MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA 12 Dammega Asbestipurkuprojekti toimivassa voimalaitosympäristössä 4 Turku Tulevaisuus tehdään yhdessä 10 Vanhustyön keskusliitto Ikääntyneiden hyvinvoinnissa kiinnitettävä huomiota ennaltaehkäiseviin toimiin 6 Ammattiliitto Pro Kilpailukyky edellyttää osaamisen sertifiointia MAINOSLIITE GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 1

MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA Kuvat: Varkauden kaupunki Kansainväliset teknologiayritykset vahvistavat Varkauden virettä Varkauden kaupungin yli 200-vuotiseen teollisuuskaupunkiimagoon ovat viime vuosina tuoneet oman lisänsä kansainväliset huipputeknologiayritykset, jotka ovat osaltaan luoneet hyvää virettä koko 60 000 ihmisen talousalueelle. Myönteinen kierre vie kaupunkia kohti kiintoisaa tulevaisuutta. V arkauden muutos savupiipputeollisuudesta nykyteknologian keskukseksi on ollut iso. Kartonkia ja puukuitulevyä valmistetaan edelleen ja rautaakin taivutetaan, mutta alueella toimii paljon myös uusia, innovatiivisia ja kansainvälisiä huipputeknologian yrityksiä. Vireän vientiteollisuuden ympärille on rakentunut tiivis yritysverkosto. Varkaudessa on yli 900 yritystä, joissa työpaikkoja on noin 8 400. Isot kansainväliset yritykset vauhdittavat myös pieniä kumppanuusyrityksiä mukaan. ”Varkauden seudulla suhtaudutaan tulevaisuuteen luottavaisesti ja meillä vallitsee hyvä vire”, kaupunginjohtaja Hannu Tsupari sanoo. Varkauden kauppakamarin tavoite on, että kaupungissa on 5 000 kansainvälistä osaajaa vuoteen 2040 mennessä. Suunnitelmaa vahvistaa osaltaan ensi syksynä Itä-Suomessa 2 käynnistyvä, työn ohessa tapahtuva täydennysja diplomi-insinöörikoulutus alan yrityksille. Virtaviivaisia yrityspalveluja Varkaudessa on helppoa perustaa yritys tai siirtää toimiva yritys kaupunkiin. Tarjoamme yrityksille virtaviivaista kokonaispalvelua”, Navitas Yrityspalvelujen toimitusjohtaja Jouko Laitinen esittelee. Navitas Yrityspalvelut tukevat yritysten kehittämistä ja kansainvälistymistä. Seutukunnallinen Wäläkky-uusyrityskeskus puolestaan auttaa tehokkaasti aloittavia yrityksiä. Varkaus on myös elintarvikekaupunki. Kirjolohien ja sampien ympäristöystävällinen kiertovesikasvatus ja kaviaarin tuottaminen ovat kasvaneet vauhdikkaasti. Varkauteen on myös tulossa uusi Vetovoimakeskus, johon hypermarketin lisäksi sisältyy monipuolisia vapaa-ajan palveluja erityisesti lapsille, lapsiperheille ja nuorille. Asukkaiden viihtyvyyttä lisäävät myös aktiivinen teatteri sekä muut kulttuuripalvelut ja tapahtumat sekä mahdollisuus luonnonläheiseen asumiseen ja harrastuksiin. n Varkauden kaupunginjohtaja Hannu Tsupari (vas.) ja Navitas Yrityspalvelujen toimitusjohtaja Jouko Laitinen kertovat, että talousalueella vallitsee myönteinen henki ja tekemisen kulttuuri. Peruspalvelut kunnossa ”Kaupunkiin muuttavia ihmisiä kuunnellaan ja selvitetään esimerkiksi, mitä toiveita heillä on asumisen ja palvelujen osalta”, Hannu Tsupari kertoo. Kompaktissa kaupungissa palvelut ovat helposti saavutettavissa. Esimerkiksi perus- ja erikoissairaanhoito on integroitu samaan sairaalaan, ja uuden sairaalan rakentamisesta on päätös jo tehty. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA TÄSSÄ LEHDESSÄ Tässä lehdessä Navitas Yrityspalvelut, Varkaus: Kansainväliset teknologiayritykset vahvistavat Varkauden virettä......................... 2 StepOne Tech: Etanolipäivitys tekee autoilusta ekologisempaa......................... 3 Turku: Tulevaisuus tehdään yhdessä.......................................................................... 4 Ammattiliitto Pro: Kilpailukyky edellyttää osaamisen sertifiointia.................... 6 Äänekosken kaupunki: Plänet B rakentaa Äänekoskesta biotalouden kärkikeskittymää......................................................................................... 8 Etanolipäivitys tekee autoilusta ekologisempaa StepOne Techin innovatiivinen eFlexFuel E85-päivitys mahdollistaa bioetanolin käytön bensiiniautoissa ja laskee niiden CO2-päästöjä jopa 80 prosenttia. UNA Oy: Yhdessä eteenpäin – tuloksekkaasti...........................................................9 Vanhustyön keskusliitto: Ikääntyneiden hyvinvoinnissa kiinnitettävä huomiota ennaltaehkäiseviin toimiin.................................................. 10 Dammega: Asbestipurkuprojekti toimivassa voimalaitosympäristössä........... 12 Seniortek: Parasta elämää turvallisesti kotona...................................................... 14 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä: Essoten Perhetalo yhdistää lapsiperheen palvelut................................................. 15 Reima: ReimaGo iikuttaa lapsia päiväkodeissa ja kouluissa................................ 16 Dagsmark-kuivaruoat tehdään lemmikkiä ja ympäristöä ajatellen................... 17 Sininauhaliitto: Seuraavan eduskunnan on oltava ihmisen puolella.............. 18 Lieto jatkaa kasvuaan.................................................................................................... 19 NIHAKin alue tarjoaa modernia työtä ja helpompaa arkea................................ 19 Raahen kaupunki: Tulevaisuuden Raahe rakentuu yhdessä kaupunkilaisten kanssa.................................................................................................. 20 Careeria: Uuden ajan koulutuskonserni.................................................................. 21 Ruokatieto Yhdistys ry: Valitse lautasellesi hyvää Suomesta.......................... 21 Panimoliitto: Vastuullisuuden arvoketju................................................................. 22 Helsingin Diakonissalaitos kehittää vaikuttavia sote-ratkaisuja..................... 23 Mailroom Solutions: Kiinan paketit ketterästi perille suomalaisteknologialla................................................................................................... 24 Vestia: Jätteet kiertoon ja energiaksi......................................................................... 25 Salla tähtää ympäristöteitoisuuden ja ekologisuuden edelläkävijäksi.............. 26 PÄÄTOIMITTAJA Olli Maila olli.maila@gsdnordic.com 040 7761 742 KANNEN KUVA Aleksi Friman TOIMITTAJAT Suvi Huttunen Nina Kellokoski Päivi Kapiainen-Heiskanen Soile Suvanto Päivi Remes Marjaana Lehtinen Sari Järvinen Aurinna Weisman Maria Paldanius Hanna Perkkiö Armas Töykkälä Jarmo Seppälä Tuomas Lehtonen Bo Ingves PROJEKTIPÄÄLLIKÖT Hans Vuolab Pasi Anttila Pekka Hirvonen Pirjo Heiska KUVAAJAT Silja Lavonen Päivi Kapiainen-Heiskanen Sari Järvinen Maria Paldanius YRITYSYHTEISTYÖT Anssi Pähtilä anssi.pahtila@gsdnordic.com 050 3114 720 AD / LAYOUT Silja Lavonen GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Hanna Perkkiö Aleksi Friman Jarmo Seppälä Tuomas Lehtonen Bo Ingves JULKAISIJA GSD Nordic Kasarmintie 15 90100 OULU www.gsdnordic.com K aikki keinot tieliikenteen päästöjen vähentämiseksi ovat tarpeen. Suomen noin kahdesta miljoonasta bensiiniautosta 1,5 miljoonaa voidaan muuntaa käyttämään polttoaineenaan kotimaista uusiutuvaa bioetanolia, joka on valmistettu elintarviketeollisuuden sivutuotteista. ”eFlexFuel E85-päivityksen avulla ei tarvitse valmistaa ja ostaa uusia autoja, jotta saadaan ekologisia vaihtoehtoja yksityisautoiluun, vaan päivittää nykyisiä ja sitä kautta vähentää päästöjä nopeasti, edullisesti ja tehokkaasti”, sanoo StepOne Tech Oy:n toimitusjohtaja Tuomo Isokivijärvi. Täysautomaattinen järjestelmä sopii joka kukkarolle: se maksaa 349 euroa ja 1,5 tuntia kestävä asennus noin 120 euroa. Tuote on myynnissä Motoneteissä ja yhtiön verkkokaupassa, ja asennuspisteitä löytyy ympäri maata. Yhteensopivuuden omaan autoon voi tarkistaa osoitteesta www.eflexfuel.fi. Ennen vuotta 2007 rekisteröityihin autoihin saa valtion 200 euron muuntotuen. ”Päivityksen jälkeen autoon voi tankata bioetanolia, bensiiniä tai mitä tahansa niiden seossuhdetta. Kun siirtyy bioetanoliin, polttoainekuluissa syntyy säästöä keskimäärin 400 euroa vuodessa noin 18 000 kilometrin ajomäärällä”, Isokivijärvi jatkaa ja iloitsee tuotteen kasvavasta kysynnästä, joka kertoo autoilijoiden halusta pienentää omia päästöjään. n 3

MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA Tulevaisuus tehdään yhdessä V Turkua johdetaan visioilla, joiden avulla kaupunki tähtää kansainvälisesti merkittäviin innovaatioihin, viisaampaan elämiseen ja digitaalisiin palveluihin. uoden 2010 iloisia uudenvuodenjuhlia varjosti Turussa huoli tulevasta. Yleisen taantuman lisäksi meri- ja autoteollisuuden tulevaisuus näytti epävarmalta. Lisäksi parin vuoden kuluttua varsinaissuomalaisten kultasuoni iskettiin poikki. Nokia lopetti matkapuhelinten valmistuksen Salossa. ”Aloimme kuitenkin analysoida tilannetta: meillä on upea saaristo, osaamista ja yliopistoja. Turussa on todella paljon tapahtumia ja pitkä historia. 4 Meillä oli kaikki eväät menestymiseen”, Turun kaupunkikehitysryhmän johtaja Pekka Sundman muistelee. Turkulaiset yhdistivät voimansa ainutlaatuisella tavalla ja loivat pohjaa tiiviimmälle yhteistyölle vuonna 2010. Kolmen vuoden kuluttua kaupunki rakensi vision ja strategian ja otti niiden tekoon avoimesti mukaan kolmannen sektorin, yrityksiä ja oppilaitoksia – ketkä vain halusivat osallistua. ”Se oli suuri henkinen muutos. Silloin rakennettiin tulevaisuuden suuret linjat. Emme halunneet enää kilpailla maakuntasarjassa, vaan meidän on menestyttävä kansainvälisesti. Strategia vahvistettiin vuonna 2014.” Kärkihankkeilla eteenpäin Vuosi 2017 sujui Meyerin Turun telakalla paremmin kuin koskaan. Pian Turun seudulla alkoi isoja rakennushankkeita, lääketeollisuudella meni mukavasti, kuten talouselämässä yleensäkin. Tutkimusten mukaan kaupungin vetovoima ja työllisyystilanne olivat parantuneet. ”Yhdessä tekemisen meininki ei ole koskaan ollut näin hyvä”, Sundman toteaa. Yhtenä esimerkkinä siitä ovat kaupungin kärkihankkeet, kuten Tiedepuiston ja keskustan kehittäminen. ”Olemme kehittäneet alueita kokonaisvaltaisemmin ja toiminnallisemmin kuin vastaavia kaupunkihankkeita yleensä. Osallistamme alueen toimijoita, kuten korkeakouluja, GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA yrityksiä ja kaupungin asukkaita, jotka ovatkin lähteneet hyvin mukaan. Hankkeista on tullut kaupunkistrategian toteuttamisen työkaluja”, kaupunkikehitysryhmän hankejohtaja Riitta Birkstedt kertoo. Kymmenen vuoden kuluttua juhlitaan Vuosi 2029 otettaisiin Turussa vastaan näyttävästi Aurajoen rantapromenadilla, josta on tullut elävä tapahtumien keskus. Luvassa olisikin tapahtumien puolesta huikea vuosi, sillä kaupunki täyttää 800 vuotta. Samalla Turusta tulisi hiilineutraali kaupunki, yksi ensimmäisten joukossa. Kehityksen myötä Turku olisi myös maailman älykkäin kaupunki. Kaupungissa asuttaisiin tiiviimmin kuin koskaan, mutta samalla palvelut ovat hyvin saatavilla ja kaikki on lähellä – jopa Helsinki, jonne pääsisi tunnissa junalla. Tältä Turussa siis saattaisi näyttää kymmenen vuoden kuluttua, mikäli visiot toteutuvat. Ja mikseivät toteutuisi – ainakin niiden eteen tehdään yhdessä töitä. n Pekka Sundman (vas.), Riitta Birkstedt ja Jussi Vira ovat olleet kehittämässä visiopohjaista työskentelytapaa. Maailman ensimmäinen kaupunkiomisteinen datayhtiö Kaupungit ja julkishallinto tuottavat suuria määriä dataa, pelkästään Turulla on yli 500 tietojärjestelmää. Jos kaikki niiden sisältämät tiedot pystyttäisiin hyödyntämään, datan arvo olisi merkittävä. Konsulttiyhtiö McKinseyn Smart City -analyysimalliin perustuvien laskelmien kautta päästään jopa kymmeniin miljooniin euroihin. Käytännössä avoimenkin datan hyödyntäminen on kuitenkin ollut vähäistä. Avoin data tarkoittaa tietokoneiden avulla luettavaa tietoa, joka on avattu kaikille vapaasti ja maksutta hyödynnettäväksi. Rajapintojen ja hallintamallien puuttuessa kaupunkien dataan on vaikea päästä käsiksi. Lisäksi esteenä ovat salassapito- ja tietosuojavaatimukset sekä omistajuuskysymykset. Olemme kehittäneet alueita kokonaisvaltaisemmin ja toiminnallisemmin kuin vastaavia kaupunkihankkeita yleensä. Niiden ratkaisemiseksi ja datan paremmaksi hyödyntämiseksi Turkuun perustetaan todennäköisesti maailman ensimmäinen kaupunkiomisteinen datayhtiö, Turku City Data Oy. Sen on tarkoitus luoda uutta digitaalista liiketoimintaa. Yhtiö perustetaan osana kaupungin Smart and Wise Turku -kärkihanketta. Keskustan kehittämishankkeen tavoitteena on varmistaa muun muassa vilkas kulttuurielämä ja samalla lisätä keskustan asukas- ja työpaikkamääriä. Keskustavision havainnekuvan mukaan Turussa voisi näyttää tältä vuonna 2050. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Kuva: Lundén Architecture Company. ”Sen avulla tähdätään hiilineutraaliuteen ja tuotetaan kaupunkilaisille uusia palveluja. Kärkihankkeella uudistetaan myös kaupungin tapaa johtaa laajoja toimialarajat ylittäviä kehittämiskokonaisuuksia. Se on itsessään iso innovaatio. Myös se on uutta, että kärkihankkeessa on aiempaa laajemmin mukana yrityksiä ja yliopistoja, jopa rahoittajia”, strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Vira kertoo. 5

MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA Kilpailukyky edellyttää osaamisen sertifiointia T Teknologian ja ilmastonmuutoksen tuoma työelämän murros korostavat uuden oppimisen tärkeyttä. Tulevaisuudessa osaaminen pitää pystyä tunnistamaan entistä paremmin. eknologian nivoutuminen yhä tiiviimmin osaksi työntekoa on yksi suurimmista työelämän murroksista. Vaikka teknologia ottaa hoitaakseen joitakin ihmisen tähän asti tekemiä asioita, on hyvä muistaa, että todellinen lisäarvo tuottavuudelle ja työn sisällölle syntyy siitä, että teknologia ja ihminen tekevät asioita yhä enemmän yhdessä. ”Monta työtehtävää tulee häviämään teknologisen murroksen myötä, mutta niin on ollut koko historian ajan. Työ itsessään ei häviä. Sen tilalle tulee toisenlaista työtä ja osaamista”, Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Jorma Malinen muistuttaa. Teknologisen murroksen myötä työtekijöiden osaamisvaatimukset ja kyky oppia uutta korostuvat. Jo nyt, mutta korostuneesti tulevaisuudessa, hyvä työntekijä on sellainen, joka kykenee oppimaan nopeasti uutta ja omaksumaan uusia asioita. Tulevaisuudessa pelkkä tutkinto ei enää riitä, vaan sillä on merkitystä, mitä ihminen oikeasti osaa. Omaa osaamista pitää päivittää jatkuvasti eikä enää riitä, että työnantajat tunnistavat vain tutkinnon CV:n perusteella. Siksi Suomeen pitäisi saada jo seuraavalla hallituskaudella sertifioitu osaamisen tunnistamisjärjestelmä, jollaisia rakennetaan jo Euroopassa 6 keskeisissä kilpailijamaissamme. ”Tämä on tulevaisuudessa kohtaantokysymys. Miten työn uudet tarpeet ja koulutusjärjestelmä kykenevät palvelemaan yksilöä ja työelämää. Suomen menestys perustuu korkeaan osaamiseen ja meidän on oltava vähintään yhtä hyviä osaamisen ja työelämän kehittämisessä kuin kilpailijat”, Malinen muistuttaa. Kenellä on vastuu osaamisen päivittämisestä? Teknologian entistä vahvempi tulo kaikille aloille edistää myös toista Ammattiliitto Pron tärkeää tavoitetta seuraavalle hallituskaudelle eli ilmastonsuojelua. Ilmastonmuutos ja hiilineutraalius tulee liiton mielestä nostaa kaiken päätöksenteon keskiöön. Pelkät kauniit sanat eivät riitä, vaan teknologian ja päätöksentekokyvyn on kuljettava käsikädessä. ”Kun tulevaisuudessa luovutaan sellaisesta teollisuudesta ja toimintatavoista, jotka eivät edistä ilmastonsuojelua, ihmiset joutuvat päivittämään osaamistaan. Kenellä silloin on vastuu, että ihmiset työllistyvät uudelleen: yhteiskunnalla, yksilöllä itsellään vai yrityksellä? Kaikkien kolmen pitäisi toimia omalta osaltaan vastuunkantajana, jolloin ihmiselle löytyy uusi työ ja tulevaisuus”, Malinen toteaa. Suomessa pitäisi lopettaa teknologialla pelottelu ja lähteä reippaasti mukaan robotiikkaan, tekoälyyn, automaatioon ja muuhun digitalisaatioon. Muualla maailmassa teknologia kehittyy hurjaa vauhtia ja meilläkin pitäisi kyetä soveltamaan ja kehittämään uutta, lisäarvoa tuovaa teknologiaa. Muutosta ei pidä myöskään kauhistella, sillä työelämä on muuttunut aina. Nyt vauhti vain on teknologian myötä nopeampi. Se asettaa toki työntekijälle haasteita pysyä mukana muutoksessa ja pitää samalla huolta itsestään. Psyykkisen työsuojelun merkitys tuleekin korostumaan tulevaisuudessa, kun työ on yhä enemmän asiantuntijatyötä. Malinen painottaa, että me tarvitsemme psyykkisen työsuojelun kriteerit. Niissä pitää huomioida työntekijän henkilökohtaiset edellytykset ja psyykkiset ominaisuudet esimerkiksi kestää painetta ja sietää stressiä. ”Tähän ei ole vielä suunnitelmaa, mutta etsimme jo yhteistyökumppaneita, joiden kanssa näitä voi pohtia”, Malinen kertoo. n GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Meidän on oltava vähintään yhtä hyviä osaamisen ja työelämän kehittämisessä kuin kilpailijat. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA Jorma Malinen toivoo, että digitaalisen informaation määrän kasvaessa ihmiset oppivat ymmärtämään, mistä tieto tulee, ja miksi he saavat juuri tiettyä informaatiota esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Muuten riskinä on, että käsitys yhteiskunnasta alkaa eriytyä eri ihmisryhmien välillä. 7

MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA Plänet B rakentaa Äänekoskesta biotalouden kärkikeskittymää Äänekosken kaupunki haluaa kasvaa vuosikymmenen kuluessa maailman johtavaksi biotalouskeskittymäksi. Viime vuonna käynnistyneessä Plänet B -hankkeessa rakennetaan biotalouden innovaatio- ja liiketoimintaympäristöä muun muassa Metsä Groupin biotuotetehtaan vetovoiman avulla. P länet B -hankkeen projektijohtaja Sari Åkerlundin mukaan meneillään olevalla hankkeella on kolme tavoitetta: tuoda kaupunkiin uusia yrityksiä, parantaa olemassa olevien yritysten menestymismahdollisuuksia sekä rakentaa helposti lähestyttävä innovaatio-/liiketoiminta-alusta biotalouden sateenvarjon alle. Äänekosken sijainti keskellä Suomea, aivan Nelostien kupeessa, on biotalous- ja kiertotalousalan yrityksille otollinen. Siksi kaupungissa toimiikin jo toistakymmentä suurta biotalousja puualan yritystä. Nyt Plänet B -hanke on käynyt alustavia keskusteluja noin 80 alueesta ja hankkeesta kiinnostuneen yrityksen kanssa. “Kevään aikana tarkoituksemme on syventää keskusteluja sekä rakentaa yhteistyömalleja ja kehittää palveluja, jotka edistäisivät yritysten sijoittumispäätösten tekemistä. Plänet B ja Äänekosken kaupunki osallistuvat tänä vuonna myös Kasvu Open -sparrausohjelmaan Tulevaisuuden Bio- ja Kiertotalous Kasvupolun kumppanina. Tämä varmasti auttaa meitä osaltaan yritysverkoston rakentamisessa”, Åkerlund sanoo. Vihreät arvot sekä bio- ja kiertotalouden näkökulma ovat Äänekoskella kaiken kaikkiaan vahvasti esillä. Kaupungissa on parhaillaan meneillään Biotaloudesta vetovoimaa matkailuun -hanke. Äänekoski hakee myös EU-hankerahaa Vihreä uusiutuva Äänekoski -hankkeelle. 8 Sari Åkerlundin vetämän Plänet B -hankkeen tavoitteena on rakentaa Äänekoskelle maailman johtava biotalouskeskittymä. Sen sydämenä toimii Pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos, Metsä Groupin biotuotetehdas. “Vihreä uusiutuva Äänekoski -hankkeessa edistetään kaupunkikonsernin vähähiilisyyttä ja ekologisuutta sekä toteutetaan ympäristöohjelma. Uudet toimintamallit huomioidaan jatkossa kaikessa kaupungin toiminnassa kuten hankinnoissa, rakentamisessa ja päätöksenteossa.” n Vihreä uusiutuva Äänekoski -hankkeessa edistetään kaupunkikonsernin vähähiilisyyttä ja ekologisuutta sekä toteutetaan ympäristöohjelma. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA Yhdessä eteenpäin – tuloksekkaasti Digitaalisuuden mahdollisuuksien hyödyntäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa näyttää toteutuvan parhaiten, kun uudistusohjelmia lähdetään kehittämään vapaaehtoispohjalta. UNA Oy:ssa toteutetaan kansallisesti yhteensopivaa arkkitehtuuria poikkeuksellisen laajamittaisella yhteistyöllä. V aikka sote-uudistus ja hallitus kaatuivat, UNA Oy:ssa laajamittaiset digiohjelmat jatkuvat suunnitellusti. “Sairaanhoitopiirit, Kuntaliitto, THL, SoteDigi, Kela, 2M-IT, Istekki, start-up-yritykset, ... yhteistyöverkostomme on laaja ja olemme kaikki aidosti innoissamme, yhdessä tekemässä merkittävää uudistustyötä, jossa kansalaisen etu on ykkösintressi”, kertoo UNA Oy:n toimitusjohtaja Katja Rantala. UNA Oy:n toimitusjohtaja Katja Rantala korostaa yhdessä tekemisen merkitystä ja pitää oven auki laajalle yhteistyölle. Asiakkaan tietojen integraatio Asiakaslähtöistä sairaanhoitopiirien ja kuntien toimintaa palvelemaan UNA-yhteistyössä toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkuustietojen integraatiota, niin sanottua UNAydin integraatio- ja tiedonhallintaratkaisua. UNA Ydin kokoaa yksilö- ja väestötasolla sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät asiakkuustiedot yhteen. “Se mahdollistaa monituottajamallissa sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen ajantasaisen saatavuuden kattaen keskeiset toiminnallisuudet ja mahdollistaa kattavan tilannekuvan muodostamisen asiakkaan parhaaksi“, Rantala kuvailee. Hän korostaa, kuinka kaikkea UNAn toimintaa ohjaava periaate on asiakaskeskeisyys. “Kehitystyö tehdään ketterästi omistajaorganisaatioiden omien toimintaa ja tiedonhallintaa kehittävien asiantuntijoiden kanssa.” GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Ammattilaisten avuksi asiakkuuden hallintaan UNA yhteistyön toinen merkittävä ohjelma on UNA Lomake. Uudenlaisesta E-lomakepalvelusta tulee kansallinen palvelu sosiaali- ja terveysviranomaisten lausuntojen ja todistusten tuottamiseen ja tallentamiseen koottuna yhteen sähköiseen Kansalliseen potilastietoarkistoon. “Lomakesovellus on piakkoin tuotantovalmiina.” Lisäksi on käynnistymässä laajamittainen ohjelma UNA Kaari: asiakas- ja potilastietojärjestelmien mittava uudistaminen, joka on tarkoitus toteuttaa vaiheittain. “Lopputuloksena tulevasta ratkaisusta on tarkoitus tehdä modulaarinen, jolloin sen hyödynnettävyys on mahdollisimman laajaa ja kustannustehokasta. Tämä uudistus mahdollistaa uusien sovellusten hyödyntämisen myös loppuasiakasrajapinnassa mm. mobiiliaplikaatioiden muodossa.” n UNA Oy on julkisomisteinen kehitys- ja asiantuntijayhtiö, joka palvelee sote-toimialan kehittämistä ja kilpailukykyä digitalisaatiota hyödyntämällä. Omistajina on 23 osakasta, 19 sairaahoitopiiriä, Espoon kaupunki, Ahvenanmaan maakunta ja omistajien strategiset in-house-kumppanit. Lisäksi yhteistyössä ovat mukana Turku, Tampere, Oulu ja Kuopio sekä HUS:n sairaanhoitopiiri. 9

MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA Ikääntyneiden hyvinvoinnissa kiinnitettävä huomiota ennaltaehkäiseviin toimiin V Oikea-aikainen neuvonta ja tuki hyödyttävät ikääntyneitä ja vähentävät tarvetta käyttää sosiaali- tai terveydenhuollon palveluita. Hyvään vanhustyöhön kuuluvat myös asiakkaiden kuunteleminen ja joustavat palveluratkaisut. uonna 2030 maassamme on 1,5 miljoonaa ikäihmistä. Ikääntyneet ihmiset eivät ole hauraiden ihmisten yhtenäinen joukko, vaan eliniän pidentymisen myötä ikääntyneiden joukossa voidaan yhä useammin erottaa jopa kolme peräkkäistä sukupolvea. Ryhmä kattaa niin eläkeiän juuri saavuttaneet kuin heidän vanhempansa sekä jopa heitä edeltävän yli 100-vuotiaiden ikäpolven. Väestöennusteen haasteiden vuoksi ikääntyneiden hyvinvointia tulee jo nyt tarkastella kokonaisuutena, jossa huomiota olisi kiinnitettävä määrätietoisesti erityisesti ennaltaehkäiseviin toimiin. Vanhuuteen varautumisen tulisi olla kansalaistaito Tulevaisuudessa vanhuuteen varautumisen tulisi olla kansalaistaito siinä kuin opintojen ja työuran suunnittelunkin. Jo keski-iässä jokaisen on hyvä miettiä, miten ja missä haluaa vanhemmiten asua, miten pitää hyvää huolta terveydestään ja sosiaalisista suhteistaan ja miten suunnittelee taloudellisen toimeentulonsa eläkkeelle siirtyessään. ”Ikääntyneille ihmisille kohdennettu systemaattinen neuvonta ja ohjaus oikea-aikaiseen tukeen kaikissa maamme kunnissa olisi merkittävä tekijä tulevaisuuden vanhustenhuollon ratkaisemisessa”, sanoo Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Anni Lausvaara. Juuri laaditusta kuntaselvityksestä ilmenee, että jopa 90 prosenttia ikääntyneistä asiakkaista hyötyy 10 neuvonnasta ja ohjauksesta kevyiden tukitoimien piiriin, ja vain pieni osa neuvontaan tulleista asiakkaista on tarvinnut sosiaali- tai terveydenhuollon palveluita. Joustavampaa ja laajempaa palvelutarjontaa tarvitaan Nykyisellään kuntien palvelutarjooma vanhuksille on ollut melko kapea ja käytännössä tarjolla on joko kotihoito tai tehostettu palveluasuminen. Niiden lisäksi tarvittaisiin joustavampia ja välimuotoisia ratkaisuja, joita on jo kehitetty ja joiden soisi yleistyvän. Esimerkiksi monisukupolviset asuinkiinteistöt, varttuneiden asumisoikeuskohteet sekä palvelukorttelit tukevat ikäihmisen osallisuuden tunnetta ja lievittävät yksinäisyyden kokemusta. ”Vanhuusalan järjestöt tuntevat ikääntyneiden tarpeet yli sadan vuoden kokemuksella ja järjestöjen toiminta on alusta asti perustunut asiakkaiden kuuntelemiseen. Järjestöt ovat kehittäneet erinomaisia ja yhteiskunnalle edullisia ratkaisuja ikääntyneiden liikunnan, ravitsemuksen ja mielen hyvinvoinnin tukemiseen”, Lausvaara toteaa. Järjestötaustaiset palveluntuottajat vastaavat volyymiltaan noin 1,7 miljardin suuruisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuotannosta. ”Tietoa ja keinoja hyvään vanhustyöhön on olemassa ja tämän lisäksi tarvitaan päättäjien vahva ja yli hallituskausien ulottuva tahtotila arvokkaan ja turvallisen vanhuusiän turvaamiseksi”, Lausvaara summaa. n Järjestöillä on vuosikymmenten mittaista näyttöä siitä, miten toimitaan kuntien luotettavina ja vastuullisina kumppaneina, Anni Lausvaara toteaa. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA Yhteiskunnallinen yritys kantaa vastuuta Yhteiskunnalliset yritykset kantavat yhteiskunnallista vastuuta: yritys sitoutuu kestävään liiketoimintaan ja käyttää voitostaan vähintään puolet toimintansa kehittämiseen. Yritys voi myös lahjoittaa summan määrittelemäänsä hyvään tarkoitukseen. Kaikista Yhteiskunnallinen yritys -merkin haltijoista 54 prosenttia on sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavia yrityksiä. Vanhustyön keskusliiton jäsenjärjestöistä noin 50 on yhteiskunnallisia yrityksiä. Palveluja tuottavista jäsenjärjestöistä tämä on jo neljännes. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 11

MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA Asbestipurkuprojekti toimivassa voimalaitosympäristössä Ympäristöystävällisiin energiaratkaisuihin ja energiatehokkuuteen investoiva Elenia Lämpö valitsi kumppanikseen Dammegan erityisen vaativissa olosuhteissa toteutettavaan haitta-ainepurkutyöhön. V anajan kaukolämpölaitoksen punatiilisessä tehdasrakennuksessa hurisee taukoamatta. Laitos tuottaa Hämeenlinnan asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeisiin lämpöä ja sähköä. Ulospäin ei näy, että lämpölaitoksen sisällä toteutetaan samaan aikaan myös vaativia vanhojen kattiloiden purkutöitä. Vanajan voimalaitos on Elenia Lämpö Oy:n päätuotantolaitos koko Hämeen alueella. Laitoksen toimintavarmuus on huippuluokkaa eivätkä vanhojen prosessiosien purkutyöt saa uhata sen toimintavarmuutta. Elenia Lämpö uudistaa voimalaitostaan ja investoi uuteen biopolttoaineita käyttävään kattilaan. Vanhat, 1950-luvulla valmistuneet kattilat täytyi purkaa uuden tieltä. Purkutyöt vaativat sekä olosuhteidensa että purettavissa kattilarakenteissa havaittujen haitta-aineiden vuoksi erikoisosaamista. Purkutöiden kilpailutuksessa pääurakoitsijaksi valittiin Umacon Oy, jonka alihankkijana toimi haitta-ainepurkutöiden osalta Purkupiha-konserniin kuuluva Dammega Oy. ”Pääurakoitsijan valintaan vaikutti heidän tekemä alihankkijavalinta, sillä Dammega on osoittautunut parhaaksi vaihtoehdoksi aikaisempien referenssien, saatavilla olevien resurssien sekä harkitun työsuunnitelman perusteella”, kehuu Elenia Lämmön projektipäällikkö Pekka Kuisma. ”Työn toteutus vahvisti jo aikaisempaa käsitystämme Dammegan osaamisesta ja luotettavuudesta vaativissa erikoispurkutöissä. Tällaiset käynnissä olevan laitoksen sisällä toteutettavat haasteelliset asbestipurkutyöt vaativat aina erityistä huolellisuutta, korkeaa ammattitaitoa ja vahvaa luottamusta asbestipurkutyötä suorittavan tahon kanssa, koska käyvä prosessi ei saa häiriintyä. Lisäksi meillä täytyy olla täysi varmuus siitä, ettei haitta-aineita pääse ympäröivään tilaan”, Kuisma tähdentää. Erikoispurkutöitä poikkeuksellisissa olosuhteissa Purkutyön pääurakoitsijana toimivan Umacon Oy:n Työmaapäällikkö Joni Pietiläisen kanssa yhteistyö oli saumatonta. 12 Työt alkoivat huolellisella esivalmistelulla. Käytännössä tämä tarkoitti työvaiheiden, menetelmien ja suojausten tarkkaa suunnittelua yhdessä tilaajan kanssa ja aikataulujen järjestämistä sellaisiksi, joilla minimoitiin ylimääräiset riskit. Myös työvaiheittain tehtävät vaaranarvioinnit sekä avoin, jatkuva kommunikointi sekä käyttöhenkilökunnan, purkutyöntekijöiden että viranomaisten kanssa olivat keskeisessä osassa purkutyön eri vaiheissa. ”Olemme haitta-ainetöissämme tottuneet huolelliseen ennakointiin, korkeaan työturvallisuustasoon ja avoimeen tiedonkulkuun, joten meillä oli tutut toimintamallit ja menetelmät valmiina”, kertoo asbestipurkutyöstä vastannut Dammegan toimialapäällikkö Timo-Pekka Kauhala. Ennen varsinaista purkutyötä varmistettiin, ettei ympäröivään tilaan pääse purkutyön yhteydessä leviämään asbestia. Purettava tila osastoitiin ja alipaineistettiin. Tilaan rakennettiin viranomaisten vaatimusten mukaiset palo-osastoivat EI60-seinät tiiviyden ja eristävyyden varmistamiseksi. Lisäksi tilaa pidettiin koko purkutyön ajan alipaineisena jopa 70–100 Pascalin paine-erossa, vain muutaman metrin päässä olevaan, käyvään kattilaan nähden. Paine-ero vaihtoi purkutilan ilmaa yli 200 000 kuutiota tunnissa. Paine-eroa seurattiin reaaliaikaisesti erillisillä paine-eromittareilla kolmelta eri tasolta. ”Juuri näiden olosuhdevaatimusten vuoksi työ oli meillekin erityslaatuinen”, täsmentää Kauhala. Tätä varten kohteeseen järjestettiin normaalia enemmän koneita ja seurantalaitteita. Työn laatu varmistettiin oman laadunvarmistuksen lisäksi ulkopuolisen tahon toteuttamilla seurantamittauksilla sekä eri viranomaisten tekemillä kontrollikäynneillä. ”Kokonaisuudessaan kaikki meni haitta-ainetöiden osalta kuten oli sovittu ja aikataulussa”, kehuu Kuisma. Dammegan työvaatteissa logon alla lukee parempaa palvelua. ”Voin todeta että Dammega lunasti kirkkaasti tämän asiakaslupauksensa tässä meille tärkeässä hankkeessa”, Kuisma kiittää. n Haitta-ainetöihin erikoistunut Dammega Oy kuuluu yhdessä massiivi- ja teollisuuslaitosten purkuihin sekä kierrätystoimintaan keskittyneen Purkupiha Oy:n kanssa Purkupiha Group -konserniin, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 30 miljoonaa euroa. Asiakas saa saman katon alta luotettavat ja asiantuntevat palvelut asbestipurkutöissä sekä kaikki rakennusten ja teollisuuden purkutyöt. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE DAMMEGA LUNASTI ASIAKASLUPAUKSENSA KIRKKAASTI TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA Asbestia esiintyi muun muassa vanhojen putkilinjastojen eristeissä. Vanajan voimalaitoksessa Hämeenlinnassa toteutettiin vaativa asbestipurku toimivan kattilan välittömässä läheisyydessä. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 13

MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA Parasta elämää turvallisesti kotona Ikäihmisten toimivaan kotihoitoon ja palvelujen kehitykseen etsitään tiiviisti uusia ratkaisuja. Lapissa päättyi kotihoitoa kartoittava hanke, jossa Seniortekin kehittämä HoivaTurva-palvelua testattiin laajasti. Se toi turvallisuutta kotona asujille ja antoi hoitoketjuille etänä tietoa. Kokemukset osoittavat, että palvelu sopii joustavasti erilaisiin asumisratkaisuihin. K 14 eskustelu ikäihmisten hoidosta on ollut vilkasta, kun joidenkin yksityisten hoivakotien toimintojen puutteet ja ongelmat on nostettu laaja-alaisesti esille. Päättäjät ja viranomaiset ovat miettimässä toimenpiteitä tulevan varalle. Kotihoidon palveluja ja malleja kehitetäänkin nyt vauhdilla, sillä tavoitteena on, että ikäihmiset voisivat asua mahdollisimman kauan kotona. Tähän tuo apua älyteknologia. Lapissa vietiin läpi kaksivuotinen STM:n Toimiva kotihoito Lappiin. Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen -hanke, jonka tavoitteena oli edistää ikäihmisten elämänlaatua ja kotona asumista, lisätä turvallisuutta ja vähentää yksinäisyyden tunnetta. Keskiössä olivat kotona asumista kannustavat, varhaista tukea ja kuntoutusta tarjoavat sekä älyteknologiaa hyödyntävät palvelut. Ne tuovat kunnille kustannussäästöjä ja pienentävät laitoshoidon kuluja. Seniortek osallistui hankkeeseen HoivaTurva-etäseurantajärjestelmänsä kanssa. Hanke toteutettiin pilottikohteissa, joissa kerättiin kokemuksia muun muassa erilaisen älyteknologian käytöstä. on Seniortekin kehittämä HoivaTurvaetäseurantajärjestelmä, joka asennettiin kokeilun alkaessa 88 kotiin, ja hankkeen aikana asennuksia oli yhteensä yli 240 paikassa. Toimitusjohtaja Pasi Nurmela kertoo, että HoivaTurva-laitteiden avulla kyetään seuraamaan iäkkään asukkaan elämänrytmiä, jos ikäihmisen toimintakyky tai terveydentila sitä vaatii tai jos halutaan ennaltaehkäistä turvattomuuden tunnetta. Kun laite havaitsee kotona asuvan vuorokausirytmissä selkeitä muutoksia, se hälyttää poikkeavuudesta, kuten kaatumisesta tai epätavallisesta passiivisuudesta. Hälytys lähettää hoitoketjuun – joko omaiselle tai sovitulle organisaatiolle – älytekstiviestin.  Hälytyksiä vastaanottivat yleisimmin omaiset, kotihoito tai molemmat sekä myös henkilökohtainen avustaja. “Älyteknologia ei rajoita eikä häiritse ihmisen omaa päivittäistä elämää. Sitä ei edes huomaa, sillä laitteistot sulautuvat ympäristöön”, Nurmela vahvistaa. Yksilöllistä seurantaa rytmin mukaan Hankkeessa ikääntyneiden palaute kertoi, että HoivaTurva-kokeilut olivat onnistuneita. Valtaosa tottui laitteen läsnäoloon kodissa nopeasti. Suurin hyöty oli sen luoma turvallisuuden tunne ja elämänlaadun paraneminen. Turvallisuuden kasvu toi helpotusta myös Uusilla teknologisilla laitteilla on mahdollista parantaa ikääntyneiden seurantaa ja tukea kotona asumista entistä pidempään. Tällainen Turvallisuuden tunne vahvistui omaisten arkeen. Palvelu antoi niin omaisille kuin työntekijöillekin tietoa ikäihmisten aktiivisuudesta sekä avun- ja hoidontarpeesta. Kunnan työntekijöille laitteesta oli hyötyä asiakkaiden vuorokausirytmin ja liikkeiden seurannassa erityisesti öisin, jolloin henkilökuntaa oli vähän. Rajatonta kehitystyötä tarvitaan “Kokeilun myötä älyteknologiasta saatiin myös palautetta ja parannusehdotuksia. Toimintamallien ja palveluketjujen kehitystyö on käynnissä, ja se vaatii rajatonta yhteistyötä eri tahojen välillä”, toteaa Nurmela. Kehitystyöhön tarvitaan tiiviisti mukaan kunnalliset palvelut, kotihoito, ikääntyneet, omaiset sekä teknologisten laitteiden kehittäjät. Nurmela kannustaa, että kuntiin on kehitettävä teknistä tukea ja teknologisia palvelumalleja tulevaisuuden ratkaisuja varten. Seniortekin kehittämät palveluratkaisut sopivat erilaisiin palveluasumisen muotoihin, palvelutaloihin, ryhmäkoteihin ja laitoksiin asukasturvallisuuden ja laadun lisäämiseksi ja henkilöstön arjen parantamiseksi. Jo nyt Seniortekin ratkaisuja käyttää noin viisi tuhatta ikäihmistä läpi Suomen. n Lisätietoa: www.seniortek.fi Lisätietoa hankkeesta: www.sosiaalikollega.fi/ hankkeet/toimiva-kotihoito-lappiin/hankkeentulokset/toimiva-kotihoito-lappiin/kasikirja GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA Taiteilija Lauri Nykoppin Koivupuisto-taideteos kiinnostaa jo nyt myös matkailijoita ja taideprojektien tekijöitä. Essoten Perhetalo yhdistää lapsiperheen palvelut Tänä vuonna Mikkeliin valmistuva Perhetalo tarjoaa lapsiperheille sosiaali- ja terveyspalvelut valtakunnallisestikin uudella tavalla. P erheet löytävät talosta niin neuvolat, synnytyssalit kuin osastot vauvoille ja lapsille. Saman katon alta saa myös sosiaalipalveluja. ”Vastaavanlaista kokonaisuutta ei löydy tästä maasta”, Esper-hankkeen johtaja Pirjo Syväoja Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymästä sanoo. Arviolta joka kymmenes perhe tarvitsee myös erityistä tukea, mitä varten kootaan moniammatillinen tiimi perheen tueksi. ”Kun ammattilaiset toimivat yhdessä, asiakkaan palvelupolku sujuvoituu.” Budjetiltaan 27 miljoonan euron Perhetalo on rakennettu Terveellinen sairaalaympäristö -suositusten pohjalta. Lattiapinnat ovat raakakumia, mikä takaa hillityn äänimaiseman ja edulliset elinkaarikustannukset. ”Tämä on ns. älykäs, energiatehokas rakennus, jossa minimoidaan kustannukset.” Uudella resurssivarausjärjestelmällä varmistetaan tilojen joustava käyttö ja henkilöstön riittävyys. Mikkelin keskussairaala saa myös simulaatio- ja koulutuskeskuksen, jossa ammattilaiset voivat harjoitella tosielämän tilanteita tiimeinä. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Hankejohtaja Pirjo Syväoja on pitkän linjan hoito- ja hanketyön ammattilainen ja opettaja, joka oli aikoinaan koordinoimassa Keniaan Leikkaussafaria. Hän käy siellä edelleen vapaaehtoistyössä. Työntekijät ovat osallistuneet tiiviisti tilojen suunnitteluun ja tutustuneet niihin ennakkoon VR-lasien avulla. Ennen käyttöönottoa myös perheet testaavat palvelutarjontaa. ”Perhetalosta tulee upea. Haluamme tietoa ns. nivelkohdista eli miten perheet haluavat moniammatillisuuden osaksi palvelupolkuaan.” Taiteilija Lauri Nykoppin rakennuksen ulkovuoraukseen innovatiivisella tekniikalla toteuttama Koivupuisto-taideteos tekee Perhetalosta kaupungin uuden maamerkin. ”Ulkoverhoilu inspiroi taideprojekteihin ja vetää jo kansainvälisiäkin matkailijoita, eikä tullut tavallista toteutusta kalliimmaksi. Perhetaloon on hankittu prosenttiperiaatteen mukaan paikallisilta taiteilijoilta töitä.” Tilastojen valossa Mikkelin keskussairaala kuuluu maan tuottavimpiin, synnytykset ovat turvallisia, eikä sektioita tehdä liikaa. Perhetalosta löytyy kolme synnytyssalia, joista pääsee käytävää pitkin tarvittaessa keskussairaalan hätäsektiosaliin. ”Mikkelissä synnytetään tällä hetkellä ns. poikkeusluvalla. Meillä on 850 synnytystä vuodessa, kun niitä pitäisi olla tuhat. Taistelemme nyt vakavissamme, että synnytykset säilyvät täällä.” n 15

MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA ReimaGO liikuttaa lapsia päiväkodeissa ja kouluissa  Ryhmäkäytössä ReimaGO toimii liikunnan kannustimena ja lasten yhteisen leikin innoittajana. ReimaGO kulkee mukana taskussa tai pirteässä silikonirannekkeessa. R eimaGO on Suunnon kanssa yhteistyössä kehitetty lasten aktiivisuusranneke, jonka mittaamia aktiivisuustietoja tarkastellaan lapsille suunnatusta ReimaGO-sovelluksesta. Sovelluksessa pääsee etenemään hauskoissa maailmoissa oman liikunnan perusteella. Sovellus näyttää myös aktiivisuuden määrän, ja siihen saadaan tieto askeleista sekä arvio liikutuista kilometreistä. Touhulan päiväkodeissa ReimaGO on käytössä kaikilla 5–7 vuotiailla. 16 ”ReimaGO on kehitetty liikunnan ilon kautta ja lasten ehdoilla. ReimaGO-sovelluksen sisältämät maailmat ja liikuntahaasteet saavat lasten mielikuvituksen liikkeelle. He keksivät uusia leikkejä ja tapoja liikkua. Hauskat äänet ja eläimet ovat lasten mielestä hulvattomia. Sovellus heijastaa myös pedagogisia elementtejä kuten maantiedettä ja matematiikkaa oivalla tavalla. Liikunnan lisäksi ominaisuuksia voidaan helposti hyödyntää opetuksessa varhaiskasvatuksessa ja alakouluissa”, valottaa ReimaGOn tuotekehityksestä vastaava Mikko Linnaluoma.  ”Ryhmäkäytössä ReimaGO kannustaa lapsia yhteiseen leikkiin ja liikuntaan. Lapset liikkuvat kohti ryhmän tavoitteita ja samalla motivoivat toisiaan. ReimaGO tukee lapsen kehitystä ja kasvua sekä aktiivista elämäntapaa”, Linnaluoma jatkaa.   ReimaGOta käytetään kunnallisissa päiväkodeissa ja kouluissa sekä yksityisellä sektorilla. Touhula-päiväkodeissa jokaisella 5–7 vuotiaalla lapsella on ReimaGO käytössä. ”Meille Touhulassa lasten liikkuminen on todella tärkeää. Siksi etsimmekin jatkuvasti monipuolisia tapoja innostaa lapsia ja kasvattajia liikkumaan ReimaGOsovellus saa lapsen mielikuvituksen liikkeelle. yhdessä. Tässä liikkumisen paletissa myös ReimaGO on yksi tärkeä elementti”, kertoo Touhulan varhaiskasvatus- ja laatupäällikkö Elina Weckström. ”Liikunnan merkitystä osana laadukasta varhaiskasvatusta ei voi korostaa liikaa. Onnistuneimmillaan se nivoutuu tiiviiksi osaksi jokapäiväistä pedagogiikkaa.”  Aktiivista elämäntapaa viedään myös kotiin, kun vanhemmat pääsevät seuraamaan oman lapsensa aktiivisuustietoja ReimaGOsovelluksen kautta. Lisäksi sovellukseen saa nyt puhelimen askeltiedot Google Fit ja Apple Health -sovelluksista. Näin koko perhe voi olla osana ReimaGO-kokemusta, liikkua yhdessä ja osallistua sovelluksen haasteisiin: lapsi käyttää ReimaGO-ranneketta ja vanhempi hyödyntää omasta puhelimesta saatuja aktiivisuustietoja.n GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Dagsmarkkuivaruoat tehdään lemmikkiä ja ympäristöä ajatellen TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA Dagsmark on ainoa suomalainen koirien kuivaruokavalmistaja. Tällä hetkellä tuotteita on saatavilla koirille, tulevaisuudessa tarkoitus on tuoda markkinoille myös kissanruokaa. Yrityksen fokuksessa on tuoda tarjolle aidoista raaka-aineista valmistettuja, maistuvia vaihtoehtoja. ”Y rityksemme lähti liikkeelle ihan sieltä omien koirien ruokakuppien ääreltä – omasta tarpeesta kuten niin monet hyvät ideat”, toimitusjohtaja Laura Strömberg kertoo. “Meitä on viiden hengen perustajaporukka, yrittäjiä ja koiraihmisiä. Emme enää halunneet syöttää koirillemme merten takaa kuljetettua ruokaa, jonka alkuperästä ei ole tietoa.” Dagsmarkin tuotteista poikkeuksellisia tekeekin alkuperän läpinäkyvyys ja jäljitettävyys. “Tiedämme pellon tarkkuudella, mistä raaka-aineemme tulevat. Koirat ja omistajat voivat luottaa turvallisiin, puhtaisiin suomalaisiin aineksiin, jotka ovat antibiootti- ja salmonellavapaita.” “Kotimaisuus ja vastuullisuus nostavat päätään vahvasti ihmisten ruoassa, nyt olisi aika huomioida ne myös lemmikkien osalta”, Strömberg korostaa. Lemmikkiruoissa alkuperää ei ole pakko paljastaa, joten raaka-aineiden lähteiden selvittäminen on hankalaa. “Haluamme haastaa kuluttajat kiinnostumaan ja kysymään, mistä heidän lemmikkiensä ruoka tulee.” Ekologista ja avointa Kotimaisuus ei näy pelkästään jäljitettävyydessä tai laadukkuudessa, myös tuotteiden hiilijalanjälki on olennainen kilpailuetu. “Ympäristövaikutukset ovat huomattavasti pienempiä, kun ruoka tulee läheltä, eikä esimerkiksi Kiinasta”, Strömberg toteaa. Tärkeänä yrityksessä pidetään myös avointa kommunikaatiota ja saavutettavuutta. “Olemme esillä omilla kasvoillamme ja meihin otetaan suoraan yhteyttä esimerkiksi palautteen ja tuotekehitysideoiden muodossa. Paras palaute tulee kuitenkin koirilta – kuulemme omistajien välityksellä, että ennen kaikkea tuotteemme ovat maistuvia. Nirsotkin koirat tuntuvat arvostavan puhtaita raaka-aineita!” n GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 17

MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA Seuraavan eduskunnan on oltava ihmisen puolella S Suomi tarvitsee uuden huumestrategian käytöstä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Alkoholin ja peliriippuvuuden aiheuttamia haittoja hillitsee kansanterveyttä edistävien monopolien säilyttäminen. uomen huumausainestrategia on vuodelta 1997, minkä jälkeen on tapahtunut paljon. Heroiinin käyttö on vähentynyt huomattavasti ja sen on korvannut Subutex. Huumeiden internetkauppa on kasvanut voimakkaasti, mikä tekee saatavuudesta aiempaa helpompaa. Uusia huumeita on tullut satoja ja muun muassa kannabiksen käyttö on kolminkertaistunut nuorilla aikuisilla. Sininauhaliiton yksi tavoite tulevalle vaalikaudelle onkin huumausainestrategian uudistaminen laaja-alaisena yhteistyönä viranomaisten, asiantuntijoiden, järjestöjen ja käyttäjien kesken. Esimerkiksi käyttörikoksesta luopumista pitäisi harkita. ”Meidän täytyy selvittää, miten huumeiden käytöstä rankaiseminen vaikuttaa nuoren mahdollisuuksiin esimerkiksi opiskelupaikan suhteen. Huumeiden käyttäjän stereotypia on vanhentunut, ja suurin osa käyttäjistä on muita kuin syrjäytyneitä”, toiminnanjohtaja Teemu Tiensuu sanoo. Koko huumestrategian tavoitteena pitäisi olla haittojen ja stigman vähentäminen, jolloin strategia toimii sekä inhimillisesti että kansanterveydellisesti. ”Kaiken politiikan pitäisi olla ihmisen puolella. Tämä koskee niin huumepolitiikkaa kuin talouspolitiikkaakin”, Tiensuu painottaa. Toinen Sininauhaliiton vaalitavoitteista on alkoholi- ja rahapelimonopolien säilyttäminen. Jos viinit vapautetaan ruokakauppoihin, se tekee Alkon toiminnasta kannattamatonta ja romuttaa myös väkevien alkoholijuomien monopolin. ”Kun alkoholin saatavuutta helpotetaan tai hintoja lasketaan, käyttö lisääntyy. Alkoholin saatavuutta pitää ennemmin rajoittaa kuin helpottaa”, Tiensuu toteaa. Sininauhaliitto toivoo valtiolta myös tehokkaampaa omistajaohjausta Veikkauksen pelien aiheuttamien haittojen vähentämiseksi. Suomessa on noin 120 000 ongelmapelaajaa ja Veikkauksen tuotoista puolet tulee heiltä. Sininauhaliitto haluaa, että seuraavalla vaalikaudella toteutetaan laaja rahapelihaittojen ehkäisyyn tähtäävä strategiaohjelma. n Teemu Tiensuu muistuttaa, että päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat ovat usein kytköksissä toisiinsa. Siksi on tärkeää, että päihde- ja mielenterveyspalvelut ovat integroituja. Kaiken politiikan pitäisi olla ihmisen puolella. 18 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA LIETO jatkaa kasvuaan Lieto on hyvä esimerkki ison kaupungin kehyskunnasta, josta moni lapsiperhe on löytänyt kodin. Nyt kunnan monipuolistunut asuntotarjonta houkuttelee myös keski-ikäisiä ja sitä vanhempaa väkeä. NIHAKin alue tarjoaa modernia työtä ja helpompaa arkea Pohjois-Pohjanmaan eteläosan kunnissa on hyvä henki, sanoo yritys- ja aluekehityspalveluja tuottavan kehitysyhtiön NIHAKin toimitusjohtaja Toni Krankkala. ”Lietoon odotetaan muuttavan noin 200–300 uutta asukasta vuosittain, jolloin väestönkasvu olisi noin 1–1,5 prosentin luokkaa”, Esko Poikela sanoo. B ussi numero kuusi on ajanut suoraan Turusta kohti Liedon keskustaa ja hiljentää vauhtiaan kulttuurimaisemistaan tunnetun Aurajoen rantamille. Tilavan ja ilmaisen liityntäparkkipaikan takana rakennetaan kovaa vauhtia moderneja kerrostaloja, lähistöllä on muutama jo valmiinakin. Parin korttelin päässä on vastaremontoitu kunnantalo kirjastoineen, terveyskeskus, koulu ja kaupat. Kaikki keskeiset palvelut ovat kompaktissa paketissa lähellä toisiaan, ja niiden taustalla kävelymatkan päässä seisoo vanha kivikirkko paikalla, jossa se on vakaasti ollut todennäköisesti jo myöhäiseltä keskiajalta lähtien. Liedon kaltaiset maalaisidyllit turvallisine ympäristöineen ja omakotitalotontteineen ovat perinteisesti houkutelleet puoleensa lapsiperheitä, mutta Liedossa on havaittu viime aikoina uusi trendi. ”Lietoon muuttaa nyt myös varttuneempaa väkeä, joista kaikki eivät ole vielä eläkeiässä. Ihmiset varautuvat entistä enemmän ikääntymiseensä ja tekevät ennakoivia asumisen ratkaisuja hyvissä ajoin. Myös monipuolistunut asuntotarjonta on varmasti yksi keskeinen muuttovoittoa selittävä tekijä ”, Liedon kunnanjohtaja Esko Poikela toteaa. Viime aikoina Lietoon onkin rakennettu paljon: nyt löytyy tasokkaita kerros- ja rivitaloja vuokralle, sijoituskohteeksi, omistusasunnoksi tai asumisoikeusasunnoksi. ”Myös vapaita tontteja on. Eräskin pariskunta halusi myydä vanhan, ison omakotitalonsa pois ja rakentaa vanhuuden päiviksi tarpeisiinsa paremmin sopivan uuden, huolettoman ja pienemmän oman talon. Osa ikääntyvistä muuttajista haluaa myös lähemmäksi Liedossa tai lähiseudulla asuvia lapsenlapsiaan”, Poikela kertoo. n GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU U usia yrityksiä perustetaan aktiivisesti ja yritykset tekevät investointeja. Aktiivinen yritystoiminta on näkynyt myös työpaikkojen syntynä ja niinpä seudun työttömyys on tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan alhaisin. Teollistuneelle maaseudulle tyypillinen haaste on siis kasvavien yritysten tarvitsema työvoima. “Meillä on työtä tehtävänä, jotta nuoret, jotka muuttavat opiskelemaan kauemmas, saataisiin huomaamaan alueen yritysten tarjoamat mahdollisuudet opintojen jälkeen”, Krankkala pohtii. Työn tekeminen on yhä vähemmän sidoksissa asuinpaikkaan, joten tulevaisuudessa osa alueen yritysten työntekijöistä voi olla vaikkapa helsinkiläisiä etätyöntekijöitä. “Toisaalta globaali yritys voi palkata tältä alueelta työntekijöitä. He saavat tehdä töitä täältä käsin ympäristössä, jossa harrastaminen on helppoa ja arki sujuu mutkattomasti.” Metallien 3D-printtausta ja kasveja 1,5 km syvyydessä NIHAKin alueella on vireillä kansainvälisesti vetovoimaisia hankkeita. ELME Studiossa alueen metallialan yritykset miettivät yhdessä Oulun yliopiston, Ylivieskan Centria -ammattikorkeakoulun ja Jedu -ammattiopiston kanssa, mitä kaikkea yritykset voivat 3D-printata metallista. “Esimerkiksi auton varaosan voi 3D-printata. Ei tarvita välttämättä enää isoja tuotantolaitoksia, joissa varaosia valmistetaan”, Krankkala sanoo. Pyhäsalmen lopettavaan kaivokseen on suunnitteilla maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen toimintaympäristö Pyhäjärvi Callio 1445 metrin syvyyteen. “Kaivos on syvimpiä tunnettuja paikkoja Euroopassa. Maan alle suunnitellaan bisnesparkkia, energiavarastoa, datacenteriä sekä kasvien ja hyönteisten kasvatusta tunneleissa.” n 19

MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA Tulevaisuuden Raahe rakentuu yhdessä kaupunkilaisten kanssa Kävelyreittien varrelle pystytetyillä kylteillä kutsuttiin kaupunkilaisia mukaan ideoimaan parasta mahdollista suunnitelmaa alueelle. Pikkulahti on kaupunkilaisten yhteinen olohuone keskellä Raahea. Tulevaisuudessakin, kuten jo kaupungin koko 370-vuotisen historian ajan, on meri ollut raahelaisuuden ytimessä. Raahe perustettiin satamakaupungiksi ja sitä se on yhä, mutta nykyään lisäksi myös elinvoimainen kotiseutu, maakunnan toiseksi suurin kaupunki, palvelukeskittymä ja työssäkäyntialue meren äärellä. 2017 kaupunkilaisten kanssa laaditun strategian mukaisesti kaupunkia myös rakennetaan yhdessä. Pikkulahti on kaupungin ”sisämeri”, jonka länsirannalta alkaa vuoden 2016 luontoretkeilykohde Raahen saaristo ja kaupungin puolen rantaa rajaa yksi Suomen parhaimmin säilyneistä puukaupunginosista, Wanha Raahe. Lahtea kiertävät nurmikentät, uimaranta ja kävelyreitit saavat uuden muodon kuntalaisten viimekeväisten työpajojen tuloksena. Nyt jo tiedetään, että asukkaiden osaaminen oman elinympäristönsä asiantuntijana hyödynnetään Raahessa myös jatkossa. Raahelaiseen arkeen mahtuu nykyäänkin luontoyhteyttä, hyvin hoidettuja ulkoilureitistöjä, monipuolista hyvinvointialan yrittäjyyttä ja korkealaatuista kulttuuritarjontaa. Teollisuus kierrättää ja kehittää ”Raahen kaupungin kaikki kaukolämpö saadaan SSAB:n metallitehtaan ylijäämälämmöstä”, Raahen kaupunginjohtaja Ari Nurkkala kertoo. 20 SSAB on uutisoinut tavoitteekseen täysin hiilivapaan terästuotannon vuoteen 2045 mennessä, joten Raahen kaukolämmön ympäristöystävällisyys kehittyy jatkossakin oikeaan suuntaan. 15 vuoden järjestelmällinen panostaminen tuulivoimaan toi Raahelle syyskuussa 2018 HINKU-palkinnon, joka myönnettiin esimerkillisestä aktiivisuudesta uusiutuvan energian edistämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Alueella tuotetaan yli kolme kertaa Raahen kulutussähkön, pl. lämmitys, vuosittainen käyttö. Alueen teollisuus vastaa ympäristöhaasteeseen aktiivisesti ja toiminta kehittyy joka rintamalla. LNG-käyttöiset irtolastialukset aloittivat liikennöinnin Raahen satamaan 2018 ja SSAB:n kuonasta ferrovanadiinia tuottava metallituotetehdas Ferrovan käynnistynee muutaman vuoden sisällä. Uudet teollisuustontit ovat valmiita vastaanottamaan yrityksiä logistisessa solmukohdassa kasitien, kantatie 86:n, rautatien ja syväsataman läheisyydessä, Hanhikivi 1 -suurhankkeen vaikutuspiirissä. n Raahen kaupungin kaikki kaukolämpö saadaan SSAB:n metallitehtaan ylijäämälämmöstä. www.raahe.fi www.visitraahe.fi www.raahenseudunyrityspalvelut.fi GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA VALITSE LAUTASELLESI HYVÄÄ SUOMESTA Kotimaisen ruuan tunnistaa helposti Hyvää Suomesta -merkistä. Se kertoo suomalaisista raaka-aineista ja työstä eli siitä, että ruokatuote on pellolta pöytään omissa käsissä. VAIN OLEMASSA OLEVAA JA OMISSA KÄSISSÄ OLEVAA RUOKAJÄRJESTELMÄÄ VOIDAAN ITSE KEHITTÄÄ. UUDEN AJAN KOULUTUSKONSERNI Koulutuskonserni Careeria syntyi vuodenvaihteessa kahden vahvan itäuusmaalaisen koulutuksenjärjestäjän, Edupolin ja Point Collegen, yhdistyessä. Konsernilla on toimipisteet Helsingissä, Vantaalla, Porvoossa, Keravalla ja Askolassa. C areeriassa keskiön muodostavat asiakkaat, eli opiskelijat ja yritysten henkilöstö. Perinteisen organisaation sijaan on luotu ketterä toimintakehys, jota hiotaan edelleen työelämää palvelevaksi kokonaisuudeksi. Työvoiman tarpeiden ennakointi on tässä keskeisessä osassa. ”Oikeastaan olemme nyt rakentamassa kollektiivista itseohjautuvuutta ja palvelukulttuuria tukevan toimintamallin. Tärkeintä on, että työelämä saavuttaa meidät ja löytää useat eri toimintamuotomme, koska menestymisemme kannalta jatko-opintoväylien merkitys kasvaa, Careerian toimitusjohtaja Sari Gustafsson sanoo. Careerian tutkintovalikoimaan kuuluu yli 80 eri alan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoa ja opiskelijamäärä on yhteensä noin 11 000 vuodessa. Careeriassa opiskelee sekä nuoria että aikuisia. Pääkaupunkiseudulla suosittuja ovat erityisesti esimieskoulutukset, liiketoiminnan koulutukset ja isännöinnin koulutukset. Niitä voi opiskella käytännönläheisesti oman työn ohessa. Esimerkiksi lähiesimiestyön ammattitutkinto pätevöittää lähiesimiehet alasta riippumatta. ”Liikevaihtomme on noin 35 miljoonaa euroa ja henkilöstön lukumäärä on melkein 400. Lukujen valossa olemme Suomen merkittävimpiä alueellisia koulutusjärjestäjiä”, Gustafsson sanoo. n GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Hyvää Suomesta -merkki kertoo ruokatuotteen suomalaisesta raaka-aineesta ja työstä. Merkki lupaa että tuote täyttää seuraavat kriteerit: • • • • Liha, kala, muna, maito 100 % suomalaista: sellaisenaan ja osana muita tuotteita Yhden raaka-aineen tuote 100 % suomalaista Monen raaka-aineen tuote 75–100 % suomalaista Lopputuote valmistettu ja pakattu Suomessa Tutustu Hyvää Suomesta -merkin kriteereihin: www.hyvaasuomesta.fi/lyhyesti-merkista Miksi valita suomalaista: www.hyvaasuomesta.fi/ajankohtaista/miksi-valita-suomalaista K otimaiseen ruokatuotantoon liittyy paljon positiivisia asioita kuten työllistävä vaikutus, ruokaturvallisuus, monipuolinen, maittava ja terveellinen ruokatarjonta sekä alan vahva osaaminen. Näiden myönteisten vaikutusten varmistamiseksi tulee ruokaketjun juurten kasvaa omasta maasta, perustua siellä harjoitettavaan maatalouteen. ”Meillä on runsaat vesivarat ja puhdas maaperä, joilla tuottaa ruokaa. Suomi on vauras maa, jolla on varaa ja myös vastuu hoitaa oma ruokatuotantonsa” muistuttaa markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa Ruokatieto yhdistyksestä, joka hallinnoi Hyvää Suomesta -merkkiä. ”Ruokatuotantoon liittyy aina ympäristövaikutuksia ja eettisiä kysymyksiä, joista suomalaisten pitäisi kantaa vastuu itse. Ei ole reilua ja kestävää ulkoistaa näitä ongelmia muille”, hän jatkaa. Kun ruoka tulee omasta maasta, sen tekijät ovat tiedossa ja ruokaketjun kaikki osat voidaan jäljittää. Maataloustuottajien ja elintarviketeollisuuden lisäksi monet taustatoimijat, kuten kuljetus, tutkimus, markkinointi ja kiinteistöhuolto, tekevät osansa, jotta ruokaketju pellolta pöytään toimii sujuvasti ja vastuullisesti. Se tuo toimeentuloa ja hyvinvointia, sekä kasvattaa kotimaista osaamista. Toimiva ruokaketju takaa myös ruuan laadun. ”Vain olemassa olevaa ja omissa käsissä olevaa ruokajärjestelmää voidaan itse kehittää”, Asunmaa painottaa. Hän muistuttaa, että suomalaisen ruuan ostaminen on helppoa, kun valitsee Hyvää Suomesta –merkittyjä tuotteita. Merkki kertoo ruokatuotteen suomalaisista raaka-aineista ja työstä. Se on luotu helpottamaan kuluttajan valintaa, sillä suomalaisen ruuan tunnistaminen pelkän nimen tai valmistajan perusteella on vaikeaa. ”Hyvää Suomesta -merkki kertoo, että koko ruokaketjun hallinta on alusta saakka omissa käsissämme.” n 21

VASTUULLISUUS YHTEISKUNTA TULEVAISUUDEN MAINOSLIITE VASTUULLISUUDEN ARVOKETJU Yhteisvastuu, oikeudentunto ja vastuu Suomesta ja suomalaisista ovat keskeisessä asemassa, kun suomalainen panimoteollisuus hioo strategiaansa. Panokset ovat kovat, sillä kannattava maatalous edistää kotimaisten tuotteiden myyntiä ja suomalaista työtä. Oluen valmistuksessa on katkeamaton arvoketju ohrapellolta kuluttajille asti ja silloin myös veropolitiikassa pitäisi huomioida tämän arvoketjun merkitys ja ohjausvaikutukset. ”H aluan ihan henkilökohtaisestikin painottaa yhteiskunnallista vastuuta. Keskustelu pitäisi johtaa alkoholiongelman taustalla oleviin syihin, onko se yksinäisyys, turvattomuus tai sisäinen pahaolo”, sanoo panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton tuore toimitusjohtaja Riikka Pakarinen, ”ja liitto haluaa olla yhteiskunnallisessa keskustelussa mukana ja kantaa vastuuta puuttumalla pahaa oloa aiheuttaviin juurisyihin.” Suomalaiset ovat entistä vastuullisempia alkoholin kuluttajia ja nuoret käyttävät entistä vähemmän alkoholia. Noin puolet panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteista ovat alkoholittomia. Ja toisaalta oluen verotus Suomessa on EU:n korkein, kun ohjaava verotus alkoholijuomien sisällä miedompaan päähän voisi tuoda ratkaisua alkoholiongelmaan. ”Oikeudenmukaisuus ja vastuullisuus pitäisi näkyä myös alkoholin ja virvoitusjuomien verotuksessa”, toteaa Pakarinen. Vapaaehtoisen vastuullisuuden voima Panimoalan yritykset ovat itse säädelleet jo vuosia omaa mainontaansa. Jäsenyritykset noudattavat lakiakin tiukempaa sääntelyä ja ovat perustaneet oman ennakkotarkastustoimikunnan jo vuonna 2011. Toimikunta tarkastaa kaikki Panimoliiton 22 jäsenyritysten alkoholijuomien televisiomainokset ennen julkista esitystä. Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa ympäristöystävällisyys on kansainvälistä huipputasoa ja yhteistyötä tehdään pakkausteollisuuden kanssa kestävän kehityksen periaatteet mielessä. Pakarinen haluaa tuoda esille myös vapaaehtoisuuteen perustuvat ainesosaluettelot ja ravintoainemerkinnät. Laki ei edellytä, mutta jäsenyritykset ovat jo vuosia lisänneet ne olut-, siideri- ja lonkerotuotteisiinsa. Elinkeinon edistäminen osana vastuullisuutta ”Haluamme edistää suomalaista työllisyyttä ja elinkeinon turvaamiseen liittyy verotus. Siihen tarvitaan ennakoivuutta, tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta eri tuotteiden välillä, mutta myös tasapuolisuutta eurooppalaisittain. Mietojen juomien verotus pitäisi saada laskettua eurooppalaiselle tasolle jo ihan vientinäkökulmastakin turvataksemme kotimaisen elinkeinon ja kilpailukyvyn. Ja toisaalta ei ole oikein, että suomalainen kuluttaja maksaa oluestaan monin kymmenkertaisen veron kuin esim. saksalainen kolleegansa”, Riikka Pakarinen toteaa. ”Verotuksen kohtuullistaminen takaa sen, että meillä edelleenkin on suomalaista panimoteolisuutta ja työllistämme ihmisiä.” Perinteinen toimiala on suuri työllistäjä alkutuotannosta teolliseen tuotantoon saakka ja sitä kautta vaikuttaa mm. ravintola-alaan, joka niinikään työllistää paljon. Se on vahvaa vastuuta Suomesta. n Vastuullinen edunvalvoja Riikka Pakarinen (KTM,YTM) aloitti Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtajana tämän vuoden alussa. Sitä ennen hän toimi Pääministerin EU-asioiden neuvonantajana sekä Euroopan parlamentin jäsenenä vuosina 2009–2014. EU:n Maatalousvaliokunnan toiminnassa hän on ollut paljon tekemisissä alkutuotannon kanssa ja kokee nyt uudessa toimessaan hyvin tärkeäksi suomalaisen maatalouden kannattavuuden turvaamisen. Vastuullisuuselementtejä Pakarinen on pohtinut jo aiemmin EU:n Ympäristö- ja elintarviketurvallisuusvaliokunnassa. Urheilu, varsinkin lasten ja nuorten urheilu on lähellä Pakarisen sydäntä. Omien lastensa harrastusten kautta hän kokee hyvin tärkeänä syrjäytymisen ehkäisyn, eriarvoisuuden torjumisen ja aikaisen vastuunkannon nuorten kasvupolun oikeasta suuntaamisesta, jotta vältyttäisiin mahdolliselta yksinäisyydeltä, joka voi johtaa esim. nautintoaineiden liikakäyttöön. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto edustaa yhtä maamme vanhimmista teollisuudenaloista. Liiton toiminnan lähtökohtana on vastuullisuus. Juomapakkausten kierrätys syntyi Suomeen panimoteollisuuden ansiosta, kierrätettävä pakkaus on toiminnan perusta. Liiton jäsenyritykset tekevät itsenäistä työtä vastuullisuuden eteen monilla eri sektoreilla. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA Helsingin Diakonissalaitos kehittää vaikuttavia sote-ratkaisuja V uonna 1867 Helsingissä kärsittiin katovuosista ja hallitsemattomasta muuttoliikkeestä. Helsingin Diakonissalaitos perustettiin pikavauhdilla hoitamaan hätää, johon lapsenkengissä ollut kunnallishallinto ei pystynyt vastaamaan. ”Unioninkadulta vuokrattiin puutalo, jonne tuotiin kahdeksan sänkyä. Siitä tuli lavantautisairaala naisille, säätiö perustettiin kolmessa kuukaudessa”, toimitusjohtaja Olli Holmström kertoo. Tänään Diakonissalaitos tuottaa tytäryrityksensä Hoiva Oy:n kanssa sosiaali- ja terveyspalveluita ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yhteiskunnassamme syrjään. Sosiaalinen vastuu näkyy toiminnan tarkoituksessa pitää huolta kaikkein heikoimmassa asemassa olevista. ”Yhteiskunnallisena yrityksenä toimimme samalla viivalla yksityisten sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toimijoiden kanssa, mutta meidät erottaa se, että taloudellisen voiton maksimointi ei ole itsetarkoitus, vaan kannattava liiketoiminta on väline paremman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseen.” Soten ympärillä käydyssä keskustelussa on Holmströmin mielestä unohdettu se, että yksityisen palveluntuottajan toiminnan edellytys on asiakastyytyväisyys. Julkisen palveluntuotannon mittarina käytetään usein rahallista säästöä. ”Keskeinen kysymys on, kilpaillaanko tulevassa sotessa pitkäjänteisellä vaikuttavuudella lyhytaikaisen hintakilpailun sijaan. Jos näin tehdään, meidän asemamme on erinomainen.” Jos tulevaisuuden sotessa kansalaisilla on aito valinnanvapaus, antaa se mahdollisuuden julkisin varoin hakeutua myös yhteiskunnallisen yrityksen palveluiden piiriin. ”Olemme jo nyt sitoutuneita asiakkaan hyvinvointiin. Otamme huomioon yksilölliset elämäntilanteet GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Yhteiskunnallinen yritys harjoittaa sosiaalisesti vastuullista liiketoimintaa. ja palvelutarpeet. Kehitämme asiakkaiden kanssa uusia valinnanmahdollisuuksia.” Diakonissalaitoksen kehittämä nuorten syrjäytymistä ehkäisevä Vamos-palvelu on malliesimerkki sosiaalisesta vastuunkannosta ja innovatiivisten palveluratkaisun kehittämisestä. Vamos-palvelu toimii jo kahdeksalla paikkakunnalla. Vaikuttavuus syntyy eri toimijoiden yhteistyöstä ja siitä, että ratkaisuja tehdään oikea-aikaisesti. ”Viime vuonna rahoitimme Vamosta itse yli miljoonalla eurolla. Investointi tulevaisuuteen ei mene hukkaan, sillä jopa puolet Vamoksen auttamista nuorista on päässyt koulutukseen tai töihin. Sillä on tuotettu lähes kahdeksan miljoonan euron vaikuttavuus yhteiskunnalle.” n Lue lisää Vamoksesta ja siitä, miten sinäkin voit auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria: www.hdl.fi/vamos Helsingin Diakonissalaitos on Suomalaisen Työn Liiton sekä Arvoliiton jäsen ja sillä on yhteiskunnallisen yrityksen merkki. Diakonissalaitoksen toimitusjohtaja Olli Holmström VAMOS OLI JUURI SE, MITÄ TARVITSIN ”Minulla oli rakastava perhe, mutta lapsuus ei silti ollut helppo. Koulussa kiusattiin ja olin hyvin yksinäinen. Vamokseen tulo muutti elämäni suunnan. Ekan tapaamisen jälkeen itkin, sillä tajusin, että tämä on juuri se mitä tarvitsen. Tänään minulla on työpaikka. Olen saanut myös oman asunnon ja elämä hymyilee vihdoinkin. Haaveilen, että voisin auttaa nuoria omien kokemusteni kautta. Uskallan puhua niistä rehellisesti ja koen, että minulla olisi paljon annettavaa.” Allu 23

MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA Seinäjokelainen Mailroom Solutions on ratkaissut Kiinasta saapuvien hankalien verkkokaupan pakettien käsittelyn kustannustehokkaasti ja ainutlaatuisella menetelmällä. KIINAN PAKETIT KETTERÄSTI PERILLE SUOMALAISTEKNOLOGIALLA S uomeen toimitetaan vuodessa yli 20 miljoonaa verkkokaupan pakettia. Määrä kasvaa vuosittain 25%. Tällaisen määrän edessä monet postialan operaattorit ovat olleet ongelmissa. Yhteistyössä Mailroom Solutionsin kanssa monet näistä ongelmista on kuitenkin saatu ratkaistua tietokoneavusteisella “One touch” -käsittelyllä. Siinä lähetys näytetään yrityksen toteuttaman mSorter -laitteen kameralle, jolloin järjestelmä lukee vastaanottajan tiedot konenäön avulla, etsii ajantasaiset tiedot osoi- tejärjestelmästä ja ohjaa lähetyksen esimerkiksi lähimpään pakettiautomaattiin. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta toteutus on ainutlaatuinen maailmassa ja on vaatinut uskomattoman tuotekehityspanoksen. “Huomasimme verkkokaupan kasvun haasteet jo vuosia sitten ja koska olimme jo toimialalla, näimme pian ongelmat erityisesti kaukoidästä tulevien pakettien käsittelyssä. Hyvä toimialan tuntemus ja toisaalta ketterä ohjelmistoprosessi ja käytettävyysnäkökulmat ovat mahdollistaneet nopean reagoinnin ja tehokkaan tuotekehityksen, joiden avulla jo olemassa olevasta tuotteesta saatiin sopiva myös verkkokaupan pakettien käsittelyyn”, kertoo Mailroom Solutionsin toimitusjohtaja Janne Eteläaho. Useat asiakkaamme saavuttavat ratkaisun avulla jopa 70 % säästöt ulkomailta saapuvien verkkokauppapakettien käsittelyssä. Jatkossa haasteita verkkokaupan lähetysten käsittelylle tuo myös uudistuva lainsäädäntö, jonka mukaan käytännössä kaikista paketeista tulee tehdä tulliselvitys ja periä arvonlisävero. Aikaisemmin tämä on koskenut vain yli 22 euron arvoisista lähetyksiä. Uudistus moninkertaistaa käsittelyyn tarvittavan työmäärän, mutta Mailroom Solutions on jo ratkaissut ongelman: “Tullitiedot voidaan joko hakea etäjärjestelmästä, tai mikäli niitä ei ole saatavilla, poimia konenäön avulla samalla, kun muukin tieto napataan lähetyksestä”, toteaa toimitusjohtaja Eteläaho ylpeänä. “Yhteistyö Mailroom Solutionsin kanssa on ollut toimivaa ja mukavaa. Olimme yllättyneitä heidän laajasta osaamisestaan toimialallamme.” toteaa kehityspäällikkö Hannu Kolmonen Postilta. n Faktoja verkkokaupasta Suomessa • Suomeen saapui yli 15 miljoonaa pakettia Kiinasta vuonna 2017. Kehityspäällikkö Hannu Kolmonen Postilta ja toimitusjohtaja Janne Eteläaho Mailroom Solutionsilta. 24 Yhteistyö Mailroom Solutionsin kanssa on ollut toimivaa ja mukavaa. Olimme yllättyneitä heidän laajasta osaamisestaan toimialallamme. • Verkkokauppa kasvaa yli 25 % vuodessa. • Tällä hetkellä tehdään tulliselvitys alle 5%:sta EU:n ulkopuolisista lähetyksistä. • Vuodesta 2021 alkaen käytännössä kaikista EU:n ulkopuolelta saapuvista lähetyksistä on tehtävä tulliselvitys. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA “ JÄTTEET KIERTOON OLEMME RATKAISEMASSA JA ENERGIAKSI MAAILMAN ISOJA Vestia Oy on huolehtinut jo kahden vuosikymmenen ajan alueellisesta jätehuollosta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. T änä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun joukko kuntia Keskija Pohjois-Pohjanmaan alueella perusti yhteisen alueellisen jätehuoltoyhtiön. Nykyään Vestia Oy:n omistaa 16 kuntaa, joista suurimpia ovat Ylivieskan, Kalajoen ja Nivalan kaupungit. ”Kahden vuosikymmenen aikana on tapahtunut valtava muutos. Kun yhtiö aloitti toimintansa, jätteet päätyivät lähes satapro- senttisesti kaatopaikalle. Nyt vain neljä prosenttia jätteestä jää hyödyntämättä”, toimitusjohtaja Olavi Soinio toteaa. Vuonna 2017 Vestialle myönnettiin Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeus osoituksena laadukkaasta jätehuollosta. Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella niin, että kaikilla toimialueen asukkailla on yhtenäiset palvelut ja vastaanottomaksut. ”Isosta toimialueesta hyötyvät etenkin pienemmät kunnat. Olemme jo kolmena vuotena peräkkäin pystyneet laskemaan jätehuollon hintoja, mistä hyöty tulee suoraan kotitalouksille”, Soinio kertoo. Hän korostaa, että vastuu ympäristöstä on keskeistä jätehuoltoyhtiön toiminnassa. Vestia vastaanottaa ja käsittelee jätteet ja ohjaa ne edelleen hyötykäyttöön. Alueelle on perustettu 15 hyötyjätea- Toimiva jätehuolto ONGELMIA. vaikuttaa suoraan kotitalouksien arkeen. semaa sekä 210 ekopistettä kierrätettäville jätteille. Osa toiminnoista on keskitetty Ylivieskan jätekeskukseen. Noin 65 prosenttia vastaanotetusta jätteestä hyödynnetään energiakäyttöön Vaasassa Westenergyn jätteenpolttolaitoksessa, jonka omistajiin Vestia kuuluu. Laitos kattaa kolmanneksen Vaasan kaukolämmön tarpeesta sekä noin 7000 omakotitalon sähköntarpeen. Energiantuotantoon on valjastettu myös Ylivieskan jätekeskuksen vanha kaatopaikka, jossa metaanikaasut kerätään talteen tuottamaan sähköä ja lämpöä Vestian kiinteistöihin. Vestian vuosittainen liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa, ja se työllistää 20 henkilöä suoraan sekä urakoitsijoiden kautta 25 lisää. Yhtiö ei tavoittele kaupallista voittoa eikä maksa osinkoa omistajille. Toiminnan kulut katetaan jätemaksuilla sekä hyötyjätteiden myynnistä saatavilla tuloilla. ”Tehtävänämme on taata kuntalaisille hyvät ja tehokkaat yhdyskuntajätehuollon palvelut kaikissa oloissa. Toimiva jätehuolto vaikuttaa suoraan kotitalouksien arkeen”, Soinio toteaa. n Olavi Soinion mukaan jäteneuvonta on tärkeä osa jätehuollon viestintää, ja sitä tehdään myös yhteistyössä alueen 4H-yhdistysten kautta. Ylivieskan jätekeskuksesta löytyy nykyään myös Vaihtori-kontti, jossa asiakkaat voivat kierrättää käyttökelpoisia tavaroita ja harrastusvälineitä. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 25

MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA Sallan kunta on luotsannut useita vastuullisuuteen ja ekologisuuteen liittyviä hankkeita. Käynnissä olevan Vetovoimaa ekologisuudesta -hankkeen projektipäällikkö Eerika Tuomas (vas.), sekä Sallan matkailukoordinaattori Kati Vesalainen. SALLA TÄHTÄÄ YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN JA EKOLOGISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄKSI Sallan kunnan käynnistämä, Vetovoimaa ekologisuudesta -hanke toimii sillanrakentajana kuntaa ympäröivän luonnon ja kasvavan turismin välillä. Sekä paikallisten että matkailijoiden ympäristötietoutta pyritään lisäämään ja paikallisia palveluja muovaamaan yhä ympäristöystävällisempään muotoon. S allalaiset ovat aina eläneet luonnon keskellä. Keskeinen sijainti Itä-Lapin sydämessä on ollut omiaan edistämään paikallisten luontosuhdetta ja ympäristötietoisuutta. Sallalaisten vahva luontoyhteys näkyy etenkin ekologisissa arvoissa ja pyrkimyksessä luoda toimintaympäristöjä, jotka mahdollistavat sekä ympärivuotisen matkailun kehityksen että paikallisten työllistymisen matkailun saralla. Paraikaa ekologiset arvot ovat tapetilla Sallan kunnan koordinoiman, kaksivuotisen Meidän on ennakoitava matkailun kehitystä, jotta Lapin luonto säilyy elinvoimaisena. 26 Vetovoimaa ekologisuudesta -hankkeen tiimoilta. Kunnan lisäksi hankkeessa ovat mukana matkailumarkkinointiyhdistys Matkalle Sallaan ry, Sallan yrittäjät ja kylät, sekä kolmannen sektorin toimijat. Ekologisuudesta haetaan kunnalle vetovoimaa koko kunnan voimin. Kyse on yhteisestä tahtotilasta. ”Ideana on olla edelläkävijä ekologisuuden saralla ja siten myös erottua muista Lapin kohteista. Hankkeen avulla pyritään lisäämään sekä paikallisten yrittäjien että matkailijoiden ympäristötietoutta ja kehittämään palveluja yhä ympäristöystävällisemmiksi”, Sallan matkailukoordinaattori Kati Vesalainen summaa. Salla on ollut Suomen suurimpia kasvajia sekä vuonna 2017, että 2018. Siksi myös Vetovoimaa ekologisuudesta-hanke on enemmän kuin ajankohtainen. Hankkeen päätavoitteena on saada lisää näkyvyyttä Sallan palveluille ja markkinoida Sallaa ympäristötietoiselle matkailijalle sopivana kohteena, jossa niin luonnon kantokyky, paikalliset elinkeinot kuin kierrätykseen pohjautuvat palvelumallit on huomioitu. ”Hanke tähtää ennen kaikkea ympäristön kantokyvyn säilyttämiseen kasvavan matkailutrendin keskellä. Meidän on ennakoitava matkailun kehitystä, jotta Lapin luonto säilyy elinvoimaisena. Myös matkailijat ovat entistä tietoisempia eettisistä kysymyksistä,” hankkeen projektipäällikkö Eerika Tuomas perustelee. ”Vähäluminen alkutalvi oli myös konkreettinen huomautus siitä, että jotain on tehtävä. Me emme voi sulkea silmiämme. Arktisilla alueilla ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät voimakkaammin kuin muualla. Jos me emme tee mitään, kuka tekee?” Tuomas ja Vesalainen kysyvät. n GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA Testamenttityötä lämmöllä arvostaen Jo sana testamentti tai perintö aiheuttaa, erityisesti meissä suomalaisissa, monenlaisia tuntemuksia. Koko asia on ollut vähän niin kuin aihe, josta ei voisi edes puhua ääneen. Infoa Pelastusarmeija aloitti uudenlaisen, informatiivisemman testamenttityön muutama vuosi sitten. Se on saanut todella hyvän vastaanoton. Perusajatuksena Pelastusarmeijan testamenttityössä on palvella ihmisiä. Testamenttiasioista vastaava Osmo Halonen korostaa, että Pelastusarmeijalaiset haluavat aidosti palvella ihmistä ajattelematta hänen kukkaroaan. Haluamme oikeasti mennä ihminen edellä ja luotamme siihen, että taloudelliset tarpeemme kyllä tulevat täytetyiksi tavalla tai toisella, kun me vain pidämme tiukasti kiinni periaatteestamme kuunnella ihmistä, ajatella häntä ja toimia hänen parhaakseen. Pelastusarmeija neuvoo veloituksetta ja antaa ideoita, kun olet pohtimassa testamentin tekoa. Ota rohkeasti yhteyttä. Testamentti Uusien kontaktien ja uusien testamenttimääräysten määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa. Monet haluavat tehdä testamentin Pelastusarmeijalle. He näkevät, että apu menee oikeaan kohteeseen, luottavat Pelastusarmeijaan ja arvostavat sen hyvin alhaista kulurakennetta. Oleellista on, että testamentissa tulee olla kirjoitettuna kyseisen henkilön oma tahto. Toinen tärkeä asia, jota korostamme on, että testamentti ei ole lupaus – sitä voi muuttaa tai sen voi peruuttaa koska tahansa. Kuoleman jälkeen Tapaamiset ja muistio Pelastusarmeijan testamenttityöntekijä tapaa kaikki halukkaat testamentin Pelastusarmeijalle tehneet henkilöt vuosittain, joko heidän kotonaan tai jossain muussa sovitussa paikassa. Halonen kertoo, että ’Muistio ja toiveitani poismenoni jälkeen’ -dokumenttiin kirjataan kaikki tarvittavat toiveet ja ohjeet kuoleman jälkeisten asioiden hoitajille. Tätä muistiota päivitetään sitten tarpeen mukaan, esim. vuotuisissa tapaamisissa. Ihmiset ovat poikkeuksetta hyvin helpottuneita muistion tekemisen jälkeen. He sanovat usein, että ”miten te olisittekaan voineet tietää kaikki nuo toiveeni, ellei niitä olisi kirjoitettu paperille – kylläpä helpotti!” Kun Pelastusarmeija sitten saa kuolintiedon, joko omaisilta, viranomaistahoilta tai järjestelmästämme, joka päivittyy koko ajan väestötietojärjestelmään, alamme hoitaa asioita sovitusti. Ilmoitamme läheisen/ystävän poismenosta sovituille tahoille. Sitten alkavat hautajaisjärjestelyt – myös muistion ohjeiden mukaisesti. Hautajaisten jälkeen on vuorossa kuolinpesän ja perunkirjoituksen hoitaminen ja aikanaan asunnon tyhjentäminen. Pelastusarmeijan kanssa voi sopia myös muun muassa haudanhoidon tasosta ja kestosta. Meille on kunnia-asia, että hoidamme testamenttiasioitakin hyvällä asenteella ja lämmöllä arvostaen varauksetta testamentintekijän vapautta ja tahtoa, Halonen päättää. YHTEYDENOTOT Pelastusarmeija /testamenttiasiat | Osmo Halonen, p. 040 568 7298, testamentti@pelastusarmeija.fi www.pelastusarmeija.fi/testamentti GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 27

Ratkaisutoimisto Seedi MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN YHTEISKUNTA Saako eläimiä tappaa? Suomessa kasvatetaan kettuja, supeja ja minkkejä. Suomen turkiskasvattajien tilat ovat pesäkasvatustiloja, joissa eläinten hyvinvointia valvotaan tarkasti. Mutta saako eläimiä ylipäätään tappaa? Siihen vastauksen tiedät vain sinä itse. Tule kylään, me tarjoamme kahvit. Osallistu keskusteluun Facebookissa Suomen Turkiskasvattajat 5 7 30 Fakta Fakta Fakta /100 /100 /100 Tiesitkö, että turkiseläimestä hyödynnetään kaikki. Turkisnahat korvaavat keinotekoisia materiaaleja, eläinten rasvasta valmistetaan biodieseliä ja muut osat eläimestä hyödynnetään rehuna tiloilla. Turkiskasvattamisesta syntyvä lanta on ravinnerikasta typen ja fosforin osalta, ja sitä hyödynnetään kasvualustoissa. 28 Tiesitkö, että hyvin säilytettynä turkki on lähes ikuinen, mutta alkaa sopivissa olosuhteissa maatua jo 30 päivässä. Lopulta turkki maatuu kokonaan jättämättä mikromuoveja tai muita jälkiä ympäristöön. Turkki onkin osa luonnonvaatetusta. Tiesitkö, että vuodesta 2017 Suomen Turkiskasvattajien kettuja minkkitilat ovat kuuluneet Euroopan komission tunnustamaan WelFurlaatujärjestelmään osana laajempaa suomalaista tilasertifiointia. WelFur on hyvinvointitutkijoiden laatima mittaristo neljälle alueelle: hyvä ruokinta, hyvä kasvatusympäristö, tarkoituksenmukainen käyttäytyminen ja hyvä terveys. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU