MAINOSLIITE Elinvoimainen Maaseutu HUHTIKUU / 2019 Energiapalveluyhtiö VÄRE osaa myös maatilojen energiaratkaisut 8 Pohjois-Karjalan Sähkö: INNOVAATIOITA JA MAALAISJÄRKEÄ 6 Arskametalli: Ketterä suomalainen pärjää laadulla myös viennissä 3 Pyhäjärvi-instituutti: 30 vuotta ruoantuotannon ja vesienhoidon kehittämistä 4 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE Elinvoimainen Maaseutu 1

9 1 0 2 A D N HO MAINOSLIITE ! T E D U U UUT TRX500FPA IRS T3B sh. 11 690 € 225 €/kk * TRX420FE T3B sh. 8 990 € 175 €/kk * TRX500FPE T3B sh. 10 590 € 205 €/kk * HONDA ATV -mallisto alkaen 7 990 € * Hintoihin lisätään paikkakuntakohtaiset toimituskulut. Pidämme oikeuden hinnan muutoksiin. Tarkat rahoitusesimerkit ja -ehdot verkkosivuillamme. Pyydä vaihto- ja rahoitustarjous: H O N D A M Ö N K I J Ä T. F I 2 Elinvoimainen Maaseutu facebook.com/hondamonkijat CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Hondabikes Finland

MAINOSLIITE Teksti ja kuvat: Jorma Yrjölä Suomen vanhin ja suurin kuivurivalmistaja Ketterä ja joustava suomalainen kuivurivalmistaja luottaa vahvasti suomalaiseen maatalouteen ja pärjää laadulla myös viennissä. A rskametalli Oy osti Mepu Oy:n liiketoiminnan ja kiinteistöt vuonna 2016. Kauppa loi vahvan toimijan viljankäsittelylaitteiden markkinoille niin Suomessa kuin Euroopassa. Mepulle saatiin kasvollinen suomalainen omistaja edellisen ulkomaisen pörssiyhtiön sijaan. Mepun liikevaihto nousi viime vuonna 20 prosenttia ja Arskametallin 25 prosenttia. “Mepun osto oli Arskametallille strategisesti harkittu ja tärkeä askel”, sanoo molempien yhtiöiden toimitusjohtaja Janne Käkönen. Tuotannon kasvu vaatii lisää tilaa Osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta sekä osittain automatisoitu, robotteja hyödyntävä tehokas tuotanto on yksi konsernin menestyksen avain. Kasvava tilauskanta ja tuotekoon kasvu vaativat kuitenkin lisää tuotantotilaa. “Suunnitelmissa on rakentaa toinen halli Someron tontille. Rakentaminen alkaa, kun rakennuslupa on lainvoimainen. Myös uusi tuotantolinja on tarkoitus käynnistää ja uusia tuotteita on suunnitteilla. Arskametalli on valmiina, kun seuraava nousukausi alkaa”, kertoo talousjohtaja Jari Käkönen. Kuivurien koko on kasvanut. Ennen vanhaan kuorma-autoon sai kyytiin neljä kuivuria, nyt ei saa puolikastakaan. Myös puolivalmisteiden kasvanut koko vaatii lisää tilaa. Konserni valmistaa kuivureita pieniin ja suuriin tarpeisiin. Vaunukuivurien mallisarjat ovat markkinoiden laajimmat. Öljy, kaasu vai bioenergia? Konsernilta löytyy kuivureihin ratkaisut eri energioille. “Kaasun käyttö kuivurien energialähteenä on nopeasti kasvanut viljan kuivauksessa”, kertoo Janne. Kustannussäästö on merkittävä: kaasu maksaa vain noin kolmanneksen öljyn hinnasta. “Öljyuunissa noin 10 prosenttia energiasta menee piipun kautta ulos. Kaasun lämmöntuoton hyötysuhde on 100 prosenttia. Lisäksi kaasun päästöt ovat nolla – se on puhdasta”, Janne vertailee. “Bioenergia tuli vahvasti viljakuivureihin 2000-luvun alussa ja samaa energiavarastoa voidaan käyttää talon sekä kuivurin lämmitykseen.” “Uuden biouunin hankinnan vaihtoehtona on edelleen vanhan öljyuunin saneeraus bioenergiaa käyttävällä etu-uunilla”, vinkkaa Janne. Tästä Arskametalli tunnetaan, nykyaikainen esittelykuivuri näyttelytilassa. Arskametallin yrittäjät ja omistajat toimitusjohtaja Janne Käkönen (vas.) ja talousjohtaja Jari Käkönen. Ketterä suomalainen pärjää laadulla myös viennissä Arskametallin tuotantotilat sijaitsevat Somerolla ja Mepun Yläneellä, Varsinais-Suomessa. “Perheyrityksemme valmistaa yli 60 vuoden kokemuksella laitteita viljankäsittelyyn, kuivaukseen ja varastointiin”, kertoo Janne. Konsernissa työskentelee yhteensä noin 90 henkilöä. "Konsernin liikevaihto oli vuonna 2018 noin 16 miljoonaa euroa. Liikevaihdosta noin 60% tulee CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU kotimaan myynnistä”, kertoo Jari. Veljekset vakuuttavat, että Arskametallin kivijalka on vahvasti Suomessa. “Me olemme ketterä ja joustava yhtiö, jossa asiakkaan tarpeet otetaan mahdollisimman pitkälle huomioon. Valmistamme tuotteita, jotka kestävät ajan saatossa sukupolvelta toiselle. Luotamme vahvasti suomalaiseen maatalouteen, mutta samalla haemme kasvua ulkomailta.” Elinvoimainen Maaseutu 3

MAINOSLIITE Alkutuotannon menestymisen varmistaminen tulevaisuudessa Puhtaat vedet ja paremmat eväät Luomukasvistuotannon koulutusten järjestäminen Teemoiksi maan kasvukunto ja vesitalous Pyhäjärvi-instituutti on 30 vuoden ajan tehnyt töitä ruoantuotannon ja vesiensuojelun parissa. Vuosien saatossa toiminta, jossa asiantuntijuus, käytännön onnistumiset ja luotettavuus yhteistyökumppanina, on laajentunut maakuntatasolta sekä valtakunnalliseen että kansainväliseen työhön. Ruoantuotanto ja vesiensuojelu ovat aiempaakin ajankohtaisempia teemoja ja ne ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa. Laadukkaan ruokaketjun kaikissa vaiheissa tarvitaan puhdasta vettä. Lisäksi taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävän ruoantuotannon perusedellytys on, että tuotantopanoksia, kuten ravinteita, ei päästetä huuhtoutumaan vesistöihin. Kokonaisvaltainen biotalousajattelu kokoaakin Pyhäjärvi-instituutin toiminnan ydinsanoman lausahdukseen Puhdas vesi – paremmat eväät. Uusina teemoina kiertotalous ja vähähiilisyys Pyhäjärvi-instituuttisäätiön perustivat vuonna 1989 Euran, Köyliön ja Säkylän kunnat, A. Ahlström Oy, Lännen Tehtaat, Broilertalo Oy ja Kariniemi Oy sekä Turun yliopisto. Myöhemmin mukaan liittyivät Rauman kaupunki sekä Eurajoen ja Kiukaisten kunnat. Pyhäjärvi-instituutin tavoitteena oli elintarviketuotantoa ja ympäristöä, erityisesti vesiensuojelua, koskevan tutkimus- ja koulutustoiminnan kehittäminen. Lähiruoka nousee vahvaksi teemaksi Pyhäjärvi-instituutin teemat mukautuvat ajankohtaisiin aiheisiin. Olemme edistäneet ruokaketjun kaikkia osa-alueita sekä laadunhallinnan ja prosessien kehittämisen kautta että viljelymenetelmiä kehittämällä. Olemme tukeneet uusien elintarvikeyritysten syntymistä ja kasvua. Pyhäjärven suojeluohjelman ja JOKIohjelman toiminnan kautta koko Eurajoen vesistöalue on saatu vapaaehtoisen suojelun piiriin ja toimenpiteet valuma-alueilla edustavat maan kärkiosaamista. Instituutin toiminnan tämän hetken kantavina teemoina ovat järvikalan hyödyntäminen, lähiruoka, luomuviljelyn koulutukset, yrttiviljelyn koulutukset, kiertotalous, ilmastonmuutoksen haasteet vesiensuojelussa ja ruoantuotannossa sekä maaperän kasvukuntoa ja vesitaloutta parantavat projektit. Uusia viljelymenetelmiä pilotoidaan Kaupallisesti kannattavan hoitokalastusmallin valtakunnallinen levittäminen 2019 JOKIohjelma perustetaan vuonna 2017 Jätevesineuvonnan järjestäminen Yrttikoulutukset alkavat Särkikalojen tuotteistus onnistuu IPM-viljelyohjeiden luominen avomaan kasvistuotantoon Virtavesien kalataloudelliset kunnostukset Raputalous tärkeäksi teemaksi 2009 Omavalvonnan osaaminen ja hygieniaosaamisen koulutukset osaksi instituutin palveluja Ilmastonmuutoksen vaikutukset tärkeäksi teemaksi Automaattinen vedenlaatumittaus alkaa Pienyritysten koulutukset ja räätälöidyt koulutukset alkavat Luomukasvisten viljelykoulutuksia Viljeltyjen sienten toimitusketjut ja kananlihan tuotteistus Pyhäjärvi-instituutti jatkaa tulevinakin vuosikymmeninä pitkäjänteistä ja monipuolista työtään ruoantuotannon ja vesienhoidon kehittämiseksi asiantuntevan ja innovatiivisen henkilökunnan voimin hyvässä yhteistyössä paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa. Myös uudet kumppanit toivotetaan tervetulleeksi tähän kehittämistyöhön. Kansainväliset tutkimushankkeet alkavat Pyhäjärvellä aloitetaan tehostettu hoitokalastus Ilolla ja yhteistyöllä kohti puhtaita vesiä ja parempia eväitä! IP-viljelyohjeiden luominen avomaan kasvistuotantoon 2000 Broilerin alkutuotannon laatujärjestelmät Järjestetään yrittäjyyskoulutuksia 1995 Pyhäjärvi LIFE-hanke ja vesiensuojelutoimenpiteiden rakentaminen Pyhäjärven suojeluohjelma perustetaan vuonna 1995 Prosessioppaiden laadinta Laadunhallinnan koulutusten järjestäminen 1989 4 Pyhäjärvi-instituuttisäätiö sr Sepäntie 7, 27500 Kauttua puh. 044 034 4054 www.pyhajarvi-instituutti.fi fb @pyhajarviinstituutti tw @PJinstituutti Elinvoimainen Maaseutu Kyläsuunnitelmien laatiminen Teemoina kotimaisuus ja aluetalous Selvitetään järvikalojen jalostusprosesseja Elintarvikeyritysten markkinaselvitykset Pyhäjärven ammattikalastuksen tukeminen CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE Boreal 25 vuotta Teksti ja kuva: Sari Järvinen Vuoroviljely sokerijuurikkaan kanssa toi parhaan tuoton Kasvinjalostuksella kohti kestävää kotimaista ruoantuotantoa Lehtisten tilalla lähes tuplattiin sokerijuurikkaan viljely kuuden vuoden aikana, sillä juurikas osoittautui tilan kannattavimmaksi kasviksi. Kokeilu viljelykierrosta kuminan kanssa antoi lupaavia tuloksia. H Lämpenevä ilmasto ja globaalit haasteet ruoantuotannon riittävyydessä edellyttävät vastuullista viljelyä. Kotimainen kasvinjalostaja Boreal tekee työtä kestävästi tuotetun, turvallisen ruoan eteen. B oreal Kasvinjalostus kehittää uusia peltokasvilajikkeita, jotka sopivat paikallisiin viljelyoloihin nyt ja tulevaisuudessa. ”Ilmaston muuttuessa tarvitsemme lajikkeita, jotka kestävät samanaikaisesti sekä kuivuutta, liikamärkyyttä että uusia kasvitauteja. Viljelyvarmuus on kotimaisen ruoantuotannon elinehto”, sanoo toimitusjohtaja Markku Äijälä. Borealin jalostamien lajikkeiden parantunut satotaso, laatu, korrenlujuus ja taudinkestävyys vievät koko ruoantuotantoketjua kestävämpään suuntaan. ”Kun kasvi kasvaa terveenä, laatu paranee ja kasvinsuojelun tarve vähenee. Viljelijöille se on iso säästö ja ympäristön kannalta merkittävä asia.” Kestävä viljely muuttuvassa ilmastossa edellyttää myös monipuolista viljelykiertoa. ”Palko-, öljy- ja nurmikasvien käyttö viljojen rinnalla pitää yllä maan kasvukuntoa, vähentää kasvitautien riskiä sekä lisää satovarmuutta. Samalla paranee viljelyn kannattavuus”, summaa Äijälä. Valkuaisomavaraisuudelle on Suomessa kasvava tarve, siksi Borealillakin on jalostettu pohjoisiin ” Ilmaston muuttuessa tarvitsemme lajikkeita, jotka kestävät samanaikaisesti sekä kuivuutta, liikamärkyyttä että uusia kasvitauteja. olosuhteisiin sopivia valkuaiskasvilajikkeita, kuten härkäpapuja. ”Lisäämällä härkäpavun tuotantoa voisimme ruokkia kaikki Suomen kotieläimet kotimaisella raaka-aineella tuontisoijan sijaan”, Äijälä kertoo. Uudet alhaisen haitta-ainepitoisuuden härkäpapulajikkeet ovat yksi hyvä esimerkki siitä, miten Borealin jalostusohjelmilla voidaan tuottaa lisäarvoa koko ruoantuotantoketjulle. ”Työtämme on kehittää viljelyyn lajikkeita, jotka vastaavat satoa käyttävän teollisuuden tarpeita, laatuvaatimuksia ja ovat saannoltaan hyviä. Siksi painotamme lajikejalostuksessa viljelyvarmuuden ja satoisuuden lisäksi kotieläintuotannon sekä elintarvike- ja rehuteollisuuden toivomia laatuominaisuuksia”, sanoo Äijälä. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ienorakeinen multa valuu maanviljelijä Mika Lehtisen sormien välistä. Murumainen peltomaa on juuri sopivaa hyvää juurikas- tai syysviljasatoa varten. “Pelto on maanviljelijän tärkein resurssi hänen itsensä ja perheensä lisäksi. Kokeilimme tällä pellolla juurikkaan kanssa viljelykierrossa kuminaa. Se paransi ja kuohkeutti maata todella hyvin.” Aika moni varoitti Lehtistä olemaan tekemättä niin. Kuminan viljelyssä vaarana on rikkaruohojen villiintyminen. “Saimme pellon kuitenkin pysymään puhtaana, sillä kumina lähti hyvin kasvuun ja rikkaruohojen ruiskutus onnistui. Kuminan jälkeen kylvämme syysviljan, sitten juurikasta kaksi vuotta. Juurikas puolestaan on viljelykierrossa hyvä esikasvi viljoille, sillä sen lehdissä on paljon ravinteita.” Maanparannus kannatti Lehtiset ovat panostaneet maanparannukseen myös muilla keinoin Kemiössä. Rakennekalkituksen ja orgaanisten aineiden lisäksi peltoja on salaojitettu 35 kilometriä. Se paransi myös syysviljan satoa. “Entiset salaojat olivat 60 senttimetrin syvyydessä multamailla. Kaivoimme uudet noin metrin syvyyteen ja korjasimme vanhat liitokset. Nyt pääsemme keväällä pellolle aiemmin ja syksyllä uskaltaa olla myöhempään. Juurikas hyötyy jokaisesta päivästä”, Vuoden 2019 juurikasisännäksi valittu Lehtinen kertoo. Syksyllä urakoitsija Markku Virtanen ajaa kolmerivisen Edenhallin Lehtisten pellolle, jolla nostetaan juurikasta viisi hehtaaria päivässä. Ellei mitään haavereita satu. “Syksyllä 2017 pellolle upposi 14-tonninen vaunumme. Ajattelin, että se on viimeinen kerta. Uudessa vaunussa on nyt korkeat ja leveät renkaat ja pelolla ajetaan matalilla rengaspaineilla. Se on toiminut hyvin.” Hinnan nousu kannusti Mika Lehtisen isä, Seppo Lehtinen kokeili sokerijuurikkaan viljelyä tilalle jo 70-luvulla, mutta vasta vuoden 2013 jälkeen siihen panostettiin tosissaan. Syynä oli sokerijuurikkaan hinnan nousu. Mika Lehtinen, joka pyörittää tilaa yhdessä veljensä Jarin kanssa, päätti kylvää juurikasta vajaa 16 hehtaaria. “Tänä vuonna on suunnitteilla kylvää juurikasta 28-30 hehtaaria. Se on ollut taloudellisesti järkevin viljelykasvimme.” Lehtisten juurikkaan keskisato on ollut 53 tonnia hehtaarilta. Huhtikuun puolivälissä kemiöläinen pelto alkoi olla valmiina juurikkaan kylvölle. Mika Lehtinen on tyytyväinen maan rakenteeseen, joka on hyötynyt vuoroviljelystä kuminan, rukiin ja juurikkaan kanssa. Elinvoimainen Maaseutu 5

MAINOSLIITE Teksti: Tiina Salo Pohjois-Karjalan Sähkö: Innovaatioita ja maalaisjärkeä Pohjois-Karjalan Sähkö on edelläkävijä niin toimitusvarmuuden kuin uusien sähkötuotteidenkin kehittäjänä. ” Maalaisjärkeä käyttämällä yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa syntyy ratkaisuja, joista on hyötyä kaikille. P ohjois-Karjalan Sähkö (PKS) myy sähköä valtakunnallisesti ja tytäryhtiö PKS Sähkönsiirto Oy (PKSS) vastaa 22  000 kilometrin jakeluverkosta Itä-Suomessa. Molemmat kehittävät innovaatioita, joita on otettu käyttöön myös muualla. Toimitusvarmuuden edistämisessä PKSS on toteuttanut metsänomistajien kanssa vierimetsänhoitomallin, jossa säävarma verkko toteutetaan hoitamalla aktiivisesti myös johtokadun ulkopuolella olevaa metsää. Näin varmistetaan häiriötön sähkönjakelu huomattavasti maakaapelointia edullisemmin, ja kustannussäästöt näkyvät asiakkaan siirtohinnoissa. ”Maalaisjärkeä käyttämällä yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa syntyy ratkaisuja, joista on hyötyä kaikille”, kehuu kehityspäällikkö VeliMatti Laakkonen. Priima Älysähkö taas on täysin ainutlaatuinen sähkösopimus, jossa voi ostaa sähköä tuntihinnalla ja tehdä hintakiinnityksiä haluamalleen ajanjaksolle. Asiakkaan ei tarvitse sitoutua pitkiin määräaikaisiin sopimuksiin, vaan sähkö on aina valmiiksi kilpailutettua. Priiman voi ottaa käyttöön kaikkialla Suomessa. ”Erityisesti omakotiasujat ja maatilayrittäjät pystyvät hyödyntämään sähkön hintavaihteluita välttämällä vuorokauden kalleimpia sähkönkulutushuippuja. Halvimpina tunteina tuotettu sähkö on samalla aina ekologisempaa”, kertoo myyntipäällikkö Tomi Turunen. Priima-sähkösopimusta voi seurata ja hallita netissä Live-palvelussa. Hintakiinnityksellä voi varmistaa sähkön hinnan vaikkapa talven ajaksi, tai sähkön tuotantomuodoksi voi halutessaan valita joko pörssisähkön, tuulivoiman tai vesivoiman. ”Kaikki kustannustieto on aina asiakkaan nähtävillä. Samalla hänellä on mahdollisuus tulla tietoisemmaksi sähkönkuluttajaksi ja vaikuttaa omiin hiilipäästöihinsä”, Turunen kertoo. ”Priima on esimerkki innovaatioistamme varsinkin maaseudun asukkaiden hyödyksi. Haluamme myös viestiä, että maakunnissa on yhtäläiset mahdollisuudet onnistua ja että täällä on töitä osaaville ja kehitysorientoituneille tekijöille tulevaisuudessakin. Se on meille vastuunkantoa”, korostaa Laakkonen. ”Haluamme olla läpinäkyviä niin hinnoittelussa kuin kaikessa toiminnassa”, sanovat Tomi Turunen (vas) ja Veli-Matti Laakkonen. Kohta 75-vuotiaan PKS:n katse on eteenpäin, innovoiden kohti valoisaa tulevaisuutta. 6 Elinvoimainen Maaseutu CALCUS.COM OY:N TUOTTAMAASIANTUNTIJAJULKAISU ASIANTUNTIJAJULKAISU CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA

MAINOSLIITE Teksti ja kuva: Kai Lintinen Caruna palvelee lähellä sinua C Carunan Asukaspalvelu on kevään aikana tarjonnut apua asiakkaiden sähkönjakeluun liittyviin kysymyksiin ja mahdollisiin ongelmiin. Uudenlainen palvelu on saanut erittäin hyvän vastaanoton asiakkaiden keskuudessa. arunan sähköverkon alueilla muun muassa Kauhajoella, Kyrössä, Salossa ja Veikkolassa on kauppojen yhteydessä, toreilla sekä messuilla ja erilaisissa tapahtumissa ollut neuvontapisteitä, joissa on kerrottu verkon kehittämistoimien edistymisestä sekä autettu asiakkaita heitä askarruttaneissa kysymyksissä sähköverkkoihin liittyen. ”Nämä kohtaamiset ovat meille hyvä paikka kertoa monipuolisista sähköisistä palveluistamme ja tarvittaessa auttaa kädestä pitäen, kuinka kukin saa niistä mahdollisimman suuren hyödyn irti”, Carunan aluejohtaja Henrik Suomi kertoo. Asukaspalvelu on kiertänyt maata koemielessä vasta toista kuukautta, mutta suuri kiinnostus on kertonut palvelulle olleen tarvetta. ”Meillä on jo nyt ollut tuhansia asiakaskohtaamisia, joissa on todella suurella prosentilla syntynyt asiakkaita hyödyttäneitä keskusteluja.” Tärkeät ja ajankohtaiset tiedot jaetaan tehokkaasti digipalveluilla Caruna on avannut asiakkaalleen viime vuonna uudistuneet Omat Sivut, joiden kautta asiakkaille tarjotaan selkeä näkymä omiin tietoihin. ”Jo palvelun avausnäkymä kertoo selvästi heti sen, onko oman kodin tai muun sähkön käyttöpaikan – esimerkiksi mökin – sähkönjakelu kunnossa ja kulutus ennallaan”, Suomi valottaa. Omien sivujen kautta asiakkaat voivat seurata omaa sähkönkulutustaan aina kuukausitasolta jopa tuntitasolle asti: ”Palvelu auttaa valitsemaan myös kulutukseen perustuen sopivimman sähkönsiirtotuotteen kolmesta eri vaihtoehdosta.” Kesäkuussa lanseerataan myös mobiilisovellus, jota on kehitetty ja koekäytetty yhdessä Carunan asiakkaiden kanssa. Sovelluksen ensisijainen tarkoitus on parantaa viestintää niin Carunalta asiakkaalle kuin asiakkaalta Carunalle. ”Sovellus mahdollistaa meille entistä tehokkaamman ja kohdennetumman viestinnän esimerkiksi sähköverkkoon liittyvistä töistä tai verkon häiriöistä. Toisaalta sen avulla asiakkaat voivat välittää myös meille päin häiriöviestit ympärivuorokautisesti ja liittää näihin viesteihin myös esimerkiksi kuvaa sähkölinjan päälle kaatuneesta puusta sijaintitietoineen tai muuta vastaavaa informaatiota, joka nopeuttaa vikojen korjaamista”, kunnossapitopäällikkö Petteri Palmumaa lisää. Sähköinen allekirjoitus tehostaa maankäyttösopimusten tekoa Caruna on ottanut käyttöön myös sähköisen allekirjoituspalvelun, jolla tehostetaan maankäyttösopimusten tekemistä. Kun sopimukset saadaan nopeasti kuntoon, nopeutuu myös mahdollisten korvausten maksaminen asiakkaille. Perinteisestihän CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Carunan aluejohtaja Henrik Suomi ja kunnossapitopäällikkö Petteri Palmumaa ovat yrityksen kesäkuussa lanseerattavan mobiilisovelluksen kimpussa. Carunan Omat Sivut -verkkopalvelun etusivu tarjoaa heti olennaista perusinfoa selkeästi. ” Meillä on jo nyt ollut tuhansia asiakaskohtaamisia, joissa on todella suurella prosentilla syntynyt asiakkaita hyödyttäneitä keskusteluja. sopimuspaperit ovat liikkuneet postitse, jolloin aikaa kuluu joka tapauksessa kauemmin kuin sähköisesti asioitaessa. ”Nyt asiakkaat saavat sopimuksen liitteineen luettavakseen esimerkiksi tablettitietokoneella, joten he voivat kuitata sopimuksen kosketusnäytölle kirjoitettavalla allekirjoituksella sopimustapaamisessa. Hyväksyminen voidaan tehdä myös pankkitunnuksilla”, Palmumaa kertoo. Carunalla uudet digitaaliset palvelut ovat osa laajempaa kokonaisuutta. ”Uusien palvelujen ideana on parantaa kykyämme kertoa tekemisistämme asiakkaille. Niiden rinnalla perinteiset palvelukanavat, kuten puhelinpalvelut, ovat yhä arvossaan”, Suomi ja Palmumaa summaavat. Elinvoimainen Maaseutu 7

MAINOSLIITE Teksti ja kuva: Jarmo Seppälä ENERGIAPALVELUYHTIÖ OSAA MYÖS MAATILOJEN ENERGIARATKAISUT Valtakunnallisella energiapalveluyhtiöllä Väreellä on alansa laajin palvelukokonaisuus ja sähkömarkkinoiden perusteellinen tuntemus. Yksi palveluista on aurinkosähköjärjestelmät, joilla voidaan tuottaa edullisesti merkittävä osa myös maatiloilla tarvittavasta sähköstä. Maatilan tai yrityksen sähkön tasalaatuisuuden varmistaa E-Power-hybridisuodatin. ” Meillä on kattava kokonaistarjoama, joilla asiakkaidemme energiakustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä voidaan merkittävästi vähentää. 8 Elinvoimainen Maaseutu CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE T ämän vuoden alussa aloittanut uudenlainen energiapalveluyhtiö Väre tarjoaa sähkönmyynnin lisäksi myös asumisen, sähköisen liikkumisen ja liiketoiminnan palveluita. ”Meillä on kattava kokonaistarjoama, joilla asiakkaidemme energiakustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä voidaan merkittävästi vähentää”, Väreen kehitysjohtaja Antti Martikainen korostaa. Väreen muodostaneiden yhtiöiden yritysasiakkaat vähensivät sähkönhankintakustannuksiaan jo viime vuonna yhteensä 21,1 miljoonaa euroa ja hiilidioksidipäästöjään noin 300 tonnin verran. Tämä onnistui toimivien sähköenergian salkunhallintapalveluiden, kysyntäjouston ja aurinkosähkön hyödyntämisen avulla. Lisäksi hiilidioksidipäästöissä huomioitiin Väreen asiakkaiden sähköautoilu. Osaava kumppani aurinkoenergian käyttöön Johtava asiantuntija Petri Valtonen Väreestä kertoo, että aurinkosähköjärjestelmien asennus on helppoa laajoille kattopinnoille. Maatiloilla hyviä käyttökohteita aurinkosähkölle ovat esimerkiksi maidon jäähdytyslaitteet ja muut viilennyslaitteet, joita tarvitaan juuri eniten kesäauringon paistaessa kuumimmillaan. Lisäksi erityisesti vaikkapa luomutilat ja maatilamatkailuyritykset voivat hyödyntää aurinkosähkön käyttöään myös omassa brändinrakentamisessaan. ”Aurinkosähkö on imagoteko ja autamme yrityksiä maksimoimaan imagohyödyt”, Martikainen lisää. Väre toimittaa aurinkosähköjärjestelmät kätevästi kokonaispakettina suunnittelusta asennukseen ja antaa laitteisiin käyttökoulutuksen. ”Aurinkojärjestelmien asennussuunnittelu tehdään aina käyttökohteessa. Väre antaa laitteista ja asennuksesta tarkan, pitävän hinnan ja tarvittaessa avustaa tukien haussa”, Valtonen mainitsee. Väre toimittaa aurinkosähköjärjestelmiä myös yksityisille kotitalouksille. Tähän mennessä toimituksia on ollut yhteensä useita satoja järjestelmiä ja asiakastyytyväisyys on erinomainen. Aurinkosähköjärjestelmä tarjoaa puhdasta tuottoa Maatilat saavat 40 prosentin tuen investoidessaan yli 17 500 euroa aurinkosähköjärjestelmään. Järjestelmän tuotannon on vuositasolla mentävä kokonaan maataloustuotantoon. Lisäksi maatalouden yrittäjätuloa on oltava vuodessa 25 000 euroa. Maatilamatkailuyritysten, tilateurastamojen tai muiden yritysten investointituki pienenee toukokuun alussa nykyisestä 25 prosentista 20 prosenttiin. ”Aurinkosähkö on maatiloilla erittäin kannattava investointi. Sähköenergian hinta on noussut Suomessa noin neljä prosenttia vuodessa. Aurinkosähköjärjestelmän riskitön tuotto, joka kasvaa ajan kuluessa, on jo sijoituksen ensimmäisenä vuonna 10 prosentin luokkaa”, Antti Martikainen laskee. Aurinkosähköjärjestelmien käyttöikä on 30–40 vuotta, ja Väre lupaa vähintään 25 vuoden takuun tehontuotolle. Hybridisuodatin säästää ja parantaa sähkön laatua Huonolaatuinen sähkö maksaa eurooppalaisille yli 150 miljardia euroa vuodessa. Väreen toimittamalla E-Power-hybridisuodattimella sähkön laatua voidaan parantaa keskitetysti yhdellä laitteella. Se pienentää kiinteistön energiakuluja, vähentää hiilidioksidipäästöjä, pidentää sähkölaitteiden käyttöikää sekä parantaa sähkönlaatua ja lisää energiatehokkuutta. E-Power vähentää merkittävästi kokonaisenergiankulutusta, mikä todennetaan mittauksilla. Väre toimittaa E-Power laitteen kokonaistoimituksena ja laite asennetaan yrityksen sähkökeskukseen. Yritys saa investointiin 20 prosentin investointituen, mutta tämä ei koske maatiloja. sekä konsultoivaa että erityisesti pienemmille yrityksille suunnattuna täyden valtakirjan salkunhallintapalvelua. Tavoitteena on suojata asiakkaan sähkönhinta nousuriskeiltä sekä arvioida edullisimmat ostojen ajankohdat niin hyvin kuin mahdollista. ”Näin taataan asiakkaalle vakaa ja edullinen sähkönhinta pitkällä aikavälillä”, Martikainen kertoo. Yrityksen energiakuluja voi vähentää ja sähkönkäyttöä muuttaa ansaintakeinoksi kysyntäjoustolla. Erityisesti yritykset tai yhteisöt, joiden toiminta sallii tuotannon ja sähkönkulutuksen säätämisen tarpeen mukaan, voivat osallistua kysyntäjoustoon. Sähkönkulutuksen ohjaamisesta ja varallaolosta maksetaan asiakkaalle korvaus. Väre tarjoaa yrityksille nopean ja riskittömän väylän osallistua kysyntäjoustoon ja kartoittaa maksutta yrityksen säästö- ja tuottomahdollisuudet. Lue lisää VARE.FI Energiapalveluyhtiö Väre • perustettu kesäkuussa 2018 • perustajina Savon Voima, Jyväskylän Energia, Kuopion Energia ja Lappeenrannan Energia • Suomen 4. suurin energiayhtiö Sähkösalkun hallintaa ja kysyntäjoustoja Väreen sähkösalkun hallintapalvelut ovat tulossa nyt myös maatilojen ja pienyritysten käyttöön. Tarjolla on • työllistää 37 energia-alan vahvaa ammattilaista • yli 250 000 asiakasta eri puolella Suomea ”Väre on myös maatilojen luonnollinen kumppani aurinkosähkön käyttöönotossa ja hyödyntämisessä, koska tunnemme asiakkaidemme sähkönkäytön ja energiamarkkinoiden toiminnan”, johtava asiantuntija Petri Valtonen (vas.) ja kehitysjohtaja Antti Martikainen esittelevät. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Elinvoimainen Maaseutu 9

MAINOSLIITE Älykäs verkko auringon kaverina Älykäs sähköverkko, sähkön kulutusjousto, virtuaalivoimalat. Haastavia ratkaisuja, jotka ovat kaikki ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Ja koskettavat meitä jokaista, sillä arkemme on sähköstä riippuvaista. K iinnostus sähköön on kasvanut jatkuvasti niin yhteiskunnassa kuin kodeissa ja yrityksissäkin, sillä koko energiajärjestelmä elää merkittävää uudistuksen aikaa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi hiilidioksidipäästöisten energiamuotojen on väistyttävä uusiutuvan energian tieltä. Tämä vaatii uudenlaista teknologiaa, uutta markkinaajattelua ja ennen kaikkea älykästä sähköverkkoa.  Sähköverkkoyhtiö Elenia  osallistui Työ- ja elinkeinoministeriön hankkeeseen, joka selvitti kahden vuoden ajan, miten älykäs sähköverkko palvelee parhaiten energiamurroksen läpivientiä. Kattava raportti julkaistiin lokakuussa, ja se toimii perustana tulevalle energialainsäädännölle. Tulevaisuuden yhteiskunnassa sähköverkko on avainroolissa, kun ratkotaan ilmastonmuutoksen haasteita.   Energiamurroksen tavoitteena on ilmaston lämpenemisen aisoissa pitäminen päästöttömillä energianlähteillä. Uusiutuvina energianlähteinä aurinko- ja tuulivoima toimivat täysin eri tavalla kuin perinteiset tuotantomuodot, sillä niiden tuotantomäärät ovat sääriippuvaisia. 10 “Uusiutuvan energiantuotannon kanssa ilmaston lämpeneminen lisää poikkeuksellisia sääolosuhteita, minkä vuoksi perinteiset ilmajohtoverkot eivät enää ole toimiva ratkaisu sähkönjakeluun”, toteaa Elenian toimitusjohtaja Tapani Liuhala. Älykäs sähköverkko Elenia on kehittänyt älykkään sähköjärjestelmän ratkaisuja säävarman sähköverkon rakentamisesta kotien älykkääseen sähkönkulutuksen mittausteknologiaan. Kokonaisuutena tämä tarkoittaa älykkään sähköverkon kehitystyötä.   “Älykäs sähköverkko on vahvasti puheenaiheena, mutta meille tämä ei ole uutta, vaan pitkä kehityskaari, jossa olemme olleet liikkeelle panevana tekijänä. Kehitimme ja asensimme kumppaneidemme kanssa 2000-luvun alussa ensimmäisenä Euroopassa älykkäät sähkömittarit. Tämä oli lähtölaukaus älykkään sähköverkon kehitykseen.” Elenia on lisännyt verkkonsa älykkyyttä ja hyödyntää sitä laajalti palveluiden kehittämisessä. Älykkääseen sähköverkkopalveluun kuuluu myös käyttöikänsä päähän tulevan sähköverkon rakentaminen säävarmaksi.   Elinvoimainen Maaseutu “Teimme usean vuoden tutkimustyön jälkeen vuonna 2009 päätöksen rakentaa vain sääolosuhteista riippumatonta sähköverkkoa, johon eivät myrskyt ja lumet vaikuta. Tällä tavalla rakennamme alustan, johon tuotanto ja kulutus voivat liittyä, ja jossa niiden tasapainoa pystytään hallitsemaan. Energiamurros liittyy  älykkään sähköverkon kehitykseen sen jokaisella osa-alueella.” Liuhala kertoo esimerkkinä Elenian innovaatioista yhtiön käyttökeskuksen ja sähköverkon viankorjausautomatiikasta.  “Jos runkoverkkoomme tulee vika, järjestelmä ilmoittaa ja rajaa automaattisesti vika-alueen sekä ohjaa sähköt automatiikalla päälle verkon vaurioitumattomiin osiin. Samalla käytönvalvojien työ nopeutuu, kun he voivat keskittyä työryhmien ohjaukseen vikapaikalle.” Kulutuksen joustoa Elenia uudistaa jatkuvasti säävarmaa, älykästä sähköverkkoa huolehtiakseen yhä varmemmasta sähkönjakelusta koteihin, yrityksiin ja yhteiskunnan palveluihin. Tulevaisuudessa älykkäässä sähköverkossa myös kotien kulutus voi joustaa tuotannon mukaan.  “Tulossa ovat niin sanotut virtuaalivoimalat. Olemme testanneet uutta mittarisukupolvea, joka on tulossa laajamittaiseen asennukseen ensi vuosikymmenellä. Sen avulla voidaan ohjata kotien sähkönkäyttöä päälle ja pois tinkimättä arjen mukavuudesta. Kulutuksen joustoa tullaan tarvitsemaan aurinko- ja tuulivoiman tuotannon vaihteluiden tasapainotukseen.”  Kodin laitteita voidaan ohjata käyttöön automaattisesti sähkön ollessa edullista. Esimerkiksi lämmittää kodin varaavia laitteita tai ladata sähköauto, kun sähkö on edullisimmillaan. Tätä on kulutusjousto.  “Teollisuuden prosessien ohjaamisessa tämä on ollut arkea pitkään. Myös kodeissa voidaan tulevaisuudessa hyötyä älykkään sähköverkon helppoudesta, kun automatiikka hoitaa kulutuksen jouston asiakkaan arkeen vaikuttamatta.” “Olemme rakentaneet älykästä sähköverkkoa jo parinkymmenen vuoden ajan. Tämä ei ole revoluutio vaan evoluutio, jota viemme koko ajan reippaasti eteenpäin. Jotta auringosta ja tuulesta tuotettava sähkö saadaan tehokkaasti käyttöön, on älykkäästä sähköverkosta tulossa yhä tärkeämpi osa ilmastonmuutoksen torjuntaa.”  CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE JÄTTEET KIERTOON JA ENERGIAKSI Kokkolassa edistetään bio- ja kiertotalouden innovaatioita sekä kehitetään akkukemianteollisuuden verkostoja Kokkolassa on käynnistynyt Biolit-hanke (EAKR), jonka tavoitteena on bio- ja kiertotalouden innovaatioiden edistäminen sekä vahvan akkukemianklusterin verkoston rakentaminen alueelle. Vestia Oy on huolehtinut jo kahden vuosikymmenen ajan alueellisesta jätehuollosta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. T H ankkeessa kartoitetaan kokkolalaisia bio-, cleantech ja energia- alan yrityksiä sekä muita pk-yrityksiä (esim. teollisia palveluja tarjoavia) ja pyritään edistämään niiden tuoteja tuotekehitysratkaisuja, jotka ovat ekologisia, vähähiilisiä ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia. Hankkeen puitteissa valmennetaan yrityksiä em. asioissa sekä tiedotetaan uusista bio- ja kiertotalouden ratkaisuista ja innovaatioista. Hanke pyrkii myös edistämään julkisten hankintojen ja ratkaisujen ekologisuutta. Hankkeen vetäjänä toimii Kokkolanseudun Kehitys Oy. Lisätietoa www.kosek.fi   Kokkola on osa KeskiPohjanmaan biolaaksoa Biolaakso on ekosysteemi, jossa yhdistyy ainutlaatuisesti alueemme mittavat luonnonvarat, maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen teollisuus sekä korkeatasoinen tutkimus ja koulutus. Keski-Pohjanmaan kemian, biotalouden ja mineraalitalouden osaamiskeskittymä on elinkeinoelämän, tutkimuksen, innovaatiotoiminnan ja koulutuksen yhteistyön tulos. Se toteuttaa maakunnan älykkään erikoistumisen tavoitteita. Biolaaksossa kemia, biotalous ja mineraalitalous kohtaavat ja vahvistavat toisiaan. Keski-Pohjanmaalla on sekä iso kemianteollisuuden keskittymä että vahva alkutuotantoalue. Meillä on kemian erityisosaamista, jonka avulla biomassasta kehitetään korkean lisäarvon tuotteita. Lisätietoa www.biolaakso.fi Kokkolassa tehokasta teollista kiertotaloutta jo 50 vuotta Kok­ko­lan Suur­teol­li­suusa­lu­eel­la kier­ to­ta­lous teol­li­si­ne sym­bioo­sei­neen on ollut ta­val­lis­ta arkea jo vuo­si­kym­me­net. Sa­non­ta "toi­sen jäte on toi­sen aarre" toteutuu suur­teol­li­suusa­lu­eel­ la kir­jai­mel­li­ses­ti. Alueen tuotannollisten yritysten välillä synergiahyödyt konkretisoituvat sekä tuotantoprosesseissa että sivutuotteiden jatkokäsittelyssä. Näin synergiaetujen ansiosta ma­te­ri­aa­li- ja ener­gia­vir­rat te­hos­tu­vat ja pro­ses­si­jät­teen mää­rää voi­daan vä­hen­tää huo­mat­ta­vas­ti. Uusia kei­no­ja mie­ti­tään jat­ku­vas­ti en­tis­tä te­hok­kaam­man kier­to­ta­lou­ den to­teut­ta­mi­sek­si. Kok­ko­la In­ dustrial Par­kia pi­de­tään­kin Suo­men ja koko Eu­roo­pan mit­ta­kaa­vas­sa kier­ to­ta­lou­den edel­lä­kä­vi­jä­nä. KIP on mu­ka­na muun muas­sa Sit­ran ra­hoit­ ta­mas­sa val­ta­kun­nal­li­ses­sa eko­teol­li­ suus­puis­to­ver­kos­to -hank­kees­sa.  Lisätietoa www.kip.fi Kokkola Material Week 9.11.–14.11.2019 tuo esiin Kokkolan osaamisen vahvuudet Teksti ja kuva: Hanna Perkkiö änä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun joukko kuntia Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan alueella perusti yhteisen alueellisen jätehuoltoyhtiön. Nykyään Vestia Oy:n omistaa 16 kuntaa, joista suurimpia ovat Ylivieskan, Kalajoen ja Nivalan kaupungit. ”Kahden vuosikymmenen aikana on tapahtunut valtava muutos. Kun yhtiö aloitti toimintansa, jätteet päätyivät lähes sataprosenttisesti kaatopaikalle. Nyt vain neljä prosenttia jätteestä jää hyödyntämättä”, toimitusjohtaja Olavi Soinio toteaa. Vuonna 2017 Vestialle myönnettiin Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttöoikeus osoituksena laadukkaasta jätehuollosta. Yhtiö toimii omakustannusperiaatteella niin, että kaikilla toimialueen asukkailla on yhtenäiset palvelut ja vastaanottomaksut. ”Isosta toimialueesta hyötyvät etenkin pienemmät kunnat. Olemme jo kolmena vuotena peräkkäin pystyneet laskemaan jätehuollon hintoja, mistä hyöty tulee suoraan kotitalouksille”, Soinio kertoo. Hän korostaa, että vastuu ympäristöstä on keskeistä jätehuoltoyhtiön toiminnassa. Vestia vastaanottaa ja käsittelee jätteet ja ohjaa ne edelleen hyötykäyttöön. Alueelle on perustettu 15 hyötyjäteasemaa sekä 210 ekopistettä kierrätettäville jätteille. Osa toiminnoista on keskitetty Ylivieskan jätekeskukseen. Noin 65 prosenttia vastaanotetusta jätteestä hyödynnetään energiakäyttöön Vaasassa Westenergyn jätteenpolttolaitoksessa, jonka omistajiin Vestia kuuluu. Laitos kattaa kolmanneksen Vaasan kaukolämmön tarpeesta sekä noin 7 000 omakotitalon sähköntarpeen. Energiantuotantoon on valjastettu myös Ylivieskan jätekeskuksen vanha kaatopaikka, jossa metaanikaasut kerätään talteen tuottamaan sähköä ja lämpöä Vestian kiinteistöihin. Vestian vuosittainen liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa, ja se työllistää 20 henkilöä suoraan sekä urakoitsijoiden kautta 25 lisää. Yhtiö ei tavoittele kaupallista voittoa eikä maksa osinkoa omistajille. Toiminnan kulut katetaan jätemaksuilla sekä hyötyjätteiden myynnistä saatavilla tuloilla. ”Tehtävänämme on taata kuntalaisille hyvät ja tehokkaat yhdyskuntajätehuollon palvelut kaikissa oloissa. Toimiva jätehuolto vaikuttaa suoraan kotitalouksien arkeen”, Soinio toteaa. Olavi Soinion mukaan jäteneuvonta on tärkeä osa jätehuollon viestintää, ja sitä tehdään myös yhteistyössä alueen 4H-yhdistysten kautta. Ylivieskan jätekeskuksesta löytyy nykyään myös Vaihtori-kontti, jossa asiakkaat voivat kierrättää käyttökelpoisia tavaroita ja harrastusvälineitä.   Kansainvälinen Kokkola Material Week tarjoaa vuosittain korkeatasoisen kattauksen kemianteollisuuden, biotalouden ja mineraalitalouden ajankohtaisesta tutkimuksesta ja kehitysnäkymistä. Kokkola Material Weekistä on kehittynyt alan toimijoiden ja sidosryhmien merkittävä verkostoitumistapahtuma. Laita päivämäärät jo kalenteriin! Lisätietoa www.materialweek.fi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Elinvoimainen Maaseutu 11

Teksti: Suvi Huttunen MAINOSLIITE Metsätien kunnostus maksaa itsensä takaisin korkojen kera Metsän arvo kasvaa, kun metsätieverkosto on kunnossa ympäri vuoden. Nyt teiden korjausvelka on kasvanut hälyttävästi. M etsä- ja biotalous on Suomelle tärkeä elinkeino eikä sen merkitys tule vähenemään tulevaisuudessa. Jotta logistiikka toimii ja metsätalous saa puuta, on metsätieverkoston oltava kunnossa. Metsä- ja muidenkin yksityisteiden korjausvelka on kuitenkin kasvanut hälyttävästi. ”Metsäteiden kunto on tikittävä aikapommi. Viime vuonna metsäteitä korjattiin vain alle 1 000 kilometriä ja kunnostukseen tarkoitettuja valtiontukia jäi jopa käyttämättä, kun kohteita ei ole saatu liikkeelle. Vuotuinen tarve on yli 3 000 km eli nopeat saavat myös tukirahoitusta, joka kattaa vähintään puolet kustannuksista”, Otso Metsäpalvelujen toimitusjohtaja Kari Lundell sanoo. ” Metsäteiden kunto on tikittävä aikapommi. Suurin osa metsäteistä on paitsi metsätalouden myös muun virkistyskäytön ja mökkiläisten käytössä. Viimeistään tiekunnan kokouksessa metsätien kunto kannattaakin ottaa rohkeasti puheeksi. Metsäteollisuuden kannalta teiden pitäisi olla käyttökelpoisempia läpi vuoden. Metsän arvo määrittyykin osin logistiikan helppouden mukaan. ”Jos metsäteollisuus ei saa suomalaista puuta kustannustehokkaasti, se korvataan osin tuontipuulla. Investointi metsätiehen nostaa metsätilan arvoa ja myös pienemmät kohteet tulevat kiinnostavammiksi. Ennen Useimmat saavat investoinnin takaisin lähivuosina korkojen kera”, Lundell toteaa. Metsäteiden kunnossapidossa kannattaa panostaa ammattitaitoon. Jos säästetään suunnittelussa ja materiaaleissa, se näkyy hyvin pian tien kunnossa ja kalliimpina ylläpitokustannuksina. Yksityisteillä on myös paljon silloiksi luokiteltavia rakennelmia, jotka vaatisivat erityishuomiota kantavuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi. ”Teitä ei ole tarkoitus rakentaa ylikuntoon, vaan käyttötarkoituksen mukaan siellä missä on tarvetta. Jos kunnostushankkeita ei saada käynnistettyä, se näkyy ennen pitkää myös metsänomistajien kukkarossa”, Lundell sanoo. Lundell muistuttaa, että Suomen kattava metsätieverkosto toimii myös palomuurina. Metsäpalon syttyessä sammutuskalusto pääsee lähelle ja tiet estävät tulen leviämisen. Esimerkiksi Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa metsäpaloissa vapautui kahtena viime vuonna peräkkäin jopa kolminkertaiset hiilipäästöt osavaltion kaikkiin muihin hiilipäästöihin verrattuna. Näin hyvät ilmastotavoitteet haihtuisivat kirjaimellisesti savuna ilmaan. Otso Metsäpalvelut • Metsäpalveluja valtakunnallisesti mm. yksityisteiden ja siltojen kunnostusta ja rakentamista, kunnostusojitusta ja metsänhoitoa, puukauppaa, metsätilojen arviointia ja välitystä. • Noin 55 toimipistettä ympäri Suomea ja noin 130 ammattilaista. Jälkeen Metsätien kunnostuksessa on huomioitava tien koko elinkaari ja arvioitava jokainen tie ja silta omana yksilönään. Alan johtavana osaajana Otso Metsäpalvelut panostaa ennen kaikkea laatuun ja luonnon ehdoilla toimimiseen. 12 Elinvoimainen Maaseutu Teksti: Sirkka-Liisa Aaltonen Kuvat: Jarno Artika Metsätieto kulkee nyt mobiilisti mukana Joensuulainen teknologiayhtiö Arbonaut on julkaissut metsätiedon mobiilisovelluksen, joka tuo liki kaikkien Suomen tilojen metsävaratiedot ketterästi älypuhelimeen tai tablettiin. Sovelluksen lataaminen on maksutonta.   A rbonautin mobiili ProMS Mobile -sovellus avaa metsän monet mahdollisuudet yhtä lailla metsänomistajille, metsätilojen ostajille, yrityksille kuin luonnossa liikkujillekin. Sovelluksessa voi katsella kartalta esimerkiksi hakkuukohteita, tietoja arvokkaista luontokohteista ja puuston kasvuvaiheista. “Avoimen metsätiedon hyödyntämisessä on valtavasti mahdollisuuksia monenlaisille käyttäjille. Esimerkiksi Joensuun Pielisjoen koulun oppilaat hyödyntävät ProMS Mobilea metsän hiilivarastojen laskentaan liittyvässä projektissa”, Arbonautin projektipäällikkö Tuomo Puumalainen kertoo. Suomen metsien avoimet metsätiedot ovat olleet vapaasti saatavissa Metsään.fi-verkkosivujen kautta viime vuoden maaliskuusta lähtien. Kysyntää on riittänyt; avointa metsätietoa ladattiin ensimmäisen vuoden aikana yli kolme miljoonaa kertaa. “ProMS Mobile on väylä metsätietoon myös vaikkapa etäällä asuvalle kaupunkilaismetsänomistajalle tai metsää perineelle. Menemättä maastoon voi käydä kurkkaamassa, millaista metsää sitä tulikaan perittyä.” Arbonautin Puumalainen uskoo, että sovelluksen löytää myös moni metsäluonnossa liikkuja ja luontoharrastaja. Sovelluksen paikannusominaisuuksien ansiosta sijainnin löytää helposti myös metsässä ProMS Mobile on ladattavissa Android-laitteille Google Play Kaupasta,  https://play.google. com/store/apps/details?id=com. arbonaut.proms.mobile liikkuessaan. Pieni vinkki esimerkiksi sienestäjille ja marjastajille: “Sovellus antaa tietoa metsän puulajeista ja maaston muodoista. Tiedon avulla saattaa löytää juuri ne parhaan sadon kohteet.” Metsäkeskuksen tuottaman avoimen metsätiedon lisäksi ProMS Mobileen on saatavilla myös maksullinen Premium-laajennus. Siitä löytyvät muun muassa kiinteistöraja- ja kulkukelpoisuuskartat, puuston korkeuskartat sekä liki kaikkien kiinteistöjen ja metsälöiden puuston arvo. Premiumissa on myös tallennusominaisuus ja se toimii maastossa ilman verkkoyhteyttä.   CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

Teksti ja kuva: Hannu Kaskinen MAINOSLIITE Jatkuvan kasvatuksen Innofor Metsäpalveluyritys Innofor tarjoaa jatkuvaa kasvatusta avohakkuun vaihtoehdoksi. Jatkuva kasvatus tuottaa sekä euroja että virkistysarvoja. ”Kun puunkierto kestää kymmeniä vuosia, on järkevää kaataa valmiit tukkipuut ja jättää kuitupuut kasvamaan. Näin maaperä säilyttää hiilivarantonsa”, Erno Lehto pohtii. I nnofor Finland Oy:n toimitusjohtaja Erno Lehto kertoo edustamansa yrityksen tarjoavan metsänhoitopalveluja kaikille metsänomistajille, uudella twistillä. Lehto sanoo tutkimusten vahvistavan, että metsän jatkuva kasvatus tuo saman tuloksen kuin tasaikäinen kasvatus, mutta jatkuvalla kasvatuksella metsä pysyy metsänä. ”Jatkuva kasvatus auttaa säilyttämään niin maiseman kuin marja- ja sienisadot. Tästä hyötyy myös riista”, Lehto kiteyttää. Lehto tietää, että metsänomistajia kiinnostaa etenkin metsästä saatava taloudellinen hyöty. Lehdon mukaan metsän yläharvennuksilla voittaa heti. ”Kun harvennat puita ylhäältä, lisäät puuston tulevaa arvokasvua. Kun kuitupuu maksaa 15 euroa, mutta tukkipuu 45 euroa, ei kannata hakata puuta, joka on kolminkertaistamassa hintansa.” Hyvä harvennus tuottaa siis paremmin kaatamalla valmiita tukkipuita kuin niiden alta pientä ja kalliisti korjattavaa kuitupuuta. Harvennus myös lisää valoa metsämaahan, mikä edistää luontaista taimettumista. Lehto huomauttaa, että sellutehtaat saavat tarvitsemaansa kuitua kustannustehokkaasti isoista puista, sillä sahapuun tilavuudesta puolet menee sivuvirtoina selluteollisuuden raaka-aineeksi. Sahapuun korjuu on selvästi edullisempaa kuin pienpuun hakkaaminen metsänpohjasta. ” Jatkuva kasvatus auttaa säilyttämään niin maiseman kuin marja- ja sienisadot. Innofor toimii valtakunnallisesti metsäkoneyrittäjä- ja metsuriverkoston kanssa. Viime kesänä Innoformiehet kävivät metsänhoitokaupoilla Hangosta Suomussalmelle. Yrityksen liikevaihdosta 80 prosenttia tulee puukaupasta. Vaikka Innofor on erikoistunut jatkuvaan kasvatukseen, yhtiö käyttää muitakin metsänhoitomenetelmiä ja kilpailuttaa avohakkuita, sillä metsänomistaja päättää metsiensä hoidosta. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU asiantuntija Luonnonvarojen kestävä käyttö ratkaisee ympäristöongelmiamme S uomea pidetään maailmalla ansaitusti luonnonvarojen kestävän käytön mallimaana. Vaikka toimimme monin tavoin mallikkaasti, pystymme vielä parempaan. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen niin metsissä kuin pelloilla on vielä vajavaista. Vapaaehtoisuuteen perustuva Metso-ohjelma on tuonut hyviä tuloksia. Sitä pitää jatkaa ja laajentaa metsien lisäksi esimerkiksi soiden suojeluun. Maataloudessa on tehty paljon töitä vesiensuojelun eteen. Lannoitusta on vähennetty, suojakaistoja ja kasvipeitteisyyttä lisätty, kosteikkoja rakennettu. Tehostetussa vesiensuojeluohjelmassa autamme viljelijöitä tekemään lisää. Tehokkaaksi todettuja kipsi-, rakennekalkki- ja kuitukäsittelyjä lisätään pelloilla. Metsiemme lisääntyneen kasvun ansiosta puun käyttöä on voitu lisätä kestävästi ja kansallisen metsästrategian mukaisesti liki 15 kuutiometrillä vuodessa. Lisäys merkitsee 500 miljoonaa euroa enemmän puunmyyntituloja ja 300 miljoonaa euroa enemmän liikevaihtoa puun korjuu- ja kuljetusyrityksille. Se merkitsee yli 2 miljardia lisää vientituloja Suomelle sekä kasvavia verotuloja kunnille ja valtiolle. Puun käytön lisäys auttoi Sipilän hallitusta saavuttamaan talous- ja työllisyystavoitteensa. Maailman on siirryttävä fossiilitaloudesta biopohjaiseen kiertotalouteen. Samalla hiilinieluista on huolehdittava. Toimimalla kestävästi metsissä ja pelloilla ratkomme maailman suuria ympäristöongelmia. Kimmo Tiilikainen ClickitUp – nostettavava ja laskettava lasikaide Vain kevyt painallus ja lasikaiteen liikkuva lasi nousee tyylikkääksi tuulensuojaksi. Yhtä kevyesti lasi myös lasketaan alas ja sinulla on elegantti lasikaide. Terassille tai parvekkeelle. ClickitUp soveltuu kaikkialle missä tarvitset tuulensuojaa. ClickitUp on enemmän. www.ClickitUp.fi 0400 902 249 Maahantuoja Acaos Oy ClickitUp mahdollistaa myös tuulensuojan jälkiasennuksen olemassa olevaan kaiteeseen. Nostettava ja laskettava lasikaide sijoitetaan toisen kaiteen sisäpuolelle. Elinvoimainen Maaseutu 13

MAINOSLIITE Kiertotalousosaamiselle on kysyntää Teksti ja kuva: Leila Itkonen Salpaus kouluttaa maatalouden moniosaajia Koulutuskeskus Salpauksen Asikkalan kampuksella on pitkä perinne maatalouden moniosaajien kouluttajana. Kevät tarkoittaa niin opetusmaatilan ulkotöihin siirtymistä kuin opiskelijoiden työharjoittelujaksoja. Maataloudelle on tulevaisuudessa tärkeää pyrkiä kestävään tuotantoon ja samalla parantaa kotimaisen ruoantuotannon kannattavuutta. Aktiivinen metsänhoito taas lisää hiilen sidontanopeutta. Ecolan Oy jalostaa teollisuuden sivuvirroista ilmastotehokkaita tuotteita maa- ja metsätalouteen. E colan Oy:llä on osaamista kiertotaloudesta jo vuodesta 1995 lähtien. Silloin alkoi Silvametsälannoitteiden valmistus ja vuonna 2017 luomutuotantoon soveltuvien Agra-lannoitteiden valmistus. Ecolan Oy:n tuotekehityspäällikköjen Jukka Kivelän ja Mikko Räisäsen mukaan kiertotaloudessa toimivalle yritykselle on tärkeää kehittää uusia tapoja sellaisten sivutuotteiden hyödyntämiseen, joiden sisältämät aineet ja ravinteet eivät tule hyötykäyttöön optimaalisesti. Agra-lannoitteiden perusraakaaine, suomalainen lihaluujauho, on peräisin Honkajoki Oy:ltä, jonka kehittämässä agroekologisessa tuotantomallissa ravinnepitoiset sivutuotteet saadaan kiertotalouden hyödynnettäväksi. ”Kestävän luomutuotannon viljelyjärjestelmään kuuluu nurmipalkokasvien viljely, joita käytetään rehuna märehtijöille. Tuotantoeläinten lanta päätyy pellolle viljeltävien kasvien ravinteeksi ja lopulta tuotantoeläimestä ruoaksi sopimaton osa päätyy takaisin pellolle orgaanisena lannoitteen raaka-aineena”, kertoo Jukka Kivelä. Metsänhoidossa lannoitus on yksi tehokkaimmista tavoista lisätä hiilinielua metsissä. ”Silva-lannoitteilla metsään palautetaan puunkorjuussa poistuvia ravinteita. Lannoitteiden valmistuksessa käytetään bioenergian tuotannossa syntyviä puhtaita ja ravinnerikkaita tuhkia”, Mikko Räisänen selventää. 14 Yrityksen toimintamalli ja idea on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla. Uutena toimitusjohtajana helmikuussa 2019 aloittanut Juha Ahvenainen on sitoutunut viemään yritystä eteenpäin: ”Tavoittelemme kasvua hyödyntämällä ja kehittämällä Agra- ja Silva-lannoitetuotteiden osaamistamme asiakkaiden ja ekologisuuden ehdoilla.” Ecolan Oy:n yrityshistoria Elinvoimainen Maaseutu 1995 FA Forest Action Oy Silva-metsälannoitteet, Liperi 1998 FA Forest 2008 Viitasaaren tuotantolaitos, Silva-metsälannoitteet 2013 Kevytkiviaines maanrakennukseen 2015 Ecolan Oy 2017 Nokian tuotantolaitos, Agra-peltolannoitteet Lehtori Ilkka Murto kertoo, että Asikkalassa järjestettävää käytännönläheistä koulutusta arvostetaan työelämässä. “Meillä opitaan hoitamaan eläimiä ja maatilaa sekä huoltamaan koneita ja laitteita.” "M eillä on hyviä yhteistyöpaikkoja lähiseudulla, mutta työpaikalle lähdetään oppimaan aina Lappia ja ulkomaita, jopa Namibiaa, myöten”, lehtori Ilkka Murto kertoo. Perinteikkäässä oppilaitoksessa on maatalousopetuksen lisäksi myös muita opetusaloja. Maaseutuyrittäjän ja eläintenhoitajan opinnot kestävät yhdestä kolmeen vuoteen riippuen opiskelijan aiemmasta osaamisesta. Opiskelijat voivat valita suuntautumisopintonsa omien tarpeidensa mukaan. “Osa opiskelijoista työllistyy työharjoittelujaksojen kautta ja jotkut tietävät jo opiskelemaan tullessaan, että heistä tulee jatkajia vanhempiensa maatiloille.” Ilkka Murto kiittelee opiskelijoiden motivaatiota, jota oppilaitos tukee tarjoamalla mahdollisuuden jatkuvaan käytännön tekemiseen. “Meillä ei ole esimerkiksi lypsyrobotteja. Kun osaa itse lypsää, tietää, toimiiko robotti oikein ja miten eläin käyttäytyy”, Murto perustelee. Maaseutuyrittäjien arkeen totuttaudutaan muun muassa eläintenhoitovuorojen kautta. “Ne jaksot kestävät viikon kerrallaan. Lisäksi meillä on pieneläinhoitola, ja asuntolassa asuvilla opiskelijoillamme saa olla oma lemmikkieläin mukanaan.” Jotkut opiskelijat pyrkivät Salpauksesta suoraan korkeakouluopintoihin. “Isojen lypsytilojen pyörittämistä silmällä pitäen saatetaan mennä esimerkiksi ammattikorkeakouluun. Jotkut opiskelijat taas tulevat meille työelämästä, koska he haluavat suorittaa tutkinnon oppisopimuksella, ja eläintenhoitajiksi hakeutuu myös alanvaihtajia”, Ilkka Murto kertoo opiskelijoistaan. Salpauksen Asikkalan kampus • Maaseutuyrittäjiksi ja eläintenhoitajiksi voivat hakea niin peruskoulun kuin toisen tutkinnon suorittaneet • Salpauksen Asikkalan toimipisteessä järjestetään myös kalatalouden sekä luonto- ja ympäristöalan koulutusta • Oppilaitoksessa on asuntola, jossa voi asua koulutuksen ajan • Opiskelemaan voi hakea jatkuvan haun (www.opintopolku.fi) ja yhteishaun kautta Lisätietoja osoitteessa www.salpaus.fi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE MAINOSLIITE Testamenttityötä lämmöllä arvostaen Jo sana testamentti tai perintö aiheuttaa, erityisesti meissä suomalaisissa, monenlaisia tuntemuksia. Koko asia on ollut vähän niin kuin aihe, josta ei voisi edes puhua ääneen. Tapaamiset ja muistio Infoa Pelastusarmeija neuvoo veloituksetta ja antaa ideoita, kun olet pohtimassa testamentin tekoa. Ota rohkeasti yhteyttä. Pelastusarmeija aloitti uudenlaisen, informatiivisemman testamenttityön muutama vuosi sitten. Se on saanut todella hyvän vastaanoton. Perusajatuksena Pelastusarmeijan testamenttityössä on palvella ihmisiä. Testamenttiasioista vastaava Osmo Halonen korostaa, että Pelastusarmeijalaiset haluavat aidosti palvella ihmistä ajattelematta hänen kukkaroaan. Haluamme oikeasti mennä ihminen edellä ja luotamme siihen, että taloudelliset tarpeemme kyllä tulevat täytetyiksi tavalla tai toisella, kun me vain pidämme tiukasti kiinni periaatteestamme kuunnella ihmistä, ajatella häntä ja toimia hänen parhaakseen. Testamentti Uusien kontaktien ja uusien testamenttimääräysten määrä on ollut viime vuosina voimakkaassa kasvussa. Monet haluavat tehdä testamentin Pelastusarmeijalle. He näkevät, että apu menee oikeaan kohteeseen, luottavat Pelastusarmeijaan ja arvostavat sen hyvin alhaista kulurakennetta. Oleellista on, että testamentissa tulee olla kirjoitettuna kyseisen henkilön oma tahto. Toinen tärkeä asia, jota korostamme on, että testamentti ei ole lupaus – sitä voi muuttaa tai sen voi peruuttaa koska tahansa. Kuoleman jälkeen Pelastusarmeijan testamenttityöntekijä tapaa kaikki halukkaat testamentin Pelastusarmeijalle tehneet henkilöt vuosittain, joko heidän kotonaan tai jossain muussa sovitussa paikassa. Halonen kertoo, että ’Muistio ja toiveitani poismenoni jälkeen’ -dokumenttiin kirjataan kaikki tarvittavat toiveet ja ohjeet kuoleman jälkeisten asioiden hoitajille. Tätä muistiota päivitetään sitten tarpeen mukaan, esim. vuotuisissa tapaamisissa. Ihmiset ovat poikkeuksetta hyvin helpottuneita muistion tekemisen jälkeen. He sanovat usein, että ”miten te olisittekaan voineet tietää kaikki nuo toiveeni, ellei niitä olisi kirjoitettu paperille – kylläpä helpotti!” Kun Pelastusarmeija sitten saa kuolintiedon, joko omaisilta, viranomaistahoilta tai järjestelmästämme, joka päivittyy koko ajan väestötietojärjestelmään, alamme hoitaa asioita sovitusti. Ilmoitamme läheisen/ystävän poismenosta sovituille tahoille. Sitten alkavat hautajaisjärjestelyt – myös muistion ohjeiden mukaisesti. Hautajaisten jälkeen on vuorossa kuolinpesän ja perunkirjoituksen hoitaminen ja aikanaan asunnon tyhjentäminen. Pelastusarmeijan kanssa voi sopia myös muun muassa haudanhoidon tasosta ja kestosta. Meille on kunnia-asia, että hoidamme testamenttiasioitakin hyvällä asenteella ja lämmöllä arvostaen varauksetta testamentintekijän vapautta ja tahtoa, Halonen päättää. YHTEYDENOTOT Pelastusarmeija /testamenttiasiat | Osmo Halonen, p. 040 568 7298, testamentti@pelastusarmeija.fi www.pelastusarmeija.fi/testamentti Teksti: Päivi Remes Menestyvä kunta rakentuu yhteisöllisesti Maaseudun Sivistysliitto innostaa ja osallistaa päättäjiä, viranhaltijoita ja kuntalaisia tekemään yhdessä. Luovin menetelmin rakennetaan strategiaa ja kehitetään paikallisia palveluja. P aikallisidentiteetti ja -kulttuuri rakentuvat ihmisten, ympäristön ja luonnon vuorovaikutuksesta. Asukkaat, paikalliset yrittäjät ja -yhteisöt, taiteilijat ja kuntapäättäjät saavat yhdessä aikaan sekä välitöntä hyötyä että kestävää kehitystä. Maaseudun Sivistysliitto MSL tuo kuntalaiset mukaan kyläkuvan ja paikallispalvelujen kehittämiseen sekä kuntien strategiatyöhön. ”Yhteinen ymmärrys ja mahdollisimman toimiva kuntastrategia saadaan aikaan, kun riittävän varhaisessa vaiheessa aidosti kuunnellaan ja taltioidaan kattavasti erilaisia näkökulmia”, sanoo MSL:n kehittämispäällikkö Virpi Harilahti-Juola. ”Sama pätee paikallispalveluiden kehittämisessä. Tuomme avuksi luovia menetelmiä, jotka madaltavat erilaisten ihmisten osallistumiskynnystä”, hän lisää. Työllisyyspalveluiden kehittämistä uudella tavalla Uusien palveluiden tai esimerkiksi merkittävien tapahtumien suunnittelu, toteutus ja arviointi kannattaa viranomaisten ja yrittäjien tehdä yhdessä kuntalaisten kanssa. Virpi kertoo esimerkin keramiikkakuntana tunnetun Posion palvelujen kehittämisprosessista. MSL toi prosessiin mukaan kuntalaiset, huomioiden erityisesti työllisyyspalveluiden kehittämisen ja kuntouttavan työtoiminnan. ”Autoimme ideoimaan Posiolle keskeiselle sijainnille Hyvän mielen paikan, kunnan ja paikallisten järjestöjen yhteisen olohuoneen. Tämän lisäksi posiolaiset pääsevät yhdessä paikallisen keramiikkataiteilijansa Paula Suomisen kanssa kehittämään kyläkuvaansa ja suunnittelemaan v. 2020 Posion kansainvälistä Keramiikkakonferenssia.” CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Tavoitteelliset kohtaamiset Penkkikahvilassa Limingassa puolestaan kunnan uuden strategian jalkauttamista tuetaan MSL:n penkkikahvila-konseptilla. ”Viemme penkkikahvilan vanhustenpalveluyksiköihin ja avitamme kunnan viranomaisten ja vanhustenpalvelutarjoajien, hoitajien, vanhusten ja heidän omaistensa välistä vuoropuhelua. Tuotamme kohtaamisista koosteen viranhaltijoille ja päättäjille seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion työkaluksi.” Maaseudun Sivistysliitto MSL on kulttuuri- ja sivistysjärjestö, joka ajankohtaisilla teemoilla ja luovin menetelmin saattaa ihmisiä ja organisaatioita yhteen. MSL tukee ihmisten osallisuutta lähiyhteisönsä kehittämisessä ja elinvoimaisuuden lisäämisessä. Pääteemat: Järjestötoiminta, Osallisuus, Ilmastoviisaus, Paikalliskulttuuri ja ITE taide. Perustettu 1952, 14 valtakunnallista jäsenjärjestöä Tilaa Maaseudun Sivistysliiton Uutiskirje! www.msl.fi Elinvoimainen Maaseutu 15

VESA HUHTANEN OY MAINOSLIITE Löytöretkelle tai yökylään Kabella Tai kaikkea muuta siltä väliltä. Maailma on avoin uteliaalle mielelle. Olet tervetullut vieras, kun sinulla on oma majoitus. Olet omavarainen löytöretkeilijä, kun koti kulkee ohjauksessasi. Harrastat mitä tahansa niin sinulla on rauhallinen lepo- ja majoituspaikka ilman hotellivarauksia. Kabe-matkailuautolla huvi ja hyöty kulkevat yhtä jalkaa. Voit hyödyntää kaikki vuodenajat tehokkaasti, kun sinulla on Pohjolan olosuhteisiin rakennettu turvallinen ja täydellisesti varustettu Premium-luokan kärkiauto Kabe. Tervetuloa tutustumaan Kaben tarjoamiin mahdollisuuksiin. TM Imperial i860 TM Imperial i860 www.kabe.se/ 16 Kaben matkailuvaunujen- ja autojen*) jälleenmyyjät: • Helsinki/Vantaa Helsinki Caravan Oy *) 0300 472 370 • Jalasjärvi Jalasjärven Kalustetalo (06) 4560669 • Jyväskylä Jyväs-Caravan *) 0400 407 066 • Kokkola Kokkolan Vaunupalvelu Oy 040 515 8159 • Kouvola Kouvolan Vaunu Oy *) (05) 311 9077 • Kuopio J. Rinta-Jouppi Oy *) 017 36830 00 • Lahti J. Rinta-Jouppi Oy *) 020 7881310 Elinvoimainen Maaseutu www.helsinkicaravan.fi www.jyvascaravan.fi www.vaunupalvelu.fi www.kouvolanvaunu.com www.rintajouppi.fi www.rintajouppi.fi • Lappeenranta • Rovaniemi • Seinäjoki • Tampere • Turku • Tuusula • Vantaa J. Rinta-Jouppi Oy *) 020 7881340 www.rintajouppi.fi Caravankeskus Reatalo *) (016) 315 440 www.reatalo.net J. Rinta-Jouppi Oy *) 06 4201800 www.rintajouppi.fi Caravan Erälaukko Oy *) 020 75 59960 www.eralaukko.fi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Turun Länsi-Vankkurit Oy*) (02) 274 9880 www.lansivankkurit.com K&K Kivinen Oy (09) 273 1707 www.kkkivinen.fi J. Rinta-Jouppi Oy *) (09) 25257500 www.rintajouppi.fi