LABYRINTTI 2/2019 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami a ma Kirjailija Rosa Meriläinen: Kumppanin tukea ei kannata aliarvioida Mitäpä miehellä mielessä Parisuhteesta voimaa, kun läheinen sairastaa Jäädyttävätkö mielenterveysongelmat parisuhteen roihun?

Hae tukea www.finfami.fi onko läheisesi sairastunut psyykkisesti? Älä jää yksin.

LABYRINTTI 2/2019 KUVA: MARIKA FINNE Teema: Parisuhde ja mielenterveys 5 Pääkirjoitus: Hyvinvoiva parisuhde kannattelee 6 ”En ole koskaan ajatellut, että mielenterveysongelmissa olisi jotakin noloa” 11 Omaisen ääni: Hyvä parisuhde? 12 Mitäpä miehellä mielessä 15 Kolumni: Vanhempien parisuhde on peili, jossa lapsen maailma muovautuu 16 Parisuhteesta voimaa, kun läheinen sairastaa 18 Jäädyttävätkö mielenterveysongelmat parisuhteen roihun? 20 Puheenjohtaja: Kun puoliso sairastaa 22 Mielenterveys ja parisuhde kietoutuvat toisiinsa 24 Surupilven salaisuus -kirja auttaa lapsia käsittelemään läheisen itsemurhaa 27 Maahanmuuttajataustaiset nuoret aikuiset saivat taiteen kautta äänensä kuuluviin 28 Runotyöskentelystä hyvinvointia 30 Rahahuolet puheeksi 32 Omaisten vapaaehtoisryhmä vieraili Euroopan parlamentissa 34 Kolumni: Tuoko toipumisorientaatio omaistyöhön mitään uutta? LUKIJAN KUVA. – VERTAISTUKIRYHMÄT OVAT MYÖS LOISTAVAA ENNALTAEHKÄISEVÄÄ APUA. Labyrintti 3/2019 Omaistyön hyvät käytännöt Seuraavaan lehteen tarkoitettujen aineistojen tulee olla 11.10.2019 osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai marika.finne@finfami.fi. KANSIKUVA: MARIKA FINNE Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Pia Hytönen ● Toimituspäällikkö Marika Finne ● Toimituksen osoite Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jukka Eriksson/ Je-Mark Ky p. 09 5489 3630, 050 339 6137, je-mark.oy@netlife.fi info@je-mark.fi www.je-mark.fi ● Taitto Faktor/Taittopalvelu ● Painopaikka Forssa Print ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. 2/2019 441 612 Painotuote 3

PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA JA TUKIASUNTOPALVELUJA NUORILLE AIKUISILLE Tulevaisuuden Portti on ammatillinen psykiatrinen hoitokoti, joka tarjoaa psykoterapiaa ja erilaisia terapiahoitoja. Pidämme tärkeänä, että nuoret mielenterveyskuntoutujat eivät jää ns. eläkeputkeen, vaan haluamme satsata ammatilliseen kuntoutukseen ja itsenäistymisen tukemiseen. Tiiviin omahoitajasuhteen tärkeys, prosessinomainen työskentely, henkilöstön ammattitaito ja sitoutuneisuus hoitosuhde työskentelyyn yksilöllisin tavoittein ovat tuottaneet erinomaisia hoitotuloksia. Tulevaisuuden Portti Ehdatoksentie 6 46930 Huruksela Puh. 050 913 2990 tulevaisuudenportti@hotmail.com www.tulevaisuudenportti.com tukiasuminen ja arvioiva asumisvalmennus >> osallisuutta vahvistava kuntouttava työtoiminta >> sosiaalinen kuntoutus >> työllisyyspalvelut >> Avoin Paja Inspis >> Mielen Avoin Opisto - Recovery College >> kaikille avoin kurssi- ja ryhmätoiminta >> kokemusasiantuntijatoiminta >> vapaaehtoistoiminta >> kehittämishankkeet ◦ Toimintamme kulmakiviä ovat yhteisöllisyys, vastuullisuuteen kasvaminen, aktiivisuus ja arjen hallinta. ◦ Haluamme vahvistaa ihmisen omia voimavaroja ja auttaa näkemään positiivisia tulevaisuuden mahdollisuuksia. ◦ Luonto on vahvasti läsnä toiminnassamme. Se antaa voimia ja rauhoittaa. ◦ Toimimme kaikissa asumisyksiköissämme Green Care -periaatteiden mukaisesti. Yksikkömme: Villa Soilu Soiluntie 62 35700 Vilppula Puh:03-471 8623 Metsomäen Palvelukoti Hummalantie 8 35800 Mänttä Puh:03-474 8114 Vehkoon Asunnot Vehkoontie 156 42600 Multia Puh:014-755 655 www.metsomäenkodit.fi  Meidät löytää myös Facebookista    http://www.xn--metsomenkodit-gfb.fi/ >> Metsomäen Plavelukoti.indd 1

PÄÄKIRJOITUS Marika Finne, asiantuntija/viestintä, FinFami ry Hyvinvoiva parisuhde kannattelee P KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ arisuhde on usein aikuisen läheisin ja merkittävin Lehdessämme kirjailija Rosa Meriläinen puhuu lämpimästi ihmissuhde. Mutta millainen on hyvä parisuhde ja vertaistukiryhmistä, joista hän on hakenut tukea muun muassa kuinka sitä ylläpidetään? Yhtä oikeaa vastausta ei ole, avioeroon liittyvissä kysymyksissä. Meriläisen mielestä vertaissillä olemme kaikki erilaisia. Se, mikä toimii yhdelle, tukiryhmät tarjoavat loistavaa ennalta ehkäisevää apua. Olen on ehdoton ei toiselle. Kaikki toki tunnemme ne samaa mieltä. peruskäsitteet, jotka usein esiintyvät hyvästä parisuhteesta Kuormittavissa elämäntilanteissa ei tule unohtaa itseään, ja puhuttaessa, kuten luottamus, turvallisuus, avoimuus, rakkaus ja omaan jaksamiseen on tärkeää hakea apua. FinFami-yhdistykkumppanuus. Näiden lisäksi tärkeää on, että parisuhteessa saa sissä ympäri Suomen on sairastuneiden puolisoille tarkoitettuja olla juuri se kuka on, hyvinä ja huonoina vertaisryhmiä, joissa pääsee vaihtamaan päivinä. Tämä luo hyvän lähtökohdan yleiajatuksia ja tapaamaan muita samankaltaiselle hyvinvoinnille. sessa tilanteessa olevia. Vertaisryhmissä Kaikissa suhteissa on karikoita ja ei digiaikana tarvitse olla aina fyysisesti erilaisia haasteita. Jos parisuhteessa toinen paikalla. Lehdessämme kerrotaan esimeroireilee tai sairastuu psyykkisesti, edessä kiksi podcastista, jossa miehet pääsevät on tavallistakin suurempia aallokoita. ääneen kertomaan kokemuksistaan ja Kuinka olla tukena puolisolle hävittätunteistaan sairastuneen rinnalla – asioista, mättä kontaktia omiin tarpeisiinsa? Miten joista he ovat harvoin kenellekään puhuhoivaaminen tai sairastuneen puolison neet. Mielenkiinnolla odotan näitä jaksoja. huonovointisuus vaikuttaa romantiikkaan Haastattelussaan Meriläinen painottaa ja parisuhteen seksuaalisuuteen? Kuinka puolisoiden välisen jakamisen merkitystä. käy ystäväpiirille, entä miten puolison Sama korostuu Parisuhdekeskus Katasairastuminen vaikuttaa lapsiin ja vanhemjassa työskentelevien Kaisa Humaljoen ja muuteen tai perheen talouteen? Muun Katariina Pelkosen kirjoittamassa jutussa, muassa näitä kysymyksiä käsitellään tässä jossa nousee esiin parisuhteen tunneilparisuhdeteemaisessa numerossa. mapiirin merkitys. Luottavaisessa ilmapiiOn selvää, että mielenterveysongelmat rissä kumppanin kanssa voi jakaa sairauden vaikuttavat aina sairastuneen läheisiin, ja herättämiä tunteita, esimerkiksi pelkoa ja erityisesti parisuhteeseen. vihaa, ja myös ilonhetkiä. Kun toinen sairastaa, ei Parisuhteen merkitys ITSELLEEN VOI ASETTAA RIITTÄVÄN PIENIÄ JA voi olettaa, että lähtökorostuu sairauden aikana, KONKREETTISIA TAVOITTEITA ARKEEN. ESIMERkohtaisesti kaikki asiat koska riitaisa ja vaikea KIKSI RUUAN LAITTAMINEN YHDESSÄ VOI LUODA parisuhde vie jo itsesmenevät parisuhteessa LÄMPÖÄ JA YHTEENKUULUVUUDEN TUNNETTA. sään paljon voimavaroja tasan kuten ennenkin. Usein sairastunut tarvitsee ja vaikuttaa mielialoihin tilanteessaan aikaa, lepoa ja ymmärrystä ja puolison täytyy ottaa voimakkaasti. Jutussa esitellään lisäksi tapoja, joiden avulla omaa enemmän vastuuta esimerkiksi kotitöistä, arjen pyörittämisestä, parisuhdettaan voi vahvistaa. taloudesta ja tunnetyöstä. Puolison rooli voi muuttua omaishoiToivon ja hyvän tunneilmapiirin ylläpitäminen on parisuhtajaksi, mikä voi herättää molemmissa osapuolissa vaikeita teessa tärkeää. Itselleen voi asettaa riittävän pieniä ja konkreettunteita. Tämä epätasa-arvoisuus nousee esiin myös Labyrintin tisia tavoitteita arkeen. Esimerkiksi ruuan laittaminen yhdessä Omaisen ääni -kolumnissa. voi luoda lämpöä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Koska Naistenlehdet pullistelevat erilaisia parisuhdeneuvoja, mutta vahvuuteni on muualla kuin ruuanlaitossa, jaan teille toisenpuolison masentuminen tai muu psyykkinen sairastuminen ei laisen kesäisen reseptin, jota itsekin yritän toteuttaa: nuku ole aihe, josta on helppo jakaa neuvoja kepeästi kesäisten resep- hyvin, syö hyvin, vietä aikaa rakkaiden ihmisten kanssa ja tien lomassa. Yleistäminen ei toimi. Siksi onkin tärkeää kuulla ympäröi itsesi asioilla, jotka tekevät sinulle hyvän mielen. erilaisia kokemuksia ja muistaa, että ei ole asian kanssa yksin. Iloista kesää kaikille! 2/2019 5

”En ole koskaan että mielenterve jotakin noloa” Rosa Meriläisellä on mielenterveysongelmiin samanlainen suhtautumistapa kuin mihin tahansa terveysongelmiin: asiallinen ja ratkaisukeskeinen. Jos omat voimat loppuvat, Rosa hakee apua ja luottaa asiantuntijatietoon. Toipumisessa tärkeässä roolissa on myös kumppani. – Toisen puolesta ei voi mennä hoitoon, mutta toisen hoitoa voi tukea. R osa Meriläisen, 43, elämässä mielenterveysasiat ovat aina olleet hyvin arkinen keskustelunaihe. Esimerkki tuli läheltä. Rosan isä Jussi Särkelä työskenteli aikoinaan Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtajana ja opetti, miten tärkeää on hälventää stigmaa mielenterveysongelmien ympäriltä. Turha häpeä usein hidastaa avun hakemista. – Mutta silti, kun ensimmäisen kerran uuvuin ja masennuin vuonna 2004, en jäänyt sairauslomalle heti, kun minulle sitä työterveyshuollosta suositeltiin. En ole koskaan ajatellut, että mielenterveysongelmissa olisi jotakin noloa, mutta tuoreena kansanedustajana pelkäsin uupumisesta kertomiseen liittyvää julkisuutta, Rosa muistelee. Hän sanoo huomanneensa, että moni epäröi kertoa vaikkapa työuupumuksesta. Rosa sanoo ymmärtävänsä etenkin nuorempien työntekijöiden pelkoa. – Ei minullekaan nuorempana tullut mieleen, että oma terveys voisi jotenkin reistailla. Rosan mukana pelkona tuntuu olevan, että jos ei ole koko työuran ajan rautainen terveys, ura kaatuu siihen. – Mutta eihän kenelläkään ole koko ajan rautainen terveys! Asenteet ovat kuitenkin muuttumassa, pikku hiljaa. Nykyään myös julkisissa ammateissa toimivat ihmiset kertovat uupumisestaan. Se on Rosasta terve kehityssuunta. Masennukseen ja mielenterveyson- 6 gelmiin kielteisesti suhtautuvat ovat hänen kokemuksensa mukaan vähemmistössä. – Asiasta kertomisesta on ehdottomasti enemmän hyötyä kuin haittaa. Omaa itseään ja elämäntarinaansa ei pidä hävetä. Rosa sanoo, että omista mielenterveysongelmista on ollut se hyöty, että hän tunnistaa ne helpommin myös oman elämänsä ihmisistä ja osaa kannustaa heidät hakemaan apua. – Useimmilla suomalaisilla on lähipiirissään joku, jolla on tai on ollut mielenterveysongelmia. Jos luulee, ettei ole, kannattaa miettiä, miksi on sellaisessa asemassa, ettei tiedä niistä. ROSA ON ELÄMÄNSÄ AIKANA sairastanut kaksi masennusta. Sen lisäksi hänellä on ollut työssä uupumista. Tällä hetkellä Rosa Meriläinen työskentelee Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestön pääsihteerinä. Hänen työuransa ei siis ole tyssännyt siihen, että hän on sanonut ääneen sairastaneensa masennusta. – Mutta on minulle joku joskus ääneen pohtinut, että ehkä jotkut työpaikat ovat menneet minulta sivun suun, koska olen puhunut näistä asioista ääneen. Vastakysymykseni on: miksi ihmeessä haluaisin sellaisen työnantajan palvelukseen? Mielenterveys ja siihen liittyvät ongelmat ovat yksityisasia – ja tietyssä mielessä eivät ole. Esimerkiksi masentuneen vointi heijastuu perhe-elämään tai parisuhteeseen. ➤➤ 2/2019

ajatellut, ysongelmissa olisi 2/2019 7

– SUHTAUDUN KAIKENLAISIIN terveMielenterveysongelmista kertominen sanonut. Uskon, että siinä tulee parisuhysongelmiin asiallisesti ja ratkaisukeskeipuolisolle saattaa jännittää, mutta Rosa teen toisellekin osapuolelle turvallinen sesti, Rosa sanoo. muistuttaa, että todennäköisesti hän on olo, kun sen hoitopäätöksen on tehnyt jo aavistanut asian – etenkin, jos samassa terveydenhuollon ammattilainen. Hänelle suhtautumistapa tarkoittaa taloudessa elellään. Kumppani on myös hyvä pitää ajan myös sitä, ettei mielenterveysasioiden Lisäksi kumppanin tukea ei kannata tasalla: hänelle voi kertoa, hoitosuunkäsittelyssä tarvitse tai kannata jäädä aliarvioida. nitelmasta ja sairauden arvioidusta yksin. – Mielenterveysongelmainen ajattelee kestosta. Suomalaisessa yhteiskunnassa on se usein, että on tyhmä ja yhteiskunnalle – Se on varmasti vaikein ja raskain hieno piirre, että järjestöjä ja erilaisia kallis. Ettei hän ansaitse hoitoa tai että tilanne parisuhteessa, jos toinen voi ryhmiä on vähän joka lähtöön. avun vastaanottaminen ei johda yhtään huonosti, mutta ei suostu hakemaan Rosa suositteleekin yksilöterapian mihinkään. Minä alan ainakin usein apua. Tai jos näkee, että asiat ovat lisäksi vertaistukea. Ryhmiin voi osaluupuneena syytellä itseäni. Silloin on huonosti, mutta toinen ei puhu. Silloin listua joko livenä tai verkossa. hyvä, että vierelläni on – Sekä terapiassa että kumppani, joka sanoo, vertaistukiryhmissä – ASIASTA KERTOMISESTA ON EHDOTTOMASTI että ‘sä olet hyvä juuri itsetuntemus kasvaa. ENEMMÄN HYÖTYÄ KUIN HAITTAA. OMAA ITSEÄÄN tuollaisena ja että kyllä Molemmissa saa puhua JA ELÄMÄNTARINAANSA EI PIDÄ HÄVETÄ. sä pärjäät’. itsestään loputtomasti. Aina uupunut tai Se on yllättävän kivaa. masentunut ei tajua omaa tilaansa. Rosa kumppani alkaa arvailla syitä ja saattaa Rosa on hakenut vertaistukiryhmistä muistelee, ettei itsekään ymmärtänyt kuvitella, että kaikki johtuu hänestä. apua ainakin uniongelmiinsa ja avioolevansa masentunut ennen kuin tilanne Rosa sanoo olevansa onnellinen myös eroon liittyviin kysymyksiin. äityi niin pahaksi, että edessä oli kuukau- siitä, että hänellä on aina ollut tiede– Vertaistukiryhmät ovat myös loissien sairausloma. myönteisiä kumppaneita, joiden kanssa tavaa ennaltaehkäisevää apua. Avioeron – Sellaista, mitä ei itse ymmärrä, niin asioista on voinut keskustella. yhteydessä hakeuduin Mannerheimin siitä on vaikea puhua tai kommunikoida – Toisen puolesta ei voi mennä Lastensuojeluliiton vertaistukieroryhmuillekaan. hoitoon, mutta toisen hoitoa voi tukea. mään, sillä tiesin, että ero on masenToisella kerralla masentuessaan Rosa Rosan elämässä se on tarkoittanut sitä, nukselle altistava tekijä. Halusin myös tunnisti sairauden, mutta avun saaminen että puoliso ei ole lääkevastainen tai ole näyttää lapselleni mallia, että elämän kriioli vaikeampaa kuin ensimmäisellä ottanut masentuneen käytöstä itseensä. sitilanteissa haetaan apua, eikä jäädä kerralla. Vakituinen työsuhde oli vaihMutta entä jos näin on? jahkailemaan. tunut freelanceriudeksi, eikä työterveys– Asiantuntijoilta saa neuvoja, miten Vertaistukiryhmien löytämisessä on huolto ollut käytettävissä. kertoa hoidostaan kumppanille, jos tällä ollut avuksi yhteiskunnallinen kiinnostus. – Mielestäni järjestelmässämme on se on esimerkiksi vanhakantaisia mielipiteitä – Tunnen todella hyvin yhteiskunnan perusongelma, että monet kipeimmin lääkehoidosta. Todennäköisesti käy niin, rakenteet, sillä olen ollut mukana politiiapua tarvitsevista eivät ole työterveyden että asiallisen tiedon saatuaan kumppani kassa 20-vuotiaasta lähtien. piirissä. Sain avun julkiselta puolelta – useimmiten tajuaa, että hetkinen – onhan tosin en samassa ajassa kuin olisin saanut tämä hoito minunkin etuni. ELÄMÄNKOKEMUS JA IKÄ ovat tehtyöterveyshuollosta. Rosan mielestä kumppanin on myös neet Rosan kohdalla tehtävänsä: hän tunLääkkeet Rosa sanoo saaneensa heti tärkeää pysyä kasassa ja olla menemättä nistaa nykyään paremmin jaksamisensa ja terapiaa oli tarjolla noin kuukauden mukaan masentuneen tunnelmaan. rajat ja on kehittänyt toimintamalleja, jotkuluttua. – Parisuhteen molemmat osapuolet ka tukevat hyvinvointia. – Useimmat mielenterveysongelmat eivät saa romahtaa. Muuten ei homma – Yksinkertaistaen toimintamallini ovat sellaisia, että apua saa, kun sitä toimi. Ja kovin olisi hankalaa kertoa on asiantuntijatietoon uskominen. Jos hakee. On sairauksia, joita voidaan murheestaan, jos toinen heti alkaisi itkeä huomaan, että minulla on jaksamisen parantaa, kuten masennus, ja on sairatai väännellä käsiään. kanssa ongelmia, siirryn heti päihteettöuksia, joita voi pitää kurissa lääkkeillä, Rosa sanoo, ettei kumppanilta voi mään elämään. Nokkela mieli toki saatkuten kaksisuuntainen mielialahäiriö. vaatia määräänsä enempää, mutta taisi ajatella toisin ja voisi alkaa hoitaa pitkässä parisuhteessa on hänen masennusta päihteillä. Mielestäni masenLÄÄKEHOIDON PUOLUSTAMINEN mukaansa voitava luottaa siihen, että tuneena ei kannata juoda lainkaan. Ja ja terveydenhuollon ammattilaisten ohtoinen jaksaa huonommankin ajan. siinä raittiudessa puoliso voi olla tukena. jeiden säntillinen noudattaminen ovat – Yksikään parisuhteeni ei ole kaatunut Päihteettömyyden lisäksi Rosa tietää Rosalle itsestäänselviä asioita. mielenterveysongelmiin. Vuosien pariliikunnan auttavan mielialan nostamiLääkärin ohjeiden noudattaminen on suhde kyllä kestää monenlaisia vaivoja. sessa. hänen mukaansa myös parisuhdeteko. Sitoutumiseen kuuluu, että hyväksyy – Liikunta, päihteettömyys ja rutiinit – Masentunut ei välttämättä ole itse sen, ettei koko ajan voi olla vain onnel– niillä pääsee jo pitkälle. Minulla on paras arvioimaan, miten kannattaa lista. Elämässä saattaa tulla eteen rahaon- lapsi, joten minun on oltava toimintakytoimia. Siksi olen aina ollut kuuligelmia, työttömyyttä, sairautta tai muuta kyinen. Onneksi vanhemmuuteen liitainen potilas ja tehnyt, kuten lääkäri on vastaavaa. tyvät rutiinit myös ylläpitävät mielen8 2/2019

terveyttä. Vanhemmuuteen liittyy myös vastuuntunto, ja se on yksi syy, miksi haen heti apua. Nykyään Rosa osaa myös itse havainnoida, milloin on syytä painaa jarrua. – Olen koko ajan oppinut paremmin säätelemään jaksamistani ja huomaamaan, milloin olen loman tarpeessa. TEKSTI: Laura Koljonen KUVAT: Marika Finne – Se on varmasti vaikein ja raskain tilanne parisuhteessa, jos toinen voi huonosti, mutta ei suostu hakemaan apua. Tai jos näkee, että asiat ovat huonosti, mutta toinen ei puhu. Silloin kumppani alkaa arvailla syitä ja saattaa kuvitella, että kaikki johtuu hänestä, sanoo Rosa Meriläinen. 2/2019 9

KIRJOITUSPYYNTÖ SINULLE, jonka puoliso on sairastunut psyykkisesti Onko puolisosi sairastunut johonkin psyykkiseen sairauteen ja teillä on alle kouluikäisiä lapsia? Nyt Sinulla on mahdollisuus jäsentää kokemustasi tarinan muotoon ja samalla tuoda esiin ääntäsi psyykkisesti sairastuneen puolisona. Toimin omaistyöntekijänä Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry:ssä ja teen Jyväskylän ammattikorkeakoulun Terveyden edistämisen YAMK -opiskeluihini liittyen opinnäytetyön puolison näkökulmasta psyykkisesti sairastuneen vanhemman perheessä, jossa on alle kouluikäisiä lapsia. Tämän valtakunnallisen tutkimuksen toimeksiantajana on Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. Kirjoittamalla tarinasi, Sinulla on mahdollisuus tehdä tunnetummaksi puolison näkökulmaa perheessä, jossa toinen vanhempi on psyykkisesti sairastunut. Tutkimuksen tiedoista on hyötyä omaistyön kehittämisessä ja se lisää ammattilaisten ymmärrystä psyykkisesti sairastuneen puolison kokemuksista. Kerro Sinä oma tarinasi kokemuksistasi sairastuneen puoli- sona, omaisena, vanhempana ja ihan omana itsenäsi. Tarinan muoto, pituus ja tyyli ovat vapaita. Voit kirjoittaa vapaasti asioista, jotka ovat nousseet merkityksellisiksi pohtimalla kysymyksiä: Miten puolisosi sairastuminen on vaikuttanut perheenne arkeen ja vanhemmuuteen? Mikä auttaa sinua puolisona ja vanhempana jaksamaan? Mikä hankaloittaa sitä? Toivoisin, että lisäät vastaukseesi seuraavat taustatiedot: sukupuolesi, ikäsi, lasten iät ja maakunta, sekä lyhyt kuvaus elämäntilanteestanne, puolison sairaudesta ja sen alkamisesta. Kertoisitko vielä, onko FinFami järjestönä Sinulle tuttu ja minkälaista tukea olet saanut ja/tai toivoisit puolisona saavasi toiminnasta? Tutkimukseen osallistuminen on luottamuksellista ja vapaaehtoista. Aineistosta häivytetään perheenne tunnistettavuuteen vaikuttavat seikat. Erityisesti taustatietojen käsittelyssä otetaan huomioon anonymiteetti. Voit kirjoituksessasi välttää tuomasta esiin perheenne ja ulkopuolisten henkilöiden yksityiskohtaisia tietoja, kuten henkilöiden tai paikkojen nimiä, sekä tarkkoja päivämääriä. Voit keskeyttää tutkimuksen halutessasi. Kirjoitukset säilytetään ulkopuolisten saavuttamattomissa, opinnäytetyön kannalta tarvittavan ajan, jonka jälkeen ne hävitetään. Tutkimustietoja ja alkuperäisiä tarinoita käsittelee ainoastaan tutkija. Tutkimuksessa voidaan käyttää suoria lainauksia teksteistä ottaen kuitenkin huomioon kirjoittajan ja hänen perheensä anonymiteettisuoja. Opinnäytetyö julkaistaan sähköisessä muodossa sen valmistuttua vuoden 2020 aikana. Kirjoitukset toivotaan 14.8.2019 mennessä. Lähettä- mällä tarinan annat suostumuksesi sen käyttämiseen tutkimuksessa yllä esitetyn tavan mukaisesti. Voit osallistua kirjoittamalla suoraan Webropoliin (https://bit.ly/kirjoituspyyntö) tai lähettämällä tekstisi postitse alla olevaan osoitteeseen. Voit osallistua täysin nimettömästi. Mikäli tarinan kirjoittamisen jälkeen koet haluavasi jutella perheenne tilanteesta jonkun kanssa, voit olla yhteydessä FinFamin alueyhdistyksiin. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta: https://finfami.fi/jasenyhdistykset/. Arvontaan osallistuminen Lisätietoja ja yhteydenotot: Suvi Karkiainen / Kirjoituspyyntö Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä p. 050 538 7633 (puhelimitse tavoitettavissa 22.7. alkaen), suvi.karkiainen@finfamiks.fi 10 Mikäli haluat osallistua arvontaan, jätäthän myös yhteystietosi. Yhteystietoja ei yhdistetä kirjoituksiin eikä taustatietoihin. Osallistujien kesken arvotaan kaksi kahden hengen elokuvalippupakettia. Voittajaan ollaan yhteydessä elokuun aikana, jonka jälkeen kaikkien arvontaan osallistuneiden yhteystiedot hävitetään. Osallistumalla arvontaan, annat suostumuksesi yhteystietojesi säilyttämiseen arvonnan ajan. Voittaja arvotaan 15.8. ja palkinto lähetetään hänelle postitse. Kokemuksesi on minulle tärkeä! Lämmin kiitos osallistumisestasi! Annan mielelläni lisätietoja tutkimuksesta. 2/2019

OMAISEN ÄÄNI Puoliso Hyvä parisuhde? M ediassa on säännöllisesti kirjoituksia siitä, joululahjan saatan saada kesäkuussa, kun jaksamista sen tekemillainen on hyvä parisuhde. Hyvässä parimiseen löytyi vasta päivien pidennyttyä. Arki on vuoristorataa, suhteessa tulisi aina olla kaksi itsenäistä, jota on usein mahdotonta ennakoida. omin jaloin seisovaa ihmistä. Parisuhteen Toisaalta en ole vielä tavannut ketään, joka eläisi alun kuvatulisi olla läheinen, mutta toisesta ei saisi olla uksen mukaisessa parisuhteessa. Jokaisessa parisuhteessa on riippuvainen. Vastuu niin parisuhteen vaalimisesta kuin arjen haasteensa ja kipukohtansa. Joissain suhteissa riidellään viikosta asioista ja kotitöistä tulisi jakautua tasan. Välillä pitäisi riidellä, toiseen roskien viemisestä, toisissa ei ole vuosiin jaettu kuin jotta tunteita ja kitkaa ei pääse patoutumaan, mutta riitely tulisi arki ja jääkaappi. hoitaa rakentavasti ja samana iltana asiat sopien. Molemmilla Jokaisessa parisuhteessa on myös vahvuutensa. Meillä niitä tulisi olla myös omia kavereita ja harrastuksia, eikä toisesta saisi ovat avoimuus, puhuminen ja lämmin suhtautuminen toiseen. tietää aivan kaikkea, mutta melkein kuitenkin. Ja kummankin Mielestäni tärkeintä on jokaisen oma määritelmä hyvästä pariolisi rakastettava ensin itseään, koska vasta sen jälkeen voi suhteesta. Meillä hyvää on loppujen lopuksi enemmän kuin rakastaa toista. vaikeaa. Puolisoni on lämmin Monet yllä olevan listan ja huomaavainen. Se maailman TÄRKEINTÄ ON JOKAISEN OMA kaltaisista neuvoista ovat hyviä, ihanin ja paras ihminen. Hän mutta niiden lähtökohtana on on huumorintajuinen ja ahkera, MÄÄRITELMÄ HYVÄSTÄ PARISUHTEESTA. se, että parisuhteessa on kaksi ajattelee aina muita ennen MEILLÄ HYVÄÄ ON LOPPUJEN LOPUKSI tervettä ihmistä. On kuitenkin itseään ja herkistyy luontoENEMMÄN KUIN VAIKEAA. iso joukko suhteita, joissa näin dokumenteille. Kerran hän ei ole. tunnusti jättävänsä yksin kotiin Mielenterveysongelmat vaikuttavat yksilön lisäksi hänen jäävälle lemmikillemme valot siltä varalta, että sillä olisi epämuläheisiinsä, ja erityisesti parisuhteeseen. Voiko toiselta vaatia kava olla pimeässä. itsensä rakastamista ja tasaista vastuunkantoa arjesta, kun hän Antaisin lähes mitä vain, jotta puolisoni olisi terve. Sitä ei välttämättä aina edes muista syödä, tai uskalla puhua kaupan päivää ei ainakaan toistaiseksi ole näköpiirissä, joten teemme kassalle? Millainen on hyvä parisuhde silloin, kun toisella on parhaamme elääksemme sairauksien kanssa. Monesti on mielenterveysongelmia? mentävä niiden ehdoilla, koska muita vaihtoehtoja ei ole. Ei Olen jo aikaa sitten hyväksynyt sen, etteivät asiat meidän niin kauan, kuin rakastan häntä. Ja minähän rakastan. parisuhteessamme useimmiten mene tasan. Puolisoni tarvitsee enemmän aikaa, lepoa ja ymmärrystä, ja minun kontolleni jää P.s. Niistä kotitöiden jakamisesta: puolisoni vastuulla on enemmän kotitöitä, arjen pyörittämistä ja tunnetyötä. Vaikkei kukkien kastelu, minkä hän useimmiten hoitaa. Ja ne kyllä parisuhteen kuuluisikaan olla hoitosuhde, huomaan joinain kukoistavat. päivinä olevani enemmän omaishoitaja kuin puoliso. Aina puolisoni ei jaksa kysyä, miten minulla on päivä mennyt, ja Julkaisemme kolumnin poikkeuksellisesti nimimerkillä. 2/2019 11

Mitäpä miehellä mielessä ”Kyllä mies kivun kestää, mutta ei häpeää.” Näin sanoitti Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus aikanaan suomalaisen miehen karikatyyriä. Mutta mitäpä se mies miettii, kun kumppani on sairastunut mielenterveysongelmaan? L umen ollessa vielä maassa Tampereella, Pirkanmaan FinFamin tiloissa pohdittiin päättynyttä Kolmen kimppa -projektia. Projektin yhtenä tavoitteena oli ollut löytää miespuolisoita, joiden kumppanilla on mielenterveyden ongelma tai päihderiippuvuus. Näitä miehiä tavoitettiin, mutta silti suurin osa heistä on edelleen pinnan alla. Tuossa kohtaa syntyi ajatus podcastista, jossa miehet pääsisivät ääneen. Jospa heidät saataisiin kertomaan kokemuksistaan ja tunteistaan – asioista, joista he ovat harvoin kenellekään puhuneet. Ehkä tämä auttaisi lisäämään ymmärrystä siitä, millaisten asioiden äärellä hyvin moni suomalainen elää päivittäistä arkeaan. Samalla se voisi auttaa muita miehiä tunnistamaan tilanteensa vertaisen ääntä kuuntelemalla. Kesäkuussa lämpö hellii Tamperetta ja yhdistyksen tiloissa valmistaudutaan äänityksiin suunnittelupalaverin merkeissä. Paikalle kutsutut kokemusasiantuntijat istuvat yhteisen pöydän äärellä. Ilmassa on jännitystä ja jopa pelkoa. Ne hälvenevät nopeasti osallistujien ymmärtäessä, mihin ovat lupautuneet. Heidän innostumisensa ja avoimuutensa lupaavat hyvää. Nyt saatetaan olla jonkin suuren ja hedelmällisen äärellä. Tämä ajatus syntyy Pirkanmaan FinFamin työntekijöiden mieleen miesten keskusteluita kuunnellessa. Podcasteissa käsitellään miesten ajatuksia ja tunteita useasta näkökulmasta. Tämä tulee tapahtumaan aihealueen asiantuntijan ja kokemusasiantuntijoiden kautta. Osa keskustelijoista on kuntoutujia eli naispuolisoita, tosin eri perheistä. Miehet haluavat jakaa tarinaansa auttaakseen vertaisiaan ja lisäämään ymmärrystä siitä, millaista elämä seinien sisäpuolella saattaa olla, vaikka ulospäin kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Podcastin kautta avataan portti miesten pään sisään. ONKO TÄMÄ NORMAALIA? Tuo kysymys on tullut useamman miehen mieleen, kun perheessä painitaan mielenterveysongelmien kanssa. Onko puoliso vain huonolla tuulella ja missä menee se raja, jolloin kyse on sairaudesta eikä vain temperamentista. STIGMAN HÄIVYTTÄMINEN ON YKSI PODCASTIN TÄRKEIMPIÄ TAVOITTEITA, SILLÄ MIESTEN EI TARVITSE KANTAA TAAKKAA YKSINÄÄN. 12 2/2019

2/2019 13

Vitsailut naisten mielialan vaihtehänellä olisi ollut siihen mitään vaikuparemmin omaa tilannettaan. Ehkäpä luista muuttuvat pelottavan todelliseksi. tusmahdollisuutta. Häpeä ja häpeäleima podcast voi antaa joillekin toivoa siihen, Perheen arkea värittävät riidat, joissa ei estävät puhumasta. Stigman häivyttäettä vaikeistakin tilanteista selviää, vaikka ole mitään järkeä. Eräs miehistä kertoo minen onkin yksi podcastin tärkeimpiä asiat voivatkin muuttua. esimerkin häneen kohdistuneesta vihantavoitteita, sillä miesten ei tarvitse kantaa Miehillä on tarve puhua ja tulla kuulpurkauksesta, joka syntyi juustopaketista. taakkaa yksinään. luksi. Osalla miehistä on ollut luottohenHän oli saanut tarkat ohjeet, millainen ja Suunnittelupalaverissa olleille miehille kilöitä, joille on matkan varrella voinut minkä kokoinen pakkaus kaupasta pitää on yhteistä se, että alkuun apua on ollut puhua. Vaikkeivat he ole saaneet mitään ostaa. Tehtävä epäonnistui, sillä vaimo vaikea hakea ja vastaanottaa. Miehet konkreettista apua, on jo se helpotoli muuttanut mieltään kauppareissun tunnustavat tunteneensa häpeää ja tämä tanut, kun on saanut kerrottua tilanaikana, eikä ollut kertonut asiasta miehel- on estänyt saamasta tukea itselleen, teestaan jollekin toiselle. Osa miehistä leen. vaikka oma jaksaminen on ollut kovalla on pähkäillyt asioita pelkästään oman Tietyissä kohtaa ei enää tarvitse koetuksella. Miesten on vain pitänyt päänsä sisällä ja yrittänyt ymmärtää tilanmiettiä, onko elämä normaalia. Oman, jaksaa. Kun jossain vaiheessa kumppanetta omin voimin. Yksi heistä kommenpuolison tai jopa lapsien hengen uhkaanille on luvattu uskollisuutta ja rakkautta toikin, että olisi säästynyt aika paljolta, minen ei ole koskaan hyväksyttävää. Ei myötä- ja vastoinkäymisissä, niin siitä jos olisi aiemmin ymmärtänyt keskustella myöskään henkinen tai fyysinen väkipidetään kiinni. Yksi miehistä toteaakin, muiden saman tilanteen läpikäyneiden valta. Kun kumppani sairastaa, voi tulla että siitä huolimatta, vaikka sitä vastakanssa. Ei olisi tarvinnut ihan jokaiseen esiin tilanteita, joissa jatkuvasti joutuu mäkeä onkin ollut odotettua enemmän. monttuun pudota. arvioimaan erilaisia riskejä eli toteutuvatko esimerkiksi esitetyt uhkaukset. TOIVO PAREMMASTA AUTTAA MISTÄ TEIDÄT MIEHET LÖYTÄÄ? Eräs miehistä kertoi olleensa helpotJAKSAMAAN. Yksi miehistä kertoo, Tätä on pohdittu paljon muun muassa tunut, kun traagisen tilanteen vuoksi että hän on pysynyt yhdessä vaimonPirkanmaan FinFamin Kolmen kimppa selvisi, ettei se määrittely ole helppoa sa kanssa sairaudesta huolimatta, sillä he -projektissa. Yhdistyksen palvelujen piiammattilaisellekaan. Psykiatri oli arvihaluavat kasvaa yhdessä. Molemmat hariin tulleet miehet ovat löytäneet yhdisoinut hänen itsetuhoisen puolisonsa luavat oppia käsittelemään sairautta siten, tyksen usein sattumien kautta. Eräs mietilanteen ja voinnin niin hyväksi, että ettei se saa perheen elämästä liian vahvaa histä oli nähnyt sattumalta messuilla käyhänet päästettiin kotiin. dessään esittelypisteen ja taSeuraavana yönä tapahtui itsejunneensa, että tämä on varVERTAISTUKEA VOI SAADA TOISTEN murhayritys. maan minua varten. Toisen Parisuhteessa voi olla kohdalla kumppani on kehotTARINOITA KUUNTELEMALLA. pitkiä aikoja, jolloin kaikki on TOIVO PAREMMASTA AUTTAA JAKSAMAAN. tanut hakemaan apua myös epävarmaa. Tätä aikaa kuvatomien ajatusten käsittelyyn. tiin muun muassa siten, että Onneksi nykyään tietous yhon joutunut kulkemaan yhteen menoon otetta ja että kuntoutuminen on mahdol- distyksen toiminnasta leviää myös tervuosia heikoilla jäljillä. Se on hyvin lista. Yksin tämä ei onnistuisi, eikä kuveyspalveluiden kautta. raskasta ja henkisesti kuormittavaa, eikä kaan voi muuttaa toista ihmistä. ”En tahdo murhetta kantaa / vaan en tilanteesta välttämättä voi paeta. Miehellä Yhdessä podcastin jaksossa käsiteltiedä kuinka voisin / kaiken kurjuuden on liian paljon hävittävää. Pitkä yhteinen lään miesten eroajatuksia, joita parisuhkeskellä / nähdä jotenkin toisin.” menneisyys, huoli puolison selviytymiteessa kohdataan väkisinkin. Aihe ei ole Kaduilla meitä vastaan kävelee edelsestä ja yhteiset lapset voivat olla asioita, helppo ja jokainen tilanne on erilainen. leen lukuisia miehiä ja isiä, jotka kantavat jotka pitävät ihmiset yhdessä vaikeimpina Kun siihen lisätään sairastunut puoliso, omaa näkymätöntä ristiään kertomatta ja synkimpinä hetkinä. muuttuu tilanne entistä vaikeammaksi. siitä muille. Heillä ei välttämättä ole aavisKokemusasiantuntijat tuovat esille omia tustakaan siitä, että ympärillä on paljon ”ITSE OMAN RISTINI KANNAN, SEN tarinoitaan ja päätöksiään, joissa on miehiä samassa tilanteessa ja että omaa VIIMEISEN MATKAN PAHIMMAN.” huomioitu sairastuneen puolison tilanne, oloaan pystyy helpottamaan valtavasti Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus lapset, oma arvomaailma ja parisuhteessa puhumalla asioista vertaisten kanssa. käsittelee miehenä olemista tavalla, jotapahtuneet asiat. Lainaukset ovat Timo Rautiainen & ka puhuttelee useaa kokemusasiantuntiTrio Niskalaukaus yhtyeen kappaleista jaa. Musiikki onkin osoittautunut usealle VERTAISTUKEA VOI SAADA TOISNyt on mies! (san. Timo Rautiainen) ja miehelle tärkeäksi vertaistueksi. KappaTEN TARINOITA KUUNTELEMALLA. Surupuku (san. Jarkko Martikainen). leiden sanoitukset ovat avautuneet uudel- Tämä on yksi tärkeimmistä asioista, Lisätieto: Mielenterveysomaiset la tavalla sairauden värittämässä arjessa. joihin tässä podcastissa uskotaan. Pirkanmaa - FinFami ry:n toteuttamien Yhdessä podcastin jaksossa käsitelFinFamin alueyhdistyksillä on paljon podcastien julkaisu aloitetaan syksyllä lään tunteita. Viha, syyllisyys ja häpeä vertaistukiryhmiä, mutta ehkä tämän 2019. Lisätietoja aiheesta löytyy osoitovat asioita, joista ei aina ääneen puhuta. podcastin avulla voidaan tavoittaa niitä teesta www.finfamipirkanmaa.fi/podcast Ovatko tunteet sallittuja ja saako ihmisiä, jotka eivät ole vielä ymmärtäneet Teksti: Tomi Keiski puolisoa vihata? Mies saattaa kokea syylomaa avuntarvettaan. Toisen ihmisen Kuva Pixabay lisyyttä puolison sairastumisesta, vaikkei tarina voi auttaa heitä ymmärtämään 14 2/2019

KOLUMNI Sanni Sihvola, asiantuntija/lapset ja nuoret, FinFami ry Vanhempien parisuhde on peili, jossa lapsen maailma muovautuu O KUVA: JUNO LEHTINEN len usein ihmetellen tavat turvallisuuden tunnetta, vaikka ihaillut Muumipapan ja lapsi ei tätä osaisi itse sanoittaa. Lapsi Muumimamman paritarkkailee tilannetta ja tekee ratkaisuhdetta ja vanhemsujaan. Hän saattaa tehdä itsestään muutta. Heillä se mahdollisimman vaivattoman, jos homma toimii! Molemmilla on omia vanhempien välillä on jännitteitä, tai kiinnostuksen kohteita, mutta he ovat jos toisen vanhemman aika ja huomio vahva tiimi, joka viihtyy ja puuhaa kiinnittyy sairastuneen asioista huolehkaikenlaista yhdessä. Myös kipinää timiseen. Lapsi tekee usein virheellöytyy. Parin dynamiikka on perheen lisiäkin tulkintoja tilanteesta. Syvällä kantava voima, joka tarjoaa lapselle, mielen piilossa saattaa elää pienen pieni Muumipeikolle, lämminhenkisen ja ajatus: vanhempien ongelmat ovat ehkä turvallisen kasvuympäristön. Perheen minun syytäni. Sellainen ajatus voi alkaa lämpö kannattelee myös monia lähikasvaa yhä suurenevaksi peloksi kaiken seutujen eriskummaisia ja toisinaan muunkin murenemisesta. elämänkolhimia otuksia. Vanhempien vastuulla on sanoittaa Tässäkin idyllissä on omat varjonsa. tilannetta lapselle, lapsen tasoisesti. Muumipappa on ailahteleParisuhteen haasteet eivät saa vainen. Hän humahtaa toisitulla lapsen kannettavaksi. PARISUHTEEN HAASTEET EIVÄT SAA naan kokonaan omiin maailVanhemmat voivat rauhoittaa TULLA LAPSEN KANNETTAVAKSI. moihinsa, usein viskipullo lasta ja varmistaa että lapsi seuranaan. Kirjassa Muumitietää olevansa turvassa. pappa ja meri Muumipappa kokee itsensä tarpeettomaksi ja Kaikkia parisuhteen kiemuroita ei lapselle tarvitse avata, mutta hän muuttuu vihaiseksi ja surulliseksi. Muumimamma ehdottaa lapseen ja nuoreen kannattaa luottaa. Hänet voi nostaa yhteimuuttoa majakkasaarelle, jossa elämä ei olisi liian helppoa, ja seen veneeseen ja tarjota rehellisiä vastauksia hankaliin kysyMuumipappa löytäisi taas tarkoituksen. Mutta saari osoittautuu myksiin. Paraneeko vanhempi? Palaammeko kotiin? Pysyykö vieraaksi ja vihamieliseksi. Muumipapan maailma kiertyy yhä perhe kasassa? Onko vanhempien riita tai etäisyys minun enemmän omalle radalleen, eikä hän oikein näe tai kuule puoli- syytäni? Täytyykö minun osata pärjätä yksin? soaan, joka yrittää kovasti ymmärtää. Lopulta MuumimamVaikka vastauksia ei olisi, niin ainakin lapsen näkökulma tulee mankin sietoikkuna ylittyy. Hän purkaa turhautumistaan ensin kuulluksi, pelkoineen ja kaikkineen. Kuuleminen on rakastasahaamalla vimmaisesti tukkeja ja sitten maalaamalla loputtomisen konkretiaa. Rakkaus on suoja, joka kasvattaa resilienssiä, masti ruusuja ja kotimaisemia vanhan majakan seinille. ja auttaa sietämään sietämättömiä tunteita. Tässä tilanteessa Muumipeikko ei saa kontaktia kumpaan”Ymmärrättehän, sanoi isä nojautuen eteenpäin. – Meri on suuri kaan vanhempaansa. Muumipeikkoa vetää puoleensa Mörkö, olento, joka on toisinaan hyvällä tuulella ja toisinaan huonolla. Ja on pimeyden otus, jonka yksinäisyys ja pelottava kylmyys resonoi aivan mahdotonta tietää miksi. Siitä näkee vain pinnan. Mutta jos pitää lapsen tunteisiin ja neuvottomuuteen. Muumipeikko muuttuu, merestä, niin se ei haittaa mitään… silloin sietää huonot tuulet samoin ehkä pakosta, ja opettelee selviämään yksin. kuin hyvätkin”.  ”Hänessä oli tapahtunut jotakin, hän oli toinen peikko, jonka päässä Kirjassa Muumipappa ja meri perheelle käy lopulta hyvin. pyörivät aivan uudet ajatukset, ja hän viihtyi yksin. Nykyisin hän leikki Hankalien koettelemusten jälkeen kaikki ovat oppineet jotain omassa päässään, ja se oli jännittävämpää kuin mikään.” itsestään ja toisistaan, ja pelottavalta tuntuva muutos saa lopulta Muumipappa ja meri sisältää paljon riipaisevia metaforia aikaan hyvää. Parisuhteessakin päätetään vastedes raivata yksinäisyydestä ja suoranaisesta kauhusta, joka yhteyden meneenemmän tilaa yhteiselle tukkien sahaamiselle. tyksestä seuraa. Vanhemmat ovat lapsen ankkuri myrskyävällä ja vieraalla merellä. Vanhempien parisuhteen karikot heilaut(Lainaukset: Tove Jansson: Muumipappa ja meri, 1965) 2/2019 15

Parisuhteesta voimaa, kun läheinen sairastaa Parisuhde on usein aikuisen läheisin ja merkittävin ihmissuhde. Jos perheessä on mielenterveyden ongelmia, parisuhteen merkitys korostuu entisestään sairastuneen ja hänen kumppaninsa elämässä. H yvinvoiva parisuhde vahvistaa kumppaneiden ja koko perheen hyvinvointia. Se helpottaa hoitotasapainon saavuttamista, lisää sairastuneen motivaatiota hoitoon sitoutumisessa ja lisää molempien psyykkistä hyvinvointia. Luottavaisessa ilmapiirissä kumppanin kanssa voi jakaa sairauden herättämiä tunteita, esimerkiksi pelkoa ja vihaa, ja myös ilonhetkiä. Parisuhteen merkitys korostuu sairauden aikana, koska riitaisa ja vaikea parisuhde vie jo itsessään paljon voimavaroja ja vaikuttaa mielialoihin voimakkaasti. Kumppanit vaikuttavat toistensa ruokailutottumuksiin ja terveyskäyttäytymiseen. Esimerkiksi jos parista toinen lopettaa tupakoinnin, on kahdeksankertainen mahdollisuus siihen, että myös toinenkin lopettaa tupakoinnin. Kump16 panin masennus puolestaan voi lisätä puolison riskiä masentua. Mielenterveyskuntoutujien läheisistä noin 60 prosentilla esiintyy psyykkistä kuormittuneisuutta ja yli 40 prosenttia on vaarassa sairastua itse masennukseen. PARISUHTEEN NÄKÖKULMASTA KUMPPANIN sairastuminen muuttaa rooleja ja parisuhteen dynamiikkaa. Keskeisintä parisuhteen kannalta on, miten kumpikin osaa omaksua uudet roolit. Miten osaan auttaa toista tai miten osaan Mistä apua parisuhdeongelmiin? – Parisuhdepuhelin, p. 050 337 9053, on avoinna maanantaisin klo 14-16 jos puoliso sairastaa, tukea voi pyytää hänen hoitotaholtaan (esim. psyk.pkl) – perheneuvola – perheasiain neuvottelukeskus – yksityiset paripsykoterapeutit – www.vaestoliitto.fi – www.parisuhdekeskus.fi – parisuhdeteemainen tuettu loma pariskunnille, joista ainakin toinen sairastaa: https://parisuhdekeskus.fi/tapahtuma/voimaa-vertaisuudesta- kun-puoliso-sairastaa/ 2/2019

Sisua suhteeseen Parisuhteen resilienssiä eli pärjäämistä vastoinkäymisissä tarvitaan silloin, kun läheisellä on mielenterveysongelma. Miten parisuhteen saisi vahvistumaan niin, että se kestää myös sairauden tuoman lisäkuorman? Niin, että kumppanit voisivat luottaa siihen, että ”kaiken se kestää ja kaiken se kärsii”. Että voisi tuskissaan, lohtua tai rohkaisua kaipaavana kääntyä kumppani puoleen. Tai vastavuoroisesti auttaa häntä, kun on hädän hetki. HYVINVOIVA PARISUHDE VAHVISTAA KUMPPANEIDEN JA KOKO PERHEEN HYVINVOINTIA. olla autettavana? Miten säilyttää rakkaussuhde, vaikka minusta tulisi kumppanilleni hoivaaja tai omaishoitaja? Suhteen kestävyyteen vaikuttaa luonnollisesti myös se, millaisessa tilanteessa suhde oli, kun toinen sairastui. Oliko suhde vakaalla pohjalla, aivan tuore vai oliko haasteita jo entuudestaan? Moni haluaisi ”vanhan parisuhteensa” takaisin ja palata siihen aikaan, kun sairautta ei ollut. Sairastavan puoliso voi kokea menettäneensä kumppaninsa ja ehkä myös oman elämänsä. Sairastumisen herättämät kokemukset ja tunteiden käsittelyn eriaikaisuus voivat aiheuttaa suhteeseen hankausta. Kun toinen voi lamaantua täysin, voi toinen ottaa aktiivisen roolin ja hakea aktiivisesti tietoa ja apua. Kumppanin sairastuminen onkin suhteessa aina erikokoinen kriisi, jonka kumppanit käsittelevät aina eriaikaisesti. Toisen kuunteleminen ja aito ymmärrys siitä, että olemme erilaisia ja käsittelemme asiaa eriaikaisesti, auttaa. Jos perheessä on lapsia, joilla on mielenterveyden haasteita, vanhempien parisuhteelta vaaditaan venymistä. Stressi ja pelko voivat vaikeuttaa vanhempien tarpeiden ja tunteiden tunnistamista, mikä kapeuttaa ihmisen toimintakykyä suhteessa. Tukea hakemalla parisuhteeseensa hyvinvointiin voi onneksi vaikuttaa. Kirjoittajat: Kaisa Humaljoki, asiantuntija, psykoterapeutti ja Katariina Pelkonen, vs. toiminnanjohtaja, Parisuhdekeskus Kataja 2/2019 Tutkimusten mukaan tiedämme tekoja, joita vahvistamalla voimme lujittaa parisuhteemme pärjäävyyttä. Samalla tulemme vahvistaneeksi muutenkin hyvinvointia ja iloa suhteessa. 1. Kertokaa yhteinen tarinanne • Jutelkaa yhdessä siitä, mitä tapahtui ennen kuin sairaus tuli elämäänne? Mitkä asiat siihen mahdollisesti vaikuttivat, mitä parisuhteessanne ja perheessänne silloin tapahtui? Mitä kumpikin teistä muistaa tapahtuneen? • Missä mennään nyt? Mitä teille kuuluu? Miten sairastunut nyt voi? • Mitäköhän tulevaisuus tuo teille tullessaan? Mitä suunnittelette ja haaveilette yhdessä? Kuinkahan sairastunut pärjää, toipuuko hän? • Muistot, kokemukset ja ajatukset ovat kumppaneilla usein erilaiset ja hyvä niin, tärkeintä on se, että niistä ollaan tietoisia. Yhteiset keskustelut synnyttävät yhteisen parisuhteen tarinan. 2. Vaalikaa ”me yhdessä” -asennetta • Muistelkaa yhdessä niitä kertoja, kun olitte voimakkaita ja selvisitte vaikeuksista. Luottamus parisuhteen voimaan kasvaa onnistumisten huomioimisella. • Vaalikaa yhdessä yhteistä hyvää sen sijaan, että taistelisitte siitä, kumpi pääsee helpommalla tai joutuu tekemään enemmän. • Viettäkää yhdessä aikaa, myös mukavien asioiden parissa. Vain siten me-henki vahvistuu. 3. Saa iloita! • Positiivisten ja iloisten tapahtumien, tunteiden ja kokemusten huomaaminen ja niiden jakaminen kumppanin kanssa on merkittävä parisuhdetta vahvistava teko. Vaikka sairaus tuo murhetta ja epävarmuutta elämään, sisältyy elämään myös kaunis puoli. • Mikä teitä ennen nauratti, yhteiset muistot ja sattumukset? Nauratteko vielä yhdessä? 4. Jos lapsenne on sairaana, jakakaa lapsen sairauden tuoma vastuu ja tehtävät • Kun molemmat puolisot osallistuvat ja kantavat vastuuta lapsen hoitamisesta, vahvistaa yhteistyö suhdetta. • Käytännön syistä toinen usein toimii suuremmassa roolissa. Molempien on kuitenkin tärkeä olla selvillä siitä, mitä on lapselle tapahtunut ja tapahtumassa. Läheisyys, suukko ja halaus, pitävät parisuhdetta aktiivisena. Myös lepääminen toisen kainalossa ”ei minkään suorittamisesta” -asenteella on arvokasta parisuhdeaikaa. Väsyneenä ja murheissaan se onkin ehkä se, mihin pystyy ja se riittää. Kun ollaan lähekkäin, vahvistuu kokemus parisuhteen yhteydestä sekä yhdessä pärjäämisestä. 17

KUVA: UNSPLASH Jäädyttävätkö mielenterveysongelmat parisuhteen roihun? Läheisyys, mielekäs kosketus, myönteiset ajatukset ja tunteet sekä rakastetuksi ja hyväksytyksi tuleminen sellaisena kuin on, ovat tärkeitä tarpeita jokaiselle. Mielen kuormittuminen heijastuu seksuaalisuuteen. Arjen suunnittelu ja turhan karsiminen sekä itsen ja toisen kuuntelu lisäävät parin hyvinvointia. S eksuaalisuus on henkilökohtainen kokemus ihmisenä olemisesta. Siihen vaikuttavat erityisesti ympäristö, eletty elämä, ihmissuhteet, ikä, kasvatus, kulttuuri, arvot, asenteet, sosiaalisuus, historia, terveys ja mieli. Parhaimmillaan seksuaalisuuden voi kokea voimavarana, joka lisää mielen 18 toipumista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä lujittaa parisuhdetta. Läheisyys, mielekäs kosketus, myönteiset ajatukset ja tunteet sekä rakastetuksi ja hyväksytyksi tuleminen sellaisena kuin on, ovat tärkeitä tarpeita jokaiselle. Seksi on osa seksuaalisuutta, mutta mikä on kenellekin seksiä? Se voi olla sanoja, ääniä, tuoksuja, katseita, unia, haaveita, hyväilyä, suudelmia, hierontaa, elokuvia, yhdyntää tai jotain muuta. On hyvä miettiä, mikä itselle ja kumppanille on seksiä, onko seksi tällä hetkellä itselle tärkeä tarve vai toissijaista ja minkä kokee mieluisaksi. Erilaiset lähtökohdat, kasvatus, mallit sekä tavat käsitellä asioita ja olla niistä vuorovaikutuksessa kumppanin kanssa 2/2019

tuovat parisuhteeseen sekä omat haasteensa että vahvuutensa. Seksuaalisuuteen liittyvistä omista ajatuksista, toiveista, tunteista ja kehon viesteistä olisi hyvä jutella kumppanin kanssa. Esimerkiksi onko seksissä jotain mikä pelottaa tai tuntuu vastenmieliseltä? Nolostuttaako omassa kehossa jokin? Saako haluta tai olla haluton? ERILAISET ELÄMÄNMUUTOKSET, sairaudet, lääkitykset, menetykset vaikuttavat omaan vointiin ja jaksamiseen. Parisuhde ja perhe ovat ainutlaatuisia kokonaisuuksia, joissa yhden reaktiot tai muutokset heijastuvat läheisiin. Myös mielenterveysongelmat vaikuttavat ihmissuhteisiin ja seksuaalisuuteen. Sairastunut voi kokea riittämättömyyden tunnetta, häpeää, itseinhoa, väsymystä, haluttomuutta, yksinjäämisen ja uskottomuuden pelkoa sekä tarvetta eristäytyä läheisistä ihmissuhteista. Toisaalta myös sairastuneen kumppani tai perheenjäsen voi kokea vastaavia tunteita. Huoli läheisen voinnista ja arjen sekä perheasioiden hoitamisen lisääntyminen voivat uuvuttaa. Voi herätä kysymyksiä siitä, teenkö jotain väärin tai ovatko ongelmat minun syytäni? Entä uskallanko puhua omista tunteistani ja toiveistani ilman pelkoa toisen kuormittumisesta? Tulenko itse kuulluksi? Vaikeissa elämäntilanteissa ja kipua tuottavien tai intiimien asioiden äärellä voi rohkeus puhumiseen loppua kesken. Omille ajatuksille ja tunteille ei löydy sanoja ja ei ole voimia tai aikaa kuunnella tai puhua. Mielenterveysongelmien takana voi olla myös seksuaalisuuden haavoittuminen. Yhden kehoon on kajottu luvatta, toinen on sanonut hyvästit keskenmenon vuoksi pienokaiselle ja haaveelle vanhemmuudesta, kolmas kuullut koulukiusaajilta vuosien ajan olevansa mitätön ja neljäs musertunut kuullessaan syöpädiagnoosista. kanssa voi lisätä yhteenkuuluvuuden ja riittävyyden tunnetta. Arjen kaaoksen taltuttaminen pilkkomalla kotityöt osiin; mikä on tärkeintä tällä hetkellä, että arki toimii riittävän hyvin. Usein suorittaminen vie huomion läheisyydeltä, etäännyttää kumppaneita ja vähentää toisen ÄLÄ JÄÄ YKSIN, VAAN USKALLA myönteistä huomioimista kuten rakasHAKEA APUA. Hakeudu lääkäriin, tavaa kosketusta. seksuaalineuvojalle tai -terapeutille. Myös Pysähdy ja hengitä muutaman kerran erilaiset vertaisryhmät voivat tukea ja syvään. Elämä on tässä ja nyt. Toisen voimaannuttaa. huomioiminen, lähelle päästäminen ja Seksuaalihäiriötä kuten erektio- ja hoivaavan kosketuksen vastaanottaminen orgasminsaantivaikeuksia, haluttomuutta, alkavat itsestä. Usein olemme ankarimpia kiihottumisvaikeuksia ja siemensyöksyjuuri itsellemme ja unohdamme itsemyöhäiriötä voi tulla kenelle tätuntoisen ajattelun. SEKSUAALINEN vaan, kaikenikäisille. Ne Mikä tällä hetkellä on saattavat olla hetkellisiä, hyvää arjessa, mikä tuo LÄHEISYYS HOITAA satunnaisia tai pitkäkesiloa ja toivoa päiviin? MIELTÄ JA KEHOA. toisempia. Minkälaista kosketusta Sekä mielen kuormittuminen että haluaa ja minne? Mitä keho viestittää ja kehon muutokset voivat joko yhdessä mikä on oma suhde kehoon. Mistä voi tai erikseen heijastua seksuaalisuuteen ja kokea onnistumista ja arvostetuksi tuleaiheuttaa seksuaalihäiriöitä. Syitä voivat mista elämässä juuri nyt? olla esimerkiksi, stressi, erilaiset lääkiMyönteinen kosketus, kuten silitys, tykset, sairaudet, päihteet, kriisit, äkilliset halaukset, kädestä kiinni pitäminen, elämänmuutokset, elintavat ja vaikeiden suukot ja hieronta viestivät myös siitä, tunteiden käsittelyn puute. Näissä on että haluaa toiselle ja itselle hyvää. tärkeää jokaisen pysähtyä kuuntelemaan Koskettaessa kivuntunne lievenee, stressi itseään ja kehon viestejä. Unen, levon, vähenee, verenpaine alenee, mielihyväruoan ja liikunnan sopiva tasapaino hormonien eritys kasvaa ja yhteenkuulutoimivat hyvänä pohjana arjelle. vuuden sekä turvallisuuden tunne lisäänOnko arki suorittamista, paineisiin ja tyvät. odotuksiin vastaamista, jatkuvaa kuormiSeksuaalinen läheisyys hoitaa mieltä tusta ja kiirettä? Kun olisi hyvä hidastaa, ja kehoa. Seksuaalisuus ei pois sulje niin painetaankin kaasua. Voisiko asioita itkua, naurua ja opettelua. Pikemminkin tehdä toisin tai jotain karsia? Mistä se antaa luvan kohdata ja nähdä toinen odotukset tulevat; itseltä, kumppanilta ihmisenä monine puolineen. vai ympäristöltä ja yhteiskunnalta? Teksti: Marja Holkeri, auktorisoitu seksuaaKukin on oman elämänsä parhain lineuvoja, koordinaattori, Mielen ry, Mielen asiantuntija. Konkreettinen arjen suunAvoin Opisto nittelu yhdessä kumppanin ja perheen TYÖTÄ LÄHELLÄ IHMISTÄ 2/2019 Lähi- ja perushoitajat työskentelevät aina lähellä ihmistä lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten keskuudessa. Myös lääkehoito on osa heidän työtään. Tutustu lähi- ja perushoitajan työhön ja SuPerin toimintaan: www.superliitto.fi superliitto 19

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Kun puoliso sairastaa T KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ unnetuin kuvaus skitsofreniaa sairastavasta perheen ja siellä ammattitaitoinen henkilö kertoisi sairaudesta lapsille isästä on varmaankin elokuva Kaunis mieli, joka heidän ikänsä ja käsityskykynsä huomioon ottaen tai opastaisi kertoo amerikkalaisesta taloustieteen Nobelvanhempia kertomaan asiasta. palkinnon saaneesta John Jos puolison sairaus pitkittyy, vaikuttaa Nashista. Vaikka elokuva on se usein myös perheen talouteen. osittain kuvitteellinen, kertoo se kuitenkin Saattaa olla, että sairastunutta puolisoa osuvasti Nashin elämästä. Mielestäni ei saa sairaalahoitoon ja puoliso joutuu elokuvassa on kuvattu hyvin harhat, joita olemaan pois omasta työstään, koska sairastunut kokee ja pitää totena. Puolisairastunut ei pärjää yksin. Tällöin sonkin on hyvin vaikea tietää, mikä on huolta varmasti herättää, miten oma totta ja mikä ei. työnantaja suhtautuu poissaoloon ja Elokuvan alkuaikoina lääketiede ei ollut millä kattaa ansionmenetys? vielä kovin kehittynyttä, mutta loppuMyös se, miten puoliso huomioipuolella oli jo saatavilla uusia lääkkeitä ja daan sairastuneen hoidossa, vaikuttaa Nashin kunto selvästi koheni. Onneksi omaisen hyvinvointiin. On todella nykyään useimmat mielen häiriöt saadaan raskasta, jos sairastuneen puoliso joutuu lääkkeillä hyvään hoitotasapainoon tai jatkuvasti elämään epätietoisuuden jopa ehkäistyä. Silti vieläkin sairastuvallassa. On esimerkiksi tilanteita, joissa neet joutuvat psykoosiin ja todellisuus kuntoutuja lähetetään kotiin toipumaan, hämärtyy siihen asti, kunnes lääkitys ilman että puoliso tietää mitään siitä, saadaan taas kohdalleen. miten lääkehoito ja terapia on suunKun eletään tavallista perhe-elämää, niteltu. Miten tässä tilanteessa voi olla voi kulua pitkäkin aika ennen kuin puolison tukena? MAHDOLLISIMMAN PIAN huomataan, että perheeseen on hiipinyt Monesti puolisot huolehtivat sairastumielen sairaus. Monesti me totumme neesta itsensä unohtaen. Siitä ei ole pitkä SAATU APU EDISTÄÄ toistemme ”omituisuuksiin”, emmekä SAIRASTUNEEN TOIPUMISTA. matka omaan sairastumiseen. Meillä miellä niitä sairautena. Sitten kun mielenterveysomaisilla onkin suuri myönnämme itsellemme, että kaikki riski sairastua itse esimerkiksi masenei ole kunnossa ja puhumme asiasta puolisollemme, riippuu nukseen. Kun tähän lisätään häpeä, jota mielen sairaudet vielä paljon siitä, miten hän suhtautuu sairauteen ja hyväksyykö hän tänäkin päivänä aiheuttavat, on puolison ja perheen tilanne sen, että haetaan apua. Mahdollisimman pian saatu apu edistää todella tukala. Usein myös jossain vaiheessa nousee esiin syylsairastuneen toipumista. lisyyden tunne: olenko toiminut jotenkin väärin, että puoliso Ajattelen niitä perheitä, joita puolison mielen sairaus on on sairastunut? Entä voinko keskustella jonkun kanssa potekohdannut ja sitä, mitä se tuo mukanaan tavalliseen perhemastani syyllisyydestä ja muista mieltä askarruttavista asioista? elämään. Vaatii paljon rakkautta ja voimia terveeltä puolisolta, Joskus jopa sairastunutkin voi huonona hetkenä vahvistaa tätä että hän saa pidettyä perheen kasassa, varsinkin jos perheessä tunnetta. on pieniä lapsia. Ymmärrän uupumuksen, jota he kokevat: on Onneksi eri puolilla Suomea on FinFami-yhdistyksiä, jonne rankkaa, että puolison sairauden lisäksi pitää pyörittää kaikki omainen voi tulla huolineen ja saada apua mieltä askarruttaarjen askareet. viin kysymyksiin. Toivonkin, että kiireinen hoitotaho pysähtyisi Myös lapset, jotka eivät ymmärrä asioita aikuisten tavoin, hetkiseksi omaisen kohdalla ja neuvoisi heitä ottamaan yhteyttä voivat ihmetellä, mikä äitiä tai isää vaivaa. Lapsen ikä määrittää oman alueensa FinFami-yhdistykseen, sillä ne ovat nimensen, miten paljon hän ymmärtää ja kuinka paljon hän pystyy omaan omaisia varten. käsittelemään vanhemman sairautta. Toivoisin, että jokaisessa lastenneuvolassa otettaisiin mielenterveysasiat puheeksi Hyvää kesää! 20 2/2019

OLEN VIERELLÄSI -VALOKUVANÄYTTELY Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto esittelevät Satu Kemppaisen kuvia omaishoitajuudesta. Valokuvanäyttely kertoo omaishoitajien ja heidän hoitamiensa läheisten arjesta. Haluaisitko nähdä valokuvanäyttelyn omalla kotipaikkakunnallasi? Ota yhteyttä: viestintävastaava Marika Finne, marika.finne@finfami.fi tai p. 045 844 0135

KUVA: UNSPLASH Mielenterveys ja parisuhde kietoutuvat toisiinsa Mielenterveyden ongelmat lisäävät pariskuntien eroriskiä, mutta myös ero itsessään kuormittaa mielenterveyttä. Eroa harkitsevien ja eroprosessia läpi käyvien parien tukemiseen olisi hyvä löytää uusia keinoja, ja mielenterveysongelmien hoidossa olisi syytä huomioida aiempaa paremmin myös läheisten ihmissuhteiden dynamiikka. H uono mielenterveys on huomattava kansanterveydellinen ongelma. Sairastuneille ja heidän läheisilleen aiheutuvien haittojen ohella huono mielenterveys aiheuttaa myös yhteiskunnallista kuormitusta. Euroopan aikuisväestöstä yli 10 prosenttia käyttää vuosittain psyykenlääkkeitä, ja maailmanlaajuisesti yli kymmenesosan kaikista kuolemista arvioidaan liittyvän mielenterveyden ongelmiin. Suomessa mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat uusien työkyvyttömyyseläkkeiden johtavia syitä, varsinkin nuorem22 missa ikäryhmissä. Tämän lisäksi mielenterveysongelmat aiheuttavat kuormitusta sosiaalisissa suhteissa. Siviilisäätyjen välinen ero mielenterveydessä on havainto, joka toistuu useissa eri yhteiskunnissa ja eri ajanjaksoina. Avioliitossa elävien mielenterveys on keskimäärin muita ryhmiä parempi, ja he myös elävät keskimäärin muita pidempään. Sen sijaan eronneilla mielenterveys on usein huonoin ja ennenaikaisen kuolleisuuden riski kaikkein korkein. Vaikka nämä erot mielenterveydessä ja kuolleisuudessa on tunnettu jo pitkään, on niiden syistä kaivattu lisätutkimusta. Valtiotieteiden tohtori Niina Metsä-Simolan tutkimuksen keskiössä ovat olleet erityisesti avioeron ja huonon mielenterveyden väliset mekanismit: lisääkö huono mielenterveys eroriskiä, mikä on avioeron vaikutus mielenterveyteen ja millainen rooli erilaisilla yhteiskunnallista asemaa kuvaavilla tekijöillä on näissä prosesseissa. Avioliittojen ja avioerojen ohella Metsä-Simolan tutkimuksessa on tarkasteltu myös avoliittoja ja niiden purkautumista. Tutkimus on keskittynyt työikäisiin suomalaisiin ja se on hyödyntänyt koko väestöä edustavia rekisteriaineistoja, joissa on yhdistelty Tilastokeskuksen, Kelan ja Terveyden ja hyvin2/2019

voinnin laitoksen keräämiä tietoja useiden vuosien ajalta. Mielenterveyden mittaaminen perustuu psyykenlääkeostoihin, psykoosidiagnoosilla myönnettyihin lääkkeiden erityiskorvausoikeuksiin sekä sairaalahoitojaksoihin, joihin liittyy psykiatrinen diagnoosi. misen huono-osaisuuden, vaan parisuhteen laatuun liittyvän vaikutuksen kautta. Mielenterveyden ongelmista kärsivien potilaiden hoidossa olisikin tärkeää huomioida yksilönäkökulman ohella myös parisuhteen dynamiikka. Näin voitaisiin mahdollisesti ehkäistä negatiivisten sosiaalisten vaikutusten kasautumista. tävät psyykenlääkkeitä muita useammin jo ennen avoliiton solmimista. Näyttääkin siltä, että huono mielenterveys voi myös rajoittaa mahdollisuuksia pitkän liiton muodostamiseen. Tämä korostaa entisestään tarvetta huomioida läheiset ihmissuhteet mielenterveysongelmien hoidossa. Äärimmillään avio- tai avoliiton TYÖIKÄISILLÄ SUOMALAISILLA AVOLIITTOJEN HUOMATTAVA purkautumisen vaikutus näkyy kohonPSYYKENLÄÄKITYS yleistyy voimakYLEISTYMINEN ja niiden avioliittoneena kuolleisuusriskinä. Yli kymmenen kaasti ennen avioeroa. Eniten psyykenja suurempi riski purkautua on lisännyt vuoden seuranta-aikana eronneiden lääkkeitä ostetaan ennen virallista aviohuolta eroamiseen liittyvien mielentermiesten kuolleisuusriski oli yli kaksineropäivää – suunnilleen niihin aikoihin, veysongelmien lisääntymisestä. Pitkiskertainen ja naisillakin yli puolitoistakerkun avioerohakemus jätetään. Tällöin sä avoliitoissa psyykenlääkkeitä käytetään tainen naimisissa pysyviin verrattuna. lääkkeitä ostaneiden osuus on yli kaksinkuitenkin suunnilleen yhtä harvoin kuin Eniten riski oli suurentunut väkivaltaikertainen verrattuna naimisissa pysyviin. pitkissä avioliitoissa. Eroaminen avoliisissa, tapaturmaisissa ja alkoholiperäisissä Ajan myötä psyykenlääkkeitä käyttätosta taas näyttää lisäävän psyykenlääkikuolinsyissä. Varsinkin miehillä kuolleivien osuus pienenee, mutta vakiintuu tyksen yleisyyttä lähinnä silloin, kun avo- suus näihin syihin oli suurta heti eron kuitenkin vuosi virallisen avioeropäivän liitto on ehtinyt kestää useita vuosia. Pit- jälkeisinä vuosina. jälkeen pysyvästi korkeammalle Avioeroa harkitsevien ja sen jo tasolle naimisissa pysyviin verratläpi käyneiden psyykkiseen tukeAVIOEROA HARKITSEVIEN JA SEN tuna. Erityisesti mielialalääkmiseen pitäisikin kiinnittää erityistä keiden käytön yleisyydessä havaihuomiota. Vaikka psyykenlääJO LÄPI KÄYNEIDEN PSYYKKISEEN taan avioeron yhteydessä suuria kityksen ja avioeron yhteys oli TUKEMISEEN PITÄISI KIINNITTÄÄ muutoksia. pitkälti riippumaton sosiaalisista ja ERITYISTÄ HUOMIOTA. Yli 40-vuotiailla aviopataloudellisista resursseista, sosioereilla sekä psykiatriset sairaalakonominen huono-osaisuus selitti hoitojaksot että psyykenlääkitys ennuskän avoliiton päättyessä muutokset läänoin puolet avioeron jälkeen koholla tavat kohonnutta avioeroriskiä vielä yli kityksen yleisyydessä ovat samankaltaisia olevasta kuolleisuusriskistä. kaksi vuotta hoidon aloittamisen jälkeen. kuin avioeron yhteydessä havaitut. Vaikka resurssien puute ei selvästi Mielenterveysongelmat näyttävätkin Avoliitoista valtaosa purkautuu ensim- vaikuttaisikaan eron yhteydessä koetun hoitoon hakeutumisesta huolimatta rasit- mäisten vuosien aikana, eikä lyhyiden psyykkisen rasituksen määrään, sosiaatavan avioliittoja pitkäkestoisesti. Avioavoliittojen päättyminen näytä juurikaan linen ja taloudellinen huono-osaisuus eron riski on erityisen suuri silloin, kun vaikuttavan psyykenlääkityksen yleisyysaattaa silti lisätä haavoittuvuutta stressin mielenterveyden ongelmia on molemteen väestötasolla. Mielenterveys vaikutvaikutuksille. Kuolleisuuseron kaventamilla puolisoilla. taisikin olevan enemmän sidoksissa liiton miseksi sosioekonomisen huono-osaiNämä yhteydet näyttäytyvät pitkälti kestävyyteen kuin viralliseen avioitumisuuden pitkittymistä avioeron jälkeen muista avioeron riskitekijöistä, kuten seen, suhteeseen sitoutumisen ja panosolisikin syytä pyrkiä estämään. matalasta koulutus- tai tulotasosta, riiptamisen ollessa mahdollisia mielenterveTeksti: Niina Metsä-Simola, VTT, sosiologian pumattomina. Vaikuttaisikin siltä, että yttä tukevia tekijöitä. huono mielenterveys ei lisää eroriskiä On kuitenkin huomattava, että lyhyistä yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto niinkään siihen liittyvän sosioekonoavoliitoista eroavat miehet ja naiset käyt- Vertaistukiryhmä pariskunnille, joiden lapsi on kuollut itsemurhan kautta Ammattilaisten ohjaama ryhmä koostuu kahdesta intensiivijaksosta vuoden 2020 aikana, 4 perättäistä päivää/jakso. Paikka on vielä avoin. Lisätietoja: mielenterveysseura.fi/tukea ja apua ryhmistä puh. 040 1732040 / 040 3548040 2/2019 ”Ryhmästä sai tukea ja keskustelun kautta helpotusta omaan oloon.” ”Ryhmä antoi tosi hyvää vasta­ kaikua, ideoita ja vertaistukea.” 23

Surupilven salaisuus -kirja auttaa lapsia käsittelemään läheisen itsemurhaa Anne Leppänen menetti tyttärensä itsemurhan kautta. Halu auttaa muita synnytti ajatuksen kirjasta, jonka kautta lapset voivat käsitellä omaa surua ja läheisen kuolemaa. H uhtikuussa 2012 Anne on ollut surullinen ja sairas, eikä häntä Leppäsen tytär kuoli itseeräänä aamuna enää ole. Kodin ympäröi murhan kautta. Anne synkkä surupilvi. Vanhemmat reagoivat osallistui seurakuntansa ja tytön ikävään oloon ja suru otetaan Mielenterveysseuran itseosaksi arkea, siitä puhutaan ja itsemurhaa murhalle läheisensä menettäneiden suru- käsitellään yhdessä. Kun kuolemaa on ryhmiin. Puhuminen auttoi. Syksyllä voinut riittävästi käsitellä, toivottavasti 2015 Anne aloitti Surunauhan vertaisvapautuu tilaa myös hyvälle. Kirjassa ryhmän ohjaajana, ja samoihin aikoihin katsotaan yhdessä valokuvia ja muistelsyntyi ajatus kirjasta. laan itsemurhan tehnyttä siskoa. Silloin – Laadin tarinan ja kuvat heijastamaan surupilvi muuttuu pienemmäksi ja omaa kokemustani, omaksi parantavaksi muuttaa väriään mustasta valoisamman surutyökseni. Toisaalta halusin tehdä väriseksi. Vaikka surupilvi vaalenee, se ei terapeuttisen kirjan, joka olisi avuksi koskaan täysin haihdu. muille. Se onnistui Itsemurhasta puhuyhteistyössä Suruminen on vaikeaa, lapsi LAPSELLE KANNATTAA nauhan tiimin ja ei välttämättä osaa eikä KERTOA REHELLISESTI muiden asiantunuskalla kysyä tai kysyIKÄTASON HUOMIOON mykset ovat mykistijoiden kanssa, Anne kertoo. tävän vaikeita. Tähän OTTAEN, MITÄ ON Surunauhassa haasteeseen kirja on TAPAHTUNUT. tiedettiin, että kirjan tehty. tulisi käsitellä itsemurhaa rehellisesti, – Toiveeni on, että mahdollisimman mutta lohdullisesti. Kokeneiden kriisitemoni lapsi, jonka läheinen on kuollut rapeuttien kommentointi toi varmuuden itsemurhan kautta, saisi kirjasta tukea ja siitä, että surun käsittely kirjassa oli apua. Kun aikuiset ja lapset lukevat sitä oikeanlainen. yhdessä, tilanteesta tulee ikään kuin jaettu Surupilven salaisuus -kirjan tarinan suruhetki. Kirjasta voi poimia keskuskertoja on pikkutyttö. Ensimmäisellä telunaiheita. Luulen, että myös aikuiset aukeamalla tyttö näkee poliisiauton voisivat saada kirjasta lohtua itselleen ja lähtevän kodin pihasta. Tytön isosisko uusia näkökulmia menetykseen. 24 ITSEMURHAN KAUTTA KUOLEE SUOMESSA vuosittain noin 800 ihmistä. Jokainen heistä on jonkun lapsi, sisarus, ystävä, puoliso tai vanhempi. Läheisen itsemurhakuolema koskettaa myös lapsia. Perheenjäsen tai muualla asuva, mutta perheelle läheinen henkilö, on yllättäen poissa. Jäljellä on tyhjyys rakkaan ihmisen paikalla ja vierellä oman murheensa kanssa kamppailevat aikuiset. Lapset tarvitsevat tukea vaikeiden elämänvaiheiden sekä niitä seuraavan luopumisen ja surun käsittelyssä. 2/2019

tainen. Jokaisella on oma tapa surra ja toisinaan toisen tapaa surra ja käsitellä menetystä voi olla vaikea ymmärtää. Mikä auttaa lasta vaikeassa vaiheessa? Muutosten keskellä tutut asiat ja jatkuvuus tuovat turvaa. Ruoka-ajat, koulupäivät, harrastukset, peliajat, tiskivuorot ja nukkumaanmenorutiinit ovat lapsen elämän tuttuja, ehkä tylsiäkin paaluttajia, joista kannattaa pitää kiinni, jos vain mahdollista. Irrottavat asiat ovat myös suositeltavia: kyläilyt ja hauskanpito antavat voimia. Lapsi saa tuntea, että kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja. Vaikka kauheaa onkin tapahtunut, hän voi myös riehua ja nauraa. Jos perheen aikuisten voimavarat ovat vähissä – kuten ne lähes aina ovat – arjen pyöritykseen tai vaikkapa lapsen iloisten hetkien järjestämiseen voi pyytää muilta apua. Tukijat ovat ehkä valmiina, mutta eivät osaa ilmoittautua. KUVITUSKUVA: ANNE LEPPÄSEN KIRJASTA Itsemurha on monella tavalla erityisen vaikea asia käsiteltäväksi. Se astuu elämään silloin kun vähiten odottaisi, eikä siihen voi mitenkään valmistautua. Itsemurhamenetykseen liittyy lamaannusta, syyllisyyttä, häpeää ja vihaa. Perheen aikuiset ovat usein niin hämmennyksissä omien tunteidensa kanssa, että heidän on vaikea auttaa lasta. Ei aina myöskään olla varmoja, miten lapselle olisi paras puhua, mitä vastata. Lisäksi niin aikuisilla kuin lapsillakin suru on aina ainutlaatuinen ja henkilökoh2/2019 AVOIMUUS VOI OLLA VAIKEAA, KUN PERHEENJÄSENET eivät ehkä jaksaisi puhua läheisen itsemurhasta kenellekään, joskus edes aikuiset keskenään. Lapsi kuitenkin aistii tunnelman. Välttely voi pahentaa hänen pelkojaan. Lapselle kannattaa kertoa rehellisesti, mitä on tapahtunut. Tietoa voi kuitenkin säännöstellä lapsen ikätason ja hänen omien kysymystensä mukaan. Ehkä lapsi haluaa käydä asiaa läpi useita kertoja. On olennaista osoittaa, että asioista on lupa kysyä ja puhua. – On hyvä tietää, miten asiasta kerrotaan. Valitettavasti asia on niin tabu, ettei siitä vielä osata puhua. En kertonut nuoremmille lapsilleni heidän isänsä itsemurhasta heti, mutta asia vaivasi ja eräänä kesäpäivänä kerroin. He ottivat sen rauhallisesti, kertoo miehensä menettänyt, kuuden lapsen äiti Päivi Laine. On hyväksi näyttää surua, itkuakin – viestiä sillä tavoin, että itsemurhan tehnyttä kaivataan ja että tunteet eivät hajota kotia. Epätoivoisimmilta surun purkauksilta olisi kuitenkin hyvä säästää lasta, jotta hänen turvallisuutensa ei horjuisi. Hänelle voi kertoa, että vaikka nyt on synkkää, elämä jatkuu ja läsnä olevat aikuiset ovat hänen turvanaan; yhdessä selvitään. Lapsi saattaa miettiä äärettömän kipeitä ja vaikeita asioita, kuten miksi hän teki itsemurhan? miten hän teki sen? emmekö voineet auttaa? missä hän on nyt? Niinpä – näitä kysymyksiä aikuisetkin kääntelevät mielessään yhä uudelleen ja uudelleen. Usein voi myös olla hyvä kertoa lapsen lähellä oleville aikuisille lapsen menetyksestä. Tällöin esimerkiksi opettajat ja päiväkodin työntekijät osaavat tarvittaessa olla lapselle tukena niissä arjen tilanteissa, joissa suru saattaa kasvaa suureksi ja vaikeaksi käsitellä. Samalla lapsen arjessa mukana olevat aikuiset ymmärtävät lapsen haasteita ja mahdollisesti muuttuvaa käytöstä. Teksti: Jenniina Lahti Surunauha ry – vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille Surunauha ry on valtakunnallinen vertaistukijärjestö, jonka tavoitteena on tukea läheisensä itsemurhan kautta menettäneitä ja lisätä avoimuutta puhua itsemurhasta. Lisätietoja toiminnasta www.surunauha.net Surupilven salaisuus -kirjan on kirjoittanut ja kuvittanut sosiaalipsykologi, kuvataiteilija ja Surunauhan vertaistukija Anne Leppänen. Alli Paasikiven säätiö tuki apurahalla hanketta. Kirjan kustantaja on PS-kustannus. ”Surupilven salaisuus -täsmäkirja on tärkeä peili lapsen omalle kokemukselle.”, Kati Kärkkäinen, terapeutti 25

Uutuuskirja surusta lapsille ja perheille Kun seisoin siinä eteisessä, äiti tuli luokseni. Hän halasi minua lujasti ja sanoi, ettei siskoa ole enää. Päälleni satoi pisaroita. Ehkä ne olivat äidin kyyneleitä, kenties ne tipahtelivat pilvestä, joka alkoi silloin ympäröidä kotiamme paksuna ja mustana. Läheisen kuolema herättää lapsessa monenlaisia kysymyksiä ja tunteita. Ne voivat olla erityisen vaikeita käsitellä, jos läheinen on tehnyt itsemurhan. Surupilven salaisuus on lapselle suunnattu kertomus siskon itsemurhasta, musertavista tunteista ja perheen yhteisestä surusta. Lämpimästi kerrottu tarina herkkine kuvituksineen sopii aikuisen ja lapsen yhdessä luettavaksi. Keskustelu ja tunteiden näyttäminen tuovat lapselle turvaa. Mukana on myös ohjeita, jotka auttavat käsittelemään itsemurhaa lapsen kanssa. 26 Kirja on tarkoitettu tueksi perheille ja työvälineeksi lasten kanssa toimiville. PS-kustannuksen julkaisema kirja on tehty yhteistyössä Surunauha ry:n kanssa. Tilaa kirja suoraan meiltä Surunauhasta hieman markkinahintaa edullisemmin: 26 € surunauha.net/lukemista/tilaakirjoja/ 2/2019

Maahanmuuttajataustaiset nuoret aikuiset saivat TAITEEN KAUTTA ÄÄNENSÄ KUULUVIIN FinFamin AGORA-projektin vaikuttava päätuotos, yhteisöteatteriesitys Otherness – Matka toiseen, esitettiin maaliskuussa viiteen kertaan loppuunmyydylle yleisölle Helsingin Ylioppilasteatterissa. Runsaasti kiitosta kerännyt teatteriesitys vieraili myös kolmella muulla paikkakunnalla, Joensuussa, Vaasassa ja Turussa. A GORA-projektin tavoitteena on tukea maahan muuttaneiden henkilöiden ja heidän perheidensä hyvinvointia ja osallisuutta luovien menetelmien kautta. Taidelähtöiset menetelmät ja taiteellinen toiminta on tutkimuksissa liitetty lukuisiin positiivisiin sosiaalisiin vaikutuksiin. Luovat menetelmät avaavat uudenlaisen mahdollisuuden oman äänen löytämiselle ja vaikeiden kokemusten käsittelemiselle. FinFamin AGORA-projektissa nuorten maahanmuuttajataustaisten aikuisten sosiaalista hyvinvointia tuetaan ryhmälähtöisesti syntyneen teatteriproduktion avulla. Lisäksi projektin tavoitteena on lisätä tietoisuutta mielen hyvinvointia vahvis– Esitys on pohdintaa identiteetavista menetelmistä ja omaisjärjestöjen tistä, haasteista, yhteydestä itseen ja hyvinvointia tukevasta toiminnasta myös toisiin ja yhteenkuuluvuudesta, kuvaa maahanmuuttajayhteisöissä. esityksen ohjaaja Petra Haapio. Esitys Otherness – Matka toiseen on on Haapion taiteellispedagoginen opinsyntynyt ryhmälähtöisesti devising-mene- näyte teatteriopettajan maisteriopintoihin telmällä osallistujien omista kokemukTaideyliopiston teatterikorkeakouluun. sista. Esitys tutkii toiseutta ja tuo näkyAGORA -teatteriryhmän jäsenet väksi maahanmuuttajataustaisen henkilön Islam Al-Badri, Karim Aldulaimi, kokemuksia sekä kohtaamisia tämän Sara Allaouat, Kareem Haritani, päivän Suomessa. Hussain KazeMiltä suomalainen mian, Mary ”SILMIÄ AVAAVA ESITYS, sauna, hiljaisuus Luhende, Sagar JOKA JOKAISEN ON SYYTÄ Thapa sekä Abdalja talven pimeys NÄHDÄ.” näyttävät maahan rahman Alhammuuttaneen moud ovat nuoria silmin ja minkälaisia kohtaamisia syntyy aikuisia, joita yhdistää maahanmuuttaerilaisten kulttuurien välillä? Esityksessä jatausta. Monille esiintyjistä AGORApohditaan, milloin muualta muuttanut teatteriryhmä on ollut ensimmäinen pääsee osalliseksi suomalaiseen yhteiskosketus teatterin maailmaan. kuntaan, vai pääseekö ollenkaan? – Halusin antaa yleisölle mahdolli2/2019 KUVA: ELINA MÄKILÄ suuden nähdä maahanmuuttajat uudella, median esittämästä poikkeavalla tavalla eli rakkauden, positiivisuuden ja yhteyden kautta, kertoo AGORA-teatteriryhmän Karim Aldulaimi. Viisi esitystä Helsingissä olivat loppuunmyytyjä ja herättivät paljon kiinnostusta. Esitys sai yleisöltä runsaasti kiitosta vaikuttavuudestaan ja sen toivottiin tavoittavan erityisesti heitä, joille maahanmuuttajan todellisuus Suomessa on vieras. Keväällä teatteriesitys vieraili myös kolmella FinFamin jäsenyhdistyksen paikkakunnalla. Huhtikuussa Joensuussa Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset ry:n, toukokuussa Vaasassa FinFami Pohjanmaa ry:n ja Turussa Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset - FinFami ry:n vieraana. Teksti: Laura Ranki 27

Kaikkien sanojen, niin ihanien kuin rumien, kautta voi löytää toivoa. Kun kaikille ajatuksille ja tunteille antaa väylän tulla ulos, syntyy tilaa myös uudelle: lohdulle ja toivolle. Runotyöskentely on keino edistää omaa hyvinvointia ja identiteettiä. L äheisen sairaus herättää monenlaisia tunteita, kuten hämmennystä, epätietoisuutta, keinottomuutta, surua, pelkoa, vihaa ja syyllisyyttä. Pohjimmaisina tunteina ovat kuitenkin yleensä rakkaus ja halu auttaa omaa läheistään. Aina ei ole helppo löytää sanoja näille omille kokemuksille ja tunteille. Läheisen sairaus vaikuttaa koko perheen elämään ja arkeen monella tavalla. Omaiset auttavat, tukevat ja kantavat vastuuta läheisen asioista, jolloin omat tarpeet jäävät monesti sivuun. Näin ollen tilanne vaikuttaa kaikkien hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista ei voi huolehtia liikaa ja on tärkeä löytää itselle sopivia keinoja jaksamisen tueksi. MARJUKKA KAITAKORPI tutki vuonna 2018 valmistuneessa ohjaustoiminnan artenomi AMK – tutkinnon opinnäytetyössään sitä, miten runot ja runotyöskentely voivat edistää mielenterveysomaisten hyvinvointia. Tulokset olivat vakuuttavia ja osoittivat, että runotyöskentely tuottaa monenlaisia tunnekokemuksia, mahdollistaa ja toimii vertaistukena, auttaa rakentamaan toimivaa vuorovaikutusta, toimii ilmaisukeinona ja tunteiden tulkkina sekä ennen kaikkea tuo toivoa ja lohtua elämään. Opinnäytetyöhön liittyen Kaitakorpi järjesti kaksi runopajaa, joissa osallistujat lukivat, kirjoittivat ja keskustelivat runoista. Kaikki kyseiset kolme runotyöskentelyn osa-aluetta tuottivat osallistujille samankaltaisia kokemuksia, ja niille annettiin samankaltaisia merkityksiä. Aineistosta nousivat selkeästi esiin neljä teemaa, joiden kautta hyvinvointia lisäävän vaikutuksen koettiin tulevan. Nämä teemat olivat: vertaistuki, keino sanoittaa omaiskokemus, keino käsitellä tunteita sekä toivon ja lohdun kokemukset. Runot toimivat siis vertaistukena olivat ne sitten itsen tai toisen kirjoittamia. Runoa lukiessa voi Runotyöskentelystä hyvinvointia 28 KUVA: UNSPLASH 2/2019

huomata, että joku toinen on jo Tyypillinen vähättelevä puhe itseä ja kokenut samankaltaisia asioita sekä omia taitoja kohtaan kuului runopajoissa, tunteita ja selvinnyt niistä. Tämä antaa ja juuri tämän itsekriitikon työstäminen ja tärkeän kokemuksen siitä, ettei ole yksin kyseenalaistaminen vahvistavat runojen haasteidensa kanssa. Vertaisuus tuo vaikuttavuutta ja sitä kautta hyvinvointia. lohtua ja toivoa sekä auttaa jaksamaan. Kun ihmisen ei tarvitse miettiä onnistuVertaistuki nousikin pajojen tärkeimmista tai epäonnistumista, eikä sitä, miltä mäksi teemaksi. nämä runot Runojen ja kuulostavat, RUNOT TOIMIVAT kirjoittamisen hän uskaltaa VERTAISTUKENA JA LUOVAT avulla omaa tarinaa heittäytyä ja ei tarvitse kertoa antaa runoihin TOIVOA – OLIVAT NE suoraan, sillä nousta sisältään SITTEN ITSEN TAI TOISEN runojen metaforat intiimimpiä KIRJOITTAMIA. antavat mahdolasioita. lisuuden ilmaista Kun ihminen omia kokemuksia turvallisesti ilman, saa keinoja, luottamusta ja rohkeutta että samalla joutuu paljastamaan itsesantautua runojen maailmaan, pääsee hän tään liikaa. Metaforien avulla tavoitettuolloin lähemmäs runojen syvyyttä ja tiin myös tunteita ja kokemuksia, joille niiden täyttä terapeuttista potentiaalia. ei ehkä aiemmin ollut sanoja. Tunteiden Positiiviset kokemukset kirjoittamisesta sanoittaminen ja purkaminen runoihin ja lukemisesta vahvistavat sitä, että näihin tuovat usein helpotuksen kokemuksen, keinoihin ehkä tarttuu joskus itsenäisesja toisaalta ne antavat myös mahdollitikin. Näin runotyöskentelystä voi tulla suuden sanoittaa omaiskokemusta. tapa lisätä ja vahvistaa omaa hyvinvointia Runotyöskentelyn kautta on lupa arjen keskellä. ja mahdollisuus käsitellä sekä ilmaista tunteita, myös niitä kaikkein kipeimpiä. KAIKKIEN SANOJEN, NIIN IHANIEN Runotyöskentelyn kautta saadut oivalKUIN RUMIEN, kautta voi löytää toilukset ja vahvistuminen edistävät sitä, että voa. Monesti kipeästä ja ikävästä asiasta ihminen voi elää täysipainoista elämää voi olla haastavaa kirjoittaa, ja toisinaan ja tehdä myös omia ratkaisuja mielenvoi olla vaikea edes myöntää kokevankiinnon kohteidensa ja tarpeidensa mukai- sa negatiivisina pitämiään tunteita. Mutsesti. Omaisen löytäessä oman äänensä ta kun niille antaa väylän tulla ulos, synja sisäisen viisautensa hänen on myös tyy tilaa myös uudelle: lohdulle ja toivolhelpompi edistää omaa hyvinvointiaan, le. Oma mieli ja käsi tuottavat aivan huopitää kiinni rajoistaan ja vahvistaa muita maamatta paperille tulevaisuuteen suunelämän rooleja sekä osa-alueita: olen taavaa tekstiä. muutakin kuin mielenterveysomainen, Runojen kirjoittaminen ja lukeminen joten mitä juuri minä haluan ja toivon? sekä niistä keskusteleminen ovat kaikki Runojen ympärille rakentuvassa vuoro- hyödyllisiä runotyöskentelyn muotoja. vaikutuksessa on mahdollisuus saada Onkin tärkeä valita, mikä itselle sopii hyviä kokemuksia kuulluksi tulemisesta. kulloisessakin elämänvaiheessa. Jokainen Omaiset saattavat kokea, etteivät sairasvoi omassa elämässään sukeltaa runojen tuneen läheisen hoitotahot kohtaa heitä maailmaan omalla tavallaan. tai että he eivät tule elämässään nähdyksi Miten sitten voisit päästä liikkeelle ja kuulluksi omana itsenään. Oman kirjoittamisen kanssa? Oma itsekriitikko äänen löytäminen, vahvistaminen ja ja aiemmat kokemukset kirjoittamisesta arvostaminen on tärkeää. voivat hankaloittaa alkuun pääsemisessä. Ajatus siitä, että minun mielipiteelläni Tässä pari mahdollisuutta, jotka voivat on väliä ja minunkin kokemukseni ovat auttaa kirjoittamisen estävien tulppien tosia ja oikeutettuja, lisäävät hyvinvointia. avaamisessa. Vuorovaikutuksessa toisten ihmisten 1. Ajasta puhelimestasi 10min ja luetun tekstin kanssa voi kyseenhälytys ja päätä kirjoittaa tämä alaistaa omia totuttuja toimintamalleja ja aika kaikkea sitä, mitä mieleen ajatuksia. Vertaistuen, oli se sitten toinen sattuu tulemaan. Älä mieti kieliihminen tai runo, kautta saa perspektiiviä oppia ja kirjoitusvirheitä, kirjoita omaan tilanteeseen sekä näkee myös vain ajatuksiasi paperille. Kun erilaisia suhtautumis- ja toimintatapoja. kello soi, voit lopettaa kirjoit2/2019 tamisen. Toista tämä joka päivä parin viikon ajan, mitä huomaat? 2. Ota käteesi aikakauslehti tai sanomalehti. Avaa se sattumanvaraisesti ja alleviivaa avautuneelta sivulta sinua juuri tällä hetkellä puhuttelevia sanoja. Kun olet tehnyt tämän, kirjoita runo käyttämällä vain näitä juuri alleviivaamiasi sanoja. Saat taivuttaa niitä, mutta älä lisää sanoja. Ota tähänkin aikaraja esimerkiksi 10 minuuttia. Lue runo itsellesi ääneen, mitä kuulet? Oivaltavaa matkaa sanojen maailmaan, kulje rohkeasti, älä säikähdä. Runon olemuksesta runo on silmät minusta maailmaan, maailmasta minuun runo on kaiku sisälläni, pieni heijastus meistä runo on ystävä, aina valmis kuuntelemaan, vastaamaan Runossa rakkauden ja voimattomuuden sanat luovat rivien väleissä toivoa! – Marjukka Kaitakorpi 2018 Kaitakorven opinnäytetyö, Runot – Tunteiden tulkit. Runotyöskentely omaisen hyvinvoinnin tukena läheisen sairastuessa psyykkisesti, löytyy osoitteesta www.theseus.fi, jonka kautta pääsee lukemaan koko työn. Työhön on kerätty vankka teoreettinen viitekehys, joka avaa runojen vaikutusmekanismeja ja vaikuttavuutta. Opinnäytetyöprosessin aikana Kaitakorpi alkoi koota myös omaisten omaa runokirjaa. Artikkelin on kirjoittanut Marjukka Kaitakorpi, kirjallisuusterapiaohjaaja, sosionomi AMK, joka toimii omaistyöntekijänä FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry:ssä. 29

Rahahuolet puheeksi Psyykkisesti sairastuneen läheisensä arjen sujumisesta huolehtivan omaisen ja omaishoitajan omat tarpeet, sosiaaliset suhteet ja hyvinvointi jäävät monesti taka-alalle. Psyykkinen sairaus kuormittaa usein myös läheisen taloutta. Omaisen on hyvä tiedostaa, että apua on tarjolla. A rviolta lähes 400 000 suomalaista hoivaa ja huolehtii läheisestään, joka kärsii mielenterveysongelmista. Omaishoidon tuen saajista vain noin kolme prosenttia on mielenterveyskuntoutujien omaisia. Psyykkinen sairaus kuormittaa usein myös läheisen taloutta. Pahimmillaan omaiset sairastuvat myös itse. Läheinen voi joutua kantamaan huolta sairastuneen taloudenhallinnasta ja tukemaan häntä raha-asioiden hoitamisessa. Mielenterveysomaisten erityistarpeet tulisi huomioida paremmin läheisen huolenpitoon liittyen niin talousasioissa kuin omaishoidon tuen osalta. Takuusäätiö ja FinFami tekivät syksyllä 2016 talouskyselyn psyykkisesti sairastuneiden läheisille. Sen tarkoituksena oli selvittää, kuormittavatko sairastuneen rahaasiat omaisia, sekä millaisia kokemuksia ja tuen tarpeita omaisilla on raha-asioihin liittyen. Kyselyyn saatiin 76 vastausta. MIELENTERVEYSOMAISTEN ERITYISTARPEET TULISI HUOMIOIDA PAREMMIN LÄHEISEN HUOLENPITOON LIITTYEN NIIN TALOUSASIOISSA KUIN OMAISHOIDON TUEN OSALTA. 30 2/2019

Suurin osa vastaajista (86 %) kertoi tukevansa psyykkisesti sairasta läheistään rahankäytössä ja raha-asioissa. Apu on sekä taloudellista että henkistä tukea. Vastaajat kertoivat taloudellisen tukemisen aiheuttaneen heille henkistä kuormitusta, huolta ja stressiä. TALOUSKYSELYN VASTAUKSET OLIVAT linjassa Markku Nymanin ja Eija Stengårdin mielenterveysomaisten hyvinvointi -tutkimuksessa (2001). Myös Nymanin ja Stengårdin tutkimuksessa tuodaan esiin, miten läheisen psyykkinen sairaus vaikuttaa usein epäedullisesti omaisten taloudelliseen tilanteeseen. Läheisen sairastumisen vaikutukset omaisen taloudelliseen tilanteeseen ja toimeentuloon johtuvat paitsi siitä, että eläkkeellä olevan läheisen tulot ovat pienet, myös sairastuneen rahankäytön ja elämänhallinnan ongelmista. Osa talouskyselyyn vastanneista omaisista oli joutunut karsimaan omia menojaan, kuten terveydenhoitomenoja auttaakseen sairastunutta läheistään. Lisäksi vastaajat kertoivat raha-asioissa auttamisen vieneen paljon aikaa ja kuormittaneen omaa jaksamista. ”Ehdotan, ettei [sairastuneen läheinen] lainaa enää, koska rahaa ei itsellä ole. Korkeintaan ruokaa ostaisi läheiselleen, jos varaa on. Rahan antaminen on mahdollistamista, yleensä on kysymys riippuvuus-sairaudesta. Läheinen on sairas – ei oma itsensä.” Talousasioista ja rahahuolista on usein vaikea puhua. Talouskyselyn tulosten mukaan rahasta puhuminen koettiin haasteelliseksi perheiden sisällä. Samoin osa sairastuneiden läheisistä koki vaikeaksi myös taloushuolista puhumisen vaikeaksi myös auttaville tahoille. ”Ota asia puheeksi [sairastuneen] läheisen kanssa, jos vaikeaa yksin puhua, joku ulkopuolinen taho mukaan.” let Puheeksi -ohjaajakoulutuksia. Koulutusten myötä pyritään tukemaan vapaaehtoisten ja työntekijöiden mahdollisuuksia ottaa rahahuolet puheeksi matalalla kynnyksellä. Näin voitaisiin osaltaan ennaltaehkäistä sairastuneiden ja heidän läheistensä rahavaikeuksia sekä ongelmatilanteiden pitkittymistä. ”Oletko kuullut talous- ja velkaneuvonnasta? Voinko etsiä kanssasi eri tahoja, joista voisi saada apua?” Rahahuolet Puheeksi -ohjaajakoulutuksessa osallistujat nostivat esiin, että vaikka rahahuolista puhuminen on vaikeaa, se olisi myös tärkeää. Koulutuksessa rahahuolten puheeksi ottoa harjoiteltiin rooliharjoituksilla. Koulutukseen osallistuneet kokivat, että koulutuksen tieto-osuuden ja käytännön harjoitusten kautta rohkeus ottaa raha-asiat puheeksi kasvoi. Puheeksi ottajan, samoin kuin läheisen, on tärkeää muistaa, että talousvaikeuksiin on saatavilla erilaista apua ja tukea sekä sairastuneelle että läheiselle. Yksin ei siis kannata jäädä näidenkään asioiden kanssa! ”Talous paperille → mikä realistinen tilanne?” ”Ratkeaako lapsen ongelmat sillä, että lainaat rahaa?” Keinoja ja oppaita rahahuolten puheeksi ottamisen tueksi on olemassa. Takuusäätiön ”Läheinen rahavaikeuksissa – miten voin tukea?” -opas kannustaa läheistä pohtimaan omia auttamisen mahdollisuuksia ja rajoja sekä pitämään omasta taloudesta huolta. Takuu- säätiö on tehnyt myös Rahahuolet puheeksi -ryhmänohjaajan oppaan keskusteluryhmien vetäjien tueksi. Ryhmissä raha-asioista voidaan keskustella yleisellä tasolla niin, ettei keskustelun tarvitse sivuta osallistujien omia talousvaikeuksia, vaikka niihinkin voi samalla saada hyviä vinkkejä. Penno -työkirjaa tai penno.fi -palvelua voi käyttää taloustilanteen selvittämisen ja suunnittelun tukena. FinFami-yhdistykset ovat ottaneet innolla vastaan koulutusta ja erilaisia ideoita matalan kynnyksen talousneuvonnan tueksi omilla alueillaan. Yksi Rahahuolet puheeksi -koulutukseen osallistunut kuvasi koulutuksen antia näin: ”Nämä on asioita, joista keskusteltu on tosi tärkeää ja tämä koulutus on just siihen tarpeeseen, että osaamme kohdata omaisia ja siirtää taitoa myös vapaaehtoisille, jotka ryhmätoiminnoissa kohtaavat omaisia, jotka kipuilevat raha-asioiden kanssa.” Voit lukea lisää Takuusäätiön TalousTsemppari-toiminnasta osoitteesta https://www.takuusaatio.fi/palvelumme/taloustsemppari-koulutus Kursivoidut sitaatit ovat Rahahuolet puheeksi -koulutukseen osallistuneiden vinkkejä psyykkisesti sairastuneen läheiselle, joka on huolissaan omasta ja sairastuneen taloustilanteesta. Teksti: Hanna Pieviläinen, aluekoordinaattori, Takuusäätiö Vaula Ollonen, asiantuntija, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry TAKUUSÄÄTIÖ JA FINFAMI OVAT KYSELYN jälkeen toteuttaneet yhteistyössä FinFamin vapaaehtoisille ja työntekijöille TalousTsemppari- ja Rahahuo- Omaiset tukevat psyykkisesti sairasta läheistään rahankäytössä ja raha-asioissa. Apu on sekä taloudellista että henkistä tukea. Vastaajat kertoivat taloudellisen tukemisen aiheuttaneen heille henkistä kuormitusta, huolta ja stressiä. 2/2019 31 Labyrintti 1/8 ilmo 18b.indd 1 7.2.2018 21.24

Omaisten vapaaehtoisryhmä vieraili Euroopan parlamentissa O limme hyvin otettuja, kun meidän omaisten vapaaehtoisryhmä sai kutsun MEP Sirpa Pietikäiseltä tulla tutustumaan Euroopan parlamenttiin Brysselissä. Matkan oppaana toimi Pietikäisen sihteeri Pia-Mari Niskala, joka huolehti osallistujista erittäin ammattitaitoisella otteella koko matkan ajan. Matka ajoittui helmikuun alkuun. Oli hämmentävää saapua talvisesta Suomesta keväiseen Belgiaan. Kun saavuimme Brysseliin, nurmikko vihersi eikä ollut tietoakaan lumesta. Saavuimme Euroopan parlamenttiin, jossa turvatarkastuksen jälkeen pääsimme lounaalle ja tutustumaan belgialaiseen ruokatarjontaan. Lounaan jälkeen tapasimme asiantuntijoita, jotka kertoivat europarlamentin eri toiminnoista ja saimme paljon tietoa lainsäädäntöön liittyvistä asioista. Illallisen lomassa keskustelimme Sirpa Pietikäisen kanssa ja kerroimme hänelle omat terveisemme. Seuraavana päivänä menimme jälleen europarlamentin alueelle. Ensimmäinen tutustumiskohde oli Euroopan unionin uusi historiamuseo, joka oli todellinen nähtävyys. Museossa oli kuudessa kerroksessa eri aikakauden tavaroita ja maalauksia. Museokäynnin aikana saimme myös infoa kunkin aikakauden tapahtumista. Tämän jälkeen siirryimme Euroopan unionin neuvoston uuteen vierailukeskukseen, jossa oli todella paljon nähtävää. Mieliin painuvana yksityiskohtana mainittakoon lyhtyrakennus, joka oli lasinen ja ulottui korkeuksiin. Pääsimme myös komissaari Jyrki Kataisen kabinettiin, jossa hänen avustajansa Tatu Liimatainen antoi meille tietoiskun Euroopan neuvoston toiminnasta. Päivän jälkeen meillä oli vielä mahdollisuus osallistua opastettuun kävelykierrokseen Brysselin historiallisessa keskuksessa, jonka jälkeen kävimme nauttimassa maittavan illallisen. KAIKEN NÄKEMISEN JA KOKEMISEN lisäksi matkan suuri anti oli vertaistuki. Kiitokset kaikille mukana olleille vapaaehtoisille! Mieliin painuvasta matkasta kuuluvat suuret kiitokset myös MEP Sirpa Pietikäiselle, sihteeri Pia-Maria Niskalalle, FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytöselle ja asiantuntija Vaula Olloselle. Teksti: Anita Ruutiainen Osallistu eurooppalaiseen mielenterveysomais- ja perhekongressiin EUFAMIN ja FinFamin järjestämä eurooppalainen mielenterveysomais- ja perhekongressi, ”Families and Carers at the Heart of Europe – Their Role in the Economy of Wellbeing”, pidetään 20.9.2019 Radisson Blu Seasidessa Helsingissä. Kongressissa on puheenvuoroja, työpajoja ja omaistyön hyviä käytäntöjä. Puhujina mm. tutkija David McDaid London School of Economics ja psykologian professori Birgitta Alakare. Osallistujia saapuu Euroopan eri maista, joten päivät ovat pääosin englanninkieliset. Kongressi on osa Suomen EU-puheenjohtajakauden tapahtumia, lisätietoa: eu2019.fi Kustannukset: • kongressimaksu, joka sisältää ohjelman, lounaan ja kahvit: FinFamin osallistujilta (jäsenet, työntekijät, omaiset, heidän perheenjäsenensä) 35€/kongressipäivä ja muilta 55€/päivä. • majoitus ja matkat omakustanteiset. Varmista paikkasi syksyn must-tilaisuuteen! Ilmoittautuminen viimeistään 2.8. osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/7D7F07BE68084B44 Tiedustelut: asiantuntija Vaula Ollonen, + 358 40 027 4624 tai vaula.ollonen@finfami.fi 32 2/2019

SUHTEELLISTA viikonloppukurssi pariskunnille Tampereella Onko kiviä raiteilla tai tiessä turhan suuria kuoppia? Näetkö vielä niitä hyviä yhteisiä asioita, joiden varaan parisuhde alkujaan rakentui? Viikonloppu on tarkoitettu pariskunnille, joiden suhdetta kuormittavat mielenterveys- ja/tai päihdeongelmat. Kurssi järjestetään 16.-17.11.2019 AitO-toimintakeskuksessa Tampereen Aitolahden upeissa maisemissa Näsijärven rannalla. Kurssin tavoitteena on tarjota tietoa siitä, miten puolison mielenterveys- ja/tai päihdeongelma vaikuttaa parisuhteeseen. Yhdessä muiden samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien pariskuntien kanssa on mahdollista vaihtaa ajatuksia mm. siitä, miten sairaus vaikuttaa perheen arkeen ja parisuhteen rooleihin. Keskustelujen avulla pyritään löytämään suhteen vahvuuksia ja tunnusmerkkejä toimivasta parisuhteesta. Kurssin hinta on 100 €/pariskunta, joka sisältää majoituksen, ruokailut ja kurssiohjelman. Rentoa iltaa vietämme takkahuoneella ja mahdollisuus on myös saunomiseen. Hakuaika kurssille päättyy 10.10.2019. Hakemuksen voi täyttää netissä: finfamipirkanmaa.fi/kurssit tai palauttaa postitse osoitteeseen: Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry Hämeenkatu 25 A 3.krs., 33200 Tampere Lisätiedot ja hakemukset: Juho Soukka puh. 040 547 7619 juho.soukka@finfamipirkanmaa.fi 2/2019 33

KOLUMNI Minna Kallunki, erityisasiantuntija, FinFami ry. Tuoko toipumisorientaatio omaistyöhön mitään uutta? M KUVA: MARIKA FINNE itä on toipuminen kaiken. Meidän tehtävämme omaisyhomaisena ja miten distyksessä on mahdollistaa omaise näkyy omaistyön selle kuulluksi tuleminen, vertaistuen käytännöissä?  Tätä kokemus ja kokemus siitä, että pystyy asiaa olen pohtinut vaikuttamaan asioihin. Näiden asioiden paljon aloitettuani Recovery-hankkeessa, myötä musta pallo pienenee; se on edeljossa yhtenä tavoitteena on kuvata sitä, leen olemassa, mutta se ei valtaa koko miten toipumisorientaatiota (Recovery) elämää.” Tästä toipumisorientaatiossakin sovelletaan omaistyössä. lienee kysymys. Aloittaessani hankkeessa olin innosToipuminen on jokaisen henkilökohtunut, koska pääsin tutulle toimintakentainen prosessi, joka voi edetä eri tavoin tälle. Samalla ymmärsin, että tilanne vaatii ja tarkoittaa jokaiselle hieman erilaisia nöyryyttä ja ymmärrystä siitä, että huoliasioita. Tämä on yhden omaisen kuvaus matta vuosien kokemuksestani omaiskenomasta toipumisestaan: ”Uskallan nyt tällä, näkemykseni on rajallinen, eikä ehkä elää ja olla erillinen sairastuneesta läheikaikelta osin nykyhetkessä olevaa. Minun sestäni. Tunnistan hänen tunteensa, oli tunnustettava, että nyt olen uuden mutta en ota niitä enää itselleni. Olen äärellä. alkanut nähdä muutakin, sivulle Monet toipumisorientaation ja eteenkin, kun aiemmin näin TOIPUMINEN ON JOKAISEN HENKILÖnäkökulmat ovat aina olleet vain taakse, syyllisyyteen. Koen mukana FinFamin toiminnassa, KOHTAINEN PROSESSI, JOKA VOI EDETÄ toipuneeni, koska en enää vaikka niistä ei sillä nimellä syöksy itse mukana, vaikka ERI TAVOIN JA TARKOITTAA JOKAISELLE ole puhuttukaan. Toisaalta en läheiseni tilanteessa on käsillä HIEMAN ERILAISIA ASIOITA. voinut mennä sen taakse, että kaikki kriisin ainekset.”  tätähän me jo tehdään. Oli Millaisia ajatuksia tämä teksti välttämätöntä uskaltautua keskustelemaan asiasta avoimesti. ja ajatus omaisen toipumisesta sinussa herättää? Mitä omaisen Tänä keväänä olen saanut käydä monia hienoja keskustetoipuminen tarkoittaa, miten sitä voidaan edistää, mikä on luja ja pohdintoja siitä, mitä toipuminen omaisen elämässä on, olennaista toipumiselle, miten toipuminen näkyy? Recomillaisia ovat avainkohdat toipumisen alkamiselle, mikä estää very-hankkeessa yhtenä osa-alueena on toipumisorientaation toipumista ja millaiset palvelut auttavat toipumisessa. Keskusmäärittely omaistyöhön. Kutsunkin teidät kaikki, niin omaiset teluissa on myös rohkeasti nostettu esiin niitä toimintatapoja, kuin työntekijät, mukaan tähän yhteiseen ajatteluun ja määritjotka eivät välttämättä auta omaista kohti mielekästä, merkityk- telyyn. Se onnistuu vaikkapa laittamalla minulle sähköpostia sellistä ja toivorikasta elämää.   minna.kallunki@finfami.fi Kun lähes kymmenen vuotta sitten olin melko tuore työnKirjoittaja on Recovery-toimintaorientaatio mielenterveystekijä omaiskentällä, muistan ajatelleeni omaisyhdistyksen palveluissa -hankkeen työntekijä, joka on aiemmin työskentarkoituksesta näin: ”Alkuvaiheessa läheisen sairaus on iso nellyt yhdeksän vuoden ajan FinFami Kanta-Hämeen mielenmusta pallo, joka estää näkemästä mitään muuta, se valtaa terveysomaiset ry:ssä. 34 2/2019

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: ETELÄ-KARJALA: FinFami – Mielenterveysomaiset Etelä-Karjala ry Ari Koponen pj 044 389 8425 koponenari@hotmail.com Meritullinkatu 4 B 10 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen puh. 040 776 5911 pia.hytonen@finfami.fi Asiantuntija, viestintä Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi HELSINKI: www.finfamiuusimaa.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 info@finfamiuusimaa.fi HÄMEENLINNA: www.omaisyhdistys.com FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rak. 2, h. 117 13100 Hämeenlinna JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050-528 0030 toimisto@finfamiks.fi Asiantuntija, vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Vaula Ollonen puh. 0400 274 624 vaula.ollonen@finfami.fi Asiantuntija, yhdistyshallinto Arto Bäckström puh. 045 642 8510 arto.backstrom@finfami.fi Asiantuntija Erkka Öörni puh. 045 844 0150 erkka.oorni@finfami.fi Asiantuntija, maahanmuuttajatyö Laura Ranki puh. 045-119 2533 laura.ranki@finfami.fi Asiantuntija, lapset ja nuoret Sanni Sihvola p. 040-192 2811 sanni.sihvola@finfami.fi Erityisasiantuntija, ESR Recovery-toipumisorientaatio mielenterveyspalveluissa Minna Kallunki puh. 045 800 4903 minna.kallunki@finfami.fi 2/2019 KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Asemakatu 16, 70100 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 Mikkeli (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi LAHTI: www.omaiset.fi Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry Rauhankatu 3, 15110 Lahti S-posti: toimisto@omaiset.fi www.omaiset.fi p. 040 704 9913 PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry Otavankatu 5A, 28100 Pori puh. 044 303 6282 toimisto@finfamisatakunta.fi PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com ROVANIEMI: www.lappilaiset.fi/toimija/ lapin-mielenterveysomaiset-finfami/ Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry Info.lapinmielenterveysomaiset@gmail.com SALO: www.finfamisalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 toimisto@finfamisalo.fi SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Huhtalantie 2, 3. krs, 60220 Seinäjoki puh. (06) 414 8994 toimisto@finfamiep.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Mielen ry www.mielen.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@mielen.fi TURKU: www.vsfinfami.fi/ Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 puh. 044 793 05 82 ark.10-14 (neuvonta) omtls@vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kaarlelankatu 21, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening, co Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen. 35

Kun yksi Kun yksi Kun yksi Kun yksi Kun yksi sairastuu sairastuu sairastuu sairastuu sairastuu monen maailma monen maailma monen maailma monenmonen maailma maailm muuttuu. muuttuu. muuttuu. muuttuu. muuttuu. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin.