomio on suunnattava elämän- hallinnan taitoihin. Koulujen kerhotoiminnan resurssit on turvattava, jotta kaikilla myös heikommassa asemassa olevilla lapsilla on mahdollisuus harrastaa yhdessä ikätovereidensa kanssa. c. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista on joustavoitettava. d. Päihdehaittojen vähentäminen on tärkeä tavoite mielenterveyden edistämiseksi. 5. a. Kokoomus tunnistaa ja tunnustaa tutkitun tiedon merkityksen kaiken kehittämistyön pohjana. Tutkitun tiedon ja asiantuntijoiden lisäksi järjestöillä on paljon arvokasta tietoa palveluiden erityiskysymyksistä, joita tulee kuulla osana kehittämistyötä. b. Kokoomuksen hallitusohjelmatavoitteita on valmisteltu asiantuntijoita ja järjestöjä kuulleen keväästä 2018 alkaen. Mielenterveys- ja päihdekysymykset näkyvät tavoitteissa laajasti, ja niissä on huomioitu erilaisten palveluiden kirjo kokonaisvaltaisesti. c. Mielenterveysongelmien hoidon lisäksi ennaltaehkäisevät palvelut, sekä varhainen puuttuminen ongelmiin näkyvät erityisenä painopisteenä tavoitteissamme. d. Hallitusohjelmatavoitteissaan kokoomus esittää toimenpideohjelmaa mielenterveys- ja päihdepalveluiden integroimiseksi ja kehittämiseksi yhteistyössä alan järjestöjen, tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. e. Kokoomus haluaa päivittää mielenterveys- ja päihdepoliittisen toimintaohjelman. Edelliset vastaavat asiakirjat ovat peräisin 1990-luvun loppupuolelta. 27

KOLUMNI Oili Huhtala, TtM, toiminnanjohtaja, Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry Mielenterveysomaisten tukemisessa sanoista tekoihin E 28 KUVA: MARIKA FINNE duskuntavaalit lähestyvät, joten ja koulutuksella sekä lisäämällä omaishoijälleen kerran haluan muistuttaa tajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. ehdokkaita ja äänestäjiä mielenOmaishoitajan valmennusta koskeva säänterveysomaisten asemasta ja tuen nöstö astui voimaan 1.1.2018 alkaen. tärkeydestä. Selatessani vuodesta Mielenterveysomaisten kannalta koulutus 1989 ilmestyneitä Labyrintti-lehtiä ja muisja valmennus sekä terveystarkastukset tellessani omaa 2001 alkanutta omaistyön ovat tervetulleita. Miten sitten toteutuvat historiaani, päättäjille esitetyt huolenaiheet käytännössä? Mielenterveysomaisten hoitoovat olleet vuodesta toiseen samanlaisia. vastuu sairaista läheisistä on kasvanut entiMielenterveysomaiset ovat eriarvoisessa sestään. Psykiatriset laitospaikat on vähenasemassa muihin pitkäaikaissairaiden omainetty minimiin ja avohoitokaan ei ole riitsiin nähden. Eriarvoisuus näkyy muun tävää. Hoitoon pääsy on vaikeaa, hoito- ja muassa omaishoidon tuen myöntämipalvelusuunnitelmat puuttuvat ja omaisia ei sessä. Mielenterveysomaiset eivät saa rahaloteta riittävästi huomioon. Omaiset paiklista tukea ja vapaapäiviä, eivätkä myöskään kaavat hoitovajetta kannatellessaan arjessa pääse omaishoitajan hoitovaikeasti sairaita läheisiään. tehtävää tukevien palvelujen Omaiset ovat kuormittuneita piiriin. Päättäjien vastaukset ja suuressa uupumisvaarassa. MIELENTERVEYSPALVELUIHIN PITÄÄ omaisten huolenaiheisiin ovat Omaisten kuormitusta lisää PANOSTAA JA OMAISTEN ASIAT vuodesta toiseen suurin piirhoidettavan sairaudentunnottoPITÄÄ SAADA KUNTOON. tein samanlaiset. Mielentermuus, itsetuhoisuus, samanaiveyspalveluihin pitää panostaa kaiset mielenterveys- ja päihdeja omaisten asiat pitää saada kuntoon. Mielenterveysomaisten ongelmat, matala toimintakyky arjessa pärjäämiseen ja haastava tekemä auttamistyö on tunnistettu ja tunnustettu, mutta teot taloustilanne. Erityisen vaikea tilanne on silloin, kun perheessä puuttuvat. Edelleen kaikista omaishoidontuen saajista vain on huollettavana alaikäisiä lapsia. muutama prosentti on mielenterveysomaisia. Mielenterveysomaisten tukeminen on raha-, mutta suuressa Mielenterveysomaisten vähyys omaishoidontuen saajissa määrin myös arvokysymys eli miten paljon mielenterveyspalveon tunnistettu jo vuosia sitten. Omaishoidon selvityshenluihin ja omaishoitoon halutaan panostaa. kilö Elli Aaltonen esitti vuonna 2004, että omaishoidonSosiaali- ja terveyspoliittiset päätökset ja linjaukset vaikuttuen myöntämiskriteereissä tulisi huomioida fyysiset, kognitiitavat omaisten asemaan. Omaisten tukeminen on mitä suuremviset, sosiaaliset, psyykkiset ja emotionaaliset tekijät. Omaishoi- massa määrin ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä, josta tulee tolakiin tuli 1.7.2016 alkaen muutoksia, joiden tarkoituksena moninkertainen hyöty. Lainsäädännöllä pitää varmistaa, että on kehittää omaishoitajien vapaa- ja sijaishoitojärjestelmää ja omaishoidontukeen on yhtenäiset oikeudet kaikille omaissitä kautta tukea hoitajien jaksamista. Omaishoitosopimuksen ryhmille asuinpaikasta riippumatta. Se on meidän kaikkien tehneiden omaishoitajien jaksamista tulisi tukea valmennuksella yhteinen etu. 1/2019

kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Kirjat apuna vanhemman ja lapsen keskustelussa mielenterveysongelmista. Matin isä oli vähällä kuolla millan päiväkirja Alakouluikäisille suunnattu kirja vanhemman itsemurhayrityksestä. Kirjaa voi käyttää keskustelun tukena perheissä, joissa vanhempi on käyttäytynyt itsetuhoisesti. Kirja yläkoululaisille vanhemman persoonallisuushäiriöstä. ”Mutsi on ihan sekopää. Tai siis kipee. Sillä on sellainen tauti tai joku ihme häiriö, jonka nimi on epävakaa persoonallisuus. Se häiriö tekee sen, että se ei tuu kenenkään kanssa toimeen, vaan riitelee ja rähjää aina vaikka ei olis mitään aihetta.” Hinta 3 € miian isä on sekaisin Kirja lapsille psykoosista. ”Yhtenä päivänä Miian isä muuttuu ihan kummalliseksi ja joutuu ambulanssikyydillä sairaalaan. Miia on peloissaan ja miettii, saako hän koskaan tavallisen isän takaisin.” Hinta 3 € mikon äiti on masentunut Kirja lapsille masennuksesta. ”Mikon äiti nukkuu kaiken päivää ja itkee koko ajan. Mikko tuntee olonsa yksinäiseksi ja miettii, pitääkö äiti hänestä enää lainkaan.” Hinta 3 € mirjan äidillä on persoonallisuushäiriö Alakouluikäisille suunnattu kuvakirja vanhemman epävakaan persoonallisuuden vaikutuksista lapsen elämään. ”Punaiset tumput ovat hukassa ja äiti suuttuu hirveästi. Mirja pelkää, että äiti satuttaa häntä tai itseään.” Hinta 3 € Hinta 3 € Kirjojen tilaus osoitteesta www.finfamipirkanmaa.fi/materiaalien-tilauslomake Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry www.finfamipirkanmaa.fi 1/2019 29

Kansallisessa lapsistrategiassa huomioidaan mielenterveyden edistäminen ja tukeminen tärkeänä osana hyvinvointia. Näe lapsi – anna aikaa Mielen hyvinvoinnin ja sosiaalisten taitojen osallisuuden perusta luodaan varhaislapsuudessa. Panostamalla erityisesti varhaisen vaiheen riittävään tukeen voidaan ennaltaehkäistä myöhempää tuen tarvetta ja mielenterveysongelmia sekä syrjäytymistä. Y 30 hteiskunnan hyvinvointi pohjaa kansalaisten hyvinvointiin, jonka perusta luodaan varhaislapsuudessa. Panostamalla erityi- sesti varhaisen vaiheen riittävään tukeen voidaan ennaltaehkäistä myöhempää tuen tarvetta ja mielenterveysongelmia sekä syrjäytymistä. Meillä on Suomessa kansainvälisesti vertailtuna pysyvät ja toimivat rakenteet lapsille ja perheille kohdennetuille palveluille. Todellisuudessa tukea tarvitsevat perheet ohjautuvat ja pääsevät palveluiden piiriin vasta ongelmien kasautuessa. 1/2019

KANSALLINEN LAPSISTRATEGIA VAHVISTAA LAPSI- JA PERHEMYÖNTEISTÄ YHTEISKUNTAA. Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan nyt mielenterveysstrategiaa ja samaan aikaan on käynnissä kansallisen lapsistrategian pohjustava työ yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Mielenterveysstrategia ulottuu vuoteen 2030 ja lapsistrategia vuoteen 2040. Molempia strategioita yhdistää tavoite pitkäjänteiseen ja yli hallituskaudet ylittävään systeemiseen toimintaan kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden vahvistamiseksi. Lapsistrategiassa huomioidaan mielenterveyden edistäminen ja tukeminen hyvinvoinnin tärkeänä osaalueena. Lapsistrategian valmistelussa pyritään luomaan mahdollisuuksia tutkittuun tietoon pohjaavalle päätöksenteolle silloin, kun ollaan rakentamassa mielenterveyttä ja hyvinvointia tukevia yhteiskunnallisia rakenteita. On olemassa näyttöä ja tieto siitä, että lasten hyvinvoinnin kannalta vaikuttavaa tukea on suoraan kasvuympäristöihin tuotu apu. Lapsen tulee voida hyvin, että hän voi kehittää taitojaan, oppia ja harjoitella vertaissuhteita. Turvallisuuden tunteen vahvistamisella luodaan hyvinvoinnin perusta. Esimerkiksi lapsiomaiset tulee nähdä ja tunnistaa paremmin ja heidän asiansa on osattava ottaa puheeksi kaikissa viranomaisten, ammattihenkilöstön, lapsen, nuoren ja heidän perheidensä kohtaamisissa. LAPSISTRATEGIAN VALMISTELUN LÄHTÖKOHTA on YK:n lasten oikeuksien sopimus. Tämä tarkoittaa, että lapsen yhdenvertaisuudesta, edun ensisijaisuudesta, hyvästä elämästä, mielipiteiden huomioimisesta, hyvinvoinnista ja kasvusta omaan potentiaaliin tulee pitää kiinni kaikessa päätöksenteossa. Lapsilla ja nuorilla on oikeus saada kasvuympäristöissä tukea ja ohjausta mm. mielenterveyttä tukeviin ja vahvistaviin taitoihin ja toimintoihin. Kaikilla tulee olla samat mahdollisuudet hyvään elämään. Mielenterveysstrategian käytännön valmistelusta vastaavan asiantuntija1/2019 työryhmän puheenjohtaja, psykiatrian professori Sami Pirkola Tampereen yliopistosta ja kansallisen lapsistrategian projektipäällikkö Marianne Heikkilä haluavat strategioiden antavan päättäjille tutkittuun tietoon perustuvan selkärangan ja eväät mielenterveyden osaalueiden sekä toisaalta lapsi- ja perhepolitiikan tekemiselle. Lapsia ja nuoria sekä perheitä tulee strategiavalmistelun mukaan tukea oikea-aikaisesti ja niin, että mielenterveys voidaan kokea voimavarana ja osana terveyttä ja hyvinvointia sekä mielekästä elämää. Mielenterveyden edistäminen on koko yhteiskunnan asia, kuten lasten, nuorten ja perheiden tukeminen ja näkeminen osana yhteiskunnan hyvinvointia. Molempia strategioita yhdistää huoli palvelujen sirpaleisuudesta ja kohtaamattomuudesta sekä aliresursoinnista. Lapsiperhe-, mielenterveys- ja muiden palvelujen integrointi tulisi toimia valtakunnallisesti yhdenvertaisesti ja tasalaatuisesti. Meillä on mielenterveyden ja lapsiperheiden sekä lasten ja nuorten tukemisen osaamista ja koulutusta, mutta palvelut ovat hajallaan. Tarvitaan myös kattavampaa palvelujen seurantaa, laadun sekä lapsivaikutusten arviointia kaikessa lapsia ja nuoria koskevassa päätöksenteossa. Lapsistrategiavalmistelussa, joka kattaa esiselvityksessä vuodet 0-18, nousee rakenteissa ja päätöksenteossa sitä ei tule sivuttaa. KANSALLISEN LAPSISTRATEGIAN LAAJOISSA sidosryhmätapaamisissa, mm. Mielenterveyspoolin kanssa, on korostettu mielenterveyden kuuluvan kaikille lapsille ja nuorille. Mielenterveyden edistäminen nähdään toimintakulttuurin muutoksena, joka vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista työtä ja toimintaa. On aika tukea lapsia, nuoria ja perheitä heidän mielenterveystaidoissaan ennaltaehkäisevästi jo varhaislapsuudessa. Tähän työhön ja tiedon jakamiseen tarvitaan lapsen ja nuoren koko kasvu- ja kehitysympäristö: neuvolat, varhaiskasvatus, koulut ja harrastustoiminta. On myös tärkeää vahvistaa lasten ja nuorten kanssa työskentelevien riittävää mielenterveysosaamista, työvälineitä ja vaikka huolen puheeksi ottamista. Keskiöön nousee kohtaamisen ja välittämisen taidot. Lapsistrategian visiona on haaste Suomelle: lapsi- ja perhemyönteinen maailma 2040. On luotava yhteiskunta, jossa voidaan varmistaa, että varhainen tuki ja riskitekijöiden tunnistaminen ehkäisevät syrjäytymistä, osattomuutta ja ongelmien kasautumista ylisukupolvisesti ja auttavat kaikkia perheitä rakentamaan kestävää selviytymistä. On aika voimaannuttaa perheiden resilienssiä arjessa. LAPSIOMAISET TULEE NÄHDÄ JA TUNNISTAA PAREMMIN JA HEIDÄN ASIANSA ON OSATTAVA OTTAA PUHEEKSI KAIKISSA VIRANOMAISTEN, AMMATTIHENKILÖSTÖN, LAPSEN, NUOREN JA HEIDÄN PERHEIDEN KOHTAAMISISSA. tärkeäksi myös osallisuus. Lasten ja nuorten kuuleminen heidän tulevaisuuttaan koskevissa päätöksissä on tällä hetkellä satunnaista ja muodollista. Toimintamalleja tulisi vakiinnuttaa ja systematisoida, lasten ääni tulisi huomioida aina päätöksenteossa. Mielenterveystrategiassa osallisuus nähdään esimerkiksi vajaakuntoisten syrjäytymisriskinä. Molemmat strategiat haluavat tukea kaikkien mahdollisuutta osallistua yhteiskunnan toimintaan omalla tavallaan ja paikallaan. Osallisuus, kuulluksi ja nähdyksi tuleminen on jokaisen ihmisoikeus ja yhteiskunnan Lapsistrategia tulee ohjaamaan lapsija perhepoliittista päätöksentekoa sekä valtakunnallisesti että alueellisesti ja samalla se tulee korostamaan oikeaaikaisten, matalien, riittävien ja saavutettavien palvelujen välttämättömyyttä. On myös tuettava kodin ulkopuolisten kasvuympäristöjen osaamista ja laatua, jotta Lapsen Aika 2040 olisi jo keskellämme. Teksti: Marianne Heikkilä, kansallisen lapsistrategian projektipäällikkö, OKM/STM Kuva: Marika Finne 31

Lapsiomaisten näkymättömyys puhutti FinFamin Lapsi- ja nuorisofoorumissa Lapsiomaisten ja nuorten hoivaajien näkymättömyys puhutti osallistujia FinFamin Lapsi- ja nuorisofoorumissa. Tarve näiden lasten ja nuorten tilanteen tunnistamiselle on valtava. Perheille on tarjottava riittävää varhaista tukea, eikä lapsia ja nuoria saa unohtaa selviämään yksin. V anhemman mielenterveysongelmat vaikuttavat aina koko perheeseen. Vaikka monesti lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat ovat näkymättömiä, tämän päivän Suomessa heitä on paljon. Tutkimuksen mukaan joka neljäs alaikäinen lapsi elää perheessä, jossa vanhemmalla on hoitoa vaativa mielenterveys- tai päihdeongelma. Omaishoitajan asemassa olevia lapsia ja nuoria arvioidaan olevan noin 20 000-40 000. Tutkimukset puhuvat karua kieltään. Mielenterveyden ongelmilla on taipumus siirtyä sukupolvelta toiselle. Yli puolet masentuneiden vanhempien lapsista sairastuu itse, useimmiten alle 25-vuotiaana. Vanhemman itsemurha puolestaan kolminkertaistaa lapsen itsemurhariskin. Vanhempien mielenterveysongelmien onkin todettu olevan yksi merkittävimmistä tekijöistä nuoren syrjäytymiselle. Tämä kierre voidaan katkaista, eikä sen tarvitse olla kohtalo. Vanhemman sairaudesta huolimatta lasten hyvinvointi ja tasapainoinen kasvu voidaan turvata, kun perheillä on riittävästi ja oikea-aikaisesti tukea tarjolla. Avainasemassa on lapsiomaisten ja nuorten hoivaajien tunnistaminen, olemassa olon tunnustaminen ja uskallus ottaa asia puheeksi. Näistä asioista keskusteltiin maaliskuun alussa järjestetyssä FinFamin Lapsi- ja nuorisofoorumissa, joka kokosi yhteen nuoret, lasten ja nuorten kanssa toimivat ammattilaiset ja päättäjät. Tilaisuudessa nostettiin erityisesti näkyviin ne lapset ja nuoret, joiden läheinen sairastaa psyykkisesti. Lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyspalveluiden kehittäminen kiinnostaa, sillä paikalle eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfoon oli saapunut suuri joukko kuulijoita ja keskustelijoita. FinFamin Lapsi- ja nuorisofoorumissa kuultiin lapsia ja nuoria. Paikalla olleet nuoret kertoivat päättäjille, millaista on elää psyykkisesti sairaan vanhemman lapsena ja millaisia palveluita he tarvitsevat jaksaakseen omaistilanteessa. Rakentavaa vuoropuhelua käytiin nuorten osallistujien kysymysten ja kokemusten kautta. Lisäksi tilaisuudessa avattiin FinFamin nuorille teettämän kyselyn alustavia tuloksia. Päättäjistä mukana olivat ministerit Pirkko Mattila ja Annika Saarikko sekä kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto, Antero Laukkanen, Merja Mäkisalo-Ropponen, Mikaela Nylander, Aila Paloniemi, Aino-Kaisa Pekonen ja Mari-Leena Talvitie. He kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että 32 nuorten kuuleminen ja osallisuus on tärkeää. – Jos aiomme parantaa nuorten palveluita, meidän on oikeasti kuultava nuoria, heidän kokemuksiaan, toiveitaan ja tarpeitaan, summasi tilaisuuden päätössanat lausunut kansanedustaja Aila Paloniemi. FinFamin Lapsi- ja nuorisofoorumin pysäyttävimmät puheenvuorot pitivät kokemusasiantuntijat Anna Håkans ja Janika Takkula, jotka ovat itse lapsiomaisia. Kummatkin toivat puheenvuoroissaan esille sen, että vaikeistakin tilanteista voi selviytyä, jos saa tarvitsemaansa apua ajoissa. He peräänkuuluttivat jokaisen aikuisen vastuuta puuttua tilanteisiin, jossa huomaavat lapsen voivan huonosti. Jo yksi turvallinen aikuinen riittää muuttamaan suuntaa. Håkans haastoikin kaikki kysymään lapsilta ja nuorilta, kuinka sinä voit ja miten kotona menee? MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN on koko yhteiskunnan asia. Hallitus käynnisti keväällä 2018 kansallisen lapsistrategian ja syksyllä 2018 mielenterveysstrategian valmistelun seuraavaa hallitusta varten. Näiden tavoitteena on vahvistaa lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa sekä edistää mielenterveyttä. Kansallisen lapsistrategian suuntaviivoista oli FinFamin Lapsi- ja nuorisofoorumissa alustamassa projektipäällikkö Marianne Heikkilä ja professori emeritus Jouni Välijärvi. Strategia perustuu tutkittuun tietoon. Sen lähtökohtana ovat olleet lapset ja nuoret ja valmistelutyön yhteydessä on tavattu paljon eri sidosryhmiä. Lapsistrategia tulee ohjaamaan lapsija perhepoliittista päätöksentekoa sekä valtakunnallisesti että alueellisesti ja siinä huomioidaan mielenterveyden edistäminen ja tukeminen yhtenä hyvinvoinnin tärkeänä osa-alueena. Perhe- ja peruspalveluministeri Saarikko on ehdottanut, että lapsifoorumeita toteutettaisiin alueellisesti ja sektorirajat ylittävin tavoin. – FinFami halusi toteuttaa järjestön oman Lapsi- ja nuorisofoorumin ja olla näin mukana rakentamassa lasten ja nuorten parempaa tulevaisuutta. Haluamme nostaa entistä näkyvämmäksi lapsiomaistyön, jota FinFami-yhdistyksissä on tehty jo yli 20 vuotta, päättää FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen. Teksti ja kuva: Marika Finne 1/2019

KOLUMNI Anne Mikkola, omaistyön koordinaattori, FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry Suositut vertaistukiryhmät helpottavat vanhemman oloa S alossa alkoi viime syksynä kuudes FinFamin yhtä hienoa huomata, kuinka kokemusten jakaminen toisten vanhempainryhmä. Ryhmä on tarkoitettu vanhemsamassa tilanteessa olevien kanssa auttaa. Vanhempi huomaa, mille, joiden lapsilla – noin 12-vuotiailla ja sitä että muillakin on samanlaisia ongelmia. Vertaisryhmässä vanhemmilla – on mielenterveyden tai elämänkukaan ei syytä, osoittele tai saarnaa. Tapaamisissa itketään hallinnan ongelmia. Jokaisessa ryhmässä on 9-11 ja nauretaan. Ohjaajien tehtävänä on tiedon jakamisen lisäksi vanhempaa, yksin tai puolisonsa kanssa. pitää huolta myös siitä, että vanhempi lähtee tapaamisesta Ryhmä kokoontuu vuoden ajan kahden työntekijän ohjaahyvillä mielin kotiin. mana. Yhteinen polku alkaa viikonlopun kestävässä tapaamiJuuri päättyneen ryhmän vanhemmat totesivat, että vaikka sessa, jossa jokainen vanhempi saa kertoa omasta tilanteestilanne kotona ei olisikaan merkittävästi helpottanut, ryhmän taan – siitä, miksi hän on tullut ryhmään. Suurimmalla osalla ansiosta heillä on vuoden jälkeen sisäisesti vahvempi olo. vanhemmista on murrosikäisiä lapsia, jotka kärsivät esim. Vertaisuuden myötä he ovat saaneet etäisyyttä sairauteen, ahdistuneisuudesta, masennuksesta, autismikirjon häiriöistä ja/ sairastuneeseen lapseensa sekä omiin ajatuksiinsa. Samalla kun tai päihdeongelmista. Joillakin lapsi on vanhempi ja on voinut vanhemman mieli rauhoittuu, usein myös nuori saa tilaa omille sairastaa jo pidemmän aikaa. ajatuksilleen ja rauhoittuu. Aloitusviikonlopun jälkeen Jokainen vanhempi syyttää ryhmä kokoontuu kerran lapsen sairastumisesta itseään kuukaudessa. Illan tapaatavalla tai toisella – on tehnyt KOKEMUSTEN JAKAMINEN miset aloitetaan iltapajoko liikaa, liian vähän tai vääriä TOISTEN SAMASSA TILANTEESSA lalla, jonka jälkeen jokainen asioita. Ryhmässä vanhemmat OLEVIEN KANSSA AUTTAA. kertoo kuulumisensa. Tapaahuomaavat, kuinka turhaa syylmisissa on tavoitteena, että lisyyden kantaminen on. Monet vanhempi pohtisi myös omaa naurut on naurettu itse kunkin jaksamistaan. Usein vanhempi kertoo vain lapsen tilanteesta, syyllisyyden aiheille: onko syynä lapsen sairastumiseen ollut mutta ohjaajien tehtävänä on kääntää lempeästi puhe myös vauvana annettu purkkiruoka vai kotiruoka, väärät sadut vai vanhemman omaan vointiin. Ohjatut tapaamiset päättyvät satujen puute. vuoden kuluttua aloituksesta yhteiseen viikonloppuun. Sen Toinen yleinen keskustelun aihe on avun saannin vaikeus. jälkeen kukin ryhmä voi jatkaa tapaamisia ilman työntekijöitä. Vanhemmalla on oltava paljon voimia ja tietoa, jotta hän saa Vanhemmat kertovat heti ensimmäisinä päivinä hyvin avoihankittua lapselleen ripeästi oikeanlaista apua. Tässäkin asiassa mesti lastensa sairaudesta, joka muuttaa kaikkien perheenryhmä auttaa: tietoa ja kokemuksia vaihdetaan ja toista kannusjäsenten elämän: siitä, miten vaikeaa on saada apua lapselle, tetaan ja tuetaan. Moni vanhempi onkin löytänyt vertaistuen miten omat voivat ovat lopussa, parisuhde kärsii tai talous avulla ilon takaisin elämäänsä. on väsymyksen myötä rempallaan. Työntekijänä on aina 1/2019 33

KOLUMNI Salme Kortesoja Kokoontumisajot Kirjakkalassa L 34 KUVA: PERTTI KORTESOJA ämpimiä tervehdyksiä, halauksia, mäisestä ryhmästä kaikki olivat kokoonaitoja kohtaamisia. Hymyjä, mutta tumisajoissa paikalla. Seuraavaksi rentoumyös silmänurkan kostumisia. Näitä duimme usean nepalilaisen äänimaljan kaikkia ja paljon muuta koettiin, kumeaa sointia kuunnellen. Unohtumaton kun vajaat 30 salonseutulaista osalhetki! listujaa viidestä eri vanhempainryhmästä Kuulimme koskettavia äidin runoja saapui Kirjakkalan Ruukkikylään. Punainen lapsensa sairastumisen vuosilta, minkä Patruunantalo täyttyi hetkessä puheensojälkeen keskustelu polveili vilkkaana. rinasta, vaikka aluksi tunsimme vain oman Oli helppo samaistua runon kirjoittajan ryhmämme. mielenmaisemaan. FinFamin Salon yhdistyksen työnteKahvien jälkeen saimme vapaasti kijät esittäytyivät, jonka jälkeen talon isäntä tutustua ruukkikylämiljööseen tai raikkaakertoi Kirjakkalan Ruukin historiasta aina seen luontoon: Hamarjärvelle, metsälenvuodesta 1686 nykypäivään. Harva meistä kille tai Nikkallion jykevälle näköalapaiennen tätä tiesi sen tarkemmin alueen kalle kavuten. Sieltä avautuikin mitä upein raudan tuotannosta, koulusta kuin nappinäköala! tehtaastakaan, joka paloi 1950-luvulla. Saunomisen jälkeen suuntasimme nuotiMetsähallituksen kunnostama, 1700olle kohti maittavaa iltapalaa. Tuntui siltä, JUURI TÄTÄ VERTAISTUKI luvun alussa rakennettu Patruunantalo, että viidestä ryhmästä olikin sukeutunut ON PARHAIMMILLAAN: antoi sopivat puitteet päivän aloitukselle. yksi yhteinen vanhempainryhmä! Juuri Nautimme maittavaa lohisoppaa saarisTOISEN HUOMIOIMISTA, tätä vertaistuki on parhaimmillaan: toisen tolaisleivän kera ja siirryimme toiseen huomioimista, kuuntelemista, tsemppaaKUUNTELEMISTA, kammariin. mista. Tietoisuutta siitä, ettet ole yksin TSEMPPAAMISTA. Vanhempainryhmistä on tullut merkitläheistesi haasteiden kanssa ja että voit tävä vertaistuellinen apu ja voiman lähde omalla osallistumisella tukea toisia. Uusia meistä monille. Tämä tuli selvästi esiin esitystäviä – ja toivon kannattelevaa voimaa. telykierroksella, missä kerroimme muutamin sanoin taustoisIloitsen siitä, että vanhempainryhmistä on tullut vakiintunut tamme. osa Salon FinFamin toimintaa. Sen tarve ja toteutuminen ei Jotkut ryhmistä ovat jatkaneet toimintaansa myös aloitusole jättänyt ketään kylmäksi. Tämäkin virkistävä ja onnistunut vuoden jälkeen ja esimerkiksi vuonna 2013 alkaneesta ensimpäivä oli selvä osoitus siitä. 1/2019

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: ETELÄ-KARJALA: FinFami – Mielenterveysomaiset Etelä-Karjala ry Ari Koponen pj 044 389 8425 koponenari@hotmail.com Meritullinkatu 4 B 10 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi HELSINKI: www.finfamiuusimaa.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 info@finfamiuusimaa.fi Toiminnanjohtaja HÄMEENLINNA: www.omaisyhdistys.com FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rak. 2, h. 117 13100 Hämeenlinna Asiantuntija, viestintä JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi Pia Hytönen puh. 040 776 5911 pia.hytonen@finfami.fi Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Asiantuntija, vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen Vaula Ollonen puh. 0400 274 624 vaula.ollonen@finfami.fi Asiantuntija, yhdistyshallinto Arto Bäckström puh. 045 642 8510 arto.backstrom@finfami.fi Asiantuntija Erkka Öörni puh. 045 844 0150 erkka.oorni@finfami.fi Asiantuntija, maahanmuuttajatyö Laura Ranki puh. 045-119 2533 laura.ranki@finfami.fi Erityisasiantuntija, ESR Recovery-toipumisorientaatio mielenterveyspalveluissa Minna Kallunki puh. 045 800 4903 minna.kallunki@finfami.fi 1/2019 JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050-528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Microkatu 1 G-osa 4.krs., 70210 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 Mikkeli (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi LAHTI: www.omaiset.fi Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry Rauhankatu 3, 15110 Lahti S-posti: toimisto@omaiset.fi www.omaiset.fi p. 040 704 9913 PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry Otavankatu 5A, 28100 Pori puh. 044 303 6282 toimisto@finfamisatakunta.fi PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com ROVANIEMI: www.lappilaiset.fi/toimija/ lapin-mielenterveysomaiset-finfami/ Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry Info.lapinmielenterveysomaiset@gmail.com SALO: www.finfamisalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 toimisto@finfamisalo.fi SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Huhtalantie 2, 3. krs, 60220 Seinäjoki puh. (06) 414 8994 toimisto@finfamiep.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Mielen ry www.mielen.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@mielen.fi TURKU: www.vsfinfami.fi/ Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 puh. 044 793 05 82 ark.10-14 (neuvonta) omtls@vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kaarlelankatu 21, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening, co Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen. 35

Kun yksi Kun yksi Kun yksi Kun yksi Kun yksi sairastuu sairastuu sairastuu sairastuu sairastuu monen maailma monen maailma monen maailma monenmonen maailma maailm muuttuu. muuttuu. muuttuu. muuttuu. muuttuu. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin.