Sotainvalidien Veljesliitto Krigsinvalidernas Brödraförbund ry Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2018

Kuvat: Kimmo Brandt / Helsingin kaupunki Marja Kivilompolo Jussi Partanen Taitto: Acamedia Paino: Hämeen kirjapaino 2019

Sisällys 1. Sotainvalidien Veljesliitto vuonna 2018.................................................... 4 Sotainvalidi- ja puolisojäsenet Tukijäsenet 2. Monipuolista huoltoa ja tukea................................................................. 5 Valtiolla ensisijainen vastuu Arjen tukeminen Avustajatoiminta Sotainvalidien veljeskodit ja sairaalat 3. Edunvalvonta.......................................................................................7 Oikeus laitoshoitoon 10 ja 15 prosentin sotainvalideille Neuvontapalvelun kattavuus huolenaiheena Korjausneuvonnalle edelleen tarvetta 4. Veljesjärjestö...................................................................................... 8 Vertaistuki Hengellinen työ Tapahtumat 5. Järjestö..............................................................................................11 Säilytettävä toimiva järjestörakenne Veljesliiton viestintä Sotainvalidi-lehti Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa Muut yhteistyökumppanit Asiantuntijakollegio Kansainvälinen toiminta Liiton talous 6. Liitteet.............................................................................................. 15 3

1. Sotainvalidien Veljesliitto vuonna 2018 Sotainvalidien Veljesliitto on sotainvalidien 18.8.1940 perustama huolto-, etu- ja veljes­ järjestö, jonka varsinaisia jäseniä ovat sotainvalidit ja puolisojäseniä sotainvalidien aviopuolisot ja lesket. Liiton ajankohtainen tehtävä on tukea ikääntyneitä jäseniään selviytymään arjessa. Sotainvalidien, heidän puolisoidensa ja leskiensä edunvalvonta jatkuu täysipainoisena niin kauan kuin heitä keskuudessamme elää – ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Sotainvalidi- ja puolisojäsenet Sotainvalidien Veljesliiton sotainvalidijäsenten määrä oli vuoden 2018 alussa 1 958 ja vuoden päättyessä 1 515. Kertomusvuonna poistui joukostamme 441 sotainvalidia. Sotainvalidien keski-ikä oli 95 vuotta. Huomattava osa sotainvalideista asuu kotona edelleen. Kotona selviytyminen on mahdollista vain, kun sotainvalidi saa kotiinsa erilaista tukea ja palveluja. Veljesliiton huoltovastuuseen kuuluvat myös sotainvalidien puolisot ja lesket. Puoliso­ jäsenten määrä oli vuoden alussa 7 246 ja vuoden lopussa 6 278. Puolisojäsenistä oli vuoden lopussa elossa olevien sotainvalidien puolisoita 476 ja sotainvalidien leskiä 5 802. Tukijäsenet Osastoissa oli vuoden 2018 alussa yhteensä 3 522 tukijäsentä ja vuoden päättyessä 3 216. Tukijäsenet ovat välttämättömiä Veljesliiton toiminnalle. Nuorempien panosta tarvitaan osastojen ja piirien käytännön toimien hoitamiseen ja iäkkäiden sotainvalidien ja puolisoiden ja leskien auttamiseen. Tukijäseniä motivoitiin eri tavoin tärkeään tehtäväänsä. Tukijäsenten koulutuksesta huolehtivat sotainvalidipiirien ohella alueelliset Sotainvalidien Perinneyhdistykset, joiden jäseniksi tukijäsenten toivotaan liittyvän. 4 Tukijäsenet ovat jäsenten arjessa tehtävän työn selkäranka. Harjavallan osastossa kokoon­tui keväällä perin­teikäs perhepiiri.

2. Monipuolista huoltoa ja tukea Valtiolla ensisijainen vastuu Vastuu sodan takia vammautuneiden ja sairastuneiden hoidosta ja korvaamisesta kuuluu ensisijaisesti valtiolle. Veljesliiton monivuotinen tavoite toteutui joulukuussa 2018 eduskunnan hyväksyessä lainmuutoksen, joka oikeuttaa myös 10 ja 15 prosentin sota­ invalidit saamaan sotilasvammalain perusteella laitoshoitoa. Arjen tukeminen Sotainvalidit, heidän puolisonsa ja leskensä tarvitsevat kotona selviytyäkseen erilaisia palveluja ja ulkopuolista apua. Korkea ikä heikentää toimintakykyä, ja enemmistö liiton sotainvalidijäsenistäkin on yksin asuvia leskiä. Kotona asuminen voi yleensä jatkua, jos sinne on saatavissa riittävästi apua ja tukea. Mahdollisuus turvautua tarvittaessa osaaikaiseen laitoshoitoon ja saada kuntoutusta helpottaa kotona pärjäämistä. Liiton omaisuuden tultua jo pääosin käytetyksi sotainvalidi- ja puolisojäsenten tukemiseen jouduttiin kentälle jaettava tuki puolittamaan verrattuna edelliseen vuoteen. Tukea on jaettu sotainvalidipiirien kautta niiden jäsenmäärän ja varallisuuden mukaan. Vuoden 2017 liittokokouksen päätösten mukaan on korostettu veljesvastuuta, joka velvoittaa kohdentamaan tukea vähävaraisille sotainvalidipiireille ja osastoille heidän jäsentensä huollon turvaamiseksi. Tähän on sisältynyt muun muassa puolisoiden ja leskien kuntoutusta, apua arjessa selviytymiseen, yksinäisyyden ehkäisyyn, viriketoimintaan ja muuhun henkiseen huoltoon sekä kuljetuspalveluihin. Erityisesti pienituloisia puolisojäseniä voitiin tukea merkittävästi Me-säätiön Veteraanivastuu ry:lle antamilla lahjoitusvaroilla, joita Veljesliiton välittämien hakemusten tuloksena sai 114 sotainvalidin leskeä, yhteensä 54 300 euroa. Sotainvalidien ja puolisojäsenten kotona asumista tuki lisäksi muun muassa avustajatoiminta, asuntojen korjausneuvonta ja Palvelu-tv-hankkeet. Perinteiseen tapaan myös sotainvalidipiirit ja osastot myönsivät keräys- ja lahjoitusvaroista sekä liiton tuen turvin edelleen avustuksia heikoimmassa asemassa oleville sotainvalidi- ja puolisojäsenille muun muassa sairaus- ja lääkekulujen sekä kotiavun kustannuksiin. Avustajatoiminta Avustajatoiminnalla tuetaan sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä kotona pärjäämistä tarjoamalla heille edullista apua erilaisiin arjen askareisiin. Vuoden 2018 aikana oli avustajatoiminnan piirissä asiakkaita yhteensä 3 037. Heistä 102 oli sotainvalideja ja 1 103 sotainvalidien puolisoita ja leskiä. Muita sotiemme veteraaneja oli asiakkaina 595 ja heidän puolisoitaan ja leskiään 1 237. Työtunteja avustajille kertyi 107 052, joista sotainvalideille, puolisoille ja leskille 44 481. Työllistämishankkeena avustajatoiminta on tarjonnut työttömille ja vajaakuntoisille mielekästä työtä ja sen ohessa mahdollisuuksia kouluttautua. Vuoden 2018 aikana avustajina työskenteli keskimäärin samanaikaisesti 179 avustajaa ja työsuhteita oli yhteensä 309. Työllistämiseen saadulla palkkatuella katettiin osa työvoimakustannuksista, mikä auttoi pitämään asiakasmaksut kohtuullisina. 5

Avustajatoiminta tuo kiireetöntä tukea sotainvaliditalouksiin. Kouvolassa Pirkko Heikkinen vieraili leski­jäsenen Salme Laineen luona keväällä 2018. Avustajien työtä organisoi 10 aluehanketta, joiden hallinnosta vastasivat Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkka-Hämeen, Kymen, Pohjois-Savon ja Etelä-Pohjanmaan sotainvalidipiirit sekä Jyväskylän, Porin ja Tornion veljeskodit. Keski-Pohjanmaalla toimintaa hoiti sotaveteraanipiiri. Lisäksi muuttama sotainvalidi- ja veteraaniyhdistys oli palkannut oman avustajan. Vuoden aikana toiminnan lopettivat Pohjois-Savon, Uudenmaan ja Keski-Pohjanmaan aluehankkeet. Veteraanivastuu ry:n keräysvaroja jaettiin toimintavuonna aluehankkeille 150 000 euroa ja Me-säätiöltä saatuja lahjoitusvaroja 106 500 euroa. Veljesliiton tuki avustajatoiminnalle oli 20 400 euroa. Avustajatoimintaa ja sen aluehankkeiden tukea koordinoivat valtakunnallinen ohjausryhmä ja liiton toimisto. Sotainvalidien veljeskodit ja sairaalat Veljesliiton tehtävä on varmistaa, että sotainvalidit ja muut veteraanit saavat tarvitsemansa laadukkaan hoidon veljeskotien ja kuntoutussairaaloiden omistusta ja hallintoa koskevissa muutoksissa sekä tulevissa sote-järjestelyissä. Liitto on osallistunut aktiivisesti Hoito- ja kuntoutuslaitosten liiton toimintaan. Kaunialan sairaalassa toiminta jatkui yhdessä kiinteistön omistavan Vantaan kaupungin kanssa. Joulukuussa tehdyn sopimuksen mukaan Kaunialan Sairaala Oy:n osake-enemmistö siirtyy Vantaalle 30.4.2019 mennessä. Siihen saakka liiton nimeämillä edustajilla on enemmistö yhtiön hallituksessa. Veljesliiton ilmoittama Vantaan osuus oli vuoden alussa 190 ja vuoden lopussa 199 hoitopaikkaa. Käytännössä paikkojen suhteen on toimittu joustavasti siten, että sotainvalidien pääsy hoitoon on turvattu. Kaunialan Sairaala Oy maksoi takaisin neljäsosan jäljellä olevasta, sille vuonna 2013 myönnetystä pääomalainasta. 6 Kyyhkylän kuntoutussairaalan toimintaa ohjaa Veljesliiton ja Mikkelin kaupungin perus­ tama Kyyhkylä-säätiö, jonka hyväksytty sääntömuutos muutti tukisäätiöksi. Säätiö myi omistamansa Kyyhkylän Palvelukeskus Oy:n ja sen Kouvolassa ylläpitämän Haanojan palvelukeskuksen. Kuntoutussairaalan toiminnasta vastaa Kyyhkylä Oy sekä majoitusja ravitsemustoiminnasta Kyyhkylän Kartano Oy.

3. Edunvalvonta Oikeus laitoshoitoon 10 ja 15 prosentin sotainvalideille Lievävammaisten sotainvalidien vanhuudenturvan kannalta merkittävä uudistus hyväksyttiin eduskunnassa 17.12.2018 sen sosiaali- ja terveysvaliokunnan kaikkien jäsenten yhteisen lakialoitteen pohjalta. Uudistus tuli voimaan 1.1.2019, ja se antaa sodan johdosta vahingoittuneille tai sairastuneille 10 ja 15 prosentin sotainvalideille mahdollisuuden päästä tarvittaessa osa-aikaiseen tai pitkäaikaiseen laitoshoitoon sotainvalidien sairas- ja veljeskoteihin sekä muihin Valtiokonttorin hyväksymiin hoitolaitoksiin. Samasta ajankohdasta lukien muuttui kunnan järjestämä pitkäaikainen laitoshoito vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla maksuttomaksi. Tämä uudistus poisti sotainvalidien keskuudessa epäoikeudenmukaiseksi koetun haitta-asterajan, joka oli rajannut lähes 40 prosenttia sotainvalideista sotilasvammalain mukaisen laitoshoidon ulkopuolelle. Liiton tavoitteena on sotainvalidien puolisoiden ja leskien kuntoutuksen kehittäminen. Vuoden 2018 aikana tehtiin tätä koskevia esityksiä muun muassa rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnalle, mutta ne eivät vielä johtaneet kuntoutukseen oikeutettujen piirin laajentamiseen. Neuvontapalvelun kattavuus huolenaiheena Valtiokonttorin toteuttama sotainvalidien hoitolaitosten kilpailutus muutti vuoden 2018 alusta myös neuvontapalvelusta maksettavia korvauksia. Koska matkoja ei korvattu enää erikseen, lopetti tämä joiltakin etäisimmiltä paikkakunnilta palveluneuvojien kotikäynnit. Sotainvalidipiirit kartoittivat neuvontapalvelun tilanteen alueillaan, ja esiin tulleista epäkohdista raportoitiin Valtiokonttorille, joka toteutti syksyllä 2018 asiasta myös oman laajan kyselyn. Valtiokonttori antoi joulukuussa uuden vuotta 2019 koskevan neuvontapalveluohjeen, jolla korotettiin yli 100 kilometrin kotikäyntien tunneilta maksettavaa korvausta. Korjausneuvonnalle edelleen tarvetta Vanhustyön keskusliiton eri puolilla maata työskentelevät 14 korjausneuvojaa auttoivat sotainvalideja ja veteraaneja sekä heidän leskiään asuntojen korjaamista ja siihen saatavaa yhteiskunnan tukea koskevissa kysymyksissä. Korjausneuvonnan tuella toteutettiin vuoden 2018 aikana 73 sotainvalidin asunnon korjausta. 7

4. Veljesjärjestö Vertaistuki Sotainvalidien Veljesliitossa on aina toimittu veljeshengessä, ja vertaistuki on ollut kantava voima. Elämää on helpottanut, kun on voitu vaihtaa osin yhteisiä kokemuksia pitkän elämän ajalta. Iän karttuessa ja kunnon heiketessä kynnys osallistua yhteisiin tilaisuuksiin nousee. Virkistystilaisuuksille ja muille yhteen kokoaville tapahtumille on silti ollut tarvetta, sillä yksinäisyys on ongelma osalle jäsenistä. Henkinen ja hengellinen huolto, virkistystoiminta ja yhteydenpito ystävien ja kohtalotovereiden kanssa on tärkeää. Nuoremmat tukijäsenet, toiminnanjohtajat sekä piirien ja osastojen muut toimijat ovat innostaneet ja auttaneet jäseniä mukaan tapaamisiin. Helsingin piirin puolisokerho kokoontuu säännöllisesti palvelukeskuksessa. Tärkeintä on yhteen tuleminen ja tuttujen tapaaminen. Hengellinen työ Piirien luottamuspapit toimivat alueillaan eri tavoin. Moni vieraili veljeskodeissa tapaamassa sotainvalideja, osallistui alueensa sotainvalidien ja veteraanien tapahtumiin ja saattoi poisnukkuneen jäsenen viimeiseen lepoon. Lisäksi luottamuspapit jakoivat keskenään Sotainvalidi-lehden hengellisen aukeaman kirjoitusvuorot. Luottamuspapit kokoontuivat neuvottelupäiville Kangasalle 30.–31.10.2018 keskustelemaan ajankohtaisista asioista. 8 Veteraaniliittojen yhteisestä hengellisestä toiminnasta vastaa Veteraanivastuu ry:n hengellisen työn toimikunta, joka on keskittynyt seutukunnallisten kirkkopäivien järjestämiseen. Toimikunnan puheenjohtaja on Seppo Väätäinen. Vuonna 2018 järjestettiin 25 seutukunnallista sekä alueellista kirkkopäivää eri puolilla maata, ja tapahtumat keräsivät yli 5 000 osallistujaa.

Tapahtumat Kansallinen veteraanipäivä 27.4.2018 Veteraanipäivän pääjuhlaa vietettiin Helsingissä teemalla Yhdessä eteenpäin – Framåt tillsammans. YLE televisioi juhlan suorana. Eri puolilla maata sekä veljes- ja sairaskodeissa järjestettiin kuntakohtaisia veteraanipäivän juhlia, jotka keräsivät hyvin lähialueidensa sotiemme veteraaneja. Veteraanipäivän pääjuhla Helsingissä keräsi ison yleisön. SuomiAreena Porissa 16.–20.7.2018 Veljesliitto oli muiden veteraanijärjestöjen kanssa Veteraanivastuun järjestämänä Suomi­ Areenalla keskustelutilaisuudessa 20.7., jonka aiheena oli Tarvitsevatko sotiemme veteraanit vielä apua. Veljesliiton puolesta keskusteluun osallistui puheenjohtaja Marja-Liisa Taipale. Paikalla oli myös alueen sotainvalideja, veteraaneja sekä lotta. 2018 oli Puolustusvoimien juhlavuosi, minkä vuoksi se oli yhtenä tapahtuman pääyhteistyökumppa­ nina. Tämä tarjosi mahdollisuuden myös veteraanijärjestöjen osallistumiseen. SuomiAreenan keskustelutilaisuus sekä torilla pidetty torivartti. 9

Sotainvalidipäivä 18.8.2018 Sotainvalidipäivä osui lauantaille, joten päivän perinteisiä juhlallisuuksia vietettiin jo päivä aikaisemmin, 17.8. Liiton hallitus laski seppeleet Sankariristille ja marsalkka Mannerheimin haudalle. Sotainvalidien ansioristien valtakunnallinen jakotilaisuus oli ravin­ tola Ostrobotnian juhlasalissa. Tapahtumassa Presidentin kultainen kiekko luovutettiin Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle, ja sen vastaanotti arkkipiispa Tapio Luoma. Sotainvalidipiirit puolestaan kutsuivat oman alueensa kunniakerhon jäsenet sotainvalidipäivänä järjestettyihin tilaisuuksiin. Osa piireistä järjesti sotainvalidipäivän juhlal­ lisuudet toisena ajankohtana. Sotainvalidipäivä alkoi seppeleenlaskuilla Hietaniemen hautausmaalla. Seminaarit, koulutus- ja neuvottelupäivät Liiton johdon seminaari pidettiin 24.10.2018 Helsingissä. Kentän neuvottelupäivät järjestettiin Vantaalla 16.5.2018 ja piirien toiminnanjohtajien neuvottelupäivä yhdistettynä Valtiokonttorin neuvontapalvelupäiviin Tampereella 11.–12.10.2018. Sotainvalidien Perinnejärjestö kutsui 12.11.2018 koolle perinneyhdistysten ja sotainvalidipiirien edustajat keskustelemaan nykytilanteesta ja tulevaisuudesta sekä kuulemaan Veljesliiton ajankohtaisista asioista. Osanotto oli hyvä ja keskustelujen perusteella Perinnejärjestön johto on luottavainen tulevaisuuden suhteen. 10

5. Järjestö Säilytettävä toimiva järjestörakenne Liiton sotainvalidi- ja puolisojäsenten kannalta on olennaista, että jokainen voi kuulua sellaiseen sotainvalidiosastoon tai -piiriin, joka pitää heistä huolta. Jäsenmäärän supistuminen heijastuu myös järjestörakenteeseen. Sotainvalidiosastoja purkautui vuoden 2018 aikana 37, ja niiden jäsenet siirtyivät sotainvalidipiirin henkilöjäseniksi. Osastoja oli vuoden lopussa 120. Maakunnallisia sotainvalidipiirejä oli 18 ja lisäksi Ruotsin piiri. Viiden piirin alueella kaikki sotainvalidit ja puolisojäsenet olivat suoraan piirin jäseniä eikä osastoporrasta enää ollut. Muutoksien tarkoituksena on, että liiton ja sen jäsenyhdistyksien voimavarat käytetään mahdollisimman tehokkaasti jäsenkunnan hyväksi. Jatkossakin liitolla tulee olla toimiva, koko maan kattava organisaatio, jotta side kaikkiin sotainvalideihin ja puolisojäseniin säilyy. Piirien vastuu jäsenistä korostuu samoin kuin vaikuttaminen kuntiin tarvittavien palvelujen järjestämiseksi. Purkautuneiden osastojen vapaaehtoisista toimijoista iso osa on jatkanut sotainvalidityötä tukijäseninä ja alueensa yhteyshenkilöinä. Jämsän osaston puheenjohtaja Rauli Jakobsson ja sihteeri Topi Lehtinen kotikäynnillä sotainvalidin lesken Rauha Jokisen luona. Liiton palkkauksessa oli vuoden lopulla 14 toiminnanjohtajaa, joista 11 oli osaaikaisia. Keski-Pohjanmaan, Lahden ja Varsinais-Suomen sotainvalidipiirien toimintavuoden aikana tekemillä päätöksillä siirtyi vastuu toiminnanjohtajien tehtävien hoidosta piirille. Yhteinen toiminnanjohtaja oli Helsingin ja Uudenmaan sekä Suur-Savon ja Pohjois-Savon piireillä. Jäsenkunnan ja liiton taloudellisten voimavarojen supistuessa jouduttiin myös lyhentämään useiden toiminnanjohtajien työaikaa. Muutoksien myötä korostuu yhteistyö sotainvalidien neuvontapalvelun kanssa jäsenten lakisääteisten korvausten ja palvelujen turvaamisessa. Käytännön huoltotyötä tehtiin edelleen sotainvalidipiirien ja osastojen voimin. Sotasokeat ry ja Aivoinvalidit ry jatkoivat toimintaansa liiton erikoisjäsenyhdistyksinä. 11

Liiton luottamusmiesjohto ja pääsihteeri osallistuivat piirien vuosikokouksiin ja neuvottelupäiville sekä niiden yhteydessä keskustelivat piirien johdon kanssa piirin tilanteesta ja jatkosuunnitelmista. Sotainvalidipiirit purkautuvat, kun sotainvalidien lukumäärä lähestyy kahtakymmentä. Tämän jälkeen Sotainvalidien Perinnejärjestön alueyhdistykset huolehtivat viimeisten sotainvalidien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä huollosta ja jatkavat sen jälkeen sotainvalidiperinteen vaalijoina. Veljesliiton viestintä Veljesliiton viestinnässä keskityttiin kertomaan sotainvalideista paitsi veteraaneina myös sodan vuoksi pysyvästi vammautuneina henkilöinä. Veljesliiton ulkoinen viestintä siirtyi entistä enemmän verkkoon ja sosiaaliseen mediaan. Perinteisiä tiedotteita laitettiin vain muutamia kappaleita sotainvalideja ja veteraaneja koskevina merkkipäivinä. Tiedot­teet kohdennettiin kunkin sotainvalidipiirin alueelle. Sisäistä viestintää hoidettiin piirien toiminnanjohtajille ja puheenjohtajille toimitettavalla piiritiedotteella. Tällä pyrittiin varmistamaan tarvittaessa nopeakin tiedonkulku. Osastoille lähetettiin vuoden aikana kaksi jäsenkirjettä. Näiden lisäksi yhteydenpito kentälle hoitui mutkattomasti suoraan puhelimitse tai sähköpostitse. Viestinnässä tapahtui loppuvuodesta henkilömuutoksia, kun tiedottaja Elina Ruuttila siirtyi muihin tehtäviin ja hänen sijaisenaan toiminut Marja Kivilompolo nimitettiin liittoon viestintäpäälliköksi 1. joulukuuta lähtien. Sotainvalidi-lehti Sotainvalidi-lehdessä siirryttiin harvempaan ilmestymistiheyteen, neljään kertaan vuodessa. Oma lehti on yhä Veljesliiton tärkein viestintäkanava, joka tavoittaa jäsenet ja heidän asioitaan hoitavat omaiset. Vuoden viimeisen lehden painosmäärä oli 14 811. Sotainvalidi-lehti on yhä liiton merkittävin viestintäkanava. 12

Lehden teemoina olivat sotainvalidien parissa tehtävä työ, perinneyhdistykset aktivoituvat, sodanjälkeiset sukupolvet sekä sote-uudistus. Muutoin sisällössä huomioitiin ikä­ ihmisten arjen tukeminen, sotainvalidien ja puolisojen haastattelut, hyvinvointi sekä edunvalvonta ja ajankohtaiset asiat. Kullekin piirille oli varattu yksi tai puolikas sivu omista asioista tiedottamiseen. Myös hengellinen työ näkyi lehdessä omana aukeamanaan, jonka sisällöstä vastasivat luottamuspapit. Lehden tärkeimmät tekstit julkaistiin myös ruotsiksi. Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa Yhteistyötä veteraanijärjestöjen kanssa jatkettiin veteraaniliittojen vuonna 1999 perustaman Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnan (VEVA) johtamana kunkin järjestön itsenäisyyttä ja omaehtoista päätöksentekoa kunnioittaen. Veteraanijärjestöjen yhteistä varainhankintaa hoitaa veteraaniliittojen ja Kaatuneitten Omaisten Liiton perustama Veteraanivastuu ry ja sen Sotiemme veteraanit -keräys. Keräys oli hyvin esillä toimintavuonna, vaikka sen tulos ei yltänytkään edellisen Suomi 100 -juhlavuoden saavutukseen. Veteraanivastuu ry:n Me-säätiöltä saadulla lahjoituksella voitiin alentaa avustajatoiminnan asiakasmaksuja ja myöntää erityisesti pienituloisille leskille avustuksia. Muut yhteistyökumppanit Sotainvalidien Veljesliitto jatkoi yhteistyötä Valtiokonttorin, Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, sosiaali- ja terveysministeriön, seurakuntien, Vanhustyön keskusliiton, Invalidisäätiön, Tammenlehvän Perinneliiton ja Sotainvalidien Perinnejärjestön sekä muiden sotainvalidien kannalta tärkeiden yhteisöjen kanssa. Yhteiskunnan sekä Sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n tuen lisäksi Suomen kansan aineellinen ja henkinen tuki sotainvalideille on edelleen ollut tarpeen. Asiantuntijakollegio Kollegio kokoontui sovitun käytännön mukaisesti vuoden aikana kahdesti. Syksyn tapaamisen erityisaiheena oli veteraanien perinnetyö, sen sisältö ja tulevaisuus. Edelleen valmisteluvaiheessa oleva maakunta- ja sote-uudistus puhututti kollegiota ja niiden vaikutukset sotainvalidihuoltoon ja sotainvalidien veljeskotien tulevaisuuteen. Sotainvalidien ja puolisojäsenten tarvitsemat palvelut ja niiden kehittämismahdollisuudet ovat kollegion vakioaiheena. Kollegion jäsenten antamat evästykset Veljesliiton toiminnalle ja sen muutosvaiheen läpiviennille on koettu arvokkaiksi. Kansainvälinen toiminta Maailman Veteraanijärjestön (World Veterans Federation) toimintaan osallistumisesta veteraanijärjestöjen puolesta vastaa Suomen Rauhanturvaajaliitto. Yhteistyö Ruotsissa asuvia suomalaisia sotainvalideja tukevan Kungafonden-säätiön kanssa jatkui. 13

Liiton talous Liiton tuki kentälle Liiton varallisuuden tultua jo pääosin käytetyksi jouduttiin tuki kentälle puolittamaan edelliseen vuoteen verrattuna. Liiton kokonaistuki jäsentensä huoltoon oli 1 047 314 euroa (2 134 393 euroa vuonna 2017). Liiton taloudellista tukea piireille ja erikoisjäsenyh­dis­ tyksille maksettiin pääosin huolto- ja tukirahana. Sillä on tuettu huoltotyön osana piiriorganisaation toimintaa ja piiritoimiston kustannuksia, joita karsittiin toiminnanjohtajien työaikoja lyhentämällä ja tehtäviä yhdistämällä. Muu varsinainen toiminta ja varainhankinta Yhdistystoiminnan kulut olivat 203 629 euroa (290 530 euroa) ja keskustoimiston kulut 317 823 euroa (436 341 euroa). Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 1 068 766 euroa (2 861 265 euroa). Jäsenistölle suunnattu myyntitoiminta jatkui kertomusvuonna, mutta oli aiempaa pienempää. Kunniamerkkien ompelupalvelusta muillekin kuin liiton jäsenille vastasi edelleen Sotainvalidien Veljesliiton Myyntipalvelu Oy. Testamenttilahjoituksia saatiin 0 euroa (82 503 euroa). Liitto on saanut lahjoituksia muun muassa Kaunialan toverikunta ry:ltä. Varainhankinnan tulos oli 483 019 euroa (159 179 euroa). Kulujäämä ennen sijoitustoimintaa oli - 594 021 euroa ( - 2 712 737 euroa). Sijoitustoiminta Sijoitustoimintaa on hoidettu liiton hallituksen ja taloustoimikunnan päätösten sekä liiton sijoitusten hoidosta vastanneen Evli-pankin asiantuntijoiden suositusten pohjalta. Pääsihteeri raportoi säännöllisesti hallitukselle liiton taloudesta ja sijoituksista. Liitossa ja sen keskustoimistossa tehtiin vuoden aikana erilaisia säästötoimenpiteitä, joilla toimintaa sopeutettiin vastaamaan supistunutta jäsenkuntaa ja liiton varallisuutta. Arvopaperisijoitusten kirjanpitoarvoihin tehtiin arvonpalautuksia 15 904 euroa (104 572 euroa) ja arvon alennuksia - 13 096 euroa (- 22 084 euroa). Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos oli 915 309 euroa (1 064 067 euroa). Omatoiminen kulujäämä oli toimintavuonna 321 287 euroa ( - 1 648 669 euroa). Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myönsi 23.1.2018 liiton omistamien Kiinteistö Oy Jermun osakkeille vapautuksen aravarajoituksista. Nämä ja liiton omistamat Kiinteistö Oy Korsun osakkeet myytiin Kauniaisten kaupungille elokuussa 2018. Myös viimeinen liiton omistuksessa ollut asunto-osake myytiin 13.3.2018. Tulos vuodelta 2018 Liiton saamat yleisavustukset (STEA) olivat yhteensä 152 000 euroa (150 000 euroa). Liiton tilikauden alijäämä oli vuodelta 2018 yhteensä - 41 712 euroa (- 873 928 euroa). 14

6. Liitteet Sotainvalidien Veljesliiton johto vuonna 2018 HALLITUS Puheenjohtaja Juha Laikari, Oulainen Jäsenet 1. varapuheenjohtaja Antti Västi, Seinäjoki 2. varapuheenjohtaja Lasse Lehtinen, Helsinki Markku Honkasalo, Helsinki Heikki Moilanen, Merikarvia Jouko Sipilä, Kangasala Marja-Liisa Taipale, Helsinki Henkilökohtaiset varajäsenet Jaakko Torppa, Kerava Ahti Karttunen, Outokumpu Heimo Purhonen, Salo Jouko Lahdenperä, Tornio Veikko Punakallio, Heinola Ritva-Liisa Paananen, Helsinki Hallituksen kokouksia oli vuoden aikana kahdeksan. Hallitukseen valittu liittovaltuuston jäsen ei ole toiminut samanaikaisesti liittovaltuuston jäsenenä. LIITTOVALTUUSTO Puheenjohtaja Marja-Liisa Taipale, Helsinki Varapuheenjohtaja Markku Ranta, Uusikaarlepyy Jäsenet Helsingin piiri: Seppo Kanerva, Helsinki 1. varajäsen Christian Wallin, Helsinki 2. varajäsen Matti Hara, Helsinki Uudenmaan piiri: Jaakko Torppa, Tuusula 1. varajäsen Erkki Tuormaa, Loviisa 2. varajäsen Taisto Vanhapelto, Tuusula Varsinais-Suomen piiri: Heimo Purhonen, Salo 1. varajäsen Heikki Kiiski, Pöytyä 2. varajäsen Raimo Salonen, Loimaa Kanta-Hämeen piiri: Juha Vuorinen, Akaa 1. varajäsen Heikki Karisto, Hämeenlinna 2. varajäsen Erkki Ylöstalo, Janakkala Pirkka-Hämeen piiri: Heikki Kujanpää, Hämeenkyrö 1. varajäsen Pentti Kuukankorpi, Tampere 2. varajäsen Terttu Veijalainen, Tampere 15

Lahden piiri: Pentti Löfgrén, Lahti 1. varajäsen Veikko Punakallio, Heinola 2. varajäsen Kari Airo, Lahti Kymen piiri: Kari Hietanen, Kouvola 1. varajäsen Reijo Tanskanen, Luumäki 2. varajäsen Leo Merisalo, Pyhtää Satakunnan piiri: Heikki Moilanen, Merikarvia (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Ilkka Nurmi, Pori 2. varajäsen Eero Pirkkalainen, Rauma Sisä-Suomen piiri: Pertti Koivunen, Äänekoski 1. varajäsen Kyösti Tomperi, Jyväskylä 2. varajäsen Ahti Savolainen, Konnevesi † Suur-Savon piiri: Hannu Toivonen, Mikkeli 1. varajäsen Jukka Torvelainen, Savonlinna 2. varajäsen Antti Lindqvist, Kangasniemi Rannikko-Pohjanmaan piiri: Markku Ranta, Uusikaarlepyy 1. varajäsen Wolf Enbacka, Jakobstad 2. varajäsen Raimo Latvala, Mustasaari Etelä-Pohjanmaan piiri: Antti Västi, Seinäjoki (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Rauno Yli-Hynnilä, Kurikka 2. varajäsen Unto Nyystilä, Laihia Pohjois-Savon piiri: Heikki Lahtela, Siilinjärvi 1. varajäsen Jussi Huttunen, Kuopio 2. varajäsen Reijo Sojakka, Leppävirta Pohjois-Karjalan piiri: Jouko Hälvä, Joensuu 1. varajäsen Ahti Karttunen, Outokumpu 2. varajäsen Veijo Saloheimo, Joensuu Keski-Pohjanmaan piiri: Esko Hirviniemi, Haapajärvi 1. varajäsen Veikko Junttila, Nivala 2. varajäsen Heikki Kankaanpää, Sievi Pohjois-Pohjanmaan piiri: Antti Pesälä, Pudasjärvi 1. varajäsen Jouko Korhonen, Oulu 2. varajäsen Pentti Jouppila, Oulu Kainuun piiri: Juhani Hautala, Kajaani 1. varajäsen Reino Kilpeläinen, Sotkamo 2. varajäsen Timo Hurskainen, Kajaani Lapin piiri: Jouko Lahdenperä, Oulu 1. varajäsen Kosti Hietala, Muonio 2. varajäsen Juhani Kellokumpu, Salla 16

Ruotsin piiri: Anssi Pajuvirta, Tukholma 1. varajäsen Asko Matikainen, Tukholma † 2. varajäsen Jouni Knuuttila, Halmstad Aivoinvalidit ry: Lars Löflund, Helsinki 1. varajäsen Taito Vesala, Helsinki Sotasokeat ry: Teuvo Ljungberg, Helsinki 1. varajäsen Aatu Moilanen, Helsinki 2. varajäsen Markku Palokangas, Helsinki Perinnejärjestö: Jari-Matti Autere, Oripää 1. varajäsen Hannu Reko, Forssa 2. varajäsen Tuija-Leena Juutilainen, Tampere Liittovaltuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. LIITON TILINTARKASTAJAT Tilintarkastusyhteisönä toimii KHT-tilintarkastusyhteisö BDO Oy vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Tiina Lind. 17

Toimintaa tukevat yhteisöt SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON TUKI- JA PERINNESÄÄTIÖ Säätiö toimi sotainvalidityön ja -perinteen tukijärjestönä. Säätiön varoja ja niiden tuottoa käytettiin aiempina vuosina erityisesti sotainvalidien ja heidän puolisoidensa kotona selviytymistä helpottavan Sotainvalidien Veljesliiton avustajatoimintahankkeen tukemiseen. Nyt jäljellä olevat varat on päätetty käyttää pääosin sotainvalidien perinteen vaalimiseen. Säätiön varat olivat sijoitettuina riskittömiin kohteisiin. Säätiön hallitus Veljesliiton puheenjohtaja Marja-Liisa Taipale, puheenjohtaja Varatuomari Juhani Saari, varapuheenjohtaja Toiminnanjohtaja Jari-Matti Autere Professori Leo Jarho Kirjailija Lasse Lehtinen Valtiotieteiden maisteri Markku Palokangas Vuorineuvos Jaakko Rauramo Pääsihteeri Seppo Savolainen Asiamies Päätoimittaja Markku Honkasalo SOTAINVALIDIEN PERINNEJÄRJESTÖ Vuosi 2018 oli Sotainvalidien Perinnejärjestön 25. toimintavuosi. Perinnejärjestöön kuului 20 perinneyhdistystä, joista yksi oli Ruotsissa. Yhdistyksissä oli 1 330 jäsentä. Perin­ nejärjestö on Sotainvalidien Veljesliiton ja Tammenlehvän Perinneliiton yhteisö­jäsen. Perinneyhdistykset järjestivät yhdessä sotainvalidipiirien kanssa erilaisia tapahtumia liittyen 18.8. Sotainvalidipäivään. Perinnejärjestö järjesti perinneyhdistyksille seminaarin 12.11.2018 Helsingissä. Seminaarissa käsiteltiin Veljesliiton ja Perinnejärjestön ajankohtaisia asioita, sotiemme veteraanien perinnetyötä sekä kuultiin perinneyhdistysten nykyisestä toiminnasta ja näkemyksiä valmiudesta vastuunottoon sota­ invalidipiirien purkautuessa. Paikalla olivat edustajat 14 perinneyhdistyksestä ja myös Veljesliiton johto, yhteensä 30 henkilöä. Puheenjohtaja Lasse Lehtinen edusti vuoden aikana perinnejärjestöä lukuisissa eri tilaisuuksissa joko juhlapuhujana tai esitelmöitsijänä. Järjestön vuosikokous pidettiin 6.6.2018 Helsingissä. Kokouksen puheenjohtajana oli Veljesliiton pääsihteeri Seppo Savolainen. Virallisia kokousedustajia oli 19 edustaen 15 perinneyhdistystä. Lisäksi läsnä oli yksi perustajajäsen ja seitsemän muuta henkilöä. 18 Perinnejärjestön hallitus Lasse Lehtinen, puheenjohtaja Jäsen Varajäsen Tauno Skogberg (Uusimaa) Kalervo Viitanen (Uusimaa) Jarmo Helttula (Varsinais-Suomi) Ilkka Nurmi (Satakunta) Hannu Reko (Kanta-Häme) Markku Kallinen (Keski-Pohjanmaa) Tuija-Leena Juutilainen (Pirkka-Häme), varapj. Reijo Johansson (Pirkka-Häme)

Mikko Ruskeala (Lahti) Lyyli Vento (Kymi) Vilho Räihä (Pohjois-Pohjanmaa) Markku Tarvainen (Suur-Savo) Juha Koponen (Pohjois-Savo) Pertti Halonen (Kainuu) Pentti Perttula (Helsinki) Martti Kukkonen (Pohjois-Karjala) Tony Westerlund (Rannikko-Pohjanmaa) Marko Hakala (Etelä-Pohjanmaa) Pertti Koivunen (Sisä-Suomi) Jari-Matti Autere (Varsinais-Suomi), sihteeri Taloudenhoitaja Kirjanpitäjä Marjo Kovanen HUOMIONOSOITUKSET Liiton pienoislippu Vapaudenristin tunnuksella ja nauhalla Ahola Paavo, Tampere; Angerma Helene Pia, Helsinki; Hänninen Orvokki, Kerava; Koistinen Allan, Mikkeli; Koivisto Olavi, Saarijärvi; Koskinen Esko, Säkylä; Laakso Pentti, Utti; Latvala Raimo, Mustasaari; Lehtovirta Erkki, Helsinki; Leinonen Tuulikki, Joensuu; Lipiäinen Pekka, Kouvola; Saarela Marja, Turku; Sahra Eero, Juupajoki; Sarjanen Onni, Hämeenlinna; Suominen Mauno, Piikkiö; Törmänen Eero, Kemijärvi; Vaaranmaa Risto, Seinäjoki; Vepsäläinen Otto, Leppävirta Sotainvalidien ansioristi on osoitus sotainvalidien hyväksi tehdystä työstä. Valtakunnallinen jakotilaisuus pidettiin Helsingissä 17.8. Samassa tilaisuudessa kultainen kiekko luovutettiin Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle ja sen vastaanotti arkkipiispa Tapio Luoma. 19

Sotainvalidien ansioristi Ahlroth Mervi, toimitusjohtaja, Kaunialan sairaala; Hakala Marko, toiminnanjohtaja, Etelä-Pohjan­ maan piiri; Heikkinen Erkki, puheenjohtaja, Suomen Sotaveteraaniliitto; Hongisto Simo, vapaaehtoistyöntekijä, Kaunialan toverikunta; Hämäläinen Arto, perushoitaja, Kyyhkylän kuntoutuskeskus- ja sairaala; Ilvonen Katja, toimitusjohtaja, Oulunkylän Kuntoutussairaala; Joutsiniemi Kaarina, vapaaehtoistyöntekijä, Kaunialan toverikunta; Karhu Soile, lähihoitaja, Kaunialan Sairaala; KulmalaSjöman Mira, toiminnanjohtaja, Kanta-Hämeen piiri; Luoma-Aho Outi, budjettineuvos, valtiovarainministeriö; Lähteenmäki Liisa, johtaja, Ilveskoti; Maaluoto Marko, majuri, Puolustusvoimat; Mattila Pirkko, sosiaali- ja terveysministeri; Mikkonen Pia, varainhankinnan päällikkö, Veteraanivastuu; Moilanen Heikki, liiton hallituksen jäsen, Satakunnan piirin puheenjohtaja; Ollikainen Eeva, perushoitaja, Kyyhkylän kuntoutuskeskus- ja sairaala; Orlamo Matti, everstiluutnantti; Papunen Erkki, erityisasiantuntija, valtiovarainministeriö ; Pekonen Aino-Kaisa, kansanedustaja; Purra Erja, ravintolapäällikkö, Kyyhkylän kuntoutuskeskus- ja sairaala; Rehn-Kivi Veronica, kansanedustaja; Ryömä Outi, osastosihteeri, Kaunialan Sairaala; Saarenheimo Marja, vanhempi tutkija, Vanhustyön keskusliitto; Santavuori Helena, vapaaehtoistyöntekijä, Kaunialan toverikunta; Takala Eeva-Liisa, toimistosih­teeri, Kaunialan Sairaala; Toivonen Rauni, Valtiokonttori; Uimonen Isto, Valtiokonttori; Vuorinen Juha, puheenjohtaja, Kanta-Hämeen piiri Airo Kari, Lahti; Halmet Usko, Oulainen; Hellström Risto, Salo; Heponen Olavi, Jyväskylä; Honkela Veli, Kalajoki; Hulkko Matti, Pelkosenniemi; Huttunen Pertti, Kaavi; Ingves Birger, Kristinestad; Isaksson Kaarina, Mynämäki; Jokiniemi Seija, Kauhajoki; Kalinen Kari, Outokumpu; Kannaste Mikko, Rantasalmi; Karumaa Aila, Hämeenlinna; Kilpeläinen Reino, Sotkamo; Lumme Lauri, Tampere; Luumi Kari, Rautjärvi; Makkonen Taavetti, Savonlinna; Myllärinen Hannu, Lappeenranta; Niemi Arvo, Espoo; Ovaska Pentti Hannu, Hausjärvi; Pura Juhani, Valkeakoski; Ratala Heimo, Merikarvia; Simppala Simo, Seinäjoki; Uotila Semmi, Säkylä Marskin Sotainvalidirahasto Anttila Eino, Pudasjärvi; Enkulla Magnus, Kristinestad; Happonen Heikki, Perniö; Hiljanen Juulia, Maaninka; Huuskonen Sulo, Rovaniemi; Issakainen Kauko, Mikkeli; Kiukas Esko, Joutseno; Laatikainen Antti, Ilomantsi; Lampinen Taito, Jyväskylä; Lautaoja Toivo, Kankaanpää; Leppikallio Heikki, Loppi; Nybacka Kurt, Nykarleby; Rämö Reino Matti, Forssa; Räty Tuomo Tommi, Helsinki; Sosoi Benjam, Halli; Suuronen Veikko Ilmari, Orimattila; Vesala Taito, Helsinki. 20

Keskustoimisto Ratamestarinkatu 9 C, 00520 Helsinki P. (09) 478 500, faksi (09) 4785 0100 keskuststo@sotainvalidit.fi, www.sotainvalidit.fi Pääsihteeri ja keskustoimiston päällikkö Seppo Savolainen Johdon sihteeri Pirjo Hämäläinen Tiedottaja Elina Ruuttila (hoitovapaalla, irtisanoutunut 30.11.2018) Tiedottaja Marja Kivilompolo, 1.12.2018 alkaen viestintäpäällikkö Kirjanpitäjä Marjo Kovanen Kunniamerkkipalvelun hoitaja Silja Myllyniemi Toimistovirkailija Anneli Wallendahr Toimistotyöntekijä Tarja Lindholm 31.12.2018 saakka Toimintavuoden päättyessä keskustoimiston palveluksessa oli kuusi toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevaa, joista kaksi työskenteli kunniamerkkipalvelussa. Liiton varoista maksettiin palkka 14 piirin toiminnanjohtajalle, joiden henkilöstökulut huomioidaan piirin saamassa huolto- ja tukirahassa. Sotainvalidien Veljesliiton nimeämät edustajat laitosyhteisöissä, joiden hallinnossa liitolla on enemmistö Kaunialan Sairaala Oy:n hallitus Vesa Ekroos, puheenjohtaja Martti Kuivala Juha Laikari Kyyhkylä-säätiön hallitus 31.8.2018 saakka Varajäsenet: Markku Honkasalo, puheenjohtaja Juhani Saari Jäsenet: Vesa Ekroos Katariina Kuurola Hannu Toivonen Markku Tarvainen Arto Tauria Seppo Savolainen Kyyhkylä-säätiön hallitus 1.9.2018 alkaen Markku Honkasalo, puheenjohtaja Jäsenet: Marja-Liisa Taipale Vesa Ekroos 21

SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry TULOSLASKELMA 1.1.-31.12. 2018 2017 700 000,00 -1 247 313,84 -547 313,84 308 875,14 -2 443 268,70 -2 134 393,56 14 431,69 -42 536,76 -10 900,00 -164 624,40 -203 629,47 12 864,87 -35 971,12 -10 000,00 -257 424,27 -290 530,52 9 634,00 -896 185,90 -126 100,00 768 624,39 -950,04 -72 845,37 -317 822,92 12 000,00 -1 069 595,68 -122 500,00 837 944,45 -4 770,73 -89 419,36 -436 341,32 -1 068 766,23 -2 861 265,40 586 600,79 -37 216,40 -74 639,32 474 745,07 229 371,48 -38 733,34 -42 109,99 148 528,15 -594 021,16 -2 712 737,25 940 499,96 -25 191,18 915 308,78 1 139 250,78 -75 183,22 1 064 067,56 321 287,62 -1 648 669,69 0,00 0,00 465 031,70 465 031,70 YLEISAVUSTUKSET Saadut yleisavustukset Ruotsin piirin osuus 152 000,00 -15 000,00 150 000,00 -17 500,00 TILIKAUDEN TULOS 458 287,62 -1 051 137,99 0,00 -500 000,00 594,72 0,00 0,00 -594,72 0,00 -500 000,00 177 209,31 177 209,31 -41 712,38 -873 928,68 VARSINAINEN TOIMINTA HUOLTOTOIMINTA Tuotot Muut kulut Kulujäämä YHDISTYSTOIMINTA Tuotot Henkilöstökulut Stea:n kattamat kulut Muut kulut Kulujäämä KESKUSTOIMISTO Tuotot Henkilöstökulut Stea:n kattamat henkilöstökulut Henkilöstökulujen siirto Poistot Muut kulut Kulujäämä TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ VARAINHANKINTA YHDISTYSTOIMINNAN VARAINHANKINTA Tuotot Henkilöstökulut Muut kulut Tuottojäämä Tuotto- / kulujäämä SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut OMATOIMINEN KULUJÄÄMÄ POIKKEUKSELLISET ERÄT Tuotot MUUT RAHASTOT Tuotot Siirto rahastoon Siirto rahastoon/Kauniala Siirto rahastoon/Tukia 22 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry. TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto, liite 1 Sijoitukset Kiinteistöt Asunto-osakkeet Pankki- ja teollisuusosakkeet + osuudet Muut osakkeet ja osuudet Lainasaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Varastot Saamiset Pitkäaikaiset Pääomalaina, konserni Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 31.12.2018 31.12.2017 19 668,36 19 668,36 28 631,41 28 631,41 100 912,76 0,00 838 995,17 35 909,40 0,00 975 817,33 100 912,76 73 750,86 894 480,76 35 909,40 26 486,24 1 131 540,02 45 103,56 44 420,67 184 551,37 246 068,50 13 846,98 104 033,50 117 880,48 18 653,59 123 419,39 142 072,98 766 822,84 766 822,84 128 916,06 128 916,06 2 109 843,94 1 721 649,64 23

SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry. VASTATTAVAA 31.12.2018 31.12.2017 1 299 614,96 2 173 543,64 500 000,00 151 554,85 - 41 712,38 609 842,47 0,00 158 228,68 - 873 928,68 - 715 700,00 17 510,53 162 713,31 20 162,67 200 386,51 21 605,76 220 222,50 21 977,74 263 806,00 2 109 843,94 1 721 649,64 OMA PÄÄOMA Oma pääoma, liite 1 Huolto- ja tukirahasto 2005 - 2025, liite 1 Muut rahastot, liite 1 Tilikauden tulos, liite 1 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat VASTATTAVAA YHTEENSÄ 24

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Pysyvät vastaavat on kirjattu hankintamenoon, josta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Arvopaperien arvostuksessa on käytetty fifo-periaatetta. Vaihto-omaisuus on kirjattu fifo-periaatteen mukaisesti muuttuviin menoihin alimman arvon perusteella. Sotainvalidien Veljesliitto myönsi vuonna 2013 Kaunialan Sairaala Oy:lle yhtiön maksuvalmiuden säilyttämiseksi Veljesliiton ja Vantaan kaupungin 15.12.2006 tekemän perussopimuksen mukaisesti osakeyhtiölain mukaista oman pääoman ehtoista lainaa 492 137 euroa (Vantaa 223 880 euroa). Lainalle ei makseta korkoa. Pääomalainaa on jäljellä 184 551 euroa 31.12.2018. Henkilökunnan lukumäärä v. 2018 oli keskimäärin 22 (2017/25) Vakituisessa työsuhteessa 31.12.2018 oli heistä 21 (2017/24) henkilöä. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖKULUT Palkat, palkkiot Lakisääteiset sosiaalikulut Muut henkilöstösivukulut SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Osinkotuotot Vuokratuotot Korkotuotot Omaisuuden arvonmuutokset Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Vastikkeet Muut hoitokulut Omaisuuden arvonmuutokset Kulut yhteensä 2018 896 185,90 150 867,93 20 735,61 2017 1 069 595,68 184 337,95 24 789,08 1 067 789,44 1 278 722,71 26 216,95 643,65 765,93 15 904,00 896 969,42 125 969,93 8 508,60 2 540,18 104 572,45 897 659,62 940 499,95 1 139 250,78 - 648,20 - 11 446,88 - 13 096,10 - 5 529,70 - 47 569,28 - 22 084,24 - 25 191,18 - 75 183,22 25

POIKKEUKSELLISET TUOTOT JA KULUT Poikkeukselliset tuotot Kaunialan vuokravastuun purku 2018 2017 0,00 0,00 465 031,70 465 031,70 26 271,10 - 8 013,01 18 258,09 26 271,10 0,00 26 271,10 2 360,31 0,00 - 479,95 - 470,09 1 410,27 7 131,04 0,00 0,00 - 4 770,73 2 360,31 19 668,36 28 631,41 TASEEN LIITETIEDOT PYSYVÄT VASTAAVAT Taide-esineet 1.1. Vähennykset Koneet ja kalustot 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Tasearvo 31.12. Poistoprosentteina on käytetty kalustojen osalta 25 % jäännösarvosta. ATK-laitteiden ja ajoneuvojen osalta tasapoisto, 25 % hankintahinta-arvosta. ARVOPAPERIT Pankki- ja teollisuusosakkeet Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Erotus Sijoitusrahastot Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Erotus Siirtosaamisten olennaiset erät Ilmarinen, TyEL Veteraanivastuu ry Muut siirtosaamiset 26 2018 2017 559 742,96 325 780,81 233 962,15 586 831,61 322 596,72 264 234,89 573 331,35 513 214,36 60 116,99 718 163,91 571 884,04 146 279,87 28 633,24 46 823,28 28 576,98 104 033,50 43 229,51 50 000,00 30 189,88 123 419,39

OMA PÄÄOMA Oma pääoma 1.1. Lisäys: Siirto Huolto- ja tukirahasto 2005-2025:stä Tilikauden yli-/alijäämä Oma pääoma Huolto- ja tukirahasto 2005-2025 1.1. Lisäys: Kyyhkylä-säätiön avustus Vähennys: Siirto omaan pääomaan Muut rahastot Marskin rahasto 1.1. Lisäys Vähennys 6 673,83 0,00 - 6 673,83 Kaunialan sotavam.srl:n rahasto 1.1. Lisäys Vähennys 151 554,85 0,00 0,00 OMA PÄÄOMA 31.12.2018 Siirtovelkojen olennaiset erät Avustajatoiminta, toimintatuki Lomapalkkavaraus sosiaalikuluineen Muut siirtovelat 2018 2017 1 299 614,96 0,00 - 41 712,38 1 257 902,58 1 440 292,41 733 251,23 - 873 928,68 1 299 614,96 0,00 500 000,00 0,00 500 000,00 733 251,23 0,00 - 733 251,23 0,00 2018 2017 0,00 6 673,83 151 554,85 151 554,85 151 554,85 158 228,68 1 909 457,43 1 457 843,64 2018 2017 0,00 160 753,81 1 959,50 162 713,31 16 564,50 192 523,50 11 134,50 220 222,50 Hallitus päätti kokouksessa 27.3.2019 muuttaa Huolto- ja tukirahasto 2005-2020 nimen Huolto- ja tukirahasto 2005-2025:ksi. 27

28

29

30

Sotainvalidien Veljesliitto 31.12.2018 Piiri Sotainv. jäseniä Kuolleet   Leskiä  Tukijäseniä 126 37   33 296 65 14 93 20 8 113 46 2 26 352 248   37 543 214 Kanta-Häme 12 55 26 1 13 239 294 Pirkka-Häme 12 112 47   35 585 172 Lahti 7 Kymi 4 41 9   10 209 56 87 24   36 370 123 Satakunta 8 101 31 1 34 326 183 Sisä-Suomi 10 82 22   22 311 209 Suur-Savo 5 54 15   17 321 51 Rannikko-Pohjanmaa   54 28   14 259 59 21 95 25   29 443 489 Pohjois-Savo 5 77 19   23 342 56 Pohjois-Karjala 7 94 21   39 260 97 Keski-Pohjanmaa 3 35 14   14 221 125 Pohjois-Pohjanmaa   89 21   27 313 350 Kainuu   74 8 1 18 132 105 Lappi 4 85 19   20 200 182 Ruotsi   48 9   29 80 138 441 5 476   Osastoja Helsinki Uusimaa Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Yhteensä Sotainvalidijäsenet 1 515 Puolisojäsenet 6 278 Tukijäsenet 3 216 11 009   120 1 515 Poistuma 22,5 % Erikoisjäsenyhdistykset sisältyvät edellisiin lukuihin Aivoinvalidit 62 Sotasokeat 5 (puolisojäseniä 18) Vuonna 2018 kuolleiden jäsenten määrä 441 Uusia myönteisiä päätöksiä 5 Vähennys vuoden 2018 aikana 436 Uusia Puolisoita  päätöksiä 5 802 3 216