LABYRINTTI 3/2019 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ma ma 2:20 Kansanedustaja Sofia Virta: Apua pitää saada silloin, kun asioista ensimmäisen kerran mainitsee Osallistu mielenterveysomaisten hyvinvointitutkimukseen LAB1903_I ja IV_Kannet.indd 1 Voimaannuttava Vertti tarjoaa vertaistukea koko perheelle Maahanmuuttajat mukaan! 25.10.2019 14:33:31

LABYRINTTI 3/2019 KUVA: MARIKA FINNE Teema: Omaistyön hyvät käytännöt 3 Pääkirjoitus: FinFami on järjestö, jossa työtä tehdään suurella sydämellä 4 ”Ei voi olla niin, että nuorella ei ole mitään nopeaa apua saatavilla julkisella puolella” 10 Ankkuri aallokossa -projekti toi omaisneuvonnan Pitkäniemeen 14 Mitä ovat lapsiomaistyön hyvät käytännöt? 16 Voimaannuttava Vertti tarjoaa vertaistukea koko perheelle 18 Taiteella hyvinvointia, arvioinnilla tietoa – tarkoituksen mukainen arviointi tukee toiminnan juurruttamista 20 Puheenjohtaja: Omaisyhdistyksessä koettua 21 Osallistu Mielenterveysomaisten hyvinvointitutkimukseen 22 Toipumisorientaatio ja omaistyön käytännöt 24 Maahanmuuttajat mukaan! Kulttuurinen osaaminen vahvistuu kohtaamalla rohkeasti eritaustaisia ihmisiä 26 Vertaistukea puhelinlangoilla 28 Verkoston voima omaistoiminnan neuvottelukunta toiminnassa 30 Mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakasraadit 31 Prospect auttaa omien rajojen asettamisessa 32 En historia berättad för att trösta 34 Kolumn: Stöd för anhöriga i Österbotten KÄYTÄNNÖN ASIOIDEN HOIDA HETI -LISTALLA OLI MYÖS AVUSTAJAN PALKKAAMINEN. ”HALUSIN AVUSTAJAN, JOHON VOISIN LUOTTAA TÄYSIN. MIEHENI TAISI OLLA SE, JOKA EHDOTTI SARAA – ETTÄ KYSY EDES.” LUKIJAN KUVA. Labyrintti 4/2019 Mielen hyvinvointi Seuraavaan lehteen tarkoitettujen aineistojen tulee olla 2.12.2019 osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai marika.finne@finfami.fi. KANSIKUVA: MARIKA FINNE Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Pia Hytönen ● Toimituspäällikkö Marika Finne ● Toimituksen osoite Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jukka Eriksson/ Je-Mark Ky p. 09 5489 3630, 050 339 6137, je-mark.oy@netlife.fi info@je-mark.fi www.je-mark.fi ● Taitto Faktor/Taittopalvelu ● Painopaikka Forssa Print ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. LAB1903_2-3_sisältö.indd 2 441 612 Painotuote 25.10.2019 15:07:23

PÄÄKIRJOITUS Marika Finne, asiantuntija/viestintä, FinFami ry FinFami on järjestö, jossa työtä tehdään suurella sydämellä K KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ un lehden teemana on omaistyön hyvät käytännöt, retty, että kenen tahansa mielenterveys voi järkkyä. Myös sairason selvää, että esitellään niitä toimintamalleja ja tuneiden läheisten tuen tarve on huomattu ja heidän hyvinvointyömenetelmiä, joiden avulla mielenterveysomaisten tiinsa on alettu kiinnittämään huomiota. Mielenkiinnolla odotan, hyvinvointi ja jaksaminen lisääntyy. mitä kaikkea tämä kaksikko saakaan aikaan. Tätä numeroa läpikäydessäni huomasin jälleen, Onneksi meillä on erilaisia kanavia vaikuttaa mielenterveyttä kuinka valtavasti, monipuolisesti ja laadukkaasti FinFami-järjeskoskeviin asioihin. Yksi esimerkki tästä on Terapiatakuu-kansatökentällä tehdään työtä mielenterveysomaisten hyvinvoinnin laisaloite, joka keräsi heinäkuun lopussa tarvittavat 50 000 alleedistämiseksi. Ja lehdessä kuitenkin esitellään vain murto-osa kirjoitusta ja on nyt luovutettu eduskunnan käsittelyyn. Kyseessä siitä, millaista apua ja tukea järjestömme tarjoaa. Koska FinFaon aloite, jonka tavoitteena on edistää nopeaa ja matalalla missa on toimintaa myös ruotsin kielellä, on lehtemme lopussa kynnyksellä tarjottavaa mielenterveyshoitoa kaikille sitä tarvitseosio myös ruotsinkielisille lukijoillemme. Se, minkä toivon ville. Kannattaa seurata, miten aloite tulee toteutumaan. kuitenkin erityisesti välittyvän on tunne, Nyt jos koskaan on myös teillä, arvoisat että me finfamilaiset teemme työtämme lukijat, mahdollisuus vaikuttaa. Haastankin täydellä sydämellä. Meistä jokaisella on aito kaikki mukaan vastaamaan mielenterveyshalu vaikuttaa ja saada tukea tarvitsevat omaisten hyvinvointikyselyyn, josta löytyy voimaan paremmin. lisää tietoa lehtemme sivuilta. KokemukNoin vuosi sitten starttasimme #äläsulsenne ovat tärkeitä kehitettäessä mielenterjesilmiäsi-kampanjan, jonka avulla haluveyspalveluita. Samalla saamme tietoa siitä, amme nostaa esiin niiden lasten ja nuorten millaisia teille merkityksellisiä teemoja ja tilannetta ja tuen tarvetta, joiden vanhempi kehittämiskohteita tulee nostaa esiin edunsairastaa psyykkisesti. Samalla haluamme valvontatyössämme. haastaa kaikki mukaan avaamaan silmänsä FinFami tarjoaa tietoa, tukea, yhteisöllilapsiomaisten tilanteelle ja tarvittaessa syyttä, kuulluksi tulemista ja kokemuksen puuttumaan asiaan. Olemme FinFamin siitä, että kenenkään ei tarvitse olla huolitoiminnanjohtaja Pia Hytösen kanssa ensa kanssa yksin. Tätä kirjoittaessani luin tavanneet kampanjan puitteissa yhteensä Helsingin Sanomista jutun miesten välilähes sata poliittista päättäjää: europarsestä ystävyydestä. Jutussa minut pysäytti lamentaarikkoja, ministereitä ja kansanerityisesti pätkä, jossa 50 vuoden ajan edustajia. Mielenkiinnolla he ovat ottaneet ystäviä olleet miehet kertoivat kokevastaan tietoa, esittäneet lisäkysymyksiä ja muksistaan: ”Kun Heikki oli sairaalassa, ottaneet kantaa myös julkisesti, sillä on huomasin, miten tärkeitä vierailuni hänelle JOKAINEN MEISTÄ TARVITSEE olivat. Hänen toivuttuaan lähdimme jälleen selvää, että yksikään lapsi tai nuori ei saa olla vastuussa sairastuneesta vanhemmasseuraavana vuonna Espanjaan. Heikki ei RINNALLA KULKIJAA. taan tai perheensä arjesta. pystynyt kävelemään tavanomaista tahtiaan, Lapsiomaisten ja nuorten hoivaajien tilanne myös koskettaa joten minäkin hidastin käyntiäni kulkeakseni hänen vierellään.” syvästi. Monet haastekampanjan puitteissa tapaamamme Tässä kiteytyi mielestäni hienolla tavalla toisesta välittäminen ja henkilöt ovat aidosti liikuttuneet, ja on ollut hienoa huomata, huomioon ottaminen. että asiasta on vahva konsensus yli puoluerajojen. Lasten ja Näillä ystävyksillä oli takanaan pitkä yhteinen historia, mutta nuorten tilanteeseen halutaan parannusta. samankaltaista rinnalla kulkijuutta voi kokea myös järjestöjen Yksi #äläsuljesilmiäsi-kampanjassa mukana olevista päättäjistä toiminnassa. Monille omaisille järjestön työntekijä voi olla se on tuore kansanedustaja Sofia Virta, joka haluaa ajaa työssään tärkeä rinnalla kulkija. Toisaalta myös vertaisryhmissä koetaan etenkin nuorten mielenterveysomaisten asioita. Aikaisemmin mitä suurimmassa määrin yhteenkuuluvuutta ja välittämistä. Varsinais-Suomen FinFamissa työskennellyt Sofia sai eduskunParhaimmassa tapauksessa ryhmissä kohtaavien välille voi syntyä taan mukaansa kollegansa Sara Taskisen, josta tuli hänen avusvastaavanlaisia vuosikymmenien yli kestäviä ystävyyssuhteita. tajansa. Jutussamme Sofia ja Sara kertovat kokemuksistaan ja Kannattaa siis rohkeasti tulla mukaan toimintaan. siitä, miten aikovat nostaa mielenterveysasioita esiin myös nykyiOn hyvä pitää mielessä, että jokainen meistä tarvitsee rinnalla sessä työssään. Heidän mukaansa ilmapiiri mielenterveysasikulkijaa. Muistetaan kaikki hidastaa tarvittaessa kulkuamme. Joko oiden ympärillä tuntuu avoimemmalta kuin ennen. On ymmärläheisemme tai itsemme vuoksi. 3/2019 LAB1903_2-3_sisältö.indd 3 3 25.10.2019 15:07:49

Tuore kansanedustaja Sofia Virta, 29, haluaa ajaa etenkin nuorten mielenterveysomaisten asioita. Varsinais-Suomen FinFamissa työskennellyt Sofia otti eduskuntaan mukaan kollegansa Sara Taskisen, 27, josta tuli hänen avustajansa. ➤➤ ”Ei voi olla niin, että ei ole mitään nope saatavilla julkisella p 4 LAB1903_4-9_Pääjuttu.indd 4 3/2019 25.10.2019 14:38:27

ttä nuorella peaa apua a puolella” 5 LAB1903_4-9_Pääjuttu.indd 5 25.10.2019 14:38:31

K aikkien todennäköisyyksien mukaan Varsinais-Suomessa Vihreiden listoilla ollut Sofia Virta ei olisi tullut valituksia eduskuntaan. Mutta niin vain kävi, että vaali-iltana huhtikuun 14. päivä hän keräsi 4284 ääntä ja meni läpi. – Se oli täydellinen yllätys. Olin käytännössä äitiyslomalla kampanjan aikana ja lähtenyt mukaan politiikkaan vasta kaksi vuotta aiemmin. Ajattelin, että läpimeno olisi realistista ehkä neljän vuoden kuluttua, Sofia sanoo. Vaalien jälkeen hän joutui tekemään uudenlaisen nelivuotissuunnitelman. Siinä suunnitelmassa perhe etsi pikavauhtia Helsingistä asunnon, ja äitiysloma vaihtui tiivistahtiseen eduskunta- ja hallituspuoluetyöskentelyyn. Käytännön asioiden hoida heti -listalla oli myös avustajan palkkaaminen. – Halusin avustajan, johon voisin luottaa täysin. Mieheni taisi olla se, joka vanhempi lapsi käy koulua Turussa, joten varsinainen koti pysyy Kaarinassa. Sara asuu edelleen Turussa. Hän kulkee Helsingin ja Turun väliä junalla kaksi kertaa viikossa. Kesäloman jälkeen tuoreen poliitikon ja avustajan viikkorytmi on alkanut löytyä. – Asiat selkenivät, kun valiokuntatyöskentely alkoi. Kuulun sosiaali- ja terveysvaliokuntaan sekä työelämä ja tasa-arvovaliokuntaan. Sen lisäksi on tietysti täysistuntotyöskentelyä ja erilaisia sidosryhmätapaamisia. Maakunnalliset luottamustoimet, kuten maakuntavaltuuston ja kunnanvaltuuston kokoukset, jatkuvat kansanedustajatyön rinnalla. Joku pyörä pyörii koko ajan, mutta kaikkea ei voi tässä työssä tehdä, Sofia sanoo. Eduskuntatyössään Sofia Virta haluaa vaikuttaa erityisesti nuorten mielenterveysomaisten asemaan. Mielenterveysomainen on henkilö, jonka lähipiirissä on ”PITÄÄ MUISTAA, ETTÄ NUORISSA ON VALTAVASTI VOIMAA JA SELVIYTYMISPOTENTIAALIA. TOIVON, ETTÄ MIELENTERVEYSOMAISTEN ASIAT OTETTAISIIN VAKAVASTI, MUTTA TUOTAISIIN MYÖS ILMI SE, ETTÄ TOIVOA ON. ON NORMAALIA, ETTÄ HAASTAVISSA OLOSUHTEISSA IHMINEN UUPUU TAI OIREILEE.” ehdotti Saraa – että kysy edes. Sara Taskinen oli Sofian kollega Varsinais-Suomen FinFamilta. – Ajattelin, ettei Sara lähde Helsinkiin, mutta kysyin kuitenkin. Saran puhelin soi toukokuussa, kun uusi eduskunta oli jo aloittanut työnsä. – Sofia kysyi, voisinko miettiä avustajan töitä. Vastasin heti, että itse asiassa joo, Sara muistelee. ALKU EDUSKUNNASSA ON OLLUT VAUHDIKAS, ja opeteltavaa on riittänyt tietoteknisistä asioista oikeiden henkilöiden löytämiseen ja eduskuntatalossa kulkemiseen. – Vaalit olivat huhtikuussa ja työt alkoivat seuraavalla viikolla. En toki odottanutkaan, että viikon ajan tutustuisin muihin edustajiin ja olisi jotenkin pehmeä lasku. Mutta hallitusneuvottelut alkoivat heti. Tahti on kova, Sofia sanoo. Hän kertoo elämänsä helpottuneen huomattavasti, kun perhe löysi kakkosasunnon eduskuntatalon läheltä. Perheen 6 LAB1903_4-9_Pääjuttu.indd 6 mielenterveysongelmia tai päihderiippuvuutta. Sofia on työskennellyt FinFamin lisäksi muun muassa erityislastensuojelun ja perhetyön puolella sekä toiminut yrittäjänä terapia- ja opetusalalla. Järjestöpuolella hän huomasi, että mielenterveysomaisten apu tulee pääasiassa järjestöpuolelta, ei niinkään julkiselta. – Järjestöt kantavat pääosin vastuun ennaltaehkäisevästä työstä, joka kuuluu myös julkiselle puolelle – korjaavasta eli hoito- ja kuntouttavasta työstä puhumattakaan, Sofia sanoo. – Ja se ennaltaehkäisevä työ lähtee ihan neuvoloista ja varhaiskasvatuksesta, Sara täydentää. – Siksi on niin tärkeää, mitä tämä hallitus on luvannut tehdä – että neuvoloita kehitetään ja palveluita saisi tulevaisuudessa samalta luukulta, Sofia sanoo. Sofia ja Sara sanovat, että erityisen tärkeää on mielenterveysomaisten tunnistaminen. – Ja tunnustaminen, Sofia lisää. Tunnistamisella ja tunnustamisella he tarkoittavat sitä, että myös omainen saisi apua ja tukea. Tällä hetkellä apu suunnataan lähes yksinomaan mielenterveysongelmaiseen tai päihdekuntoutujaan. Sen sijaan huomiotta jäävät lähipiirissä olevat. FinFamissa Sofia ja Sara työskentelivät vertaistukitoimintaan perustuvassa Moip!-hankkeessa. He huomasivat, että nuoret eivät edes itse tunnistaneet itseään omaisiksi. – Meillä oli paljon asiakkaita nuorten ryhmissä. Me autoimme kuntoutuspsykoterapian hakuprosessissa. Eli nuoret olivat hakeutuneet kuntoutuspsykoterapiaan masennuksen tai ahdistuksen takia tai heillä oli paljon koulupoissaoloja, Sara sanoo. – Ja silti missään vaiheessa edes nuorisopsykiatrian puolella ei ollut tullut ilmi, että kotona vanhemmilla oli ollut ongelmia jaksamisen kanssa. Sielläkin yhä helposti unohtuu tämä verkostonäkökulma, Sofia sanoo. Mutta nyt olisi hyvä ja myös suotuisa hetki puuttua asioihin. Sofia on iloinen siitä, että ilmapiiri tuntuu avoimelta nostaa esiin tämäntyyppisiä asioita. – On huomattu läheistenkin tarvitsevan apua ja se, että ongelmien kasautuminen maksaa. Sofia sanoo, että mielenterveysasioista on myös alettu puhua uudella tavalla. On ymmärretty, että kenen tahansa mielenterveys voi järkkyä, kun olosuhteet ovat tarpeeksi kuormittavat. – Ja oli iloinen yllätys, kun Sofia haki mielenterveyspoliittiseen neuvottelukuntaan, niin sinne oli tunkua! Sara sanoo. Mielenterveysasiat ovat eduskunnassa esillä myös sitä kautta, että Terapiatakuukansalaisaloite keräsi heinäkuun lopussa tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Terapiatakuu on hanke, jonka tavoite on edistää nopeaa mielenterveyshoitoa kaikille tarvitseville. Kansalaisaloitteen idea on lähtöisin mielenterveysjärjestöjen verkostosta, Mielenterveyspoolista. Sofia ja Sara pitävät aloitetta loistojuttuna. – Se pakottaa eduskunnan puhumaan näistä asioista. Kaikki tällainen normalisoi mielenterveysasioita, ja se on hyvä asia, Sofia sanoo. 3/2019 25.10.2019 14:38:31

IDEAALIMAAILMASSA ASIAT HOITUISIVAT Sofian ja Saran mielestä siten, että julkisella puolella olisi asiakkaaseen hoitokontakti, mutta sen lisäksi järjestöpuolella olisi tarjolla ammatillisesti ohjattua vertaistukea ja matalan kynnyksen toimintaa. Samoin järjestökenttä hoitaisi vaikuttamistyön eli kävisi vaikkapa kouluissa puhumassa mielenterveysaiheista. Mutta millaisilla poliittisilla päätöksillä tällaiseen tilanteeseen päästäisiin? Mitä pitäisi tehdä, jotta esimerkiksi mielenterveysomaisten asema olisi parempi kuin aiemmin? Sofian mukaan ainakin apua pitäisi olla tarjolla ilman diagnoosia ja anonyymisti. – Tiedän tapauksia, joissa vanhempi ei ole uskaltanut hakea apua lastensuojeluilmoituksen pelossa. Samoin ne nuoret, joiden läheiset ovat mukana vaikkapa raskaassa rikollisuudessa, tarvitsevat tahon, josta voivat hakea apua anonyymisti, Sofia sanoo. Myös julkisen puolen roolia pitäisi mielenterveysomaisten kohdalla kasvattaa. Ennaltaehkäisevä työ ja vertaistukiapu voitaisiin hoitaa järjestöpuolella, mutta julkisen puolen tulisi vähintään koordinoida sitä. – Ei voi olla niin, että nuorella ei ole mitään nopeaa apua saatavilla julkisella puolella. Ammattilaiset myös tarvitsevat täydennyskoulutusta siihen, miten he kohtaavat ja tunnistavat sen, että perheessä on jokin ongelma, Sofia sanoo. Sofia ja Sara huomasivat, että FinFamin palvelujen piiriin hakeuduttiin pääasiassa YTHS:n kautta. Merkittävä rooli oli myös puskaradiolla – kaveri vinkkasi, mistä saa apua. – FinFamissa teimme tiivistä yhteistyötä myös sairaanhoitopiirien kanssa, Sara sanoo. Eli jos läheinen oli hoidossa, omaiselle saatettiin sairaalasta kertoa, mistä myös muut perheenjäsenet saavat apua. Samoin FinFamin ammattilaiset kävivät kertomassa kouluissa toiminnastaan. Eduskunnassa kansanedustaja ja hänen avustajansa aikovat vaikuttaa valiokuntatyöskentelyn kautta, mutta myös viestimällä. Sofia sanoo tuovansa nuorten viestiä esiin erilaisissa tapaamisissa, puhetilaisuuksissa ja somessa. – Näihin nuoriin aiomme pitää yhteyttä jatkuvasti. Että viesti tulisi heiltä, eikä jostakin ylhäältä, Sara sanoo, – Joo, en ollenkaan pidä siitä me ja te 3/2019 LAB1903_4-9_Pääjuttu.indd 7 Kansanedustaja Sofia Virta on mukana FinFamin #äläsuljesilmiäsi -haasteessa, jonka tavoitteena on tuoda näkyväksi niiden lasten ja nuorten tilanne ja tuen tarve, joiden vanhempi sairastaa psyykkisesti. -jaottelusta. Pitää muistaa, että nuorissa on valtavasti voimaa ja selviytymispotentiaalia. Toivon, että mielenterveysomaisten asiat otettaisiin vakavasti, mutta tuotaisiin myös ilmi se, että toivoa on. On normaalia, että haastavissa olosuhteissa ihminen uupuu tai oireilee. Mutta sen ei tarvitse määrittää loppuelämää, Sofia jatkaa. SEN LISÄKSI, ETTÄ HOITOON PÄÄSYN KYNNYSTÄ pitäisi madaltaa ja hoitoon pääsyä nopeuttaa, Sofia Virta haluaisi ammattilaisille lisäkoulutusta. – Muistan, kun itse tein opettajan opintojani, niin ei meille kerrottu, miten kohtaamme ja mihin ohjaamme nuoren, joka tulee kertomaan vaikkapa seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ammattilaisille 7 25.10.2019 14:38:35

pitää antaa työkaluja ja tietoa siitä, mistä nuori tällaisessa tilanteessa saa apua. Huomiotta jättäminen saattaa olla kohtalokasta: nuori on vihdoin uskaltautunut puhumaan vaikeista asioista, mutta ne jäävät huomiotta tai se, jolle kerrotaan, ei osaa ohjata avun piiriin. Sofia sanoo tietävänsä tapauksia, joissa fyysisen vaivan takia lääkäriin mennyt lapsi on kertonut myös siitä, että kotona pelottaa, mutta lääkäri on tokaissut, että tämä on nyt väärä hetki puhua tuollaisista asioista. ”OLI ILOINEN YLLÄTYS, KUN SOFIA HAKI MIELENTERVEYSPOLIITTISEEN NEUVOTTELUKUNTAAN, NIIN SINNE OLI TUNKUA!” – Apua pitää saada silloin, kun asioista ensimmäisen kerran mainitsee. Jos niin ei tapahdu, nuori tai lapsi saattaa puhua niistä seuraavan kerran 20 vuoden kuluttua. Silloin tilanne on todella paljon hankalampi hoitaa. Sofia sanoo, ettei kuitenkaan halua syyllistää ammattilaisia, joilla ei ole työkaluja tai resursseja. Hän myös muistuttaa, että nuoren kuuleminen on jokaisen aikuisen vastuulla. – Lapset ja nuoret ovat kuitenkin eniten riippuvaisia meistä aikuisista. Yhtenä erityisen tärkeänä kehityskohteena Sofia pitää hallitusohjelmaan kirjattua neuvoloiden kehittämistyötä. Neuvolat tavoittavat suurimman osan lapsiperheistä. – Niille perheille, joilla on paljon haasteita elämässään, se on kontakti ulkomaailmaan. Samaan aikaan, kun neuvoloilla on merkittävä rooli perheen loppuelämän kannalta, siellä on valtava määrä asiakkaita ja isot paineet. Siksi olen pitänyt asiaa niin paljon esillä muun muassa kunnallispolitiikassa. Sofian avustaja Sara puolestaan odottaa mielenkiinnolla uutta mielenterveysstrategiaa. – Haluaisin, että useammassakin kohdassa strategiassa lukee, millaista tukea läheisille tarjotaan ja miten heidät otetaan huomioon. Joskus saattaa auttaa 8 LAB1903_4-9_Pääjuttu.indd 8 Tuore kansanedustaja Sofia Virta palkkasi eduskunta-avustajakseen kollegansa Sara Taskisen Varsinais-Suomen FinFamista. Järjestökentällä monta asiaa hallitseva Sara tunnettiin lempinimellä multitaskinen. 5–10 kerran lyhytterapia, sillä eivät kaikki kaipaa tai halua pitkää kuntoutusterapiaa. Mutta jos tilanne pitkittyy, lukko ei enää aukeakaan hetkessä. TEKSTI: Laura Koljonen KUVAT: Marika Finne 3/2019 25.10.2019 14:38:39

PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA JA TUKIASUNTOPALVELUJA NUORILLE AIKUISILLE Paras paikka toipua Helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien tukena jo vuodesta 1983 niemikoti.fi Tulevaisuuden Portti on ammatillinen psykiatrinen hoitokoti, joka tarjoaa psykoterapiaa ja erilaisia terapiahoitoja. Pidämme tärkeänä, että nuoret mielenterveyskuntoutujat eivät jää ns. eläkeputkeen, vaan haluamme satsata ammatilliseen kuntoutukseen ja itsenäistymisen tukemiseen. Tiiviin omahoitajasuhteen tärkeys, prosessinomainen työskentely, henkilöstön ammattitaito ja sitoutuneisuus hoitosuhde työskentelyyn yksilöllisin tavoittein ovat tuottaneet erinomaisia hoitotuloksia. Tulevaisuuden Portti Ehdatoksentie 6 46930 Huruksela Puh. 050 913 2990 tulevaisuudenportti@hotmail.com www.tulevaisuudenportti.com MIELENTERVEYSMESSUT 2019 19.-20.11.2019 Helsingin Kulttuuritalo Mielen hyvinvointia kokemuksella YLEISÖLUENNOT Tässä ensimmäiset maistiaiset Mielenterveysmessujen yleisöluennoista. Ohjelma täydentyy syksyn mittaan. Sisäänpääsy ja ohjelma on yleisölle ilmainen! Tiistai 19.11. 12-12.45 KENELLÄ ON OIKEUS VOIDA HYVIN? KAIKILLA! Itsearvostuksen ei pitäisi olla avaruustiedettä tai harvojen etuoikeus. Myötämielistä suhdetta itseen voi oppia, vaikka elämän matka olisi ollut rankka. Itsearvostus on toimintaa, jonka kautta omat omat rajat vahvistuvat, olo itseä kohtaan lempeytyy ja sisäinen turva syntyy. Kaikilla on lupa olla sellainen kuin on, ilman huonommuuden ja alemmuuden kokemusta. Tällöin oma elämänvoima alkaa vapautua kohti sitä, mikä omaa sydäntä kutsuu ja kiinnostaa. Tervetuloa juuri sellaisena kuin olet! Anna Taipale, kirjailija, kouluttaja Keskiviikko 20.11. 12-12.45 MITEN TUNNELUKOT OHJAAVAT ELÄMÄÄSI? KUINKA TULLA TOIMEEN HYLÄTYKSI TULEMISEN PELON KANSSA? www.mielenterveysmessut.fi Skeemat eli tunnelukot ovat kehittyneet lapsuuden aikana haitallisista kokemuksista. Aikuisuudessa ne kertautuvat ja vahvistuvat elämän kiemuroissa. Lapsuuden selviytymiskeinot aiheuttavat aikuisen ihmisen elämään jatkuvaa haittaa ja kärsimystä. Miten tunnistat tunnelukot ja miten hylkäämisen tunnelukko vaikuttaa ihmissuhteisiin? Anneli Pohjola, kognitiivinen lyhytterapeutti, voimavarakeskeinen työnohjaaja, Avaamo Kaikille avoimia luentoja, kokemuspuheenvuoroja, tietoiskuja ja viihdettä löydät netistä: yhteistyökumppaneineen LAB1903_4-9_Pääjuttu.indd 9 www.mielenterveysmessut.fi 25.10.2019 14:38:44

10 LAB1903_10-13.indd 10 3/2019 25.10.2019 14:54:31

Ankkuri aallokossa -projekti toi omaisneuvonnan Pitkäniemeen Pitkäniemen sairaalan omaistyöllä on pitkät perinteet, mutta nyt toiminta on aiempaa systemaattisempaa ja mukaan on saatu suoraan omaisille suunnattuja palveluita. ➤➤ Ankkuri aallokossa -projektin kehittämä riskikartoitustyökalu on hyvä keino ottaa puheeksi omaisen omat voimavarat. 3/2019 LAB1903_10-13.indd 11 11 25.10.2019 14:54:35

T uula Harjumäki on ollut OMAISNEUVONTAAN TULEVALLA taan tai ensitietoryhmään. Osa sairaalamielenterveysomaisena omaisella on harvoin valmiita kysymyksiä hoitoon saapuneiden läheisistä varaa ajan käytännössä koko elämänsä. mukanaan. Useimmiten hän on kriisissä, itselleen ilman erillistä ohjaustakin. Isä sairastui skitsofreniaan epätietoinen ja hänellä on kova tarve kerOmaisneuvonnassa omaisilla on 50-luvun lopulla Tuulan ollessa toa huolensa. Omaisneuvonnassa hän tu- yleensä tarve kertoa sairastuneen tilankymmenvuotias. Tuolta ajalta hän lee kuulluksi omana itsenään. Osastolteesta ja syystä, miksi sairaalaan on tultu. muistaa käyneensä Kellokoskella isäänsä la puhe keskittyy enemmän sairastuneeVaikka sairaalahoitoon joutuminen katsomassa useita kertoja. Tuulan poika seen. Pitkäniemen sairaalan kehittämison voinut olla yllätys, se on kuitenkin sairastui lähes 30 vuotta sitten ja tänä koordinaattori Noora Vehmas kertoo, vain yksi osa isosta vyyhdistä. Noora aikana sairaalajaksoja on ollut useita. Nyt ettei heilläkään ole valmiita kysymyksiä kertookin, että tärkeintä on tarjota omaiTuula käy säännöllisesti Pitkäniemen omaista varten. selle turvallinen ja luottamuksellinen tila, sairaalassa antamassa omaisneuvontaa ja – Me kuuntelemme ja pyrimme ohjaajossa voi rauhassa purkaa ajatuksiaan ja tapaamassa omaisia. maan keskustelua siten, että omainen jollakin on aikaa kuunnella niitä. Tämä tarkoittaa sitä, että Pitkäniemen kertoisi myös omasta jaksamisestaan ja – Hiljattain omaisneuvontaan saapui sairaalassa toteutetaan omaisneuvontaa, omista tunteistaan. Keskustelun aikana nuori aikuinen, joka kertoi oman tarijossa ammattilainen ja kokemusasiantun- omaisen esittämät kysymykset koskevat nansa ensimmäistä kertaa. Hän ei ollut tija tapaavat omaisia tasavertaipuhunut aiemmin asioista kenellesena työparina. Tuula on yksi kään. Omaisneuvonnassa kerätyt OMAISNEUVONTAA SAADAKSEEN Pirkanmaan FinFamin Pitkäpalautteet osoittavatkin, että kuulSAIRASTUNEELLA EI TARVITSE OLLA niemen omaisneuvonnan työpaluksi tuleminen on yksi tärkeimDIAGNOOSIA, VAAN OMAISEN ritoimintaan kouluttautuneista mistä asioista, joita omaiset kokemusasiantuntijoista. Sama kokevat neuvonnasta saaneensa. KOKEMA HUOLI RIITTÄÄ. ajatus toimii Pitkäniemen ensitietoryhmissä, jossa tavataan useampi usein sairastuneen kotiutumista ja jatkoOMAISNEUVONNASSA ammattiomainen kerrallaan. Pitkäniemen lisäksi hoitoa. Ne ovat oikeastaan kaikkein laisen ja kokemusasiantuntijan roolitus omaisneuvontaa annetaan Sastamalan vaikeimpia kysymyksiä, sillä me emme on selvä. Molemmat ovat ensisijaisesti Purressa, joka on Pitkäniemeä pienempi ole mukana potilaan hoidossa ja niihin kuuntelemassa ja antamassa omaiselle tisairaala sekä Sastamalan Mielipisteessä. vaikuttavat mm. sairastuneen tilanne, lan puhua. Ammattilainen tuo esille tie– Työparitoimintaan koulutettuja koke- suunniteltu hoito ja kotipaikka. Ikävä toa sairaudesta ja sairaalan käytännöistä, musasiantuntijoita on 18 ja meistä 14 totuus on, että avohoidossa on paljon mutta hekään eivät tiedä tarkemmin poon tällä hetkellä aktiivista. Kokemusasitoimimattomuutta ja ensimmäiset ajat tilaan diagnoosia ja tilannetta, joten asiantuntijoiden lisäksi Ankkuri aallokossa kotiutumisen jälkeen saatetaan antaa oita käsitellään vain yleisellä tasolla. Ko-projektin kautta on koulutettu myös aivan liian kauaksi. Kaikesta huolimatta kemusasiantuntija puolestaan puhuu verPitkäniemen henkilökuntaa. omaisneuvonnassa pyritään luomaan taisen äänellä. Tuula sanookin, että koketoiveikkuutta ikävään tilanteeseen ja musasiantuntijana hän pystyy kertomaan KUN IHMINEN JOUTUU SAIRAAkotiutumiseen liittyviä ohjeita annetaan omista kokemuksistaan: miten hän itse LAHOITOON mielenterveysongelmien vain yleisellä tasolla. asiaan suhtautui, miten asiat heillä menivuoksi, on se aina sokki hänen läheisilvät ja miten hän piti huolta omasta jaksaleen. Joskus sairaalaan pääsy voi olla joANKKURI AALLOKOSSA -PROJEKmisestaan. pa helpotus. Näin on etenkin silloin, kun TIN myötä Pitkäniemen sairaalassa on nyt Omaisneuvonnan lisäksi Pitkäniemessä sairastuneen vointi on merkittävästi heikäytössä omaisille suunnattu materiaalitoimii ensitietoryhmä. Tämä toimii samalla periaatteella, mutta ammattikentynyt tai taustalla on jokin traumaatti- paketti. Sen lisäksi heille tarjotaan mahdollisuutta osallistua ensitietoryhmiin ja laisen lisäksi tapaamisessa on aina kaksi nen tapahtuma. Tilanne on omaisille uuhenkilökohtaiseen omaisneuvontaan. Ma- kokemusasiantuntijaa ja ryhmässä useita si ja siihen liittyy paljon epävarmuutta ja tietämättömyyttä. Tuula muisteleekin, et- teriaalipaketteja löytyy jokaiselta osastolta omaisia kerrallaan. Omaisen saama ja lähes jokaisen potilaan omaiset saavat huomio ja aika kertoa tarinaansa ja tuntetä jo silloin 30 vuotta sitten hänen poisen hoitajalta käsiinsä heti alkuvaiheessa. muksiaan jakautuu tietenkin useamman kansa jouduttua ensimmäistä kertaa saiPaketti sisältää tietoa sairauksista omaisen kesken, mutta ryhmässäkin pyrkimyksenä raalaan, he saivat kutsun hoitoneuvottenäkökulmasta, tietoa Pirkanmaan Finon luoda samanlainen luottamuksen ja luun. Heillä ei ollut mitään käsitystä, miturvallisuuden ilmapiiri. Jotkut omaisista hin he olivat menossa. Myöhemmin Tuu- Famin toiminnasta ja vertaistuesta sekä oman jaksamisen huolehtimisesta. Tarsaattavat vain kuunnella puhumatta itse la pystyi ottamaan pojan sairaalajaksot koituksena on, että omainen voi tutustua sanaakaan. Noora kertoo, että ensitietoloman kannalta ja huokaisemaan tai hämateriaaliin rauhassa silloin, kun hetki on ryhmät kokoontuvat kerran kuukaudessa nen oli pakko tehdä niin. Omaisena olehänelle oikea. Pitkäniemen Linnassa ja sinne voi tulla minen ja arjesta selviytyminen oli sen Hoitajat ovat ottaneet materiaalipapaikalle ilman ennakkoilmoittautumista. verran raskasta. ketin hyvin vastaan ja pitävät sitä hyödyl– Tämäkin on tärkeä rakenne ja halu– Joka kerta se sairaalaan joutuminen lisenä työkaluna esimerkiksi keskustelun amme pitää siitä sinnikkäästi kiinni myös kuitenkin pikkaisen kirpaisee. Päätös ja aloittamiseksi. Hoitajat arvioivat omaisen projektin nyt päättyessä. Tällaisia ryhmiä lähtö sairaalaan on niin äkkinäinen, että tilanteen ja ohjaavat heitä omaisneuvonon yritetty monesti aiemminkin, mutta se on traumaattinen ja raaka omaiselle. 12 LAB1903_10-13.indd 12 3/2019 25.10.2019 14:54:38

parasta ja tukee hänen tilannettaan. On tärkeää, että on aikaa. Jokainen kertoo omassa tahdissaan kenenkään hoputtamatta. Tuula Harjumäki on yksi niistä koulutetuista kokemusasiantuntijoista, joita Pitkäniemen sairaala hyödyntää omaisneuvonnassa ja ensitietoryhmissä. ne ovat kaatuneet siihen, että omaiset eivät ole sinne löytäneet. Nyt pitää vaan viestiä sinnikkäästi ja huolehtia, että osastojen henkilökunta ohjaa omaisia ryhmiin. Omaisneuvontaa voi saada, vaikkei läheinen olisikaan sairaalahoidossa. Pirkanmaan FinFami tarjoaa sitä maksutta mielenterveys- tai päihdeomaisille ja -läheisille. Sinne voi halutessaan tulla myös anonyyminä, eikä tieto siitä kulkeudu mihinkään. Ei edes läheiselle. Neuvonnassa puhuttuja asioita ei kirjata ylös. Omaisneuvontaa saadakseen sairastuneella ei tarvitse olla diagnoosia, vaan omaisen kokema huoli riittää. ”Olen äärimmäisen kiitollinen. Minulla ei ole sellaisia ystäviä ja sukulaisia, joille asiasta voisi kertoa. Olen yksin.” Tämä on yksi viesteistä, joka on jätetty Pirkanmaan FinFamille palautteena omaisneuvonnasta. Käytännössä kaikki neuvonnassa käyneet kokevat saaneensa apua jaksamiseensa. Pirkanmaan FinFamilla omaisneuvontaa tekevän Lea Härön mukaan niissä hetkissä tapahtuu aina jotain, kun ihminen tulee kohdatuksi. – Jotkut saattavat nauraa ensimmäistä kertaa pitkään aikaan. Toiset itkevät tietämättä tarkkaa syytä. Tämän jälkeen olo on vapautunut. Omaisneuvonta voi olla terapeuttinen kokemus, mutta se ei ole terapiaa. YHDISTYKSEN ANTAMAA omaisneuvontaa on tarjolla koko Pirkanmaan alueella. Pääsääntöisesti tapaamiset ovat yh3/2019 LAB1903_10-13.indd 13 distyksen tiloissa Tampereella, mutta tapaamisia järjestetään tarvittaessa myös alueella kuten Kangasalla ja Ylöjärvellä. Omaisneuvontaan voi tulla useammankin kerran. Lea kertoo, että omaisneuvonnassa ei voida antaa oikeita vastauksia siihen, miten ihmisen tulisi toimia. – Vastaukset löytyvät ihmisestä itsestään ja me tuemme häntä niiden ja hänen omien voimavarojensa löytämisessä. Se, että pääsee sanoittamaan jotain tilannetta, auttaa ihmistä prosessoimaan asiaa. Hänelle syntyy keskustelun aikana ahaa-elämyksiä. Yhdistyksen antama omaisneuvonta etenee siten, että ensimmäisellä kerralla omainen tai läheinen tapaa ammattilaisen kahden kesken. Tarkoituksena on käydä läpi itse tilannetta, omaisen omaa jaksamista ja sitä, millaista apua hän tarvitsee. Tähän varataan aikaa yleensä yksi tunti. Omaisen niin halutessa järjestetään vertaistapaaminen eli toisella kerralla hän tapaa Pirkanmaan FinFamin kouluttaman kokemusasiantuntijan kahden kesken. Tämä pyritään järjestämään 2-3 viikon sisällä ensimmäisestä tapaamisesta. Tämän jälkeen on mahdollista vielä tapaaminen omaisen, asiantuntijan ja vertaisen kesken. Tässä kohtaa katsotaan, missä nyt mennään ja millaista apua omainen on saanut. Omaiset ovat tervetulleita alusta asti myös vertaistukiryhmiin, retkille tai vaikkapa yhdistyksen omaiskahvilaan. – Kaikessa edetään sen mukaan, mikä on juuri kyseiselle omaiselle tai läheiselle PIRKANMAAN FINFAMIN Toivosta turvaa -hankkeessa annetaan myös neuvontaa omaisille, kun läheinen on sairastunut. Hanke on Tampereen kaupungin kanssa toteutettu yhteistyöhanke, joka on suunnattu Tampereen mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaana oleville perheille niissä tilanteissa, kun yksi perheen aikuisista sairastaa ja perheessä on alaikäisiä lapsia. Hankkeessa on kaksi palkattua kokemusasiantuntijaa, jotka tarjoavat perheen arjen sujumisesta vastuuta ottaville henkilöille vertaistukea. Tällaisia henkilöitä voivat olla esimerkiksi sairastuneen puoliso, vanhemmat tai ystävät. Toivosta turvaa -hankkeen perheneuvontaa annetaan vastaavalla tavalla kuin yhdistyksen omaisneuvontaa, mutta hankkeessa jokaisella neuvontakäynnillä on kokemusasiantuntija tarjoamassa tukea läheisille. Hankkeen kokemusasiantuntijat tekevät myös perhekäyntejä yhteiskäynteinä tai kotikäynteinä yhdessä ammattilaisen kanssa. Toivosta turvaa -hanke on järjestänyt yhdessä Tampereen kaupungin mielenterveys- ja päihdepalveluiden kanssa Läheisen lähellä -iltoja kerran kuukaudessa. Ne ovat rakenteeltaan lähellä Pitkäniemen ensitietoryhmää eli paikalla on sekä mielenterveys- ja päihdetyön ammattilainen että kokemusasiantuntija. Läheisen lähellä -illoissa keskitytään kuitenkin enemmän antamaan tietoa monipuolisesta avohoidon palvelukentästä, eri hoitoyksiköistä, hoidoista ja omaisille suunnatuista palveluista. Vertaistuen osuus on ensitietoryhmää pienempi. Teksti ja kuvat: Tomi Keiski Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFamin Ankkuri aallokossa -projekti (2016-2019) kehitti tukimuotoja psykiatrisessa sairaalahoidossa olevien omaisille yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. 13 25.10.2019 14:54:42

Mitä ovat lapsiomaistyön hyvät käytännöt? Lapsuudessa luodaan perusta aikuisiän hyvinvoinnille. Lapsiperheiden eriarvoistuminen sekä nuorten kokema lisääntynyt ahdistus ja syrjäytyminen ovat olleet laajasti esillä julkisessa keskustelussa. Parasta eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjuntaa on tarjota perheille varhaista tukea matalalla kynnyksellä. Tämän tehtävän äärellä on myös FinFami-järjestö. T erveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan vanhemman psyykkinen sairastuminen luo riskin lapsen kasvulle ja kehitykselle, sekä edessä olevalle elämänkululle. Masennusta sairastavien lapset sairastuvat noin kolme kertaa todennäköisemmin itse masennukseen 15-25 -vuotiaina verrattaessa ei-masentuneiden vanhempien jälkeläisiin. Ylisukupolvisesti siirtyvien psyykkisten sairauksien syntymekanismia ei tunneta tarkkaan, mutta tutkimukset osoittavat, että kasvuperheessä oleva huoli, turvattomuus ja vuorovaikutuksen ristiriitaisuus luovat uhkan lapsen hyvinvoinnille. Tilanne on erityisen riskialtis, jos perheen tuen tarvetta ei tunnisteta ajoissa, ja ongelmat pitkittyvät ja kasaantuvat. Kun vanhempi saa psykiatrisen diagnoosin, lapsi jää omaisena edelleen valitettavan usein näkymättömäksi. Puhumattakaan niistä sadoista tai jopa tuhansista perheistä, joissa ongelma jää kokonaan piiloon. Lapsiomaistyö voi olla liioittelematta elintärkeää erityisesti alueilla, joissa peruspalvelut ovat hankalasti tavoitettavissa. Myös suurissa kaupunkikeskittymissä lapsiomaistyö antaa merkittävää lisäarvoa julkisille palveluille, jos se kohdennetaan oikein. Mitä sitten ovat FinFamin hyvät lapsiomaistyön käytännöt? Kuinka ne tunnistetaan, ja miten rakenteellisesti hyvin erilaisilla alueilla toimivat omaisjärjestöt voivat soveltaa hyviä käytäntöjä räätälöidysti juuri oman alueensa erityispiirteitä vastaavaksi? LAPSIPERHETYÖ ON OLLUT KESKEINEN toimintamuoto mielenterveysomaisjärjestöjen alkumetreiltä saakka. Järjestön lapsiperhetyön kulmakivet ovat 14 LAB1903_14-15.indd 14 alun perin mm. FinFamin Uudenmaan yhdistyksessä käyttöön otettu Lapset puheeksi (LP) -malli, sekä järjestössä kehitetty Vertti -vertaisryhmämalli. Molempien taustalta löytyy amerikkalaisen lastenpsykiatri William Beardsleen (1997) kehittämä ennaltaehkäisevän perheintervention malli. LP on nyt käytössä useimmissa FinFami-alueyhdistyksissä. Vertti-mallin 10 tapaamiskerran prosessi saattaa olla pienille yhdistyksille haastava kokonaisuus, joten mallista on FinFami-järjestöissä käytössä myös erilaisia sovelluksia. Sekä Vertti että LP keskittyvät tukemaan hyvää vanhemmuutta tilanteessa, jossa perheen vanhemmalla on alle 18-vuotiaita lapsia, ja vanhempi on sairastunut psyykkisesti. Vanhemmuuden tukeminen on ehdottomasti lapsen etujen mukaista toimintaa, joten varsinkin pikkulapsiperheiden kohdalla sitä voi pitää yhtenä FinFamin suosituksena. VANHEMMUUDEN TUKEMINEN ON LAPSEN ETUJEN MUKAISTA TOIMINTAA. Vertti, LP sekä monet muut mallit löytyvät Kasvun tuki -verkkopalvelusta, jonne on koottu mittava määrä arvioituja, tutkimusnäyttöön perustuvia lapsiperhetyön malleja. Tutkittuun tietoon perustuvien, vertaisarvioitujen mallien hyödyntäminen on yksi hyvä tapa luoda raamit vaikuttavalle lapsiomaistyölle, ja saada malleja leviämään myös muualle. Järjestöjen valttina on myös ketteryys järjestää uutta ja vapaamuotoisempaa toimintaa. Monet yhdistykset järjestävät lapsiperheille erilaisia toiminnallisia tapaamisia, leirejä, retkiä ja kursseja. Tiedon ja tuen lisäksi perheille halutaan tarjota mahdollisuuksia virkistäytymiseen ja harrastuskokeiluihin. Vapaamuotoinen ja luova toiminta voi olla erityisen tärkeää ja voimavaroja lisäävää perheille, joissa psyykkinen sairaus on muuttanut arjen sujuvuutta. Vapaa yhdessäolo myös kannustaa perheitä löytämään voimaa vertaisuudesta. HYVIEN ASIAKASTYÖN MALLIEN LISÄKSI FinFamin alueilla on kehitetty erilaisia toimivia käytäntöjä lapsiomaistyön integroimiseksi osaksi olemassa olevaa palvelujärjestelmää. Esimerkiksi Pirkanmaalla Toivosta turvaa -hanke on kehittänyt yhteistyön mallia Tampereen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kanssa. Hyvät käytännöt mahdollistavat omaisjärjestön ja psykiatrisen yksikön ammattilaisten välisen dialogin niin, että siitä rakentuu molempia tahoja rikastuttavaa. Tavoitteena on rakentaa asiakkaan eli perheiden palvelupolusta saumatonta ja kokonaisvaltaisesti perheiden tilannetta huomioivaa. Rakenteisiin suuntautuva, palveluita täydentävä työ on kiinnostavaa myös vaikuttavuuden ja skaalautuvuuden näkökulmasta. Moni pienempikin yhdistys voisi todennäköisesti lisätä säännölliset lapsia ja nuoria koskevat tietotilaisuudet oman alueensa psykiatrisiin yksiköihin ja muille lapsiperheet tavoittaville yhteistyötahoille, vaikka resurssit eivät riittäisi lapsiomaistyön ryhmätoiminnan pyörittämiseen. NUORTEN KANSSA LAPSIOMAISTYÖ MUUTTUU hyvin toisenlaiseksi. Nuorten tavoittaminen toiminnan pariin on erilainen prosessi kuin pienempien lasten, jotka tulevat toimintaan luontevasti vanhempiensa mukana. Avain3/2019 25.10.2019 14:55:27

asemassa vaikuttavassa nuorisotyössä on usein yhteistyö eri asteiden oppilaitosten ja nuorisotyön vakiintuneiden toimijoiden kanssa, sekä verkkoympäristön ja sosiaalisen median hyödyntäminen. Nuorten parissa on toteutettu mm. FinFami Uusimaan MiMi- ja Space! -projekteissa kehitettyä Omakuva N.Y.T. taideperustaista kasvuryhmämallia. Taiteeseen, mentalisaatioon ja reflektiiviseen työotteeseen perustuva työskentely antaa nuorelle tilaa käsitellä kokemuksia mielenterveysomaisena olemisesta ja jäsentää sitä eri tavoin jaettavaan muotoon. Taidetta on hyödynnetty myös FinFamin varhaiskasvatukseen ja peruskouluihin kehitetyissä draamamateriaaleissa. Taiteen ja draaman suojassa hankalien aiheiden käsittely muuttuu mahdolliseksi, ja solmukohtiin voi saada yllättäviä näkökulmia. Vaikuttavaa nuorisotyötä on tehty erilaisten hankkeiden ja toimintojen kautta myös FinFamin Pohjois-Karjalan, Varsinais-Suomen ja Kokkolan yhdistyksissä. Varsinais-Suomessa on kehitetty mm. osallisuutta vahvistavaa Moip! -mallia, sekä uudistettu Prospect -ryhmämallia saavutettavaksi erityisesti nuorille. Pohjanmaalla Mera tillsammans -projekti on kiertänyt kouluja toteuttaen erilaisia toiminnallisia tuokioita, joiden kautta nuorten kiinnostus mielenterveysasioita kohtaan on herännyt. Tämä on erinomaista työtä, jolla murretaan mielenterveyden ongelmiin liitettyä häpeäleimaa. Kouluvierailuja on tehty ansiokkaasti pitkään myös Pirkanmaalla. EteläPohjanmaalla on lähdetty rohkeasti kokeilemaan snapchat- ja puhelinpäivystystä. Tällä hetkellä käynnissä olevia nuoriso- ja lapsiomaistyön projekteja on Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Uusimaalla. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että FinFami tekee omaistyötä nuorten parissa laajalla kattauksella. Järjestöllä on kohdennettua työpajamaista toimintaa syrjäytymisuhan alla oleville nuorille kuten FinFami Uusimaan Pre Start -projekti sekä erilaisia identiteettiä ja elämäntarinaa käsitteleviä menetelmiä ja vertaisryhmiä, ja tietoa lisäävää oppilaitostyötä universaalisti kaikille nuorille. Lisäksi FinFamin hankkeet ovat tuottaneet korkealaatuisia ammattilaisille tarkoitettuja materiaaleja. Kiinnostavan lisän ammattilaisille tarjottaviin materiaaleihin ja tietoon tarjoaa vastikään 3/2019 LAB1903_14-15.indd 15 Varsinais-Suomessa käynnistynyt Kysy nuorelta -hanke. DIGIAIKA MUUTTAA OMAISTYÖTÄ MYÖS lapsiperhetyön ja nuorisotyön osalta. FinFami Uusimaan Veto-projekti on mahdollistanut monipuolisen verkkopohjaisen työskentelyn, mutta näissä käytännöissä tie on vasta alussa. Tukinetissä toimii jo FinFamin ylläpitämiä nuorten aikuisten omaisten ja sisarusten vertaisryhmiä. On kiinnostavaa kuulla kokemuksia näiden ryhmien osalta, ja kehittää toimintaa edelleen keskitettyjen palveluiden suuntaan. Monissa järjestöissä pohditaan esimerkiksi chat-palvelun kehittämistä lapsille ja nuorille, joiden läheinen sairastaa psyykkisesti. On hyvä muistaa, että emme ole järjestönä yksin verkkopohjaisen asiakastyön haasteissa. Samaan aikaan toisaalla on onnistuttu kenties luomaan jo toimivia käytäntöjä ja opittu myös kokeilun kantapään kautta. Voikin olla kannattavaa liittyä mukaan tunnettuihin palveluihin, ainakin toiminnan kokeiluvaiheessa. OSAAMISEN TASO JA TEKEMISEN PALO ON KOKO FinFami-järjestökentällä korkea. Kehitetyistä malleista on syytä olla ylpeä, ja ne tulisi saada entistä laajemmin jakoon paitsi omalle järjestöväelle, myös muille toimijoille. Moni lapsiomais- ja nuorisotyötä kehittävä kokee kuitenkin puntaroivansa asioita melko yksin oman alueensa määrittämässä todellisuudessa. Ehkä lapsiomais- ja nuorisotyön seuraava askel on löytää tapoja jakaa hyviä käytäntöjä, sekä myös tapoja tehdä yhteistyötä. Alueiden tarpeet ovat toki erilaisia, ja järjestöjen käytössä olevat resurssit eri kokoisia, mutta ideoiden maailma on rajaton. Kun ideoita jaetaan, ne jalostuvat kohtaamaan erilaisia tarpeita entistä paremmin. Sivutuotteena syntyy kannatteleva kokemus yhteisöstä oman työn takana. Paras laatutakuu vaikuttavalle lapsiomaistyölle on lopulta omaistyöntekijä itse. On tärkeää huolehtia jaksamisesta, päivittää tietoja sekä uskoa omiin kykyihin. Yksin ei tarvitse pärjätä. Päivänkakarat- ja Tilantekijät -verkostot voivat toimia vertaistuen ja tiedon lähteenä niihin liittyneille FinFami-työntekijöille. Tulevaisuudessa FinFamin pyrkimyksenä on kirkastaa näiden verkostojen tavoitteita ja luoda selkeät ja saavutettavat käytännöt verkostojen toiminnalle. Verkostojen kautta välittyy paitsi arvioituja ja kirjattuja hyviä käytäntöjä, myös hiljaista tietoa siitä lasten ja nuorten maailmasta, johon FinFami pyrkii vaikuttamaan. Kohderyhmä on kuitenkin se maailman kallisarvoisin. VIIME AIKOINA ON OLLUT PALJON PUHETTA ns. Islannin mallista. Islannissa tunnistettiin, että tasa-arvoiset mahdollisuudet harrastamiseen ja perheen kanssa vietetty vapaa-aika suojasivat nuoria ongelmien kasautumiselta. Näitä suojaavia tekijöitä alettiin vahvistaa päätöksenteon turvin: kaikille lapsille ja nuorille tarjottiin organisoitua vapaa-aikaa eli harrastuksia ammattivalmentajineen. Maa sääti myös lasten kotiintuloajat lastensuojelulakiin, ja siten lapset ja nuoret viettivät entistä enemmän aikaa perheidensä parissa. Toimenpiteet olivat suuri menestys ja vähensivät kahdessa vuosikymmenessä islantilaisnuorten päihteidenkäyttöä Euroopan korkeimmalta tasolta maanosan matalimmalle. Kaikki voittivat. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö (Itla) on julkistanut avoimen haastekilpailun. Mikä voisi olla Suomen ja FinFamin vastine Islannin mallille? Teksti: Sanni Sihvola, asiantuntija/ lapset ja nuoret, FinFami ry Kuva: Minttu Lehtovaara 15 25.10.2019 14:55:30

Voimaannuttava Vertti tarjoaa vertaistukea koko perheelle Vertti-ryhmä on tarkoitettu perheille, joissa vanhempi sairastaa masennusta tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Toiminta on ennaltaehkäisevää ja tarkoituksena on vahvistaa perheen yhteistä arkea. Toteutus on järjestöjen ja kuntien vaikuttavaa yhteistyötä. K un vanhempi sairastaa masennusta tai kaksisuuntaista mielialahäiriötä, koko perhe voi hyötyä vertaistuesta, johon kuuluu tunteiden sanoittamista, iloista yhdessäoloa sekä 16 LAB1903_16-17.indd 16 ajatusten jakamista. Vertti-ryhmissä vanhemmat ja lapset osallistuvat yhdessä ja erikseen. Vanhemmat työstävät kokemuksiaan vertaistuen avulla, kun lasten ryhmässä leikitään, tehdään tehtäviä ja keskustellaan. Pohjois-Karjalan mielen- terveysomaiset - FinFami ry toteuttaa Vertti-ryhmiä Joensuun seudulla useiden kumppanien kanssa. Järjestötoimija Kirsti Kurki matalankynnyksen kohtaamispaikasta Rantakylän Lähiötalolta ja Rantakylän hyvinvointi- 3/2019 25.10.2019 14:57:07

aseman sosiaaliohjaaja Mariika Ruippo ovat Vertti-ohjaajia. Molempien mielestä Vertti on mielekäs ja mukava tapa toimia perheiden kanssa. Pienryhmissä osallistujat voidaan huomialoitettiin Raha-automaattiyhdistyksen ja Veikkauksen tuella Lapsiomaistyön projektissa (2016-2019), jossa järjestettiin ohjaajakouluoida yksilöllisesti. Kurki ohjasi Pikkutus ja kolme ryhmää. Ohjaajia on mukana eri tahoilta: ViaDia LapsiVerttiä, jossa perheiden lapset ovat Joensuu ry, Joensuun seudun omaishoitajat ry, Pohjois-Karjalan mieleikki-ikäisiä, 3-6 -vuotiaita. Ruippo lenterveysomaiset - FinFami ry, Siun sote - P-K:n sosiaali- ja terveysohjasi puolestaan kouluikäisten lasten palvelujen ky:n mielenterveys- ja päihdepalvelut ja varhaisen tuen Vertti-ryhmää. palvelut sekä Joensuun kaupungin varhaiskasvatus. Vertti -toiminta – Perheet ovat aina erilaisia, kuten on kehitetty FinFami Uusimaan Lapsi omaisena -projektissa. ihmisetkin. Ollaan läsnä hetkessä ja varaudutaan muuttuviin tilanteisiin. Lasten kanssa työskentely on luovaa, toiminnallista, hauskaa; joka tapaamiskerralla on leikkejä. Perheitä kannustetaan mukaan Verttiin pyytämällä heitä alkuhaastatteluun, seksi lapsen ja vanhemman vuorovaikuHänen mielestään tärkeitä asioita Ruippo kertoo. tuksen tukemisen, sekä kokemuksen, että Vertissä ja perheiden parissa tehtävässä – Alkuhaastattelussa perehdytään lapsi sekä vanhempi saavat molemmat työssä ovat perhelähtöisyys, saavutettatarkemmin siihen, mitä Vertti on sekä vertaistukea. vuus ja laatu. perheen tilanteeseen. Vanhempi voi – Vertti-toiminta on yksi esimerkki itsekin pohtia, onko Vertti juuri nyt VERTISSÄ HYÖDYNNETÄÄN VERsiitä, kuinka tehdä ennaltaehkäisevää heidän perheelleen se sopiva juttu. TAISTUKEA ja kokemustietoa. Ryhmään lapsiperhe- ja mielenterveystyötä eri Perheille korostetaan lapsen näkökulman osallistunut vanhempi kertoi, että hänelle sektorien välisellä yhteistyöllä. Panostus huomioimista, elämän suojaavien tekiitselleen, ”bipo-äidille”, Vertti-ryhmään tällaiseen toimintamalliin maksaa itsensä jöiden vahvistamista sekä yhteisen lähteminen oli helppoa, ja muu perhe moninkertaisesti takaisin yhteiskunnalymmärryksen lisääntymistä. seurasi vaihtelevalla innokkuudella peräs- lisen hyvinvoinnin lisääntymisenä, hän Vertti-ryhmissä on mukana moniamsä. Ryhmä auttoi huomaamaan, että vertoteaa. matillinen verkosto. taistuen löytyminen on mahdollista. Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset – Jokainen Vertti-ohjaaja tukee – Minulle äitinä kokemus oli voimaut- FinFamin toiminnanjohtaja Minna perheiden osallistumista omasta ammatava, osittain ammatillisen- ja vertaistuen Turunen kertoo, että oli itsestään selvää, tillisesta roolistaan käsin, kertoo Kurki. ansiosta, mutta eniten siksi, että puoliettä lapsiomaistyön projektiin haettiin Perheitä ei ole helppo saada mukaan, soni lähti myös mukaan Verttiin. Uskon, tukea Vertti-ohjaajakoulutukselle. Vertin sillä aihe on monelle herkkä ja leimaanettä olisin saanut Vertistä jotain itseltoteutukseen tarvitaan useita sitoutuneita tumista pelätään. Kurjen ohjaajia ja toimiva yhteistyö. mukaan perheille painotetaankin Ohjaajia koulutti Bitta SöderVERTTI-TOIMINTA ON YKSI toiminnan vertaistuellisuutta ja blom, joka on ollut kehittäESIMERKKI SIITÄ, KUINKA TEHDÄ vaikutusta lapsen hyvinvointiin. mässä Vertti-ryhmämallia. Tietoa levitetään järjestöissä Vertti-toimintaa on Suomen ENNALTAEHKÄISEVÄÄ LAPSIPERHE- JA ja kohtaamispaikoissa esitteillä lisäksi myös Ruotsissa. MIELENTERVEYSTYÖTÄ ERI SEKTORIEN ja esimerkiksi Facebookissa. – Toiminta on usein järjesVÄLISELLÄ YHTEISTYÖLLÄ. Vastaanottotyössä perheille töjen organisoimaa, mutta ei kerrotaan Vertistä ja suositellaan aina. Pääkaupunkiseudulla siihen osallistumista. leni ilman puolisoakin, mutta arvostan Verttiä järjestetään myös kuntien toimin– Pyydetään, voiko meiltä päin ottaa todella paljon hänen osallistumistaan, tana. Ryhmämalli on kehitetty mielentervanhempaan yhteyttä, eli pyydetään lupaa hän kertoo. veyttä ajatellen, mutta joissakin kunnissa antaa puhelinnumero, jotta Vertti-ohjaaja Vertti-toiminnan merkitykset perheelle ryhmä järjestetään myös riippuvuusvoi soittaa vanhemmalle. Vertti otetaan ovat olleet monipuolisia. ongelmaisille. Ajankohtaista on, että puheeksi vanhemman kanssa silloin, – Lapset saivat kokemuksia ja muissyksyllä Lahdessa ja alkuvuonna Jyväskun huomataan hänen kuuluvan Vertin toja, joiden pariin perhe voi palata, kylässä on kesäyliopistojen järjestämiä kohderyhmään, kertoo Ruippo. esimerkiksi katselemalla kunkin lapsen Vertti-ohjaajakoulutuksia, Söderblom Vertti-kansiota. Vanhemmat puolestaan kertoo. TÄRKEITÄ ASIOITA VERTISSÄ OVAT ovat oppineet, mitä lapset ajattelevat ja Turunen toteaa, että Vertti-toiminta Ruipon mukaan paikalle saapumisen he kokevat osaavansa huomioida lapsen on ollut yhdistyksen pitkäaikainen haave, helppous, välipalatarjoilu, maksuttonäkökulman nyt paremmin. Ryhmästä joka on toteutunut yli odotusten. muus ja pieni ryhmäkoko. On tärkeää, saadut kotitehtävät antoivat konkreettisia Teksti Johanna Meriläinen että ohjaajat luovat luottamuksellisuuden malleja, kuinka vuorovaikutussuhdetta tunteen ja ilmapiirin. Kurki näkee keskei- voi parantaa lapsen ja vanhemman välillä. Kuva Minttu Lehtovaara Joensuun Vertti-toiminta 3/2019 LAB1903_16-17.indd 17 17 25.10.2019 14:57:09

Taiteella hyvinvointia, arvioinnilla tietoa – tarkoituksenmukainen arviointi tukee toiminnan juurruttamista Arviointi ja saadun tiedon hyödyntäminen parantavat toiminnan laatua. Taide-perustaiselle Omakuva N.Y.T. -toimintamallille luodaan parhaillaan arviointityökalua, joka pureutuu palautteen ja dokumentoinnin lisäksi ryhmän vaikutuksiin. Sen jo tiedämme, että taide todella vaikuttaa! O man elämäntarinan tutkimista, itseilmaisun vahvistumista, omien ja muiden tunteiden hyväksymistä ja uuden oivaltamista. Kuulostaa mahtavalta. 18 LAB1903_18-19.indd 18 Nämä kokemukset ovat usein tuttuja Omakuva N.Y.T. -kasvuryhmissä. Tämä noin kymmenen kokoontumiskerran ryhmämalli on kahden valtakunnallisen projektin aikana (MiMi- ja Space!projekti) Uudenmaan FinFami -yhdistyk- sessä kehitetty taideperustainen toimintamuoto. Ryhmästä voivat hyötyä monet, mutta ensisijaisesti se on suunnattu nuorille aikuisille, joilla on huolta omasta tai läheisen mielen hyvinvoinnista. Taide on pitkään jätetty niille, jotka omaavat erityisiä lahjoja tai erityistä kiinnostusta siihen. Taiteen tekemisen ja kokemisen vaikutuksia tutkittaessa on kuitenkin saatu selkeitä tuloksia sen monenlaisista hyödyistä. Tutkittua tietoa löytyy muun muassa taiteen positiivisista vaikutuksista terveyteen, sosiaaliseen hyvinvointiin ja oppimiseen. 3/2019 25.10.2019 14:57:46

Omakuva N.Y.T. • Kohderyhmä 16-29 -vuotiaat • 10 toimintakertaa / intensiiviryhmä • Työparina sosiaali-/terveys-/kasvatusalan työntekijä ja taiteen ammattilainen • Mentalisaatioon perustuva työote • Taiteen menetelmät • Lisätietoja osoitteesta: www.finfamiuusimaa.fi/omakuvanyt • Facebook: Omakuva NYT Taideperustainen kasvuryhmämalli Monesti kuitenkin arastelemme taiteelliseksi kuvattuun toimintaan ryhtymistä. Silti luovuus on jotain, mistä kuka tahansa voi nauttia. Sen avulla voi tutkia, ihmetellä, kokea ja löytää uutta. Omakuva N.Y.T. -toiminnassa taidetta hyödynnetään tavoilla, joissa osallistujan ei ole tarkoitus onnistua tai epäonnistua. Kokeilemisen ilo voi löytyä, kun tekemiselle annetaan lupa ja todetaan ääneen arvostelun puuttuminen. Tällöin taide tarjoaa usein uusia tapoja katsoa asioita. Taiteen kautta myös vaikeat asiat saattavat nousta helpommin käsiteltävään muotoon. tehokkaasti ja vaikuttavasti. Tämä onkin viisasta. Jos tehdään jotain, se kannattaa tietenkin tehdä niin, että toiminnasta on mahdollisimman paljon hyötyä. Tavallaan asia vaikuttaa melko yksiselitteiseltä. Muutosvastarinta, vaikuttavuuden arvioinnin moniulotteisuus ja arviointiosaamisen tai -resurssien puute tuovat kuitenkin oman lisänsä kuvioon. Arvioinnin tueksi löytyy erilaisia menetelmiä. Osa menetelmistä arvioi taloudellisia vaikutuksia, osa kerää palautetta asiakkaalta ja osa mittaa toiminnan sisältöä. Jotkut arvioinnin välineet taas keskittyvät lähinnä perusasioiden dokumentointiin. Myös asenteet arvioinOSALLISTUJAT OVAT KOKENEET tiin vaihtelevat. Osa kokee sen olevan OMAKUVA N.Y.T -TOIMINNAN turhanpäiväistä ajanhukkaa. Osa taas MIELEKKÄÄKSI ja hyvinvointiaan tuke- näkee arvioinnin mielekkäänä, kehitvaksi. Tämän kertoo niin ohjaajien koke- tymiseen tähtäävänä toimintana, jota mus kuin kerätty palautetietokin. Mutta hyödyntämällä voidaan luoda vaikuttavaa miten saada tällainen hyväksi koettu toitoimintaa. mintamuoto säilymään projektien päätAsenteilla on vaikutusta arvioinnin tymisen jälkeenkin? Sama haaste näyttäy- hyödyllisyyteen, mutta niin on myös tyy monien hankkeiden ja kokeilujen yharvioinnin toteuttamisen tavoilla. Mikä teydessä. tahansa arviointi ei ole oikotie onneen. Juurruttamistyötä on tehty niin On mietittävä, mitä tahdotaan tietää, projektin aikana kuin sen jälkeenkin. miksi ja miten tämä tieto mahdolliToiminnalle koulutetaan ohjaajia ja simman kätevästi saadaan. ryhmiä järjesPalautetta keräätetään sekä mällä voidaan TAITEELLA ON MYÖNTEISIÄ FinFamikuulla osallistuVAIKUTUKSIA TERVEYTEEN, yhdistyksissä jien ääntä, mikä SOSIAALISEEN HYVINVOINTIIN on tärkeää silloin, että muualla. Yksi vastaus kun se on tavoitJA OPPIMISEEN. toiminnan teena. Jos kuitenkin juurtumiselle on tarkoituksenmukainen tahdotaan tutkia toiminnan vaikuttaarviointi. Arvioinnin avulla toimintaa vuutta, on syytä miettiä tarkemmin, mitä voidaan kehittää tietoon perustuen. toiminnassa kannattaa tutkia. Mitkä ovat Lisäksi toiminnan mahdolliset hyödyt niitä tekijöitä, jotka oletettavasti vaikutvoidaan osoittaa, jolloin sen järjestämistä tavat? Mitä tutkittua tietoa on tämän on helpompi perustella. tueksi? Mitä kannattaisi mitata tai arviArviointi on tänä päivänä haaste oida, jotta saataisiin tietää, vaikuttaako monessa työssä. Resurssien ollessa toiminta oletetulla tavalla ja minkä tiukalla, niitä tahdotaan kohdentaa vuoksi? 3/2019 LAB1903_18-19.indd 19 OMAKUVA N.Y.T. -TOIMINTAMALLIN tueksi luodaan juuri nyt arviointimallia, jonka avulla pyritään keräämään tietoa niin toiminnan vaikutuksista kuin osallistujien kokemuksista. Arviointityökalu toteutetaan ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä ja se valmistuu keväällä 2020. Tämän jälkeen työkalu on kaikkien Omakuva N.Y.T. -ryhmiä toteuttavien tahojen käytössä. Tarkoituksena on, että arviointityökalua käyttämällä voidaan kerätä helposti tietoa siitä, mikä toimii, miten ryhmä vaikuttaa ja mitä olisi vielä kehitettävä. Arvioinnista löytyy myös osia, joiden avulla ryhmäläinen itse saa tietoa omasta tilanteestaan ja sen mahdollisesta muutoksesta ryhmän toiminnan myötä. Kehitystyö jatkuu vielä opinnäytetyön valmistumisen jälkeen, jolloin työkalusta luodaan sähköinen versio. Myös vastaavan arviointimenetelmän hyödyntämistä muiden toimintamuotojen arvioinnissa on pohdittu. Ammattilaisten mielestä uusien, arviointiin liittyvien, toimintatapojen oppiminen voi tuntua haasteelliselta. Osallistuja voi myös kokea hämmentävänä oman kokemuksensa mittaamisen. On kuitenkin kaikkien etu, että toiminta perustuu tietoon. Kun tiedämme, mikä toiminnassa vaikuttaa, ja mikä ei, voimme luoda entistä parempia toimintatapoja. Mielen hyvinvoinnin yhteydessä paremmat toimintatavat tarkoittavat paremmin voivia ihmisiä. Vaikuttavuus näkyy syntyvinä voimavaroina ja tällöin arvioinnista todella on hyötyä! Teksti: Jenni Tarpila, arviointityökalun kehittäjä ja sosionomi, Hämeen ammattikorkeakoulu Kuva: Sanni Sihvola 19 25.10.2019 14:57:46

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Omaisyhdistyksessä koettua P itääkö lasten ja nuorten mielen pahoinvoinnista rauksista ja siitä, että sairastunut voi vielä toipua, vaikka tilanne olla huolissaan? Mielestäni pitää, koska lapsissa ja sillä hetkellä tuntui toivottomalta. nuorissa on meidän tulevaisuutemme. On harmillista, Oli lisäksi hienoa päästä vertaistuen piiriin, jossa pystyin jakaettä mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet lasten ja maan huoleni ja sain tukea toisilta omaisilta, jotka olivat samannuorten keskuudessa runsaasti. Meidän tulisi aloittaa laisessa elämäntilanteessa. Masennusta käsittelevän kurssin ennaltaehkäisevä työ paljon aikaisemmin, eikä vasta silloin kun aikana sain taas hyviä neuvoja siitä, miten voin itse vaikuttaa ongelmia jo on syntynyt. omaan ajattelutapaani. Olenkin oppinut Moni lapsi tai nuori jää yksin tilantodella paljon hyvistä luennoista ja eriteessa, jossa omalla vanhemmalla tai aiheisista teemailloista, joita omaisyhkaverilla on mielenterveysongelmia. distys on järjestänyt. Myös virkistysTämä kuormittaa heitä suuresti ja he ovat retket ja yhdessä tekeminen auttavat itse vaarassa sairastua. Pidänkin erittäin meitä mielenterveysomaisia voimaan hyvänä asiana sitä, että olemme voineet paremmin. monessa järjestössä aloittaa nuorisotyön, Usein me mielenterveysomaiset jossa kerromme mielenterveysasioista kannamme huolta sairastuneesta läheisesniiden oikeilla nimillä ja jaamme tietoa tämme aivan liian paljon. Ajattelemme, mielenterveysongelmista. Samalla se on että kuntoutuja ei tule toimeen ilman tärkeä lisä lapsiomaistyölle. Lapsiomaismeiltä saatua apua. Oli apu sitten talouja nuorisotyön työn avulla tuemme lapsia dellista tai jotain muuta, teemme asioita ja nuoria, jotta heidän ei tarvitse yksin usein sairastuneen puolesta. Asioita, pohtia asioita. jotka hän voisi itse ratkaista ja tehdä. Toivon, että tähän havahdutaan valtaOn vaikea irrottautua auttajan roolista: kunnan tasolla ja mielenterveysasioman taloudellisen tilanteen heikenoista aletaan puhua jo lastenneuvotyessä annamme sairastuneelle vaikka loissa. Ammattilaisilla tulee viimeiset rahamme tai olla rohkeutta kysyä vanhemteemme kaiken hänen HAASTAN TEIDÄT OSALLISTUMAAN milta, onko heillä kaikki puolestaan, vaikka nääntyiTUTKIMUKSEEN, JONKA AVULLA KEHITETÄÄN kunnossa ja tarvitsevatko he simme itse työtaakan alle. MIELENTERVEYSPALVELUITA. LISÄÄ TIETOA apua. On ehdottoman tärkeää, Juuri tällaiseen tilanteeseen että lapset ja nuoret eivät saamani Prospect-koulutus LÖYDÄT VIEREISELTÄ SIVULTA. joudu omaishoitajan asemaan oli paras oppi, koska siinä vanhemman mielenterveysongelmien vuoksi. vertaisohjaajat opettivat, miten opin ottamaan omat tunteeni Mielenterveysomaisten yhdistyksissä ympäri Suomen ja tarpeeni paremmin huomioon ja elämään omaa elämääni tehdään todella arvokasta ja laadukasta työtä. Omasta kokesiten, että en liiaksi kuormitu. Pääsin irti läheisriippuvuudesta muksestani voin sanoa, että kun vihdoin löysin mielenterveysja opin luottamaan tyttäreeni ja siihen, että hän kyllä selviää ja omaisten yhdistyksen, sain sieltä hyvää palvelua, joka esti minua osaa hoitaa omat asiansa. Onkin ollut ilo huomata, miten tyttäitseäni masentumasta. Tyttäreni oli sairastanut jo 10 vuotta reni on toipunut ja luottaa nyt itseensä. Samalla me vanhemmat ennen kuin itse pääsin avun piiriin. voimme elää omaa elämäämme tyttären sairaudesta huolimatta. Tuohon aikaan ei vielä ollut esimerkiksi somessa niin paljon Omaisyhdistys on auttanut minua ymmärtämään tyttäreni tietoa mielenterveysasioista, eikä varsinkaan omaisille suunnasairautta paremmin ja avartanut näköalaani kaikkiin mielentuista palveluista. Olenkin todella kiitollinen sille mielenterveys- terveysongelmiin. Onneksi meillä mielenterveysomaisilla hoitajalle, joka toimi avohuollossa ja ohjasi minut mielenon FinFami-yhdistykset, jonne mennä. Sieltä saamme apua terveysomaisten toimistolle. Koska mieheni oli vähän ennen vaikeuksiimme ja asiaamme nostetaan muiden tietoisuuteen. tyttäremme sairastumista itse sairastunut vakavasti, ei minulla Haluan myös kannustaa Teitä, Arvoisat Omaiset, osallistukaa ollut aikuista henkilöä, jonka kanssa olisin voinut jakaa meneillään olevaan mielenterveysomaisten hyvinvointitutkihuoliani. mukseen - se edistää meille tärkeitä asioita! Toimistossa sain purkaa pahaa oloani omaisneuvojalle ja sain häneltä hyviä neuvoja sekä tukea. Sain paljon tietoa mielensaiHyvää syksyä kaikille lukijoille. 20 LAB1903_20-21_Puheenjohtaja.indd 20 3/2019 25.10.2019 14:58:17

MIKÄ ON MIELENTERVEYSOMAISTEN HYVINVOINTITUTKIMUS? Mielenterveysomaisten hyvinvointitutkimuksella selvitetään omaisten kokemuksia osallisuudesta, leimaantumisesta, työn ja omaistilanteen yhteensovittamisesta sekä hyvinvoinnista. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat ne ihmiset, joiden perheenjäsenellä tai muulla läheisellä ihmisellä on mielenterveyden haasteita. Tutkimukseen osallistuminen ei edellytä, että läheisellä on mielenterveyshäiriön diagnoosia. Riittää, että vastaaja on huolissaan läheisen mielenterveydestä ja kokee tilanteen vaikuttavan myös omaan elämäänsä. MIHIN TULOKSIA KÄYTETÄÄN? Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään julkisen, yksityisen ja järjestösektorin toiminnan kehittämisessä. Tutkittua tietoa tarvitaan, jotta voidaan aiempaa paremmin tarjota omaisille tukea ja huomioida heidät osana sairastuneen hoitoa ja kuntoutusta VASTAAJIEN TIEDOT OVAT LUOTTAMUKSELLISIA Tutkimus toteutetaan sähköisenä Webropol-kyselynä, johon vastataan nimettömänä. Kysely on avoinna 31.12.2019 asti. Tutkimus tehdään osana valtakunnallista Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hanketta. Lisätietoja: Minna Kallunki/FinFami ry, minna.kallunki@finfami.fi, p. 045 800 4903 NÄIN VASTAAT KYSELYYN skannaa QR-koodi puhelimellasi tai vastaa osoitteessa finfami.fi/hyvinvointitutkimus LAB1903_20-21_Puheenjohtaja.indd 21 25.10.2019 14:58:21

Toipumisorientaatio ja omaistyön käytännöt Toipumisorientaatio on mielenterveyden hoidon ajattelun ja toiminnan viitekehys, joka painottaa henkilön omia voimavaroja, elämän kokemista merkitykselliseksi sekä toiveikkuuden ylläpitämistä. T oipumisorientaatiossa ei tarkoiteta ns. kliinistä toipumista eli oireiden loppumista ja sairauden parantumista. Toipumisorientaatio on sitä, että ihmisellä on oikeus unelmointiin, omiin tavoitteisiin ja valintoihin sekä mielekkääseen ja merkitykselliseen elämään, omasta tai läheisen sairaudesta ja oireista huolimatta. Sairastunut voi elää hyvää elämää, vaikka sairaus on olemassa, mutta se ei määritä koko elämää. Samoin omaisella on oikeus elää itselleen mielekästä, merkityksellistä ja toivorikasta elämää, jossa läheisen sairaus ei määritä omaisen koko elämää. Toipumisorientaatio ei ole yksittäinen menetelmä, vaan sen sanotaan olevan merkittävä mielenterveystyön paradigman eli ajattelutavan muutos. Toipumisorientaation mukainen hoito taan ja elämästään vahvistuu myönteisellä tavalla. Sairautta hoidetaan edelleen, mutta lisäksi ajatellaan, että mielekästä elämää voi elää myös sairauden kanssa. OMAISEN ELÄMÄSSÄ TOIPUMISORIENTAATIOTA voidaan ajatella kahdesta näkökulmasta: omaisen roolina sairastuneen hoidossa ja kuntoutuksessa sekä omaisen omana toipumisprosessina. Leamy ym. (2011) ovat määritelleen toipumisorientaatiolle viisi osa-aluetta: liittyminen ja kumppanuus, toivo ja optimismi, identiteetti, elämän tarkoitus sekä voimaantuminen. Näitä kuvataan seuraavassa omaisen oman toipumisprosessin ja omaistyön käytäntöjen näkökulmasta. Liittymisellä tarkoitetaan ihmisen omaa kokemusta ja tunnetta kuulumisesta yhteisöön; tuen saamista muilta, vertaisuutta, hyväksytyksi ja ymmärretyksi tulemista, mahdollisuutta jakaa omia tunteitaan ja kokeOMAISELLA ON OIKEUS ELÄÄ ITSELLEEN muksiaan sekä MIELEKÄSTÄ, MERKITYKSELLISTÄ JA TOIVORIKASTA kokemusta, että ELÄMÄÄ, JOSSA LÄHEISEN SAIRAUS EI MÄÄRITÄ elämässä on merkityksellisiä OMAISEN KOKO ELÄMÄÄ. ihmissuhteita. Omaistyössä liittymisen kokemusta vähentää sairastuneiden osalta uudelvahvistavat mm. vertaisryhmät kasvokleen sairaalaan joutumista ja lyhentää kain tai verkossa, vapaaehtoisena toimisairaalahoidon kestoa, parantaa mahdolminen, kehittämistyöhön osallistuminen lisuuksia saada työtä, kehittää tiedollisia, emotionaalisia, sosiaalisia ja omasta fyysi- ja kokemusasiantuntijan tehtävät, jotka sestä kunnosta huolehtimisen taitoja sekä tarjoavat yhteisön, jossa tulee hyväksytyksi. vahvistaa asumisen vakautta ja parantaa Toisaalta liittymisen kokemusta koettua elämänlaatua. voi vahvistaa jo se, että tietää olevan Toipumisorientaation mukaisessa olemassa ihmisryhmä ”omaiset”. Tietoihoidossa kuntoutujan vastuu hoidos22 LAB1903_22-23.indd 22 suus siitä, että on muitakin samankaltaisessa tilanteessa voi luoda vertaisuuden ja yhteisöön kuulumisen tunteen, vaikka ei itse osallistuisikaan toimintaan. Siksi omaisten tarinoiden kerääminen ja julkaiseminen teksteinä tai videoina on tärkeä omaisen toipumista tukeva toiminto. TOIVON LÖYTÄMINEN JA YLLÄPITÄMINEN on aina ollut omaistyössä merkittävässä roolissa. Kun toivo on piilossa, tarvitaan jokin asia herättämään se henkiin. Toivon antaminen tai luominen ulkopuolelta ei kuitenkaan aina ole helppoa: miten luoda toivoa ilman, että tuntuu siltä, että vähättelemme toisen hätää? Ehkä toivo on myös jotain, jota suoranaisesti emme voi antaa, vaan voimme luoda olosuhteita sille, että toivo syntyy. Vertaistuki ja kokemusasiantuntijoiden tuki ovat olennaisia toivon tuomisessa, koska ne auttavat tunnistamaan ja tunnustamaan tosiasiat, sekä auttavat näkemään myös sen hyvän, mitä tilanteessa on tai voi olla tulossa. Kun näkee toisten selviytyneen ja kuulee elämän asettuneen uomiinsa, vaikka läheinen edelleen sairastaa, näkee toivoa myös omassa tulevaisuudessa. HAASTAVAT JA VAIKEAT ELÄMÄNTILANTEET voivat saada omaisen pohtimaan omaa identiteettiään ja elämän tarkoitusta. Toipumisorientaatiossa tuetaan myönteisen minäkuvan rakentumista ja mielenterveyden ongelmiin liittyvän stigman voittamista sekä merkityksellisten, elämän laatua lisäävien sosiaalisten roolien ja päämäärien löytämistä. 3/2019 25.10.2019 14:58:56

Omaistyössä merkittävää on myös antaa omaiselle vapautta määritellä itse oma identiteettinsä ja elämän tarkoitus. On tärkeää, että ihmiset tunnistavat oman omaistilanteensa: sen, että läheisen sairaus vaikuttaa omaan elämään ja tukea on saatavilla myös omaisille. Yhtä tärkeää on myös se, että tuetaan ihmistä löytämään laajempi identiteetti, erilaisia elämän laatua lisääviä rooleja elämässä. Oman tarinan jäsentäminen auttaa luomaan ja muokkaamaan identiteettiä sekä pohtimaan elämän tarkoitusta. Mm. omaisneuvonta, vertaisryhmät, tarinaryhmä, Prospect-ryhmä, erilaiset taiteeseen ja kädentaitoihin perustuvat ryhmät ja tapahtumat sekä kokemusasiantuntijakoulutus mahdollistavat identiteettiin liittyvän pohdinnan: Miten koen itseni 3/2019 LAB1903_22-23.indd 23 sairastuneen lähiomaisena? Olenko vain hoivaaja ja tukija, vai onko minulla omia haaveita ja tavoitteita? Mitkä ovat minulle arvokkaita asioita elämässä? VOIMAANTUMINEN ON HENKILÖKOHTAISEN vastuun ja kontrollin vahvistumista elämän eri osa-alueilla sekä päätäntävaltaa omasta elämästä. Se tarkoittaa sitä, että tulee ”sinuiksi” itsensä ja elämäntilanteensa kanssa. Sitä, että hyväksyy asiat, joita ei voi muuttaa, ja muuttaa niitä, joita voi sekä suhtautuu elämään toiveikkaasti. Omaistyössä mm. luennoilta, teemailloista ja omaisneuvonnasta saatava tieto auttaa hallitsemaan omaa elämäntilannetta. Erilaiset luonto-, liikunta-, taide- ja kädentaitoryhmät mahdollistavat hyvin- vointia tukevan harrastuksen löytämisessä. Omaistyössä on jo nyt valtavasti asioita, joilla voidaan edistää omaisten mahdollisuuksia mielekkään, merkityksellisen ja toivorikkaan elämän luomiseen. Teksti: Minna Kallunki, erityisasiantuntija, FinFami ry Kuva: Marika Finne Artikkelin pohjana on käytetty THL:n kehittämispäällikkö Esa Nordlingin esityksiä recovery-orientaatiosta sekä Recovery toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -FinFamin osahankkeen kehittäjäryhmän työskentelyä toipumisorientaation osa-alueiden merkityksestä omaistyössä. 23 25.10.2019 14:58:59

Maahanmuuttajat mukaan! Kulttuurinen osaaminen vahvistuu kohtaamalla rohkeasti eritaustaisia ihmisiä Maahanmuuttajaväestön lisääntyessä järjestöissä tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota ihmisten välisen yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Huomioimalla eritaustaiset omaiset ja heidän erityistarpeensa varmistetaan, että kukaan taustasta riippumatta ei jää yksin. F inFamilla on pitkä ja vaikuttava historia mielenterveysomaisten parissa tehdystä työstä. Tulevaisuuteen ei kukaan voi ennustaa, mutta arvioiden mukaan maahanmuuttajien määrä Suomessa kasvaa lähitulevaisuudessa ja FinFamin palveluita tarvitsee jatkossa entistä 24 LAB1903_24-25.indd 24 moninaisempi joukko mielenterveysomaisia. Suomen väkiluvun kasvu pohjaa maahanmuuttoon ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla vieraskielisen väestön on ennustettu tuplaantuvan vuoteen 2035 mennessä. FinFamin AGORA-projektissa maahan muuttaneiden hyvinvointia tuetaan taiteen ja teatterin keinoin. Projektin hyvinvointia tukevaan toimintaan on osallistunut 180 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Jokainen 180 kohtaamisesta on ollut yksilöllinen ja erilainen, mutta kohtaamisten myötä on syntynyt hyvä ymmärrys siitä, minkälaisia erityispiirteitä liittyy maahanmuuttajien kohtaamiseen ja mitä asioita on hyvä huomioida muualta muuttaneiden kanssa toimiessa. Kohtaamiset erilaisista kulttuureista lähtöisin olevien ihmisten kanssa voivat jännittää. Monia saattaa mietityttää, osaako toimia maahanmuuttajan kanssa oikein. Voiko maahanmuuttajan kanssa 3/2019 25.10.2019 15:00:12

kohtelet yksittäisiä ihmisiä. Lisäksi on muistettava, että olet itsekin oman kulttuurisi muovaama. Vaikka toisessa kulttuurissa toimitaan eri tavoilla kuin omassasi, se ei tarkoita, että sinulle vieras tapa olisi automaattisesti huonompi. MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA OVAT HYVIN moninainen joukko ihmisiä. Merkittävimmät vieraskielisten ryhmät ovat venäjän ja vironkieliset ja seuraavaksi suurimmat kieliryhmät ovat arabia, somali ja englanti. Mielenterveysomaistyön näkökulmasta maahanmuuttajaryhmiin liittyy tutkimusten mukaan joitakin huomioitavia erityispiirteitä: somaattisten vaivojen yleisyys, mahdolliset menneisyyden traumat ja niiden vaikutus mielen hyvinvointiin, erilaiset hoitomuodot, omaisten ja perheiden merkittävämpi rooli yhteisöllisistä kulttuureista lähtöisin olevilla, kotoutumisprosessin vaiheet sekä syrjinnän ja rasismin vaikutukset mielenterveyteen. Keskeisintä on kuitenkin muistaa, että omaistyöntekijän osaaminen ei katoa minnekään, oli omaisen tausta mikä tahansa. Edellä mainittujen erityispiirteiden lisäksi on totta, että monissakin kulttuureissa mielenterveyden häiriöihin liittyy voimakasta häpeää, ennakkoluuloja ja uskomuksia. Oletusten ja yleistämisen sijaan on parempi ottaa asia rohkeasti puheeksi. Voit kysyä henkilöltä suoraan, miten mielen hyvinvointiin liittyviin TAITEEN AVULLA VOIMME JOPA ILMAN YHTEISTÄ KIELTÄ LÖYTÄÄ YHTEYDEN TOISIIMME. ottaa puheeksi mielenterveysasioita, mitä jos hänen kulttuurissaan mielenterveyteen liittyvät asiat ovat tabuja? Miten toimin, jos emme löydä yhteistä kieltä? Entä jos hän loukkaantuu, jos en tunne hänen uskontoonsa tai kulttuuriinsa liittyviä tapoja? Näihin kysymyksiin ei valitettavasti ole yksiselitteistä vastausta. Vieraskielisiä perheitä tai omaisia kohdatessa tärkeintä on muistaa, että kohtaat yksilön, etkä tietyn kulttuurin tai uskontokunnan edustajaa. On hyvä tiedostaa, että meillä kaikilla on ennakkoluuloja, sillä se on ihmiselle luontaista. Ennakkoluulosi eivät kuitenkaan saa vaikuttaa siihen, miten 3/2019 LAB1903_24-25.indd 25 asioihin hänen lähtömaassaan tai kulttuurissaan suhtaudutaan ja miten hän niihin itse suhtautuu. Samalla on hyvä kertoa, miten psyykkisiin sairauksiin suhtaudutaan Suomessa. Myös muista kulttuuriin tai uskontoon liittyvistä asioista on hyvä olettamisen sijaan kysyä henkilöltä itseltään. Sinun ei tarvitse olla kaikkien uskontojen ja kulttuurien asiantuntija voidaksesi kohdata maahanmuuttajataustaisia mielenterveysomaisia, kunnioittava suhtautuminen ja halu ymmärtää riittää. Vieraskielisen omaisen kanssa toimiessa on tärkeää varmistaa riittävä ymmärrys. Käytä selkokieltä, kuvia, elekieltä ja varaa tarvittaessa tulkki. Tulk- kiavusteinen työskentely vaatii perehtyneisyyttä, mutta ei erityistaitoja. Tulkkiavusteiseen työskentelyyn voi tutustua esimerkiksi THL:n PALOMA-käsikirjan avulla. Selkokielen periaatteisiin voi perehtyä tutustumalla Kehitysvammaliiton Selkokieli – Saavutettavan kielen opas -teokseen. FINFAMIN TOIMINNASSA OVI on avoin kaikille. Maahanmuuttajien, kuten muidenkin erityisryhmien kohdalla tämä harvoin riittää. Maahanmuuttajien saaminen mukaan mielenterveysomaisille suunnattuun toimintaan vaatii usein toimenpiteitä. Jalkautuminen alueen monikulttuuristen järjestöjen kautta maahanmuuttajien pariin madaltaa osallistumisen kynnystä ja lisää maahanmuuttajaverkostoissa tietoutta mielenterveysomaisten palveluista. On hyvä kiinnittää huomiota siihen, että toimintaa kuvaavissa materiaaleissa esiintyy myös eritaustaisia henkilöitä. Selkokielinen tai erikielinen materiaali on avuksi toiminnan esittelyssä. AGORAprojektissa tuotetaan parhaillaan selkokielistä materiaalia mielenterveysomaistyön tueksi. Mielen hyvinvoinnin tukemiseen maahan muuttaneiden parissa sopii AGORA-projektissakin hyödynnetyt taidelähtöiset menetelmät. Ne mahdollistavat sellaistenkin asioiden käsittelyn, joita on syystä tai toisesta vaikea käsitellä sanoin. Tutkimusten mukaan taiteella on runsaasti erilaisia hyvinvointivaikutuksia. Taidelähtöiset menetelmät tukevat mielen hyvinvointia ennaltaehkäisevästi. Luovia menetelmiä hyödyntämällä voimme jopa ilman yhteistä kieltä löytää yhteyden toisiimme. Taiteen avulla lisätään tietoisuutta positiivisesta mielenterveydestä ja haastetaan mielenterveyshaasteisiin liittyvää häpeää. Erilaisista taidelähtöisistä menetelmistä hyötyvät ihmiset taustasta ja tilanteesta riippumatta. Kulttuurinen osaaminen vahvistuu vain kohtaamalla rohkeasti eritaustaisia ihmisiä. Moninaisempi joukko ihmisiä on suuri rikkaus, joka tuo mukanaan uudenlaisia näkökulmia ja kiehtovia kohtaamisia erilaisten ihmisten välillä. Teksti: Laura Ranki, maahanmuuttajatyön asiantuntija, FinFami ry. Kuva: Vilma Pimenoff 25 25.10.2019 15:00:17

Vertaistukea puhelinlangoilla Kuvitus Maija Auvi Savon mielenterveysomaiset – FinFamin toiminta-alue on laaja, eikä vertaisryhmiä ole mahdollista järjestää jokaisella paikkakunnalla. Joskus taas oman paikkakunnan vertaisryhmään ei voi osallistua oman ammatin takia. Häpeä tai leimautuminen voi olla esteenä ryhmään osallistumiselle. Puhelinryhmät mahdollistavat vertaistuen heille, joille kasvotusten kokoontuvat vertaisryhmät eivät ole sopiva vaihtoehto. P uhelinvertaisryhmät toteutetaan puhelinneuvottelutekniikalla, joka on älypuhelimissa. Ohjaajana toimiva omaistyöntekijä soittaa ryhmäläisille ja kokoaa heidät yksitellen linjoille. Kun kaikki ovat paikalla, ohjaaja avaa puhelun kaikkien yhteiseksi. Ryhmässä voi olla ohjaajan lisäksi viisi omaista ja se on osallistujille maksutonta. Osallistuja tarvitsee itselleen tavallisen matkapuhelimen ja rauhallisen paikan puhua. – Sairaalan työntekijä oli kertonut minulle Savon mielenterveysomaiset – FinFamista ja sieltä minulle soiteltiin heti seuraavana päivänä. Omaistyöntekijä kertoi puhelinryhmistä. Tottakai halusin kaiken avun itselleni ja olin heti innolla mukana, vaikka ennen ensimmäistä ryhmäkertaa jännitti ja mietin minkähänlaista se on, kertoo puhelinryhmään osallistunut Elina (omaisen nimi muutettu). Puhelin pöydällä, handsfree korvalla, valmiina soittamaan ensimmäiselle ryhmäläiselle: ”Omaistyöntekijä Johanna täällä hei, vertaisryhmä on alkamassa. Laitan sinut nyt hetkeksi, pitoon odottamaan ja otan linjoille muut ryhmäläiset. Nyt tämän kerran ryhmäläiset ovat linjoilla, voimme aloitella”. – Ensimmäinen kerta ryhmässä tuntui luonnolliselta, muutenkin olen avoin ja ulospäinsuuntautunut, helppo kertoa omista kokemuksista. Omaistyöntekijä oli kertonut, että ryhmässä olevat vanhemmat ovat jo jutelleet useamman kerran. Ryhmäläiset suhtautuivat minun 26 LAB1903_26-27.indd 26 ryhmään liittymiseen todella lämpimästi. Minua itketti paljon ensimmäisellä kerralla. Minun annettiin itkeä rauhassa ja he keskustelivat sillä aikaa. Tosi ihanaa!, muistelee Elina. PUHELIMITSE TOIMIVIIN VERTAISRYHMIIN voi osallistua anonyyminä, riittää että kertoo nimensä tai miten haluaa itseään kutsuttavan. Ennen omaa puheenvuoroa, ryhmäläinen kertoo oman nimensä. Kun ryhmät ovat toimineet voi nimen sanominen unohtua ja ryhmäläiset ovat oppineet tunnistamaan toisensa hyvin äänestä. Puhelinryhmissä olevilla omaisilla on useimmiten sama omaisstatus. Puhelinryhmiä on vanhemmille, puolisoille, päihdeomaisille ja Niuvanniemen sairaalan omaisille. Uusi ryhmä perustetaan, kun osallistujia on kolme. Ryhmiä täydennetään sitä mukaa, kun uusia ryhmiin sopivia omaisia ottaa meihin yhteyttä. Ryhmissä on jonkin verran vaihtuvuutta, mikä on ollut osallistujille sopivaa. Puhelinryhmän kesto on noin puolitoista tuntia. Ryhmien ajat sovitaan yhdessä ryhmäläisten kanssa ja ne voivat olla hyvinkin joustavia. – Oletan, että ryhmässä on minun lisäkseni toinenkin vuorotyötä tekevä. Työvuorojen perusteella on sovittu tapaamiskertoja. Olen siitä tosi kiitollinen. Ryhmäkertojen jälkeen ja niiden välissä on aina mahdollista olla yhtey- dessä omaistyöntekijään. Tieto siitä, että voi ottaa yhteyttä omaistyöntekijään on luonut turvallisuuden tunnetta ryhmäläisille. USEIMMITEN PUHELINRYHMIIN OSALLISTUVAT ovat olleet omaisneuvonnassa, jossa on kartoitettu omaisen elämäntilannetta. Omaistyöntekijä ja omainen keskustelevat yhdessä mahdollisuudesta osallistua puhelinryhmään sekä vertaisryhmiin liittyvistä käytännöistä. Ensimmäinen osallistumiskerta on tutustumista varten ja omainen päättää sen jälkeen, onko hän halukas osallistumaan ja sitoutumaan ryhmään. – Ensimmäisen ryhmäkerran jälkeen oli helpottunut olo. Olin saanut kertoa omasta elämäntilanteestani muille, joilla on ollut vastaavia kokemuksia. Enhän minä olekaan tämän asian kanssa yksin. On muitakin, jotka painivat samojen ongelmien kanssa. Puhelinryhmiä ohjaavat aina yhdistyksen omaistyöntekijät ja he ovat olleet yllättyneitä siitä, miten vähän puhelinryhmät eroavat kasvokkain kokoontuvista ryhmistä. Puhelinryhmissä käsitellään hyvin samanlaisia asioita ja usein niihin sukelletaan nopeammin syvemmälle, mitä kasvokkain kokoontuvissa ryhmissä. Usein puhelinryhmistä kysyviä mietityttää, miten puheenvuorot jakautuvat. Päällekkäin puhumista on todella harvoin ja ryhmäläiset osaavat ottaa todella hyvin huomioon toisensa sekä 3/2019 25.10.2019 15:28:24

 Maija Auvinen  ALUSTA ASTI KOKEMUKSET PUHELINRYHMISTÄ OLIVAT NIIN HYVIÄ JA VAIKUTTAVIA, ETTÄ NE PÄÄTETTIIN VAKIINNUTTAA OSAKSI YHDISTYKSEN PERUSTOIMINTAA. kysellä hiljaisemmalta osanottajalta mielipiteitä tai ajatuksia. Kokoontumiskertoja saatetaan teemoittaa ryhmäläisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Silloin ohjaaja alustaa ryhmäkerran aluksi aiheesta. Suurin ero kasvokkain kokoontuviin vertaisryhmiin on se, että puhelinryhmissä ei voi käyttää kaikkia samoja menetelmiä. Puhelinryhmät ovat olleet erittäin pidettyjä. Osallistujilta kerätään vuosittain palautetta ja niissä on harvemmin kehitysehdotuksia. – Parasta puhelinryhmässä on, että voi rennosti keskustella. Välillä vähän eksytään aiheesta ja sitten taas palataan aiheeseen. Puhe voi rönsytä. Saa olla omassa kotona ja omissa ympyröissä, kertoo Elina. Omaisyhdistyksen työntekijät ovat 3/2019 LAB1903_26-27.indd 27 pohtineet, että ryhmiin voisi joskus osallistua ulkopuolisia alustajia aiheista, joita ryhmäläiset ovat toivoneet. Esimerkiksi omaisyhdistyksessä harjoittelussa olevat opiskelijat pääsevät halutessaan osallistumaan puhelinryhmiin, jos se sopii ryhmäläisille. PUHELIMITSE TOIMIVAT RYHMÄT ALKOIVAT 2011, jolloin Savon mielenterveysomaiset – FinFami sai silloiselta Raha-automaattiyhdistykseltä (RAY) kolmevuotisen rahoituksen puhelimitse toimiviin vertaisryhmiin. Alusta asti kokemukset puhelinryhmistä olivat niin hyviä ja vaikuttavia, että ne päätettiin vakiinnuttaa osaksi perustoimintaa. Alkuvuosina puhelinryhmiin osallistuneet tapasivat toisensa kerran kasvotusten. Se oli mahdollista projektirahoi- tuksen avulla. Tällä hetkellä omaisyhdistys ei kuitenkaan järjestä ryhmäläisille tapaamisia, koska se ei ole taloudellisesti mahdollista. Myöskään ohjaaja ei välttämättä näe ryhmäläisiä koskaan kasvotusten. – Vaikka tiedän, että en todennäköisesti tapaa muita ryhmäläisiä, on heistä tullut tärkeitä. Heiltä saa sitä vertaistukea, jota läheiset eivät pysty antamaan, kertoo Elina. JOS MIETIT TYÖNTEKIJÄNÄ PUHELINRYHMIEN ohjaamista tai omaisena osallistumista, kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi Savon mielenterveysomaiset – FinFamin työntekijöihin tai keskustella asiasta oman alueesi työntekijöiden kanssa. Savon FinFamissa on pitkä kokemus puhelinryhmien vetämisestä ja työntekijät siellä auttavat mielellään, mikäli tarvitset apua tai neuvoja puhelinryhmän käynnistämiseen tai ohjaukseen liittyvissä asioissa. Savossa ohjattujen vanhempien, puolisoiden ja päihdeomaisten puhelinryhmiin osallistuvat omaiset asuvat pääsääntöisesti Etelä- ja Pohjois-Savon alueella. Niuvanniemen sairaalan omaisten puhelinryhmiin osallistuvat asuvat ympäri Suomea. Osallistua voi siis mistä tahansa. – Ehdottomasti kannattaa kokeilla, vaikka aluksi tuntuisi oudolta keskustella vieraiden ihmisten kanssa. Jos joku ei halua puhua tai ei kykene puhumaan, ei ole pakko puhua, voi vaikka kuunnella. Puhelinryhmät auttavat mielenterveysomaisia • • • • • Puhelinryhmät ovat osallistujille maksuttomia Voit osallistua anonyymina Osallistuja tarvitsee itselleen tavallisen matkapuhelimen Ohjaajan lisäksi ryhmään mahtuu viisi osallistujaa Lisätietoa omaistyöntekijä Johanna Björn p. 040 0603 407 tai johanna.bjorn@omary.fi Teksti: Anna-Kaisa Asikainen Kuva: Maija Auvinen 27 25.10.2019 15:28:24

VERKOSTON VOIMA omaistoiminnan neuvottelukuntatoiminnassa SOSTE:n keräämän tiedon mukaan kaksi kolmesta pitää sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoamaa tukea tärkeänä omalle hyvinvoinnilleen. Se on paitsi apua ja tukea, myös arjessa tapahtuvaa osallistumista ja vaikuttamista. FinFami-järjestökentällä on tässä merkittävä rooli, sillä se tarjoaa monin eri tavoin tukea psyykkisesti sairastuneiden omaisille, perheille ja läheisille. Toisaalta järjestö vie myös tietoa eri organisaatioille siitä, miksi ja miten he voisivat tukea koko perhettä läheisen sairastuessa. V erkostojen rakentaminen ja niiden ylläpitäminen kunnissa ei ole itsestäänselvyys. Toiminnan koordinoijalla tulee olla tarjottavana ajankohtaista ja uutta tietoa, toimivat rakenteet ja hänen on otettava vastuu esimerkiksi tiedottamisesta. Kuntiin on rakennettu pitkäjänteisesti Omaistoiminnan neuvottelukuntatoimintaa vuodesta 2000 28 LAB1903_28-29.indd 28 alkaen. Toiminta kokoaa verkostoiksi ja yhteiseen keskusteluun omaisia, kuntoutujia, kuntien sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöä, järjestöjä, seurakuntia, oppilaitoksia, erikoissairaanhoitoa, asumispalvelutuottajia, kuntien luottamusmiesjohtoa jne. Neuvottelukunnat kokoontuvat kahdesta viiteen kertaan vuodessa. Tapaamisissa välitetään ajankohtaista tietoa palveluista ja niiden puutteesta sekä kehittämiskohteista. Yhdessä käytyjen keskusteluiden myötä on syntynyt paljon kumppanuuksia ja toimintaa, jotka hyödyttävät kuntalaisia. Yhdessä on suunniteltu ja toteutettu niin ammattilaisille kuin kuntalaisille kohdennettuja seminaaripäiviä ja esimerkiksi syyskauden 2019 teemoina ovat olleet mm. häpeän kokemukset, nuoruuden ilot ja surut, taloudellinen tilanne, haittape3/2019 25.10.2019 15:01:26

laaminen, surun kohtaaminen ja toipumisorientaatio. UUDENMAAN TOIMINTA-ALUEELLA TOIMII 15 omaistoiminnan neuvottelukuntaa ja näihin verkostoihin kuuluu 560 jäsentä; melkoinen verkosto siis. Tieto myös kulkee helposti ja laajalle näiden verkostojen välillä ja tätä on opittu hyödyntämään. – Omaiselle neuvottelukuntatoikäytännön tilanteiden kanssa, joten lait minta antaa mahdollisuuden perehtyä ovat keskeisessä roolissa. Vuoden 2020 kaupungin eri palveluihin. Olen myös alkupuolella tämän kokonaisuuden pitäisi voinut kertoa omaisena omista kokeolla valmiina FinFami Uusimaan verkmuksistani ja olen tullut kuulluksi, sanoo kosivuilla. Lapset ja nuoret ovat myös Raila Saarnila. teema, jota esiin– Näen omaistoituoden neuvotteluVERKOSTOJEN minnan neuvottekuntien on tarkoitus RAKENTAMINEN JA lukunnan puheenmennä vuoden johtajana toimiYLLÄPITÄMINEN KUNNISSA vaihteessa tapaamisen näköalapaikEI OLE ITSESTÄÄNSELVYYS. maan kansaneduskana paikkakunnan tajia eduskuntaan. mielenterveys- ja Tavoitteena on päihdetyöhön. Mitä laajempi verkosto, nostaa esiin erityisesti lakien epäjohdonsen enemmän tietoa ja vaikuttavuutta mukaisuus ja ristiriitaisuus. siitä saa, toteaa taas Hyvinkään omaistoiminnan neuvottelukunnan puheenjohtaja FINFAMI UUSIMAAN VERKKOSIVUAnja Tauriainen. JEN UUDISTUMINEN mahdollisti myös – Hyvänä näen sen, että verkostossa kuntakohtaisten sivujen luomisen. Niilovat omaiset, ammattilaiset ja järjestöt le tuotetaan tietoa jatkuvasti, myös neuyhdessä. Mitä useampaan näkökulvottelukuntien kokousmuistiot ovat sielmaan pääsee kurkistamaan, sen parempi! lä kaikkien luettavissa. Tämä lisää osalToivon, että myös ammattilaiset näkevät taan toiminnan läpinäkyvyyttä. Samoilomassa työssään verkostotyön edut, la sivuilla on myös viestin tai idean lähetjatkaa Tauriainen. tämismahdollisuus. Jo nyt saadun lyhyen Vuosien varrella neuvottelukunnissa kokemuksen mukaan siitä on tullut yksi on keskusteltu, miten paljon tietoa on tieto- ja keskustelumahdollisuus lisää. tuotettuna ja saatavilla, mutta kuinka se Neuvottelukuntatyöskentely on pitkäon kovin hajanaista ja vaikeasti löydettäjänteistä ja tavoitteellista toimintaa, vissä. Tästä lähti liikkeelle edunvalvonjohon kuuluu jatkuva suunnittelu, arvitatyö, jossa pienet työryhmät kokosivat ointi ja reagointi alueellisiin tarpeisiin. erilaisia teemoja tietopaketeiksi. Näitä Tärkein kehittämisen kohde kaikkialla on on koottu FinFami Uusimaan verkkosikuntien luottamusmiesjohdon, työntekivuille. jöiden ja kuntalaisten välisen vuorovaikutuksen ja avoimuuden lisääminen. VUODEN 2019 TEEMANA OVAT Järjestöt toimivat monella eri tavalla. LAPSET JA NUORET. Ajatuksena onTärkeätä on kuitenkin olla osana kin koota yhteen niitä pulmatilanteita, kunnassa toimivia verkostoja ja näin joita kohdataan, kun lapsi tai nuori oireh- kehittää sekä tuottaa konkreettisesti tii tai joku hänen lähipiirissään oirehtii tai parempia palveluita. sairastaa. Apua, tukea ja hoitoa on saataTeksti: Eija Suominen, villa. Ne tulee vain löytää ja ohjata perverkostokehittäjä, FinFami Uusimaa ry heitä palveluiden pariin. Kuva: Pirita Tolvanen Monet lait ovat kuitenkin ristiriitaisia Vertaistukea ryhmästä Toivon polulla®- vertaistukiryhmät läheisensä menettäneille. Löydä oma tarinasi® -vertaistukiryhmät nuorille aikuisille mieli.fi 3/2019 LAB1903_28-29.indd 29 29 25.10.2019 15:01:26

Mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakasraadit Asiakasraadit tuovat omaisten ääntä palveluiden kehittämiseen. F inFami on edistänyt omaisten palveluiden asiakaslähtöistä kehittämistä asiakasraatitoiminnan kautta kohta kuuden vuoden ajan. Toiminnan juuret ovat Omaishoitajat ja läheiset -liiton kanssa yhteistyönä toteutetussa Opastava-hankkeessa, jonka tavoitteena oli asiakaslähtöisyyden ja sen myötä omaishoitajien osallisuuden lisääminen. Ensimmäinen raatikokeilu tehtiin Turussa, jonne perustettu omaishoidon asiakasraati aloitti toimintansa vuoden 2014 alussa. Turusta saadut kokemukset innostivat asiakasraatikokeilujen jatkamiseen, mutta toimintaa haluttiin FinFamin osalta kohdistaa suoremmin mielenterveysomaisiin ja -kuntoutujiin, koska tämän katsottiin palvelevan paremmin jäsenkunnan tarpeita. Tampereen kaupunki ehti käynnistää Suomen ensimmäisen mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakasraadin toukokuussa 2015 ja FinFami seurasi perässä vuonna 2016. Vuosien 2016-2019 aikana on perustettu yhteensä kahdeksan asiakasraatia, joiden toimipaikkoina ovat Hämeenlinna, Seinäjoki, Vaasa, Joensuu, Salo, Kokkola, Pori ja Lahti. Pääosa raadeista on kaupunkikohtaisia, mutta Joensuun, Kokkolan ja Lahden raadit toimivat Siun soten, Soiten ja PäijätHämeen kuntayhtymien alueilla. FinFamin mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakasraatien tarkoituksena on lisätä niin mielenterveys- ja päihdeomaisten kuin kuntoutujien osallisuutta edistämällä heille tarkoitettujen palveluiden kehittämistä asiakaslähtöisesti. Jotta työ olisi aidosti vaikuttavaa, on tärkeää, että työskentelyyn osallistuvat asiakasjäsenten lisäksi myös palveluiden järjestämisestä vastaavien tahojen edustajat sekä muut keskeiset mielenterveys- ja päihdealan toimijat. Käytännössä tämä tarkoittaa, että raatien perustaminen ja toiminta tapahtuu yhteistyössä kuntien ja kuntayhtymien sekä paikallisten järjestöjen kanssa. 30 LAB1903_30-31_2 juttua.indd 30 Asiakasraatien käytännön toteutustapa on joustava ja se mukautetaan aina paikallisiin olosuhteisiin soveltuvaksi paikallisten yhteistyökumppanien kanssa sovitulla tavalla. Raadeissa on tyypillisesti noin 10–15 jäsentä. Palveluiden käyttäjien puolelta mukana ovat kuntoutuja-, omais- ja järjestöedustajat niin mielenterveys- kuin päihdepuolelta, kuntien ja kuntayhtymien puolelta taas mielenterveys- ja päihdepalveluiden edustajat. Yhden toimintavuoden aikana raadit ovat tyypillisesti pitäneet noin viisi kahden tunnin kokousta. FinFami vastaa raatien perustamisesta sekä käytännön työskentelyn käyn- aita tapoja niiden viemiseksi käytäntöön. Onnistuneen ja toimivan asiakasraatityön kannalta on tärkeää, että raateihin osallistuvilla työntekijöillä on samaan aikaan sekä vahva käsitys ja mielellään myös käytännön ymmärrys tarjotuista palveluista että yhteys oman organisaationsa päätöksentekoon. Näin palveluiden kehittäminen paitsi pohjautuu realistiseen käsitykseen lähtötilanteesta, myös käytännön ymmärrykseen siitä, miten asioiden eteenpäin vieminen oman organisaation sisällä on mahdollista. Omaisten ja muiden asiakasjäsenten osalta tärkeintä on valmius tuoda oma kokemuksensa ja käsityksensä palveluista esille sekä valmius pitkäjänteiseen työskentelyyn FINFAMIN MIELENTERVEYS- JA riippumatta siitä, ovatko PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKASRAATIEN kulloinkin raadin käsiteltävänä olevat asiat juuri TARKOITUKSENA ON LISÄTÄ NIIN niitä, jotka itselle olisivat MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEOMAISTEN kaikkein tärkeimpiä. KUIN KUNTOUTUJIENKIN OSALLISUUTTA. Koska raadeissa ovat edustettuina niin mielentiin saattamisesta ja vetää raatien kokoterveys- ja päihdekuntoutujat kuin ukset siihen asti, että toiminta voidaan omaisetkin, pyritään työskentelyssä käsitsiirtää paikallisin voimin toteutettatelemään vuorollaan kaikkia näitä ryhmiä vaksi. Tämän jälkeen toimintaa tuetaan koskevia asioita. Joihinkin raateihin on kulloisenkin tarpeen mukaan. Raatien lisäksi raatien omasta aloitteesta otettu perustaminen on käytännössä osoittaumukaan myös neuropsykiatriset asiaktunut varsin helpoksi ja ehdotus raadin kaat, mikä on laajentanut tätä kirjoa entiperustamisesta on kunnissa ja kuntayhsestään. tymissä otettu tervetulleena vastaan. Raatien käytännön kehittämiskohAinoina poikkeuksina tapaukset, jossa on teina ovat paikallisen tai alueellisen tason katsottu, että asiakkaiden osallistamisen palvelut, ei yksilöiden itsensä saama eteen on jo tehty riittävästi ja raadin palvelu tai valtakunnalliset esim. lainsäätoiminta menisi sisällöllisesti päällekkäin däntöön liittyvät asiat. Kehittämiskohjo olemassa olevien toimintojen kanssa. teista osa on ollut sellaisia, jotka ovat Raatien käytännön työskentelyssä ainakin keskustelun tasolla nousseet esille keskipisteenä ovat kuntoutuja- ja omaisuseimmissa tai lähes kaikissa raadeissa ja jäsenet ja heidän esille nostamansa osa taas täysin paikkakuntakohtaisia. tarpeet ja toiveet. Ammattilaisten ensiYleisin keskustelunaihe on ollut niin sijaisena tehtävänä on tukea sitä, että kuntoutujien kuin omaisten kohtaaminen kuntoutujien ja omaisten esille tuomista palveluissa. Kuntoutujien osalta näköasioista saadaan muokattua toteuttamiskulmana on ollut esimerkiksi se, miten kelpoisia ratkaisuja ja löydetään soveliheidät kohdataan peruspalveluissa, jossa 3/2019 25.10.2019 15:02:00

Prospect auttaa omien rajojen asettamisessa Prospect-ryhmämalli tarjoaa tukea mielenterveysomaisten arjen haasteisiin ja vaikeiden tunteiden käsittelyyn. P rospect on mielenterveysomaisille Prospect-toimintaa koordinoi FinFamin eli psyykkisesti sairastuneiden lähei- Vapaaehtois- ja Omaistoiminnan kehittäsille ja ystäville suunnattu vertaismistyö (OMAVAPA) -hanke. ryhmämalli. Se tarjoaa tukea ja työkaluja FinFamissa ollaan eurooppalaisitvaikeiden asioiden käsittelyyn ja arjen tain Prospectin edelläkävijä. Malli on haasteisiin. Eurooppalaisen mielenterveSuomessa aktiivisessa käytössä ja FinFaysomaisjärjestön eli EUFAMIn tuottama missa siihen on kehitetty myös ryhmämalli perustuu vahvasti vertaisuuteen ja mallin lisäkokonaisuudet eli Plus-osiot. vapaaehtoisuuteen, sillä se on kehitetty Plus-kokonaisuus pohjautuu täysin kokeyhdessä eurooppalaisten omaisten ja musasiantuntijuuteen. FinFamin toiminasiantuntijoiden kanssa. nassa mukana olevat mielenterveysProspect-ryhmämallia on toteutettu omaiset kehittivät valtakunnallisesti yli FinFami-yhdistyksissä 14 vuoden ajan omaisyhdistysrajojen omaisten tukemisen koulutettujen mielenterveysomaisten ja kokonaisuuden, joka nyt EUFAMIn läheisten voimin. toimesta leviää Eri puolilla myös muualle VERTAISOHJAAJAT OVAT maata toteutetEurooppaan. tavissa ryhmissä PROSPECT-TOIMINNAN SYDÄN. Myös nuoret on vuosittain aikuiset ovat löytäkeskimäärin 80 osallistujaa. Osallistujat neet Prospectin omakseen, erityisesti ovat kuvanneet Prospect-ryhmän tuovan Varsinais-Suomen FinFamin MOIPheille paitsi voimaantumista ja väliprojektin myötä. Nuoret aikuiset kokivat neitä omien tunteiden käsittelyyn, myös tarpeelliseksi päivittää ryhmämallin kieliselkeyttä omien rajojen asettamiseen asua nuorille sopivammaksi, mikä johti suhteessa läheisen sairauteen. laajempaan, FinFamin Prospect-ohjaajien FinFami-yhdistyksissä on 56 Prostyötä tukevaan kehittämistyöhön. pect-ryhmänohjaajaa. Nämä vertaisohMuotoilija Miia Kajaani teki opinnäyjaajat ovat Prospect-toiminnan sydän, tetyönään Prospect-ohjaajien työn tueksi jota ilman monen omaisen polku olisi nk. työkalupakin, joka toteutettiin yhteisturhan raskas taivaltaa. On tärkeää, kehittämisen menetelmin. Palvelumuoettä myös ryhmänohjaajat saavat tukea toilun tuloksena syntyi Prospect-ohjaajan omaan vapaaehtoistyöhönsä. Vuosittaiset työkalupakki, joka sisältää erilaisia visuryhmänohjaajakoulutukset ja ohjaajien aalisia materiaaleja harjoitusten tueksi. valtakunnalliset kokemuksellisen oppiPalvelua kehitettiin muotoilun metodeilla misen työnohjaustapaamiset ovatkin vastaamaan paremmin nuorten omaisten kiinteä osa Prospect-toimintaa. Näitä tarpeisiin. tapaamisia sekä muuta valtakunnallista FinFamin Prospect-kehittämistyö oli heidän kaikki terveyshuolensa saatetaan nähdä psykiatrisen diagnoosin linssin läpi. Omaisten kohdalla taas perushaasteena on kuulluksi ja nähdyksi tuleminen hoitopolun eri vaiheissa. Näihin liittyen raadit ovat esimerkiksi järjestäneet työpajoja terveydenhuollon henkilöstölle kohtaamisen merkityksestä. Vastaavia 3/2019 LAB1903_30-31_2 juttua.indd 31 asiakkaan kohtaamiseen liittyviä haasteita on tulleet esille myös neuropsykiatristen asiakkaiden kohdalla. Vuonna 2019 raadeissa on ollut teemana raatien jalkautuminen. Jalkautumisissa asiakasraadit joko pitävät kokouksiaan tai muutoin järjestävät tilaisuuksia palveluyksiköissä tavanomaisen NUORILLE OMAISILLE Muotoilua järjestössä Miia Kajaani Muotoilija Miia Kajaanin visuaaliset materiaalit tuovat Prospect-ohjaajille uusia työvälineitä. esillä Suomen EU-puheenjohtajakauden virallisessa Families and Carers at the Heart of Europe -mielenterveysomaisja perhekongressissa, joka järjestettiin syyskuussa. Kaksipäiväisessä kongressissa Families Education and training -työpajassa oli osallistujia 11 eri kansalaisuudesta. Päivien aikana myös kuultiin, miten Prospect-toiminnan eurooppalaista yhteistyötä tullaan tiivistämään EUFAMIN toimesta lähivuosina. FinFami-yhdistyksissä kokoontuu Prospect-ryhmiä säännöllisesti. Kysy lisää oman alueesi yhdistyksestä – yhteystiedot löydät lehden lopusta. Lapin FinFamissa Prospect-ryhmä toteutuu v. 2020. Teksti: Vaula Ollonen, vapaaehtois- ja omaistoiminnan asiantuntija, FinFami Kuva: Miia Kajaani kokouspaikkansa sijaan. Näin toiminnassa päästään nopeammin työskentelemään konkreettisten kehitettävien sisältöjen parissa ja samalla laajennettua niin työskentelyyn osallistuvien asiakkaiden kuin ammattilaisten ryhmää. Teksti: Erkka Öörni, asiantuntija, FinFami ry 31 25.10.2019 15:02:01

En historia berättad för att trösta Jag hoppas att du som behöver vår historia hittar den, och blir tröstad när det är som värst. Genom kunskap, ömsesidig respekt och medicinering kan man leva ett balanserat fullvärdigt liv med psykisk sjukdom. S krivet 9–18 månader efter mitt barns insjuknande: När jag fick barn tvivlade jag aldrig på min förmåga att vara en god förälder. Jag tänkte att bara barnen får tillräckligt med kärlek klarar de sig alltid. Den förvissningen låg djupt förankrad i min barndom. När jag var sex år och just hade blivit storasyster kom min mamma gråtande hem och berättade att hon hade en sjukdom som sakta men säkert förlamar alla muskler. Först förlamar den armar och ben men sedan även andningsmusklerna. Hon var själv chockerad och förtvivlad och förstod nog inte vad hon gjorde mot oss barn med sitt brutalt ärliga yttrande. storebror, lilla syster och jag. I denna sorgeprocess fanns min pappa som försökte vara en god make och pappa tills han brast och tog allt oftare till flaskan. Jag minns uppträden hemma då pappa högljutt hotar att hänga sig som hans farfar gjort. Jag minns andra uppträden då mamma hällt ut alla spritflaskor för att få ett slut på drickandet. Jag minns mamma flammande arg och pappa lika så. Ofta var det pappa som gav sig och bad om förlåtelse, men inte alltid. Speciellt en kväll har etsat sig fast i mitt minne när pappa inte blev kuvad av mammas vrede. Då gick hon gråtande ut och sade till oss barn att hon inte orkar längre. Vi väntade oroliga och gråtande att hon skulle komma men hon kom SKULLE NÅGON HA SAGT ÅT MIG ATT JAG MÅSTE FÖRA MITT BARN FÖR PSYKIATRISK TVÅNGSVÅRD SÅ SENT SOM EN VECKA FÖRE DET VAR ETT FAKTUM SKULLE JAG HA SKRATTAT DEM RAKT I ANSIKTET. Jag började drömma om min mammas begravning. Jag vaknade upp och kunde inte somna om. Min pappa kom och lade sig på golvet i vårt rum bredvid min säng och då somnade jag om. Jag vet inte hur länge det pågick. Vi talade aldrig om detta så länge mamma levde. Inte senare heller med pappa. Men jag minns och det gör det lättare att förlåta honom. I OCH MED ATT MAMMA BLEV sämre blev hennes humör lynnigare. Jag har senare tänkt att så gott som hela hennes vuxna liv var en enda lång sorgeprocess. Just som man sörjt färdigt en förlorad förmåga så förlorar man nästa. I denna sorgeprocess växte vi upp min 32 LAB1903_32-33.indd 32 inte. Jag gav mig ut för att söka henne med ångesten att förlora min mamma mer konkret i bröstet än någonsin tidigare. Jag hittade henne. Vi gick hem och allt fortsatte som förut. Men mellan alla stormar fick jag kramar och bekräftelse. Jag fick höra att jag var det viktigaste. Jag fick massor av kärlek och blev den jag är. Jag är en kvinna som har ett jobb som ger mycket mer än bröd för dagen. Jag är en kvinna som har stor empati men kan sätta gränser. Jag kan glädjas över små vardagliga ting. Jag är medveten om livets ändlighet och har en stor förmåga ett leva i nuet. Jag har lyckats gifta mig med en man som gör mig hel. Jag är nyfiken, ivrig, full av vilja att förändra saker till det bättre. Jag är kort och gott lycklig. Det är väl inte konstigt att jag tror att kärlek räcker? TRYGG I DEN FÖRVISSNINGEN UPPFOSTRADE jag honom, min underbara förstfödda. Hans temperament var så likt mitt att det var så lätt att läsa av honom och förstå. När han var två och ett halvt år gammal flyttade vi från staden ut till min mormors stuga på landet. Jag minns att jag då var orolig att han inte skulle få kompisar när vi bodde så isolerat men den oron försvann snabbt. I dagis fick han många vänner och i lågstadieåldern arrangerade han många fester hemma för hela klassen. Han var sympatisk och social. Jag minns speciellt en gång när vi varit på en två veckors resa mitt i termin. Vi förde honom till skolan första dagen efter resan och hela klassen kom springande och gav honom en gruppkram för de hade saknat honom så. Han verkade lycklig och jag var helt utan bekymmer för hans framtid. Jag trodde att kärlek räcker men jag hade så fel. Skulle någon ha sagt åt mig att jag måste föra mitt barn för psykiatrisk tvångsvård så sent som en vecka före det var ett faktum skulle jag ha skrattat dem rakt i ansiktet. Så trygg i min förvissning var jag. SMÄRTAN VAR OBESKRIVLIG, så obeskrivlig. Jag grät hejdlöst när jag kom in i bilen efter att ha lämnat honom på sjukhuset. Tankarna som kom sedan var nära att krossa mig, de som var mitt sällskap i mer än ett år; vem kunde vara skyldig till denna outsägliga katastrof annan än jag? Jag sökte svar, min värld var ställd upp och ned. Hur är det möjligt? Jag var så sträng med mig själv. Allt var utan tvekan mitt fel. Jag hade inte tröstat honom till3/2019 25.10.2019 15:02:36

räckligt som baby, jag hade curlat honom för mycket som tonåring...listan var oändlig. Allra viktigaste var frågan; har han helst en endaste liten chans att få ett fullvärdigt liv? Som alla andra sökte jag tröst genom att googla. Jag fann personer med samma diagnos som jag misstänkte drabbat min son; Beethoven, Waltari, Persbrandt. Stora konstnärer men med ett kaotiskt och ack så tragiskt privatliv. ÄVEN MINNENA AV FÖRVÅNINGEN, CHOCKEN, KAOSET OCH DEN OFANTLIGA, OÄNDLIGA SORGEN BÖRJAR BLEKNA. TVÅ ÅR OCH SEX MÅN EFTER: Jag trodde att kärlek räcker och jag tror jag hade rätt. Ett och ett halvt år efter första sjukdoms skovet fick min son sin andra maniska episod och det blev uppenbart att det jag misstänkte från början var rätt. Han har psykisk sjukdom som kan vara biologiskt betingad. Vi klarade av den maniska perioden hela familjen tillsammans hemma med en intensiv annorlunda jul där vi var närmare varandra än någonsin. Under denna period som stämplades av kaos träffade han en flicka som han just flyttat ihop med. Det kanske beskriver hur han är när han är som värst; alldeles hjärtknipande. Nu har jag framtidstro. Om någon skall klara av ett liv med psykisk sjukdom är det han. Klart att det kan komma bakslag men hans insikt, vishet och alla underbara vänner kommer att bära honom genom livet. Nu är allt såsom innan med hjälp av en minimal regelbunden medicinering. MEN VISST FANNS DEN DÄR FÖR ETT snabbt förbi rusande ögonblick; skammen. Skammen över att mitt barn hade en allvarlig psykiatrisk sjukdom och framförallt skammen över mig själv, över att jag måste ha gjort mycket fel som mamma eftersom han blev sjuk. Men så gott som genast efter insjuknandet tog en annan mer bekant känsla över skamkänslorna; modersstoltheten som jag burit inom mig sedan han föddes. Det är omöjligt och jag totalvägrar att skämmas över denna intelli3/2019 LAB1903_32-33.indd 33 genta, varma, fina person som är min son. Efter att ha rannsakat mig själv tillräckligt länge kan jag även igen känna stolthet över att jag måste ha gjort mycket rätt eftersom han blev den underbara person han är. Och vår lilla skrotta, hon som var 12 år när allting hände, hon är 14 år idag. På jobbet ser jag så många olyckliga 14 åringar. Denna period som tonårsmamma tar jag inget för givet. Jag ser med tindrande ögon på denna snabbtänkta, vackra, ivriga unga dam som har stark vilja och lätt till leende. Jag ser att hon mår bra och är lycklig. Jag är så tacksam. TRE ÅR OCH ETT MÅNAD EFTER: Just nu tänker jag för det mesta inte längre på att min son skulle ha någon diagnos. Även minnena av förvåningen, chocken, kaoset och den ofantliga, oändliga sorgen börjar blekna. På fredag ska vi fyra sammanstråla i Dalsbruk och cykla till Högsåra tillsammans. Av alla fina minnen från i sommar tror jag detta blir det bästa. Skribenten vill vara anonym. Bild: Mika Alanen Om du vill veta mera om vår svenskspråkiga verksamhet i Österbotten kan du kontakta: • anhörigrådgivare Eva Hanses, eva.hanses@finfamipohjanmaa.fi tel. 044- 2000 733 i Vasa eller anhörigrådgivare och koordinator Katrin Björklund, katrin.bjorklund@ finfamipohjanmaa.fi tel. 044-7634 101 i Karleby. • FinFami Pohjanmaa ry- FinFami Österbotten rf är en tvåspråkig förening. På FinFami Österbottens hemsida hittar du mycket information på svenska. www. finfamipohjanmaa.fi 33 25.10.2019 15:02:39

KOLUMNI Fredrika Sourander, verksamhetsledare och Malin Knip, anhörigrådgivare, SÖÄF rf. Stöd för anhöriga i Österbotten S venska Österbottens anhöningar. Även stödet från de övriga rigförening SÖAF rf jobbar deltagarna är en viktig komponent. med att på olika sätt stöda Stresshanteringsgrupper enligt anhöriga till personer med ACT ( Acceptance and Commitpsykisk ohälsa. Förenment Therapy) hålls enligt två olika ingen jobbar också för att minska på modeller. Den mer omfattande fördomar om mental ohälsa. Det som modellen följer boken Tid att leva och gör Svenska Österbottens anhörigförär ett tio veckors program för stressening unik, är att vi är den enda helt hantering och varje träff varar två svenskspråkiga anhörigföreningen i timmar. Tid att leva baserar sig på Finland. ACT och välbeprövade metoder från Föreningen grundades år 1994 med studier av beteendeterapi och neurosyftet att erbjuda de svenskspråkiga psykologi vid stressproblematik. anhöriga i Österbotten stöd på sitt eget Den kortare modellen är en studiemodersmål. Föreningens verksamhetscirkel i stresshantering som följer område sträcker sig från Kronoby i boken Bli vän med din stress, ACT norr till Kristinestad i söder. Ungefär – så funkar det. I båda stresshante50 % av invånarna i Österbotten har ringsgrupperna ingår upplevelsebasesvenska som modersmål. rade övningar och uppgifter När en familjemedlem eller att göra hemma, t.ex. mindSVENSKA ÖSTERBOTTENS annan närstående insjuknar fulness, acceptans, inplanering ANHÖRIGFÖRENING ÄR DEN ENDA HELT i mental ohälsa sker det en av pauser och återhämtning, förändring i livet. Många SVENSKSPRÅKIGA ANHÖRIGFÖRENINGEN motion etc. frågor och känslor uppstår, Föreningen samarbetar med I FINLAND. VÄLKOMMEN och tillvaron kan kännas olika lokala svenskspråkiga ATT KONTAKTA OSS! totalt upp och ner vänd. För föreningar och organisationer, att både orka ta hand om och värdesätter även samarsig själv och sin insjuknade närstående, behöver den anhöriga betet över språkgränsen. Anhörigföreningen FinFami Österstöd och hjälp. I denna situation, när orken inte finns, är det av botten rf hör till en av SÖAFs viktigaste samarbetspartners i största vikt att man får hjälp på sitt eget modersmål. regionen. SÖAF rf erbjuder samtalsstöd, anhörigträffar, föreläsningar, Eftersom verksamhetsområdet är geografiskt väldigt stort, seminarier och rekreation. Anhörigrådgivare Malin Knip finns det mer än väl plats och behov för två anhörigföreningar erbjuder också sömnskola och stresshanteringsgrupper för i Österbotten. De två anhörigföreningarna samarbetar genom föreningens medlemmar. Sömnskolan riktar sig till personer att bl.a. ordna föreläsningar, kurser och stödgrupper tillsamsom har problem med sömnen och som vill få hjälp med mans. Två föreningar kan göra mycket mera en vad endast en att hjälpa sig själva att få bättre sömnkvalitet. I sömnskolan förening skulle ha resurser till. Tillsammans är vi starka! ges grundläggande kunskap om sömnens fysiologi och olika Välkommen att kontakta oss på SÖAF rf. Malin Knip, anhömetoder för att förbättra sömnkvaliteten såsom t.ex. stimulusrigrådgivare, tel: 050 409 9977. Fredrika Sourander, verksamkontrollmetoden samt genom mindfulness,- och acceptansövhetsledare, tel: 045 121 9173. 34 LAB1903_34_kolumni.indd 34 3/2019 25.10.2019 15:03:46

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: ETELÄ-KARJALA: FinFami – Mielenterveysomaiset Etelä-Karjala ry Ari Koponen pj 044 389 8425 koponenari@hotmail.com Meritullinkatu 4 B 10 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen puh. 040 776 5911 pia.hytonen@finfami.fi Asiantuntija, viestintä Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi HELSINKI: www.finfamiuusimaa.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 info@finfamiuusimaa.fi HÄMEENLINNA: www.omaisyhdistys.com FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rak. 2, h. 117 13100 Hämeenlinna JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050-528 0030 toimisto@finfamiks.fi Asiantuntija, vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Vaula Ollonen puh. 0400 274 624 vaula.ollonen@finfami.fi Asiantuntija, yhdistyshallinto Arto Bäckström puh. 045 642 8510 arto.backstrom@finfami.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Asemakatu 16, 70100 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Asiantuntija Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 Mikkeli (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi Asiantuntija, maahanmuuttajatyö LAHTI: www.omaiset.fi Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry Rauhankatu 3, 15110 Lahti S-posti: toimisto@omaiset.fi www.omaiset.fi p. 040 704 9913 Erkka Öörni puh. 045 844 0150 erkka.oorni@finfami.fi Laura Ranki puh. 045-119 2533 laura.ranki@finfami.fi Asiantuntija, lapset ja nuoret Sanni Sihvola p. 040-192 2811 sanni.sihvola@finfami.fi Erityisasiantuntija, ESR Recovery-toipumisorientaatio mielenterveyspalveluissa Minna Kallunki puh. 045 800 4903 minna.kallunki@finfami.fi LAB1903_35_III kansi.indd 35 PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry Otavankatu 5A, 28100 Pori puh. 044 303 6282 toimisto@finfamisatakunta.fi PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com ROVANIEMI: www.lappilaiset.fi/toimija/ lapin-mielenterveysomaiset-finfami/ Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry Info.lapinmielenterveysomaiset@gmail.com SALO: www.finfamisalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 toimisto@finfamisalo.fi SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Huhtalantie 2, 3. krs, 60220 Seinäjoki www.finfamiep.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Mielen ry www.mielen.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@mielen.fi TURKU: www.vsfinfami.fi/ Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 puh. 044 793 05 82 ark.10-14 (neuvonta) www.vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kaarlelankatu 21, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening, co Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen. 25.10.2019 15:04:28

Kun yksi Kun yksi Kun yksi Kun yksi Kun yksi sairastuu sairastuu sairastuu sairastuu sairastuu monen maailma monen maailma monen maailma monenmonen maailma maailma muuttuu. muuttuu. muuttuu. muuttuu. muuttuu. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. Et jää yksin. LAB1903_I ja IV_Kannet.indd 36 Kun yksi_Veikkaus.indd 1 25.10.201910:12:20 14:34:34 16.10.2017