2• 2019 KOTI&KAUPUNKI RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI • WWW.RIIHIMAKI.FI • JULKINEN TIEDOTE / RYHMÄJAKELU 6-7 RIIHIMÄELLÄ ROBOTIIKKA ON YLEISSIVISTYSTÄ Jenniina Nummela   3 DOSENTTI RAKASTUI RIIHIMÄKEEN     6 LASTEN TEATTERI VALTAA RIIHIMÄEN PÄÄSIÄISEN 14 VESITORNILLA ON MONTA TEHTÄVÄÄ

2 Koti & Kaupunki 2 • 2019 TEATTERI Suomen lasimuseo Riihimäen kesäteatteri Näyttelyt: 15.2–21.4. Made in Denmark   Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset 10.5.–18.8. Oiva Toikka Kattilakosken perhe lähtee lomalle, mutta saavat kesänaapurikseen eriskummallisen parivaljakon. Vauhtia ja koomisia tilanteita ei tästä tarinasta puutu, kun lapset yrittävät selvittää mistä ihmeestä todella on kyse. Ensi-ilta: 29.6. TAIDE Liput: 15/18/55€ KOTI&KAUPUNKI www.suomenlasimuseo.fi Tehtaankatu 23 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI Julkaisija Riihimäen kaupunki Päätoimittaja Mia Miettinen viestintä- ja markkinointipäällikkö Tuotanto TK mediatalo Oy www.tkmediatalo.fi Painopaikka Lehtisepät, Tuusula www.rnt.fi Kesäteatteri Allinnan montussa Oiva Toikka: Pampula, 1968. PÄÄKIRJOITUS Olkaa ylpeitä kotikaupungistanne Aloitin työssäni Riihimäen viestintä- ja markkinointipäällikkönä neljä kuukautta sitten. Sen jälkeen minulta on kysytty kymmeniä kertoja sitä, mitä ajatuksia Riihimäki minussa herättää. Vain hyviä! Riihimäkeläiset, voitte olla ylpeitä kotikaupungistanne! Riihimäestä on tullut minullekin jo #rakasriksu Näiden kuukausien aikana olen vieraillut useissa kaupungin eri työpisteissä ja liudassa paikallisia yrityksiä. Vierailujen ansiosta olen tavannut kymmeniä kotikaupungistaan ylpeitä riihimäkeläisiä ja työtään motivoituneena tekeviä kaupungin työntekijöitä.  Tässä asukaslehdessä kerromme kevään ja osittain myös kesän tapahtumista. Sen sijaan lokakuussa ilmestyvässä lehdessä esittelemme asioita, joissa Riihimäki on Kanta-Hämeen – anteeksi – Suomen, ellei jopa maailman paras! Missä sinun mielestäsi Riihimäki on ylivertainen? Kerro minulle siitä joko sähköpostilla tai kasvotusten. Näin voimme kertoa juuri niistä hyvistä asioista, sillä Riihimäki on tarinansa ansainnut. Mia Miettinen Viestintä- ja markkinointipäällikkö ESA SANTAKALLIO Robotiikkaosaaminen kuuluu yleissivistykseen Tämän päivän yleissivistykseksi ei riitä, että koulutus tuottaa arki- ja työelämässä tarvittavat luku- ja kirjoitustaidot sekä matemaattiset ja sosiaalisen kanssakäymisen perustaidot. Ammattialasta riippumatta tämän päivän nuoret tulevat työskentelemään ja hoitamaan jokapäiväistä kanssakäymistään jonkinlaisen robotin tai tekoälysovelluksen kanssa. Automaation, robotisaation, esineiden internetin eli IoT:n sekä tekoälyn käyttö lisääntyy kaikilla elämän osa-alueilla ja siksi näiden asioiden perustiedot ja taidot tulee sisällyttää laaja-alaiseen yleissivistykseen.  Ilman tätä ymmärrystä olemme esimerkiksi sosiaalisten medioiden ja hakukoneiden käyttämien algoritmien armoilla, jotka pahimmillaan toimivat huomaamattomina manipulaattoreina tai vähintään meille välittyvän tiedon suodattajina. Opettamalla algoritmien, IoT:n ja robotisaation perustaitoja voimme kasvattaa kansalaisia, joilla on kyky ymmärtää digitaalistuvan maailman robotisaation mahdollisuuksia sekä hyvinvointia lisääviä palveluja elämän eri osaalueilla. Yleissivistävän opetuksen robotisaatiossa koodaaminen ja ohjelmointi on osa kokonaisuutta. Oppilaiden ryhmissä alusta loppuun saakka suunnittelemat, rakentamat ja tiettyyn käyttötarkoitukseen suunnitellut laitteet antavat laaja-alaisen käsityksen erilaisista digitaalisten antureiden toiminnasta, ohjelmoinnista ja mekaanisista ratkaisuista. Meistä kaikista ei tule keksijöitä, eikä tarvitsekaan, mutta kaikista meistä tulee robotisaation kuluttajia ja käyttäjiä – opetuksen kautta toivottavasti vastuullisia sellaisia. Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset.

Riihimäen kaupungin asukaslehti Riihimäen taidemuseo Riihimäen kaupunginmuseo Näyttelyt ja tapahtumat: Näyttelyt ja tapahtumat: 11.5.–22.9. Hiertäen hangaten -näyttely. Puupiirroksia. 23.1–25.8. Reestä lusikkaan. Museoesineiden keruu 1961 -näyttely. 17.4–12.5. Veteraaneja -näyttely. Jarmo Rantasen kuvia. 16.5. Kaupunginmuseon kesän avajaiset 16.5–15.9. Pihatupanäyttely. Jatkoa Reestä lusikkaan -näyttelylle. 18.5. Kansainvälinen museopäivä, Marttojen kesäkahvilan avajaiset ja Museoiden yö 18.5.–15.9. Käsieni tarina -näyttely 23.8. Taiteiden yö 8.9. Rakas Riksu 11.5.–22.9. Boheemielämää -näyttely museon omista kokoelmista 12.5. Äitienpäivä taidemuseolla 18.5. Museoiden yö 7.6. Riihimäen Kesäkonsertit 10.7. Suomen kuvataiteen päivä ja Jää hyvästi Helene -teatteriesitys 23.8. Taiteiden yö 8.9. Rakas Riksu www.riihimaentaidemuseo.fi Temppelikatu 8 Mikko Carlstedt: Omenaasetelma, 1918. www.riihimaenkaupunginmuseo.fi Öllerinkatu 3 3 Vakkoja Reestä lusikkaan -näyttelyssä. Jenniina Nummela RIKSU R AK AS UN TUNEE T Juttusa rjassa k erromm uusien ri e ihimäke läisten ajatuksia kotikaupung istaan. #Rakasri ksu t Viime syksynä Riihimäelle muuttanut Jari Salminen harrastaa juoksua ja juoksee usein myös Keskuskirkon portaita pitkin. Uusi kotikaupunki tulee tutuksi vähitellen Juokseva dosentti ihastelee Riihimäen tiivistä kaupunkirakennetta ja siisteyttä. Jari Salminen on uusi riihimäkeläinen. Lähes koko elämänsä Helsingissä asuneen Salmisen ja hänen puolisonsa elämänpolku johdatti Riihimäelle kuin varkain, sillä ensin polku vei mökkikaupoille Lopen Vojakkalaan. – Riihimäki tuli tutuksi, kun kuljimme mökillemme Riihimäen kautta ja asioimme Riihimäellä. Muutimme tänne viime lokakuussa ja olemme todella tyytyväisiä. Tämä on ihmisen kokoinen kaupunki, Salminen kertaa. Ajatus muutosta Riihimäelle kypsyi pikkuhiljaa. Kun pariskunta löysi Riihimäeltä sopivan kerrostalokodin, oli aika tehdä ratkaisu ja jättää Helsinki asuinpaikkana taakse. – Yhtenä syynä muuttoomme Riihimäelle oli se, että haluamme viettää kesämökillämme enemmän aikaa ja käydä siellä myös arkisin. Mökin vuoksi emme myöskään harkinneet omakotitaloasumista Riihimäellä. Halusimme kodin, jossa kiinteistönhuolto on jonkun muun kuin meidän vastuulla, Salminen sanoo. Pikkukaupunki on hurmannut Salmisen sekä hänen puolisonsa. Vaikka aikaa muutosta on kulunut vasta vähän, Riihimäki on näyttänyt pariskunnalle monet hyvät puolensa. Yksi tärkeimmistä asioista uudessa kotikaupungissa on Keskusurheilupuisto. Sinne juoksua harrastava Salminen suuntaa usein. Juokseva dosentti on myös ihastunut urheilupuiston juoksuportaisiin. – Silmääni miellyttää Riihimäen asemakaava ja sen kaupunkimaisuus. Lisäksi olen kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka siistiä Riihimäellä on. Rautatienpuisto on todella kaunis. Sen läpi on mukava tepastella aamujunalle. Paikkakunnan palveluihin pariskunta on tutustunut vähitellen. Kiire ei ole, sillä he painottavat kiireetöntä elämäntapaa. Riihimäki tulee tutuksi verkkaisesti, mutta varmasti. Jari Salminen on töissä Helsingin yliopistossa ja kulkee työmatkansa junalla. Lisäksi hän tekee paljon etätyöpäiviä kodissaan Riihimäellä. Salminen on kuitenkin tyytyväinen myös junamatkaan Helsinkiin, sillä jo matkan aikana pystyy tarttumaan toimeen ja lukemaan esimerkiksi kandidaattitöitä tai sähköposteja. Toisinaan junamatka on lepohetki. Riihimäen vetovoimatekijöiksi Salminen painottaa asumisen edullista hintaa, kaupungin tiivistä rakennetta sekä hyvää sijaintia. – Kansainvälisesti verraten vajaan tunnin työmatka junalla on todella lyhyt. Sijaintiinsa nähden asumiskustannukset ovat Riihimäellä kohtuullisia verrattuna Helsingin ylihintoihin, hän muistuttaa. Marke Harkas Vajaan tunnin työmatka junalla on todella lyhyt.

4 Koti & Kaupunki 2 • 2019 Riksun lasten robotaidot pian parempia kuin muiden Robotiikka on osa koulun ja varhaiskasvatuksen arkea. Päiväkodissa robotiikka on leikkiä, peruskoulussa vähän vaativampaa ja lukiossa painotetaan robotiikan merkitystä yhteiskunnassa. Päiväkoti Saturnuksen neljä- ja viisivuotiaiden mielestä robotiikka on kivaa. Lapset käskyttävät Blue-bot-robottia kulkemaan nimiensä alkukirjaimiin lattialle asetetussa kirjainruudukossa. Muistellaan alkukirjaimia, kihistään innosta ja odotetaan omaa vuoroa. – Joskus ärsyttää, jos ei muista painaa sinistä nappia, Venla Vähänen sanoo. Jos sinistä nappia ei paina ennen uusia käskyjä, Blue-bot muistaa edelliset käskyt ja toimii niiden mukaan. Päiväkoti Saturnuksessa robotiikkaan on perehdytty viime keväästä lähtien. – Kun robotiikka tuli mukaan Riihimäen strategiaan, ostimme pieniä robotteja sekä muuta välineistöä. Sitten lähdimme tutustumaan aiheeseen ja ottamaan siitä selvää, varhaiskasvatuksen sopettaja Rea Vähämäki sanoo. Robotiikka varhaiskasvatuksessa on laajasti ymmärrettävää ja toisaalta arkista. Ohjelmoinnin alkeet voivat alkaa vaikkapa siitä, että ohjataan päiväkotikaveria tekemään erilaisia asioita. Sekin on ohjelmointia, kun ulkovaatteet on puetaan päälle kuvaohjeen mukaisessa järjestyksessä ennen ulosmenoa. Robotiikka on päiväkodissa leikkiä. Se voi olla sitä, että suunnitellaan ja ideoidaan leikki paperille, leikitään leikki ja lopuksi arvioidaan, miten leikki sujui ja päätetään, jatketaanko leikkiä seuraavana päivänä. Robotiikka on väline, jolla opetetaan lisäksi yhdessä tekemistä ja vuorovaikutusta. Kansainvälisessä päiväkodissa se toimii myös suomen kielen opetusvälineenä. – Kun robotiikka tulee pian Riihimäen varhaiskasvatussuunnitelmaan, siinä korostetaan kokonaisprosessia eli ideointia ja innovointia, suunnittelua, rakentamista ja arviointia. Tätä me teemme jo nyt kokonaisuutena tai osa-alue kerrallaan, Vähämäki kertoo. Päiväkoti Saturnuksessa vaihdetaan toiseen tehtävään. Lapset muodostavat kaksi ryhmää, jotka piirtävät eli suunnittelevat Blue-botille kodin, jossa on katto. Sitten koti rakennetaan palikoista ja arvioidaan, mahtuuko Blue-bot sateen suojaan kotiinsa. Oheistuotteena palikoista on valmistunut myös yksi paloasema ja ainakin toisesta robottikodista puuttuu katto. Ei kuitenkaan hätää, sillä lapset keksivät, että katto onkin näkymätön taikavoimakatto. Joskus ärsyttää, jos ei muista painaa sinistä nappia. – Olen kauhean innoissani robotiikasta. Se innostaa itseäni, kun lapset ovat niin innoissaan tästä. Robotiikka on tuonut mukanaan työhöni myös uutta näkökulmaa muutoksesta ja varhaiskasvatuksen kehittämisestä sekä saanut pohtimaan sitä, millaiset robotiikan taidot ovat tärkeitä tulevaisuuden koulupolulla varhaiskasvatuksesta peruskouluun ja aina jatkokoulutukseen saakka, Vähämäki kertoo. Harjurinteen koulun alakerrassa treenataan huhtikuun robotiikan MM-kisoja varten. Aapo Hakunilla ja Eero Isotalolla robotiikkaa on ollut koulussa kuudennesta luokasta lähtien muun muassa matematiikassa, fysiikassa ja käsityössä. Esimerkiksi kuudennen koululuokan matematiikassa robotiikka tarkoittaa toimintaohjeiden antamista ohjelmoimalla ja fysiikassa kitkaan perehtymistä. Alakoulun viimeisillä luokilla robotiikkaa voi opiskella valinnaisena ja se arvioidaan osana käsityötä. Myös yläkoulussa robotiikan voi valita valinnaisaineeksi. Silloin robotiikkaa opetetaan omana aineena ja tavoitteena on, että ryhmän jäsenenä toimiva oppilas suunnittelee ja toteuttaa älykästä toimintaa sisältävän robotin sekä syventää CAD-suunnittelun, oppimisen, dokumentoinnin ja raportoinnin taitojaan. Opittavaa riittää monialaisesti eri aiheista ohjelmoinnista rakentamiseen ja lopulta robotin ajotekniikkaan. – Robotiikan avulla oppii ongelmanratkaisua, tiimityöskentelyä, sosiaalisia taitoja ja luovuutta, Isotalo kuvailee. Koulupäivien jälkeen oppilaat voivat syventää osaamistaan vapaaehtoisissa robotiikkakerhoissa. Keskusteluun yhtyy Teemu Karjalainen. Hän muistuttaa myös siitä, kuinka robotiikka ja robotiikkakerhojen kilpailumatkat kehittävät englannin kielitaitoa. 15-vuotias Karjalainen on varma siitä, että pystyy hyödyntämään koulussa opittuja robotiikkataitojaan tulevaisuudessa. Ennen sitä on kuitenkin käytävä lukio ja jatkettava robotiikan oppimista. – Haluan opiskella diplomi-insinööriksi tai kirurgiksi. Näissä kummassakin ammatissa robotiikkataidoista on hyötyä, Karjalainen sanoo ja tiivistää peruskoulusta opittavia taitoja robotiikan yleissivistykseksi. Robotiikka muuttuu sitä haastavammaksi, mitä pidemmälle lapsi perehtyy siihen. Varhaiskasvatuksessa robotiikkaan sukelletaan leikin, tutkimisen ja keksimisen kautta. Alakouluikäinen hyödyntää oppimisessaan keksimistä, kokeilemista ja mallintamista. Yläkoululaisella ongelmanratkaisutaitoja on enemmän kuin alakoululaisella. Lukiolaisella robotiikan perustaidot ovat niin hallussa, että robotiikka saa työvälineen aseman. Lukion kursseilla painotetaan paljon robotiikan eettistä puolta ja pohditaan, mikä on robotiikan merkitys yhteiskunnalle ja osana yhteiskuntaa, robotiikkaan perehtynyt luokanopettaja ReettaLiisa Viitanen kertoo. Perusajatuksena on kehittää ja kannustaa koululaista robotiikassa niihin taitoihin, joita tulevaisuuden työelämässä ja yhteiskunnassa todennäköisesti tarvitsee. Yhteinen opetussuunnitelma takaa sen, että kaikissa Riihimäen kouluissa opitaan robotiikkaa. Kun robotiikka liitetään osaksi varhaiskasvatussuunnitelmaa, myös päiväkotien väliset erot robotiikassa tasoittuvat. – Muutaman vuoden kuluttua riihimäkeläiset oppilaat oppivat kautta linjan enemmän robotiikasta kuin keskiverto lapsi, Viitanen toteaa. Robotiikan opetus haastaa myös opettajia. Alkuvaiheesta lähtien robotiikan opetuksessa mukana ollut Viitanen sanoo oppineensa robotiikasta paljon opettamisen yhteydessä. – Olen toistuvasti aivan myyty oppilaiden innostuksen edessä. Se on se, joka yllättää opettajan. On oppilaita, joiden robotiikan osaamistaso on monta valovuotta omaa osaamistani edellä, Viitanen nauraa. Riihimäen robotiikkaan ja sen opetukseen pääsee tutustumaan 13. huhtikuuta Riihimäen Robopäivillä kauppakeskus Atomin toisessa kerroksessa Meidän työhuoneella. Kello 10 alkavassa tapahtumassa voi tutustua perusopetuksen käyttämiin VEXrobotteihin ja niitä voi myös koeajaa. Lisäksi ohjelmassa on muun muassa hoivarobotteja, virtuaalitodellisuutta, 3D-tulostusta ja laserkirjoitusta. Marke Harkas

Riihimäen kaupungin asukaslehti 5 Kuvat: Jenniina Nummela Riihimäestä robotiikan pääkaupunki p Aapo Hakuni ja Eero Isotalo harjoittelevat robotiikan MM-kisoihin ja kertovat, että kilpailumatkat ovat stressaavia, mutta antoisia. Kansainvälisistä kilpailuista löytää myös uusia ystäviä. Robotiikan perusopetuksen käynnistyminen Riihimäellä on todella huima juttu, jota ihaillaan ja hämmästellään muualla. Eikä ihme, sillä riihimäkeläisillä nuorilla on mahdollisuus hankkia sellaista osaamista, josta tulevaisuudessa ollaan valmiit maksamaan, ja jolla muutetaan maailmaa.     Robotisaatio on merkittävä muutos yhteiskuntaan ja sen järjestelmiin. Se on paljon enemmän kuin yksittäisten laitteiden tai robottien ilmaantuminen työpaikoille tai koteihin. Robotisaation ennustetaan tapahtuvan varsin nopeasti ja se tarkoittaa, että meidän aikuisten pitää huolehtia omasta osaamisestamme jo ennen kuin nuoret osaajamme kasvavat työikään. Robotiikka tulee jollain tavalla osaksi työtämme ja arkeamme jo lähivuosina lähes kaikilla aloilla. On myös meistä itsestämme kiinni, millaisia robotteja saamme työpareiksemme.     Robo Riksu -hanke tervehtii tulevaisuuden muutoksia tiivistämällä yritysten, julkisten palveluntuottajien ja oppilaitoksen yhteistyötä. Tuloksena on osaava ja elinvoimainen Riihimäki, jossa on työpaikkoja ja hyvä asua. Koska robotiikka on lähes kaikille uusi juttu, Robo Riksu tarjoaa tietoa robotiikasta: Toivotammekin kaikki kaupunkilaiset tervetulleiksi Riksun Robopäiville huhtikuun toisena lauantaina! Tarjolla on oiva kattaus robotiikkaa kätevästi kotikulmilla. Tule kokemaan virtuaalitodellisuus, koeajamaan VEX-robotti ja tapaamaan humanoidirobotti Nao. Näe, miten toimii laserkirjoitin ja 3D-tulostin. Miten Kunta-Katilla menee, miten esineiden internet liittyy hoivatyöhön ja mistä olikaan pilvipalveluissa ja koneoppimisessa kyse. Ilmianna itsesi ja yrityksesi mukaan robotiikkaverkostoon, kerro toiveesi ja osallistu keskusteluun siitä, millaista robotiikka me tarvitsemme ja olemme valmiit käyttämään arkemme apuna!  Pia Engström  Riksun Robopäivät 13.4. klo 10-15 Meidän Työhuone Kauppakeskus Atomi, 2 krs. Tervetuloa! p Luca Koivistoinen ja Venla Vähänen harjoittelevat Blue Bot -robotin käyttöä. p Riihimäen kouluissa käytetään robotiikassa VEX IQ -kehitysalustaa, jolla oppilaat suunnittelevat ja rakentavat robotteja.

6 Koti & Kaupunki 2 • 2019 Jenniina Nummela Pääsiäisenä juhlitaan lasten teatteria Spotti-päivät yhdistyvät Riihimäen pääsiäisohjelmaan. Ohjelmassa on paljon teatteriesityksiä ja kaikille avoimia työpajoja. Riihimäki täyttyy teatterista pääsiäisenä, kun Spotti – lasten teatteripäivät, valtaavat kaupungin. Luvassa on teatteriesityksiä ja muuta mukavaa ohjelmaa. – Spotti tekee lasten ja nuorten teatteria näkyväksi koko Suomessa. Sillä on suuri merkitys, että lasten teatteripäivät järjestetään Riihimäellä, Riihimäen nuorisoteatterin rehtori Sanna Saarela sanoo. Nyt järjestettävä Spotti-tapahtuma nivoutuu osaksi Riihimäen pääsiäisjuhlintaa. Uutta on myös se, että teatteriesityksiin on avattu ensimmäistä kertaa lippujen ennakkomyynti verkkokaupassa. – Halusimme panostaa lasten teatteripäiviin ja yhdistimme ne Riihimäen pääsiäiseen, jolloin erilaiset tapahtumat täydentävät toisiaan. Tulossa on siis kokonaisvaltainen koko kaupungin valtaava tapahtumajuhla, Spotti – lasten teatteripäivien tuottaja Maaria Klemetti kertoo. Myös Saarela kuvailee Spottia Riihimäen pääsiäisen keskipisteeksi. Ohjelmassa on erilaisia ja monipuolisia teatteriesityksiä, joiden esityspaikkoina ovat Kino Sampo, Riihimäen teatteri ja Punaisen talon Pompoti. – Tulossa on vaikka mitä mieleenpainuvia esityksiä. Esitysajat vaihtelevat 30 minuutista ylöspäin parituntisiin esityksiin. On hyvä muistaa, että katsomalla esityksiä pääsee näkemään harrastajateatterien toimintaa ja voi samalla löytää oman kipinänsä teatteriharrastukselle, Klemetti kertoo. Suomen harrastajateatteriliitto on järjestänyt Spotti-päiviä jo 38 vuoden ajan. Vuodesta 2002 tapahtumapaikaksi on vakiintunut Riihimäki. Viimeksi Spotti järjestettiin Riksussa kolme vuotta sitten. – Tässä on tykästytty Riihimäkeen ja siihen, että Riihimäellä toimii Suomen suurin lasten ja nuortenteatteri, Saarela sanoo. Spottiin osallistuu tänä vuonna kahdeksan lasten ja nuorten teatteriryhmää eripuolelta Suomea. Vieraita on tulossa myös kaukaa – Unkarista asti, sillä Spotissa nähdään Szolnokin kaupungista Pygmalion theatre -teatteriryhmä, joka esittää Michael Enden Momon. Ryhmässä on 12 lukioikäistä esiintyjää. – Kyseessä on Riihimäen nuorisoteatterin pitkäaikainen ystävyysteatteri. Olimme heidän luonaan vierailulla vuosi sitten ja nyt he tulevat vierailemaan Riihimäelle, Saarela sanoo. Teatteriryhmät saapuvat Riihimäelle lauantaina ja tapahtuma polkaistaan käyntiin kaupungin läpi kulkevalla värikkäällä teatterikulkueella, joka päättää matkansa Riihimäen kaupunginmuseolle. Siellä järjestetään kaikille avoin avajaisjuhla. – Riihimäen pääsiäinen ja lasten teatteripäivät avataan kaupunginmuseolla. Mukana ovat myös muun muassa Janne Kataja sekä Spotin maskotti Sulo-sonni, Klemetti kertoo. Avajaisjuhlan jälkeen teatteriryhmät järjestävät esityksiä sekä lauantaina että sunnuntaina. Riihimäen nuorisoteatteri esittää Spottipäivien aikana William Shakespearen tekstiin pohjautuvaa Myrskyä, jossa eletään maailmanlopun kynnyksellä. Esityksen on ohjannut Juhana Rönnkvist ja se on saanut ensi-iltansa Riihimäen nuorisoteatterissa vain vähän ennen pääsiäistä. Riihimäen nuorisoteatteri on Spotissa mukana myös toisella esityksellä Pieni Merenneito. – Kyseessä on tuttu satunäytelmä, joka tehdään esitettäväksi Riihimäen kirjastossa, Saarela kertoo. Spotti-teatteripäivien aikana järjestettävät työpajat ovat ensikertaa avoimia muillekin kuin tapahtumaan osallistuville teatteriryhmille. Ohjelmassa on Jarno Harakkamäen ohjaama valotyöpaja, Kimmo Tähtivirran naamiotyöpaja ja Niko Sahlmanin maskityöpaja sekä unkarilaisen teatteriryhmän ohjaama Physical theatre -työpaja. Lauantai-illan päätteeksi järjestetään vain esiintyvien teatteriryhmien jäsenille tarkoitettu disco, jossa nuoret teatterilaiset pääsevät tutustumaan toisiinsa ja verkostoitumaan. Sen jälkeen vetäydytään nukkumaan Uramon koululle, ja kun sunnuntaiaamu koittaa esitykset jatkuvat taas. Spotti-päivät vetänevät katsojia puoleensa myös muualta kuin Riihimäeltä. – Vuoden 2016 Spotti oli yleisömenestys ja katsojia saapui ihan selkeästi esityksiin myös ulkopaikkakunnilta, Klemetti kertoo. Suomen harrastajateatteriliiton ja Riihimäen nuorisoteatterin lisäksi Spotin järjestelyihin osallistuvat Riihimäen kaupungin kulttuuritoimi ja Riihimäen teatteri. – Kyllä tämä ihan töitä vaatii. Pelkästään Tapahtuma polkaistaan käyntiin kaupungin läpi kulkevalla värikkäällä teatterikulkueella. Riihimäen nuorisoteatterilta Spottia on järjestämässä 18 ammattilaista ja 16 vapaaehtoistyöntekijää. Lauantai on teatteriesitysten tehopäivä ja sunnuntain ohjelma on sitten hieman lyhyempi, Saarela sanoo. Pääsiäisen teatteripöhinästä huolimatta Riihimäen nuorisoteatterissa valmistellaan myös muita tärkeitä teatteriasioita. – Riihimäen nuorisoteatterille kuuluu tosi hyvää. Meneillään on muun muassa hanke antamamme taiteen perusopetuksen tunnustamiseksi, mikä tarkoittaa sitä, että meillä saatu taiteen perusopetus pystytään lukemaan hyväksi muissa oppilaitoksissa, Saarela kertoo. Ensi kesän kesäteatteriesitykset ovat valmistumassa jo hyvää vauhtia. Kesällä Allinnan montussa nähdään Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset. Luvassa on energinen ja vauhdikas musiikkinäytelmä, jonka ohjaa Laura Ikonen. Spotti – lasten teatteripäivien ohjelma sekä Riihimäen muu pääsiäisohjelma on tämän lehden takasivulla. Marke Harkas u Riihimäen nuorisoteatterin Backstage- ja Tähdet -ryhmät esittävät Spotti-päivillä William Shakespearen tekstiin pohjautuvan Myrskyn.

Riihimäen kaupungin asukaslehti 7 Näytösten määrä kasvaa Riihimäen teatterissa nähdään ensi syksynä varsin vilkas esityskausi, kun näytösten määrää lisätään aiemmasta. Näyttämön valtaavat Riihimäen teatterin omat tuotannot ja vierailevat esitykset. – Olen erityisen innoissani siitä, että pääsemme kehittämään teatterin toimintaa. Teemme teatteria yleisölle, emme itsellemme. Tässä on kysymys intohimosta ja siitä, että koemme, että meillä on taitoa kehittää Riihimäen teatteria. Tämä ei ole taloudellinen kysymys, Aleksanterin teatterin ja Riihimäen teatterin toimitusjohtaja Simo Jokinen sanoo. Riihimäen kaupunki myi teatterin viime vuoden lopulla Bulevardin teatteriyhdistykselle, joka vastaa Helsingissä toimivasta Aleksanterin teatterista. Kaksivaiheisessa kaupassa päätösvalta Riihimäen teatterista siirtyy kokonaan Bulevardin teatteriyhdistykselle kesällä. Riihimäen kaupunki tukee teatterin toimintaa edelleen, tosin pienemmällä summalla kuin aiemmin. – Riihimäen teatteri on riksulaisten teatteri ja sitä se on jatkossakin. Siitä ei tule helsinkiläistä teatteria, Jokinen sanoo. Syksyn ohjelmistossa on Riihimäen teatterin kaksi omaa tuotantoa. Näyttämöllä nähdään Mielensäpahoittajan miniä, jonka rooleissa ovat Heikki Nousiainen ja Linda Wiklund. Teatterin toinen oma tuotanto on Pomo-komedia, jonka rooleissa nähdään muun muassa Ilkka Heiskanen, Antti Peltola ja Maija Siljander. Pomo tuotetaan yhteistyössä Riihimäen nuorisoteatterin kanssa. Teatteriin tulee lisäksi useita vierailevia esityksiä, kuten Kaikki mieheni, jonka rooleissa ovat Miitta Sorvali, Sanna Stellan ja Minka Kuustonen. Katsojien suosion saanevat myös esimerkiksi Martti Suosalon Luolamies ja Miitta Sorvalin Miitta elää! Riihimäen teatterissa nähdään myös kerran kuukaudessa Seniorisoppaa, joka on Merja Larivaaran ideoima musiikkipitoinen esitys ikäihmisille. Sen yhteydessä nautitaan esityksen lisäksi seurasta ja syödään samalla soppaa. Lapsille suunnattuja näytöksiä Riihimäen teatteriin tulee lauantaisin kerran kuukaudessa. Marke Harkas Teemme teatteria yleisölle, emme itsellemme.

8 Koti & Kaupunki 2 • 2019 Kansan rakastamaa muotoilua ja mielikuvitusta Lasimuseoon toukokuussa avattavassa näyttelyssä nähdään useita yksityisomistuksessa olevia Oiva Toikan teoksia. Myös tutut lasilinnut lentävät museoon toukokuussa. Mielikuvitus ja luova ajattelu. Minkälainen on tunnetun muotoilijan mielikuvitus? Se hetki, jolloin luovan ajattelun tuloksena syntyy teos, jota koko Suomi rakastaa. Suomen lasimuseoon toukokuussa avattavassa näyttelyssä tutustutaan rakastetun professori Oiva Toikan mielikuvitukseen, joka on ollut muotoilijalle ehtymätön lähde. – Suomalaisista muotoilijoista Toikka on yksilö, jonka mielikuvitus pursuaa, Suomen lasimuseon amanuenssi Uta Laurén kuvailee. Lasimuseoon rakennettavassa näyttelyssä tutustutaan muun muassa Toikan lasi- ja keramiikkataide-esineiseen. Museovieraiden nähtäväksi tulee useita yksityisomistuksessa olevia teoksia, kuten 1950-luvun lopulla valmistunut keramiikkahevonen. Teos on näyttelyesineenä ensimmäistä kertaa. – Toikka on tehnyt paljon lasiteoksia, mutta hänen tuotannossaan on myös keramiikkateoksia, Laurén sanoo. Lisäksi näyttelyssä nähdään Toikan piirustuksia lavastuksista ja puvustuksista, joita muotoilija on tehnyt esimerkiksi Suomen kansallisoopperalle. Toikan tuotantoon kuuluvat myös erilaiset tilateokset. Oiva Toikka (1931) aloitti uransa 1950-luvulla muotoilijana Arabialla, jonne hän työllistyi keraamikoksi valmistumisensa jälkeen. Ennen siirtymistään suunnittelijaksi Nuutajärvelle Toikka työskenteli joitakin vuosia kuvaamataidon opettajana. Hän aloitti Nuutajärven lasin vakituisena suunnittelijana 1963 ja on siitä lähtien työskennellyt lasin parissa. Lasimuotoilun lisäksi Toikka on pitkin pitkää uraansa työstänyt myös muita materiaaleja, kuten keramiikkaa. Hän on myös suunnitellut painokankaita Marimekolle. Lasimuseon Toikka-näyttelyn arkkitehtina toimii muotoilija Harri Koskinen. Professori Oiva Toikka itse ei osallistu näyttelyn rakentamiseen aktiivisesti terveydellisten syiden takia. – Toikan kanssa on kuitenkin keskusteltu ja kuuntelemme hänen toiveitaan, Laurén selventää. Uransa aikana Toikka on tuottanut lukuisia uniikkiesineitä, mutta hänen tuotantoonsa kuuluvat myös useat menestyneet sarjat. Lasimuseon ison salin Toikka-näyttelyssä sarjatuotantoja nähdään vähemmän kuin uniikkiteoksia, mutta sarjatuotantoihin voi kuitenkin tutustua lasimuseon perusnäyttelyssä. Toikan tuttua ja rakasta tuotantoa on Linnut-sarja. Ensimmäinen Toikan lintu, Sieppo, p Lasimuseon Toikka-näyttelystä toivotaan yleisömenestystä sekä kansainvälistä kiertonäyttelyä. valmistui vuonna 1971 ja Birds-sarjan sarjatuotanto alkoi 1980-luvulla. Birds by Toikka -sarja on keräilijöiden rakastama ja se on niittänyt suurta menestystä myös kansainvälisesti. Sarjan vuoden 2019 vuosilintu on Vuono ja sarjaan kuuluu myös vuosimuna Vuono 2019. Kuluva vuosi jatkaa myös Oiva Toikan suosittujen vuosikuutioiden sarjaa. – Lintuja nähdään myös lasimuseon näyttelyssä ja tarkoituksena on tehdä niille hieman tavallista erikoisempi esillepano, jossa lintuja voi bongata kiikareilla, Laurèn kertoo. Monissa suomalaiskodeissa on tullut tutuksi myös Toikan Kastehelmi-sarja. Pinnoiltaan pisaroivat Kastehelmi-astiat sekä muut tuotteet ovat olleet mukana kotien arjessa ja juhlassa pitkään, sillä kyseinen sarja oli ensimmäisen kerran tuotannossa vuosina 1964–1988. Vuonna 2010 Kastehelmi-sarjan suosituimmat osat palautettiin takaisin tuotantoon. Kastehelmi-astioiden pisaroiva ja röpelöinen pinta syntyi uudeksi lasin elävyyttä korostavaksi pinnaksi, kun Toikka halusi peittää puristelasiastioiden saumakohdat pois näkyvistä. Suomen lasimuseossa on järjestetty edellisen kerran Oiva Toikka -näyttely 1980-luvulla. Tämän vuoden Toikka-näyttely avataan 10. toukokuuta ja se on auki 18. elokuuta asti. Näyttelystä odotetaan yleisömenestystä. Toikka on tehnyt paljon lasiteoksia, mutta lisäksi myös lavastuksia, puvustuksia ja tilateoksia. – Odotuksemme ovat suuret, koska Toikka on niin tunnettu ja arvostettu muotoilija. Toivomme näyttelystä myös kansainvälistä kiertonäyttelyä ja keskustelut tästä asiasta on jo periaatteessa aloitettu. Käytännössä varsinainen suunnittelu näyttelyn kierrosta aloitetaan, kun lasimuseon näyttely on valmis, Laurén kertoo. Myös lasimuseon johtaja Hanna MamiaWalther uskoo, että Toikka-näyttelystä tulee suosittu. – Näyttely ilmentää Toikan huumorintajua ja mielikuvitusta. Kiinnostusta lisää varmasti myös se, että näyttelyn arkkitehtina toimii muotoilija Harri Koskinen, hän sanoo. Lasimuseossa on aloitettu eri taiteenaloja yhdistävien tapahtumien ja esitysten järjestäminen. Esimerkiksi maaliskuussa museon tiloissa esitettiin Viiltäviä viestejä, tanssitaiteilijoiden ja Hyvinkään kamariorkesterin yhteinen esitys. – Eri taiteenalat yhdistyvät museossa myös jatkossa. Myös lasimuseon suunnitellut Tapio Wirkkala halusi tiloihin tämän tyyppistä toimintaa. Viime aikoina lasimuseossa on pureuduttu muotoilija Tapio Wirkkalan lasimuseoon liittyvään työhön. Wirkkala teki 1970-luvun lopulla lasimuseon kokonaissuunnitelman, jonka perusteella vanha lasitehdas sekä sen pihapiiri muutettiin nykyiseen asuunsa. Wirkkalan työstä julkaistaan syksyllä tutkimus ja kirja. Jo nyt lasimuseossa on mahdollista päästä Wirkkala-aiheiselle opastetulle kierrokselle. – Haluamme nostaa lasimuseorakennusta aiempaa enemmän esiin. Wirkkala-turismi on tunnistettu ilmiö ja esimerkiksi japanilaiset ovat kiinnostuneita lasimuseorakennuksesta siksi, että Tapio Wirkkala on suunnitellut sen, Mamia-Walther kertoo. Wirkkalan suunnitelmaan kuului myös se, että lasimuseon kokoelmavarasto on yleisölle avoin ja siksi tila on suunniteltu niin, että museokävijät voivat kiertää varastossa. Varasto on kuitenkin pysynyt yleisöltä suljettuna muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Lähitulevaisuudessa tilanne muuttuu. – Kokoelmavarasto avataan yleisölle. Haluamme esitellä aarteitamme, mutta samalla haluamme antaa ihmisille mahdollisuuden tutustua museon kokoelmatoimintaan, Mamia-Walther sanoo. Marke Harkas

Riihimäen kaupungin asukaslehti Kuvat: Rauno Träskelin u Professori Oiva Toikka on tehnyt pitkän uransa varrella lukuisia uniikkeja taide-esineitä. 9 Kunta-Kati lähettänyt jo 6 000 viestiä Virtuaaliassistentti Kunta-Kati on käynyt Riihimäen kaupungin palveluista jo yli 2 000 keskustelua. Viestejä hän on lähettänyt lähes 6 000, sillä yhden keskustelun aikana Kati vastaa kysymyksiin keskimäärin kolmella viestillä. Kunta-Kati on vastannut etenkin liikunta- ja sosiaali- ja terveyspalveluita koskeviin kysymyksiin. Virtuaalityöntekijältä on kysytty eniten seuraavia asioita: mitkä ovat uimahallin aukioloajat, missä kunnossa hiihtoladut ovat, miten voin perua ajan hammaslääkärille ja mikä on Riihimäen veroprosentti. Lisäksi ihmisiä on kiinnostanut päivähoitopaikkojen tilanne. – Juuri nyt kysytään paljon myös lasten kesätoiminnasta, Riihimäen kaupungin viestintäsihteeri Tiina Paukola kertoo. Paukola seuraa Accenturen ja teknologiayritys boost.ain yhteyshenkilöiden kanssa viikoittain sitä, millaisia asioita Kunta-Katilta kysytään. Kunta-Kati käyttää tekoälyä kaupunkilaisten kysymysten ymmärtämisessä sekä uusien asioiden oppimisessa. Kaupungin työntekijöiden ohjauksessa toimiva Kunta-Kati oppii palvelemaan ihmisten tarpeita ja löytää yksilöllisiä ratkaisuja heidän ongelmiinsa. – Sen lisäksi, että Kunta-Kati auttaa Riksusta tietoa etsiviä, Kati auttaa myös meitä kaupungin viestijöitä. Katin ansiosta olemme oppineet, että meidän on viestittävä nykyistä aikaisemmin esimerkiksi päivähoitopaikoista, lasten kesätoiminnasta ja muista joka vuosi toistuvista asioista. Tämä vaatii meiltä organisaationa totuttujen aikataulujen muuttamista, Riihimäen kaupungin viestintä- ja markkinointipäällikkö Mia Miettinen sanoo. Riihimäen kaupunki otti ensimmäisenä suomalaisena kuntana tekoälyn asiakaspalvelun avuksi. Tekoäly ei korvaa aitoja asiakaspalvelukontakteja, mutta antaa Riihimäestä kiinnostuneille mahdollisuuden saada vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin vuorokauden ympäri. Tätä mahdollisuutta kaupunkilaiset ovatkin hyödyntäneet, sillä Katille esitetään erityisen paljon kysymyksiä heti aamusta ja iltaisin kello 18 jälkeen. Marke Harkas

10 Koti & Kaupunki 2 • 2019 Ohjaamo auttaa alle 30-vuotiaita UUTISET MUUT ASIAT Riihimäellä toimiva Ohjaamo auttaa kaikkia alle 30-vuotiaita esimerkiksi opiskeluun, työllistymiseen ja asumiseen liittyvissä asioissa. Ohjaamo on matalan kynnyksen palvelupiste, johon voi tulla millä asialla tahansa. Ohjaamon tarkoituksena on tarjota tietoa, neuvontaa ja ohjausta nuorille aikuisille ilman eri tahojen luona juoksemista. Ohjaamossa asioidessa nuoren itsensä ei tarvitse tietää, mikä on oikea taho hoitamaan asiaa tai minkä alan ammattilaiselta saisi apua. Riittää, kun astuu sisään ja kysyy. Neuvonnan lisäksi Ohjaamossa järjestetään erilaisia tapahtumia, ryhmä- ja infotilaisuuksia. Ohjaamo on myös mukana muiden järjestämissä tapahtumissa ja vierailee oppilaitoksissa. Ohjaamossa työskentelee moniam- matillinen työntekijätiimi, joka koostuu peruspalveluista, TE-toimiston, Kelan ja kolmannen sektorin työntekijöistä. Ohjaamoja löytyy Riihimäen seudun lisäksi noin 70 eri puolilta Suomea. Riihimäen seudun Ohjaamo sijaitsee Riihimäellä (Uudenmaankatu 1) ja on auki maanantaista keskiviikkoon kello 13–16.30. Hausjärvellä (Oitin kirjastolla, Sykärintori) Ohjaamo on auki torstaisin kello 13–16. Monikulttuurisuus on rikkaus Vapaaottelija Aleksi Nurmisen mielestä Peltsin hyviin puoliin kuului monikulttuurinen ympäristö ja yhteisöllisyys. Nurminen puuhaa Peltosaareen studiota ystävänsä kanssa. Peltosaaren koululla järjestetään toukokuussa paikallisuutta ja yhteistyötä korostava Lähiöfest. Peltosaaressa varttuneen Aleksi Nurmisen parhaat muistot kotikulmiltaan ovat pieniä ja yksinkertaisia, hyviä hetkiä.
 – Varmasti aika on kullannut muistoja, mutta parhaiten mielessä ovat ihan tavalliset, huolettomat kesäpäivät kavereiden kanssa, nykyään 26-vuotias vapaaottelun ammattilainen ja valmentaja
muistelee. Siemen nykyiselle uralle iti jo lapsuusvuosina.
 – Kerrankin roskiksilta löytyi vanha patja, joten rajasimme alueen ja pistimme nyrkkeilymatsin pystyyn. Jos jollain oli nyrkkeilyhanskat, niitä myös käytettiin, muistelee Nurminen ja myöntää, että kotikulmien ehdoton rikkaus oli monikulttuurinen ympäristö.
 – Yhteisöllisyys tiiviissä pihapiirissä oli vahvaa ja lapsuusajoilta on jäänyt monia hyviä ystäviä. Erilaisuuden kokemukset kasvattivat ymmärrystä muita kohtaan, Nurminen kertoo. Peltosaaressa tehty kaupunkikehitystyö oli jo ennestään tuttua Lähiöfestin tuottaja Katja Lindroosille.
 – Siksikin Riihimäen innostus lähteä mukaan, ja Peltosaaren nimeäminen tapahtuman paikaksi oli mieluisa yllätys meille, Lindroos kertoo. Lindroosin vetämä yritys Urban Practice konsultoi sekä yksittäisten kiinteistöjen että kokonaisten kaupunginosien kehitystä ja järjestää tapahtumia. Lähiöfestissä on mukana yrityksiä, yhdistyksiä ja yliopistoja sekä vapaita ryhmiä kaupunkien lisäksi.
 – Isossa kuvassa Lähiöfest tarkoittaa tapahtumaa, johon naapurustot ympäri Suomen voivat liittyä. Lisäksi on kauaskantoisempia aloitteita, joista esimerkkinä Riihimäelläkin toteutettava Kaupunki-ilmiö eli kaupunkisuunnittelun teemojen tuominen perusopetukseen. Riihimäen kokemukset ja oppi tuodaan Lähiöfest-viikolle Espooseen syyskuussa.
Ajatuksena on, että tekemällä hyvää voidaan tuottaa lisää hyvää.
 – Olemme kiinnostuneita siitä, miten tapahtumaa voi käyttää tiedon ja kokemusten Jenniina Nummela p Lähiöfestiä mielenkiinnolla odottavan Aleksi Nurmisen siteet Peltosaareen eivät ole katkenneet.
– Lapsuudenystäväni vuokrasi Peltsistä toimitilan, johon on tarkoitus laittaa studio yhdessä pystyyn. jakamiseen ja uudenlaiseen yhteistyöhön, jolla voidaan vahvistaa paikallisuutta, Lindroos kertoo. Erilaisuuden kokemukset kasvattivat ymmärrystä muita kohtaan. Vuosikymmeniä Peltosaaren katalysaattorina ja keskuksena toiminut koulu on Lähiöfestin tapahtumapaikkana. Tapahtuman teemoina ovat esimerkiksi kiertotalous ja vertaisoppiminen. Tapahtumassa sanotaan hyvästit purettavalle koululle. Peltosaaren Raketti tekee lähiön sosiokulttuurista kehitystyötä yhteistyössä kaupungin ja alueen asukkaiden kanssa.
 – Hienoa, että Peltosaaren häntää nostaa kerrankin joku muu kuin Peltsi itse, yleisötapahtuman paikallinen tuottaja Arja Taskinen Peltosaaren Raketista kertoo. Anne Korkala Lähiöfest Peltosaaressa 17.5. Lähiöfest on Urban Practice Oy:n luoma konsepti, jolla rakennetaan parempaa yhteistyötä kaupunkien ja ihmisten avulla. Vuonna 2019 Lähiöfest matkaa neljään kaupunkiin. Isäntäkaupunkina on Espoo ja tapahtumakaupunkeina Riihimäki, Kauniainen ja Helsinki. Infopisteenä toimii Peltosaaren ostarilla sijaitseva pop up -tila. Jos sinulla on Peltosaareen kouluun liittyviä muistoja, valokuvia tai tarinoita, laita viestiä: peltsin.olohuone@gmail.com

Riihimäen kaupungin asukaslehti 11 Helppokäyttöinen tapahtumakalenteri netissä Riihimäen kaupunki haluaa olla mukana mainostamassa ja markkinoimassa kaupungin tapahtumia omien nettisivujensa tapahtumakalenterilla.  Kalenteri koki syksyllä asiakaspalautteiden johdosta uudistuksia. Nykyinen versio on muotoiltu niin, että tapahtumien löytäminen ja selaaminen olisi mahdollisimman käyttäjäystävällistä. Nyt esimerkiksi kaikki saman päivän tapahtumat tulevat automaattisesti näkyviin, kun aiemmin niitä näytettiin maksimissaan kolme per päivä. Aiemmin tapahtumailmoituksen lähettänyt joutui odottamaan julkaisua tarkastuksen ajan, mutta tällä hetkellä julkaisu on heti näkyvillä kaikille ja sitä voi esimerkiksi jakaa sivuilta omissa some-kanavissaan. – Tapahtumat parantavat Riihimäen imagoa ja viihtyisyyttä. Meillä järjestetään satoja tapahtumia vuosittain. On tärkeää, että myös pienet asiat niiden ympärillä toimivat. Kaupungin tapahtumakalenterin helppokäyttöisyys kannustaa ilmoittamaan ja etsimään tapahtumia myös meidän sivuiltamme, Riihimäen kaupungin tiedottaja Anni Määttä iloitsee. Marke Harkas Kirjaston varasto avautuu Kirjasto kehittää palveluaan ja osana tätä kehitystä kirjaston varasto aukaistaan asiakkaille. Muutostyön lähtökohtana on tarjota varaston laaja aineisto helpommin asiakkaiden saataville. Varasto aukeaa asiakaskäyttöön todennäköisesti jo ennen kesää. Aiemmin varasto on ollut asiakkaille avoinna neljä kertaa vuodessa. Tilaan on siirretty esimerkiksi aineistoa, jota hyllyssä on jo useampi kappale, mutta jonka lisäkappaleet halutaan säilyttää. Siellä on myös säilytettävää aineistoa, jota ei välttämättä paljoa lainata. Lisäksi muun muassa paikallisten tekijöiden aineistoa on säilytetty. Varasto kätkee sisälleen noin 68 000 teosta; kirjoja, lehtiä, nuotteja, cd-levyjä, lp-levyjä ja elokuvia. Tilaan on tarkoitus saada tietokone aineistohakuja varten ja lainausautomaatti, jotta asiointi sujuisi joustavasti. Varastossa ei ole henkilökuntaa paikalla, mutta apua voi tarvittaessa pyytää. Lehtivarastosta löytyy muun muassa vanhoja Riihimäen Sanomia vuodesta 1914 alkaen. Lehtien hauraan kunnon vuoksi niitä ei lainata eikä niistä ei voi enää ottaa kopioita, mutta lehtiä voi selata paikan päällä ja artikkeleja voi valokuvata. Anna-Maija Ahola Riihimäen kirjasto Riihimäen taidemuseo kerää tietoja ja muistoja keräilijä, taide- ja antiikkikauppias Pentti Wähäjärvestä (1912–1999) tutkimusta ja tutkimusjulkaisua varten. Pentti Wähäjärvi sekä hänen vaimonsa Tatjana Wähäjärvi lahjoittivat Riihimäen kaupungille mittavan yli 2 000 taideteoksen ja antiikkiesineen kokoelmansa. Lahjoitus johti Riihimäen taidemuseon perustamiseen. Riihimäen taidemuseo ottaa vastaan kaikenlaisia tietoja ja muistoja Pentti Wähäjärvestä sekä hänen taide- ja antiikkikaupastaan ja taidekokoelmastaan. Vuokraa viljelypalsta p Kirjaston varastossa on paljon vanhaa kirjallisuutta, joka on säilytetty. Kesäkeikat jatkuvat Granitin aukiolla Granitin kesäkeikat saavat jatkoa. Granitin aukiolla jammaillaan jo toukokuun lopusta lähtien, kun lavalla nähdään 29. toukokuuta Neumann un-plugged trio. – Viime vuoden kesäkeikat olivat menestys ja riihimäkeläiset tulivat sankoin joukoin kuuntelemaan esiintyjiä. Kaupungin yrittäjät olivat hienosti mukana tapahtumissa ja myös esiintyjät pitivät Granitin aukion tunnelmasta, Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n yhteyspäällikkö Reima Ojanen sanoo. Kesäkuussa Granitilla nähdään Tero Vaara, joka esiintyy 12. kesäkuuta. Riihi- Kerro muistosi Pentti Wähäjärvestä mäki Love -tapahtuma ja Sami Saari ovat vuorossa 26. kesäkuuta. Heinäkuussa Granitin aukiolla esiintyvät Käsityöläiset (10.7), Playa Band (24.7.) ja Jarkko Martikainen & Luotetut miehet (31.7.). Kesäkeikkaputki päättyy elokuussa Aikakoneen keikkaan (7.8.). Ravintolat Granit ja Poolbar järjestävät Käsityöläisten ja Playa Bandin keikat. Muulloin järjestäjänä on Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy. Keikat lämmittää käyntiin Melupalvelun Jani Unkuri. Tapahtumiin on vapaa pääsy. Marke Harkas Neumann käynnistää Granitin kesäkeikat. Riihimäen kaupunki vuokraa 28 viljelypalstaa Peltosaaren Bad Segebergin puistosta. Palstoja on sekä kunnostamattomia että kunnostettuja. Kunnostetun ja mullatun palstan vuosivuokra on 20 euroa ja kunnostamattoman 8 euroa vuodessa. Palstat muokataan, kun kevätsäät sallivat ja samalla ne merkitään. Sitä ennen palstoilla ei saa aloittaa viljelyä. Lisätietoja palstavuokrauksesta löytyy Riihimäen kaupungin nettisivuilta. Palstoja voi tiedustella myös Tarja Kantolalta, tarja.kantola@riihimaki.fi. Mikäli halukkaita vuokraajia on enemmän kuin palstoja, palstat arvotaan. Reilu kahvitauko tulossa Toukokuussa Riihimäellä vietetään Maailman suurinta Reilun kaupan kahvitaukoa. Kaupunkien lisäksi Reiluun kahvitaukoon voivat osallistua esimerkiksi kahvilat, ravintolat, järjestöt ja seurakunnat. Riihimäki sai Reilun kaupan kaupunki -arvonimen vuonna 2012 ja kaupunki on esimerkiksi sitoutunut tarjoamaan virallisissa tilaisuuksissaan reilusti tuotettua kahvia ja teetä. Reilu kauppa on kehittyvissä maissa viljeltävien ja valmistettavien tuotteiden sertifiointijärjestelmä, jonka tavoitteena on vähentää köyhyyttä reiluilla kauppaehdoilla. Reilua kauppaa on edistetty Suomessa 20 vuotta.

12 Koti & Kaupunki 2 • 2019 Riihimäen Veden laskutusperusteet tarkentuivat Isto ck ph o to VESIPOSTIA Riihimäen Veden johtokunta on päättänyt tarkentaa Riihimäen Veden laskutusperusteita. Päätöksen mukaan Riihimäen Vesi lähettää 31.12.2018 jälkeen tehtyjen sopimusten perusteella kiinteistölle aiheutuvista vesihuollon käyttömaksuista laskut aina kiinteistön omistajalle. Aiemmin on ollut mahdollista, että Riihimäen Vesi on lähettänyt laskuja myös kiinteistön vuokralaiselle, mutta jatkossa tämä ei enää ole mahdollista. Myös tilanteessa, jossa ennen 1.1.2019 tehtyjen sopimusten kohteena olevien kiinteistöjen omistajien vuokralaiset vaihtuvat, Riihimäen Vesi lähettää käyttömaksuista laskut kiinteistön omistajalle, eikä enää laskuta uutta vuokralaista. Kiinteistön omistajan ja vuokralaisen on sovittava keskenään maksujen hoitamisesta. Muutoksen tavoitteena on selkeyttää käytäntöjä sekä parantaa kiinteistön omistajan tietoisuutta kiinteistön tilasta. Palvelusihteerit auttavat vesiasioissa Riihimäen Veden asiakaspalvelusta hhuolehtii kolme palvelusihteeriä. He vastaavat asiakkaiden kysymyksiin niin laskutusta kuin veden kulutustakin koskevissa kysymyksissä. Eteläinen Asemakatu 4:ssä olevan Yritystalon toisessa kerroksessa olevalla Riihimäen Veden toimistolla vesilaitoksen asiakkaita palvelevat kolme palvelusihteeriä eivät istu pitkän palvelutiskin takana vaan vierekkäisissä huoneissa. Tämä on ymmärrettävää, sillä asiakkaat asioivat nykyään enää harvoin toimistolla. – Aika vähän täällä toimistolla käy enää asiakkaita – nykyään asiakaspalvelu tapahtuu pääasiassa puhelimitse ja sähköpostitse, kertoo palvelusihteeri Viivi Tuominen, jolle tulee syyskuussa täyteen kymmenen vuotta vesilaitoksen palveluksessa – väliin on tosin mahtunut myös äitiysloma. Palvelusihteerit Taru Ahoniemi ja Emilia Ojala ovat huomanneet lyhyessä ajassa saman asian: Taru on ollut palvelusihteerin opintovapaan sijaisena puolisen vuotta, ja Emilia aloitti helmikuussa palvelusihteerinä, kun hänen edeltäjänsä siirtyi toisen vesilaitoksen palvelukseen. Riihimäkeläisnaiset hoitavat asiakaspalvelun lisäksi Riihimäen Veden vesilaskutuksen ja työmääräinlaskutuksen, ja monet yhteydenotot liittyvät juuri laskutukseen – varsin yleisesti hulevesi- ja sekaviemäröintimaksuihin. Riihimäen Vesi otti vuoden 2017 alussa käyttöön uudet perusmaksut, jotka perustuvat siihen, mihin hulevedet ja perustusten kuivatusvedet on johdettu. Samalla alennettiin jäteveden käyttömaksua. Monet yhteydenotot liittyvät laskuihin. – Asiakas saattaa ottaa yhteyttä selvittääkseen, miksi häneltä peritään sekaviemäröintimaksu, vaikka hulevesiä ei johdeta jätevesiviemäriin. Tällaisessa tapauksessa selvitetään tietysti laskun aiheellisuus. Hulevesimaksua peritään kiinteistöiltä, jotka johtavat hulevesiä hulevesiviemäriin, ja sekaviemäröintimaksua kiinteistöiltä, jotka johtavat hulevesiä jätevesiviemäriin, taustoittavat palvelusihteerit. Maksut ovat toistaiseksi yhtä suuret, mutta kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen sekaviemäröintimaksun on tarkoitus olla kaksinkertainen hulevesimaksuun verrattuna ja kuuden vuoden kuluttua jopa nelinkertainen. Sekaviemäröintimaksun nousu koskee niitä kiinteistöjä, joilla on mahdollisuus liittyä hulevesiviemäriin. Saneerattavilla alueilla, joille rakennetaan hulevesiviemärit, siirtymäaika on kolme vuotta saneerauksesta. Jos hulevedet imeytetään tontilla tai ne on johdettu avo-ojiin, hulevesi- tai sekaviemäröintimaksua ei peritä. Hulevesimaksu ja sekaviemäröintimaksu ovat vuosimaksuja, jotka laskutetaan tasaisin erin joka laskulla. Omakoti- ja paritaloille lasku on 24,80 euroa vuodessa. Muiden kiinteistöjen laskukaava löytyy Riihimäen Veden internet-sivuilta. Mittarilukemien kirjaamiset kuuluvat palvelusihteerien työhön. – Asiakkaille lähetetään kerran vuodessa pyyntö lukea ja ilmoittaa vesimittarin lukema. Osa asiakkaista ilmoittaa lukeman omatoimisesti jopa kerran kuukaudessa. Mittarilukeman ilmoittaminen on asiakkaan etu, sillä se voi paljastaa mahdollisen vesivuodon, ja vuosittaisen lukemailmoituksen avulla vältytään siltä, että arviolaskutus on pahasti pielessä, muistuttaa Viivi Tuominen. Säännöllisen seurannan perusteella huomataan kulutuksessa tapahtunut epänormaali kasvu, esimerkiksi vuotava vessanpönttö kuluttaa yllättävän paljon vettä, ja vältytään siltä, että alakanttiin olleen arviolaskutuksen vuoksi joudutaan kerralla maksamaan huima vesilasku. – Mittarilukema on helpointa ilmoittaa Kulutus-Webin kautta, ja sieltä näkee myös oman kulutuksensa. Mittarilukeman voi ilmoittaa myös lähettämällä sen postitettavalla luentakortilla tai sähköpostilla, mutta kyllä lukeman saa ilmoittaa myös soittamalla, opastaa Taru Ahoniemi. – Jonkin verran tulee kesäisin kyselyitä siitä, että esimerkiksi istutusten ja nurmikoiden kasteluun käytettävä vesimäärä saataisiin pois jätevesimaksusta. Riihimäen Vesi noudattaa kuitenkin samaa toimintamallia kuin valtaosa muista vesilaitoksista: vapautusta ei anneta. Kuluttaja-asiakkaiden ja pienten yritysten laskutus tehdään kahden kuukauden jaksoissa. Lasku lähetetään sopimussuhteessa Riihimäen Veden kanssa olevalle kiinteistön omistajalle, jo-

Riihimäen kaupungin asukaslehti 13 Riihimäen Vedellä on käytössä KulutusWeb-palvelu KulutusWeb on sähköinen palvelu, jossa asiakkaat pääsevät syöttämään nettiselaimella vedenkulutuslukemansa siirrettäväksi Riihimäen Veden laskutusjärjestelmään sekä selaamaan kiinteistönsä vedenkulutushistoriaa ja kulutusennustetta. Palvelun kautta kuluttaja voi myös lähettää palautetta muun muassa vesilaskutukseen vaikuttavista muutoksista ja tarkastaa gsm-numeron, johon Riihimäen Vesi voi lähettää häiriötilanteista tekstiviestejä. Palveluun kirjautumiseen tarvitaan kulutuspisteen numero (käyttöpaikka) sekä vesimittarin numero. Tiedot löytyvät kiinteistöön kohdistuvasta vesimittarin luentakortista tai vesilaskusta. Lukema ilmoitetaan aina täysinä kuutioina, ei desimaaleja. Tiedot päivittyvät laskutukseen muutaman päivän viiveellä. Vedenkulutuksen seurannalla kuluttaja havaitsee mahdolliset vesijohtovuodot no- peammin ja lukemien säännöllisellä ilmoittamisella myös laskut ovat lähempänä todellista kulutusta. Istockphoto Vesimittarin lukemat toivotaan ensisijaisesti KulutusWebin kautta. Muita vaihtoehtoja ovat edelleen vuosittain lähetettävän vesimittarin luentakortin palauttaminen postitse tai lukeman ilmoittaminen sähköpostilla: riihimaenvesi@riihimaki.fi p KulutusWebistä löytyy hyödyllistä tietoa. Pekka Virtanen p Viivi Tuominen, Taru Ahoniemi ja Emilia Ojala ovat Riihimäen Veden palvelusihteerit. ten omistajanvaihdokset ja laskutusosoitteen muutokset pitää tehdä palvelusihteereille, osoitetietoja ei saada väestörekisterijärjestelmästä. Omistajanvaihdoksen yhteydessä palvelusihteereille pitää ilmoittaa myös vesimittarin lukema hallintaoikeuden vaihtuessa loppulaskua varten. Palvelusihteerien tyypillinen työpäivä riippuu hyvin pitkälti laskutus- ja kokousaikatauluista. Palvelusihteerien työhön kuuluu myös hallinnollisia tehtäviä, kuten vesihuoltoliikelaitoksen johtokunnan kokousten esityslistojen ja pöytäkirjaojen tekeminen. – Käymme aamulla läpi asiakaspalvelun sähköpostiin tulleet viestit. Pyrimme siihen, että kaikki yhteydenotot hoidetaan saman päivän aikana, mutta joskus asioiden selvittämisessä menee muutama päivä. Kun asian hoitaa sähköpostilla, se tulee sovittua kirjallisesti. Palvelemme asiakkaita mielellään myös puhelimitse – ja asiakaspalautteen mukaan meidän kanssamme saa asiat hoidettua helposti ja nopeasti, hymyilevät Emilia, Taru ja Viivi. Pekka Virtanen Meidän kanssamme asiat hoituvat helposti. Ota yhteyttä ● Osoite: Yritystalo, Eteläinen Asemakatu 4 ● Puhelin: 019 758 4855 ● Sähköposti: riihimaenvesi@riihimaki.fi ● Internet: www.riihimaenvesi.fi

14 Koti & Kaupunki 2 • 2019 Hulevedet eroon jätevesistä VESIPOSTIA Huleveden perusmaksua peritään niiltä kiinteistöiltä, jotka johtavat hulevesiä vesilaitoksen hulevesiviemäriin. Vesihuoltolaissa on kielletty hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin, jos alueelle on rakennettu hulevesiverkosto. Niiltä kiinteistöiltä, jotka johtavat hulevedet jätevesiviemäriin, vaikka alueelle on rakennettu hulevesiverkosto, peritään sanktiona sekaviemäröintimaksua. Tällä hetkellä sekaviemäröintimaksu on sama kuin huleveden perusmaksu, mutta ensi vuoden alusta sekaviemäröintimaksu on kaksi kertaa suurempi kuin huleveden perusmaksu ja vuoden 2023 alusta nelinkertainen huleveden perusmaksuun verrattuna. Jos kiinteistöiltäsi peritään sekaviemäröintimaksua, on syytä laittaa kiinteistön asiat kuntoon ja erotella kiinteistön hulevedet jätevesistä. Toimenpiteellä on myös myönteinen vaikutus kiinteistön arvoon ja se helpottaa kiinteistön mahdollista myyntiä. Istockphoto p Hulevesiä ovat muun muassa sadevedet. Vesilinna on monikäyttöinen maamerkki Riihimäen Vesitorni ei ole perinteisen vesitornin näköinen, eikä Kokinmäellä oleva keltatiilinen rakennus ole pelkkä vesivarasto. Vesilinna on yleisnimi sellaiselle vesitornille, joka ei muistuta perinteistä sienimäistä vesitornia, ja jolla on muitakin käyttötarkoituksia kuin toimiminen osana vedenjakelujärjestelmää. Vain pieni osa Suomen vesitorneista on talomaisia vesilinnoja, joten Kokinmäellä uimahallin ja maauimalan tuntumassa on harvinaislaatuinen rakennus. Riihimäen Vesilinna valmistui vuonna 1952. Pääosin keltaisilla fasaaditiilillä vuorattu rakennus on professori Erik Bryggmanin viimeseksi jäänyt luomus. Vesilinnan erottuva yksityiskohta on lasiseinäinen portaikko. Pääovelta ylimmälle tasanteelle on 168 askelmaa, mutta ylös pääsee myös hissillä. Maanpinnasta noin 25 metrin korkeudessa olevalla ylätasanteella toimii kesäaikaan kahvila, jonka näköalatasanteelta avautuu hyvät näkymät Riihimäen kattojen yli. Keskeisellä paikalla harjun päällä olevan rakennuksen alaosassa on tiloja, joita käyttää muun muassa kansalaisopisto. Vesitornien merkitys osana vedenjakelujärjestelmiä on pienentynyt pumppaustekniikoiden kehittyessä, mutta siitä huolimatta vesitornit pitävät vielä nykyäänkin yllä vedenjakeluverkoston painetta, varastoivat vettä kulutuspiikkien ja tulipalojen varalle sekä toimivat verkoston paineiskujen tasaajina. Nykyaikana haluttu vedenpaine voidaan ylläpitää ilman vesitornia suoralla pumppauksella verkostoon, mutta se ei ole välttämättä järkevää sen paremmin toimintavarmuuden kuin energiankulutuksenkaan kannalta. Vesihuollon kannalta vesitornien käyttötarkoitus ei ole muuttunut. – Vesihuollon kannalta vesitornien käyttötarkoitus ei ole muuttunut. Vesitorni on oleellinen osa vesihuoltoa: sen avulla systeemi toimii paremmin mahdollistamalla tasaisemman paineen, lisäämällä toimintavarmuutta ja antamalla mahdollisissa häiriötilanteissa peliaikaa, kertoo Riihimäen Veden vesihuoltojohtaja Jarmo Rämö. Vesisäiliön muodolla ei ole vaikutusta painetasoon, vaan paine riippuu säiliön vedenpinnan ja vesijohdon korkeuserosta. Riihimäen Vesilinnan säiliötilavuus on varsin pieni, vain 900 kuutiometriä. Vaikka säiliön vesimäärä kattaa suunnilleen viiden omakotiasujaperheen vuotuisen vedenkulutuksen, sen tilavuus riittää vain muutamaksi tunniksi kulutushuippuina. Väliseinällä kahteen osaan jaetun säiliön pinnanvaihtelut ovat pieniä, ja vedenpinta pyritään pitämään ympäri vuorokauden vakiotasolla. Pääosin Haapahuhdan/Piirivuoren pohjavedenottamolta tuleva vesi ei kierrä säiliön kautta, vaan vesi tulee ja poistuu säiliöstä samaa putkea pitkin. Vesisäiliön ja rakennuksen ulkoseinän välissä on huoltotila. Noin 11 metriä korkeat säiliökammiot pestiin ennen käsin niin, että ne laskettiin vuorotellen tyhjiksi. Betonisäiliöiden huoltaminen on työlästä, ja nykyään homma tehdään muutaman vuoden välein robotilla, jolloin säiliöitä ei tarvitse tyhjentää. Säiliöstä on tuuletusputket katolle. Lisäksi noin 13 metrin korkeudella maanpinnasta olevalla säiliön alatasolla on kosteusmittarin ohjaama ilmankuivain, jonka putkisto kiertää säiliön. Ilmankuivaimen vaikutuksen huomaa helposti, sillä Vesilinnassa ei ole kosteutta muualla kuin vesisäiliöissä. – Vesilinna on ollut huoltokatkoksia lukuun ottamatta käytössä koko ajan. Vesilinna saneerattiin vuonna 1994, ja vesikattoremontti tehtiin pari vuotta sitten, joten näköpiirissä ei ole mitään kiireellisiä korjaustarpeita. Säiliön pintaroskien poistamiseksi Vesilinnan pinta ajetaan säännöllisesti ylivuotona viemäriin. Pohjavedenottamoilla vesi käsitellään, mutta koska vesitorni on vain vesivarasto, siellä käyvälle vedelle ei tehdä mitään puhdistustoimia, kertoo vesihuoltojohtaja Jarmo Rämö. Riihimäen Vesi pumppaa vettä omilta pohjavedenottamoiltaan Haapahuhdasta ja Herajoelta kaupungin pohjois- ja eteläosiin. Kaupungin länsiosaan vesi johdetaan Kormusta, missä on Riihimäen ja Lopen yhteinen pohjavedenottamo. Kaupungin keskialueella veden tulosuunta vaihtelee kulutustilanteen mukaan. Lisäksi Riihimäki käyttää yhdessä Hausjärven ja Hyvinkään kanssa Hikiällä sijaitsevaa pohjanvedenottamoa, josta saatava vesi käsitellään Hikiän vesilaitoksella. Vesilinnan avulla ei pystytä takaamaan riittävää painetta koko Riihimäen vesijohtoverkostoon, joten Riihimäen Vedellä on käytössä kuusi paineenkorotusasemaa. Pekka Virtanen

Riihimäen kaupungin asukaslehti 15 RIIHIMÄEN VESI KÄYNTIOSOITE ASIAKASPALVELU RAKENTAJAPALVELU LAITOKSET HALLINTO Eteläinen Asemakatu 4, 11130 Riihimäki Avoinna ma–to 8.00–15.00 pe ja aattopäivinä 8.00–14.30 ■ 019 758 4855 ■ riihimaenvesi@riihimaki.fi ■ KVV-laitteet, asennustarkastukset KÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ Tiina Oksanen 019 758 4970 JOHTAJA Jarmo Rämö
 019 758 4964  HALLINTO- JA TALOUSPÄÄLLIKKÖ  Susanna Huotari
 019 758 4975 Sähköpostiosoitteet muodossa: etunimi.sukunimi@riihimaki.fi VIKAILMOITUKSET 019 758 4967 019 741 7487 virka-aikana virka-ajan jälkeen TARKASTUSTEKNIKKO Jukka Seuranen
 019 758 4965 ■ Tonttijohdot, vesimittarit VERKOSTOPÄÄLLIKKÖ Jukka Salminen 019 758 4967 ■ Urakoiden valvonta  RAKENNUTTAJA Tommi Virtanen 019 758 4963 Kuvat: Pekka Virtanen Verkostosaneeraukset vuonna 2019 Vuonna 2018 aloitettiin kaksivuotinen vesihuoltosaneerausurakka Laaksokadun alueella. Tänä vuonna saneerattavat linjat ovat Uramontien mäen pohjoispuoli sekä Salpausseläntie Uramontieltä Vesitornille. Petsamonkadun pohjoispäässä saneerataan vanhoja putkia, rakennetaan hulevesiviemäri sekä valmistaudutaan alueen uuteen asemakaavaan putkilinjojen siirroilla. Peuranpolulla saneerataan putkia välillä Ilomäentie–Lapinkatu. Saneerauksen yhteydessä rakennetaan runkolinjat sekä tonttihaarat omakotitalotonteille Peuranpolun varressa. Lasitehtaantiellä tehdään uusia putkilinjoja tulevaa puukerrostaloaluetta varten ja samalla saneerataan kadulla oleva vanha vesihuolto. Lasitehtaantiellä urakoidaan Ilveskadun risteyksestä lännen suuntaan. Kynttilätien alueella urakkaalue ulottuu Parmalasta Meijerintielle saakka. Vanhojen putkien saneerauksien ja hulevesiviemärin rakentamisen lisäksi alueella tehdään vesijohtojen linjauksien muutoksia sekä uusia vesijohtoyhteyksiä vedenjakelun varmuuden parantamiseksi. Vesihuoltosaneeraukset aiheuttavat liikenteen poikkeusjärjestelyjä. Vesihuoltolinjojen sijainnin ja työturvallisuuden vuoksi alueiden kaduilla on moottoriajoneup Vuonna 1952 valmistunut Riihimäen Vesilinna on malliesimerkki sotien jälkeisen funktionalismin pehmeistä linjoista. voilla ajo kielletty, tonteille ajo u Väliseinällä jaetussa vesisäiliössä on noin 900 kuutiometriä vettä. kilöt sekä urakoitsijoiden yhteys- uu Vesi tulee ja poistuu säiliöstä samaa putkea pitkin. Vesilinnassa on kosteaa vain säiliössä, muut tilat pidetään kuivina koneellisesti. ta kohdasta Verkostosaneeraus. sallittu. Isommilla urakka-alueilla ajokiellot merkitään aina pätkittäin työn etenemisen mukaan. Riihimäen Veden yhteyshenhenkilöt urakkakohteittain löytyvät Riihimäen Veden verkkosivuilwww.riihimaenvesi.fi/verkostosaneeraus/

18.–21.4.2019 18.4. KIIRASTORSTAI ● Klo 16–20 Tivoli Seiterä, Kauppatori. Liput 5–31 €. ● Klo 19 Täti ja minä -esitys, Riihimäen Teatteri. Liput 15–27 €. ● Klo 20 perinteinen kiirastorstain konsertti, Kimmo Pohjonen, Vihreä talo. Liput 30 / 25 €. Varaukset: olli@vihreatalo.fi 19.4. PITKÄPERJANTAI ● Klo 10 pitkäperjantain jumalanpalvelus, Keskuskirkko. ● Klo 12 Eksyneen ystävät -ympäristötaideteoksen julkaisu, Vihreä Talo. Nuorten teos nähtävissä koko pääsiäisen ajan Vihreän Talon pihamaalla. ● Klo 12–20 Tivoli Seiterä, Kauppatori. Liput 5–31 €. ● Klo 15 Jeesuksen kuolinhetken hartaus, Kappelikirkko. 20.4. PÄÄSIÄISLAUANTAI ● Klo 9–16 Pääsiäismarkkinat, Riihimäen Verkkopalloseura ry, Granitin aukio. ● Klo 10–15 käsityöläismarkkinat, Vihreän talon pihamaa. Myyntipaikat: olli@vihreatalo.fi ● Klo 10–16 Wilhelm-hiiri, kaupunginmuseo. ● Klo 10–15 pääsiäiskahvila, Vihreä talo. ● Klo 10–16 pääsiäiskorttinäyttely, kaupunginmuseon pihapiiri. ● Klo 10–15 pääsiäispostikonttori ja -korttipaja, Vihreä talo. ● Klo 10–18 Munia ja kanoja -pääsiäisaiheisten esineiden bongaus lapsille, Suomen lasimuseo. ● Klo 10–15 Pompotin herkkupiste, kaupunginmuseon pesutupa. ● Klo 10–16 ilmapalloja, makkaranmyyntiä ja kirpputoria. Rapu ry, kaupunginmuseon piha ja Rautatienpuisto. ● Klo 10–15 silitettäviä koiria ja pupuja, Hellikit ry, kaupunginmuseon pihapiiri. ● Klo 10–15 myyjäiset, lettukahvila ja ongintaa, Pompoti. ● Klo 10–15 Hembölen kotieläintilan poni, aasi, vuohi, lampaita, kani, ankkoja, tipuja, kanoja, koiria ja minipossu sekä Suvitien kotieläintilan alpakat, kaupunginmuseon pihapiiri. ● Klo 10–16 Kymppi-mämmin maistiaispiste, kaupunginmuseon pihapiiri. ● Klo 10–14 maastopyöräilyesittelyä sekä seuran toiminnan esittelyä, Riihilatu ry, kaupunginmuseon pihapiiri. ● Klo 10–16 pääsiäistintamareski, puujalkakävelyä, perinneleikkejä, jättifortuna, kaupunginmuseon pihapiiri. ● Klo 10–16 jättiläispääsiäismunan maalausta, kaupunginmuseon eteistila. ● Klo 10–15 riksa-ajelua, Kotokartanosäätiö, lähdöt kaupunginmuseon pihasta. ● Klo 10.30–11 pääsiäisaamu -nukketeatteriesitys, Riihimäen seurakunta, kaupunginmuseo. ● Klo 11–14 pääsiäisaiheista askartelua ja pääsiäispolaroidkuvausta, Riihimäen nuorisopalvelut, Pop up -nuorisotila, Kauppakeskus Atomi 2. krs. ● Klo 11–11.05 pääsiäisen avaus. Pääsiäissanoman julistaa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Riku Bitter, kaupunginmuseon pihalava. ● Klo 11.05–11.15 SPOTTI – Lasten teatteripäivien avajaiset, mukana myös Janne Kataja ja maskotti Sulo-sonni, kaupunginmuseon pihalava. ● Klo 11.15–11.30 Mimi ja Kuku -lastenteatteriduo, kaupunginmuseon pihalava ● Klo 11.30–12 Pääsiäisaamu-nukketeatteriesitys, Riihimäen seurakunta, kaupunginmuseo. ● Klo 11–11.30 tanssipaja disko/showtanssi 7–9-vuotiaille, Tanssikoulu 1st Step. ● Klo 11.30–12 tanssipaja hiphopin alkeet, Tanssikoulu 1st Step. ● Klo 11.45–12.10 SPOTTI – Lasten teatteripäivät: Pieni Merenneito, Riihimäen Nuorisoteatterin esitys, Punainen talo. ● Klo 12 Rytmiä ja riemua -työpaja, muusikko Aristide de Souza ja teatteriohjaaja, klovni Taina Mäki-Iso, Vihreä talo. ● Klo 12–16 Pääsiäismunajahti. Kierrä kaupungilla keräämässä pääsiäismunarasteja ja voita palkinto! Nouda kartat ja ohjeet Riihimäen Teatterilta tai rastipaikoista tai lataa ne verkosta riihimäenteatteri.fi tai facebook/ Riihimäen Pääsiäinen. Palkinnot noudettavissa Riihimäen Teatterista. ● Klo 12–12.30 pääsiäistanssipaja Step 3–6-vuotiaille, Tanssikoulu 1st Step. ● Klo 12–20 Tivoli Seiterä, Kauppatori. Liput 5–31 €. ● Klo 12–15 pääsiäisryijytyöpaja, taiteilijat Edwina Goldstone ja Anni Paunila, Vihreä talo. ● Klo 12.15–13.45 SPOTTI – Lasten teatteripäivät: Myrsky, Riihimäen Nuorisoteatterin esitys, K13, Kino Sampo. Liput 6 €. ● Klo 12.30–13 pääsiäistanssipaja Step 3–6-vuotiaille, Tanssikoulu 1st Step. ● Klo 12.30–13 Mimi ja Kuku -lastenteatteriduo, Punainen talo. ● Klo 12.30–13 Pääsiäisaamu-nukketeatteriesitys, Riihimäen seurakunta, kaupunginmuseo. ● Klo 13 Rytmiä ja riemua -työpaja, muusikko Aristide de Souza ja teatteriohjaaja, klovni Taina Mäki-Iso, Vihreä talo. ● Klo 13–13.30 tanssipaja breakdancen alkeet, Tanssikoulu 1st Step. ● Klo 13.30–14 tanssipaja disco/showtanssi 10-vuotiaasta ylöspäin, Tanssikoulu 1st Step. ● Klo 13.30–14 Pääsiäisaamu-nukketeatteriesitys, Riihimäen seurakunta, kaupunginmuseo. ● Klo 13.45–14.30 SPOTTI – Lasten teatteripäivät: Liisa Ihmemaassa, Teatteri Roinelan Ryhmä N esitys, Punainen talo. Liput 6 €. ● Klo 14 Rytmiä ja riemua -työpaja, muusikko Aristide de Souza ja teatteriohjaaja, klovni Taina Mäki-Iso, Vihreä talo. ● Klo 14.30–15 Pääsiäisaamu-nukketeatteriesitys, Riihimäen seurakunta, kaupunginmuseo. ● Klo 15–16:30 SPOTTI – Lasten teatteripäivät: Naamiotyöpaja, Kimmo Tähtivirta, Uramon koulu (vanha kauppaopisto). Liput 5 €. ● Klo 15–18 ota oma pääsiäispolaroidkuva, Riihimäen nuorisopalvelut, Pop up -nuorisotila, kauppakeskus Atomi 2. krs. ● Klo 15–16 SPOTTI – Lasten teatteripäivät: Momo and The Time, unkarilaisen Pygmalion Theatre -ryhmän esitys, Kino Sampo. Kieli englanti. Liput 6 €. ● Klo 15–16.30 SPOTTI – Lasten teatteripäivät: Valotyöpaja, Jarno Harakkamäki, Kauppakeskus Majakka. Liput 5 €. ● Klo 15.30 klovneriatuokio, klovnit Ficculi ja Martta, Vihreä talo. ● Klo 16.30–17.15 SPOTTI – Lasten teatteripäivät: Bremenin soittoniekat, Uudet Musikantit -ryhmän esitys, Riihimäen Teatteri. Liput 6 €. ● Klo 17.30–19 SPOTTI – Lasten teatteripäivät: Naamiotyöpaja, Kimmo Tähtivirta, Uramon koulu (vanha kauppaopisto). Kieli englanti. Liput 5 €. ● Klo 17.30–19 SPOTTI – Lasten teatteripäivät: Valotyöpaja, Jarno Harakkamäki, Kauppakeskus Majakka. Liput 5 €. ● Klo 22 pääsiäisyön messu, Keskuskirkko. 21.4. PÄÄSIÄISSUNNUNTAI ● Klo 10 Pääsiäiskirkko, keskuskirkko. ● Klo 10–15 pääsiäiskahvila, Vihreä talo. ● Klo 10–15 käsityöläismarkkinat, Vihreän talon pihamaa. Myyntipaikat: olli@vihreatalo.fi ● Klo 10–18 Munia ja kanoja -pääsiäisaiheisten esineiden bongaus lapsille, Suomen lasimuseo. ● Klo 10–16 pääsiäiskorttinäyttely, kaupunginmuseon pihapiiri. ● Klo 10–15 pääsiäispostikonttori ja -korttipaja, Vihreä talo. ● Klo 10–15 Hembölen kotieläintilan poni, aasi, vuohi, lampaita, kani, ankkoja, tipuja, kanoja, koiria ja minipossu, kaupunginmuseon pihapiiri. ● Klo 10–15 silitettäviä koiria ja pupuja, Hellikit ry, kaupunginmuseon pihapiiri. ● Klo 10–16 Wilhelm-hiiri, kaupunginmuseo. ● Klo 10–15 Pompotin herkkupiste, kaupunginmuseon pesutupa. ● Klo 10–16 kirpputori ja makkaranmyyntiä, Rapu ry, kaupunginmuseon piha ja Rautatienpuisto. ● Klo 10–15 riksa-ajelua, Kotokartanosäätiö, lähdöt kaupunginmuseon pihasta. ● Klo 10–16 pääsiäistintamareski, puujalkakävelyä, perinneleikkejä, jättifortuna,kaupunginmuseon pihapiiri. ● Klo 10–14 maastopyöräilyesittelyä sekä seuran toiminnan esittelyä, Riihilatu ry, kaupunginmuseon pihapiiri. ● Klo 10–16 Kymppi-mämmin maistiaispiste, kaupunginmuseon pihapiiri. ● Klo 10–11.30 SPOTTI – Lasten teatteripäivät: Maskeeraustyöpaja, Niko Sahlman, Uramon koulu (vanha kauppaopisto). Kieli englanti. Liput 5 €. ● Klo 10–15 myyjäiset, lettukahvila, ongintaa, Pompoti. ● Klo 10–16 jättiläispääsiäismunan maalausta, kaupunginmuseon eteistila. ● Klo 10.30–11 Pääsiäisaamu-nukketeatteriesitys, Riihimäen seurakunta, kaupunginmuseo. ● Klo 10–11.30 SPOTTI – Lasten teatteripäivät: Physical Theatre -työpaja, unkarilainen Pygmalion Theatre, Kauppakeskus Majakka. Kieli englanti. Liput 5 €. ● Klo 11–12 klovni Sebastian, Punainen talo ● Klo 11.30–12 Pääsiäisaamu-nukketeatteriesitys, Riihimäen seurakunta, kaupunginmuseo. ● Klo 12 musiikki- ja improvisaatiotyöpaja, Teatteri Pensas, Vihreä talo. ● Klo 12–20 Tivoli Seiterä, Kauppatori Liput 5–31 €. ● Klo 12–15 pääsiäisryijytyöpaja, taiteilijat Edwina Goldstone ja Anni Paunila, Vihreä talo. ● Klo 12–12.20 SPOTTI – Lasten teatteripäivät: Melkein kuollut, Sirpaleteatterin esitys, K7, Kino Sampo. Liput 6 €. ● Klo 12 This is me -tanssiesitys, Tanssikoulu 1st Stepin showtanssiryhmä, kaupunginmuseon pihalava. ● Klo 12.05 Surffing dance -tanssi musikaalista High School, Tanssikoulu 1st Stepin esittävän tanssin ryhmä, kaupunginmuseon pihalava. ● Klo 12.10 Breakdance-tanssiesitys, Davide Mantzzoni (Italia), kaupunginmuseon pihalava. ● Klo 12.15–13.45 SPOTTI – Lasten teatteripäivät: Maskeeraustyöpaja, Niko Sahlman, Uramon koulu (vanha kauppaopisto). Liput 5€. ● Klo 12.30–13 Pääsiäisaamu-nukketeatteriesitys, Riihimäen seurakunta, kaupunginmuseo. ● Klo 12.30–13 SPOTTI – Lasten teatteripäivät: Pelaatko sä uunoo!!!, Rehtilän NS Harlekiinit-ryhmän esitys, Punainen talo. Liput 6 €. ● Klo 13 musiikki- ja improvisaatiotyöpaja, Teatteri Pensas, Vihreä talo. ● Klo 13.30–13.55 SPOTTI – Lasten teatteripäivät: Kansallispukuilmiö, Soivat Musikantit -ryhmän esitys, Kino Sampo. Liput 6 €. ● Klo 13.30–14 Pääsiäisaamu-nukketeatteriesitys, Riihimäen seurakunta, kaupunginmuseo. ● Klo 14 musiikki- ja improvisaatiotyöpaja, Teatteri Pensas, Vihreä talo. ● Klo 14.30–15 Pääsiäisaamu-nukketeatteriesitys, Riihimäen seurakunta, kaupunginmuseo. ● Klo 15.30 Teatteri Pensaan tarinatuokio, improvisaatioesitys, Vihreä talo. 22.4. PÄÄSIÄISMAANANTAI ● Klo 12–16 Tivoli Seiterä, Kauppatori. Liput 5–31 €. Kaikkiin tapahtumiin vapaa pääsy, ellei toisin mainita. SPOTTI-lippujen ennakkomyynti 18.4. asti: www.netticket.fi/ spotti2019. Lippuja esityksiin myydään myös ovelta, työpajoihin vain ennakkoon. Tapahtumapaikat ● Keskuskirkko, Hämeenkatu 5 ● Pompoti ja Punainen Talo, Pohjoinen Asemakatu 10, p. 044 273 5371 ● Riihimäen Teatteri, Hämeenaukio 1, p. 044 357 0300 ● Tanssikoulu 1st Step, Palstakatu 7–9, 2.krs. p. 040 535 8577 ● Vihreä talo, Pohjoinen Asemakatu 1, p. 050 588 6867 ● Riihimäen kaupunginmuseo, Öllerinkatu 3, p. 019 758 4116 ● Suomen lasimuseo, Tehtaankatu 23, p. 019 758 4108 ● Kauppatori, Torikuja ● Kino Sampo, Suokatu 9, p. 050 300 2632 ● Kauppakeskus Majakka, Hämeenkatu 25–27 ● Kauppakeskus Atomi, Etel. Asemakatu 3 ● Granitin aukio, Välikatu ● Uramon koulu (vanha kauppaopisto), Kalevankatu 5–11 Saavuthan tapahtumiin kävellen, pysäköintitilaa on rajallisesti! Lisätiedot: www.facebook.com/riihimaenpaasiainen www.riihimaki.fi/paasiainen www.shtl.fi/spotti-2019