TALOUS JA INVESTOINNIT VARMA Keilaniemen Portti on 2020-luvun puurakentamisen suunnannäyttäjä 6 FH INVEST laajensi Etelä-Suomeen 16 UUDEN VUOSIKYMMENEN JOHTAJUUS SOL Hyvä johtajuus on vastuullisuusteko 3 KIDE HOTEL BY ISO-SYÖTE ravistelee perinteistä hotellikonseptia 15 + 3stepIT Citrix Fixcel 8 NOVOSAN ♥ VESSOJA VASTUULLISUUDEN VUOSIKYMMEN 2020 MAINOSLIITE MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 1

PALETTE VALTAA MARKKINAOSUUTTA SUOMESSA P alette Software on automatisoinut yritysten taloushallinnon prosesseja jo 26 vuotta. Yritys on alunperin Ruotsista, missä se on saavuttanut markkinajohtajan aseman ja ratkaisua käyttää globaalisti yli 3 500 asiakasta. Paletten vahvuus on keskittyminen ainoastaan hankinnasta maksuun -prosessiin. Suomessa Palette on noussut kuudessa vuodessa johtavaksi toimittajaksi omassa kohderyhmässään, ja tänä päivänä ohjelmistoa käyttää yli 200 yritystä, esimerkiksi Lindström, SRV, Technopolis, Lääkärikeskus Aava, Lumon ja Hartela. Taloushallinnon alalla on selkeästi liikuttu ostolaskujen automatisoinnista kohti yhtenäistä hankinnasta maksuun -prosessia. Tällöin valtaosa yrityksen hankinnoista tehdään ratkaisun kautta ja ostolaskuprosessi 2 automatisoidaan. Näin saadaan täysi näkyvyys yrityksen kuluihin ja pystytään hakemaan merkittäviä euromääräisiä säästöjä. ”Uskomme, että erikoistumalla yhteen prosessiin ja tarjoamalla parhaan palvelun, onnistumme jatkossakin”, toteaa Paletten maajohtaja Juha Väänänen. Palette Software ja Sofigate yhteistyöhön Sofigate on bisnesteknologian palvelujen pioneeri ja markkinoiden edelläkävijä. Yritys tarjoaa yrityksille parhaat työkalut digitalisaation johtamiseen. Kun Palette ja Sofigate sopivat kumppanuudesta, yhteinen sävel löytyi heti ja keskustelut etenivät mutkattomasti – yrityksillä on yhteinen tavoite tarjota kohderyhmälleen parhaat ratkaisut ja paras palvelu. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU “Näemme uusien kumppanuuksien solmimisen tärkeänä askeleena vahvan suoramyynnin lisäksi”, Väänänen toteaa. Yhteistyön ensimmäisessä vaiheessa Sofigate ottaa Paletten ratkaisun omaan käyttöönsä, ja tulevaisuudessa Sofigate pystyy tarjoamaan ohjelmistoa asiakkailleen. Lisätietoja www.palettesoftware.fi. w “ Uskomme, että erikoistumalla yhteen prosessiin ja tarjoamalla parhaan palvelun, onnistumme jatkossakin. MAINOSLIITE

Hyvä johtajuus on VASTUULLISUUSTEKO Vastuullinen kilpailukyky tarkoittaa SOLille asiakkaiden, työntekijöiden, ympäristön ja yhteiskunnan etujen huomiointia kaikessa toiminnassa. SOL illa työskentelee yli 14 000 henkilöä, ja toimintaa on 7 maassa. Suomalainen perheyritys pitää kiinni perinteistään, jo 170 vuoden ajan toimintaa ohjanneista inhimillisistä arvoista. ”Olemme vastuussa yhteiskunnalle, työntekijöille ja asiakkaille. Mukana tulee vastuu ympäristöstä”, SOL Palveluiden toimitusjohtaja ja osaomistaja Juhapekka Joronen selittää. Tosiasia on, että maailma on muuttunut pienemmäksi ja toimintakulttuuri ympärivuorokautiseksi - muutos ajaa uudistumaan. Joitain SOLin perustöitä voidaan tehostaa, Uudistuminen ja vastuullisuus kulkevat SOLin toimitusjohtaja ja osaomistaja Juhapekka Jorosen mukaan käsikädessä. synnyn. Esimiehen on löydettävä keinot tukea päivittäistä johtamista, sillä jokainen kyynärpään kolhaisu tai liukastuminen on turha: ”Henkinen ja fyysinen turvallisuus ovat tärkeässä roolissa.” SOLin toimintatapaan kuuluu ottaa asiakastyytyväisyyskäynnille mukaan esimiehen lisäksi henkilö, joka työskentelee kohteessa. Näin palautetta saadaan suoraan kentältä. Viime vuonna kasvotusten käytiin yli 12 000 asiakastapaamista. ”Erään hotellin vuosittaiset roskasäkkimäärät saatiin tippumaan Helsinki-Hämeenlinna välin verran”, Joronen kertoo. Haasteena on saada hyvät ideat talteen ja käytäntöön: ”Olemme asiantuntijoita. Jotta uusia ratkaisuja löydetään, esimiehen on ohjattava työntekijää sekä tarvittaessa myös asiakasta.” w muttei korvata: ”Digiraportointi on hyvä lisänä, mutta siitä ei ole hyötyä, jos kohteen lakanoita ei ole vaihdettu.” Suuri joukko voi tehdä muutoksen Suomen yhtiöiden SOLilaisista 30 prosenttia on kulttuuritaustaltaan muita kuin suomalaisia, äidinkieliä on yli 60. Esimiesten on ymmärrettävä erilaisia kulttuureja ja uskontoja sekä osattava viestiä. Ihmisten johtamisen merkitys korostuu ja etenkin, kun suuri osa henkilöstöstä työskentelee asiakkaiden tiloissa. ”Esimiehen on oltava työntekijälle läsnä ja annettava palautetta, tämä on haastavaa.” Suuren joukon liikkuessa syntyy tilanteita, jotka mahdollistavat onnettomuuksien “ Hotellin vuosittaiset roskasäkkimäärät saatiin tippumaan HelsinkiHämeenlinna välin verran. SOL PALVELUIDEN TOIMIALAT • • • • MAINOSLIITE Siivouspalvelut Pesulapalvelut Henkilöstöpalvelut Hälytyskeskus • • • • Kiinteistöpalvelut Aurinkovoimala Toimitilapalvelut Turvallisuuspalvelut CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 3

K-Caara tarjoaa yrityksille autoilun kokonaispalvelut K-Caaran kautta yritysautojen hankkiminen on sujuvaa ja tehokasta, koska maahantuonti, myynti, merkkihuolto ja rahoitus ovat saman katon alla. Huoltoleasingin suosio kasvaa koko ajan, koska se on ennakoitava, riskitön ja vaivaton tapa hankkia autoja. K -Caara on Suomen suurin Volkswagen-, Audi- ja SEAT-henkilöautojen sekä Volkswagen Hyötyautojen jälleenmyyjä ja monipuolisten autoilupalveluiden tarjoaja. Yritys palvelee 15 paikkakunnalla. Suomen yritysautoista lähes 25 prosenttia on K-Caaran merkkejä. ”Tarjoamme yrityksille kaikkien automerkkiemme kokonaisratkaisun suoraan ilman välikäsiä tai vaihtoehtoisesti kolmikantamallin yhdessä leasingyhtiökumppanin kanssa. Toimintamallista riippumatta meiltä saa oman yhteyshenkilön, joka on aidosti kiinnostunut hoitamaan asiakasyrityksensä ja yritysautoilijoiden asioita”, K-Caaran yritysmyyntijohtaja Jaana Särkisilta esittelee. ”Meillä on saman katon alla koko ketju eli maahantuonti, automyynti, huolto ja rahoitus. Se tarkoittaa sujuvaa asiointia, hyvää palvelua ja myös kustannustehokkuutta, kun ketjussa ei ole turhia välikäsiä. Me vastaamme osaltamme siitä että yrityksen autopäättäjä sekä auton käyttäjät voivat keskittyä omaan toimintaansa.” 4 Särkisillan mukaan huoltoleasingin osuus yritysautoilussa on selvästi nousussa myös tuotantoautojen rahoituksessa. ”Huoltoleasing on turvallinen vaihtoehto, koska siinä ei tarvitse murehtia sitä, mikä on auton arvo kolmen tai neljän vuoden kuluttua. Myös auton käyttökustannukset ovat ennakkoon budjetoitavissa. Ja mikä parasta, huollot ja korjaukset hoidetaan varmasti merkkiliikkeessä asianmukaisin ohjelmistopäivityksin.” Yritysautohankinnat ovat kasvaneet tänäkin vuonna, vaikka uusien autojen kokonaismyynti onkin vähentynyt. Yritykset uusivat autokantaansa kolmen-neljän vuoden ja 60  000–120  000 kilometrin välein, mikä on tyypillisesti kustannustehokkain auton pitoaika. ”Jokaiseen käyttötarpeeseen kannattaa hankkia juuri siihen tarpeeseen sopiva auto. Yritysten autopäätöksiin vaikuttavat sekä kustannukset että ympäristöarvot. Hybridija sähköautojen lisäksi kiinnostustaan ovat lisänneet biodiesel- ja biokaasuvaihtoehdot”, Särkisilta kertoo. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Autoilun sähköistymiseen liittyvä teknologia on kuitenkin vielä kehitysvaiheessa, joten esimerkiksi diesel- ja bensiiniautoja hankitaan vielä pitkälle 2030-luvulle asti. Lisätietoja: k-caara.fi. w • K-Caara on osa Keskoa • Palvelee 15 paikkakunnalla • Näyttäytyy kuluttajille myös nimillä Volkswagen Center, Audi Center ja SEAT Center -Työllistää 1 100 henkeä automyynnin, jälkimarkkinoinnin ja hallinnon tehtävissä MAINOSLIITE

Tässä lehdessä Palette Software valtaa markkinaosuutta Suomessa............................ 2 SOL: Hyvä johtajuus on vastuullisuusteko................................................... 3 K-Caara tarjoaa yrityksille autoilun kokonaispalvelut............................... 4 Varma: Keilaniemen portti on 2020-luvun puurakentamisen suunnannäyttäjä................................................................................................. 6 Novosanin tyylikkäät ja ekologiset WC-tilat viimeistelevät yrityksen brändi-ilmeen 8 eSendERP automatisoi tavarankuljetusten ajojärjestelyt...................... 10 Sari Lounasmeri: Vastuullisuus kannattaa myös taloudellisesti........11 Wasemac: Tech&Breakfast® – Teknologioilla tulosta.............................11 Taaleri: Impakti-sijoitus tuo tuoton lisäksi hyvän mielen......................12 Evli Pankki: Vastuullisen sijoittamisen edelläkävijä...............................13 Yritystehdas laittaa kuntoon Start Upien liiketoiminnan sekä omistajayrittäjien hyvinvoinnin ja suorituskyvyn.......................................14 KIDE Hotel by Iso-Syöte ravistelee perinteistä hotellikonseptia.......15 FH Invest laajensi Etelä-Suomeen..............................................................16 Eeva Furman: Talouselämän tulee vaikuttaa ihmisten hyvinvoinnin turvallisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen........................18 Solnet: Aurinkosähköjärjestelmällä osoitat vastuullisuutta konkreettisesti...................................................................................................18 Tampereen Sähkölaitos: ”Meillä on Gretan kanssa sama tavoite”...19 Suomen Jääkylmä on vahvasti mukana ilmastotalkoissa...................20 Nordic Offset: Hiilijalanjäljen hallinnan ei tarvitse olla monimutkaista..................................................................................................21 Oulun Energia näyttää kiertotalouden mallia energiatoimialalle.......21 Fixcel Group: Teräskennoelementeistä terveitä sairaaloita ja kouluja.............................................................................................................22 JAMK edistää elintarvike- ja matkailuyritysten kansainvälistymistä.....23 IFCO SYSTEMS Finland: Sujuva, kustannustehokas ja ympäristöystävällinen tuoreen ruoan pakkausratkaisu..........................24 Leena Aarikka-Stenroos: Suomi kiertotalouden johtavaksi maaksi.................................................................................................................24 Kokkola LCC: Laserpinnoitus lisää tuotteen ikää...................................25 UEF: SIB Labs luo kasvupolkua kestävän kehityksen innovaatioille.....26 3stepIT: Kiertotalousmalli, joka kasvattaa asiakkaidenkin vastuullisuutta...................................................................................................27 Lemonsoft: Hyvä asiakaskokemus toimii vahvana kilpailutekijänä....28 Fordione: Toiminnanohjaus kattaa nyt myös tietoturvallisuuden......29 Citrix: Vapauta täysi potentiaali tiimeissä muuttamalla työntekijäkokemusta........................................................................................30 Hiilipörssi on välttämätön CO2:n vähentämiseksi M uun maailman päästöjen kasvu ylittää EU:n nykyiset päästöt seuraavan 10 vuoden aikana. EU:n velvollisuus on vähentää päästöjä enemmän kuin EU:n omien päästöjen määrä ja osallistua merkittävästi globaaliin hiilen sidontaan metsitysprojektien kautta. Toimenpiteiden pelikentäksi on hyväksyttävä koko maapallo. Iso osa tavaroistamme tuotetaan toisaalla, missä niiden päästötkin raportoidaan, ja missä päästövähennykset ovat myös edullisempia. Tarvitaan uutta ajattelua – hiilipörssi, jolla mittavat ilmastoinvestoinnit saataisiin vauhtiin: 1. Fossiilista energiaa tuottaville yritykselle asetetaan nollaan vuonna 2050 johtava CO2-päästöjen vähennysvelvoite. 2. Yritykset voisivat täyttää osan velvoitteestaan sektorinsa ulkopuolella, myös maankäyttösektorilla ja kolmansissa maissa. Tämä ohjaisi yritysten investointeja vaikuttavimpiin toimiin. 3. Hiilipörssi tarvitaan päästetyn ja sidotun CO2:n taloudelliseen vaihdantaan, kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen. Suomi voi edistää asiaa kansallisella pilottilailla, jolloin yritykset voisivat hyödyntää hiilinielua biojakeluvelvoitteensa täyttämiseen 50 000 tCO2 vuodessa. Samalla luotaisiin EU:lle hyväksytyt mittaus- ja verifiointimenetelmät laajemman käyttöönoton tueksi 2020-luvulla. Autoilun sähköistymiseen liittyvä teknologia on vielä kehitysvaiheessa, joten esimerkiksi diesel- ja bensiiniautoja hankitaan vielä pitkälle 2030-luvulle asti. Mika Anttonen Hallituksen puheenjohtaja, St1 Nordic Oy Efecte: Rakennatko digistrategiaasi uskon, toivon vai hallittujen identiteettien varaan?......................................................................................31 PÄÄTOIMITTAJA Ville Leppäaho KANSIKUVA Arkkitehdit Soini & Horto Oy MAINOSLIITE TOIMITTAJAT Laura Sulkava Tiina Salo Marjaana Lehtinen Leila Itkonen Päivi Kapiainen-Heiskanen Jarmo Seppälä Kai Lintinen Tuomas Lehtonen Jorma Yrjölä KUVAAJAT Emmi Virtanen Päivi Kapiainen-Heiskanen Aleksi Friman Tomi Setälä Wille Nyyssönen Jari Romppainen Jarmo Seppälä Kai Lintinen Jorma Yrjölä JULKAISIJA Calcus.com Oy Fredrikinkatu 47, 7. krs, 00100 HELSINKI www.calcus.com CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 5

“ Rakentaminen perinteisesti kuluttaa paljon energiaa ja tuottaa päästöjä, mutta tällä hankkeella haluamme näyttää, että rakentamisessakin voidaan tehdä kestäviä valintoja. ”Keilaniemen Portissa puu on tuotu näkyväksi osaksi kaikkea rakennuksessa niin sisällä kuin ulkona. Kaiken keskellä aulassa kasvaa ’elämän puu’, mikä symboloi ihmisen suhdetta luontoon”, kohdetta suunnitteleva arkkitehti Anis Souissi valottaa upean rakennuksen ydintä. 6 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

KEILANIEMEN PORTTI ON 2020-LUVUN PUURAKENTAMISEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ Varma on rakennuttamassa Keilaniemeen uuden sukupolven toimistorakennusta, jossa moderni puuarkkitehtuuri yhdistyy perinteiseen suomalaiseen mielenmaisemaan. K eilaniemen portti edustaa ultramodernia puuarkkitehtuuria, jossa puun ekologisuus ja muut ominaisuudet eivät ole rajoite vaan mahdollistavat täysin uudenlaisen työympäristön toteuttamisen. Kohteen suunnittelusta vastaa Arkkitehdit Soini & Horto, jonka käsialaa on mm. juuri avajaisiaan viettänyt Pasilan Tripla-keskus. ”Tämä on meidän lippulaivahanke mm. hiilineutraalisuuden ja vastuullisuuden osalta. Rakentaminen perinteisesti kuluttaa paljon energiaa ja tuottaa päästöjä, mutta tällä hankkeella haluamme näyttää, että rakentamisessakin voidaan tehdä kestäviä valintoja”, kiinteistökehitysjohtaja Sari Raunio Varmasta kertoo. Puu symboloi suomalaisuutta. Koko yhteiskuntamme hyvinvointi perustuu puun hyödyntämiseen eri tavoin – ensin rakennusmateriaalina ja myöhemmin monipuolisena jalostamisena sellu- ja paperiteollisuudessa. Sari Raunio MAINOSLIITE Luonnonmateriaalit ja maanläheiset muodot työympäristössä lisäävät mm. työhyvinvointia. Yhteiskunta ja kaupungit Suomessa kirittävät toisiaan yhä kovemmilla ympäristötavoitteilla. Puun käyttö rakentamisessa on merkittävä osa tätä. Puurakennus on jo itsessään hiilinielu koko elinkaarensa ajan. Kun rakennus puretaan, puu ei ole ongelmajätettä vaan voidaan käyttää uudelleen. ”Arkkitehdeilla on merkittävä rooli tulevaisuuden yhteiskunnan muotoilijoina. Me haluamme muutoksen edelläkävijänä olla tuomassa puuta takaisin rakentamisen keskiöön”, Arkkitehdit Soini & Horton perustaja ja Keilaniemen Portin pääsuunnittelija Sami Horto taustoittaa arvomaailmaansa. Keilaniemen Portin nähdään olevan myös symbolinen päänavaus Suomen siirtyessä 2020-luvulle, jonka aikana on otettava suuria harppauksia kohti hiilineutraalia Suomea. Rakentaminen perinteisesti kuluttaa paljon energiaa ja tuottaa päästöjä, mutta tällä hankkeella Varma kumppaneineen haluaa näyttää, että rakentamisessakin voidaan tehdä kestäviä valintoja. ”Rakentamisen hiilijalanjäljen laskenta on tulossa pakolliseksi lähivuosina, ja joissain maissa sitä vaaditaankin jo. Me pystymme laskemaan suunnittelemiemme rakennusten hiilijalanjäl- Sami Horto jen tarvittaessa”, arkkitehti Anis Souissi Arkkitehdit Soini & Hortolta valottaa. Liiketoiminnan uusi kansallismaisema nousee keskelle urbaania ympäristöä Keilaniemen Portti tulee eroamaan Keilaniemen muista rakennuksista merkittävästi niin materiaalinsa kuin muotokielensä vuoksi. Rakennuksen kalteva katto on kuin viides julkisivu kohoten kohti ympäröiviä tornitaloja. ”Keilaniemi on täynnä eri aikakausien rakentamisen kerroksia 1970-luvulta alkaen. Nyt ajan kaari huipentuu, kun tuomme suomalaisen kansallismaiseman keskelle urbaania ympäristöä. Puurakenne sekä rakennuksen persoonallinen muotoilu toimivat vahvoina erottautumistekijöinä alueen muista kiinteistöistä”, Raunio kertoo. Keilaniemen Portti tulee kutsumaan vastuullisuuttaan toiminnassaan edustavia yrityksiä ja organisaatioita mukaan hankkeen toteuttamiseen: ”Olemalla mukana projektissa voi konkreettisesti osoittaa vastuullisuuttaan ja olla mukana kehittämässä tulevaisuuden vastuullisia ratkaisuita”, Raunio haastaa. Keilaniemen Portin on vielä kaavoitusvaiheessa, mutta projekti on edennyt hyvässä yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa, jonka toiveisiin uudenlaisesta ja erottuvasta kohteesta vastataan tällä suunnitelmalla. w Anis Souissi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 7

TYYLIKKÄÄT JA EKOLOGISET WC-TILAT viimeistelevät yrityksen brändi-ilmeen Kokonaisvaltaisesti positiivinen asiakaskokemus on kasvavan liiketoiminnan elinehto ja yrityksen brändin muodostumisen kulmakivi. Nuhjuiset WC-tilat latistavat yrityksen yleisvaikutelman toimialasta riippumatta. H oukutteleva yritysbrändi rakennetaan lukuisista palasista, joista jokaisella on oma roolinsa onnistuneen kokonaisuuden luomisessa. Tuttu nyrkkisääntö siitä, että lopputuloksen laatutaso määrittyy sen heikoimman lenkin mukaan, pitää paikkansa erityisesti silloin, kun brändin houkuttelevuutta tuetaan uusien tilojen avulla. Valitettavan usein WC-tilojen merkitys unohtuu silloinkin, kun yrityksen tiloihin tehdään kokonaisuudistusta. Jokainen meistä kuitenkin osaa kertoa oman asiakaskokemuksensa, jossa WC-tilojen toteutuksessa onnistuttiin poikkeuksellisen hyvin – ja toisaalta myös esimerkin, kun siinä epäonnistuttiin. Nuhjuiset WC-tilat muistetaan pitkään, mutta laadukkaasti toteutetuista puhutaan ääneen myös tuttaville. Siksi positiivisen asiakaskokemuksen luomisessa WC-tilojen merkitystä ei voi vähätellä. ”Kohteiden suunnittelu sisältää lukuisten yksityiskohtien hallintaa. Voimmekin tukea arkkitehdin työtä ja vapauttaa resursseja tarjoamalla WC-tilojen suunnittelua”, sanoo sisustussuunnittelija Sanna Lahtivesi. ”Erikoisosaamisellamme varmistamme, että arkkitehtien visiot ja rakennuttajien toiveet kohteen WC-tiloista toteutuvat”, sisustusarkkitehti Julia Kuhanen täydentää. Novosan on markkinoiden ainoa julkisiin WC-tiloihin erikoistunut yritys, jonka tarina alkoi ympäristöä ja kustannuksia säästävästä innovaatiosta, vedettömästä pisuaarista. Kymmenen kehityksen täytteistä vuotta myöhemmin, tänä päivänä Novosanin ydinosaamista on luoda ekologisia, elämyksellisiä ja tyylikkäitä julkisia WC-tiloja. Yrityksen koko toimintaa ohjaa vahva tahto ”Pilke silmäkulmassa yhdistettynä unelmaan paremmasta vessakokemuksesta – siinä Novosanin resepti. Tällä reseptillä tuomme Suomeen luovaa, asiakaslähtöistä ja ympäristöystävällistä WCajattelua. Novosan on apunasi kun asiakkaallasi on hätä – ja haluat tarjota hänelle jotain muuta kuin tavanomaisen WC-kokemuksen”, kertovat yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Hanno Airas sekä sisustussuunnittelija Sanna Lahtivesi ja sisustusarkkitehti Julia Kuhanen. 8 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU tehdä Suomen parhaita julkisia vessoja, jotka suunnitellaan ja toteutetaan asiakkaalle täydellä sydämellä ja kunkin kohteen yksilöllisiin tarpeisiin räätälöityinä. Novosanin asema markkinoilla perustuu vahvaan asiantuntijuuteen, aitoon tahtotilaan luoda WC-käynneistä elämyksiä sekä jatkuvaan kehitystyöhön, jonka tärkein tietolähde on asiakkaiden ja loppukäyttäjien antama palaute. ”Opimme parhaiten, kun kuuntelemme tilojen käyttäjiä, sekä keskustelemme kohteiden siivoamisesta ja ylläpidosta vastaavien henkilöiden kanssa. Paikan päällä suunnittelukohteisssa käydyn keskustelun ansiosta saamme ensikäden tietoa tilojen toimivuudesta ja kehittämistä vaativista asioista”, Lahtivesi taustoittaa Novosanin asiakaslähtöistä toimintaa. Ekologisuus on yksi Novosanin tärkeimmistä arvoista, ja pelkkää vettä ja energiaa säästävien ratkaisujen lisäksi heillä halutaan nostaa esiin materiaalitehokkuuden mahdollisuudet. ”Suunnitteluvaiheessa tehdyt materiaalivalinnat, jotka ovat huollettavia ja kestäviä niin ympäristön kuin elinkaaren näkökulmasta, eivät välttämättä tarkoita kalliimpaa toteutusta. Sopivia materiaaleja ja ratkaisuja käyttämällä tiloja voidaan pitää kunnossa helpommin ja tulevaisuudessa saneeraukset onnistuvat pienemmällä kustannuksella ja vaivalla. Se tuottaa suuria säästöjä vuosien mittaan”, Novosanin toimitusjohtaja Hanno Airas kertoo. Novosan lähtee mielellään mukaan suunnitteluhankkeisiin, joissa he voivat tarjota erikoisosaamistaan ja varmistaa että lopputulos on elämyksellinen. ”Me nostamme WC-tilat samalle laatutasolle yrityksen muun brändi-ilmeen kanssa. Hyvin toteutettujen WC-tilojen avulla voimme tukea yrityksen koko liiketoiminnan kehitystä, kun esimerkiksi kauppakeskuksissa viihdytään pidempään ja sinne halutaan tulla myös uudestaan”, Airas summaa laadukkaiden WC-tilojen kaupallista merkitystä. w MAINOSLIITE

“ Me nostamme WC-tilat samalle laatutasolle yrityksen muun brändi-ilmeen kanssa. Novosanin suunnittelemat ja toteuttamat WC:t Suomen Vuoden parhaaksi kauppakeskukseksi 2019 valitussa Sellossa. ”Yhteistyömme Novosanin kanssa alkoi jo vuosia sitten, kun Selloon asennettiin vedettömät pisuaarit ensimmäisten joukossa. Vuonna 2018 heidän kanssaan uusitut WC-tilat ovat saaneet asiakkailta paljon kiitosta. Siisteillä ja viihtyisillä WC-tiloilla on suuri merkitys kauppakeskuksen asiakaskokemuksessa”, kauppakeskus Sellon kiinteistöpäällikkö Olli Paunola kertoo. Novosan MAINOSLIITE ♥ vessoja CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 9

eSendERP automatisoi tavarankuljetusten ajojärjestelyt e Markkinoiden älykkäin toiminnanohjausjärjestelmä eSendERP tekee kuljetusyritysten arjen mahdollisimman nopeaksi, helpoksi ja kustannustehokkaaksi – ja loppuasiakkaat tyytyväisiksi. Ympäristökin kiittää. Send Finland Oy:n toimitusjohtaja Tero Majuri haastaa vanhoja rakenteita ja ’näin on aina tehty’ -mentaliteettia. Yhtiön päätuotteen, mobiilissa ja verkossa toimivan eSend-pikakuljetuspalvelun, rinnalle syntyi maailman ensimmäinen automaattinen toiminnanohjausjärjestelmä kuljetusyrittäjien tarpeisiin. ”Ymmärsimme, missä kuljetusten pullonkaula piilee. Tukku-, verkko- ja kivijalkakaupat haluavat koko ajan nopeampia toimituksia asiakkailleen, mutta kuljetusyritysten ajojärjestelyt ovat aika lailla kivikaudelta. Ihmiskädet ja -mieli eivät enää riitä tekemään niitä tarpeeksi tehokkaasti, vaan tarvitaan automatiikkaa ja reaaliaikaisuutta”, Majuri toteaa. Yhteistyössä kuljetusyritysten kanssa kehitetty eSendERP on kevyt, täysin auto- maattinen kuljetustilausten hallinta-, ajonhallinta- ja reititysjärjestelmä, joka sisältää automaattisen myynnin laskutuksen ja kuljettajien työajan seurannan. Lisäksi se kerää ajoista dataa, jota yritys voi hyödyntää liiketoimintansa kehittämisessä. eSendERP sopii kaikenkokoisille kuljetusyrityksille alueelliseen jakeluun, myös takseille. Tekoäly tulossa mukaan Jos tv tai pesukone hajoaa, kuluttaja tilaa verkko- tai kivijalkakaupasta uuden ja haluaa pikaisen toimituksen. Kauppa tekee kuljetustilauksen eSendin tilaussovelluksella tai sähköistä rajapintaa käyttäen. eSendERP hoitaa paikalle auton mahdollisimman nopeasti. ”Lähin auto ei ole aina optimaalisin. Järjestelmän automatiikka osaa ottaa huomioon auton rahtitilan, reitin ja aikataulun. Näitä tietoja on ihmisen lähestulkoon mahdotonta saada selville nopeasti. Tulemme jatkossa hyödyntämään myös tekoälyä”, Majuri selvittää. Uusi järjestelmä on kaiken lisäksi ekologinen. Kun kuljetuskaluston kapasiteetti hyödynnetään täysimääräisesti, vähenee erillisten kuljetusten tarve, mikä puolestaan pienentää kuljetusten ympäristörasitetta. w ”Täysin automaattisen toiminnanohjausjärjestelmän avulla kuljetusyritykset pystyvät paremmin vastaamaan asiakkaidensa ja kuluttajien kasvaviin vaatimuksiin lyhyemmistä toimitusajoista”, sanoo eSend Finland Oy:n toimitusjohtaja Tero Majuri. “ Järjestelmän automatiikka osaa ottaa huomioon auton rahtitilan, reitin ja aikataulun. 10 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

ASIANTUNTIJA Kuva: Minna Paananen Vastuullisuus kannattaa myös taloudellisesti Vastuullinen liiketoiminta on yhä merkittävämmässä roolissa, kun kuluttaja tekee ostopäätöksensä. Myös sijoittaja suosii kestävästi kehittyvää yritystä ja äänestää herkästi jaloillaan, jos käy ilmi, ettei yrityksen toiminta kestä päivänvaloa. T ieto ilmastonmuutoksesta on herättänyt. Kaivataan korvikkeita lihalle, muoville ja fossiilisille polttoaineille. Kun kuluttajien vaatimukset ja mieltymykset muuttuvat, yrityksille avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vastuullisuus ei ole enää söpöjä kuvia ja viherpesua. Nyt kaivaudutaan syvemmälle. Sijoittajan ja yritysjohtajan näkökulmasta vastuullisuuden huomioiminen on myös riskienhallintaa. Mikäli yrityksen toiminta ei kestäisi ulkopuolista tarkastelua, saattaisivat asiakkaat lopettaa ostot, kumppanit yhteistyön ja sijoittajat rahoittamisen. Maineen menetys on kallista. Tiedonsaanti alihankintaketjun työolosuhteista tai ympäristövaikutuksista on haastavaa. Globalisaatio ja teknologian kehitys ovat kuitenkin johtaneet siihen, että ongelmia ei voi piilotella. Yrityksen kannattaa kaivaa epäkohdat esiin ja korjata ennen kuin muut ne havaitsevat. Ainoastaan vastuullinen liiketoiminta on taloudellisesti pitkällä aikavälillä kannattavaa. Yhä useampi sijoittaja tarkastelee sijoituskohteen vastuullisuutta. Näin pyritään alentamaan riskejä ja parantamaan tuottoja. Viimekädessä sijoittajat päättävät, mitkä yritykset saavat rahoitusta. Sari Lounasmeri toimitusjohtaja, Pörssisäätiö MAINOSLIITE Tech&Breakfast® – Teknologioilla tulosta Tech&Breakfast tarjoaa esimerkkejä siitä, kuinka yritykset tuottavat teknologioilla tulosta. T eknologioiden nopea kehitys haastaa pysymään matkassa. Sen luulisi olevan helppoa digin, datan ja teknologioiden ympäröimänä. Konkretia jää kuitenkin usein vähemmälle. Tech&Breakfast syntyi tarpeesta löytää todellisia esimerkkejä, kuinka teknologioilla tuotetaan tulosta. Melisa Haahtinen, Sini Gahmberg ja Mia Nikula loivat konseptin, jonka osallistujille rakentuu ymmärrys teknologian käyttöönotosta ja sen hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Teknologiayrityksille Tech&Breakfast tarjoaa väylän tavoittaa talousalueen päättäjät ja kehittäjät. ”Suomalaisyritykset ovat varovaisia ottamaan uusia teknologioita käyttöönsä. Visiomme on kannustaa yrityksiä digiloikkaan ja hyödyntämään teknologioita - pala palalta pilotoiden”, Nikula sanoo. ”Tech&Breakfast on käynnistynyt Raumalla, koska väkilukuun suhteutettuna alueella on paljon teollisuutta sekä positiivinen vire, mutta konsepti soveltuu hyödynnettäväksi missä tahansa”, Haahtinen kertoo. ”Päättäjät ovat kokeneet konkreettiset esimerkit tarpeellisiksi, ja konsepti on ylittänyt osallistujien odotukset”, Gahmberg sanoo. Tilaisuudet järjestää Wasemac Oy yhteistyössä Rauman Kauppakamarin ja Teknologiateollisuus ry:n kanssa. Ota yhteyttä: www.techandbreakfast.fi. w • • • • • • IoT tekoäly virtuaaliteknologiat lisätty todellisuus 5G robotiikka CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 11

Pekka Samuelsson uskoo, että impakti-sijoittamisen suurimmat kehitysaskeleet ovat vasta tulossa. SIJOITTAMISTA, JOLLA ON MERKITYSTÄ Taaleri on tehnyt impakti-sijoituksia vuodesta 2010 ja hallinnoi jo lähes miljardin euron impakti-sijoituksia pääasiassa tuuli- ja aurinkoenergian hankkeissa. Vuoden 2019 aikana Taaleri on kerännyt kahteen uuteen uusiutuvan energian rahastoon yli 250 miljoonaa euroa, järjestänyt Suomen ensimmäisen vihreän joukkolainan yksityisesti omistetulle yhtiölle ja toteuttanut Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisen vihreän autocallsijoituksen, johon kerätyillä varoilla rahoitetaan ympäristölle mitattavasti hyödyllisiä projekteja vihreän joukkolainasäännöstön mukaisesti. Uusia impakti-sijoittamisen mahdollisuuksia on tulossa myös ensi vuonna. IMPAKTI-SIJOITUS tuo tuoton lisäksi hyvän mielen Vaikuttavuus- eli impakti-sijoittamisessa sijoitetaan hankkeisiin, jotka tuottavat mitattavaa yhteiskunnallista tai ympäristöllistä hyötyä. V astuullisessa sijoittamisessa vältetään ongelmia aiheuttavia sijoituskohteita, mutta impakti-sijoittaja menee pidemmälle. Impakti-sijoitus tehdään ainoastaan sellaisiin hankkeisiin, jotka hakevat aktiivisesti ratkaisuja maailman ongelmiin. Taaleri on impakti-sijoittamisen edelläkävijä, joka on yhdessä asiakkaidensa kanssa sijoittanut muun muassa uusiutuvan ener- 12 gian hankkeisiin jo vuodesta 2010 lähtien. Näillä rahastoilla on saavutettu jo 1,2 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästövähenemä, joka vastaa noin 110 000 suomalaisen vuotuista hiilijalanjälkeä. Olemassa olevien rahastojen päästövähenemisarvio on 14 miljoonaa tonnia vuoteen 2030 mennessä. Se vastaa noin 1,2 miljoonan suomalaisen hiilijalanjälkeä. ”Impakti-sijoittamisessa ei tarvitse tinkiä CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU tuotosta”, toteaa Taalerin impakti-sijoitusten sijoitusjohtaja Pekka Samuelsson. Impaktisijoittaminen on kovassa nosteessa ja ala on kasvanut reilussa 10 vuodessa nollasta 500 miljardiin dollariin. Samuelssonin mukaan markkinat eivät olisi kasvaneet näin rajusti, jos tuotot olisivat olleet pettymys: ”Uusiutuvan energian rahastojemme vuotuinen tuotto näyttäisi olevan yli 10 prosentin luokkaa.” w MAINOSLIITE

Vastuullisen sijoittamisen EDELLÄKÄVIJÄ Evli Pankissa uskotaan, että vastuullisesta varainhoidosta hyötyvät niin sijoittajat kuin yrityksetkin. ”I lmastonmuutokseen liittyvät asiat ovat nousseet yhä merkittävämpään asemaan. Aloitimme sijoitusten ilmastovaikutusten analyysin kuitenkin jo vuosia sitten. Mittaamme esimerkiksi sijoitustemme hiilijalanjälkeä ja poissuljemme hiili- ja turveyhtiöt sijoituskohteista”, Evli Pankin vastuullisuusjohtaja Outi Helenius kertoo. Evlissä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät niin sanotut ESG-tekijät on integroitu kaikkeen sijoitustoimintaan. Analyysin ja vastuullisuustekijöiden seurannan lisäksi tärkeä merkitys on yhtiöihin vaikuttamisella yksin sekä yhdessä muiden sijoittajien kanssa, kuten Climate Action 100+ -aloitteessa tai YK:n vastuullisen sijoittamisen UN PRI -järjestön kautta. Rahastojen vastuullisuusraportoinnin Evli aloitti ensimmäisenä varainhoitajana Suomessa kolme vuotta sitten. ”Vastuullisuus on olennainen osa laadu- kasta salkunhoitoa, jota Evlissä tehdään. Uskomme läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen, ja raportoimme asiakkaille samalla datalla, jota käytämme sijoituspäätösten teossa”, kertoo Helenius. ESG-prosessi faktorirahastoissa ”Evlin faktorirahastoissa sijoituspäätöksiin integroitiin vähähiilinen prosessi jo kolme vuotta sitten, ja tänä vuonna sitä laajennettiin kokonaisvaltaisemmaksi ESGlähestymistavaksi, jossa käytetään sekä poissulkemista että parhaiden yhtiöiden valintaa toimialojen sisällä. Tämä on toiminut tehokkaasti, ja salkussamme painottuvat ne yritykset, jotka saavat korkean vastuullisuusarvosanan”, sanoo Evlin faktorirahastojen johtaja Peter Lindahl. Evli lanseerasi faktorirahastot, Evli Osakefaktori Euroopan ja Evli Osakefaktori USA:n, ensimmäisenä Pohjoismaissa vuon- na 2015. Faktorit ovat akateemisesti todennettuja lisäarvon lähteitä, jotka tuottavat sijoittajille paremmin kuin markkinat keskimäärin. Evlin käyttämiä faktoreita ovat arvo, laatu, matala riski ja momentum eli hintavahvuus. ”Faktorirahastoissa haluamme laajan hajautuksen näihin faktoreihin, mutta samalla yhtiöihin, jotka ovat vastuullisia”, sanoo Lindahl. ESG-prosessissa valikoituu systemaattisesti koko Euroopan ja Amerikan markkinasta noin 2500–3000 vastuullisinta yritystä, ja näistä karsiutuu kumpaankin rahastoon faktoriprosessissa noin 400 yhtiötä. ”Salkunhoito tapahtuu systemaattisesti rakentamiemme mallien ja algoritmien pohjalta, jolloin sijoittajapsykologian riski, joka voi olla vaaraksi päätöksissä, jää pois”, kuvailee Lindahl. w ”Uskomme, ettei ESG-tekijöiden integrointi sijoituksiin ainakaan heikennä tuotto-odotusta, vaan saattaa pienentää riskiä”, sanovat Evlin vastuullisuusjohtaja Outi Helenius ja faktorirahastojen johtaja Peter Lindahl. “ Uskomme läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen, ja raportoimme asiakkaille samalla datalla, jota käytämme sijoituspäätösten teossa. MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 13

