NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA- Nro 2 • 28.3.2019 • www.nurmijarvenseurakunta.fi Uusi gospelmusiikkipassio Klaukkalaan 2 Hiljaisen viikon tapahtumat Nurmijärvellä 4 Lumi hurmasi thaimaalaispastorin 6 Kaisamari-piispa pohtii pääsiäistä: USKOMME SYVINTÄ YDINTÄ 8

teksti Piia Ahtee Ristin alla laulamalla PÄÄKIRJOITUS Piia Ahtee ▼ kuvat Ida Vartiala ▼ tiedottaja Valoa kohti! Kevään korvalla jaksan päivitellä, ihastella ja nautis- kella lisääntyvästä valosta. Kun kalenterin lehdet kääntyvät maaliskuulle, huomaan huokaavani vuosi vuodelta syvemmällä kiitollisuudella: taas tästä pimeydestä selvittiin. Kevään valo lämmittää, ravitsee talven synkkyyden tummentamaa sielua, herättää ajatukset talviunesta ja lisää elämänhalua ja toiveikkuutta. Valoisaa aikaa riittää pidemmälle ja sitä kautta tuntuu kuin päivään saisi lisää aikaa tehdä, olla ja elää. Valo on kuitenkin piinaavan paljastava, jopa paradok- saalinen. Keväinen auringonpaiste sulattaa pihat ja pientareet paljastaen talven voiman aiheuttavat tuhot ja sotkut. Valon myötä huomaan kotini pölyiset lattiat ja sor- Tänäkään keväänä valo ja uusi elämä eivät jää talven ja pimeyden verkkoon, vaan tuovat mukanaan uuden elämän ja kasvun mahdollisuuden. menjälkien pilkuttamat ikkunapinnat. Ulos en voi mennä lämmöstä ja kirkkaudesta nauttimaan ilman aurinkolaseja migreenikohtauksen pelossa ja pian auringon lämmön herättämät kasvit alkavat kukkia tuoden allergikolle lähinnä sian ja särjen yhdistelmää muistuttavan ulkonäön. Uusi gospelmusiikilla höystetty pääsiäisnäytelmä valtaa Klaukkalan kirkon hiljaisella viikolla K laukkalan kirkko muuttuu hiljaisella viikolla näytelmäsaliksi, kun uusi gospelmusiikkiin perustuva pääsiäisnäytelmä saa ensi-iltansa palmusunnuntaina. Teoksen käsikirjoituksen takana on pastori Anni Pesonen, joka yhdistää tekstissään klassisen Jeesuksen kärsimysnäytelmän ja uuden suomalaisen hengellisen musiikin. Anni on paitsi kohta viisikymppinen pappi ja perheenäiti, myös Raamatun ja etenkin Uuden testamentin asiantuntija jo opintojensakin puolesta. Hän on teologian tohtori Uuden testamentin tieteellisen tutkimuksen eli eksegetiikan alalta. Hän työskenteli pitkään ennen papiksi ryhtymistään Helsingin yliopistolla tutkijana ja eksegetiikan opettajana. Tätä vahvuuttaan hän hyödynsi käsikirjoitusta tehdessään. – Tiedän ehkä papiksikin poikkeuksellisen paljon juuri evankeliumitutkimuksesta, eri evankeliumien erityispiirteistä ja niiden syntyhistoriasta. Toisaalta välillä ihan tietoisesti myös ohitin historialliset faktat. Tämä teos on taidetta, ei tiedettä, vaikka taustatieto sen takana onkin vankkaa. Ristin alla laulamalla ‑nimen saa- nut teos pohjaa pitkään pääsiäisnäytelmien ja passioiden perinteeseen. Passio-sana tarkoittaa kärsimystä ja passionäytelmät kertovat Jeesuksen viimeisistä vaiheista, kuolemasta ja hautaamisesta. Eniten Annin käsikirjoitukseen ovat vaikuttaneet Nurmijärvellä esitettävä Ylös Jerusalemiin ­‑kirkkodraama sekä huippusäveltäjä J. S. Bachin passioteokset. – Ylös Jerusalemiin ‑kirkkodraamasta lainasin ajatuksen esittää Jeesus vain epäsuorasti, silminnäkijöiden muistojen kautta. Kun kukaan ei esitä Jeesusta, jokaiselle katsojalle jää enemmän tilaa ja rauhaa kokea Jeesus juuri sellaisena kuin hänet itse ymmärtää. Jeesuksen ympärille jätetään ikään kuin enemmän pyhää tilaa, Anni kuvailee ajatuksiaan. – Samoin perinteisistä passioista poiketen olen tuonut loppuun vahvasti myös ylösnousemuksen ilon ja lisäksi välähdyksiä siitä, mitä kaikkea ylösnousemus Uuden testamentin mukaan merkitsee. Passionäytelmissä musiikilla on keskeinen sija. Passiosävellyksissä Raamatusta nousevaa juonen kaarta kuvaillaan ja kommentoidaan hengellisellä musiikil- Kannen kuva ▶ Tiina Kivirasi Silti allekirjoitan sähköpostini keväisin toivottamal- la valoa ja iloa. Silti itsepintaisesti istun parvekkeella lukemassa suorassa auringonpaisteessa, vaikka tiedän uhmaavani päänsäryn haltijoita. Silti haluan ottaa irti jokaisesta lämpimästä hetkestä, vaikka se tietäisikin tinkimistä yöunista tai kotitöiden laadusta. Koska valo on toivon merkki. Samaa tahtia valon lisääntymisen myötä kuljemme kohti suurinta valon tuojaa – pääsiäisaamun ylösnousemuksen iloa ja kiitollisuutta. Tänäkään keväänä valo ja uusi elämä eivät jää talven ja pimeyden verkkoon, vaan tuovat mukanaan uuden elämän ja kasvun mahdollisuuden. Kaikkivaltiaalle kiitollisena on helppo rakastaa kevättä. Siispä: valoa kohti, ystävät! ◀ Johanna on kiihkeäluontoinen Jeesuksen seuraaja, jota näyttelee Anja Tolvanen. ONNELLISIA NE, JOTKA SAAVAT VOIMANSA SINUSTA; NE, JOTKA KAIPAAVAT PYHÄLLE MATKALLE. (Ps. 84: 6) 2 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 28.3.2019 ”Sinä olet sitä galilealaisen väkeä!”, Pirjo Kastarinen huutaa. Rukous Ristin alla laulamalla ymmärtää nyt yritän suruasi, kipuasi, Jeesus Vapahtaja. Ristin alla laulamalla kiittää voin nyt sinua. Olet minun puolellani, Jeesus Vapahtaja. Ilona Nyman, VK 940: 1, 4

la. Virrethän ovat alun perin olleet hengellistä populaarimusiikkia ja Bachin passioissa virsiä kuullaankin paljon. Tästä nousee tämänvuotisen Klaukkalan passion ajatus suomalaisen hengellisen musiikin vahva rooli. Musiikista ja sen sovittamisesta vastaa musiikin monitoimimies Make Perttilä. – Make asuu Järvenpäässä kuten minäkin ja olen kuullut sekä Järvenpään seurakunnan nuorten Betonimessuissa että Puistobluesin Blueskirkossa, kuinka upeasti Make sovittaa virsiä ja hengellisiä lauluja bändille. Hän on myös yliopistokollegani Elinan mies, joten menin reippaasti pyytämään häntä tähän mukaan. Make suostui, kun tykkäsi käsikirjoituksesta, Anni kertoo. Passion musiikki rakentuu paljolti suo- migospelin konkareiden kuten Jaakko Löytyn ja Pekka Simojoen kappaleiden ympärille. Lisäksi mukana on joitakin bändille ja lauluryhmälle sovitettuja virsiä. Myös yleisö pääsee laulamaan. Produktiossa on mukana noin parikymmentä vapaaehtoista, pääasiassa Klaukkalan alueelta, mutta myös muualta Nurmijärveltä ja naapurikunnista. Seurakunnan työntekijöitä mukana on neljä. Pääosassa Magdalan Mariana nähdään riihimäkeläinen Merja Kauppinen. Esiintyjien saaminen mukaan ei ole ollut ihan vaivatonta, koska projekti vaatii melko lailla harjoittelua – huomattavasti enemmän kuin vuorovuosina Kirkonkylässä nähtävä Ylös Jerusalemiin ‑vaellus. Teoksen ohjaa aiemminkin Klaukkalan pääsiäisnäytelmiä sekä Arkadian lukion teatteriprojekteja ohjannut Lea Hirvesniemi-Halonen, joka tunnetaan myös Kivi-juhlien aktiivina. Annin käsikirjoituksessa on kaksi tasoa. – Haluaisin ensinnäkin välittää mahdollisimman hyvin sitä, miten valtava asia Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus on. Se on ravistellut itseäni teini-iästä asti. Näen siinä suurimman tragedian ja riemun, mitä on olemassa. Ajattelen myös, että Jeesuksen kohtalo on jotain sellaista, mihin jokaisella on intuitiivinen yhteys. Meillä kaikilla on kyky eläytyä siihen syvästi, koska Kristuksen kärsimys ja ylösnousemus on ja tapahtuu myös meissä. – Toisaalta toivon voivani tekstilläni välittää tunteen todellisuudesta; siitä, että näissä tapahtumissa on ollut paikalla eläviä, tuntevia ihmisiä ja että kaikki tämä tapahtui ihan tässä meidän arkimaailmassamme, vaikka roomalaisaika onkin nyt niin kaukana takana. – Todellista ja arkista on sekin, että Raamatun kirjoittajat ovat nähneet pääsiäisajan tapahtumat kukin omalla tavallaan. Esimerkiksi Pilatus tai ristillä olleet ryövärit esitetään eri lailla eri evanke- Puhekuorolla on näytelmässä suuri rooli tunnelman luomisessa. liumeissa. Näitä rosoja olen halunnut jättää näkyviin. Ennen kaikkea gospelpassion kerto- Perinteisistä passioista poiketen olen tuonut loppuun vahvasti myös ylösnousemuksen ilon ja välähdyksiä. Jumalan karitsa Kristusta sanotaan Jumalan karitsaksi (lat. Agnus Dei). Nimitys kuvaa hänen täydellistä uhriaan, kun hän kuoli ihmisten syntien puolesta. Juutalaiset uhrasivat karitsoja temppelissä, ja niillä oli myös keskeinen rooli juutalaisen pääsiäisen vietossa. Jumalan karitsa on myös jumalanpalvelukseen kuuluva hymni, joka lauletaan ehtoollisessa läsnä olevalle Kristukselle. Sanat perustuvat Johannes Kastajan sanoihin Raamatussa ( Joh. 1:29). muksen vahvuus on ajaton ja ikuinen, yleisinhimillinen taso. – Kärsimysnäytelmä ei ole vain jotain, mitä tapahtui silloin yli 2000 vuotta sitten. Jokaisessa meissä on kärsivä Kristus ja kaikki ne ihmiset ympärillä – kiduttajat, välinpitämättömän ihmiset, rakastavat mutta avuttomat seuraajat. Ja jokaisessa meissä on myös ylösnousemuksen voima, Anni summaa. ◀ Käsikirjoittaja Anni Pesonen on kirjoittanut rooleja monelle raamatunhenkilölle, joiden kautta tarina Jeesuksesta tulee näkyväksi katsojalle. Hiljainen Markus-viikko Jeesuksen viimeinen viikko on varsin lähellä. Markuksen evankeliumia voi lukea raporttina siitä luvusta 11 alkaen. Siinä Jeesus ratsastaa Jerusalemiin. Jakeessa 12 päivä vaihtuu: ”Seuraavana päivänä…” Niin Jeesus matkaa kärsimystiellään: maanantaina hän kiroaa viikunapuun ja puhdis- taa temppelin, tiistaina opettaa puusta (11: 20–26), keskiviikkona hänet voidellaan (14: 1–9), torstaina ehtoollinen, perjantai on surun päivä ja viimein koittaa ylösnousemus. Kärsimystie Markuksen seurassa kruunaa hiljaisen viikon. Jouni Vasikainen kirkonkylän seurakuntapastori Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 28.3.2019 • 3

Kirkkoneuvosto ja johtokunnat vuosille 2019–2020 SUURET KERTOMUKSET Viime marraskuun seurakuntavaaleissa valittu kirkkovaltuusto aloitti työskentelyn ensimmäisessä kokouksessaan 15.1.2019. Tuolloin valittiin kirkkoneuvosto sekä valtuuston alaiset johtokunnat ensimmäiselle kaksivuotiskaudelle. Kirkkovaltuuston puheenjohtajana jatkaa Sirpa Rantala ja sen varapuheenjohtajaksi valittiin Tuomo Hyvärinen. Kirkkoneuvosto 2019–2020 –– Markku Jalava (varapj.) –– Tarja Tikkaoja –– Pia Jaakkola –– Erkki Kaasalainen –– Jouni Korkiakoski –– Aulikki Markkanen –– Matti Kari Tässä sarjassa käsitellään Vanhan testamentin suuria kertomuksia. Jumalan selän takana Mooseksen ja Jumalan kohtaaminen Siinain vuorella osoittaa, että Jumala ei antaudu ihmisen hallintaan. Kirkkoneuvoston puheenjohtajana ja esittelijänä toimii kirkkoherra Ari Tuhkanen. Kiinteistö- ja taloushallintoon liittyvissä asioissa esittelijänä on talousjohtaja Maria Sairanen. Hallintopäällikkö Pekka Tukeva on kirkkoneuvoston sihteeri. Julistus- ja palvelutyön johtokunta Leena Rautanen-Saari (pj.), Erkki Rantanen, Jyrki Lausvaara, Einar Arnkil, Anne Nurmela, Mika Patjas, Tuula Grönqvist Kasvatustyön johtokunta Riia Brandenburg (pj.), Emma Lounela, Juho Lommi, Seppo Ahonen, Liisa Hytönen, Harri Lepolahti, Ina Kuula Kiinteistöpalvelujen johtokunta Markku Schildt (pj.), Pauliina Pukarinen, Johanna Aaltio-Hyvärinen, Markku Tapio, Reima Saukonoja Suhteellisten vaalien lautakunta (toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina) Reima Saukonoja, Pia Jaakkola, Tarja Tikkaoja Tarja Tikkaojalle kultainen ansiomerkki Rajamäkeläiselle kirkkovaltuutetulle ja ahkeralle vapaaehtoistyöntekijälle Tarja Tikkaojalle on myönnetty seurakuntatyön kultainen ansiomerkki tunnustuksena kaikesta siitä työstä, jota hän on Nurmijärven seurakunnan eteen tehnyt. Merkki luovutettiin hänelle Rajamäen kirkkopiirin vapaaehtoisten kiitosillassa 1.2.2019. Nurmijärven seurakunta onnittelee! Teksti Anu Heikkinen V anhan testamentin henkilöis- tä juuri edellä on kuvattu, kuinka Jumatä Mooseksella on ainutlaala puhuu pyhäkköteltassa Moosekselle tuisen läheinen suhde Juma- ”kasvoista kasvoihin, niin kuin ihminen lan kanssa. Silti hänkin saa puhuu toiselle ihmiselle”. nähdä Jumalan vain selkäMiksi Mooses ei nyt äkkiä saakaan puolelta. nähdä Jumalan kasvoja? Toisen Mooseksen kirjan luvussa 33 – Kertomus on koottu kirjalliseen kuvataan erikoista tilannetta. Ollaan Siimuotoon pitkän ajan kuluessa. Tässä nain vuorella. Egyptistä paenneen Israeon kaksi tulkintaa Mooseksesta. Toinen lin kansan johtaja Mooses on saanut Jukorostaa Mooseksen erikoisasemaa, malalta kymmenen käskyä sisältävät liitoinen osoittaa, ettei Mooseskaan ole tontaulut. semmoinen stara, että saisi olla kaverisuhteessa Jumalan kanssa, Nissinen arKansa on kuitenkin ryhtynyt palvomaan kultaista sonnia, mistä Jumala vivioi. hastuu. Mooses anelee, ettei Jumala hylHänen mielestään Raamatun hämkäisi kansaansa, ja esittää lopulta pyynmentäviä kohtia ei tarvitse ratkaista. Hän nön saada nähdä Jumalan kunnian. ihmettelee ihannetta, jonka mukaan Jumala vastaa, että hän antaa kirkkauRaamatun tulisi olla kaikessa harmonitensa kulkea Mooseksen ohi, mutta hänen kirja. nen kasvojaan yksikään ihminen ei voi – Minusta ei tarvitse antautua akronähdä. Jumala käskee Mooseksen piiloon baattitemppuihin, joilla kaikki ristiriidat selitetään pois ja sitten huokaistaan helkallionkoloon ja suojaa häntä kädellään potuksesta. ohi kulkiessaan. Mooses saa katsella Jumalaa takaa päin. Nissisen mukaan on tärkeää huomata – Puhuttelevaa on läheisyyden ja etäise, että Raamatun kirjoja tulee lukea ensyyden yhtäaikaisuus. Jumala tulee lähel- nen muuta kertomuksina, joilla on jokin le, on tunnistettavissa ja antautuu komtärkeä sanoma. munikaatioon, mutta paljastaa itseään – Tämäkään kohta ei ole historiallinen sen verran kuin ihminen voi kestää, saraportti, vaan kertomus, jolla on teologinoo Vanhan testamentin eksegetiikan nen viesti. professori Martti Nissinen Helsingin yliArmahdus ei riipu ihmisestä opistosta. Nissiselle kertomuksen sanoma tiivistyy Kaksi tulkintaa Mooseksesta yhteen lauseeseen. Jumala sanoo MooLukijaa hämmentää kertomuksessa se, et- sekselle: ”Minä annan anteeksi kenelle Itsemyötätunto RYHMÄ Katsotko itseäsi ystävällisin silmin vai kovin kriittisesti? Kelpaatko itsellesi? Liiallinen ankaruus itseä kohtaan nakertaa omaa hyvinvointia ja heijastuu usein myös pari- ja perhesuhteisiin. Kunnian kuninkaan alennustie Messu - Nurmijärven kirkossa klo 10, Aleksis-kuoro - Rajamäen kirkossa klo 10 - Klaukkalan kirkossa klo 12, nuorisokuoro Vaula Lisätiedot ja ilmoittautumiset perheneuvoja Elina Mäenpää Hiljaisen viikon tiistai 16.4. p. 044 422 0549 (voit jättää soittopyynnön vastaajaan) AIKUISET 4 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 28.3.2019 PALMUSUNNU Palmusunnuntai 14.4. Itsemyötätunnon taitoja voi nyt harjoitella ja vahvistaa ryhmässä tiistaisin: 23.4. l 7.5. l 21.5. l 4.6. klo 17–18.30 Klaukkalan kirkolla. elina.maenpaa@evl.fi ▼ Kuvitus Antti Yrjölä www.nurmijarvenseurakunta.fi Jeesus tutkittavana Iltakirkko klo 18 Nurmijärven kirkko

tahdon ja armahdan kenet tahdon.” – Se ei tarkoita, että Jumala armahtaa kenet sattuu, vaan kenet tahtoo. Ihmisellä ei ole tässä äänioikeutta, eikä Jumala kaipaa neuvoja. Kertomus muistuttaa Nissisen mielestä, että ihminen ei ota Jumalaa haltuun millään tavalla, ei verbaalisesti eikä omalla vallankäytöllään. – Monesti uskonnolliset vallankäyttäjät ilmoittavat, että Jumala sanoo jotakin. Oikeasti ollaankin piilossa Jumalan selän takana, huudellaan sieltä ja annetaan vaikutelma, että Jumalahan se tässä oikeasti huutelee. Vanhassa testamentissa suora kommunikaatio Jumalan ja ihmisen välillä on harvinaista ja lähtökohtai- Jumalan kasvot ovat tulleet näkyviksi Kristuksessa. sesti pelottavaa. Uudessa testamentissa puolestaan Jeesuksessa ihmiseksi tullut Jumala muuttaa kaiken. – Tästä näkökulmasta Jumalan kasvot ovat tulleet näkyviksi Kristuksessa, ja nyt Kristuksen kasvot nähdään lähimmäisissä. Jumala pysyy silti ihmisen hallintavallan ulkopuolella, kuten Mooseksenkin kohdalla. ◀ NUNTAISTA PÄÄSIÄISEEN | 2019 Hiljaisen viikon keskiviikko 17.4. Pitkäperjantai 19.4. Iltakirkko klo 18 Nurmijärven kirkko Kontrabasson äänimaailma -konsertti klo 18 Rajamäen kirkko Gospelpassion ensi-ilta klo 19 Klaukkalan kirkko Sanajumalanpalvelus klo 10 - Nurmijärven kirkko - Rajamäen kirkko Jeesuksen kuolinhetken hartaus klo 15 Nurmijärven kirkko Gospelpassio klo 19 Klaukkalan kirkko Jeesus tuomitaan Kiirastorstai 18.4. Pyhä ehtoollinen Iltamessu klo 18 Rajamäen kirkko Iltamessu klo 19 Nurmijärven kirkko Gospelpassio klo 19 Klaukkalan kirkko Jumalan karitsa Pääsiäisyö la 20.4. Kristus on voittanut kuoleman Pääsiäisaamu su 21.4. Kristus on voittanut kuoleman Messu - Nurmijärven kirkko klo 10 - Rajamäen kirkko klo 10 - Klaukkalan kirkko klo 12, Klaukkalan kirkon kuoro 2. pääsiäispäivä ma 22.4. Ylösnousseen kohtaaminen Sanajumalanpalvelus klo 10 Nurmijärven kirkko Messu klo 10 Röykän Toimela Pääsiäisyön messu klo 22 Nurmijärven kirkko Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 28.3.2019 • 5

IKKUNA MAAILMAAN Pastori Siim teki tuttavuutta Kuuselan perhekerholaisten kanssa. Tässä tervehdittävänä Iisa Munter, 10 kk. Lunta ja seurakuntavierailuja En ole koskaan ennen nähnyt lunta! Thaimaalainen pastori Sim riemuitsee. Pastori Sim ja hänen miehensä Piitanai ovat olleet Suomessa vasta viisi tuntia saapuessaan Nurmijärvelle. Valokuvia lumisesta maisemasta on kuitenkin otettu jo yli kaksisataa, nauraa mukana oleva lähetystyöntekijä Kirsi Salmela. Teksti Anni Merilahti P ▼ Kuvat Tiina Kivirasi, Anni Merilahti astori Jongkolnee Sampachanyanon, kutsumanimeltään Sim, on Thaimaan kirkon pitkäaikainen evankelista ja ensimmäisiä naispastoreita. Vierailu Nurmijärvellä on osa pariskunnan kolmiviikkoista Suomen-vierailua, jonka aikana he kiertävät tutustumassa seurakuntiin ja kertomassa työstään. Pariskunnan koti ja työalue Thaimaassa on Laosin rajalla sijaitseva Mukdahanin alue. Mukdahania leimaa sen asema rajakaupunkina ja läpikulkupaikkana. Työikäinen väestö lähtee usein seudulta isoihin kaupunkeihin jättäen jälkeensä isovanhempien hoivissa kasvavia lapsia. – Monilla lapsilla ei ole henkilöpapereita, koska toinen vanhemmista saattaa olla kotoisin Laosista. Usein DNA-testillä voidaan kuitenkin osoittaa oikeus Thaimaan kansalaisuuteen, lakimiehenä toimiva Piitanai kertoo. Monien lasten vanhemmat ovat myös vankilassa, usein syynä sekaan- Kirsi Salmela (vas.) on Nurmijärven seurakunnan pitkäaikainen lähetti. ”Kiitos kun lähetitte Kirsin. Hän on kuin enkeli minulle!” pastori Sim totesi. tuminen huumeiden salakuljetukseen. Juuri tällaisia perheitä Piitanai alkoi lakimiehen työssään auttaa tultuaan alueelle töihin yli 20 vuotta sitten. Pian 6 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 28.3.2019 kuitenkin kävi selväksi, että perheet tarvitsevat apua muissakin kuin lakiasioissa. Sim ja Piitanai löysivät kristinus- kon 1980-luvun lopulla tutustuttuaan tanskalaiseen lähetystyöntekijään. Sim koki kutsumusta kirkon työhön ja alkoikin tehdä seurakuntatyötä Mukdahanissa valmistuttuaan raamattukoulusta vuonna 2005. Paikalliset aikuiset eivät kuitenkaan tuntuneet kiinnostuneilta ja työ tuntui vaikealta. Eräänä päivänä hän näki kadulla keskellä päivää kouluikäisen pojan. – Menin kysymään, miksi hän ei ole koulussa. Hän vastasi, ettei ole osannut tehdä läksyjään, joten häntä lyödään koulussa, Sim kertoo. Ilmiö on valitettavan yleinen. Lasten isovanhemmat saattavat itse olla lukutaidottomia, eikä heistä ole auttamaan läksyissä. Lisäksi thaimaalainen kulttuuri estää lapsia esittämästä kysymyksiä opettajalle, koska se saattaisi opetuksen huonoon valoon. Niinpä Sim päätti alkaa antaa tukiopetusta lapsille kirkon tiloissa. Nykyisin Suomen Lähetysseuran tukeman projektin piirissä on noin 50 lasta, jotka saavat tukea läksyjen tekemiseen, kristillistä opetusta, opastusta sosiaalisiin taitoihin ja päivittäin lämpimän ruuan. Suurin osa jumalanpalveluksen kävijöistä on lapsia. – Rukoilin, että Herra antaisi minulle vastaanottavaisen seurakunnan ja rukoukseeni vastattiin! Sim iloitsee. – Lapset eivät ole pelkästään kirkon tulevaisuus, he ovat myös nykyhetki! ◀

Suvi, Sirpa ja Kari kehuvat Nurmijärven seurakunnan työyhteisöä mukavaksi ­paikaksi työskennellä. Ain’ laulain työtäs tee Nurmijärven seurakunnassa työskentelee n. 100 eri alojen ammattilaista. Jokainen työ on tärkeä, ja tarvitsee tekijänsä. Seurakunnan työtä tehdään usein oma persoona ja sydän likoon laittaen. P ienellä otannalla suoritettu kysely antaa viitteitä siitä, että Nurmijärven seurakunta on pidetty työpaikka. Hyvien työkaverien lisäksi seurakunta järjestää työntekijöilleen virkistyspäiviä ja tarjoaa välineitä työhyvinvointiin. Työ tuntuu olevan monelle mielekästä ja ihmisten kohtaaminen nousee monelle työntekijälle tärkeäksi asiaksi. Suvi Ketomäki Suvi työskentelee seurakunnan kiinteistöpalvelussa. Hänen työpisteitään ovat mm. Röykän Toimela ja Nurmijärven seurakuntakeskus. Koulutukseltaan hän on suurtalouskokki ja laitoshuoltaja. Hän pitää työstään ja sanoo parasta työssä olevan vaihtelevuus ja ihmiset. Mari Hämäläinen Mari on seurakuntamme vapaaehtoistyön koordinaattori, hän on ollut vapaaehtoistyössä viimeiset kak- si vuotta. Koulutukseltaan hän on YTM ja DI. Hän on tietoisesti hakeutunut ihmisläheisempään suuntaan ammatinvalinnassaan. Hän on aina halunnut auttaa ihmisiä, ja nykyisessä työssään hän pääseekin olemaan apuna ja tukena ihmisille. Mari auttaa vapaaehtoisia ja esimerkiksi ikäihmisiä kohtaamaan toisiaan. Työn parhaita puolia kysyttäessä Mari kertoo kohtaavansa paljon mielenkiintoisia ihmisiä ja myös hyvä työyhteisö lukeutuu työn parhaimpiin puoliin. Sirpa Lappalainen Sirpa on Rajamäen kirkon suntio ja koulutuksensa hän on suorittanut Järvenpään Seurakuntaopistossa. Suntion ammatti on yksi Sirpan unelmatöistä ja tässä työssä hän seuraa isänsä jalanjälkiä. Paras puoli Sirpan työssä on ihmisten kohtaaminen, ja varsinkin Rajamäen kirkkopiirin yhteisöllisyys on hänen mukaansa uskomattoman upeaa. Jenna Simonen Jennan ammatti on kokki ja koulutukseltaan hän on restonomi (amk). Hän pitää työstään, mutta tulevaisuuden tavoitteena hänellä on päästä keittiöpuolen ammattikoulun opettajaksi. Parasta hänen työssään on työkaverit. Kari Kouhia Kari on seurakunnan puistopäällikkö, koulutukseltaan hän on suunnitteluhortonomi. Hän on hautausmaatyöntekijöiden lähiesimies. Hän kokee palkitsevana sen, kun työntekijät viihtyvät työssään, ja silloin he tekevät työnsä hyvin ja silloin saadaan positiivista palautetta. Työn parhaimpiin puoliin Kari listaa lisäksi hetket, jolloin hän pääsee olemaan ulkosalla ja saa suunnitella tulevia ja seurata työn kehittymistä. Päivi Kallonen Päivi on ammatiltaan lastenohjaaja, koulutukseltaan hän on lapsityöhön erikoistunut lähihoitaja. Tällä hetkellä hän työskentelee Klaukkalan kirkon päiväkerhossa. Työn parhaita puolia ovat vapaus, vaihtelevuus ja lasten energisyys ja välittömyys. Tämä onkin Päivin unelmatyö. ◀ Diakoniasta apua ja tukea elämääsi Soita ja varaa aika, kun – tarvitset keskusteluapua – ihmissuhdeasiat ovat solmussa – rahasi eivät riitä perustoimeentuloon – koet olevasi yksin tai masentunut – päihteet hallitsevat liikaa elämääsi DIAKONIATYÖNTEKIJÄT: Rajamäki Sari Pulli 044 717 0796 Kirkonkylä Hanna Alava 040 760 2607 Tuula Moström 050 307 2982 Klaukkala Sofia Honkanen 050 367 9671 (tehtävä auki) 050 343 5093 Koko kunnan alue Diakoninen perhetyö Tarja Kolari 050 430 8420 Johtava diakoni Tero Konttinen 040 829 3411 APUA? APUA! Kaipaatko juttukumppania, ulkoiluseuraa tai lisäkäsiä lastenhoitoon? Ota yhteyttä vapaaehtoistyön koordinaattoriin: Mari Hämäläinen 044 422 0524 Teksti Johanna Mikkola Haastava tilanne Meillä ja maailmalla. Suomessa, myös Nur- mijärvellä, ja eri puolilla maailmaa. Meneillään oleva Yhteisvastuukeräys auttaa monin paikoin, monin tavoin lapsia ja nuoria elämässä eteenpäin. Keräystuotto muun muassa tukee vähävaraisten tai esimerkiksi luonnontuhojen keskelle joutuneiden perheiden nuorten koulunkäyntimahdollisuuksia. Asian tärkeyttä ei varmasti tarvitse lisää perustella. Vaan innostamista keräykseen mukaan tuloon tarvitaan yhä. Nyt todella kunnon haastekampanja pystyyn. Haastan kaikki nurmijärveläiset yhdistykset ja toki yhdistysten jäsenet mukaan Yhteisvastuukeräykseen! Ja haastan kaikki haastamaan toisia mukaan keräykseen. Ja tehdään tästä kunnon hiippakunnallinen kisa täällä Espoon hiippakunnassamme – haastakaa tuttunne myös naa- Yhteisvastuukeräys puriseurakunnista ja siis pitkin hiippakuntaa. Ja haastakaa heidät välittämään haaste muihin hiippakuntiin! Yhdessä teemme tänä vuonna kovan tuloksen YV-keräyksessä koko kirkossamme todella tärkeän asian puolesta. Kenet haastat jo tänään? Vinkkinä muuten vie- lä, että voit haastaa ihmisiä myös seurakunnan Facebook-ryhmän kautta. Kiitos, että olet mukana. Haastan meidät kaikki samalla hiljentymään paastonajan matkalle kohti Jerusalemissa tapahtuneita ainutlaatuisia ristin ja ylösnousemuksen pääsiäisen tapahtumia. Ehkä tämä on vähän kornikin ilmaisu, mutta Vapahtajallamme oli todella haastava tilanne kulkea kohti ristiä. Rakkaudessaan Hän ristille kuitenkin suostui, että syntimme tulivat so- KIRKONMÄELTÄ Ari Tuhkanen ▼ kirkkoherra vitetuiksi ja että armo on nyt tarjolla meille jokaiselle. Tsemppiä keräykseen ja lepoa kaiken hyörinänkin keskelle paastonaikaan. Siunausta! ◀ Voit lahjoittaa Yhteisvastuukeräykseen netissä tai pankissa tilille Nordea FI16 2089 1800 0067 75. Käytä lahjoituksessasi Nurmijärven seurakunnan viitenumeroa 308401, niin lahjoituksesi kirjautuu Nurmijärven seurakunnan tuotoksi. Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 28.3.2019 • 7

HÄIVÄHDYS TUONPUOLEISUUTTA JA VÄRIEN MONINAISUUTTA Pääsiäinen on merkityksellinen piispan omalle hengellisyydelle Teksti Piia Ahtee Tapaan Espoon hiippakunnan uuden piispan TT Kaisamari Hintikan helmikuussa, vain 48 tuntia juhlallisen vihkimysmessun jälkeen hänen työhuoneessaan Espoon tuomiokapitulissa. Piispa hehkuu iloa kilpaa ulkona paistavan kirkkaan kevätauringon kanssa. S unnuntaina oli hieno päivä, vihkimysmessu oli upeasti suunniteltu ja toteutettu ja oli hienoa tavata sen yhteydessä niin paljon uusia ihmisiä eri puolilta hiippakuntaa ja Suomen kirkkoa, ulkomaisista vieraista puhumattakaan. Tuomiokapitulissa, piispan omassa virastossa, minut on otettu tosi kivasti vastaan. Tunnelmat ovat kaiken kaikkiaan oikein hyvät, Hintikka valottaa ajatuksiaan ensimmäisistä työpäivistään Espoossa. Ennen valintaansa Espoon hiippa- kunnan johtoon Kaisamari Hintikka on työskennellyt kahdeksan vuoden ajan Genevessä, Sveitsissä Luterilaisen Maailmanliiton (LML) apulaispääsihteerinä vastuualueenaan ekumeeniset asiat. Paluu Suomeen on kuitenkin ollut mielessä jo jonkin aikaa, olihan Hintikkaa pyydetty ehdolle jo Helsingin piispanvaaliin Irja Askolan ilmoitettua eläkkeelle jäännistään ja perheenkin kanssa oli sovittu Geneven-pestin olevan määräaikainen. – Olemme perheen kanssa eläneet piispanvaaliaikaa käytännössä kahden vuoden ajan. Olen helpottunut siitä, että lopulta päästiin ns. maaliin ja pystyimme palaamaan normaaliarjen pariin, hän toteaa. Hintikalla onkin ollut näköalapaikka katsella suomalaista luterilaisuutta hiukan kauemmasta perspektiivistä. Hänen mukaan meidän kirkkomme näyttää kyllä mukavan kansainväliseltä ja on LML:ssa arvostettu jäsen jo pelkästään siksi, että rikkaana ja isona kirkkona meillä on mahdollisuus olla myös iso taloudellinen tukija pienemmille sisarkirkoillemme. ▼ kuva Tiina Kivirasi Näyttäydymme hyväntahtoisena yhteisönä, mutta lempeää kritiikkiä saamme piispalta kuitenkin siitä, että sisällöllisesti olemme ehkä vähän etäisiä. – Kansainvälisiä yhteyksiä voisimme edelleenkin vahvistaa ja rakentaa monella tavalla, piispa toivoo. – Moninaisuuden ymmärtäminen; se, että on monia hyviä tapoja olla kirkko ja luterilainen, voi lähteä rakentumaan ihan yksittäisen seurakuntalaisen, luottamushenkilön ja työntekijän kautta. Ymmärrettävästi Espoon hiippakun- nan alue on toistaiseksi Kaisamarille hieman vieras. Tilanteeseen on kuitenkin luvassa apua, sillä piispa kiertää kevään ja alkusyksyn aikana kaikki hiippakunnan 19 seurakuntaa tavaten työntekijöitä ja mui- KAISAMARI HINTIKAN NELJÄ TÄRKEINTÄ ASIAA Perhe ”Rakkaimmat, jotka pitävät minut maan pinnalla ja joiden kanssa voin tehdä niitä tavallisia asioita ihan tavallisena ihmisenä.” Toivo ”Olen saanut synnyinlahjaksi kyvyn nähdä toivon pilkahduksia silloinkin, kun ne ovat mitättömän pieniä. Huomaan usein ajattelevani jonkin ongelman kohdalla, että ryhdytään hommiin, niin se ratkeaa. Liekö kyseessä jonkinlainen lievä luova hulluus??” Virkaan vihkimys ”Minulla meni varsin kauan valmistumisen jälkeen ennen kuin minut vihittiin papiksi. Nimenomaan sen ymmärtäminen, että pappina voin ja saan palvella Kristuksen kirkkoa aina ja kaikkialla. Siinä näkökulma laajenee pois itsestä ja jopa kotimaasta.” Ystävät ”Olen onnekas siinä, että minulla on varsin laaja ystäväpiiri ympäri maailmaa.” 8 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 28.3.2019 ta vastuunkantajia. Meille Nurmijärvelle hän ennättää koko kierroksen viimeisenä, lokakuun alussa. – Terveiset sinne Nurmijärvelle, että seuratkaa, mitä teen ja sanon ja kuinka toimin tässä viranhoidon alkumetreillä. Haastakaa sitten syksyllä minua: miten voin toimintaani ja työtäni parantaa ja kehittää seurakuntia ja teidän työtänne entistä paremmin tukevaksi, toivoo Kaisamari. – Haluan olla koko hiippakunnan piispa, Hintikka linjaa. – Espoon hiippakunnassa on kovin erilaisia seurakuntia seurakuntayhtymässä toimivista isoista kaupunkiseurakunnista rannikkoalueiden pieniin, vähemmistössä toimiviin suomenkielisiin paikallisseurakuntiin. Jotta hiippakunnan joka kolkalla voidaan tuntea hiippakunta ja piispa omaksi, sen identiteetin eteen täytyy määrätietoisesti työskennellä. Onneksi olen jo saanut huomata, että täällä toimii keskeisillä avainpaikoilla ihmisiä, jotka haluavat olla rakentamassa tätä hiippakuntaa. Pääsiäisen ilo on Kaisamaripiispalle toivon ja voiman lähde. Samoin piispa toivoo, että voisi piis- pana toimia kaikkien työntekijäryhmien tukena, vaikka perinteisesti piispa onkin pappien ja etenkin kirkkoherrojen esimies. – Haluaisin nostaa etenkin diakonian virkaa osana virkaan vihittyjen kirkon työntekijöiden joukkoa. Espoossahan diakonian viranhaltijat on kutsuttu mukaan pappien synodaalikokoukseen ja heidät on vihitty virkaansa yhdessä pappisvirkaan vihittävien kanssa. Näin ei kuitenkaan ole kaikissa hiippakunnissa ja siksi tarvitaan myös yhteistä keskustelua toisten piispojen kanssa. Iloitsin kovin siitä, että vihkimysmessussani diakonit olivat alttarilla palvelemassa yhdessä pappien kanssa, kuten heidän mielestäni tuleekin, Hintikka sanoo. Piispan työn myötä Kaisamari Hintikka joutuu uudella tavalla tekemisiin myös median ja julkisuuden kanssa. – Julkisuus on mielestäni osa tätä työtä. Se on osa niistä työkaluista, joita kassissa on syytä olla. Piispan tehtävä on olla arvojohtaja ja osallistua keskusteluun yhteiskunnassa niistä asioista, jotka meille ovat merkityksellisiä. Omiksi keskeisiksi arvoikseen piispa nostaa oikeudenmukaisuuden ja ihmisarvon. Molemmat nousevat luonnollises- Kaisamari Hintikka ja aiemmin Espoon piispana toiminut arkki­ piispa Tapio Luoma hehkuivat iloa ja toivoa piispanvihkimyspäivänä helmikuussa. Haluan olla koko hiippakunnan piispa.

MARKKU PIHLA JA / KIRKON KUVAPANKKI ti kristillisen sanoman ytimestä, mutta kumpaakaan ei Hintikan mielestä voi liikaa korostaa. Kirkkona meidän on hänen mielestään elettävä evankeliumia ja Jeesuksen opetuksia todeksi, jotta evankeliumin sanoma välittyisi paremmin. – Ihmisarvo on muuttumaton arvo. Haluan puhua niiden puolesta ja niiden äänellä, joita liian vähän keskustelussa muuten kuuluu, piispa linjaa ja nostaa esimerkeiksi lapsiperheet, vammaiset sekä köyhyydessä elävät. – Näiltä ihmisryhmiltä puuttuu usein osallisuuden kokemus ja siinä mielestäni kirkolla on annettavaa. Kirkon laskevan jäsenmäärän edessä Kaisamari Hintikka on rehellinen. – En usko käyrien suunnan enää muuttuvan nouseviksi. Sen sijaan laskua voidaan hidastaa, mutta se vaatii työtä ja sisukkuutta. Meidän on päästävä jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen ja työnäkyyn siitä, miten ollaan kirkko 2020-luvun Suomessa, kun merkityksemme yhteiskunnallisena instituutiona ei enää ole itsestäänselvyys. Samoin on löydettävä ymmärrys siitä, kuinka ihmisten kanssa ollaan ja kuinka heitä kohdataan, kun sekään ei enää käy samoin kuin aikaisempina aikoina. Hintikan mukaan kirkosta lähtee tällä hetkellä kahdenlaisia ihmisiä: niitä, jotka lähtevät, koska on helppo lähteä muiden mukana ja joille kirkko ei ole onnistunut merkityksiä luomaan ja toisaalta sellaisia intohimon ihmisiä, joiden uskonkäsitykseen tai ajatusmaailmaan kirkon julkinen kuva ei taivu. Heidän lähtöään yhdistää se, että molemmat tuovat kirkolle ja ennen kaikkea paikallisseurakunnille haasteen muuttaa seurakuntatyötä siten, että osallisuus ja merkityksellisyys nousevat keskiöön. Kaikkea tätä on piispan mielestä katsottava nimenomaan paikallisyhteisön näkökulmasta toimintaympäristön analyysin kautta. – Seurakunta ja kirkko kulkevat vähän vastavirtaan ajatellen nykyistä individualistista, yksilökeskeistä maailmankuvaa. Ja vaikka yhteisöllisyyden korostaminen onkin jonkinlainen trendi, kirkon yksi keskeinen anti on nimenomaan yhteisö, Kaisamari Hintikka linjaa. – Kirkko on Kristuksen ruumis tässä maailmassa, mutta jonka rajat ovat tämän maailman ulkopuolella. Meidän seurakunnan työntekijöinä on pidettävä esillä viestiä siitä aavistuksesta, joka kristillisellä uskolla on jostain suuremmasta, mihin ihminen ei itsenään yllä. Entä sitten pääsiäinen? Mitä se piis- palle merkitsee? – Lyhyesti sanottuna pääsiäinen tiivistää sen, että kaikki ei ole tässä matkassa syntymästä kuolemaan. Pääsiäinen haastaa meidät heittäytymään uskon ja toivon varaan. Ja onhan pääsiäinen joulun rinnalla aivan sitä uskomme ydintä. Ihmiseksi syntyvä Jumala elää ihmisen elämä ja kuolee meidän ihmisten käsissä vain sovittaakseen meidän syntimme. Kaikki ei kuitenkaan pääty siihen, vaan elämä voittaa pimeyden sen mustimmalla hetkellä. Pääsiäinen tiivistää vuorovaikutuk- Ihmisarvo on muuttumaton arvo. Haluan puhua niiden puolesta ja niiden äänellä, joita liian vähän keskustelussa muuten kuuluu. sen elämän ja kuoleman, ihmisen ja Jumalan, pimeyden ja valon sekä synnin ja sovituksen välillä. – Pääsiäinen on aina ollut henkilökohtaisen spiritualiteettini, uskonelämäni kannalta varsin merkityksellinen juhla. Tuo kaiken muuttava tapahtumaketju tuo mukanaan niin monenlaisia värejä ja sävyjä. Luterilainen perinne onnistuu juuri pääsiäisenä viestittämään pyhän sanomaa monin aistein. Etenkin kiirastorstain messu pimenevine kynttilöineen, alttarin riisumisineen ja vaikenevine urkuineen on yksinkertaisesti seisauttava. – Joskus kuitenkin pohdin sitä, miten pääsiäisyön ja ‑aamun ilo voitaisiin ilmaista samanlaisia visuaalisia keinoja käyttäen. Suomessa pääsiäistä värittää vielä sekin, että se sijoittuu aina kevääseen – valon lisääntymisen ja luonnon heräämisen aikaan, jolloin sanoma kuoleman voitosta on entistä konkreettisempi. Näin ei ehkä olisi, jos pääsiäinen sattuisi olemaan vaikkapa marraskuulla, Kaisamari pohtii. Vaikka kaikesta päätellen olemme saaneet hiippakuntaamme varsin syvällisesti uskonsa ja ajattelunsa sisäistäneen piispan, on Kaisamari Hintikka työnsä rinnalla omien sanojensa mukaan varsin tavallinen ihminen. – Tykkään tehdä tavallisia asioita: laittaa ruokaa, tavata ystäviä ja lukea englantilaisia dekkareita, hän hymyilee. – Minulle tärkeitä asioita ovat perhe, läheiset ja luonnossa liikkuminen, joka nimenomaan Suomessa on ihan mahtavaa ja ainutlaatuista. ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 28.3.2019 • 9

Joulukuussa Jalkine Differt Ky lahjoitti lasten kenkiä seurakunnan diakoniatyölle. Kuvassa (vas.) Henna ja Tiina Differt, Nina Bifeldt Zonta kerhosta sekä perhetyön diakoni Tarja Kolari. Diakonia auttaa ja saa myös lahjoituksia V iime vuonna Nurmijärven seurakunta vastaanotti rahalahjoituksia diakoniarahastoon reilut 12.000 euroa. Yhteistyötahoja ovat olleet Lammin Säästöpankki, Lions klubit, Rotaryt, Zontanaiset, yritykset ja yksityishenkilöt. Joulun alla Zonta kerhon ideasta Jalkine Differt lahjoitti huomattavan määrän lasten kenkiä vähävaraisille lapsiperheille. Kengät löysivät oikeat osoitteet diakoniatyöntekijöiden kautta. Vuodenvaihteessa Uotilan Ratsas- tajat Ura ry. lopetti toimintansa ja lahjoitti reilut 6.000 euroa lasten ja nuorten liikuntaharrastusten tukemiseen. Muutaman kerran on toteutettu syntymäpäiväkeräys siten, että mahdolliset muistamiset on ohjattu diakoniarahastoon vaikkapa juuri vähävaraisten lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen. Tämä jos mikä ilahduttaa sekä lahjan antajaa että lahjan saajaa. Helpottaa miettimistä, jos synttärisankarilla on jo kaikkea. Viime vuonna diakoniatyöntekijät myönsivät avustuksia yhteensä 125.000 euron arvosta. Talousarviovaroja myönnettiin yli 80.000 euroa. Pääosa avustuksista oli osto-osoituksia ruokakauppoihin. Loput kertyivät diakoniarahaston ja Tukikummit ry:n avustuksista. Avustuksia myönnettiin yli 1200 ja keskimääräinen avustuksen suuruus oli sadan euron luokkaa. Kelan myöntämän toimeentulotuen maksatuksessa on edelleen viivettä ja laskelmat eivät ota huomioon läheskään kaikkia menoja. Diakoniatyöntekijän vastaanotolla voi parhaassa tapauksessa saada jonkin arjen hätäasian hoidettua jopa muutamassa päivässä. Vastaanottoaika on hyvä varata muutama päivä etukäteen ja samalla ehtii hankkia tarvittavat tositteet (tiliote ja viimeisin toimeentulotukipäätös) valmiiksi. Nurmijärven seurakunnalla on diakonian vastaanottotilat Rajamäessä, Kirkonkylässä sekä Klaukkalassa. Myös kotikäynnit ovat mahdollisia. ◀ Teksti ja kuva Tero Konttinen HAKU KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTAAN KAUDELLE 2019–20 Toiminta on tarkoitettu 1–2-luokkalaisille sekä muiden luokka-asteiden erityisen tuen piirissä oleville oppilaille. Toimintaan haetaan sähköisesti kunnan Helmiverkkopalvelun kautta. Hakuaika on 1.4-30.4.2019. Tarkempi hakulinkki löytyy osoitteesta http://www.nurmijarvi.fi/perhe_ja_hyvinvointi/opetus_ja_koulutus/koululaisten_aamu-_ja_iltapaivatoiminta Nurmijärvellä iltapäivätoiminnasta vastaa kunnan nuorisopalvelut. Iltapäivätoiminnan tavoitteena on järjestää ohjattua vapaa-ajantoimintaa välittömästi koulupäivän jälkeen, turvallisessa ympäristössä ammattitaitoisen henkilökunnan toimesta. Nurmijärvellä toimintaa järjestävillä tahoilla on kullakin omassa toiminnassaan erilaisia painotettuja tavoitteitaan. Lapsille tarjotaan välipala. Toimintaa järjestetään koulupäivinä pääsääntöisesti klo 12.00-17.00 välisenä aikana. 10 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 28.3.2019 Toimipisteet Klaukkala Lepsämä Rajamäki ▶▶Monitoimitalo, Kuntotie 7   (Nurmijärven kunta) ▶▶Seurakuntakeskus, Ylitilantie 6  (Nurmijärven seurakunta) ▶▶Harjula, Viljelystien kerhuohuone, Viljelystie 15 (Iltapäiväkerho Huvikumpu) ▶▶Syrjälän koulu, Syrjäläntie 35 (Iltapäiväkerho Huvikumpu) ▶▶Haikalan nuorisotila, Professorintie 5, (Iltapäiväkerho Huvikumpu)  ▶▶Vendlaskolan, Syrjäläntie 35 (Nina Valli) ▶▶Metsäkylän koulu (Nurmijärven seurakunta) ▶▶Lepsämän koulu, Lepsämäntie 775  (Iltapäiväkerho Huvikumpu) ▶▶Rajamäen nuorisotila, Kievarintie 14 (Nurmijärven kunta) ▶▶Länsikaaren koulu, Kehätie 37 (Taikakontti) Uotila ▶▶Uotilan koulu, Uotilan koulutie 81 (Nurmijärven seurakunta) Röykkä Nurmijärven Kirkonkylä ▶▶Röykän Toimela, Männikönaukiontie 14 (Nurmijärven seurakunta)  ▶▶Ahjola, Nahkurintie 6 (Nurmijärven kunta) ▶▶Kuusela, Malakiaksentie 5 (Nurmijärven seurakunta) Karhunkorpi ▶▶Karhunkorven koulu, Raalantie 309 (Katja Pitkänen)

KIRJAHYLLYSTÄ Väinö Kantele poistumassa Kiinasta vuonna 1951. Kuva julkaistiin Life-lehdessä. Ympäristön tilaan voi ja kannattaa vaikuttaa ”Ympäristöasioihin voi vaikuttaa”, kirjoittaa Helsingin yliopiston tutkijatohtori Panu Pihkala kirjassaan ”Päin helvettiä. Ympäristöahdistus ja toivo” (Kirjapaja 2017, 301 sivua). Kirjassa Pihkala käsittelee laajasti ympäristön tilaa ja varsinkin sen henkisiä vaikutuksia elämäämme. Pihkala puhuu ympäristöahdistuksesta, jota uutiset ja voimattomuuden tunne voivat aiheuttaa. Ihminen tuntee itsensä riittämättömäksi ja tuntee, ettei voi vaikuttaa asioiden tilaan. Kannamme syyllisen taakkaa tai ulkoistamme sen muihin ihmisiin. Pihkala kehottaakin olemaan armollinen itselle ja muille. Ympäristöuutiset ja havainnot voivat tuottaa surua ja suuttumusta, pelkoa ja syyllisyyttä. Näillä voi olla hyvin monitahoisia vaikutuksia meihin, varsinkin lapsiin ja nuoriin. Kirjassa neuvotaankin, miten ympäristöasioista olisi viisasta puhua lasten kanssa. Pihkala kuitenkin muistuttaa toivon ja hyvien merkkien olemassaolosta, vaikka lähes päivittäiset kielteiset uutiset usein hallitsevat ja hyvät uutiset jäävät niiden varjoon. ”Täysi toivottomuus on vaarallista, se lamaannuttaa”, kirjoittaa Pihkala. Toivo tarkoittaa elämän merkityksellisyyden säilymistä riippumatta siitä, miten käy. Hän käsittelee ensin laajasti ympäristön tilaa ja sen aiheuttamia tunteita sekä sen jälkeen, miten kehitykseen voi vaikuttaa ja suhtautua. täväksi. Jos ennen korostui viljeleminen ja luonnon hyväksi käyttäminen, nyt muistutetaan varjelemisesta. Raamatussa on paljon luonnon ylistystä, esimerkkinä Psalmi 104. Kristityt ovat kahden maan kansalaisia, jotka elävät tässä ajassa ja kantavat vastuuta maallisen elämän puitteista, vaikka suuntaavat myös tuonpuoleiseen. Panu Pihkala oli helmikuussa puhumassa Aikuisten oikeasti -illassa Nurmijärven seurakuntakeskuksessa. Tilaisuudessa kuultiin esimerkkejä siitä, miten pienessäkin mittakaavassa toimiminen on tärkeätä ja mahdollista meille kaikille. Roskien keräämisestä kertoivat kaksi nurmijärveläistä: Eero Lehtipuu on tehnyt sitä jo vuosikymmenten ajan. Roskaploggaaja Kaisu Paulanto on nuorempi kerääjä, joka pitää aiheesta some-ryhmää Facebookissa. Panu Pihkalan kirja auttaa ymmärtämään ympäristökysymysten vaikutuksia meihin. Se auttaa katsomaan tulevaisuuteen valoisammin. Toivo on synkkiä näkymiä väkevämpi voima. ◀ Markku Jalava Ympäristötietoisuus on lisääntynyt isoin askelin, mitä havainnot säästä ovat nopeuttaneet. Ihmiset ovat valmiita toimimaan tavalla, joka torjuu ilmastomuutosta. Ympäristön hyväksi voi ja kannattaa toimia, mutta ei jatkuvasti. Se ei saa hallita koko elämää, varoittaa Pihkala. Ei pidä yrittää kantaa ”liian painavaa reppua”. Panu Pihkala on teologi, mutta sanoo kirjoittaneensa kirjan niin, että teksti olisi lähestyttävissä lukijan elämänkatsomuksesta riippumatta. Kirjan loppuosassa hän käsittelee ympä- ristökysymystä kirkon ja kristinuskon kannalta. Kirkon tavoitteena on uuden ilmasto-ohjelman mukaisesti hiilineutraali kirkko ja esimerkin osoittaminen. Ympäristön vaaliminen koetaan kirkossa tärkeäksi ja kristilliseksi teh- Panu Pihkala oli helmikuussa puhumassa Aikuisten oikeasti -illassa Nurmijärvellä. Kuvassa myös roskien keräyssivun ylläpitäjä Kaisu Paulanto. Hunan ja Nurmijärvi Seurakuntaviestissä 1/ 2019 oli juttu viime vuonna il- mestyneestä J. Pekka Mäkelän kirjasta Hunan, jossa kerrottiin lähetyssaarnaajista Kiinassa 1930–40-luvuilla. Kirjassa esiintyy myös Kiinan vuosien jälkeen Nurmijärvelle muuttanut Martta Syvänne, jolla oli yhteyksiä Nurmijärvellä asuneeseen Syrjän lähetysperheeseen. Jutussa oli kuva, jossa oli Martta Syvänteen ohella mm. lähetyssaarnaaja Väinö Kantele (1882–1956). Hänen kauttaan löytyi lisää yhteyksiä Nurmijärvelle, joista kertoo Nurmijärvellä asuva Väinön tyttären poika Antti Lehtonen. ”Yhteyksiä on sekä hänen isoisänsä, sisarensa että lapsenlapsen kautta.” Väinö Kantelen isoisä Otto Magnus Cantell (1821–1887) oli 1860-luvulla suurten nälkävuosien aikaan Nurmijärven vt. kirkkoherra. Hänen kuvansa on Nurmijärven kirkon sakaristossa. Vuodesta 1940 alkaen Väinön sisar Kerttu Kantele (1886–1966) asui Nurmijärvellä ja toimi Kirkonkylän kansakoulun opettajana. Kerttu Kanteleen ottotytär oli nurmijärveläinen kuvataiteilija Laura Järvinen. Väinö Kantele oli lähetyssaarnaaja ja rovasti, joka toimi kolmeen otteeseen lähetystyössä Kiinan Hunanissa, yhteensä yli 20 vuotta. Kommunistisen Kiinan sulkiessa rajojaan Väinö oli 7 kk ajan vuonna 1951 sotilaiden eristämänä lähetysasemalla. Kun hän viimein pääsi lähtemään Kiinasta, hän oli viimeisiä Hongkongin raja-aseman ylittäjiä. Kansainvälinen, sittemmin lopetettu Life-lehti teki tästä Väinön Kiinasta poistumisesta artikkelin, josta ohessa lehden sisäkannen kuva. ”Ennen Kiinan matkoja Väinö oli Diakonissalaitoksen ja Pasilan pappina. Pasilassa on hänen mukaansa nimetty Väinö Kanteleen katu”, kertoo Antti Lehtonen. ◀ Markku Jalava 2100-luvulla Pääsiäinen on jo ovella ja saamme kohta nous- ta paaston syövereistä ja itsetutkiskelusta ylösnousemuksen riemuun. Pääsiäisenä kirkko – ja koko maailma – täyttyy toivosta. Kuolema on voitettu ja meillä on mahdollisuus käydä maallisen vaelluksen päätteeksi taivasten valtakuntaan. Toivo näyttäytyy pääsiäisenä kirkossa monin tavoin: kukkasina, valkoisena värinä, valona, hallelujan veisuuna. Alkuvuodesta tärkeä uutinen vilahti kirkossa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko julkaisi oman ilmastostrategiansa, joka on kunnianhimoinen ja sen myötä toivoa täynnä. Strategiassa lin- jataan, että kirkko on vuonna 2030 hiilineutraali. Se tarkoittaa tiukkoja toimia jo nyt, eikä vasta ensi vuonna. Kiinteistöjen ja toiminnan hiilidioksidipäästöjä pitää vähentää, jääneitä päästöjä kompensoidaan ja samaan aikaan kirkko toimii yhteiskunnallisena vaikuttajana ilmastoasioissa. Todellisuushan on se, että kirkko ei tee yhtään mitään. Seurakunnat tekevät ja me teemme. Jos haluamme kirkon olevan hiilineutraali vuonna 2030, meidän pitää tehdä paljon ja luopua sitäkin enemmän. Ilmastonmuutoksen hidastaminen vaatii luo- EKOHIPIN MORAALISAARNA Ida Vartiala ▼ pastori via, mutta kipeitäkin ratkaisuja. Sanoisin kuitenkin, että jälkipolvien hallelujat vuonna 2100 pääsiäiskirkossa ovat sen arvoisia. ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 28.3.2019 • 11

Päiväkerhossa saa... … käyttää mielikuvitusta, olla lapsi. … ihmetellä, ajatella, oivaltaa ja hiljentyä, kuten Emil tässä kirkon lattiaa mittailessa. … leikkiä ja saada kavereita, opetella olemaan yhdessä toisten kanssa. … ulkoilla, liikkua ja riemuita elämästä. … kurkistella tulevaisuuteen turvallisessa ympäristössä ammattitaitoisten ohjaajien kanssa. Ole ystävä myös itsellesi Millainen suhde sinulla on itsesi kanssa? Joskus on hyvä miettiä tätäkin, sillä ihmisen suhde itseensä heijastuu vahvasti myös muihin suhteisiin, esimerkiksi parisuhteeseen. Sillä on merkitystä, näetkö itsesi ihan hyvänä ja kelvollisena ihmisenä vai riittämättömänä ja epäonnistuneena yksilönä. Ei ole merkityksetöntä, katsotko itseäsi ystävällisin silmin arvostavasti ja myötätuntoisesti vai ankarasti tuomiten? Liiallinen kriittisyys ja tuomitsevuus itseään kohtaan nakertaa hyvinvointia. Silloin voi tehdä myös äärimmäisen ikäviä tulkintoja toisten vähänkään kriittisistä sanoista, esimerkiksi puolison lievä ja rakentavakin kritiikki voi tuntua kohtuuttoman raskaalta. Kumma kyllä, puolison kritiikin kestää paremmin kuulla, kun tietää olevansa joka tapauksessa riittävän hyvä ja kelpaavansa itselleen. Tietenkin parisuhdetyytyväisyyttä auttaa se, että satunnaisen rakentavan kritiikin lisäksi olisi yllin kyllin ja monin verroin enemmän positiivista palautetta. Herkemmin huomattaisiin hyvä, kerrottaisiin paljon ja usein siitä, mitä hyvää toisessa huomaa. Aidot kehut tekevät ihmeitä. On mahdollista ystävystyä itsensä kanssa. Si- tä kannattaa harjoitella, sillä elämä ystävän kanssa on helpompaa kuin arvostelevan tuomarin katseen alla. On myös totta, että toiset ihmiset voivat tulla ja mennä, mutta jokainen meistä joutuu selviytymään itsensä kanssa viimeiseen päiväänsä asti. Siksi olisi toivottavaa, että jokainen oppisi viihtymään itsensä seurassa. Jotkut kärsivät täydellisyyden tavoittelusta eivätkä armahda itseään, eivät sitten millään. Eeva Kilven sanoja kannattaisi mielestäni uskoa: ”On vain yksi periaate: epätäydellisyys. Joka hyväksyy sen, jaksaa elää.” Tutkija Kristin Neff määrittelee itsemyötätun- non koostuvan kolmesta eri osasta: ystävällisyydestä itseään kohtaan, sen oivaltamisesta että riittämättömyyden tunteet, virheet ja haavoittuvaisuus ovat tuttuja kaikille ihmisille sekä tietoisesta hyväksyvästä läsnäolosta. Itsemyötätunnon on todettu paitsi lisäävän hyvinvointia ja myös vaikuttavan myönteisesti vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa. Itselleen myötätuntoinen henkilö pystyy huomioimaan omia tarpeitaan ja toisten tarpeita tasapainoisella tavalla. Silloin kun elämäs- 12 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 28.3.2019 PISAROITA PARISUHTEESTA Elina Mäenpää ▼ perheneuvoja sä on paljon kärsimystä ja surua, olisi erityisen tärkeää kohdella itseään myötätuntoisesti. ”Oma sydämeni salli minun olla vastedes sääliväisempi, salli minun elää omaa alakuloista itseäni kohtaan lempeänä, hyväntahtoisena, ettei tämä tuskainen mieli enää tuottaisi itselleen lisää tuskaa.” Gerard Manley Hopkins Perheasiain neuvottelukeskuksen järjestä- mä Itsemyötätunto-ryhmä alkaa 22.4.2019, yht. 4 krt. Lisätietoa itsemyötätunnosta löytyy myös netistä, mm. www.itsemyotatunto.com ja www.self-compassion.org ◀

MENOVINKIT Kontrabasson äänimaailma täyttää Rajamäen kirkon Kontrabasisti Ahti Lassila suunnittelee ja toteuttaa Rajamäen kirkon tilaan hiljaiselle viikolle sopivia sävelaihioita ja kehittelee niitä konsertissaan soittamalla niitä kirkkosalin eri pisteissä. Kuulijalle avautuu vaihtuvan akustisen kokemuksen myötä mahdollisuus hiljentymiseen, rauhoittumiseen ja vaikkapa uusien ajatusten syntymiseen. ke 17.4. klo 18 Rajamäen kirkko, vapaa pääsy Gospel Gentlemen ­‑konsertti Nurmijärven kirkossa ke 24.4. klo 19 Suomalaisen gospel-musiikin konkarit Jaakko Löytty, Pekka Simojoki ja Petri Laaksonen lähtevät uudelle Gospel Gentlemen –kiertueelle keväällä 2019. Viime syksyn yhdeksän paikkakunnan kiertue täytti kirkot ääriään myöten. Gospel Gentlemen –konser- Yllätyksellisiä pianosävelmiä teissa miehet laulavat yksin ja yhdessä esittäen omia ja toinen toistensa lauluja. Kiertueen tuottaa Kansan Raamattuseura yhteistyössä Ohjelmatoimisto Kristallin kanssa. Konsertit juontaa Heli Karhumäki. Konsertti kestää n. 2,5 tuntia. Niina Ranta, piano, esittää diplomikonserttinsa ohjelmistoa. Kevään tuloon sopivaa musiikkia – yllätyksellistä, raikasta ja värikästä. Sävelmiä eri aikakausilta ja eri säveltäjiltä. Liput: www.tiketti.fi/gospelgentlemen 22€ palvelupalkkioineen ennakkoon
 25€ ovelta, mikäli lippuja jäljellä Srk-keskus Kirstaantie 5-7, Nurmijärvi Maanantairuokailu Maanantaisin klo 12–13, 13.5. saakka (ei 22.4.) Kevyt lounas ja kahvit 1,50 €, alle 4 v. maksutta, saa myös santsata. Tuolijumppa 8.4. ja 6.5. klo 11.15. Tietokilpailu, leipäjakelu, ja erilaisia ohjelmatuokioita: hartaus, Jouni Vasikainen 25.3., vappuhulinaa 29.4., sydänasiaa, Aarno Alen 6.5. Srk-kerho Kaikki ovat tervetulleita, ohjelmaa, keskustelua, kahvitarjoilu j.t. keskiviikko klo 13–14.30 ▶▶10.4. Kevätlaulajaiset yhdessä Nurmijärven opiston Kirkonkylän ja Rajamäen laulupiiri- Vapaa pääsy, ohjelma 10 €. pe 12.4. klo 19 Nurmijärven kirkko KIRKONKYLÄ en kanssa. Kahviraha ja arpajaiset, tuotto Yhteisvastuukeräyksen hyväksi ▶▶24.4. ”Kohti valoa”, Anita Harju ▶▶8.5. ”Fredrik Hedberg, evankelisten isä”, Liisa Paulanto Lähetyspiiri j. t. ke klo 13 ▶▶3.4. ”Kuuliaisuus – tie”, Raija Heinilä ▶▶17.4. Lähetystä sanoin ja sävelin, Hannu Hartola ▶▶15.5. Yhteinen kevätjuhla, Pekka Jauhiainen Vartti Raamattua ke klo 17.30, viim. kerta 15.5. Hyvän Sanan iltapäivä su 7.4. klo 15. Pyhityksen evankeliumi, lähetystyöntekijä Jorma Pihkala. Kirkkokuoro harjoittelee to 25.4. ja 2.5. klo 17.30 Kehitysvammaiset Kaverikerho Kehitysvammaisten nuorten aikuisten ja aikuisten kerran kuukaudessa ma klo 17.30-19. Kevään kaverikerhon kokoontumiset 29.4. ja 20.5. Lisätietoja diakoni ­Sofia Honkanen p. 050 367 9671/ sofia.k.honkanen@evl.fi Ystävyyden Kammari os. Kuokkalantie 2 Kaikille avoin kohtaamispaikka kaikenikäisille tiistaisin klo 1012 ja torstaisin klo 13-15 Huom. Uusi aika! Emännät ja isännät tarjoilevat kahvia, vapaamuotoista keskusNäkövamtelua, ohjelmahetkiä, yhteislaumaiset lua ym., hartaus ti klo 10.30, to klo 13.30. Esillä Nurmijärven museon Ulkoilu- ja virkistystalvikuvia. ▶▶28.3. ja 23.5. Jouni-papin harpäivä ke 10.4. klo ras hetki ▶▶11.4. ehtoollishetki 10–14.30 Sääksin leiri▶▶2.4. ja 7.5. Arja Ahlsved keskuksessa yhdessä ▶▶9.4. ja 14.5. Leena Kaarnin lauluhetket HUN: in kanssa. ▶▶16.4. apteekkari Eeva TeräsalKevätkirkko ja kahvimi vierailee, lähetyksen pääsiäismyynti hetki to 16.5. Klaukka▶▶23.4. ja 23.5. runopysäkin vierailu lan kirkossa ▶▶25.4. ja 28.5. kansanhuumoria, Salme Honkala JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA ▶▶2.5. hemmottelua ▶▶▶ TA R K E M M AT T I E D O T T O I M I N N A S TA V I I KO I T TA I N PA I K A L L I S L E H D E S S Ä J A N E T I S S Ä : www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook ▼ Nurmijärven seurakunta Instagram ▼ @nurmijarvenseurakunta Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 28.3.2019 • 13

▶▶▶ JATKUU MENOVINKIT ▶▶9.5. Petra Kela, kunnan liikuntapalvelut ▶▶21.5. Liisa Pirttilehto kertoo isästään Kosti Kankaisesta Kammari suljettu 18.4., 30.4. ja 30.5. Jos haluat kaverin, jonka kanssa mennä Kammarille, soita Mari Hämäläinen p 044 422 0524 Runopysäkki j.t. pe klo 13 5.4., 3.5., 17.5. ja 31.5. Luetaan runoja ja harjoitellaan lausumista. Aune Tarvainen. Israel-illat ti klo 18 2.4. ja 14.5. Lähetyksen Käsityöt ma klo 10­–14 Esirukouspiiri parillisten viikkojen to klo 18 Rukousklinikka, Healing rooms Matalan kynnyksen rukouspalvelua sairauden, masennuksen tai muun elämän kriisin kohdanneille. Kaikille avoin. Tervetuloa tutustumaan! Tiistaisin 9.4. ja 7.5. klo 18.30–-20. Keski-Uudenmaan Viittomakieliset ▶▶Vertaistuellinen tapaaminen ti 16.4. klo 18 Nurmijärven seurakuntakeskuksessa, mukana kuurojen pappi Janne Rissanen. ▶▶Juhlimme kevättä ti 21.5. Sääksin leirikeskuksessa ulkoillen ja saunoen. Kirkkohetki kappelissa illan päätteeksi. Vanhustentalon kerho Kerhohuoneella, Puurata 1, parittomien viikkojen ti klo 13–14.30. Mukava yhdessäolon hetki päivän aiheen ympärillä kahvien ja vierailijoiden kanssa. Nummenpää Seurakuntailta Seija ja Tapio Lönnrotin luona (Vanhankyläntie 129) to 11.4. klo 18. Mukana Ari Tuhkanen ja Leena Kaarni. KLAUKKALA Kirkon tiloissa, Ylitilantie 6 Päivärukoushetki ma–pe klo 12 Olotupa Takkahuoneessa ma klo 12­-14.30 Tervetuloa! Piipahda tai viivy pidempään. Hartaus / ohjelmatuokio klo 13. Kahvi ja pulla 1 €. Voit hakea olotuvalle myös vapaaehtoiseksi emännäksi tai isännäksi – ota yhteys vapaaehtoistoiminnan koordinaattoriin. Klaken keidas ke klo 15–16.30 seurakuntasalissa. Kevyt lounas ja kahvit 1,50 €, saa myös santsata. Vaatteiden vaihtotori 3.4. ja 8.5. Voit tuoda ja viedä itselle tarpeettomia, siistejä ja puhtaita vaatteita. Lisätietoja diakoni Sofia Honkanen. Raamattupiiri ti klo 19 parittomil- la viikoilla, 9.4., 23.4., 7.5. ja 21.5., Mauri Tolvanen. Lähetyksen päiväpiiri ke klo 13.30 parittomilla viikoilla. Klaukkalan kirkon kuoro harjoittelee to klo 18 Raavaiden miesten rukouspiiri ma klo 18, Einar Arnkil. Miestenpiiri pe klo 17 Amandan aamukahvit la 27.4. klo 10, Ilon aika, Amanda-tiimi, musiikki Julia Hyyrynen. Rintasyöpäpotilaiden vertaistukiryhmä ti 9.4. ja 7.5. klo 18– 19.30. Lisätiedot pastori Leena Sipola (050 310 1042). Erityislasten vanhempien ryhmä Klaukkalan kirkon ryhmätilassa, kokoontumiset keskiviikkoisin 6.4. ja 15.5. klo 18–20. Jos lapsesi tarvitsee hoitoa, ota yhteys viikkoa ennen kokoontumista, ota yhteyttä diakoni Sofia Honkaseen p. 050 367 9671. Rukousklinikka, Healing rooms Matalan kynnyksen rukouspalvelua sairauden, masennuksen tai muun elämän kriisin kohdanneille. Kaikille avoin. Tervetuloa tutustumaan! Maanantaisin 29.4. ja 20.5. klo 18.30-20. Iskelmälauluillat ti klo 19 23.4. ja 21.5., Pertti Eskelinen, 040 506 6565 Klaukkalan alueen kevätjuhla ke 15.5. klo 14. Kansainvälinen kevätjuhla pe 31.5. klo 18. Teemana eri maiden kansallispuvut. Kevätrieha, pomppulinna ja peräkonttikirppis Klaukkalan kirkon parkkipaikalla la 11.5. klo 10–14. Parkkiruudun hinta 5 €, Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Paikkavaraukset diakonia Sofia Honkanen, 050 367 9671, sofia.k.honkanen@ evl.fi. Kesäretki Muumimaailmaan ke 12.6. Muumit odottavat halaajiaan Nurmijärveltä taas kesäkuussa! Varhaiskasvatuksen retkipäivänä lähdetään kohti Muumimaailmaa Nurmijärven srk-keskuksen parkkipaikalta (Kirstaantie 5–7) klo 7.45. Paluu samaan paikkaan n. klo 17.45. Retken hinta on 35 € / hlö, joka sisältää matkat ja rannekkeen. Alle 2-vuotiaat ilmaiseksi, jos matkustaa sylissä, omalla paikalla hinta on 10 €. Ruokailut paikan päällä omakustanteisesti. Ilmoittautuminen retkelle käy seurakunnan nettisivujen kautta 8.–30.4. 52 ensimmäistä mahtuu mukaan. Lisätiedot retkestä: Sanna Puhakka, 050 467 2454, ilmoittautumisesta ja laskutuksesta: Taina Rauhala, 050 356 4881. Musisoidaan yhdessä! Rajamäen piirin kanttori Julia Hyyrynen on kutsunut musisoimaan kanssaan nurmijärveläisiä laulajia ja soittajia, joita hän on kohdannut 15-vuotisen työuransa aikana. Rennossa ja vapaamuotoisessa illassa myös yleisöllä on halutessaan mahdollisuus esiintyä. Konsertin jälkeen tarjolla on pientä herkuttelua, vapaaehtoinen kolehti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. ke 3.4. klo 18 Rajamäen kirkko, vapaa pääsy RAJAMÄKI Kirkossa (Patruunantie 7) Raamattu- ja rukouspiiri pe 12.4., 26.4., 10.5. ja 24.5. klo 18.30., Pertti Eräpolku Lähetyspiiri ti klo 12 parittomilla viikoilla Diakoniapiiri to 4.4., 25.4. ja 9.5. klo 13 Liisa Hakala Ankkuri-keskusteluryhmä su klo 15 parittomilla viikoilla Artturi-salissa (Patruunantie 1) Kohtaamispaikka Ma klo 10– 13. Vapaata yhdessäoloa ja kahvit, maksu 1 € Leena Kaarni laulattaa 15.4. ja 13.5. Lauluhetket alkavat klo 10.30 Tuolijumppa 8.4. ja 6.5. Viikkomessu 20.5., Riku Larmala Perjantairuokailu pe klo 12-13 kevyt lounas ja kahvi 1,50 €, saa myös santsata. Diakoniatyöntekijä tavattavissa. Kirkkokuoro harjoittelee to 4.4. ja 11.4. klo 17.30 Talkoopäivä Sääksin leirikeskuksessa ti 7.5., ilmoittautuminen diakoniaruokailujen yhteydessä Koko perheen vappuaattoilta Ti 30.4. klo 18 Nurmijärven srk-keskuksessa. Iloista ja lähetysaiheista ohjelmaa koko perheelle! Mukana nimikkolähettimme Juhani Mäkilä. Simaa, munkkeja ja kahvia. Arpajaiset lähetystyön hyväksi. Yhteistyössä Uudenmaan Kansanlähetys ja Nurmijärven seurakunta Lähetyksen pääsiäispuoti Ystävyyden kammarilla Puoti on avoinna to 11.4. klo 13–15, ma 15.4. klo 10– 14 ja ti 16.4. klo 10–12. Myynnissä keväisiä koristeita, kransseja ja pääsiäisruohoja. Ti 16.4. myös herkullisia leivonnaisia pääsiäispöytään! Tulossa kevätmyyjäiset su 26.5. toritapahtuman yhteydessä. PERTTULAN PERHE 14 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 28.3.2019 Tuotto seurakunnan lähetystyön hyväksi lähellä ja kaukana.

Nurmijärven kunta on lupautunut ottamaan vielä 25 kiintiöpakolaista. HAKU TI 30.4. ASTI LUKUVUODELLE 2019–2020 Päiväkerho 2–6vuotiaiden oma paikka Kotoutumisen onnistumiseksi on hyvä, että jokaiselle perheellä on ystävä tai jopa muutama ystävä opastettaessa tulijat normaaliin arkeemme. Ystävänä toimiminen on elämää rikastuttava tehtävä. Näiden ystävien löytämiseksi järjestävät SPR:n Nurmijärven- ja Rajamäen osasto yhdessä Päiväkerhopaikat: + Harjula, Viljelystie 15 + Herusten kioski, Herustentie 248 + Kirkonkylän seurakeskus, Kirstaantie 5-7/Kuusela, Malakiaksentie 5 + Klaukkalan kirkko, Ylitilantie 6 + Lepsämä, Kuusirinteen kerhotalo, Herontie 1 + Perttulan Kansantalo, Nummenpääntie 9 + Raalan entinen koulu, Hynnänkorventie 281 + Rajamäen kirkko, Patruunantie 7 + Röykkä, Toimela, Männikönaukiontie 4 TULIJAN TUKENA ‑KURSSIN Haku www.nurmijarvenseurakunta.fi/lapsilleja-perheille/päiväkerhot, josta löydät myös lisätietoja päiväkerhotoiminnastamme. lauantaina 13.4. Nurmijärvellä klo 10–15. Lisätiedot: Lapset ja perheet- toimisto, p. 050 356 4881 tai taina.rauhala@evl.fi Lapset ja perheet - Nurmijärven seurakunta | www.nurmijarvenseurakunta.fi LAPSET JA PERHEET 3.–14.6. Kesäkerhot NKY 100 vuotta Nurmijärven NKY:N 100-vuotisjuhlaa vietetään 26.5. 1.–2. luokkalaisille Juhla alkaa messulla Nurmijärven ­kirkossa klo 10, jossa saarnaa rovasti Martti Pitkänen. Sen jälkeen jatketaan seurakuntakeskuksessa kirkkokahvilla ja varsinaisella päiväjuhlalla, jossa esitellään historiikin muodossa yhdistyksen satavuotista taivalta ja muistellaan menneitä vuosia. klo 9–13: + Röykkä, Toimela, Männikönaukiontie 4 Lapsilla omat eväät. Kerho on maksuton. klo 9–15: + Kirkonkylä, Seurakuntakeskus, Kirstaantie 5-7 + Klaukkalan kirkko, Ylitilantie 6 + Rajamäen kirkko, Patruunantie 7 Kerhoissa tarjotaan lämmin ruoka ja välipala. Hinta 60 €/vko. Olette kaikki lämpimästi tervetulleita juhlapäiväämme! Ilmoittautuminen 7.4. asti: nurmijarvenseurakunta.fi Lapset ja perheet - Nurmijärven seurakunta | www.nurmijarvenseurakunta.fi LAPSET JA PERHEET ITSEÄSI KUUNELLEN l KEVYESTI TAITEILLEN l SANOJA HAPUILLEN MAALAA MIELEN MAISEMAA Su 7.4. klo 14–17 Klaukkalan kirkolla Teemme yhdessä ja yksin matkaa maalaten. Sinulla ei tarvitse olla aikaisempaa kokemusta. Vain rohkeus heittäytyä riittää! Tule mukaan kokeilemaan, katsomaan ja ihmettelemään. Ohjaaja ryhmätaideterapeutti Riitta Türkmen Ilmoittautumiset 4.4. mennessä: leena.sipola@evl.fi AIKUISET Kurssin kouluttajat  ovat SPR:n ­ elsingin ja Uudenmaan piiristä, H ­Kotouttamisvirastosta ja paikallisista ystävistä. Ilmoitus kurssista tulossa Nurmijärven uutisiin. www.nurmijarvenseurakunta.fi Talousarvio­ määrärahoista myönnettävät vuoden 2019 kirkolliset avustukset Seurakunnan toimintaan osallistuvia järjestöjä ja sidosryhmiä pyydetään toimittamaan hakemuksensa ma 29.4.2019 mennessä osoitteella Nurmijärven seurakunnan kirkkoneuvosto, Maria Sairanen, Kirstaantie 5-7, 01900 Nurmijärvi. Myöhemmin jätettyjä hakemuksia ei käsitellä. Hakemuksiin tulee liittää selvitys avustuksen käytöstä, sillä taloussäännön mukaan ”Yhteisöjen toimintaavustuksissa on syytä aina pyytää selvitys avustuksen käyttämisestä”. Lisätiedot talousjohtaja Maria Sairanen, maria.sairanen@evl.fi  tai puh. 050 3101 049. TA R K E M M AT T I E D O T T O I M I N N A S TA V I I KO I T TA I N PA I K A L L I S L E H D E S S Ä J A N E T I S S Ä : www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook ▼ Nurmijärven seurakunta Instagram ▼ @nurmijarvenseurakunta Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 28.3.2019 • 15

Roha on yksi Nurmijärven seurakunnan järjestämän monikulttuurisen leirin osallistujista. Sääksin leirikeskuksessa järjestetty leiri keräsi yhteen nuoria viidestä eri kansallisuudesta yhteensä 34, joista 14 oli suomalaisia ja 20 Nurmijärvellä asuvia pakolaisina tulleita nuoria. Katse kohti tulevaa Roha, 17, on Syyrian kurdi, joka saapui Suomeen heinäkuussa 2016 perheensä kanssa pakoon kotikaupungissaan Aleppossa riehuvaa sotaa. Rohan nuoruus on ollut täynnä surua ja luopumista, mutta silti hänen sydämensä on toivoa täynnä. Menneisyyttä ei voi unohtaa mutta sen kanssa voi oppia elämään. Teksti ja kuva Eeva-Maria Kanerva R oha menetti jo pienenä äika Kreikan puolelle. tinsä rintasyövälle ja iso– Lautalla minua pelotti. Lautta oli sisko otti äidin paikan. So- pieni ja meitä oli noin 50 henkeä, mita alkoi Syyriassa 2011 mut- nusta tuntui, etten pystynyt hengitta Aleppossa oli silloin vie- tämään, niin ahtaasti olimme. Iso osa lä rauhallista. Vuoden päästä lentokolautalla olleista ihmisistä kuoli matkalneet saapuivat Aleppoonkin ja pomla, Roha kertoo. mitukset alkoivat. Rohan isoveli lähti armeijaan vuonna 2013 ja rintamalta Avustusjärjestön laiva poimi laukantautui viesti, että veljen joukkueen talla hengissä säilyneet kyytiinsä ja vei kimppuun oli hyökätty. Veljen joukku- heidät Kreikkaan. Kreikassa oleskeeesta puolet oli tapettu ja veljen kerrot- lu kesti muutaman kuukauden, jonka tiin kuolleen myös. Ruumista ei kosaikana Roha ja hänen siskonsa perhe kaan löydetty eikä varmistusta kuolehaastateltiin ja heidät lähetettiin Suomasta saatu. Mutta kotiin veli ei enää meen. palannut. – Ensimmäiset hetket Suomessa Rohan perhe lähti pommituksia pa- tuntuivat hyvältä, kun ympärillä oli koon kurdikylään Turkin rajalle. Leturvallista eikä tarvinnut pelätä, mutvottomuudet saapuivat pian sinneta kieli oli vieras, minulla ei ollut ystäkin ja puolen vuoden jälkeen Rohan viä eikä koulua. oli lähdettävä siskonsa perheen kanssa Rohan mielessä oli myös huoli Syyriaan jääneistä siskoista ja isästä, jotTurkin rajan yli suuntana Kreikka. Isä ka perhe oli koittanut saada Suomeen, jäi kurdikylään. Kuukauden Turkissa oleskelun jälkeen edessä oli lauttamat- mutta epäonnistunut. Turkin ja va- NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Julkaisija: Nurmijärven seurakunta Päätoimittaja: Piia Ahtee Toimituskunta: Markku Jalava, Tero ­Konttinen, Jouni Vasikainen, Johanna Mikkola, Helena Saulamo, Eeva Halonen, Mikko Peltokorpi, Eeva-Maria Kanerva, Tiina Kivirasi Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin talouksiin, n. 16 900 kpl Ilmoitusmyynti: tiedottaja Piia Ahtee, 040 701 3592 Ulkoasu: Timo Saarinen / www.pelagus.fi Paino: Botnia Print Oy, Kokkola. ISSN 1457–795X Seuraava Seurakuntaviesti ilmestyy viikolla 22/2019 16 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 2 • 28.3.2019 paan Syyrian armeija hyökkäsi kurdikylään Rohan ollessa Suomessa. Kylään sodan jalkoihin jäänyt Rohan isä menehtyi sydänkohtaukseen. Kysyn Rohalta, onko hän kertonut kenellekään raskaista kokemuksistaan perheenjäsenten menetyksistä ja matkasta tänne. – On helpompi olla puhumatta, Roha vastaa. Silti hän halusi jakaa tarinansa, jotta häntä ja muita nuoria ymmärrettäisiin. Suomessa Roha perheineen saapui Helsingin vastaanottokeskukseen, josta heidät melko nopeasti siirrettiin Röykkään Nurmijärvelle. Röykän vastaanottokeskuksessa perheen ei tarvinnut olla kuin muutaman kuukauden, Toivon saavani turvallisen elämän ja toivon siskojeni pääsevän turvalliseen paikkaan. Suomessa haluaisin opiskella lääkäriksi. jonka jälkeen oleskelulupa ja koti järjestyivät. Kielikoulusta Roha löysi ensim- mäiset ystävät muiden ulkomaalaisten joukosta ja siirtyessään tavallisen koulun oppilaaksi kavereita löytyi lisää. – Luokkakaverit olivat kivoja ja ottivat minut mukavasti vastaan. Mutta kielen opiskelu oli aluksi vaikeaa ja välillä vieläkin jännitän puhua suomea, kun pelkään, että minulle nauretaan ja olen aika ujo, sanoo Roha rohkeasti sujuvalla suomella. Nyt Roha kokee kotiutuneensa Nurmijärvelle eikä kaipaa Syyriaan. Leirillä hän on iloinnut saamistaan uusista ystävistä ja ilosta, jota leiri on ollut täynnä. Rohalla on muutama toive, kun hän miettii tulevaa: – Toivon saavani turvallisen elämän ja toivon siskojeni pääsevän turvalliseen paikkaan. Suomessa haluaisin opiskella lääkäriksi. Joko lastenlääkäriksi tai kirurgiksi. Haluan auttaa ihmisiä. Kurdia, arabiaa, hieman turkkia, suomea ja englantia puhuvana maailman mahdollisuudet ovat auki tytölle, joka haluaa katsoa rohkeasti tulevaisuuteen. – Haluan rohkaista muitakin nuoria, jotka vielä saapuvat Suomeen, olemaan avoimia ja aloitteellisia ja menemään sinnikkäästi eteenpäin. Sillä selviää. ◀ NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Nurmijärven Seurakuntakeskus, Kirstaantie 5–7, 01900 Nurmijärvi nurmijarven.srk@evl.fi Käy kotisivuilla ja anna palautetta: www.nurmijarvenseurakunta.fi Työntekijöiden kännykkänumerot löytyvät nettisivuilta kohdasta yhteystiedot. Tiedottaja Piia Ahtee, 040 701 3592, piia.ahtee@evl.fi Seurakuntatoimisto: Nurmijärven seurakuntakeskus, Kirstaantie 5-7 avoinna ma-pe klo 9–12, puh. 09 8789 9670 ja hautatoimisto: 044 422 0503, Iltapäivisin ajanvarauksella nurmijarven.virasto@evl.fi Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikoittain paikallisessa lehdessä ja nettisivuilla www.nurmijarvenseurakunta.fi