www.ampumaurheiluliitto.fi Suomen Ampumaurheiluliiton jäsenlehti 4/2019 Satu Mäkelä-Nummela huipensi Lahden maailmancupin: SUOMEN TOINEN OLYMPIA­ MAAPAIKKA TOKIOON Millaiset ovat eri lajien kausiyhteenvedot? → 10–15 SAL100-pääjuhla vietettiin Tampereella → 16–20 Seuraesittelyissä: VihA ja TUA → 30–33 UA_4_2019.indd 1 24/09/2019 8.28

N566 3.2 g / 50 gr Lapua Naturalis A42Urheiluampuja 4 2019.indd 1 UA_4_2019.indd 16.9.2019 15.46.19 24/09/2019 8.28

.46.19 PERUSTETTU 1927 91. vuosikerta. Viisi numeroa/vuosi. ISSN 0789-516X Lahden maailmancup juhla­vuoden urheilullinen päätapahtuma JUHA SAARINEN JULKAISIJA Suomen Ampumaurheiluliitto ry PÄÄTOIMITTAJA Lassi Palo, puh. 050 339 0644 lassi.palo@ampumaurheiluliitto.fi OSOITTEENMUUTOKSET Kirsi Kankaanmäki, puh. 0400 930 527 kirsi.kankaanmaki@ampumaurheiluliitto.fi Tilaushinta 50 euroa/kalenterivuosi. MAINOSTILAN MYYNTI Juha Halminen, puh. 050 592 2722 juha.halminen@kolumbus.fi ULKOASU Rauno Hietanen, Sanatakomo Oy PAINOPAIKKA Forssa Print 2019 ARTIKKELIVASTUU Jutut edustavat kirjoittajansa henkilö­ kohtaista mielipidettä lukuunottamatta SAL:n virallisia tiedotuksia. TEKSTIN LAINAAMINEN Sallittu julkaisijan luvalla, julkaisija mainiten. ELOKUUSSA JÄRJESTETTY Lahden maailmancup oli Ampumaurheiluliiton 100-vuotisjuhlavuoden urheilullinen päätapahtuma. Se oli ikimuistoinen kilpailu, johon osallistui kaikkiaan 469 skeetin ja trapin ampujaa. He edustivat peräti 75 maata. Suomesta maailmancupiin osallistui 20 urheiluampujaa. Kymmenen päivän aikana koettiin lukuisia värikkäitä hetkiä, joista maiOnnittelijoiden jono oli pitkä, kun Satu nittakoon kaksi: Satu Mäkelä-NumMäkelä-Nummela oli saavuttanut Suomen mela saavutti olympiamaapaikan toisen olympiamaapaikan Tokioon 2020. Tokioon ja Italian Luigi Lodde, 39, sivusi miesten skeetin maailmanennätystä rikottuaan kaikki 125 kiekkoa. Vaihtelevat sääolosuhteet värittivät myös Hollolan Hälvälän ampumaradalla vietettyjä kisapäiviä. SUOMEN Ampumaurheiluliitto (SAL) täyttää siis tänä vuonna 100 vuotta. Pääjuhla oli Tampereella elokuun 31. päivänä. Tämä vuosi on myös maailmancupin käytännön järjestelyistä vastanneen Lahden Ampumaseuran (LAS) 100-vuotisjuhlavuosi. Yksi liiton juhlavuoden päätapahtumista on vielä jäljellä. Se on kauden parhaiden palkitsemistilaisuus Grande Finale, joka järjestetään jälleen lokakuun viimeisenä viikonloppuna (26.–27.10.) Kisakallion urheiluopistolla Lohjalla. Tapahtuma rakentuu jaostojen lajiparlamenttien ja liiton palkitsemisgaalan ympärille. Tänä vuonna mukana on myös liiton ylimääräinen kokous ja koulutusta kilpailunjärjestäjille. Kaikista näistä asioista kerrotaan lisää toisaalla tässä lehdessä! SUORAMARKKINOINTI LASSI PALO Lehden osoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinointiin. SISÄLTÖ LEHDESSÄ 4/2019 SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO RY Osoite: Valimotie 10, 00380 Helsinki Puhelin: 0400 930 527 Faksi: (09) 147 764 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ ampumaurheiluliitto.fi SAL:N HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Anne Lantee Taloussihteeri Sanna Hellgren Kilpailu- ja palvelusihteeri Kirsi Kankaanmäki Viestintäpäällikkö Lassi Palo Nuoriso- ja koulutuspäällikkö Timo Rautio Valmennuksen johtaja Per-Ole Lindell Ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Jaakkola K A N N E N K U VA : J U H A S A A R I N E N 4 Pääkirjoitus: Sinun, minun vai meidän pelimme? 5 Miten lisää osallistujia ruutilajien Kultahippufinaaleihin? 6 Lindell uskoo kolmanteen olympiamaapaikkaan. 8 ”Muutoksia tehtävä, jotta olisimme parempia.” 10 Kiväärin ja pistoolin kausiyhteenvedot. 12 Practicalissa taas arvokisamenestystä. 13 Tokion paralympialaiset vuoden kuluttua. 14 Yhteenvedot kasa-ammunnasta, mustaruudista ja siluetista. 15 SAL:n 100-vuotisjuhlat. 21 Radoilta kerättyä. Paras muistoni. 22 SAL100: Satu Mäkelä-Nummela. 24 Raportti Kultahippufinaaleista. 26 Urheilija arjessa: Jukka Laakso. 28 Noin 20 kysymystä: Minna Parkko. 30 Seuraesittelyt: VihA ja TUA. 34 Tehoryhmäampuja. Kultahippuampuja. 36 Ase-esittely: Yildiz MX Trap. 39 Aselakiasiaa. 40 Aluejuttu: Keski-Suomi. 26 41 i Tiedotuksia i Onnittelut i Myydään 44 Svenska sidor. 46 10 napakkaa: Oskari Lehtimäki. 47 Finaali: Heikki Keskitalo. 100 uku hakuammuntaa l AMPUMAURHEILULIITOLLA on meneillään juhlavuosi, sillä se täyttää tänä vuonna sata vuotta. Juhlavuosi on näkyvästi esillä tässäkin Urheiluampujan numerossa. 4041 0428 PEFC/02-31-162 4/2019   URHEILUAMPUJA UA_4_2019.indd 3 i sivut 16–17 3 24/09/2019 8.28

PÄÄKIRJOITUS • LEDARE • 1.10.2019 Sinun, minun vai meidän pelimme? V Din, min eller vår sak? D anhoja Ampujainlehden vuosikertoja on aina yhtä avartavaa et är alltid lika berikande att läsa gamla årgångar av tidningen lukea – etenkin näin Ampumaurheiluliiton 100-vuotisjuhlaAmpujainlehti – i synnerhet nu, under Sportskytteförbundets 100-årsjubileumsår. Så mycket har hänt! Det har varit tiotals hänvuoden aikana. Mitä kaikkea onkaan tapahtunut! Tapahtumarikkaita ja värikkäitä vuosia on ollut kymmeniä – no, tarkalleen delserika och färggranna år – snart hundra, för att vara exakt. ottaen pian sata. Många årgångar har gåtts igenom innan det igen är dags att stanna Useita vuosikertoja on taas käyty läpi, kun on pysähdyttävä – vuoupp – vid år 1981 och ledaren i det årets sista nummer av Ampujainlehti: ”Mången är redan, enligt gammal tradition, färdig att teen 1981 ja kyseisen vuoden viimeiseen Ampujainfråga om förbundets saker har skötts bra eller dåligt lehden pääkirjoitukseen: ”Moni on jo vanhan tavan eller om de överhuvudtaget har skötts. Dessa frågor mukaisesti valmiina kysymään, onko liiton asioita ställs ofta av sådana som inte deltar i verksamheten hoidettu hyvin vai huonosti vai onko niitä ylipäänoch inte är förbundet nära och som ser förbundet som sä hoidettu lainkaan. Kysymykset tulevat yleensä någon sorts skötare av allehanda saker. På samma sätt toiminnan ulkopuolisilta ja kaukana liitosta olevilta, tänker många om staten. För att inte sakligheten skall jotka näkevät liiton jonkinlaisena asioitten ihmeellilida är det skäl att vi tar oss en titt på begreppen.” senä hoitajana. Samalla tavoin kuin monet kansalaiset kokevat valtion osan. Käsitteitä tulisi kuitenkin tarkistaa, jotta asiallisuus säilyisi.” I LEDAREN KONSTATERADES att förbundet i sig Pääkirjoituksessa todettiin, ettei liitto sinänsä självt inte är någonting. ”Det är inte du och inte jag. ole mikään. ”Se ei ole sinä eikä minä. Vasta meidän Men vår gemensamma verksamhet är det som ger föryhteistoimintamme antaa sille voiman. Suurin osa bundet dess kraft. Det mesta av verksamheten baserar LASSI PALO toiminnasta perustuu vapaaehtoisuuteen, ketään sig på frivillighet, ingen medlem kan tvingas till något. SAL:n viestintäpäällikkö / jäsentä ei voida pakottaa mihinkään. Vasta sitten, kun Det är inte förrän man har kommit överens om en plan SAL:s kommunikationschef on sovittu jostain suunnitelmasta, sen toteuttamisesoch om förverkligandet av den som alla är tvungna att delta. Efter det skall åtgärderna föranledda av beslutet ta, muodostuu jokaista velvoittava pakko. Sen jälkeen skötas solidariskt, och det är vad vi i förbundet gör. on yhteisvastuullisesti hoidettava päätöksen edellytDärmed är det sitt eget arbete och sina egna resultat som medlemmarna tämät toimenpiteet, ja niin liitto toimii. Jäsenkunta arvostelee tämän i sina ställningstaganden kritiserar.” mukaisesti kannanotoissaan omaa työtään ja aikaansaannoksiaan.” I slutet av texten konstaterades: ”Innan den allmänna opinionen Kirjoituksen lopussa todettiin: ”Ennen yleisen mielipiteen julkiträder fram torde vi kunna notera att förbundet även detta år har lyckats tuloa voinemme kirjata liiton tämänkin vuoden aikana toimineen bra i sin verksamhet för att nå gemensamma mål.” Man hade även onnistuneesti yhteisten päämäärien hyväksi.” Tulevaisuuttakin oli jo begrundat framtiden och planerat. Tanken var att stabilisera förbundets mietitty ja suunnitelmia tehty. Niiden tarkoituksena oli vakaannuttaa verksamhet och hjälpa det klara av utmaningarna som en värld i ständig liiton toimintaa ja auttaa sitä selviytymään niistä vaikeuksista, joita förändring medför även för idrottsutövare. ”Vi måste anpassa oss till en muuttuva maailma urheilunkin harrastajille tuo. ”Eli on sopeuduttava ny, annorlunda era.” uuspiirteiseen aikakauteen.” Kirjoituksesta on kulunut melkein 40 vuotta, mutta se on edelleen ajankohtainen, otsikkoa myöten. Vaikka maailma ympärillämme on NU, NÄSTAN 40 ÅR SENARE, är den ledaren fortfarande aktuell, rubrik muuttunut, samat asiat ovat esillä monissa muissakin lajiliitoissa, ja och allt. Även om världen omkring oss har förändrats är samma saker på samanlaista pohdintaa niissäkin on – ehkä hivenen modernimmin tapeten även i många andra grenförbund, där man funderar över dem – sanakääntein. om än kanske i mer moderna ordalag. Sinun, minun vai meidän pelimme? Usein kysytään myös, miksi Din, min eller vår sak? Ofta frågas det varför förbunden inte gör liitot eivät tee mitään. Toki kaikkia lajiliittoja – Ampumaurheiluliittoa något. Visst både får och kan man kritisera alla grenförbund, även Sportsmuiden mukana – saa ja voi kritisoida. Selkeät mokat ovat mokia, kytteförbundet. Uppenbara tabbar är tabbar, och om sådana ska man kyllä, ja niistä pitääkin huomauttaa, mutta jos kysytään, miksi liitto ei påpeka, men om man frågar varför förbundet inte gör något så börjar tee mitään, aletaan olla hakoteillä. Palataan vielä tämän kirjoituksen man vara på fel spår. alkuun: yhteistoimintamme antaa liitolle voiman. Låt oss gå en bit tillbaka i den här texten: vår gemensamma verksamAmpumaurheiluliiton värikkään 100-vuotisjuhlavuoden kääntyeshet ger förbundet dess kraft. Nu när Sportskytteförbundets färggranna 100-årsjubileumsår lider sä loppusuoralle voi miettiä hetken vastausta otsikon kysymykseen. mot sitt slut kan vi ägna en stund åt att fundera på rubrikens fråga. Tre Kolme vaihtoehtoa ja mielestäni vain yksi oikea vastaus: meidän alternativ och i mitt tycke endast ett rätt svar: vår sak. pelimme. YHTEISTYÖSSÄ: 4 URHEILUAMPUJA  4/2019 UA_4_2019.indd 4 24/09/2019 8.28

AJANKOHTAISTA Miten lisää osallistujia ruuti­ aseiden Kultahippufinaaleihin? Seuroilla voisi olla käytössään nykyistä enemmän hyviä, käyttökelpoisia aseita. Teksti & kuva HEIDI LEHIKOINEN R uutiaseiden Kultahippufinaaleissa oli tänäkin vuonna ilahduttavasti 19 seuraa edustettuna, mutta osallistujia mahtuisi mukaan enemmänkin kuin nyt olleet 72. Mitä tilanteen kehittämiseksi voitaisiin tehdä? Kysyimme asiaa Ampumaurheiluliiton nuorisovaliokunnan puheenjohtajalta Juhani Forsmanilta ja Kauhavan Ampujien puheenjohtajalta Markku Passilta. Kolmen nuoren ja liiton nuorisopäällikkö Timo Raution vastaukset ovat sivulla 24. KAUHAVAN AMPUJIEN joukon kanssa monet nuorten kilpailut kokenut Markku Passi kehuu Kultahippufinaaleiden olleen myös ruutiaseiden puolella jännittäviä ja tunnelmaltaan hyviä. Hän miettii, voisiko 14-sarjan jakaa kahteen: – Siellä osa ampuu takki päällä ja hihnalla, sitten on tuella ampuvia. Kaikilla ei ole varusteita saati omia aseita. 14-sarjassa voisi laukausmäärää myös nostaa. Säännöt voisivat myös olla ainakin muutaman vuoden samat, Passi sanoo hymyillen. Lisäksi hän miettii, voisiko olla vaikkapa parikisa: – Se voisi olla ihan hyvä systeemi. Sellainen, jossa saisi valita, kenen kanssa haluaa ampua. Yleisesti hän toivoisi, että finaaleihin Nicole Kamila näkisi mielellään myyjiä myös ruutiaseiden Kultahippufinaaleissa. osallistuvien täytyisi tuloksesta riippumatta käydä kilpailuissa aiemmin kesälläkin. – Että saataisiin porukkaa liikkeelle. Tuloksella ei ole väliä, mutta pitäisi käydä ampumassa kahdet tai kolmet kilpailut ennen Kultahippuja. Se tekisi alueille hyvää, saataisiin osallistujamäärää. Kyllä niille intoa tulee, kun käyvät kisoissa enemmän. AMPUMAURHEILULIITON nuorisovaliokunnan puheenjohtaja Juhani Forsman arvelee, että lupa-asioiden nykytilassa osallistujamäärän kasvattamista edistäisi se, että seuroilla olisi enemmän hyviä käyttökelpoisia aseita. 6 kiperää  L A S S I PA LO Kivääriampuja MARIANNE PALO (IMAS) teki pienoiskiväärin asentokilpailun ennätyksensä (1168) Bolognan EM-kilpailuissa.  Mikä oli tässä kaudessa parasta? Paransin kaikkia ennätyksiäni ja pääsin Bolognan EM-kisoihin. Mikä yllätti eniten? Maailman kova taso. Kovaa pitää harjoitella, että samaan pääsee. Millainen kokemus EM-Bologna oli? Radat ja olosuhteet olivat hyvät. Kilpailujeni välissä oli yllättävän pitkä tauko, johon en ole tottunut. Toki ruutiaseiden Kultahippufinaalit osuvat usein monen perheen kesäloma-aikaan, jolloin sovittelua joutuu tekemään muiden menojen kanssa. – Kesällä tuntuu yleisesti kärjistyvän se, ettei käydä kisoissa. On mietitty, että jos tapahtuman yhteyteen tulisi joku ilma-asejuttu, muuttaisiko se tilannetta. Tällöin ruutiaseiden finaalista saataisiin toisenlainen tapahtuma. Toki se vaatii järjestävältä seuralta enemmän. Sellainen oli ajatus jossain vaiheessa, muttei sitä ole kehitelty sen enempää, Forsman miettii. Aiheesta lisää sivulla 24. Mitä odotat ensi vuodelta? Päästä arvokisoihin ja parantaa taas ennätyksiäni. Millaiset ovat tulostavoitteesi? Uudet ennätykset. Mitä sanot Tokion olympialaisista juuri nyt? Olympialaiset ovat vielä aika kaukana, eivät ihan vielä realistiset. Jonain päivänä haluan olla olympiaurheilija. LASSI PALO 4/2019   URHEILUAMPUJA UA_4_2019.indd 5 5 24/09/2019 8.28

”Kolmaskin olympiamaapa Tokioon on tulossa” ”Kun asetimme tavoitteen Tokion olympialaisiin, pidettiin sitä kovana. Se ei ole kuitenkaan utopiaa, sillä kolmaskin maapaikka on tulossa.” Teksti LASSI PALO Kuvat JUHA SAARINEN, LASSI PALO A mpumaurheiluliiton val­ mennuksen johtajan Per-Ole Lindellin pitkä EM-kilpailumatka Ita­ liaan oli päättymäisillään. Kotiinlähtö oli varhain seuraavana aamuna, jo­ ten oli yhteenvedon aika. Kun viimeinen olympialaji oli ammuttu Bolognassa 21. syyskuuta, varmistui, että Suomi sai tänä vuonna kaksi olympiamaapaikkaa To­ kioon 2020. Ne saavuttivat Lari Pesonen miesten skeetissä ja Satu Mäkelä-Nummela naisten trapissa. – Kun asetimme Tokion olympiatavoit­ teen, pidettiin sitä kovana. Se oli vähintään yksi suomalaisurheilija jokaiseen lajiryh­ mään (haulikko, kivääri ja pistooli) eli yh­ teensä kolme urheilijaa. Nyt voi sanoa, ettei se ole utopiaa, sillä meillä on nyt kaksi maa­ paikkaa ja voimme odottaa yhtä tai kahta li­ sää, vaikka aika alkaa käydä vähiin, Lindell sanoi Bolognan pimenevässä lauantai-illassa. Marika Salmi ampui Euroopan kisojen finaalissa ja uusi finaalipaikasta Lahden maailmancupissa. EUROOPPALAISILLA ampujilla on jäljellä kolme mahdollisuutta saavuttaa maapaik­ koja Tokioon. Ilma-aseiden EM-kilpailut ovat Puolan Wroclawissa 23.2.–2.3. Siellä on jaossa kak­ si maapaikkaa kussakin henkilökohtaisessa olympialajissa. Kivääri- ja pistoolilajeissa järjestetään olympiakarsintakilpailu, jossa miesten ja naisten ilmakiväärissä on jaossa kaksi maapaikkaa, muissa olympialajeissa yksi. Kilpailu on Tšekin Pilsenissä 17.–28. tou­ kokuuta. Eurooppalaisten haulikkoampujien vii­ meinen mahdollisuus saavuttaa maapaikko­ ja Tokioon on ensi keväänä, jolloin Ranskan Chateauroux´ssa järjestetään EM-kilpailut. Ne pidetään 6.–20. toukokuuta. Jaossa on kaik­ kiaan kuusi maapaikkaa (miesten trap 1, mies­ ten skeet 2, naisten trap 1 ja naisten skeet 2). LINDELLIIN LUO uskoa se, että suomalaiset ovat olleet niin monta kertaa lähellä saavuttaa maapaikan Tokioon. Kun Minskissä järjes­ 6 Eetu Kallioinen kilpailee miesten sarjassa vasta ensimmäistä vuottaan. URHEILUAMPUJA  4/2019 UA_4_2019.indd 6 24/09/2019 8.28

apaikka Kössi ja ensimmäistä vuottaan miesten sar­ jassa kilpaileva Eetu Kallioinen olivat histo­ riallisesti miesten skeetin finaalissa Lahden maailmancupissa – mutta onni ei ollut suo­ malaisten puolella tälläkään kerralla. – Kyllä me vielä onnistumme: systemaat­ tisella työllä ja harjoittelulla saavutamme haluamamme. Meidän myös opittava kes­ tämään onnistumista ja ottamaan sekä säi­ lyttämään kärkipaikat kovimpien huippujen rinnalla. Olemme jo monessa asiassa men­ neet eteenpäin, mutta kehittämispotentiaa­ lia on vielä. Ja sehän on hyvä tilanne, Lindell hymyili. LINDELL MAINITSI esimerkkinä myös Aleksi Lepän, joka oli menossa EM-Bo­ lognan miesten 50m pienoiskiväärin asen­ tokilpailun finaaliin. Kaikki näytti hyvältä polvi- ja makuuasennon jälkeen, sillä Leppä oli tuolloin toisena. Kaikki näytti hyvältä myös ennen kymmentä viimeistä laukausta. Leppä kuitenkin ampui viimeiseen kymme­ nen laukauksen sarjaansa kolme kasia, ja peli oli menetetty. – Aleksi ei pystynyt käsittelemään sitä, että hänellä oli niin hyvä tulos. Hyvää oli se, että hän tunnusti, ettei pää kestänyt. Lindell nosti esiin Ampumaurheiluliiton viime vuonna käynnistämän psyykkisen valmennuksen, jonka ansiota urheilijat ovat saaneet ”työkaluja” toimintaansa. – Tuloksia alkaa näkyä, ja urheilijat ke­ hittyvät tässäkin asiassa koko ajan. On myös kehuttava valmentajiamme, jotka ovat näillä resursseilla tehneet huikeaa työtä, Lindell ja­ koi kiitoksia valmennustiimilleen. cupissa. Historiallinen hetki: kaksi suomalaista skeetin maailmancupin finaalissa. tettiin kesäkuussa Eurooppa kisat, Suomella oli neljä finaalipaikkaa, mutta harmittavasti suomalaiset eivät saaneet paikkaa Tokioon. Finaaleissa ampuivat Juho Kurki (50m pie­ noiskiväärin 3x40 ls) ja Marjut Heinonen (naisten skeet) sekä naisten trapissa Marika Salmi ja Satu Mäkelä-Nummela. Esimerkkejä löytyy muitakin. Oskari LINDELL MYÖNSI kuitenkin sen, että Ita­ lian EM-kisoihin (Lonaton haulikko ja Bo­ lognan 25/50m kivääri- ja pistoolilajit) oli ”budjetoitu” yksi olympiamaapaikka, jota nyt ei siis tullut. – Vaaditaan lisää kovaa työtä, jotta keste­ tään henkisesti hyvää tulosta kilpailun aika­ na. On myös erittäin tärkeää, että urheilijam­ me pystyisivät ampumaan kovia tuloksia, kun olosuhteet ovat loistavat, kuten Lonatossa ja Bolognassa oli. Pitää vain olla osaavampi niin hyvissä kuin huonoissakin olosuhteissa. Nyt olimme lähempänä maapaikkoja kuin kos­ kaan, mutta emme vielä siinä tilanteessa, että ne paikat sieltä olisi otettu. Lindell nostaa esiin miesten skeetin, jon­ ka kova kotimainen kilpailutilanne on nos­ tanut ampujiemme tasoa. – Skeetissä on monta ampujaa, jotka pystyvät olympiapaikan ottamaan. Se antaa uskoa ensi vuoteen, koska olemme niin lä­ hellä. Saamme vielä sen toisenkin paikan, vaikka paineet ovat kovat ja yksi kilpailu on enää jäljellä. Miesten ja naisten trap ovat Lindellin mukaan myös lajeja, joissa mahdollisuuksia on. Jukka Laakso jäi kiekon päähän finaa­ liuusinnasta EM-Lonatossa, ja Salmi uusi maailmancupin finaalipaikasta Lahdessa Satu Mäkelä-Nummelan kanssa. Kiväärin tulostaso on noussut koko rintamalla, Lin­ dell muistutti. Hän mainitsi myös pistooliampuja Joonas Kallion, joka ”ei ehkä ihan vielä” kilpai­ le olympiamaapaikasta, vaikka yhden hyvän tuloksen onkin ampunut. – Joonas on kyllä ”kartalla”, ja hän vielä sieltä tulee, Lindell uskoi. ENTÄ SITTEN nuoret ampujamme? Matias Koivu sai heinäkuussa poikien trapin MM-hopeaa, ja Suomen pojat saivat Lo­ natossa EM-joukkuekultaa. Koivun lisäksi joukkueessa ampuivat Juho Mäkelä ja Teemu Ruutana. Timi Vallioniemi sai Italian Universiadeissa skeetin hopeaa. – EM-joukkuekulta on kova näyttö siitä, että menestysainesta on. Pitää vain jaksaa tehdä töitä pitkäjänteisesti, systemaattisesti ja kärsivällisesti. Itse pitää uskoa omaan te­ kemiseen ja siihen, että arvokisaedustukset tulevat paranevien tulosten myötä. Lindell on tyytyväinen myös liikkuvaan maaliin, joka on nostanut kaksi nuorta am­ pujaa (Aaro Vuorimaa ja Iida Heikkilä) maailman huipulle. Suomen miesten maa­ joukkue menestyy edelleen hyvin Krister Holmbergin johdolla. Lajin EM-kilpailut järjestettiin Unkarin Gyenesdiasissa hei­ näkuussa. Suomi saavutti kilpailuissa kaik­ kiaan seitsemän mitalia, joista kolme oli kultaisia. LINDELL PITÄÄ Mäkelä-Nummelaa erin­ omaisena esimerkkinä siitä, kuinka kova tahto, asenne ja työnteko tuottavat vuodesta toiseen hyviä tuloksia. – Satu tekee kovia suorituksia uudestaan ja uudestaan. Hän ei myöskään ole vain me­ nossa Tokioon, vaan – jos hänet sinne vali­ taan – hän haluaa siellä myös menestyä. Ensi vuoden toukokuun loppuun men­ nessä siis tiedetään, kuinka suuri Suomen ampumaurheilun olympiajoukkue on. Nyt jo saavutetut kaksi olympiamaapaikkaa ovat hyviä saavutuksia, mutta kuten todettua: kolmatta haetaan. Eikä kukaan varmaan pa­ hastuisi, jos maapaikkoja tulisikin neljä. Satu Mäkelä-Nummelan haastattelu sivuilla 22–23. 4/2019   URHEILUAMPUJA UA_4_2019.indd 7 7 24/09/2019 8.28

Miksi emme voisi olla pikk ”Suomalaiset urheiluampujat eivät ole huonoja, mutta ketä se haittaa, jos olisimme pikkaisen parempia? Muutoksia pitää tehdä, jotta näin tapahtuisi.” Teksti LASSI PALO Kuva JUHA SAARINEN L appeenrannassa asuva Mikko Saarinen, 38, on toiminut suomalaisten olympialajien maajoukkueampujien kanssa nyt runsaan kahden vuoden ajan. Hän on seurannut ampumaurheilua läheltä – niin harjoitusleireillä kuin koti­ maisissa ja kansainvälisissä kilpailutapahtu­ missakin. Hierojana, henkisenä tukena, luo­ tettuna keskustelukumppanina ja nykyään myös useiden urheilijoiden fysiikkavalmen­ tajana. Saarinen laatii harjoitusohjelmia runsaalle kymmenelle maajoukkuetason ampumaurheilijalle. Kaksi vuotta sitten Azerbaidzhanin Ba­ kussa järjestettiin ruutilajien EM-kilpailut. Saarinen totesi tuolloin, että huippu-urhei­ lu hallitsee elämää 24/7: ”Huippu-urheilu on urheilua, jossa urheilu hallitsee ja ohjaa jokapäiväistä tekemistä. Kaikki tekeminen keskittyy asetetun tavoitteen saavuttami­ seen. Ihan kaikki. Mitä korkeammalla tavoi­ te on, sitä kovemmaksi sen tavoittelu tulee. Jos haluaa olla maailman paras, on syytä tehdä kaikki voitava ollakseen maailman paras – myös ne pienet asiat, jotka saattavat tuntua suorituksen kannalta toissijaisilta.” Saarinen sanoi myös, että on selvää, että ampumaurheilussa määräävimmät tekijät ovat taito ampua tarkasti ja henkinen kantti. Mitä muuta sitten huipulle tähtäävän huippu-urheilijan tulisi ottaa huomioon ja kenties harjoitella, hän kysyi. NYT OLLAAN ITALIAN Bolognassa, missä järjestettiin syyskuussa 25/50m kivääri- ja pistoolilajien EM-kilpailut. Saarinen siirtyi Bolognaan Lonatosta, missä hän oli kymme­ nen päivän ajan Suomen joukkueen mukana haulikkolajien EM-kisoissa. Suorapuheinen Saarinen on tyytyväinen siksi, että asiat ovat menneet pienin askelin eteenpäin, mutta on selvästi myös huolissaan: – Emme me huonoja ole, siitä ei ole suin­ kaan kyse. Mutta ketä se haittaa, jos olisim­ me pikkaisen parempia? Onko jollain jotain sitä vastaan, hän kysyy, kun bolognalainen iltapäivä alkaa olla kuumimmillaan. Saarinen puhui tutkimustiedon merki­ tyksestä etenkin haulikkolajeissa, joissa sitä olisi hyvä olla nykyistä enemmän. 8 Lahdessa järjestettiin elokuussa ISSF:n haulikkolajien maailmancup. Suomi saavutti kisoista yhde Kun saadaan päivitettyä tutkimustietoa, on sen ansiosta parempi kouluttaa myös val­ mentajia, jotka siirtävät tiedon edelleen ur­ heilijoille. – Muuten on vaarana, että valmentajat opettavat urheilijoille paljolti sitä, mitä heil­ lekin on vain opetettu. Saarinen mainitsee esimerkkinä sen, että jos olisi tarkkaa tutkimustietoa nykyisten huippuhaulikkoampujien oikeasta ampu­ ma-asennosta, voisi siitä olla apua lajissa, jossa reaktioaika on 0,9 sekuntia. – Saisimme vaatimukset ja rajat sille, mi­ hin ampujan pitää kyetä, ja mikä on opti­ maalinen aika ampumiseen. On hyvä, että Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskes­ kus (KIHU) on alkanut viedä asioita eteen­ päin. MITEN SITTEN ERÄÄN maineikkaan ruotsalaisen kiekkovalmentajan lansee­ raama termi ”lite bättre” saataisiin toteu­ tettua suomalaisessa ampumaurheilussa? Laajempaakin tyytymättömyyttä on, sillä huippu-urheilun yksi kriteeri on olympia­ menestys. Pekingissä (2008) oli kahdeksan suomalaista ampumaurheilijaa, Lontoossa (2012) neljä ja Rio de Janeirossa (2016) kaksi. Suomalaiset ampumaurheilijat ovat saavuttaneet tähän mennessä kaksi olympiamaapaikkaa Tokioon 2020 (Lari Pesonen miesten skeetissä ja Satu Mäkelä-Nummela naisten trapissa). Haulikkolajeissa on jäljellä yksi kilpailu, jossa eurooppalaiset ampujat voivat olym­ piapaikkoja saavuttaa, kivääri- ja pistoolila­ jeissa kaksi – kaikki ensi vuonna. Lajikulttuurin muuttaminen ja muuttu­ minen ovat Saarisen mukaan pitkiä matkoja. Hän on sitä mieltä, että pienetkin yksityis­ kohdat pitää opettaa ja juurruttaa jo junio­ reille, jotta esimerkiksi alkulämmittely olisi URHEILUAMPUJA  4/2019 UA_4_2019.indd 8 24/09/2019 8.28

kkaisen parempia? rin takia ei aina uskota, että asioita toisin tekemällä voitaisiin menestyä paremmin. Taas palataan tutkitun tiedon merkitykseen, koska sitä uskotaan. Saarinen mainitsee esi­ merkkinä haulikkoampujan kropan käänty­ misen: – On paljon asioita, joita voisi tutkia. Jos kropan pitää kääntyä 50 astetta oikealle ja vasemmalle, mutta se kääntyykin vain 50 ja 35 astetta, mitä pitäisi tehdä, jotta kroppa ei enää ”kirraisikaan”, kun ampuu? Pienilläkin perusasioilla voi olla iso mer­ kitys: – Kyllä ampumaurheilijat osaavat herätä ajoissa, kun eka sarja alkaa esimerkiksi puoli yhdeksältä aamulla. Mutta osataanko krop­ paa herätellä oikein ja riittävästi? Kun ekassa sarjassa menee viisi kiekkoa ohi, se on kii­ tos ja näkemiin. Jos urheilija lämmittelisi ja valmistautuisi jokaiseen harjoitukseen ja kilpailuun niin, että hän tietäisi, että kaikki voitava on niiden suhteen tehty, virheen löy­ täminen ammunnasta voi olla helpompaa. Kun löytää omat heikkoutensa virheiden kautta, oma tekeminen kehittyy. oista yhden olympiamaapaikan Tokioon 2020. luonteva osa harjoittelua ja kilpailuun val­ mistautumista. Jos ”alkulämppää” on tehnyt 12-vuotiaasta lähtien, urheilija tietää, että se kuuluu lajiin. SAARINEN EI OTA KANTAA eikä halua puuttua ampumaurheilun tekniikan opetta­ miseen. Hän sen sijaan haluaa – kuten alus­ sa todetaan – puhua verkkovalmennuksesta, taitoharjoittelusta, harjoitepankista ja fysiik­ kavalmennuksesta sekä niinkin yksinkertai­ sesta asiasta kuin alkulämmittely. – Oheisharjoittelut, fysiikkaharjoittelut ja alkuverryttelyt mukaan. Kyse on osaamisen jalostamisesta, Saarinen painottaa. – Haulikkoampujien, kuten kaikkien muidenkin ampujien, pitäisi tehdä muuta­ kin kuin vain ampua. Tämä on minun kär­ jistetty kuvani asiasta. Olen sen saanut seu­ raamalla toimintaa ja keskustelemalla niin urheilijoiden kuin valmentajienkin kanssa. Minun mielestäni hommailu on tämäntyy­ listä. Vastuu on viime kädessä urheilijalla itsellään, mutta valmentajien tehtävä on opettaa. – Jos urheilija tekee määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti töitä, hän voi päästä maa­ ilman huipulle ja pysyä siellä. Silloin voi unohtaa puheet harrastuksesta ja alkaa pu­ hua huippu-urheilusta. SAARINEN SEURAA urheilua laaja-alaisesti ja aktiivisesti. Hän mainitsee esimerkkinä fitness-urheilun, jossa kaikki toiminta on viritetty huippuunsa. Lajista voi olla mitä mieltä tahansa, mutta jos siinä toimittai­ siin kaksikymmentä vuotta vanhojen ra­ vinto-oppien mukaan, ei siitä tulisi enää mitään. Fitness-urheilussa otetaan tutkittu tieto heti käyttöön. Yksi ampumaurheilun epäkohta onkin Saarisen mukaan se, että vahvan lajikulttuu­ ERÄÄN NÄKEMYKSEN MUKAAN junio­ reilla pitäisi olla parhaat valmentajat, mutta tällaiseen tilanteeseen tuskin koskaan pääs­ tään missään lajissa. Ajatus ja suunta ovat kuitenkin oikeita. Voi ehkä ajatella niin, että se on ihannemaailma, jota kohti pitäisi pyrkiä. On myös sanottu, että valmentajan pitäisi olla aina askeleen edellä valmennet­ tavaansa. – Junioreilla pitää olla riittävän ammatti­ taitoiset valmentajat, jotta perusteet opitaan heti oikein. Henkilökohtaisilla valmentajilla pitää olla kullekin tasolle riittävä osaami­ nen, Saarinen painottaa. – Tätä voidaan kehittää valmentajien kouluttamisella. Heillä pitäisi olla myös halu oppia uutta – ihan samalla tavalla kuin urheilijoillakin. Jo niinkin yksinkertaisilla asioilla, kuten verkkovalmennuksella ja harjoiteportaalilla, mentäisiin eteenpäin. Valmentajat saisivat ”valmentajaportaa­ lista” tietoa sekä valmiita harjoituksia esi­ merkiksi 12-vuotiaille ja 14-vuotiaille am­ pujille. ON MYÖS TODETTU, että eri lajien maa­ joukkueurheilijoilta pitäisi löytyä motivaa­ tiota, asennetta, itseluottamusta, vastuulli­ suutta ja suoritustunnetta. Kaksi urheiluun liittyvää tunnettua ”fraasia” kuuluukin: opi tuntemaan itsesi ja johda omaa arkea. Näitä asioita pitäisi myös valmentajien osata oh­ jata. – Tutkittu tieto avaa uusia mahdollisuuk­ sia, ja tutkimus ja valmennus kulkevat käsi kädessä. Uskon, että kun hyvällä merkillä mennään, niin huomenna ollaan taas pik­ kasta paljon parempia, värikkäästä kielen­ käytöstään tunnettu Saarinen sanoo. 4/2019   URHEILUAMPUJA UA_4_2019.indd 9 9 24/09/2019 8.28

”Talven hyvien treenien jälkeen keväällä iskussa!” Kivääriampujien lähi­ kuukausien suunnitelmat ovat selkeät: ”Talven hyvien treenien jälkeen on oltava keväällä hyvässä iskussa!” Tekstit & kuvat LASSI PALO I talian Bolognassa oli juuri päättynyt Juho Kurjen, Aleksi Lepän ja Joni Stenströmin yksi kauden tärkeimmistä kilpai­ luista. Se oli 50m pienoiskiväärin 3x40 ls EM-kilpailu, jossa oli arvokisamitalien lisäksi jaossa kaksi olympiamaapaikkaa To­ kioon 2020. Pettymys huokui kolmikon olemuksesta, koska samalla varmistui, ettei suomalaisille kivääriampujille tullut tänä vuonna maa­ paikkoja Tokioon. Tavoite ja katseet siirtyi­ vät ensi vuoteen. KUTEN TOISAALLAKIN tässä lehdessä ker­ rotaan, eurooppalaisilla kivääri- ja pistoo­ liampujilla on jäljellä kaksi mahdollisuutta saavuttaa maapaikkoja Tokioon. Ilma-asei­ den EM-kilpailut ovat Puolan Wroclawissa 23.2.–2.3. Siellä on jaossa kaksi maapaik­ kaa kussakin henkilökohtaisessa olympia­ lajissa. Kivääri- ja pistoolilajeissa järjestetään 17.–28. toukokuuta Tšekin Pilsenissä olym­ piakarsintakilpailu, jossa miesten ja naisten ilmakiväärissä on jaossa kaksi maapaikkaa, muissa olympialajeissa yksi. – Olen kauteen kokonaisuutena tyytyväi­ nen, koska ”piekkari” on taas alkanut sujua. Olympiapaikkaa ei vielä tullut, ja kun näitä­ kin kisoja täällä (Bolognassa) katselin, tosi tiukkaa se on, Kurki mietti. – Kaksi mahdollisuutta on vielä jäljellä. Talvella on treenattava hyvin, jotta olisi ke­ väällä iskussa. En osaa muuta Tokioon liitty­ vää tässä vaiheessa sanoa, koska kaikki ensi kauden kilpailutkaan eivät ole vielä tiedossa, Kurki sanoi. ALEKSI LEPPÄ oli pettynyt Bolognan EM-pienoiskiväärikilpailun jälkeen. Eikä ihme. Hän menetti finaalipaikan ja samal­ la mahdollisuuden olympiamaapaikkaan viimeisillä laukauksillaan. Lepän optimis­ tinen ja positiivinen asenne kuitenkin säi­ lyivät: – Tämä oli paras kauteni tähän mennessä ja ikinä. Olen kohentanut ennätyksiäni kai­ kissa muissa lajeissa paitsi ”piekkarin” ma­ kuussa, jota ammuin ehkä vain neljä kertaa. Sain myös molemmat olympialajit kulke­ maan. Se tietysti harmittaa, että EM-Bo­ 10 Juho Kurki (vas.), Joni Stenström ja Aleksi Leppä kuvattuina ennen Bolognan EM-kilpailujen asentok Pirjo Peltola: ”Onko vauhti­ sokeus iskenyt?” A mpumaurheiluliiton kiväärilajien päävalmentaja Pirjo Peltola sanoo, että monet maajoukkueryhmän kivääriampujat ovat parantaneet tuloskeskiarvojaan joko ilma- tai pienoiskiväärin täysottelussa. Juho Kurki on saavuttanut myös finaalipaikkoja täysottelussa (Euroopan kisat ja Pekingin maailmancup ja on suomalaisista korkeimmalla ISSF-rankingissa. Ilma-aseiden EM-kilpailuissa Osijekissa Kurki oli yhdeksäs jääden tasatuloksella finaalista. Aleksi Lepän 15. sijaa miesten EM-täysottelussa Peltola lognassakin kaikki oli niin pienestä kiinni. Leppä voitti viime vuonna kaksi 300m kiväärin MM-kultaa ja teki voittojensa jäl­ keen merkittävän päätöksen, kun hän päätti pitää lupaavana. – Mitali- ja olympiapaikkatavoitteet eivät toteutuneet. Tulostason nousun takana on kuitenkin hyvää ja määrätietoista työtä. Siitä kiitän urheilijoita ja heidän taustavoimiaan, Peltola sanoo. BOLOGNAN EM-kilpailuissa nuorten neljän urheilijan joukkue onnistui Peltolan mukaan hyvin: kaikki saavuttivat vähintään 11. sijan – parhaana Viivi Kemppi, joka oli seitsemäs tyttöjen täysottelussa. – Kaiken kaikkiaan kansainvälisessä ampumaurheilussa eletään muutosvaihetta. Uusia lajeja tungetaan kisaohjelmaan jatkuvasti. Kun aloitin 1980-luvun alussa kilpailijana, oli ilma-aseiden EM-kilpailuissa kaksi kilpailupäivää: kivääri, pistooli sekä liikkuva maali, jossa ammuttiin ensimmäise- keskeyttää opiskelunsa ja keskittyä tämän ja ensi vuoden ajan urheiluun. Hän pitää rat­ kaisuaan oikeana: – Ehdottomasti! Otetaan esimerkiksi URHEILUAMPUJA  4/2019 UA_4_2019.indd 10 24/09/2019 8.28

!” Pistoolilajien päävalmentaja Timo McKeown Bolognan EM-kilpailuissa syyskuussa Joonas Kallion (vas.) ja Teemu Lahden kanssa. Lisää kovuutta ja tasaisuutta kilpailusuorituksiin A jen asentokilpailua. nä päivänä hitaat ja toisena päivänä nopeat juoksut, Peltola sanoo. – Finaalien tulo kilpailuohjelmaan oli tärkeä uudistus ja säilytti lajin olympiakelpoisuuden. Parikilpailut ovat tietenkin nykypäivää lajissa kuin lajissa. Mutta jos yhtään ampumaurheilun kisatapahtumaa ei enää pystytä järjestämään alle kymmenen vuorokauden, kysyn vaan, onko vauhtisokeus iskenyt asioista päättäviin? Peltola sanoo, että starttimaksuilla ja majoitusvuorokausilla tahkotaan rahaa, ja maksajina toimivat lajiliitot, joiden kassa ei suinkaan ole pohjaton. – Urheilijoiden omavastuut ovat jo arkipäivää. Aina ei sekään riitä. Esimerkiksi Ruotsi ei lähettänyt Bolognaan säästösyistä kiväärinuoria lainkaan. Toivottavasti tässä asiassa emme ota mallia länsinaapurista. ”piekkarin” asentokilpailu, jossa paransin ennätystäni kahdeksan pistettä ja ammuin monta kertaa yli entisen, vuonna 2017 teke­ mäni ennätyksen (1170). verrattuna Euroopan tasoon. – Jos tulosrajat laittaisi realistisiksi isoihin kilpailuihin, nousisi keskiarvotulos yli tämän hetkisen SE:n. mpumaurheiluliiton pistoolilajien päävalmentaja Timo McKeown on sitä mieltä, että maailmaa kiertäneiden suomalaisurheilijoiden osalta harjoituksissa ollaan kärjen tasolla, mutta itse kilpailusuorituksesta puuttuvat vielä kovuus ja tasaisuus. – Urheilijoiden kanssa on näitä käyty läpi ja pohdittu uusia kujeita tulevalle kaudelle, hän sanoo. McKeown pitää kauden kohokohtina Joonas Kallion Pekingin maailmancupissa ampumaa tulosta (581) ja sitä, kuinka lähelle Kallio pääsi finaalia. Kallio sijoittui 11:nneksi. Lisäksi päävalmentaja nostaa esiin nuoren Ella Hakalan kehittymisen ilmapistoolissa. – Kävimme kolmessa maailmancupissa eli Kiinassa, Saksassa ja Brasialiassa hakemassa olympiapaikkaa. Meillä on ollut tähän mennessä kuusi maajoukkueleiriä. Kaksi on vielä jäljellä, ja sitten ollaankin tulevan maajoukkueen kanssa. Maajoukkueen rakenne tulee hieman muuttumaan, mutta mukana ovat varmasti ne ampumaurheilijat, joilla on potentiaalia ja työnteon makua. Mukana ovat siis aikuisten, junioreiden sekä iso- ja vakiopistoolin maajoukkueet. ENSI KAUDEN PÄÄTAVOITTEENA on saada urheilijoita ensin ilma-aseiden EM-kilpailuihin Puolaan ja sitten tavoittelemaan olympiamaapaikkaa Tokioon 2020. Viimeiset eurooppalaisten maapaikat ovat jaossa ilma-aseiden EM-kilpailuissa helmi-maaliskuussa ja olympiakarsinnassa, joka on toukokuussa Tshekin Pilsenissä. Junioreilla on tulevalla kaudella ruutiaseiden PM-, EM- ja MM-kilpailut. Näistä ensimmäiset ovat Suomessa, toiset Kroatiassa ja kolmannet Saksassa. – Niihin halutaan mahdollisimman monta urheilijaa mukaan näyttöjen kautta. Lisäksi yritämme ottaa mukaan tehoryhmän valmentajia pitämään huoli siitä, että että kaikille urheilijoille on riittävästi aikaa. Maajoukkuetoiminta jatkuu leiritysten suhteen normaalina. – Yritämme keksiä uusia kilpailutyyppisiä harjoitteita. Psyykkinen valmennus tulee vahvemmin mukaan Sampo Kettusen ansiosta. MCKEOWNIN MUKAAN kauden pettymyksenä oli ehkä naisten ilmapistoolin kotimaisen tulostason kehittyminen LOPUKSI MCKEOWN toivottaa mukavaa syksyä kaikille. – Muistakaa levätäkin. Entä sitten ne paljon puhutut Tokion olympialaiset? – Tulostaso on noussut, eikä paikan saa­ vuttaminen ole missään nimessä helppoa. Mutta ei se kaukanakaan ole. Se on satapro­ senttisella onnistumisella ihan mahdollista, ja jos kehitykseni jatkuu, se lupaa hyvää jat­ kossa. 4/2019   URHEILUAMPUJA UA_4_2019.indd 11 11 24/09/2019 8.28

Suomalaispracticalisteille MM- ja EM-menestystä Tekstit MIKA VUOLLE Kuva KIMMO ISO-TUISKU P racticalissa ammuttiin syksyn aika­ na kahdet arvokisat, ensin kiväärin maailmanmestaruuskilpailut Ruot­ sissa ja kuukautta myöhemmin pis­ tooliampujat kokoontuivat Serbiaan ratkomaan EM-tittelit. Suomalaisten paraa­ tilaji kivääri toi runsaasti menestystä, mutta myös pistooliampujat keräsivät mukavasti kotiintuomisia. Kivääripracticalin 30 osiota käsittäneet MM-kilpailut Ruotsin Karlskogassa elo­ kuussa olivat kaksi vuotta sitten Moskovassa ammuttujen MM-kisojen tapaan suomalais­ ten suvereenia hallintaa. Open-kiväärissä Jarkko Laukia voitti maailmanmestaruu­ den ja Raine Peltokoski sijoittui hopealle. Kun edellinen maailmanmestari Teemu Rintala sijoittui neljänneksi ja Kim Leppänen 14:nneksi, Suomen vahva kokonaispa­ nos toi myös luokan joukkuekultaa selvällä erolla ennen Yhdysvaltoja. Open-luokan naisten maajoukkue puo­ lestaan sijoittui pronssille Yhdysvaltojen ja Venäjän jälkeen. Yli kuusikymppisten super senioreiden sarjassa Pertti Karhunen nap­ pasi MM-hopeaa ja Ilkka Kervinen pronssia. MAAILMANMESTARI Jarkko Laukia piti Ruotsin kilpailusta. Radat oli rakennettu ar­ meijan harjoitusalueelle metsään ja olivat hänen mukaansa oikeata kivääriammuntaa, vaihtele­ valla temmolla ja ampumaetäisyyksillä. – Amerikkalaiset jäivät kyydistä, kun am­ pumaetäisyydet kasvoivat ja hyvän osumi­ sen merkitys korostui nopeutta enemmän. Maailmanmestari Jarkko Laukia viihtyi Ruotsin metsämaastossa. Se sopi minulle, sillä treenaan paljon kauas ampumista. Suomalaisilla oli myös alla hyvä harjoituskilpailu, SRA:n SM-kisat vain pari viikkoa aikaisemmin, Laukia tuumaili. RAUTATÄHTÄIMILLÄ ammutun stan­ dard-luokan maailmanmestariksi kruu­ nattiin Sami Hautamäki, joka voitti kisan ylivoimaiseen tapaan peräti yhdeksän pro­ sentin erolla ennen Yhdysvaltain Joseph Easteria. Yhdessä Atte Vainionpään, Isto Hyyryläisen ja Jari Rastaan kanssa Hauta­ mäki toi Suomeen joukkuekultaa, Norjan ja Venäjän saadessa himmeämmät mitalit. Hautamäki kiitteli kilpailun jälkeen on­ nistuneita ja maastonmuotoja hyvin hyö­ dyntäneitä ratoja. Omasta suorituksestaan hän ei enää keksinyt parannettavaa. – Tällä kertaa onnistuin aivan toisella lailla kuin kaksi vuotta sitten, kaksi vuotta sitten hopealle sijoittunut Hautamäki kertoi. Standard-luokan seniori Ilkka Siitonen ampui MM-hopeaa. Siitonen, Mikael Ekberg ja Taisto Takkumäki seisoivat sar­ jan joukkueista korkeimmalla korokkeella rankan kisaviikon päätteeksi. IPSC-JAOSTON puheenjohtaja Ekberg oli MM-kisan jälkeen tyytyväinen suomalais­ ten väkivahvaan esitykseen, joka oli toisin­ toa kahden vuoden takaa. Hän kuitenkin muistutti, että lajiin olisi saatava mukaan uutta verta menestyksen varmistamiseksi tulevaisuudessakin. Lento pronssille, naiset hopealle EM-pistoolissa P istoolipracticalistit kokoontuivat Serbian pääkaupunkiin Belgradiin, missä ammuttiin syyskuussa EM-kilpailut. Kilpailuviikko käsitti EM-kisoille tyypillisesti 24 ampumaosiota hienoissa puitteissa Serbian terrorismintorjuntajoukkojen harjoituskeskuksessa. Mukana oli peräti 1089 ampujaa jotka ratkoivat EM-mitalit seitsemässä eri aseluokassa. Uusina arvokisaluokkina oli ensimmäistä kertaa arvokisoissa mukana production optics ja production optics light. Näissä luokissa ammutaan tehdasvalmisteisilla pistooleilla, joiden luistiin on kiinnitetty pieni punapistetähtäin. Production optics light on käytännössä enemmän palvelusasetyyppinen "muovipistooliluokka" kun taas production opticsissa on käytössä urheiluammuntaan kehitettyjä ja myös painavampia pistooleita. Production optics light -luokassa Lauri Nousiainen, joka tunnetaan paremmin suo12 men parhaana open-haulikon ampujana, teki tasaista työtä läpi viikon ja sijoittui kolmanneksi, mutta jäi valitettavasti vaille mitalia, koska uudessa luokassa ei ollut EM-arvon edellyttämää määrää ampujia. Classic-luokan senioreissa Mika Lento taisteli itselleen tiukassa kamppailussa MM-pronssia. Ero seuraavaksi tulleeseen jäi lähestulkoon niin niukaksi kuin practicalissa voi vain jäädä - pariin pisteeseen ja prosentin sadasosiin. Naisten standard-luokassa suomalaisnaiset Kaisa Koski, Anastasia Mustonen ja Marja-Leena Vapanen tekivät tasaisenvarmaa työtä koko viikon ja onnistuivat joukkueena kurottamaan EM-hopealle Venäjän jälkeen ennen Norjaa. Luokan euroopanmestariksi ampui Tšekin Josef Rakušan. KAIKKIAAN EM-kilpailut näyttivät, että pistoolipracticalin valtikka Euroopassa on edelleen keskisessä Euroopassa sekä etelässä. Open-luokkaa hallitsi maailmanmestarin arvokkuudella Espanjan Jorge Ballesteros. Hannu Uronen oli luokassa paras suomalainen, sijoituksenaan 13. ja prosentit voittajasta 91,34. Production-luokassa oli mukana lajilegenda Eric Grauffel, joten mestarin nimi ei liene kenellekään yllätys. Uskomaton ranskalainen on ollut jo vuosia voittamaton practicalissa. Suomalaisista parhaiten Grauffelille pani kampoihin Tero Heinonen, joka kiilasi lopputuloksissa kahdeksanneksi reilun 88 % suorituksella. PRACTICALIN päävalmentaja Kari Kivistön mukaan Serbian staget olivat oikein sopivia, tietyllä tavalla jopa pelottavan helppoja, mutta hyvässä balanssissa. Kilpailut osoittivat myös että suomalaisten on panostettava lisää keskimatkan vaikeiden maalien, esimerkiksi no-shooteilla rajattujen maalien ampumiseen. URHEILUAMPUJA  4/2019 UA_4_2019.indd 12 24/09/2019 8.28

Jarkko Mylly kuvattuna kevään ilma-aseiden SM-kilpailuissa Tampereella. Tokion paralympialaisiin vuosi aikaa Jarkko Mylly kilpailee Sydneyn MM-kilpailuissa ilma- ja pienoiskiväärin makuukilpailut. Teksti & kuva LASSI PALO V uoden kuluttua kilpailtavissa To­ kion paralympialaisissa kilpailee 4350 urheilijaa 540 mitalilajissa. Urheilumuotoja on 22, ja uusia la­ jeja ovat sulkapallo ja taekwondo. Purjehdus on poistettu kisaohjelmasta. Kansainvälinen Paralympiakomitea (IPC) on määrätietoisesti pyrkinyt nosta­ maan naisurheilijoiden määrää eri toimen­ piteillä. Tokiossa naisurheilijoita on 1756, joka on 17 prosenttia enemmän kuin Lon­ toon 2012 paralympialaisissa. SUOMELLA on tähän mennessä kolme paikkaa paralympialaisiin: ampumaurhei­ lun – Jarkko Mylly – lisäksi pyöräilyssä ja jousiammunnassa. Suomi tavoittelee Tokioon noin 30 ur­ heilijan joukkuetta, joista osa ratkeaa tämän syksyn arvokisoissa. Niitä järjestetään useis­ sa lajeissa, kuten esimerkiksi parauinnissa, maalipallossa, paratriathlonissa, parapyö­ räilyssä ja parayleisurheilussa sekä para-am­ pumaurheilun MM-kilpailuissa. Jarkko Mylly kilpailee Sydneyn MM-kil­ pailuissa ilma- ja pienoiskiväärin makuukil­ pailut (R3 ja R6). Maapaikka Tokioon on jo saavutettu. Mielenkiintoa ja menestysnäl­ kää Sydneyyn silti toki riittää. Miten kroppa sopeutuu aikaeroon ja matkan rasituksiin itään matkustettaessa? Kaikki kokemus on arvokasta, kun suunnitellaan Tokion para­ lympialaisia. Sydneyssä Suomea edustavat haulikkola­ jeissa Vesa Järvinen (PT2) ja Juha Myllymäki (PT1). Molemmat ovat menestyneet hyvin tämän vuoden maailmancupissa. Suomen kaksikko toivoo, että haulikkolajit olisivat tulevaisuudessa paralympialaisten ohjelmassa; silloin olisivat maapaikat myös haulikkoampujien tavoitteena. ENSIMMÄISET suomalaisurheilijat Tokion paralympialaisiin nimetään joulukuussa. Sen jälkeen valintoja tehdään vielä kahdes­ sa vaiheessa. Paralympiajoukkueen johtaja ja Paralympiakomitean valmennuspäällik­ kö Kimmo Mustonen näkee tulevien arvo­ kisojen näyttävän tärkeää suuntaa Suomen joukkueen osalta. – Paralympiapaikat jaetaan pitkälti ar­ vokisojen suorien paikkojen ja lajien ran­ kinglistojen perusteella. Pelkästään tulos­ rajat eivät ratkaise paikkaa, mikä on suuri ero verrattuna olympiapuolelle, Mustonen taustoittaa. PARALYMPIALAISTEN medianäkyvyys on kasvanut kisa kisalta, ja odotuksena on, että edellisten kesäkisojen ennätykset menevät tälläkin kertaa rikki. Paralympiakomite­ an tiedotteen (23.8. 2019) mukaan Rio de Janeiron paralympialaisia seurasi kolme vuotta sitten 4,1 miljardia ihmistä television kautta kumulatiivisesti. Kansainvälinen Paralympiakomitea tar­ joaa suoran lähetyssignaalin 19 lajista. Rio de Janeiron paralympialaisista tarjolla oli signaali 12 lajista. Paralympialaiset näkyvät myös Ylen kanavilla entistä kattavammin. Rion paralympialaisista lähetysaikaa oli noin 90 tuntia. Tokiosta on luvassa yli 100 tuntia lähetyksiä Ylen kanavilla sekä Yle Areenassa. PARALYMPIALAISET edistävät tutkitusti kisaisännän ihmisoikeustilannetta ja vam­ maisten ihmisten asemaa, Paralympia­ komitean tiedotteessa todetaan. Tokiossa esimerkiksi esteettömyyttä on jo kisavalmis­ teluvaiheessa edistetty julkisessa liikenteessä ja hotelleissa. Lisäksi vammaisten ihmisten työllistymi­ nen on Japanissa nousussa, ja vammaisur­ heilu on saanut tuntuvasti lisää näkyvyyttä. – Paralympialaiset muovaavat niin yksit­ täisten ihmisten, kaupunkien kuin yhteis­ kuntien kuvaa vammaisuudesta. Olemme vuoden päässä todennäköisesti kautta ai­ kain suurimmista ja seuratuimmista Para­ lympialaisista maailman väkirikkaimmassa kaupungissa. Kisojen merkitys tulee ole­ maan globaalisti ainutkertainen niin urhei­ lutapahtumana kuin sosiaalisen muutoksen mahdollistajana, Paralympiakomitean pää­ sihteeri Tero Kuorikoski toteaa. Tokion paralympialaiset 25.8.-6.9.2020. Vuoden 2019 paralympialajien arvo­ kilpailuja, joissa on suomalaisia mukana: 9.–19.10. Ampumaurheilun MM-kilpailut (Australia) 4/2019   URHEILUAMPUJA UA_4_2019.indd 13 13 24/09/2019 8.28

Kasa-ammunnan kansain­ välinen menestys yllätti Kasa-ammunnan lajijaoston puheenjohtaja Sakari Keckman sanoo ampujien ylittäneen kaikki menestysodotukset. Teksti MATTI ERKKILÄ Kuva KISAJÄRJESTÄJÄ E rityisesti puheenjohtaja Sakari Keck­ manin mieltä lämmittivät tämän vuoden MM-kisojen henkilökohtaiset maailmanmestaruudet sekä kaikkien aikojen ensimmäiset kasa-ammunnan hopeiset ja pronssiset joukkuemitalit. Kasa-ammunnan MM-kilpailut järjeste­ tään joka toinen vuosi ja niiden välivuosina ovat EM-kilpailut. PM-mitaleita voi tavoi­ tella vuosittain. Tänä vuonna oli MM-ki­ sojen vuoro. Suomalaiset ovat pärjänneet hyvin EM-tasolla, mutta nyt mitaleita roh­ muttiin MM-kisoissakin. EM-kilpailut järjestetään ensi vuonna Ranskassa. Niihin voi osallistua kaksitoista parasta tämän vuoden karsintakilpailujen perusteella. – PARHAAT 100m ja 200m ratamme ovat Ahvenanmaalla, Lohtajalla, Haapajärvellä, Keiteleellä ja pistelajeihin erikoistuneessa Karttulassa. Siellä järjestettiin syksyllä pie­ noiskivääriradan avajaiskilpailut. Nurmek­ sessa on 100m rata. 600m rataa ei Suomessa ole, Lapuan rata on suljettu voittamattomien ympäristövaatimusten vuoksi. Ahvenan­ maan rata on vain harjoitusäytössä. – Olemme järjestäneet kärkiampujiem­ me avustuksella ampumakouluja ja lajimme esittelyjä. Uusien harrastajien saanti on silti vaikeata, Keckman harmittelee. – Ehkä meiltä puuttuu markkinoinnin ja tiedottamisen osaaminen. Suomalaiset kasa-ampujat menestyivät mainiosti tämän vuoden MM-kisoissaan. Kuvassa on Kanadassa kilpaillut joukkue. KASA-AMPUJATKIN huomaavat harrasta­ jiensa keski-iän nousun. Uusille olisi tilaa kilpailijoina ja muussakin seuratyössä. – Olen todella iloinen ja ylpeä tämän vuoden menestyksestämme niin Kanadan kuin Etelä-Afrikan MM-radoilla. Jari Lau­ lumaan usean vuoden tinkimätön uurasta­ minen tuotti henkilökohtaisen kultamitalin, hopean ja pronssin. Ykkösjoukkueemme toi kaikkien aikojen ensimmäiset joukkuemi­ talit – hopeisen ja pronssisen. Joukkueessa ampuivat Jari Laulumaan lisäksi Janne Jun­ tunen, Marko Kallio ja Timo Särkiniemi. Lisäksi hyvään menestykseen ylsivät piste­ lajien edustajamme Etelä-Afrikan MM-kil­ pailuissa. – Laulumaalta odotin menestystä, sa­ moin nuorelta Aappo Korvelta, joka on me­ nestynyt pistelajeissa aiemminkin. KASA-AMPUJAT tulevat ympäri Suomea, mutta aktiivisimmat seurat lienevät Haa­ pajärven Ampumaseura, Karttulan Am­ pujat, Keiteleen Ampumaseura, Lohtajan Metsästysseura ja Ålands Sportskytteföre­ ning. Myöskään ei sovi unohtaa Suomen Kasa-ampujat ry:tä (SKA). Sen pitkäaikai­ nen puheenjohtaja Voitto Puutio on me­ nestyksekkäästi hankkinut jäseniä laajalta alueelta. Seuralla ei ole rataa. Ainakin Karttulassa ja Keiteleellä lienee eniten nuoria kasa-ammunnan parissa. Siel­ lä on panostettu myös asetekniikan kehittä­ miseen. – Jatkamme harjoittelua ja kilpailemis­ ta itseämme ja toisiamme vastaan hyvässä hengessä, mukavalla porukalla. Teemme töitä, jotta edustusampujaimme menestys Mustaruudilla osuttiin kolmesti EM-kultaan U Teksti MATTI ERKKILÄ Kuva JANITA HALONEN ”M ustaruutiampujien kau­ si vietiin läpi ilman suu­ rempia murheita. Parasta tietysti olivat Unkarissa saavutetut kaksi henkilö­ kohtaista Euroopan mestaruutta sekä yksi joukkuevoitto”, jaoston puheenjohtaja Reijo Näätänen kertoo vaatimattomaan tapaansa. EM-palkintokorokkeelle kutsuttiin Saka14 ri Viertola (kultaa Miquelet-lajissa ja prons­ sia Lamarmoralla), Pekka Paatinen (kultaa Donald Malson -lajissa. Tulos on EE ja SE, ja hopeaa Cominazzo-lajissa, tulos SE). Joukkuekilpailussa kultaa Halikko-lajissa SE-tuloksella. Joukkueessa ampuivat Sakari Viertola, Ari Salin ja Timo Näätänen Lihavainen. Onnistujiin on ilo lisätä mm. Helene Janhunen, joka voitti PM-kultaa (Walky­ rie) ja hopeaa (Minié-lajissa). PUHEENJOHTAJA Näätästä huolestuttaa Pekka Paatinen (kesk.) voitti Donald Malson -sarjassa. URHEILUAMPUJA  4/2019 UA_4_2019.indd 14 24/09/2019 8.28

n­ Mitalit Kanadan MM-kilpailuista ´´ Jari Laulumaa HV 100: kulta, HV yhteistulos: hopea, yhteistulos: pronssi sekä HV 100: joukkuehopea ja HV yhteistulos: joukkuepronssi (eli 1 kulta, 2 hopeaa, 2 pronssia!) ´´ -Timo Särkiniemi HV 100: pronssi, HV 100: joukkuehopea ja HV: yhteistuloksen joukkuepronssi ´´ Marko Kallio HV 100: joukkuehopea ja HV yhteistulos: joukkuepronssi ´´ Janne Juntunen HV: 100 joukkuehopea ja HV yhteistulos: joukkuepronssi ´´ Mitalit Etelä-Afrikan MM-kilpailuista (pistelajit): ´´ Aappo Korpi juniorisarjassa pienoiskiväärin sporter: kulta, pienoiskiväärin ´´ LV: kulta ja pienoiskiväärin HV: pronssi ´´ Ilmakivääri LV joukkuekulta: Ulla Murisoja, Risto Murisoja ja Jyrki Muotio ´´ Pienoiskivääri Sporter joukkuepronssi: Ulla Murisoja, Aappo Korpi ja Tomi Korpi ´´ Pienoiskivääri LV joukkuehopea: Risto Murisoja, Jyrki Muotio ja Timo-Heikki Varis ´´ Pienoiskivääri LV joukkuepronssi: Aappo Korpi, Tomi Korpi ja Tapani Nousiainen jatkuu ja lajistamme kiinnostuneille riittää mieluisaa puuhaa kasa-ammunnan parissa, Keckman innostaa. Marko Nikko tutulla paikalla: korkeimmalla palkintokorokkeella. Marko Nikko yhä siluettilajin ässä Teksti MATTI ERKKILÄ Kuva NINA NIKKO M arko Nikko huolehti tänäkin kesänä siitä, että suomalaisten maine taitavina siluettiampujina jatkuu. EM-kilpailut järjestettiin Ranskassa ja Sakon aseseppä voitti neljä henkilökohtaista Euroopan mestaruutta. Viidennen hän liipaisi joukkuekilpailussa yhdessä Niklas Lindbergin ja Mika Miskalan kanssa. Kisapaikkana oli Chateauroux. Pistooliampujia oli mukana vain Allan Granlund, joka laukoi Small Bore Revolverin INT- luokassa ensimmäiseksi. – EM-kilpailut olivat sikäli poikkeukselliset, että pistoolilajeissa meillä ei ollut joukkueita. Tänä vuonna PM-kilpailut olivat Ruotsissa ja samalla radalla järjestetään ensi vuoden MM-kilpailut. Siksi PM-kilpailuissa suomalaisia oli rataan tutustumassa poikkeuksellisen paljon, siluettijaoston puheenjohtaja Sami Mäkelä arvelee. – Osa suomalaisista ei pidä ranskalaisten tavasta järjestää arvokilpailuja, ne kun sijoitetaan useasti Ranskan mestaruuskilpailujen yhteyteen. Myös kieliongelmat vaikeuttavat kisan läpivientiä. Mäkelää huolestuttaa lajin harrastajien ikärakenne. Uuden, nuoren henkilön saaminen siluettimaalien kaatoon on liian harvinaista. Vaikka maamme lienee menestyksensä perusteella Euroopan kärkimaa ja maailman kärkimaiden joukossa, imua lajiin on liian vähän. Siluetin parhaat radat ovat Heinolassa ja Sipoossa. Näillä paikkakunnilla on järjestetty useat arvokilpailut. Seuratoiminta on lajipomon mielestä vakaata, eikä siihen ole tulossa lähivuosina merkittäviä muutoksia. PARIN vuosikymmenen ajan Nikko on ollut menestynein siluettiampujamme. Tahti jatkuu. Suomalaisten menestys ei ole kuitenkaan yksin hänen varassaan. Pistoolilajeissakin siluettiampujat ovat vuolleet kultaa. – Ehkä menestykseni perustuu pitkään kokemukseen. Kilpailuissa on tapahtunut monenlaista hässäkkää ja olen oppinut olemaan siitä häiriintymättä. Esimerkiksi Ranskassa oli kisan aikana joku sekaannus. Jouduin ampumaan yksin viisi laukausta, mutta ei se suoritukseeni vaikuttanut. – Kilpailemistani auttaa myös se, että vaimoni toimii osaavana spotterinani (osumien tähystäjänä). Kun ensi vuoden MM-kilpailut ovat Ruotsissa, Suomesta lähtenee sinne suuri joukkue. Runsasta mitalien kilinää on odotettavissa! an Unkarissa mustaruutiampujien korkeahko ikä. Nuo­ ria on vaikeata saada perinnelajin pariin, yrityksiä on kyllä tehty. Kokeneita ovat lajin harrastajat muissakin maissa. – Toisaalta osaaminen ja tietotaito lisään­ tyvät iän mukana, lajipomo muistuttaa. Ehkä lajia vieroksutaan siksikin, että sen harrastajan on tehtävä muutakin kuin täh­ dätä ja liipaista. Esimerkiksi patruunoiden valmistaminen, harjoittelu ja kilpaileminen eivät luonnistu ”valkoinen paita päällä”. Jos pitää ammunnan parissa puuhastelusta, on helpompaa rakastua mustaruuti-lajiin. MAAMME PARHAAT radat ovat edelleen Orivedellä, Salossa ja Sipoossa. Jollakin näistä paikkakunnista järjestetään ensi vuonna PM-kilpailut. EM-kilpailut järjeste­ tään Italiassa ja sinne aletaan kerätä jouk­ kuetta jo alkutalvesta. – Aktiivisimmat seurat ovat SSG, SaSA, TSA ja OrivA, joka järjesti kolmet ennätys­ kelpoiset kilpailut tänä vuonna! VamSA:n tomintaa on piristänyt voimakkaasti se, kun Helena ja Jari Janhunen ovat siirtyneet muuton myötä edustamaan VamSA:a. PEKKA PAATINEN oli yksi kauden menes­ tyjistä. Hän on tyytyväinen päättyneeseen kauteen – ja myös ensi kauteen: – Tällä kaudella voitin kaksi SM-lajia, yhden PM:n ja yhden EM:n. Jos piiluk­ ko-pistoolini toimii ensi vuonnakin, niin ei minulle EM-kisoissa kukaan pärjää. Sen sanoin EM-hopeamitalistille palkintojen ja­ kotilaisuudessa jo tänä vuonna! 4/2019   URHEILUAMPUJA UA_4_2019.indd 15 15 24/09/2019 8.28

SAL 100 Satavuotias liitto juhli Tam Suomen Ampuma­ urheiluliiton pääjuhla järjestettiin lauantaina 31. elokuuta Tampereella. Yksi illan kohokohdista oli Kalle Virtapohjan kirjoittaman historiateoksen julkistaminen. Teksti & kuvat LASSI PALO S uomen Ampumaurheiluliitto (SAL) viettää tänä vuonna 100-vuotisjuh­ lavuottaan. Se on maamme urhei­ lutoiminnan vanhimpia ja menes­ tyksekkäimpiä lajiliittoja. Liitto on perustettu 19.1.1919. Juhlavuo­ 16 den avaustilaisuus oli tammikuussa Helsin­ gissä Katajanokan Kasinolla, ja elokuun vii­ meisenä päivänä oli vuorossa Tampereella järjestetty pääjuhla. Juhlapaikkana toimi Tuulensuun Palatsi. Illan ohjelmassa oli 100-vuotishistoriateok­ sen julkistaminen, taidokkaita esiintymisiä, palkitsemisia, musiikkia ja tanssiakin. AMPUMAURHEILULIITON puheenjohtaja Vesa Nissinen toi juhlaväelle juhlavuoden suojelijan, tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdyksen. – Juhlavuodella on osuva tunnus: ”Osu­ misen iloa vuodesta 1919.” Ampumaur­ heilua ei harrasteta vain kilpailumielessä. Oman tarkkuuden kehittäminen on kiehto­ vaa ja juuri sopivan vaikeaa pitääkseen mie­ lenkiintoa yllä ja tuottaakseen onnistumisen iloa. - - Toivotan menestystä myös jatkoon ja kaikille liiton toiminnassa mukana oleville haluan toivottaa osumisen iloa, Niinistö sa­ "Monelta lienee jäänyt huomaamatta, kuinka Ampumaurheiluliitto yksin ja yhteistyössä muiden kanssa on puolustanut ampumaurheilun toimintamahdollisuuksia eri rintamilla. Ja tämä työ jatkuu entistä kiivaampana." Vesa Nissinen URHEILUAMPUJA  4/2019 UA_4_2019.indd 16 24/09/2019 8.28

Ampumaurheiluliiton puheenjohtaja Vesa Nissinen (vas.) entisten puheenjohtajien Pia Nybäckin, Helena Walldenin ja Alpo Vehasen kanssa. Tamperelaisen Pyrintö cheer teamin naisten edustusjoukkue Flames toivotti onnea 100-vuotiaalle Ampumaurheiluliitolle. ampereella noi tervehdyksessään. Yksi illan kohokohdista oli liiton sata­ vuotishistoriateoksen julkistaminen. Kirjan kirjoittajan Kalle Virtapohjan haastattelu on sivulla 20. PUHEENJOHTAJA Vesa Nissinen palasi juhlapuheensa aluksi haulikkolajien maa­ ilmancupiin, joka järjestettiin pari viikkoa sitten Hollolan Hälvälän ampumaradalla: – Se järjestettiin erityisenä ponnistuk­ sena ja vapaaehtoistyön voimannäyttönä, ja se oli virallinen SAL100-juhlakilpailum­ me. Lähes viisisataa ampujaa, edustaen 76 maata, kilvoitteli mitaleista ja olympia­ paikoista kymmenen päivän ajan. Saim­ me toivomaamme menestystä Suomeen ja poik­keuksellista medianäkyvyyttä Ylen ka­ navilla. Haluan tässä yhteydessä kiittää vielä kerran mahtavaa vapaaehtoisjoukkoamme, kaikkia yhdessä ja jokaista erikseen tästä suuresta palveluksesta lajillemme, Nissinen sanoi ja suuntasi katseensa tulevaisuuteen. TÄMÄN SYKSYN konkreettisena tavoitteena on Ampumaurheiluliiton toimintasääntöjen uudistaminen tähän päivään sopiviksi, hän kertoi juhlaväelle. – Sääntötyön yhteydessä liiton operatiivi­ selle johdolle eli hallitukselle ja toiminnan­ johtajalle on paljastunut, että liiton jäsenil­ leen tuottama palvelukokonaisuus on jäänyt yksittäiseltä ampumaurheilun harrastajalta ja jopa ampumaseuroilta hämärän peittoon matkan varrella. Tämä tilanne on johtanut lieveilmiöihin liiton toimintasääntöjen tul­ kinnoissa. – Kevään ja kesän aikana olemme pa­ nostaneet monin tavoin siihen, että viestin­ tämme kehittyisi ja jokainen suomalainen aseenkäyttäjä ymmärtäisi sen työn laajuu­ den ja merkityksen, jota Ampumaurheilu­ liitto on pitkään tehnyt ja yhä pontevam­ min tekee kaikkien yhteisen edun nimissä. Olemme kuunnelleet kenttää, tehneet hil­ jattain kattavan seurakyselyn ja viimeisim­ pänä valmennusjärjestelmää koskevan ky­ selyn. Niinpä tiivistänkin nyt ne keskeiset teot, joilla liitto omasta mielestäni lunastaa oikeuden pienen jäsenmaksun keräämiseen ampumaseuroilta näiden aikuisjäsenien lu­ kumäärään suhteutettuna, Nissinen sanoi. – Monet vuosikymmeniä vanhat ampu­ maradat seisovat edelleen paikoillaan siellä, minne ne aikanaan on päätetty perustaa. Mutta näiden ratojen ympäristö, siis suo­ malainen yhteiskunta rakenteineen, toimin­ tatapoineen ja osana Euroopan Unionia on muuttunut huomattavasti lyhyessä ajassa. ASIAT EIVÄT NISSISEN mukaan todella­ kaan ole niin kuin ennen, ja suuriakin muu­ toksia on edelleen odotettavissa. – Monelta lienee jäänyt huomaamatta, kuinka Ampumaurheiluliitto yksin ja yh­ 4/2019   URHEILUAMPUJA UA_4_2019.indd 17 17 24/09/2019 8.28

SAL 100 Juhlapaikkana toimi komea Tuulensuun Palatsi. teistyössä muiden kanssa on puolustanut ampumaurheilun toimintamahdollisuuksia eri rintamilla. Ja tämä työ jatkuu entistä kii­ vaampana. Saman aikaisesti näemme jopa paradoksaalisesti sen, kuinka ampumaur­ heilu on yksi niistä harvoista lajikokonai­ suuksista, joilta voidaan odottaa jatkossakin esimerkiksi olympiamenestystä. Nissinen totesi, että ampumaharrastus edellyttää sekä välineitä – eli sopivia aseita – että suorituspaikkoja eli ampumaratoja. Ja patruunoitakin tarvitaan. – Olemme kohdanneet merkittäviä haasteita sekä aseiden että ampumaratojen käytettävyyden osalta. Euroopan Unionista kansalliseen lainsäädäntötyöhön ulottu­ en on tehty jatkuvaa vaikuttamistyötä niin ihmisten kuin asiakirjojenkin välityksellä, jotta ampumaurheilua voitaisiin harrastaa ja aloittaa tämä harrastus siihen sopivin vä­ linein. – Ympäristöön liittyvän lainsäädännön vaikutus ampumaratojen ympäristölupiin on ollut huomattava, ja se on vaikuttanut jo nyt monien ratojen lopettamiseen. Seuraava muutostekijä voi olla lyijyn täyskielto. Tämä linja vaikuttaisi merkittävästi nimenomaan urheiluammuntaan, kun ilma-aseluotien ja .22 -kaliiperisten aseiden korvaavaa luoti­ materiaalia ei ole ainakaan nyt näköpiirissä. 18 Kiväärivalmentaja Mikko Mattila oli yksi Tampereen juhlavieraista. AMPUMAURHEILULIITOSSA on Nissisen mukaan analysoitu huolellisesti, mihin ra­ jallisia resursseja pitää suunnata, jotta teki­ simme tulevaisuuden kannalta vaikuttavinta työtä jäsenistömme puolesta. – Puheenjohtajakaudellani painopis­ teeksi on valikoitunut seurojen tukeminen ampumaratojen ympäristölupaprosesseissa. Päätoimisen asiantuntijan rinnalle olemme juuri nyt rakentamassa kokonaista ympäris­ tölupatiimiä yhdessä Metsästäjäliiton, Riis­ takeskuksen ja reserviläisjärjestöjen kanssa. Jo nyt voimme ylpeänä kertoa monia me­ nestystarinoita siitä, kuinka ampumarata on ”pelastettu” harrastajiensa käyttöön. Nissinen totesi myös, että jos Ampu­ maurheiluliittoa ja sen toimistoa ei olisi, ampumaseurojen toiminta käytännönkin tasolla hankaloituisi tai kävisi suorastaan mahdottomaksi: – Kenellä seuraihmisellä riittäisi ai­ kaa hoitaa esimerkiksi kaikki mahdolliset vakuutustarpeet, teostomaksut, viran­ omaisraportoinnit, yhteistyöneuvottelut, koulutus- ja valmennuskokonaisuudet, kilpailukalenterit, viestintä- ja informaa­ tiopalvelut? Vilpitön mielipiteeni on, että yksittäinen suomalainen aseenkäyttäjä, har­ rastuksen laadusta riippumatta, saa hyvän vastineen oman ampumaseuransa liitolle suorittamasta vuosimaksusta. NISSINEN KYSYI, miltä näyttää ampumaur­ heilun tulevaisuus isossa kuvassa: – Kuten edellä kuvasin, haasteita ei tiel­ tämme ainakaan näytä puuttuvan. Mutta toki myös mahdollisuuksia on, vanhoja ja uusia. Ammunta on hieno ja kehittä­ vä harrastus, joka sopii kaiken ikäisille ja monen kuntoisille ihmisille. Digitalisaatio antaa myös ampumaurheilulle uusia mah­ dollisuuksia, voimme jatkossa esimerkiksi URHEILUAMPUJA  4/2019 UA_4_2019.indd 18 24/09/2019 8.28

Ampumaurheilussa ansioituneita palkittiin ´´ Ampumaurheiluliiton 100-vuo- tisjuhlassa palkittiin ampumaurheilussa ansioituneita. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi ansiomerkit aiemmin tänä vuonna: ´´ Ansioristi kullattuna: Juha Hirvi, Heikki Keskitalo, Pekka Kuusisto, Curt Sjöblom ´´ Ansioristi: Jukka-Pekka Alanen, Georg-Peter Björkqvist, Markku Lainevirta, Vesa Nissinen, Mikko Taussi ´´ Ansiomitali kullattuna: Aarne KleAnsioristin kullattuna saivat Juha Hirvi (vas.), Pekka Kuusisto, Heikki Keskitalo ja Curt Sjöblom. metti, Tomi Korpi, Juhani Lehtosaari, Maarit Lepomäki, Pirjo Manninen, Sami Mäkelä ´´ Ansiomitali: Timo Laurila, Maila Pynnönen – Tiedämme, että lajissa eivät liiku suuret rahat. Paras toiminnan motivaatio löytyykin yhteisestä arvopohjasta, urheiluhengestä ja erinomaisesta vuorovaikutuksesta. Ja meitä on paljon. Jos pysymme yhtenäisinä, voim­ me olla vahvoja yhdessä ja saada sellaisen tulevaisuuden, jonka ampumaurheilulle haluamme. Aarne Klemetti saa Kalle Virtapohjan omistuskirjoituksen SAL100-historiateokseen. ilma-asein vaikkapa kilpailla virtuaalisesti. Ampujien valmentamiseen ja sisäkäyt­ töön sopivia simulaatiojärjestelmiä tulee vauhdilla esiin – elektroniset taululaitteet kaikille etäisyyksille tehostavat harjoitte­ lua ja helpottavat kilpailujen järjestämistä. Myös ammunnan seurattavuutta voidaan näillä keinoin parantaa. – Mutta ruudin tuoksusta, rekyylistä ja ulko-olosuhteiden kanssa kamppailemises­ ta emme tule luopumaan, näissä tekijöissä asuu ampumaurheilun sielu mitä suurim­ massa määrin. NISSINEN SANOI, että ”tarvitsemme ki­ peästi” ampumaurheilun pariin ihmisiä, jot­ ka osaavat oikealla tavalla yhdistää historian ja tulevaisuuden toisiinsa. – Maailma ympärillämme muuttuu, ja sen mukana on elettävä. Olemme liittohal­ lituksessa juuri käynnistämässä yhdessä Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston va­ litsemien edustajien kanssa strategiatyötä, jolla piirrämme suuntaa seuraavalle olym­ piadille eli vuosille 2021–2024. Tämän työn on tarkoitus ohjata liiton operatiivista johtoa seuraavien vuosien ajan. Työ ei ole helppo, vaikuttavien valintojen tekeminen on usein todella vaikeata, kun resurssit eivät riitä kaikkeen. Luottamus on kuitenkin luja sen puolesta, että löydämme oikean tien seuraa­ valle satavuotistaipaleelle. SAL100-JUHLASSA esiintyivät nuoret tans­ sijat Miko Luttinen ja Hanna Försti, Sorin sirkus ja Pyrintö cheer teamin naisten edus­ tusjoukkue Flames. Musiikista vastasi Maco Oey. Ennen iltajuhlaa järjestettiin päivätilai­ suus, jossa oli ajankohtaista ohjelmaa am­ pumaurheilun ystäville. Huippusuoritus. fi:n perustaja, mentaalivalmentaja Panu Kuhlberg kertoi, miten mielen hallinnalla päästään onnistuneeseen ampumasuorituk­ seen. Kuhlberg on pelannut amerikkalaista jalkapalloa kansainvälisellä huipputasolla, ja nykyään hän valmentaa eri lajien huip­ pu-urheilijoita. Taitokaari Oy ja Pohjois-Hämeen Ampu­ jien Haulikkokerho tarjosivat juhlan upeat tilat lahjana 100-vuotiaalle Ampumaurhei­ luliitolle. Ampumaurheiluliiton 100-vuotisjuhliin osallistui noin 120 juhlavierasta. Vuoden päättää Grande Finale -palkitsemistilai­ suus, joka pidetään Lohjalla sijaitsevassa Kisakallion urheiluopistossa 26.–27. loka­ kuuta. 4/2019   URHEILUAMPUJA UA_4_2019.indd 19 19 24/09/2019 8.28

SAL 100 ”Nyt helpottaa”, Kalle Virtapohja sanoi, kun historiateos oli julkistettu. Kolmen vuoden projekti Historiateoksen tekeminen oli Kalle Virtapohjalle "hieno matka". Teksti & kuva LASSI PALO A mpumaurheiluliiton 100-vuotis­ juhlavuoden kunniaksi valmis­ tui Kalle Virtapohjan kirjoit­ tama historiateos Sata tarkkaa vuotta: Ampumaurheilun historia Suomessa. Virtapohja sanoi, että kirjan tekeminen oli hänelle ”hieno matka”. Hän käytti pää­ asiallisesti kirjallisia lähteitä ja teki useita haastatteluja. – Urheiluampuja-lehden ja sen edeltäji­ en vuosikerrat olivat minulle myös tärkeitä lähteitä. Se on edelleen yksi parhaita urhei­ lujärjestölehtiä. Sanoisin, että se on niistä ykkönen. Virtapohja kertoo kirjassa tarinoita kan­ sallissankareista ja puulaakiampujista, up­ seereista ja vakoojista sekä kotirataotteluista ja kisamatkoista. Hän kertoo myös, kuinka ampujat olivat tärkeässä roolissa kotimaisen jousiammun­ 20 nan ja ampumahiihdon järjestötoiminnan alkumetreillä. TAMPEREEN JUHLASSA julkistetun kirjan on taittanut Mikael Manninen, ja siinä on liitteenä Suomen Urheilumuseon erikois­ tutkijan Vesa Tikanderin laatima kattava tilastoliite. Kirjan henkilöhakemiston on laatinut urheiluun erikoistunut tietokirjai­ lija Vesa-Matti Peltola. Teoksen tekemistä ohjasi kolmen vuoden ajan ryhmä, jonka puheenjohtajana toimi SAL:n liittovaltuus­ ton puheenjohtaja Asko Terkola. – Sata tarkkaa vuotta -teos alkaa jo en­ nen liiton perustamista. Kuvailen niitä traditioita, joista nykyaikainen ampumaur­ heilu polveutuu. Nykyiseen muotoonsa suomalainen ampumaurheilu on kehittynyt kolmen tukijalan varassa. Armeija on yksi vahva perinne, ja toinen yhtä vahva tradi­ tio on metsästys. Kolmas perinne kumpuaa vanhoista kansanjuhlista, joissa ”pilkkaan ampuminen” oli suhteellisen helposti toteu­ tettava ohjelmanumero, Virtapohja sanoi Tampereella. VIRTAPOHJAN mukaan lähtökohtana työlle oli ampumaurheiluun liittyvien tarinoiden kertominen. – Se on ollut punaisena lankana koko ajan. Tämän vuoksi uskon, että tämän kir­ jan voi antaa lahjaksi myös sille naapurille, joka ei niin paljoa ampumaurheilusta tiedä. Sen voi tehdä heti huomenna, jolloin viete­ tään kansallista Lue tietokirjaa -päivää! Ei siis tarvitse olla itse mestariampuja, että voi nauttia tämän kirjan tarinoista. – Ampumaurheilu on keskittymiskykyä vaativa ja kehittävä laji. Se suosii introvert­ tejä ihmisiä. Sellaisia, joilla on taito viihtyä myös omissa oloissaan omien ajatustensa kanssa. Sen vuoksi lajin markkinoinnissa onkin enemmän haastetta kuin ekstrovert­ tien urheilijoiden suosimissa palloilulajeis­ sa. Toivottavasti tämä kirja auttaa kerto­ maan tästä hienosta lajista myös niille, jotka eivät lajia ennestään tunne, tai joilla on lajia kohtaan ennakkoluuloja. Virtapohja nosti esiin myös koko ampu­ maperheen suurimmat juhlahetket: – Niitä ovat ehdottomasti olleet kolme Suomessa järjestettyä suurkilpailua. Tarkoi­ tan maailmanmestaruuskilpailuja vuosina 1937 ja 2002 ja kolmantena Helsingin olym­ piakisoja vuonna 1952. Ne kaikki ovat vaa­ tineet valtavasti ponnisteluja. Nyt voimme muistella niitä liiton historian välkehtivinä timantteina. URHEILUAMPUJA  4/2019 UA_4_2019.indd 20 24/09/2019 8.28

RADOILTA KERÄTTYÄ 38 VUOTTA SITTEN... Muistuuko mieleen? Seuraamme historiasarjassa Urheiluampujan vaiheita eri vuosikymmeniltä. A mpujainlehden numerossa 9-10/1981 Olavi Eronen kirjoitti artikkelin, jonka otsikko oli ”Valmennuspäällikön pöydältä”. Hän totesi, että vuoden päättyessä suunnitellaan uutta ja päätetään tehostaa valmennusta. Mitä se on, Eronen kysyi ja vastasi:”Se ei ainakaan ole sitä, että ostetaan lisää patruunoita, vaikka ne ovatkin tarpeellisia ja kohtuullisessa määrin voidaan lisätäkin.” – Sanoisin tässä, että tehostaminen alkaa perusteiden tarkistamisesta. On syytä tässä peruskuntonsa kohottamisvaiheessa uuden kilpailuvuoden alkaessa paneutua tarkastamaan itse laukaustapahtuman alkulähdettä, sieltähän kaikki tärkein kuitenkin rakentuu, Eronen kirjoitti. Eronen kävi ensin jutussaan läpi suoritukseen liittyviä asioita ja antoi lopuksi vinkkejä uuden kauden suunnitteluun: – Olkoon ohjeena määrittää päämäärä riittävän korkealle, jotta motiivi riittäisi voittamaan kaikki harjoitustenkin eteentuomat vaikeudet. Asettakaa sopivat välitavoitteet, jottei ”odottavan aika tule pitkäksi”. Erosen mukaan tavoitteen on oltava riittävän korkea mutta samalla realistinen niin, että se on toki järkevästikin ajatellen mahdollista vaikkapa sitten itsensä hieman ylittäen saavuttaa. Eronen painotti myös sitä, että ampujan on sopivaa asettaa itselleen tulostason tavoite. PARAS MUISTONI Teksti & kuva LASSI PALO S uomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön lajiryhmävastaava Kimmo Yli-Jaskari on toiminut ampumaurheilun parissa vuosikymmenien ajan. Hän seuraa aktiivisesti ampumaurheilun kisatapahtumia myös paikan päällä. Viimeksi hän oli haulikkolajien maailmancupissa Lahdessa ja Italian EM-kilpailuissa. Hän seurasi ensin haulikkolajeja Lonatossa ja sitten 25/50m kivääri- ja pistoolilajeja Bolognassa. Pitkän uran paras muisto on vuodelta 2000. ”OLYMPIALAISET JÄÄVÄT aina mieleen. Suomalaisilla ampumaurheilijoilla oli ollut hyvä Sydneyn kisoja edeltävä olympiadi, sillä he olivat voittaneet 21 henkilökohtaista arvokisamitalia olympialajeissa. Sydneyn olympiaodotukset olivat siis korkealla – niin Kimmo Yli-Jaskari. – Se on aina mitattavissa riippumatta siitä, mitä muut tekevät. Eräänä päivänä voit sitten todeta olevasi mestari samalla, kun olet saavuttanut asettamasi tulostavoitteet. Tie sinne on pitkäjännitteisyyttä vaativa, paljon ottava, mutta varmasti myös paljon antava aina sen mukaan mitä itse olet ollut valmis uhraamaan tavoitteesi eteen. LASSI PALO ampujilla itsellään kuin kaikilla muillakin, kuten esimerkiksi Olympiakomitealla. Näkymät olivat hyvät. Siksi olikin upeaa nähdä, kuinka Juha Hirvi sai pienoiskiväärin asentokilpailussa hopeaa. Se oli ensimmäinen suomalaisen kivääriampujan voittama olympiamitali sitten vuoden 1956 ja Vilho Ylösen. Juha sijoittui neljänneksi Barcelonassa 1992, joten olympiamitali merkitsi hänelle erittäin paljon. Merkitsi se paljon meille muillekin, mutta Juhalle erityisesti. Tätä kaikkea oli hieno seurata Sydneyssä Juhan selän takana, kun istuin valmentajan tuolilla. Olin tuolloin Ampumaurheiluliiton päävalmentaja. Se oli ikimuistoinen hetki, ja pääsin onnittelemaan Juhaa ensimmäisten joukossa. Totta kai Pekingin tapahtumat (2008) myös ovat jääneet mieleeni eli Henri Häkkisen ja Satu Mäkelä-Nummelan lyhyen ajan sisällä voittamat olympiamitalit. Koska olin tuolloin brittien päävalmentaja, parhaaksi muistoksi nostan Juhan olympiahopean Sydneyssä.” 4/2019   URHEILUAMPUJA UA_4_2019.indd 21 21 24/09/2019 8.28

SAL 100 4 Matkalla jo neljänsiin olym Satu Mäkelä-Nummela on kotimaisen ja kansainvälisen ampumaurheilun kestomenestyjä. Sen jälkeen, kun hän voitti olympiakultaa Pekingissä 2008, on hänelle jäänyt jokaisesta kaudesta käteen jotain hyvää. Teksti & kuvat LASSI PALO O rimattilan Seudun Urhei­ luampujia (OSU) edustava Satu Mäkelä-Nummela ai­ heutti melkoisen säpinän, kun hän voitti naisten trapin olympiakultamitalin Pekingissä vuonna 2008. Hän totisesti huomasi, kuinka iso asia olympiavoitto on Suomessa. – Sen jälkeen kaikki muu olympiavoit­ toon liittyvä on ollut ainoastaan positiivis­ ta. Se mediahässäkkä tuoreeltaan sen jäl­ keen…, Mäkelä-Nummela huokaisi, kun hän muisteli Pekingin-jälkeisiä aikoja Italian Lonatossa syyskuussa järjestetyissä haulik­ kolajien EM-kilpailuissa. – Olin tuolloin Tuuliharjassa töissä, ja lehdet soittelivat. Aina piti varata niille ai­ kaa, ja erään kerran jouduin soittamaan töihin, etten nyt ihan heti pääse töihin haastattelujen takia. Välillä tuntui siltä, että kymmenet toimittajat olisivat voineet tulla kaikki kerralla, koska niin samoja kysy­ myksiä he kysyivät, hän hymyili Lonaton helteessä. Lämpöasteita oli liki 30, mutta se ei Mäkelä-Nummelaa haittaa, sillä lämmintä saa olla! MÄKELÄ-NUMMELA on nyt yksitoista vuotta kokeneempi huippu-urheilija, joka osaa käsitellä toimittajia ja julkisuutta tai­ tavasti. Hän on kiistatta Suomen tunnetuin ampumaurheilija, siksikin kysytty ja pidetty haastateltava, koska kommentit ovat värik­ käitä ja näkemykset tarvittaessa napakoita. Yksi asia on kuitenkin selvä: hän ei ryh­ dy ”vekslaamaan” aikataulujaan toimittajien takia. – Jos sanon, että minulle käy tämä tai tämä aika, yllättävän hyvin he ovat aika­ taulujaan muokanneet. Haastattelijat saavat sovittaa aikataulunsa minun menojeni mu­ kaan. Kyllä minä heidät kotiinikin päästän, 22 Satu Mäkelä-Nummela odottaa Lahden maailmancupin finaalin alkua. Hän saavutti kotiyleisönsä suureksi riemuksi maapaikan Tokioon 2020 ja maailmancupin hopeamitalin. koska en aina jaksa liikkua heidän toivei­ densa mukaisesti. Mäkelä-Nummela on aina sanonut, että hän haluaa tehdä muutakin kuin vain am­ pua. Hän onkin ollut töissä kaikki nämä vuodet lahtelaisessa Kärkkäisen tavarata­ lossa. Olympiavoittajan status ja menestys ovat tuoneet mukanaan yhteistyökumppa­ neita ja tukirahoja sen verran, ettei hänen tarvitse omia rahojaan ampumaurheiluun käyttää. Muiden lajien huippuihin verrattuna ti­ lanne on kuitenkin karu: – Golfin palkintorahoja odotellessa. Mei­ dän pokaalimme eivät taida olla yhtä arvok­ kaita, Mäkelä-Nummela viittasi juuri luke­ maansa urheilu-uutiseen, jossa kerrottiin golf-pelaajan tienanneen yhdestä kilpailusta miljoonia euroja. MÄKELÄ-NUMMELA ON jatkossakin pal­ jon esillä, sillä hän ampui elokuussa Suo­ melle maapaikan Tokion olympialaisiin 2020. Maapaikka varmistui, kun hän sijoit­ tui toiseksi Lahden maailmancupissa – ko­ tiyleisönsä edessä ja Ampumaurheiluliiton 100-vuotisjuhlavuoden pääkilpailussa. Se oli ikimuistoinen perjantai-ilta! On­ URHEILUAMPUJA  4/2019 UA_4_2019.indd 22 24/09/2019 8.28

4 ympialaisiinsa "Olympiamaapaikka, olympiavoitosta puhumattakaan, ei tule helposti. Kärki on kova, ja jos voittaa haluaa, pitää olla todella bueno päivä. Kaiken pitää loksahtaa kohdalleen – on se sitten heitto, hyppy tai osuma. Ei siinä voi kontilleen mennä." Satu Mäkelä-Nummela Lahden maailmancupin voittanut Australian Penny Smith ja Satu Mäkelä-Nummela saivat olympiamaapaikan Tokioon. Laetisha Scanlan (Australia) oli kolmas. nittelijoiden jono hämärtyvässä illassa oli­ kin pitkä, ja toimittajat soittelevat taas. Mäkelä-Nummela nauttii tilanteesta, sillä olisihan se jo neljäs kerta, kun hän kilpailisi olympialaisissa. Ensin Peking 2008, sitten Lontoo 2012 ja Rio de Janeiro 2016. – Se oli iso henkinen helpotus, kun sain sen paikan ammuttua. Mahdollisuudet al­ koivat käydä vähiin, mutta nyt ei enää on­ neksi tarvitse sanoa, että sitten seuraavassa kilpailussa. Tokion-paikka on kuitenkin auki siihen asti, kunnes kisoihin lähtevien nimet tulevat julki. MÄKELÄ-NUMMELA on osoittanut var­ muutensa ja huippu-urheilijan ominaisuu­ tensa menestymällä hyvin vuodesta toiseen. Hänellä on muun muassa kahdeksan maa­ ilmancupin voittoa ja yksi maailmancupin finaalin voitto. Viime maaliskuussa hän teki naisten trapin uuden maailmanennätyksen (123) Meksikossa järjestetyssä maailman­ cupissa. – Nyt ei pitäisi olla pelkoa siitä, että putoan Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) pienelle urheilija-apurahalle, hän naurahti. Näin tapahtui vuoden 2017 jälkeen, mis­ tä sisuuntuneena – näin kai voi sanoa – Mä­ kelä-Nummela voitti kaksi maailmancupin kilpailua viime vuonna. – Olympiamaapaikka, olympiavoitosta puhumattakaan, ei tule helposti. Kärki on kova, ja jos voittaa haluaa, pitää olla todella bueno päivä. Kaiken pitää loksahtaa kohdal­ leen – on se sitten heitto, hyppy tai osuma. Ei siinä voi kontilleen mennä. – Toki huonojakin kisoja tulee aina välil­ lä, mutta niistä on otettava opiksi ja nousta­ va taas ylös. Yksi fakta on myös se, että Mäkelä-Num­ mela on edelleen Suomen viimeisin kesälaji­ en olympiavoittaja. Niin harvinainen olym­ pialainen kultamitali Suomessa siis on. ENTÄ SITTEN TULEVA olympiavuosi? Miltä se juuri nyt näyttää Mäkelä-Nummelan mie­ lestä? Kalenteri on toistaiseksi vielä melko tyhjä, mutta vuosien tuomalla rutiinilla hän tietää vuosikellonsa vähintäänkin suurin­ piirtein. – Lähden Kanarian saarille ennen vuo­ denvaihdetta. Siitä se kausi pyörähtää taas käyntiin. Ulkomailla on oltava ja harjoitel­ tava. Sitten tulee Marokkoa, Qataria, maail­ mancupeja. Tokion kisojen päivämääriä en ole vielä tarkistanut. Kilpailukalenteri on tutun armoton, mut­ ta niin on myös systeemi, jolla huippu-ur­ heilu Suomessa toimii. Mäkelä-Nummela tietää pelin hengen hyvin: on menestyttävä, jotta saa tukea. – Muuten mäkeä lasketaan alas omalla takapuolella, hän sanoo. – En minä siitä mitään paineita ota. Mo­ lemmista suunnista tulee motivaatiota: pitää saada, jotta saa. Jaksan rutistaa tulevankin vuoden. Ase on kunnossa, ja työkuviot ovat ennallaan. Iso kiitos taas työantajalleni, koska olen saanut harjoitus- ja kilpailuva­ paat toimimaan. Paljon olen poissa, sanoo Mäkelä-Nummela, joka ei matkustamisesta juurikaan nauti. LOKAKUUSTA LÄHTIEN Mäkelä-Numme­ la kehittää taas peruskuntoaan. Hän ei ole ”huippu-urheilijan” kunnossa, mikä ei suin­ kaan tarkoita sitä, etteikö hän olisi riittävän hyvässä kunnossa ampumaurheilua varten. Pari vuotta sitten hän juoksi Cooperin tes­ tissä runsaat 2600 metriä. Sen jälkeen hän ei tilannetta päivittänyt, mutta: – Huolehdin peruskunnostani, koska tiedän mikä merkitys sillä on. Kilpailupäi­ vät ovat pitkiä, ja usein on kuumaa. Veto ei saa olla poissa. Otan sarjojen välissä pienet päikkärit ja nautin elämästä silmät kiinni, Mäkelä-Nummela kerroo. – Kaikille ei kuitenkaan sovi esimerkik­ si se, että tekee leirityksen tietyn rytmin mukaan. En mene leireille juuri ennen kilpailua, koska ammun leireillä hemme­ tin paljon. Jokainen tekee tyylillään, ja on hyvä, että olen saanut tehdä sen, mikä on minulle sopivinta. Eihän numeron 43 ja­ lassa numeron 38 kenkä tunnu hyvältä, hän vertaa. MÄKELÄ-NUMMELA täyttää ensi vuoden lokakuussa 50 vuotta. Hän suhtautuu siihen paitsi huumorilla myös vakavasti: – Ulkonäkö heikkenee. Jos näkö ja reak­ tiot eivät heikkene, ei haittaa, vaikka olisin 52-vuotias. Pääsen muuten ensi vuonna Y50-sarjan SM-kisoihin! 4/2019   URHEILUAMPUJA UA_4_2019.indd 23 23 24/09/2019 8.28

Perheiden yhteinen kesäpäivä, u ja uuden oppimista Kultahippufi T I M O R AU T I O Helteinen sää sai monet etsiytymään kilpailujen jälkeen uimapaikalle ruutiaseiden Kultahippufinaaleissa Hyvinkäällä. Kultahippufinaali on monille loppukesästä tapahtuma, jonka yhteyteen on kätevä yhdistää myös muuta perheen yhteistä tekemistä. Teksti HEIDI LEHIKOINEN A ktiivista nuorisotoimintaa pyö­ rittävästä Asikkalan Ampuma­ seurasta Hyvinkäällä kilpaili muun muassa kolme innokasta pistooliampujaa, joista yksi oli Leevi Tanskanen, 13. Tuloksen 224 tähdän­ nyt Leevi kertoi harrastaneensa ampumaur­ heilua 7-vuotiaasta. Harrastuksen hän aloitti isoveljiensä perässä, sillä äiti Niina Tanskanen ilmoitti kerralla kaikki kolme poikaansa ampumaseuran toimintaan. – On tästä ollut hyötyä, varmaan rauhal­ lisuutta on opettanut, Leevi sanoi. Ruutiaseiden Kultahippufinaaleissa Lee­ vi sanoi olevansa toista kertaa, kaikkiaan Kultahippufinaaleja on nyt takana ”viisi tai kuusi”. Hän on kokeillut sekä kivääriä että pistoolia, mutta löysi oman lajinsa pistoo­ liammunnasta. – Se ei ole ehkä niin vaikeaa kuin kivääri, hän tuumi. LEEVI KÄY AMPUMARADALLA kerran tai kahdesti viikossa. Poikansa ammuntaa vieressä seuranneet Niina ja Marko Tanskanen sanovat, että treenaamassa käydään useamminkin, pojan fiiliksen mukaan. Myös harrastusta tukeviin asioihin panos­ tetaan. – Se, millä mielialalla lähtee kisoihin ja treeneihin vaikuttaa. Kaikki syömiset ja uni vaikuttavat. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos lähdemme pidemmälle Kultahippuihin, me­ nemme jo perjantaina, että Leevi saa levätä. Leevi on jo huomannutkin, että vaikka­ pa unella on merkitystä suoritukseen. Kun pojalta kysyy tavoitetta harrastuksessaan, se tulee lopulta selvästi: – Olympialaisiin. ISONKYRÖN Metsästys- ja Ampumaseura on perinteisesti ollut Kultahippufinaaleissa 24 14T-sarjassa kiväärissä oli ilahduttavat seitsemän joukkuetta, joista Kankaanpään Ampumaurheilijat vei voiton ennen Asikkalan Ampumaseuraa ja Kauhavan Ampujien kakkosjoukkuetta. HEIDI LEHIKOINEN Leevi Tanskasen toiveissa on päästä olympialaisiin. suurimpia seuroja. Nyt seurasta oli muka­ na muun muassa Mäkisen perheen kolme lasta: 13-vuotias Samu, 9-vuotias Sisu ja 6-vuotias Sara. – Samu aloitti harrastuksen, kun kou­ lun kautta oli ampumakerho. Isäntä lähti siihen mukaan. Muut lapset ovat tulleet perässä. Sara on aloittanut 4-vuotiaana URHEILUAMPUJA  4/2019 UA_4_2019.indd 24 24/09/2019 8.28

ä, uusia tuttavia ufinaaleissa HEIDI LEHIKOINEN ”Finaaliin osallistuminen olisi hyvä olla Kultahippuampujien kesän kohokohta” Teksti HEIDI LEHIKOINEN Veljiensä perässä ampumaurheilun aloittanut Sara Mäkinen oli kilpailuiden nuorin osallistuja. ampumaan, perheen äiti Sini Mäkinen kertoo. Tarkasti ja keskittyneesti pistoolilla am­ punut Sara Mäkinen oli koko tapahtuman nuorin osallistuja. Kultahippufinaalireissuja Samulle on kertynyt jo nopeasti mietittynä viisi, nuoremmat ovat tulleet perässä myös Kultahippuihin. Kolmen lapsen ampumaur­ heiluharrastus vie aikaa myös vanhemmilta. – Ei meillä muita harrastuksia oikeastaan sitten olekaan, Sini Mäkinen naurahtaa. Harrastus on ollut perheen lapsille opet­ tavainen ja antoisa. – Toisten huomioon ottamista, sääntöjen noudattamista. Yhdessä oloa, olemme tutus­ tuneet uusiin ihmisiin. Keskittymistä, hän listaa ampumaurheiluharrastuksen antia. IMAS:sta oli edelleen useita ampujia taustajoukkoineen, mutta enemmänkin on ollut. – Ensimmäisiin Kultahippuihin, joissa olin mukana, lähdettiin linja-autolla. Nyt tullaan omilla. Toivottavasti tulee se nou­ sukausi vielä, hän miettii osallistujamääriä. Kun kilpailupäivä oli ohi, Mäkiset suun­ tasivat rippijuhliin Raumalle. – Justiin oli puhetta, että pitää käydä ui­ massa, vähän kesälomareissua. KIVÄÄRISSÄ voittajiksi ylsivät 10T-sarjassa HSA:n Sini Ojanperä (191), 12T-sarjassa YK:n Milena Säily (195) ja 14T-sarjassa RS:n Nicole Kamila (289). 10T-sarjassa paras joukkue oli Asikkalan Ampuma­ seura (548), 12T-sarjan joukkuekilpailun voitti Kauhavan Ampujat (553) ja 14T-sar­ jassa joukkueista paras oli Kankaanpään Ampumaurheilijat (850). Eniten osallistuja oli 14T-sarjassa, jossa kilpaili 28 ampujaa. Pistoolissa HVA:n Lumi Saikkonen vei 12T-sarjan voiton (191) ja SodA:n Veera Piirainen 14T-sarjan (242). Ensi vuonna ruutiaseiden Kultahippufi­ naali järjestetään Isossakyrössä. R uutiaseiden Kultahippufinaaleissa oli tänäkin vuonna ilahduttavasti 19 seuraa edustettuna, mutta osallistujia mahtuisi mukaan enemmänkin kuin nyt olleet 72. Mitä tilanteen kehittämiseksi voitaisiin tehdä? Kysyimme asiaa kolmelta nuorelta ampujalta ja liiton nuorisopäällikkö Timo Rautiolta. ASEIDEN LISÄKSI yksi kysymys ruutipuolella on ratatilanne – ilma-aseradoille on usein kätevä mennä harjoittelemaan, mutta lähimmälle ruutiaseradalle saattaa olla matkaa paljonkin. Se saattaa rajoittaa harrastusta vain ilma-aseisiin, kuten sekin, että moni harrastaa kesällä jotain muuta, vaikkapa jalkapalloa. – Kaikki toimenpiteet, jotka edesauttavat, että saamme enemmän ampujia, parempia ampujia ja parantuvia rataolosuhteita, ovat tervetulleita, Timo Rautio sanoo. Kilpailutoiminta on tärkeä osa ampumaurheilua harrastaville lapsille ja nuorille. Heille järjestettävien kilpailutapahtumien laatu on ensiarvoisen tärkeää, jotta kilpailumaailma tulisi heille mukavalla tavalla tutuksi, innostus kilpailemiseen säilyisi ja halukkailla olisi mahdollisuus kehittyä urheilijana lajissa. – Kilpailujärjestelmämme pitää tukea myös nuoren ampujan polkua huippuampujaksi, Rautio sanoo. Hän näkee kilpailuiden ja ennen kaikkea Kultahippufinaalin kehittämisen tapahtumana tärkeäksi. – Kultahippufinaaliin osallistuminen olisi hyvä olla Kultahippuampujien kesän kohokohta. Osallistutaan ampumaseuroina porukalla finaaliin. Menestyminen ja sijoitukset kilpailussa tulevat vasta tämän jälkeen. Näin joukkuekilpailuihin saadaan helpostikin lisää osallistujia. PISTOOLIAMPUJA Ella Hakala (IMAS) viihtyi Kultahippufinaaleissa. – Kivoja muistoja, kun sain hyvän makka- ran kisojen jälkeen. Ja tietysti ampumakaverit, Hakala sanoo. Hän toivoisi, että ruutiaseiden Kultahipuissa olisi joukkuekisa ilma-aseiden Kultahippufinaalin tapaan. – Itse ainakin tykkäsin niistä, kun ammutaan kaatuviin tauluihin, Hakala sanoo. Hän toivoi myös seurojen yhteiskuljetuksia, että kaikki ampujat pääsisivät mukaan vanhemmistaan riippumatta. – Ja että seuralla olisi aseita, joilla voisi ampua, eikä omaa tarvitse heti hankkia, nuori pistooliampuja miettii. SODANKYLÄN Ampujia edustava Oona Poikela on nauttinut Kultahippufinaaleissa erityisesti siitä, että siellä hän on päässyt kilpailemaan eri puolilta Suomea tulevien ampujien kanssa. Pohjois-Suomessa harrastajia on vähänlaisesti. – Mukavaa on myös se, että pääsee vähän kauemmas kisareissuille. Hyvinkäältä jäi mieleen hyvä tulos kiväärissä ja kaverin voitto pistoolissa, Poikela sanoo tuoreimmista muistoistaan. Myös hän toivoo seuroihin enemmän ampujia. – Täällä ongelma on se, ettei meidän seurallamme ole ruutiaseita ja ampujat joutuisivat itse ostamaan aseensa. Ruutihippujen palkinnot voisivat olla houkuttelevampia, Poikela miettii. MYÖS KIVÄÄRIAMPUJA Nicole Kamilalle (Raseborgs Skyttar) Kultahippufinaalit ovat jättäneet mukavia muistoja. – Oli tosi hyvä fiilis, kun voitin mun ekat ja viimeiset Kultahiput, Kamila sanoo. Myös hän kaipaa seuroilta enemmän osallistujia tapahtumaan. – Voisi myös tulla jotain myyjiä sinne ihan niin kuin ilma-aseiden Kultahippufinaaleissa, Kamila kaipaa tapahtuman tuntua tuovia elementtejä. RUUTIASEIDEN Kultahippufinaalit järjestetään kahtena seuraavana vuonna Isossakyrössä. Vuosina 2022 ja 2023 järjestelyistä vastaa Nokian Seudun Ampujat. 4/2019   URHEILUAMPUJA UA_4_2019.indd 25 25 24/09/2019 8.28

URHEILIJA ARJESSA Suunta taas selkeästi parempaan Jukka Laakso on kokenut trap-ampuja, jonka aiemmat vuodet sujuivat tasaisesti. Tänä vuonna suunta muuttui taas nousujohteiseksi. Teksti & kuvat LASSI PALO O rimattilan Seudun Urhei­ luampujia (OSU) edustava Jukka Laakso, 41, on kokenut trap-ampuja. Takana on usei­ ta kansainvälisiä arvokisoja ja ”plakkarissa” muun muassa neljä miesten tra­ pin Suomen mestaruutta. Uransa tähänastiseksi kohokohdakseen Laakso kirjaa viime vuoden maailmancu­ pin finaalipaikan Meksikossa, missä hän teki peruskilpailussa tuloksen 122. Hän teki en­ nätyksensä (123) vuonna 2015 Gabalassa ja uusi finaalipaikasta. Jännitettävää riitti, sillä tuolloin oli jaossa olympiamaapaikkoja Rio de Janeiroon. Nämä saavutukset eivät kuitenkaan riitä, vaan Laakson määrätietoinen työnteko jatkuu, jotta menestys olisi jatkossa entistä parempaa. – Urani oli nousujohteinen vuosiin 2015– 2016 asti, mutta sen jälkeen on ollut tasaisem­ paa. Tänä vuonna, uuden aseen perän myötä, homma lähti selkeästi parempaan suuntaan. Odotankin mielenkiinnolla tulevaa, hän sa­ noo. Laakso sai nykyisen aseensa kolme vuotta sitten, mutta sen perä uusittiin viime keväänä. – Nyt tuntuu hyvältä. MERKKEJÄ PAREMMASTA nähtiin esimer­ kiksi syyskuussa Italian Lonatossa järjeste­ tyissä EM-kilpailuissa, kun Laakso sijoittui miesten trapissa parhaana suomalaisena kym­ menenneksi. Finaaliraja oli 119 ja Laakson tulos 118. Harmiteltavaa jäi, sillä Laakso teki viimeiseen sarjaansa ”tuplapummin”. Kun tilanne finaalin suhteen oli vielä avoin, Laakso lähti seuraamaan kilpakumppaniensa ammuntaa: – Josko tuurintynkää löytyisi muiden vii­ meisistä sarjoista, hän naurahti ja palasi het­ ken kuluttua: – No, ei sitä tuuria nyt löytynyt, hän sanoi. Laakso nimettiin Suomen EM-joukkuee­ seen, kun Vili Kopra estyi lähtemästä opiske­ lujensa takia. – Ammuin koko elokuun ajan kotona hy­ 26 vin, ja treenit sujuivat täällä samalla tavalla. Tulevaisuuden tavoitteenani on tietysti nostaa tulostasoa, koska sitä kautta pääseminen isom­ pien kilpailujen finaaliin helpottuisi huomat­ tavasti. – Polar GP:n 119 jäi parhaimmaksi yksittäi­ seksi tulokseksi, tosin olen lähes aina ampunut Hälvälässä hyvin. EM-Lonaton tulos 118 ja kymmenes sija olivat kumminkin ne parhaat hetket tällä kaudella. LAAKSO LUONNEHTII itseään urheilijana sa­ nalla periksiantamaton. – Vahvuuteni on kokemus ja eri asioiden vaikutuksien huomioonotto ja havainnointi kilpailutilanteissa. Kehittämisen kohteita on, mutta eiköhän meillä kaikilla niitä ole, hän naurahtaa. Hyvä asia on se, että Laakson mahdolli­ suudet työnteon ja harjoittelun yhdistämiseen ovat erinomaiset. Aikaa siirtymiseen paikasta toiseen ei juu­ rikaan kulu, sillä Laakson työmatka kestää vii­ si minuuttia. Yhtä kauan – tai pikemminkin vähän – kestää, kun hän ajaa työpaikaltaan Levykaari Oy:stä Orimattilan kotiradalleen. Nurkat ovat erittäin tutut, sillä Laakso on syn­ typeräinen orimattilalainen. LEVYKAARI VALMISTAA erilaisia metalliosia asiakkaiden piirustusten mukaisesti. Laakso on työnjohtaja, mutta tarpeen niin vaatiessa pistää hanskat käteen ja osallistuu tuotannon töihin. Levykaari on vuoden 2019 alussa perus­ tettu metallialan yritys, jonka monivaiheinen historia yltää 1980-luvulle saakka. Laakson työpäivä alkaa normaalisti aamukuudelta ja päättyy kello 14.30. – Työpaikkana Levykaari on hyvä ja jous­ tava. Tuotannossa on kymmenen työntekijää, ja toimihenkilöt itseni mukaan lukien siihen päälle, Laakso kertoo. – Kävin peruskoulun, ja lukiota ja am­ mattikoulua kokeilin, mutta opiskelu ei ollut vahvuuteni. Aloitin hitsaajana ja siirryin vä­ hitellen levykoneiden käyttäjäksi ja edelleen levykoneiden ohjelmointiin ja jopa myyntiin Jukka Laakso työpaikka sijaitsee viiden minuutin pääss Jukka Laakso sijoittui Lonaton EM-kilpailuissa kymmenenneksi. asti. Minulla on siis reilut 23 vuotta työelämää takana melkein saman ”katon” alla. Mitkä ovat työsi parhaat ja ehkä ei niin par­ haat puolet? – Parasta on vaihtelevuus. Ei niin parhaita puolia on vaikeampi sanoa, kun hyödyt ovat niin hyvät. LAAKSO ON USEIN sanonut, että hän pääsee ampumaan usein, muttei ammu isoja määriä kerrallaan. Hän voi – harjoituspaikan lähei­ URHEILUAMPUJA  4/2019 UA_4_2019.indd 26 24/09/2019 8.28

uutin päässä kotoa ja ampumaradalta. niin sanotusti hukkaan, kun hermostoa kou­ lutetaan takaisin ruotuun. Laakso myöntää, että päivällä virkeänä am­ puminen olisi – ”tottakai” – parasta parasta. – Mutta täytyy muistaa, että monella on päivätyö, jonka takia ampuminen päivällä ei ole edes mahdollista. Meinaan, että harvan ampujan laskut maksaa joku muu kuin ampu­ ja itse. Töissä on käytävä. Laakso voitti elokuussa Mäntsälässä neljännen trapin Suomen mestaruutensa. syyden vuoksi – vaikka ruokatunnilla mennä ampumaan sarjan, mutta lähinnä harjoittelu painottuu iltapäivään ja iltaan. – Illalla suuren määrän ampuminen ei ole mielestäni järkevää, vaan ennemminkin am­ puu ajatuksella sarjan pari vähemmän, eikä huiski vain määrä mielessä menemään, Laak­ so sanoo. – Siinä oppii mahdollisesti vääriä teknii­ koita, jolloin paluu oikeanlaiseen tekemiseen vaikeutuu. Tällöin ammuttu määrä menee LAAKSO ON KUITENKIN tyytyväinen siitä että hän voi sovittaa urheilun ja työnteon hy­ vin yhteen. – Toistaiseksi näin on. Ulkomaanreissuil­ la ollessa veljeni tuuraa minua, kiitos siitä! Lisäksi tuotantomme on hioutunut niin, että henkilökunta ei välttämättä edes tarvitse työn­ ohjausta, kun tietotaito on niin vahvaa. Heille usein riittää, kun kiikuttaa tilauksen käteen, niin homma lähtee etenemään. Laakso kävi ensimmäisen kerran ulko­ maanleirillä vuonna 2013. Se järjestettiin Malagassa, ja Laakso oli juuri noussut maa­ joukkueeseen. Siitä lähtien hän on käynyt vuosittain leireilemässä ulkomailla. Hän am­ puu vuosittain noin 10 000–15 000 kiekkoa. – Eli vähän, vaikka keneltä kysyttäisiin. Mutta onneksi se ei ole kriteeri, toistaiseksi. Laakso kohottaa peruskuntoaan punttisa­ lilla ja pelaamalla jääkiekkoa ”silloin tällöin” ulkojäillä. Kesäisin hän käy viikoittain käve­ lylenkeillä. ENTÄ SITTEN Laakson muu vapaa-aika? Hän kiertää keväisin riistapolkuja, kun ei ole ulko­ mailla, ja käy myös kalastamassa. – Ammun myös sporting-lajeja, kun vaan ehdin. Niissä joutuu lukemaan kiekkoa ihan eri tavalla kuin trapissa. Katson televisiosta elokuvia ja dokumentteja, ne ovat listani kär­ jessä. En ole oikein hyvä lukemaan kirjoja, mikä on huomattu jo peruskoulun aikaan. Tämä vastaus kertoo Laaksosta paljon: ennen kilpailua ja sen aikana hän on erittäin totinen ja tarkka pienistäkin yksityiskohdista, mutta vapaa-ajallaan rento ja huumorintajui­ nen. Kisoissa mitään ei jätetä sattuman varaan. Yhdistelmä varmasti toimii, ja Laakson ta­ voitteet toteutuvat. Kuten jo todettua, suunta on taas oikea. 4/2019   URHEILUAMPUJA UA_4_2019.indd 27 27 24/09/2019 8.28

NOIN 20 KYSYMYSTÄ MINNA PARKKO: "Yhdessä on hauska harrastaa!" Teksti & kuvat LASSI PALO M inna Parkko, 55, on syntynyt Kotkassa ja asunut Kouvolassa. Nykyään hän asuu perheineen Kuusan­ kosken Niskalassa. Hän on tekstiili- ja muotialan ammatinopettaja ja kasvatustieteen tohtori ja toimii Kouvolan seudun ammattiopistossa Lean-muuto­ sohjaajana ja opettajana. Parkon poika Mika Piipponen halusi ampumaurheilukouluun vuonna 2010, jolloin hän oli 13-vuotias. – Siitä lähtien olen ollut Kuusankosken Ampujien toiminnassa mu­ kana. Vuonna 2014 aloitin KuusA:n ampumaurheilukoulun vastuulli­ sena vetäjänä ja vuonna 2017 perustin Kilparyhmä Hurjan lahjakkaille kilpailutoimintaan suuntautuville nuorille. Valmentajana olen seuran päävalmentaja eli ainoa koulutettu seurassa, Parkko kertoo. Kilparyhmä Hurja on voittanut vuodesta 2017 lähtien kaikkiaan 38 SM-mitalia. Minna Parkko kuvattuna Kouvolan Tyrrin ampumaurheilukeskuksessa helteisellä elokuun viimeisellä viikolla. PARKOLLA on kaksitoista valmennettavaa, joista kymmenen on kivää­ rissä ja kaksi pistoolissa. Kilparyhmän urheilijat ovat nuoruusvaiheen erilaisissa lajitietotaito-vaiheissa olevia 10–22-vuotiaita tyttöjä ja poikia. – He tulevat mainiosti toimeen keskenään. Harjoittelu organisoi­ daan ryhmänä, jossa urheilijoita eriytetään omien tavoitteidensa ja tarpeidensa mukaisesti. On hienoa saada valmentaa tällaisia kehit­ tymishaluisia nuoria! Parkko on ampunut ”vähän” ilma- ja pienoiskiväärillä sekä ilma­ pistoolilla ja ollut pääasiassa joukkuetäydennyksenä kilpailuissa. – Sen verran olen ottanut tuntumaa, että tiedän, miten syke muut­ tuu, kun start-komento huudetaan. Koen kuitenkin olevani omim­ millani valmentajan roolissa. 1 Miten vuosi ampumaurheilun parissa on mennyt? Se on kulunut pääasiassa Kilparyhmä Hurjien treeneissä kaksi kertaa viikossa läpi vuoden ja jonkun verran kisoja järjestellessä. Li­ säksi olen ollut mukana kannustamassa ja jännittämässä kisoissa, ja aikaa on kulunut tietysti 3-tason valmentajakoulutuksessa. 2 Millaista on olla kivääriammunnan valmennustoiminnassa? Mukavaahan se on, enhän muuten tekisi sitä. Teen yhteistyötä eri seurojen ja lajien valmentajien kanssa, sillä koen, että valmentajan ei ole hyvä toimia yksin – yhteistyössä on voimaa! Kilparyhmän huolta­ jat ovat myös mukana valmennuksessa vahvuuksiensa mukaan. Valmentajan roolini on paitsi antaa tietoa ja kannustaa, myös opet­ taa analysoimaan suoritusta. Urheilijat saavat itse vaikuttaa treenien kulkuun ja sisältöön rajojen puitteissa. Pidän valmennuspalavereja jokaisen kanssa ja teen vuosisuunnitelman. Käymme yhteisretkillä, pidämme leirejä koulun lomien aikana ja syömme kilpailumatkoilla yhdessä. Nämä ovat niitä seikkoja, joiden vuoksi yhdessä on hauska harrastaa ja jotka ovat saaneet kilparyhmän hitsautumaan yhteen. 3 Millaisia suunnitelmia sinulla on ampumaurheiluvuodelle? Jatketaan normaaleja harjoituksia ja käydään koti- ja ulkomailla kilpailemassa porukalla. Kerrataan perusasioita valmistautumises­ ta, ampumapaikan rakentamisesta, ampumatekniikasta, laukauk­ sen ohjelmasta ja omien suorituksien analysoimisesta kehittymisen kannalta. Minun tehtäväni on muistuttaa näistä asioista, johdatella ajattelua ja kannustaa tasapuolisesti. 28 4 5 Mitkä ovat ohjenuoriasi, kun valmentajana? Jokainen saa kehittyä oman tahtiinsa ja omien tavoitteidensa mukaisesti. Olet työelämässä mukana, ja perheessänne on muitakin ampumaurheilussa aktiivisesti mukana olevia. Miten tämä yhdistelmä käytännössä toimii? Olen päivät töissä ja iltaisin valmennan urheilijoita, Mika on kil­ paurheilija ja Kari järjestelee kisoja ja on seuratoiminnassa mukana. Eräänlainen toisiaan tukeva kolmio siitä syntyy. Joskus ei puheen­ aiheita löydy kuin ampumaurheilusta. Käytännössä töistä on kiire valmentamaan ja loppuilta kotona jää lyhyeksi. 6 Miten olet kouluttautunut valmentajaksi? Olen kouluttautunut Ampumaurheiluliiton koulutuksissa am­ pumakouluohjaajaksi sekä 1-, 2- ja 3-tason valmentajaksi. Tämän lisäksi olen kiväärin 1-tason tuomari ja pistoolin 2-tason tuomari. 7 Luonnehdi viimeisintä eli 3-tason valmentajakoulutusta? Se on rakentunut hyvin ja järjestelmällisesti ja toteutetaan Suo­ messa ensimmäistä kertaa. Se on juuri sellaista koulutusta, jota olin odottanut. Se on koostunut tarkkuuslajien yhteisistä koulutuspäivistä ja lajipäivistä. Tehtävät ovat olleet työllistäviä mutta mielekkäitä, ja nii­ den kautta on siirtynyt paljon 3-tason valmentajakoulutuksen tieto­ taitoa käytäntöön. Urheilijoita voisi ottaa mukaan koulutustilanteisiin jo aiemmin, ja toivoisin psyykkistä valmennusta aiemmille tasoille. 8 Mikä on ollut parasta antia ja miksi? Valmentajakoulutuksen ehdottomasti paras juttu on ollut omat kehittämistehtävämme. Mari Backman-Hyrkkään kanssa suun­ nittelimme ja laadimme sähköisen ääni-, teksti- ja videoaineiston valmentajien käyttöön aiheesta ”Valmentaminen ja mentorointi”. URHEILUAMPUJA  4/2019 UA_4_2019.indd 28 24/09/2019 8.28

Samvv Sen teimme siksi, koska itsellämme ei ole kilpaurheilijan uraa, ja siksi, että omat lapsemme ovat kilpaurheilijoita, ja heillä on paljon kokemuksia annettavanaan nuoremmille urheilijoille. Järjestimme kuviomme uusiksi niin, että syntyi laajempi yhteistyökolmio: val­ mentaja; mentori-huippu-urheilija ja aktori-nuori urheilija. Koen, että meillä valmentajaopiskelijoillakin voi olla jotain annettavaa Suo­ men ampumaurheilulle, eikä kaikki tieto tule ”kaatamalla” meille. 9 Miten ja kuinka paljon seuraat ampumaurheilua? Katselen kansainvälisten kilpailujen finaaleja Mikan kanssa netis­ tä, harrastan kilpailujen liveseurantaa ja käyn kilpailuissa paikan päällä, jolloin seuraan erilaisia ampumatyylejä niitä valokuvaten ja videoiden. 10 Millaisena näet ampumaurheilun ja etenkin kivääriammunnan kehityksen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin? Seuratason valmentajana pyritään nuorten urheilijoiden harrastuk­ sen jatkuvuuteen. Toivoisin näille urheilijoille enemmän positiivista huomiota, sillä he tekevät sinnikkäästi työtä kehittymisensä eteen. Suomeen on viime vuosien aikana tullut enemmän kärkitason am­ pujia, mutta nuorissa on katoa. Nuoriin pitäisi satsata, jotta ampujia olisi jatkossakin. 11 Mitkä ovat kolme vahvinta ja kolme eniten kehitettävää asiaa suomalaisessa ampumaurheilussa? Yksi vahvuus on se, että Suomessa on useampi ampumakeskus, joissa on hyvä järjestää kisoja, jotka ovat kehittyneet viihdyttäviksi tapahtumiksi. Valmentajien kesken on syntynyt luontevaa yhteis­ työtä järjestämällä leirejä ja valmennusta. Vahvuutena näen myös urheilijoiden hyvän yhteishengen. Kehitettävänä asiana näkisin, että nuoria ampujia pitäisi olla enemmän, eikä ”drop outeja” tulisi. Vähäisen määrän voi helposti havaita eri sarjojen osallistujamääräs­ tä. Lisäksi ammunta on kovin välineurheilua aseineen, luoteineen ja lisätarvikkeineen, eikä kaikilla urheilijoilla ole mahdollisuuksia saada huipputeknisimpiä välineitä ja testattuja luoteja kuin omalla tai sponsorirahalla. Kehitettävää on myös avoimen yhteistyön teke­ minen seurojen kesken myös valmennusosaamisessa. 12 Millaisia ohjeita haluat antaa nuorelle, uraansa aloittelevalle urheiluampujalle? 13 Mikä sinua innostaa ja motivoi toimimaan ampumaurheilun parissa? Hakeudu ampumaseuraan, mene mukaan porukkaan ja harjoittele ahkerasti yhdessä muiden kanssa. Tarkkaile edistyneempiä ampujia – katsomallakin voi oppia! Sen jälkeen hanki valmentaja, joka auttaa sinua hoksaamaan itse, miten kehittyä. Lopulta huomaat, että alat saavuttaa tavoitteitasi. Valmennettavien suorituksen kehittymisen seuraaminen, sisukkuu­ den näkeminen, onnistumisesta yhdessä riemuitseminen, ilon ja innostuksen havaitseminen ja reilun pelin hengen noudattaminen. 14 15 Mikä on mielestäsi kiehtovin asia ampumaurheilussa? Näin kasvatustieteilijänä tietysti nähdä urheilijoiden kasvu ja kehittyminen. Miten vietät mieluiten oikeaa vapaa-aikaasi – eli kun voit vain olla? Valokuvaan, teen käsitöitä, ompelen, piirtelen tai maalaan, mökkei­ len ja lenkkeilen. 16 Tärkeintä nuorten urheilu- ja liikuntaharrastuksessa? Että laji, seura, yhteisö ja valmennus koetaan mielekkääksi, jolloin ollaan valmiita tekemään suunnitelmallista työtä oman ke­ hittymisen hyväksi. 4/2019   URHEILUAMPUJA UA_4_2019.indd 29 29 24/09/2019 8.28

SEURAESITTELY Luolasta uutta puhtia Vihdin Vihdin Ampumaseuralla on ollut kiireinen ja värikäs vuosi, joka huipentuu syksyn juhlahetkiin. Teksti & kuvat LASSI PALO V ihdin Kirkkoniemen koulu on hil­ jainen elokuisena maanantaina. Eikä ihme, sillä se on poistettu koulukäytöstä. Alakerran Luolassa on kuiten­ kin iltaisin vilskettä, sillä Vihdin Ampuma­ seura (VihA) on kunnostanut sinne seitse­ mänpaikkaisen ilma-aseradan. Tila toimi alun perin koulun hiili- ja halkovarastona ja sittemmin opettajien tau­ kotilana. Koulun 1950-luvulla alkaneesta historiasta muistuttavatkin muun muassa katon rajassa olevat aukot, joista hiili las­ kettiin tilaan sisään. VihA juhlisti kunnostettua ilma-asera­ taansa kakkukahvein syyskuun 10. päivänä. Isommat juhlat odottavat marraskuun 11. päivänä, kun seura täyttää 60 vuotta. Vuo­ den lopussa ovat vielä yhdet juhlat, sillä seuran pitkäaikainen puheenjohtaja Taisto Rättö viettää tapaninpäivänä 80-vuotissyn­ tymäpäiviään. PALATAAN VIHAN ilma-aserataan. Vihdis­ sä toivottiin, että käytöstä poistettu Kirk­ koniemen koulu otettaisiin hyötykäyttöön. VihA joutui pois koulun purkamisen vuoksi entisistä tiloistaan, joissa se oli ollut vuodes­ ta 1985 lähtien. Se olikin hereillä ja aktiivinen puheen­ johtajansa johdolla, ja niin lopulta kävi, että se aloitti toukokuussa toiminnan koulun alakerran Luolassa. (Todettakoon, että Luo­ la on koulun antama nimi.) Rättö oli ensimmäisen kerran yhteydessä viime syksynä kunnan liikuntatoimenjohta­ jaan ja kunnanjohtajaan, jotka suhtautuivat myönteisesti VihA:n suunnitelmiin. Am­ pumaseura siirsi tavaransa vihdoin pois vanhoista tiloistaan toukokuussa ja aloitti uuden sataneliöisen tilansa kunnostami­ sen. Varaston ja taukotilojen välissä olleen seinän purkaminen kesti kolme päivää, ja talkooväki kantoi ulos 750 kiveä. – Uskomme uuden radan olevan piristys­ ruiske seuramme toimintaan. Kiinnostusta on jo ollut, ja vaikka kaikki kyselyt eivät johdakaan aktiiviseen toimintaan, saamme uutta väkeä seuraan mukaan, Rättö sanoi. VihA:n sihteeri Iiris Luukkonen on sa­ maa mieltä: – Uudet tilat herättävät varmasti mielen­ 30 Iiris Luukkonen (vas.), Taisto Rättö, Jussi Liikala ja Eero Suomus sekä Leevi Liikala (edessä) ovat ty kiintoa. Haulikkoammunta on seurassa vähän hiipumassa, jo­ ten toivomme ilma-aseista nyt vauhtia ja nuorempia harrastajia toimintaan mukaan, hän sanoi. – Olen asunut Vihdissä 75 vuoden ajan, joten tunnen nämä nurkat. Kun uusi koulu alkoi valmistua, otin yhteyttä kuntaan ajatuksella, jos sinne pääsisi. Kunta lupasi, että jos VIHAN TOIMINTA alkoi vuon­ koulua ei myydä, pääsette sin­ ne. Tämän kylkiäisenä kivää­ na 1959 Juustolan meijerin ti­ riampuja Tuulevi Suomus teki loissa. Sen jälkeen seura toimi Vihdin yhteiskoulun tiloissa. VihA juhlii 60-vuotiskunnan kanssa yhteistyösopi­ Nyt seuralla alkaa siis uusi elä­ synttäreitään muksen, Rättö ja Luukkonen 11. marraskuuta. kertoivat ylpeinä. mä – 60-vuotiaana. – Kävimme monta paikkaa Käytöstä poistetussa Kirk­ läpi ennen kuin pääsimme tänne. Monissa koniemen koulussa ei juuri nyt ole muuta yksityisissä paikoissa hinnat olivat aika ”ras­ toimintaa kuin VihA:n ilma-aserata. Kes­ vaiset”. Eli sellaiset, joihin meillä ei olisi ollut kusteluja on toki käyty niin paikallisen ku­ varaa, Rättö kertoi. vataidekoulun kuin teatterinkin kanssa. URHEILUAMPUJA  4/2019 UA_4_2019.indd 30 24/09/2019 8.28

din toimintaan VihA VihA on tällä hetkellä Kirkkoniemen koulun ainoa käyttäjä. ssä) ovat tyytyväisiä VihA:n uuteen ilma-aserataan. Kun VihA:n porukkaa pyytää luonneh­ timaan seuraansa kolmella adjektiivilla, ne ovat: pieni, vaatimaton ja aggressiivinen. Viimeisellä adjektiivilla he tarkoittavat sitä, että ovat olleet oma-aloitteisia ja kehdanneet kysyä: – Jopa ampumaurheilija voi kysyä yhteis­ työsopimusta, Rättö täsmensi hymyillen. VIHASSA on noin 120 jäsentä, jotka am­ puvat kiväärillä, pistoolilla ja haulikolla. Nuorin jäsen on seitsemänvuotias ja vanhin 80-vuotias. Rättö on toiminut puheenjohta­ jana jo 35 vuoden ajan. – Minua ei ole päästetty pois, hän nauroi. Luukkonen vahvistaa VihA:n puheen­ johtajan tehtävän olevan kuin paavin virka Jussi Liikala auttaa Leevi-poikaansa VihA:n ilma-aseradalla. – toki pilke silmäkulmassaan. Hän kuiten­ kin vakavoituu hetken kuluttua: – Taistolla on erinomaiset suhteet joka suuntaan. Vähän pelottaa, kun hän joskus lopettaa tehtävässään, Luukkonen sanoi. Rätöllä ja vuodesta 2013 lähtien sihtee­ rinä toimineella Luukkosella on takanaan oma ampumaurheilu-ura. Rättö on am­ punut haulikolla vuodesta 1976 lähtien ja Luukkonen sai N18-sarjan ilmapistoolin SM-hopeaa vuonna 2009. Kilpailun voitti Anette Källi. – Mikä oli tulokseni? Odota, niin tarkis­ tan, Luukkonen sanoi. – Olipas se huono, 340, hän naurahti. – En jatkanut ampumaurheilua, koska minulle tuli uusia mielenkiinnon kohteita ja siirryin työelämään. Ampumaurheilu on kuitenkin siitä hyvä laji, että sitä voi jatkaa milloin tahansa. RÄTTÖ INNOSTUU kerta toisensa jälkeen, kun hän näkee nuorten tyttöjen ja poikien onnistuvan ampumaurheilussa. Hän am­ mentaa tästä motivaationsa seuratoimin­ taan: – Kun he tekevät hyviä tuloksia, heidän silmänsä loistavat kuin tähdet taivaalla. Siksi minä olen edelleen VihA:n toimin­ nassa mukana, hän sanoo – hänkin silmät loistaen. Vihdissä nähtäneenkin pimenevässä syk­ syssä uutta loistoa, kun toiminta ilma-asera­ dalla pääsee kunnolla vauhtiin. 4/2019   URHEILUAMPUJA UA_4_2019.indd 31 31 24/09/2019 8.28

SEURAESITTELY Uusilla ilmakivääreillä radat tehokäyttöön Toijalassa ”Nuorisotoiminta on ollut lippulaivamme", sanoo puheenjohtaja Rainer Hirvonen. Tekstit & kuvat HEIDI LEHIKOINEN T oijalan Urheiluampujien sisäradalla käy kuhina, kun nuoret ampujat saa­ puvat harrastuksensa pariin. Sopu sijaa antaa, sillä viime kaudella kella­ riin tehdyillä ilma-aseradoilla ampui kolmisenkymmentä ampumakoululaista. Se on hyvin radalla, jossa kapasiteettia on ker­ ralla kymmenen. – Nuorisotoiminta on ollut lippulaivam­ me, jota olemme pyrkineet systemaattises­ ti kasvattamaan muutaman viime vuoden aikana, puheenjohtaja Rainer Hirvonen sanoo. Hän katselee nuoria ampujia hymyillen. Hirvosella onkin syytä iloon, sillä seuran käytössä olevien aseiden määrä parani tälle kaudelle merkittävästi. – Viime vuosina aseista on ollut pulaa. Kulminaatiopiste oli viime talvi, kun saim­ me leader-rahoituksen kautta viisi uutta ilmakivääriä tälle kaudelle. Nyt pystymme käyttämään koko ratakapasiteettimme hy­ väksi, Hirvonen kertoo. NUORISOTOIMINTA on viime vuosina ollut Toijalassa hyvässä nosteessa, sillä ennen vii­ me vuotta ampumakoululaisia oli vajaat 20, viime vuonna 30. – Näyttää siltä, että tänä vuonna saamme vähintään saman tai enemmänkin. Lisää harrastajia toivotaan myös nykyis­ ten ampumakoululaisten kaveripiiristä. – Heitä kävi jo viime talvena muutamia kokeilemassa. He vievät sanaa vanhemmil­ leen. Määrä ilahduttaa, mutta haasteena TUA:llakin on monelle seuralle tuttu asia: aktiivisten toimijoiden vähyys. Vaikka Hir­ vonen, Hannu Lötjönen ja Marleena Kuisma pärjäävät ohjaustehtävissä kolmestaan vuorotellen, Hirvonen toivoo, että vaikkapa aktiivisesti lajia harrastavien lasten perheistä saataisiin lisäapua. – Toimijoista on hirmuinen pula. Isoin haasteemme on toimijat, nuoria aikuisia kaivattaisiin mukaan. Sellaisia, jotka oli­ sivat edes aika ajoin käytettävissä, kuusi vuotta puheenjohtajana toiminut Hirvonen sanoo. 32 Jenna Koskela viihtyy ampumaurheilun parissa, mutta ehtii harrastaa paljon muutakin. Rainer Hirvonen toivoo lisää toimijoita Toijalan Urheiluampujiin. URHEILUAMPUJA  4/2019 UA_4_2019.indd 32 24/09/2019 8.28

dat TUA Hän näkisi ampumakoulun harjoi­ tuskerrat mielellään monipuolisena liik­ kumisena, johon ilma-aseradan sijainti urheilukentän vieressä antaa hyvät mah­ dollisuudet. – Käytäisiin vähän juoksemassa ja pelaa­ massa palloa, tehdä tätä monipuolisemmak­ si. Talvella vaikka heiteltäisi lumipalloja. Et­ tei vain istuttaisi 1,5 tuntia pöydän ääressä. Sitä yritän tässä saada eteenpäin, Kuisma sanoi. Hän aloitti oman ampumaurheiluhar­ rastuksensa reilu vuosi sitten reserviläisissä. Nykyään hän ampuu pääsääntöisesti liikku­ vaa maalia. Hirvosen elämästä ampumaurheilu haukkaa nykyiselläänkin ison siivun. Hän on varautunut olemaan kolmena päivänä radalla, minkä lisäksi seuran johtaminen ottaa oman aikansa. – Lisäksi tulee kaikki kilpailutoiminnassa ja muissa tapahtumissa mukana oleminen. Kyllä ampumaurheilu aika ison siivun vie. Lisäksi teen Raution Timon kanssa erilaisia messuasioita ja olen Lepän Markon leivis­ sä ollut kuljetuspäällikkönä isoissa kisoissa. Kyllä työsarkaa kohtuullisesti riittää, Hirvo­ nen naurahtaa. SEKÄ HIRVONEN että ampumakoulun yh­ tenä ohjaajana toimiva Marleena Kuisma ovat ilokseen nähneet, kuinka ampuma­ koulu tuo keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä. Saattaapa parantunut keskittyminen paran­ taa koulumenestystäkin. – Syksyllä oli osa aivan härdelliä, mutta kevättä kohti härdellöinti loppui ja keskitty­ minen parani, Kuisma sanoo. AMPUMAKOULULAISIA kannustetaan myös kilpailuiden pariin. Toistaiseksi nuoret ampujat eivät vielä paljon ole kil­ pailleet. – Tavoitteena ja toiveena, että saataisiin seurojen välisiä ampumakoulukilpailuja. Tässä lähellä on kuitenkin merkittäviä nuo­ risotoimijoita, kuten Hämeenlinna, Kanga­ sala, Tampere ja Nokia. Vuonna 1965 perustetun Toijalan Ur­ heiluampujien vahva laji on myös liikkuva maali, jossa yli 50-vuotiaiden sarjoissa on tullut tänäkin vuonna viisi joukkuemitalia ja useita henkilökohtaisia mitaleja. Tällä hetkellä jäseniä on noin 130. Seu­ ra on tyytyväinen ratatilanteeseensa, sillä jatkuvassa käytössä olevan ilma-aseradan lisäksi vuonna 2002 käyttöön valmistuneen oman ruutiaseradan suhteen asiat ovat hy­ vällä tolalla. – Siitä radasta myös kilpailijat tykkäävät. Rata on hyvä, ja siellä on järjestetty hyviä kilpailuita. LÄHIVUOSIEN HAASTEINA Hirvonen mai­ nitsee talouden tasapainossa pitämisen ja ilma-aseradalla olosuhteiden parantamisen viihtyisämmäksi. – Siinä mielessä olemme hyvässä asemas­ sa, ettei seuralla ole tällä hetkellä velkaa. Kii­ tos siitä kuuluu aktiivitoimijajoukolle, joka suurinpiirtein hartiapankilla rakensi ulkora­ tamme. Sen rakentamiseen tarvittu laina on maksettu pois. Yksi mietinnässä oleva asia on tyky-toi­ minnan nykyistä laajempi toteuttaminen ja sen hinnoittelu markkinahintaiseksi. – Toistaiseksi on enemmän ollut niin, että olemme vastanneet kysyntään. Emme ole kauheasti markkinoineet. Voisimme ruveta sitä markkinoimaan, Hirvonen miettii. Tiiu Huusko halusi itselleen harrastuksen, ja löysi sen ampumaurheilusta. Jenna ja Tiiu viihtyvät ampuma­ urheilun parissa J enna Koskela ja Tiiu Huusko viihtyvät harrastuksensa parissa Toijalan Urheiluampujissa. Jenna aloitti ampumaurheilun viime vuonna kaverinsa innoittamana. Kun häneltä kysyy, oliko se ensimmäisellä kerralla kivaa, vastaus tulee heti: – Joo! Mikä on kivointa? – Ehkä ne onnistumisen hetket. Niitä tulee usein. Vaikeinta on ehkä se, kun tulee uusia asentoja. Niiden opetteleminen. Viimeksi opin ampumaan eri aseella, kun kävimme ulkoradalla ampumassa, 10-vuotias Jenna sanoo. Tiiu on harrastanut ampumaurheilua jo muutaman vuoden. Hän päätyi ampumaurheiluun, koska halusi itselleen harrastuksen. – Tämä kiinnosti, kun olen armeijaa harkinnut. Halusin kokeilla ampumista, ja sitten äiti etsi netistä, jos sitä olisi jossain lähellä. Hän löysi tämän, Tiiu kertoo. ENSIMMÄISELLÄ kerralla ampuminen oli kivaa, vaikka jännittävää olikin. Lajista löytyi mukava harrastus, jonka parissa Tiiu käy ainakin kerran viikossa. – Vaikeinta on välillä keskittyminen, Tiiu sanoo ja on huomannut keskittymisensä parantuneenkin. Hän viihtyy seuraporukassa ja on saanut mukaansa uuden harrastajankin. – Oman kaverin sain tänne mukaan sanomalla, että tulee kokeilemaan, se voisi olla hauskaa. Täällä olemme sitten yhdessä käyneet. 4/2019   URHEILUAMPUJA UA_4_2019.indd 33 33 24/09/2019 8.28

Hyvillä mielin kohti uutta kautta ja ylioppilaskirjoituksia VIIVI ZERENOGLU eilija Esittelyssä tehoryhmäurh SEURA: P-HA Teksti & kuva LASSI PALO P Pohjois-Hämeen Ampujia edustava Viivi Zerenoglu, 17, elää kiireisen urheilijan ja lukiolaisen elämää – molemmista kuitenkin suuresti nauttien. Pirkkalassa, Tampereen rajalla, asuva Zerenoglu on trap-ampuja ja kuuluu Am­ pumaurheiluliiton tehoryhmään. Miten ampumaharrastuksesi alkoi? Isoveljelläni oli pienempänä nivelkipuja eikä esimerkiksi jääkiekon tai jalkapallon harrastaminen onnistunut. Lajia suositeltiin hänelle ja toinenkin isoveli oli myös lähdös­ sä, mutta päätin, että haluan lähteä mukaan ja ilmoitinkin: ”Jos pojat voivat mennä, niin miksi en minäkin.” Miksi valitsit trapin? Aloitin harrastuksen kansallisen trapin parissa, ja sain sieltä hyvän perustan, mutta eräänä päivänä lähdin muiden yllyttämänä koittamaan olympiaa. Se olikin aivan uutta ja ihmeellistä, ja sille tielle sitten jäinkin.  Millainen on perheesi? Perheeseeni kuuluvat äiti ja isä sekä kaksi isoveljeä, joista toinen on jo muuttanut pois kotoa ja toinen on tällä hetkellä armeijassa. Entä mitä koulua käyt? Opiskelen tällä hetkellä Tampereen Klassillisessa lukiossa, luonnontiedelinjalla kolmatta vuotta. Haluan panostaa opiske­ luihini, ja välillä se tuottaa hankaluuksia harrastuksen ja opiskelun yhteensovitta­ misessa, esimerkiksi jos koeviikolle sattuu kisamatkoja. Missä pääasiassa harjoittelet? Harjoittelen pääasiassa Kokkovuoressa, koska se on kotiratani, mutta vietän paljon aikaa myös Orimattilassa. Kuinka usein harjoittelet? Varsinaiset treenit ovat kolme kertaa vii­ kossa pois lukien kesällä, sillä radalle pääsee vain kahdesti viikossa, mutta oheen sisältyy myös esimerkiksi kuivaharjoittelua. Käyn salilla kolmesti viikossa. Mikä on laukausmääräsi vuodessa? Miten ne ovat muuttuneet vuosien aikana? Laukausmäärää on vähitellen nostettu ja tullaan vielä nostamaan, mutta esimerkiksi tänä vuonna määräksi tulee noin kuusitu­ hatta. 34 Pohjois-Hämeen Ampujien Viivi Zerenoglu sijoittui kolmanneksi tyttöjen SM-trapissa elokuussa Mäntsälässä. Mitä muuta liikuntaa harrastat? Tai olet harrastanut? Käyn kuntosalilla. Entä kehityksesi ampujana? Miten ennätyksesi ovat kehittyneet? Vuonna 2016 voitin kansallisen Beretta 1- Cupin sarjassa Y15. Alkuvuodesta tulin Saksassa trapissa peruskilpailun viidenneksi ja tein oman ennätykseni (98/125). Kesällä Orimattilassa järjestettävässä Ju­ nior Cupissa sijoituin parini Teemu Ruutanan kanssa seitsemänsiksi tuloksella 85/100. Tein myös myöhemmin tänä vuonna myös SE-tuloksen N20-sarjassa, 81/100, auto­ maattitrapissa Siilinjärvellä. Mihin asioihin sinun pitää kiinnittää erityistä huomiota? Kiinnitän erityistä huomiota ampuma­ rytmiini etten lähde varastelemaan taikka etteivät vedot hidastu. Entä mitkä ovat vahvuutesi ampujana? Olen rauhallinen ja pitkäjänteinen har­ joittelussa. Kuka on valmentajasi? Minulla ei ole pääsääntöistä valmentajaa, mutta tehoryhmän valmentajilta saan apua heidät tavatessani. Olen saanut myös Pekka Maunulalta vinkkejä. Millaisia tehoryhmätoiminta on ollut? Mitä se on sinulle antanut? Tehoryhmä on tuonut minulle uusia mahdollisuuksia sekä kehittymistä lajissa.  Mikä trapissa erityisesti viehättää? Laji näyttää suhteellisen helpolta ulko­ puolelta, mutta se vaatii pitkäjänteistä har­ joittelua sekä kokonaisvaltaista lajin hallin­ taa, että siitä oikeasti tulee sellaista. Kaikki päivät ovat erilaisia. Mitkä ovat tavoitteesi – ensi kaudella ja pidemmällä tähtäimellä? Ensi kaudella tavoitteenani on parantaa tulostasoani ja nostaa laukausmäärääni. Ha­ luaisin päästä joskus edustamaan Suomea arvokisoissa. Miten kausi mielestäni meni? Ilonaiheita, pettymyksiä? Tällä kaudella ilonaiheita olivat Saksan kilpailureissu, Junior Cupin parikilpailu ja Siilinjärvellä tehty automaatin SE-tulos. Pettymyksiä ovat olleet huono tulostaso joissakin kisoissa, varsinkin tyttöjen trapin SM-kilpailu. Oletko tyytyväinen? Olen tyytyväinen tähän kauteen siinä mielessä, että sain parannettua omaa ennä­ tystäni ja pärjäsin kansainvälisissä kisoissa ihan hyvin, mutta olisin toivonut muuten parempaa tulostasoa kaudelta. Millaisin ajatuksin ensi vuoteen? Koitetaan sovittaa tulevat yo-kokeet ja harjoittelu yhteen, mutta hyvillä mielen kohti uusia koetuksia! URHEILUAMPUJA  4/2019 UA_4_2019.indd 34 24/09/2019 8.28

Esittelyssä kultahippuampuja Leevi Liikala käy ampumassa ilmakiväärillä kaksi tai kolme kertaa viikossa VihA:n uudella radalla. Ammunta yksi Leevin kolmesta tarkkuutta vaativasta lajista LEEVI LIIKALA SEURA: VIHA Teksti & kuva LASSI PALO L eevi Liikala, 9, on harrastanut ampu­ maurheilua melkein kolmen vuoden ajan. Mielenkiintoista on, että se on yksi hänen kolmesta tarkkuutta vaati­ vasta lajistaan. Kaksi muuta lajia ovat suunnistus ja koripallo. Leevi käy ampumassa ilmakiväärillä kak­ si tai kolme kertaa viikossa. Kesäisin hän suunnistaa kerran viikossa, ja talvikaudel­ la hän käy LouBasketin koripallokoulussa myös kerran viikossa. – Siinä on viikkoon ihan riittävästi toi­ mintaa, kuskina toimiva Jussi-isä sanoo. – Kaikki nämä tukevat koulunkäyntiä, koska kaikissa lajeissa pitää keskittyä. Am­ pumaurheilussa on hyvää myös se, että siinä pitää keskittymisen lisäksi olla paikoillaan. Ammunta löytyi lehti-ilmoituksen kautta. Meillä oli matala kynnys lähteä toimintaan mukaan, koska olen harrastanut metsästys­ tä. Liikalan perheeseen kuuluvat myös äiti ja kaksivuotias pikkuneiti. – Äitikin on alkanut innostua ampu­ maurheilusta. Harrastaminen on tosin han­ kalaa, koska tyttäremme on vielä niin pieni, isä sanoo. LEEVIN MIELESTÄ ampumaurheilu on ”ki­ vaa”. Miksi? – Koska siinä voi suorituksen jälkeen tar­ kistaa pisteet. Onko tullut parannusta ennä­ tykseen ja onko onnistunut. Isän mukaan ennätyksiä tulee ”aina vä­ lillä”. – Silloin on ilo ylimmillään! Leevi on tähdännyt 20 laukauksella 98 pistettä, ja hän osallistui keväällä Salossa järjestettyihin Kultahippufinaaleihin. Onko myös kilpaileminen kivaa? – On se vähän, hän sanoo. Annetaan isän täydentää: – Kyllä se on kivaa. Ja pojat hermot pitä­ vät kilpailutilanteessa. LEEVI KÄY Kuoppanummen koulua Num­ melassa. Hän on kolmannella luokalla. Hä­ nen luokallaan ei ole muita ampumaurhei­ lua harrastavia. VihA:n ilma-aserata sijaitsee kymmenen minuutin ajomatkan päässä kotoa. – Tänne on aina mukava tulla Taiston opastukseen. Lähteminen sujuu yleensä vaivatta – ellei juuri sillä hetkellä ole jokin leikki kesken kavereiden kanssa. Ammum­ me kaikessa rauhassa kolme tai neljä sarjaa kerrallaan. Siinä voi mennä pari tuntia. JUTTUTUOKIO alkaa olla lopuillaan. Oliko tämä elämäsi ensimmäinen haastattelu? – Oli. 4/2019   URHEILUAMPUJA UA_4_2019.indd 35 35 24/09/2019 8.28

Yildiz MX Trap ASEESITTELY – kiekkohaulikko Turkista – Tekstit PEKKA SUURONEN Turkki on merkittävä tekijä maailman haulikkotuotannossa. M ielipiteet turkkilaisista haulikoista repivät kansan syvät rivit kahtia yhtä var­ masti kuin kysymys pitäi­ sikö pysyväksi ajaksi valita kesä- vai talviaika. Jokaisella on varma mielipide. Kuitenkin on kiistämätön fakta, että Turkki on merkit­ tävä tekijä maailman haulikkotuotannossa. Erään lähteen mukaan Turkissa olisi 174 asetehdasta. Kuitenkin luullakseni osa niistä on saman valmistajan eri tavaramerkkejä ja jotkut valmistavat pelkästään aseiden osia alihankintana. Kuitenkin Turkissa on var­ masti kymmeniä haulikonvalmistajia. Jotkut suuret valmistajat kuten Beretta ja Browning ovat ostaneet tehtaita omiksikin. Eräs ensimmäisistä Suomeen saapuneis­ ta turkkilaisista brändeistä oli Yildiz ("tähti") parikymmentä vuotta sitten. Etelä-Turkissa Antalyan alueella sijaitseva perheyritys Yil­ diz Sílah Sananyí (Yildizin asetehdas) on perustettu vuonna 1974. Ennakkoluuloton lauttasaarelainen maahantuoja Hantaurus Shot otti brändin ohjelmaansa. Yildiz valmistaa haulikoita ja ainoastaan haulikoita. Niitä tehdään 45 000 Kuvat PEKKA SUURONEN, VALMISTAJA Koeammunta ja arviointi PETRI PALO kappaletta vuodessa 200 työntekijän voi­ min. Yildiz-haulikoita viedään 70 maahan. 106-sivuisesta luettelosta käy ilmi, että val­ taosa tarjonnasta on 12-kaliiperisia päällek­ käispiippuisia, mutta löytyy myös kaliiperit 20, 28 ja 36 (=.410"). Löytyy rinnakkaispiippuisia, kaasutoimi­ sia itselataavia, pumppuja sekä tietysti tuo perusturkkilais-kurdilainen yksipiippuinen paimenhaulikko, joka taittuu täysin link­ kuun reppuun pantavaksi. Viisi prosenttia Yildizin tuotannosta on käsin kaiverrettuja luksusaseita. Luettelossa on viitisenkymmentä valmista kaiverrus­ mallia. Näitä ei kuitenkaan tuoda Suomeen, vaan ne menevät valtaosin Yhdysvaltoihin. HANTAURUS tuo Yildizia edelleen, mutta toimipaikka on vaihtunut Vantaalle. Han­ taurus on tuonut aiemmin metsäpyssyjä, mutta nyt on ohjelmaan otettu malli MX Trap. Se on puhtaasti kiekkourheiluun tarkoi­ tettu malli. Valmistusmateriaali on AISI 4140 seosteräs, "chromoly steel", joka sisältää kro­ mia, mangaania, hiiltä, piitä, molybdeenia, rikkiä, fosforia, loput rautaa. 4140 on hyvä, luja, helposti työstettävä, kulutusta kestävä ja sitkeä yleisteräs. Hyvä myös aseisiin. KIRJOITUSHAULIKKOMME toimitettiin kovassa, mustassa ABS-laukussa jonka mitat ovat 950x275x78 mm. Lukituksena on neljä Karhennettu varmistin/vaihdin toimii notkeasti, mutta vaihtimen asentoja ei ole merkitty. liukusalpaa. Lukkoa ei ole eikä "sinkilää", mihin voisi kiinnittää munalukon. Lauk­ kua avatessa kiinnittyy huomio heti mustiin veluuripusseihin, joihin haulikon puoliskot voidaan pakata. Ripaus lyksiä! Käyttöohjevihkonen on 18-sivuinen ja 166x121 mm kokoinen. Kielet ovat turkki "Yildiz valmistaa haulikoita ja ainoastaan haulikoita. Niitä tehdään 45 000 kappaletta vuodessa 200 työntekijän voimin." 36 URHEILUAMPUJA  4/2019 UA_4_2019.indd 36 24/09/2019 8.28

Tukkipuu on kohtalaisen sävykästä. Raudat istuvat puihin hienosti. ja englanti. Suomennosta ei ole. Kuusitoista kohtalaista mustavalkokuvaa. Takakanteen on kiinnitetty tarra, jossa on tietoja aseesta sarjanumeron kera. Tarkastajan puumerkki­ kin löytyy takakannesta. Ohjeissa kerrotaan etutukin irrotus pii­ puista, piippujen asennus ja etutukin kiin­ nitys takaisin. Varmistin ja vaihdin on esi­ tetty. On myös kerrottu, että vaihdin oikealla = alapiippu ampuu ensin. Tämä on pantava muistiin, sillä vaihtimen yhteydessä ei ole merkintöjä. Supistinten vaihto ja merkinnät on oh­ jeissa kerrottu, samoin haulikon purkami­ nen puhdistusta varten. Kuvan mukaan haulikon piiput puhdistettaisiin puikolla suupuolelta (?). Perätukin irrotusta ei ole kerrottu. Ohjeet ovat todella minimalistiset, mutta riittävät O/U-haulikkoon tottuneelle henkilölle. Esimerkiksi teräshaulien käy­ töstä ei puhuta sanaakaan. Kerromme siitä myöhemmin. Lisäksi laukusta löytyy kolme irrallista supistinta (kaksi on kiinni aseessa), supis­ tinavain sekä kaksi kuusiokoloavainta AV 3 ja 4 mm. Pienempi käy poskipakan säätöön, suurempi harjan säätötorneihin. Yildizin varusteluettelo on minimalisti­ nen, mutta työkaluja (esim. puhdistusväli­ neet ja parempi suuhisavain) saa kaupasta. KIRJOITUSASE tuli 760 mm piipuilla (nimellisesti 30"). Maahantuojalla ei ole Monoblokin työnlaatu on siistiä. Valikoivat ejektorit toimivat moitteettomasti. Veluuripussit suojaavat asetta kolhuilta ja naarmuilta. Etutukki ja sen salpa ovat siistiä työtä, mutta salvan kynsi on terävä. Supistinavain jättää toivomisen varaa. kiekkohaulikosta muita malleja. Päällä on matalahko, tasaleveä (10 mm), ventiloitu tähtäinkisko, jonka yläpuoli on karhennettu. Nokalla on LPA:n valmistama punainen 15 mm pituinen valokuitujyvä. Vaihtovärejä ei aseen mukana tule mutta esim. Ase ja Erästä (Turku/Kemiö/verkkokauppa) voisi kysellä. Välikisko on myös ventiloitu. Piippujen pintakäsittely on kiiltävä mustaus. Pesitys on ei-magnum eli 12/70. Yläpiipun vasemmalla puolella on teksti: "YILDIZ SILAH SANAYÍ, BURDUR TUR­ KEY.” "Yildiz MX Trap 12/70 2019.” Molem­ pien piippujen vasemmalla puolella lukee: "ø 18.4.” 12-kaliiperin haulikon nimellishal­ kaisija on 0,729" (18,52 mm). Haulikoissa piippujen mitoituksessa ollaan suurpiirtei­ sempiä kuin luotiaseissa. Monoblokin alapuolella: "CIP S (lei­ jonanpää) 19.” "FI2019.” Eli vaikka Turk­ ki on suuri aseiden tuottajamaa, se ei ole C.I.P.-jäsenmaa. Siksi tämä haulikko on koeammuttu vuonna 2019 Riihimäellä High Performance-painein (merkintä "S"). Täten haulikolla voi ampua teräshauleja kaikilla muilla paitsi F-supistimella (Full, 1/1). Yildizissä on piipun sisäpuoliset vaih­ tosupistimet. Niitä tulee haulikon mukana viisi. Supistimen kokonaispituus on 43 mm, kierreosan pituus 17 mm. Merkinnät ovat tavanomaiset loveukset suussa. CYL = 5 lo­ vea, IC 4, M 3, IM 2 ja F 1. Lovet ovat todella pienet ja vaativat hyvää silmää. Supistinten jatkuu 4/2019   URHEILUAMPUJA UA_4_2019.indd 37 37 24/09/2019 8.28

rungoissa ei ole mitään merkintöjä. Supistimen irrottaminen ja kiinnittämi­ nen vaatii 18½ kierrosta. Supistinavain on 2,5 mm pellistä stanssattu läpyskä eikä kuu­ lu markkinoiden ergonomisimpiin. Suuhi­ sia pyöritettäessä kuului ja tuntui krahinaa. Kierteet kannattaa puhdistaa ja öljytä huo­ lella sekä supistajissa että aseen piippujen puolella. PUUT OVAT öljyttyä pähkinäpuuta. Kirjoi­ tusaseen tukkipuun luokitusta ei ilmoitettu, mutta sen voisi arvioida olevan 2 ja 3 välillä. Perätukin kuviointi on melko ilmeikäs. Yil­ dizin CEO Adem Kuzu kehuukin, että heillä on aina vähintään 100 000 lankkua kuivu­ massa, ja että heidän aseissaan ovat tukki­ puut aina paremmasta päästä. Perätukissa on sivuvääryyttä oikealle ja kämmenpahka on oikeakätiselle, joten on todettava, että tämä haulikko on oikeakäti­ nen. Vasurimallia ei ole. Karhennukset ovat laseroidut. Ne tuntu­ vat käteen toimivilta. Etutukin pituus on 260 mm ja leveys 50 mm. Siinä on karhennukset kapeahkolla osalla. Deeley-salpa on siististi upotettu. Se toimii sulavasti sekä etutukkia irrotettaessa että kiinnitettäessä, mutta kynnen reuna on hyvin terävä. PERÄTUKISSA ON SÄÄDETTÄVÄ harja. Mekanismi on samanoloinen kuin valta­ osassa muita säätöperähaulikoita, mutta säätötorneissa ei ole asteikkoja. Omat säätö­ kohdat voi toki merkitä vaikka permanent­ titussilla. Perässä on ventiloitu musta kumiperälevy, jonka paksuus on 19–23 mm. Liipaisimessa ei ole etäisyyden säätöä. Vetopituus on 372 mm liipaisin lepoasennossa, mutta tässä hau­ likossa on noin kahden millin etuveto. BASKYYLI ELI LUKKORUNKO on siistinnä­ köistä työtä. Poskien viimeistely on satiinin Riihimäen tarkastusmerkinnät osoittavat, että koeistusammunnat on tehty niillä kovemmilla paineilla. Supistimet istuvat piipun suun kanssa tasan. Valokuitujyvän valmistaja on italialainen LPA. hopean väristä. Poskien kruusaus on mini­ maalisen yksinkertaista ja tyylikästä. Niissä näkyy lentävä kiekko vauhtiviivoin. Baskyylin ulkopohjassa on valmistajan nimi "YILDIZ SILAH SANAYÍ" ja vinone­ liön sisällä "TSE". Se on turkkilaisen luoki­ tuslaitoksen "Enstitüsü Türk Standardlari" tunnus. Tämä ei siis ole koeampumalaitos vaan valvoo vientituotteiden laatua yleisellä tasolla. Samoin ulkopohjaan ovelaan paik­ kaan Riihimäki on laittanut etsauksen "FI 2019", sisäpohjaan sitten leijonanpään. Jos­ kus takavuosina merkinnät tehtiin paljon rumemmin ja tylymmin. Monoblokin kyljissä näkyi työstöjälkiä, mutta nämä kuluvat käytössä pian sileiksi. Hienoiset uurteet säilövät öljyä voitelua var­ ten, joten jäljistä on jopa hyötyä. vakioaiheita ampumaradoilla. Liipaisinryhmä ei ole pikairrotettavaa mallia. Valikoivat ejektorit nykäisevät am­ pumatonta patruunaa ulos 6 mm. Aseen sulkeminen sujui kassakaapin oloisesti, mutta taittoviiksessä ilmeni avat­ taessa aikamoinen vastus tai kynnys. Tästä enemmän koeampujan suulla. Haulikon kokonaispituus on 1203 mm ja paino 3710 g. Paino jakautuu lähes tasan 50-50 perän ja piiput + etutukki kesken. Pe­ räpuoli on vain 6 grammaa painavampi. YKSILIIPAISIMISEN koneiston laukaisuvas­ tus oli alapiipulla melko tasan 1,5 kg ja ylä­ piipulla 80 g vähemmän. Yildizin laukaisu on siten haulikoksi melko kevyt. Mittausten yhteydessä kävi myös ilmi, että Yildizin pii­ punvaihdin on mekaaninen eikä rekyyliin perustuva. Toinen laukaus lähtee, vaikka ensimmäinen patruuna olisi suutari (mikä on hyvin harvinaista nykyään). Rekyylivaihdin vaiko mekaaninen vaih­ din? Tässä jälleen eräs kuppilakeskustelun ASEEN LAINAAJA Hantaurus Shot luovut­ ti koeammuntoihin brittiläisiä Gamebore White Gold -patruunoita kaliiperiltaan 12/70. Lyijyhaulikuormat olivat 24 g #7½ (2,4 mm) ja 24 g #8, teräshaulikuorma 24 g #7½. Hylsy on valkoinen ja nähdäkseni kai­ kille patruunoille sama 16 mm kantavahvik­ keella. Hylsyn putken painatukset ovat eri­ laiset, ja tämä onkin halvin tapa yksilöidä ja merkitä patruunoita. ASEEN MAAHANTUOJA, vantaalainen Hantaurus, ilmoittaa MX Trapin hinnaksi 1195 euroa. Yrityksellä on liike Vantaalla, jossa on myös vähittäismyyntiä. Lisäksi Hantaurus harjoittaa myös postimyyntiä. www.hantaurus.fi "Tämä on melko selkeästi trap-haulikko" KOEAMPUJAN TODISTUS K oeampujana toimi tuttuun tapaan helsinkiläinen SSG:tä edustava Petri Palo, 58, kavereiden kesken "Paukku-Pete". Hän on ampunut kaikkia haulikkolajeja sekä Suomessa että ulkomailla. Hänellä on takanaan useita mestaruuksia ja ykkössijoituksia. Palo ampui SSG:n radalla kansallista ykköstrappia ja olympiatrappia, sekä lyijyä että terästä. Koeampujan huomioita: – Tämä on melko selkeästi trap-haulikko. Ehkä tällä voisi ampua myös compak sportingia, koska perä on melko matala. – Melko siistinnäköistä työtä. Suojapussit suojaavat asetta naarmuilta ja kolhuilta. Itse en kuitenkaan sellaisia käytä. Puut ovat aika nätit. Tukin harjan säädöt pysyivät paikoillaan. – Liipaisin tuntuu heiluvan hieman sivu38 Koeammunnat suoritettiin brittiläisillä Gamebore-patruunoilla. suunnassa. Se ei jotenkin ole jämptin oloinen. Etuveto on melko pitkä. – Taittoviiksen toiminta on todella jäykkää. Ihan niin kuin joku ottaisi siellä vastaan, jokin kynnys? Tämä rupesi jo häiritsemään ampumisen rytmiä. Sitä mietti alitajuisesti miten haulikko aukeaa laukauksen jälkeen. – Kyllä teräshauleillakin näemmä kiekot särkyvät. Teräshaulipatruunoilla täytyy vain muistaa, ettei laske kiekkoa kovin kauas. Teräshaulit hidastuvat nopeammin kuin lyijy, joten iskuenergiakin pienenee nopeammin. Pelkään, että teräshaulit ovat ampumaratojen kannalta pitkässä juoksussa huonompi homma. – Gameboren koepatruunat paloivat hyvin puhtaasti. Piiput olivat ammuntojen jälkeen lähes kirkkaat. – Toimiva ase. Kyllä tämä ehkä sopisi aloittelijalle ensihaulikoksi. Kyllä tällä kiekkoammunnan perusteihin pääsee käsiksi. Mutta edellyttäen, että taittoviiksen vika tulee korjattua! (Maahantuoja Hantaurus ilmoitti koeammunnan jälkeen, että aseen taittoviiksen yksilövika korjataan takuuna.) URHEILUAMPUJA  4/2019 UA_4_2019.indd 38 24/09/2019 8.28

Tärkeimmät muutetut kohdat uudessa ampuma-aselaissa Tähän on koottu ne lakimuutokset, jotka tavallisimmin koskettavat urheiluampujaa. Teksti PEKKA SUURONEN A sesääntelyyn tehtiin suuri re­ montti vuonna 1998. Silloin astui voimaan nykyisinkin voi­ massa oleva ampuma-aselaki 9.1.1998/1. Lakia on vuosittain hienosäädetty ja li­ sätty, joten vain harvat pykälät ovat säilyneet muuttumattomina. Ampuma-aseasetus 145/1998:aan annet­ tiin tämän vuoden heinäkuussa muutosase­ tus 892/2019. Muutoksia on useita, mutta tämä artik­ keli keskityy niihin muutoksiin, jotka voivat tavallisimmin koskettaa ISSF/SAL-urhei­ luampujaa. OLENNAISIMMAT muutetut kohdat, jotka alla käydään läpi, ovat: 1) määritelmä "suurikokoinen latauslaite" 2) ensimmäisen pistooliluvan määräaikai­ suus 3) ampumaurheilun aktiivisuuden ja harras­ tuksen jatkumisen määritelmät 4) aseluvan hakijan edellytykset, 5) lyhyt ja pitkä ase 6) paukkupistoolit. SUURIKOKOINEN LATAUSLAITE 3 § 4 momentti: "Latauslaitteella  tarkoite­ taan ampuma-aseeseen kiinnitettävää ja ampuma-aseessa kiinteästi olevaa lipasta, syöttölaitetta ja -koneistoa sekä laitetta, jonka avulla patruunat syötetään ampu­ ma-aseeseen." Käytännössä tällä tarkoitetaan irtolipas­ ta. Yli 10 patruunan lippaat kivääriin ja yli 20 patruunan lippaat pistooliin ovat aseen osia ja tarvitsevat joko luvan siihen aseeseen mihin nämä kuuluvat tai muutoin ihan eril­ lisen luvan. Emman ja Suomi-kp:n lippaat ovat lupavapaat. Lipassääntö ei myöskään koske haulikoi­ ta eikä reunasytytteisiä aseita (esim. 22 LR, 22 WMR, 17 HMR, 17 WSM). Käytännössä sääntö koskee etupäässä reserviläisurheili­ joita ja joitain toiminnallisia lajeja (practi­ cal). Mutta 3 § on sikäli tärkeä, että jos sinulla sattuu ajelehtimaan vaikka rynkyn tyhjä li­ pas jossain nurkissa ilman lupaa vastaavaan aseeseen, jos siitä jää kiinni tahallisena te­ kona, niin vaarana on kaikkien aselupien peruutus. Mutta katso poikkeus 68a §. PISTOOLILUVAT MÄÄRÄAIKAISIKSI 42b §:ssä säädetään että ensimmäinen "pis­ toolilupa" (pistoolit, revolverit ja pienois­ sellaiset) annetaan enintään viiden vuoden määräajaksi. Muut pistooliluvan edellytyk­ set ovat ennallaan eli 20 vuoden ikä, asekou­ luttajan todistus ja kahden vuoden harras­ tuneisuus. HARRASTUKSEN JATKUMISEN OSOITTAMINEN 53a § on vuodelta 2011, mutta vuonna 2019 siihen lisättiin pistoolien lisäksi itselataavat keskisytytteiset kiväärit. "Toistaiseksi" voi­ massa olevien pistoolien ja itselataavien ki­ vääreiden lupien haltijoiden tulee perehtyä tähän: "... on viiden vuoden kuluttua luvan antamisesta ja tämän jälkeen viiden vuo­ den välein toimitettava lupaviranomaiselle selvitys... lupaedellytyksen voimassaolosta. Esitettävällä selvityksellä on osoitettava, että luvanhaltija edelleen aktiivisesti har­ joittaa luvan myöntämisen perusteena ol­ lutta toimintaa..." ... eli ampumaurheilua tai metsästystä. Tekstissä mainitaan 6 § 2 mo­ mentti kohdat 4-7 (= "pistoolit") ja nyt sitten lisättiin keskisytytteiset itselataavat kiväärit. Ampumaurheilussa jälkimmäisiä käytetään vain practical- ja reserviläislajeissa. Eli jos pistoolilupa on myönnetty ennen 13.6.2011 (2011 aselain voimaanastumis­ päivä) tai itselataavan kiväärin lupa ennen 13.6.2017 (EU-direktiivin voimaanastu­ mispäivä), ei velvoitetta selvittää toiminnan jatkuvuutta ole. Muuten sellainen on. 53a § 2. momentti: "Lupaviranomainen voi tarvit­ taessa vaatia luvanhaltijaa esittämään har­ rastuksestaan muitakin selvityksiä." Suomessa oli vuoden 2009 alussa yli 250 000 luvallista "käsiasetta" (= pistoolia). Helppokäyttöinen Finlex auttaa oikean pykälän äärelle ´´ Oikeusministeriön julkinen ja ilmainen palvelu Finlex sisältää kattavasti Suomen lainsäädännön. ´´ Palvelu on osoitteessa Finlex.fi ´´ Hakusanoilla löytyy nopeasti haluttu lainkohta. ´´ Esimerkiksi hakusana "aselaki" vie tässä jutussa esiintyvään ampuma-aselakiin (9.1.1998/1) ´´ Esimerkiksi hakusanalla "latauslaite" löytyy oikea laki, ja palvelu myös näyttää, missä kohtaa lakia kyseinen sana esiintyy. ´´ SUORAT LINKIT: ´´ Ampuma-aselaki: finlex.fi/fi/laki/ ajantasa/1998/19980001 ´´ Ampuma-aseasetus ja sen 2019 muutos: finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980145 ja www.finlex.fi/fi/ laki/alkup/2019/20190892 tamista 1 momentin mukaiseksi ole tekni­ sesti estetty." Sellaiselle tarvitaan aselupa, joka maksaa 90 euroa. Pykälä ei ole uusi, mutta siihen on liitetty uusi 4 momentti: "Ampuma-ase tai aseen osa hävitetään luo­ vuttamalla se poliisille hävitettäväksi. Am­ puma-aseen ja aseen osan hävittämisestä annetaan tarkempia säännöksiä valtioneu­ voston asetuksella." LYHYT JA PITKÄ ASE Tämä uusi pykälä 6a § sallii nykyistä ly­ hyemmät "pitkät" aseet. Tällä ei ole käytän­ nön merkitystä nykyiseen urheiluasekan­ taan. Lyhyemmille ei ole tarvetta tai käyttöä. PAUKKUPISTOOLIT Tällaisia voi olla nurkissa esi­ merkiksi urheilukilpailuja tai koirankoulutusta varten. 2 § 2 mom.: "Ampuma-aseeksi katso­ taan myös sellainen esine, joka on suunniteltu paukkupatruunoiden laukaisemista varten, jollei sen muut­ 4/2019   URHEILUAMPUJA UA_4_2019.indd 39 39 24/09/2019 8.28

9 aluetta kysymystä Keski-Suomi Teksti LASSI PALO 1 Millaisena näette alueen roolin Ampumaurheiluliiton toiminnassa? ”Kansa ja kuningas, mutta aateliston välityksellä.” Suora lainaus Z. Topeliuksen teoksesta ”Välskärin kertomuksia”. Joo – ei ihan näin, mutta SAL:n toimintakenttänä on koko Suomi, eikä maantieteellisesti laajan alueen ja alueelliselta kulttuuritaustaltaan erilaisten harrastajien tarpeisiin vastaaminen onnistu pelkästään pääkonttorista Suomen reunalta Helsingistä. Tähän väliin tarvitaan tutummaksi ja turvallisemmaksi mielletty alue laineita tasoittamaan. Tai sitten se pääkonttori on siirrettävä Keski-Suomeen… 2 Millaista toimintaa teillä on nyt ja tulevaisuudessa ja millainen alue Keski-Suomi on ampumaurheilun kannalta? Tähän vastaukseen pitää yhdistää myös vastaukset kysymyksiin 4, 8 ja sporting (Mitkä ovat alueenne suurimmat haasteet, vahvuudet ja mitä voisi ja pitäisi kehittää? Kuinka aktiivista kilpailutoiminta on alueellanne? Ollaanko resurssienne ylärajoilla vai voisiko kisoja olla enemmänkin? Vastaus Pohjois-Pohjanmaan alueen esittämään kysymykseen: onko Keski-Suomella resursseja järjestää haulikkokilpailuja (sporting lajit)? Välimatka olisi silloin lähes sama kaikille.) Alue alueena toimii hiljaisesti ja he, jotka toimivat alueen lipun alla, toimivat myös omien seurojensa muiden aktiivien mukana. Alue järjestää lähinnä nuorten tai oikeammin lasten alkeisopetusta ja valmentamista yhdessä seurojen kanssa ja tietysti vastaa kilpailutuomareiden koulutuksesta. Alue on hankkinut harjoituskäyttöön muutaman elektronisen taululaitteen. Alueen seuroilla on meneillään tai alkamassa ainakin kolme ratojen kehityshanketta – Keuruulla, Viitasaarella ja Laukaassa. Lähinnä avautumistaan lienevät Laukaan eli KSA:n haulikkoradat ja hivenen monipuolisempaan ammuntaan soveltuva ”Topin Monttu” toiminta-ampujille. Luvitettuja toimivia haulikkoratoja ei ole todellakaan ole liikaa! Maakunnissa on lähinnä metsästysseuroilla pieniä ratoja, mutta yleisesti nämä radat ovat luvitettu niin pienille vuosittaisille lyijymäärille, että ne eivät voi olla urheiluampujien harjoittelu- tai kilpailupaikkoja. Keuruun ja Laukaan haulikkoradoille on ennakkoon kysyntää ja ehkäpä Viitasaarella40 Ampumaurheiluliiton aluetoiminta jaetaan yhdeksään aluejaostoon. Toiminnan tark­o i­t uksena on edistää ja kehittää ampumaurheilua alueellaan ja toimia SAL:n organisaation osana yhteistoiminnassa lajijaostojen ja alueen seurojen kanssa. Urheiluampuja-lehden alueita esittelevä juttusarja alkoi viime vuonna. Aiemmin ovat esittäytyneet Häme, Lounais-Suomi, Pohjanmaa, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa. kin jaksetaan panostaa haulikkoratoihin vielä senkin jälkeen, kun 300m kiväärirata saadaan vakituiseen käyttöön. Ja se sporting sitten – kilpailu voidaan järjestää nytkin, mutta vain seurojen yhteishankkeena. Esimerkiksi Viitasaaren rata varustettuna KSA:n heittimillä on mahdollinen yhdistelmä, mutta eihän tällaista joka viikko pysty toteuttamaan, eikä kapasiteetti tällä systeemillä ole rajaton. Mutta mahdollista se on. Kilpailutoiminta luotilajeissa sen sijaan on alueen tai paremminkin alueen seurojen todellinen vahvuus. Paras esimerkki tästä lienee Karstulan kansainvälinen ampumaviikko. Keuruulla uusi tai uudistettu ampumaurheilukeskus on jo osittain toiminnassa ja KSA:n//TiA:n kykyä järjestää toimivat kisat ei liene tarpeen erikseen mainostaa. Sama porukka on mahdollisuuksien mukaan touhuamassa myös Karstulassa ja Res/ResUl:n Keski-Suomen piirin kilpailuissa. Vahvuuksiin on luettava myös harrastajien ja poliisin toimivat suhteet – lain kirjaimellehan me emme mitään voi, mutta toiminta on avointa niissä puitteissa, jotka aselaki ja ampumaratalaki asettavat. Heikkouksiin tai uhkiin on sitten vastaavasti laskettava entisen Keski-Suomen ympäristökeskuksen perintö ympäristöasioissa. 3 Kuinka monta vuotta alueenne on toiminut, kuinka monta seuraa ja jäsentä siellä nyt on? Entä miten luvut ovat kehittyneet viimeksi kuluneiden vuosien aikana? Keski-Suomen aluehan on oikeasti suora jatko Keski-Suomen piirille eli historia on pitkä. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana yksi jäsenseura on hävinnyt ja kaksi tullut tilalle – 17 siis ja jäseniä niissä noin 1400, mutta kokonaisuudessaan jäsenten määrä on vähentynyt ja miten jäsenten lukumäärä oikeasti pitäisi laskea, kun yksi ja sama henkilö voi olla ja onkin jäsenenä kahdessa tai jopa kolmessa seurassa? 4 Millä tavoin SAL 100-juhlavuosi on näkynyt alueellanne? Suoraan kysymykseen välttelevä vastaus: eipä juuri mitenkään. Lähinnä lippuina ja SM-mitalien kohokirjaimina. 5 Millaista yhteistyötä naapurialueiden kanssa voisi esimerkiksi olla? Alueiden kesken lähinnä ”poliittista tukea” puolin ja toisin eli osaavia ja suoria vastauksia ja neuvoja kysymyksiin ja ongelmatilanteisiin luvituksissa ja muutenkin suhteissa siihen yhteiskunnan osaan, joka ei osaa (vielä) mieltää ampumaurheilua urheiluksi. Tässä on toki temmellyskenttää liitollekin. Ja ainahan alueiden reunoilla on jäsenyhdistyksiä, jotka voivat luontevasti toimia yhdessä yli alueiden välisen rajan. Tällaista toimintaa ei tule tarpeettomasti alueiden taholta torpata. 6 Alueellanne ei ole Tähtiseuroja. Onko näköpiirissä, että tulisi? Paha tuohon on seurojen puolesta vastata, mutta ei liene aihetta asettaa suuria toiveita sen suhteen. 7 Saatte haastaa seuraavan alueen. Mikä se on ja miksi ja minkä kysymyksen haluatte sille esittää? Maantieteellisesti mennään Itä-Suomeen ja puhutaan rahasta: Ampumaurheiluliiton organisaation kaikilla tasoilla puhutaan elektronisista taululaitteista ja niiden hankkimisesta, ja sehän on sitä kehitystä. Tosiasia kuitenkin on, että ne maksavat ja vanhenevat ja SM-kilpailujenkin osanottajat vähenevät, eikä ole enää millään tavalla realismia ajatella, että yksittäinen yhdistys saisi järkevän rahoituksen kilpailemiseen vaadittavalle määrälle laitteita. Vai onko? Yhden SM-kilpailun puhtaalla tuotolla yhdistys pystyy maksamaan 2 tai korkeintaan 3 laitetta – tai ehkä ei pysty. Onko alueella vireillä asiallisia viritelmiä elektronisten taululaitteiden hankkimiseksi? Siis ihan sellaisten 10m-, 25m- ja 50m-laitteiden, jotka on hyväksytty kilpailukäyttöön. Vai onko alueen jäsenyhdistyksillä kenties halukkuutta sellaiseen koko maan kattavaan ”osuuskuntaan” tai ”pankkiin”, jossa yksittäinen yhdistys ostaa 2-5 laitetta ja näistä keskenään samanlaisista laitteista sitten kerätään kilpailun järjestämiseen tarvittavat 50 tai 60 laitetta? Muuna aikana laitteet olisivat maakunnissa harjoittelua monipuolistamassa. URHEILUAMPUJA  4/2019 UA_4_2019.indd 40 24/09/2019 8.28

TIEDOTUKSIA, TAPAHTUMIA JA KILPAILUKUTSUJA Grande Finale ja lajiparlamentit Kisakalliossa 26.–27. lokakuuta P erinteinen Grande Finale -viikonloppu järjestetään jälleen lokakuun viimeisenä viikonloppuna Kisakallion urheiluopistolla Lohjalla. Tapahtuma rakentuu jaostojen lajiparlamenttien ja liiton palkitsemisgaalan ympärille. Tänä vuonna mukana on myös liiton ylimääräinen kokous ja koulutusta kilpailunjärjestäjille. Lauantaina aloitetaan yhteisesti kello 9.00, jonka jälkeen siirrytään lajiparlamentteihin. Lauantaina on luvassa myös yhteistä ideointia, miten kotimaan kilpailutoimintaa voitaisiin kehittää. Aihe kirvoitti paljon ajatuksia jo Tampereella 31.8. päivätilaisuudessa, jossa keskusteluun varattu aika loppui auttamatta kesken. Illan huipentaa Grande Finale -gaala. Sunnuntaina perehdytään kilpailujen järjestämiseen liittyviin asioihin, kuten viestintään ja tulostiedottamiseen sekä uuden kilpailu- ja tilastopalvelun tuomiin muutoksiin. OHJELMA: LAUANTAI 26.10.2019 8.00 Ilmoittautuminen alkaa 9.00 Yhteinen avaus 9.30 Lajiparlamentit alkavat 16.00 Kilpailutoiminnan kehittäminen – ideariihi 19.15 Grande Finale -gaala SUNNUNTAI 27.10.2019 9.00 Kilpailujärjestäjien koulutus 13.00 SAL:n ylimääräinen kokous ILMOITTAUTUMINEN: Lisätiedot, hinnat ja ilmoittautuminen liiton nettisivuilla www.ampumaurheiluliitto.fi. Ilmoittaudu juhlavuoden huipentumaan viimeistään 17.10.2019! Ongelmatilanteissa kysy Sanna Hellgréniltä, puh. 040 563 3554, sanna.hellgren@ampumaurheiluliitto.fi Pukeutumiskoodi gaalailtaan on juhlapuku (smokki/tumma puku) Kehitä ampuma­ urheilu­seuraa Tähtiseuraverkkopalvelulla S euran kehittäminen on innostavaa! Se kannattaa tehdä yhdessä asiasta innostuneen tiimin kanssa. Kehittämisen apuvälineenä toimii Tähtiseura-verkkopalvelu ja paljon erilaisia työkaluja. Kehittämistä voi tehdä omaa tahtia pala kerrallaan. Tervetuloa ampumaseuran kehittämispolulle! www.ampumaurheiluliitto.fi/ liitto/nuoriso/tahtiseurat/ Ka Virta lle pohja Lahjaksi aa v isälle tai uot ta pukin­konttiin! uma tark k urhe ilun histo ria S uom essa Vir ta p ohja av u o t ta Tässä teoksessa riittää lukemista ja mukaansa tempaavia tarinoita! Kalle a Sed u t dolo perspicia re tore mque la tis unde o v u mnis enim eritatis et dantium , tota iste natu quas ipsam m s quia i cons volupta architec rem ape error sit v to be equu tem unt. olup qu ata riam, e N n ta secte eque porr tur magn ia volup e vitae aque ips tem acc u d ta a i tu ut lab r, adipis o quisqu dolores e s sit asp icta sunt quae ab santium e am e e ci ve illo o rn ore e x s p atur qui ra st, qu t dolo lit, sed aut o licabo. N invention id q re m Ut en agna uia non olorem ip e volupta dit aut fu emo im ad n m g s u te u it, s m a m m liqua cipit minim m qu quam eiu quia do sequi ne ed la lor s aerat s eum boriosam a venia m, q iure volup modi tem sit amet, ci, n is u re i cons pora tatem c equa prehend ut aliquid is nostru incid on. m ex tur, v erit q u e x nt e e el illu a rc u m qu i in ea vo commo itatione di co m ull i dolo lupta ns am c te ve rem orpo eum lit es equatur. ris se Q fugia t quo quam n uis aute susmv ihil volup tas n molestia el ulla p e ariatu r. Sata t a r kk Sata Am p Amp histo u m a u r h r i a Suome i l u n essa Kalle Virtapohjan kirjoittama Sata tarkkaa vuotta: Ampumaurheilun historia Suomessa julkaistiin 31.8. 2019 liiton 100-vuotisjuhlassa. Tilaa nyt omaksi tai lahjaksi Ampumaurheiluliiton verkkokaupasta tai liiton toimistosta www.ampumaurheiluliitto.fi/myy-ja-osta/kauppa/ 384-sivuisen kirjan hinta on 48 euroa. Am p uma SUo meN urhe Amp ilun UmA Urh histo e i lU ria S liit t o 19 uom 19 – 2 019 essa 4/2019   URHEILUAMPUJA UA_4_2019.indd 41 41 24/09/2019 8.28

TIEDOTUKSIA, TAPAHTUMIA JA KILPAILUKUTSUJA H E I K K I R O M P PA N E N Kutsu Suomen Ampuma­urheilu­ liiton ylimääräiseen kokoukseen 27.10.2019 S uomen Ampumaurheiluliiton (SAL) ylimääräinen kokous pidetään sunnuntaina 27. lokakuuta 2019 klo 13 Kisakallion urheiluopistolla (Kaarina Karin tie 4, Lohja). Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 12.30 Kisakallion päärakennuksen aulassa. SAL:n jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään kokoukseen yhden äänivaltaisen edustajan sekä enintään yhden lisäedustajan. Lisäedustajalla on kokouksessa vain puheoikeus. Edustajalla tulee olla jäsenyhdistyksen antama valtakirja ja hänen tulee olla edustamansa paikallisyhdistyksen jäsen. Kukin liittokokousedustaja saa edustaa yhtä jäsenyhdistystä. Kokouksessa käsitellään sääntömuutosesitystä SAL:n sääntöihin. Kokouskutsu ja esityslista liitteineen lähetetään seuroille postitse 27.9.2019. PALVELUHAKEMISTO Vakio- ja irtovuoroja Pienoispistoolirata 25 m: ampumapaikkoja 5 kpl, maksimikaliperi 22 50 m rata: ampumapaikkoja 3 kpl, ampua voi 9 mm aseella, kohdistuspöytä Ampumaratoja voi käyttää vain, jos on oma ase ja siihen hallussapitolupa. Helsingin Urheilutalo Helsinginkatu 25, puh. 09 3488 6419 urheiluhallit.fi/kallio 42 Tarkkuuslajien yhteinen 2-tason vALmEnTAJAKOuLuTuS 2019–2020 NTAisiN KLo 16.00 LäHijAKsoT ALKAVAT PeRjANTAisiN KLo 12.00 jA PääTTyVäT suNNu AJAnKOhdAT JA SISäLLöT 1. YLEISJAKSO • Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen • Harjoittelun ohjelmointi • Biomekaniikka • Psyykkinen valmennus urheiluosaaminen ja kokonaisvaltainen valmennus 22.–24.11.2019 KuoRTANe • Ravitsemus LAJIJAKSOT Liikkeemme avoinna ma-pe 9.00-17.00 la sopimuksen mukaan Maahantuonti-, tukku- ja vähittäismyyntiliike Suomen Ampumaurheilu­ liiton toiminnanjohtaja Anne Lantee luovutti Sata tarkkaa vuotta -historiateoksen Urheilumuseoon 23. syyskuuta Urheilumuseolla järjestetyssä tilaisuudessa. Teoksen vastaanotti johtaja Pekka Honkanen (vas.). Kuvassa myös teoksen kirjoittaja Kalle Virtapohja. Tarkkuuslajit (ammunta, curling, keilailu, jousiammunta) jatkavat vuonna 2019 yhteisen 2-tason valmentajakoulutuksen toteuttamista. Koulutus koostuu neljästä lähijaksosta (pe–su), joista kaksi on yleisjaksoa ja kaksi lajijaksoa. Lähijaksojen lisäksi koulutuksessa on oppimistehtäviä sekä käytännön valmennusnäyttöjä. Pääsyvaatimus koulutukseen on aikaisempi 1-tason (tai vastaavan) koulutuksen suorittaminen ja mukanaolo käytännön valmennustyössä. 2. YLEISJAKSO ASEET JA AMPUMATARVIKKEET Kotisivut: www.asetalo.com Sähköposti: asetalo@asetalo.fi M AT T I E R K K I L Ä Taitoharjoittelu ja valmentajan osaaminen 20.–22.3.2020 KISAKALLIO VIRKISTÄVÄN MUKAVA. Keskustie 5, 34800 VIRRAT Puh. 03-4755371 Kotisivumme: www.asetalo.com Sähköposti: asetalo@asetalo.fi Sami Jauhojärvi ja Kalle Palander kävivät tapaamassa Satu Mäkelä-Nummelaa tämän kotiradalla Orimattilassa. Vierailun aikana tehtiin Tokion olympialaisiin liittyvää tv-ohjelmaa, joka tulee ulos ensi vuoden aikana. Kurssikirja LAATuA KäyTäNNöN VALMeNTAMiseeN 39 € Kirja laskutetaan 1. koulutusjakson yhteydessä. • • • • • Psyykkinen valmennus Kilpaileminen Taitoharjoittelu Valmentajana kehittyminen • • • • Ammunta: huhtikuu ja elokuu 2020 Jousiammunta: 31.1.–2.2.2020 ja 17.–19.4.2020, Kuortane Keilailu 2.–3.11.2019 ja tammi-helmikuu 2020, Kuortane Antidoping Curling: ilm. myöh. Koulutuksen hinta Koulutuksen hinta on 250 euroa/jakso sisältäen koulutuksen ja majoituksen täysihoidolla (2 hh). Koulutus sisältää yhteensä neljä jaksoa. ekä ostaa iltapala. Lisähinnasta on mahdollista majoittautua yhden hengen huoneessa s en Koulutuksessa käytetään kurssikirjaa Laatua käytännön valmennukse (39€+postituskulut). Ilmoittautumiset www.ampumaurheiluliitto.fi Vuoden 2019 viides Urheiluampuja ilmestyy 12.12. arkkuuslaji ja Mukaan mahtuu kaikista tarkkuuslajeista enintään 15 valmentajaa/t e yli kiintiön, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli osallistujia tule lajiliitot valitsevat osallistujat. Ilmoittautumiset 30.10.2019 mennessä: Kaikkien lajien ilmoittautumiset suoritetaan kootusti internetissä osoitteessa https://goo.gl/forms/erFyC6QXX7uNC1jt2 URHEILUAMPUJA  4/2019 UA_4_2019.indd 42 24/09/2019 8.28

TAVARAPÖRSSI MYYDÄÄN ANSCHUTZ 9003 PREMIUM 4,5 MM ILMAKIVÄRI Hyväk. huippuluokan ilmakivääri tähtäimineen. Kylmälauk. mahdollisuus. Laukaisu ja tukki säädettävissä monipuolisesti. Ostettu Aseliike Rantaselta perushuollettuna, ollut aiemmin yhdellä omistajalla. Mukana: Anschutzin säädettävät tähtäimet, käyttöohje , työkalurasia, täyttöadapteri, oma kuusiokoloavain, kova kuljetuslaatikko, Alkup. säiliö, leimattu 2004/6 Kisa- ja harjoitus luoteja yms. Ilm: Timo Kataja, timo.kataja@eke.fi, 040 8622338. Ilmoitus jätetty: 19.9.2019 MYYDÄÄN SILVER PIGEON I 686 SPORTING Piipun pituus 28´ ja kal. 12/76 sekä lisäksi Beretan kantohihna, patruunavyö, puhdistusnaru, klikkipatruunat sekä patruunoita. Alkuperäinen aselaukku tarvikkeineen. Ase on uudenveroinen ja sillä on ammuttu noin 500 laukausta (9/2017). Myydään harrastuksen loppumisen takia. Hintapyyntö 1800 €/tarjous. Ilmoittaja: Pauli Kärkkäinen, pauliokarkkainen@gmail.com, 040-5736254. Ilmoitus jätetty: 07.09.2019 MYYDÄÄN ILMAKIVÄÄRI FEINWERKBAU 800X. Yksi ilmasäiliö, leimaa 04/27 saakka. Mukana kaikki mitä uutenakin eli kova laukku ja työkalukotelo. M-kahva oikeakät. ampujalle. Extrat: Etutähtäin AHG Super Iris säädettävällä iiriksellä, takatäht. Centra Sight 1.8 Indoor säädettävällä iiriksellä ja viidellä värisuotimella, takatähtäinpeili Centra, perälevypaino, 2x putkipaino perään, poskitukkipaino, piippupaino, etutukin korotuspalasarja - X-butt perälevy. Ostettu uutena 11/17, ammuttu n. 6500 lauk. Tämä yli 3000 Eur paketti, nyt vain 2300 Eur. Kaupanpäälle 10 000 kpl penkitettyjä panoksia (RWS R10 match) Erikseen myynnissä ilmakivääriampujan varustekassi Gehmann 40 €. Sijainti Vantaa, koe-ammunta voidaan järjestää KUAS vuoroilla. Ilm: Seppo Niemelä, seppo.niemela@porkkanasorvaus.com, 0407703477. Ilm jät: 5.9.19 ONNITTELUT 90 VUOTTA Bengt Vilja 85 VUOTTA Lassi Riitinki 80 VUOTTA Pentti Koskivuori Jussi Ruohonen Raimo Selenius 75 VUOTTA Risto Pilvi Yrjö Eklund Lauri Lohtari Kalle Rehn Seppo Tiensuu MYYDÄÄN SAKO 22/32 (22LR JA 32SW VAIHTOKALIIPERI) 580 € Erittäin hyväkuntoinen SAKO 22/32 vaihtokaliiperi pistooli. Piipuilla vähän ammuttu. Laukku ja ohjekirjat kaikki tallessa. Ilmoittaja: Petri Isokoski, petri. isokoski@gmail.com, 050-4404086. Ilmoitus jätetty: 07.08.2019 MYYDÄÄN FEINWERKBAU 700 ALU ILMAKIVÄÄRI 1000€ Vähän käytetty. Kiväärissä hyvät säätömahdollisuudet ja soveltuu loistavasti kaikentasoiseen kilpa-ammuntaan. Mukaan saa halutessaan hihnatuen ja s-koon hanskan. Väriltään ase on sininen ja varustettu oikeakätisellä kahvalla. Ainoana miinuksen on, että paineilmasäiliö on vanhentunut. Ilmoittaja: Aleksi Montonen, allu.m94@hotmail.com, 0451375985. Ilmoitus jätetty: 04.08.2019 MYYDÄÄN WALTHER DOMINATOR 1250 5.5 MM Vähän ammuttu hieno ilmakivääri (reilut 1000 laukausta) 8-32 x 56 kiikarilla ja bipodilla. Paineilmasäiliöiden katsastukset ovat voimassa 2021 asti. Mukaan tulee 6 litran 300 bar pullo, 3 rullalipasta, 4 lähes täyttä kuularasiaa sekä 3 kuusiokoloavainta ja puhdistuspellettejä. Hinta 500 €. Ilmoittaja: Mikko Nieminen, mikko.s.nieminen@gmail.com, 0503088693 Ilmoitus jätetty: 27.07.2019 OSTETAAN KIIKARIN JALKA Feinwerkbau 60x:ään sopiva. Ilm: Hannu Rantanen, hannuj.rantanen@dnainternet.net, 0504520450. Ilm jätetty: 3.8.2019 Tavarapörssi on tarkoitettu yksityishenkilöille ja ­ampumaseuroille. Hinta 10 euroa. Voit täyttää sähköisen ilmoituspohjan osoitteessa: www.ampumaurheiluliitto.fi/myy-ja-osta/ilmoitukset/lisaa-ilmoitus Ilmoituksen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. TSA 10.11. ESF 4.10. HVA 9.10. ESF 10.11. HVA HVA HVA TSA HVA 21.10. 31.10. 1.12. 22.12. 27.12. 70 VUOTTA Hannu Rannikko Juhani Härkönen Kai Kulmala 60 VUOTTA Pekka Mäki Pirjo Karppinen Hannu Tamminen Timo Sillanpää Jari Ukkonen Kari Vepsäläinen SäSA 16.10. HVA 15.11. TSA 10.12. SäSA 14.10. VarkA 20.10. LL 20.10. HVA 28.10. SäSA 21.12. VarkA 25.12. 50 VUOTTA Vesa Salonen SäSA Juha-Pekka Salminen TSA Kari Nurmi SäSA Tomi Kause HVA Jari Lainio TSA Jaakko Leivo HVA 19.10. 7.11. 22.11. 28.11. 2.12. 15.12. Urheiluampuja-lehti julkaisee vain ne syntymäpäiväonnittelut, jotka seurat toimittavat Ampumaurheiluliittoon LEHDEN AINEISTOPÄIVÄÄN MENNESSÄ. Seurojen pitää varmistaa, että syntymäpäiväsankarit suostuvat merkkipäivätietojensa julkaisemiseen. Merkkipäivätiedot voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. lauottua MYYDÄÄN MEGALINK-TAULULAITE + johdot + laukku 10m ja 50m ammuntaan. Mukana tulee valotaulu 10m matkalle sekä vahvempi etutaulu 50m matkalle. Lisäksi kuminauha 50m ammuntaan sekä useampi rulla paperia 10m ammuntaan ja taulupahveja kiväärille ja pistoolille. Taululaitteeseen ei tule mukana näyttöä, vaan näyttönä käytetään omaa tietokonetta. Mukaan saa tietokoneen, jolla olen taululaitetta käyttänyt, jos haluaa. Laitteeseen on ammuttu n. 10 000 laukausta. Ilmoittaja: Annika Sihvonen, canarialintu@ hotmail.com, +358504005309. Ilmoitus jätetty: 01.09.2019 TSA 7.11. Kun VihA:n porukkaa pyytää luonnehtimaan seuraansa kolmella adjektiivilla, ne ovat: pieni, vaatimaton ja aggressiivinen. Viimeisellä adjektiivilla he tarkoittavat sitä, että ovat olleet oma-aloitteisia ja kehdanneet kysyä. Jopa ampumaurheilija voi kysyä (kunnalta) yhteistyösopimusta, puheenjohtaja Taisto Rättö sanoi. i Sivu 31. Ammunnasta Emmi Hyrkäs pitää kuukauden mittaisen tauon loppusyksystä ja tekee enemmän fyysisiä harjoituksia, käy kuntosalilla ja lenkeillä. – Normaalisti teen kovilla harjoituskausilla ja kisakaudella salitreeniä todella vähän, mutta kävelen metsässä aika paljon. Maastossa liikkuminen kehittää tasapainoa ja vähän fyysistä kuntoakin, mutta erityisesti se auttaa mieleen, se auttaa rauhoittumaan. Talvilajikseen hän on löytänyt lumikenkäkävelyn. – Olen etsinyt ne lajit, jotka itselle ovat kaikista mukavimpia. Tavallaan siis ihan normaalia liikuntaa, mutta haluan, etteivät fyysiset harjoitteet tuntuisi niin pakkopullalta, vaan ne olisivat samalla rentouttavia ja kehittäviä.” i Uutisvuoksi 25.8. Urheiluampuja 2019 Lehden numero Varauspäivä Aineistopäivä Ilmestymispäivä 5/2019 14.11. 21.11. 13.12. 4/2019   URHEILUAMPUJA UA_4_2019.indd 43 43 24/09/2019 8.28

SVENSKA SIDOR L A S S I PA LO / A M P U M AU R H E I LU L I I T TO Oskari Kössi i farten i världscupen i Lahtis. Kössi femte i världscupen L A S S I PA LO / A M P U M AU R H E I LU L I I T TO DET HAR UNDER SOMMAREN skjutits en världscup på hagel och en på gevär och pistol. I världscupen i hagel som ordnades i Lahtis, var SSG:s Oskari Kössi mycket framgångsrik. Kössi kom där in på en femte plats. Han träffade 122 av 125 lerduvor i grundserien. Som gav honom en femte plats i grundse­ rien och alltså en finalplats bland de sex bästa skyttarna. I finalen föll Kössi sedan ut som femte efter att han kämpat bra i en mycket jämn final. Luigi Lodde från Italien som hade fulla poäng i grundserien segrade också i finalen. Förutom Kössi deltog det också några andra SSG-skyttar i världscupstävlingen. Timo Laitinen deltog också i herrarnas skeet var han sköt 114 träffar och kom in på en 69:e plats. I damernas skeet kom Heidi Hämäläinen in på en 62:a plats när hon sköt 98 träf­ far. För att nå finalen krävdes det 114 träffar. 44 Nästa nummer I NÄSTA NUMMER kommer vi bland annat få läsa om årets sista värdetävlin­ gar när gevärsskyttarna ännu tävlade om EM-medaljer i Bologna, Italien när den­ na tidning gick i tryck. Heidi Hämäläinen Långström 32:a i Rio de Janeiro GEVÄRSSKYTTARNA Sebastian Långström och Jenna Kuisma från KSF och Joni Stenström från RS deltog i världscupen i Rio de Janeiro, Brasilien. Långström knep en 32:a plats i herrarnas luftgevär när han sköt 624,3 poäng. För att nå finalen krävdes det 627,9 poäng. I damernas motsvarande tävling sköt 620,4 poäng och det gav henne en 67:e plats. Finalgränsen landade denna gång på 628,3 poäng. Kuisma och Stenström tävlade också i tävlingarna på 3x40 skott, men de klarade sig inte vidare från kvaltä­ vlingarna. URHEILUAMPUJA  4/2019 UA_4_2019.indd 44 24/09/2019 8.28

Värdetävlingar på hagel L A S S I PA LO / A M P U M AU R H E I LU L I I T TO SEDAN SENASTE NUMMER har det ordnats både VM och EM för hagelskyttarna i Lona­ to, Italien. I båda tävlingarna har det deltagit SFS-skyttar. VM ordnades i början av juli. Där del­ tog SSG-skyttarna: Mopsi Veromaa, Oskari Kössi och Mirka Kyyrönen. Veromaa deltog i damernas trap. Där var hon 24:e efter att hon skjutit 112 av 125 mö­ jliga träffar. Till finalen skulle det ha krävts 119 träffar. Oskari Kössi deltog i herrarnas skeet. Kössi kom där in på en 68:e plats efter att han träffat 115 lerduvor. Till finalen krävdes hela 123 träffar. Mirka Kyyrönen tävlade i herrarnas trap. Med 108 träffar av 125 möjliga kom Kyyrö­ nen in på en 126:e plats. För att nå finalen borde Kyyrönen ha träffat 121 lerduvor. EM ordnades i början av september. Där var det ännu flera SSG-skyttar med: Heidi Hämäläinen, Mopsi Veromaa, Oskari Kössi, Timo Laitinen och Mirka Kyyrönen. Hämäläinen var med i damernas skeet. I den tävlingen träffade hon 113 av sina skott det berättigade henne till en 22:a plats. Till finalen skulle det ha krävts 118 träffar. Veromaa deltog i damernas trap. Här kom hon in på en 20:e plats med 105 träffar. Finalen missade Veromaa denna gång med sex träffar. KÖSSI OCH LAITINEN tävlade i herrarnas skeet. Båda två sköt 120 träffar i en mycket jämn och högklassig tävling. Med de re­ sultaten kom Kössi in på en 15:e plats och Laitinen på en 23:e plats. För att nå finalen krävdes det 123 träffar. I herrarnas trap tävlade Kyyrönen. Där placerade sig Kyyrönen på en 21:a plats efter att han skjutit 115 träffar. För att nå finalen denna gång krävdes det 119 träffar. Timo Laitinen Lag-guld för Holmberg V I L L E H ÄY R I N E N RASEBORGS SKYTTARS Krister Holmberg var med om att ta lag-guld i EM när bland­ loppstävlingen avgjordes på rörligt mål i Ungerska Gyenesdias. Jämnheten bar det finländska laget till seger. Holmberg sköt 389 poäng och var in­ dividuellt åttonde. Hela laget var inom två poäng när Topi Hulkkonen sköt 390 poäng och Heikki Lähdekorpi 388 poäng. Med dessa resultat segrade det finländska laget med sju poäng över Ryssland som var andra. -När man såg på resultaten efter gårda­ gen så skulle man inte ha trott att de skulle gå så här, konstaterade Holmberg. Man sköt alltså första delen på lördagen och andra delen på söndagen. Holmberg sköt endast 190 poäng på lördagen men hela 199 poäng på söndagen. Det banade väg för att finländarna lyckades ta hem lagsegern. De andra finländarna höjde sig också ett snäpp från lördagen. Polens Lukasz Czapla segrade individuellt efter att han skjutit 395 poäng. Inte i form HOLMBERG SJÄLV var annars inte nöjd över sina individuella prestationer i EM. Ti­ digare tog han en tolfte plats på normallop­ S F S Krister Holmberg tillsammans med Heikki Lähdekorpi och Topi Hulkkonen på högsta pallen i EM. pet med 578 poäng. –Timingen har inte riktigt fungerat här alls, det har oftast smällt vid fel tidpunkt. Tur fick jag det ändå att fungera idag, sade Holmberg och syftade på söndagens tävling. – Det har varit lite trögt under hela ve­ ckan, formen har inte riktigt varit på topp. Man får ju nog vara riktigt nöjd nu när vi ändå lyckades ta guld, fortsatte Holmberg. SVENSKA FINLANDS SPORTSKYTTEFÖRBUND.R.F (SFS) Petra Liljeberg Joni Stenström SFS:s hemsida 0500 872 045 Svenska sidor skribent www.sfs.idrott.fi petra_liljeberg92@hotmail.com joni.stenstrom@gmail.com 4/2019   URHEILUAMPUJA UA_4_2019.indd 45 45 24/09/2019 8.28

SARJAKUVA L A S S I PA LO 10 napakkaa Vastaajana on Kurikan Ampujien skeet-ampuja Oskari Lehtimäki, 17. Hän edusti Suomea ensimmäisen kerran kansainvälisissä arvokisoissa, kun EM-kilpailut olivat Italian Lonatossa syyskuussa. 46  EKA ENNAKOIVA: Millainen fiilis Lonaton EM-kilpailuista jäi? Hyvä! Kokemusta tuli, mutta paremminkin olisi voinut mennä.  TOKA TUNKEILEVA: Mikä oli parasta? Se, että onnistuin joukkuekilpailussa aika hyvin.  KOLMAS KOVISTELU: Kuinka erilaista oli kilpailla Lonatossa kuin kotimaisilla tutuilla radoilla? Erilaiset tausta siellä oli kuin Suomessa. Kansainvälisyys ei aiheuttanut sen enempää tuntemuksia.  NELJÄS NALLITUS: Mitkä ovat vahvuutesi ampujana? Olen aika rauhallinen.  VIIDES VARMISTAVA: Mitä muuta harrastat? Kalastusta ja metsästystä.  KUUDES KUJEILEVA: Kuinka paljon aikaa vietät päivässä aikaa somessa? Varmaan tunnin iltaisin. Vietän paljon aikaa pihalla kaikenlaisia hommia värkkäillen.   SEITSEMÄS SIHTAUS: Millaisia tavoitteita sinulla on urheiluampujana? Jos joskus olympialaisiin pääsisi. Sen näkee sitten, mutta mielenkiintoa kyllä piisaa!  KAHDEKSAS KULTAHIPPU: Mitä tulee mieleen sanoista olympialaiset? Se, mitä äsken sanoin. Ne alkavat olla tavoitteena.  YHDEKSÄS YRITYS: Millä aseella ammut? Se on Blaser F3.  NAPAKYMPPI: Mikä on ollut tämän vuoden ”napakymppi”? Lonaton EM-kilpailut. Ne olivat tavoitteenani, ja tavoite toteutui. LASSI PALO URHEILUAMPUJA  4/2019 UA_4_2019.indd 46 24/09/2019 8.28

FINAALI Heikki Keskitalo haluaa kokea arvokisat ”katsojana” Teksti & kuva LASSI PALO H eikki Keskitalo oli yksi Ampumaurheiluliiton 100-vuotisjuhlassa palkituista ampumaurheilussa ansioituneista. Hän sai ansioristin kullattuna. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi ansiomerkit aiemmin tänä vuonna. Lahtelainen Keskitalo on ansiomerkkinsä totisesti ansainnut, sillä niin paljon hän on tehnyt pyyteetöntä työtä ampumaurheilun hyväksi. Hän on ollut Lahden Ampumaseuran (LAS) johtokunnassa, haulikkojaostossa, kilpailujen johtajana,tuomarikouluttajana ja yleismiehenä. Ampumaurheiluliiton hallitukseen hän kuului vuosina 2005–2012. LAHDEN MAAILMANCUP OLI näytösikkuna suomalaisten osaamisesta kisajärjestämisen alueella. KUN AMPUMAURHEILU KYLLÄSTYTTÄÄ, menen mökille, pelaan golfia ja metsästän. HALUAN VIELÄ KOKEA AMPUMAURHEILUSSA uudet haulikon arvokisat Suomessa ”katsojana”. Heikki Keskitalo ´´ SYNT.: 3.3. 1949 ´´ KOTIPAIKKA: Lahti ´´ SEURA: Lahden Ampumaseura (LAS) ´´ TYÖURA: metsätalousinsinööri ´´ PERHE: vaimo MILLOIN, MITEN ja miksi tulit ampumaurheiluun mukaan? – Eri urheilulajit ovat aina kiinnostaneet, ja olisinko ajautunut perinteisesti metsästyksen kautta ampumaradalle. Aluksi oli metsästysseuran kilpailuja ja sitten tulin vähitellen mukaan LAS:n toimintaan joskus vuonna 1980. Keskitalo on eläkkeellä. Hän toimi työurallaan metsäteollisuudessa puunhankinnan parissa eri tehtävissä. KUN SAIN OKM:N ANSIOMERKIN, minusta se tuli yllätyksenä, ja siihen on ollut vaikuttamassa monta muutakin alan toimijaa. AMPUMAURHEILU ON OLLUT MINULLE mielenkiintoinen harrastus. OLEN PYÖRÄILLYT HÄLVÄLÄN RADALLA useita kilometrejä ja kävellyt vielä enemmän. MINUT PITÄÄ SEURATOIMINNASSA MUKANA pyrkimys parantaa olosuhteita ja pedata ampumaurheilun tulevaisuutta. AMPUMAURHEILUSSA PARASTA ON osuminen. VIETÄN RADALLA liian paljon aikaa. VIIHDYN RADALLA SIKSI, ETTÄ itsekin ammun ja harjoittelen. PYSYN TÄSSÄ TOIMINNASSA MUKANA toistaiseksi karsien vähitellen eri tehtäviä. SAL:N HALLITUKSESSA oli mielenkiintoista toimia ja vaikuttaa eri asioihin. LAS ON MINULLE kotiseura. 4/2019   URHEILUAMPUJA UA_4_2019.indd 47 47 24/09/2019 8.28

NISSAN NAVARA NAUTI VAHVEMMASTA KOKEMUKSESTA Nyt voit lastata Nissan NAVARAan enemmän kuormaa kuin koskaan aiemmin. Voit ajaa turvallisemmin ja miellyttävämmin tehokkaampien jarrujen ja uuden jousituksen ansiosta, vetää peräkärryä turvallisemmin ja nauttia uudesta NissanConnect-navigointi- ja viihdejärjestelmästä. Nissan NAVARA on vahvempi ja parempi kuin koskaan. • Uusi etu- ja takajousitus • Suurempi hyötykuorma • Tehokkaammat jarrut • Perävaunun ajovakauden hallintajärjestelmä • Uudet NissanConnect Services -ominaisuudet Varaa koeajo Nissan-jälleenmyyjälläsi jo tänään. Nissan Navara N-Guard alk. 46 313 € EU-yhdistetty kulutus ja CO2-päästöt: NAVARA-mallisto: 6,3-9,4 l/100km, 167-249 g/km. Nissan NAVARAmallisto King Cab alk. 35 757 € (sis. toimituskulut 600 €). Nissan Navara N-GUARD Double Cab, 2-paikkainen alk. 46 313 € (sis. toimituskulut 600 €). Kuvan auto erikoisvarustein. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. UA_4_2019.indd 48 31195246_FY19_Q2_NAVARA_210x260_3mm_bleed_FIN.indd 1 KAIKILLE NISSANHYÖTYAJONEUVOILLE Lue lisää: nissan.fi 24/09/2019 8.58 8.28 06/09/2019