YRITYSTEHDAS laittaa kuntoon Start Upien liiketoiminnan sekä omistajayrittäjien hyvinvoinnin ja suorituskyvyn T Yritystehtaan kasvuhautomossa kehitetään sekä liiketoimintaa että yrittäjien henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Hautomossa luodaan vahva pohja yritysten kannattavalle ja kestävälle kasvulle. Konseptin erottaa muista hautomoista tämä poikkeuksellisen laaja valmennuskokonaisuus ja monialaiset asiantuntijavalmentajat metodeineen. oimitusjohtaja Kati Rauhaniemi kertoo Yritystehtaan selkeät tavoitteet: tuemme Suomen kasvua, Jyväskylän elinvoimaa ja etsimme Start Up -hautomoomme eli henkilökohtaiseen valmennukseen 12 potentiaalisinta liikeideaa tai yritystä joka vuosi. Se edellyttää, että vuosittain sparraamme maksuttomassa esihautomossamme yli 250 aloittavaa yritystä, joilla on kansainvälisille markkinoille soveltuva, monistettava tuote tai palvelu. Lisäksi asiakkaitamme varten rakennamme vahvaa sijoittajaverkostoa. Kasvuhautomossa Start Up -yrittäjät pääsevät pistämään kuntoon niin yrityksensä liiketoiminnan, tuotekehityksen, johtamisen ja talouden kuin oman henkisen ja fyysisen hyvinvointinsakin. Apuna heillä on Yritystehtaan monialainen asiantuntijavalmentajatiimi sekä vankka sidosryhmäverkosto, johon kuuluu mm. rahoitus-, hyvinvointi-, markkinointi- ja tutkimusorganisaatiota. ”Valmennuksemme erikoisuus on jokaiselle yrittäjälle räätälöitävä hyvinvointivalmennus hyvinvointianalyyseineen. Valmennuskokonaisuuteen kuuluu mm. fysiikka- ja mentaalitreeniä, ajan- ja stressinhallinnan harjoittelua sekä oikean ravitsemuksen ja palautumisen suunnittelua. Liiketoiminnan luvut ja tuotekehitys ovat tärkeitä, mutta myös yrittäjän pääkopan ja fyysisen terveyden tulee olla kunnossa, jotta yritys menestyy”, Rauhaniemi sanoo. Rauhaniemi kertoo, että kasvuhautomoon valituilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet saada rahoitusta toimintaansa. Yritystehdas järjestää muun muassa rahoituspaneeleita, joissa kasvuyritykset pääsevät esittelemään toimintaansa potentiaalisille rahoittajille. Kasvuhautomovalmennukseen osallistuminen ja työtilat Yritystehtaassa maksavat yrityksille muutaman satasen kuussa. Valmennukseen voi päästä yritys, jolla on potentiaalinen liikeidea, sidos Jyvässeudulle, oma skaalautuva tuote tai palvelu, 1,5 vuoden rahoitus sekä voimakas halu kasvaa. w “ Haluatko yrityksesi kasvupolulle tai etsitkö oivallista sijoituskohdetta? Löytyykö pöytälaatikostasi vuosisadan menestysidea? Ota yhteyttä meihin yritystehdas.fi/info 14 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

KIDE HOTEL BY ISO-SYÖTE ravistelee perinteistä hotellikonseptia Elektroniikkateollisuuden huippuosaajana tunnettu teollisuusneuvos Jorma Terentjeff rakensi Iso-Syötteelle hotellin, jonka johtavina teemoina ovat digitaalisuus ja ekologisuus. Hotelli avattiin marraskuun alussa. U udessa KIDE Hotellissa ei ole perinteistä myyntipalvelua tai vastaanottoa, vaan kaikki hoituu asiakkaan mobiililaitteen kautta. Huoneiden varaus, maksu, sisäänkirjautuminen, ovien avaaminen, lisäpalveluiden osto ja jopa uloskirjautuminen tapahtuvat kännykällä. Asiakas saa kännykkäänsä myös paljon tietoa alueesta ja siellä olevista palveluista sekä tapahtumista, reaaliajassa. “Digitaalisuus tarjoaa huimat mahdollisuudet”, toteaa Jorma Terentjeff. Terentjeffin luomassa konseptissa hotellin toinen kantava teema on ekologisuus. Hotellin huonemoduulit rakennettiin kestävän kehityksen mukaisesti Lehto Groupin tehtaalla, sisätiloissa. Ratkaisulla varmistettiin, että rakentamisen aikana rakenteisiin ei syntynyt kosteusvaurioita. Tällä tavoin myös materiaalihukka sekä turha työ pystyttiin minimoimaan. Hotellin ravintolan johtava teema on kiertotalous. Ravintola hankkii lisäksi raaka-aineet paikallisilta tuottajilta niin paljon kuin mahdollista. KIDE Hotellin lämmitysratkaisuksi valittiin ympäristöystävällinen, St1:n suunnittelema ja operoima maalämmitys. Energiatehokkuuden maksimoimiseksi huoneiden lämmönsäätelyssä on käytetty viimeisintä teknologiaa. Lisäksi hotellin käytävien lämpötila on huomattavasti alhaisempi kuin huoneiden lämpötila. Aulatiloja ei lämmitetä lainkaan. “Palautteiden mukaan asiakkaat arvostavat tehtyjä ratkaisuja”, Terentjeff kertoo. MAINOSLIITE Menestysreseptinä megatrendien tunnistaminen Terentjeffillä on vuosikymmenien kokemus yritysten johtotehtävistä. “Menestyvä johtaja tarvitsee aina ympärilleen tiimin, jossa on eri osa-alueiden huippuosaajia.” Johtajalla täytyy kuitenkin itsellään olla syvällinen ymmärrys yrityksensä liiketoiminnasta. Osaamista ei voi delegoida. “Menestyvän yritysjohtajan täytyy pystyä motivoimaan ja sitouttamaan koko organisaatio yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi”, Terentjeff linjaa. Toiminnan täytyy olla avointa ja palkitsevaa. “Johtajan täytyy aina muistaa, että jokainen ihminen on kuin laskuvarjo – toimii vain avautuessaan.” Menestyminen edellyttää myös globaalien megatrendien tunnistamista ja kykyä arvioida niiden vaikutuksia yrityksensä liiketoimintaan. Megatrendien uhkakuvat ovat tulevaisuuden mahdollisuuksia. Mahdollisuudet pitää vain oivaltaa. Perinteiset markkinatutkimukset eivät enää auta ymmärtämään yrityksen muutostarpeita, koska kehitys ei ole enää lineaarista. “Markkinoiden muutokset ovat erittäin nopeita ja eilisellä tiedolla ei voida enää johtaa huomenna”, huomauttaa Terentjeff. Digitaalisuus ja uudet teknologiat ovat mahdollistaneet uusien, globaalien jättiläisten synnyn ja kasvun jopa muutamassa vuodessa. Toinen megatrendi on hiilijalanjälki ja sen minimointi. Se vaikuttaa kaikkeen siihen, mitä syömme, miten kulutamme ja miten liikumme. “Se luo uusia mahdollisuuksia meille suomalaisille. Puhdas luonto on myös meidän suomalaisten etuoikeus”, Terentjeff päättää. w Iso-Syötteen digitaalinen KIDE Hotelli on Jorma Terentjeffin uusin taidonnäyte. “Digitalisaatio on osa kestävää kehitystä”, matkailualaan intohimoisesti suhtautuva mies muistuttaa. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 15

FH INVEST LAAJENSI ETELÄ-SUOMEEN Mikkeliläinen FH Invest kasvaa rakennuttamalla ja kehittämällä kiinteistöjä eri puolilla Kaakkois- ja Etelä-Suomea, mutta yrityksen juuret ovat ja pysyvät Savossa. Tältä näyttävät FH Investin Porvoon Aleksanterin korttelin kohteet. A lkunsa perheyritys sai, kun Antti Viskari perusti kiinteistönvälitysyrityksen vuonna 1996. Seuraava kasvuloikka oli vuonna 2007 rakennuttamiseen keskittyvän FH Investin perustaminen. Suuren osan rakennushankkeista toteuttaa sen sisaryritys FH Rakentajat. Nyt jo toisessa polvessa toimivan yrityksen pääkonttori löytyy Mikkelin ydinkeskustasta. Reilut viisi vuotta yrityksen operatiivises- 16 sa johdossa ovat olleet Antti Viskarin pojat: toimitusjohtajana Mikko ja talousjohtajana Jussi-Pekka. ”Antin roolin hallituksen puheenjohtajana on nykyään olla tonttien etsijä ja jalostaja”, Mikko Viskari kuvaa. Perhe on koonnut vuosien varrella saman sateenvarjon alle kiinteistönvälitykseen, rakentamiseen ja kiinteistöjen kehittämiseen liittyvät yrityksensä. Perheyrityksellä on nyt näpeissään koko ketju tontin hankinnasta CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU rakennuttamiseen tai saneeraukseen ja valmiin kohteen markkinointiin ja myyntiin. Toimitiloja rakennutetaan asiakkaille ostettavaksi tai vuokrattavaksi. ”Hallitsemme ketjun alusta loppuun tonttien jalostamisesta kohteen avaimien luotutukseen, emmekä tarvitse välttämättä mukaan ulkopuolisia konsultteja.” Konsernin eri yritysten palkkalistoilla on tällä hetkellä 45 osaajaa. Yrityksen liikevaihto on 40 miljoonaa euroa. MAINOSLIITE

Erilaiset tontit kiinnostavat Yritys haluaa ylläpitää omaa tonttivarantoa vähintään 1–2 vuoden tarpeisiin. Tontteja etsitään yhteistyössä viranhaltijoiden, yritysten ja yksityisten maanomistajien kanssa, mikä vaatii pitkäjänteistä työtä. ”Sillä ratkaistaan pelin kulku ja lopputulos. Suomessa on yhtä monta markkina-aluetta kuin on kuntaa tai kaupunkia. Pidämme koko ajan yhteyttä laajaan joukkoon tahoja, ja meidät tunnetaan aktiivisena tonttien ostajana.” Yritys saa viikoittain suoria yhteydenottoja eri paikkakunnilta, ja sillä on oma yksikkö, joka etsii ennalta määritellyn tyyppisiä tontteja ostettavaksi. ”Toivoisimme, että kunnat päivittäisivät vanhoja kaavoja silloin, kun ne eivät enää vastaa tätä päivää eli jos vaikka taloihin olisi mahdollista tehdä lisäkerroksia tai autopaikkamitoituksia voisi muuttaa. Myös uusien kaavojen läpiviennin pitäisi olla sujuvaa ja reilua. Viranhaltijat voisivat kuunnella hankkeiden toteuttajia.” Viskarit pitävät tärkeänä yhteistyötä kuntien ja kaupunkien viranhaltijoiden kanssa. ”Pitää pystyä yhdessä keskustelemaan, miten voisi tuottaa rakentamista eri hetkisten markkinoiden vaatimusten mukaan. Jollei tiedetä markkinatilannetta, se pitää tutkia ja kuunnella mahdollisia asiakkaita. Siitä se varmasti lähtee sitten eteenpäin. Kunnat voisivat olla rahoittamassa markkinatutkimuksia, sillä sehän on kaikkien etu, ennen kaikkea kaupunkien ja kuntien”, Jussi-Pekka Viskari muistuttaa. Vuosien varrella yritys on rakennuttanut toimitiloja, kerrostaloja, rivitaloja ja omakotitaloja eri puolille maata. Jatkossa yritys näkyy entistä enemmän Uudellamaalla. Ensi vuonna toteutetaan projekteja muun muassa Porvoossa, Hyvinkäällä, Järvenpäässä ja Vantaalla. ”Minua ihmetyttää, miten mediassa painotetaan koko ajan sitä, että tähän maahan jää enää jäljelle vain pk-seutu, Tampere ja Turku ja muu maa häviää. Se on ikävää kuultavaa, eikä pidä paikkaansa. Unohdetaan, ettei pk-seudulla ole teollisuutta tai alkutuotantoa”, Mikko Viskari herättelee. Mikkelin lisäksi yrityksellä on toimistot Kouvolassa ja Porvoossa. Kotikaupungissa Mikkelissä yritys rakentaa tasaisesti. ”Parhaillaan rakenteilla on yksi kerrostaMAINOSLIITE lo ja rivitalo ja jatkoa on luvassa muiden pkseudulla olevien hankkeiden lisäksi. Minä pidän työskentelystä täällä, se on samalla kotiseutupolitiikkaa ja vastuun kantoa.” Yhteistyökuvioita tarvitaan FH Invest rakennuttaa kohteita myös pienemmissä kuntataajamissa. Kotimaakunnassa yritys on rakennuttanut viime vuosina kohteita muun muassa Kangasniemelle, Puumalaan, Ristiinaan ja Sulkavalle. ”Olemme tehneet oman osuutemme pienemmilläkin paikkakunnilla.” Yritys haluaa tehdä tiivistä yhteistyötä julkishallinnon kanssa niillä paikkakunnilla, joille se suunnittelee kohteita. ”Kun toteutamme kohteita pienemmillä paikkakunnilla, myös pitäjällä on silloin vastuuta. Olemme kesän ja syksyn aikana lähestyneet paikkakuntia, joilla voisi olla kiinnostusta olla mukana toteuttamassa hankkeita ja halua osallistua ennakkomarkkinoinnin kustannuksiin”, Jussi-Pekka Viskari sanoo. Viskarit muistuttavat, että ei ole kenenkään etu, jos rakennusyritykset ostavat tontteja, mutta niille ei rakenna kukaan mitään 5–15 vuoteen. ”Pienemmät kaupungit ja kunnat joutuvat ottamaan nyt isoa roolia, jos halutaan, että niille rakennetaan uudiskohteita. Paikkakuntien välillä voisi tässä olla myös kilpailua ja paikallisesti voitaisiin sitoutua ostamaan vaikka osa osakkeista.” Mukaan yhteistyöverkostoihin tarvittaisiin myös rahoittajat, kuten pankit ja sijoittajat. ”Tarvitaan kaikki saman pöydän ääreen face-to-face -keskusteluihin miettimään selvittämään kysyntää ja tekemään päätöksiä yhdessä. Yrittäjät eivät tee tarkoituksellisesti itselleen ongelmia, vaan haluavat yritykselle jatkuvuutta, jotta voivat hoitaa yhteiskunnalliset velvoitteensa. Yhteiskuntavastuuta tarvitaan myös valtiolta, kunnilta ja rahoittajilta.” ”Haluamme huomioida asiakkaiden tarpeet niin hyvin kuin mahdollista. Jos yhteen kortteliin tulee vaikka 10 kerrostaloa, niistä puolet voisi olla kovan rahan kohteita, kolme vuokrakohteita ja loput tuettua asumista eri kohderyhmille. Ihmisten pitää voida asua samoilla alueilla riippumatta siitä, paljonko heillä on rahaa. Kysymys on tasa-arvosta.” Saimaa kiinnostaa Yrityksen juuret ovat Saimaan alueella. Saimaan rantamilla tehtiin yrityksen ensimmäiset kiinteistökaupat ja vuosien varrella sinne on rakennettu uudiskohteita. ”Olemme tehneet tällä alueella tuhansia asunto- ja kiinteistökauppoja, jalostaneet isoja alueita ja kaavoittaneet tontteja vastaamaan kysyntää ja kaikki tontit on myyty.” Saimaan Viskarit näkevät kilpailuetuna alueen kaupungeille ja kunnille. Jos Saimaan alue saa Unescon Geopark-statuksen lähivuosina, se vauhdittanee luontomatkailua. ”Minulla on asunto Puumalassa, missä kunta kehittää nyt Pistohiekan leirintäalueen aluetta, joka on yksi kultamuna muiden joukossa. Nyt näkyy, että kunnat alkavat myös kilpailla toistensa kanssa”, Mikko tuumii. ”Mutta jos halutaan Saimaata ylös, se vaatii uusia isoja investointeja”, Jussi-Pekka muistuttaa. Viskarit ovat kasvaneet perheyrittäjyyteen ja sen arvoihin. ”Isä on johtanut omalla esimerkillään, mistä me olemme omaksuneet opit ja tyylin. Perheyritysten maailma on eri kuin kasvottomien omistajien. Perheyritys huolehtii omista kasvoistaan, eikä laadusta tingitä.” w Palveluasuminen kiinnostaa Uutena aluevaltauksena Viskarit suunnittelevat palveluasuntojen rakentamista. He ovat huomanneet, että esimerkiksi Ruotsi on yhteisöllisen palveluasumisen pioneeri Suomeen verrattuna. Yritys suunnitteleekin parhaillaan uudistuotantona toteutettavia kohteita, jotka räätälöitäisiin tarkasti erityisryhmien tarpeisiin. Mikko ja Jussi-Pekka Viskari haluavat laajentaa räätälöityjen palveluasumiskohteiden rakennuttamiseen. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 17

ASIANTUNTIJA Aurinkosähköjärjestelmällä osoitat vastuullisuutta KONKREETTISESTI Energiahankintojen uusi normaali on ilmastoja ympäristövaikutusten minimointi. Oman aurinkosähkön tuottaminen on hyväksi ympäristölle ja yrityksen taloudelle. Talouselämällä on käsissään avaimet, joilla murtaa ihmisten hyvinvointi turvalliseksi ja oikeudenmukaiseksi I lmastonmuutosta, lajikatoa ja jäteongelmaa ei selätetä, mikäli maailman kasvavaan eriarvoistumiseen ei puututa. Muutos on kuitenkin mahdollinen, mikäli maat, yritykset ja rahoittajat, ihmiset ja yhteisöt, sekä tutkimus ja teknologia puhaltavat yhteiseen hiileen. Näin totesi YK:n nimeämä riippumaton tutkijaryhmä raportissaan syyskuussa. Haaste on kansainvälinen, sillä ongelmat ovat ylikansallisia. Maailma on kehittynyt hyperverkottuneeksi, eikä pelisääntöjen luominen ole pysynyt perässä. Nyt edelläkävijäyritykset muokkaavat tuotantoketjujaan ja investoijat luovat rahoituskriteeristöjä kestävän kehityksen murroksiin. Politiikka ja kansalaiset kirittävät talouselämän askeleita ja tutkimus tarjoaa avaimia tarvittaville innovaatioille. Kestävän kehityksen edistämisen hyvä puoli on se, että parhaimmillaan harkituilla ja ennakoivilla toimilla voidaan vaikuttaa useaan ongelmaan samanaikaisesti. Muuttamalla tuotantoprosesseja voimme muuttaa vaateketjujen vaikutuksia ilmastoon, veteen, naisten asemaan sekä vakauteen eri puolilla maailmaa. Toisaalta ilmastonmuutosta torjuttaessa ruokaketjujen, energiajärjestelmien ja kaupunkien murroksilla on ennakoitava, että toimista syntyy myös häviäjiä. Kannattelu uuteen businesslogiikkaan, elinkeinoon tai elintapaan on kestävän kehityksen ydinajatus. Aktiivisuus maailman kestävyysmurroksessa on kilpailutekijä etsittäessä parhaita työntekijöitä. Heitä kiinnostaa myös, miten kestävän kehityksen tavoitteet toteutuvat työn arjessa: yrityksen infrastruktuurissa, koulutuksessa ja työntekijöiden tasa-arvossa. Kestävä toimintakulttuuri syntyy koko henkilöstön voimin, sillä kaikilla on annettavaa paremman tulevaisuuden rakentamisessa. "A urinkosähköä tuottavat yritykset luovat itselleen edelläkävijän imagoa. Lisäksi nykyaikaiset järjestelmät tuottavat vakaata yli 10% vuosituottoa”, Solnetin toimitusjohtaja Kaj Kangasmäki valottaa, ”aurinkosähköjärjestelmän tuotto ylittää reilusti kiinteistöjen keskimääräisen tuoton. Lisäksi aurinkosähköjärjestelmä nostaa kiinteistön arvoa.” Solnet toimittaa asiakkailleen älykkäitä paneelioptimoituja aurinkosähköjärjestelmiä avaimet käteen -hankkeina. Paneelioptimoiduissa järjestelmissä yksittäistä paneelia voidaan seurata ja hallita etänä ja järjestelmän jännitteen saa tarvittaessa laskettua turvalliselle tasolle. Perinteisissä ratkaisuissa mahdolliset ongelmat tai alentunut energiantuotto vaativat sähköasentajan lähettämistä katolle jännitemittareineen. Ruotsissa ja Hollannissa paneelioptimoitujen järjestelmien markkinaosuus on yli 50 % ja esimerkiksi isot kansainväliset kaupan alan ketjut eivät hyväksy katoilleen muita kuin paneelioptimoituja järjestelmiä. Tähän syynä on investoinnin tuoton varmistaminen sekä kiinteistön ja ihmisten turvallisuus. Solnet tarjoaa myös mahdollisuutta ostaa aurinkosähköä palveluna: ”Asiakkaamme sitoutuu ostamaan tuotetun sähkön määräajaksi, me vastaamme kaikesta muusta”, Kangasmäki valottaa investointivapaata vaihtoehtoa omaan aurinkosähköön. Lue lisää: www.solnet.fi. w Eeva Furman, professori Suomen kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin puheenjohtaja 18 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

”MEILLÄ ON GRETAN KANSSA SAMA TAVOITE” Energiakäänne nosti Tampereen Sähkölaitoksen kestävän kehityksen kärkipaikalle Suomessa. T ampereen Sähkölaitoksen viisikymppinen toimitusjohtaja Jussi Laitinen ei miellä itseään ilmastoaktivistiksi, kuten 16-vuotias ruotsalainen Greta Thunberg. Heillä on kuitenkin paljon yhteistä: ”Me molemmat tähtäämme jatkuvuuteen. Haluamme Tampereella keksiä ratkaisuja ilmastonmuutokseen, jotta Gretalla on elinvoimainen maapallomme tulevaisuudessakin. Yritysjohtajana ajattelen asiaa kuitenkin excelien avulla”, Laitinen kuvaa tulokulmaansa. Tampereen Sähkölaitos teki ilmastokäänteen vuonna 2010. Silloin valittiin uusiutuvat energialähteet tulevaisuuden tavaksi tuottaa energiaa. ”Olemme sen jälkeen rakentaneet Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen, pelletti- ja hakelämpölaitokset sekä kehitel- leet Euroopan suurimman järvikylmään perustuvan kaukojäähdytysjärjestelmän. Seuraavaksi korvaamme Naistenlahti 2 -voimalaitoksen modernilla kolmoslaitoksella, joka voi käyttää täysin biopolttoaineita.” Geolämpötekniikka polttelee Laitista kovasti, mutta aika ei ole ollut kypsä Tampereella. ”Pelkillä polttoaineilla ja sähkön myynnillä ei energia-alalla pärjää. On uskottava Gretaan. Kiertotalous ja vastuulliset valinnat ovat vahva trendi, koska me suomalaiset haluamme aina olla maailman parhaita. Siksi olemme tuotteistaneet sähköautojen latauspalvelun ja kaukolämmön älykkyydenkin”, muistuttaa Laitinen. Tampereen Sähkölaitoksen energiakäänne on puolivälissä matkalla kohti tavoitevuotta 2030. Silloin energiantuotannosta jo 90 % aiotaan tehdä uusiutuvilla. ”Ja hiilidioksidipäästömme ovat silloin 95 % pienemmät kuin vuonna 2010! Omistajamme Tampereen kaupunki on juuri julkistanut ensimmäisen ilmastobudjettinsa ja sen toteuttamisessa Sähkölaitoksella on keskeinen rooli.” Laitisen johdolla Sähkölaitoksella tehdään juuri sitä timanttista ilmastotyötä, josta aktivistit huutavat otsikoissa. Hämäläiset ovat kuitenkin vaatimattomia nostamaan omaa häntäänsä. ”Meillä on kotona whippet”, paljastaa Laitinen. ”Se on nöyrä vinttikoira, jolla on vauhtia ja voimaa, mutta sen häntä ei koskaan nouse selkälinjan yläpuolelle. Se sopii meille.” w Jussi Laitisen johdolla Tampereen Sähkölaitoksesta on kuoriutunut edelläkävijä, joka tuo ratkaisuja ilmastonmuutokseen. Whippet Sandy huolehtii, että isäntä katsoo lämpömittaria joka aamu lenkille lähtiessään. “ Pelkillä polttoaineilla ja sähkön myynnillä ei energia-alalla pärjää. On uskottava Gretaan. MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 19

Suomen Jääkylmä Oy on vahvasti mukana ILMASTOTALKOISSA Teollisiin kylmälaitoksiin ja kylmävarastoihin sekä suurkeittiöiden ja kauppojen kylmäkohteisiin kohdistuu tulevina vuosina merkittäviä lakimuutoksia, joilla suitsitaan ilmastoa lämmittävien aineiden käyttöä. E simerkiksi yleisesti käytettyä freonipohjaista kylmäainetta R404A ei saa käyttää uusissa laitoksissa vuoden 2020 jälkeen ja sen käyttö loppuu pian myös olemassa olevissa kohteissa. ”Suomessa on lähivuosina tuhansia kohteita, joihin pitää rakentaa uusi kylmälaitos tai vähintään vaihtaa matalamman GWParvon kylmäaineet nykyisten tilalle”, Markku Elomaa Suomen Jääkylmä Oy:stä kertoo. Lyhenne GWP, joka tulee englannin sanoista global warming potential, kertoo aineen ilmastoa lämmittävästä vaikutuksesta. Hiilidioksidin (CO2) arvo on 1, kun taas poistuvan R404A:n arvo on peräti 3922! Useiden freonipohjaisten aineiden käyttö loppuu Suomessa vuonna 2030, jonka jälkeen kylmäaineina käytetään ns. luonnollisia kylmäaineita kuten esim. hiilidioksidia tai ammoniakkia. Ilmastoystävällisyys ei tule ilmaiseksi. ”Esimerkiksi CO2-laitosten rakentaminen on kalliimpaa korkean paineen vuoksi ja laki vaatii laitoksille myös käytönvalvojan. Ajan mittaan kustannusero freonilaitoksiin kapenee monipuolisten käyttömahdollisuuksien vuoksi.” Kylmälaitosten tilaajilla on paikka osoittaa vastuullisuuttaan investoimalla ilmastoystävällisyyteen jo ennen lain asettamaa rajapyykkiä. Elomaan mukaan moni suurempi toimija onkin herännyt vastuullisuuteen tarjouspyynnöissään. ”Me annamme asiakkaille tarjousvaiheesta lähtien tietoa eri kylmäaineiden ominaisuuksista ja käyttökohteista päätöksenteon tueksi. Meidän missionamme on tarjota asiakkaillemme vastuullista kumppanuutta kylmäalalta”, Elomaa summaa. w “ Meidän missionamme on tarjota asiakkaillemme vastuullista kumppanuutta kylmäalalta. Hallituksen puheenjohtaja Markku Elomaa (oik.), myyntijohtaja Esa Pulkkinen (kesk.) sekä huollon työnjohtaja Kimmo Kuusela (vas.) edustavat vastuullista kylmäalan toimijaa Suomen Jääkylmä Oy:tä. 20 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

Kuva: Juha Arvid Helminen Hiilijalanjäljen hallinnan ei tarvitse olla monimutkaista J okainen yritys voi hallita ilmastopäästöjään eikä sen tarvitse olla monimutkainen prosessi. Nordic Offset on alansa pioneeri Suomessa ja tarjonnut kokonaisvaltaista hiilineutraalisuus-palvelua yrityksille jo vuodesta 2008. Palvelu kattaa tuotteen tai palvelun standardin mukaisen hiilijalanjäljen laskennan, toimenpiteiden identifioimisen yrityksen ilmastovaikutuksen pienentämiseksi, loppuosan kompensoinnin ja viestintätuen. Kompensointi on vakiintunut, YK:n alaisuudessa luotu, kansainvälisesti toimiva ja kustannustehokas työkalu vähentää välttämättömiä päästöjä. Yritys tuottaa myös muita palveluja, kuten esimerkiksi toimijoiden hiilikädenjäljen eli ympäristön kannalta positiivisten toimien laskentapalvelua. ”Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen lisäksi myös hiilinielujen lisääminen on tärkeää”, selventää toinen yrityksen perustajista Maija Saijonmaa. Viimeisimmässä projektissaan Nordic Offsetin toimesta Nordqvist Oy laski ja kompensoi Luonnon Tee -sarjan hiilijalanjäljen. Käytännössä kompensointi tarkoittaa, että yritys tukee ilmaston kannalta positiivisia tekoja aiheuttamiensa päästöjen verran. Lentopäästöjä Nordic Offsetin toimesta ovat viime aikoina kompensoineet muun muassa suomalaiset yliopistot, Sitra ja Nasdaq Helsinki. ”Useat yritykset lähtevät liikkeelle lentopäästöjen kompensoinnista, mutta tuotteiden ja palveluiden kompensointi hiilineutraaliksi on yleistymässä ja luo myös kilpailuetua vastuullisille edelläkävijöille”, kertoo perustajaosakas Antti Asumaa. Nordic Offsetin välittämät päästövähennykset ovat Gold Standard -sertifioituja. Tyypillisesti päästövähennyshankkeet ovat sijainneet Suomen ulkopuolella kuten Etiopiassa, jossa on tehty metsänistutusta. Nordic Offset tutkii myös aktiivisesti mahdollisuuksia kompensointihankkeiden toteuttamiseksi kotimaassa. Yritys oli hiljattain mukana käynnistämässä Gold Standardin vaatimusten mukaisesti toteutettavan maataloussektorin hankkeen päästövähennysten ja hiilinielujen metodologiakehitystä. “Yhteisen ilmakehämme suojelemisen kannalta ei kuitenkaan ole väliä, missä kompensointihanke toteutetaan”, painottaa Saijonmaa. Nordic Offsetilla on vahvat kansainväliset verkostot kompensointihankkeisiin sekä muuhun alan erikoisosaamiseen ja esimerkiksi kestävään rahoitustoimintaan erikoistuneen Finnfundin yhteistyön vaatima erikoisasiantuntijuus löytyi Saksasta. w MAINOSLIITE OULUN ENERGIA näyttää kiertotalouden mallia energiatoimialalle Oulun Energia panostaa vahvasti kiertotalouteen energiantuotannon rinnalla. Uudessa jätteiden lajittelulaitoksessa Pohjois-Suomen rakentamisen, kaupan ja teollisuuden kierrätykseen kelpaavaa materiaalia palautetaan uudelleenkäyttöön. J ätteiden lajittelulaitos erottelee kierrätettäväksi muun muassa muoveja, kuituja, puuta ja metalleja. Näiden materiaalien lisäksi saadaan kierrätyspolttoainetta uuteen Laanilan biovoimalaitokseen ja polttokelpoista jätettä nykyiseen Laanilan ekovoimalaitokseen. Kiertokaari Oy:n Ruskon jäteasemalle sijoittuvan ja 22 miljoonaa euroa maksavan jätteiden lajittelulaitoksen ansiosta jätteiden kierrätysaste paranee yli kolminkertaiseksi loppusyksystä 2020 alkaen. Oulun Energian tavoitteena on jatkossakin investoida lisää kiertotalouteen ja luoda siitä uutta liiketoimintaa. ”Rakennus- ja purkujätteiden sekä teollisuuden ja kaupan jätteiden laitosmainen lajittelu edistää yhteisvoimin PohjoisSuomen kiertotaloutta”, liiketoimintajohtaja Tuomas Savola Oulun Energiasta kertoo. Jätettä käsitellään vuodessa 100 000 tonnia. Myös kotitalouksien tuottama, peräkärryillä tuotava purkujäte otetaan Ruskon jäteasemalla vastaan entiseen tapaan. Jätteiden lajittelulaitoksella ei käsitellä yhdyskuntajätettä, joka viedään edelleen suoraan ekovoimalaitokselle. Laadukasta kierrätyspolttoainetta hyödyntävä uusi Laanilan biovoimalaitos tuottaa sähköä, lämpöä ja teollisuushöyryä. Polttoaineteho on 215 megawattia ja hinta noin 200 miljoonaa euroa. Biovoimalaitos käyttää pääpolttoaineena puuta ja jonkin verran turvetta ja kierrätyspolttoainetta. Oulun Energian tuotannon hiilidioksidipäästöt vähenevät alle puoleen nykyisestä 500 000 tonnista. ”Tavoitteemme on 90 prosentin hiilineutraalisuus omassa energiantuotannossamme vuonna 2030 ja lähes täysi hiilineutraalisuus 2040-luvulla. Vuonna 2050 toimintamme sitoo enemmän hiilidioksidia kuin tuottaa sitä, sillä voimalaitoksissamme syntyvä biotuhka jalostetaan metsälannoitteeksi”, Savola esittelee. w CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 21

TERÄSKENNOELEMENTEISTÄ terveitä sairaaloita ja kouluja Suomalaisista FIXCEL-teräskennoelementeistä rakennetaan esimerkiksi kouluja ja sairaaloita tilapäiseen tai pysyvään käyttöön. Modulaarinen rakennus voidaan käyttötarpeiden muuttuessa kasvattaa, pienentää tai siirtää kokonaan uuteen paikkaan. F ixcel Group Oy on sisäilmahyvinvoinnin rakentaja, jonka toimintaperiaatteena on vastuullisuus ja korkealuokkainen työn jälki. ”FIXCEL-teräskenno on kestävä, homeeton ja kemikaaliton. Lisäksi se on myös erittäin energiatehokas ja täysin kierrätettävä. Tehdasvalmisteisista tilaelementeistä koostuva rakennus täyttää kaikki pysyvän rakennuksen palo-, ääni- ja lämmöneristysvaatimukset. Rakennuksen lämmitys voidaan valita kohteen mukaan”, toimitusjohtaja Anders Gylling esittelee. Moduulien pituus on n. 11,5 leveys 5,5 ja korkeus 3,5 metriä. Jokaisessa moduulissa on moduulikohtainen tekninentila, ja moduulikohtaiset lvisa-liitynnät tehdään teknisessätilassa. Moduulit ovat paloturvallisia, niissä 22 on hyvä sisäilma, liimoista ja maaleista ei tule päästöjä eikä rakenteissa ole homeriskiä. Katemateriaalina on normaalisti PVC, mutta myös muita ratkaisuja voidaan käyttää. Gyllingin mukaan rakennussuunnittelijat pitävät tätä patentoitua ratkaisua erittäin hyvänä tuotteena. Tilaelementtien rakennekenno on kevyt, mutta jäykkä, joten rakennus ei yleensä tarvitse sisätiloihin tukipilareita. Fixcel on rakentanut esimerkiksi siirrettävän liikuntasalin. Kustannustehokkaan prosessin ansiosta kohteen asennus- ja liitostyöt ovat vähäisiä ja toimitusaika on lyhyt. Yhdessä viikossa kootaan noin 2 000 neliön kokoinen rakennus, joka pystytetään esimerkiksi teräspaalujen tai betonianturoiden päälle. Fixcel rakentaa CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU moduulit asennusvalmiiksi kuivassa ja lämpimässä tehtaassaan. ”Rakennamme puhtaan sisäilman rakennuksia väistö- sekä pysyväistiloiksi, joita käytetään muun muassa kouluina, päiväkoteina ja sairaaloina. Esimerkiksi Seinäjoelle olemme rakentaneet siirrettävän sairaalan”, Gylling kertoo. Kokonainen rakennus voidaan tarvittaessa siirtää väestötarpeiden mukaan muuallekin. Moduuleista voi rakentaa myös monikerroksisia asuinrakennuksia tai kerrostalojen lisäkerroksia. Fixcel Group työllistää alihankkijoineen 100 henkilöä. Moduulitehdas ja jatkossa myös kennotehdas toimivat Hämeenlinnassa. Lisätietoja: www.fixcel.fi. w MAINOSLIITE

JAMK EDISTÄÄ elintarvike- ja matkailuyritysten kansainvälistymistä Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) on lähtenyt edistämään voimalla suomalaisten pk-yritysten kansainvälistymistä. Hyvä esimerkki tästä on JAMKin liiketoimintayksikön vetämä hankekokonaisuus, jossa kehitettiin elintarvike- ja matkailualan mikro- ja pienyritysten vientivalmiuksia Saksan markkinoille. J AMKin projektiasiantuntija ja hankevetäjä Suvi-Tuulia Leinosen mukaan kyseessä on kaksiosainen hanke. Vientivalmiuksien kehittäminen Saksan markkinoille IGW2019 -aktivointihankkeessa järjestettiin työpajoja, joissa yritykset pääsivät verkostoitumaan ja kehittämään vienti- ja kansainvälistymisosaamistaan. Yrityksiä valmisteltiin myös osallistumaan Berliinissä tammikuussa pidetyille Internationale Grüne Woche -ruokaJAMKin Suvi-Tuulia Leinosen vetämä hanke vei suomalaiset elintarvike- ja matkailualan mikroyritykset maailman suurimmille ruokamessuille. Suomen Hampputuotteet Oy:n Jaakko Myllyniemi oli maistattamassa messuilla vielä tuotekehityksessä olevia hampputuotteita. Jatkossa ne saattavat tulla Hamppumaa.fi-verkkokaupan valikoimaan. messuille. Varsinainen messuosallistuminen järjestyi kahden yritysryhmähankeen myötä. “Yritysryhmissä oli yhteensä 15 yritystä. 12 niistä lähti messuille tekemään itseään tunnetuksi, solmimaan yhteistyökontakteja sekä tekemään koemarkkinointia ja tuotetestausta. Messuilla yrityksiä avustivat JAMKin kestävän gastronomian ja liiketoiminnan opiskelijat”, Leinonen kertoo. Yrityksille räätälöitiin myös palvelukokonaisuuksia, jotka auttoivat niitä etenemään vientiponnisteluissaan. Jyväskyläläisen, hamppuelintarvikkeita valmistavan Suomen Hampputuotteet Oy:n yrittäjä Jaakko Myllyniemi kertoo yrityksensä päässeen osin hankerahoituksella tutustumaan hampputuotteiden valmistukseen Saksassa ja Itävallassa. Messuilla yritys loi kontakteja ja teki tuotteitaan tutuksi kansainväliselle asiakaskunnalle. “Hamppu on elintarvikkeena erittäin ravinnerikas ja hampputuotannon sivuvirtoja voidaan hyödyntää esimerkiksi rakennusteollisuudessa. Harmillisen usein hamppu yhdistetään kannabikseen. On tärkeää, että tuotteista pääsee kertomaan laajasti. Toivon, että tulevaisuudessa lainsäädäntö ei tule hampun monipuolisen hyödyntämisen esteeksi”, Myllyniemi sanoo. JAMKin vetämät aktivointi- ja yritysryhmähankkeet rahoitti Keski-Suomen ELY-keskuksen maaseudun kehittämisen maatalousrahasto. JAMKin hankekumppaneina toimivat MTK, ProAgria sekä Pirkanmaan ja Hämeen hanketoimijat. w “ Hamppu on elintarvikkeena erittäin ravinnerikas ja hampputuotannon sivuvirtoja voidaan hyödyntää esimerkiksi rakennusteollisuudessa. MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 23

ASIANTUNTIJA Sujuva, kustannustehokas ja ympäristöystävällinen TUOREEN RUOAN PAKKAUSRATKAISU IFCO:n laatikot optimoivat lämpötilan, suojaavat tuoretuotteita ja pidentävät myyntiaikaa. I FCO on johtava uudelleen käytettävien muovilaatikoiden toimittaja tuoretuotteille, kuten lihalle, kananmunille, hevi- ja leipätuotteille. Laatikot ovat ergonomisia ja tuotteet säästyvät vahingoittumiselta. ”IFCO:lla on maailmalla kierrossa 300 miljoonaa laatikkoa”, kertoo IFCO SYSTEMS Finland Oy:n maajohtaja Jonathan Andersson. Hänen mukaansa IFCO:n liiketoimintamalli toimii hyvänä esimerkkinä kiertotaloudesta. ”Käytössä on IFCO SmartCycleTM -järjestelmä, jonka kautta vuokraamme laatikoita asiakkaillemme.” Laatikot täytetään tuoretuotteilla ja toimitetaan vähittäiskaupoille. Tukevat ja kosteutta kestävät laatikot viilentävät niihin pakatut tuotteet optimaalisesti sekä pysyvät vakaasti kuormattuna toimituksen aikana. ”Esimerkiksi tomaatit pysyvät tuoreena päivän pidempään, sienet parikin päivää”, kertoo Andersson. Tyhjennetyt laatikot taitellaan kasaan kaupoissa ja palautetaan IFCO:lle pestäväksi ennen uutta vuokrakiertoa. Vaurioituneet laatikot korjataan tai kierrätetään uusiksi laatikoiksi. w IFCO-LAATIKOIDEN HYÖDYT VERRATTUNA KERTAKÄYTTÖPAKKAUKSIIN • Alhaisemmat ympäristövaikutukset, jopa 60 % pienemmät C02-päästöt • Jopa 86 % vähemmän kiinteää jätettä • Jopa 25 % pienemmät varastointikustannukset • Jopa 96 % vähemmän ruokahävikkiä • Pidempi myyntiaika myymälässä 24 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Suomi kiertotalouden johtavaksi maaksi S uomi pyrkii olemaan johtava kiertotalouden maa vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen taustalla on suomalaisen teknologialiiketoiminnan vahvuus ja innovatiivisuus ja maailman eli fyysisen ”pallomme” kestokyvyn ylittyminen: kaikki olemme tietoisia ilmastonmuutoksesta, hiilineutraalisuuspyrkimyksistä ja luonnonvarojen riittävyydestä. Huoli ei ole vain pohjoismainen vaan globaalisti yritykset, kansakunnat, kansalaiset ja poliitikot ovat heränneet muutostarpeeseen. Suomalaisten yritysten osaaminen voisi vastata globaaliin tarpeeseen, mikä myös voisi vahvistaa niiden kilpailukykyä, jos mahdollisuus vain osataan hyödyntää. Tavoitteen saavuttaminen vaatii yrityksiltä ketterää, muutosmyönteistä toimintaa ja päivitystä liiketoiminnassa: se voi realisoitua mm. siten, että siirrytään tuotelähtöisestä liiketoiminnasta palveluliiketoimintaan, kun myydäänkin laitteen sijaan toimintoa ja hyötyä palveluna; keskitytään tuottamaan kestävämpiä tuotteita ja laitteista, tuotetaan resurssitehokkaammin luonnonvaroja säästäen tai vähennetään ylijäämää tai hukkaa, esimerkiksi teollisin symbioosein. Kaupungeilta tavoitteen saavuttaminen vaatii myös muutosta siinä, miten kaupungin hankinnat tai omat toiminnot toteutetaan. Tavoite on kunnianhimoinen ja sen saavuttamiseen tarvitaan rohkeita uudenlaisia päätöksiä ja kehitystyötä yrityksissä ja kunnissa. Liiketoiminnan osalta tarvitaan fiksuja liiketoimintamalleja, kaupallistamis- ja kansainvälistymisosaamista ja ymmärrystä asiakkaan kiertotalousratkaisujen moninaisista asiakasarvoista sekä uudenlaista yhteistyötä ja verkostoitumista yritysten ja muiden toimijoiden välille. Tämä tavoite voidaan saavuttaa vain, jos suomalaisilla yrityksillä ja kunnilla on riittävää kehittymiskykyä, osaamista ja motivaatiota - ja jos me, jokainen asiantuntija, otamme omassa päätöksenteossa kestävyyden huomioon. Leena Aarikka-Stenroos Associate Professor, Tampereen yliopisto MAINOSLIITE

LASERPINNOITUS lisää tuotteen ikää Menetelmänä laserpinnoitus on kustannustehokas ja se sopii sekä komponenttien uustuotantoon että kunnossapidon kohteisiin. K iertotalouden kiinnostavimmat on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran kokoama lista, jolla esitellään inspiroivia kiertotalouden yritysesimerkkejä Suomesta. Sen mukaan Kokkola LCC pidentää teollisuuslaitteiden osien elinkaarta, mikä vähentää tuotantoon liittyviä hiilidioksidipäästöjä ja neitseellisten raaka-aineiden käyttöä. Laserpinnoittamalla laitteiden osia Kokkola LCC vähentää asiakkaidensa huoltokustannuksia. “Laserpinnoitteen edut ovat selvät muihin pinnoitusmenetelmiin verrattuna ja tämä on huomattu”, kertoo toimitusjohtaja Seppo Heiskanen tyytyväisenä. Kunnossapitoon selkeitä säästöjä Koneiden ja laitteiden käyttövarmuus korostuu, sillä tuotantoprosessien pysäyt- täminen ja uudelleen käynnistäminen on kallista. “Meille tärkeintä on nopeus. Ei tarvitse valmistaa kokonaista komponenttia uudestaan ja myös kustannussäästöillä on merkitystä”, kertoo myyntijohtaja Harri Koivuvirta David Brown Santasalosta. David Brown Santasalo on käyttänyt jo yli 10 vuotta laserpinnoitusta uustuotannossa sekä huoltopalvelutuotteissa. Koivuvirta kiittää Kokkola LCC:tä nopeista toimitusajoista ja hyvästä palvelusta. “Käytämme paljon erilaisia komponentteja uustuotannossa ja huoltopalvelussa. Kun haluamme komponentin uudelleen entiseen kuntoon tai parantaa sen ominaisuuksia, harkitsemme laserpinnoitusta.” “Komponentin elinikä ja osien vaihtoväli kasvaa sekä seisokkien tarve vähenee. Lisäksi varaosavaraston tarve pienenee ja varastoon sitoutunut pääoma laskee”, summaa Koivuvirta. Tuotetta parantavia ominaisuuksia Laserpinnoitteella voidaan parantaa komponenttien korroosionkestoa, kovuutta sekä liukuominaisuuksia, joilla parannetaan koneiden ja laitteiden kuluvien osien ominaisuuksia. “Pinnoite kiinnittyy metallurgisesti eli hitsautuu komponentin pintaan, jolloin pinnoitteelle saadaan hyvä kiinnipysyvyys toisin kuin esimerkiksi termisellä ruiskupinnoitteella”, selvittää Heiskanen. Myös raaka-ainehävikki, materiaalien uudelleenkäyttö ja ympäristöarvot on huomioitu. “Laserpinnoituksella haluamme olla mukana kehittämässä laadukkaita, kestäviä ja ympäristöystävällisiä tuotteita sekä prosesseja, jotka parantavat suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä ja kannattavuutta”, toimitusjohtaja Seppo Heiskanen summaa. w “ Kokkola LCC sai Sitran Kiertotalouden kiinnostavimmat -listalla merkittävän tunnustuksen. Kokkola LCC Oy:n toimitusjohtaja Seppo Heiskanen (vas.) ja David Brown Santasalon myyntijohtaja Harri Koivuvirta suunnittelivat Tampereen Alihankinta-messuilla uusia kohteita laserpinnoitukselle. MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 25

SIB LABS LUO KASVUPOLKUA kestävän kehityksen innovaatioille Itä-Suomen yliopiston SIB Labs -yksikkö koordinoi yritysyhteistyön kehittämishanketta (YRIKE) itäsuomalaisten oppilaitosten ja yritysten välillä. Poikkitieteellinen toimintamalli ja yhteistyöverkosto antavat hyvän kasvupolun kestävän kehityksen innovaatioille. K uopiossa ja Joensuussa toimiva SIB Labs yhdistää ja markkinoi yliopiston biomateriaalien ja materiaalitekniikan sekä kuvantamisen huippuosaamista ja laiteinfrastruktuuria. Toimintoihin kuuluvat muun muassa analyysipalvelut teollisuudelle, soveltavat tutkimus- ja kehityshankkeet, yhteistyöverkostojen luominen sekä yliopiston sisäiset konsultaatio-, tutkimus- ja laitepalvelut. ”Toimintamalli on jo luonut yritysten ja yliopiston hedelmällisiä kumppanuuksia”, yksikön johtaja, dosentti Arto Koistinen iloitsee. Esimerkiksi biojalostuksen menetelmiä ja sovelluksia on kehitetty ainelaitosten kanssa jo lähes 15 vuoden ajan. ”Keskeisiä tutkimuskohteita ovat hidas- pyrolyysi- ja termiset prosessit sekä niillä biomassasta eroteltavat molekyylit ja hyötykemikaalit, joiden käytettävyyttä yritysten tuotekehityksessä ja liiketoiminnassa arvioidaan.” SIB Labsin kehittämishankkeissa on tyypillisesti yliopisto- ja oppilaitostoimijoiden lisäksi kuntatahoja ja yrityskumppaneita. Yritysyhteistyön kautta tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulokset konkretisoituvat elinkeinotoiminnassa. Dosentti Olavi Raatikainen toimii ravitsemus- ja elintarviketieteisiin liittyvän yliopistotutkimuksen lisäksi myös Visipoint Oy:ssä, jonka konseptilla suunnataan biotalouden sivuvirtojen tuotekehitystä arvokemikaaleja sisältäviksi tuotteiksi. ”Yliopistolla on paljon ideoita, joista voi- daan kehittää liiketoimintaa, ja yrityksillä on hyviä idea-aihioita, jotka tarvitsevat lisätutkimusta. Yhteistyöllä tieto siirretään nopeasti käytäntöön”, Raatikainen mainitsee. Toinen konkreettinen esimerkki on tutkija FM Mikko Seleniuksen tutkimustyö SIB Labsissa. Hänen tavoitteenaan on muun muassa puuta termisesti prosessoimalla kehittää pinnoitetta, joka korvaisi sinkityksen metallien korroosionestossa. Itä-Suomen yliopiston hankkeissa on syntynyt biotalouteen osaamispohja, jonka auttamana on perustettu yritys, Noireco Oy. Sen hallituksen puheenjohtaja Kasperi Vuorikari siirtyi yliopistolta yritykseen. Yritys tuottaa ja jatkojalostaa biohiiltä, jonka käyttökohteita ovat muun muassa viherrakentaminen, maanparannus ja suodatussovellukset, kuten jätevesien puhdistaminen. ”Termisissä prosesseissa hiili muokataan monipuoliseen hyötykäyttöön ja poistetaan pysyvästi ilmakehästä”, Vuorikari kertoo. w Biojalostusosaamisen perustana ovat muun muassa monipuolinen osaaminen ja laaja verkosto, Arto Koistinen (vas.), Mikko Selenius, Olavi Raatikainen ja Kasperi Vuorikari kertovat. 26 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

KIERTOTALOUSMALLI, joka kasvattaa asiakkaidenkin vastuullisuutta Kun 3stepIT perustettiin vuonna 1997, kiertotaloudesta ei puhunut juuri kukaan. Silti ei ole sattumaa, että tuottava liiketoiminta pohjautuu kierrättämiselle. N imensä mukaisesti 3stepIT:n palvelu on kolmivaiheinen ja kattaa teknologian hankinnan, käytönaikaisen hallinnan sekä uusimisen. ”Vastuullisuuden kannalta kolmas askel on kiinnostavin, sillä se kattaa myös laitteiden kierrättämisen”, kertoo 3 Step IT Oy:n virkaa tekevä toimitusjohtaja Jari Lemmilä. Juuri tämä erottaa 3stepIT:n kilpailijoista. Asiakkailta palautuvat laitteet hyödynnetään vastuullisesti, eikä käyttökelpoista teknologiaa romuteta ennenaikaisesti. 3 Step IT Oy:n virkaa tekevänä toimitusjohtajana Jari Lemmilä on huomannut, että vastuullisuus ulottuu syvälle henkilöstön arvoihin ja arjen toimintaan. 3stepIT:llä on viisi käsittelykeskusta, joissa käytetyt laitteet tietoturvataan ja varmistellaan elinkaaren seuraavaan vaiheeseen. ”Uudelleenkäytön ansiosta laitteiden valmistamiseen käytetyt resurssit saadaan hyödynnettyä kahteen kertaan, jolloin päästöt puolittuvat”, Lemmilä kertoo. Hankkimalla teknologiaa vastuullisesti tuotettuna palveluna yritykset voivat lisätä omaa vastuullisuuttaan. 3stepIT myöntää palautettuja laitteita vastaan ympäristötodistuksen ja tietoturvaraportin. Vuosittainen vastuullisuusraportti selvittää yksityiskoh- taisesti, mistä 3stepIT:n yritysvastuu koostuu ja kuinka, sitä jatkuvasti kehitetään. Riippumattoman tahon auditoimana se on merkityksellinen todiste yhteistyökumppaneille. ”On ollut ilo huomata, kuinka merkittävä rooli vastuullisuudella on myös työnantajamielikuvan kannalta”, Lemmilä kertoo. ”Tämä näkyy konkreettisesti työhaastattelutilanteissa, kun hakijat etsivät vastuullista työnantajaa ja me arvoihimme sopivia henkilöitä.” 3stepIT:llä vastuullisuus näkyy myös päivitetyssä brändissä: “vältämme hukkaa, rakastamme tehokkuutta”. w “ ”Uudelleenkäytön ansiosta laitteiden valmistamiseen käytetyt resurssit saadaan hyödynnettyä kahteen kertaan, jolloin päästöt puolittuvat”, 3 Step IT Oy:n virkaa tekevä toimitusjohtaja Jari Lemmilä kertoo. MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 27

Hyvä asiakaskokemus toimii VAHVANA KILPAILUTEKIJÄNÄ V Asiakaskokemus on kaikkien niiden kohtaamisten, mielikuvien ja tunteiden summa, jonka asiakas muodostaa yrityksen toiminnasta. Lemonsoft Oy:n asiakaskokemusjohtaja Janika Vilponen tapaa asiakkaita tiiviisti ja selvittää keskusteluissa heidän tuntemuksiaan ja näkemyksiään. ilponen aloitti työssään viime toukokuun alussa. Kyse oli aivan uudesta tehtävästä. Vilponen on myös johtoryhmän jäsen ja työskentelee osana jokaista osastoa ”asiakkaan äänenä”. ”Lemonsoft kokee yhteydenoton ja yhteydenpidon asiakkaisiinsa tärkeänä. Jo alkutilanne oli hyvä, sillä koko organisaatio oli panostanut tähän ja asiakaskokemuksen kartoitusta oli jo suunniteltu ennakolta, vain tekijä puuttui. Olen saanut hyvän vastaanoton, ja tehtävä on erittäin kiinnostava”, Janika Vilponen kertoo. Vilponen on nyt jalkautunut haastattelemaan Lemonsoftin teollisuusasiakkaita muun muassa siitä, miten he käyttävät Lemonsoftin tuotteita, millaisia hyötyjä toiminnanohjausjärjestelmistä saa ja mitä asiakastarpeita on ilmennyt. ”Nyt olemme saaneet erittäin arvokasta, spontaania asiakastietoa käytettävyydestä, järjestelmistä, palveluista ja kokemuksista. Samalla voimme esitellä asiakkaille omia näkemyksiämme ja suunnitelmiamme. Ensi tammikuussa on aika tehdä haastatteluista yhteenveto.” Asiakaskokemus puntarissa Asiakaskokemusta voidaan mitata, kohteina voivat olla esimerkiksi tyytyväisyys, suostutteluhalukkuus, kumppanuus, projektikokemukset, prosessien toimivuus ja kokemus projektin alusta käyttöönottoon. Jos asiakas on yleisesti ottaen tyytyväinen, pienet virheetkin toiminnassa hyväksytään. Asiakaskokemus kuitenkin korostuu virhetilanteen hoidossa. Lemonsoft kehittää viikoittain ja jopa päivittäin prosesseja saadun asiakaspalautteen perusteella. Teollisuus odottaa, että järjestelmät ovat jatkuvassa toiminnassa ja että ne pyörivät yksinkin. Esimerkiksi tilitoimistoissa asiakaskokemus on erilainen, niissä arvostetaan nopeutta. Lemonsoft työllistää noin 80 henkilöä. ja tämän vuoden liikevaihtotavoite on yli 11 miljoonaa euroa. Yrityksellä on yli 4 500 tyytyväistä asiakasta. Lisätietoja: www.lemonsoft.fi. w “ Tavoite on, että Lemonsoftin avulla asiakasyrityksemme tekevät parempaa tulosta ja saavat alan parhaan asiakaskokemuksen. 28 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

Toiminnanohjaus kattaa nyt myös TIETOTURVALLISUUDEN Jotta toimintaa voidaan ohjata, täytyy ymmärtää sen tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi. Näin on myös tietoturvallisuudessa. Tämän perusajatuksen pohjalta on kehitetty Fordione Oy:n Tietoturvallisuuden Toiminnanohjaus™. Menetelmä perustuu prosessien analysointiin ja ottaa kantaa tietoturvallisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja hallintaan. EU :n tietosuoja-asetus pakotti organisaatiot selvittämään ja kuvaamaan henkilötietojen käsittelytapoja. Usein analyysi perustui henkilötietoja sisältävien tietokantojen läpikäyntiin. ”Tietoturvallisuuden Toiminnanohjaus™ lähestyy asiaa organisaation toiminnan luonteen, prosessien ja niille asetettujen tavoitteiden, vaatimusten ja työnkuvien kautta”, kertoo Matti Timonen, yksi Fordione Oy:n perustajista. ”Näin voidaan varmistua siitä, että tarvittavat tietoturvallisuustoiminnot ovat vaatimusten mukaisia ja että ne huomioi- daan myös työnkuvissa ja niihin liittyvässä osaamisessa.” ”GDPR-projektit vahvistivat näkemystämme siitä, että tekninen tietoturvallisuus on Suomessa varsin hyvässä kunnossa, mutta hallinnollisella puolella riittää vielä tekemistä”, Timonen jatkaa. Tämä merkitsee muun muassa jatkuvuudenhallintaa, riskikartoituksia, tietoturvallisuuden jatkuvaa parantamista, hallintomalleja sekä henkilöstön tietoturvallisuustietoisuuden lisäämistä. Tietoturvallisuuden Toiminnanohjaus™ on kehitetty tekemään tietoturvallisuudesta ymmärrettävää ja helpommin lähestyttävää sekä auttamaan arvioimaan tietoturvallisuuden todellista arvoa organisaatiolle. Digitalisoitumisen eteneminen luo toiminnalle entistä enemmän haasteita. Organisaatioiden näkökulmasta onkin tärkeää, että turvataan juuri ne olennaisimmat asiat ja tehdään se kustannustehokkaasti. Ja juuri tässä Fordione voi olla asiakkailleen avuksi. ”Menetelmämme on skaalautuva ja se soveltuu niin pienille kuin isommille organisaatiolle. Kutakin toimintaa varten kehitämme aina oman mallin eli reseptin. Viimeisin näistä pureutuu tiedonhallintalakiin ja on siis suunnattu julkishallinnolle ja kunnille”, Timonen kertoo. Lisätietoja: www.fordione.fi. w “ Menetelmämme on skaalautuva ja se soveltuu niin pienille kuin isommille organisaatioille. MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 29

Vapauta täysi potentiaali tiimeissä muuttamalla TYÖNTEKIJÄKOKEMUSTA Perinteisesti tietotekniikka työpaikalla on tarkoittanut tietokonetta ja näppäimistöä paikallisella datayhteydellä. Jo nyt työpaikka näyttää kuitenkin hyvin erilaiselta. Toimiakseen ketterästi ja vastatakseen jatkuvasti kasvaviin sovellus- ja järjestelmähaasteisiin, on yrityksissä hyödynnettävän tietotekniikan tuettava jokaista sitä hyödyntävää yksilöä. S uurimmalla osalla pidempään toimineista suomalaisyrityksistä on käytössään valtava määrä järjestelmiä ja sovelluksia, joihin tuodaan jatkuvasti päälle enemmän uutta kuin mitä poistetaan. Toistensa päälle ladotut sovellukset ja järjestelmät vaikeuttavat kuitenkin tietotekniikan toimittamista työntekijöille yksinkertaisella ja turvallisella tavalla. ”Etätyömahdollisuuden vakiinnuttua enemmän itseisarvoksi kuin uniikiksi mahdollisuudeksi, on yritysten ollut pakko muovata tietoteknisiä ratkaisujaan”, kertoo Citrixin teknologiajohtaja Peter Söderholm. ”Monet ovat rakentaneet IT-ratkaisunsa vuosien varrella olettaen, että niitä tullaan käyttämään pääasiassa toimistoissa pöytätietokoneilla. Tällaiset ratkaisut vastaavat enää harvoin, jos koskaan, nykypäivän joustavien ja liikkuvien työnteon tapojen vaatimuksia. Nykyään IT-ratkaisut onkin suunniteltava yksilön tarpeen mukaan jokaiselle henkilökohtaisesti. Työvälineiden on oltava käytet- 30 tävissä ja toimittava riippumatta siitä, missä henkilö haluaa työskennellä.” Joustavuus lisää turvallisuusvaatimuksia Aikaisemmin, kun työtä tehtiin yhdessä fyysisessä sijainnissa toimivan verkon sisällä, eivät riskitkään olleet yhtä suuria. Tämän päivän yritysten on varmistettava tietotekniikan turvallinen käyttö, sillä liiketoiminnan nopeuden ja joustavuuden vaatimukset ovat korkeat. Näin on toiminut esimerkiksi yli 5 400 työntekijää työllistävä, yhteensä 16 eri maassa toimiva öljy-yhtiö Neste, joka otti käyttöönsä Citrix Workspaceen perustuvan, kaikille eri toimijoille (työntekijät, alihankkijat ja tytäryhtiöt) yhteisen, turvallisen ja tehokkaan digitaalisen työtilan. Nyt jokainen henkilöstön jäsen ylimmästä johdosta kuorma-auton kuljettajaan hyödyntää työssään samaa nopeaa ja nykyaikaista Citrix Cloud -pohjaista ratkaisua. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ”Citrix Cloudin ja julkisen pilven yhdistämisellä voimme luoda yhtenäisen työntekijäkokemuksen”, kertoo Nesteen IT-ratkaisuista vastaava johtaja Mari Wasström. ”Tällä on valtava vaikutus tehokkuuteen ja työntekijöiden tyytyväisyyteen. Suomalaisen ratkaisun sijaan meillä on nyt globaali konsepti, joka voidaan ottaa käyttöön ympäri maailmaa taaten samalla nopean ja turvallisen käyttäjäkokemuksen applikaatiolle pilvestä.” Älykäs työtila tehostaa ajankäyttöä Ketterien työpaikkaratkaisujen tarkoituksena on lisätä tehokkuutta ja tuottavuutta. Työpäivän aikana kuluu paljon aikaa sovellusten ja järjestelmien välillä navigointiin, mikä aiheuttaa työhön huomattavasti tuottavuutta vähentäviä keskeytyksiä. Citrix on tämän poistamiseksi tuonut markkinoille uuden Älykkään työtilan (Workspace intelligence) ratkaisun. ”Ratkaisu vähentää sellaisiin säännöllisiin ja toistuviin tehtäviin käytettävää aikaa, jotka eivät sinällään vie kauaa, mutta yhdessä muodostavat suuren osan työpäivästä. Uudessa käyttöliittymässä on näkymä, joka tekee sovellusten välillä navigoimisesta helpompaa ja joka samalla antaa ehdotuksia muutamalla klikkauksella suoritettavista tehtävistä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kustannusten hyväksyminen tai lomapäivien ilmoittaminen.” Käyttäjän ei siis erikseen tarvitse avata ohjelmia tai järjestelmiä tehdäkseen kyseisiä kirjauksia, vaan liittymä ehdottaa niiden tekemistä muun työnteon ohessa. ”Koneoppimisen myötä sovellus oppii käyttäjästään jatkuvasti ja näin yksinkertaistaa työntekoa sekä vähentää ajanhukkaa”, Peter Söderholm päättää. Lisätietoja: www.citrix.fi. w MAINOSLIITE

Rakennatko DIGISTRATEGIAASI uskon, toivon vai hallittujen identiteettien varaan? N ykypäivän organisaatiot toimivat kiihtyvällä tahdilla digitalisoituvassa maailmassa, jossa kaikkea voi ostaa – ja lähes kaikkea tulee myös tarjota – sähköisenä palveluna. Yritysten tietoverkkoihin kytkeytyy kasvava määrä alihankkijoita, osa-aikaisia työntekijöitä konsultteja ja asioiden internetin myötä myös laitteita. Jotta liiketoiminta olisi turvattua ja toiminta säännösten mukaista myös tässä uudessa toimintaympäristössä, on yhä tärkeämpää tietää kenellä ja millä on pääsyoikeuksia yrityksen digitaalisiin palveluihin ja resursseihin. Efecten identiteetinhallintaratkaisujen liiketoimintajohtaja Milla Kuosmanen uskoo, että suurimmalla osalla yrityksistä on vielä paljon voitettavaa siinä, kuinka identiteettien hallinnalla tuetaan digitalisaatiokehitystä. Parannettavaa on niin lainmukaisuudessa, auditoitavuudessa, automatisoinneissa kuin tietojen oikeellisuudessakin. Tavoitetilassa yrityksen sisäisten ja ulkoisten identiteettien hallinta tapahtuu keskitetysti, automatisoidusti ja ajantasaisesti. Organisaatiolla on jatkuva ja jäljitettävä tieto kuka pääsyoikeuksia on antanut, kenelle, milloin ja mistä syystä. Muutosnopeuden kiihtyessä on lisäksi tärkeää rakentaa prosessit ja automaatiot siten, että ne pystyvät mukautumaan niin organisaation sisäisiin kuin sen ulkopuoleltakin tuleviin uusiin vaatimuksiin. Usko ja toivo ovat digimatkalla tärkeitä kumppaneita. Niiden avulla kasvatetaan ja ylläpidetään organisaation muutoshalukkuutta ja nostatetaan innostusta. Pääsyä kriittisiin resursseihin tai tietoon ei kuitenkaan pelkän uskon tai toivon pohjalta kannattaisi jakaa. Niiden sijaan onnistuneen digistrategian vankkana peruskivenä toimii huolellisesti määritelty identiteettien hallinta. Lisätietoja: www.efecte.com/iam. w KUINKA DIGIMURROS POHJUSTETAAN ONNISTUNEELLA IDENTITEETINHALLINNALLA: • Hallitse muutosta ihmisten ja prosessien näkökulmasta - identiteettien hallinnan digitalisointi on ensisijaisesti organisaation toimintakulttuurin ja -mallien muutosta. Tekninen järjestelmä tarvitaan prosessien automatisointiin ja raportointiin, mutta sen osuus kehitystyössä tulisi olla enemmän tukeva kuin ohjaava. • Valitse sopiva kumppani – Kumppanin kanssa kasvatetaan ymmärrys yrityksen käyttötarpeista ja käännetään se tekniselle kielelle toimivaksi kokonaisuudeksi. Hyvän kumppanin laaja kokemus vastaavista hankkeista auttaa viemään muutoksen läpi tehokkaasti ja kivuttomasti. • Vaiheista kehitystyö Identiteetinhallinnan digitalisointi on matka, joka on järkevä jakaa asteittain eteneviin kokonaisuuksiin. “ Identiteettien hallinnan digitalisointi on ensisijaisesti organisaation toimintakulttuurin ja -mallien muutosta. MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 31

Osaamisen kehittämisellä kohti kasvua ja menestystä! Autamme asiantuntijoita kehittymään ja syventämään osaamistaan muun muassa turvallisuusjohtamisen, riskien­ hallinnan, johtamisen ja palvelumuotoilun osa­alueilla, jotta organisaatioilla olisi parhaat mahdollisuudet menestyä. www.laurea.fi/edugate 32 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE